01/24 P a p e r i l i i t t o Oon kolmekymppinen kolmekymppinen Ja niin on moni muukin. Riku Hyryn ikäiset ovat nyt Suomen suurin ikäluokka. Riku on Siirin isä ja uskoo tasa-arvoon. Mitä muut kolme kymppiset paperiliittolaiset ajattelevat elämästä? Korkein oikeus UPM-lakkoa ei olisi saanut rajoittaa. saanut rajoittaa. Stop nyt Tule mielenosoitukseen Senaatintorille. Senaatintorille. Tavallinen perhe Paitsi että isä hempeilee ja pyytää anteeksi. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 19.1.2024 8.17.26 19.1.2024 8.17.26
Palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK kutsuvat koolle STOP nyt! -mielenosoituksen hallituksen työelämäheikennyksiä ja sosiaaliturvan leikkauksia vastaan torstaina 1. helmikuuta. Mielenosoitus järjestetään Helsingin Senaatin torilla kello 12–14. Haluamme lähettää hallitukselle vahvan viestin: työelämää ja suomalaisten hyvinvointia heikentävien toimien valmistelussa on painettava jarrua. Senaatintorilla on luvassa puheita, musiikkia, lämmintä juomaa, pullaa, hernekeittoa, makkaraa ja muuta syötävää. Kannustamme ammattiliittoja ja yksittäisiä ihmisiä tuomaan paikalle omia kylttejään, banderollejaan ja ilmapallojaan. Toivomme, että mielenosoituksessa ei kannettaisi puoluetunnuksia. Emme hyväksy syrjiviä, vihaan yllyttäviä tai väkivaltaisia viestejä tai symboleita. PAPERILIITON VÄKI ON PAIKALLA Paperiliiton toimiston väki osallistuu tilaisuuteen ja löytyy torilta ”Vahvinta on yhteistyö”ja #PainavaSyy -logoin teipatun matkailuauton luota. Tule tervehtimään ja hakemaan itsellesi Paperiliitto-pipo. Torille tulijoita pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon. Ilmoittautumislomakkeella pääset samalla ilmoittautumaan SAK:n järjestämiin yhteiskyyteihin. Paperiliiton ammattiosastot voivat myös järjestää omia kyytejään, joten seuraa osastosi viestintää asiassa. Katso lisätietoja ja ilmoittaudu mukaan: www.sak.fi/stopnyt Tule mielenosoitukseen Helsingin Senaatintorille Paperi_02-3_sisis.indd 2 Paperi_02-3_sisis.indd 2 19.1.2024 9.53.37 19.1.2024 9.53.37
P a p e r i l i i t t o 1 / 2 2 4 2 6 .1 . 2 2 4 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Nyt on monta syytä vieriä, ei sammaloitua. Jos et äänestänyt ennakkoon, suuntaa askeleet uurnille sunnuntaina: 28.1. on presidentin vaalin ensimmäinen vaali. Jos tarvitaan toinen vaali, se on 11.2. Äänestämällä vaikutat siihen, kuka hoitaa presidentin tehtäviä seuraavat kuusi vuotta. Saapumalla Helsinkiin torstaina 1.2. et jätä hallitusta kylmäksi. Lämmittele (Paperiliitto-pipossa) itsesi mielenilmaisuun hallituksen työelämäja sosiaaliturvaheikennyksiä vastaan. Jokaisen, jonka mielestä STOP nyt, on sopimisen vuoro, kannattaa osallistua. Ay-liike on lääke. Paperiliitto lupaa pysyä liikkeellä ja liikuttaa. Liitto vastaa SAK:n haasteeseen innostaa suomalaisia työpaikkoja ottamaan käyttöön uusia tapoja liikkua työaikana ja sen ulkopuolella. Kampanjasta voit lukea lisää tämän lehden sivulta 18. Päästä itsesi liikkeelle. Liikkumalla yhdessä muiden kanssa, kasvaa siinä rinnalla usein myös yhteisymmärrys. • Liike on lääke 66. vuosikerta Julkaisija · Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi · Päätoimittaja Eija Valkonen · Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela · Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi · Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki · Puhelin 010 289 7700 · Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi · Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi · Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 · Paino PunaMusta · Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Korkein oikeus: UPM-lakkoa ei olisi saanut rajoittaa 06 STOP nyt kutsuu mielenosoitukseen. 07 Puheenjohtajan palsta. 08 Kokeneet viihtyvät töissä parhaiten. 09 Meillä onkin yrityksiä, jotka haluavat kehittää henkilöstöään. 20 Ihan tavallinen perhe. 22 Pauliina Kangasluoma meni äidin ja mummin jäljillä paperitehtaaseen. 24 Tänä vuonna runsaasti jäsentapahtumia 25 Jäsenrekisteri tiedottaa. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Paras työpaikka tähän asti. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Ihan tavallisena päivänä. Valoa kohti. 30 Työpari. Tärkeintä on luottamus. 31 Maailmalta. Intiassa lahjukset kallistuvat vuosi vuodelta. 34 Kolumnisti Jarkko Eloranta: Hallitus vie työntekijöiden rahat ja oikeudet. 16? Vuorotteluvapaa oli Markus Ilvalle hieno lepotauko, joka toi uutta jaksamista työssäkäymiseen. Hän ei ymmärrä, miksi järjestelmä aiotaan lopettaa. 18 Treenistä tuleva hyvä olo vetää Joni Laaksoa punttisalille. Paperiliitto liittyy Olympiakomitean kampanjaan, joka innostaa työpaikkoja liikkumaan. 32 Vaikka Kemissä olisi pakkasta reilut 30 astetta, Tanja Kakko suuntaa ulvovine koirineen meren jäälle. Huskyista hän saa ihan loputtomasti virtaa. MirjaMi LiiMatainen SaMuLi ikäheiMo nina SuSi Paperi_02-3_sisis.indd 3 Paperi_02-3_sisis.indd 3 19.1.2024 9.53.37 19.1.2024 9.53.37
1 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?01 / 2024 aloitti kaksi vuotta sitten UPM:n toimipaikoilla lakon, koska työehtosopimusneuvottelut eivät edenneet. Alussa kaikki paperiliittolaiset tehtävät olivat lakon piirissä. Käräjäoikeus määräsi tammikuussa 2022 UPM:n hakemuksesta, että Paperiliiton on 2 miljoonan euron sakon uhalla lopetettava lakko tiettyjen töiden osalta, joita UPM piti kriittisinä. Lakon jatkuminen näissä toiminnoissa olisi käräjäoikeuden mukaan aiheuttanut vaaraa hengelle, terveydelle ja ympäristön tilalle, kuten UPM oli hakemuksessaan väittänyt. Lakon ulkopuolelle jäivät kaukolämmön tuottaminen ja jakelu sekä jäteveden käsittely lakon piirissä olleilla tehdaspaikkakunnilla. Näihin tehtäviin työntekijät palasivat UPM:n yksipuolisesti määrittämillä työehdoilla. Lakkoon osallistuminen kiellettiin yhteensä 186 työntekijältä. Lakon piirissä oli kaikkiaan noin 2 200 yhtiöiden työntekijää ja lakko kesti 112 päivää. Ei välitöntä vaaraa, ei syytä rajoittaa Paperiliiton mukaan perusteita turvaamistoimen myöntämiselle ei ollut, joten liitto valitti käräjäoikeudn päätöksestä hovioikeuteen. Hovioikeus ei muuttanut päätöstä. Saman vuoden syksyllä korkein oikeus antoi Paperiliitolle asiassa valitusluvan. Korkein oikeus eli KKO otti päätöksellään kantaa turvaamistoimeen, joka Lakkoa ei olisi saanut rajoittaa Korkeimman oikeuden ennakkopäätöksen mukaan UPM:ään kohdistuneen lakon rajoittamiseen ei ollut perusteita. rajoitti työntekijöiden lakko-oikeutta sekä siihen, oliko käräjäoikeudella edellytyksiä määrätä osa UPM:n työntekijöistä töihin lakon aikana. Korkeimman oikeuden keskeisin tehtävä on antaa ennakkopäätöksiä. Ennakkopäätöksillä annetaan oikeusohjeita tulevien vastaavanlaisten oikeusriitojen varalle ja pyritään varmistamaan, että tuomio istuimet eri puolilla maata tulkitsevat lakia samalla tavalla. Loppuvuodesta 2023 annetussa ennakkopäätöksessä todetaan, ettei Paperiliiton lakon kohdistamisesta UPM:n tehtaiden kaukolämmön tuottamiseen ja jäteveden käsittelyyn liittyviin töihin ollut aiheutunut sellaista välitöntä, konkreettista ja vakavaa vaaraa tehdaspaikkakuntien asukkaiden hengelle ja terveydelle tai ympäristölle, että lakkoa olisi voitu rajoittaa turvaamistoimimääräyksellä. Lakko kuuluu perusoikeuksiin KKO otti asiaan kantaa, koska oikeuskäytäntöä turvaamistoimen myöntämisen edellytyksistä hengen ja terveyden vaaran tai ympäristöriskien aiheuttamisen perusteella ei ennen korkeimman oikeuden nyt antamaa ennakkopäätöstä ole ollut. Perusteluissaan korkein oikeus totesi muun muassa, että työtaistelutoimenpiteiden laajuus ja kohdentaminen kuuluvat lähtökohtaisesti ammattiliiton »Huomioon tulee ottaa lakkooikeuden keskeinen merkitys perusoikeutena.» tekSti Eeva Eloranta-Jokela Korkein oikeus totesi perusteluissaan muun muassa, että työtaistelutoimenpiteiden laajuus ja kohdentaminen kuuluvat lähtökohtaisesti ammattiliiton harkintavaltaan, joten lakon rajoittamiseen tulee suhtautua pidättyvästi. Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 18.1.2024 17.55.02 18.1.2024 17.55.02
PaPeriliit to?01 / 2024?5 harkintavaltaan. Huomioon tulee ottaa lakko-oikeuden keskeinen merkitys perusoikeutena suojatun ammatillisen yhdistymisoikeuden tehokkaan toteutumisen keinona, minkä vuoksi lakon rajoittamiseen tulee suhtautua pidättyvästi. Lakkoa voidaankin pitää oikeudenvastaisena vain erityisen painavilla perusteilla poikkeuksellisessa tilanteessa, jossa lakko välittömästi, konkreettisesti ja vakavasti vaarantaisi muita perusoikeuksia, kuten henkeä ja terveyttä. Korkeimman oikeuden omaksuma tulkinta on perusteltu myös Kansainvälisen työjärjestö ILO:n yhdistymisvapauskomitean valvontakäytännön kannalta. Hallituksen aikeet arveluttavat Korkeimman oikeuden ennakkopäätös perusteluineen on ajankohtainen, jos ajatellaan maan hallituksen muutostavoitteita työtaisteluoikeuden rajoittamiseksi. Luonnos hallituksen esitykseksi työriitasääntelyn osalta perustuu keskeisesti taloudellisiin syihin eli yrityksille työtaisteluista aiheutuviin kustannuksiin ja taloudelliseen haittaan. ILO:n ja Korkeimman oikeuden uusimmankin päätöksen perusteella työtaisteluista aiheutuvat taloudelliset menetykset eivät kuitenkaan voi sellaisenaan olla peruste rajoittaa perusoikeuksia. Paperiliitossa nähdään, että ehdotettua työrauhasääntelyä voidaan perusoikeuksien rajoittamisedellytysten näkökulmasta pitää vähintäänkin arveluttavana, kuten myös sitä, että työntekijöiden taloudellisten ja sosiaalisten etujen puolustamiseen liittyvää poliittista työtaisteluoikeutta ja myötätuntotaisteluoikeutta olisi välttämätöntä rajoittaa demokraattisessa yhteiskunnassa.?• Mikko NikkiNeN Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 18.1.2024 17.55.02 18.1.2024 17.55.02
