01/22 P a p e r i l i i t t o lakko UPM:n työntekijät puolustavat työehtojaan. kaksoset Matias ja Joonas Jaatisella on kvanttifysikaalinen yhteys. Laadusta tinkimättä Tuukka Ahola pitää ongelmien ratkaisemisesta. Matkalla höyhensaarille Kemiläinen Samuli Ahvenjärvi nukahtaa helposti aamulla. Hyviä unia hän on varmistellut jättämällä kahvin pois yövuorosta. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 18.1.2022 16.47.28 18.1.2022 16.47.28
Jäsenetusi eri elämäntilanteissa Jäseneduksi rinnastettava hautausavustus (170 euroa) maksetaan jäsenen omaiselle jäsenen kuoltua. Hautausavustusta haetaan ammattiosaston taloudenhoitajan tai liiton jäsenrekisterin kautta. Lisätietoja ja hakulomake paperiliitto.fi. Liittovakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jolloin jäsen jää eläkkeelle. * Oikeusapua annetaan työsuhteeseen liittyvissä asioissa. ** Perhevapaa= äitiys-, isyysja vanhempainvapaa. Työssäkäyvä Työtön Lomautettu Perhevapaalla** Vuorottelu vapaalla Muulla palkattomalla vapaalla Palkattomalla sairauslomalla Asepalveluksessa Opiskelijana Oppilasjäsenenä Eläkeläisenä Pa pe ril iit to -le ht i O ik eu sa pu * Li itt ov ak uu tu s Le ht ise te li Tu et ut lo m at Li ito n lo m ak es ku ks et Lo m ae du t Ke sk itt äm is al en nu s (If , Tu rv a) X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X – – X X X X X X X – X X X X X Lisää liitostasi: paperiliitto.fi Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 18.1.2022 12.39.57 18.1.2022 12.39.57
P a p e r i l i i t t o 1 / 2 2 2 2 7.1 . 2 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a UrheilUssa usein on selvät säännöt ja erotuomari kiistatilanteita varten. Jos joku venyttää sääntöjä liikaa, siitä syntyy poru tai kokoaan uusi laji. Joukkueurheiluun kuuluu, ettei saa sooloilla, voittaa epäreilusti eikä varsinkaan tarjota rahaa siitä, että joku rikkoisi ehjää. Kun vanha työehtosopimus päättyy, sen tilalle neuvotellaan uusi. Kumpikin peluri miettii, mikä olisi itselle tärkeää, mitä voi antaa ja mitä vaatia. Yhteisessä pöydässä, samoilla säännöillä, vaihdetaan kortteja niin kauan, että käsi toimii koko sopimuskauden. Neljä viidestä paperiliittolaisesta on tehnyt tammikuun ajan töitä yrityskohtaisilla tesseillä. Viittä viidestä paperiliittolaisesta harmittaa UPM:n uudet säännöt: vastapuoli saa kortit vain jakajan kädestä. Lakosta vie aikanaan ulos uusi sopimus, mutta sen perustaksi ei riitä tyhjä paperi. #vahvintaonyhteistyö • Kumpikin voi voittaa 64. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 UPM:n toimipaikoilla alkoi lakko vuoden ensimmäisenä päivänä. 06 Hajauttaminen herättää huolta sopimusyhteiskunnan tulevaisuudesta. 08 Jokaisen pitää tietää, mistä työpaikalla löytyy sydäniskuri. 09 Palkanalennuksilla hyvä johtaja? 22 Laadusta tinkimättä: Tuukka Ahola pitää luovasta ongelmanratkaisusta. 24 Jäsentapahtumat tulevat. 25 Muovinen jäsenkortti poistui. Lataa itsellesi kortti kännykkään. 26 Ansiopäivärahat ja verokortit 2022. 27 Eero Hiltunen lähti vaikuttamaan. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Ihan tavallisena päivänä. 30 Työpari: Työkaverit ovat kuin perhe. 31 Maailmalta: Intiassa päättäjät muistavat kavereitaan. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Turistia on helppo huijata. 16 Kari Kujala ja Tomi Kitunen pyörittävät Stora Enson ainoan Suomessa toimivan paperitehtaan voimalaitosta. Investointi tuo työhön pientä lisälämpöä. 18 Jaatisen kaksosten välillä on vahva yhteys. Liekö silti totta, että Matiaksen kroppa tulee huippukuntoon, kun Joonas treenaa? 32 Aurinko sammuu Jonna Valkilan kasvoilta nopeasti, kun hän kohtaa vääryyksiä. Mutta nyt hän kelluu suvannossa ja on päättänyt voittaa itsensä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Veera korhonen Johannes Wiehn MirJaMi LiiMatainen Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 18.1.2022 20.36.13 18.1.2022 20.36.13
1 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?01 / 2022 UUdenvUoden raketit talvisella taivaalla olivat muisto vain, kun työntekijät poistuivat UPM Lappeenrannan tehtaiden porteista aamukuuteen mennessä vuoden ensimmäisenä päivänä. Pääluottamusmies Kari Rikkilä ja ammattiosaston hallituksen jäsen Juha Marttila olivat paikalla tarkistamassa, että kulkusuunta oli työpaikalta pois, ei sisään. Tunnelmat Kaukaan portilla olivat rauhalliset ja odottavat. Samana aamuna seisahtuivat myös Lappeenrannan biojalostamo, UPM:n selluja paperitehtaat Kymillä, Tervasaaressa, Raumalla, Jämsänkoskella ja Pietarsaaressa sekä pari aamua myöhemmin Raflatac Tampereella. Työntekijöille on ensimmäisten lakkoviikkojen aikana entisestään vahvistunut lakon merkitys. – Kun Lappeenrannassa lakkorokalla tapasi ihmisiä, niin nuoremmat kuin vähän vanhemmatkin jäsenet toistivat samaa, että periksi ei anneta ja että samanlaista sopimusta tavoitellaan kuin on neuvoteltu muillekin, Rikkilä toteaa. UPM:n työtekijöitä huolestuttaa, miten ideologiselta tuntuva kiista työehtosopimuksen lähtökohdista vaikuttaa UPM:n maineeseen työnantajana. Sitä pohdittiin porukalla, kun UPM Tervasaaren ja Raflatacin paperiliittolaiset jäsenet tapasivat lakkosopalla Valkeakoskella. Yhtenä rintamana teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Mikko Nikkinen UPM:n toimipaikoilla seitsemällä paikkakunnalla alkoi lakko vuoden ensimmäisenä päivänä. Vaikutusta maineeseen on miettinyt myös Raflatacilla Tampereella työskentelevä Petteri Salminen. Hän ei nähnyt lakolle muuta vaihtoehtoa. – Kaikki tuntuvat olevan kypsiä UPM:n touhuun. Yksi jos toinenkin harkitsee siirtymistä muualle, Petteri Salminen sanoo. Oman työpaikan ilmapiiri on muuttunut huonompaan suuntaan jo ennen tes-neuvottelusyksyä. Luottamusta ja uskoa työnantajaa kohtaan murensivat kesällä toteutetut vähennykset ja niistä johtuneet siirrot toisiin tehtäviin. Salmisen työpaikka säilyi, mutta tehtävä vaihtui uuteen irtisanotun työntekijän tilalle. AMMAttiosAstojen rooli korostuu lakon aikana. Jäsenten kannattaa siksi seurata ammattiosastojen nettisivuja ja muita viestejä sekä olla herkästi yhteydessä, jos arjen sujumiseen tulee taloudellisia tai muita pulmia lakon aikana. Lauritsalan ammattiosasto ei koronarajoitusten takia juuri nyt voi tarjota toivomiaan yhteisiä tilaisuuksia, mutta pienimuotoisia tapaamisia, tukea ja apua on tarjolla esimerkiksi lakkoavustusten hakemiseen ja lounasruokailuun. Päätöksiä ruokatuen tarjoamisesta ovat tehneet tahoillaan myös esimerkiksi Pietarsaaren ja Kuusanniemi-Voikkaan ammattiosastot. – Ihmisen voi olla hirmu vaikea sanoa, jos toimeentulon kanssa tulee hätä. »Kaikki tuntuvat olevan kypsiä UPM:n touhuun.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 18.1.2022 20.34.31 18.1.2022 20.34.31
1 / k u o r i m o PaPeriliit to?01 / 2022?5 UPM Lappeenranta 1.1.2022. Juha Marttila ja Kari Rikkilä toimivat Lauritsalan ammattiosasto 44:n lakkovahteina. Ammattiosastoon kannattaa ilman muuta ottaa yhteys, jos lakon aikana tulee esiin jotain mieltä painavaa, kannustaa Rikkilä. Kokemuksesta Rikkilä tietää, että tulojen putoamisella on eri vaikutus nuoremmille perheellisille jäsenille kuin pitkän uran tehneille, ehkä jo asuntovelkansa maksaneille työkavereille. LAKKo jatkuu ilmoitetusta kolmesta viikosta vielä kahdella viikolla, sillä Paperiliiton hallitus päätti jatkaa lakkoa 5. helmikuuta saakka, ellei sopimusta sitä ennen saada sovittua. Lakon jatkamiseen päädyttiin, koska Paperiliiton aloitteet ja sopimusesitykset eivät ole saaneet vastakaikua UPM:ssä. Yhtiö ei edelleenkään suostu neuvottelemaan kuin liiketoimintakohtaisesti. Paperiliitto ei puolestaan hyväksy sitä, että UPM ilmoittaa yksipuolisesti, kuinka monta sopimusta Paperiliiton pitää solmia heidän kanssaan. – Menettely, jossa yhtiö pitää ilmoitusasiana, kuinka monta sopimusta he haluavat tehdä, romuttaa suomalaista sopimusjärjestelmää, perusteli Paperiliiton hallitus. Noin 80 prosenttia paperiteollisuudessa työskentelevistä Paperiliiton jäsenistä aloitti vuoden alussa työt uuden yrityskohtaisen tessin mukaan. – UPM:n työntekijät ansaitsevat yhtä lailla rakentavaa kohtelua ja arvostusta menestyvän metsäyhtiön tuloksentekijöinä, kuten kaikki muut jo sopimuksen tehneiden yritysten työntekijät, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Sopimuksetta olevan UPM:n kanssa tilanne näyttää vaikealta, eivätkä osapuolet ole varsinaisesti neuvotelleet, vaikka tapaamisia heidän välillään on ollut. (Tilanne 19.1.2022).?• Seuraa ajankohtaista tiedottamista: paperiliitto.? Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 18.1.2022 20.34.32 18.1.2022 20.34.32
1 / k u o r i m o 6 / Petri Vanhala Paperiliitosta ja Jarkko Eloranta SAK:sta kävivät puhumassa Valkeakoskella lakossa oleville UPM:n työntekijöille. – Olette tosi ison muurin vartijoina, sillä se, mikä UPM:n vaatimuksista menee läpi nyt, voi olla edessä muissakin sopimuksissa ja muilla aloilla. Siksi tämä ei ole vain teidän lakossa olevien työtaistelu, sanoi Vanhala. Eloranta antoi myös tukensa UPM:n työntekijöille. Elorannan mukaan UPM:n halu määrittää sopimisen lähtökohdat sotii vastoin nykyisiä kansainvälisiä sijoittamisen vastuullisuussitoumuksia ja Kansainvälisen työjärjestö ILO:n työelämän perusoikeuksia. Sopimisen hajauttaminen ylipäätään herättää huolta suomalaisen sopimusyhteiskunnan tulevaisuudesta, sillä sopiminen on hyödyttänyt sekä työntekijöitä että työnantajia. – Käy niin tai näin, tulevalla sopimuksella on vaikutuksia laajemminkin yhteiskuntaan ja muut työnantajaliitot tekevät siitä omat johtopäätöksensä. Muistakaa silti, että ratkaisun on oltava teille sopiva, eikä niin, että kantaisitte siinä taakkaa koko ay-liikkeen puolesta, Eloranta painotti. : lukuun ottamatta Paperiliiton neuvottelemat yrityskohtaiset työehdot alkavat olla valmiit ja hyväksytyt. Paperiliiton hallitus hyväksyi alkuvuodesta yrityskohtaiset sopimukset Walki Oy:n, Dongwha Finland Oy:n, Nouryon Finland Oy:n ja Scandinavian Cable Servicen kanssa. Sopimusten sisältö vastaa aiemmin neuvoteltujen linjaa sisällön ja palkankorotusten osalta. Yhteinen iso muutos yrityskohtaisissa sopimuksissa koskee vuosilomia. Käytännössä keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien kesäloma-aika pitenee ja he saavat yhdenjaksoisen talviloman. Työnantaja ei voi enää sijoittaa lomapäiviä työntekijän vapaapäivien yhteyteen, kuten ennen, kun mallissa oli ?? kalenteripäivän vapaa. poistuminen puolestaan aiheuttaa muutoksen työehtosopimusten avoimuuteen. Yrityskohtaisina työehtosopimukset näkyvät vain työpaikkojen sisällä. Niitä ei voida enää julkaista esimerkiksi Paperiliiton verkkosivuilla. • Vaikka paperiteollisuuden 50. työehtosopimus jäi lajinsa viimeiseksi, sen perintö jatkuu yrityskohtaisissa sopimuksissa. Enimmäkseen sovittu Jaossa rokkaa ja tilannekuvaa. Puheenjohtajat Petri Vanhala (vas.) Paperiliitosta ja Jarkko Eloranta SAK:sta keskustelivat Valkeakoskella UPM:n työntekijöiden kanssa lakon syistä. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 18.1.2022 20.00.09 18.1.2022 20.00.09
