• Onnen ohjakset Onnen ohjakset Optimistit elävät tutkitusti pidempään, terveempinä ja onnellisempina kuin pessimistit. Mari Karhu haluaa tsempata itseään ja muita hankalissakin tilanteissa. 01/25 P a p e r i l i i t t o Sulkeminen uhkaa Tampereen Takolla muutosneuvottelut. Luottamushenkilöt Irtisanomiset tulivat kalliiksi Stora Ensolle. Edulliset lomat Käytä hyväksesi Paperiliiton jäsenedut. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 30.1.2025 11.46.34 30.1.2025 11.46.34
• Lisätietoja haettavista kohteista, varaamisesta ja muista lomaeduista löydät holidayclub.? /yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin 9 15) puhelun hinta 0,60 €/min korkeintaan 3 € + pvm/mpm, yrityspalvelu@holidayclub.? HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 1 mh, 2+2, 62 m 2 vkot 23 32, 42 43, 52 475 €/vko vkot 33 41, 44 51 375 €/vko Katinkultaniemi 1 mh, 4+2, 52 m 2 vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko 2 mh, 6+2, 67 m 2 vkot 48 49 400 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 1 mh, 2+2, 43,5 m 2 vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko 1 mh, 2+2, 52,5 m 2 vkot 24 25 400 €/vko vkot 37 38, 41, 46 47, 51 300 €/vko 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 vkot 44 46 400 €/vko Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 23 52/2025. Viikkojen 23 52/2025 varaukset alkavat 21.2.2025 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Valitse oma lomasi Varaa Paperiliiton Holiday Club -loma HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari 2 mh, 4+2, 68 m 2 vkot 23 32, 42 43, 52 475 €/vko vkot 33 41, 44 45, 48 51 375 €/vko HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 1 mh, 3+2, 40 m 2 vko 52 400 €/vko vkot 41, 44 47 300 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPERE Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 vkot 48 50 350 €/vkonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arkiloma ma–pe (4 vrk) HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 1 mh, 2+2, 58 m 2 vkot 44 51 300 €/vko Lomalla yötä ja päivää HC_Paperiliitto_230x297_2025.indd 1 HC_Paperiliitto_230x297_2025.indd 1 21.1.2025 10.27 21.1.2025 10.27 Paperi_02-3_sisis.indd 2 Paperi_02-3_sisis.indd 2 30.1.2025 10.35.33 30.1.2025 10.35.33
• P a p e r i l i i t t o 1 / 2 2 5 7. 2 . 2 2 5 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Tämän lehden pääjutussa puhutaan optimismista. Siksi mekin muistutamme ajoissa, että on vaalikevät ja että kannattaa äänestää. Aluevaalit ja kuntavaalit järjestetään samanaikaisesti sunnuntaina 13. huhtikuuta. Äänestämällä vaikutat siihen, ketkä päättävät tärkeistä, jokaisen arkea koskevista asioista seuraavat neljä vuotta. Aluevaaleissa valitaan valtuutetut aluevaltuustoihin. Ne vastaavat hyvinvointialueiden sosiaalija terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisestä. Kuntavaaleissa valitaan valtuutetut kuntien kunnan toiminnasta ja taloudesta päättäviin valtuustoihin. Alkoiko kiinnostaa vai puuduttaa? Ota selvää ehdokkaista. Jos olet itse ehdolla ja liiton jäsen, käännä sivulle 35. • Ajoissa liikkeelle 04 Takon kartonkitehtaalle sulkemisuhka. 06 2000 työturvallista päivää DS Smithin Tampereen tehtaalla. 08 Voimaharjoittelu ehkäisee kremppoja ja auttaa painonhallinnassa. 09 Kun tehtaalla hiljenee, konttori rupeaa keksimään riitoja. 20 Rippikoulu kiinnostaa Amerikassakin. 22 Perhe ja isänmaa ovat Tero Jalosen ykkösasiat. 24 Lomaile edullisesti kotimaassa. 25 Jäsenrekisteri tiedottaa. 26 A-kassa tiedottaa. 27 Kimi Peltolan loikka kannatti. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Ihan tavallisena päivänä: siivous ei lopu ikinä. 30 Toiveiden työpaikka. Veturimiehet Imatran tehtailla. 31 Intialaiset tulevat Suomeenkin. 31 Synttärisankari lelulaatikolla. 16? Markus Tuominen pitää työttömyysturvan leikkauksia kohtuuttomina. – Nyt meininki on se, että kaikkia rangaistaan, hän sanoo. 18 Luottamushenkilöiden irtisanomiset Veitsiluodon tehtailta tulivat Stora Ensolle kalliiksi. Työtuomioistuimen päätöksen mukaan yhtiö rikkoi irtisanomissuojaa. 32 Mörkö iski Jussi Alangon vaappuun Norjan vuonolla. Oli kymmenes vuosi Jäämerellä, ja Alanko totesi kalakavereille, että tämä on nyt nähty. Jukka koskinen stora enso ilkka Palmu 66. vuosikerta Julkaisija · Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi · Päätoimittaja Eija Valkonen · Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela · Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi · Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki · Puhelin 010 289 7700 · Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi · Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi · Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 · Paino PunaMusta · Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi Lisätietoja haettavista kohteista, varaamisesta ja muista lomaeduista löydät holidayclub.? /yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin 9 15) puhelun hinta 0,60 €/min korkeintaan 3 € + pvm/mpm, yrityspalvelu@holidayclub.? HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 1 mh, 2+2, 62 m 2 vkot 23 32, 42 43, 52 475 €/vko vkot 33 41, 44 51 375 €/vko Katinkultaniemi 1 mh, 4+2, 52 m 2 vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko 2 mh, 6+2, 67 m 2 vkot 48 49 400 €/vko Katinkullan Kiinteistöt 1 mh, 2+2, 43,5 m 2 vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko 1 mh, 2+2, 52,5 m 2 vkot 24 25 400 €/vko vkot 37 38, 41, 46 47, 51 300 €/vko 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 vkot 44 46 400 €/vko Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 23 52/2025. Viikkojen 23 52/2025 varaukset alkavat 21.2.2025 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Valitse oma lomasi Varaa Paperiliiton Holiday Club -loma HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari 2 mh, 4+2, 68 m 2 vkot 23 32, 42 43, 52 475 €/vko vkot 33 41, 44 45, 48 51 375 €/vko HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 1 mh, 3+2, 40 m 2 vko 52 400 €/vko vkot 41, 44 47 300 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPERE Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 vkot 48 50 350 €/vkonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arkiloma ma–pe (4 vrk) HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 1 mh, 2+2, 58 m 2 vkot 44 51 300 €/vko Lomalla yötä ja päivää HC_Paperiliitto_230x297_2025.indd 1 HC_Paperiliitto_230x297_2025.indd 1 21.1.2025 10.27 21.1.2025 10.27 Paperi_02-3_sisis.indd 3 Paperi_02-3_sisis.indd 3 30.1.2025 10.35.34 30.1.2025 10.35.34
• 4?PaPeriliit to?01 / 2025 1 / k u o r i m o Tammikuinen torstai toi kylmääviä uutisia Tampereelle ja Hämeenkyröön, kun Metsä Board ilmoitti suunnitelmistaan. Muutosneuvottelut kahdella tehtaalla sekä niihin liittyvissä muissa toiminnoissa alkoivat torstaina 23. tammikuuta. Neuvottelut kestävät arviolta vähintään 6. maaliskuuta asti. Neuvottelujen piirissä on yhteensä noin 360 henkilöä ja ne voivat johtaa enintään 215 henkilön vähentämiseen. Haikeat tunnelmat Sulkemisuhkaa koskevassa tiedotustilaisuudessa työntekijöiden mielialat olivat haikeat. Pääluottamushenkilö Juha Ruorasella on takanaan 29 työvuotta Tampereen koskimaisemaan kuuluvassa tehtaassa. Neuvotteluihin Ruoranen on tottunut, mutta nyt on uusi tilanne. – Neuvotteluja on tähän asti käyty lomautuksista ja palkkausjärjestelmästä. Tällä kertaa edessä on sitten tämmöistä, huokaa Ruoranen. Varapääluottamushenkilö Semi Pekki tuli henkilöstölle pidettyyn tiedotustilaisuuteen pikaisella varoitusajalla vapaajaksolta. Tehtaan lopettamisen uhka oli sittenkin yllättävä asia. – Takon kohtaloa on mietitty, mutta ei sitä, että keskellä kylää sijaitseva tehdas olisi tullut tähän pisteeseen, Pekki pohtii. Pekki on kuvitellut jatkavansa työelämässä vielä kymmenen vuotta. Hän toivoo, että takolaisten ammattitaidolle ja koulutustaustalle on kysyntää Metsä Groupin Takolle sulkemisuhka Metsä Board aloitti tammikuussa muutosneuvottelut, jotka koskevat Takon kartonkitehtaan mahdollista sulkemista ja Kyron kartonkitehtaan toiminnan tehostamista. muilla tehtailla, jos muutosneuvottelujen jälkeen tehdas päätetään sulkea. Samaa on miettinyt Ruoranen. Takolla työntekijöiden keski-ikä on muita Boardin tehtaita hieman alempi ja useilla työuraa vielä parikymmentä vuotta jäljellä. – Aika kovaa lyö, jos puolisoista kumpikin on täällä töissä. Pariskuntiakin on useita, pohtii Ruoranen. Tuotannossa on Takolla noin 150 työntekijää. Uusiin tehtäviin toisaalle Takon punatiiliset tehdasrakennukset ja Tammerkosken laidalla höyryävät piiput ovat metsäteollisuuden näkyvä ja ikoninen maamerkki sekä tamperelaisille että kaupungissa vieraileville. – Todella ikävä uutinen työntekijöille, Tampereelle ja Suomelle, kommentoi Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala Metsä Boardin ilmoitusta. – Toivottavasti Metsä Group jatkaa investointeja niin, että mahdolliset irtisanottavat sijoittuisivat uusiin tehtäviin muilla tehtailla, Vanhala jatkaa. Jos suunnitelma toteutuu, Takon tehtaan tuotanto päättyisi tämän vuoden aikana. Mahdolliset päätökset henkilöstövähennyksistä ja tehtaan sulkemisesta tehdään muutosneuvotteluiden jälkeen. Keskeneräisyyden piina Kyron tehtaalla on tarkoitus parantaa tehtaan kannattavuutta ja turvata sen toimintaedellytykset. »Koko uutinen niin Takon kuin meidän kohdalta oli shokki.» teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Reima Kangas Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 30.1.2025 10.24.44 30.1.2025 10.24.44