6?PaPeriliit to?01 / 2024 PaPeriliitto kannustaa jäseniään ja kaikkia asiaa tukevia osallistumaan STOP nyt! -mielenosoitukseen, joka pidetään torstaina 1. helmikuuta kello 12–14 Helsingin Senaatintorilla. Torilla viestinä on STOP Suomen hallituksen leikkaussuunnitelmille, jotka kurjistavat työelämää ja heikentävät sosiaaliturvaa. Tapahtuman järjestävät palkansaajakeskusjärjestöt SAK ja STTK. Paperiliitto on SAK:n jäsenliitto. Yhteistyökumppaneina on myös useita kansalaisjärjestöjä, kuten opiskelijoiden, työttömien ja eläkeläisten järjestöjä sekä seurakuntatoimijoita. Paikalle toivotaan kaikkia hallituksen politiikasta huolissaan olevia kansalaisia ja kansalaisjärjestöjä. Järjestöt haluavat lähettää yhdessä työelämää ja suomalaisten hyvinvointia heikentävistä toimista hallitukselle viestin: uudistusten valmistelussa on painettava jarrua. Mukaan odotetaan erityisesti osallistujia niiltä työpaikoilta, joihin ammattiliitot ovat ilmoittaneet järjestävänsä samana päivänä poliittisia mielenilmaisuja. Takaisin sopimisen tielle Ammattiliitot ja palkansaajakeskusjärjestöt ovat osallistuneet hallituksen asettamiin kolmikantatyöryhmiin ja keskustelutilaisuuksiin sekä tuoneet eduskuntakuulemisissa esiin, miten raskaasti päätökset osuvat ihmisiin ja toisaalta, miten vähäiset työllisyysja säästövaikutukset osalla toimista on. Myös Paperiliitto on vahvasti mukana ja kutsuu jäseniään saapumaan torille, sillä palkansaajat eivät hyväksy esitettyjä työelämäheikennyksiä, vaan vaativat sopimisen tien jatkuvan myös tulevaisuudessa. Tulemalla mukaan voit välittää työelämään ja työttömyysturvaan heikennyksiä ajavalle hallitukselle viestin: STOP nyt! Kun Senaatintori täyttyy, viesti on vahva. Mitä useampi on paikalla, sitä voimakkaampi on sanoma maan hallitukselle. Nyt on näytön paikka – torilla tavataan! On aika täyttää tori. Vuonna 2018 paperiliittolaiset olivat paikalla punaisissa pipoissaan. Lähde mukaan torstaina 1. helmikuuta kello 12–14 Helsingin Senaatintorille. Katso lisätietoja ja ilmoittaudu mukaan: www.sak.fi/ stopnyt 1 / k u o r i m o Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 19.1.2024 8.35.31 19.1.2024 8.35.31
1 / k u o r i m o PaPeriliit to?01 / 2024?7 Pipoja jaossa jäsenille Senaatintorilla on 1.2. tarjolla puheita, musiik kia, lämmintä juomaa, pullaa, hernekeittoa, makkaraa ja muuta syötävää. Paperiliiton toimiston väki löytyy torilta ”Vahvinta on yhteistyö”ja #PainavaSyy -logoin teipatun matkailuauton luota. Tule tervehtimään ja hakemaan itsellesi Paperiliitto-pipo. Torille tulijoita pyydetään ilmoittautumaan ennakkoon. Ilmoittautumislomakkeella pääset samalla ilmoittautumaan myös SAK:n eri puolilta maata järjestämiin yhteiskyyteihin. Paperiliiton ammattiosastot voivat myös järjestää omia kyytejään, joten seuraa osastosi viestintää. Katso lisätietoja ja ilmoittaudu: www. sak.fi/stopnyt?•?EEva Eloranta-jokEla Nyt on näytön paikka – torilla tavataan! Uusia työehtosopimuksia hyväksytty PaPeriliiton hallitus on hyväksynyt uudet työehtosopimukset Metsä Groupille ja Schaefer Kalk Finlandille. – Olen tyytyväinen neuvottelujen henkeen ja siihen, että pääsimme alalla sopimuksiin huolimatta siitä, mitä yhteiskunnassa on nyt meneillään etenkin työelämäkysymyksissä, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Liiton hallitus hyväksyi esitetyt neuvotteluratkaisut yksimielisesti. Neuvottelut muiden yritysten kanssa jatkuvat kevään aikana. Uusien työehtosopimusten piirissä on näiden kahden sopimuksen hyväksymisen jälkeen noin 2000 paperiliittolaista.?• Ryhmävakuutus tuo turvaa läheisille tiesitkö, että työntekijän ryhmähenkivakuutus tarjoaa turvaa, kun puoliso tai lasten huoltaja kuolee? Vakuutus on voimassa työntekijän työja vapaa-ajalla. Vakuutuksen ottaa ja kustantaa työnantaja. Kyse on työmarkkinaosapuolten sopimasta kuolemanturvasta. Ryhmähenkivakuutuksen vakuutettuina ovat työeläkelakien mukaisessa työsuhteessa olevat työntekijät eräin poikkeuksin. Työntekijän kuollessa vakuutuksesta maksetaan edunsaajille vakuutusehdoissa mainittu korvaussumma. Edunsaajia ovat vainajan puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Lisätietoja: tvk.fi/trhv.?• S uomi valmistautuu uuden tasavallan presidentin valintaan ajassa, jota ei voinut kuvitella, kun Sauli Niinistö valittiin presidentiksi vuonna 2018. Nyt Suomi kuuluu Natoon, itänaa puri käy hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan ja pelko sodan leviämisestä on todellinen. Toivon seuraavankin presidentin edustavan koko kansaa ja omaavan hyvät diplomaatin taidot sekä hyvän johtajan ominaisuudet. Maailma ei rajoitu vain itärajaan ja Venäjään: on nähtävä maailmaa myös pidemmälle ja ymmärrettävä, että Suomi ei pärjää yksin. Sinun valintasi vaikuttaa seuraavan kuuteen vuoteen, joten käytä ääntäsi ja käytä sitä viisaasti. Seuraavakin presidentti on myös arvojohtaja. Tällä hetkellä Suomessa tarvitaan vahvaa arvo johtajaa. Maan hallituksen toimet tulevat riitaut tamaan työmarkkinat useammaksi vuodeksi. Sopiminen uhkaa mennä riitelyksi, yhteinen teke minen uhkaa mennä tappeluksi. Näin Suomea ei rakenneta. Mutta nämä ovat myös asioita, joihin presidentilläkin on arvovaltaa. Toivoisinkin ehdokkailta laajempaa keskustelua, miten oman maan levottomuus voidaan ehkäistä. Tämän kaiken keskellä Paperiliitto käy juuri nyt sopimusneuvotteluita ja pyrkii saamaan kai kille jäsenille kohtuullisen sopimuksen, maan hallituksen työelämätavoitteista huolimatta. Olemme jo muutamia sopimuksia neuvotelleet, mutta tässä taloudellisessa ja poliittisessa tilan teessa tehtävä ei jälleen kerran ole helppo. Mutta uskon, että tästäkin selvitään, sillä slogan Vahvinta on yhteistyö pitää sisällään kaiken sen, mitä pitää myös hyvä sopimuskulttuuri. ?• Suomi tarvitsee arvo johtajaa Petri Vanhala Paperiliiton puheenjohtaja »Kaiken keskellä Paperiliitto käy juuri nyt sopimusneuvotteluita.» Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 19.1.2024 8.35.32 19.1.2024 8.35.32
8 / enemmän ikää, sitä parempi työhyvinvointi. Näin kertovat Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksen tulokset. Ikä ja kokemus ovat voimavaroja – työuran edetessä työssä koetaan enemmän työn imua ja vähemmän tylsistymistä. Kielteiset asenteet ikää kohtaan vaikeuttavat kuitenkin yli ??-vuotiaiden työhön pääsyä, työskentelyä ja työuran jatkamista. Erikoistutkija Mervi Ruokolainen Työterveyslaitokselta ihmettelee, miksi työkykyä ja työssäjaksamista ei tueta enemmän suomalaisilla työpaikoilla. Keinoja tähän olisi, kuten työtehtävien ja -roolien muokkaus sekä vaikutusmahdollisuudet työaikoihin. ??-vuotiaalla Marjo Sopasella tulee tänä vuonna täyteen ?? vuotta laboratoriossa UPM Kymillä. Hän on aina viihtynyt työssään hyvin, mutta viimeisen vuoden aikana työhyvinvointia on vielä lisännyt se, että hän tekee lyhennettyä työaikaa. – Teen nelipäiväistä työviikkoa. Vapaapäivää ei ole lukittu, mutta käytännössä se on usein ollut perjantai. Sopasella on kuusi lastenlasta ja lähellä asuvat myös äiti ja anoppi. Vaikka kukaan heistä ei tarvitse enää tai vielä akuuttia hoivaa, Sopanen nauttii siitä, että hänelle jää enemmän aikaa läheisille. – Ja itselleni myös. Tykkään liikkua luonnossa ja tehdä käsitöitä. Lisäksi kuulun Marttoihin. Työterveyslaitos tuo esiin, että uusi haaste työurien pidentämiselle on yleistyvä hoitovastuu iäkkäistä omaisista. Työpaikkojen onkin syytä varautua siihen, että työn ja hoivan yhdistäminen vaatii uudenlaisia joustoja. Sopanen kokee, että työnantaja arvostaa konkareita. Tämä näkyy esimerkiksi palkkiolomissa ja palveluvuosikorvauksissa. Muutama hänen työkavereistaan – pitkän uran tehneitä konkareita – otti lopputilin työtaistelukeväänä ????. Sopanen jäi ja aikoo myös jatkaa eläkeikään asti. Hänellä se on ?? vuotta ja ? kuukautta. Idean lyhennetystä työajasta Sopanen sai eläkeinfosta runsas vuosi sitten. – Kaikki kävi helposti. Päivätyössä tämä onnistuu. Ymmärrän, että lyhennetyn työviikon tekeminen vuorotyössä on hankalampaa. Oppisopimuskoulutus on tuonut Sopaselle uusia nuoria työkavereita. – Eri sukupolvien kohdatessa opimme toinen toisiltamme. • työhyvinvoin tia on vielä lisännyt lyhennetty työaika. Marjo Sopanen kokee, että työnantaja arvostaa konkareita. 1 / k u o r i m o Tutkimuksen mukaan yli 55-vuotiaat työntekijät voivat töissä hyvin. Työkykyä ja työssäjaksamista pitäisi kuitenkin tukea nykyistä enemmän. Konkari viihtyy töissä Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 17.1.2024 13.19.14 17.1.2024 13.19.14
/ 9 1 / k u o r i m o T päätös lopettaa valtakunnallisen työehtosopimuksen tekeminen oli äärimmäisen monella tapaa hölmö ja varsinkin pienemmille yhtiöille kallis ja tehoton ratkaisu. Mutta oli siinä yksi hyväkin puoli. Olin kyllästynyt siihen puheiden ja tekojen ristiriitaan, joka koski metsäteollisuuden suhdetta alan henkilöstöön. Voi olla, että työssäni näin vain tuon suhteen nurjat puolet. Omassa kuplassani tulin niputtaneeksi kaikki yhtiöt ja niiden henkilöstöpolitiikan samaan kasaan: paljon puhetta, vähän villoja. Nyt kun yhtiöitä on päässyt seuraamaan neuvotteluissa yksi kerrallaan, erot alkavat hahmottua. Meillä onkin yrityksiä, joilla näyttää olevan todellinen halu kehittää yhtiötä kehittämällä henkilöstöä ja näiden työehtoja. Jos tavoitteena on saada markkinoilta paras ja osaavin työvoima, on porkkana paljon keppiä parempi tapa houkutella kerma itselleen. Tämän on osa yrityksistä nyt huomannut ja tästä voi tulla ongelmia muille. Jos yrityksen johdon toistuva ja ainoa viesti työntekijöilleen on, että he tuovat vain santaa kengissään työpaikan lattioille, voi hiekkavirta kääntyä toisaallekin. Asiaa voi pohtia lompakonkin kautta. Luulisin nimittäin, että kaikkein kalleinta on kouluttaa työntekijöitä toisille yhtiöille. Uutenavuotena sosiaalista mediaa käyttävät kansalaiset saattoivat havahtua tragediaan, joka koski sunnuntaina kiinni olevia pitkäripaisia. Suljettujen ovien seurauksena Keskuskauppakamarin johtaja ja ainakin yksi Kokoomuksen kansanedustaja jäivät ilman kipeästi kaipaamiaan alkoholijuomia. Tuskin olin ainoa, joka jäi pohtimaan, että jos ihmisellä on terve suhde alkoholiin, voisi sitä kai jonkin verran säilyttää edes vierasvarana kaapeissaan. Tai jos kyse oli silkasta uusavuttomuudesta, niin olisi kai mahdollista kopioida Alkon aukioloajat kaupan ovesta vaikkapa ruutupaperille ja liimata lappu auton kojelautaan, jääkaapin oveen tai työpaikan tietokoneen ruudulle. Näin aukioloajat olisi helppo tarkistaa tarvittaessa ja jopa pikkuhiljaa painaa mieleen pysyvämminkin. Ehkä kysymys oli kuitenkin provokaatiosta. Hyvin toimeentulevien ihmisten närkästyksestä, miksi tavallinen kansa ei ole valmis palvelemaan heitä silloin, kun heille sopii. Nämä hetkessä elävät höpönassut vaativat muita ottamaan vastuuta elämästään, mutta elävät itse kuin linnut Jeesuksen opetuksessa: kylvämättä, leikkaamatta ja odottaen, että joku hoitaa heidänkin asiansa. Ja ilman pyhäkorotuksia. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Pomo kysyi, mitä tekisin, jos jäisin työttömäksi nyt, kun lisäpäiväoikeuskin on poistumassa. Perustaisinko talonmiespalvelun, josta hän voisi ostaa aputöitä. Ehkä, vastasin. Ellet ole itse markkinoilla kilpailemassa. Kovin meni totiseksi. »Luulisin nimittäin, että kaikkein kalleinta on kouluttaa työntekijöitä toisille yhtiöille.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 17.1.2024 13.19.14 17.1.2024 13.19.14