1 / k u o r i m o / 7 K puhe ei auta, lyödä ei saa, jää vaihtoehdoksi laittaa persettä penkkiin.” Näin totesi aikoinaan Paperiliiton legendaarinen ja liittoa yli 20 vuotta johtanut puheenjohtaja Veikko Ahtola. Sanonta on taas ajankohtainen, sillä UPM ei kuuntele nyt puhetta, ei Paperiliiton eikä muidenkaan. Muut metsäteollisuusyhtiöt osoittivat viime syksyn aikana, että ne halusivat kehittää omaan toimintaansa neuvottelemalla. Ne antoivat tilaisuuden myös UPM:lle seurata valmiiksi aukaistua latua. UPM kuitenkin päätti lähteä umpihankeen. Hiihto raskaassa hangessa vie paljon voimavaroja ja vauhti on hidasta. Paperiliitto on valmis auttamaan yhtiön takaisin ladulle, valmis istumaan neuvottelupöytään, johon yhtiötä on jo monesti kutsuttu ja jossa voidaan suunnitella loppumatkan hiihtoa yhdessä. Työtaistelut ovat aina ikäviä ja lakko on aina äärimmäinen keino: siihen ei ryhdytä kevyin perustein, ei tälläkään kertaa. UPM:n työntekijät ovat vahvasti ilmoittaneet, että suunnitellut työajan lisäykset ja palkan leikkaukset eivät heille käy. Työntekijöitä ihmetyttää, miksi yhtiö kohtelee heitä tavalla, joka ei osoita minkäänlaista arvostusta. Olisi kohtuullista saada tietää, miksi UPM:lle ei käy muiden metsäyhtiöiden valitsema sopimisen tie. UPM laskee jokaiselle investoinnille takaisinmaksuajan. Minkä mittaisen takaisinmaksun yhtiö on laskenut tälle investoinnille, jonka tarkoitus tuntuu lähinnä olevan omien työntekijöiden alistaminen ja nöyryyttäminen? Entä kuinka kauan osakkeenomistajat ovat valmiita rahoittamaan kahden, UPM:n ylintä johtoa edustavan miehen ideologisen ristiretken ay-liikettä ja sen tuloksen tärkeitä osatekijöitä eli työntekijöitä kohtaan? Kiitos, että te jäsenet luotatte Paperiliittoon ja sopimisen voimaan. On selvää, UPM:n työntekijöillä on tiukka paikka: lakko ottaa koville aina sekä henkisesti että taloudellisesti. Ei anneta periksi! Kiitos myös lukuisista yhteydenotoista, jotka kannustavat ja auttavat meitä neuvottelijoita meidän työssämme. Paperiliitto on vakavassa paikassa, kun UPM:n työntekijät joutuvat lakolla puolustamaan tulevia työehtojaan. Jossain vaiheessa sopimus silti saadaan tehtyä ja sen turvin työt voivat jatkua. • Arvostuksen kautta neuvottelupöytään Petri Vanhala Paperiliiton puheenjohtaja Varkauteen ?? miljoonan investointi Enso investoi ?? miljoonaa euroa Varkauden pakkauskartonkitehtaaseen. Investointi kasvattaa tehtaan kokonaiskapasiteettia noin ?? prosenttia ja mahdollistaa tuotannossa käytetyn kierrätyskuidun määrän kasvattamisen. Valmistelutyöt alkavat heti ja valmista on alkavan vuoden ???? lopulla. Varkauden tehtaalla valmistetaan valkaisematonta havusellua sekä korkealaatuisia ruskeita ja valkopintaisia aaltopahvin pintakartonkeja eli kra? inereita. Kartonkitehdas käyttää tällä hetkellä raaka-aineenaan valkaisemattoman havusellun lisäksi noin kolmasosan Suomessa kierrätetyistä kartonkipakkauksista. Stora Enson Varkauden tehtaat työllistävät noin ??? henkilöä. Pakkauskartonkitehtaan vuosituotantokapasiteetti on ??? ??? tonnia. Lisäksi tehdasalueella valmistetaan sellua, sahatavaraa ja viilupuuta. • Faerch ostaa Paccorin ostaa Paccor Packagingin pääomasijoitusyhtiö Lindsay Goldbergiltä. Faerch toimittaa kovia elintarvikepakkauksia ja kierrättää PETelintarvikepak kauk sia. Suomessa Paccor toimii Hämeenlinnassa ja nykyisellä nimellä jo toista kertaa, sillä Lindsay Goldberg osti Coveris Rigidin elokuussa ???? ja nimesi sen uudelleen Paccoriksi. Nykyisin ?? maassa toimiva Paccor perustettiin vuonna ???? useiden pakkausyritysten fuusiona. Kauppaan kuuluu ?? tuotantolaitosta Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa sekä yli ? ??? työntekijää Kauppa edellyttää vielä viranomaisten hyväksynnän. Kun kauppa on hyväksytty, Faerch-konserniin kuuluu ?? toimipaikkaa ja henkilöstöä maailmanlaajuisesti lähes ? ???. Faerchin tavoitteisiin kuuluu luoda kiertokulkua elintarvikepakkauksiin ja nopeuttaa materiaalien kierrättämistä Euroopan meijerisektorilla. Vuonna ???? perustetun konsernin pääkonttori sijaitsee Holstebrossa Tanskassa. • »Työntekijöitä ihmetyt tää, miksi yhtiö ei arvosta heitä.» Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 18.1.2022 20.00.10 18.1.2022 20.00.10
8 / 1 / k u o r i m o Kari Koskelan työkaveri saisi sydänkohtauksen ja luhistuisi lattialle, Koskela ryhtyisi heti toimiin. Hän aloittaisi painelu-puhalluselvytyksen ja pyytäisi jotakuta toista soittamaan ???:een sekä noutamaan lähimmän de? brillaattorin eli sydäniskurin. Metsä Groupin Kemin tehtaalla on toistakymmentä sydäniskuria, joista useimmat löytyvät valvomoista ja verstaalta. – Sydäniskurin yksi isku voi pelastaa hengen. Siksi on ehdottoman tärkeää, että jokainen työpaikalla tietää, mistä sydäniskuri löytyy. Iskuriin pitää päästä myös helposti käsiksi, se ei saa esimerkiksi olla lukkojen takana, korostaa akuuttilääketieteen professori Maaret Castrén. ovat ensiaputaidot hyvin hallussa, sillä hän toimii varatyösuojeluvaltuutettuna ja on lisäksi mukana työpaikkasuojelun hälytysryhmässä eli entisessä tehdaspalokunnassa. Ensiapukoulutukseen sisältyy sydäniskurin käyttöön perehtyminen. Castrén kuitenkin painottaa, että vaikka koulutuksesta olisi jo aikaa tai kurssi kokonaan käymättä, se ei ole syy olla antamatta ensiapua tai käyttämättä iskuria. – Meillä jokaisella on sekä lupa että velvollisuus auttaa. Ensiapuryhmäläistä ei pidä jäädä odottamaan. Puoliautomaattisen sydäniskurin käyttö on helppoa, sillä laite neuvoo, miten edetä. Iskuri toimii ainoastaan kammiovärinään ja kammiotakykardiaan, ei tiloihin, joissa sydämen sähköinen toiminta on kaoottista. Apua antavan maallikon ei kuitenkaan tarvitse tietää, mikä nimenomainen tila elotonta ihmistä vaivaa. Laite tunnistaa, onko sähköiskusta apua. onnistumisen ratkaisee ennen kaikkea aika, joka kuluu sydänpysähdyksestä elvytyksen aloittamiseen. Painelu-puhalluselvytyksellä voidaan pitää aivojen verenkiertoa keinotekoisesti yllä, vaikka sydän olisi menettänyt kykynsä pumpata verta. Sydäniskurin tehtävä on poistaa sähköinen lihasvärinä. – Jos paine-puhalluselvytys ja de? brillaatio käynnistyvät ?–? minuutissa, tämä jopa kolminkertaistaa autettavan mahdollisuudet selviytyä, Castrén korostaa. Sydäniskurin etu on siinä, että se pystyy poistamaan rytmihäiriön, mitä painelu-puhalluselvytys ei tee. Paineluelvytys on kuitenkin elvytyksen kivijalka. – Se pitää aloittaa heti. Iskuri tulee sitten, kun tulee. Painelua pitää myös jatkaa iskurin käytön jälkeen, jos elottomuus jatkuu. • Tiedätkö sinä, missä työpaikkasi ensiapulaitteet ovat? Sydäniskuri voi pelastaa hengen »jokaisella on sekä lupa että velvollisuus auttaa.» Kari Koskela on perehtynyt sydäniskurin käyttöön, mutta kuka tahansa voi joutua käyttämään iskuria, jos vaikkapa työkaveri saa sairauskohtauksen. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 13.1.2022 13.26.50 13.1.2022 13.26.50
/ 9 1 / k u o r i m o Tiedätkö sinä, missä työpaikkasi ensiapulaitteet ovat? N kun sopimukset on saatu yhtä konsernia lukuun ottamatta tehtyä, niin huomio kiinnittyy siihen tekemättä olevaan. Vähän niin kuin taloa remontoidessa. Kaikki ihmettelevät puuttuvia jalkalistoja, vaikka komeaa seinääkin voisi katsella. Samantasoiset sopimukset tehtiin pienille ja isoille, rikkaille ja köyhille, uusiin ja vanhoihin tuotteisiin. Liikesalaisuuksista ja kustannusrakenteista ei puhuttu tälläkään kierroksella mitään. Työehtosopimusmääräysten kustannusvaikutuksista puhuttiin sitten sitäkin enemmän. Palkkoja ei leikattu, työaika pidettiin ennallaan ja työrauha taattiin. No sitten on tämä yksi. Jotkut ulkopuolisetkin pohtivat miksi palkanleikkaukset eivät maita, vaikka niillä pelastettaisiin tehtaat ja työntekijätkin hyötyisivät. Sitä sietääkin pohtia. Se on niin hyvä kysymys, että pitää oikein laskea. Mitä tapahtuisi, jos 200 paperiliittolaisen työntekijän keskisuuressa tehtaassa kaikki paperiliittolaiset leikkaisivat vuosiansioitaan vaikkapa 6000 eurolla työntekijää kohti? Siitä kertyisi yhtiön kassaan 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Se voisi pelastaa tehtaan, jos sillä saataisiin palkattua yksi hyvä johtaja. Enempään se raha ei nimittäin riittäisi. Ei ehkä siihen yhteenkään. Minkä tason työehtoheikennyksiä sitten tavoitellaan? En tiedä, kun en ole esityksiä nähnyt. Neuvotteluthan alkavat aina sillä, että osapuolet antavat omat tarjouksensa. Vähän niin kuin talokauppoja tehdessä. Myyjä kuvailee kohteen ja asettaa hinnan, josta ostaja sitten alkaa tinkimään. Hankalaksi homma menee, jos ostajan pitää ensin sitoutua kaupantekoon ja hinta ilmoitetaan vasta tämän jälkeen. Näin asiat etenevät vain naimakauppoja tehdessä ja siihen on varmaan syynsä. tässä kesken olevassa neuvottelupöydässä pelotti se, minkälaisia esityksiä vastapuolelta tulee. Nyt kun niitä on jo yli puoli vuotta pyydetty, alkaakin pelottamaan, ettei niitä esityksiä edes ole. Historia toistaisikin itseään, niin kuin sillä on tapana tehdä. Omasta mielestäni yhtiön työntekijät ansaitsisivat parempaa. Yhtiön tuloksen tekevät naiset ja miehet kestävät kovatkin vaatimukset ja sen vuoksi myös yhtiöllä täytyy olla kanttia sanoa vaatimuksensa ääneen. Ja mielellään vielä kertoa, mitä tavoittelemiensa heikennysten avulla säästettävällä rahalla aikoo tehdä. Jos sillä palkattaisiin hyvä johtaja, niin se voisi työntekijöillekin kelvata. Enempää sillä ei saisi, ei ehkä sitä yhtäkään. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Kun aikanaan pyydettiin luottamusmieshommiin, niin kysyin kokeneemmilta, mitä olisi tärkeintä osata. – Pitää osata neuvotella ja tuntea työehtosopimus, totesivat konkarit. Kysyin vaimolta mielipidettä ja päätin jättää sopimusten teon muille. »Hankalaksi menee, jos ostajan pitää sitoutua kaupantekoon ja hinta ilmoitetaan vasta sitten.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 13.1.2022 13.26.51 13.1.2022 13.26.51
