Isäonnea Simpeleellä tehtaillaan kartonkia. Ja uusia suomalaisia. Lasse Forsbacka on yksi onnellisista uusista isistä. Nro 1/2018 ? 26.1.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to ”Kerta toisen jälkeen seisoskellaan ja odotellaan, että yksi ainoa lintu tulisi.” s. 24 Aktiivimalli rokottaa työttömiä s. 4 | Huhtamäelle uusi tuotantolaitos s. 20 | Talvilomalle liiton lomapaikkaan s. 30 1_kansi.indd 1 16.1.2018 17.45.54
Sievi kertoo tinkimättömästä työturvallisuudesta, jalkaan sopivuudesta ja käyttömukavuudesta. Laajasta valikoimasta löydät kaikkiin työtehtäviin ja olosuhteisiin sopivat jalkineet. Sievi on ammattilaisen merkki. Uusi 2018 mallisto on ilmestynyt. Katso sievi.com SUOMALAISTA MUOTOILUA JA TYÖTÄ Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com • sievi.com Racer Roller S3 Sievi Spike 3 S3 Alaska Thermo XL+ S3HRO Sievi Racer+ S3 Sievi Roller+ S3 2-3_sisis.indd 2 9.1.2018 15.27.57
8 ?Mika Jämsä alkoi opiskella irtisanomisen jälkeen talonrakentajaksi. 30 ?Liiton lomakeskus Puralassa voi rentoutua myös talvisaikaan. 24 ?Kari Kekki bongaa lintuja. Ja myös piirtää niitä, kuten kuvan pajulinnun. 4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Aktiivimalli kuohuttaa. 6 Paperinja pahvinjalostusalan tes syntyi. 8 Vienti vetää, mutta paperialan työpaikat eivät lisäänny. 10–15 Reportaasi Simpelellä asukasluku kasvaa paperimiesten toimesta. 16 Erkki Paasion rakkauskirjeitä rintamalta. 20 Huhtamäki saa uuden tuotantolaitoksen. 24 Kari Kekki kulkee lintujen perässä. 26–29 Hiomo 26 Uusi vuosi, uudet palstat. 28 Työttömyyskassa seuraa työttömien aktiivisuutta. 30 Liiton lomapaikoissa voi lomailla talvellakin. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Paperex Colombierillä Pyhtäällä ollaan hyvillä mielin alkaneesta vuodesta. 34 Ärsyke pohtii heittäytymistä. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto 1/2018 | 3 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Mikko Nikkinen 10–15 Nuoret isät Vaipparalli Simpeleen Metsä Boardin kartonkitehtaalla vauvojen ja taaperoiden isiä riittää joka vuoroon. Simo Kärhällä on töiden jälkeen tiedossa lastenhoitoa. Nelivuotias Minea keskittyy nukketalon arjen pyörittämiseen, kun Simo hoitaa yksivuotiasta Aadaa. 16 ?Elli Ja Erkki Paasio pitivät sodan aikana yhteyttä parilla sadalla kirjeellä. 20 ?Tiina Jokinen laskee kuumaa kahvia pikareihin Huhtamäen tehtaalla. Sievi kertoo tinkimättömästä työturvallisuudesta, jalkaan sopivuudesta ja käyttömukavuudesta. Laajasta valikoimasta löydät kaikkiin työtehtäviin ja olosuhteisiin sopivat jalkineet. Sievi on ammattilaisen merkki. Uusi 2018 mallisto on ilmestynyt. Katso sievi.com SUOMALAISTA MUOTOILUA JA TYÖTÄ Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com • sievi.com Racer Roller S3 Sievi Spike 3 S3 Alaska Thermo XL+ S3HRO Sievi Racer+ S3 Sievi Roller+ S3 Reima Kangas M ik a Ka ne rv a Kari Kekki Johannes Wiehn 2-3_sisis.indd 3 16.1.2018 18.55.30
4 | Paperiliitto 1/2018 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Reima Kangas L ohjalainen Pentti Lemberg irtisanottiin tuotannollis-taloudellisista syistä vuoden 2016 lokakuussa Sappin Kirkniemen tehtaalta. Yhteydenotot TE-toimistosta ja työllistymissuunnitelman tekeminen ovat tulleet tutuiksi. – Haen töitä aktiivisesti niistä paikoista, jotka ovat TE-toimiston kautta haettavissa. Olen lähettänyt kahdesta kolmeen hakemusta kuussa. Tähän saakka olen saanut vastaukseksi, että valinta ei osunut kohdalle. Kukaan ei ota 60 vuotta täyttänyttä henkilöä töihin, Lemberg toteaa. Paperityöväen työttömyyskassan työttömien suurimmat ikäryhmät ovat 59–63 vuotta. Tämän ikäisiä oli 1232 vuonna 2017. Vaikutusta loppuelämän tuloihin Heti työttömyysturvalain muututtua Lemberg alkoi selvittää, miten aktiivisuutta arvioidaan. Jos edellytykset eivät täyty, työttömyysetuutta leikataan 65 päivän tarkastelujakson jälkeen. Aktiivisuutta olisi esimerkiksi tehdä kolme kuuden tunnin mittaista työpäivää. – Muuten ansioturva putoaa, mikä lähtee samalla pois eläkekertymästä ja vaikuttaa Aktiivimalli hiertää Aktiivimalli koskee kaikkia työttömiä, myös Pentti Lembergin tavoin työuran lopulla työttömäksi jääneitä. A ktiivimalli-sanaan sisältyy hieno ajatus aktiivisuudesta. Sanasta on tullut kirosana, sillä maan hallituksen väkisin läpiajama niin sanottu aktiivimalli leikkaa työttömyysturvaa ja rankaisee näin työttömiä. Hallituksen luoma mielikuva työttömyydestä on, että työpaikkoja on tarjolla vaikka kuinka paljon, mutta ne laiskat työttömät eivät vain halua hakea tai tehdä töitä. Joukkoleimaaminen ja -tuomitseminen on ihmisarvoa alentavaa. Työtön on henkilö, jolla ei ole töitä. Kyse on siis työpaikkojen puutteesta, ei haluttomuudesta tehdä työtä. Työttömyys on myös alueja alakohtaista, joten ongelmat ovat erilaiset eri puolilla maata. Puheet kohtaamisongelmasta ovat osittain totta, mutta sanktiot eivät ratkaise ongelmia, vaan lisäävät niitä. Hallituksen aatteellisuuden ja luokkatietoisuuden näkee sokea Reettakin. Hallituksen jäsenten ajatusmaailma ilmentää sitä, että istuvat ministerit ja heidän puolueensa ovat todella kaukana työttömien arjesta ja ongelmista. Työttömien turvaa ei pidä leikata, jos ei pysty osoittamaan oikeaa suuntaa ja tarjoamaan mahdollisuuksia työllistyä tai päästä koulutukseen. Parantamalla edellytyksiä päästään paljon parempaan tulokseen kuin leikkaamalla ja tuomitsemalla. Äänestäjät, toivottavasti muistatte seuraavissa vaaleissa ne puolueet ja henkilöt, jotka ovat vastuussa näistä leikkauksista. Myös työttömällä on ääni, ellei nyt istuva hallitus ehdi sitäkin leikata.? P Mieti, ketä äänestät PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Toivottavasti tessi pitää paremmin kuin uuden vuo den lupaukseni. KUORIMO Pentti Lemberg toivoo, että vapaaehtoistyö saataisiin yhdeksi vaihtoehdoksi aktiivisuuden osoittamiseen. Joukkoleimaaminen ja -tuomitseminen on ihmisarvoa alentavaa. 4-5_kuorimo.indd 4 17.1.2018 13.01.24
KUORIMO Paperiliitto 1/2018 | 5 koko loppuiän tuloihin, Lemberg sanoo. Talkootai vapaaehtoistyöllä aktiivisuuden ehdot eivät täyty. Lemberg kuitenkin toivoo, että vapaaehtoistyö saataisiin yhdeksi vaihtoehdoksi. – Järkevää olisi esimerkiksi se, että voisin toimia kävelyseurana läheisen palveluAktiivimalli hiertää talon asukkaille. Siinä saattaisi olla minulla kuusikymppisellä ja jollain kahdeksankymppisellä yhteisiä muistoja Lohjanjärven rannalta jaettavaksi, Lemberg näkee. Tekeminen olisi mielekästä molemmille. Olo tuntuu petetyltä Kirkniemen tehtaalla sähköasentajana työskennellyt Lemberg oli aiemmin ammattiosaston puheenjohtajana ja on seurannut sitäkin kautta alan rakennemuutosta. Työuran loppupuolella irtisanotuilla on edelleen väylä jäädä työttömyyden kautta eläkkeelle, niin sanottuun eläkeputkeen. 1957 ja sitä ennen syntyneiden on mahdollista päästä työttömyysturvan lisäpäiviltä 62 vuotta täytettyään eläkkeelle. Lemberg tuntee monen muun tavoin olonsa petetyksi, sillä aktiivimallin takia ansioturva voi alentua pysyvästi, mikä vaikuttaa myöhemmin myös eläkkeeseen. Sitäkin hän on miettinyt, miten ihmeessä työ kohtaisi osaavat paperiteollisuuden tekijät. Se olisi tärkeää nyt, jotta aktiivimallin edellytykset täyttyisivät. – Tehtailla tarjolla olevat sijaisuudet pitäisi saada näkyviksi. Nyt niihin voi hakea vain porttien sisäpuolelta, Lemberg toteaa. Paperityöväen Työttömyyskassa on arvioi nut, että aktiivimalli koskee noin 90 prosenttia sen asiakkaista. Jos työtön ei täytä aktiivisuusvelvoitetta, työttömyysetuus alenee 4,65 prosenttia seuraavan 65 maksupäivän ajalta. ? P Aktiivisuusvelvoite Työttömän on 65 työttömyysetuuden maksupäivän aikana ?Tehtävä 18 tuntia palkkatyötä ?TAI oltava TE-toimiston työllistymistä edistävissä palveluissa 5 päivää. Näitä ovat työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, työtai koulutuskokeilu, työnhakutai uravalmennus, kuntouttava työtoiminta ?TAI osallistuttava 5 päivää muuhun työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavaan rekrytointia tukevaan toimintaan, jonka ajalta maksetaan työttömyysetuutta: esim. rekrytointikokeilu tai TE-toimiston hankkima muu palvelu ?TAI ansaittava yrittäjänä 23 % yrittäjän työssäoloehdon täyttäviä tuloja (241 € tarkastelujakson aikana v. 2018). Vaikutus työttömyysetuuteen ?Jos työtön täyttää aktiivisuusvelvoitteen, työttömyysetuus pysyy ennallaan. ?Jos työtön ei täytä aktiivisuusvelvoitetta, työttömyysetuus alenee 4,65 % niin monen seuraavan 65 maksupäivän ajalta, kun aktiivisuusvelvoite ei täyty Keitä koskee tai ei koske ?Koskee kaikkia työttömyysetuuden saajia (työmarkkinatuki, peruspäiväraha, ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha) ?Ei koske työtöntä, joka on: hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa tästä päätöstä, työskentelee omaisja perhehoitajana, saa työkyvyttömyyden tai sairauden perusteella myönnettyä muuta etuutta Mikä taho seuraa aktiivisuutta? ?Työmarkkinatuen ja peruspäivärahan osalta Kela ?Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan osalta työttömyyskassat ?TE-toimistojen rooli tarkentuu Lomautetut ?Eivät ole aktiivisuusvelvoitteen piirissä, jos työttömyysetuutta maksetaan lyhytkestoisen lomautuksen perusteella alle 65 maksupäivää. ?Kokonaan lomautetuilla aktiivisuutta aletaan seurata, jos lomautus on kestänyt yhdenjaksoisesti yli 64 maksupäivää. ?Lyhennetylle työviikolle lomautetuilla aktiivisuutta seurataan, jos lomautus muuttuu kokoaikaiseksi ja kestää yli 64 maksupäivää. Mukaan mielenilmaukseen! SAK järjestää poliittisen mielenilmauksen 2. helmikuuta ja vaatii maan hallitusta perumaan vuoden alusta voimaan tulleen aktiivimallin ja keskeyttämään kakkosmallin valmistelun. Myös paperiliittolaisia kehotetaan osallistumaan mielenilmaukseen. Seuraa oman ammattiosastosi ja liiton wwwja Facebook-sivuja, joista saat tarkempia ohjeita osallistumisesta. 4-5_kuorimo.indd 5 17.1.2018 13.01.25
KUORIMO 6 | Paperiliitto 1/2018 Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliittolaisten työpaikkojen uudet työsuojeluvaltuutetut ovat aloittaneet kaksivuotisen kautensa. Työsuojeluvaltuutetuiksi valituista aiempaa suurempi osa aloittaa tehtävässä uutena. Edeltävälle kaudelle uusia valtuutettuja tuli valituiksi 7 ja nyt uudelle 2-vuotiskaudelle valittuja on 14. Tehtävässään jatkaa ainakin 59 valtuutettua. Uusien valittujen lukumäärä voi tästä vielä nousta, sillä tammikuun puoliväliin mennessä Paperiliiton toimistoon oli ilmoitettu vasta kaksi kolmannesta työsuojeluvalintojen tuloksista. Työsuojeluvalinnat tehdään kaikkiaan 111 paperiliittolaiselle työpaikalle. Päivitä yhteystiedot Paperiliitto kerää ammattiosastojen toimihenkilötiedot, jotta yhteydenpito liiton ja osastojen toimihenkilöiden välillä olisi sujuvaa. Mitä paremmin yhteystiedot ovat ajan tasalla, sitä varmemmin liiton lähettämät, tehtävien kannalta olennaiset viestit tavoittavat jäsenet. Esimerkiksi muuttuneen puhelinnumeron voi itse muuttaa jäsentietoihinsa eAsioinnissa.? P Mondi Group ostaa Savon Sellun Yrityskauppa: Metsäteollisuusyritys Mondi Group ostaa Kuopiosta aallotuskartonkia valmistavan Powerfluten eli entisen Savon Sellun. Kauppa hyväksyttäneen kilpailuviranomaisen käsittelyn jälkeen vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Power? uten pääluottamusmiehen Eero Ahosen mukaan työntekijät ovat ottaneet tiedon vastaan positiivisesti. – Kun ollaan ison talon leivissä, niin siinä suhteessa toiveet investointien osalta ovat korkealla, Ahonen sanoo. Tehtaan tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 285 000 tonnia aallotuskartonkia, jota käytetään erityisesti hedelmien ja vihannesten pakkauksiin. Noin puolet tuotannosta myydään Euroopassa, loput maailmanlaajuisesti. Myyjä on Nordic Packaging and Container eli NPAC Finland, joka osti Powerfluten marraskuussa 2016. Mondin tekemään kauppaan eivät kuulu hylsykartonkeja ja hylsyjä Suomessakin valmistavan Corenson tehtaat, vaan ne jäävät NPAC:n omistukseen. Mondi Group on monikansallinen pakkausja paperiyhtiö, jolla on noin 25 000 työntekijää yli 30 maassa. Mondi Groupin mukaan Power? uten osto tukee yhtiön strategiaa investoida korkealaatuisten pakkausten ja paperien tuotantoon sekä laajentaa yhtiön tuotevalikoimaa ja markkina-aluetta. Mondi sulki omistamansa paperitehtaan Lohjalta vuonna 2015. Toimihenkilöt sopimukseen Tes-neuvottelut: Metsäteollisuuden toimihenkilöiden työtaistelu-uhka peruuntui, kun Ammattiliitto Pron ja Metsäteollisuus ry:n hyväksyivät sovintoehdotuksen. Paperiteollisuuden toimihenkilöiden uuden työehtosopimuksen palkkaratkaisu vastaa tasoltaan liittokierroksella tähän saakka syntynyttä linjaa. Lisäksi siihen sisältyy paikallisen sopimisen edistämiseen ja henkilöstön edustajien aseman parantamiseen liittyviä tekstikysymyksiä. Työehtosopimus on voimassa 30.11.2019 saakka. SILPPUA Kaikkia valintoja ei ole vielä ilmoitettu Paperiliiton toimistoon. Jalostukseen neuvottelutulos Teksti Markku Häyrynen P aperiliiton ja Pahvinja paperinjalostajat Jalo ry:n välillä saatu neuvottelutulos on kaksivuotinen ja se sisältää palkkojen korotukset molemmille sopimusvuosille ajalla 1.2.2018.