10?PaPeriliit to?01 / 2024 Riku Hyryn Siiri-tytär nauttii joka hetkestä, kun isä lykkii potkukelkkaan vauhtia. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 18.1.2024 16.17.02 18.1.2024 16.17.02
PaPeriliit to?01 / 2024?11 teKSti Mari Schildt KUVat Teija Soini, Jukka Koskinen,Reima Kangas Kolmekymppiset ovat tällä hetkellä Suomen suurin ikäluokka, ja heillä on mahdollisuus kehittää Suomea haluamaansa suuntaan. Kolmekymppiset paperiliittolaiset kertovat, miten he sukupolvelleen langennutta valtaa aikovat käyttää. Vallanpitäjät Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 18.1.2024 16.17.03 18.1.2024 16.17.03
12?PaPeriliit to?01 / 2024 S uomen väestörakenteessa on tapahtunut historiallinen muutos. Vuosina 1946–50 syntyneet eivät ole enää maan suurin ikäluokka, vaan yllättäen heistä ovat ajaneet ohi kolmekymppiset. Tilastokeskuksen mukaan kolmekymppisten niskaan hengittävät kakkosena kuusikymppiset ja kolmantena nelikymppiset. 30–39-vuotiaiden määrää on nostattanut varsinkin maahanmuutto. Kun valta maassa on nyt vaihtunut kolmekymppisille, on kaikkien terveellistä kuunnella, miten uudet vallanpitäjät asioista ajattelevat, ja mihin suuntaan he maata aikovat kehittää. Mikäli se Ville Holtarista riippuu, Suomen maaseutu pysyy asuttuna ja elinkelpoisena myös tulevaisuudessa. Prosessinhoitajana Anjalankosken paperitehtaalla työskentelevä Holtari on tehnyt oman elämänsä linjapäätökset, joiden kautta hän eteen tulevia asioita punnitsee. Tärkeimpänä niistä hän on hankkinut omistukseensa lapsuuden kotitalonsa Virolahdelta. Juuret ovat niin syvällä Kymenlaakson multavassa maassa, ettei hän aio lähteä maalta mihinkään, vaikka työpaikat ja ihmiset niiden perässä kiihtyvällä tahdilla kaupungistuvat. – Aika paljonkin on asioita Suomen menossa, joita haluaisin muuttaa, Holtari aloittaa. Hän sanoo, että maata on johdettu betonikaupungeista. Maaseudun ääni ja näkökulma ei päätöksenteossa kuulu. – Tuntuu, että nykyään on rikos asua ja yrittää maalla. Metsästys on rikos, kun ihmiset eivät ymmärrä riistanhoitoa. Kaupungissa mennään ratikoilla hyvien kulkuyhteyksien päässä, ja maaseudulla palveluja otetaan pois, hän sanoo. Kolmekymppisten näkökulmasta yhteiskunnallinen keskustelu käydään pitkälti sosiaalisessa mediassa. Kännykän näytöltä avautuva maisema on Holtarin kokemuksen mukaan räikeässä ristiriidassa sen todellisuuden kanssa, jonka hän näkee omasta ikkunastaan. Hän kysyy, miten esimerkiksi suosit julkisia liikennevälineitä, jos lasten koulubussin pysäkillekin on 10–15 kilometriä. KolmeKymppiset ovat ikäluokka, jonka toimeentuloa vuosien 2007–2009 finanssikriisi on puraissut ankarasti. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen mukaan 2010-luvulla talouskasvu oli lähellä nollaa. Sen vuoksi nuorten tulokehitys jäi yleisesti heikoksi. Holtari on työstään paperitehtaalla tyytyväinen. – Ei ole harmittanut yhtään päivää mennä töihin. Se on minusta aika hyvä, hän sanoo. Samaan aikaan hän on laittanut merkille, että useampikin paperitehdas Kymenlaaksossa on laitettu kiinni. – Tehtaita on ajettu niin paljon alas, ettei paperiteollisuus ehkä ole minulle eläkevirka. Se tässä ajassa huolestuttaa. Holtari valmistautuu epävarmaan tulevaisuuteen kohottamalla ammattitaitoa. – Olen siitä onnellisessa asemassa, että olen moniosaaja, eli ajan prosessia niin kauan, kunnes joku hajoaa, ja lähden sitten selvittämään vikaa ja korjaamaan sen. Yritän kehittyä omalla alallani mahdollisimman paljon. Sitä kautta voi olla mahdollisuuksia, että työllistyisin, ei ehkä samanlaisiin, mutta saman tyylisiin töihin. Kuitenkin ihan suoraan sanottuna tuntuu siltä, että ansiot, työpaikka ja työaikamuoto eivät muualla tule paranemaan. Entisajan ihanteet eivät kolmekymppisillä päde. »On kiva luottaa ihmisiin ja on kiva olla luotettava.» – Vanhemmilla sukupolvilla oli periaate, että maksetaan äkkiä lainat pois. Nykypäivänä elämän periaate nuorilla ihmisillä on se, että eletään elämää. Harrastetaan ja matkustellaan. Samalla maksellaan sitä lainaa, Holtari kertoo. Maaseudun arvoilla hän tietää, että pärjää, tuli mitä vain. – On kiva luottaa ihmisiin ja on kiva olla luotettava. Ystävyysja avunantosuhde on parasta, mitä ihmisellä voi olla. Siihen Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 18.1.2024 16.17.04 18.1.2024 16.17.04
PaPeriliit to?01 / 2024?13 ei tarvita rahaa. Siihen tarvitaan vain yksi sana: kiitos. Siihen hymy päälle, niin ai että, sanoo Holtari. Kunnossapitoasentaja Riku Hyry käy töissä Oulun Stora Ensolla ja asuu Iissä. – Tämä ikäisenä vasta alkaa tajuamaan elämän päälle. Voi ehkä jo sanoa, että tuntee itsensä aikuiseksi, hän miettii. Hän jakaa kolmekymppisten yleisen huolen talouden kehityksestä. Hänellä se linkittyy sosiaaliseen vastuuntuntoon, jonka hän tunnistaa sukupolvensa jakamaksi arvoksi. – Uskon vahvasti tasa-arvoon. Olemme kaikki yhtä arvokkaita ja samalla viivalla, hän sanoo. Hyry myöntää, että tulevaisuus silti huolestuttaa. Toisin kuin vanhemmat sukupolvet saattavat luulla, tämän päivän kolmekymppiset eivät ole saaneet töitä sillä, että ovat vain vaivautuneet paikan päälle niitä kysymään. Jos jotain, niin tarjolla on ollut yleensä nollatuntisopimuksia. – Koita siinä sitten suunnitella elämää, kun et saa pankista lainaa. Minä kyllä pärjään tässä, mutta huonompiosaisilla on rankempaa. Heistä täytyy pitää huoli, ehdottomasti. Kukaanhan ei voi osaansa valita, hän sanoo. Työ kunnossapitoasentajana sujuu hyvin, mutta metsäteollisuuden käänteet ovat saaneet myös Hyryn miettimään varautumista vaikeampiin aikoihin. Hän on päättänyt kouluttautua. – Olen opiskellut työn ohessa energiatekniikkaa. Minulla ei ole koskaan ollut haasteita matemaattisluonnontieteellisissä aineissa, ja energiatekniikka on aika pitkälti laskemista. Syksyllä sain ylikonemestarin paperit, hän kertoo. Paitsi hyödyllistä, hänelle itsensä kehittäminen on myös mukavaa puuhaa. Ville Holtarin Raju-koira nauttii vapaahetkestä takkatulen lämmössä. Kun Raju on töissä, se jahtaa Holtarin kanssa pienpetoja. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 18.1.2024 16.17.04 18.1.2024 16.17.04
14?PaPeriliit to?01 / 2024 – Ajattelen, että kun tässä on vauhtiin päässyt, niin mitä tässä vielä keksiikään opiskella. Hukkaan se ei mene, vaikka ei heti pääsisi käyttämään, hän miettii. Iloa elämään tuovat ystävät, harrastukset ja kahdeksanvuotias Siiri-tyttö, joka on isänsä silmäterä. Hyry hoitaa tytärtään yhteishuoltajuudessa. – Parhaani teen, hän hymyilee. Kolmekymppiset ovat ensimmäinen nettisukupolvi, jolle kansainvälisyys on ollut itsestäänselvyys. Keskustelukanava on aina kännykässä saatavilla, vaikka keskustelutaidot eivät aina olekaan edistyneet tekniikan tahdissa. Kolmekymppisiä sosiaalisen median meno jo harmittaa. – Nykyään oikein hakemalla haetaan, että saisi olla jostain eri mieltä. Keskustelemiseen tulisi pyrkiä, mutta tahtoo olla, että etsimällä etsitään, että saadaan jatkaa inttämistä, hän miettii. Samaan aikaan olisi oikeastikin tärkeitä asioita, jotka kaipaisivat huomiota. Hyryn mielestä esimerkiksi mielenterveyden hoidossa ja mielenterveysongelmiin suhtautumisessa olisi paljon parannettavaa. – Meidän yhteiskunnassamme pitäisi kiinnittää enemmän huomiota mielenterveyteen. Mielenterveysongelmat ovat nykypäivän sydänja verisuonitaudit. Niitä kuitenkin vähätellään, eikä pidetä oikeina sairauksina. Varsinkin vanhemmat ihmiset eivät käsitä, miten esimerkiksi masennus voi ihmiseen vaikuttaa, Hyry sanoo. Terveystalo on kerännyt omasta potilastietojärjestelmästään 1,2 miljoonan 20–69-vuotiaan ihmisen kokoisen otoksen, jonka mukaan mielenterveyshäiriöt keskittyvät nimenomaan kolmekymppisille. Syyksi arvellaan työelämän koventumista aikana, jolloin elämässä on muitakin murrosvaiheita. Roosa Tapion illan kohokohta on lenkki Röllikoiran kanssa. Samalla hän asettelee päivän asiat mielessään järjestykseen. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 18.1.2024 16.17.08 18.1.2024 16.17.08
PaPeriliit to?01 / 2024?15 alle 55-vuotiailla yleisin työkyvyttömyyden syy ovat mielenterveyden sairaudet. laHtelainen Roosa Tapio vetää iltaisin takin niskaansa ja lähtee takapihaltaan kohti Salpausselän ulkoilupolkuja, satoi tai paistoi. Seuranaan hänellä on innokas kumppani, kääpiösnautseri Rölli. – Tämä on illan kohokohta. Samalla tulevat asiat järjesteltyä päässä. Välillä olen voinut kävellä koko matkan ajattelematta yhtään mitään, Tapio kertoo. Hän työskentelee laboratoriotyöntekijänä Lahden Stora Ensolla. Kolmekymppisenä hän on jo toisella urallaan, sillä alun perin hän valmistui leipuriksi. Kuusivuotiaan Venla-tyttären syntymän myötä hän alkoi kuitenkin kaivata päivätyötä. Leipomossa hän oli seurannut kiinnostuksella työskentelyä laboratoriossa, ja päätti lähteä opiskelemaan alaa. Hän kertoo, että kahdessa ammatissa on paljon samaa: vaaditaan tarkkuutta ja kädentaitoja. Leipuriksi hän oli astellut isänsä jalanjäljissä, mutta laboratorio-opinnoissa oma kiinnostus puhkesi kukkaan. – Se tuntui heti siltä, että tästä minä tykkään, tämä on oma ala. Edelleenkin tuntuu siltä. Olen aika tarkka ja toisaalta nopea reagoimaan, jos jotain poikkeavaa on. Viihdyn töissä, ja siinä on isossa roolissa myös mukavat työkaverit ja hyvä työskentelyilmapiiri, hän sanoo. Kolmekymppisenä Tapio kokee, että asiat ovat hyvin. – Ehkä on jo pikkuisen tullut järkeäkin päähän, mutta silti kaikki on edelleen mahdollista. On mukava työ ja perhe. Kaikki on kauhean hyvin, hän sanoo. Perheellistyminen on tuonut vastuuta ja taitoa tehdä kompromisseja. Se on opettanut sietämään keskeneräisyyttä ja vaikka sitä, että kotona pöydillä on aina jotain poissiivottavaa. – Toisaalta on aina kiva mennä kotiin. Se on arjen jakamista. Minua ilahduttaa ihan tämä arki, hän sanoo. Jaksamistaan hän edesauttaa terveellisillä elämäntavoilla ja hyvällä arjenhallinnalla. Omasta näkökulmastaan Tapion on helppo nimetä, mitä hän kolmekymppisten edustajana haluaisi yhteiskunnassa kehittää. – Haluaisin muuttaa tilannetta, jossa heikennykset osuvat lapsiin ja nuoriin. Heissä on kuitenkin se tulevaisuus. Samoin ajattelen vanhuksiin kohdistuvista heikennyksistä, kun omat vanhempani alkavat olla iäkkäämpiä, hän miettii. Sosiaalietuudet ovat kolmekymppisille keskeinen keskusteluaihe, sillä edellisvuoden tilastojen mukaan Kela maksoi eniten etuuksia 30–39-vuotiaille. Summa oli yhteensä 3,3 miljardia euroa, joka oli reilu viidennes kaikista etuuksista. Selitys löytyy pitkälti elämäntilanteesta, sillä suurin potti 30–34 -vuotiaille koostui vanhempainpäivärahoista, joiden määrä riippuu henkilön tuloista. Seuraavaksi eniten Kela maksoi työttömyysturvaa, lapsilisiä, yleistä asumistukea ja sairauspäivärahoja. Turvallisen tuntuinen arki onkin asia, joka tukee kolmekymppisten uskoa tulevaisuuteen. – Maailmantilanne on erikoinen: on Ukrainan sotaa ja infl aatiota, on hallitustoimet ja sen sellaiset, Tapio miettii. Hän on kuitenkin valinnut ajatella positiivisen kautta. – Suhtaudun tulevaisuuteen luottavaisesti. Minusta on kauhean kiva olla kolmekymppinen. ? »On mukava työ ja perhe. Kaikki on kauhean hyvin.» – Mielenterveysongelmiin tulisi saada paremmin hoitoa. Suomessa se on aika pitkä prosessi, jos lähdet siihen ratkaisua hakemaan. Se on pitkä ja tympeä prosessi, ennen kuin saat hoitoa. Silloinkin ensimmäisenä tarjolla on lääkkeitä, joilla aivonsa turruttaa. Se hoito on vähän niin kuin siinä sitten, Hyry sanoo. Kolmikymppiset ovat sitä mieltä, että vähättely mielenterveyden suhteen saa jo riittää. Eläketurvakeskuksen mukaan Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 18.1.2024 16.17.09 18.1.2024 16.17.09
