Nro 2/2012 2.3.2012 54. vuosikerta Li itt o Salibandykisat: Yhdessä tekeminen antaa puhtia s. 28 Salibandykisat: Yhdessä tekeminen antaa puhtia Tomille uusi ura? Psykologi auttaa etsimisessä s.16 M iis a Ka ar tin en Billerud toi toivon Suomeen tuli uusi paperintekijä s. 4 ”Yhdistelmä luonto, tuli ja makkarat rauhoittaa ja lataa akkuja” Timo Kuhmola, s. 25 PAPERI PAPERI PAPERI Nro 2/2012 2.3.2012 54. vuosikerta Li itt o Hyvä mieli Timo Tiistola nauttii järven rauhasta käydessään verkoilla. 24 jäsentä paljastaa tyytyväisyytensä syyn. ”Kaunovihko oli minulle varsinainen aarre.” s. 20 01_etusivu.indd 1 22.8.2017 12.55.36
02-3_sisältö.indd 2 22.8.2017 12.56.18
Sisältö Sisältö 25 Olen yksin, mutta en missään nimessä yksinäinen, sanoo laavuilua harrastavaTimo Kuhmola. 25 Olen yksin, mutta en missään nimessä yksinäinen, sanoo laavuilua harrastavaTimo Kuhmola. Valvomo 4 Pääkirjoitus: Lakkosakkoihin ei saa kajota. 4–9 Kuorimo 4 Billerud toi toivoa. 6 Savon Sellussa kokeillaan 12-tuntisia. 8 Suomi tarvitsee investointeja. 9 Näkymä: Yritykset tahkosivat tulosta viime vuonna. 10–15 Reportaasi Mihin paperiliitolainen on tyytyväinen elämässään. 24 jäsentä kertoo. 16 Apua uuden uran etsimiseen. 20 Kouluvihkopaperista koulumuistoihin. 24 Maailman paperi: Sellutehtaat myrskyn uhrien apuna Intiassa. 25 Parasta elämässä: Timo Kuhmolan mieli lepää laavulla. 26–30 Hiomo 26 Ensi kesän, syksyn ja joulun lomaviikkojen haku alkaa. 27 Jäsenetu: Hae nyt Holiday Clubin viikko-osakkeita kesäksi ja loppuvuodeksi. 28 Tainionkoski päihitti kaikki salibandyssä. 31–34 Taukotila 31 Ratkaise ristikko ja voita lahjakortti! 32 Lennokki lensi Tampereella. 33 Elämä(ä)n laatua: Thomas Melarti voi hyvin karppaamalla. 34 Sivullinen kirjoittaa kirjaa paperimiehistä. ??–?? Kyselymme paljasti, että paperiliittolaiset ovat tyytyväistä väkeä. Timo Tiistolan tekee onnelliseksi vapaus mennä verkoille silloin kun mieli tekee. 20 Tarja Raipalo ja Kari Kiimala palasivat muistoissaan kouluvihkojen maailmaan 1960-luvulle. Miisa Kaartinen Esa Melametsä T uo m o Yl in är ä El in a O rp an a 4 Mika Ruotsalainen pyörittää kohta ruotsalaisten pakkauspaperikonetta. Paperiliitto ?/???? ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 02-3_sisältö.indd 3 22.8.2017 12.56.19
Valvomo Kuorimo kertoo uutiset Pääkirjoitus Paperiliitto 2/2012 ? Vastarannan supi E läkekeskustelut kiehuttavat mieliä. Eniten askarruttaa, miten maan hallitus ja työmarkkinajärjestöt pääsisivät yhteisymmärrykseen työurien pidentämisestä. Oman mausteensa tähän soppaan tuo se, mitä SAK:n hallitus on päättänyt ja mitä tiedotusvälineille kerrotaan SAK:n hallituksen päättäneen eläkeiästä. Vaihtoehtojen läpikäyminen on vahvistanut sen, että kaavamainen eläkeiän alarajan nostaminen ei onnistu. Ainakaan se ei onnistu ilman kytkyä, oli se kytky