–31.1.2020. Paperiliiton hallitus käsitteli tulosta lehden painoonmenon jälkeen 18.1. Palkkoja korotetaan yleiskorotuksella ja paikallisesti sovittavalla erällä. Korotukset noudattavat tes-neuvotteluissa muodostunutta yleistä linjaa 1,6 prosenttia vuodessa. Korotukset on muutettu senttimääräisiksi huomioiden alan keskipalkkaus. Tehty sopimus korottaa vastaavasti työehtosopimuksen mukaisia lisiä. Sopimuksen osana sovittiin myös keskusjärjestösopimusten noudattamisesta osana työehtosopimusta. Muutoksia lomapalkan maksuun Tehty sopimus pitää sisällään paikallisen sopimisen lisäämisen. Työaikaa voi sopia paikallisesti entistä laajemmin. Lisäksi sopimus sisältää mahdollisuuden paikallisesti sopien siirtyä noudattamaan kuukausipalkkaa. Sopimukseen sovittiin muutos loma-ajan palkanmaksuun. Tulevaisuudessa lomaajan palkka muodostuu vuosilomapalkasta ja lomakorvauksesta. Muutos tarkoittaa Pahvinja paperinjalostusalan palkat nousevat yleisen linjan mukaisesti. ?Paperin ja pahvinjalostusalan työehtosopimusta noudatetaan muun muassa Pakkaus Piipolla Akaassa. Tikkatauluja valmistamassa Irene Limola. käytännössä sitä, että työntekijöille maksetaan loman aikana todellinen loma-ajan palkka siten, että lomapalkan tasauserää ei enää muodostu eikä sitä näin ollen tarvitse enää maksaa. Tämä muutos ei koske kuitenkaan osaaikaisia työntekijöitä, joiden loma-ajan palValinnat tehdään 111 työ paikalle. Uudet valtuutetut aloittivat Ji i R oi ko ne n 6-7_kuorimo.indd 6 17.1.2018 11.36.07
KUORIMO Paperiliitto 1/2018 | 7 Mistä ilmasto oikein kiittäisi? Y le uutisoi joulun alla maailman suurimpiin metsäteollisuusyrityksiin kuuluvan Asia Pulp & Paperin eli indonesialaisittain Sinarmasin vuosia jatkuneesta ympäristötietojen vääristelystä. Jutun mukaan Indonesia on maailman neljänneksi suurin kasvihuonekaasujen aiheuttaja. Merkittäviä syitä päästöihin ovat sademetsien hakkuut ja metsien raivaaminen kulottamalla. Viidakosta kun pitää päästä eroon, jotta palmuölViidakosta kun pitää päästä eroon. SUORAA PUHETTA Samaan aikaan Euroopassa on pohdittu, miten metsien hiilinielut tulisi laskea. Oikein ympäristötietoisten mukaan siten, että Suomessa ei kalikkaakaan menisi tehtaille. Puu kasvaisi metsässä muuten vaan ja työntekijät täyttäisivät aktiivimallin vaatimia työnhakupapereita. Indonesian esimerkin perusteella tuntuisi kuitenkin, että luonnollisempi tuotantoketjun alku löytyisi täältä, omalta takapihalta. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Vahvistusta luottamustehtäviin Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen työstävapautusaikaa muutettiin vastaamaan alan työpaikkojen rakennetta. Lisäksi henkilöstön edustajien palkkioita korotetaan sopimuskauden aikana yleisen linjan mukaisesti. ? P jyn ja sellutehtaiden puupeltojen virta kohti tehtaita saadaan pidettyä käynnissä. Työpaikkojen kato hyytyi Paperiteollisuuden irtisanomiset vähenivät vuodessa murto-osaan aiemmasta. Teksti Eeva Eloranta-Jokela S AK:n keräämien tietojen mukaan irtisanomisten määrä jäi vuonna 2017 ennätyksellisen alas. Määrä on vuodesta 2007 lähtien kerätyn vuositilaston pienin. Tilaston mukaan paperiliittolaisilta työpaikoilta sanottiin viime vuonna irti 43 henkilöä. Luku on alle puolet siitä, mitä neuvotteluissa alun perin ilmoitettiin vähennystarpeeksi. Lomautettuja oli 84. Vuoden aikana käydyt neuvottelut koskivat alan työpaikoilla yli 1600 työntekijää. Irtisanomisista neuvoteltiin vuonna 2017 UPM:n Jokilaakson tehtailla, Kartolla Jyväskylässä, Suomen Kerralla Imatralla sekä Stora Enson tehtaista Imatralla ja Inkeroisissa. Kartolla ja Suomen Kerralla Kotkassa yt:t koskivat myös lomautuksia. Vielä vuonna 2016 irtisanomiset vähenivät muilla aloilla selvästi, mutta kasvoivat paperiteollisuudessa. Silloin alalta sanottiin irti SAK:n tilastosta koottujen tietojen perusteella 305, mikä on vain viidennes verrattuna 10 vuoden takaisiin lukuihin. Vähennystä lähes kaikilla aloilla Irtisanomisten määrä vähentyi vuonna 2017 lähes kaikilla yksityisen sektorin toimialoilla, teollisuudessakin 63 prosenttia. Kaupan aloilla irtisanomisia oli 82 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2016. Kuljetusaloilla irtisanomisten määrä väheni 78, informaatioja viestintäaloilla sekä koulutusalalla 75 prosenttia. Rahoitusja vakuutusalalla potkujen määrä sen sijaan hieman kasvoi vuoteen 2016 nähden. Yt:itä koki entistä harvempi Henkilöstön vähentämistä koskevien yt-neuvottelujen piirissä oli vuoden aikana 23 060 työntekijää. Neuvotteluissa ilmoitettu henkilöstön vähennystarve oli yhteensä 5 871. Myös nämä luvut jäivät pienemmiksi kuin kertaakaan aikaisemmin vuoden 2007 jälkeen. SAK kerää tiedot yt-neuvotteluista ja irtisanomisista pörssitiedotteista ja muista julkisista lähteistä. Kuntien tietoja ei tilastoon ole koottu. ? P kanmaksu jatkuu ennallaan. Lomallelähtörahan maksaminen säilyy ennallaan. Sairaan lapsen hoito omalla ilmoituksella toteutui samalla tavoin kuin paperiteollisuuden työehtosopimuksessa eli menettely ei edellytä paikallista sopimusta vaan vanhemmilla on siihen oikeus. Ei ja Va lk on en 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 Massaja paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Henkilöä. Vuosien 2017 ja 2018 luvut ovat ennusteita. Metsäteollisuuden työllisyys Metsäteollisuus yhteensä Lähde: Luke 6-7_kuorimo.indd 7 17.1.2018 11.36.08
KUORIMO 8 | Paperiliitto 1/2018 Tienarin mukaan ainakin kolmisenkymmentä on työllistynyt. Osa on tullut takaisin joko määräaikaisina tai vakituisina työntekijöinä, kymmenkunta on työllistynyt Tampereen Takolle ja osa muihin töihin. Irtisanottujen joukossa tulee valitettavasti olemaan myös niitä, jotka eivät enää koskaan palaa töihin. He saavat ansiosidonnasta 400 päivää ja siirtyvät sitten eläkkeensaajiksi tai tippuvat Kelan rahoille ja erilaisten työllistämistoimien pariin. Pieniä valonpilkahduksia Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsäsektorin suhdannekatsauksessa ennakoidaan puutuoteja massateollisuuden tuotantomäärien kasvavan, mutta paperin tuotantomäärän edelleen laskevan tänä vuonna. Työpaikat yhä kiven alla Vaikka vienti vetää, paperialan työpaikat eivät lisäänny. Kyrös koskelta irtisanottu Mika Jämsä vaihtoi alaa ja opiskelee talonrakentajaksi Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mika Kanerva K yröskoskelta viime huhtikuussa irtisanotun Mika Jämsän, 48, työttömyysaika jäi lyhyeksi. Hän ehti olla työttömänä vain neljä kuukautta ennen kuin opinnot alkoivat. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, Jämsä valmistuu talonrakentajaksi ensi vuoden keväällä. Monet Kyröskosken yli 80 irtisanotusta ovat löytäneet paikkansa. Ammattioston puheenjohtajan Tapio ”Ties vaikka laittai simme pojan kanssa firman pystyyn.” Talonrakennusala oli Mika Jämsän ammattihaave jo nuorena. 8-9_kuorimo.indd 8 16.1.2018 15.17.21
KUORIMO Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara K atselin aikani kuluksi television presidentinvaalitenttiä. Ehdokkaita enemmän alkoi kiinnostaa se, ketkä ehdokkaita tukevat. Varsinkin taloudellisesti. Jos on valmis laittamaan omat hiellä ansaitut rahansa jonkun kampanjaan, täytyy odottaa vastinetta rahoilleen. Lehdistä luin, että entisen työväen presidentin kampanjaan ovat rahaa lyöneet mm. vuorineuvos Ilpo Kokkila ja EK:n puheenjohtaja Veli-Matti Mattila. Molemmilla on hyvä historia työntekijöiden asian ajamisesta. Elämänkerrassaan Kokkila muistelee esittäneensä työehtosopimusten yleissitovuuden poistamista, jotta kaikilla olisi oikeus sopia työehtosopimusten minimit alittavat palkat itselleen suoraan yritysjohdon kanssa. Kokkilan mukaan palkkojen pitäisi määräytyä kuin jääkiekossa. Duunariosastolle maksetaan ansionsa mukaan murusia ja joukkueen tähdille eli johtajille loput. Näin se maailma menee ja pitääkin mennä. Palkoista puheenollen EK:n tähtihyökkääjä Mattila tienasi vuonna 2015 noin 1,66 miljoonaa euroa eli 70 kertaa keskiverto tulonsaajan verran. Joviaalina miehenä Mattila ei ole pyrkinyt kasvattamaan tuota eroa omaa palkkaansa nostamalla. Mattilan mukaan oikeampi tie tuloerojen kasvattamiseen olisi pudottaa duunariosaston palkkoja vähintään se 15 prosenttia. Ne kun vain tappelevat kaukalossa ja aiheuttavat harmia tähtipelaajille. Johtajien palkitseminen on omistajien asia, koska he tekevät yhtiöiden tuloksen, kuten pistepörssi lahjomattomasti kertoo. Mietiskelin taas työväen presidenttiä rullaluistimillaan maila kädessä. Olisiko siinä henkilö, joka ajaisi tavallisen duunarin asiaa. Jospa vastakkainasettelun aika onkin oikeasti ohi ja Kokkilan, Mattilan ja minunkin etuni aivan yhtenevät. Tuli hyvä mieli. Voi taas äänestää kikyjä ja aktiivimalleja, jotka tuovat kaikille hyvää, eivätkä ole keltään pois.? P Paperiliitto 1/2018 | 9 Luken ennusteen mukaan massaja paperiteollisuuden työllisten määrä on tänä vuonna noin 16 600 henkeä, noin tuhat henkeä viime vuoden arviota parempi. Koko metsäteollisuuden työllisten määrän arvellaan nousevan viime vuodesta vähän, 38 600:sta 38 900:aan. – Vaikka toimialakohtaisia eroja on, automaatio ja tuottavuuden kasvu vähentävät työvoiman tarvetta, toteaa erikoistutkija Jari Viitanen Lukesta. Iso kuva kertoo alenevasta käyrästä. Takana ovat ne vuodet, kun metsäteollisuuden työllisten määrä huiteli yli 70 000:ssa. Toisaalta, isot rytinäirtisanomiset ovat loppu, vaikka rakennemuutosta eletäänkin. – Enää ei suljeta kokonaisia tehtaita, mutta yksittäisiä linjoja ja koneita kyllä, Viitanen huomauttaa. Etuuksien saajat vähenevät Paperiliiton työttömyyskassan tilastojen mukaan etuuksien saajat ja maksetut etuudet vähenevät vuosi vuodelta. Viime vuonna etuuksia sai runsaat 3 200 henkilöä ja etuuksia maksettiin noin 37 miljoonaa euroa. Tilastoissa ovat mukana ansiosidonnaisen saajien lisäksi lomautetut, lisäpäivillä ja vuorotteluvapaalla olijat sekä liikkuvuusavustusta saavat. Pienenevät luvut kertovat kuitenkin muusta kuin työllisyystilanteen kohentumisesta. – Työttömyyskassan lukujen pienenemistä selittävät muun muassa jäsenmäärän pieneneminen, ansiosidonnaisen lyhentyminen neljäänsataan päivään sekä pitkään työttömänä olleiden tippuminen ansiosidonnaiselta ja eläköityminen, kertoo työttömyyskassan johtaja Arto Turunen. Eniten etuuksien saajia on 60–62-vuotiaissa. Suuret tehdaspaikkakunnat kuten Imatra, Lappeenranta, Kotka ja Valkeakoski pitävät kärkeä työttömien määrässä. Liki 30 prosenttia etuuksien saajista on Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelta. Toisaalta, näillä paikkakunnilla on eniten jäseniäkin. Luken suhdannekatsauksen mukaan koko metsäteollisuuden työttömyysaste on likimain sama kuin kaikilla toimialoilla, eli 8,6 prosenttia. Massaja paperiteollisuuden työttömyysaste on noin 8 prosenttia ja paperija kartonkijalostuksen valmistuksessa noin 14 prosenttia. Suhdanteet ohjanneet uraa Mika Jämsän ei enää tarvitse miettiä paperiteollisuuden suhdanteita, vaan rakennusalaa, joka elääkin buumia. Uusi suunta löytyi helposti, sillä talonrakennusala oli Jämsän nuoruuden ammattihaave, jolle hän myös aikoinaan kouluttautui. Hän kuitenkin valmistui pahimpaan 90-vuoden alun lamaan, eikä alalla ollut töitä. Paperiteollisuudessa sen sijaan oli. Jämsä ehti työskennellä Kyröskoskella 26 vuotta. – Kun yt-neuvottelut alkoivat, minulla oli selvät sävelet, että lähden opiskelemaan talonrakennusalaa ja päivittämään osaamistani, kertoo Jämsä, joka oli haastatteluhetkellä työharjoittelussa eräässä rakennusalan firmassa. Jämsä pystyy opiskelemaan uuden ammatin ansiosidonnaisen turvin, koska TEkeskus katsoi, että opiskelu edistää Jämsän työllistymistä. Opiskelu maistuu Jämsälle, ja hän suhtautuu toiveikkaasti tulevaisuuteen. Myös Jämsän paperiprosessinhoitajakoulutuksen saanut poika opiskelee rakennusalaa, koska kyllästyi hakemaan töitä paperialalta. – Töitä löytyy ihan varmasti. Ties vaikka laittaisimme pojan kanssa firman pystyyn valmistuttuamme.? P Työpaikat yhä kiven alla Työväen presidentti PITUUSLEIKKURI Oikeampi tie tuloerojen kasvattamiseen olisi pudottaa duunariosaston palkkoja 15 prosenttia. Mika Jämsä järjesti itselleen opiskelu paikan potkut saa tuaan. Työttömien aktiivimalliin hän suhtautuu epäillen, sillä työpaikat ovat tiukassa, eivätkä TEkeskukset pysty järjestämään riittävästi aktivoin titoimia. Mattila: 1,66 miljoonaa Kokkila: Duu nareille murut 8-9_kuorimo.indd 9 16.1.2018 15.17.22