16 / K kanssa reilut viisi kuukautta kestänyt vapaa oli juuri sopivan mittainen Markus Ilvalle. – Vuorotteluvapaa oli huikea ja hieno pätkä, ylimääräinen pikku huili. Kun palasin töihin, palasin mielelläni, kertoo Ilva, käynninvarmistaja Nokialta. Ilva on viihtynyt työssään Essity Finlandilla ja uralla on mittaa 25 vuotta. Erityistä syytä vapaan pitämiseen hänellä ei etukäteen ollut, ei edes vuorotyötä tekeviä rassaavaa väsymystä. – Toissa kesän jälkeen otin selvää, onko koko järjestelmää enää edes olemassa, kun ei sitä kukaan tuntunut käyttävän, Ilva kertoo. Viime keväänä vapaan alkaessa paljastui, että hallitus aikoo lakkauttaa vuorotteluvapaan. – En voi ymmärtää, mitä sillä säästetään verrattuna siihen, miten vapaa auttaa jaksamaan ja antaa jollekulle toiselle tilaisuuden saada jalkaa työpaikan oven väliin. Toivottavasti löytyisi jotain järkeä, ettei vuorotteluvapaata poisteta. Saisivat katsoa vähän pitemmälle, kun samaan aikaan nostetaan sormia napsauttamalla eläkeikää. Miten voi jaksaa lähemmäs 70-vuotiaaksi työssä, jos vaihtoehtoja jaksamiseen ei ole tarjolla? Vuorotteluvapaansa Ilva käytti itsekseen olemiseen, ei minkään erityisen tavoitteen takia. 200 maratonia läpikäynyt juoksija ei lannistunut siitäkään, että suunnitelmissa ollut pitkä juoksutapahtuma jäi väliin nilkkavamman vuoksi ja juoksemiseen tuli taukoa. – Touhusin meidän saksanpaimenkoirien, 5-vuotiaan Hildan ja 1,5-vuotiaan Iivoniskasen, kanssa. Tarkoituksella en tehnyt erityisesti mitään. Sai nukkua tarpeeksi, juoda terassilla aamukahvit ja kuunnella linnunlaulua. Vuorotteluvapaan aikana Ilvan nilkka tuli kuntoon ja hän pystyy taas harjoittelemaan ultrapitkillekin juoksumatkoille. Työkaverit kysyivät vapaan päätyttyä, ketuttiko töihintulo. – Rehellisesti voin sanoa, että oli hienoa palata töihin. Siinäkin mielessä vapaa teki tehtävänsä. Palautumista kesän ajan Hämeenlinnalaiset Tuomiset olivat vuorotteluvapaalla kolme kuukautta kesällä 2022. Sanna Tuominen toimii Huhtamäki Finlandilla tuotannon ja laadunvarmistuksen työtehtävissä. Jarmo Tuominen on kunnossapidon varaosavaraston hoitaja Faerch Finlandilla. Sannalla takana on yli 20-vuotinen ja Jarmolla yli 30-vuotinen työura nykyisillä työpaikoillaan. viimeinen tauko? Paperiliittolaisilla työpaikoilla vuorotteluvapaata on käytetty hengähdystaukona ja jaksamisen tukena. Järjestelmä lakkaa elokuussa, jos hallituksen esitys menee eduskunnassa läpi. Eeva Eloranta-Jokela Mirjami liimatainen Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 18.1.2024 21.01.46 18.1.2024 21.01.46
/ 17 »Toivottavasti löytyisi jotain järkeä, ettei vuorotteluvapaata poisteta.» ? – Heti, kun vuorotteluvapaa alkoi, oli vapauttava tunne, kun tiesi, ettei ole paineita tehdä jotain ja saada aikaiseksi tiettyyn hetkeen mennessä, kertoo vuorotteluvapaalla ollut Markus Ilva Nokialta. ? Jarmo Tuominen tekee päivätyötä liukuvalla työajalla. Sanna Tuomisen työaikamuoto 36:ssa sunnuntait ovat vapaata. ? Minna Aallolle vuorotteluvapaa tarjosi aikaa luonnossa kävelyyn. Rauha-koira oli elänyt edeltävän vuoden tarhassa, ja se sai nyt liikkua paljon enemmän kuin kerran päivässä. Markus Ilva ei voi ymmärtää, mitä säästöä vuorottelu vapaan lakkauttamisesta tulisi. – Vuorotteluvapaalla haluttiin irti oravanpyörästä ja puhaltaa vähän pitemmän aikaa. Edellinen kesäloma meni lunastamaamme asuntoa remontoidessa. Siitä tuli sitten ajatus, että seuraava kesäloma olisi pidempi, Jarmo Tuominen perustelee. Sannalle vuorotteluvapaa oli haaveena jo aiemminkin. Nyt se oli myös taloudellisesti mahdollista. – Olisi pitänyt kokeilla jo aiemmin, sillä tajusimme, kuinka hieno asia vuorotteluvapaa on. Suunnitelmissa oli pitää vielä toinenkin kerta, jos vielä eläkeikäkin pitenee. Kyllä vuorotyöhön tauko tekee hyvää. Jarmo hyödyntää mahdollisuutta vaihtaa lomarahat vapaisiin. – Pari viikkoa ylimääräistä lomaa tulee ihan tarpeeseen ja pääsen golfaamaan keväällä ja syksyllä, kun kentät on Suomessa kiinni. Vuorotteluvapaalla tuli tehtyä kotona pois rästihommia, matkailtua kotimaassa ja Virossa. – Töissä suosittelin muillekin, että vuorotteluvapaata kannattaa kokeilla, toteaa Jarmo. Sannalle tuli tauosta konkreettinen apu. Jalat ehtivät palautua turvakenkien käytöstä ja hän pystyi liikkumaan enemmän. Koiran kanssa tutuksi Metsä Fibren Rauman tehtaan laboratoriossa työskentelevä Minna Aalto jäi vuorotteluvapaalle puoleksi vuodeksi viime vuoden huhtikuun puolivälissä. Liettuassa maaseudulla ulkokoirana asunut Rauha piti opettaa sisätiloihin ja sisäsiistiksi. – Otin rescuekoiran vapaan alussa, jotta ehtisimme totutella toisiimme. Olimmekin heti kavereita. Meille ei tullutkaan arka, vain nurkassa kyyhöttävä koira. Tuli noin seitsemänvuotias Rauha, todella nimensä mukainen. Vuorotteluvapaa järjestyi sujuvasti, sillä laboratorioon on vuorotteluvapaiden sijaisia löytynyt hyvin. Vuorotteluvapaalla Aalto oli kolmannen kerran ja se harmittaa, että neljättä ei ehkä tule. – Vuorotteluvapaalla saa paussin työelämästä ilman, että pitää irtisanoa itseään. Voi vetää henkeä, nukkua aamulla kauemmin ja juoda aamukahvia rauhassa. Vuorotteluvapaa uhkaa päättyä elokuussa vuonna ??? ja kymmenen viime vuoden aikana yhteensä yli ???? paperiliittolaista on saanut vuorotteluvapaakorvausta, jota haetaan Paperityöväen Työttömyyskassasta. Vuorotteluvapaan ajaksi työpaikalle palkataan työtön työnhakija. Vuorotteluvapaajärjestelmä on tarkoituksena lakkauttaa ?.?.????. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan lakkauttaminen tulisi voimaan siten, että vuorotteluvapaan voisi aloittaa vielä ??.?.????. Alustavan tiedon mukaan hallituksen esitys vuorotteluvapaalain kumoamisesta on tarkoituksena antaa eduskunnalle helmikuussa. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 18.1.2024 21.01.48 18.1.2024 21.01.48
18?PaPeriliit to?01 / 2024 L ahden Stora Enso Packagingilla työskentelevä koneenhoitaja Joni Laakso suuntaa työpäivän jälkeen punttisalille. – Ainahan sitä ei jaksaisi. Salille kannustaa kuitenkin ajatus siitä, että kun olet sen treenin tehnyt, jälkeenpäin on todella hyvä olla, hän sanoo. Punttisalilla hän sulkee mielestään kaikki päätä kuormittavat ajatukset ja keskittyy vain yhteen suoritukseen kerrallaan. Hän arvelee, että stressin kuormittama keho saa ikään kuin tarvitsemansa tasapainon fyysisestä rasituksesta. Henkinen stressi ei sen jälkeen tunnu niin hallitsevalta. – Sen jälkeen ajatustyökin luonnistuu paljon paremmin, hän sanoo. Paperiliitto ottaa vastaan SAK:n haasteen liittyä mukaan Suomen Olympiakomitean ”Suomi – Toimintakykyinen maa ja kansa” -kampanjaan, joka lanseerattiin Urheilugaalassa tammikuussa. SAK on kampanjan pääkumppani, ja lupaa osaltaan innostaa suomalaisia työpaikkoja ottamaan käyttöön uusia tapoja liikkua työaikana ja sen ulkopuolella. Kampanja sai alkunsa presidentti Sauli Niinistön ajatuksesta viime elokuulta, jossa hän toivoi 75-vuotispäivänsä yhteydessä, että suomalaiset lähtisivät liikkumaan ja samalla juttelemaan toistensa kanssa, jotta sekä kunto että yhteisymmärrys edistyisivät. Järjestöasiantuntija Annika Maunula Paperiliitosta kertoo, että kampanja tulee näkymään liiton toiminnassa muun muassa jäsentapahtumissa. – Tälle vuodelle meillä on ekstra paljon liikuntatapahtumia ja myös uusia lajeja. On salibandyä, frisbeegolfia, perinteistä golfia, jalkapalloa ja keilausta. Haastamme ammattiosastoja siihen, että jokaiseen jäsentapahtumaan kannustettaisiin osallistumaan, hän sanoo. Samalla pyritään saamaan myös lisää jäsenetuja liikunnan pariin. aaltopahvikoneella, jolla Joni Laakso työskentelee, riittää mittaa sata metriä. Työvuoron aikana hän kävelee matkan päästä päähän useamman kerran. Vaikka työtehtävät välillä vaihtuvat, puolta tuntia pitempään ei hänen töissään voi istua. – Pakko myöntää, että tilanne on aika ideaali. Salillahan ei tarvitse kuin käydä treenaamassa lihaksia. Kävelystä en niin tykkää, juoksumatolla tai muuten, mutta saan arkiliikunnan käytännössä töissä, hän kertoo. Paperiliitossa on ajateltu niin, että omalla esimerkillä voitaisiin haastaa paitsi liiton ammattiosastot, myös metsäteollisuuden konsernit mukaan. Laakso miettii, että pitempään istuminen taitaa heidän työpaikallaan olla enemmän toimihenkilöiden ongelma. – Jos kävisivät vaikka pari kertaa päivänsä aikana kentällä katsomassa, miten täällä tätä pahvia tehdään, niin tulisi useita satoja metrejä käveltävää. Saa silläkin askeleita, hän ehdottaa. liikkuminen on Laakson töissä mukavasti kohdillaan, mutta on asia, johon hän haluaisi ihmisten kiinnittävän enemmän huomiota. – Koetan saada ihmisiä syömään säännöllisemmin ja terveellisemmin, hän sanoo. Laakso on havainnut, että monella työntekijällä on ongelmia yövuorossa. Se johtuu hänen mukaansa monasti siitä, että terveellisiin elämäntapoihin kuuluva ravinto jää liian usein vaille kaipaamaansa huomiota. – On tärkeää syödä säännöllisesti ja terveellisesti. Monella on valmisruoka ja leipä, ja kotona toinen leipä. Jos syödään ”kunnon ruokaa”, niin vain yksi lämmin ateria päivässä. Se on liian vähän ylipäätään ja varsinkin fyysiseen työhön, hän sanoo. Laakson mukaan viikon tai edes parin kuukauden mittainen säännöllinen ja terveellinen ruokavalio ei vielä ehdi tarpeeksi vaikuttaa. Tarvitaan usean kuukauden panostus, jotta tuloksia saadaan. – On muutamia tuttuja, jotka ovat tämän tehneet. Kuukausien päästä he ovat huomanneet, että yövuoron jälkeen aamulla uni maistuu paremmin, ja herätessä on virkeämpi olo. Ei ole enää kahden tai kolmen tunnin unia. Kroppa poistuu stressitilasta, kun se saa hyvää ravintoa säännöllisesti, Laakso sanoo. ? Liikunnasta lisää terveyttä Paperiliitto vastaa SAK:n liikuntahaasteeseen, jolla herätellään miettimään työpaikoilla, miten terveysliikuntaa voitaisiin lisätä. »Henkinen stressi ei liikunnan jälkeen tunnu niin hallitsevalta.» teksti ? Mari Schildt ?kuva? Samuli Ikäheimo Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 19.1.2024 8.37.02 19.1.2024 8.37.02
