• 01/21 P a p e r i l i i t t o investointi Mänttään Metsä Tissue uudistaa pehmopaperikoneen. pehmopaperikoneen. Samalla aaltopituudella Tutun työkaverin kanssa voi puhua asiat halki. voi puhua asiat halki. jose ahonen Partavesi auttaa etäkeikallakin. Laskuja, laskuja Laskuja, laskuja Jari Välimaa on oppinut taitavaksi pennin venyttäjäksi. On ollut pakko, koska vanhat vakuudettomat luotot tunkevat nyt sisään postiluukusta perintäkirjeiden muodossa. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 20.1.2021 13.51.30 20.1.2021 13.51.30
• Jäsenetusi eri elämäntilanteissa Jäseneduksi rinnastettava hautausavustus (170 euroa) maksetaan jäsenen omaiselle jäsenen kuoltua. Hautausavustusta haetaan ammattiosaston taloudenhoitajan tai liiton jäsenrekisterin kautta. Lisätietoja ja hakulomake paperiliitto.fi. Liittovakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jolloin jäsen jää eläkkeelle. * Oikeusapua annetaan työsuhteeseen liittyvissä asioissa. ** Perhevapaa= äitiys-, isyysja vanhempainvapaa. Työssäkäyvä Työtön Lomautettu Perhevapaalla** Vuorottelu vapaalla Muulla palkattomalla vapaalla Palkattomalla sairauslomalla Asepalveluksessa Opiskelijana Oppilasjäsenenä Eläkeläisenä Pa pe ril iit to -le ht i O ik eu sa pu * Li itt ov ak uu tu s Le ht ise te li Tu et ut lo m at Li ito n lo m ak es ku ks et Lo m ae du t Po ltt oa in ea le nn us Te bo ili lla Ke sk itt äm is al en nu s (If , Tu rv a) X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X – – X X X X X X X X – X X X X X X Lisää liitostasi: paperiliitto.fi Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 20.1.2021 17.14.44 20.1.2021 17.14.44
• P a p e r i l i i t t o 1 / 2 2 1 2 9 .1 . 2 2 1 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Tiukan koronan kurittaman vuoden jälkeen metsäteollisuuden työpaikoilta kuuluu investointiuutisia – siis hyviä uutisia. Stora Enso investoi Imatralle 80 miljoonaa puunkäsittelyyn. Metsä Tissue uusii Mäntässä päälle viisikymppisen pehmopaperikoneen. Vaikka investoinnin arvoa ei julkistettu, on kyse isosta uutisesta: paperikoneen elinkaari jatkuu ja sen mukana myös työt. Imatralla miljoonainvestoinnin tuomalla jatkuvuudella on myös nurja puolensa: puunkäsittelyn keskittäminen merkitsee sitä, että joistakin kohdin vähenee myös työvoiman tarve. Silti investointi nähdään plusmerkkisenä satsauksena tulevaisuuteen. Elämä poikkeusoloissa jatkuu töissä ja vapaa-ajalla. Pinna venyy ja paukkuu turvavälin päästä ja maskin takaa. Jos ilo löytyy pienistä asioista, on huomista kohti hiukan helpompi hengittää. Tästä se taas alkaa, lehden ja lukijoiden yhteinen vuosi kohti työelämän ja arjen seikkailuja. Sivulta 24 näet, mitä juttua ja kantta te lukijat piditte viime vuoden parhaina. Yhdessä pystymme vielä parempaan. Kerro siis aihe hyvälle jutulle, niin me teemme sen. • Hyviä(kin) uutisia 63. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Metsä Tissue uudistaa Mäntän tehtaan pehmopaperikoneen. 06 Stora Enso investoi puunkäsittelyyn Imatran tehtailla. 08 Tuula Häsä saa iloa yhteishengestä. 09 Tahtovatko työnantajat paahtaa sarvet päässä kohti tuntematonta? 22 Laadusta tinkimättä: Aki Hanka on osa toimivaa ketjua. 24 Lehden lukijat valitsivat viime vuoden parhaan kannen ja jutun. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. Ansiopäivärahan taso vuonna 2021. 27 Arjessa: Kuopus tahtoo kehittyä. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Työpari: Paavon ammattitaitoon voi luottaa tiukassa paikassa. 31 Maailmalta: Saksan paperialan työntekijät saivat palkankorotuksen. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Partavettä etäkeikallekin. 16 Antti Helaja ja Petteri Uusi­ heimala ovat tyytyväisiä Kotkamillsin johtoon. Yrityksen omistaja vaihtuu kesällä. 18 Pietarsaarelaiset Iiro, Adina ja Elle Vilkas odottavat tältä vuodelta pääsyä entisten ja myös uusien harrastusten pariin. 32 Elämä on varsin onnellista, mutta erilaista kuin Teemu Puumala ajatteli nuorena. Hän haluaisi perheen. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Ulla NikUla JUkka koskiNeN Ulla NikUla Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 21.1.2021 9.46.33 21.1.2021 9.46.33
• 1 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?01 / 2020 Prosessinhoitaja Markku Lehtomäki ajaa Mäntän tehtaan leveintä pehmopaperikonetta, jolle on vastikään luvattu tehoa lisäävä investointi. Uusinnan jälkeen kone valmistaa entistä pehmeämpää ja lujempaa paperia merkittävästi pienemmällä energian määrällä. – Olen oikein hyvällä mielellä. Onhan se harvinainen uutinen Suomessa, että paperikoneeseen investoidaan, toteaa Lehtomäki. Lehtomäki on työskennellyt PK 10:llä vuodesta 2010, jolloin uusittiin koneen märkäpää. Kolme viime vuotta Lehtomäki on toiminut koneenhoitajana. – Varsin hyvää pehmopaperia tällä tehdään jo nyt ja hienoa, jos tulevaisuudessa laadusta saadaan vielä parempaa. Mäntän tehtaalla valmistuu vuorokaudessa noin 290 tonnia pehmopaperia, mikä vastaa kolmea miljoonaa rullaa wc-paperia. PK 10 on yksi tehtaan kolmesta pehmopaperikoneesta ja se käynnistyi vuonna 1968. Lehtomäki aloitti työt tehtaalla 10 vuotta myöhemmin. – Tuleva investointi tarkoittaa omassa työssä lähinnä sitä, että laitteet muuttuvat ja tulee uutta opeteltavaa. Itsellä ei enää hirveän monta vuotta ole työelämää jäljellä, mutta investointi luo positiivista virettä ja uskoa tulevaisuuteen, että nuoremmillekin riittää täällä töitä, Lehtomäki pohtii. Myös pääluottamusmies Timo Virtanen on tyytyväinen tulevaan investointiin, etenkin, kun sekä tuotantoa että sitä koskevia Tehoa ja pehmeyttä teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Mikko Vähäniitty Metsä Tissue investoi Mäntässä pehmopapereiden tuotannon tehostamiseen. päätöksiä tehdään yhä koronapandemian ehdoilla. – Saadaan koneelle vähän vauhtia enemmän ja kapasiteettia nostettua, Virtanen kiittää. Virtasen mukaan koronakevään ilmiö, pehmopapereiden hamstraus, ei lopulta alkukuukausien kiireen jälkeen tuonutkaan isompaa lovea tuotantoon. Investointi on osa Metsä Tissuen Tulevaisuuden pehmopaperitehdas -ohjelmaa. Tuotantokapasiteetin lisäksi parannetaan tehtaan energiaja tuotantotehokkuutta. Energiankulutus laskee yhtiön mukaan noin 15 prosenttia tuotettua paperitonnia kohden. Tämä johtaa myös pienempiin hiilidioksidipäästöihin, kuten Metsä Tissuen kestävän kehityksen tavoitteet edellyttävät. Metsä Tissue on sitoutunut muuttamaan tehtaansa fossiilittomiksi vuoteen 2030 mennessä. Uusinnan toimittaa Valmet Oyj. Toimitukseen kuuluu myös pehmopaperikoneen ohjausjärjestelmä. Osapuolet eivät ole julkistaneet kauppasummaa. Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla valmistetaan eri tuotemerkkien pehmopapereita sekä voija leivinpaperituotteita. Tehtaalla on kolme pehmopaperikonetta, yksi tiivispaperikone ja 11 pehmopaperin jalostuslinjaa. Henkilöstöä tehtaalla on yhteensä noin 400. Metsä Tissuella on tuotantoyksiköitä lisäksi kaikkiaan viidessä maassa ja niissä yhteensä noin 2500 työntekijää. Vuonna 2019 yhtiön liike»investointi luo uskoa, että nuoremmillekin riittää täällä töitä.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 20.1.2021 18.28.01 20.1.2021 18.28.01
• 1 / k u o r i m o PaPeriliit to?01 / 2021?5 Harvinainen ja hyvä uutinen. Prosessinhoitaja Markku Lehtomäen työpaikalla Mäntän Metsä Tissuella uusitaan pehmopaperikone ja sen ohjausjärjestelmä. vaihto oli miljardi euroa. Metsä Tissue on osa Metsä Groupia. Suomessa käytetään pehmopapereita Euroopan maista toiseksi eniten eli 17,3 kiloa per henkilö vuodessa. Ruotsissa tuotetta kuluu 19,5 kiloa. Yhdysvalloissa pehmopaperin keskimääräinen kulutus on 25,5 kiloa per henkilö eli yli kaksinkertainen verrattuna eurooppalaisten 12,5 kiloon. teoLLisUUDen investointien odotetaan kokonaisuutena kasvavan tänä vuonna selvästi, mutta metsäteollisuudessa investointien arvioidaan jäävän alle edellisvuosien tason, kertoo Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n investointitiedustelu. Metsäteollisuuden investointien arvoksi on arvioitu 630 miljoonaan euroa, kun se viime vuonna oli vajaat 770 miljoonaa euroa. EK:n tiedustelun mukaan metsäteollisuuden investoinneista noin puolet kohdistuu kapasiteetin korvaamiseen ja runsas viidennes kapasiteetin lisäämiseen. Metsä Groupilta odotetaan alkuvuoden aikana päätöstä 1,5 miljardin euron arvoisen biotuotetehtaan rakentamisesta Kemiin. Tässä lehdessä sivulla 6 kerrotaan puolestaan Stora Enson investoinnista Imatran tehtaille. Sen arvo on 80 miljoonaa euroa. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 20.1.2021 18.28.02 20.1.2021 18.28.02
• 1 / k u o r i m o 6 / tarkoituksena on nykyaikaistaa puunkäsittelyprosessia ja keskittää se yhteen paikkaan Kaukopään tuotantoyksikön puolelle. Projektissa asennetaan kolmas kuorintalinjasto, parannetaan puuhakkeen käsittelyjärjestelmiä ja tehdään muutoksia nykyisen puunkäsittelyalueen infraan. Kysessä on ?? vuoteen isoin investointi Imatran tehtaille. Tainionkosken tuotantoyksikön ????-luvulla rakennetun kuorimon uudistamista on odotettu pitkään. Päätös ehti tulla joulukuussa vähän ennen kuin pääluottamusmies Ari Liiruksen ?? vuotta kestänyt työura tehtaalla päättyy. – Tietysti harmittaa teollisten työpaikkojen menettäminen, vaikka investointi on odotettu ja on hienoa, että se saatiin Imatran tehtaille ja sitä kautta koko Imatran hyväksi. Henkilöstövaikutuksia on tulossa, mutta ne aiotaan toteuttaa pehmein keinoin, kertoo Liirus. Puunkäsittely keskitetään Kaukopään tuotantoyksikön puolelle. – Käyttöön tulee lisää hakesiiloja eikä haketta enää varastoida avokentälle. Uudistuksen jälkeen hake kuljetetaan Tainion puolelle kumipyörillä, kertoo Kaukopään pääluottamusmies Arto Hulkko. Investoinnilla Stora Enso kertoo tavoittelevansa puunkäsittelyprosessille parempaa vakautta ja tehokkuutta. Uusi kuorintalinjasto vähentää myös prosessin vedenkulutusta ja pienentää ympäristövaikutuksia. – Positiivisella ? iliksellä ollaan siinä mielessä, että investointi antaa uskoa ja jatkuvuutta tehtaan tulevaisuuteen. Teollisten työpaikkojen menetys on aina ikävää ja tässäkin se kääntöpuoli, sanoo Hulkko. Maanrakennustyöt alkavat helmikuussa ja investoinnin on määrä valmistua vuoden ???? kolmannen neljänneksen aikana. Imatran tehtaiden Kaukopään ja Tainionkosken tuotantoyksiköissä tehdään pakkauskartonkeja elintarvikkeille, juomille ja luksustuotteille. Pakkauskartongin vuotuinen tuotantokapasiteetti on ? ??? ??? tonnia. Tehdas työllistää noin ??? henkilöä. Stora Enso on viime vuosina investoinut Imatran tehtaaseen yli ??? miljoonaa euroa. • Stora Enso investoi Imatran tehtaiden puunkäsittelyyn 80 miljoonaa euroa. Investointi keskittää puunkäsittelyn Imatran tehtaiden puunkäsittelyn investointia varten on tilavaraus valmiina Kaukopään puolella. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 20.1.2021 16.17.35 20.1.2021 16.17.35