10 | Paperiliitto 1/2018 NUORET ISÄT Simpeleen vaipparalli Simpeleen Metsä Boardin työntekijät tehtailevat paitsi kartonkia, myös uusia suomalaisia. Vauvojen ja taaperoiden isiä riittää joka vuoroon. Teksti Mari Schildt Kuvat Mikko Nikkinen 10-15_pääjuttu.indd 10 16.1.2018 17.31.35
Paperiliitto 1/2018 | 11 NUORET ISÄT – Aika on kortilla, todellakin. Vaikka ei siinä mitään niin ihmeellistä ole, niin neljäkuista Juliatyttöä kun hoitaa, niin muuta ei juuri ennätä, tuumii Janne Loikkanen. 10-15_pääjuttu.indd 11 16.1.2018 17.31.36
S impeleellä ei olla ihan varmoja, mitä seudun juomavedessä oikein on. Etelä-Karjalan syntyvyys on laskussa, paperiteollisuuden työntekijöiden keski-ikä on korkea, mutta Simpeleen Metsä Boardin kartonkitehtaan työntekijät todistavat aivan muuta: parinsadan työntekijän tehtaassa on töissä monia tuoreita isiä, ja vauvoja on syntynyt viime aikoina useita vuosittain. – Meitä kolmekymppisiä on aika paljon, ja monet ovat vakiintuneita. Kun huomaa, että muillekin tulee perhettä, niin itsekin ehkä aktivoituu, sanoo Simo Kärhä, kartonkikoneella työskentelevä operaattori ja yksivuotiaan Aadan ja neljävuotiaan Minean isä. Rautjärven kuntaan kuuluvan Simpeleen hyvä vire ei kuitenkaan ole nähtävissä tilastoista. Etelä-Karjalan väkimäärä väheni viime vuonna seitsemättä perättäistä vuotta. Vaikka vauvoja syntyykin, suurempien ikäluokkien kuolleisuus on edelleen suurempaa. Lisäksi tavallinen tarina on, että nuoret aikuiset muuttavat Etelä-Karjalasta muualle opiskelujen ja työn perässä. Maakunnan väestöennusteet veikkaavat lisääntyvää asukasmäärää vain Lappeenrantaan. Vuodesta 2012 viime vuoden loppuun mennessä väkimäärä on vähentynyt maakunnassa runsaasta 132 000 asukkaasta noin 130 500 ihmiseen. Väestömääräisesti naapurissa Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa on tällä vuosikymmenellä mennyt Etelä-Karjalaakin heikommin. Puoliso haetaan kaupungista Simpeleen nuorten isien tarinoista on kuitenkin löydettävissä vinkkejä siihen, miten tulevaisuutta rakennetaan vaikka väki vähenee. Mikä houkuttaa nuoret asettumaan ja perustamaan perheen Etelä-Karjalaan? Ensinnäkin kolmekymppisten miesten tarinoista käy ilmi, että puolison löytääkseen täytyy lähteä kauemmas. Tyttöjä löytyy kaupungeista: Imatralta, Savonlinnasta ja kauempaakin. – Olin reissussa Jyväskylässä, ja Päivi sattui olemaan siellä myös. Rallihumusta hän löytyi. Kyllä se oli menoa kerrasta. Kyllä hän on, kaikin puolin söpö. Aikamme asuttiin erillään ja sitten Päivi päätti, että muuttaa tänne Simpeleelle, kertoo kolmevuotiaan Minean ja seitsemän kuukauden ikäisen Lennin isä, Simpeleen tehtaan operaattori Lasse Forsbacka. Simpeleen tehtaan nuorilla perheillä näyttää olevan useita mahdollisuuksia sille, mihin perhe lopulta asettuu. He ovat valmiita ajamaan kymmeniäkin kilometrejä töihin, jos heille sopiva asumismuoto löytyy jostain toisesta kunnasta. – Asuimme Imatralla uudehkossa paritalossa, mutta sitten löytyi niin sopiva talo Ruokolahdelta, ettei tarvinnut alkaa rakenNUORET ISÄT 12 | Paperiliitto 1/2018 ?Julian hoito sujuu Janne Loikkaselta jo varmalla otteella. ?Kolmevuotias Minea ja seitsemän kuukauden ikäinen Lenni tutkivat palapeliä. ”Jonnekin lähteminen ja pukeminen vaatii taistelun, ja sitten on jo niin hiki ettei enää meinaa jaksaa lähteä.” 10-15_pääjuttu.indd 12 16.1.2018 17.31.37
Paperiliitto 1/2018 | 13 NUORET ISÄT taa. Monet meiltä käyvät muualta töissä, sanoo neljän kuukauden ikäisen Julian isä, kartonkikoneella operaattorina työskentelevä Janne Loikkanen. Parisuhteen dynamiikassa nainen näyttää ottavan ohjat, kun mietitään sopivaa hetkeä lastenhankinnalle. Aloite saattaa siirtyä miehelle, kun mietitään konkreettista pesänrakentamista. Tällöin lapsiperheen saa kirjoilleen se kunta, josta löytyy se täydellinen omakotitalotontti. – Oma talo on ollut itsellä haaveena. Kymmenkunta vuotta tuli etsittyä taloa tai tonttia. Ensin löytyi puoliso ja sitten tontti. Se on juuri sellainen kohde, joka oli ollut hakusessa: järven rannalla ja kuitenkin lähellä keskustaa. Puolen vuoden sisällä on muutto edessä. Nyt on hyvän elämän ainekset kasassa: puoliso, lapset, omakotitalo, farmariautokin on jo, sekä kissa ja koira, Lasse Forsbacka nauraa. Maalla on mukavaa Vaikka Simpeleen tuoreiden isien puolisot ovat usein kaupungeista kotoisin, maaseutu viehättää lapsiperheitä turvallisena paikkana lasten kasvaa. – Tämä Ruokolahti on rauhallinen kylä. Se on harmillista, että lähikoulu lakkautetaan, vaikka isolle koulullekaan ei tule kuin pari kilometriä matkaa. Kyllä se pienelle ihmiselle on pitkä matka, kun matkaa taitetaan hyvin hartaasti. Harrastuksiin pääsee varmasti ominkin neuvoin. Ruokolahden leijonakin on nähty, kun kuntaan pystytettiin patsas. Metsässä sitä ei ole näkynyt, Janne Loikkanen hymyilee. Maaseutukunta voi myös yllättää vilk? – Parhaita hetkiä on, kun lapset ovat iloisia, eikä mikään ole hätänä, sanoo Simo Kärhä sylissään yksivuotias Aada ? – Useamman kerran päivässä käydään ulkoilemassa. Tyttökin nukkuu paremmin, kun voi pitää ulkona leudossa kelissä, Janne Loikkanen sanoo. Kotona vauvan kanssa ? Vanhempainvapaa: Äitiysvapaan jälkeen äiti tai isä voi jäädä vanhempainvapaalle. Vanhempainvapaa kestää noin puoli vuotta. Vapaa loppuu, kun lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen. Kela maksaa hakemuksesta vanhempainrahaa. Vanhemmat voivat myös tehdä osa-aikatyötä ja hoitaa lasta vuorotellen. Tältä ajalta Kela maksaa kummallekin osittaista vanhempainrahaa, joka määräytyy tulojen mukaan. ? Isyysvapaa: Isä voi pitää isyysvapaata noin 9 viikkoa. Hän voi olla kotona äidin kanssa yhtä aikaa noin 3 viikon ajan. Loput isyysvapaasta isä voi pitää, kun vanhempainvapaa loppuu. Isyysvapaan ajalta isä saa isyysrahaa. ? Hoitovapaa: Vanhempainvapaan jälkeen isä tai äiti voi olla hoitovapaalla, kunnes lapsi täyttää kolme vuotta. Kela maksaa kotihoidon tukea alle 3-vuotiaasta lapsesta. Hoitaja voi olla myös joku muu, esimerkiksi isovanhempi tai palkattu hoitaja. Kotihoidon tukea ei voi saada, jos lapsi on kunnan päivähoidossa. Vanhempi voi myös käydä töissä osa-aikaisesti, ja hoitaa lopun aikaa lasta kotona. Kela maksaa joustavaa hoitorahaa alle 3-vuotiaasta lapsesta. ? Lisää perhevapaista ja -tuista: www.kela.fi/lapsiperheet, www.sak.fi/ yhteiskunta/sosiaaliturva/perhevapaat. kaalla seuraelämällä. – Harrastustoiminta on aktiivista täällä Simpeleellä. Se on suhteellisesti runsaampaa ja halvempaa kuin kaupungissa, ilman isoja osallistumismaksuja. Alle kouluikäisten toiminta on yllättävänkin runsasta. Täällä löytyy ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita ja innostuneita tekemään. Ne, joilla on itsellä lapsia, haluavat keksiä ja järjestää toimintaa, sanoo Lasse Forsbackan puoliso Päivi Kangas. Pienessäkin kunnassa on koulu ja kirjasto, mutta erikoisempia hankintoja varten täytyy mennä muualle ostoksille tai 10-15_pääjuttu.indd 13 16.1.2018 17.31.37
tilata netistä. Toiset perheet painottavat palveluja. – Lapset ovat hoidossa vuoropäiväkodissa, ei siinä ole muuta vaihtoehtoa. Vaimo on pitopalveluyrittäjä, ja hänellä on kaksi lounaskahvilaa. Kesäisin hän on kaikki viikonloput töissä, ja aika paljon on talvellakin viikonloppuisin tilaisuuksia. Meillä kun on tuo pitkä kierto tehtaalla, ja aika usein on minullakin viikonloppuna töitä, niin silloin lasten on pakko olla hoidossa, Simo Kärhä sanoo. Nuoret perheet kaipaavat myös turvaverkkoja, mutta isovanhempien apua ei voi pitää itsestäänselvyytenä. – Haastavia aikoja ajankäytön puolesta elellään. Nyt se tulee vielä haastavammaksi, kun Henna aloittaa sosionomiopinnot. Saa nähdä, miten saadaan aina tytölle hoitaja. Jonkin verran on tukiverkostoja lähellä. Toivomme, että isovanhemmat joutaisivat, mutta onhan kaikilla omat kuvionsa. Ei sitä voi liikaa vaatia muilta, Janne Loikkanen miettii. Tehdas on keskiössä Usein määräävä tekijä nuorten miesten perheellistymiselle on vakituinen työpaikka. Se on naistenkin arvostuksissa niin korkealla, että he ovat valmiit muuttamaan maalle, kauaksikin kotiseuduiltaan. Vaikka vuorotyö laittaa useimmat nuoret perheenisät koville, monikaan ei olisi valmis siitä luopumaan. – Jos paperitehtaalla on töissä, niin pärjää taloudellisesti ihan hyvin. Voi olla, että lasten tultua omat, kalliit harrastukset joutuvat tauolle ja rahat menevät enemmän lasten harrastuksiin. Ja säästääkin pitää, eikä kuluttaa turhuuksiin. Ihan hyvin pärjää, Simo Kärhä sanoo. Jaksamiskysymykset ovat silti useimmilla pienten lasten isillä huolena. Moni kertoo, että elämä kirkastuu kummasti, kun vain saa nukuttua. Simo Kärhä kertoo, että nuorempi tytär on tottunut heräämään äitinsä työrytmin mukaisesti viideltä aamuisin, mikä tarkoittaa vain muutamaa tuntia unta iltavuoroa tehneelle isälle. – Yövuorot ovat itselle hyviä, koska kotona talo on hiljainen: lapset ovat hoidossa ja vaimo töissä. Silloin saa parhaiten nukuttua, Kärhä kertoo. Kaikki jututetut tuoreet isät kertoivat, että aikovat pitää lähes kaikki lain sallimat isyysvapaat. Merkitsevä tekijä on vuorotyö, joka on usein suurin yksittäinen kuormittava tekijä pikkulapsiperheiden isien arjessa. Toisaalta työ voi olla myös vastapainoa kotielämän pyöritykselle. – Välillä on mukava lähteä töihin ihan sen takia, että pääsee rauhoittumaan. Kotona on kahden lapsen kanssa enemmän säpinää kuin töissä. Aina voi sattua ja tapahtua kaikenlaista yllättävää. Töissä on aikuista seuraa, ja kun tekee työnsä, ei se sen ihmeempää ole, Simo Kärhä sanoo. ?– Minusta tuokin määrä isyyslomaa, mitä nyt saa, on hyvä. Pääasia, että voi olla vähän töistä poiskin lasten kanssa, Simo Kärhä sanoo. ?– Isyysloma on vapaata töistä, mutta lomaa se ei missään nimessä ole, Janne Loikkanen sanoo. NUORET ISÄT 14 | Paperiliitto 1/2018 10-15_pääjuttu.indd 14 16.1.2018 17.31.38