10?PaPeriliit to?01 / 2022 teKSti Maari Schildt KUVat Nina Susi, Akseli Muraja, Mikko Vähäniitty Kolmasosa elämästä Samuli Ahven järvelle pimen nysverho on ehdoton, kun hän vetäytyy unille yövuoron jälkeen. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 18.1.2022 13.09.00 18.1.2022 13.09.00
PaPeriliit to?01 / 2022?11 Suositko villasukkia jaloissa, ikkunaa auki vai luetko oikein tylsää kirjaa, että saisit paremmin unen päästä kiinni? Ei ole yhdentekevää, miten vietämme kolmasosan elämästämme. Uni puhutti paperiliittolaisia Varkaudessa, Laukaassa ja Kemissä. Kolmasosa elämästä Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 18.1.2022 13.09.01 18.1.2022 13.09.01
12?PaPeriliit to?01 / 2022 V arkautelainen Marjaana Mikander on hyvä nukkumaan. Hän sanoo, että syy siihen on geeneissä, sillä koko hänen perheessään on samaa lahjakkuutta. Perheessä on mietitty, johtuuko sisarusten aamu-unisuus siitä, että äiti hoiti heitä lapsena pitkään kotona, eikä aamuisin ollut kiire mihinkään. – Jos ei vieläkään tarvitsisi herätä herätykseen aamulla, se olisi parasta. Mutta eihän se viikolla työaamuna onnistuisi mitenkään. Nukkuisin pommiin, Mikander sanoo. Varkauden Stora Enson laboratoriossa laaduntarkkailijana työskentelevä Mikander kertoo työkaverien sanoneen, ettei hänen kannattaisi stressata töihin ehtimisestä aamulla, koska työaika on kuitenkin liukuva. – Minä olen kuitenkin aina viimeisenä siellä, hän sanoo. Mikanderin tuntevat tietävät, että aamulla varhain ei kannata ryhtyä säätämään hänen kanssaan turhasta. – Saattaa nähdä minusta uuden puolen, Mikander hymyilee. unitutkimuksissa ihmiset jaetaan usein aamu-, päiväja iltatyyppeihin sen mukaan, mihin osuu heidän suorituskykynsä huippukohta. Sisäinen kello on pitkälti geneettinen ominaisuus, mutta myös ympäristötekijät, kuten päivänvalolle altistuminen, työaikataulut ja perhe-elämä, voivat vaikuttaa siihen. Mikander on päivätöissä, mikä asettaa hänelle haasteita: illalla pitäisi mennä nukkumaan, kun virtaa vielä riittää ja aamulla pitää nousta, vaikka sisäinen kello käskee vielä nukkumaan. Jos hän saisi itse päättää, hän heräisi aamulla noin yhdeksän aikaan ja menisi nukkumaan lähempänä puoltayötä. Jos illalla pääsee ajoissa rauhoittumaan, hän rentoutuu parhaiten sohvalla sarjoja katsellen. Tänä syksynä Mikanderin on ollut tavallista vaikeampaa saada unen päästä kiinni. Syynä on muutto ensimmäiseen omistusasuntoon, rivitaloon järven rannalle. Niin kivaa, kun uuden ja entistä tilavamman asunnon sisustaminen onkin ollut, uuden ympäristön äänet ja erilaiset asunnon omistamiseen liittyvät asiat ovat valvottaneet häntä. – Olen saanut huomata, että nukkumaan mennessä naapuruston äänet tuntuvat häiritseviltä. Siihen on ollut tottumista. Ongelma koskee lähinnä nukahtamista. Korvatulpat ovat auttaneet, mutta paras apu tuli yllättäen painopeitosta. Tosin muutama yö meni opetellessa, koska peitto tuntui kuumalta. – Nyt olen ihan myyty. Tuntuu, että se rauhoittaa, eikä tule pyörittyä niin paljon. Juuri nukuin yhden yön vanhalla, tavallisella peitolla, ja tuntui, kuin ei olisi peittoa ollenkaan. Ilman painopeittoa en osaa enää nukkuakaan, hän miettii. Unilääkäri Henri Tuomilehdon mukaan hyvä uni on osa terveellistä elämäntapaa, josta huolehtimisen tulisi olla osa arkea joka päivä. Varsinkin vuorotyö on kuormittava tekijä. Siksi sen vastapainoksi terveydestä ja unesta pitää huolehtia keskivertoa paremmin. Yksittäiset valvotut ja huonosti nukutut jaksot kestää kyllä, kunhan kokonaisuus tuntuu toimivan. – Kuormituksen ja palautumisen pitää olla tasapainossa pitemmällä aikavälillä, hän sanoo. Tuomilehdon vinkki yövuoron jälkeiseen uneen on lämmin suihku ja tukeva aamiainen. Unta pitäisi myös yrittää venyttää niin pitkälle iltapäivään kuin suinkin onnistuu. »Ilman painopeittoa en osaa enää nukkuakaan. Tuntuu, että se rauhoittaa.» Marjaana Mikander nukkuu parhaiten paino peiton alla. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 18.1.2022 13.09.02 18.1.2022 13.09.02
PaPeriliit to?01 / 2022?13 laukaalainen Marko Tiittanen tekee kolmivuorotyötä operaattorina Metsä Fibren Äänekosken tehtailla. – Valvominen on sitä vaikeampaa, mitä enemmän tulee ikää. Itse täytän 52, ja kyllä yövuorot ovat selkeästi käyneet vaikeammiksi, hän sanoo. Tiittanen sanoo, että hän selviää yövuoroista parhaiten sillä, että niitä on vain kaksi. Työskentely yöllä ei kuitenkaan vastaa samaa päiväaikaan, eikä nukkuminen aamulla ja päivällä vastaa yöunia. – Ennen yövuoroa yritän ottaa pienet tirsat, mutta ennen ensimmäistä yötä se ei välttämättä onnistu, hän sanoo. Tiittanen sanoo, että vuorotyöstä huolimatta hän pitää itseään hyvänä nukkujana. Se on hänen mielestään perusedellytys, että vuorotyötä ylipäätään pystyy tekemään. Lisäksi hän ei ota unta itsestäänselvyytenä, vaan miettii asiaa kokonaisuuden kannalta. Hän panostaa säännölliseen rytmiin: siten yövuorojen aiheuttamat yksittäiset häiriöt rytmissä eivät pääse kasvamaan yli kestokyvyn. – Syön säännöllisesti ja aamuja iltavuoron aikaan ja vapailla nukun säännölliseen aikaan. Hirveän myöhään en nykyään valvo edes vapailla, hän kertoo. Nukkumiseen hän ei tarvitse erikoisjärjestelyitä. – Verhot kiinni ja päätä tyynyyn, siinä se. Paras paikka nukkumiseen on oma sänky. Kun olen syksyllä käynyt pohjoisessa metsäreissuilla, niin kyllä ihan hyvin saan nukuttua sielläkin. Silti eläkeikään asti jaksaminen huolestuttaa Tiittasta. Täyteen eläkkeeseen on vielä yli 13 vuotta. Hän sanoo, että on miettinyt, riittääkö terveys sinne asti. – Suoraan sanottuna aika kaukaiselta tuntuu, että 65-vuotiaana vielä tekisin vuorotöitä. Kurinalaisuus on nyt se ykkösPaperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 18.1.2022 13.09.02 18.1.2022 13.09.02
14?PaPeriliit to?01 / 2022 juttu pärjäämiseen, mutta olen ajatellut, että jos tulevaisuudessa on vielä mahdollisuus 61-vuotiaana päästä puolikkaalle eläkkeelle, niin siihen kyllä pyrin, hän sanoo. Vaikka Tiittanen on hyvä nukkumaan, on ollut jaksoja, jolloin päässä pyörivät ajatukset ovat karkottaneet nukkumatin. Niin kävi, kun hän mietti yötä myöten tekeillä olevaa remonttia. Ensi kesänä hänen on tarkoitus ryhtyä rakentamaan pihalle saunaa. – Saa nähdä meneekö unet samalla. Ainakaan tämä remontti ei ole niin hätäinen, ja sen voi ottaa harrastuksen kannalta. Onhan niitä kesiä. Unilääkäri Tuomilehdon mukaan unen katkeaminen yöllä aiheuttaa usein ahdistusta ja stressiä. Tuomilehto suosittelee silloin vastalääkettä. Hän nimittää sitä plan B:ksi. – Jos yöllä herää, eikä uni tule, pitäisi olla jotain mukavaa tekemistä. Minulla se on kirjan lukeminen. Pointti on se, että kun tykkään siitä, niin minua ei ahdista. Keskityn lukemiseen ja ennemmin tai myöhemmin rupeaa kuitenkin väsyttämään, ja mahdollisuus nukahtamiseen lisääntyy. Jollekin se voi olla äänikirjan kuuntelua tai kivan sarjan katsomista kännykästä tai tabletilta. Mikä kenellekin sopii, hän sanoo. Tuomilehdon mukaan ikä tuottaa muutoksia uneen paljon myöhemmin, kuin ihmiset kuvittelevat. – Fysiologisesti unen muutokset alkavat tulla kuvaan vasta 70 ikävuoden jälkeen, jos on kyse suht terveestä ihmisestä. Jos nukkuminen on kaikesta yrittämisestä huolimatta huonoa, taustalla on unihäiriö, eli lääketieteellinen ongelma. Silloin on hakeuduttava työterveyteen ja tutkimuksiin, Tuomilehto sanoo. Tuomilehdon mukaan lääketiede tuntee yli 80 erilaista unihäiriötä. – Ne ovat hyvin hoidettavissa, hän sanoo. Marko Tiittanen ja Allukissa ovat kumpikin sitä mieltä, että yöt ovat parhaita nukuttuna. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 18.1.2022 13.09.03 18.1.2022 13.09.03
PaPeriliit to?01 / 2022?15 tammikuun aikana kemiläinen Samuli Ahvenjärvi alkaa piristyä. Pahin kaamosaika on takana, ja hangilta paistava aurinko lupaa keväänkin koittavan. – Loka-joulukuun pimeys vaikuttaa vireystasoon, silloin on ehkä vähän väsyneempi, hän miettii. Ahvenjärvi on tehnyt nyt vuoden päivät töitä käynnissäpitäjänä talteenotossa Metsä Fibren Kemin tehtaalla. Aikaisemmin päivätöissä sähköasentajana työskennellyttä Ahvenjärveä oli jo jonkin aikaa kiinnostanut, miten kolmivuorotöissä pärjäisi. Hän tiesi itsensä iltavirkuksi, joten ajatus työn tekemisestä yöllä ei tuntunut mahdottomalta. – Ajattelin kokeilla, ja ihan hyvin se on itselle sopinut. Eihän sitä voi tietää, jollei kokeile, hän sanoo. Vuoden jälkeen kokemus vuorotöistä on ollut yllättävänkin positiivinen. Ahvenjärven fysiikalle se sopii, eikä nukkumisen kanssa ole ollut ongelmia. Yövuoron päätteeksi hän keittelee itselleen valvomossa aamupuuron, joka ehtii sopivasti vaikuttaa niin, että kotona on mukava kömpiä vällyjen alle ja nukahtaa. – Vuorotöissä ollessa lasten kanssa on ehtinyt olla jopa enemmän, eikä ole tarvinnut pitää heitä niin paljon hoidossa, hän juttelee. Ahvenjärven salaiset aseet hyviin uniin ovat pimennysverho, korvatulpat ja niska-hartiaseutua tukeva, anatominen tyyny. Hän sanoo, että ilman korkeaa tyynyä harteikkaan olisi vaikea nukkua kyljellään. Korvatulpat takaavat hiljaisuuden, vaikka ekaja kolmasluokkalaiset lapset ovatkin jo tottuneet siihen, että isän täytyy saada joskus nukkua parhaaseen leikkiaikaan. Pimennysverholla Ahvenjärvi saa hämättyä elimistöään varsinkin silloin, kun pohjoisessa paistatellaan yöttömässä yössä. Villasukkia hän ei pidä nukkuessaan, koska silloin tulisi liian kuuma. Peittokin on parempi ohuena. Ja kun hän nukahtaa, omat elokuvat pyörähtävät käyntiin. – Monesti unet liittyvät päivän tapahtumiin. Viimeksi taisin olla unessa työmaalla, hän sanoo. Ahvenjärven mukaan hänen vuorossaan ei olla ahkeria kahvinjuojia. Vesi vaikuttaa suositummalta janojuomalta. Se voi olla myös sukupolvikysymys, sillä monet työkaverit ovat Ahvenjärven lailla kolme–nelikymppisiä. – Kahvia juon sen 3–4 kuppia päivässä, mutta en yövuoron aikaan. Huomasin, että se haittasi nukkumista yövuoron jälkeen, hän kertoo. Kofeiinilla on puolensa. Lääkäriseura Duodecimin mukaan kofeiinin on vuorotyöläisillä todettu lisäävän tarkkaavaisuutta ja vähentävän ajovirheitä. Sopivina annoksia kofeiini parantaa jopa kestävyysurheilusuorituksia noin kolmella prosentilla. Toisaalta vereen imeytynyt kofeiini on 3–6 tunnin jälkeen juomisesta vasta puolittunut, ja kokonaan se häipyy elimistöstä vasta 8–14 tunnissa. Kofeiini kiihottaa keskushermostoa, ja vaikeuttaa sen takia nukahtamista, heikentää unen laatua ja lyhentää unta. Tosin vaikutuksissa on selviä perinnöllisiä eroja, ja esimerkiksi tupakointi nopeuttaa kofeiinin prosessointia elimistössä jopa puolella. Ahvenjärven mukaan väsymykselläkin on oma tärkeä tehtävänsä: ilman sitä on vaikea nukahtaa. Ahvenjärvi simahtaa välillä päiväunille tai illalla sohvalle. Ilman väsymystä nukahtaminen on huomattavasti vaikeampaa, lahjakkaallekin nukkujalle. ? »on ollut jaksoja, jolloin päässä pyörivät ajatukset ovat karkottaneet nukkumatin.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 18.1.2022 13.09.04 18.1.2022 13.09.04