• S o v i t t u a Näin paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. Osa 1/10 1 / k u o r i m o / 7 Palkkojen määräytyminen on maksettava tekemästään työstä tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Näin sanoo työsopimuslain ??§. Työehtosopimus määrää palkasta paljon tarkemmin. Paperiteollisuuden tessiin on sovittu alalla noudatettava minimi kausipalkka, joka on tällä hetkellä ???,?? euroa. Kaikissa tehtaissa on sovittu tehtävien vaativuuteen ja työntekijän käytettävyyteen perustuva sekä työvoiman joustavaa käyttöä edistävä palkkausmalli. Palkkausjärjestelmään voi sopia myös henkilökohtaisen palkanosan, jonka perusteet ja määrä sovitaan paikallisesti. Tes määrittelee, miten kausipalkka muodostetaan ja milloin kausipalkka maksetaan tai miten menetellään, kun palkkaus syystä tai toisesta muuttuu esimerkiksi poissaolojen tai uuden työn takia. Entä mitä tapahtuu silloin, kun henkilö menettää työkykynsä tehdä nykyistä työtä tai henkilö siirretään ammattitautivaaran vuoksi muihin töihin? Näihinkin vastaus löytyy työehtosopimuksen palkkamääräyksistä. • Markku Häyrynen vastaava työehtosihteeri Onnettomuuksien syyt tarkentuivat Fibren kahdella tehtaalla marraskuussa sattuneiden onnettomuuksien tutkinnat valmistuivat ja johtivat korjaaviin toimiin. Taustalla oli huonoa tuuria ja yllättäviä tilanteita. Joutsenossa työntekijä jäi puristuksiin mennessään ottamaan näytettä selluarkista. Työntekijä otti näytteen poikkeuksellisesta paikasta. Vastaisuudessa aiotaan varmistaa entistä paremmin, ettei vaara-alueelle pääse. Kemissä työntekijä sai kuumaa massaa päälleen valkaisutornin yläpään miesluukusta, kun kuuma massa oli startin yhteydessä päässyt purkautumaan luukusta tornin katolle. Korjaavia toimia tarvitaan myös vaikeammin ennakoitavissa tilanteissa. – Olemme myös perustaneet yhtiötason projektin, jossa vastaavat kohteet kartoitetaan vielä uudelleen kaikilla tehtailla ja määritellään toimet tämäntyyppisten kohteiden turvallisuuden parantamiseksi, kertoi Metsä Fibren sellutuotannon johtaja Jaakko Anttila Paperiliitto-lehdelle joulukuussa. Lue laajempi juttu Paperiliiton verkkolehdestä osoitteessa verkkolehti. paperiliitto.? . • Kemin biotuotetehtaalle ympäristölupa Fibren Kemin biotuotetehdas sai ??. joulukuuta ympäristöja vesitalousluvat Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta. Ympäristöluvassa on määritelty uuden tehtaan ympäristöpäästöjen raja-arvot. – Lupaa on odotettu, joten hienoa, että hanke sen sai. On hienoa, että metsäteollisuus investoi Suomeen, jossa raaka-ainetta on hyvin saatavilla ja osaavaa henkilöstöä tuottamassa hyvää koko maalle, kiittää Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Kasvavasta tuotannosta huolimatta uusi biotuotetehdas alittaisi Kemin nykyisen sellutehtaan voimassa olevan ympäristöluvan päästörajat. Metsä Fibren mukaan valmius päättää biotuoteinvestoinnista täyttyisi alkuvuoden aikana. Biotuotetehtaan investointi olisi ?,? miljardia euroa ja tehtaan rakentaminen kestäisi noin kaksi ja puoli vuotta. Tehdas valmistaisi vuosittain noin ?,? miljoonaa tonnia havuja lehtipuusellua sekä lukuisia muita biotuotteita. Biotuotetehdas ei käyttäisi lainkaan fossiilisia polttoaineita ja sen sähköomavaraisuus olisi korkea, ??? prosenttia. • Ikääntyville työttömille iso muutos päätti työttömyysturvan lisäpäivien poistamisesta asteittain vuodesta ???? alkaen. Hallituksen ratkaisu vaikuttaa SAK:n mielestä kohtuullisen tasapainoiselta ja valmistelussa on selvästi hyödynnetty työmarkkinajärjestöjen pöydälle jääneitä ehdotuksia. SAK on myös huolissaan, sillä tulevaisuudessakin työttömäksi jää eläkeikää lähestyviä, pitkän työuran tehneitä palkansaajia. SAK on edellyttänyt koko ajan, että pitkän työuran tehneiden toimeentulosta on huolehdittava, jos lisäpäivistä luovutaan. SAK on tyytyväinen hallituksen päätökseen turvata työttömyysturvan erityissäännöksillä ikääntyneiden työttömien toimeentulo jatkossa. Viime sijassa toimeentulo turvataan velvoitetyöllä ja palveluilla sekä ansioturvan ??? päivän kestolla ja päivärahan ??? prosentin suojaosalla. Muutosturvaa ja ikääntyneiden työssä jatkamista on SAK:n mielestä edelleen vahvistettava. • Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 20.1.2021 16.17.35 20.1.2021 16.17.35
• 8 / 1 / k u o r i m o työkavereiden, Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaalla jälkikäsittelyssä työskentelevästä Tuula Häsästä on aina kiva tulla töihin. – Meillä on tosi mukava, yhteen hitsautunut porukka. Nautin siitä, että työkavereiden kanssa voi puhua muistakin kuin työasioista. Tapaamme toisiamme myös vapaalla esimerkiksi pilkkikisoissa ja risteilyillä. Vaikka valoa näkyy tunnelin päässä, elämme yhä poikkeusaikaa. Koronapandemian ja yt-neuvottelujen takia on ollut haasteellista löytää ilonaiheita. Korona on pannut näppinsä myös vuorovaikutukseen työkavereiden kanssa. – Meille ei suositella toisiin valvomoihin menoa. Nykyään tulee siis juteltua vähemmän eri työkavereiden kanssa. Työn ilo on kaikille tuttu termi. Tutkijat puhuvat kuitenkin työn imusta, joka on laajempi käsite. – Työn imu tarkoittaa työhön liittyvää innostusta ja ylpeyttä siitä, mitä tekee. Työn imuun kuuluu kokemus energisyydestä, työn merkityksellisyydestä ja työhön uppoutumisesta. Työn imua voi kokea kaikilla aloilla ja kaikissa ammateissa, toteaa tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta. Häsä kokee onnistumisen tunteita työssään, kun koneet ja laitteet toimivat, kun yläkerrasta tulee hyvää pahvia ja kun kaikki rullaa. Työntekijät voivat myös vaikuttaa työhönsä jonkin verran. Se lisää mielekkyyden tunnetta. – Meillä on mahdollisuus kiertää isolla ja pikkuleikkurilla, ja olemme tätä itse toivoneet. Olemme myös äänestäneet ??-tuntisen työvuoron puolesta, ja se on nyt kokeilussa. suorittavassa tai fyysisessä työssä vahva työn imun lähde on se, että työntekijä näkee työnsä jäljet. – Merkityksellisyyttä voi hakea myös siitä, että meidän leikkaamistamme arkeista tehdään pakkauslaatikoita, joita tarvitaan koko ajan enemmän nettikaupan kasvaessa, Häsä miettii. Hakanen huomauttaa, että työn imua lisää juuri se, että kykenee asettamaan työnsä osaksi isompaa kokonaisuutta. Hän kertoo anekdootin ????-luvulta. Kun presidentti John F. Kennedy vieraili NASA:n tukikohdassa, hän esitteli itsensä siivoojalle ja kysyi, mitä tämän tehtäviin kuuluu. Siivooja vastasi näin: ”Sir, minä autan ihmisiä menemään kuuhun.” • Tuula Häsä ammentaa iloa työkavereiden kanssa kokemastaan yhteishengestä. Ei työtä ilman iloa »Meillä on tosi mukava porukka.» Tuula Häsä iloitsee siitä, että työkavereiden kanssa voi puhua kaikenlaisista asioista, vaikkakin vuorovaikutus on vähentynyt koronaaikana. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 19.1.2021 11.40.17 19.1.2021 11.40.17
• / 9 1 / k u o r i m o Tuula Häsä ammentaa iloa työkavereiden kanssa kokemastaan yhteishengestä. T kirjoittaessani seurailen toisella silmällä uutisia, joissa kerrotaan väistyvää trumpetistia tukevien mielensäpahoittajien tunkeutumisesta Yhdysvaltain kongressiin. Erityisen mieleenpainuvalta näyttää naamansa värjännyt, sarviin ja sinänsä hienoon karvalakkiin pukeutunut hahmo yläruumis paljaana. Tuossako uusi johtaja maalle? Hoitaisiko hän rokotteen kansalaisille pikavauhdilla tai ehkä jopa kehittäisi kokonaan uuden ja tehokkaamman? Hänellekö antaisin valtakirjan hoitaa asioitani (jos siis olisin amerikkalainen)? Mutta kun en ole, niin pohdin, voiko samanlaista ajattelua esiintyä myös meillä täällä? Kaikki vanha matalaksi, kun ei se kerran toiminut ja kaasu pohjassa kohti tuntematonta. Kävi miten kävi. lipsahdan mietteissäni Ylen tammikuun alun uutiseen teknologiateollisuudesta. Uutisessa kerrotaan, että teknologia-alalla etsitään sopua palkankorotuksista. Etsitään sopua? Tyhmempi muistelee, että teknon puolellekin sovittiin korotukset vuosi sitten. Mistä tässä enää sopua etsitään? Jutun mukaan korona-aika on synnyttänyt kovia paineita saada aikaan lisää paikallisia sopimuksia, jotta kilpailukyky paranisi. Kuulostaako tutulta? Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet. Työehtojen heikennys (siis sinun työehtojesi heikennys) parantaa Suomen (siis yritysten) kilpailukykyä, totesi Sipilän hallitus aloittaessaan 2015 eduskuntavaalien jälkeen. Lopputuloksena Kok., Kesk. ja PS saivat ajettua 24 tuntia lisää töitä ja miljardien kustannussiirrot työnantajailta työntekijöille. Mutta ei se vatsa sillä täyteen tullut. Teknologiateollisuuden mukaan sovittuja palkankorotuksia ei pystytä koronan vuoksi maksamaan. Ei, vaikka Saksassa ja Ruotsissa vastaavat korotukset on sovittu vieläpä korona-aikana. Suomi on poikkeus, todetaan työmarkkinajohtaja Helteen suulla. Jos palkkakierros ei miellytä, joudutaan seuraamaan metsäteollisuuden tietä. Sille tielle halutaan, vaikka kukaan ei tiedä, mihin se johtaa. Näin sivusta voi kuitenkin todeta, että metsäteollisuuden sopimista tuo (ei edes) piilotettu uhkaus ei ainakaan helpota. Nyt vuoden päästä tapellaan pahimmillaan koko Suomen tulevasta työmarkkinamallista. ja Ihalainen toivottavasti valmistautuvat jo seuraavan vuodenvaihteen työrupeamaan. Apuja tullaan tarvitsemaan. Jotenkin nämä yläruumis paljaana touhuavat shamaanit täytyy avittaa ratkaisuun. Nyt näyttää sille, että ollaan ajamassa suoraan rotkoon ja ympärillä joutomiehet antavat vain lisää vauhtia. Nyt kaivattaisiin kadotettua johtoajatusta takaisin, vaikka sitten Honkajoen puupalikoista. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Joskus tuntuu, että mää olen syntyny kittipurkki ja lasiruutu kädessä. Toiset rikkoo ikkunoita ja minä kuljen niitä korjaamassa. Kyllähän mää sen teen, mutta olisko mahdollista, että mua ? ksummat miettis joskus asioita etukäteen, niin määkin voisin joskus tehdä jotain muuta? »Metsäteollisuuden sopimista tuo (ei edes) piilotettu uhkaus ei ainakaan helpota.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 19.1.2021 11.40.18 19.1.2021 11.40.18
• 10?PaPeriliit to?01 / 2021 teKSti Mari Schildt KUVat Jukka Koskinen, Mikko Makkonen Kukkaron herraksi Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 19.1.2021 11.17.47 19.1.2021 11.17.47