Vertaistukea työpaikalta Työkavereiden kesken miehet saattavat jutella lasten edesottamuksista ja jakaa vertaistietoa ja -kokemuksia esimerkiksi lasten sairastamisista. – Itse kun olen tällainen pojankloppi niiden äijien seurassa, niin kyllä sieltä tulee niitä hyviä ja huonoja neuvoja: oppia suoraan elämänkoulusta. Tuli ohjeita esimerkiksi lapsenhankinnasta. Kovasti neuvoivat, että nyt ne kannattaisi tehdä, jos meinaa. Tottahan se oli, Janne Loikkanen hymyilee. Kaikilla isillä on kokemusta myös siitä ahdistuksesta, kun saa pelätä työpaikkansa puolesta. Tällä hetkellä sellaista pelkoa ei Simpeleen tehtaalla ole. Tehtaalle on päin vastoin juuri rekrytoitu useita nuoria oppisopimuskoulutukseen. Vaikka työpaikka on perusta, jolle perheet rakentavat, taloudellinen tilanne ei perheiden mielestä kuitenkaan loppukädessä sanele perustetaanko perhe vai ei. – Itsellä ei koskaan ole ollut ajatusta, että lapset olisivat vaikka varallisuudesta kiinni. Me molemmat olimme palkkatyössä, mutta ei se olisi meille ollut este, vaikka emme olisi olleetkaan. Perheen perustaminen on ollut meille hyvin luonnollinen asia, sanoo Lasse Forsbackan puoliso Päivi Kangas. Suolaista ja makeaa arkea Simpeleen tehtaan isät kertovat, että lasten tultua elämästä katosivat irtotunnit. Itse asiassa vuorokaudet eivät tahdo riittää kaikkeen, mihin pitäisi revetä. Aamu lähtee käyntiin joka päivä aamuvarhain ja päättyy lukuisten syömisten, päikkäreiden, ulkoilujen, leikkihetkien ja vaipanvaihtojen jälkeen noin seitsemältä unille. Näin tes linjaa vanhempainvapaista ?Kun työsuhde on kestänyt vähintään kuusi kuukautta, maksetaan äitiysvapaalla olevalle työntekijälle palkka 35 työpäivältä, ja jos työsuhde on jatkunut vähintään 5 vuotta, 45 työpäivältä. ?Äitiysvapaan palkka maksetaan 4 ensimmäisenä palkanmaksupäivänä äitiysvapaan alusta lukien siten, että kunakin palkkapäivänä suoritetaan yksi neljäsosa palkan kokonaismäärästä. ?Adoptoitaessa alle 7-vuotias lapsi maksetaan toiselle, kotiin jäävälle adoptiovanhemmalle palkkaa edellä mainitulla tavalla. Palkan maksaminen edellyttää, että työntekijällä on oikeus vanhempainrahaan ja että työntekijä noudattaa sen nostamista koskevia säännöksiä. ?Työsuhteen jatkuttua kuuden kuukauden ajan maksetaan isyysvapaalla olevalle työntekijälle palkka isyysrahakauden kuudelta ensimmäiseltä työpäivältä. Isyysvapaan palkka maksetaan keskituntiansion mukaan. ?Palkallisen perhevapaan ajan Kela maksaa perhevapaiden tuen työnantajalle. ?Vuorovapaat eivät kulu eivätkä kartu isyysvapaan aikana. ?Työsuhteen kestoaika ei kartu työntekijän ollessa hoitovapaalla. Hoitovapaalla olevalle työntekijälle maksetaan kultakin palvelusvuosikorvauksen maksupäivää edeltävän vuosineljänneksen vuosilomaan oikeuttavalta kuukaudelta 1/3 palvelusvuosikorvauksesta. ?Laskettaessa työsuhteen kestoaikaa, jonka perusteella irtisanomisaika määräytyy, otetaan huomioon vain se aika, jonka työntekijä on ollut keskeytyksettä työnantajan palveluksessa samassa työsuhteessa. Esimerkiksi liikkeen luovutus, äitiysja vanhempainloma sekä hoitovapaa, asevelvollisuus tai opintovapaa eivät katkaise työsuhdetta. – Silloin kun on itse virkeänä, niin kyllähän ne on nuo lapset ihan parasta. Kun on väsyneempi, tuntuu, ettei voimat riitä. Lapset imevät ne jäljellä olevat, eikä riitäkään. Pinnaa on oppinut venyttämään, olosuhteiden pakosta, Lasse Forsbacka hymyilee. Joskus sattuu raivopäiviä. – Jonnekin lähteminen ja pukeminen vaatii taistelun, ja sitten on jo niin hiki ettei enää meinaa jaksaa lähteä, sanoo Simo Kärhä. Toisena päivänä taas lapsille ei tuota mitään vaikeutta sulattaa isiensä sydämiä. – Parasta on pienen ihmisen hymy ja se, kun hän oppii koko ajan uusia juttuja. Muutoksen näkee päivittäin, sanoo Janne Loikkanen. Kaikki isät kertovat, että ovat tyytyväisiä elämänmenoonsa. Tai enemmän kuin tyytyväisiä: oikeasti ihan onnellisia. ? P NUORET ISÄT ”Nyt on hyvän elämän ainekset kasassa: puoliso, lapset, omakotitalo, farmariautokin on jo, sekä kissa ja koira.” ? Päivi Kangas ja Lasse Forsbacka viihtyvät Minean ja Lennin kanssa hyvin Simpeleellä, jossa lapsiperheille on enemmän aktiviteetteja, kuin paikkakunnan koon perusteella arvaisi. Paperiliitto 1/2018 | 15 10-15_pääjuttu.indd 15 16.1.2018 17.31.39
Teksti Päivi Ketolainen Kuvat Paasioiden sukulaisten kotialbumi E rkki Paasio oli 24-vuotias, kun talvisota syttyi. Siihen aikaan hänellä oli työpaikka Jämsänkosken paperitehtaalla sekä tyttöystävä Elli. Paasion sota kesti talvisodan alusta aina jatkosodan viime hetkiin. Hänet kotiutettiin marraskuussa 1944. Sota-ajan melskeissä tyttöystävästä ehti tulla kihlattu ja myöhemmin vihitty puoliso. Nuorenparin yhteydenpito tapahtui kirjeiden välityksellä. Jälkipolvien ihmeeksi Erkin lähettämät rintamakirjeet ovat säilyneet. – Ne löytyivät vanhasta margariinilaatikosta Paasioiden kotitalon ullakolta, kertoo Elli Paasion sisarentytär Kaarina Rantanen. Rantasen sydäntä kosketti erityisesti jouluaaton iltamyöhäisellä kirjoitettu viesti. Hän tarjosi kirjettä paikallislehdelle, missä se myös julkaistiin. – Sieltä sen hoksasi paikallinen sotaveteraanien aktiivi, joka kehotti minua kirjoittamaan koko nivaskan puhtaaksi. Rantanen otti haasteen vastaan. Hän naputteli tabletillaan tekstit talteen, kirjoitusvirheineen päivineen. – Itkin ja kirjoitin. Kirjoittaessani kävin läpi omaani ja sukuni historiaa. Ymmärsin, miten kovaa elämä silloin oli. Syksyllä Rantanen julkaisi Paasion kirjeenvaihdon omakustanteena. Kirjan nimi on Kirjeitä sieltä jostakin. Kaipaus auttaa jaksamaan Ensimmäiset Paasion kirjeet on päivätty ennen talvisodan syttymistä. Armeija on juuri järjestäytynyt. Erkin olinpaikka on Metsäpirtin pitäjä. Syksyisissä kirjeissä on pelonsekainen ja odottava sävy, mutta samalla ne ovat toivoa täynnä. Lupaan Sinulle Kulta, että kun tulen täältä niin rakennetaan se pieni lämmin pesä jossa elämme onnellisina ja jota mikään mahti maailmassa ei voi hävittää...Jos pääsen jouluksi kotiin niin menemme silloin kihloihin ja sen jälkeen välittömästi naimisiin. Joulukuun toisena päivänä sota on jo käynnissä. Nyt Erkki kirjoittaa tykkien kumistessa. Meidän poikamme pitävät urhoollisesti puoliaan ja karkoittavat kerta toisensa jälkeen ryssän pois täältä kalliin Isänmaan kamaralta. Kirjeitä lennähtelee Ellille jopa useita viikossa. Ne ovat kaipausta tulvillaan. Tunnepurkausten lisäksi kirjeet sisältävät arkisia käytännön asioita. Erkki kirjoittaa, että rintamalta ei saa rahalla ostettua oikein mitään, joten sukat ja tupakki olisivat tervetulleempia kuin rahalähetykset. Erkki kertoo myös, kuinka hän joutui tulituksen alle. Kuin ihmeen kaupalla hän selvisi siitä ehjin nahoin, mutta ajamansa hevosen hän kuitenkin menetti. Joulu tuli ja niin kävi, ettei sotilas päässytkään jouluksi kotiin. 29.12.1939 päivätyssä kirjeessä lukee näin: Et voi arvata, kuinka väsynyt olen tällä hetkellä. En välittäisi itse, vaikka nukkuisin viimeisen kerran, mutta tiedän sen, että sinä rakkaani odotat minua täältä rinnallesi...Se antaa minulle voimaa ja rohkeutta kestämään kaikki vastoinkäymiset joita tämä sota tuo tullessaan. Päiväunia rauhasta Talvisodan ihme välittyy kevättalven kirjeistä. Pakkanen on kireä ja varusteet mitä sattuu, mutta taistelutahto on luja. Samalla elää toive sodan pikaisesta päättymisestä. Jytinän keskellä Erkki näkee päiväunia rauhallisesta elämästä. Haaveilen pientä kotia jossa istun piippua poltellen ja Sinä Rakkaani hyöJämsänkoskelainen Erkki Paasio lähetti rintamalta yli 200 kirjettä rakkaalleen. Yhteydenpito kotiin auttoi kestämään sodan julmuuden. KENTTÄPOSTIA Erkki Paasion sota ja rakkaus Elli Paasio (o.s. Lampinen) nuorena morsiamena. Et voi arvata, kuinka väsynyt olen tällä hetkellä. En välittäisi itse, vaikka nukkuisin viimeisen kerran, mutta tiedän sen, että sinä rakkaani odotat minua täältä rinnallesi...Se antaa minulle voimaa ja rohkeutta kestämään kaikki vastoinkäymiset joita tämä Päiväunia rauhasta Talvisodan ihme välittyy kevättalven kirjeistä. Pakkanen on kireä ja varusteet mitä sattuu, mutta taistelutahto on luja. Samalla elää toive sodan sestä. Jytinän keskellä Erkki näkee päiväunia rauhallisesta eläHaaveilen pientä kotia jossa istun piippua poltellen ja Sinä Rakkaani hyöElli Paasio (o.s. Lampinen) nuorena morsiamena. Paperiliitto 1/2018 | 17 16-19_tes.indd 17 15.1.2018 7.06.17
18 | Paperiliitto 1/2018 KENTTÄPOSTIA ?Erkki Paasion lähettämät yli 200 rintamakirjettä kertovat yhden miehen sotakokemukset talvisodan päivistä aina jatkosodan loppuun asti. rit hellan ääressä ja laitat jotain hyvää meille kummallekin ja pientä sänkyä jossa pieni pellavapää kurkistelee pikku varpaitaan... Kirjeet päättyvät joka kerta helliin sanoihin: Lähetän sinulle rakkaani tulisia suukkoja, joita ei talven kylmä voi jäähdyttää. Näkemiin rakas pikku Elli tyttöni. Sinun oma pikku Erkkisi, Tuleva pikku ukkosi. Erkki täytti 25 vuotta etulinjassa. Kirjeessään hän vitsaili, että ryssä ampui hänen kunniakseen oikein kunnialaukauksia. Viikot kuluivat ja lomatoiveet karisivat, sillä vain omaisen hautajaisiin sai lähteä lomille. Erkki Paasio ei käynyt lomalla kertaakaan talvisodan aikana. Lopulta sota päättyi, mutta Erkin komppanian miehiä pidettiin reservissä Kerimäellä toukokuulle asti. Tuolloin Erkki koki olevansa suorastaan keskitysleirissä. Jostain syystä Ellin kirjeetkään eivät tavoittaneet häntä moneen viikkoon, joten mustankipeys alkoi jo vaivata. En enää odottanutkaan Sinulta kirjeitä vaan ajattelin, että kai olet löytänyt jo toisen etkä viitsi enää minulle kirjoittaa. Suunnittelin jo mielessäni että kun pääsen täältä niin muutan paikkakuntaa ja koetan unohtaa kaiken vanhan... Kohti häitä ja vihollista Nyt seuraa kirjeissä tauko. On välirauha ja nuoripari ostaa kihlat. Naimisiin ei kuitenkaan ehditä, kun tulee jo taas Erkille lähtö. Kirjeenvaihto jatkuu tammikuussa 1941, jolloin Erkki on linnoitustöissä. Kesällä sotiminen alkaa jälleen. Häitä kuitenkin suunnitellaan ja Erkki lähettää kuulutuspaperit rintamalta kotiin. Heinäkuun lopulla hän pääsee vihkilomalle ja Paasioista tulee aviopari. Sotatantereelle on kuitenkin palattava, mutta aina rauhallisina hetkinä Erkki kirjoittaa kotiin. Se pitää häntä psyykkisesti kasassa. Jatkosodan aikana Erkki pohtii kirjeissään useasti sodan mielettömyyttä. Syyskuun 4. päivänä hän on erityisen tuohtunut, sillä suomalaiset ovat juuri ylittäneet vanhan valtakunnan rajan. Rivisotilaat olivat toivoneet, että sota loppuu, kun vanha raja on saavutettu. Kyllä tämä on pirua, kun täytyy lähteä yli vanhojen rajojen valtaamaan toisen alueita. Kyllä se olisi riittänyt kun olisi pysähdytty vanhaan rajaan. Virallisessa kenttäpostissa ei saa mainita paikkakuntia eikä sotatapahtumia tarkasti, sillä sensuuri toimii. Jos joku naapurin poika on lähdössä lomille, kirje tuikataan tämän taskuun ja silloin asioista voi kirjoittaa suoremmin. Erkille sota alkaa olla hyvin vastenmielistä. Sotaväsymystä Sota jatkuu ja jatkuu. Lauantaina 18. huhtikuuta 1942 Erkki kirjoittaa jälleen kerran, miten ikävä hänellä on vaimoaan. Kymmeneen kuukauteen he eivät ole toisiaan tavanneet, sillä niukat lomat on varattu perheiden isille. Sotaväsymys vaivaa Erkkiä, vappukin on tulossa. Vai puuhailevat ne siellä vappujuhlia. Kyllä se on parasta että et osallistu niihin puuhiin, sillä ei ne ole muuta kuin ropakantatilaisuus, jossa touhutaan vain tämän sotan jatkamista ja ihmisiä uskomaan kuinka tarpeellinen ja suuriarvoinen tämä sota on työtätekevälle luokalle. Viikkoa myöhemmin Erkki kirjoittaa: Kävelin eilen illalla tuskissani tuolla metsässä ja yhtäkkiä eteeni ilmestyi kaamea näky, sillä löysin sieltä kaksi kuollutta vanjaa, ne olivat olleet siinä viime kesästä asti. Niitä katsellessa ajattelin, kuinka kamala tämä maailma on, kun se tuhoaa ihmiselämän vain yksityisten kunnian ja vallan pyyteistä. Hieman virkistystä elämään tulee, kun Erkki saa muutaman päivän loman toukokuussa. Surua myös kotirintamalla Niin kuluvat kuukaudet, ja vuodet. Elli Paasio alkaa odottamaan vauvaa, mutta se päättyy surullisesti kesken. Sodan aikana kuolee kotirintamalla Erkin isäkin. Tullaan helmikuulle 1944 ja Erkki ounastelee asemasodan päättymistä: Lomakin lähestyy, mutta tilanne taitaa kärjistyä niin paljon etten pääse tulemaan jos tätä vauhtia maailman tapahtumat vyöryy. Nyt on sota kaikkein jännittävimmässä vaiheessa, joko puhkeaa täyteen raivoon tai loppuu kokonaan. Pelkään pahaa että siitä voi nousta myrsky. Hirmumyrsky puhkeaa syyskesällä. Nyt kirjeet ovat lyhyitä. Niiden pääviesti on, että Erkki on elossa. Syyskuun 19. päivä tulee vihdoin rauha. Erkki on ollut loppuvaiheissa muonitusjoukoissa. Rauhan laskeutuessa hän kirjoittaa: 16-19_tes.indd 18 15.1.2018 7.06.18