• PaPeriliit to?01 / 2025?5 – Koko uutinen niin Takon kuin meidän kohdalta oli shokki. Muutosneuvotteluissa valmistelemme hyvän kokonaisuuden vaihtoehdoksi työnantajan suunnitelmalle. Toivottavasti neuvotteluvaraa kuitenkin on, sanoo Kyron pääluottamushenkilö Jussi Joensivu. Mitä toiminnan tehostaminen Kyrollä tarkoittaa, se selviää maaliskuun alkupuolella. – Tämä aika on henkilöstölle raskasta, kun liikkeellä on spekulaatioita eikä itse voi kesken neuvottelujen antaa vastauksia. Joensivulle on palannut mieleen syksy 2016, kun tehtaalta suljettiin tapettikone ja irtisanottuja oli 90. Silloin neuvoteltu muutosturvapaketti on vähimmäistavoite myös nyt, jos sellaista tarvitaan. Kannattavuus ei kannattele Syynä sulkemisja vähennyssuunnitelmiin on Metsä Boardin mukaan pitkään jatkunut heikko kannattavuus ja kaksi tappiollista edellistä vuotta. Takolla ja Kyrolla on toteutettu useita henkilöstön lomautuksia. Tappiollisuuteen ovat yhtiön tiedotteen mukaan vaikuttaneet vaikea markkinatilanne ja nopeasti kohonnut kustannustaso. – Takon kartonkitehtaan kustannuskilpailukykyä heikentävät erityisesti sen korkeat energiakustannukset ja tuotantolinjojen pieni koko. Tehtaan kehittämistä rajoittaa sen poikkeuksellinen sijainti keskellä Tampereen kaupunkia. Takon kartonkitehtaalla on kaksi taivekartonkikonetta, joiden vuosittaiset tuotantokapasiteetit ovat 70 000 ja 140 000 tonnia. Osuus on noin 13 prosenttia yhtiön nykyisestä noin 1,6 miljoonan tonnin taivekartongin vuosituotantokapasiteetista. Jos Tako suljetaan, Metsä Board arvioi, että sen kokonaiskapasiteetti vastaa nykyistä taivekartongin kysyntää.?• Tehdas keskellä kaupunkia. Pääluottamushenkilö Juha Ruoranen kuvattiin Takon portilla Tampereella. Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 30.1.2025 10.24.45 30.1.2025 10.24.45
• 6?PaPeriliit to?01 / 2025 1 / k u o r i m o Ds smitHin Tampereen tehtaalla juhlittiin tammikuussa täyttynyttä 2000 päivää ilman yhtään poissaoloon johtanutta tapaturmaa. Yrityksen mukaan tähän on päästy sitoutumalla määrätietoisesti turvallisuustyöhön vuosien ajan ja koko henkilöstön voimin. Työsuojeluvaltuutettu Manu Anttila vahvistaa, että työturvallisuutta edistetään joka päivä tekemällä turvallisuushavaintoja ja kohdentamalla kampanjoita eri teemoihin, jotta näkökulmat laajenevat esimerkiksi paloturvallisuuteen. kalenterivuoDen 2024 aikana Tampereen tehtaalla tehtiin 4436 turvallisuushavaintoa. Näiden havaintojen pohjalta kirjattiin ja tehtiin 633 korjaavaa toimenpidettä riskien poistamiseksi ja työolosuhteiden parantamiseksi. – Käyn aamuisin läpi edellisen vuorokauden aikana kirjatut turvallisuushavainnot ja suunnittelen toimenpiteet. Vakaviin puutteisiin tartumme heti. Osan voin hoitaa itse tai yhdessä kunnossapidon kanssa. Myös priorisoin ja aikataulutan, jos on kyse isommista muutoksista. Jokainen työpäivä alkaa palaverilla, jossa on mukana turvallisuusosio ja jossa työsuojeluvaltuutettu kertoo omat huomionsa. Viikottain toteutetaan turvallisuuskierros tehtaalla alue kerrallaan. – Edelleen meillä sattuu pieniä tapaturmia, joista ei aiheudu poissaoloa. Petrattavaa vielä on, Anttila painottaa. – meillä on periaatteena, että kun jokainen laittaa työajastaan yhden prosentin turvallisuuteen, se merkitsee viittä minuuttia päivässä tai 25:tä minuuttia viikossa. Tällä olemme yrittäneet poistaa sitä ajatusta, ettei turvallisuushavaintojen tekemiseen olisi aikaa, kertoi DS Smithin tehdaspäällikkö Toni Salovuori viime syksyn Työturvallisuusmessuilla. Anttila on tyytyväinen, että hän saa olla paljossa mukana. – Saan esimerkiksi pitää uudelle työntekijälle perehdytyspäivän pelkästään työturvallisuudesta ja annan myös tunnukset turvallisuushavaintojen järjestelmään. Jos työntekijää yhtään mietityttää jokin asia työturvallisuudessa, kannattaa miettiä ennen kuin tekee ja olla tarvittaessa yhteydessä minuun tai työnjohtoon, Manu Anttila painottaa. Myös DS Smithin Nummelan tehdas on saavuttamassa 10 vuoden merkkipaalun ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia.?•? Pieni hetki yhdelle, turvallisuutta koko työyhteisölle. DS Smithillä jokainen saa laittaa prosentin työajastaan turvallisuuteen. ???? työturvallista päivää Aaltopahvikoneenhoitaja Riku Hakulinen ja kumppanit ovat työskennelleet pitkään ilman poissaoloon johtaneita tapaturmia. MirJaMi liiMataiNeN Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 30.1.2025 10.39.08 30.1.2025 10.39.08
• PaPeriliit to?01 / 2025?7 1 / k u o r i m o Paikallinen sopiminen laajenee Paikallisen sopimisen mahdollisuudet laajenivat 1.1.2025 voimaantulleella lainsäädäntömuutoksella. Paikallinen sopiminen on mahdollista aiempaa laajemmin eri työpaikoilla riippumatta siitä, onko työnantaja järjestäytynyt tai onko henkilöstö valinnut itselleen työehtosopimuksessa tarkoitettua edustajaa. Lain siirtymäsäännöksen vuoksi järjestäytymätön työnantaja voi tehdä paikallisen sopimuksen vain sellaisen työehtosopimusten perusteella, joka on sovittu vuodenvaihteen jälkeen. Työsuojeluviranomainen valvoo paikallista sopimista järjestäytymättömillä työpaikoilla. Lisätietoja paikallisesta sopimisesta ja siihen liittyvästä muutoksesta kerrotaan työja elinkeinoministeriön sivulla Paikallisen sopimisen lisääminen.?• Hallintoedustus ei aina toteudu Henkilöstön hallintoedustus puuttuu Suomessa noin joka toisesta yrityksestä, jossa sen tulisi lain mukaan olla, arvioidaan Teollisuuden palkansaajien analyysissa. Yhteistoimintalain säännöksiä henkilöstön hallintoedustuksesta sovelletaan yrityksiin, joilla on Suomessa vähintään 150 työntekijää. Niissä henkilöstöllä on oikeus saada edustajansa yrityksen hallintoon. Henkilöstöedustajien tulisi lain mukaan päästä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävään toimielimeen, käytännössä johtokuntaan tai hallitukseen, mutta yritykset saattavat tarjota heille paikkaa toissijaisissa toimielimissä. Lain toteutumisen esteinä voivat olla tietämättömyys lain vaatimuksista tai työnantajan vastahakoinen asenne. Aiheesta enemmän Teollisuuden palkansaajien Edistys-analyysissä Vahvempaa osallisuutta. Henkilöstön edustus yrityksen hallinnossa 2025. tpry.fi/julkaisut/vahvempaa-osallisuutta-henkiloston-edustus-yrityksen-hallinnossa/ • Vakavista turmista tehtävä ilmoitus työsuojeluviranomaiset yrittävät löytää ja korjata työpaikkojen vakavia puutteita, ennen kuin ne johtavat onnettomuuksiin. Tähän liittyvät työpaikkatarkastukset jatkuvat myös tänä vuonna. Aluehallintovirastojen viime vuoden tarkastuksissa huomattiin epätietoisuutta siitä, miten työtapaturmista ilmoitetaan. Työnantajan velvollisuus on ilmoittaa työsuojeluviranomaiselle työtapaturmista, vaikka paikalla olisi käynyt poliisi tai ensiapuyksikkö. Työtapaturmatilanteisiin liittyviä ohjeita ja työtapaturman ilmoituslomake löytyvät työsuojeluviranomaisten Tyosuojelu.fi -verkkopalvelusta löytyvät Myös Paperiliitto kokoaa tietoja vakavista työtapaturmista. Ilmoittamisen voi tehdä Tapaturmailmoitus-lomakkeella. Sen voi täyttää ja lähettää sivulta paperiliitto.fi/ edunvalvonta/tyosuojelu. • Eläkeratkaisu sai vihreää valoa sak ja muut keskusjärjestöt ilmoittivat hyväksyvänsä työmarkkinajärjestöjen 19.1. neuvotteleman eläkeratkaisun. Eläkesopu täyttää ministerivaliokunnan mukaan myös Orpon hallituksen asettamat vaatimukset. Seuraavaksi sosiaalija terveysministeriö ryhtyy valmistelemaan neuvottelutulosta hallituksen esitykseksi. Tämän jälkeen esitys menee eduskunnan hyväksyttäväksi. Tehdyn uudistuksen painopisteenä on parantaa rahoituksen kestävyyttä ja turvata riittävä etuustaso. Tavallinen palkansaaja ei SAK:n mukaan tule huomaamaan suuria muutoksia. • Metsämaan nielusta tuli päästölähde metsämaan nielu on kääntynyt päästölähteeksi. Luonnonvarakeskuksen ennakkotiedot kasvihuonekaasuinventaariosta kertovat, että tähän saakka puuston muodostama hiilinielu on riittänyt kattamaan metsien maaperän päästöt, mutta nyt metsämaa on muuttunut päästölähteeksi. Muutosta selittävät puuston kokonaismassan pienentynyt kasvu, lisääntyneet hakkuut sekä turvemaametsien kasvaneet hiilidioksidipäästöt ja kivennäismaametsien maaperänielun hiipuminen.• Henkilöstöedustajien tulisi lain mukaan päästä tosiasiallista päätösvaltaa käyttävään toimielimeen. adobe Stock adobe Stock Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 30.1.2025 10.39.09 30.1.2025 10.39.09
• 8 / , ylätaljaa, penkkipunnerrusta. Kun imatralainen Petri Lipiäinen menee kuntosalille, hän käy puolessatoista tunnissa koko kropan läpi. Salilla hän käy, koska haluaa pitää huolta lihaskunnostaan. Lipiäinen tietää, että ikääntyessä lihasvoima hiipuu vauhdilla, jos ei tee mitään. – Erityisesti käyn salilla selkäni takia, sillä minulla on välilevykremppaa alaselässä. Haluan ylläpitää myös suoritusja toimintakykyä. Muitakin motivaattoreita on. – On kiva olla sen näköinen, että on tullut harrastettua liikuntaa. Olen tällainen iso rohjo, mutta painan edelleen saman verran kuin ????-luvulla. Kun kolmekutoset Levikset mahtuvat yhä jalkaan, niin kaikki on hyvin. hyödyt ovat kiistattomat. Säännöllinen lihastreeni vahvistaa lihaksia ja luustoa ja ehkäisee ja hoitaa tukija liikuntaelinten vaivoja kuten selkä-, hartiaja nivelrikkokipuja. Ja kun kehon lihasmassa kasvaa, rasva vähenee. – Jos kuntosali ei ole vielä vienyt mennessään, kannattaa tutustua saleihin. Mieluisalla salilla on helppo aloittaa omaan tahtiin ja tarpeen mukaan hakea tukea vaikka starttiohjauksella, vinkkaa personal trainer Pirjo Martinez lappeenrantalaiselta SYKE-kuntosalilta. Liikuntasuositusten mukaan lihaskuntoa pitäisi vahvistaa vähintään kaksi kertaa viikossa. Treenatessa kannattaa kuormittaa ala-, yläja keskivartalon suuria lihasryhmiä. Lihaksia voi toki vahvistaa myös kotona. Esimerkiksi Lipiäisellä on kotona kyykkyteline, rintapenkki ja käsipainoja. Enimmäkseen hän treenaa salilla. – Kuulen asiakkailta lähes päivittäin, että ei kotona tule tehdyksi, vaikka kuinka itselleen lupaisi, Martinez huomauttaa. Stora Enson tehtaiden työntekijöillä on käytössään työnantajan omistama Tornan kuntosali, joka on ilmainen työntekijöille ja eläkeläisille. Naapurikaupungissa Lappeenrannassa UPM Kaukaan työntekijät voivat käydä läheisellä Kaukaan Lylyn kuntosalilla pientä maksua vastaan. ??-tunnin vuoroja Kaukopään tehtaalla tekevä Lipiäinen suuntaa salille vapaapäivinään lokakuusta huhtikuuhun. Kesäkaudella hän kävelee ja pyöräilee. Pirjo Martinez muistuttaa, että Työpäivän aikana vireystilaa auttavat ylläpitämään lyhyet syvähengitysja venyttelytauot. • »Lihasvoimaharjoittelun hyödyt ovat kiistattomat.» ??-vuotias Petri Lipiäinen käy säännöllisesti kuntosalilla, koska haluaa pitää huolta selästään ja mahtua edelleen vanhaan housukokoon. 1 / k u o r i m o Lihasvoimaharjoittelu ehkäisee kremppoja ja auttaa painonhallinnassa. Eipä Levikset repeä Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 30.1.2025 10.41.32 30.1.2025 10.41.32