• 11?PaPeriliit to?01 / 2021 Talouden pirulainen! Välillä se heittää kuperkeikkaa, kun elämä koettelee. Jari Välimaalle ulosottomies on tullut tutuksi. Johanna Voutilaiselle hometalon korjaus toi taloushuolia. Mitä elämä on opettanut heille rahasta? Kun ulosotto on ottanut omansa palkasta pois, Jari Välimaa laskee tarkasti, että varat saa riittämään välttämättömimpään. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 19.1.2021 11.17.49 19.1.2021 11.17.49
• 12?PaPeriliit to?01 / 2021 K un pakkanen paukkuu nurkissa, Johanna Voutilainen laittaa puuta pesään rintamamiestalossaan Kontiolahdella. Kodikkaasti räiskyvä tuli ei ole hänelle pelkästään fiilistelyä, vaan samalla hän huolehtii perheen taloudesta. Puulla lämmittämällä säästyy pitkä penni uusperheen tuloja. Voutilaisella ja hänen avopuolisollaan Antilla on yhteensä neljä lasta, kaksi poikaa ja kaksi tyttöä, kaikki kuuden ja kahdeksan ikävuoden välillä. – Välillä ollaan kuudestaan, välillä neljästään ja välillä kahdestaan, Voutilainen juttelee. Työpäivä Eforan automaatioasentajana Uimaharjun Enocellin voimalaitospuolella on takana, ja tuntuu hyvältä ja rauhalliselta. Voutilainen osaa arvostaa sitä korkealle. Vielä hetki sitten tunnelma oli kokolailla toinen. Vuonna 2013 Voutilainen osti silloisen puolisonsa kanssa rintamamiestalon Kontiolahdelta, metsän keskeltä. Seuraavana vuonna kuopus syntyi pikkukeskosena, vain puolentoista kilon painoisena. Sitten löydettiin talon kellarista umpeen tukittu kellari, jonne jääneet puurakenteet olivat kauttaaltaan homeessa. Perhe muutti vuokra-asuntoon, ja talon sisätilat jouduttiin purkamaan runkoon saakka. – Kaupan purku olisi voinut tulla kyseeseen, mutta talo oli ulosotossa jo, kun me sen ostimme. Kaikki, mitä me maksoimme, meni velkojille. Reilun puolen vuoden taistelun jälkeen saimme korvauksia, mutta enimmäkseen itse sitä on makseltu. Voutilaisen ex-puoliso ryhtyi korjaamaan taloa ystäviensä avustuksella. Perhe eli miehen tuloilla ja Voutilaisen opiskelijan äitiyspäivärahoilla. – Lyhennykset minimiin ja mahdollisimman edullinen vuokrakämppä. Ei suuria hankintoja. Ei silti ikinä ollut sellaista tilannetta, että olisi pitänyt leivättömän pöydän ääressä olla, Voutilainen sanoo. Homehässäkkä ei kuitenkaan ollut se ensimmäinen asia mielessä. Kuopuksen taistelu elämästään sairaalan keskoskaapissa laittoi asiat tärkeysjärjestykseen. – Ajattelin, että on ihan sama talojen, rahojen ja muitten kanssa. Kunhan muksu vain selviää hengissä, Voutilainen sanoo. Avioero tuli vuonna 2017. Talo jäi pintoja vaille keskeneräiseksi, kun entisillä puolisoilla hukkui parisuhteen mukana myös motivaatio. Tilanne muuttui viime vuonna, kun Voutilaisen uusi avopuoliso kannusti häntä ratkaisemaan seisomaan jääneen tilanteen. Voutilainen sai lunastettua talon ja jatkoi kesken jäänyttä remonttia. Viime syksynä perhe pääsi muuttamaan. – Tässä on kolmessa vuodessa rypistetty lapsiarkea, töitä, koulua, taloremppaa. On ollut härdelliä. Jos nyt olisi rauhallisempaa, hän hymyilee. asioilla on tapana järjestyä, siihen Voutilainen luottaa. Hän sanoo, että tarkka taloudenpito on hänelle suhteellisen helppoa. – Nyt kun pääsi eroon vuokrakämpästä, niin siinähän jo säästää kummasti. Ruuan määrästä en tingi enkä laadustakaan, mutta teen perusruokia ja ostan mahdollisimman paljon kerralla. Käyn kerran viikossa kaupassa, enkä mene sinne nälkäisenä ja kiukkuisena. Kaupassa elintarvikkeista ei tule aina valittua se halvin, mutta varsinkin kuuden hengen ruokailuissa yritän »Ajattelin, että ihan sama rahojen ja talojen kanssa, kunhan muksu säilyy hengissä.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 19.1.2021 11.17.49 19.1.2021 11.17.49
• 13?PaPeriliit to?01 / 2021 selvitä edullisemmin. Jos saman tuotteen saa toisella merkillä vähän halvemmalla, niin valitsen sen. Ja monesti valitsen sen isomman marketin, jossa hintataso on edullisempi, hän miettii. Voutilainen myöntää, että tykkää ostella vaatteita, mutta onneksi maku ei ole kallis. Lastenvaatteet hän hankkii mahdollisuuksien mukaan käytettynä. – Muksuille kun ostan toppavaatteita, niin niihin ehkä panostan, että ne kestäisivät vähän pitempään. Enkä osta välttämättä halvinta haalaria, koska pojat ovat sellaisia rämäpäitä! Toki kevään alennusmyynnistä niitä seuraavalle talvelle ostan. Pojat ovat vielä sen verran pieniä, ettei heidän harrastuksiinsa uppoa paljon rahaa. Heidän mielestään parasta ajanvietettä on touhuta pihamaalla ja rakennella majoja. – Nykyisin kun on jos jonkinlaista viihde-elektroniikkalaitetta, niin itselläni on neljä ja puoli vuotta vanha puhelin ja kun hyvin toimii, niin en ole ostamassa uutta. Ostan kun hajoaa. Tällaisissakin asioissa säästän, Voutilainen sanoo. omassa talossa riittää edelleen maksamista ja rakentamista. Seuraavaksi on tulossa kattoremontti. – Rahaa ei tule jäämään tilille makoilemaan, eikä tarvitse haaveilla ulkomaanmatkoista. Mutta jos saisi rempat tehtyä ja muksut kasvatettua, niin siinä ne minun odotukseni ovat. Ajattelen niin, että vaikka raha helpottaa elämää, niin se ei tuo onnea. Kunhan saan laskut maksettua, ruuan pöytään ja kaikilla on hyvä olla, Voutilainen sanoo. Ei hemmottelustakaan tarvitse tinkiä, kun sen niin ajattelee. – Minä rakastan saunomista! Nyt kun minulla on oma sauna, se on aivan loistavaa! Se on lämmennyt aika ahkerasti. Muksujen kanssa se on sellaista show’ta ja härdelliä, että on kivempaa Vihdoin kotona! Johanna Voutilainen, Kasperi, Konsta ja Ollikissa nauttivat elämästään omassa, terveessä talossa. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 19.1.2021 11.17.50 19.1.2021 11.17.50
• 14?PaPeriliit to?01 / 2021 käydä jälkikäteen itsekseen kaikessa rauhassa. Joskus laitan kynttilöitä tunnelmavalaistukseksi. Jumitan siellä itsekseni, aivan hiljaa, aivot narikassa. Se on ihanaa. KotKalainEn Jari Välimaa karauttaa kerrostalon pihaan. Auton kyydissä on parvekkeen pöytä, jonka hän bongasi Facebookista ilmaiseksi. Välimaa on tyytyväinen löytöönsä, joka ei suinkaan ollut ensimmäinen laatuaan. Roskalava-ryhmässä käyttökelpoinen tavara kiertää tehokkaasti. Prosessihoitajana ja kuivatuskoneenhoitajana Stora Enson Sunilan tehtaalla työskentelevä Välimaa sanoo, että elämäntilanne on vähintäänkin mielenkiintoinen. Ero neljä ja puolivuotiaan tyttären äidistä on aivan tuore. – Heti helpotti! On se jännä juttu. Tuntuu siltä, että olen ”King of my castle”, kuten englanniksi sanottaisiin, olen oman elämäni kuningas. Ei rouva määrää tahtia. Se on hyvä tunne, hän juttelee. Rahaakin on, mutta miinusmerkkistä. Tilanne on vakava, mutta hän kertoo tietävänsä, miten siitä selvitään. Vuosituhannen alussa kyse oli pikavipeistä. Lopulta velkaa oli kymppitonni, jonka Välimaa maksoi viidessä vuodessa. Hän ehti olla muutaman vuoden velaton, mutta sitten repesi. – Oli tullut otettua lainaa arjen menoihin. Olenhan paperimies ja rahaa on. Kyllähän sitä lainaa ottaa ja maksaa pois. Kun lapsi tuli, hankin vaimolle mieliksi kaikkea uutta. Kun sen ison köntän saa, siitä on hyvä shoppailla sängyt ja sohvat. Kohta lainanlyhennykset olivat yli 700 euroa kuussa. – Kun yksi S-pankin laina lähti ulosottoon, niin siinä tuli sellainen ajatus, että antaa mennä loputkin. Asuntolaina ja auton osamaksutkin pamahtivat sinne jonon jatkeeksi. – Jos näkisin itseni kuusi vuotta takaperin, niin sormille antaisin, Jari Välimaa sanoo. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 19.1.2021 11.17.51 19.1.2021 11.17.51
• 15?PaPeriliit to?01 / 2021 Nyt ulosotossa on 60 000 euroa, ja summa kasvaa. Välimaa kertoo, että velkajärjestelyä selvitellään velkaneuvojan kanssa, ja aikanaan haetaan käräjäoikeudelta velkajärjestelypäätöstä. Hän laskeskelee, että vaikka summa olisi 80 000 euroa, niin velkajärjestelyssä hän pääsisi kuiville noin kuudessa vuodessa. nyt ulosottoon menee 750 euroa kuukaudessa. Vuokran ja laskujen jälkeen hänellä on 50 euroa käyttörahaa viikossa. – Facebookissa on velallisten tukiryhmä, joka on auttanut paljon. Ilman sitä moni olisi syvemmässä suossa. Sieltä saa vertaistukea, ettei ihan heittäisi hirtto narua puunoksaan. Kyllä tästä suosta taas noustaan, hän sanoo. Rahankäyttö, sitä Välimaa on joutunut pohtimaan monelta kantilta. – Raha on vähän sellainen mielihyvää tuottava asia. On kovalla uurastuksella ansainnut rahaa ja siitä voi sitten törsätä, hän miettii. Jälkeenpäin ajatellen hän on huomannut, että siinä saattoi olla jotain muutakin. – En oikein saanut asioista kiinni. Mitään ei saanut aikaiseksi. Oli vaikeuksia ja vaisu vaihe, niin sanotusti, hän kuvailee. Sittemmin hän sai tuntemuksia polviin. Lääkäri epäilee nyt MS-tautia, joka etenee vaiheittain ja vie ajoittain jaksamisen ja voimat. Rahallako hän yritti ostaa jaksamista? – Rahankäyttöni on kuin vuoristorata. Mennään ylämäkeen, on vähemmän rahaa ja vaikeampaa tarpoa. Sitten tulee palkka, ja siitä lähtee laskemaan vauhdilla. Rahaa kun ei ole hetkeen ollut, niin sitten ostaa kaikki, mikä on jäänyt ostamatta. Kauppaan menee ja laskut maksaa, siinä se tili tyhjeneekin. Sitten ollaan alhaalla ja lähdetään taas ylämäkeen. Se on oravanpyörä, hän sanoo. Kummallista kyllä, rysäyksen jälkeen hän kokee, että on ikään kuin helpompi hengittää. Velkajärjestelyä odotellessaan hän ostaa kaupasta vain ruokaa, ostoslistan mukaan. Kun tytär on hänen luonaan, tehdään kerralla isompi satsi perusruokaa. Kaiken muun kuin aivan välttämättömimmän hän on karsinut pois. Samalla hän on huomannut, että toivo nostaa päätään. – Olen oman elämäni McGyver – keksin aina! Ideoiden tulva on loputon. Töissä tulee tiirailtua, olisiko ylitöitä tarjolla. Saan yhdestä ylityöpäivästä saman, mitä koko palkasta jää käteen, koska se ei mene yli ulosotto-osuuden. Ahkera pitää olla! Olen sellaistakin ajatellut, että ajaisin taksikortin. Voisin mennä taksiakin ajelemaan pitkillä vapailla. Se on ihan itsestä kiinni, miten haluaa asennoitua, hän juttelee. Uutta ihastustakin on ilmassa. – Ei tässä ole jääty yksinään lehdelle soittelemaan. Naisystävä tietää, mihin on lähdössä, ulosotossa ollaan. Mutta mieshän on niin ihana! Välimaa nauraa. Hän sanoo, että jos näkisi itsensä kuusi vuotta takaperin, niin sormille antaisi. – Sanoisin myös vinkiksi, että jos aikoo hankkia jotain isompaa, niin säästä ja osta omalla rahalla. Älä osta lainalla, hän sanoo painokkaasti. Välimaa kertoo, että on saanut velallisten tukiryhmästä niin paljon apua, että haluaa sitä muillekin antaa – kertomalla vaikka omasta kokemuksestaan, mitä ei kannata tehdä. ? »Kun yksi laina lähti ulos ottoon, tuli ajatus, että antaa mennä loputkin.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 19.1.2021 11.17.51 19.1.2021 11.17.51