PaPeriliit to?01 / 2024?19 Joni Laakso saa työvuoron aikana kävellä tarpeeksi. Punttisalilla hän käy treenaamassa lihaksia. Laakso korostaa säännöllisen ja terveellisen ruokailun merkitystä, jotta jaksaa tehdä töitä ja liikkua. Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 19.1.2024 8.37.03 19.1.2024 8.37.03
20 / Ilkka Palmu Reima Kangas seisoo viisi autoa, yksi käynnissä tien tukkona ilman kuljettajaa. Oven avaa rakennusmiehen näköinen Markus. Hän on tämän jutun päähenkilön Niina Honkalan mies. Niina huikkaa että peremmälle. Sisään pitää pujotella rojujen ohi, mutta varsinainen ylläri odottaa eteisessä: Niina ei olekaan päähenkilö. Seinät on peitetty kehystetyillä kuvilla kaikista muista paitsi hänestä. Metallista ilmoitustaulua hallitsee neljäkymmentä magneettikuvaa, jotka muodostavat täydellisen suorakaiteen. Jokaisesta kuvasta toljottaa yksi Niinan ja Markun neljästä lapsesta. Nimet Jonna ja Henna magneettikirjaimin, lukujärjestykset, mietelauseet, vitsit magneeteissa ja kuusi polaroidkuvaa rivissä. Niistä katselee keittiöön viivasuoria rivejä viivasuoraan pituusjärjestykseen aseteltuja mukuloita. Pyydän päähenkilöt keittiöön, ja porukka ahtautuu pöytään. Neljästä teinistä voisi rutistaa viisi litraa noloutta. Jarkko ja Markus istuvat ikkunan viereen vastakkain, Jonna ja Anni keskelle, Niina ja Henna päätyyn. Keskelle jää se, mikä yhdistää. ykkösja kakkosvaihde lykittiin silmään Forssassa, kun Niina ja Markus tapasivat baarissa. Jarkko syntyi Tampereella ja Henna Lempäälässä, Anni Tampereella, ja kun Jonna, kuutonen, ilmoitti siellä tulostaan, iskä joutui ostamaan tila-auto Ford Maxin. Viialasta löytyi oma talo, johon kaikki mahtuivat. Ostettiin Focus, ja lopulta Corolla, kun pitäähän pakkasellakin päästä töihin. Kaikki ovat käytössä edelleen, ja Niina on nimennyt ne. Max on Tötterö, Focus Fokkeri ja Corolla Tonttu. Hennan katsastamaton projektivolvo vielä nimeä vailla. Tavallinen perhe Niina Honkala ei ole tavoitellut elämässään mitään erityisen ihmeellistä. Se saattaa olla ainoa tapa saada kaikki, mitä tarvitaan. »kun Jonna, kuutonen, ilmoitti tulostaan, iskä joutui ostamaan tilaauto Ford Maxin.» M i n u n p o r u k k a n i Kaikki tämä on heidän. Se on Niinan mielestä tavallista: ainoa asia, jota hän on tavoitellut. – Ei tää vaihtamalla voisi parantua, sanoo Markus ja katsoo vaimoaan. – Hei ei tommonen oo tavallista! jälkikasvu protestoi. Porukat on kuulemma eronneet melkein kaikilla. Lapset haluavat toista, olla keski-ikäisinä kuten iskä ja äiti nyt. Markus ??-vuotias Lamminsivun kurottajakuski. Voima: superlehmänhermo Lempiruoka: itse tapettu peura Anni ??-vuotias koululainen Voima: supermelunlähde Lempiruoka: kalapuikot Ville (ei halunnut kuvaan) ?-vuotias ulkokissa Voima: valon nopeus jääkaapin ovelle Lempiruoka: hiiri Henna ??-vuotias automaalariopiskelija Voima: supersosiaalisuus Lempiruoka: tortillat Paperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 19.1.2024 8.02.31 19.1.2024 8.02.31
/ 21 hetki keskeytyy, kun ?-vuotias kissa Ville ilmestyy jääkaapin ovelle naukumaan. Villen kaveri Kalle jäi kesällä jumiin pihakuuseen ?? metrin korkeuteen. Markus the Lamminsivun mies rakensi rimoista ja pyykkikorista lapsivoimalla toimivan kuukulkijan, kipusi hämmentävän ketterästi kissan luo ja raastoi rimpuloivan kohteen koriin. Sitten maahenkilöstö veti kisun alas. Miksi Kalle jäi jumiin? – Se oli tyhmä, Anni nauraa. Silloin isoveli raivostuu. – Ei ollut tyhmä! Se vain pelästyi jotakin. Kalle jäi kesällä auton alle. Hänet haudattiin Ruben-kanin ja ??-vuotiaana kuolleen Minttu-kissan viereen. Kaikki olivat mukana, ja harvinaisen hiljaa. Virttä ei laulettu, mutta melkein, muistaa iskä. Iskä on porukan herkkis. Ja häntä on ihana juksuttaa. – Vaikka jos on käyty shoppailemassa, me valehdellaan iskälle että rahaa meni ??? euroo. Porukalla on pahat hetkensä, totta kai. – Mut jos äitin kanssa on riitaa, se ei muista asiaa kahden tunnin päästä. Iskä on erilainen. – Se pyytää anteeksi, viimeistään ennen kun menee nukkumaan. Ja se myöntää olevansa väärässä! – No, en kyllä ole väärässä. Mutta mitä väliä? Parempi että lapselle jää hyvä mieli. Mistä tollasia saa? Tammelasta kuulemma. Markuksen ja lasten mamma asuu siellä. Siellä lätkitään maijaa ja tikkiä ja pilkotaan puita. Viime vuosina Niina on jäänyt kotiin. – Eka hetki hiljaisuudessa, voi että se tuntuu ihanalta. Mut sitten tulee ikävä. Siihen menee yksi yö. • Niina ??-vuotias paperipussittaja Lempäälän Pyrollilta. Voima: superkuulo Lempiruoka: makaroonilaatikko Jarkko ??-vuotias keväällä valmistuva sähkömies. Voima: superlaittoman? ksu Lempiruoka: halvin hernekeitto Jonna ??-vuotias koululainen Kyky: teleporttaaminen (kehitteillä) Lempiruoka: nuudelit Paperi_20-21.indd 21 Paperi_20-21.indd 21 19.1.2024 8.02.35 19.1.2024 8.02.35
22?PaPeriliit to?01 / 2024 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »OLEN äidin jalanjälkiä seurannut paperitehtaalle kesätöihin vuonna 1998. Se oli hienoa, mutta kyllä se nuorta naista myös jännitti. Isot koneet tuntuivat hurjilta, paperirullia ja paketteja vilisi silmissä. Se kuitenkin helpotti jännitystä, että sain olla äidillä opissa. Seuraavana kesänä oli jo tutumpaa. Niin siinä pääsi käymään, että kohta olen 21 vuotta ollut näissä töissä. Viimeiset 13 vuotta olen ollut yläjalostuksella. Täällä valmistetaan käsipyyhepaperia ammattilaiskäyttöön. Työni on linjan valvontaa ja hoitoa. Isosta raakarullasta jalostetaan prosessin läpi lopputuotetta, eli asiakkaalle lähteviä käsipyyhepaketteja. Välillä teen myös pieniä kunnossapitohommia. Vuosien myötä työssä oppii olemaan stressaamatta ja hermoilematta ja luottamaan prosessiin. On äärimmäisen tärkeää, että kun kaikki sujuu hyvin, ei säädetä turhia. ? f Silmä ja korva kertovat Kerran tunnissa otetaan laatunäyte, ja merkataan päätteelle valvottavat asiat pitkään listaan. Näen jo silmämääräisestikin, jos arkista tahtoo tulla liian pitkää tai on muuta poikkeavaa, ja kuulen myös äänestä, jos prosessin kulku muuttuu. Jos niin käy, laitan linjan poikki ja teen tarvittavat toimenpiteet, että laadun saa taas kohdilleen. Jos huonolaatuista pääsee lavaamoon saakka, soitan vuoromestarille, että nyt on käynyt näin. Harvemmin sellaista kuitenkin sattuu. Linjallani tuotetta tulee hitaammalla tahdilla kuin esimerkiksi alakerran toiletilla, joten tässä pystyy helpommin laatua valvomaan. Minulla on aivan ihanat työkaverit. Meillä on yläjalostuksella tosi hyvä henki. Jos on ongelmia, muut operaattorit tulevat auttamaan. Kun olen työskennellyt jo pitkään, joka vuoron työkaverit ovat tulleet tutuiksi. Kun työkaverit vaihtuvat vuorojen mukaan, niin itsekin pitää osata työskennellä niin, että tunnustelee, miten juuri tämän henkilön kanssa kommunikoidaan ja tehdään töitä niin, että homma parhaiten sujuu. Parhaat neuvot ovat tulleet äidiltä Äitini ja myös mummoni olivat täällä töissä. Pidän sitä vahvuutena, että olen osa naisten sukupolvien ketjua. Ei sitä tiedä, vaikka tämä ketju jatkuisi. Nyt 13-vuotias tyttäreni voisi hyvin tulla joskus kesätöihin ja vaikka minulle oppiin. Myös 11-vuotias poikani on kiinnostunut siitä, mitä äiti tekee työkseen. Olen koko työhistoriani tehnyt kolmivuorotöitä. Näin jo kotona, millaista se on. Äidin piti päivällä päästä nukkumaan, kun oli menossa yövuoroon. Hän ei silti koskaan valittanut eikä näyttänyt väsyneeltä. Hän oli minulle hyvä esikuva. Meissä suvun naisissa on hyvin paljon samaa sekä ihmistyyppinä että työntekijänä. Olemme tarkkoja ja tunnollisia. Äidiltä olen myös saanut parhaat neuvot. Hän sanoi, että vaikka olisi hiljainen, vetäytyvä ja arka luonteeltaan, niin tehtaalla pitää olla reipas, että siellä pärjää. Sitä äiti myös aina sanoi, että vaikka et tuntisi tehtaalla vastaantulevaa ihmistä, niin aina reippaasti tervehdit kaikkia. Se jäi mieleen. Kun ruokahuoneeseen mentiin, äiti muistutti, että muista sanoa huomenta kaikille. Hän opetti hyviä tapoja. Äiti sanoi myös, että aina, jos tulee jotain, ja vaikka tuntuisi kuinka tyhmältä, niin aina pitää kysyä. Ja jos ei ole juuri nyt mitään tehtävää, niin käyt reippaasti kysymässä, mitä nyt voisin tehdä. Ei pidä jäädä nurkille norkoilemaan. Itsestä on huolehdittava Laadukkaaseen elämään kuuluu myös omasta hyvinvoinnista, terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen. Siten jaksaa vuorotöitä ja perhe-elämääkin paremmin. Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on tärkeää. Tykkään liikkua luonnossa: siinä saa ajatukset pois työstä. Työmatkani on 37 kilometriä kotiin Jämsänkoskelle, ja siinä menee autolla puolisen tuntia. Yleensä vietän sen hiljaisuudessa. Joskus yövuoron jälkeen laitan radion päälle ja lauleskelen mukana, niin pysyn paremmin hereillä. Pääsen työstä irti, kun vaihdan työmatkan aikana kaupunkia, vaikka tykkään toki Mäntästä, jossa olen lapsuuteni viettänyt. Olen tyytyväinen sekä työhön että elämääni muutenkin. Asiat ovat tasapainossa. Monesta asiasta saan olla kiitollinen.»?• Perinteen jatkaja Mari Schildt Mikko Vähäniitty Pauliina Kangasluoma on ylpeä saadessaan jatkaa sukunsa naisten historiaa tehtaalla. TYÖPAIKKA:?Metsä Tissue Mänttä. NYKYINEN TEHTÄVÄ: Prosessinhoitaja käsipyyhelinjoilla. KOULUTUS: Artesaani metalliseppä, ohjaustoiminnan artenomi, taidekasvatusopintoja avoimessa yliopistossa. HARRASTUKSET: Liikunta ja veneily Päijänteellä. PERHE: Aviomies ja 11ja 13-vuotiaat lapset. MOTTO: Nauti hetkestä. Pauliina Kangasluoma, 46 »Ei pidä jäädä nurkille norkoilemaan.» poikani on kiinnostunut siitä, mitä äiti tekee työkseen. Olen koko työhistoriani tehnyt kolmivuorotöitä. Näin jo kotona, millaista se on. Äidin piti päivällä päästä nukkumaan, kun oli menossa yövuoroon. Hän ei silti koskaan valittanut eikä näyttänyt väsyneeltä. Hän oli minulle hyvä Meissä suvun naisissa on hyvin paljon samaa sekä ihmistyyppinä että työntekijänä. niin aina pitää kysyä. Ja jos ei ole juuri nyt mitään tehtävää, niin käyt reippaasti kysymässä, mitä nyt voisin tehdä. Ei pidä jäädä nurkille norkoilemaan. Itsestä on huolehdittava Laadukkaaseen elämään kuuluu myös omasta hyvinvoinnista, terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen. Siten jaksaa vuorotöitä ja perhe-elämääkin paremmin. Tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä on tärkeää. Tykkään liikkua luonnossa: siinä saa ajatukset pois työstä. Työmatkani on 37 kilometriä kotiin Jämsänkoskelle, ja siinä menee autolla puolisen tuntia. Yleensä vietän sen hiljaisuudessa. Joskus yövuoron jälkeen laitan radion päälle ja lauleskelen mukana, niin pysyn paremmin hereillä. Pääsen työstä irti, kun vaihdan työmatkan aikana kaupunkia, vaikka tykkään toki Mäntästä, jossa olen lapsuuteni viettänyt. Olen tyytyväinen sekä työhön että elämääni muutenkin. Asiat ovat tasapainossa. Monesta asiasta saan olla kiitollinen.»? ?Metsä Tissue Mänttä. Prosessinhoitaja Artesaani metalliseppä, ohjaustoiminnan artenomi, taidekasvatusopintoja avoimessa yliopistossa. Liikunta ja veneily Aviomies ja 11ja 13-vuotiaat Kangasluoma, 46 »Ei pidä jäädä nurkille norkoilemaan.» Paperi_22-23_laadusta.indd 22 Paperi_22-23_laadusta.indd 22 11.1.2024 14.55.51 11.1.2024 14.55.51