• / 9 1 / k u o r i m o V vuosi oli monella tapaa ennätyksellinen lakiosastollakin. Riitoja tuli käräjöityä kauniisti sanottuna riittävästi. Vuosien saatossa olen oppinut sellaisen asian, että jos tehtailla menee hyvin, kukaan ei ehdi tappelemaan, kun pitää tehdä tuotantoa ja rahaa. Mutta auta armias kun tehtailla hiljenee. Silloin heräävät keskuskonttorilla ihmiset, joiden tehtävänä on keksiä riitoja. Valitettavan usein täysin järjettömiäkin. Siksi olisikin hyvä, jos tulkinnan antanut laki-ihminen joutuisi aina ajamaan juttunsa itse. Luulisin, että tulkintojen taso nousisi, kun tietäisi, että aasinhatun joutuu pukemaan viimeistään oikeussalin porstuassa, jos tulkinnassa ei jalka osunutkaan aivan lankulle. Tuottoisaakin hommaa tämä laki-ihmisen työ on ainakin asianajotoimistoissa. Tänä päivänä oikeudenkäyntikulut yksinkertaisissakin asioissa lähtevät 50 000 eurosta. Miksi näin? No kun tuntilaskutus on tänä päivänä usein lähemmäs 500 euroa tunti, kannattaa rahahanaa juoksuttaa mahdollisimman pitkään. Eli lähettää sähköpostikyselyitä, vaatia lisäselvityksiä ja liittää asiaan kaikennäköistä tilpehööriä, joka ei liity asiaan varsinaisesti mitenkään. Kun kysyy, mikä on lomallelähtöraha, palvelusvuosikorvaus tai iltavuorolisän suuruus, ja kun jokaisesta sähköpostikyselystä voi laskuttaa satoja euroja, on selvää, että laskua kertyy. miettinyt, että missä vaiheessa yhtiöt pohtivat asioiden ajamista omilla laki-ihmisillä. Luulisi, että se tulisi ainakin halvemmaksi. Kerran eräs yhtiön laki-ihminen suunnitteli ajavansa juttunsa itse. Ja pyysi ensitöikseen lisäaikaa vastaukselleen kaksi kuukautta. Teki mieleni sanoa, että nyt pitäisi reipastua. Eihän kesätyöläisenkään työtodistuksessa näyttäisi hyvälle, jos siinä lukisi, että ”ehti töihin vasta elokuun alussa”. Vakavasti puhuen oikeudenkäyntien kustannukset ovat Suomessa niin korkeat, että tavallisen ihmisen oikeusturvasta ei ole enää jäljellä mitään. Hieman kärjistäen käräjäsaliin kannattaa lähteä vain, jos talous ja elämä ovat jo muutenkin pilalla. Sen takia olisikin hyvä, jos edes työelämässä saataisiin karsittua sitä porukkaa, jonka ainoana tehtävänä on synnyttää riitoja. Voitaisiinhan heidät sijoittaa uudelleen vaikkapa pääkonttorin ruohoa leikkaamaan. Tällaisina talvina se kun kasvaa tammikuussakin. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Pomo tuli koneelle ja pohti, mitäköhän seuraisi, jos meillä siirryttäisiin nelipäiväiseen työviikkoon. ”Olisiko porukka valmis siihen?” hän kysyi. ”Kyllä se duunareille kävisi, mutta sullahan se tarkoittaisi viikkotyöajan tuplaamista,” vastasin. Ja se vasta ? rmalle kalliiksi tulisi. »Silloin heräävät keskuskonttorilla ihmiset, joiden tehtävänä on keksiä riitoja.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Lihasvoimaharjoittelu ehkäisee kremppoja ja auttaa painonhallinnassa. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 30.1.2025 10.41.33 30.1.2025 10.41.33
• 10?PaPeriliit to?01 / 2025 10?PaPeriliit to?01 / 2025 teksti ? Reima Kangas ?kuvat? Reima Kangas, MIkko nikkinen Kyllä onnistuu Mari Karhu pohtii, että suomalaisilla on usein tapana pitää kynttilää vakan alla. – Meissä on paljolti sisäänajettuna, äidinmaidossa, asenne, että ei saisi hirveästi näkyä ja kuulua. Tosioptimistisuus saattaa välillä näkyä ja kuuluakin, hän sanoo. Paperi_10-15_mar.indd 10 Paperi_10-15_mar.indd 10 30.1.2025 11.43.09 30.1.2025 11.43.09
• PaPeriliit to?01 / 2025?11 Tutkimusten mukaan optimismi antaa ihmiselle sinnikkyyttä ongelmien ratkaisussa ja sitkeyttä tavoitella omia tavoitteitaan. Optimistit elävät myös pidempään ja terveempinä kuin pessimistit. Paperi_10-15_mar.indd 11 Paperi_10-15_mar.indd 11 30.1.2025 11.43.10 30.1.2025 11.43.10
• 12?PaPeriliit to?01 / 2025 M ari Karhu vastaa puheluun trukin ohjaamossa DS Smithin Nummelan tehtaassa. Mari, työkaverisi kertoi, että olet optimisti, mitä itse ajattelet asiasta? – Tuota, kai minä sitten olen. Joo, ehkä minä olen ainakin vähän. Kiva, jos joku on näin nähnyt. Minusta optimistisuus on hyvä ominaisuus, Karhu sanoo. Hän toteaa, että koettaa olla positiivinen, vaikka kaikki ei menisi suunnitelmien mukaan. – Yritän pitää hyvää fiilistä yllä itselle ja muille, että kyllä tämä tästä selviää, ja taas mennään eteenpäin, Karhu sanoo. Hän uskoo, että sama tilanne tuntuu eri ihmisistä erilaiselta riippuen siitä, miten he siihen suhtautuvat. Lääkäri Pekka Mustonen ja psykiatri Antti S. Mattila ovat suorastaan hämmästyneitä näkemysten erosta. – Välillä täytyy ihmetellä, elävätkö optimisti ja pessimisti samassa maailmassa, Mustonen ja Mattila toteavat lääketieteellisen Duodecim-lehden artikkelissa. He ovat tutkineet optimismia, ja niin on moni muukin. Opti mistisen ja pessimistisen elämänasenteen vaikutuksista on paljon tutkimustuloksia eri puolilta maailmaa viimeisen kolmenkymmenen vuoden ajalta. Tulokset ovat keskenään samansuuntaisia: optimistit elävät keskimäärin pitempään, terveempinä ja onnellisempina kuin pessimistit. Stora Enson Imatran tehtailla työskentelee noin tuhat ihmistä. Kun kysäisin eräältä työntekijältä, tietäisikö hän ketään optimistia, vastaus tuli saman tien. Prosessihenkilö Jukka Sinkkonen, ikä 44 vuotta. Sinkkonen hyväksyy ilman muuta sen, että häntä pidetään optimistina. – Olen aina ollut iloinen ja se on osa identiteettiä. Elämässä on enemmän hyvää kuin huonoa. Vastoinkäymisissä on minusta parempi mennä eteenpäin kuin jäädä vatuloimaan tai murehtimaan, Sinkkonen sanoo. Hänen iloisuutensa oli ilmeisen silmiinpistävää jopa varusmiespalveluksen ensimmäisinä hetkinä. Niinpä esimies teki heti selväksi, että tuo hymy tulee vielä hyytymään. – Ei hyytynyt, Sinkkonen toteaa. Tutkijat puhuvat iloisuuden sijaan esimerkiksi valoisasta suhtautumisesta elämään. Optimistit ovat toiveikkaita ja odottavat hyvien asioiden tapahtuvan heille tulevaisuudessa, pessimistit taas odottavat enemmän huonoja asioita. Pekka Mustonen ja Antti S. Mattila muistuttavat, että ihmiset ovat aina jonkinlaisia optimistin ja pessimistin sekoituksia. Voimakas pessimistinen elämänasenne kuitenkin vaarantaa hyvää elämää monin tavoin. Optimistit sairastuvat merkitsevästi vähemmän esimerkiksi sydänja verisuonitauteihin ja masennukseen. Optimistien todennäköisyys joutua uudelleen sairaalaan sydämen ohitusleikkauksen jälkeen on pienempi. Optimistit hoitavat sairauksiaan paremmin. He ottavat selvää sairauksien riskeistä ja siitä, miten voivat pienentää niitä. Pessimistit mieluummin ovat ajattelematta ’kauhukuvia’ ja yrittävät unohtaa ikävät asiat. Ehkä tämänkin takia he käyttävät myös enemmän alkoholia ja huumaavia aineita kuin optimistit. »Pessimistejä harmittaa useammin, pidempään ja rankemmin.» Paperi_10-15_mar.indd 12 Paperi_10-15_mar.indd 12 30.1.2025 11.43.10 30.1.2025 11.43.10
• PaPeriliit to?01 / 2025?13 Jukka Sinkkonen pitää selvänä, että negatiivinen ajattelu tuo mukanaan myös stressiä ja henkistä painetta. – Totta kai se vaikuttaa terveyteen, hän sanoo. MuStoSEN ja Mattilan tutkimus lähti liikkeelle kyselylomakkeesta. Tuhannet ihmiset kertoivat muun muassa, miten arjen pienet ja isommat vastoinkäymiset harmittavat heitä itseään. Kysely yhdistettiin Lääkäriseura Duodecimin Sähköiseen terveystarkastukseen, jossa kartoitetaan elintapoja, henkistä hyvinvointia ja sairastumisriskeihin liittyviä asioita. Testi tuottaa jokaiselle vastaajalle personoidun palautteen, riskiarvion kansantautien osalta sekä elinajan odotteen. Tutkijat selvittivät vielä erilaisilla kysymyksillä, kuinka optimistisesti ja positiivisesti tutkimukseen osallistuneet ihmiset suhtautuvat elämään yleisesti. Tutkimuksessa kävi ilmi, että optimisteilla oli paremmat taidot käsitellä arjen vastoinkäymisiä ja enemmän keinoja päästä eroon potutuksesta. Tällä on suuri merkitys, sillä vastoinkäymisten aiheuttama harmitus kasaantuu, jos uusi vastoinkäyminen kohdataan ennen kuin edellisestä on ehditty toipua. – Pessimistejä harmittaa useammin, pidempään ja rankemmin. Pahemman luokan pessimistiä saattaa ”harmittaa” – tai niin kuin he itse sanovat, ”vituttaa yli 24 tuntia vuorokaudessa”, kirjoittavat Mustonen ja Mattila. Tämä kuorma heijastuu haitallisesti elintapoihin ja terveyteen. – Vastaus Paavo Väyrysen elämää suurempaan kysymykseen voiko vitutukseen kuolla? on: ehkei suoraan, mutta kyllä se merkittävästi riskejä suurentaa, kirjoittavat tutkijat artikkelissaan. KaSVatuStiEtEiLiJÄ Hanna Laalo muistuttaa kirjoituksissaan positiivisuusajattelun kääntöpuolesta. Hän toteaa, että politiikassa ja tieteessä ovat pinnalla suuntaukset, jotka korostavat yksilönvastuun ja oikeanlaisen asenteen merkitystä. HyväJukka Sinkkosen optimistiseen elämänasenteeseen sisältyy uskoa omiin kykyihin. – Aina voi katsoa, mihin rahkeet riittävät ja mihin ei. Suuri osa asioista on ihmisen tekemiä, ei siinä helposti tule ylipääsemätöntä tilannetta, hän sanoo. Paperi_10-15_mar.indd 13 Paperi_10-15_mar.indd 13 30.1.2025 11.43.12 30.1.2025 11.43.12
• 14?PaPeriliit to?01 / 2025 osaiset muistuttavat mielellään, että kaikki on itsestä kiinni, mutta eihän se niin ole. Laalo toteaa, että reipas asenne ei riitä ratkaisuksi työttömille tai mielenterveyskuntoutujille, eivätkä taloudelliset rakenteet ja yhteiskunnalliset ongelmat katoa, vaikka yksittäinen ihminen kuinka ponnistelisi. Laalo varoittaa ’positiivisuuden kultista’, liian pitkälle menevästä kaikki on itsestä kiinni -ajattelusta. Se voi antaa ihmiselle elämänhallinnan ja voiman tunnetta, mutta myös johtaa siihen, että ihminen syyttää vain itseään, jos asiat eivät mene hyvin. – Se tuottaa häviäjiä yhtä varmasti kuin menestyjiä, uupumusta yhtä varmasti kuin innostusta, kirjoittaa Laalo Turun yliopiston blogissa. Jukka Sinkkonen kertoo saavansa positiivisuudesta intoa ja energiaa, jotka siivittävät eteenpäin. Hänkin muistuttaa silti, että jatkuva parhaansa tekeminenkin voi olla vaarallinen laji. – Kova suorittaja voi vaikka ajautua uupumukseen, kun liekki palaa ja vaan antaa mennä ja suorittaa. Olen itse tajunnut, että palautumiseen käytettävä aika on vanhempana pitempi ja olen vähentänyt velvollisuuksia esimerkiksi lasten salibandyseurassa, Sinkkonen sanoo. MuutKiN kuin pahimmat pessimistit voivat pitää positiivisuuspuhetta pelkkänä höpötyksenä, joka johtaa korkeintaan elämäntaito-oppaita kirjoittavien hörhöjen rikastumiseen. Mustonen ja Mattila muistuttavat kuitenkin, että optimismiin liittyy olennaisesti halu työskennellä hyvien asioiden toteuttamiseksi. Elämän haasteita ja vastoinkäymisiä kohdatessaan pessimistit epäröivät ja epäilevät omia kykyjään, kun taas optimistit ovat periksiantamattomia ja itsevarmoja. Jukka Sinkkosen ajatukset kulkevat samoilla linjoilla; tulevaisuuteen kannattaa suhtautua myönteisesti, mutta mitään ei tule ilmaiseksi. Hänen mielestään on turhaa energian tuhlausta jäädä valittamaan vastoinkäymisiä. On syytä ryhtyä toimeen. – Kylmä fakta on, että kun teet jonkun asian eteen riittävästi Jukka Sinkkosen mukaan optimismi ei ole sitä, että vain toivoo hyviä asioita. Jos tulee vastoinkäymisiä tai joku aiheuttaa närää, on myös valittaminen turhaa energian tuhlausta. – Se ei muuta tilannetta ja jos et mitään tee, mikään ei muutu, sanoo Sinkkonen. Paperi_10-15_mar.indd 14 Paperi_10-15_mar.indd 14 30.1.2025 11.43.13 30.1.2025 11.43.13