• 16?PaPeriliit to?01 / 2021 K otkamills kulkee omia polkujaan suomalaisessa metsäteollisuudessa. Vuonna 2015 toimitusjohtajaksi tullut Markku Hämäläinen muutti välittömästi tehtaan johtamistavan. Työntekijöitä alettiin arvostaa ja kuunnella. Tästä näkökulmasta oli luontevaa, että esimerkiksi kilpailukykysopimusta ei milloinkaan sovellettu Kotkamillsillä. Osittain tämän takia myös viime talven lakko ja työsulku jäivät yhtiössä väliin. – Näin siinä pääsi käymään, ei meillä ollut syytä kurmuuttaa työnantajaa joka oli jo sen hyvän antanut, sanoo pääluottamusmies Petteri Uusiheimala. Toimitusjohtaja Hämäläinen totesi viime vuonna useissa haastatteluissa, ettei kukaan tehtaalla nähnyt kikyssä hyötyä. ”Jos me saamme motivaatiolla viisi prosenttia lisähyötyä, ja sitten jollain kikyllä säästämme yhden prosentin, niin ei siinä työnantajan kannalta ole kerta kaikkiaan mitään ideaa”, Hämäläinen sanoi Suomen Pakkausyhdistyksen nettisivuilla. sellutehtaan operaattori Antti Helaja tuli taloon reilut 20 vuotta sitten. Tehtaan omistaneesta Enso-Gutzeitista tuli pian Stora Enso, ja myöhemmin omistajaksi vaihtui amerikkalainen sijoitusyhtiö, mutta työntekijälle mikään ei muuttunut. Viisi vuotta myöhemmin muuttui. Markku Hämäläisellä oli ollut vuosia ajatus tehdä kertakäyttökuppeihin käytettävää kartonkia ilman muovia. Hän sai kumppaniksi suomalaisen sijoitusyhtiön, joka osti yhdessä muiden sijoittajien ja yhtiön nykyisen johdon kanssa Kotkamillsin vuonna 2015. Kauppoja seuraavana päivänä Hämäläinen esitteli tehtaalla suunnitelmiaan. Aikakauslehtipaperia tehnyt PK2 muutettiin kartonkikoneeksi. Vuosi sitten tuotekehittely oli niin pitkällä, että biohajoavan kuppikartongin toimituksista tehtiin sopimus suuren kansainvälisen kahviyrityksen kanssa. Korona on pysäyttänyt uusien sopimusten solmimisen, mutta KK2 tekee taivekartonkia pakkausteollisuuteen liki täydellä teholla. Tehtaan toinen kone, PK1, tekee laminaattipaperia. antti Helaja toteaa, että johtamistyyli meni päälaelleen, kun Hämäläinen tuli taloon, tai siis Markku, kuten kaikki häntä kutsuvat. Työntekijä rupesikin olemaan se, jota arvostettiin. Melkein heti yhtiössä sovittiin kahdentoista tunnin työvuoroista, mikä ei ollut käynyt edelliselle omistajalle. Petteri Uusiheimalan mukaan muutos lisäsi todella paljon työhyvinvointia. Sairauslomat ovat vähentyneet, ja Uusiheimala uskoo, että työnantajallekin sopimus on ollut erittäin kannattava. Antti Helaja on ammattiosaston taloudenhoitaja, ja on usein kursseilla jutellut muiden tehtaiden työntekijöiden kanssa. – Meidän tehdas eroaa niistä kuin yö ja päivä. Meillä johtaminen on enempi henkilöstölähtöistä. Monessa paikassa on se suhtautuminen, että kone tekee työn ja työntekijä on välttämätön paha, jolle pitää vielä maksaakin, Helaja sanoo. Helaja pohtii, miten joissain taloissa tehdään sellaisia älyttömyyksiä, että on vaikea ymmärtää niiden motiiveja. – Onko työntekijä oikeasti ollut niin paha, että sille pitää tehdä sellaista hallaa? Ymmärtäisin, että jos siinä olisi työnantajalle joku hyöty nähtävissä, mutta sitäkään ei aina ole, ihmettelee Helaja. Petteri Uusiheimala kertoo, että työntekijöitä, ja varmaan työnjohtoakin epäilytti hyvin paljon, kun tehtaan kolme uutta pomoa esittivät ajatuksiaan. Tuli mieleen, että onhan noita juhlapuheita kuunneltu ennenkin, mutta miten siinä käy, kun asiota ruvetaan oikeasti miettimään yhdessä. – Kyllä se vaati meiltäkin aiempaa enemmän töitä, että hommat lähtivät etenemään. Luulen että nyt meidän malli kelpaisi muuallekin, sanoo Uusiheimala. Antti Helaja miettii, että työntekijät sitoutuvat aivan eri ta valla, kun johtaja käy säännöllisesti valvomoissa kysymässä työntekijöiden mielipiteitä ja kuulumisia. Hämäläinen pukeutuu samalla tavoin kuin työntekijät ja kohtelee heitä tasavertaisina kertoessaan heille omista suunnitelmistaan ja kehitysideoistaan. Helajan mukaan samanlaista ei ole missään muualla. Joku yksittäinen päällikkö on saattanut käyttäytyä samoin, mutta usein hekin haluavat eri leiriin. Stora Enson aikana johtaja ei edes puhunut suoraan työntekijöille. – Markun mielestä me kaikki olemme täällä samaa porukkaa. Se ajattelutapa leviää, toisiin nopeammin kuin toisiin. Helaja pohtii, että edelleenkin työpaikalla törmää yksittäisiin epäkohtiin ja pieniä erimielisyyksiäkin syntyy. Kokonaisuus on kuitenkin mennyt paljon hyvään suuntaan. Joulukuussa itävaltalainen kartonkiyhtiö Mayr-Melnhof osti Kotkamillsin. Mayr-Melnhof Group on Euroopan suurin kartongin ja pakkauskartongin tuottaja. Helaja ja Uusiheimala suhtautuvat kauppaan rauhallisesti. Ainakin toistaiseksi tehtaan johto pysyy ennallaan, ja miehet toivovat, että nykyinen johtamismalli säilyy jatkossakin. – Aikaisemmat omistajat tuijottivat pelkästään lukuja, eivät ih mistä. Se ei ole lukujenkaan kannalta paras vaihtoehto. Henkilöstön hyvinvointi on hyvä investointi eikä vaadi ihmeitä. Se on puhdas asennekysymys. ? Erilainen yhtiö Kotkamillsissä työntekijä on muutakin kuin kuluerä. »Luulen, että meidän malli kelpaisi muuallakin.» teksti ? Reima Kangas ?kuva? Jukka Koskinen Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 20.1.2021 9.38.19 20.1.2021 9.38.19
• PaPeriliit to?10 / 2020?17 – Ihmisten motivoituminen työntekoon on toisenlaista, kun he kokevat, että heitä arvostetaan ja kuunnellaan, sanoo Antti Helaja. KOTKAMILLS • 1872 Saha, W. Gutzeit & Co • 1907 Sellutehdas • 1927 Omistajaksi Enso-Gutzeit • 1953 Paperitehdas • 1980 Impregnointilaitos • 1993 Kombivoimalaitos • 1998 Omistajaksi Stora Enso Oyj • 2010 Omistajaksi OpenGate Capital • 2015 Omistajaksi MB Rahastot • 2020 joulukuussa itävaltalainen Mayr-Melnhof osti tehtaan. Kauppa vaatii vielä kilpailuviranomaisten hyväksynnän ja kaupan arvioidaan toteutuvan tämän vuoden puoliväliin mennessä. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 20.1.2021 9.38.21 20.1.2021 9.38.21
• Lumi toi toivottua iloa lapsiperheen arkeen. Isä Iiro Vilkas seuraa, kuinka äiti Vera kelkkailee Oulan kanssa. Takana Eliel siirtää pulkkaa. 18?PaPeriliit to?01 / 2021 Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 20.1.2021 11.17.01 20.1.2021 11.17.01
• 19?PaPeriliit to?01 / 2021 Näin se vuosi lähti käyntiin Iiro Vilkas, 33, trukinkuljettaja, BillerudKorsnäs, Pietarsaari ”Vuoden alkuun kuuluu hyvää, arjen rutiineja. Elämä on hektistä kun on kuusi lasta, joista nuorimmat ovat kolmoset. He syntyivät uudenvuodenaattona kaksi vuotta sitten. Vanhemmat lapset ovat 4-, 8ja 10-vuotiaita. Sitä nyt toivotaan, että lasten harrastukset lähtisivät pyörimään. Tuntuu, että seinät alkavat kaatua päälle, ei niinkään itsellä, mutta lapsilla. Heille tämä aika on vaikeaa, kun liikuntaja kuvataideryhmät ovat tauolla. Isommilla olisi myös kova halu kokeilla uusia harrastuksia, mutta mitään uutta ei nyt pysty kokeilemaan. Keväällä, kun lapset aloittivat etäkoulun, sain onneksi sovittua työpaikalla työvuoroni sopimaan lomittain puolison vuorojen kanssa. Läpsystä vaihdoimme kotona ja autoimme koululaisia. Kasvattava kokemus sekin. Olen tehnyt 12-tuntista työvuorojärjestelmää viime marraskuusta lähtien. Sitä ennen tein päivävuoroa. Tämä järjestelmä tuo enemmän vapaa-aikaa, mikä on hyvä. Kun tänään tulin yövuorosta, isommat lähtivät kouluun ja pienimmät päiväkotiin. Täytin tiskikoneen, seuraavaksi siivoan ja sen jälkeen menen lepäämään. Illalla alkaa toinen yövuoro. Vuoden varrelle ei ole sen enempää suunnitelmia. Kun vaan voitaisiin alkaa tavata ystäviä ja läheisiä. Toivottavasti rokotteella on hyvät vaikutukset ja koronatilanne helpottaisi.” Eija Salminen, 44, arkkaamo-operaattori, Metsä Board Äänekoski ”Aloitin vuoden alusta kolmivuorotyössä seitsemän vuoden jälkeen ja palasin vanhaan työpisteeseeni kartonkitehtaan arkkaamoon. Tein tätä ennen trukkikuskina kahta vuoroa eli tam 25:tä. Lastaajia tarvittiin kolmeen vuoroon, kun tehtaan investointi valmistui. Halusin vaihtaa. Nyt opettelen uusiin töihin aukirullauksessa, arkkileikkureilla, pakkalinjalla ja lastauksessa. Uusien tehtävien sisäistäminen laittaa lujille, mutta aina voi kysyä. Ja tällä hetkellä toisetkin opettelevat uutta. Yritän myös kuunnella työkavereita, miten ne jaksaa. Se, että tehdas pyörii 24/7 on raskasta, vastuu omasta tekemisestä tuntuu. Sekin mietityttää, miten palaudun yövuoroista. Pitää kuunnella itseään. Luotan, että kroppa kertoo, tarviiko se lepoa, hyvää ruokaa vai raitista ilmaa. Toki on minulla älykellokin ranteessa. Silti luotan enemmän omaan tuntemukseen ja olen armollinen itseäni kohtaan. Viimeksi työaikamuutos tuli määräyksenä ja siitä syntyi muutosvastarintaa. Oman pään sisällä piti tehdä iso työ ja toistella, että hyvä tästä tulee. Ja hyvä siitä tuli. Nyt muutos oli oma valinta ja kyllä, mieli on odottava ja innostunut. Parin päivän jälkeen hämmästyin, että askeleita kertyy eri tavalla kuin trukkikuskina. Kotona pitää miettiä, miten hoituvat teinien harrastuksiin kuskaamiset ja muu. Toinen on kahdeksannella luokalla ja toinen suorittaa toisella asteella kaksoistutkintoa. He ovat luonani vuoroviikoin. lähti käyntiin Lapsiperheen rutiineja, työhakemusten tekemistä, työaikamuodon vaihtumista ja tehdasinvestoinnin odottelua. Paperiliiton jäsenet kertoivat, mitä heille kuuluu ja mitä he odottavat tulevalta vuodelta. teKSti Eeva Eloranta-Jokela KUvat Ulla Nikula Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 20.1.2021 11.17.02 20.1.2021 11.17.02