16?PaPeriliit to?01 / 2022 V alvomon näyttöruuduilla kaikki näyttää sujuvan hyvin. Säännölliset kierrokset tuotantotiloissa vahvistavat tämän: mitään yllättäviä ääniä ei kuulu kattiloista, turbiineista tai putkistoista, vaan prosessi pyörii niin kuin pitääkin. Voimalaitoksen prosessia valvova Kari Kujala tiivistää, että töissä hän pitää tulta yllä ja vapaa-aikana hän yrittää sammuttaa sitä. Kujala on nimittäin vaikuttanut vahvasti sekä Inkeroisten VPK:ssa että teollisuuspalokunnassa. Stora Enson Anjalankosken tehtaiden voimalaitoksella Kujala on pitänyt tulta yllä jo vuosikymmeniä. Vuonna 1979 tuli töihin tehtaalle – ensin seurasi lyhyt rupeama kartonkitehtaalla ja sitten hän siirtyi voimalaitokselle. 43 vuoden mittaiseen työuraan mahtuu monenlaista. Vielä viimeisenä työvuotenaankin Kujala ehtii nähdä ison muutoksen. Viime kesänä nimittäin uutisoitiin, että Stora Enso investoi 21 miljoonaa euroa Anjalankosken tehtaille ja nimenomaan voimalaitokselle. Investoinnin tavoitteena on pitää päästöt kurissa ja varmistaa eri polttoaineiden joustava käyttö lämmöntuotannossa. – Kyllähän siitä tuli hyvä fiilis. Se tuo jatkuvuutta, Kujala miettii. anJalan paperitehdas on Stora Enson ainut jäljellä oleva paperitehdas Suomessa ja siksi sen yllä on aika ajoin häilynyt lakkautuksen varjo. Investointi tuo uskoa siihen, että paperia – ja myös kartonkia – valmistetaan Anjalankoskella jatkossakin. – Totta kai uutinen otettiin ilolla vastaan. Itse suhtaudun tähän kuitenkin niin, että se on välttämättömyys. Jos investointia ei olisi tullut, emme olisi pysyneet päästöjen raja-arvoissa eikä toiminnalla olisi ollut tulevaisuutta, miettii työntekijöiden pääluottamusmies Jari Punakivi. Investointi käsittää voimalaitoksen pääkattilan remontin. Alun perin vuodelta 1972 peräisin olevaa kattilaa on päivitetty paljon vuosien mittaan, mutta nyt tehdään suurehkot muutostyöt, kun muun muassa sähkösuodatin korvataan letkusuodattimella. Letkusuodatin puhdistaa savukaasuja ja sitä käytetään, kun halutaan saavuttaa mahdollisimman alhainen päästötaso. Letkusuodattimen perustustyöt ovat jo alkaneet. Heinäkuun lopulla pääkattila ajetaan alas kahdeksaksi viikoksi. Tämän jälkeen seuraa koekäytöt ja tuotantoon siirtyminen. KUJalan työpaikka on pääasiassa lämpölaitos, joka tuottaa höyryä Anjalan paperitehtaalle ja Inkeroisten kartonkitehtaalle. Polttoaineena käytetään SRF-kierrätyspolttoainetta ja biologista polttoainetta eli oman tehtaan tuotannosta jäävää kuorta ja puuta. Pieni osa höyrystä joudutaan tekemään maakaasulla. Neljä miestä viidessä 12 tunnin vuorossa hoitelee koko tehtaan energiatuotannon. Samassa vuorossa Kujalan kanssa työskentelevä Tomi Kitunen edustaa voimalaitoksen nuorta sukupolvea. Hän tuli voimalaitokselle töihin käyttäjäkunnossapitäjäksi ja operaattoriksi vuonna 2020 työskenneltyään sitä ennen kolme vuotta kunnossapidossa. Kitunen täydentää osaamistaan vielä voimalaitoskäyttäjäkoulutuksella, jota hän alkaa suorittaa oppisopimuksella. Mies viihtyy työssään hyvin. – Meillä on pieni kiva porukka ja 12-tuntinen sopii minulle mainiosti. Ikinä ei ole harmittanut lähteä töihin – paitsi viime juhannuksena, hän hymähtää. KITUnEn on varovaisen tyytyväinen pääkattilan päivitykseen. – Kyllähän tämä auttaa: investointi tuo kattilalle lisää käyttöikää ja saamme myös palamista paremmaksi ja päästöjä pienemmiksi. Niitä päästöjä Kujala ja Kitunen joutuvat miettimään työkseen. – Töissä on selvät rajat, joita joudumme noudattamaan. Mutta noin muuten olen kyllä sitä mieltä, että kansainvälisellä tasolla Suomen päästöt eivät ole yhtään mitään, Kujala huomauttaa. Kitunen kertoo, että ilmastoja luontoasioita tulee mietittyä väkisin myös töiden ulkopuolella. – On tehtävä kestäviä valintoja ja kierrätettävä. Kotitalousjätteen kierrätys on mielestäni yksi merkittävimmistä keinoista. Se voi kuulostaa mitättömältä mutta sillä on iso vaikutus. ? Päästöt kuriin Stora Enson Anjalankosken tehtailla investoidaan 21 miljoonaa euroa voimalaitokselle, jotta päästöt pysyisivät kurissa jatkossakin. Investointi merkitsee jatkuvuutta paperinja kartongintuotannolle. »Ikinä ei ole harmittanut lähteä töihin – paitsi viime juhannuksena.» teksti ? Tiina Suomalainen ?kuva? Johannes Wiehn Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 18.1.2022 9.53.08 18.1.2022 9.53.08
PaPeriliit to?01 / 2022?17 Kari Kujalalla on menossa viimeinen työvuosi, mutta hän on tyytyväinen, että tehtaan jatkon kannalta välttämätön investointi tehtiin. Tomi Kitunen tuli tehtaalle töihin pari vuotta sitten. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 18.1.2022 9.53.09 18.1.2022 9.53.09
18?PaPeriliit to?01 / 2022 Samaa tähtipölyä P uiden oksilla kimmeltävät lumikiteet. Talviaurinko keikkuu taivaanrannassa ja heittää järvenselälle viistoja säteitä. Pakkanen on kiristynyt 15 asteeseen. Rannan tuntumassa on avanto, jossa kaksi miestä juttelee iloisesti. Aivan kuin he istuisivat porealtaassa, kyynärvarret rennosti jään reunalla. Aikansa hyisessä vedessä lilluteltuaan he kapuavat jäälle ja juoksentelevat naureskellen ympäriinsä. Heillä ei tunnu olevan mikään kiire takaisin saunan lämpöön. Ulkopuolista alkaa jo hirvittää, mutta nämä kaksi loistavat kilpaa auringon kanssa. ”Syntymähumala”, on joku joskus todennut kaksikkoa katsellessaan. Matias ja Joonas Jaatinen syntyivät keisarinleikkauksella elokuussa 1988. Ensin kohdusta nostettiin maailmaan Matias ja sitten Joonas. Matias voi siis sanoa olevansa isoveli. – Niin, voisin todeta, että silloin kun minä olin sinun ikäinen…, aloittaa Matias. – Mutta hups – se meni jo, jatkaa Joonas. He ovat identtiset kaksoset eli heti hedelmöittymisen jälkeen munasolu on sattumalta jakautunut kahtia, ja äidin kohdussa on alkanut kehittyä kaksi perimältään täysin samanlaista alkiota. Identtiset kaksoset ovat aina samaa sukupuolta ja periaatteessa toistensa klooneja. Sikiövaiheessa perimässä voi kuitenkin tapahtua muutoksia, jotka tekevät heistä erilaisia. Myös ympäristötekijät vaikuttavat kasvuun ja kehitykseen. – Se oli shokki, kuvailee poikien isä Matti Jaatinen sitä hetkeä, kun ultraäänessä paljastui, että vaimon kohdussa sykkiikin yhden sydämen sijaan kaksi. Istumme Jaatisten kesämökillä, Pyhäjärven rannalla Säkylässä. Takassa rätisee tuli. – Mutta rakkaudella tehty. Ihania poikia, hän lisää. Matti kertoo, että vauvavaiheessa hän hoiti enemmän Matiasta ja vaimo Joonasta. Isä oppi tunnistamaan Matiaksen itkuäänestä, joka oli Joonaksen ääntä kimeämpi. Menivätkö pojat koskaan sekaisin? – Menivät. Menevät edelleen. TÄSSÄ pöydän ääressä heidät on kuitenkin helppo tunnistaa. Matiaksella on parta ja lyhyet hiukset. Joonaksella on sileä leuka ja hänen hiuksensa ovat hieman pidemmät ja sotkuisemmat. Matiaksella on myös otsassa luomi, josta viimeistään tunnistaa, kumpi veljeksistä on kyseessä. Matias kertoo, että Identtisille kaksosille, Matias ja Joonas Jaatiselle, kaksosuus on rikkaus, joka kannattelee läpi elämän. teksti ? Tiina Suomalainen ?kuvat? Veera Korhonen Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 18.1.2022 12.57.16 18.1.2022 12.57.16
Joonas on vasemmalla ja Matias oikealla vai hetkinen, oliko se toisinpäin. Veljessarjaan kuuluu myös kuusi vuotta nuorempi pikkuveli Oskari. PaPeriliit to?01 / 2022?19 Samaa tähtipölyä Identtisille kaksosille, Matias ja Joonas Jaatiselle, kaksosuus on rikkaus, joka kannattelee läpi elämän. joskus ihmiset tulevat ihan lähelle muka muina miehinä kuikuilemaan. Sekaannuksia kuitenkin sattuu. Kun Joonas harjoitti aktiivisesti naprapaatin ammattiaan, saattoivat ihmiset ryhtyä vaikkapa ruokakaupassa kertoilemaan Matiakselle vaivoistaan tai varaamaan aikaa vastaanotolle. Veljekset eivät ainakaan tunnusta, että olisivat koskaan huijanneet muita yhdennäköisyydellään. – Ei me olla kauheasti tajuttu hyödyntää sitä mahdollisuutta, Matias sanoo. Kun pojat ovat paikalla yhtä aikaa, on myös helppo havaita heidän luonteidensa erot. Joonas on ulospäinsuuntautuneempi kuin Matias. Haastattelua tehdessä Joonas on myös veljeään enemmän äänessä. Mutta silti – ovathan he kuin yhdestä puusta veistettyjä. Heistä säteilee samaa vahvaa energiaa, joka tuntuu valaisevan kaiken ympärillään. Tähän se veljesten joskus kuulema termi syntymähumalakin viittaa. – Armeijassa minulle huudettiin rivissä, että hymy pyllyyn. Oli niin vaikea olla hymyilemättä, kun sai olla raikkaassa ilmassa ja auringonpaisteessa. Olin, että jess, uusi päivä! Joonas kertoo. Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 18.1.2022 12.57.18 18.1.2022 12.57.18