Paperiliitto 1/2018 | 19 KENTTÄPOSTIA ?Työuransa Erkki Paasio teki Yhtyneillä Paperitehtailla maalarina. Sen lisäksi hänellä oli mittava luottamusmiesura. ? Elli ja Erkki Paasio viihtyivät yhdessä ja tukivat toisiaan läpi sodan ja rauhan. xxxxxz ?xxxxx Sydän mukana vaikuttamassa ? Erkki Paasio toimi sodan jälkeen maalarina Yhtyneillä Paperitehtailla Jämsänkoskella. ? Paperiosasto 11:n puheenjohtaja vuodet 1939-56, toimi myös pääluottamusmiehenä ? Kunnanvaltuustossa hän vaikutti 1946-76, puolue SKDL ? Kunnanhallituksessa 195572 ? Paasio oli arvostettu vaikuttaja yli puoluerajojen. Kuka tietää, vaikka jo viikon päästä olisi kotiin tulo lähellä. Sitä ainakin toivon ja tähän lopetankin kirjeeni ja lausun näkemiin rakkaani. Se kauan odotettu on pian käsillä. Rakkain terveisin miehesi Erkki. Paikallinen vaikuttaja Vuonna 1942 syntyneelle Kaarina Rantaselle Paasion pariskunta oli hyvin läheinen. Ehkä siksikin, koska Elli ja Erkki eivät saaneet omia lapsia. Myöhemmin he adoptoivat pojakseen Veikko Sihvon, joka edelleen asuu Paasioiden kotitaloa. Rantasen muistoissa Erkki Paasio oli itse lempeys, joka piti sukulaislapsista. Kun Paasio toimi paperiammattiosaston puheenjohtajana ja kunnanvaltuutettuna, hän sai arvostusta yli puoluerajojen. Paasioiden kotipesä oli aina avoin myös vieraille. – Heillä saattoi istua iltamyöhällä ihmisiä keskustelemassa yhteiskunnallisista asioista, muistaa Kaarina Rantanen. Eniten Erkkiä kunnioitti ja arvosti tietenkin Elli, oma rakas puoliso. Pariskunnan rakkaus kesti läpi sodan ja rauhan, seesteisiin vanhuusvuosiin asti. Viimeisinä yhteisinä kesinään he veneilivät ahkerasti. Vaikka Erkki kirjoitti rintamalta niin paljon kirjeitä, siviilissä kirjoittaminen jäi yhteiskunnallisen vaikuttamisen jalkoihin. Paasiosta tulikin kaikkien aikojen pitkäaikaisin Jämsänkosken paperiosaston puheenjohtaja. Hänet oli valittu osaston johtoon jo nuorukaisena 1939. Sotien jälkeen hänen kautensa jatkui aina vuoteen 1956. Erkki Paasio menehtyi sydänkohtaukseen pilkkireissulla huhtikuussa 1977. Elli Paasio eli miehensä jälkeen vielä kymmenen vuotta heidän yhteisessä kodissaan.? P ”Haaveilen pientä kotia jossa istun piippua poltellen ja Sinä Rakkaani hyörit hellan ääressä.” Sano Salmisen Hugolle terveisiä, että kaikki menee suunnitelman mukaan. Että saamme olla ylpeitä siitä, että olemme laskeneet oikein, ja tienneet alusta alkaen miten tässä sodassa käy. Toivoa tulevasta Vaikka rauha saapuu, sodan uhka jatkuu. Erkki jää jälleen ”keskitysleiriin”, kuten hän nimittää linnoitustöitä Lappeenrannan liepeillä. Hän on aktiivinen työväen mies, joten hän kokee olonsa hieman pelokkaaksi sodan kriittinen arviointi on voinut suututtaa joitakin. Toisaalta Erkki on saanut Yhtyneiltä ilmoituksen, että hänellä on kotiin palatessaan työpaikka odottamassa Jämsänkosken tehtaalla. Kotona Elli-vaimo on ryhtynyt Vapaa sana -lehden asianaiseksi ja siitä Erkki on iloinen. Toivotan sinulle onnea lehtiasiamiehen toimessa, ja toivon että pääsen pian vapaaksi täältä jolloin alamme yhteisvoimin toimia. Erkin viimeinen sotakirje on päivätty 7.11.1944. 16-19_tes.indd 19 15.1.2018 7.06.18
Hämeenlinnan kuppikunta Paperiliitto 1/2018 | 21 Huhtamäellä pusketaan kartonki astioita siihen tahtiin, että tarvitaan uusi tuotantolaitos. Iso osa hyvästä kehityksestä on työntekijöiden ansiota. TYÖPAIKKA Teksti Sami Turunen Kuvat Reima Kangas P ut put psuh, put put psuh. Paineilma pössähtelee, kun koneet naputtavat läjäpäin pikaria ja lautasta. Jokainen, joka on joskus ostanut huoltoasemalta pahvimukikahvin, on saanut sen lähes satavarmasti Huhtamäen kupissa. Yhden pikarikoneen suojaverkot ovat auki, ja kunnossapitoasentaja Jani Ojanperä on yläruumista myöten koneen uumenissa. Oppipoikana häärii kaima Jani Toroskainen. – Tuotanto vaihtuu isommasta pienempään pikariin, ja sitä varten tehdään muutoksia koneen työkaluihin ja asetuksiin. Siihen menee yleensä kolmisen päivää. Työkalujen vaihto on nopea homma, mutta vaatii säätöä, että tuotanto on priimaa, Ojanperä kertoo. Hän näyttää ensimmäisiä koeajokappaleita, joissa pohjan sauma pykältää millin osia. – Ei kelpaa, pitää jatkaa asetusten säätöä. Tätä tehdään tarkemmalla toleranssilla kuin Iittalan kristallia, hän virnistelee. Saumat kohdalleen Toleranssit ovat tiukat, koska kuuma kahvi sylissä huonon mukin takia on surkeaa mainosta yritykselle, jonka logo on painettu pikarin kylkeen. Siksi laadunvalvonta on tiukkaa. Laadunvalvonnan huoneessa Tiina Jokinen ja Taru Kalkkila testaavat pikareita täyttämällä niitä kylmillä ja kuumilla juomilla. Sitä varten keitetään 50 litraa kahvia päivässä. – Kahvi toimii eri lailla kuin pelkkä kuuma vesi, koska siinä on muun muassa rasvaa. Aiemmin on käytetty myös veden pintajännitystä alentavia aineita, Kalkkila kertoo. 20-23_huhtamäki.indd 21 16.1.2018 18.59.02
22 | Paperiliitto 1/2018 TYÖPAIKKA Laadunvalvojat hakevat koneilta säännöllisesti näytteitä, ja jos niissä ilmenee ongelmia, mennään etsimään vikaa. Ongelmakohta on lähes aina saumojen liimaus. – Se hoituu koneiden säädöillä. Eikä ongelmia läheskään joka päivä ole, Jokinen muistuttaa. Suomesta maailmalle Yksi ihminen pystyy pyörittämään kahta pikarikonetta, varsinkin kun osa pakkaamisesta on robottien työtä. Mari Koliseva lataa koneeseen Coca-Cola-mukien aihioita. Kone imee niitä sisuksiinsa ja puhaltaa toisesta päästä tuhansia mukeja tunnissa. Laadunvalvontaa tehdään myös koneilla. – Tässä testataan tiiviyttä mustevedellä, Koliseva osoittaa telineessä olevia, tummalla nesteellä täytettyjä mukeja. Koliseva on yksi tehtaan 160 työntekijästä. Puolet on miehiä, puolet naisia, ja 25 vuotta talossa olleita on paljon. Uuttakin porukkaa tulee tasaisesti. Jani Ojanperällä riittää siis opastettavia. Hän on ollut talossa 18 vuotta ja vakuuttaa tyytyväisyyttään. – Hyvä työnantaja, kaikki tulee ajallaan, ei kai sitä muuta tarvitse, hän tuumaa. – Tulevaisuuttakin näyttäisi olevan. Kun uudesta tehtaasta kerrottiin, oli kaikilla fiilis korkealla. Koneiden siirto uuteen halliin teettää lisäduunia, mutta se on vaan hyvä asia. Muutto vaatii hyvät valmistelut, että tuotanto ei kärsi. Valoisa tulevaisuus Huhtamäen juuret ovat vuodessa 1920, jolloin Heikki Huhtamäki perusti karkkitehtaan Kokkolaan. Pakkausliiketoiminta aloitettiin 1960-luvulla. Suomessa keskitytään kartonkisiin pikareihin ja lautasiin, joita Hämeenlinnassa on tehty jo 50 vuotta. Uutta siis kuitenkin puskee. Yritys investoi uusiin tiloihin 11 miljoonaa euroa – tarkkaan ottaen pääomasijoittaja tekee seinät, joiden sisään Huhtamäki menee vuokralle. – Olemme vielä pitkään tällä tontilla, ja uskoa tulevaisuuteen on, sanoo pääluottamusmies Arja Saarinen. Muutama vuosi sitten tilanne oli epävarmempi, kun 2012 yt-neuvotteluissa 29 ihmistä sai lähteä. – Sen jälkeen on kasvettu joka vuosi. Investointi kertoo, että markkinaa riittää ja kasvua halutaan. Uusissa tiloissa on saman verran neliöitä kuin nykyisissäkin, noin 30 000. Tuotantoa saadaan kuitenkin tehostettua, kun tilat voidaan suunnitella materiaalivirrat optimoiden. ? Anne Pel tonen (oik.) perehdyttää neljättä päi vää töissä olevaa Sara Eräretkeä pi karikoneen hoitoon. ? Tytti Nyström on nähnyt Huh tamäellä automaation kehityksen. ”Kun uudesta tehtaasta kerrottiin, oli kaikilla fiilis korkealla. Koneiden siirto uuteen halliin teettää lisäduunia, mutta se on vaan hyvä asia.” 20-23_huhtamäki.indd 22 16.1.2018 18.59.03
Paperiliitto 1/2018 | 23 ? Asen taja Jani Ojanperän hommiin kuuluvat pienet huol lot ja tuote vaihdot ? Sonja Heinosen valvoma kone puskee päivässä tuhansittain pikareita. ? Juuso Virtanen on toisen polven huhtamäkeläisiä. ?? Tommi Ylhäinen on oppinut tuntemaan koneet käytännön tekemisen kautta. Suhteet parantuneet Lähes 30 vuoden Huhtamäki-kokemuksella Saarisella on perspektiiviä arvioida yhteistyötä talossa. – Se on tosi hyvää. Johto on viime vuosina vaihtunut ja välit henkilöstöön ovat parantuneet. Ihmiset kokevat, että heitä arvostetaan. Ei täällä isoja asioita tehdä, jos minulta luottamusmiehenä ei ensin kysytä mielipidettä. Paikalle saapunut tuotantojohtaja Hanna Lahtela antaa reilun tunnustuksen työntekijöiden roolille. – Mitattiin laatua, siisteyttä tai tuotannon tehokuutta, kaikki mittarit ovat parantunet. Kehityksen takana on pitkäjänteinen työ, ja merkittävä tekijä on yhdessä tekeminen. Onnistumiset ruokkivat onnistumista. Myös työturvallisuus on parantunut. Lähes jokaisella työntekijällä onkin päällään oranssi t-paita, jonka selässä lukee Safety first – laatua turvallisesti. Kiky puhuttaa Tehtaan lattialla on monisatakiloisia rullia, joista jokaisesta syntyy kymmeniätuhansia pieniä mukeja, kun asiat sujuvat. Nyt pikaripötkylöiden muovipussit eivät kuitenkaan sulkeudu pakkauskoneessa kunnolla. Tarvitaan Tommi Ylhäistä. TYÖPAIKKA – Tämä on ihan normaalia säätöä, näitä tulee jokunen viikossa. Ylhäinen on ollut kunnossapidon töissä kolmisen vuotta. – Jotta oppii kaikkien koneiden sielunelämän, tätä pitää tehdä kymmenen vuotta, hän nauraa. – Ei tähän koulutusta hirveästi saa, mutta paljon oppii kulkemalla vanhempien asentajien mukana. Mielenkiintoista työtä täällä saa tehdä. Arja Saarinen sanoo, että koulutusta ja etenemismahdollisuuksia voisi olla enemmänkin. Osa kilpailukykysopimuksen tunneista järjestetään koulutuksina. – Kiky kirpaisee toisia enemmän, toisia vähemmän. Toisaalta siihen liittyviä työnopastuksen ja työhyvinvoinnin koulutuksia on pidetty ihan hyvinä. Kiky pysyy pöydällä, koska Hämeenlinnassa neuvotellaan parhaillaan omasta työehtosopimuksesta. – Toivottavasti palkankorotuksista ei tarvitse vääntää. Työaika-asioita ja joustoja on varmaan tulossa. Jokaisella pääluottamusmiehellä on omia tapoja viedä yhteisiä asioita eteenpäin. Niin Saarisellakin. – Yhteinen hyvä menee aina yksilön hyvän edelle. Tietysti yksittäisenkin ihmisen asiat hoidetaan, mutta kun puhutaan isoista asioista, pitää kuunnella kovaäänisimpien lisäksi myös sitä hiljaista ääntä. Ja sopimushan on sitten hyvä, kun kaikki osapuolet ovat siihen vähän tyytymättömiä, Saarinen hymähtää. Osaamisella menestystä Kunnossapito-osaston ovelta tömähtää tuotannon puolelle Tytti Nyström. Leveästi naurava tuotantoassistentti on ollut Huhtamäellä 35 vuotta. Sinä aikana on ehtinyt nähdä yhtä sun toista. – Automaatio on lisääntynyt valtavasti, varsinkin pakkaamisessa, Nyström kertoo. Pidemmälle hän ei pääse, koska taukohuoneen ovesta tulee kuulosuojaimiaan virittelevä Nyströmin poika, Juuso Virtanen. Kuulumisten vaihdon jälkeen Virtanen lähtee valvomaan lautaskonetta. Hän on ollut Huhtamäellä kaksi vuotta ja jatkaa suvun tehdasperinnettä, kuten monella paperipaikkakunnalla on tapana. Jatkuvuus ja kokemus ovat myös Hämeenlinnan tehtaan vahvuus. – Ei tulosta tai laatua tee talon johto, vaan ihmiset tuotannossa. Kun on kovaa osaamista, hienosäätöä ja kehitystä on silloin helpompi tehdä, sanoo tuotantojohtaja Lahtela. Samaan uskoo pääluottamusmies Arja Saarinen. – Osaamista on 60-luvulta saakka. Siksi täällä tehdään asiakkaille maailman parhaita tuotteita. Sillä me kilpaillaan ja sillä me pärjätään. ? P Huhtamäki Oyj ? 17 600 työntekijää 34 maassa, tuotantoa kuudella mantereella. ? Liikevaihto 2 865 M€, liikevoitto 267 M€ (2016) ? Tuotteita: kartonkiset ja muoviset kupit, lautaset ja kulhot, aterimet, noutoruokapakkaukset, välipala-, jäätelö-, kahviym. elintarvikepakkaukset, hygieniatuoteja lääkepakkaukset ja etiketit ? Joka viides ihminen maailmassa ostaa viikoittain Huhtamäen pakkaukseen pakatun tuotteen. Huhtamäki Food service Nordic Oy (Hämeenlinna) ? Liikevaihto 60 M€ ? Kaikki käytettävä kartonki on kotimaista. ? Valtaosa tuotannosta Suomeen, loppu muihin Pohjoismaihin ja Baltiaan. ? Uusi tuotantolaitos aloittaa toimintansa keväällä 2019. 20-23_huhtamäki.indd 23 16.1.2018 18.59.03
Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Miisa Kaartinen J oku on sanonut, että bongaus on epäsosiaalisten ihmisten sosiaalinen harrastus. Linturetkille tulee lähdettyä keväisin ja syksyisin melkein päivittäin. Tiirailen aina johonkin, kuten kaverini, joiden kanssa etsittiin harvinaisuuksia jo lapsena. Utössä vietän joka vuosi pari kolme päivää kerrallaan, sillä ulkosaaristossa on niin erilaista kuin Köyliössä ja sisäjärvien rannoilla. Aina ei tarvitse nähdä lintua kauhean hyvin, vain seurata, miten se käyttäytyy, mikä on sen muoto ja habitus. Lajin voi päätellä ja määrittää joskus nopeasta vilauksesta. Kun nyt näen uuden linnun, otan siitä kaukoputken kautta kännykkäkameralla kuvan, ja tunnistusapua saa aika nopeasti. Kaikki on mennyt hektiseksi. Jo lapsena aloin piirtää linnuista määrityskuvia ja kirjoitin niihin tuntomerkkejä. Piirtämällä sai olennaisen esille nopeasti, ja aloin sitä käyttää, koska ensin ei ollut itsellä kameraa ja jatkoin, koska diatai paperikuvista tunnistaminen oli hidasta. Kun kuvaamataidon opettaja lukiossa rohkaisi piirtämiseen ja maalaamiseen, tuli fiilis, että niitä kannattaa jatkaa. Toisinaan lopetan, mutta aina tartun kynään uudelleen. Työn pohjustus on melkein terapeuttista. Linnusta pitää saada elävän näköinen. Sen saavuttaa joskus parissa tunnissa, joskus menee viikkoja. On harvinaisempaa kuin lottovoitto, jos havaintoja eli pinnoja kerätessä löytää linnun jostain muualta, missä sen odotti näkevänsä. Yhdestä lajista olen yrittänyt elämäpinnaa 10 kertaa, mutta aina olen nuijannut eli en ole lintua nähnyt. Loputonta optimismia kai se on, että kerta toisen jälkeen seisoskellaan ja odotellaan, että yksi ainoa lintu tulisi. En tiedä, mitä järkeä siinä on. Onko ihmisen touhuissa muutenkaan mitään järkeä? ? P Linnut saavat Kari Kekin ajamaan satojen kilometrien päähän kotoa. Se on nähtävä Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. PARASTA ELÄMÄSSÄ 24 | Paperiliitto 1/2018 24-25_parasta elämässäa.indd 24 16.1.2018 17.54.34
Paperiliitto 1/2018 | 25 Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA I ntia on monella eri elämän osa-alueella hengästyttävän suuri ja monimutkainen. Maassa on virallisia kieliä 23 mutta epävirallisesti kieliä on tuhansia. Aina eivät edes kahden vierekkäisen kylä asukkaat välttämättä ymmärrä toisiaan. Valtakieliä on onneksi vain kaksi – englanti ja hindi. Intiassa asuvalle ulkomaalaiselle on hyötyä hindin kielen opettelusta. Kun osaa pyytä markkinoilla kilon tomaatteja paikallisella kielellä, tai kertoa riksakuskille osoitteen, tulee vähemmän huijatuksi. Toimittajalle siitä on lisäksi valtavasti etua. Slummissa asuvan haastateltavan saa helpommin avautumaan ilman kääntäjän apua. Mielenkiintoista hindin kielen opettelussa on ollut siihen automaattisesti liitetyt sosiaaliset statukset. Kun puhuttelin vuokraemäntääni hindiksi, hän vastasi napakasti englanniksi tokaisten: ”Miksi sinä olet opetellut puhumaan palvelijoiden kieltä?” En yllättynyt vastauksesta, sillä paikalliset yläluokan jäsenet puhuvat melkein aina keskenään englantia tai vähintäänkin valtakielten sekoitusta, ”hinglishiä”. Britit hallitsivat aikoinaan Intiaa urdun kielellä. Yläluokka pelkää vieläkin siirtomaaherroja ja heille englannin kielen käyttö on yksi tapa sanattomasti kertoa, että häipykää, emme tarvitse teitä. Läheskään kaikki yläkastiset intialaiset eivät osaa lukea tai kirjoittaa hindiä vaan puhuvat keittiöhindiksi kutsuttua kieltä, joka on pääasiassa keskittynyt palvelijoiden komenteluun. Englantia puhuvat kyllä keskija alemmatkin luokat. Maailmankieltä osaavat saavat useimmin parempia työmahdollisuuksia ja heidät koetaan vähemmän maalaisiksi. Hindin kielen rakenne tukee mukavasti Intian yhteiskunnan tiukkoja hierarkiasääntöjä. Hyvä esimerkki on sinä – puhuttelumuoto, joita on olemassa kuusi erilaista. Kaikkein vähiten muodollinen on perheenjäsenten välillä käytettävä muoto, jolla esimerkiksi äiti puhuttelee lastaan. Seuraavaksi on käskymuoto, jota käytetään juuri esimerkiksi palvelusväkeä tai lähettipoikaa komennettaessa. Käskymuodon ja kohteliaan pyynnön välimuotoa käytetään, kun pyydetään palvelijaa tekemään vaikka jotain raskasta tai vaarallista. Näiden jälkeen on kolme eriasteista kohteliasta tapaa puhutella ylempiluokkaisia. Valtionpäämiehille tai uskonnollisille guruille on oma puhuttelumuotonsa. Hindistä on viime aikoina muodostunut poliittinen kapula. Nykyhindi kun on sekoitus urdua ja klassista hindiä, joka puolestaan on sanskritin peruja. Intian hindunationalismiin taipuva pääministeri Nardendra Modi on tuonut hindin pääkieleksi virastoihin, ja lisännyt hindin opetusta kouluissa. Hindujen äärijärjestö RSS:n johtojäsenet puolestaan puhuvat puhdasta, sanskritinkielensukuista hindiä, joka nähdään hinduille sopivampana kuin urdunsekoitteinen nykyhindi. Urdun aakkoset ovat arabian kielestä ja useat sanat lainattu suoraan arabiasta. Naapurivaltio Pakistanissa puhutaan urdua. Hinduille puhdas urdu edustaa islamia ja muistuttaa verisestä maiden jaosta vuonna 1947, jolloin luotiin hinduenemmistöinen Intia ja muslimivaltio Pakistan. Haavat ovat vuosikymmenien jälkeenkin syviä. Sen kuulee jo puheesta. ? P Keittiöhindillä komentoon Miksi sinä olet opetellut puhumaan palvelijoiden kieltä? Pia Heikkilä Kirjoittaja on Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. Kari Kekki, 46, on pituusleikkurinhoitaja Amcorin Kauttuan tehtaalta. Bongaamisen lisäksi hän piirtää ja maalaa lintuja. Tammi kuisena aamuna Kekki ajoi kavereiden kanssa Köyliöstä liki kolme tuntia nähdäkseen mustaleppälinnun itäisen alalajin Helsingin Viikissä. Siitä saa yhden elämäpinnan tulevaisuudessa, jos laji joskus jaetaan kahdeksi erilliseksi. Lintu näyttäytyi pian tämän kuvan ottamisen jälkeen. ”Loputonta optimismia kai se on, että kerta toisen jälkeen seisoskellaan ja odotellaan, että yksi ainoa lintu tulisi.” 24-25_parasta elämässäa.indd 25 16.1.2018 17.54.35
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO P aperiliitto-lehti ilmestyy vuoden 2018 aikana entiseen tapaan 10 kertaa. Lehti kertoo tänäkin vuonna paperiliittolaisista ihmisistä ja työpaikoista, edunvalvonnasta, tapahtumista ja jäseneduista. Paperiliitto-lehdeltä ilmestyy nyt 60. vuosikerta. Lehti alkoi ilmestyä tällä nimellä vuonna 1959. Vanha lehti -palsta ilmestyy uudistettuna siten, että keskeiset tapahtumat tulevat esiin viiden vuoden aikajaksoina. Tänä vuonna seurataan yhden paperiliittolaisen elämää vuoden ajan palstalla ”Hyvää vuosikertaa”. Vuonna 1959 syntyneiden jäsenten joukosta haastateltavaksi osui Markku Kivimäki Raumalta. Paperiliitto-lehden pitkäaikaisin kolumni Varamies siirtyi eläkkeelle. Keijo Martikainen kirjoitti Varamiestä vuodesta 1996 lähtien eli 22 vuotta. Kolumneista jatkuu Ilkka Palmun Ärsyke. Uutena kolumnistina aloittaa Sami Turunen. Lukijoiden palaute tärkeää Jotta jutuissa päästään lähelle lukijoiden työn ja vapaa-ajan arkea, toimitus kaipaa jatkuvasti vinkkejä jutunaiheista ja haastateltavista. Kuluvan vuoden aikana valmistellaan lehteä koskeva uudistus. Siihen lukijat voivat vaikuttaa antamalla palautetta lehden sisällöstä ja aiheista. Päivitetty lehti alkaa ilmestyä vuoden 2019 alusta. P Paperiliitto-lehti vuonna 2018 Uusi vuosi tuo uusia palstoja ja uudet kolumnistit. P ietarsaaren Selluloosan ruokalaosuuskunnan pääemäntä Garita Moilasen kuva ja ruokalasta kertonut juttu saivat lukijoilta eniten ääniä Paperiliitto-lehden äänestyksessä. Jutun teki Mari Schildt ja valokuvat otti Päivi Karjalainen. Kansista toiseksi eniten ääniä sai numero 3 Tosi fani ja kolmanneksi eniten numero 4 Vilho ja Suomi 100 vuotta. Lehdessä numero 9 julkaistu juttu suurperheestä jäi vain äänen päähän voittaneesta ruokalajutusta. Kolmanneksi jutuista tuli Tosi fani ja vain yhden äänen vähemmän saanut satavuotiaan Vilhon tarina neljänneksi. Äänestäjien kesken arvotut kolme palkintoa on postitettu voittajille. P Viime vuoden paras kansi ja juttu Anna palautetta Kerro mielipiteitäsi Paperiliitto-lehdestä ja ehdota juttuaiheita: Nimi: Postiosoite: Puhelin: Palautetta ja vinkkejä voit antaa oheisella lomakkeella ja postittamalla sen osoitteella Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki tai nettisivujen www.paperiliitto.? palautelomakkeen kautta tai sähköpostilla tiedotus@paperiliitto.? . Jii Ro iko ne n 26-27_hiomo.indd 26 17.1.2018 16.02.20
HIOMO Teksti Tiina Suomalainen T yösuojeluvaltuutetuksi marraskuussa valittu Joni Varpenius lähtee luottamustoimeen kokemuksen tuomalla maltilla. – Ammattiosaston puheenjohtaja Päivi Lumikumpu puhkuu intoa. Siihen on kaksi syytä: Ensinnäkin Lumikumpu valittiin varsinaiseksi jäseneksi Paperiliiton liittohallitukseen, jossa hän istuu ainoana naisena. Ja toiseksi, Helsingin osasto 46:n hallitukseen on taannoin saatu jäseneksi kaksi nuorta miestä, joista toinen valittiin myös työsuojeluvaltuutetuksi. Ammattiyhdistystoiminta oli kiinnostanut miehiä jo aiemmin, mutta Lumikummun valinta liittohallitukseen oli heille lopullinen kimmoke ryhtyä aktiiveiksi. – He sanoivat, että on hienoa, että heidän ammattiosastonsa jäsen on päässyt näin korkealle paikalle – ja nainen vielä! He olivat sitä mieltä, että haluavat olla mukana tässä hommassa, iloitsee DS Smith Packagingissa työskentelevä Lumikumpu. – Nyt voin välittää osastollemme ensikäden tietoa – tietysti sen rajoissa, mikä on sallittua. Kaksi uutta toimijaa merkitsee paljon pienelle osastolle. Uusia jäseniä on vaikea saada – varsinkin, kun alueella toimii eräs työpaikka, jonka työnantaja estelee työntekijöitä liittymästä ammattiliittoon. Lumikumpu kuvailee osaston toimintaa vapaamuotoiseksi ja ei-poliittiseksi. Kuukausittaisissa kokouksissa vallitsee lämmin henki. Osasto tekee paljon yhteisiä matkoja ja järjestää koulutustilaisuuksia. – Meillä on pieni budjetti, mutta olemme kyenneet antamaan jäsenillemme messuetuuden eli maksamme lipun, jos he menevät vaikkapa moottoripyörämessuille. Se on ollut hyvin suosittu. Lumikumpu nauraa, että hänet on ay-neulalla rokotettu. Siitä kertoo pitkä puheenjohtajaura, joka alkoi jo vuonna 1990. Väliin mahtuu kahden vuoden tauko, jolloin Lumikumpu haki ”opintoretkeltä” uusia tuulia. – Vuodet puheenjohtajana ovat olleet antoisia. Tämä työ olisi kuitenkin yksinäistä pakertamista ilman ammattiosaston hallituksen toimijoita. Olen todella ylpeä heistä jokaisesta. P Syytä riemuun Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä ARJESSA Päivi Lumikumpu Helsinki os 46:n puheenjohtaja. Koneenhoitaja DS Smith Packagingilla. Päivi Lumikumpu aloittaa uuden juttusarjan, joka kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä. Paperiliitto ?/???? | ?? Lassi Kaaria Lähde opintomatkalle Mosambikiin! Hae matkalle 4.2. mennessä. www.sask.fi SASK_opintomatka_print.indd 1 17.1.2018 11.55 26-27_hiomo.indd 27 17.1.2018 16.02.23
?? | Paperiliitto ?/???? LOMAUTUSTILANNE Kokoaikaisesti lomautetun aktiivisuutta seurataan 65. maksupäivästä alkaen. Eli ensimmäisen 64 maksupäivän aikana aktiivisuutta ei seurata. OMAVASTUUAIKA LYHENI Omavastuuaika on aiemman 7 päivän sijasta 5 päivää niillä, joiden omavastuuaika alkoi 1.1.2018 tai sen jälkeen. LIIKKUVUUSAVUSTUS LAAJENI Liikkuvuusavustus laajeni työhön liittyvään koulutukseen ja myös alle 18 työtunnin osaaikatyöhön. Osa-aikatyöhön liikkuvuusavustusta maksetaan tehdyiltä työpäiviltä. Liikkuvuusavustusta ei voi saada enimmäiskestoa pidemmältä ajanjaksolta, vaikka etuutta maksettaisiin vain yksittäisiltä päiviltä. Liikkuvuusavustukseen maksetaan lapsikorotusta. Lisäksi liikkuvuusavustukseen voi saada korotusosaa, jos työtai koulutuspaikka sijaitsee yli 200 kilometrin päässä asuinpaikasta tai muuttoa edeltävästä asuinpaikasta. Korotusosa on 4,74 euroa päivässä. Liikkuvuusavustuksen maksaminen edellyttää, että edestakainen työmatka tai koulutukseen liittyvä matka on kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä ja osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä. Lisäksi edellytetään, että hakijalla on oikeus työttömyysetuuteen juuri ennen työn tai koulutuksen aloittamista. Työn tulee kestää vähintään kaksi kuukautta. Alkavan työn kesto vähintään Liikkuvuusavustusjakson enimmäiskesto 2 kk .................................................. 30 päivää 3 kk .................................................. 45 päivää 4 kk .................................................. 