• PaPeriliit to?01 / 2025?15 töitä, jotain muuttuu. Jos et tee mitään, mikään ei muutu, hän sanoo. Sinkkosen mielestä optimistiseen asenteeseen kuuluu kunnianhimoa ja pitkäjännitteisyyttä sekä uskoa siihen, että asioita pystyy tekemään itse ja niitä on tehtävä itse. – Aina voi katsoa, mihin rahkeet riittävät ja mihin eivät, Sinkkonen sanoo. Eikä kaikkea tarvitse tehdä yksin. Esimerkiksi töissä ongelmia ratkaistaan porukan hyvällä yhteistyöllä. Mari Karhun mielestä positiivinen suhtautuminen vapauttaa energiaa toimintaan. Kun keskittyy siihen, mikä on hyvin, se lisää omaa onnellisuutta ja hyvinvointia. – Ajattelen, että ei se mitään, jos ikäviä asioita tapahtuu. Ei auta jäädä märehtimään ja murehtimaan. Eteenpäin vaan vaikka hammasta purren, hän sanoo. Mari Karhu uskoo, että hänen optimistisuutensa on sisäsyntyistä, mutta toisaalta hän on myös yrittänyt kehittyä siihen suuntaan. Nuorena tällainen ajattelutapa ei ollut niinkään helppoa, mutta iän myötä ominaisuus on vahvistunut. Tutkijoiden mukaan optimismi on luonteenpiirre, joka muotoutuu pääasiassa kasvatuksen ja oppimisen kautta. Erään suomalaisen tutkimuksen mukaan ainakin lapsuuden kodissa vanhempien tarjoama lämpö ja taloudellinen turvallisuus ennustivat optimismia aikuisiässä. Ihminen voi kuitenkin halutessaan muuttaa omaa asennettaan optimisempaan suuntaan mikä ikäisenä hyvänsä. On tavallista, että ihmiset haluavat auttaa kanssakulkijoitaan tarjoamalla heille positiivisia näkymiä. Lääkärin työssä positiivisen ajattelun levittäminen olisi suorastaan potilaiden terveyden kannalta hyödyllistä. Tutkijat Mattila ja Mustonen toteavat kuitenkin, että optimismia ei kannata tyrkyttää toisille. – Se koetaan helposti lähinnä loukkaavaksi ja aitoja tunteita vähätteleväksi tavaksi kuitata todelliset ongelmat. Hyödyllisempää on ajatella, että ihmiset muuttavat itse toimintaansa, jos niin haluavat. Toinen voi tilannetajua käyttäen lähinnä näyttää valonpilkahdusta tai ehdottaa pientä näkökulman vaihtamista. – Se, että joku välittää ja aidosti yrittää auttaa, vaikuttanee tässäkin yhteydessä enemmän kuin opettaminen, toteavat Mattila ja Mustonen. Karhu pohtii, että joillakin ihmisillä negatiivinen suhtautuminen asioihin näyttää olevan niin syvällä, etteivät he millään halua nähdä positiivista kulmaa. Hän toteaa, että on ehkä taistelua tuulimyllyjä vastaan ruveta muuttamaan heidän perimmäistä asennoitumistaan. Yksittäisissä vaikeissa tilanteissa Karhu pyrkii kyllä kannustamaan lähellään olevia ihmisiä ja muistuttamaan, että hyviäkin asioita on tulossa. Ylipäänsä hän pyrkii valitsemaan ympärilleen ihmisiä, jotka ovat ainakin jonkin verran positiivisia. Se tekee elämästä helpompaa. Jukka Sinkkonen muistuttaa, että iloisuus ja energisyys tarttuu toisiin ihmisiin. Se on tärkeää, kun vaikka vetää projektia tai valmentaa lapsia. – Mutta saathan sinä toki muitakin tunteita näyttää. Ei iloisuus ole sitä, että naurat kaikelle, vaan että olemus on reipas ja energinen, sanoo Sinkkonen. ? »positiivinen suhtautuminen vapauttaa energiaa toimintaan.» Paperi_10-15_mar.indd 15 Paperi_10-15_mar.indd 15 30.1.2025 11.43.14 30.1.2025 11.43.14
• 16?PaPeriliit to?01 / 2025 V iime joulukuussa kotkalainen Kari Järvinen oli virallisesti työtön. Sitä ennen hän oli ollut poissa töistä Sunilasta jo puoli vuotta, koska irtisanomi­ sen jälkeen ei työssäolovelvoitetta ollut. Järvinen ei kuitenkaan vielä saa ansiopäivä­ rahaa, vaan hän joutuu elämään huhtikuulle asti lomakorvauksilla. Hänellä oli työttömäksi jäädessään noin viisikymmentä päivää käyttämätöntä lomaa, joten lomakor­ vauksen jaksotus siirtää ansiopäivärahan alkamista saman verran. Vasta sitten alkaa seitsemän päivän omavastuuajan jälkeen ansiopäivärahan maksu. – Onhan tämä nyt… Olen vuosikausia maksanut palkastani työttömyysmaksuja ja nyt olen ihan tyhjän päällä, Järvinen sanoo. Kun ansiopäivärahaa aletaan maksaa, noin kahden kuu­ kauden jälkeen se pienenee 80 prosenttiin ja noin kahdeksan kuukauden jälkeen 75 prosenttiin. Hallituksen tekemät työttömyysturvan heikennykset iskevät Järviseen täydellä voimalla. Rankat leikkaukset työttömyysturvaan alkoivat viime vuonna. Tuli lomakorvauksen jaksotus, ansiopäivärahan porrastus ja työttömyysturvan omavastuuajan pidennys viidestä seitsemään päivään. Lisäksi ansiopäivärahan saamiseen tarvittavaa työssä­ oloaikaa pidennettiin puolesta vuodesta vuoteen, työttömyystur­ vasta poistettiin lapsikorotus ja soviteltavan työtulon suojaosa poistettiin. Aiemmin työtön oli voinut ansaita maksimissaan 300 euroa kuukaudessa ilman, että se oli vaikuttanut päivä­ rahaan. Nyt kaikki pienetkin tulot leikkaavat työttömyysturvaa. Eikä tässä vielä kaikki – hallituksen päätöksellä työttö­ myysturvaa nakerretaan tänäkin vuonna. Työttömyysturvan korotusosat poistuvat eli esimerkiksi työkokeilussa, työvoi­ makoulutuksessa tai omaehtoisia opintoja suorittava työtön ei saa enää korotettua tukea. Myös muun muassa liikkuvuusavus­ tuksen korotusosa poistuu – sitä on aiemmin myönnetty, jos uusi työpaikka on sijainnut yli 200 kilometrin päässä. – Täysin kohtuutonta. Nyt meininki on se, että kaikkia ran­ gaistaan. Suurin osa ihmisistä haluaa töihin, lusmuilijat ovat pieni vähemmistö, mutta entä kun niitä töitä ei ole, puuskahtaa niin ikään Sunilasta työttömäksi jäänyt Markus Tuominen. Tuomisen työ päättyi jo syyskuussa 2023, joten hän ehti välttää pahimmat työttömyysturvan kiristykset. työllisyystilanne Kymenlaaksossa on haasteellinen. Jär­ vinen ja Tuominen ovat molemmat hakeneet aktiivisesti alansa töitä – tuloksetta. Haastattelut eivät ole johtaneet mihinkään, aina hakemuksiin ei edes vastata. 52­vuotias Järvinen pohtii, että hänen tapauksessaan ikä vaikuttaa asiaan. – Työmarkkinoilla on ikärasismia. Ei sitä kukaan ääneen tunnusta, mutta se on tosiasia. Elokuussa Järvinen aloitti kylmälaite­ ja sähköalan työvoima­ koulutuksen, joka jatkuu toukokuun alkuun. Tammikuussa hänellä piti alkaa työharjoittelu, mutta edes harjoittelupaikkaa ei ole löytynyt. – En usko koulutuksen johtavan työllistymiseen. Mutta onhan se ajankulua. 29­vuotias Tuominen saa viimeisen ansiosidonnaisen päivä­ rahan huhtikuussa. Työllistymissuunnitelman mukaan hänen on pitänyt hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa. TE­palve­ luiden siirtyminen kunnille ei tuo merkittäviä muutoksia hänen työnhakuunsa. Vielä olisi mahdollisuus päästä alan töihin kesäksi. – Niin minä viime keväänäkin ajattelin – eikä tärpännyt. Tuominen punnitsee vaihtoehtojaan: joko on alettava hakea mitä tahansa työtä tai sitten on alettava hakea muuallekin Suomeen kuin vain kaakkoiskulman tehtaille. Järvinen on perheensä kanssa sopinut, että Kotkassa pysytään. – Jotenkin yritämme sitkutella. sunilasta irtisanottiin noin 170 tuotannon työntekijää. Osa on päässyt vakituisiin tai määräaikaisiin töihin muille teh­ taille. Onpa Kotkasta lähdetty jopa Ouluun asti töihin. Osa on työllistynyt muille aloille. Osa opiskelee, osa on työttömänä. Järvisellä oli takana yli kolmekymmentä vuotta työuraa, josta parikymmentä Sunilassa. – Näin jälkeenpäin ajatellen olisi ehkä kannattanut äänestää jaloilla vuonna 2009, kun Sunilan taru uhkasi loppua. Silloin olin vielä alle neljänkymmenen, joten työllistyminen olisi ollut helpompaa, hän miettii. Tuominen valmistui toukokuussa 2023 oppisopimuskou­ lutuksesta, jonka käyneille oli luvattu vakituinen työpaikka. Kuukautta myöhemmin ilmoitettiin tehtaan sulkemisesta. ? Leikkuri iskee » olisi ehkä kannattanut äänestää jaloilla vuonna 2009 .» teksti ? Tiina Suomalainen kuva? Jukka Koskinen ? Hallitus leikkaa työttömyysturvaa rankasti. Kari Järvinen kokee sen täydellä voimalla. Markus Tuominen ehti pahimman alta pois. Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 30.1.2025 9.52.57 30.1.2025 9.52.57
• – Suurin osa ihmisistä haluaa töihin, lusmuilijat ovat pieni vähemmistö, mutta entä kun niitä töitä ei ole, sanoo Markus Tuominen. PaPeriliit to?01 / 2025?17 Liikkuvuusavustus – tukea pitkien työmatkojen ja muuttojen kustannuksiin Liikkuvuusavustus on tarkoitettu kannustamaan työttömiä vastaanottamaan töitä tai työn edellytyksenä olevan koulutuspaikan kauempaakin kotoa. Avustus kattaa työmatkaja muuttokuluja, jos työmatka kokoaikatyössä ylittää kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä kaksi tuntia päivässä. Tuen saaminen edellyttää, että työsuhde kestää vähintään kaksi kuukautta ja avustusta haetaan kolmen kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Lisäksi edellytetään, että on saanut työttömyys etuutta välittömästi ennen työsuhteen tai koulutuksen alkamista. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa myös, vaikka työttömyysetuutta ei olisi maksettu esimerkiksi karenssin tai omavastuuajan vuoksi. Avustuksen suuruus vastaa peruspäivärahaa. Vaikka liikkuvuusavustuksen korotusosa on poistunut vuoden ???? alusta, avustus tarjoaa edelleen merkittävää tukea työn vastaanottamiseen ja siirtymiseen. Tämä etuus auttaa keventämään taloudellisia paineita ja tekee kaukaakin löytyvän työpaikan vastaanottamisesta houkuttelevampaa. Lisätietoja liikkuvuusavustuksen hakemisesta ja ehdoista löydät A-kassan verkkosivuilta a-kassa.? /. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 30.1.2025 9.53.00 30.1.2025 9.53.00