L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Äiti neuvoi Pauliina Kangas luomaa, että vaikka olisi luon teeltaan vetäy tyvä, tehtaalla pitää olla reipas ja tervehtiä kaikkia. Sen Pauliina muisti jalostuslinjal lakin vahtiessaan paperipaketteja. PaPeriliit to?01 / 2024?23 Paperi_22-23_laadusta.indd 23 Paperi_22-23_laadusta.indd 23 11.1.2024 14.55.52 11.1.2024 14.55.52
24?PaPeriliit to?01 / 2024 Tule mukaan jäsentapahtumiin Perhetapahtuma on PowerParkissa 8.6. Golf on uusi laji jäsentapahtumissa. Nuorten tapahtuma on loppuvuodesta. TÄnÄ vuonna Paperiliitto ammattiosastoi neen järjestää paljon erilaisia jäsentapah tumia. Tapahtumat kokoavat paperiliitto laiset yhteen ja ohjelmaan mahtuu aina sekä ajankohtaista asiaa että mukavaa yhteistä tekemistä ja kisatunnelmaa. Mikä tapahtuma on sinulle sopivin? Valitse omasi ja ilmoittaudu mukaan! KeilAMeSTARUUS 1.4.–18.5. Walhalli, Val keakoski SAliBAnDYTURnAUS 4.5. Rauma FRiSBeeGOlFkilPAilUT 18.5. Keurusselkä PeRHeTAPAHTUMA 8.6. PowerPark, Härmä MOTORiSTien kokoontumisajot 14.–16.6. Himos, Jämsä HUOM! Ilmoittautuminen käynnissä ja päättyy 15.3. (jos et hyödynnä majoitustarjousta, ilmoittautuminen vii meistään 31.3.) GOlFkilPAilU 29.6. KoskiGolf, Kuusan koski *UUTUUS JAlkAPAllOTURnAUS, syyskuu, Lahti nUORTen TAPAHTUMA, ajankohta avoin nAiSTen TAPAHTUMA, marrasjoulukuussa SeURAA ilMOiTTelUA osoitteessa pape riliitto.? /jasenasiat/tapahtumat. Laita seurantaan myös liiton somekanavat: Instagram/@paperiliittory, Facebook/ Paperiliitto r.y. Paperiliiton motoristit kokoontuvat Himoksella 14.–16.6. Kari Puolakka, Pekka Sulkumäki, Mia Sulkumäki, Juha Ylijoki, Riitta Ylijoki, Maarit Sulkumäki ja Hannu Borgström osallistuivat tapahtumaan viime kesänä Kotkassa. reiMa KaNGaS Tarjolla on runsaasti tapahtumia, tule mukaan ja innosta työkaverisikin. 1 / H i o m o kesänä Kotkassa. reiMa KaNGaS Moottoripyörätapahtuman Ilmoittautuminen on käynnissä ja päättyy 15.3. jos et hyödynnä majoitus tarjousta, ilmoittautuminen viimeistään 31.3. Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 24 Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 24 19.1.2024 9.50.57 19.1.2024 9.50.57
PaPeriliit to?01 / 2024?25 Tarjolla on runsaasti tapahtumia, tule mukaan ja innosta työkaverisikin. j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t ta a Ilmoita muutoksista YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Vaihdatko työpaikkaa? Aloitatko kesätyöt? Jäätkö perhevapaal le? Jos työtilanteesi muuttuu tai alat opiskella, muista ilmoittaa asiasta Paperiliiton jäsenrekisteriin. Kätevimmin ilmoitat muutoksista sähköisesti eAsioinnissa tai olemalla yhteydessä liiton jäsenrekisteriin sähköpostitse: jasenrekisteri@paperiliitto.fi. Linkki eAsiointiin löytyy osoitteesta www.paperiliitto.fi ja mobiilijäsenkortista. Palveluun kirjaudut pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Jos et vielä ole ladan nut mobiilijäsenkorttia puhelimeesi, tilaa latauslinkki puhelimee si eAsioinnin Jäsentiedotosiosta. MAKSUVAPAUTUS Vapaudut jäsenmaksusta esimerkiksi, jos olet työttömänä, perhe vapaalla, päätoiminen opiskelija, varusmiespalveluksessa tai pal kattomalla sairauslomalla. Jos tiedät maksuvapautuksen keston, ilmoita sen alkamis ja päättymisaika. Jos et ole varma päätty misajasta, ilmoita tilanteestasi 36 kuukauden välein. Työttömyy destä ilmoitetaan takautuvasti, mielellään 3 kuukauden välein. Voit ilmoittaa maksuvapautusajan eAsioinnissa. Tunnistau duttuasi eAsiointiin 1) valitse Jäsenmaksutiedotsivun alalaidas ta ”Syötä palkaton jakso”. Siitä avautuvassa ikkunassa 2) valitse palkattoman jakson alkamispäivä ja päättymispäivä. 3) Valitse palkattoman jakson syy valikosta ja 4) tallenna. Täyttämäsi tie dot välittyvät jäsenrekisterin käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. JÄSENYYDEN SIIRTO Jos siirryt pysyvästi pois paperiteollisuuden ammatista tai työalalta, liity uuden alasi liiton ja työttömyyskassan jäseneksi. Pysyväksi siirtymiseksi katsotaan pysyvä tai yli vuoden määrä aikainen työsuhde muulla alalla. Siirtyessäsi valtuuta uusi liittosi ja työttömyyskassasi ilmoittamaan erostasi Paperiliittoon ja Pa perityöväen Työttömyyskassalle. Lyhyiden työsuhteiden vuoksi liittojen välillä ei ole tarpeellista tehdä vaihtoja. Vekkelin tehtävät sijoittuvat työsuojelun vas tuualueelle. Vekkeli siirtyy Paperiliittoon Metsä Boardin Äänekosken kartonkitehtaalta, jossa hänen työ uransa on jatkunut yhtäjaksoisesti elokuusta 2001 lähtien. Viisi viime vuotta hän toimi pääluottamus miehenä. Lisäksi hän on ollut aktiivisesti mukana työsuojelutoimikunnassa ja kaksi kautta ensim mäisenä varavaltuutettuna. Tänä vuonna tehtävässään aloittaneet työ suojeluvaltuutetut pääsevät tutustumaan Eero Vekkeliin alkuvuodesta, kun heille järjestetään uusien valtuutettujen tutustumistilaisuus liiton toimistolla. Tilaisuuteen kutsutaan myös koro naaikaan valittuja valtuutettuja. Vekkelille on tärkeää pitää valtuutetut ajan tasalla. – Yritän jakaa tietoa mahdollisimman nopeasti ja laajasti mikäli toimialalla tai työpaikolla tapahtuu jotain merkittävää, Vekkeli kertoo. Vekkeli miettii hetken vastausta kysymykseen, millainen hän on ja mikä kuvaa häntä parhaiten. Perusluonteeseen kuuluu olla aina ajoissa paikalla. – Olen ehkä turhankin tarkka. Minulle on myös tärkeää ottaa asioista ensin selvää, ennen kuin luon kantani. Vekkelin perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi tytärtä. Vapaaajalla hän pitää liikkumisesta luon nossa, mieluiten polkupyörällä. Oman aikansa Vekkeli antaa viljatuotteiden tekemiseen. – Leipomisessa näen vaivaa: teen hapanjuuri leipää ja pitsaa. Yhteistä näissä on se, että pyrin saamaan viljan sielunelämän jotenkin hyppy siini.?•?EEva Eloranta-JokEla Uusi vuosi toi Paperiliiton edunvalvontaosastolle uuden toimitsijan. Hän on Eero Vekkeli Äänekoskelta. Uusi tekijä liiton edunvalvonta osastolle Eero Vekkeli on aloittanut työt liitossa vastuualueenaan työsuojelu. Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 25 Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 25 19.1.2024 9.50.58 19.1.2024 9.50.58
26?PaPeriliit to?01 / 2023 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Hallitusohjelman muutokset ansioturvaan Muutoksista osa on tullut voimaan jo vuoden 2024 alussa ja osa muutoksista astuu voimaan myöhemmin vuoden aikana. OMAVASTUUAIKA 1.1.2024 lukien omavastuuaika piteni seitsemään päivään nykyisestä viidestä päivästä. Omavastuuajan pituus on seitsemän päivää, jos omavastuuajan ensimmäinen päivä on 1.1.2024 tai sen jälkeen. LOMAKORVAUKSET Tammikuun alusta alkaen myös lomakorvaukset alkoivat vaikuttaa ansiopäivärahaoikeuteen. Työsuhteen päättyessä pitämättömistä lomapäivistä maksettu lomakorvaus jaksotetaan, eli se estää ansiopäivärahan maksun määräajaksi. Lomakorvaus jaksotetaan, jos se maksetaan 1.1.2024 tai sen jälkeen päättyneen työsuhteen perusteella. Yhden kuukausipalkan suuruinen lomakorvaus estää ansiopäivärahan maksamisen noin kuukauden ajaksi. Omavastuuaika alkaa vasta mahdollisen lomakorvauksen jaksotuksen jälkeen. INDEKSIKOROTUKSET Lakimuutosten myötä työttömyysturvaan ei tehdä indeksikorotusta. Indeksikorotukset jäädytettiin vuosille 2024–2027. Työttömyysturvan perusosa pysyy siis 2023 vuoden tasossa. LAPSIKOROTUKSET Lapsikorotuksiin tehtiin vuonna 2023 ylimääräinen korotus. Tämä korotus poistui vuoden 2024 alussa. Ajalta 1.1.–31.3.2024 maksettavissa päivärahoissa lapsikorotus tulee laskemaan lasten määrästä riippuen 25–48 euroa kuukaudessa. 1.4.2024 lukien työttömyysturvan lapsikorotusten maksu päättyy kokonaan. SUOJAOSA Lisäksi työtulojen sovittelussa käytetty suojaosa, bruttona 300 e/kk tai 279 e/4 viikkoa, poistuu. Suojaosan poistumisen jälkeen jokainen työttömyyden aikana osa-aikatyöstä tai keikkatyöstä maksettu palkkaeuro pienentää kyseisen maksujakson työttömyyspäivärahaa 50 sentillä. Muutosta sovelletaan 1.4.2024 jälkeen alkaviin hakujaksoihin. VUOROTTELUVAPAA Vuorotteluvapaajärjestelmä on tarkoituksena lakkauttaa 1.8.2024. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan lakkauttaminen tulisi voimaan siten, että vuorotteluvapaan voisi aloittaa vielä 31.7.2024. Jotta vuorotteluvapaa katsottaisiin aloitetuksi 31.7.2024 mennessä, vuorottelusopimus olisi toimitettava työja elinkeinotoimistolle ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivä tulisi olla viimeistään 31.7.2024. Heinäkuussa alkanut vuorotteluvapaa voisi jatkua koko 180 kalenteripäivän enimmäismäärän. Hallituksen esitys vuorotteluvapaalain kumoamisesta on tarkoituksena antaa eduskunnalle helmikuussa. Huomaathan, että lakimuutoksen voimaantuloa koskevat tiedot ovat alustavia ja niihin voi tulla muutoksia ennen eduskuntakäsittelyä ja eduskuntakäsittelyn aikana. TYÖSSÄOLOEHTO Syyskuusta alkaen lakimuutos vaikuttaa jatkossa myös työssäoloehtoon. Työssäoloehdon pituus kaksinkertaistuu nykyisestä 26 viikosta. Samalla työssäoloehto muuttuu tuloperusteiseksi eli työssäoloehto euroistetaan. Oikeus ansiopäivärahaan siis määrittyy tehtyjen työtuntien sijaan maksetun palkan perusteella. Työskentelykuukausia voi kerryttää 28 kuukauden ajan, mikä tarkoittaa kahta vuotta ja neljää kuukautta. Esimerkiksi opiskellessa työskentelykuukausia voi kuitenkin kerryttää pidemmältä ajalta. Hallituksen esitys toista lakimuutoskokonaisuutta koskien on tarkoitus antaa helmikuussa 2024. Tähän kokonaisuuteen kuuluvat ansiosidonnaisen porrastus ja ikäsidonnaisista poikkeuksista luopuminen. Ajantasaiset tiedot lakimuutosten etenemisestä saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestö TYJ:n sivuilta osoitteesta https:// www.tyj.fi/lakimuutokset/ LAKIMUUTOKSEN MUKAISESTI TYÖTTÖMYYSTURVAN MÄÄRÄÄ TULLAAN LEIKKAAMAAN JA OIKEUTTA ETUUTEEN RAJOITTAMAAN VUONNA 2024 ASTEITTAIN. Paperi_26-27_kassa.indd 26 Paperi_26-27_kassa.indd 26 17.1.2024 13.39.05 17.1.2024 13.39.05