• 20?PaPeriliit to?01 / 2021 Fillaroin tai kävelen aina työmatkani ja käyn uimassa avannossa kolme-neljä kertaa viikossa. Kun iltavuoron jälkeen pulahdan Häränvirtaan, keskityn vain hengittämiseen. Sinne jäävät mielestä työasiat ja lähden kevein jaloin kotia kohti. Vesi on minun elementtini. Haaveena on joskus uida matkaa kesällä luonnonvesissä, mutta en uskalla pitkälle, kun ei ole vielä löytynyt ketään soutamaan vierellä.” Katri Niinimäki, 30, työtön, Tampere ”Olen tehnyt useita työhakemuksia, mutta eniten toivon pääseväni kesätöihin Raflatacille. Olen ollut siellä kahtena kesänä. Minut otettiin hyvin vastaan. Toivon, että saisin sieltä jossain vaiheessa vakiduunin. Perehdytys ja työturvallisuus toimivat, kaikesta sai kysyä ja sain aina apua. Työilmapiiri oli avoin ja hyvä – myös huumorintajuinen. Toinen työharjoittelupaikkani oli ihan päinvastainen. Hain Raflatacille myös labraan, vaikka minulla on taustaa vain opintoihin kuuluneesta kemiasta, mutta olen nopea oppimaan. Yläkoulussa opo sanoi, että paperipuoli on niin kuoleva ala, ettei sitä kannata lähteä opiskelemaan. Opiskelin muuta ja päädyin töihin myyntireskontraan ja laskutukseen. Se ei ollut mun juttu. Kun miesystävänikin on alalla, päätin vaihtaa siihen, mikä yhä kiinnosti. Suoritin työn ohessa aikuisopintoina prosessiteollisuuden perustutkinnon ja työharjoittelun tein Raflatacilta. Opiskeluun oli toinenkin syy. Minulla oli ollut uniongelmia. Nukuin riittävät yöunet, mutta kävin vain töissä, söin ja nukuin, en ollut virkeä. Unipoliklinikalla syyksi paljastui oma sisäinen rytmini, jota ei voi kääntää. Kun vaihdoin alaa, vahvistui, että vuorotyö ja työ, jossa saa liikkua, sopii mulle. Yövuorossa olen virkeimmilläni. Nyt kun olen työttömänä, ei tarvitse kovin aikaisin lähteä minnekään. Koirani Paavokin nukkuu mielellään pitkään, ollaan vissiin yöeläimiä molemmat. Suurin odotus vuodelle on saada mieluinen työpaikka. Epävarmaa tietysti on, miten korona vaikuttaa kesätöihin. Vaikka tarviihan ne vakituiset kuitenkin lomasijaisia.” Pekka Rajala, 55, koneenhoitaja, Metsä Board Kemi ”Kaikkihan siitä biotuotetehtaasta puhuu ja oottaa, että se menis maaliin. Positiivinen vire näkyy joka paikassa. Meitä kartonkitehtaalla investointi ei varsinaisesti koske. Kamyrin keitto aletaan sen jälkeen ite hoitaa ja pintamassa tulee tänne paalina pulpperoitavaksi. Ehdotin uudelle tehtaalle nimeksi Polar King. Se voitti nimikilpailun. Kartonkikone Polar Queen käynnistyi 1971 ja King sopi siihen pariksi. Sain voitosta termospullon ja lippalakin. Olen leikillään sanonut, että se on Kemin kallein lippalakki, 1,5 miljardia euroa. Toivottavasti korona ei pilaa hanketta. Se kurittaa monia yrityksiä. Olen ensimmäistä ikäluokkaa, jota myös rangaistaan: Pekka Rajala aikoo veneillä uusiin kohteisiin. Eija Salminen elpyy mielellään avannossa. Esa Paajasella on ollut aikaa itselle ja perheelle. Katri Niinimäki toivoo tuttua kesätyötä. elina Salminen KirSi Hyvärinen Jenni HäKli Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 20.1.2021 11.17.03 20.1.2021 11.17.03
• 21?PaPeriliit to?01 / 2021 enää ei pääse eläkeputkeen ja eläkeikäkin vaan nousee elinajan mukaan. Kunnossa pitää olla, että jaksaa töissä. Eliniän ei pitäisi olla se, mikä määrää, vaan se, mitä tekee työkseen. Aloitin tehtaalla 18-vuotiaana ja olen tehnyt vuorotyötä 36 vuotta. Jaksamisessa auttaa liikunta ja se, että elää ihmisiksi, nauttii kaikesta sopivasti. Ei pidä lähteä hulluttelemaan liikkumisessakaan. Pitää aina muistaa oma valmistusvuosi. Tärkeitä on unirytmi, liikunta ja ruoka. Kun vielä saisi kokeilla 12 tunnin vuoroa. Olisi hyvä jo päästä ihmisten kanssa tekemisiin, vaikka tansseihin tai festareille. Monille alkaa tulla pahoinvointia ja pikkuasiat nousee suuriksi, kun kukaan ei käy nyt kylässä, ihmiset tuskastuu. Monessa mökissä voi kuohua, kun ollaan koko ajan saman katon alla, on etäkoulut ja -työt. Lastenlasten kanssa on nähty, neljästä nuorin on 4 kuukautta ja vanhin 4 vuotta. Joulua tytär ja poika viettivät omissa perheissään. Itse olin iltavuorossa. Minulle sopii tämä käytäntö, että valvomossa ei käy ulkopuolisia, ei ole niin levotonta. Ihmiset on huomanneet, että Suomi on aika hieno maa matkailla. Oma veneeni on Kuopiossa 400 kilometrin päässä. Sillä seilattiin viime kesänä Saimaalla pienemmissäkin paikoissa, missä en ole ennen käynyt. Siinä menee kolme viikkoa helposti, ajellaan hissukseen, kalastellaan välillä ja yövytään hienoissa retkija vierasvenesatamissa. Myös ensi kesänä.” Esa Paajanen, 59, prosessinhoitaja, Stora Enson Anjalan paperitehdas ”Henkilökohtaisessa elämässä kuuluu hyvää, työelämässä vaihtelee. Takana on lomautuksia muutama jakso, viikon pätkissä. Toivotaan ja uskotaan, että noin yleisesti hommat metsäteollisuudessa jatkuu Suomessa, että luottamus alaan säilyy ja että tulisi hyviä innovaatioita. Ilman niitä tämä maa on lirissä. Kyllä ala tässä maassa jossain laajuudessa kuitenkin jatkaa. Mutta ei kannata stressata niistä muutoksista, joihin ei voi itse vaikuttaa. On työuralla ehtinyt nähdä vaikeitakin aikoja, mutta niistä on selvitty. Edessä on toivottavasti vähän seesteisempää, ettei eletä kuten nyt, kuukausi pari kerrallaan, vaan saataisiin korona selätettyä ja rokotukset tehtyä. Olisi tosi mukava, jos rajat aukeaa ja voisi loppuvuoteen suunnitella vaikka matkailua. Sellaista vähän kaipaa, vaikka ei tilanne ole itselle erityistä stressiä aiheuttanut. On ollut enemmän aikaa itselle ja perheelle ja tullut ulkoiltua paljon, liikuttua luonnossa. Kyllä tää tästä menee.” ? »Kun iltavuoron jälkeen pulahdan Häränvirtaan, keskityn vain hengittämiseen. Sinne jäävät työasiat.» Paluuta harrastuksiin ja ystävien tapaamisia. Näitä odottavat Vera, Eliel, Ilja, Iisa, Iiro, Elle, Adina ja Oula. Paperi_18-21.indd 21 Paperi_18-21.indd 21 20.1.2021 11.17.03 20.1.2021 11.17.03
• 22?PaPeriliit to?01 / 2021 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Aloitin työt tehtaalla vuonna 1994. Tehtaan puolella olen tehnyt melkein kaikkia tuotannon töitä, ja koneet on tullut käytyä läpi. Painajana vuorotöissä olin melkein 20 vuotta. Nyt minulla on päivätyö väriaseman hoitajana, ja siitä kyllä tykkään. Minulle kuuluvat painovärit ja niiden tilaaminen, värivaraston hoito, väriaseman työt, uusien reseptien tekeminen sekä painopuolelta painolaatat: jos niissä on korjattavaa, se kuuluu minulle. Kirjaan myös uudet painotyökalut. Teen työtä tuotannon ja tuotesuunnittelun välissä, ja esimieheni on tuotesuunnittelija. Hän on antanut minulle aika vapaat kädet, kunhan hommat vain hoituvat. Meillä on värivarasto, jonne pastat tulevat 200 kilon pöntöissä. Huolehdin, että varasto ei koskaan lopu. Sittenhän me emme voi tehdä mitään, jos meillä ei ole painovärejä. Kun tarvitsee tilata jotain väritehtaalta, niin tilaan ja katson, että tavarat myös tulevat. Meillä on käytössä parisataa reseptiä, ja suunnilleen sen verran on väriä hyllyssä. Jos asiakas haluaa jonkun uuden värin, niin minä teen sen asiakkaan mallin mukaan tai värikartasta. Jos ensimmäinen vedos ei ole tarpeeksi hyvä, niin muutan sitä johonkin suuntaan, että siitä saadaan sellainen kuin on tarve. Flexopainovärit ovat juoksevaa tavaraa. Mittaan vaa’alla 100 grammaa väriä, jossa on mukana neljää, joskus jopa viittä eri komponenttia prosenttien mukaan. Lopputulos on toivottu sävy. Minulla on pieni käsianilox, joka tekee samanlaisen painojäljen kuin iso painokone. Vedän väriraidan valkoiselle, ohuelle pahvinpalalle. Mittaan siitä mittarilla sävyn ja vertaan sitä värikarttaan tai asiakkaan malliin. Siinä ei saa hosua yhtään, pitää kaikessa rauhassa tehdä. Tarkkaa se on, totta kai. Vaikka on mittarit ja tietokoneet, niin kyllä sitä on oppinut katsomaan, että tarvitaanko sinistä, vihreää vai punaista lisää. Siitä on apua, kun on itse aikaisemmin ollut töissä painopuolella. Tietyt punaiset värit, esimerkiksi pinkit sävyt, ovat mielenkiintoisia, koska ne saattavat olla aika vaikeita tehdä. Joskus tietokoneohjelman ehdottama resepti on kerrasta ok, joskus sitä pitää hioa. Siinä saattaa kokeillessa mennä äkkiä useampi tunti, ennen kuin sävyn saa tarpeeksi hyväksi, joskus menee vain puoli tuntia. On tämä värikästä hommaa, jossa ei tule ikinä valmiiksi. Joka kerta oppii jotain uutta. Mielenkiintoisinta työ on, kun eteen tulee uusi työ ja väri. Jos se menee niin kuin halusin, siitä tulee hyvä fiilis. sitten on painolaatat: Vastaanotan uusia työkaluja, kirjaan ja merkkaan ne, että ovat tulleet meille. Tiedot tulevat tuotannon työkortteihin, että painajat löytävät ne oikeasta paikasta, kun tarvitaan. Jos painolaattoihin tulee muutoksia, esimerkiksi numeroita tai kirjaimia, osoitteita, FG-tunnuksia ynnä muita, voin tehdä laattoihin pieniä muutoksia. Isompiin muutoksiin tilataan uudet laatat. Pidän yhteyttä laatanvalmistajaan. Siellä on kaveri, jonka kanssa soitellaan joka viikko. Jos hänellä on kysyttävää minulta, niin vastaan. Jos en tiedä, niin kysyn meidän tuotannonsuunnittelulta tai sitten tuotesuunnittelijalta. Tällaista se on, yhteistyötä. Aamuisin käyn tehtaalla koneella juttelemassa. He saattavat miettiä siellä, että joku väri ei ole just sellainen kuin pitäisi. Tarkistan sen, ja jos siihen tarvitaan muutoksia, niin teen tarvittavat muutokset. Vaikka väri olisi alussa ollut ok, niin joskus saattaa käydä niin, että painokoneella se ei ole täysin sellainen kuin pitäisi. Tai sitten saatetaan pyytää korjaamaan painolaattaa. Minulla on tapana tehdä se heti, ettei jää ja unohdu. On tässä monenmoista muutakin hommaa. Voin esimerkiksi pakkailla asiakkaalle malleja. Päivät ovat hyvinkin erilaisia. Saan itse suunnitella päiväja viikkorytmini, ja se on mukavaa. Työaika joustaa: tulen puoli kuuden ja kahdeksan välillä ja olen kahdeksan tuntia, fiiliksen ja tunteen mukaan. Olen tottunut aikaisin heräämiseen, niin tulen yleensä kuudeksi. On sitten ajoissa kotonakin. Asun Vaasassa, ja auton mittariin tulee työmatkaa 200 kilometriä päivässä. Työmatkaan menee tunti ja kymmenen minuuttia suuntaansa, kun ajelen rajoitusten mukaan. Talvella aikaa menee enemmän. Siinä ehtii eroon työasioista, niitä en vie yhtään kotiin. Ihmissuhteet työpaikalla ovat tärkeitä jo oman työviihtyvyydenkin kannalta. Silloin kokee työnsäkin tärkeäksi. Meillä on täällä hyvä porukka ja hyvät kaverit, että senkin puoleen on hyvä olla. Olen osa ketjua, joka toimii.»?• Värikästä hommaa teksti?Mari Schildt?kuvA?Johannes Tervo Aki Hanka huolehtii painoväreistä ja painolaatoista, jotta painajien työ sujuu. »Siinä ei saa hosua yhtään.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 19.1.2021 11.15.30 19.1.2021 11.15.30
• PaPeriliit to?01 / 2021?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Aki Hanka on väriaseman hoitaja Stora Enso Packagin­ gillä Kristiinan­ kaupungin tehtaalla. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 19.1.2021 11.15.31 19.1.2021 11.15.31