• 18 / M pohjoisimman paperitehtaan viimeinen paperikone Veitsiluodossa lopetti tuotannon syyskuun lopussa 2021. Stora Enso sanoi irti Veitsiluodon sellutehtaalta, kolmelta paperikoneelta ja arkittamolta 550 ihmistä. Heistä paperiliittolaisten osuus oli 392 Stora Ensolta ja 82 kunnossapitoyhtiö Eforalta. Myös Kemikaalivalmistaja Omya lopetti samassa yhteydessä toimintansa Veitsiluodossa. Toimintaan jäivät vesija voimalaitos tuottamaan lämpöä asutusalueelle ja tehdasrakennuksiin sekä varmistamaan talousveden saanti ja jätevesien puhdistus. Lisäksi tehtaalle jäi työntekijöitä tehdasalueen suojelu-, kunnossapitoja laboratoriotehtäviin. Vaihtoehtoja ei käytetty Jäljelle jääneiden toimintojen perusteella työtuomioistuin päätyi siihen, että luottamushenkilöiden irtisanomiselle oli vaihtoehtoja. Kuuden osastonluottamushenkilön tai heidän luottamushenkilöinä edustamiensa työntekijöiden työ ei ollut kokonaan päättynyt työehtosopimuksessa tarkoitetulla tavalla. Kahden luottamusmiehen osalta työnantaja oli rikkonut työn tarjoamisja koulutusvelvollisuutensa, työtuomioistuin katsoi. Stora Enso velvoitettiin korvaamaan kahdeksalle irtisanotulle osastonluottamushenkilölle lähes 800 000 euron korvaukset. Yritys joutuu maksamaan omien noin 110 000 euron lisäksi Paperiliiton 22 900 euron suuruiset oikeudenkäyntikulut. Lisäksi työtuomioistuin edellytti Metsäteollisuus ry:ltä huolellisuutta: sen olisi pitänyt huomata jäsenyrityksensä työehtosopimuksen vastainen menettely ja pyrkiä oikaisemaan se. Koska työnantajaliitto ei näin toiminut, se tuomittiin hyvityssakkoon valvontavelvollisuutensa laiminlyömisestä. Irtisanomissuojaa rikottiin Työsopimuslain ja työehtosopimuksen mukaan osastonluottamusmies voidaan irtisanoa vain, kun työ päättyy kokonaan eikä työnantaja voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai hänelle muutoin sopivaa työtä tai kouluttaa häntä muuhun työhön työsopimuslaissa tarkoitetulla tavalla. Loppuvuodesta 2024 annettu tuomio oli kolmas metsäteollisuuden työpaikkaa koskeva työtuomioistuimen tuomio muutaman vuoden sisällä. – Kaikissa näissä on katsottu, että luottamushenkilön irtisanomissuojaa on rikottu. Kun paikallisen sopimisen lakimuutokset on nyt tulleet voimaan ja luottamushenkilöiden merkitys paikallisten riitojen selvittelyssä korostuu, olisi toivottavaa, että nyt annettu ratkaisu olisi viimeinen, jossa käsitellään Irtisanomiset tulivat kalliiksi Työtuomioistuin määräsi Stora Enson maksamaan lähes 800 000 euroa korvauksia Veitsiluodon tehtaan irtisanotuille osastonluottamushenkilöille. Stora Ensolle kertyi lisää maksettavaa myös toisesta irtisanomisriidasta. Eeva Eloranta-Jokela Stora Enso Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 29.1.2025 11.02.53 29.1.2025 11.02.53
• / 19 »Olisi toivottavaa, että nyt annettu ratkaisu olisi viimeinen, jossa käsitellään luottamushenkilöiden irtisanomista.» Stora Enso tuomittiin maksamaan korvauksia kahdeksalle Veitsiluodon tehtaalta irtisanotulle osastonluottamushenkilölle. luottamushenkilöiden irtisanomista, toteaa Paperiliiton juristi Juha Koivisto. Toinen tuomio Vuoden 2024 lopulla työtuomioistuin antoi tuomion myös toisessa Paperiliiton ja Stora Enson välisessä irtisanomisriidassa. Työtuomioistuin velvoitti työnantajan maksamaan työntekijälle lähes 50000 euron korvauksen ja korvaamaan Paperiliiton oikeudenkäyntikulut 12370 euroa. Työtuomioistuin vahvisti Stora Enson rikkoneen Storan Enson ja Paperiliiton välillä sovitun yrityskohtaisen työehtosopimuksen osana noudatettavan paperiteollisuuden irtisanomissuojasopimuksen määräyksiä. Työntekijän työsopimus oli irtisanottu työkyvyn olennaisen ja pitkäaikaisen vähentymisen perusteella. Työtuomioistuimen mukaan työnantajalla ei kuitenkaan ollut asiallista ja painavaa syytä irtisanoa työntekijän työsopimusta, koska se ei ollut selvittänyt työntekijän kanssa mahdollisuutta työajan lyhentämiseen ja asteittain toteutettavaan työhön paluuseen sen jälkeen, kun työeläkeyhtiö oli hylännyt kuntoutushakemuksen. Vaikka pääluottamushenkilö välitti tiedon irtisanotun työntekijän työkyvyssä tapahtuneesta muutoksesta ja halusta palata töihin, työnantaja ei ollut ryhtynyt selvittämään työntekijän työkykyisyyttä. Työnantaja toimi näin itseään velvoittavaa lojaliteettiperiaatetta vastaan. Luottamushenkilö ja oikeusturva Liiton jäsenten tukena työpaikoilla on luottamushenkilö. Hän edustaa ammattiliittoon järjestäytyneitä työntekijöitä. Jos työntekijöiden ja työnantajan välillä syntyy erimielisyyksiä, ne pyritään ensisijaisesti ratkaisemaan työpaikalla ja vasta sen jälkeen liiton toimiston asiantuntija-avun turvin. Oikeuskäsittely on viimeinen keino ratkaista erimielisyys, jos muut keinot eivät tuo ratkaisua. Paperiliiton jäsenyyteen sisältyy oikeusturva. Liiton oikeusapu kattaa jäsenen oikeudenkäyntikulut ja häviötapauksessa myös vastapuolen oikeudenkäyntikulut ilman omavastuuta ja ylärajaa. . Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 29.1.2025 11.02.55 29.1.2025 11.02.55
• 20?PaPeriliit to?01 / 2025 teksti ja kuvat Ilkka Palmu Mikko Ruohonen avaa rintamamiestalon kellarin oven. Sujauttelen itseni Rippikoulu-yhtyeen treenikämpälle lattiarojun läpi, vilkaisen kuivuvia pyykkejä ja Mikon rumpuja, jotka juuri mahtuvat juuri ja juuri nurkkaan. Istumme Marshall-pinon eteen odottamaan bändin muita jäseniä. Ainakin Mikon setä, basisti Janne Ruohonen, on tulossa, onhan kyseessä hänen lapsuudenkotinsa Valkeakoskella. Seinällä on Jannen isän ja Mikon edesmenneen vaarin maalaamia maisematauluja – aitta ja peltoa, koivikko kevättulvassa. Mikko tökkää käteen bändin esikoislevyn Musta seremonia. aurinkoa ei ole kaukana jumalan maassa Vaari on teipannut taulujensa väliin kiihottavan mimmin HM:n kokosivun ilmoituksesta ja tikoista kertovan julisteen. Mennyt aika huokuu. Taulujen välissä roikkuu biisilistoja: Anteeksiannon synkkä varjo, Verinen lapsuus, Ikuinen piina... – Lokakuussa soitettiin Lontoossa Kill-Town Death Festissä Domessa 600 hengelle, ja toukokuussa lähdetään Winds of Agonyyn Barcelonaan, kertoo Mikko. Marshall-röykkiön takana roikkuu Iltaset-Yhtyeen mainos. Musiikkia ja tanssia veljeskodin takka-aulassa keskiviikkona 14.7.04. Mikon vaari soitti kansanmusiikkiorkesterissa haitaria. verta vuotavin silmin heidät jätettiin mätänemään – Maryland Deathfestiin ei varmaan ehditä, mutta Finnish Death Metal Maniacsiin on varmaan mentävä, kun ollaan siellä vähän niin kuin housebändinä. Lähdette täältä? 20 neliön kellarihuoneesta hevon perseestä? – Kyllä me sitä itsekin välillä ihmetellään. Treenataan muutama kerta kuulosuojaimet päässä silloin kun lastenhoidolta ennätetään, ja hetken päästä soitetaan jenkeissä päälavalla tuhansille ihmisille. Rippi­ koulussa, ikuisesti tulee aika unohtaa totuus tulee aika vuodattaa veri M i n u n p o r u k k a n i Mikko oli viisivuotias, kun Rippikoulu perustettiin vuonna 1990. Setä ja sen kaverit olivat hänelle kuninkaita, muille alaikäisiä. Ensimmäinen C-kasetti, Mutaation aiheuttama sisäinen Mätäneminen, julkaistiin 1992. Sen laulujen sanat kuulostavat tältä: ”ÖöööörGHHHGRgröyyy, murrrh...öörrrhöäärh-röröyy GAAAH!” Kasetit levisivät tupladekistä toiseen, ja pian luultiin tehtäväksi jo levyä Yhdysvalloissa. Sitten kitaristi Puusku kuoli, ja muut pojat luulivat hukkuvansa tavallisuuden jäihin, ja näin olisi käynytkin. Jos Rippikoulu olisi suostunut kuolemaan. Vanhoista kaseteista oli kehkeytynyt europopin negaatio-ulottuvuudessa örisijöiden salakultti, koska sanoitukset (joista ei edelleenkään saanut selvää) olivat mystistä suomea. Yhtye uusi jäseniään, ja vuonna 2010 pimeyteen »Maryland Deathfestiin ei varmaan ehditä.» Paperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 30.1.2025 9.56.09 30.1.2025 9.56.09
• PaPeriliit to?01 / 2025?21 Marko Mäkinen (vas), Mikko Ruohonen, ja Janne Ruohonen ottavat rennosti Rippikoulun treenikämpillä. Mikko tekee leipätöikseen paperikonemiehen hommia UPM:n Tervasaaren paperitehtaalla. syntyi bändin ensimmäinen levy, Musta seremonia. Kun setämies Janne Ruohonen pyysi veljenpoikaansa rumpuihin, rest was history Mikon osalta. JANNE-SETÄ ja yhtyeen toinen kitaristi Marko Mäkinen saapuvat, leadkitaristi Anssi Ketola ja laulaja Olli Väyrynen eivät Helsingistä ja Raumalta nyt ehdi. Mikko pistää kahvit porisemaan. – Näin ne treenitkin menee. Höpötellään 2 tuntia kahvimuki kädessä, jos 3 tuntia soitetaan. On niin paljon jaettavaa pikkulapsiarkea, kun neljä kertaa vuodessa nähdään, Mikko kertoo. Pizzat saatetaan tilata ja pari keppanaa juoda. Sitten kotiin – tai Barcelonaan, soittamaan kuulon alarajoja raatelevaa blacksabbath-jyminää marginaaliyleisölle. – Niinhän se on, että jos Rippikoulu olisi ollut rokkibändi, tuskin toisiamme enää tapaisimme. Ei kutsuttaisi keikalle edes Waltikan Venetsialaisiin. Death metal liimaa tietynlaiset ihmiset yhteen tehokkaammin kuin mikään muu, ylittää sukupolvet. En saa silmiäni irti vaarin öljyvärimaalauksista ja eri kalalajeja esittelevästä julisteesta. – 90-vuotiaaksi keikkaillut Viljo halusi aina kuulla ensimmäisenä Rippikoulun uudet biisit. Kannusti meitä soittamiseen. Löysi ja kommentoi tahtilajimuutoksia, kyseli, mikä tämä maaginen sointu on. Mikko toivoisi niitä lisää: uusia biisejä keikoille, uutta albumia, basson ja noitarumpujen kumua yli ajan virran. – Se tulee siinä oikein hitaassa kohdassa, pitkissä raskaissa nuoteissa. Se osuu yleisöön ja tulee niin vahvana takaisin... – Hei tarvitseeko Sitä analysoida? Sen soittaminen on niin iso, henkilökohtainen asia. Soitan Sitä niin pitkälle kun henki pihisee, jatkaa Janne. ja vain tuuli oli hiuksissani joki tiesi, että oli yksin matkalla kohti loppua elämän hiljaisessa virrassa • https://soundcloud.com/rippikoulu Paperi_20-21.indd 21 Paperi_20-21.indd 21 30.1.2025 9.56.11 30.1.2025 9.56.11