Matias ja Joonas ovat molemmat hyvin urheilullisia ja kiinnostuneita terveydestä ja hyvinvoinnista. Joonas käy avantouinnilla joka aamu, Matias tilaisuuden tullen. 20?PaPeriliit to?01 / 2022 TOinen 0n koulutukseltaan insinööri ja toinen urheiluhieroja, personal trainer ja naprapaatti. Molemmat työskentelevät kuitenkin Jujo Thermalilla – Matias thermal-päällystekeittämön hoitajana ja Joonas paperirullien pakkaajana. Isä Mattikin teki pitkän uran tehtaalla ennen työeläkeputkeen jäämistään syksyllä 2020. Nyt veljekset ovat opintovapaalla. Business administrationia eli liikehallintoa englanniksi opiskeleva Joonas jäi opintovapaalle puolitoista vuotta sitten ja agrologiaa opiskeleva Matias viime syksynä. – Tämä opiskeluhomma meni niin kuin moni muukin asia aiemmin. Ensin toinen meistä tekee jonkin ratkaisun ja pian toinen seuraa perässä. Jompikumpi ottaa aina sen ensimmäisen askeleen ja toinen saa siitä inspiraatiota, Joonas kuvailee. – On ollut niin helppoa edetä elämässä, kun on voinut katsoa toisesta mallia. Ikinä ei ole tarvinnut mennä mihinkään yksin, aina on ollut Joonas tukena ja turvana, Matias lisää. Pikkupoikina he tappelivat kuin koiranpennut. Isä-Matti pistää väliin, että Joonas oli jääräpää ja riidanhaastaja. Tähän Joonas: – Ei kun se oli niin, että Matias esitti aina, että minä muka aloitin. Ja Matias: – Joonas opetti minulle manipuloinnin taidon. Veljeyttä on aina maustanut kisailu. Kun he harrastivat yleisurheilua, ei ollut väliä, monenneksi sijoittui kisoissa – kunhan voitti veljen. – Isäkin järkkäsi kaikenlaisia kilpailuja. Kerran hän toi kotiin yksipyöräisen ja lupasi 50 euroa sille, joka hallitsee homman ensin. Matias osasi pyöräillä sillä jo viikossa. Minua harmitti niin paljon, että seuraavien neljän vuoden aikana opettelin kaikki mahdolliset temput. Osaan polkea yksipyöräistä jopa ilman polkimia, vedän vain renkaalla, Joonas kertoo nauraen. Musiikin saralla kisailu johti siihen, että molemmista tuli multi-instrumentalisteja. Ensin Matias alkoi soittaa rumpuja ja Joonas seurasi perässä bassolla. Sitten Matias opetteli soittamaan pianoa ja Joonas kitaraa ja pianoa, minkä jälkeen Matiaskin opiskeli kitaransoiton. Nyt he soittavat yhdessä kahdessa bändissä. Joonas alkoi seurustella Matiasta ennen, mutta Matias vakiintui aiemmin. Matias kertoo tienneensä jo lukiossa, että hän on isätyyppiä. – OIen aina hakenut rauhaa. Saan sitä luonnosta ja perheestä. Matias meni naimisiin Kewalinsa kanssa 2012. Esikoistytär Caitlin on nyt 8-vuotias ja kuopus Malilin 5 vuotta. Joonas kertoo, että kun veli sai esikoisen, hänessäkin heräsi kipinä tulla isäksi nähtyään sen onnen ja tyytyväisyyden, jota oma perhe toi veljen elämään. Rinnalle piti vain ensin löytää se oikea. Pari vuotta sitten Joonas kohtasi Paulan, ja nyt pariskunnalla on viisikuinen Milo-vauva. RiKKAuS. Näin Matias ja Joonas kuvailevat kaksosuutta. Se ei ole vienyt mitään pois vaan aina antanut enemmän – ystäviäkin Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 18.1.2022 12.57.20 18.1.2022 12.57.20
Kun on kohdusta asti kaikki jaettu, niin yhteydestä tulee todella tiivis. PaPeriliit to?01 / 2022?21 on ollut tuplasti, kun toisen ystävistä on tullut myös omia. Kohdusta aina armeijaan asti heidän elämänsä eteni samoja latuja. Vasta armeijassa he joutuivat eri komppanioihin ja olivat ensimmäistä kertaa erossa toisistaan pidempään, liki kuukauden. – Ja sitten kun näimme taas, tuntui kuin valo olisi syttynyt taivaalle. Se oli huippuhetki, muistelee Joonas. Matiaksen ja Joonaksen välillä vallitsee niin vahva yhteys, että melkein näkee, kun energia virtaa toisesta toiseen. Kun toinen aloittaa lauseen, toinen lopettaa sen. He sanovat, että usein pelkkä katse riittää. Joonas miettii, että kaksosten välisessä siteessä on kyse kvanttifysiikasta, mikrotason aalloista ja hiukkasista. – Kerran kävi niin, että olin pari päivää kirjoittanut erään kirjan alkua aivan vimmaisesti. Sitten Matias tuli käymään ja kertoi, että hän on saanut mahtavan kirjaidean. Kun hän selitti sitä, se oli täysin samaa, mitä minä olin kirjoittanut. Matiaksella on vielä mehevämpi juttu, johon täytyy kuitenkin suhtautua tietyllä varauksella. – Kun olin neljä kuukautta Thaimaassa treenaamatta yhtään, ihmettelin, miksi minun kroppani on silti ihan huippukunnossa. Mutta Joonas oli treenannut Suomessa ihan hulluna, hän kertoo virnistellen. VeLJeSTen kodit sijaitsevat Eurassa, seitsemän kilometrin päässä toisistaan. – Jos minulta kysytään, siinä on 6,5 kilometriä liikaa, sanoo Joonas. – Juu, kyllä kävelymatka olisi parempi, komppaa Matias. He ovat tekemisissä toistensa kanssa liki päivittäin. Jos Matias lähtee Joonaksen luokse ”yläkertaa remppaamaan”, on se usein vain tekosyy viettää aikaa yhdessä, jutella ja soitella. He jakavat myös yhteisen unelman. Joskus tulevaisuudessa he haluaisivat pyörittää yhdessä maatilaa tehdastyön ohella sivubisneksenä. Se on yksi syy siihen, miksi molemmilla ovat nyt opinnot menossa. Suunnitelma on, että Joonas hallitsisi liiketoiminnan ja eläimet, Matias maanviljelyksen ja kasvit. Yhteinen maatila mahdollistaisi myös sen, että he voisivat viettää enemmän aikaa yhdessä. – Ja perheetkin voisivat olla lähekkäin, miettii Joonas. ? 2.2. vietetään valtakunnallista kaksosten päivää. »Ja sitten kun näimme taas, tuntui kuin valo olisi syttynyt taivaalle. Se oli huippuhetki.» Paperi_18-21.indd 21 Paperi_18-21.indd 21 18.1.2022 12.57.20 18.1.2022 12.57.20
22?PaPeriliit to?01 / 2022 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Kun opiskelin ammattikoulussa koneasentajapuolella, hankin itse työharjoittelupaikan yrityksestä. Tulikin yt-neuvottelut, eikä sinne enää päässyt. Opettajani kertoi, että Lielahdessa on tällainen aaltopahvitehdas. Haluaisinko mennä sinne, jos hän kysyy? Lopulta tein tehtaalla töitä lomilla, ennen armeijaa ja sen jälkeen. Nyt olen ollut pari vuotta vakituisena. Tämä on ollut niin hyvä paikka ja työporukka, että siinä kävi onnellinen käänne. Minun vastuulleni kuuluu, että aaltopahvikone ja aaltopahvin jalostuskoneet ovat toimintakunnossa. Jos tulee vikoja, jotka pysäyttävät tuotannon, minun vastuullani on mennä koneelle mahdollisimman äkkiä ja löytää vika. Parhaani mukaan korjaan vian, että saadaan tuotanto käyntiin. Joskus on kyse perusviasta josta tiedetään, että sellainen ongelma voi johtua esimerkiksi liasta. Tai paineilmaletku on mennyt rikki, ja se vaihdetaan. Siinä menee 10-15 minuuttia. Joskus taas vika voi olla tosi mystinen, ja siinä tarvitaan kokeneempaa väkeä ja sähkömieskin mukaan. Kone voi seistä viisikin päivää. Silloin saatetaan tarvita koneen ulkomaisen toimittajan oman asentajan apua. Itse tykkään sellaisesta vikakeikasta, että vika löytyy aika nopeasti, ja siihen saa miettiä, suunnitella ja rakentaa ratkaisun: Saa käyttää omaa luovuutta ja visiota. Se on kiinnostavaa. Jos taas vikaa on etsitty kolme tuntia, eikä vieläkään ole löydetty mitään, se on stressaavaa. Tulee pomoja selän taakse hengittelemään ja kysymään, milloin tulee kuntoon. Kun vika löytyy ja tiedetään, että tuo on rikki, silloin voidaan arvioida, kauanko osan vaihdossa voisi mennä. Se rauhoittaa pomojakin, koska heilläkin on esimiehensä, jotka kyselevät, ja joille voi kertoa asentajien aika-arvion. Muistan, että joskus on juteltu, että aaltopahvikoneen tunnin seisokki voi maksaa kymmeniä tuhansia euroja. Mutta ei sitä liikaa saa miettiä, muuten alkaa stressaamaan entistä enemmän. Olen meillä nuorin asentajista. Ajan kanssa on helpottanut, mutta aluksi oli stressaavaa olla vian äärellä: varsinkin, jos meni aikaa, eikä vikaa löytynyt. Mutta minä olen luonteeltani aika rento ja stressitön ihminen. Uskon, että selviän tilanteista. Onneksi koko meidän porukkamme kunnossapidossa on täynnä mukavia ja auttavaisia ihmisiä. Jos en löydä vikaa, aina saa apua vanhemmilta asentajilta. He näyttävät ja kertovat, mikä vaikuttaa mihinkin ja miksi tämä vaikuttaa tähän näin. Olen saanut kysyä neuvoa, vaikka he olisivat vapaalla. Kun meille on tullut uusia työntekijöitä, niin olen koittanut neuvoa ja kertoa uudellekin asentajalle, miten minua on opetettu. Tieto välittyy taas eteenpäin. Todellisen ammattilaisen erottaa siitä, että hän tarttuu heti toimeen eikä jää ihmettelemään. Puheesta voi myös päätellä paljon: hän osaa määritellä vian ja kertoo, miten se korjataan. Kun ammattilainen tekee työtään, liikkeistä näkee, että hän tekee sen turvallisesti ja tietää, mitä tekee. Jos täytyy purkaa moottoria tai vaihdelaatikkoa, hän osaa tehdä sen nopeasti ja tehokkaasti. Hän tietää, mitä pitää irrottaa ensin, että tietty osa irtoaa. Hän purkaa oikeassa järjestyksessä, ja osaa myös kasata laitteen takaisin toimivaksi. Hänellä on varmat otteet. Se rauhoittaa kaikkia. Pomotkin ovat rauhassa, kun asialla on tekijä, johon hekin ovat oppineet luottamaan. laatua omassa työssäni on se, että on tietoa ja taitoa korjata vika nopeasti, että seisokki jää mahdollisimman lyhyeksi. Ammattitaidosta kertoo tapa korjata siten, että korjaus on kestävä, pitkäikäinen ja luotettava. Laatua tässä työssä on myös se, että osaa tehdä työn turvallisesti. Koneet ja laitteet ovat kuitenkin niin isoja, että voi sattua pahastikin. Työn huonoin puoli on, että paikoin on todella likaisia, öljyisiä paikkoja. Tehtaalla käytetään kemikaaleja, jotka voivat olla terveydelle vaaraksi. Työvuorot voivat olla raskaita sekä fyysisesti että henkisesti, koska tehdään kolmea vuoroa. Siksi vapaa-ajalla pitää satsata lepoon, nukkumiseen ja terveellisiin elämäntapoihin. Täytyy pitää itsensä sekä henkisesti että fyysisesti hyvässä kunnossa. Kunnossapidossa parasta on se, että työ on niin monipuolista. Mikään päivä ei ole samanlainen. Saa käyttää omaa luovuutta ja visiota, ja tehdä rakennelmia puusta ja metallista. Hitsataan ja maalataan, välillä tehdään putkihommia, tai ollaan pihalla. Koko ajan oppii uusia tapoja tehdä asioita. Tylsiä päiviä ei olekaan.»?• Luovuus tekee työstä kiinnostavaa teKsti?Mari Schildt?Kuva?Reima Kangas Tuukka Ahola saa käyttää luovuutta joka päivä, kun miettii ratkaisuja mekaanisiin ongelmiin. »porukkamme kunnossapidossa on täynnä mukavia ja auttavaisia ihmisiä.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 13.1.2022 13.21.04 13.1.2022 13.21.04
PaPeriliit to?09 / 2021?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Luovuus tekee työstä kiinnostavaa Tuukka Ahola on käynninvarmistaja Insta Automationilla DS Smithin tehtaalla Tampereen Lielahdessa. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 13.1.2022 13.21.05 13.1.2022 13.21.05