• 24?PaPeriliit to0?01 / 2021 leHDen vuosikerran 2020 kansista eniten ääniä sai numeron 7 kansi. Siinä vanhaan kotitaloonsa muuttanut Marko Smeds pitää sylissään polttopuita. Jutun otsikko on ”Uudisraivaaja”. Marko kertoo olevansa onnellisimmillaan silloin, jos hän asuisi korven keskellä luontaistaloudessa. Markon ikuisti pihalla Hattulassa Marjaana Malkamäki. Juurevan asian äärellä on myös kahden äänen erolla voittajaan kakkoseksi tullut numeron 6 kansi. Juttu ”Saunapuhdas” kertoo Niko Silenistä, jolle saunominen, etenkin savusaunassa, on arjen luksusta. Nikon kuvasi savusaunan hirsiseinää vasten Reima Kangas Jämsän Saunakylässä. Äänestyksen kolmanneksi tuli kansi numero 2, jossa poseeraavat Huttusen veljekset Jarno ja Tuomas. Vaikka he olisivatkin asioista eri mieltä, he ovat silti aina ”Samalla puolella”. Veljekset kuvasi Kemissä Nina Susi. Kansien kolmen kärki keräsi yhteensä yli puolet annetuista äänistä. Jutuille äänet jakautuivat tasaisemmin. Ykkösja kakkosija erottuivat silti muista. Kemiläisveljeksistä kertonut juttu ”Vettä sakeampi” voitti kansikuvaäänestyksen kolmossijan lisäksi ykkössijan parhaana juttuna. Toiseksi paras äänestäjien mielestä oli ”Kiitoksen paikka” lehdestä numero 10. Siinä kuopiolainen Marko Tissari on sitä mieltä, ettei ainoaa elämäänsä kannata pilata negatiivisuudella. Jutut on kirjoittanut toimittaja Mari Schildt. ÄÄnestYKsen yhteydessä lukijoita pyydettiin myös kertomaan, mitä erityistä työpaikalla viime vuonna tapahtui tai mitä jäi mieleen oudosta vuodesta. Koronan ja sen tuomien rajoitusten ja toimintatapojen muutosten lisäksi mainintoja tuli lomautuksista, irtisanomisista ja kokonaisen toimipaikan lakkautuksesta. Positiivisista muutoksista mainittiin esimerkiksi uudet pukuhuoneja suihkutilat sekä mukanaolo lehden juttusarjassa. Työpaikkojen isoihin ja pieniin kuulumisiin toimitus palaa mahdollisuuksien mukaan tulevissa lehdissä. Ideoita ja ihmisiä voi toimitukselle ehdottaa jutunaiheiksi ympäri vuoden. Lähetä viestisi sähköpostilla osoitteeseen tiedotus@paperiliitto.? tai nettisivujen palautelomakkeella.?•?eeVa eloraNtaJoKela Saunapuhdas uudisraivaaja, joka seisoo kanssasi samalla puolella. Mielikuva yhdistää Paperiliitto-lehden viime vuoden pidetyimmät kansikuvat. Juurevaa ja rehellistä »Ideoita ja ihmisiä voi ehdottaa jutunaiheeksi ympäri vuoden.» 1 / H i o m o 07/20 P a p e r i l i i t t o Kaipola Miten käy ihmisten, kun tehdas suljetaan? paperiliittolainen Keskiverto jäsen arvostaa perinteitä ja materiaa. Metsäteollisuus Työntekijämäärät on puristettu minimiin. Uudisraivaaja Uudisraivaaja Muutto vanhaan kotitaloon teki Marko Smedsin haaveita todeksi. Hän arvelee, että olisi kaikkein onnellisimmillaan, jos asuisi korven keskellä luontaistaloudessa. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 16.9.2020 14.22.57 Äänestäneiden kesken arvotut lahjakorttien voittajat ovat: Jukka Eteläaho, Rauma, Matti Eskola, Nokia ja Joni Jalonen, Kortela Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 20.1.2021 16.11.32 20.1.2021 16.11.32
• PaPeriliit to?01 / 2021?25 Saunapuhdas uudisraivaaja, joka seisoo kanssasi samalla puolella. Mielikuva yhdistää Paperiliitto-lehden viime vuoden pidetyimmät kansikuvat. Liitä Mobile Payhin jäsenkorttisi etu ja ansaitse kahvit eAsioinnin etusivulta näet jäsenetuasi koskevan ajankohtaisen edun: kun liität Paperiliiton jäsenyyteen kuuluvan Teboiledun Mobile Payhyn, saat Teboil-palveluasemilta joka maksukerralla ilmaisen kupin kahvia tai teetä 15.2.2021 saakka. Ohjeet siitä, kuinka liität jäsenetuihisi kuuluvan polttainealennuksen Mobile Pay -maksamiseen löydät eAsioinnista. Tutustu samalla eAsiointiin joka on käytössäsi 24/7. • Hyödynnä lehtietu PAPeriliiton lehtietu on 16 euroa myös vuonna 2021. Palkansaajalehtien vuosikerran tilaukseen tarjottavan lehtiedun saat käyttöösi, jos jäsenyytesi on kunnossa ja ilmoitat lehteä tilatessasi olevasi Paperiliiton jäsen. Lehtietua voit käyttää säästötilaukseen ja vähintään 12 kuukauden määräaikaistilaukseen. Yhteen tilaukseen voi liittää kaikkien samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten lehtiedut. Edun saa painetun lehden vuosikerran tilaushinnasta, ei digitai näköislehden tilauksesta. Etu on käytettävissä näihin lehtiin: Arbetarbladet, Viikko – Pohjois-Karjala, Demokraatti, Kansan Uutiset – Viikkolehti, Kansan Tahto, Ny Tid ja Tiedonantaja. Tarkista ammattiosastostasi, tarjoaako se lisäedun palkansaajalehtien tilauksiin.?• Jäsenmaksu pysyy ennallaan PAPeriliiton kokonaisjäsenmaksu pysyy vuonna 2021 ennallaan eli se on 1,3 prosenttia veronalaisesta palkkatulosta. Paperiliiton jäsenmaksun suuruus on 1,0 prosenttia veronalaisesta palkkatulosta. Paperityöväen Työttömyyskassan jäsenmaksun osuus on 0,3 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkkatulosta. Jäsenmaksua ei peritä työttömyyskassan maksamista päivärahoista. Maksamatta jäänyt jäsenmaksu voidaan periä kassan maksamasta etuudesta.?• j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t t a a Ilmoita muutoksista YHTEYSTIEDOT JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. VAIHDATKO TYÖPAIKKAA? JÄÄTKÖ VANHEMPAINVAPAALLE? JOS TYÖTILANTEESI MUUTTUU TAI ALAT OPISKELLA, MUISTA ILMOITTAA ASIASTA PAPERILIITON JÄSENREKISTERIIN. Kätevimmin ilmoitat muutoksista sähköisesti eAsioinnissa tai olemalla yhteydessä liiton jäsenrekisteriin sähköpostitse: jasenrekisteri@paperiliitto.fi. SILLOIN KUN SINULLE SOPII eAsiointia voit käyttää silloin, kun sinulle sopii. Palvelussa voit tarkastella ja muuttaa osoitetai muita yhteystietojasi tai hakea Paperityöväen Työttömyyskassasta päivärahaa. Seuraa myös eAsioinnin etusivulta henkilökohtaisia tiedotteita esimerkiksi jäseneduista. Pitämällä tietosi ajan tasalla saat Paperiliitolta viestejä eduista ja ajankohtaisista kuulumisista. Linkki eAsiointiin löytyy osoitteesta paperiliitto.fi ja mobiilijäsenkortista. Palveluun kirjaudut pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Jos et vielä ole ladannut jäsenkorttia mobiiliin, tilaa latauslinkki puhelimeesi eAsioinnista. MAKSUVAPAUTUS Vapaudut jäsenmaksusta, jos olet työttömänä, vanhempainvapaalla, päätoiminen opiskelija, varusmiespalveluksessa tai palkattomalla sairauslomalla. Jos tiedät maksuvapautuksen keston, ilmoita sen alkamisja päättymisaika. Jos et ole varma päättymisajasta, käy päivittämässä tilanteesi jäsenrekisteriin esimerkiksi 3 kuukauden välein ja viimeistään 6 kuukauden sisällä. Työttömyys ilmoitetaan takautuvasti, mielellään 3 kuukauden välein. Voit ilmoittaa maksuvapautusajan eAsioinnissa. Tunnistauduttuasi eAsiointiin 1) valitse Jäsenmaksutiedot-sivun alalaidasta ”Syötä palkaton jakso”. Siitä avautuvassa ikkunassa 2) valitse palkattoman jakson alkamispäivä ja päättymispäivä. 3) valitse palkattoman jakson syy valikosta ja 4) tallenna. Täyttämäsi tiedot välittyvät suoraan jäsenrekisterin käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. JÄSENYYDEN SIIRTO Jos siirryt pysyvästi pois paperiteollisuuden ammatista tai työalalta, liity uuden alasi liiton ja työttömyyskassan jäseneksi. Pysyväksi siirtymiseksi katsotaan pysyvä tai yli vuoden määräaikainen työsuhde muulla alalla. Siirtyessäsi valtuutat uuden liittosi ilmoittamaan erostasi Paperiliittoon. Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 20.1.2021 16.11.32 20.1.2021 16.11.32
• 26?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Ansiopäivärahan taso 2021 Ansiopäivärahan perusosa: 33,78 e. Lapsikorotukset: Yhdestä lapsesta 5,30 e, kahdesta lapsesta 7,78 e ja kolmesta lapsesta 10,03 e. Palkka e/kk Ansiopäiväraha Korotettu ansiopäiväraha Vuorottelukorvaus 2 500 68,63 76,38 48,04 3 000 78,64 88,61 55,05 3 500 87,04 98,91 60,93 4 000 91,49 104,47 64,04 4 500 95,94 110,03 67,16 VUODEN 2021 VEROKORTIT Älä lähetä verottajan postittamaa verokorttia työttömyyskassalle. Työttömyyskassa saa työttömyysetuuden ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, jolloin ennakonpidätysprosentti on vähintään 25. Jos haluat muuttaa verotustasi, tilaa verottajalta muutosverokortti etuutta varten osoitteesta vero.fi/omavero. Työttömyyskassa saa myös muutosverokorttitiedot suoraan verottajalta, mikäli valitset työttömyyskassan tietojen saajaksi. VÄLIAIKAISEN LAKIMUUTOKSEN PÄÄTTYMINEN Työttömyyspäivärahan enimmäismaksuajan kertyminen alkaa taas 1.1.2021 lukien. Omavastuuajalta, joka asetetaan 1.1.2021 alkaen, ei ole oikeutta työttömyyspäivärahaan. Esimerkki 1. Omavastuu on asetettu kokonaan 2020 Työttömyyskassa on asettanut sinulle omavastuuajan, jos työttömyyspäivärahasi taso on määritelty ja olet hakenut ja saanut ansiopäivärahaa vähintään viideltä päivältä aikavälillä 16.3.–31.12.2020. Esimerkiksi jos ensimmäinen maksettu päivärahapäivä on ollut 20.7.2020 ja vuoden 2020 aikana on ollut vähintään 5 maksettua YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Ma–to klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Jäsenten yhteydenotot: eAsiointi > viestit. Viranomaislinja: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki osoitteessa: www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. päivärahapäivää, niin uutta omavastuuaikaa ei aseteta, jos seuraava työttömyysjakso alkaa 19.7.2021 tai aikaisemmin. Esimerkki 2. Omavastuuta ei ole asetettu kokonaan 2020 A) Lomautus on ollut ajalla 22.6.–25.6.2020 yhteensä neljä päivää. Seuraava lomautus on ajalla 25.1.–31.1.2021. Päivärahan määritys on tehty ajalta ennen 22.6.2020 ja tästä on aloitettu uusi työssäoloseuranta. Jos ajalla 22.6.2020–24.1.2021 olet ollut työssä vähintään 26 työssäoloehdon täyttävää viikkoa, työssäoloehto on täyttynyt ennen kuin omavastuuaika 5 päivää on asetettu. Omavastuuaika 5 päivää tulee asettaa kokonaisuudessaan 25.1.–31.1.2021, eikä tältä ajalta voida maksaa ansiopäivärahaa. B) Lomautus on ollut ajalla 12.10.–15.10.2020 yhteensä neljä päivää ja seuraava lomautus ajalla 25.1.–31.1.2021. Päivärahan määritys on tehty ajalta ennen 12.10.2020 ja tästä on aloitettu uusi työssäoloseuranta. Jos ajalla 12.10.2020– 24.1.2021 olet ollut työssä yhteensä 14 työssäoloehdon täyttävää kalenteriviikkoa, työssäoloehto ei ole täyttynyt. Työttömyyskassa voi jatkaa kesken jääneen omavastuuajan asettamista väliaikaisen lain mukaisesti ajalle 25.1.2021 ja maksaa muiden edellytysten täyttyessä ansiopäivärahaa koko lomautusajalta 25.1.–31.1.2021. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 19.1.2021 14.19.43 19.1.2021 14.19.43