• 22 / O m a n e l ä m ä n s ä a s i a n t u n t i j a piti, ettei Tero Jalosen perhe olisikaan toteutunut. – Ei vain tahtonut löytyä sopivaa kumppania, hän sanoo. Tähtiin oli kuitenkin kirjoitettu toisin. Jalonen oli ??-vuotias tullessaan ensimmäisen kerran isäksi. Nyt kotona riittää lapsiperheen pyöritystä, ja mukana touhuaa myös perheen lemmikki, seniorikissa Maisa. Jalosen työpaikassa Cabassilla Valkeakoskella työskennellään arkisn aamuseitsemästä iltapäiväkolmeen. Jalonen sanoo, että arvostaa työaikaansa, joka tekee mahdolliseksi pyhittää illat ja viikonloput perheelle, ?-vuotiaalle Senjalle, ?-vuotiaalle Siljalle ja Soile-vaimolle. Jalonen kuuluu siihen harvalukuiseen joukkoon, jotka on haettu kotoa töihin. Työt koneenhoitajana vaneritehtaalla Viialassa loppuivat vuosien ???? ja ???? vaihteeseen. Cabassin silloinen johtaja soitteli tehtaalle ja kyseli tilaisuutta löytää sieltä hyvä työntekijä. Helmikuussa Jalonen aloitti yrityksessä koneenhoitajana. Tänä vuonna hänelle tulee ?? vuotta täyteen Cabassilla. Paperilla on oma tahtonsa Lapsena Jalonen ei tiennyt, mikä hänestä tulee isona. – Olen ajatellut, että työ kuin työ, jonkun ne täytyy tehdä. En ole koskaan ajatellut, mitä haluaisin loppuelämäni tehdä, hän miettii. Kun valintoja piti ammattikoulua varten tehdä, hän päätteli, että maailma sähköistyy, siksi sähkömiehelle tulee riittämään töitä. Koulun jälkeen tie vei kuitenkin koneenhoitajaksi puuja paperi teollisuuteen. Cabassi tekee paperikasseja. Ulkomaisten yritysten kanssa on vaikea kilpailla hinnalla, mutta Cabassin valtteina ovat laatu ja nopeus. Jalonen on ajanut konetta parikymmentä vuotta, mutta silti se pääsee välillä yllättämään. Liikkuvia osia on niin paljon. – Pomoni sanoi aikoinaan, että tämä laite on kuin kellokoneisto. Jokaisen osan täytyy toimia hyvin, että syntyy hyvä tuote. Ohjekirjojakin on olemassa, mutta niillä ei pääse pitkälle. Tavat toimia ovat löytyneet kokemuksen perusteella, Jalonen kertoo. Materiaalillakin on oma tahtonsa, – Paperi on elävä materiaali, se tekee välillä mitä haluaa. Pitää tietää, miten mikäkin paperi käyttäytyy, ja pitää ymmärtää olosuhteiden vaikutus: Onko kostea kesäpäivä vai kuiva talvipäivä, Jalonen erittelee. Ongelmat on hoidettava itse. – Meillä ei ole remonttimiestä. On huokaistava syvään ja ruvettava selvittämään. Aina se on ratkennut. Reservissä valmiina Arvot ovat Jaloselle tärkeitä. Tärkein on koti ja sen rakkaat ihmiset. Heihin liittyvät kaikki muutkin arvot. Kunnia merkitsee hänelle oman toiminnan säätelemistä niin, ettei tule hölmöiltyä. Isänmaallisuus on sitä, että on valmiina kohtaamaan kriisiajan haasteet. Isänmaallisuus on Jaloselle käytännön läheinen arvo, sillä hän on harras tanut ????-luvun lopulta saakka SRAammuntaa, eli sovellettua reserviläisammuntaa. – Se on toiminnallista urheiluammuntaa, jossa pidetään reserviläisten sotataitoja yllä, hän kertoo. Harrastuksessa rakennetaan maastoon rasteja kuvitteellisten taistelutilanteiden mukaan. Rasteilla on pahvista tai metallista tehtyjä maaleja ammuttavaksi. Aikaa mitataan, ja turvallisuussäännöt ovat tiukat. – Päätin, kun esikoinen syntyi, että jos ainakin kerran kuussa kävisi harrastamassa, että pysyvät taidot tallella. Lapset aina etusijalla Lasten harrastuskuljetuksia on kerran viikossa. – Itse veisin vaikka joka päivä, mutta lapsen ei kannata rasittua niin, että koulunkäynti siitä kärsisi, hän miettii. Pulkkamäkeen ja luistelemaan isä vie kuitenkin lapset mielellään. – Sen isompaa ei ole talvelle suunnitelmissa, Jalonen sanoo. Lapsiperheen aikataulut vaativat kuitenkin monenlaista sumplimista. – Meillä ei ole juurikaan tukijoukkoja, vaan kahdestaan arkea pyöritämme. Se on sellaista tasapainottelua. Ajatus on kummallakin, että lapset aina edellä, Jalonen sanoo. • Kunnian mies Mari Schildt Reima Kangas Koneenhoitaja Tero Jaloselle on tärkeää toimia niin, että perhe, työ ja siinä sivussa isänmaakin tulevat kunnialla hoidetuiksi. »En ole koskaan ajatellut, mitä haluaisin loppuelämäni tehdä.» : Koneenhoitaja, Cabassi Oy Valkeakoski. : Sovellettu reserviläis ammunta. : Puoliso, kaksi tytärtä ja kissa. : Koti, kunnia ja isänmaa huokaistava syvään ja ruvettava selvittäArvot ovat Jaloselle tärkeitä. Tärkein on koti ja sen rakkaat ihmiset. Heihin liittyvät kaikki muutkin arvot. Kunnia Lasten harrastuskuljetuksia on kerran viikossa. – Itse veisin vaikka joka päivä, mutta lapsen ei kannata rasittua niin, että koulunkäynti siitä kärsisi, hän miettii. Pulkkamäkeen ja luistelemaan isä vie kuitenkin lapset mielellään. – Sen isompaa ei ole talvelle suunnitelmissa, Jalonen sanoo. Lapsiperheen aikataulut vaativat kuitenkin monenlaista sumplimista. – Meillä ei ole juurikaan tukijoukkoja, vaan kahdestaan arkea pyöritämme. Se on sellaista tasapainottelua. Ajatus on kummallakin, että lapset aina edellä, Jalonen sanoo. kaan ajatellut, mitä haluaisin kaan ajatellut, mitä haluaisin kaan ajatellut, loppuelämäni Koneenhoitaja, Cabassi Oy Valkeakoski. Sovellettu reserviläis ammunta. Tero Jalonen, ?? Paperi_22-23_laadusta.indd 22 Paperi_22-23_laadusta.indd 22 30.1.2025 10.02.00 30.1.2025 10.02.00
• – Työ kuin työ, jonkun ne on tehtävä, Tero Jalonen ajattelee. Se ei tarkoita, että hän tinkisi työn laadusta. / 23 Paperi_22-23_laadusta.indd 23 Paperi_22-23_laadusta.indd 23 30.1.2025 10.02.02 30.1.2025 10.02.02
• 24?PaPeriliit to?01 / 2025 omistaa Holiday Club lomaosakkeita Vuokatissa, Saariselällä, Saimaalla, Punkaharjulla ja Tampereella. Alkuvuoden 2025 lomaviikot (23–52) tulevat varattaviksi 21.2. klo 10. Lomaviikot myydään varausjärjestyksessä. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.? / yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla paperiliittoloma. Ensimmäisellä käyttökerralla sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi. Käyttäjätunnuksesi on oma jäsennumerosi. Hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Varattavat viikot löytyvät sivustolta kohdasta Vapaat viikot. HUOM! Huoneiston avain luovutetaan ainoastaan varauksen tehneelle henkilölle, jolla on esittää voimassa oleva jäsenkortti. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.? /yrityspalvelu, yrityspalvelu@holidayclub.? tai puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15). Lomakohteet ja hinnat löydät myös tämän lehden sivulta 2. Äkkilähdöillä lomailet edullisemmin Myymättä jääneet lomaviikot myydään äkkilähtöinä 100 euron alennuksella. Äkkilähdöt tulevat myyntiin kaksi viikkoa ennen lomaviikon alkua. Äkkilähdöt varataan puhelimitse Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 0300 870 903, arkisin klo 9–15.(* Jäsenalennusta myös muista Holiday Clubin loma-asunnoista Paperiliiton jäsenet saavat 25 prosentin alennuksen Holiday Clubin loma-asuntojen majoituksista, minimivaraus 2 vrk (etu ei koske hotellimajoitusta, eikä Villas-asuntoja). Varaukset puhelimitse Holiday Clubin asiakaspalvelusta puh. 0300 870 900 (ma– pe 9–17, la 9–14), lisätietoja kohteista holidayclub.? . (* Varauksen voi tehdä helposti myös verkosta Holiday Clubin etusivulta syöttäLiiton lomaosakkeita on eri puolilla Suomea. 1 / H i o m o Lomaile kotimaassa jäsenetuhintaan Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 24 Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 24 29.1.2025 16.03.50 29.1.2025 16.03.50
• PaPeriliit to?01 / 2025?25 »Katso myös muut jäsenetusi: paperiliitto.fi/jasenasiat/ jasenedut.» Adobe Stock j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t ta a YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Ilmoita muutoksista VAIHDATKO TYÖPAIKKAA? ALOITATKO UUDEN TYÖN? JÄÄTKÖ PERHEVAPAALLE? JOS TYÖTILANTEESI MUUTTUU TAI ALAT OPISKELLA, MUISTA ILMOITTAA ASIASTA PAPERILIITON JÄSENREKISTERIIN. Kätevimmin ilmoitat muutoksista sähköisesti eAsioinnissa tai olemalla yhteydessä liiton jäsenrekisteriin sähköpostitse: jasenrekisteri@paperiliitto. fi. Linkki eAsiointiin löytyy osoitteesta paperiliitto.fi ja mobiilijäsenkortista. Palveluun kirjaudut pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Jos et vielä ole ladannut mobiilijäsenkorttia puhelimeesi, tilaa latauslinkki puhelimeesi eAsioinnin Jäsentiedot-osiosta. MAKSUVAPAUTUS Vapaudut jäsenmaksusta esimerkiksi, jos olet työttömänä, perhevapaalla, päätoiminen opiskelija, varusmiespalveluksessa tai palkattomalla sairauslomalla. Jos tiedät maksuvapautuksen keston, ilmoita sen alkamisja päättymisaika. Jos et ole varma päättymisajasta, ilmoita tilanteestasi 3-6 kuukauden välein. Työttömyydestä ilmoitetaan takautuvasti, mielellään 3 kuukauden välein. Voit ilmoittaa maksuvapautusajan eAsioinnissa. Tunnistauduttuasi eAsiointiin 1) valitse Jäsenmaksutiedot-sivun alalaidasta ”Syötä palkaton jakso”. Siitä avautuvassa ikkunassa 2) valitse palkattoman jakson alkamispäivä ja päättymispäivä. 3) Valitse palkattoman jakson syy valikosta ja 4) tallenna. Täyttämäsi tiedot välittyvät jäsenrekisterin käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. JÄSENYYDEN SIIRTO Jos siirryt pysyvästi pois paperiteollisuuden ammatista tai työalalta, liity uuden alasi liiton ja työttömyyskassan jäseneksi. Pysyväksi siirtymiseksi katsotaan pysyvä tai yli vuoden määräaikainen työsuhde muulla alalla. Siirtyessäsi valtuuta uusi liittosi ja työttömyyskassasi ilmoittamaan erostasi Paperiliittoon ja Paperityöväen Työttömyyskassalle. Lyhyiden työsuhteiden vuoksi liittojen välillä ei ole tarpeellista tehdä vaihtoja. mällä ”onko sinulla kampanjakoodia?” -kenttään koodin PAPERILIITTO25. Huomioithan, että yrityspalveluun ei voi olla kirjautuneena samanaikaisesti, muutoin kampanjakoodi-kenttä ei näy.?• *) Puhelun hinta 0,60 €/min korkeintaan 3 € + pvm/mpm, myös jonotus on maksullista. Lomaile kotimaassa jäsenetuhintaan Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 25 Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 25 29.1.2025 16.03.50 29.1.2025 16.03.50
• Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Näin haet ansiopäivärahaa Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorilla. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. 1. 2. 3. 4. 5. Jos et voi käyttää eAsiointia, niin ohjeet tähän tilanteeseen löytyvät sivulta: a-kassa.fi/easioinnin-vinkit/ Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Så här söker du dagpenning Anmäl dig som arbetslös arbetssökande på Jobbmarknadens e-tjänst senast första dagen av arbetslöshet eller permittering. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. 1. 2. 3. 4. 5. Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Paperi_26-27_kassa_.indd 26 Paperi_26-27_kassa_.indd 26 29.1.2025 9.33.16 29.1.2025 9.33.16