/ 27 1 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a m u i s t o k i r j o i t u s työ, ??-tuntinen vuorojärjestelmä, mukava työporukka ja toimiva kommunikaatio johtoportaaseen. DS Smith Packakingin aaltopahvitehtaalla Tampereelle työskentelevä Luukas Hyrkäs, ??, ynnäilee työnsä hyviä puolia ja sanoo, että valittamista ei ole. – Paras työpaikka, missä olen tähän mennessä ollut. Kun Hyrkäs peruskoulun jälkeen mietti, mihin suuntaisi, olivat tulevaisuudensuunnitelmat hyvin epäselviä. – Sen tiesin, että lukio ei kiinnosta, koska en ole lukijavaan tekijätyyppi. Vielä viikkoa ennen yhteishakua minulla ei ollut hajuakaan, mihin hakisin. Sitten opinto-ohjaaja vinkkasi prosessiteollisuuden opinnoista. ”Ihan sokkona” aloitetut opinnot tuntuivat heti omilta. Hyrkäs kehuu myös opettajaansa, joka oli kolunnut aiemmin monet paperitehtaat ja kierrätti opiskelijoitaan ympäri maata eri tehtailla tutustumassa. Valmistuttuaan prosessinhoitajaksi Hyrkäs teki ennen ja jälkeen armeijan kaksi ja puoli vuotta töitä UPM Ra? atacilla. Sitten tehtaalle tulivat yt:t, eikä määräaikaisuuksia jatkettu. – Muutaman kuukauden olin ihan muissa hommissa, kunnes huomasin, että DS Smith hakee työntekijöitä. Tartuin heti tilaisuuteen. Työt aaltopahvitehtaalla alkoivat marraskuussa ????, ja viime kesänä Hyrkäs vakinaistettiin. Runsaaseen kahteen vuoteen mahtuu jo monenlaista: alussa Hyrkäs työskenteli jätejärjestelmän hoitajana, sitten hän opetteli yhden jalostuskoneen ja nyt hän työskentelee toisella jalostuskoneella. – Lyhykäisesti sanottuna stanssaamme eli leikkaamme aaltopahviarkkeja asiakkaille sopivaan muotoon. Mutta työhön kuuluu kaikenlaista ongelmanratkaisua, laaduntarkkailua ja pientä ja isompaa säätöä. Hyrkäs on päässyt myös opettamaan sekä kesätyöntekijöitä että vakituista väkeä jätejärjestelmän hoitoon ja koneelle. Lahjakkuutta sillä saralla on, vaikka hän ei ole kouluttajakoulutuksia käynytkään. – Kouluttajana toimiessa on osattava laittaa itsensä toisen asemaan. Lisäksi mietin sitä, että opastettava saattaa olla tuleva työkaverini. Haluan, että osaa hoitaa hommansa hyvin. • ”Paras työpaikka tähän mennessä” Werstaassa on mm. Dorothea Langen valokuvia Yhdysvaltain ????-luvun lamasta. Kuva ? lapsen äidistä Florence Thompsonista on noussut ikoniseksi. Tampereen osasto neloseen kuuluva Luukas Hyrkäs työskentelee jalostuskoneella DS Smith Packakingilla. Yhteisvoimaa museossa Werstaalla Tampereella on esillä viisi näyttelyä. Museon uusi päänäyttely Yhteisvoimin kertoo vaasalaisista puuvillatehtaalaisista. Teollisuusmuseossa esitellään tampereen teollisuuden kaksisataavuotista taivalta ja Höyrykonemuseossa Suomen suurinta tehdashöyrykonetta alkuperäisellä paikallaan. Tuorein vaihtuva näyttely koostuu dokumentaarisen valokuvauksen klassikon Dorothea Langen kuvista Yhdysvaltojen ????-luvun lamasta. Näyttelyyn liittyy maksuton luentosarja Maailma pulassa, jota voi seurata Werstaan auditoriossa tai Teams-sovelluksella. Linkki julkaistaan viikkoa ennen luentoa Werstaan nettisivulla. • 1 k y s y m y s t ä 1. Paljonko Suomessa syntyy pakkausjätettä henkeä kohden vuodessa? 2. Mitä hemofobiasta kärsivä pelkää? 3. Mikä oli Jukolan veljesten kissan nimi? 4. Minkämaalainen autonvalmistaja on Hyundai? 5. Mitä merkitsee sana ra? aava? 6. Montako päivää on helmikuussa vuonna 2024? 7. Minkä meren rannalla on Mariupol? 8. Mikä on Unkarin valtiomuoto? 9. Mikä on Serbian pääkaupunki? 10. Missä NHL-joukkueessa Mikko Rantanen kiekkoilee Vastaukset sivulla 35. »viikkoa ennen yhteishakua minulla ei ollut hajuakaan, mihin hakisin.» Paperi_26-27_kassa.indd 27 Paperi_26-27_kassa.indd 27 18.1.2024 21.03.10 18.1.2024 21.03.10
28?PaPeriliit to?01 / 2024 1 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 30 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 25.2. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 1”. Ristikon 8/2023 palkinnon sai Aarni Sundqvist Kotkasta. ari Kiviharju Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 28 18.1.2024 17.00.41 18.1.2024 17.00.41
PaPeriliit to?01 / 2024?29 PaPeriliit to?01 / 2024?29 1 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Valoa kohti piteni tänään viisi minuuttia! Mahtavaa! Hanki hohtaa niin että silmiä kirveltää! Tiedättekö, vielä kun sen puolentoista kuukautta jaksaa odottaa, se tapahtuu taas, ensimmäistä kertaa, kun lähtee hakemaan puita pihamökin takaa. Ilma kantaa pellon laidasta sulan maan tuoksun. Sinä iltana lentää rastas kuusen latvaan ja viheltää. Tällaisia ajatuksia auringonvalo aiheuttaa Jarno Kivessä. Mies hymyilee kuin Lempäälän keksi ja lapioi lumeen polkua. – Minusta juuri tämä hetki vuodesta on paras. Just nyt kaikki ens kesän suunnitelmat vielä toteutuu. Just nyt mikään ei ole mahdotonta! On iltapäivä, lomapäivä, hyvä päivä. Pihatyöt kohta tehty. Kun Jarno menee sisälle, koira tulee häntä vastaan häntä viuhuen. Ulos, ulos, se ajattelee, ja se ajatus toteutuu. • teKSti ja Kuva: ilKKa PalMu Jarno Kivi asuu vaimonsa ja sekarotuisen koiransa kanssa Lempäälässä Ideaparkin takana näkyvien peltojen takana, käy Takolla töissä Teslalla ja on muutenkin tyytyväinen elämäänsä. Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 29 18.1.2024 17.00.48 18.1.2024 17.00.48
30 / Stora Enson soodakattilaa ovat pyörittämässä talteenoton operaattorit Veikko Turunen ja Antti Kivikoski. Työparin tontille kuuluvat lisäksi haihdutin, hajukaasupolttimet ja mäntyöljyn keitto. Kolmen tunnin vaihdoin yksi ajaa kattilaa ja toinen on kenttähommissa. – Tämä on joukkuelaji. Ei ole hyötyä, jos ajomies on huippu ja kenttämies ei, tai toisinpäin. Tässä täytyy täysin luottaa toiseen. Meillä on mennyt hyvin, Kivikoski sanoo. Turunen toteaa, että molemmilla pitää olla ammattitaito ja tieto siitä, mitä tekee. He ovat työskennelleet yhdessä vuosikymmenen siitä asti, kun Kivikoski tuli Turusen oppiin, ja luottamusta löytyy. – Kokemusta Veikolla on huomattavasti enemmän kuin minulla. Toki ongelmat on ratkaistava yhdessä, ja porukalla mietitään. Kaksi tyhmää päätä on enemmän kuin yksi, Kivikoski hymyilee. Heidän työssään luottamus korostuu, koska putkissa kiertää lipeää ja höyryjä. Terveys ja jopa henki voi olla työparin ammattitaidon varassa. – Häiriötilanteet ovat pahimpia. Pitää pystyä tietämään, mitä toinen tekee. Muuten voisi tapahtua pahakin tapaturma. Pitää myös pystyä luottamaan, että työkaveri varmistaa tehneensä oikein, ja niin toimii itsekin. Ettei mitään jätetä empätiiä -varaan, Turunen sanoo. Työparin vapaa-aikakin menee samanlaisissa puuhissa. Linnustuskausi päättyi, ja ennen pakkasia odoteltiin pilkille pääsyä. Monena talvena on ollut hankala lähteä moottorikelkalla jäälle, koska sinne on kertynyt vettä. Mikäs siinä, kun herkkusuiden pakastimet ovat täynnä riistaa. – Omasta riistasta ja kalasta tehdyt ruuat ovat parasta, esimerkiksi teeritai metsolihapullat tai jauhelihapihvit. Ja hyvä kastike kruunaa. Myös kuha maistuu eri muodoissaan, Turunen kertoo. Alkaneelle vuodelle molemmat toivovat parempia taloudellisia aikoja. – Se olisi suurin odotus, että laitteet pysyisivät tulilla ja saataisiin käydä täällä, Kivikoski miettii. – Kun pääsisi vain sopuun noissa työmarkkinahommissa. Ja että tulisi maailmalla rauha, niin lähtisi taas kaikki rullaamaan, Turunen jatkaa. Ja kesäkin tulee aikanaan. Päivät jo pitenevät. • Oma terveys voi olla kiinni kaverista. Silloin on mukava tietää, että tällä löytyy osaamista. Tärkeintä on luottamus »Siitä ei ole hyötyä, jos ajomies on huippu ja kenttämies ei, tai toisinpäin.» t y ö p a r i – Hyvä yhteistyö ei ole mikään itsestäänselvyys, mutta meillä se sujuu, sanoo Veikko Turunen (vas.). Antti Kivikoski tuli hänen oppiinsa kymmenkunta vuotta sitten. 1 / t a u k o t i l a Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 19.1.2024 10.52.16 19.1.2024 10.52.16
/ 31 1 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Veitsiluodosta Tainionkoskelle : Imatra : 26.1.1984 Keminmaassa : vaimo ja 9 kk-ikäinen poika : prosessinhoitaja 2, KA 5:n jälkikäsittely, Stora Enso Tainionkoski : Veitsiluodosta irtisanotuilla entisille työkavereille ja nykyisille työkavereille Tainionkoskelle : yllätyksestä perhe piirissä vastaa vaimo . Janne Savolainen tehtaan sulkeminen oli sellainen järkytys, että Janne Savolainen alkoi taas tupakoida. Työpaikkoja selatessa silmiin osui yksi neljäksi kuukaudeksi Stora Enson Imatran tehtailta. – Vaimo patisti hakemaan. Esimies piti haastattelun Teamsin välityksellä. Seuraavana päivänä hän soitti ja kysyikin jo työvaatteen kokoa. Reilussa kahdessa vuodessa on tapahtunut paljon: muutto Imatralle vuokra-asuntoon, ensimmäinen kesätyö, sen perään vakituinen työpaikka, muutto omaan taloon Imatralla ja Jaakko-pojan syntymä. Koti säilyi myös Keminmaassa. – Muutokset olen kokenut positiivisena ja paljon hyvääkin on tapahtunut. Seuraava vaihdos tulee pian, kun Nina palaa äitiyslomalta töihin. Työpaikka sijaitsee Espoossa, ??? kilometrin päässä Imatralta. • I on edessä jännitysdraamaa, sillä maassa pidetään yleisvaalit keväällä. Maailmanhistorian suurimmat vaalit hengästyttävät koollaan: jättimäinen koneisto pyörii useamman kuukauden ja äänioikeutettuja on arviolta 950 miljoonaa. Porrastetussa äänestyksessä äänestyspaikkoja on yli miljoona ja virkailijoitakin 10 miljoonaa. Intia tuppaa mainostamaan itseään usein maailman suurimpana demokratiana. Mutta mitä demokratian, parlamentin ja poliitikkojen rooli merkitsee tavalliselle intialaisille? Demokratia on häilyvä käsite. Täällä sanotaan usein niin, että valta kuuluu niille, joilla on siihen varaa. Parlamentin roolista päätöksenteossa ei kaduntallaajalla