24 / 1 / H i o m o Lumienkeli voitti lukijat äänestivät vuosikerrasta ???? parhaaksi kanneksi numeron ??. Mikko Nikkisen ottamassa valokuvassa Riitta Huuhtanen tekee hankeen lumienkeliä. Jutussa pohdittiin, mikä tekee elämästä hyvää. Toiseksi eniten ääniä sai kesällä ilmestynyt kansikuva numerossa ?. Siihen Maiju Pohjanheimo kuvasi nurmikolla Saara Koskisen poikansa Emilin kanssa. Seuraavaksi eniten lukijoita miellytti Lassi Kaarian kuva Mari Karhusta koirineen numeron ? kannessa sekä Marjaana Malkamäen kuva Jenni Välkkysestä isänsä kanssa numeron ? kannessa. Jutuille äänet jakautuivat varsin tasaisesti. Eniten mainintoja sai voittajakansikuvaan liittynyt juttu Hyvä elämä. Kiitos kaikille äänestäjille valinnoista ja perusteluista. Äänestäjien kesken arvotut lahjakortit on postitettu voittajille. • Paperiliiton keilamestaruus selviää ??.?.–??.?. Kilpailu käydään Kuopiossa. Kesällä on luvassa hauskanpitoa paperiliittolaisille perheille, sillä Paperiliitto järjestää ??. kesäkuuta perhetapahtuman Tykkimäen Huvipuistossa. Salibandyn mestaruudesta kisataan ??.?. Helsingissä. Motoristitapahtuma pidetään ??.–??.?., paikasta tiedotetaan myöhemmin. Jalkapallomestaruudet ratkotaan syyskuussa Helsingissä. ??–??-vuotiaiden tapahtuma järjestetään ?.??. Helsingissä Apollo Live Clubilla. Merkitse kalenteriin myös Paperiliitto on yhteistyökumppanina Valkeakoskella Työväen Musiikkitapahtumassa ??.–??.?. Tapahtuma viettää tällöin ??-vuotisjuhlaansa. Paperiliiton jäsenille yhteistyö tarkoittaa mm. alennusta tapahtumalipuista. • Lukemista lehtiedulla lehtietu on ?? euroa myös vuonna ????. Palkansaajalehtien vuosikerran tilaukseen tarjottava lehtiedun saat käyttöösi, jos jäsenyytesi on kunnossa ja ilmoitat lehteä tilatessasi olevasi Paperiliiton jäsen. Lehtietua voit käyttää säästötilaukseen ja vähintään ?? kuukauden määräaikaistilaukseen. Yhteen tilaukseen voi liittää kaikkien samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten lehtiedut. Edun saa painetun lehden vuosikerran tilaushinnasta, ei digitai näköislehden tilauksesta. Etu on käytettävissä näihin lehtiin: Arbetarbladet, Viikko – Pohjois-Karjala, Demokraatti, Kansan Uutiset – Viikkolehti, Kansan Tahto, Ny Tid ja Tiedonantaja. Tarkista ammattiosastostasi, tarjoaako se lisäedun palkansaajalehtien tilauksiin. • Jäsentapahtumia tulossa – pitkästä aikaa Uusi vuosi ja vihdoinkin ehkä jo mahdollisuus kokoontua yhteisiin liiton tapahtumiin. Näitä on odotettu! 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä on Ropax? 2. Kuinka monta mailaa gol? n pelaajalla saa olla kentällä? 3. Mistä maasta Gouda-juusto on peräisin? 4. Mitkä ovat väli-ilmansuunnat? 5. Millä sanoilla alkaa Partisaanivalssi? 6. Mistä maasta kaukalopallo on kotoisin? 7. Missä bändissä Samu Haber laulaa? 8. Minkä alan työntekijä on mainari? 9. Minkä yhteisön lyhenne on NA? 10. Minä vuonna Neuvostliitto vaihtui Venäjäksi? Vastaukset sivulla 35. Viime vuoden parhaaksi kanneksi äänestettiin numero ??. Kuvan on ottanut Mikko Nikkinen. Tapahtumat järjestetään, mikäli pandemiatilanne sallii. Merkitse päivämäärät kalenteriin. Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 18.1.2022 12.36.17 18.1.2022 12.36.17
/ 25 / 25 / 25 j ä s e n r e k i s t e r i Jäsenkortti siirtyi puhelimeen YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.? , Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Voit myös pyytää liiton jäsenrekisteriä lähettämään latauslinkin puhelimeesi (puh. 0102897700/ jäsenrekisteri tai jasenrekisteri@paperiliitto.? ). Jos tarvitset teknistä apua kortin lataamisessa, ole yhteydessä tuki@paperiliitto.? tai puh. 0102897717 (ma–pe klo 9–13). Tarkemmat ohjeet siitä, miten saat kortin tallennettua oman puhelimesi näytölle, voit katsoa Paperiliiton verkkosivuilta osoitteesta paperiliitto.? /jasenasiat. Jos et voi käyttää mobiilikorttia puhelimessasi, voit tulostaa jäsenyystodistuksen itsellesi eAsioinnin Jäsentiedot-osiosta painikkeesta ”Tulosta paperinen jäsenkortti”. Mobiilijäsenkortin viime vuoden loppuun mennessä ladanneiden kesken arvotut kolme lahjakorttia on lähetetty voittajille. JÄSENKORTISSA LINKIT PALVELUIHIN Mobiilijäsenkortti on paljon enemmän kuin pelkkä jäsenkortti. Siitä näet liiton uutisia, tietoa jäseneduista ja toimiston yhteystiedot. Siinä on linkit myös sähköiseen eAsiointiin, jossa voit muuttaa jäsenrekisteritietojasi tai asioida työttömyysturva-asioissa. Liittovakuutus on voimassa vakuutusyhtiö I? ssä. Myös vakuutuksen voimassaolotieto ja I? n palvelunumerot on liitetty mobiilikorttiin. PÄIVITÄ YHTEYSTIETOSI Tarkistahan, että jäsenrekisteritiedoissasi on se sähköpostiosoitteesi, jota eniten käytät. Muista myös päivittää puhelinnumerosi, jos se muuttuu. Voit muokata yhteystietojasi eAsioinnissa. Vuodesta 2022 lähtien osoitat jäsenyytesi puhelimesta, johon olet ladannut Paperiliiton mobiilijäsenkortin. Muovista jäsenkorttia ei enää valmisteta. Jos olet jo ladannut kortin, uusi kortti päivittyy automaattisesti aina vuoden alussa eikä korttia tarvitse ladata enää uudelleen Jos et vielä käytä mobiilikorttia, voit tilata sen eAsioinnin Jäsentiedot-osiosta. Kirjaudu eAsiointiin ja lähetä sieltä latauslinkki puhelimeesi. Tarkista ennen linkin lähetystä tiedoissasi näkyvä SÄHKÖINEN JÄSENKORTTI ON MUKANASI AINA SIELLÄ MISSÄ PUHELIMESIKIN, JOTEN LATAA KORTTI KÄYTTÖÖN. Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 18.1.2022 12.36.18 18.1.2022 12.36.18
26?PaPeriliit to?08 / 2021 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Ansiopäivärahan taso vuonna 2022 Vuonna 2022 ansiopäivärahan perusosa on 34,50 €/pv. Lapsikorotukset ovat yhdestä lapsesta 5,41 €/pv, kahdesta lapsesta 7,95 €/pv ja kolmesta tai useammasta lapsesta 10,25 €/pv. Palkka/kk Päiväraha/pv Korotettu ansiopäiväraha/pv 2000 € 59,04 € 64,49 € 2500 € 69,06 € 76,73 € 3000 € 79,07 € 88,98 € 3500 € 87,37 € 99,14 € 4000 € 92,35 € 105,37 € 4500 € 96,63 € 110,71 € 5000 € 101,08 € 116,28 € Älä lähetä verottajan postittamaa verokorttia työttömyyskassalle. Työttömyyskassa saa työttömyysetuuden ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, jolloin ennakonpidätysprosentti on vähintään 25. Jos haluat muuttaa verotustasi, pyydä verottajalta muutosverokortti, joka on laskettu etuutta varten. Verokortin voit tilata osoitteesta vero.fi/omavero. Jos valitset työttömyyskassan tietojen saajaksi, saa työttömyyskassa myös nämä muutosverokortin tiedot suoraan verottajalta. Jos työttömyyskassalle ei ole saapunut ollenkaan verotustietojasi, pyydämme ne tällöin sinulta. Jatkossa voit seurata omia tulorajatietojasi eAsioinnissa. Löydät ne eAsioinnin tilannetiedoista verokorttitietojesi alta. Jos olet ansiopäivärahan saajana, sinun kannattaa aina viimeistään syksyllä tarkistaa riittääkö verokorttisi tuloja loppuvuodelle. Huomaathan tuloarviota tehdessäsi, että maksupäivä ratkaisee verotusvuoden. Esimerkiksi joulukuun 2021 etuudet ovat maksussa tammikuussa 2022 ja ne verotetaan vuoden 2022 verotuksessa. Tammikuussa 2022 maksettavissa etuuksissa käytämme vielä vuoden 2021 ennakonpidätystietoja, ellet ole hakenut uutta muutosverokorttia heti vuoden 2022 alussa. HUOM! eAsioinnissa ei näytetä tulokertymää, jos sinulla on lähdeverokortti tai verokortti, jossa on päiväkohtainen tuloraja. YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi-> eAsiointi-> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Päivi Äijälä Vuoden 2022 verokortit Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 18.1.2022 10.28.27 18.1.2022 10.28.27
PaPeriliit to?01 / 2022?27 1 / h i o m o A r j e s s a m u i s t o k i r j o i t u s Hiltunen, 31, on uuden edessä, mutta ääni puhelimessa kuulostaa rauhalliselta. – Kaikkihan on vasta alkutekijöissään. Olen odottavalla ja uteliaalla mielellä. Katsotaan, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Pankakosken kartonkitehtaalla kartonkikone 3:lla työskentelevä Hiltunen on aloittanut vuoden vaihteessa sekä varatyösuojeluvaltuutettuna että ammattiosasto 30 hallituksen jäsenenä. Kun miestä pyydettiin tehtäviin, ei hänen tarvinnut sen enempää vastaustaan tuumailla. Vaikuttaminen kiinnostaa. – Nyt oli hyvä sauma lähteä mukaan luottamustoimintaan. Minulla on työuraa takana jo 11 vuotta, joten kokemusta riittää, ja toisaalta työtehtävät ovat tulleet jo niin tutuiksi, että uusille haasteille on tilaa. Hiltunen pitää itseään onnekkaana, sillä hän pääsi Pankakoskelle töihin heti armeijan jälkeen. Alussa hän teki pari vuotta vuorotteluvapaiden sijaisuuksia kunnes sai vakituisen paikan. Kiinnostuksen herääminen liiton asioihin on näkynyt muun muassa niin, että Hiltunen on viime vuosina osallistunut ammattiosaston kokouksiin. Hän arvelee, että sieltä hänet on myös bongattu, kun uusia aktiiveja on mietitty. Ammattiosaston hallituksessa Hiltunen toimii nuorisovastaavana, jonka yhtenä tehtävänä on järjestää virkistystoimintaa nuorille työntekijöille ja saada heitä näin houkuteltua mukaan toimintaan. – Vielä minulla ei ole ajatuksia siitä, millaista toimintaa nuorille kannattaisi tarjota. On kuunneltava jäseniä ja vastattava heidän toiveisiinsa. Aion olla avoin uusille ideoille. Työsuojelutehtäviin Hiltunen perehtyy varsinaisen valtuutetun Ville Puumalaisen opastuksella. Työsuojeluteemat kiinnostavat Hiltusta kokonaisvaltaisesti – mikään aihe ei nouse erityisesti esille. – Vaikka vastuu on iso, minua ei hirvitä. Ville on sellainen, että häneltä saan varmasti apuja tarvittaessa. Hiltunen on myös aviomies ja kahden 6ja 8-vuotiaan tytön isä. Hän uskoo, että luottamustoimista huolimatta aikaa jää riittävästi myös perheelle. Itseään Hiltunen kuvailee rauhalliseksi ja tasaiseksi. Näistä luonteenpiirteistä on varmasti etua myös luottamustoimissa. – Luulen, että siinä tarvitaan tiettyä kylmäpäisyyttä, ettei ihan pienistä hötkyile ja ala sinkoilla sinne tänne.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Hannu Luoto ????–???? Hannu Juhani Luoto kuoli 18. marraskuuta 2021 Punkaharjulla 72-vuotiaana. Hän syntyi Kuusankoskella 24. elokuuta 1949. Luoto oli Kuusaan kaupungin kasvatti. ?Hanski? seurasi isänsä jalanjälkiä ja valmistui Kymin osakeyhtiön ammattikoulun paperiopintolinjalta vuonna 1965. Samana vuonna Luoto aloitti prässipoikana hienopaperin osastolla. Kolme vuotta myöhemmin hän liittyi Paperiliittoon, johon hän kuului loppuun saakka. Luodon paperimiehen titteleihin kuului pituusleikkaajan apumies, I ja II rullamies, koneenhoitaja-apulainen sekä pulperimies. Ammattiosasto, johon Luoto kuului 35 vuoden työuransa aikana ja PK 7:lla, oli Kuusankosken osasto 19. Tienestinsä Luoto käytti matkailuun. Yhdellä näistä matkoista Israelissa, Golanin kaivauksilla, hän tapasi tulevan vaimonsa. Avioliitossa Luoto sai kaksi lasta, Markuksen ja Ruutin. Perheen vuoksi hän matkusti pisimmillään Suomussalmelle, sukkuloiden samaan aikaan Kuusankosken tehtaalla vuorotöissä. Kesällä 2000 Luoto jäi sairauseläkkeelle ja muutti Punkaharjulle perheensä luokse. Siellä Iskästä tuli koti-isä. Iskä osasi rakastaa valtavan paljon. Merkkipäivinä hän leipoi tarjoilut, valokuvasi ja osallistui ohjelmanumeroihin, kuten piirustuskilpailuihin ja tikanheittoon. Hän oli leikkimielinen ihminen nopeilla hoksottimilla. Toivon sinulle hyvää höyhenpetiä ja loivia aaltoja unilaivalla purjehdukseen.?•?rUUt PariKKa, Hannu Luodon tytär Luottamustehtävässä aloittava Eero Hiltunen tietää: rauhallisuus on valttia Ammattiosasto ??:n tuore varatyösuojeluvaltuutettu ja hallituksen jäsen Eero Hiltunen työskentelee Pankakoskella kartonkikone ?:lla. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 18.1.2022 10.28.27 18.1.2022 10.28.27