• / 27 1 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a m u i s t o k i r j o i t u s : Kimi Peltola : Sai vakipaikan : UPM Kymin sellutehdas, Kuusankoski : ?? Kuusanniemi–Voikkaa Myllykoskella asuva Kimi Peltola, ??, teki reilu vuosi sitten ratkaisun: hän jättäisi ”oman kotitehtaansa” Inkeroisissa ja hyppäisi tuntemattomaan, Kuusankoskelle. – Olen kasvanut Anjalassa, ja Stora Enson tehtaat ovat olleet minulle aina tuttuja. Siellä ovat olleet luokkakavereiden isät ja vaarit töissä, omakin vaarini. Joten kyllä tämä vaati pohdintaa. Päätöksen sinetöi se, että Inkeroisissa oli tarjolla määräaikaisuuksia mutta UPM:n Kymin sellutehtaalla vakituinen työpaikka. Peltola aloitti oppisopimuskoulutuksessa ja toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa vuosi sitten. Hän oli jo aiemmin tehnyt ratkaisun, joka osoittautui oikeaksi. Peruskoulun jälkeen hän oli valinnut ammattikoulun elektro niikkalinjan. Opiskelu ei kuitenkaan napannut. Meininki muuttui, kun hän vaihtoi prosessipuolelle. Peltolan valmistuminen oppisopimuskoulutuksesta häämöttää syksyllä. – Vakkaripaikka tuo jatkuvuutta ja vakautta elämään. Näin on paljon parempi kuin se, että joutuu odottelemaan viimeiseen asti, jatketaanko määräaikaista työsuhdetta vai ei. Kymillä ovat pyörineet vuosittaiset oppisopimuskoulutukset yli kymmenen vuotta. Tämän vuoden alussa uusia ryhmiä ei ala, sillä tehtaalla päättyivät juuri muutosneuvottelut. Niiden päätteeksi irtisanottiin seitsemän työntekijää. Peltola ymmärtää paperiteollisuuden murroksen ja sen tuomat epävarmuudet. Hän kuitenkin uskoo, että sellulla tulevaisuus on vakaampi kuin paperin puolella. Vaikka Peltola ei alussa tuntenut Kuusankoskelta yhtään työntekijää, on tilanne nyt jo aivan toinen. – Tuttuja ja kavereitakin on tullut paljon. Työn luonne on sellainen, että olemme paljon tekemisissä toistemme kanssa. Tämä työ vaatii kommunikointia. • Anjalankosken kasvatti Kimi Peltola hyppäsi tuntemattomaan – se kannatti. Kuntaliitto herättelee äänestysintoa kampanjallaan. Paperiliitto puolestaan tukee ehdokkaina olevia jäseniään: katso sivulle ??. Kimi Peltola on vuodessa käynyt läpi jo monta työtehtävää. – Työ on vaativaa ja kiinnostavaa. Joka päivä oppii jotain uutta ja kehittyy, hän sanoo. »Vakkaripaikka tuo jatkuvuutta ja vakautta elämään.» Liittokokous kesäkuussa tulee, mutta vielä ehtii. Ammattiosastojen esitykset kesäkuun liitto kokoukselle pitää lähettää Paperi liiton toimistoon maanantaihin ??.?. mennessä. Liiton hallitus käy esitykset läpi ja antaa niistä huhtikuussa lausuntonsa ammattiosastoille. Ammattiosastojen lisäksi liittokokousesityksiä voi tehdä liiton hallitus. Esitykset vaikuttavat osaltaan tulevan liittokokouskauden toimintaan, strategiaan, liiton arvoihin sekä ennen kaikkea jäsenen asemaan työympäristössä ja laajemminkin arjessa. Paperiliiton liittokokous ??.–??.?.???? Helsingissä • Vaaliehdokkaalle tukea 1 k y s y m y s t ä 1. Minkä eläimen lihasta Lemin särä valmistetaan? 2. Mikä maa voitti vuoden 2024 salibandyn maailmanmestaruuden? 3. Mistä puusta saadaan ruuanlaittoon pinjan siemeniä? 4. Mitä lisänimeä käytettiin edesmenneestä Heikki Silvennoisesta kitaristina? 5. Minkä Saksan kaupungin joulutorilla mies ajoi ihmisjoukon päälle? 6. Mitä nimeä käytetään lääkkeiden annostelurasiasta? 7. Mikä joki virtaa Pietarin halki? 8. Mikä on Suomen suosituin sarjakuvalehti? 9. Missä kaupungissa pelaa kotiottelunsa jääpalloseura Veiterä? 10. Mitä tarkoittaa neitseellinen kuitu? Vastaukset sivulla 35. Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Näin haet ansiopäivärahaa Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyystai lomautuspäivänä työttömäksi työnhakijaksi Työmarkkinatorilla. Täytä ansiopäivärahahakemus A-kassan eAsioinnissa hakemusjakson päätyttyä. Tarkista, että sinulla on kaikki tarvittavat liitteet päivärahahakemukseen. Lähetä ansiopäivärahahakemus liitteineen. Toimita mahdollisesti pyydetyt lisäselvitykset ja puuttuvat liitteet. 1. 2. 3. 4. 5. Jos et voi käyttää eAsiointia, niin ohjeet tähän tilanteeseen löytyvät sivulta: a-kassa.fi/easioinnin-vinkit/ Du kan kontrollera behandlingssituationen och svarstiden för inkommande E-tjänstens meddelanden i sammanhang med behandlingssituationen. Du hittar E-tjänsten och ansökningsinstruktioner från vår webbsida. eAsioinnin ja tarkemmat hakuohjeet löydät verkkosivuiltamme. Hakemusten ja eAsiointiin saapuvien viestien vastausajan voit tarkistaa päivärahahakemusten käsittelytilanteen yhteydestä. Så här söker du dagpenning Anmäl dig som arbetslös arbetssökande på Jobbmarknadens e-tjänst senast första dagen av arbetslöshet eller permittering. Fyll i ansökan via A-kassans E-tjänst efter avslutad ansökningsperiod. Kontrollera att du har alla behövliga bilagor för ansökan om dagpenning. Skicka ansökan om dagpenning med bilagor. Leverera eventuella begärda tilläggsutredningar och bilagor som fattas. 1. 2. 3. 4. 5. Om du inte kan använda E-tjänsten hittar du instruktionerna för denna situation på sidan: a-kassa.fi/sv/etjansten-tips/ Monta työtä, monta alaa — yksi työttömyyskassa! Många jobb, många branscher — en arbetslöshetskassa! Seuraa meitä somessa Följ oss på some @AvoinKassa A-kassa.fi Paperi_26-27_kassa_.indd 27 Paperi_26-27_kassa_.indd 27 29.1.2025 9.33.18 29.1.2025 9.33.18
• 28 / 1 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Palkintona arvotaan ?? euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko ??.?. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL ???, ????? Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko ?”. Ristikon ?/???? palkinnon sai Hannu Kilpeläinen, Lappeenranta. Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 28 30.1.2025 10.06.39 30.1.2025 10.06.39
• / 29 / 29 1 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Siivous ei lopu ikinä Syvänen on jynssännyt kotinsa kiiltäväksi muutamaa kuppia ja lautasta lukuunottamatta, vaikka hänelle sanottiin vasiten etukäteen, että älä sitten siivoa mitään. Tarkoitus oli ottaa arkinen kuva astianpesukoneen tai pesukoneen täyttämisestä. Kysymys kuuluu: kuka nainen voisi näillä spekseillä olla siivoamatta kaikkialta muualta? Keittiö ja kodinhoitohuone ovat liian ahtaita kuvan ottamiseen, mutta eipä mitään. Aatos ja Ilmari kumoavat eteiseen legolaatikon sillä aikaa, kun äiti ja toimittaja pähkäilevät, voisiko Martta teeskennellä imurointia. Jääköön salaisuudeksi, ovatko esteet syntyneet ulko-oven eteen pyytämättä, vai ovatko lapset tehneet niin eri käskystä. – Mutta tämä menee kyllä muuten ihan niin kuin oikeastikin, sotkua syntyy sitä mukaa kuin siivoaa. Aatos kyllä yleensä auttaa minua omalla imurillaan! Ilmari on jo niin vanha, että antaa yleensä äidin ja pikkuveljen siivota keskenään. Aatos juoksee hakemaan rikkaimurin ja näyttää, miten se toimii. On lauantai, lentäjä-isä on Australiassa. Saadaan olla kotona maailman parhaan äidin kanssa. • : Tervasaaren paperitehtaan labrassa töitä tekevä Martta Syvänen ei saa millään eteisestä siistiä. / 29 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 29 30.1.2025 10.06.41 30.1.2025 10.06.41
• 30?PaPeriliit to?01 / 2025 kun Stora Enson Imatran tehtailla siirretään tonneittain puuta, sellua tai kartonki rullia, homma hoidetaan junalla. Tarkoitukseen on varattu viisi dieselveturia sekä kymmeniä vaunuja. Liikennettä hoitaa työpari, joista vuoro päivinä yksi ajaa veturia. – Täällä on mukavat oltavat. Kahvinkeitintä ei tosin ole eikä ravintolavaunuakaan, Jarno Viholainen kuvailee. Toinen työskentelee vaihtotyönjohtajana kääntämässä vaihteita sekä liittämässä ja erottamassa vaunuja toisistaan. Työparista se, joka on enemmän pihalla, päättää kuulemma, mitä tehdään. Muita pomoja ei työvuoron aikana olekaan. Veturimiesten huumori on oma lajinsa. – Suu käy, eikä mitään asiaa tule. Sitten nauretaan ja jatketaan, Sami Ruokonen virnistää. Kun talvituisku läiskii lunta, huumori on tarpeen. Vaihtotyönjohtaja nappaa luudan käteen ja viuhtoo 5–8 metrin matkan vaihdetta lumettomaksi. Vaihteita on 138 kappaletta. – Meillä oli kerran tuuraaja. Se kertoi kavereilleen, että hän on vaihtotyönjohtaja. Meillä sattui olemaan yhteinen kaveri, joka kysyi, että mitä se oikein tekee? Sanoin, että tuolla se luutii vaihdetta. Kaveri rupesi nauramaan, että se kertoikin olevansa johtaja, Ruokonen kertoo. Miehet myöntävät, että hieno titteli tekee kieltämättä baaritiskillä vaikutuksen. Ihan turhia tyyppejä ei dieseljunan puikkoihin lasketakaan. Miehillä on plakkarissa VR:n junatutkinto. – Sellaista päivää ei ole vielä tullutkaan, että alanvaihto olisi käväissyt mielessä. Kyllä 25 vuoden jälkeenkin on mukava tulla töihin, sanoo Ruokonen. Kun vastaan tulee tuttuja tai tuntemattomia, veturimiehet eivät petä odotuksia. – Kyllä me heilutetaan kättä. Me morjestamme kaikkia, jotka täällä liikkuvat, vaikkei edes tunneta, Viholainen kertoo. Edelliskesänä veturimiehet huomasivat radanvarressa isän ja pojan seuraamassa innokkaana junan kulkua. He olivat junabongareita Helsingistä. – Olivat kahtena päivänä käyneet tienlaidassa katsomassa, ja vasta kolmantena päivänä tärppäsi. Otettiin heidät kyytiin, ja annettiin pienen pojan ajaa veturia. Poika muistaa varmasti lopun elämänsä, kun pääsi veturin puikkoihin, Ruokonen hymyilee. Herrasmiehiä nämä veturimiehet. • Jarno Viholainen ja Sami Ruokonen ovat joka pojan unelma-ammatissa Imatran tehtailla. Veturimiehet heiluttaa »Otettiin heidät kyytiin, ja an net tiin pojan ajaa veturia.» t y ö p a r i Jarno Viholainen (vas.) ja Sami Ruokonen ovat ystäviä keskenään, ja ymmärtävät toisiaan ilman sanojakin. – Työssä on parasta monipuolisuus. On se talvellakin mukavaa – ja pukeutumiskysymys. Kesällä voi istua veturinrampilla ja ottaa aurinkoa. Maisema vaihtuu, se on tärkeintä, Viholainen sanoo. 1 / t a u k o t i l a Mikko nikkinen Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 30.1.2025 10.11.00 30.1.2025 10.11.00
• PaPeriliit to?01 / 2025?31 1 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Aikaa leikkiä ja luistella AsuinpAikkA:?Äänekoski syntynyt: 7.2.1992 Oulaisissa perhe: puoliso, 3ja 5-vuotiaat pojat, Kasper-kissa työ: sähkökäynnin varmistaja Metsä Board Äänekosken arkkaamolla terveiset: arkkaamon nelosvuorolle ja lastaukseen synttärinään: saa kotona kakkua ja tarjoaa töissä jotakin makeaa Rami Lehtola kun pojat Edvin ja Eelis nukkuvat päiväunia, Rami Lehtola ehtii rauhassa juoda kahvit, antaa synttäripalstan haastattelun lehteen ja pyyhkiä pölyjä nuoremman poikansa synttäreitä varten. Vapaat ovat 12-tuntisten vuorojen lomassa pitkiä, joten päiväkodissa lapset käyvät harvakseltaan. Lehtolasta on mukava touhuta yhdessä. – Hyvin paljon on leikitty legoilla ja puujunaradalla. Välillä leluja laitetaan laatikkoon sivuun. Pienen tauon jälkeen leikki on taas uutta. Talvisaikaan pihalla tehdään lumitöitä, rakennetaan lumimajaa tai käydään kelien salliessa harjoittelemassa luistelua. Eikä aikaakaan, kun koittaa kesä. Silloin maalataan talo. Talkooporukka on jo koossa, mutta mukaan otetaan nuorimmatkin. – Pojille puetaan rymyvaatteet päälle. Oppivat pienestä pitäen tekemään. • eeva elorantaJokela I ntiassa on melkein kaikesta pulaa paitsi ihmisistä. Asukkaita on maailman valtioista eniten, 1,4 miljardia. Nuoria, vastavalmistuneitakin on joka vuosi kymmeniä miljoonia. Samaan aikaan Suomi kärvistelee osaajapulassa. Onneksi some on tehnyt tehtävänsä levittämällä kuvaa maailman onnellisimmasta kansasta ja intialaiset ovat alkaneet löytää Suomeen. Heitä asuu maassamme jo yli 20 000. Mikään taho ei ole tehnyt kattavaa tutkimusta, miten intialaiset ovat sopeutuneet Suomeen ja ovatko he