60 päivää Liikkuvuusavustusta tulee hakea työttömyyskassasta kolmen kuukauden kuluessa työn tai koulutuksen alkamisesta. Jos olet saanut Työttömyysetuutta vuoden alussa saaneilla henkilöillä 65 maksupäivän tarkastelujakso alkaa 1.1.2018. Tämän jälkeen tarkastelujaksot alkavat sitä mukaan, kun työtön alkaa saada työttömyyspäivärahaa. Mikäli työnhakija ei täytä aktiivisuusedellytystä, hänen työttömyysetuutensa tasoa leikataan 4,65 prosenttia seuraavan 65 maksupäivän eli noin kolmen kuukauden ajan. Aktiivisuuden seuranta tarkoittaa sitä, että työttömän työnhakijan on täytettävä 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana aktiivisuusedellytys, jotta hänelle voidaan maksaa etuutta täysimääräisenä tarkastelujaksoa seuraavat 65 maksupäivää. Aktiivisuusedellytys täyttyy, jos 65 maksupäivän aikana: • On ollut työssä yhteensä 18 tuntia. Tehdyt työtunnit voivat sijoittua tarkastelujaksolle mihin kohtaan tahansa. Esimerkiksi niin, että työtä tehdään jakson ensimmäisellä ja viimeisellä viikolla. Tai niin että työtä tehdään jokaisella viikolla. • Ansaitsee yritystoiminnassa yhteensä vähintään 241 euroa. • On yhteensä viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa tai viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa tai • viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta maksetaan työttömyysetuutta. Yhdistelmiä edellä mainituista aktiivisuuden osoittamisen tavoista ei voida laskea yhteen. Aktiivisuusedellytys on täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä että. Jos aktiivisuusedellytyksen katsotaan täyttyneen, etuus maksetaan seuraavalta 65 maksupäivältä täytenä. Seuraava 65 maksupäivän tarkastelujakso alkaa edellisen jakson päättyessä. Joissain tilanteissa esimerkiksi työssäoloehdon täyttyessä tai yli 2 viikkoa kestäneen kokoaikatyön jälkeen, tarkastelujakso alkaa alusta. Aktiivisuutta ei seurata, jos työnhakija • on hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa sitä koskevaa päätöstä, • työskentelee omaistai perhehoitajana, • saa työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä etuutta. Työttömyysetuuden taso säilyy, jos työtön täyttää aktiivisuusedellytykset. TYÖTTÖMYYSKASSA SEURAA AKTIIVISUUTTA TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA 28-29_hiomo.indd 28 17.1.2018 16.12.39
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO HIOMO OSASTOT ?? VUOTISTAIVAL HIOMO työttömyysetuutta ennen työn alkamista Kelasta, hae myös liikkuvuusavustusta Kelasta. Liikkuvuusavustushakemuslomakkeen saat osoitteesta www.tyj.fi > lomakkeet. TYÖTTÖMÄNÄ ALOITETTU YRITYSTOIMINTA Jos aloitat yritystoiminnan 1.1.2018 jälkeen työttömänä ollessasi, yritystoiminnan pääja sivutoimisuutta ei arvioida neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että työnhakija voisi saada työttömyysetuutta neljän kuukauden ajan yritystoiminnan estämättä. Jos hakijalla on tuloa yritystoiminnasta, niin se otetaan huomioon työttömyysetuutta maksettaessa soviteltavana tulona. Kun yritystoiminnan alkamisesta on kulunut neljä kuukautta, työja elinkeinotoimisto tutkii yrittäjyyden pääja sivutoimisuuden. Jos yritystoiminta katsotaan päätoimiseksi, niin työttömyysetuuden maksaminen päättyy. Jii Ro iko ne n VUODEN 2018 VEROKORTIT Älä lähetä verottajan postittamaa verokorttia työttömyyskassaan, koska se on palkkatuloverokortti. Työttömyysakassa saa työttömyysetuuden ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, jolloin ennakonpidätysprosentti on vähintään 25. Jos haluat muuttaa verotustasi, pyydä verottajalta muutosverokortti etuutta (työttömyyspäivärahaa) varten. Verokortin voit tulostaa myös osoitteesta www.vero.fi Muutosverokortti pitää lähettää työttömyyskassaan. Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivä rahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyys kassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30– 15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen, Leila Levosalo ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/ puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki. P aperiliitto-lehden ensimmäinen numero ilmestyi tammikuussa 1959. Paperiteollisuuden työntekijäin liitto oli sitä ennen suunnitellut järjestölehteä liiton tiedotusvälineeksi jo jonkin aikaa. Lehti nähtiin tärkeäksi keinoksi edistää liiton toimintoja sekä kehittää ammattiosastojen toimintaa. Lehti ilmestyi kahden ensimmäisen vuoden ajan joka kuukausi 20–40-sivuisena. Pian tämä ei enää riittänyt liiton tapahtumien ja ajankohdan monien muutosten uutisoimiseen. Lehti alkoi vuoden 1961 alusta ilmestyä rotaatiokokoisena joka toinen viikko. Monia muutoksia Elettiin paperinkulutuksen kasvun aikaa. Maahan rakennettiin ja suunniteltiin rakennettavaksi uusia tehtaita tai konelinjoja. Paperinkulutuksen arvioitiin kasvavan maailmassa nopeammin kuin eri maiden kansantulon keskimäärä, kulutustaso ja elintaso. Ensimmäisten viiden vuosikerran aikana tehtiin monia kauaskantoista muutoksia tai sellaisten valmistelu jatkui. Vuosiloma piteni 9–12 päivästä kaksinkertaiseksi eli 18–24 päivään. Työttömyysturvalain muutos paransi työttömyysturvaa, korotti avustuksia ja lisäsi tukipäiviä. Sairausvakuutuslaki hyväksyttiin. Vapunpäivästä tuli palkallinen vapaapäivä. SAK otti tavoitteeksi työajan lyhentämisen 40 tuntiin viikossa. Vuonna 1963 Suomessa tehtiin rahauudistus. Parannuksia tessiin Vuoden 1961 alusta tulivat voimaan uudet synnytysloma-aikaa ja -korvausta koskevat tes-määräykset. Raskauden tai synnytyksen alettiin maksaa palkka 24 päivältä samoin perustein kuin sairausajalta. Työstä sai olla äitiysloman takia pois 12 kuukautta ilman, että työsuhde katkeaisi. Liiton puheenjohtajana 1960-luvun taitteessa oli Veikko Ahtola. Tarkasteltuun jaksoon sisältyi yksi liittokokous. Se oli järjestyksessään 9:s ja se pidettiin kesäkuussa 1962. Jäsenmäärän arvioitiin vuoden 1963 lopulla ylittäneen 23000 rajan. P Neljännestä numerosta lähtien lehden logoon tuli punainen painoväri. 1959–1963 Rauman osasto 42 Pilkkimestaruuskisat Taunolassa la 17.2. klo 9-13. Sarjat: miesveteraanit, miehet, naiset, nuoret. Tarjolla kahvia ja makkaraa. Tervetuloa! Valkeakosken osasto 70 Osasto järjestää uintikuukaudet jäsenistölleen Valkeakosken uimahallissa tammi-, helmi -ja maaliskuussa. Etu on käytettävissä kolmen yllä mainitun kuukauden aikana, 1 krt / vkossa jäsenkorttia näyttämällä. Paperiliitto-lehden matkassa eri vuosikymmenillä 28-29_hiomo.indd 29 17.1.2018 16.12.40
Saaristomaisemaa 1 Paperiliiton lomakeskuksista Särkelässä on eniten majoituspaikkoja. Sen ovat viime aikoina huomanneet myös erilaisiin urheiluturnauksiin matkustavat lapsiperheet, jotka vilkastuttavat muuten hiljaista talvikautta. Särkelä on myös kalastajien suosiossa. Lounaisen Suomen leuto talvi on pitänyt vedet avoimina ja maaston lumettomana, mutta pyryn ja pakkasen tullen tilanne voi muuttua nopeasti. SÄRKELÄ Majoituspaikkoja 60, lisäksi parvella 30. Vaunupaikkoja 32. Osoite: Finnarintie 200, 25610 Ylönkylä. Puhelin: 050 373 9877, arkisin klo 11–13 Alueen hoitajat: Osmo Koste, osmo.koste@ paperiliitto.fi, Terhi Palin, terhi.palin@ paperiliitto.fi Erämaaluontoa 2 Törmälän lomakeskus sijaitsee Kuusamossa keskellä pohjoista erämaaluontoa puhdasvetisen Ala-Kitkan rannalla. Tammikuun puolivälissä lumen syvyys oli 70–80 senttimetriä. Majoitustilaa Törmälässä on Aarnen tuvan neljässä huoneessa sekä hiljattain remontoidussa 6 hengen mökissä. Paperiliitto ei suunnittele uusien majoitustilojen rakentamista Törmälään. TÖRMÄLÄ Majoituspaikkoja 22. Vaunupaikkoja 40. Osoite: Törmäläntie 16, 93999 Kuusamo. Puhelin: 050 566 6119, arkisin klo 11–13 Alueen hoitajat: Maini Kovanen, maini. kovanen@paperiliitto.fi, Pekka Kovanen, pekka.kovanen@paperiliitto.fi Mäkistä järviseutua 3 Jaalassa, Kouvolan pohjoispuolella, keskellä mäkistä järviseutua sijaitsee Puralan lomakeskus. Rantasauna lämpenee päivittäin ja uimaan pääsee ympäri vuoden. Järvi jäätyi tammikuun alussa. Kun paksuutta on riittävästi ja lunta sopivasti, jäälle pääsee myös hiihtämään pihaalueella kiertävän lenkin varrella. PURALA Majoituspaikkoja 30, kesällä 60. Vaunupaikkoja vähintään 40. Osoite: Puralantie 131 A, 47850 Verla. Puhelin: 050 340 0127, arkisin klo 11–13 Alueen hoitaja: Riku Valve riku.valve@ paperiliitto.fi 30 | Paperiliitto 1/2018 HIOMO ? Erilaisia majoitustiloja, karavaanarija telttailualue. Yhteiset oleskelu-, suihkuja pyykinpesutilat, modernit keittiöt. Säilytystilat kalaja marjasaaliille, grillauspaikat, soutuveneitä, joihin voi kiinnittää oman perämoottorin. Kalastuslupia saa paikan päältä. Langaton verkko sekä kiinteä työasema, jossa nettiyhteys. Ei kauppatai ravintolapalveluja. Majoittujat tuovat omat liinavaatteet. Ilmoittaudu tullessasi lomapaikanhoitajalle ja esitä jäsenkorttisi. Hinnat: Yöpyminen huoneistoissa 10 euroa perhekunnalta vuorokaudessa. Asuntovaunupaikka 10 euroa vuorokaudessa. Maksa etukäteen tai paikan päällä, tarkista käytäntö lomapaikasta. Liinavaatesettejä vuokrattavissa. Varaukset: Puhelimitse arkisin klo 11–13. Karavaanarialueelle ei tarvita ennakkovarausta. Huomaa: Lomapaikat on tarkoitettu vain Paperiliiton jäsenille, heidän puolisoilleen ja lapsilleen eli jäsenen kanssa samassa taloudessa asuville. Muista ottaa mukaan jäsenkortti. Paperiliiton lomakeskukset [2] [3] [1] Talven tuntua Luonnonrauhasta, rantamaisemasta ja saunomisesta voi nauttia Paperiliiton omistamissa lomakeskuksissa ympäri vuoden. Kelin ja kiinnostuksen mukaan varusteiksi kannattaa ottaa sukset tai pilkkivarusteet. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Johannes Wiehn Tuovi Rantala-Hautamäki ja Mauri Hautamäki viettivät tammikuista viikonloppua Puralan lomakeskuksessa. 30-31_kassa-ristikko.indd 30 16.1.2018 17.51.30
Paperiliitto 1/2018 | 31 TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 10/2017 täyttäneistä palkinnon sai Matti Tuisku Kauhajoelta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 9.2. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 1”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 10/2017 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 16.1.2018 17.51.35
32 | Paperiliitto 1/2018 Uuden kynnyksellä Pyhtäällä Paperex Colombierilla Pyhtäällä odotukset alkaneelle vuodelle ovat korkealla. Sitä odotellessa uudenvuoden lupaukset unohtuivat. Teksti Mari Schildt Kuva Jukka Koskinen P yhtääläisen Paperex Colombierin tuotannon kuusimiehisestä tehoyksiköstä viisi kokoontui vuoden alussa taukotupaan viettämään lounastaukoa. Joulun sujumiset oli jo käsitelty kun huomattiin, että kukaan ei ole tehnyt uudenvuoden lupauksia. – Me ollaan sen verran varovaisia, ettei me tehdä uudenvuoden lupauksia. Ei ainakaan kerrota, jos on tehty, nauraa paperityöntekijä Hannu Karhu. Puolille päivin on jo ehditty päällystää, pituusleikata ja pienrullata. – Paperia jalostamme. Jotain me sille teemme: esimerkiksi leikkaamme ja päällystämme. Ostamme paperia ja myymme sitä edelleen jalostettuna, Karhu kertoo. Yhdellä koneista on menossa tuotekehitysprojekti, josta odotukset ovat korkealla. – Jos tämä kehitteillä oleva työ onnistuu, niin sitten on aika valoisaa. Jos oikein ampaisee, niin lisätyövoimaakin ehkä tarvitaan, hän miettii. Vaariksi vuodenvaihteessa Paperityöntekijä Markus Niemelä myhäilee, että pari tuntia sitten hänestä tuli vaari. Siinä onkin uusi tilanne tulevalle vuodelle. LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliitossa on 680 jäsentä, jotka ovat syntyneet vuonna 1959. Tuolloin alkoi ilmestyä Paperiliittolehti, joten käsissäsi on nyt ensimmäinen numero lehden 60. vuosikerrasta. Tämä juttusarja kertoo yhden, lehden kanssa samana vuonna syntyneen jäsenen elämästä. Toimituksen iloksi haastateltava löytyi nopeasti. – Arpa osuu elämässä harvoin kohdalle, joten totta kai suostun, sanoo raumalainen varastotyöntekijä Markku Kivimäki. Vuoden ensimmäisen työpäivän aamuna Kivimäki kolasi vetistä lunta kotipihalta ennen kuin lähti ajamaan työpaikalleen UPM:n Rauman tehtaan paperivarastolle. Aamu kahvilla pohdittiin nuorten kiekkoleijonien ensimmäisiä MM-otteluita ja alkoholilain muutosta. – Tuntui, ettei kenelläkään ollut heti innostusta käydä ostamassa uusia olusia. Seuraavalla kauppareissulla aion kyllä käydä katsomassa, mitä kaupassa on nyt tarjolla. Ei tämä mitään suuria tunteita tuntunut herättävän, Kivimäki pohtii. Paljon isompi asia oli aikoinaan keskioluen myynnin vapautuminen kauppoihin vuoden 1969 alusta. Markku Kivimäen elämässä olennaisempaa oli tuolloin tammikuinen 10-vuotissyntymäpäivä. Viisi vuotta myöhemmin syntymäpäivä oli alkavan työuran kannalta ratkaiseva. Kivimäellä oli tarve päästä kotitilan ulkopuolelle töihin, mutta omalla kylällä sijainneelle Kuivalahden sahalle oli ikäraja ja piti odottaa: – Hain sahalle töihin heti samana päivänä, kun täytin 15 vuotta. Nykyiseen työpaikkaansa Kivimäki päätyi armeijan jälkeen tehtyään ensin töitä tehtaan aliurakoitsijoille. Rauma-Repolan omistuksessa tuolloin olleella tehtaalla riitti työtilaisuuksia hyvin koko vuoden 1980, sillä tehtaalle rakennettiin uutta paperikonetta PK 3:a ja uutta pakkaamoa. Lopulta joulukuusta lähtien Kivimäki siirtyi yhtiön palkkalistoille. Hänestä tuli kuljettaja, ensin 3 vuodeksi trukin ja myöhemmin liki 30 vuodeksi yhtiön autojen ratin taakse.? P Markku Kivimäki syntyi samana vuonna kuin Paperiliitto-lehti. Hauska tutustua Paperiliitto-lehden kanssa samanikäisen jäsenen elämää HYVÄÄ VUOSIKERTAA Markku Kivimäki on kotoisin Kuivalahden kylästä Eurajoelta. 32-33_tauko.indd 32 16.1.2018 14.28.20