28?PaPeriliit to?01 / 2022 1 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 8.2. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 1”. Ristikon 10/2021 palkinnon sai Leila Norojärvi, Mänttä. ari Kiviharju JALKINE "8" ? ? ? rengin osana AVULIAS ? ? POISTOA käteen jääviä ALUSTANA yhdistelmä vapun juomia ? KORTEIN PÄÄLLE LAAKIT NOSTIN UHOTA RIITTA vatsoissa KIELIÄ VEIKKO ? liitto oraat LIERO Markus tehdä > kuninkaana MIELISSÄ SOILLAKIN ELELYT TULIVUORI KAPTEENI LAPSILLA työstöihin PALKKA TUKKIVA IDÄN RAHA HIILIVETY MAX. 3,14 3,14 suoritukset ? Connery TUNNE UIVA ETSINTÄ TUOKSU pyhiä kuvia ASTIA SIJATA MUNIVIA satunalle kotieläin tulisijat AURA pumpulit JALKAAN pohjilla suoja vaurio pinnan alla UHAT PELIKONE "8" ASENTO liimautuvia poiminnat TUNTURI KEINO SEPPÄLÄ ? erittyy suussa UIMALASSA Merjan laulu UTRIO HÄLVÄ +T JOSIP BROZ PETIVAATE ITAREUR. JOKI läpinäkyvä astia Teräsniska TUKEVA LUMIPAAKKU LEIKKAAVA esiintyykin PALVOTTU Pertsan kera TOIMITUS LANAAJA VAUXHALL'N MALLI AMERIKAN KALA UPOTA PELOKKAAT SEPÄN PAJASSA ALASIMELLA KAHVA H IU KS IS TA MATKIJA AITAKIN PUHDISTAA ASTIOITA VIALLISET lauluosuus PIILOSSA JU TT U R IIT A LAUTASELLA monin vastuin NIIN KUIN tasain itämaa PATRICIA AALTOJA SOITTAA TORVEA PÄÄN OSA takaosassa PALVOTTU pintoja poika MERESSÄ ELÄVÄ ISO ELÄIN Paperi_28-29_Tehtävät_10 (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2022-01-15).indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät_10 (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2022-01-15).indd 28 19.1.2022 9.32.25 19.1.2022 9.32.25
1 / i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Kati Hyppösen ja Hilman vakiolenkki lähtee tästä etuovelta ja päätyy metsäalueen kautta takapihalle. Hyvä hetki elämässä AAMUPÄIVÄN aurinko kurkistaa Valkeakoskella. Kati Hyppösen mies on lähtenyt töihin seitsemän tienoilla. Kati on menossa iltavuoroon ja sai nukkua pitempään. Hyppönen viettää kiireetöntä laatuaikaa Hilma-kissan kanssa. Nyt on hyvä hetki – koko elämässä. Hyppönen sairasteli aiempina vuosina ja osaa arvostaa sitä, että on taas työkykyinen. Perheen 20ja 22-vuotiaat tytöt aloittelevat elämää omilla jaloillaan, mutta heillä on hyvät ja läheiset välit. Sama koskee Hyppösen omia vanhempia ja sisaruksia sekä miehen perhettä. Viime kuukaudet ovat olleet ajoittain myös raskaita. Hyppösen vanhemmat , kaksi siskoa ja siskon perhe saivat koronan ja eräs läheinen sairastui vakavasti. – On helpotus, että itsellä on kaikki hyvin, niin jaksaa olla tukena muille. On ollut hetkiä jolloin on itse ollut tuen tarpeessa, ja tukea on aina löytynyt, sanoo Hyppönen.?•?teKSti ja Kuva: reiMa KaNGaS PaPeriliit to?01 / 2022?29 Paperi_28-29_Tehtävät_10 (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2022-01-15).indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät_10 (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2022-01-15).indd 29 19.1.2022 9.32.26 19.1.2022 9.32.26
30?PaPeriliit to?01 / 2022 1 / t a u k o t i l a kun prosessinhoitaja Erja Savisto huomasi syksyllä, että Metsä Board Kyron kartonkitehtaan laboratoriossa oli paikka auki, hän ei kauaa epäröinyt. Siitä on viitisen vuotta, kun hän oli viimeksi samassa laboratoriossa töissä. Nyt on takana pari kuukautta perehdytystä. – Tiesin, että täällä on tosi hieno työyhteisö ja hyvä ilmapiiri. Tänne oli helppo ja mukava tulla, hän sanoo. Labrasta hän löysi tutut prosessinhoitajat: Päivi Uimonen on ollut töissä 44 vuotta, Kaija Mäkelä-Suoniemi 35 vuotta ja Minna Rebane 28 vuotta. – Ei ne monet liitotkaan kestä tällaisia aikoja kuin me olemme yhdessä olleet! Uimonen hymyilee. – Mehän tunnemme toisemme tosi hyvin. Välillä ollaan enemmän yhdessä kuin omien perheidemme kanssa. Olemme vähän kuin työperhe: jaetaan ilot ja surut, Rebane komppaa. Tänään Mäkelä-Suoniemi on lähettänyt A4-näytteitä asiakkaille ja myyntikonttoreihin, Uimonen on testannut voimalaitoksen ja jätevesilaitoksen vesiä, ja tehnyt niistä erilaisia analyysejä. Rebane on tehnyt yhdessä Saviston kanssa laitteiden kalibrointeja ja huoltoja, ja on raportoinut edellispäivän laatutietoja. Kolmen naisen tehoyksikkö muotoutui vuoden 2016 yt-neuvotteluiden jälkeen, jolloin väki laboratoriossa väheni. Nyt miehitykseen on tulossa jälleen muutos, koska Uimonen on lähdössä loman jälkeen eläkkeelle. – Hän jakaa meille sitä ennen tietoa ja hyviä niksejä, Rebane sanoo. Kun labran naiset ovat koolla, juttu ei lopu kesken. – Se on sellaista rönsyilyä tämä meidän juttelumme. Sitä on vaikea sanoin kuvailla! Välillä mietitään, että mistä juttu alkoi, mutta pitkälle päästiin, Uimonen nauraa. Naiset juttelevat, että vaikka joku mieltä painaisikin, niin viimeistään lounaaseen mennessä asia on usein käsitelty. – Täällä ei tarvitse pantata, vaan pystyy avautumaan ja kertomaan. Kun saa sanottua, sitten helpottaa. Pian asiat ovatkin jo mallillaan, Rebane kertoo. Viime aikoina on juttua riittänyt koronasta. Tuoreimmat tartuntatiedot on tarkistettu päivittäin lounaalla. Ellei sitten jutella harrastuksista. Aikanaan on puitu lastenhoitoa, nyttemmin myös vanhempien hoitoa, vertaistuen merkeissä. Nyt naiset toivovat, että saataisiin lunta ja ihania talvikelejä. Sitten olisi jo aika täydellistä.? • Mari sChildt Metsä Board Kyron laboratoriossa ei tarvitse pantata, mikä mielen päällä painaa. Se toinen perhe »Tiesin, että täällä on tosi hyvä ilmapiiri.» MirJaMi liiMatainen t y ö r y h m ä Päivi Uimonen (toinen vasemmalta) odotti joulukuussa eläkkeelle lähtöä kuin kuuta nousevaa. Hän kertoi, että puuhaa riittää varmasti lastenlasten kanssa, eikä aamuherätyksiä tule ikävä. Minna Rebanen (vas.), Kaija Mäkelä-Suoniemen ja Erja Saviston mieli on haikeampi, koska päivittäisestä arjesta lähtee paitsi ystävä ja työkaveri, myös paljon tietotaitoa. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 18.1.2022 16.52.31 18.1.2022 16.52.31
PaPeriliit to?01 / 2022?31 1 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a t i l a s t o p a r i p ä i v ä n s a n k a r i Lisää padelia Kemiin, kiitos Äänestysprosentti kuntavaaleissa 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Sähkön hinta Suomessa, keskiarvo AsuinpAikkA:?Kemi syntynyt: Kemissä 27.1.1987 perhe: vaimo Greta, Anni (6), ja Aatos (9), sekä Pietari-kissa tyÖ: koneenhoitajana kartonkikoneella Kemin Metsä Boardilla terveiset: UPM:n porukalle: pitäkää lippu korkealla! syntymäpäivä: sama kuin pojallaan, joten tiedossa tämän kaverisynttärit Tornion Duudsonit Parkissa. Karri Tikkanen pAljAsjAlkAinen kemiläinen Karri Tikkanen toivoo, että Kemiin saataisiin padel-sisäkenttä. Hän pelaa padelia kaksi-kolme kertaa viikossa. – Siitä saa hyvän alun päivälle ennen iltavuoroa. Lähin sisäkenttä sijaitsee Torniossa. Ajomatkoihin sinne kuluu Kemistä noin tunti. Kesällä Kemissä voi pelata ulkokentällä. Karri kuntoilee prosessityön vastapainoksi myös pyöräilemällä osan työvuoroista ja uimalla. Padeliin Karri hurahti toista vuotta sitten. Suosio kasvaa kohisten, koska laji sopii monille. – Laji on sosiaalinen ja siinä kehittyy nopeasti. Padelin voi ottaa haltuun katsomalla Youtubesta muutaman videon tai ottamalla mukaan jonkun padelia pelanneen. Älyttömän mukava laji, eikä liian raskas. • eeva eloranta-Jokela M onessa Intian osavaltiossa pidetään lähikuukausina osavaltiovaalit, joissa valitaan paikallishallitus. Näillä päättäjillä on paljon sananvaltaa asukkaidensa asioihin. Vaalit ovat Intiassa värikästä puuhaa ja ulkopuoliselle jopa hauskaa seurattavaa. Ehdokkaat kiertävät tuppukyliä tai kaupunkien jättislummeja, saapuvat paikalle komeassa autojonossa ja paasaavat aukioilla, luvaten kansalle ties mitä: uusia sairaaloita, kouluja, kännyköitä tai tietokoneita tyttölapsille. Toiminta on äänekästä, kaiuttimia ja kirkuvaa musiikkia ei säästetä. Ehdokasteltoista jaetaan ilmaista ruokaa köyhille. Politiikka on likaista, kilpailijoita haukutaan avoimesti. Koska maassa on paljon lukutaidottomia, puolueilla ei ole nimiä vaan symbolit. Esimerkiksi Aam Aadmi -puolueen tunnus on luuta, jolla on tarkoitus lakaista korruptio pois. Muita puoluesymboleja ovat veitsi, kello tai vaikkapa lotuksenkukka. Intia kehuu olevansa maailman suurin demokratia, mutta käsitys siitä on länsimaihin verrattuna kovin erilainen. Ihmiset saavat toki äänestää vapaissa vaaleissa, mutta harvoin yksilöllisesti tai tietoon perustuen. He äänestävät samaa ehdokasta kuin perheensä, kastinsa tai yhteisönsä. Kyläpäällikkö voi usein sanella, ketä kukin äänestää. Intialaisille poliitikot ovat joko ystäviä, joiden kavereina saa vaikka kylätien kuopat tasoitettua, tai sitten roistoja, jotka vievät köyhien rahat. Yhteisen hyvän vuoksi toimivia poliitikkoja ei tunneta ja lupaukset unohdetaan vaalien jälkeen. Naiset ovat perinteisesti olleet se nukkuva puolue, mutta viime vuosina äänestysprosentti on ollut hieman nousussa. Tosin melkein aina naisten äänet ovat tukena miestensä äänille. Itse äänestysprosessi kestää usein monta kuukautta. Aina silloin tällöin ääniä sisältäviä laatikoita katoaa. Osavaltiovaaleja kannattaa seurata tarkasti jopa Suomesta, sillä esimerkiksi 220 miljoonan ihmisen osavaltion Uttar Pradeshin ihmiset äänestävät ehkä myös seuraavan Intian pääministerin, joka puolestaan tulee päättämään maapallon yhteisistä asioista. • »Aam Aadmi -puolueen tunnus on luuta, jolla lakaistaan pois korruptio.» Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. 1984 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2021 1988 1992 1996 2000 2004 2008 2012 2017 2021 Pientalo, sähkökiuas, ei sähkölämmitystä, sähkön käyttö 5 000 kWh/vuosi Sähköenergia Sähkönsiirto Sähkövero lä hd e: ti la st ok es ku s lä hd e: en er gi av ir as to Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 18.1.2022 16.52.32 18.1.2022 16.52.32