onnellisia. Jos kysyn intialaisilta Suomessa käyneiltä tuttaviltani, muuttaisivatko he Suomeen, vastaus on melkein aina kyllä. Lasten koulutusmahdollisuudet ja elämänlaatu houkuttelevat. Työehdot ja lomat ovat reiluja. Maamme on rauhallinen ja turvallinen. Intiassa arki on haasteita täynnä. Päivät ovat pitkiä, samoin työmatkat. Sukulaiset piinaavat ja vaativat rahaa. Voi olla, että tänään ei tule vettä tai sähköä kotiin. Intialaisista kilpaillaan ympäri maailmaa, sillä he ovat englanninkielentaitoista ja mukautumiskykyistä työvoimaa. He ovat myös valtavan yrittäjähenkisiä. Ei tarvitse kuin vierailla Delhin slummeissa ja nähdä pikkubisneksiä ompelupalveluista autonosien korjaustoimintaan. suomeenkin on tullut intialaisten mukana kaikenlaisia uusia liiketoimintoja kuten käsien hennausta, intialaista kokkauspalvelua tai hindin kielen opetusta tarjoavia pienyrityksiä. Ei-toivottu ilmiö on erilaiset huijaukset. Hiljattain Facebookissa minuun otti yhteyttä intialaisopiskelija, jonka perhe oli säästänyt nuoren ulkomaille lähtöön vuosia. Hän oli maksanut luvat järjestävälle viisumikonsultille kovat rahat päästäkseen Suomeen, mutta konsultti otti rahat ja katosi. Toinen yleistyvä intialaistaustainen huijaus on olemattomat työpaikat. Somen ilmoituksissa luvataan työpaikkaa vaikkapa tehtaassa, ja työnhakijaa pyydetään maksamaan rekrytointimaksuja etukäteen vaikka itse työpaikka on tekaistu. Uusien kulttuurien mukanaan tuoma yhteiskunnallinen vaikutus ei ole aina positiivinen. Suomelle onneksi huijareita on liikkeellä hyvin vähän. • t i l a s t o lä hd e: Pa Pe ri li it to Paperiteollisuuden työntekijämäärä Paperiteollisuuden tuotanto Massan, paperin ja kartongin tuotannossa 1980–2023 Massan, paperin ja kartongin tuotanto yhteensä 1980–2023 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 »Päivät ovat pitkiä, samoin työmatkat. Sukulaiset piinaavat ja vaativat rahaa.» Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. tuhatta tonnia Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 30.1.2025 10.11.00 30.1.2025 10.11.00
• 32 / P a r a s t a e l ä m ä s s ä O heinäkuun toinen päivä, ja me tehdään lumiukko laiturille. Ollaan saavuttu pakettiautolla Lyngenin vuonon pohjukkaan, minä, Antti, Jarno, Olli, Kari ja isäukko. Vuokrattu mökki ja veneet. Katottu vuorovedet ennalta. Huomenna tulee vuonon kärkeen viiden metrin tulvavuoksi. Aamulla tuulee, sataa ja jännittää. Jo kymmenes vuosi. Olen lukenut sen kalastamisesta kaiken mitä on, yrittänyt kaiken ja menettänyt toivoni yhdeksän kertaa. Tälläkin kertaa tuon kotiin 70 kiloa seitä, turskaa, keilaa, punasimppua ja merikrottia, mutta en sitä. Tähtiin on kirjoitettu niin. Mutta jos sittenkin? Jos se odottelee tuolla vuonon kärjessä paikallaan suu auki, kun vuoksi tuo ruuan eteen? Jos minä olisin se, olisin siinä. Voi helvetti mikä mörkö. Mä synnyin Valkeakoskelle tavalliseen perheeseen. Äiti kotona, isä laivakokki, sisarukset, kasiluokalla työelämäpäivänä Lotilan koulun rehtori, joka sanoi että meillä maksetaan harjoittelusta palkkaa. Musta ei sitten tullutkaan puuseppää. Menin yksiin nuorena, saatiin kaksi lasta. Sitten erotaan, ja nyt on uus kumppani ja hänen lapsensa ja omakotitalot. Näillä asioilla ei ole nyt merkitystä. On vaan minä ja meri. tuntia jo eikä mitään. Mutta tällä kertaa ei luovuteta. Perkele! Kun iso kala iskee, toisilla herää usein pelko, että se karkaa. Mulla ei. Kaikki katoaa adrenaliiniin, kun annan kauhean vastaiskun. Vedenalainen juna alkaa vetää siimaa syvälle, 100 metriä, 150 metriä ja sitten alkaa taistelu. Sydän pakahtuu. Kalalle tämä on elämä tai kuolema. Aika kuluu tolkuttoman hitaasti. Lopulta saan sen veneen viereen. Nostamme sen koukulla ylös. Kaverit saa kohta kuusi lisää. Lopetetaan kun alkaa tulla liikaa, ajetaan laituriin. Fileeraan sen, ja kala lakkaa olemasta totta. Isä, vanha laivakokki, tekisi siitä ihmeitä. Me sanotaan että ei mitään muuta kuin suolaa. Paistetaan helvetin rasvaiset leet pannulla, ja niiden sivuun keitetyt perunat ja kanamunakastike. Maistan maailman parasta makua. Taika alkaa hiipua pois. Olo laimenee, vaikka on sankari. Sanon kavereille, että Jäämeri on nyt nähty. * Ainiin, se kala oli ruijanpallas. Valkeakoskelainen mies on etsinyt kymmeniä vuosia unelmaansa. Siihen on kirjoitettu Jussi Alangon nimi. Ilkka Palmu »Kaikki katoaa adrenaliiniin, kun annan kauhean vastaiskun.» Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 30.1.2025 10.18.35 30.1.2025 10.18.35
• / 33 Jussi Alanko on ??-vuotias kunnossapitoasentaja Walkin Valkeakosken pakkausja laminaattitehtaalla. Ja tähän vaappuun se Alangon himokala iski. Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 30.1.2025 10.18.38 30.1.2025 10.18.38
• 34 / 1 / i l m o i t u s t a u l u Kuntavaaliehdokas Jos olet Paperiliiton jäsen ja olet ehdokkaana seuraavissa kuntavaaleissa, saat ammattiliitoltasi tukea vaalityöhön. Liitto tukee jäsenehdokkaitaan 300 eurolla per henkilö. Kuntavaalien ajankohta on huhtikuun kolmas sunnuntai 13.4.2025. Ehdokkaaksi vuoden 2025 kuntavaaleihin on haettava viimeistään tiistaina 4.3. Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 13.3. Ennakkoäänestys on kotimaassa 2.–8.4. ja ulkomailla 2.–5.4. Ehdokkaiksi hyväksytyt Paperiliiton jäsenet voivat hakea vaalitukea liitoltaan ilmoittamalla nimija yhteystietonsa, vaalipiirin, puolueen ja tilinumeron sähköpostilla osoitteeseen annika.maunula@paperiliitto.? . Tuki maksetaan ehdokkaan tukiyhdistyksen tai esim. paikallisyhdistyksen tilille. Ehdokkaan omalle tilille tuen voi saada vain kulutositteita vastaan. Vaalituki on haettava 30.4.2025 mennessä. Paperiliiton keilakisa Kilpailuaika: . .– . . Paikka: Keuruun keilahalli, Tervantie , Keuruu Kilpailumaksu: , sisältää erikoiskilpailumaksun. Sarjat: Miehet, naiset sekä parija nelijoukkue. Ensimmäinen heittäjä nimeää joukkueen. Joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan. Tasoitukset : – / . Rekisteröimättömät keilaajat p/sarja. Kilpailuvuorot: Ma–la hallin aukioloaikoina/sopimalla hallin kanssa. Viimeinen kilpailupäivä . . Erikoiskilpailun ? naali . . Tiedustelut ja varaukset: Varaukset keilailuun www.varaavuorot.com/keuruu tai soittamalla hallille. Keuruun keilahalli puh. Järjestäjä: Paperiliitto r.y./Paperiliiton Jämsänkosken os. / Keurusselän keilailuliitto. Kilpailunjohtaja liiton kilpailussa Timo Lapakko puh. . Tulospalvelu: kskl.? Jäsenetusi eri elämäntilanteissa Jäseneduksi rinnastettava hautausavustus ( euroa) maksetaan jäsenen omaiselle jäsenen kuoltua. Hautausavustusta haetaan ammattiosaston taloudenhoitajan tai liiton jäsenrekisterin kautta. Lisätietoja ja hakulomake paperiliitto.? . Liittovakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jolloin jäsen jää eläkkeelle. * Oikeusapua annetaan työsuhteeseen liittyvissä asioissa. ** Perhevapaa= äitiys-, isyysja vanhempainvapaa. Työssäkäyvä Työtön Lomautettu Perhevapaalla** Vuorottelu vapaalla Muulla palkattomalla vapaalla Palkattomalla sairauslomalla Asepalveluksessa Opiskelijana Oppilasjäsenenä Eläkeläisenä x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x – x x x x x x x x x x – – x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x x Pa pe ri lii tto le ht i Oi ke us ap u* Lii tto va ku ut us Le ht ise te li Tu et ut lo m at Lo m ae du t Ke sk itt äm isal en nu s (If , Tu rv a) Lisää liitostasi: paperiliitto.? Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 30.1.2025 9.43.46 30.1.2025 9.43.46
• / 35 1 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 2 Aineistopäivä ...............................26.3. Ilmestyy ......................................11.4. Nro3 Aineistopäivä ...............................10.6. Ilmestyy ......................................27.6. Nro 4 Aineistopäivä ...............................13.8. Ilmestyy ......................................29.8. Nro 5 Aineistopäivä ...............................8.10. Ilmestyy ....................................24.10. Nro 6 Aineistopäivä ...............................3.12. Ilmestyy ....................................19.12. 1 v a s t a u s t a 1. Lampaan 2. Suomi 3. Männystä 4. Kangasalan Clapton 5. Magdeburgin 6. Dosetti 7. Neva 8. Aku Ankka 9. Lappeenrannassa 10. Suoraan puusta saatuja kuituja Huopikkaat veivät sydämen innostuneen Reijo Saajanahon näyttely huopateollisuuden historiasta on esillä Myllykoskella. Joutsenon Pulpissa koneenkuljettajana työuransa tehnyt Saajanaho on perehtynyt aiheeseen vuosien ajan. Kaikki alkoi sattumalta. Lappeenrannassa ?? vuotta toiminut Saimaan huopatehdas meni konkurssiin vuonna ????. Mappeja päätyi ensin Saajanahon anopin varastoon Savitaipaleelle ja sitten hävitettäväksi. Saajanaholle jäi laatikko, jossa oli vanhoja valokuvia ja mainoksia. Joskus paljon myöhemmin Saajanaho alkoi penkoa laatikkoa, ja siinä venähti koko ilta. Innostus oli syttynyt. Laatikon tutkimisesta meni vielä pitkään ennenkuin Saajan aho piti Kotkassa ensimmäisen näyttelynsä vuonna ????. Nyt hänellä on menossa jo ??. näyttely. – Tämä huopateollisuuden historia on vienyt ajatukset niin, ettei mene yhtä päivää, ettei se olisi mielessä, hän sanoo. Huopikkaiden suosio on menneinä vuosikymmeninä ollut valtava. Yksin Jämsässä oli parhaimmillaan seitsemän huopatossutehdasta. Nyt niitä on koko Suomessa kaksi – ja molemmat Jämsässä: Lahtisen huopatossutehdas ja J. Alhon huopatossutehdas. • Huopateollisuuden historiaa -näyttely helmikuun ajan, Myllykoskentie ??. Onnen ohjakset Onnen ohjakset Optimistit elävät tutkitusti pidempään, terveempinä ja onnellisempina kuin pessimistit. Mari Karhu haluaa tsempata itseään ja muita hankalissakin tilanteissa. 01/25 P a p e r i l i i t t o Sulkeminen uhkaa Tampereen Takolla muutosneuvottelut. Luottamushenkilöt Irtisanomiset tulivat kalliiksi Stora Ensolle. Edulliset lomat Käytä hyväksesi Paperiliiton jäsenedut. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 29.1.2025 15.04.35 29.1.2025 15.04.35 Reijo Saajanaho on perehtynyt huopikkaiden historiaan. Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 30.1.2025 9.43.48 30.1.2025 9.43.48
• Keilausmestaruus 3.3.–26.4. Keuruu Salibandyturnaus 3.5. Ikaalinen Frisbeegol ilpailu 17.5. Asikkala Jalkapalloturnaus 13.9. Myllykoski Vuoden 2025 jäsentapahtumat Seuraa ilmoittelua liiton somekanavilta, jäsenkirjeistä ja osoitteesta paperiliitto.? Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 30.1.2025 9.46.20 30.1.2025 9.46.20