• PaPeriliit to?01 / 2021?27 1 / h i o m o A r j e s s a a j a n k y s y m y s työssäkäyvistä ja oppilasjäsenistä on nuoria eli 35-vuotiaita tai sitä nuorempia vajaa 18 prosenttia. Yksi heistä on imatralainen Petu Kosonen, 25. Hän työskentelee Stora Enson Kaukopään tehtaalla kartonkikone 4:lla. Kosonen on kartonkikoneen kuopus. – Vaikka olen aika ujo persoona ja jännitän uusia tilanteita, minut on otettu hyvin mukaan. Ikäero ei haittaa, vaan yhteisiä puheenaiheita löytyy kyllä. Jos miehet innostuvat puhumaan aiheista, jotka eivät ole minulle vielä ajankohtaisia – kuten kesämökin remontista tai laiturin rakentamisesta – niin silloin kuuntelen sujuvasti. Kososta ovat aina kiinnostaneet isot koneet. Hän haaveili lukiossa lentäjän ammatista. Pääsykoe olisi kuitenkin vaatinut paljon lukemista, joka ei heti lukion jälkeen napannut. Armeijassa haaveet vaihtuivatkin toisiin. Asepalveluksen suoritettuaan Kosonen haki Saimaan ammattiopisto Sampoon opiskelemaan prosessiteollisuuden perustutkintoa. – Isoja koneitahan silläkin alalla on, hän hymähtää. Ala kiinnosti Kososta, koska se on käytännönläheinen ja tekninen. Kaakkois-Suomessa työnäkymätkin vaikuttivat hyviltä. – Uskon selluja kartonkialaan. Alan mainekin on muuttunut. Jokin aika sitten puhuttiin auringonlaskun alasta, mutta nyt tulee koko ajan uusia innovaatioita. Kesätöiden ja sijaisuuksien jälkeen Kosonen valittiin maaliskuussa 2018 Stora Enson oppisopimuskoulutukseen, josta hän valmistui viime elokuussa ja sai vakituisen työpaikan. Kosonen ei ole vielä ehtinyt osallistua osasto 21:n vapaa-ajantoimintaan, joka on koronan takia myös ollut liki vuoden jäissä. Ensi kesäksi osastolla on kuitenkin suunnitteilla matka MotoGP-kisoihin KymiRingille, ja Kosonenkin saattaa lähteä mukaan. Myös liiton järjestämä nuorten jäsenten tapahtuma kiinnostaa häntä. Entä kutkuttaako Kososta aktiivisempi toiminta osastossa tai työpaikalla vaikuttaminen? – Tietysti kaikenlainen itsensä kehittäminen ja tilaisuudet viedä uraa eteenpäin kiinnostavat. Mutta ensin minun on kehitettävä ja hiottava ammattitaitoani ja vasta sitten voi miettiä muiden tehtävien ottamista rinnalle. ?•?tiiNa SUoMalaiNeN Työpaikan kuopus haluaa kehittyä ja edetä uralla Petu Kosonen hylkäsi haaveet lentäjän ammatista ja valmistaa nyt kartonkia Kaukopäässä. Nuori tekijä on solahtanut hyvin konkareiden joukkoon. Liiton perhetapahtuma on tarkoitus järjestää Tykkimäessä ?. heinäkuuta. Mitä tapahtumia liitto järjestää ja milloin? rajoittaa kokoontumisia ja vaikuttaa tapahtumien järjestämiseen vielä pitkään. Mitä liitossa tapahtuu? – Ainakin alkuvuodesta joudutaan huomioimaan koronatilannetta ja niin sanottuja perinteisiä tapahtumia on jouduttu aikatauluttamaan uudestaan. Myös liittokokousjärjestelyissä toimitaan koronatilanteen mukaisesti. Liittokokouksen ajankohta 17.–18. kesäkuuta ei muutu, mutta kokouksen järjestämiseen saman katon alle voi vielä tulla muutoksia. Toivottavasti perhetapahtuma voitaisiin kuitenkin järjestää suunnitellulla tavalla Tykkimäen huvipuistossa lauantaina 3. heinäkuuta. Nuorten 18–35-vuotiaiden tapahtumaa varten on varattuna ravintola Apollo Helsingissä 6. marraskuuta, kertoo Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira. Paperiliiton keilailumestaruudet on tarkoitus ratkoa Eurassa 16.2.–4.4. Lähetä palstalle oma kysymyksesi osoitteella tiedotus@ paperiliitto.? .• Palstalla vastataan ajankohtaisiin Paperiliittoa koskeviin kysymyksiin. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 19.1.2021 14.19.44 19.1.2021 14.19.44
• 28?PaPeriliit to?01 / 2021 1 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a C A Y A P U H A L L U S A H T R S T C T A A P M A L I R H U A D R H H T R O C K Y S K I T S R A R G I U A I P G K R H I H I M A I O C N S K G O P H T U H A O L H A A U I T B Y R A M D D S T H K M G A T S A G N O N E E O O M I I O V E U Y I O A U I P I N D I G H I L H C N G S M S H A M L E T M L T R L G I E O L U I V U R A P U H I C T D G G T A I R S K C O T G Ä N A M D R I B Ä Y I S L O H C A S A B L A N C A O M B K T O O Ä K N O O T A L P C A O AMADEUS ARGO ARMOTON BIRDMAN BRAVEHEART CASABLANCA CHICAGO CRASH GANDHI GIGI GLADIATOR HAMLET KUMMISETÄ MARTY MOONLIGHT PARASITE PLATOON POIKAMIESBOKSI PUHALLUS ROCKY SADEMIES SPOTLIGHT TITANIC TULIVAUNUT UHRILAMPAAT Parhaita Oscar-elokuvia (c ) A rt o In ka la w w w .a is u d ok u .c om Vastaus: 33 = 5 = 11 = 6 + 2 3 3 2 2 2 +3 + 2 +2 = 8 = 3 = 6 = ? Vastaus: 8 : : = 6:5:2 ? x Vastaus: 8 : : = 6:5:2 ? x Vastaus: 8 : : = 6:5:2 ? x s a n a h a k u p u l m a t VAAKA. Laske montako koeputkea tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? YHTÄLÖ. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 2. Mitä kirjailija Pentti Haanpää (1905–55) teki, kun kieltolaki loppui vuonna 1932? A) Joi ensi kertaa viiniä. B) Kirjoitti romaaninsa loppuun kahdessä päivässä ja yössä voidakseen ostaa laillista viinaa. C) Lopetti viinanjuonnin, koska siitä tuli sallittu huvitus. D) Polki pyörällä sata kilometriä Piippolasta Raaheen päästäkseen Alkoon. p a k k o t i e t ä ä Pyöräilikö kirjailija Pentti Haanpää sata kilometriä Alkoon? Juopotteliko Jukka Virtanen opettajan kanssa? 1. Miksi kulttuurialan monitoimimies Jukka Virtanen sai eräänä lukuvuonna Jämsän lukiossa biologiasta ja maantiedosta ansioitaan paremman arvosanat? A) Hän joi opettajansa pöydän alle metsästysjuhlissa. B) Hän antoi opettajalle tanssiaisissa tupakka-askinsa. C) Hän opetti opettajalle jälki-istunnossa hävyttömiä lauluja. D) Hän huomasi opettajan käyneen naisissa, mutta ei levitellyt juttua. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Kenen muistelmateos on Luvattu maa? 2. Mitä merkitsee kalabaliikki? 3. Missä kaupungissa The Beatles yhtye aikanaan perustettiin? 4. Minkä yhteisön julkaisu on Ratkaisu-lehti? 5. Minkä lajin suomalaishuippu on Ilkka Herola? 6. Mikä on Suomen yleisin puulaji? 7. Minä vuonna syntyneet pääsevät viimeisenä ns. eläkeputkeen? 8. Minkä maakunnan alueella sijaitsee Puumalan kunta? 9. Mitä kaupunkia kutsutaan joskus Suomen Ateenaksi? 10. Kuka laulaa levyllä Elämän nälästä? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.? /pulmat Vastaus: 33 = 5 = 11 = 6 + 2 3 3 2 2 2 +3 + 2 +2 = 8 = 3 = 6 = ? M ar KK u le Po la , M uS eo vir aS to Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 14.1.2021 10.36.55 14.1.2021 10.36.55
• PaPeriliit to?01 / 2021?29 1 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 10.2. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 1”. Ristikon 10 palkinnon sai Milla Sirén, Kouvola. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 14.1.2021 10.36.55 14.1.2021 10.36.55
• 30?PaPeriliit to?01 / 2021 1 / t a u k o t i l a metsä Groupin biotuotetehtaan sellukeittiössä Äänekoskella on normipäivä. Käynninvarmistaja Paavo Tamminen voi rauhassa ohjata prosessia valvomossa. Rauhassa sikälikin, että työntekijät on eroteltu toisistaan puusta ja rakennusmuovista koottuihin karsinoihin mahdollisten korona–altistusten välttämiseksi. – Olihan tämä kummallista aluksi, mutta tilanteeseen on sopeuduttava, Tamminen sanoo. Hänen työparinsa, käynninvarmistaja Sami Räisänen on tänään kentällä. – Olen pyörinyt tänä aamuna sihdinvaihdossa lähinnä yhden laitteen ympärillä, mutta joskus askelia tulee niin paljon, että jalat saattavat olla päivän jälkeen kipeinä. Ei tarvitse välttämättä lähteä enää kävelylenkille, hän sanoo. Tammisen ja Räisäsen työt vaihtuvat päikseen seuraavan kierron ajaksi. Tuttuja Tamminen ja Räisänen ovat jo parinkymmenen vuoden takaa. Työparina he ovat työskennelleet biotuotetehtaan käynnistymisestä, vuodesta 2017 asti. – Ollaan samalla aaltopituudella. Asiat menevät vaivattomasti, Tamminen sanoo. Toisen äänensävystä kuulee, jos jokin painaa. Silloin he ottavat asian puheeksi. – Ei täällä kyllä mitään tabuaiheita ole, kyllä kaikki asiat pitää ruotia, jos ne ovat mielen päällä tai muuten polttavia aiheita. Aina keskustellaan, Tamminen sanoo. – Mutta nyt korona–aikana se on hankalampaa, kun nähdään niin harvakseltaan. Meilläkin kun tuo radiopuhelin on käytössä, niin ei siinä sillä lailla tule juteltua, koska se on avoin kanava, ja saattaa olla muitakin kuuntelemassa, Räisänen sanoo. Kun tilaisuus koittaa, Räisänen ja Tamminen ottavat heti mittaa toisistaan – jääkiekossa. Räisänen kannattaa HIFK:ta ja Tamminen Tapparaa. – Vähän nokitellaan. Että miten siellä peleissä kävikään! Räisänen virnistää. Hän hurahti jo nuorena HIFK:n pelityyliin ja huippupelaajiin, Tamminen solahti Tampereella opiskellessaan Tapparan leiriin. – Käännyttäminen? Kyllä se nyt on jo myöhäistä. Se on menetetty tapaus! Räisänen nauraa. Sen sijaan molemmat tykkäävät lähijärvien ahvensaaliista. Kaverille on kehaistava, minkä kokoisia kyrmyniskoja on saatu. Tosin tänä talvena pilkkijäille ei vielä ole ollut kauheasti asiaa. Onneksi illalla on luvassa joulutauon jälkeen jääkiekkoa televisiosta. Kiekko tosin saattaa iskeytyä jäähän jo kahden maissa – sosiaalitilojen saunan lauteilla.? • Mari SCHilDt Paavo Tamminen ja Sami Räisänen ovat työparina sellukeittiön valvomossa ja kentällä. Karsinassa ja kentällä Äänekoskella »Kyllä kaikki asiat pitää ruotia.» MaX SteFFaNSSoN t y ö p a r i Sami Räisänen (oik.) arvostaa sitä, että Paavo Tammisen ammattitaitoon voi aina luottaa. – Jos tulee poikkeavia tilanteita, niin hän osaa ottaa huomioon kenttäparinsa ja pitää ajan tasalla, Räisänen sanoo. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 20.1.2021 9.46.35 20.1.2021 9.46.35
• PaPeriliit to?01 / 2021?31 1 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Kalareissulle joka vuosi AsuinpAikkA?Lieksa syntynyt 29.1.1987 Lieksassa perhe puoliso, 1,5ja 3-vuotiaat lapset, sileäkarvainen noutaja Luca työ kuivanpäänhoitaja kartonkikone 2:lla, Pankakoski Mill terveiset työkavereille Pankakoskelle syntymäpäivänään on perheen parissa. Sami Ovaskainen sAmi Ovaskainen on pelannut jääkiekkoa pikkupojasta. Lieksan Hurttien edustusjoukkueen pelaajista osa on tuttuja junnuajoista. Tammikuun toisella viikolla ei ollut tietoa, milloin pelit III-divisioonassa jatkuvat. – Tauko alkoi joulukuun alussa ja sen jälkeen jäähallikin suljettiin, kertoo Sami. Korona on Samin mielestä pysynyt hänen kotiseudullaan yllättävän hyvin hallinnassa. – Itse ajattelen tätä vanhempien ihmisten kannalta, että kaikki teho-hoitopaikat eivät täyttyisi yhtä aikaa. Tulevalle vuodelle ei ole suuria suunnitelmia. – Yksi kalareissu tehdään kaveriporukassa. Kun täytimme 30, käytiin kalastamassa Slovenian kirkkaissa vesissä. Nyt kun monella on pieniä lapsia, reissut on tehty lähelle, yleensä heinäkuussa. Seuraava taitaa olla jo 10. kerta. • U usi vuosi saapui ja sen mukana toivo paremmasta tulevaisuudesta. Vaikka Saksa on ollut lockdownissa kuukausien ajan ja virus vaatinut kymmeniä tuhansia uhreja, eteenpäin halutaan katsoa optimistisena, myös paperialalla. Paperitehtaita ei ole Saksassa kaatunut koronan takia. Toki toimistopaperien kysyntä romahti, mutta maan hittituotteet eli pahvit, kartongit ja pakkauspaperit ovat entistä halutumpia, kiitos nettikaupan kasvun. Saksalaisesta paperituotannosta yli puolet onkin juuri pahveja. Myös liittovaltio on auttanut. Siltana kriisin yli toimii Kurzarbeit eli lyhyttyösysteemi, jossa osin tai täysin lomautetut työntekijät saavat työvoimatoimistolta normaalista alennettua palkkaa. Näin irtisanomisilta usein vältytään. Pientä bonustakin saksalaiset paperimiehet saivat. Syksyllä solmittu työehtosopimus toi maan 40 000 paperityöntekijälle 2,3 prosentin palkankorotuksen sekä 450 euron koronabonuksen, ainakin symbolisen korvauksen rankasta vuodesta. Saksassa uskotaan, että maan talous selviää mustelmilla pandemiasta, vaikka valtio on toki ottanut ennätysvelat. Tänä vuonna 300 000 työntekijää on jäämässä eläkkeelle, mikä vaimentaa työttömyysprosentin nousua – vuoden 2020 aikana se kohosi 0,9 prosenttia lukemiin 5,9. Jotta talous ja teollisuustuotanto todella selviäisivät, niiden on koronan lisäksi löydettävä ratkaisuja muihinkin haasteisiin. Ilmastonmuutoksen hidastaminen on tietysti suurin näistä, ja se tarjoaa juuri paperialalle innovaatiomahdollisuuksia, kun muovit ja metallit korvataan. Lisäksi Saksassa keskitytään digitalisaation edistämiseen – tässä se on osittain vielä kehitysmaa – ja työvoiman tehokkaaseen jatkokouluttamiseen, sillä yhä tiheätahtisemmat innovaatiot 2020-luvulla edellyttävät työväestöltä joustavuutta ja jatkuvaa uuden oppimista. Saksa tarvitsee myös uutta työvoimaa ulkomailta, koska sen suuret ikäluokat, 1955–65 syntyneet, alkavat lähivuosina jäädä eläkkeelle. Uusi laki, kielen solmiva Fachkräfteeinwanderungsgesetz, helpottaakin jo ulkomaalaisten, koulutettujen työntekijöiden palkkaamista. Miksei myös suomalaisten. • »Syksyllä solmittu työehtosopimus toi 2,3 prosentin palkankorotuksen.» Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 20.1.2021 9.46.36 20.1.2021 9.46.36