ole juuri käsitystä. Viranomaisia pidetään tavallisten ihmisten elämää hankaloittavina, heidän lahjuksensa kallistuvat vuosi vuodelta ja he vaativat yhä lisää veroja, mutta mitä varten? Julkinen talous ei tue keskivertopalkansaajaa juuri missään muodossa. Kansa kokee poliitikot pääasiassa roistoina, jotka ajavat omia asioitaan ja jotka luovat lakeja, joista vain heidän lähipiirinsä hyötyvät. Poliitikkoja vangitaan usein, ilman sen suurempia syitä – koska he nyt vaan eivät miellytä valtaapitäviä. Tai sitten he ovat oikeasti sekaantuneet johonkin hämärähommiin. Vankilasta päästyään heistä leivotaan väärinymmärrettyjä sankareita ja näin on suosio taas taattu. Poliittiset dynastiat ovat aina olleet vahvasti edustettuna vaaleissa. Maata ovat itsenäistymisestä asti hallinneet perheet: Gandhit pohjoisessa, Thakerait Maharashtrassa, Amarindarit ja Bandalit Punjabissa ja Abdullahit Kashmirissa. Ehkä intialaisille on perheajattelu politiikassakin hyvin luontevaa. Perhe kun ajaa kaiken etusijalle, sitten vasta muut. Äänestyspäätöskin on kollektiivinen ja siitä päättää melkein aina joko perheen miespuolinen pää tai kylänvanhin. Ainakin tieto ehdokkaasta haetaan juuri heidän suustaan, ei millään vaalikoneilla. Itse vaalipäivää ennen julistetaan koko maahan muutaman päivän kestävä alkoholin myyntikielto. Näin estetään viinan avulla tehdyt ääntenostot. • »Lahjukset kallistuvat vuosi vuodelta ja he vaativat yhä lisää veroja.» Vartijan viimeinen toivomus työnsi vuoron päätteeksi jätepaperia täynnä olevat kottikärryt portista ulos. Portinvartija penkoi silpun, ei löytänyt mitään ja antoi miehen mennä. Kuukauden päästä sama toistui, ja seuraavan kuukauden. Kottikärryjen kuukausittaisesta pöyhimisestä kehkeytyi rituaali, joka päättyi vasta kun vartija oli töissä viimeistä päivää. Hän sanoi varastomiehelle: – Tiedän, että varastat jotakin. En kerro kenellekään, jään tänään eläkkeelle. Voisitko vihosta viimeen kertoa mitä varastat? – No näitä kottikärryjä tietenkin. • Mikä vitsi kiertää sinun työpaikallasi? Lähetä se osoitteella tiedotus@paperiliitto.? , aiheena loppukevennys. l o p p u k e v e n n y s portista ulos. Portinvartija penkoi silpun, ei löytänyt mitään ja antoi miehen mennä. Kuukauden päästä sama toistui, ja seurituaali, joka päättyi vasta kun vartija oli Hän sanoi varastomiehelle: – Tiedän, että varastat jotakin. En kerro kenellekään, jään tänään eläkkeelle. Voisitko vihosta viimeen kertoa mitä varastat? Mikä vitsi kiertää sinun työpaikallasi? Lähetä se osoitteella tiedotus@paperiliitto.? , aiheena loppukevennys. Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 19.1.2024 10.52.16 19.1.2024 10.52.16
PaPeriliit to?01 / 2024?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä K olkytäkaks on pakkasta. Veän puhtaat villa sukat paljaaseen jalkaan, ja ehottomasti kahet päällekkäin. Se on kaiken aa ja oo, niin ei vahin gossakaan palellu varpaat. Merinovillakerraston päälle tulee softselli housut ja fleesepaita ja toppahousut, sitte lämpösaappaat, kevytuntuvatakki, kauluri, kypäräpipo, karvalakki, paksu parkatakki ja lampaankarvaset nahkahanskat. Sitte vaan ovesta ulos, koirat autoon ja nokka kohti Kemin merta. Mulla on kolme haskia, Tuikku ja Mona ja Leidi. Kaiken vapaaajan vietän talvella niitten kanssa. Voi että miten ne ulvoo! *** Me asutaan mun 12vuotiaan pojan Markuksen kanssa toi sella puolen joenhaaraa kuin tehdas. Isä on siellä töissä ja osa sukuakin. Se vaikutti, että opiskelin koneistajaksi ja asentajaksi. Pääsin verstaalle kunnossapitoon. Saan siellä päivätöissä hit sailla putkilinjoja ja muita esivalmisteita. Kotipihassa oottaa kessää Dodge Dakota, johon oon rungon jo korjannu. Koirat tarvii kuljetustason lavalle mihin saa häkit pultattua kiinni. Entisöinnistä tullee ihan paras homma. Töihin on 3 kilometriä, mökille joenhaaran rantaan 6 ja merelle saman verran. Siellä saa haskit juosta, ei ole umpikujaa edessä; siellä on sielulle tilaa silmänkantamattomiin. *** En mää itestään sinne päässyt. Vuosia sitten mulla oli ajokoira ja haskit. Isä käski lähtemään pilkille hänen ja Markuksen kanssa, mää että ei kiinnosta, hän että ota koirat mukaan ja lähe hiihtään. Lähin, mutta ei siitä tullut mittää, ajokoira karkas koko ajan. Sitte joku vanhempi mies huutaa saaresta että sulla on vääränrotunen koira: ”Tuu huo menna kello 11 tohon ja ota vaan haskit mukaan niin lähetään!” Minä tulin. Se oli paras päätös. Esan opissa pääsin nopeesti jyvälle rekitouhuista, meistä tuli parhaat ystävät. Hän heitti 12 koiralla 70 kilometrin lenkkejä! Minulla jää lenkit lyhyemmiksi kol mella koiralla, mutta hankin niitä lisää, kun vapaaaika lisääntyy. Esalla tuli ikä vastaan, hän antoi koirat pois, mutta minulla ajat on edessä. Että käyn sitä nopeammaksi mitä vanhemmaksi elän. Haluan tulla samanlaiseksi kuin Esa. Opettaa Markusta ja muita, hitsausta myös ja asennushommia, käydä koulut sitä varten. Luulen että se onnistuu. Haskeistahan saa ihan loput tomasti virtaa. ? Kemin talvi on kesää hienompi – ainakin, jos asiaa kysytään Tanja Kakolta ja hänen koiriltaan. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Nina Susi »käyn sitä nopeammaksi mitä vanhemmaksi elän.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 15.1.2024 11.43.18 15.1.2024 11.43.18
34?PaPeriliit to?01 / 2024 »OrponPurran hallitus vie palkansaajilta sekä rahat että oikeudet.» Jarkko Eloranta Kirjoittaja on SAK:n puheenjohtaja. T ällä tavoin voi kuvata istuvan oikeistohallituksen työmarkkinaheikennyksiä ja sosiaaliturvaleikkauksia. Hallitusohjelma on historiallisen paljon työnantajien tavoitteita suosiva ja palkansaajien etuja polkeva. Tylpästi sanottuna hallitusohjelman työelämäja sosiaaliturvakirjaukset on laadittu elinkeinoelämän ja työnantajajärjestöjen toimesta. Yhtään tasapainottavaa kirjausta ei hallitusohjelmaan ole eksynyt, niin puhtaaksi viljelty työnantajapaperi on kyseessä. Lista heikennyksistä ja leikkauksista on pitkä ja yksityiskohtainen. Niin pitkä, että tuskin kukaan sitä ulkoa muistaa, vaikka sitä useamman kerran lukisikin. Pitkä ja laaja lista on tietysti hallitukselta harkittu teko. Listalla on sekaisin isoja ja pieniä, merkityksellisiä ja vähäpätöisiä asioita. Asioiden toteutus on myös jaksotettu pitkälle aikajänteelle. Kun lista on laaja ja monipolvinen, niin asioiden merkitys eri ammattiliitoille ja työnantajajärjestöille on myös erilainen. Se, että ammattiliitot eivät ole leikkausten ja heikennysten merkityksestä ja tärkeydestä täysin samaa mieltä, näkyy tietysti myös siinä, miten yhtenäisesti ay-liike vastustaa hallituksen suunnitelmia. Yleisesti voi kuitenkin sanoa, että ay-liikkeen analyysi hallitusohjelmasta on samanlainen. Näin rajusti ja laajasti palkansaajia ja heitä edustavia ammattiliittoja vastaan ei ole aikaisemmin hyökätty. VALTAVAT HEIKENNYKSET Hallituksen ja työnantajapuolen näkökulmasta tärkeimpiä asioita leikkauksissa ja heikennyksissä ovat lakko-oikeuden rajoittaminen, paikallisen sopimisen vapauttaminen, vientivetoisen palkkamallin aikaansaaminen ja rajut työttömyysturvan leikkaukset. Nämä jos hallitus saa toteutettua, niin työnantajalinnakkeissa hymy on korvissa. Tämän ensisijaisuusja tärkeysjärjestyksen voi päätellä siitä, että nämä uudistukset on tehty ja tehdään niin nopeasti kuin mahdollista. Poliittisia lakkoja rajoitetaan heti ensimmäisenä, jotta duunarien ja heidän liittojensa protestit hallituksen muita heikennyksiä vastaan eivät olisi mahdollisia. Tukilakkoja suitsitaan, jotta seuraavalla tes-kierroksella ei tukilakoilla voitaisi vauhdittaa säällisten palkkaja työehtoratkaisujen aikaansaamista. Toteutussuunnitelma on kylmäverinen. Työttömyysturvaa leikataan lähes miljardilla eurolla. OrponPurran leikkauksia voi verrata vaikkapa Sipilän hallituksen toteuttamaan työttömyysturvan aktiivimalliin. Aktiivimallin leikkaus oli vain murusia verrattuna Orpon hallituksen leikkauksiin. NYT ON TOIMITTAVA Työttömyyspäivärahaa leikataan jo kahdeksan viikon jälkeen 20 prosenttia ja 24 viikon päästä tästä tehdään viiden prosenttiyksikön lisäleikkaus. Nämä leikkaukset koskevat myös lomautustilanteita. Pienipalkkaiselle SAK:laiselle duunarille ansiosidonnaisen työttömyysturvan pituus on käytännössä jatkossa kaksi kuukautta, vaikka hallituksesta kovin vakuutetaan työttömyysturvan keston säilyneen ennallaan. Teoriassa näin, käytännössä toisin. Kauas ovat hallitusherrat ja -rouvat irtaantuneet pienipalkkaisen duunarin elämästä. SAK liittoineen on jo kuukausia vastustanut näkyvästi, kuuluvasti ja vaikuttavasti hallituksen palkansaajia kurittavaa politiikkaa vastaan. Vastustukseen on ollut todella painava syy. Painavammat syyt kuin kymmeniin vuosiin. Me emme vastusta hallitusta sen kokoonpanon vuoksi, vaan sen tekemän politiikan vuoksi. Demokratiaan kuuluvat poliittiset työtaistelut, varsinkin silloin kun palkansaajien etuja ja oikeuksia poljetaan syvälle saveen, ilman että asioita edes valmistellaan kunnolla, ilman että asioilla olisi edes työllisyystai talousvaikutuksia. Nyt käynnissä on työnantajien ideologien hyökkäys palkansaajien vastaan, jota OrponPurran hallitus toteuttaa heidän puolestaan. Me emme voi vain vaieta ja hiljaa odottaa kohtaloamme, vaan meidän on toimittava oikeuksiemme ja toimeentulomme puolesta. Nyt ja jatkossa. ? »Hallitusohjelma on historiallisen paljon työnantajien tavoitteita suosiva ja palkansaajien etuja polkeva.» 1 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 17.1.2024 18.34.13 17.1.2024 18.34.13
/ 35 1 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 2 Aineistopäivä 6.3. Ilmestyy 22.3. Nro 3 Aineistopäivä 15.5. Ilmestyy 31.5. Nro 4 Aineistopäivä 14.8. Ilmestyy 30.8. Nro 5 Aineistopäivä 9.10. Ilmestyy 25.10. Nro 6 Aineistopäivä 4.12. Ilmestyy 20.12. 1 v a s t a u s t a 1. 166 kg 2. Veren näkemistä 3. Matti 4. Eteläkorealainen 5. Huomiota herättävä 6. 29 päivää 7. Asovanmeren 8. Tasavalta 9. Belgrad 10. Colorado Avalanchessa Jäsenkorttisi sisältää etuja ja koodeja Mobiilijäsenkortissa on linkit liiton viestintäkanaviin, uutisiin ja jäsen etuihin sekä koodit, joilla saat hyödynnettyä voimassa olevat jäsenetusi. Osa alennuskoodeista näkyy ainoastaan mobiilijäsenkortin puolella. Liiton jäsenkortti päivittyi vuodenvaiheessa puhelimessasi automaattisesti, kun jäsenyytesi on voimassa. Jos sinulla ei vielä ole mobiilijäsenkorttia, voit tilata latauslinkin eAsioinnin Jäsentiedot-osiosta. Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 19.1.2024 10.44.52 19.1.2024 10.44.52