Paperiliitto 1/2018 | 33 Uuden kynnyksellä Pyhtäällä Sukuun syntyi poikalapsi, josta vaari ei pistäisi lainkaan pahakseen, jos hänestä saadaan aikanaan isäntä Niemelän maatilalle. – Karjanpito lopetettiin vuonna 2014. Hannu otti puheeksi, että täällä olisi töitä tarjolla. Sillä tiellä ollaan. Onhan tämä erilaista kuin jokapäiväiset navettahommat. Vapaata on enemmän, vaikka kyllä maatilalla riittää työtä edelleen, hän miettii. Alkaneelle vuodelle nyt sivutoiminen maanviljelijä toivoo edellistä kuivempaa ja lämpimämpää kesää. – Viime kesän sateissa yli puolet sadosta jäi peltoon. Mummi muisti jouluna Paperikoneenhoitaja Juhani Nurro kertoo, että tänään hän on koeajossa päällystänyt noin 8000 metriä paperia. – Kotosalla meni joulu. Joulupukki ei käynyt, mutta mummilta tulleet pari seteliä olivat mieleen. Kyllä ne jonnee kuluu. Paperex Colombierin tuotannon työntekijöiden ikähaitari ulottuu vajaasta kolmestakympistä 55 vuoteen. Vuosien kuluessa väkeä on tullut ja mennyt, ja pakka on sekoittunut moneen kertaan. Paperityöntekijä Mauri Siikavirta on ollut töissä pari kuukautta. – Sellaisia pieniä rullia rullailen päivästä toiseen. Helppo homma, hän huikkaa matkalla takaisin hommiin. ? P ”Viime kesän sateissa yli puolet sadosta jäi peltoon.” ? Hannu Karhu (vas.), Mauri Siikavirta, Markus Niemelä ja Juhani Nurro pitävät lounaspaussia. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas S iitä kun Sami Halme viimeksi juhli syntymäpäiväänsä, on kahden vuoden kuluttua vierähtänyt parikymmentä vuotta. – Kolmekymppisiä vietettiin kavereiden kanssa. Omien syntymäpäivien juhlinta loppui lasten syntymään. Samalla siirryttiin juhlistamaan lasten syntymäpäiviä sukulaisten ja lasten kavereiden kanssa. Tällekin vuodelle sattuu erityinen merkkipäivä, kun esikoinen täyttää 18 vuotta. Luultavasti perhe lähtee tuolloin yhdessä ulos syömään. – Silloinhan pojalla saa olla jo erilaistakin ruokajuomaa pöydässä, Halme miettii. Talvi on kulunut perusarjen parissa. Väriä siihen toi ulkomaan työkomennus. Joulun tienoilla Unkarissa vierähti kolmisen viikkoa. Seuraava todennäköinen kohde on Hollanti. Halmeen mukaan heiltä lähtee työntekijöitä yrityksen Euroopan kohteisiin, jos niissä on tuuraajista pulaa. Hänen kohdallaan edellisestä komennuksesta ehti kulua muutamia vuosia. Vaikka työpäivät ulkomailla ovat pitkiä eikä kohdemaahan juuri ehdi tutustua, ovat ulkomaankeikat tervetullutta vaihtelua. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Komennuksia SYNTTÄRISANKARI Sami Halme Syntymäaika: 26.1.1970 Syntymäpaikka: Kotka Asuinpaikka: Kotka Perhe: Puoliso ja kolme lasta Työ: Koneenhoitaja, Paperex Colombier Oy, Pyhtää Terveiset: Työkavereille! Sami Halme ei ole juhlinut synttäreitään sitten lasten syntymän. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Milloin Coca Cola -juomaa tarjoiltiin Suomessa ensimmäisen kerran? 2. Mitä on antrasiitti? 3. Mitä tarkoittaa kirjainlyhenne HLBT? 4. Mikä on duuma? 5. Kuka ohjasi elokuvan Yösyöttö? 6. Kuka presidenteistämme hankki nuorena elantonsa satamatyöläisenä? 7. Milloin alkoi vuonna 1918 käyty Suomen sisällissota? 8. Minkä lajin menijä on Lotta Lepistö? 9. Millä nykynimellä tunnetaan Metsäliitto Osuuskunta? 10. Minkä yhtyeen johtohahmona on ollut Kerkko Koskinen?? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 16.1.2018 14.28.23
?. Vuonna ???? ?. Kivihiiltä ?. Lyhenne seksuaalija sukupuolivähemmistöistä ?. Venäjän parlamentin kutsumanimi ?. Marja Pyykkö ?. Mauno Koivisto ?. Se alkoi ??.?.???? ?. Pyöräilyn ?. Metsä Group ??. Ultra Bran ?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? Mauno Koivisto V iheltelen perjantaina kello 16 räntäsateessa montun pohjalla ja potkin sepeliä salaojaputken alle. Putki kiemurtelee häpeissään ylös alas. En saa tehtyä sille suoraa kaatoa millään, varmaan verensokerit alhaalla. Konekuski hyppää hytistä alas, vetää jalalla tasaisen uran, asettaa putken paikalleen, kiipeää hyttiin ja ravistelee kauhasta sepelit putken päälle, ja se on siinä. Kuski osaa aina minun hommani viisi kertaa paremmin kuin minä. Mitäpä siitä. Kotona menen lämpimään suihkuun, syön ja teen laskun. 88 x 30 euroa, vähän autolla ajelua, löpöä työkoneisiin = 2640 euroa kahden viikon työstä. Se on paljon minulle. Haluaisin lopettaa raksalla, mutta mistä työstä laskuttaisin sen jälkeen viisi tonnia kuussa? Voisihan sitä yrittää herätä klo 6, vaikka kukaan ei odota työmaalle. Sitten 8 tuntia kirjoittamista ja haastatteluja, tauot tasaisesti 2 tunnin välein, 5 päivää viikossa tsuku tsuku tööt. Ei onnistu. Elintaso romahtaa, jos yritän omin päin tehdä sitä mitä oikeasti osaan. Palkkatöitä voisin toki hakea, mutta mistä? Samanlaista lehteä, jossa minun annettiin 10 vuotta sitten tehdä työtä mitä haluan, ei ole enää missään. Lehdet surkastuvat maailmanlopun edellä. Juttujen hinnat laskevat. Ainoat, jotka maksavat kunnolla, ovat ammattiliiton lehtiä. Sinä ja työkaverisi maksatte jäsenmaksuissanne tästä kolumnista saamani palkkion. Kiitos siitä! Älkää erotko liitosta ikinä! Lehden tilaamisen lopettaminen on helppoa, lukemisesta maksamisen katoavaa kansanperinnettä. Sanomalehtipaperin tarve on kohta nolla, pian aikakauslehtipaperinkin. Yritykset mainostavat Googlessa ja Facebookissa. Rahat, joilla ennen maksettiin suomalaisten toimittajien palkat, valuvat ulkomaille. Ihmiset lukevat vuosi vuodelta vähemmän. Ei ole aikaa, ei kiinnosta. On siis kaksi vaihtoehtoa minulle, joka haluaisi kirjoittaa hyvää ajan kanssa. Voin jatkaa raksalla ryytymistä tai toteuttaa unelmani. Jos saisi ammattikirjoittamisesta käteen edes 60 prosenttia siitä, mitä kaivinkoneen perämiehenä olosta? Se on päätetty. Kirjoitan tänä iltana sängyn päälle kattoon mustalla markkerilla artisti maksaa. Tähän ikiaikaiseen totuuteen on humanistin hyvä herätä joka jumalan aamu, teen sitten sitä taikka tätä. P Artisti maksaa Kuski osaa aina minun hommani viisi kertaa paremmin kuin minä. Kirjoittaja Ilkka Palmu on 46-vuotias tamperelainen duunaritoimittaja, jolla on 4 lasta, vanha omakotitalo ja vilpitön mieli. Metsä Group Ä R SY K E 34-35_tauko.indd 34 17.1.2018 16.01.32
TAUKOTILA Paperiliitto ?/???? | ?? Sudokun ratkaisut sivulta 31 Nro 2 Aineistopäivä .............................7.2. Ilmestyy ...................................23.2. Nro 3 Aineistopäivä ...........................13.3. Ilmestyy .................................. 29.3. Nro 4 Aineistopäivä .......................... 23.4. Ilmestyy ................................... 11.5. Nro 5 Aineistopäivä ...........................12.6. Ilmestyy .................................. 29.6. Nro 6 Aineistopäivä ...........................15.8. Ilmestyy ...................................31.8. Nro 7 Aineistopäivä ...........................12.9. Ilmestyy .................................. 28.9. Nro 8 Aineistopäivä .........................10.10. Ilmestyy .................................26.10. Nro 9 Aineistopäivä ........................... 7.11. Ilmestyy ................................. 23.11. Nro 10 Aineistopäivä ...........................4.12. Ilmestyy ................................. 21.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2018 Isäonnea Simpeleellä tehtaillaan kartonkia. Ja uusia suomalaisia. Lasse Forsbacka on yksi onnellisista uusista isistä. Nro 1/2018 ? 26.1.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to ”Kerta toisen jälkeen seisoskellaan ja odotellaan, että yksi ainoa lintu tulisi.” s. 24 Aktiivimalli rokottaa työttömiä s. 4 | Huhtamäelle uusi tuotantolaitos s. 20 | Talvilomalle liiton lomapaikkaan s. 30 1_kansi.indd 1 16.1.2018 17.45.54 Paperiliiton keilailumestaruus 2018 Aika: 15.1.–25.2.2018 Paikka: Simpele 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Luokkatasoitukset m=0 a=3 b=8 c=15 d=25 Kilpailu käydään suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet, naiset, parija nelijoukkue. Joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan. Ensimmäinen heittäjä nimeää joukkueen. Kilpailumaksu: 30 euroa, sisältää erikoiskilpailumaksun. Kilpailuvuorot: Katso Simpeleen keilahallin aukioloajat www.simpeleenkeilaajat.? . Muina aikoina sopimuksen mukaan. Viimeinen kilpailuvuoro on 25.2.2018 kello 14. Tiedustelut ja kilpailuvaraukset: Simpeleen keilahalli p. 0407394326 Kilpailun järjestää Simpeleen keilaajat ry ja Paperiliiton Simpeleen ammattiosasto 25. Kilpailun johtaja: Harri Vuorela, p. 0505350306 Tulokset: www.simpeleenkeilaajat.? Paperiliiton hallitseva mestari on Paavo Löppönen Simpeleeltä. Kuka vie pojan? Jalkapalloa Oulussa! Paperiliiton jalkapalloturnaus 2018 pelataan lauantaina 8.9.2018 Oulussa. Pelit pelataan palloiluhallissa eli Arina-Areenassa klo 10–18. Pelit pelataan puolikkaalla kentällä miehityksellä 1+6. Tuomaroinnista vastaa Oulun Erotuomarikerhon tuomarit. Osallistumismaksu 200€ / joukkue. Sitovat ilmoittautumiset 20.8. mennessä osoitteeseen sami.kyllonen@storaenso.com tai p. 045 631 0837. Ilmoittautumisvahvistuksen mukana tulee tilinumero, jolle osallistumismaksu maksetaan. Ilmoittautumisen jälkeen tulee tarkempaa tietoa turnausaikataulusta. Turnauslounas tarjoillaan pelipaikan välittömässä läheisyydessä Antell-Ravintolat Automobiilissa klo 11–14. Sokos Hotel Arinasta on varattu joukkueille 7.-9.9. majoituskiintiö. Joukkueet voivat varata tarvitsemansa majoituksen yhdeksi tai kahdeksi vuorokaudeksi 24.8. mennessä tunnuksella PAPERILIITTO. Hinnat/vrk: 80 €/1hh, 95 €/2hh, 105 €/2hh lisävuoteella. Hotelli sijaitsee Oulun ydinkeskustassa, noin 2,5 km:n päässä jalkapallohallista. Puhelinnumero hotelliin ja varauksiin 08 312 3111. Lisätietoja sami.kyllonen@storaenso.com ja p. 045 631 0837. Jalkapalloa Oulussa! Jalkapalloa Oulussa! Ju ha Si ni sa lo Viime vuonna mestaruuden vei Valkeakosken joukkue. Kuvassa Jukka Lumijärvi. 34-35_tauko.indd 35 17.1.2018 15.49.03
HELSINKI Tyynenmerenkatu 11 00220 Helsinki Ma–la 9.00 – 21.00 Su 11.00 – 19.00 24 H KIOSKI aina auki Ma–pe 9.00 – 21.00 La 9.00 – 19.00 Su 11.00 – 19.00 Ma–pe 9.00 – 21.00 La 9.00 – 19.00 Su 11.00 – 19.00 PIRKKALA Saapastie 2 33950 Pirkkala OULU Kaakkurinkulma 4 90410 Oulu Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Tarjoukset voimassa 28.2.2018 asti. Norm. 369,90 €. Hiljainen ja helppokäyttöinen A+ -energia luokan astianpesukone, jossa on neljä tehokasta pesuohjelmaa. Mitat: K 815–875 × L 600 × S 550 mm. Verk.com/18320 Bosch SMU24AW02S Serie 2 Norm. 599,90 €. Pyykinpesukone kahdeksan kilon täyttömäärällä ja 1400 kierroksen linkousnopeudella. Koneessa on kestävä ja tehokas hiiliharjaton moottori. Energia luokka pesukoneella on A+++ ja siitä vielä 10% alle.Mitat: K 848 × L 598 × S 600 mm. Verk.com/19734 349 ,90 Apurahalla 21,00/kk (24 kk) 259 ,90 Apurahalla 17,00/kk (23 kk) Bosch WAN2828SSN Serie 4 Säästä 250 € Säästä 110 € Norm. 599,90 € Norm. 369,90 € Energialuokka A+ Jopa 12 hengen astiastolle Äänitaso 50 dB Täyttömäärä 8 kg Linkous 1400 rpm Energialuokka A+++ HIiliharjaton moottori Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Paperi_260118.indd 1 10/01/18 12:32 34-35_tauko.indd 36 16.1.2018 13.13.44