• Teemu Puumala on 36-vuotias insinööriopiskelija Kokkolasta, töissä viimeksi Alholmens Kraftin voimalaitoksella Pietarsaaressa. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 19.1.2021 13.59.50 19.1.2021 13.59.50
• PaPeriliit to?01 / 2021?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä T ästä tulee jännä kevät. Päättötyö putkistosuunnit­ telusta lähti äidinkielenopettajalle tänään tarkas­ tettavaksi. Valmistun kemiantekniikan insinöö­ riksi. Haluaisin teollisuuteen vuoromestariksi tai vastaavaan työhön, mutta niitä hommia ei paljoa ole. Jos minut kuitenkin palkataan, tuon tuliaisina hyviä käytöstapoja. Joskus voisi elämässä pärjätä paremmin röyhkeydellä, mutta minä en ole se mies. Viimeiset seitsemän vuotta olen tehnyt töitä osapäiväisenä henkilökohtaisena avustajana. Tykkään avustamisesta tosi paljon. Olen tavallaan kasvanut siihen, kun mulla on kehi­ tysvammainen isoveli. Pärjään hyvin, kun en kaipaa hirveitä rahakasoja. Irlantiinkin tein pari vuotta sitten vajaan viikon reissun alle 600 eurolla veronpalautusrahoilla. Kotoisin olen Kälviältä, sieltä on elämänopit saatu. Isä ja äiti ovat kummatkin lähtöisin maanviljelijäperheistä, joissa oli väliin rahasta tiukkaa, mutta turva Jumalassa. Asun kerrostalokaksiossa Razin ja Ruusan kanssa. Raz on vanha maatiaskissa ja Ruusa puolivuotias ragdoll. Tosi kiva on ollut heitä katsella, miten vanha kissa on piristynyt leikki­ kaverin myötä. Mulla ei ole puolisoa eikä lapsia – ei ole koskaan ollut ketään. En haluaisi ottaa paineita asiasta, mutta välillä murehdin silti liikaa. Menee kuitenkin ihan hyvin. Sitäkin olen miettinyt: että onko elämä tehty nykyään liiankin helpoksi sinkuille? Sitähän voi käydä vanhemmiten liian nirsoksi, kun on tottunut elämään vain omien tapojensa mukaan. Itse haluaisin päinvastaista: että olisi joku, jonka ottaa huo­ mioon. Kun minutkin otetaan. Uskon Jumalaan ja käyn seu­ rakunnan tapahtumissa. Usko on ongelma monelle, vaikka minä voisin hyvin seurus­ tella ei­uskovankin naisen kanssa. Eihän vakaumuksella ole väliä, jos toinen kiinnostaa. Toista pitää kunnioittaa, antaa pi ­ tää omat juttunsa. Elämäni on aika onnellista, mutta erilaista kuin nuorena ajattelin. Että mulla olis vaimo ja lapsia. Veisin lapsia jalkapal­ lotreeneihin, tekisin tavallisia isän juttuja. Saisin katsella Salk­ kareita ja Sydämen asiaa sohvalla vaimon kanssa kahdestaan. ? Kokkolassa asuva Teemu Puumala ei suurta mammonaa kaipaa. Kuusi ja lisänumero riittäisi! teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Ulla Nikula »haluaisin, että olisi joku, jonka ottaa huomioon. Kun minutkin otetaan.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 19.1.2021 13.59.50 19.1.2021 13.59.50
• 34?PaPeriliit to?01 / 2021 »Olen todistanut kliseet salasuhteesta, raivot pomolle, tonttulakit ja sammumisen. Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. O n vuoden suosituin pikkujouluperjantai. Se on vuodesta toiseen sama, marraskuun viimeinen perjantai. Normaalissa tilanteessa kyseinen ilta myytäisiin loppuun jo keväällä. Tästä huolimatta vielä marraskuussa mattimyöhäiset tiedustelevat artisteja pikkujouluihinsa ja joutuvat tyytymään vähemmän kysyttyihin esiintyjiin. Viime vuonna tilanne oli erilainen. Pikkujouluja ei pidetty, tai jos pidettiin, ne pidettiin verkossa. Aloin jo keväällä tutkia, kuinka oma lajini, mentalismi toimisi ilman fyysistä vuorovaikutusta ja aloin rakentaa esitystä etäkokouksiin. Etäkeikkoja alkoi tulla kesän ja syksyn mittaan, ja pikkujoulukaudella tein jopa seitsemän vetoa suosituimpana päivänä. Livetilanteessa teen maksimissaan kolme esitystä päivässä. Etäkeikkojen hyvä puoli on logistiikka. Kun normaalina pikkujouluperjantaina teen maksimissaan kolme keikkaa, ehdin viime vuonna heittää kuusikin keikkaa päivässä. Matkustaa ei tarvitse, eikä huolehtia keikkapaikalta toiseen siirtymisestä ja tilojen tekniikasta. Keikan jälkeen voi riisua keikkavaatteet, mennä saunaan ja aikaisin nukkumaan. Olen nähnyt satoja pikkujouluja. Todistanut kliseet työntekijöiden salasuhteesta, humalaisesta raivoamisesta pomolle, tonttulakit ja kerran vuodessa vapaalle päässeen miesressukan sammumisen alkuruokien tienoilla. Aikoinaan meno oli niin railakasta, ettei eräs kollegani meinannut saada keikastaan rahojaan, sillä kukaan ei muistanut hänen esitystään. Vaikka ajan saatossa meno on muuttunut huomattavasti siistimmäksi, eivät satunnaiset ”perinnekeikat” enää hätkäytä. Uin kuin kala vedessä ja yleisön humalatilan mukaan säädän esitystä riehakkaammaksi. Etäpikkujoulut olivatkin sitten täysin uusi haaste. Koska yhdessä syöminen on tärkeää, moni yritys tilasi lähettipalvelun kautta aterian työntekijöilleen. Koska emme elä täydellisessä maailmassa, lähetit toivat ruokia milloin sattuu ja jotkut eivät saaneet tilaustaan laisinkaan. Esitys saattoi keskeytyä siihen, että pelikorttia ajattelevan ihmisen ovikello soi ja hän lähti noutamaan ruokalähetystään. Normaalissa tilanteessa en esiinny ihmisten syödessä, mutta nyt piti joustaa. Joillakin tökki netti, webkamera, mikrofoni, kuulokkeet tai lapsi vaati huomiota. Itse koin vahvaa dissosiaatiota kameralle esiintyessäni. Kun on tottunut siihen, että yleisö antaa energiaa, vuorovaikutusta ja reagoi esitykseen, on tietokoneen näytön edessä vaikea saada napsautettua samaa esiintymisvaihdetta päälle. Ensimmäiset etäkeikat olivatkin haastavia, mutta myös hyvin opettavaisia. Energia pitää olla kuin livekeikalla, vaikka meuhkaat yksin studiolla kameralle. Onneksi kokemusta on sen verran taustalla, että en lähtenyt soitellen sotaan vaan vedin testiesitykset ilmaiseksi tutuille ja someseuraajille ennen varsinaisia tilauskeikkoja. UUteen normaaliin totuttautuminen otti aikansa ja piti miettiä tarkkaan, kuinka oman mielenlaadun saisi napsautettua esiintymisvaihteelle ilman live-esityksen adrenaliiniryöppyä. Kun esiinnyn livenä, sparraan itseäni keikkakuntoon jo hyvissä ajoin ennen keikkapaikalle siirtymistä. Tietyt rituaalit auttavat pääsemään oikeaan mielentilaan. Käyn läpi tarvittavat varusteet, joita esiintyessäni tarvitsen ja käyn mielessäni settini läpi. Puen keikkavaatteet, laitan hiukset, korut ja kaulalle partavettä, jota käytän ainoastaan esiintyessä. Tuoksu viestittää aivoilleni: tänään on go time. Ohjelmoimme mieltämme rutiineilla ja reagoimme toistuviin rutiineihin kuin Pavlovin koirat. Päätin hyödyntää itseni ehdollistamista sopeutumisessa uuteen tilanteeseen. Ymmärsin, että huijatakseni muita minun pitää ensin huijata itseäni. Nykyisin heitän usein etäkeikan alussa vitsin: ”Laitoin partavettäkin teidän vuoksi!”. Läppä toimii vitsinä, mutta eniten se huvittaa itseäni. It’s funny because it’s true. ? »kollegani ei meinannut saada keikasta raho­ jaan, sillä kukaan ei muistanut hänen esitystään.» 1 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 13.1.2021 13.50.08 13.1.2021 13.50.08
• / 35 1 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 2 Aineistot viimeistään 10.2. Ilmestyy 26.2. Nro 3 Aineistot viimeistään 17.3. Ilmestyy 1.4. Nro 4 Aineistot viimeistään 28.4. Ilmestyy 14.5. Nro 5 Aineistot viimeistään 15.6. Ilmestyy 2.7. Nro 6 Aineistot viimeistään 11.8. Ilmestyy 27.8. Nro 7 Aineistot viimeistään 8.9. Ilmestyy 24.9. Nro 8 Aineistot viimeistään 6.10. Ilmestyy 22.10. Nro 9 Aineistot viimeistään 3.11. Ilmestyy 19.11. Nro 10 Aineistot viimeistään 1.12. Ilmestyy 17.12. Huomio uusi luottamus mies tai varaluottamusmies! HAE PAPERILIITON OMALLE KURSSILLE MURIKKAAN Luottamusmiesten peruskurssit 15.–19.3. tai 16.–20.8. Kaksiosainen luottamusmiesten jatkokurssi 18.–22.10. ja 15.–19.11. Kurssit täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Hakemus löytyy osoitteesta paperiliitto.? > Koulutus Paperiliiton keilailumestaruus Eurassa ??.?.–?.?.???? ? sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Viimeinen kilpailuvuoro ?.?.???? klo ??.??. Kilpailu käydään suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet, naiset ja joukkue (kolme keilaajaa). Joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan. Tiedustelut ja varaukset: Euran Keilahalli ??? ??? ???? Kilpailun järjestää: Euran Keilailuliitto ry. ja Paperiosasto ? Lisätietoja: www.paperiliitto.? . Tulevaisuus tänään 2021 -talkshow SAK:n järjestämä Tulevaisuus tänään -talkshow 30.1.2021 klo 10.00-12.30 tuo ruudullesi nimekkäitä keskustelijoita ja tavallisia työntekijöitä. Tulevaisuus tänään on kaikille avoin ja ilmainen tapahtuma, joka tarjoaa avartavaa keskustelua työelämän tulevaisuudesta. Katso lisätietoja ja seuraa keskustelua: tulevaisuustanaan.? Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 20.1.2021 17.06.03 20.1.2021 17.06.03
• KESÄPÄIVÄ TYKKIMÄELLÄ! Tykkimäki on varattu Paperiliiton perhetapahtuman käyttöön 3. heinäkuuta. Huvipuisto ja Aquapark on paperiliittolaisten käytössä koko päivän – ilmaiseksi. Ilmoittautuminen tapahtumaan starttaa maaliskuun aikana. Seuraa ilmoittelua Paperiliitto-lehdestä sekä liiton wwwja Facebook-sivuilta. Järjestelyissä noudatetaan koronatilanteeseen liittyviä viranomaissuosituksia. Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 20.1.2021 17.53.39 20.1.2021 17.53.39