PaPeriliit to?01 / 2022?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä O len aina halunnut olla eläinlääkäri. Pidin lapsena äidille esitelmiä koirista, otin joka päivä uuden rodun ja kerroin, miten hyvin se sopis meidän perheeseen. Vanhemmat oli eronnut ja me asuttiin äitin kanssa vaikka ja missä. Äiti siivos, isän firma paalutti rakennuksien pohjia. Kovaa työtä kummallakin, ja mulla. Jouduin lukemaan jokaiset läksyt, enkä silti saanut hyviä numeroita. Halusin silti lakin. Pääsin steinerlukioon, mut lopetin puolen vuoden jälkeen, kun aloin saada paniikkikohtauksia. Siivosin hotelleja, rappuja, toimistoja ja ravintoloita, vesivahinkoja, palotöitä, ruumisasuntoja. Tykkäsin kaikesta, mut lukio oli jäänyt kesken. Sehän ei käy. Aloin tehdä sitä väkisin etänä. Iskä sai lopulta suvun ainoan ylioppilaskuvan kirjahyllyyn. Takolle päädyin labrakoulun kautta. Näen tehdassalin vielä ulkopuolisen silmin, kun melkein kaikki kaverini on lähihoitajia. He joutuu tekeen hirveitä työpäiviä nälkäpalkalla. Se on väärin, samalla, kun mun loppuelämä menee tehtaalla. Varmaan. Vai oisko musta sittenkin eläinlääkäriksi? Kotona mulla on koira ja kissa, joita rakastan, mut kiksit saan maastoratsastusvaelluksilla. Kun vetää laukkapätkää ihan täysiä, kun suonet tykyttää samaan tahtiin hevosen kanssa, mä olen ehjä silloin. Islanninhevonen ja metsä on täydellinen yhdistelmä mulle. Mähän oon levoton ja äkkipikanen. Kaverit sanoo että jaahas, nyt paistaa aurinko kun Jonna on tommonen. Mut ilo menee ohi pian, jos tulee vääryys vastaan. Jos vaikka joku lyö koiraansa. Silloin mä suutun ja asiaan puutun, sanon asiasta ventovieraalle ja teen eläinsuojeluilmoituksen. Mä haluan asua ulkomailla joskus, muuta en tulevasta tiedä. Olen suvannossa, katselen mitä virta tuo eteen. Teen rauhassa töitä, vahvistun. Mun rakas siskoni Iida menehtyi tasan kaksi vuotta sitten enkä ole sen yli päässyt. Mutta mä tiedän, miten sen teen. Tää haastattelu on mulle, paniikkihäiriöiselle, hyppy kohti pahinta pelkoa, astumista toisten tuijotuksen eteen. Mut mä olen päättäny voittaa itseni. Ja jos mä päätän jotakin, niin se toteutuu. ? Takon pituusleikkurilla on käytössä erikoinen valomittari: Jonna Valkilan naama. Se säteilee yli oman tarpeen, jos päivä paistaa ulkona. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Mirjami Liimatainen »Mut ilo menee ohi pian, jos tulee vääryys vastaan.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 17.1.2022 14.43.29 17.1.2022 14.43.29
34?PaPeriliit to?01 / 2021 »Rehellisyyteen tottunut lomaileva suomalainen on melko helppo saalis erilaisille vedätyksille.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. S uomi on turvallinen maa. Tilastojen valossa jopa turvallisin. Maailman talousfoorumin mukaan Suomi on pitänyt ykköspaikkaa vuosina 2017, 2018 ja 2019 ja muidenkin tahojen tilastojen mukaan Suomi pärjää varsin hyvin siinä, mitä turvallisuuteen tulee. Elämme lintukodossa. Rehellisyyteen tottunut lomaileva suomalainen on melko helppo saalis erilaisille vedätyksille ja huijauksille. Ainakin itse unelmoin jo ajasta, kun voi taas matkustella vapaammin ja ilman pelkoa yllättävästä karanteenilomasta hotellihuoneessa. Matkoilla on kuitenkin hyvä pitää mielessä, kuinka pumpulissa olemme Suomessa kasvaneet. Barcelonan Las Ramblasilla paikallista kulttuuria ihmettelevä suomalainen on taskuvarkaille helppoa riistaa. Törmäät väentungoksessa mieheen, jonka smoothie kaatuu rinnuksillesi. Mies säikähtää, on hyvin pahoillaan ja yrittää putsata läikkää paidaltasi. Myöhemmin huomaat lompakkosi kadonneen. Smoothien kaatanut kelmi ei kuitenkaan koskenut lompakkoosi, vaan taskuvarastiimin jäsen, jota et koskaan edes huomannut. Ja vaikka olisitkin huomannut, ei lompakkoa enää häneltä löytyisi, vaan tiimin kolmannelta jäseneltä, jonka kassiin lompakko hötäkässä sujautettiin. Taskuvarkaat toimivat tiimeissä ja koreografia on harjoiteltu sellaiseksi, että syyllistä on hyvin vaikea saada kiinni. Jos kohtaat yllättävän tilanteen alueella, jossa on paljon ihmispaljoutta, pysähdy välittömästi, älä anna kenenkään tarjota apua ja havainnoi ympäristöä. Takatasku on huono paikka säilyttää lompakkoa. Jos se on vakiintunut tapa, yritä muistaa laittaa lompakko taskuun poikittain. Tällöin lompakon anastaminen on huomattavasti vaikeampaa. TurisTin rahat voidaan viedä myös täysin laillisesti ja näkymättömästi. Syksyllä Prahassa vieraillessani havaitsin mielenkiintoisen vedätyksen, jolla netotaan huomattavia määriä rahaa. Lähes kaikki pankkiautomaatit Prahassa ovat Euronet Worldwide -merkkisiä ja näitä automaatteja löytyy lähes joka kulmalta. Euronet Worldwide koneita on ympäri Eurooppaa, mutta Prahassa muunlaisia automaatteja ei löydy juuri mistään. Kyseiset automaatit huijaavat asiakasta kolmella tapaa. Ensinnäkin ruutuun ilmestyvät nostettavat summat ovat järjettömän suuria, neljästä sadasta kahteen tuhanteen euroon. Ja vaikka summan näppäilisi itse, ei huijaus pääty tähän. Seuraavassa vaiheessa laite kysyy, suostuuko asiakas laitteen kurssikonversioon. Laitteiden kurssi on asetettu sellaiseksi, että asiakas häviää noin viisitoista prosenttia nostostaan. Ja kaiken kukkuraksi laitteeseen on asetettu palvelumaksu, joka nappaa välistä vielä muutaman euron. Jos Etelä-Amerikassa vuokra-autoa ajaessasi tuulilasiisi heitetään kananmuna, älä pysähdy tai laita tuulilasinpyyhkijöitä päälle. Kyseessä on huijaus, jossa katoaa kaikki mukana oleva omaisuus tai jopa pahempaa: saatat joutua kidnapatuksi. Jos turisti laittaa tuulilasinpyyhkijät päälle, leviää kananmuna tuulilasiin peittäen kaiken näkyvyyden ja auto on pakko pysäyttää. Tämän jälkeen vastassa on aseistettuja miehiä ja loma on varmasti pilalla. Ystäväni oli osallistunut ginitastingiin yökerhossa Rio De Janeirossa. Yökerho oli melko täynnä ja kaverini pöytään oli lyöttäytynyt muutama paikallinen. Ilta oli sujunut rattoisasti ja paikalliset olivat varsin mukavia ja vieraanvaraisia. Jossain vaiheessa kaverini tunsi olevansa hyvin sekaisin, eivätkä nautitut ginit täysin selittäneet tilaa. Paikallisen seurueen nainen oli sekavasta miehestä huolissaan ja lupasi hoitaa hänet taksilla hotellilleen. Seuraava muistikuva kaverillani on taksissa ilman lompakkoa tai puhelinta. Tyrmäystippahuijaukset ovat valitettavan tavallisia nykyään myös Suomessa. Juo mahdollisuuksien mukaan pullosta tai vahdi lasiasi tarkasti. Pandemia on kurittanut rankalla kädellä myös turistikohteiden taloutta. Ei tarvitse olla mentalisti ennustaakseen, että kun rajat taas aukeavat ja ihmiset matkustelevat normaalisti, rehellisten turismityöläisten lisäksi työnsarkaa riittää myös erilaisille huijareille. Stay safe out there. ? »Jos Etelä-Amerikassa vuokra-autoa ajaessasi tuulilasiisi heitetään kananmuna, älä pysähdy tai laita tuulilasinpyyhkijöitä päälle.» 1 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ka rr i Ha rj u Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 18.1.2022 13.00.35 18.1.2022 13.00.35
1 / i l m o i t u s t a u l u PaPeriliit to?01 / 2022?35 P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 2 Aineistot viimeistään 8.2. Ilmestyy 24.2. Nro 3 Aineistot viimeistään 15.3. Ilmestyy 31.3. Nro 4 Aineistot viimeistään 27.4. Ilmestyy 13.5. Nro 5 Aineistot viimeistään 14.6. Ilmestyy 1.7. Nyt voit saada opintopisteitä ay-kursseista Esimerkiksi Murikka-opistossa suoritetuilla ammattiyhdistysopinnoilla voi jatkossa kerryttää opintopisteitä. Opintosuorituksia voi hyödyntää esimerkiksi työtai opiskelupaikan hakemisessa. Opintopisteitä voi ehkä lukea hyväksi myös muiden tutkintojen suorittamisessa. Lue lisää: paperiliitto.? /koulutus Puralan, Särkelän ja Törmälän lomakeskusten käytäntöihin tuli muutoksia 1.1.2022 lähtien. Asiointi: Asioithan vain asiointipisteissä. Lomakeskusten henkilökunta on käytettävissä ma-pe kello 8-16. Päivystys on vain hätätilanteita varten. Maksut: Päiväkävijä maksaa saman 10 euron aluemaksun kuin vaunualueen yöpyjä. Aluemaksu pitää maksaa jokaiselta alkavalta vuorokaudelta, vaikket yövy. Maksa vierailusi etukäteen. Lisätietoja: paperiliitto.? /jasenasiat/jasenedut P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 10 Aineistot viimeistään 1.12. Ilmestyy 17.12. Nro 1/2022 Aineistot viimeistään 12.1. Ilmestyy 28.1. Nro 2/2022 Aineistot viimeistään 9.2. Ilmestyy 25.2. Nro 3/2022 Aineistot viimeistään 16.3. Ilmestyy 1.4. Nro 4/2022 Aineistot viimeistään 27.4. Ilmestyy 13.5. Nro 5/2022 Aineistot viimeistään 14.6. Ilmestyy 1.7. Nro 6/2022 Aineistot viimeistään 10.8. Ilmestyy 26.8. Nro 7/2022 Aineistot viimeistään 7.9. Ilmestyy 26.9. Aika: 15.2.–27.3.2022 Paikka: Keilakukko Kuopio, Puijonkatu 19 Pelitapa 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa, lisätiedot osoitteesta paperiliitto.? . Kilpailumaksu 32 €, sisältää erikoiskilpailumaksun. Sarjoina miehet, naiset sekä parija nelijoukkue. Kilpailuvuorot: ma-to klo 12.00 ja 18.00, pe–su klo 12.00. Muulloin sopimuksen mukaan. Tiedustelut ja kilpailuvaraukset: Keilakukko Kuopio 017-282 4003. Järjestäjät: Keilaseura Tiimi ja Paperiosasto 55, kilpailun johtaja Timo Mikkonen Tulokset: www.keilakukkokuopio.? Majoitusja lisätiedot paperiliitto.? > Jäsenuutiset. Keilakukko Kuopio, Puijonkatu 19 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa, lisätiedot osoitteesta paperiliitto.? . Kilpailumaksu 32 €, sisältää erikoiskilpailumaksun. Sarjoina miehet, naiset sekä ma-to klo 12.00 ja 18.00, pe–su klo 12.00. Tiedustelut ja kilpailuvaraukset: Keilakukko Keilaseura Tiimi ja Paperiosasto 55, Paperiliiton keilailumestaruus 1 v a s t a u s t a 1. Laivatyyppi 2. 14 3. Hollannista 4. Koillinen, kaakko, luode ja lounas 5. "Tänään en voi luokses tulla... 6. Ruotsista, 1960-luvulta 7. Sunrise Avenue 8. Kaivostyöläinen 9. Nimettömät Narkomaanit (Narcotics Anonymous) 10. Vuonna 1991 Muutoksia Paperiliiton lomakeskusten käytäntöihin Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 18.1.2022 13.00.36 18.1.2022 13.00.36
PERHEPÄIVÄ TYKKIMÄELLÄ! Tykkimäki on varattu Paperiliiton perhetapahtuman käyttöön 11. kesäkuuta. Huvipuisto ja Aquapark on paperiliittolaisten käytössä koko päivän – ilmaiseksi. Ilmoittautuminen tapahtumaan starttaa maaliskuun aikana. Seuraa ilmoittelua Paperiliitto-lehdestä sekä liiton wwwja Facebook-sivuilta. Järjestelyissä noudatetaan koronatilanteeseen liittyviä viranomaissuosituksia. Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 18.1.2022 16.24.52 18.1.2022 16.24.52