sitten eläkkeiden korottaminen tai jokin muu keino. Keskustelu jatkuu kuumana ja hyvä niin. Mutta SAK:n sisällä luottamukselliset pohdinnat vaikeutuvat, koska ne päätyvät aina julkisuuteen. K okoomus liputtaa vientiteollisuuden puolesta ja sillä on kaikki mahdollisuudet hoitaa myös metsäteollisuutta jarruttavat esteet pois. Puolueella on hallussaan presidentin, pääministerin, elinkeinoministerin ja ulkomaankauppaministerin virat. Tässä on se nelikko, jonka työn tuloksella on suora vaikutus vientiteollisuuden mahdollisuuksiin toimia Suomessa. Työkaluksi koko hallitukselle on tehty ja tekeillä investointiselvityksiä ja nyt odotetaan toimenpiteitä. Toimenpiteinä ei kuitenkaan voi missään tapauksessa olla lakkosakkoihin ja sairauspäiväkarensseihin kajoaminen, vaikka näitä EK:ssa pohditaankin. Toivotaan, että selvitykset eivät jää puheen asteelle tai muutu selittelyksi. P Monia mahdollisuuksia Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Esa Melametsä Markku Teerikorpi Ruotsalainen pakkauspaperivalmistaja Billerud ostaa UPM:n pakkauspaperivalmistuksen. Kauppaan kuuluu pakkauspaperikoneet Pietarsaaresta ja Valkeakoskelta Tervasaaresta. Billerudilla ei ole Suomessa tehtaita ennestään. Pakkauspaperikoneiden osto tarkoittaa, että UPM:n ”kainalossa” alkaa toimia toinen yritys. Miten käytännön asiat ratkaistaan kaupan toteutumisen jälkeen, siinä on tehtaiden luottamusmiesten mielestä pohdittavaa. PK 7 Tervasaaressa valmistaa voimapaperia ja PK 1 Pietarsaaressa voimaja säkkipaperia. Koneiden tuotantokapasiteetti on yhteensä noin 300 000 tonnia pakkaus papereita. Ratkaistavaa riittää Valkeakoskella Tervasaaren PK 7:n tulevaisuus on mietityttänyt moneen kertaan. – Toteutuessaan Billerudkauppa saattaa olla jopa paras vaihtoehto seiskan tulevaisuuden suhteen, pääluottamusmies Ilpo Salminen arvioi. Hän on vielä varovainen kahden yrityksen yhteensovittamisen suhteen. – Vielä on ratkaistavana satoja kysymyksiä siitä, miten kaksi eri ? rmaa toimivat saman katon alla. Kaupassa siirtyy Billerud Finland Oy:lle vanhoina työntekijöinä yhteensä 55 henkilöä, joista 33 on tuotannosta, 11 kunnossapidosta sekä 11 toimihenkilöä ja ylempää toimihenkilöä. Billerud-kauppa herätti uskoa tulevaan Billerud alkaa tehdä pakkauspaperia UPM:n tehtaiden sisällä. Jani Kuismanen ja Tervaraaren PK7 siirtyvät uudelle omistajalle, kunhan yrityskauppa saadaan päätökseen. Mika Ruotsalainen (edessä) ja Hannu Vesala työskentelevät UPM Pietarsaaren tehtaiden PK1:llä. Pakkauspaperikonetta alkaa pyörittää ruotsalainen Billerud. Väsäsin rauhoittavaa eläkeiännostokuumeeseen. Toimenpiteinä ei voi olla lakkosakkoihin ja sairauspäiväkarensseihin kajoaminen. 04-5_kuorimo.indd 4 22.8.2017 12.57.27
Paperiliitto 2/2012 ? Katolle toinenkin nimi Pietarsaaren tehtaalla säkkija voimapaperia valmistavalta PK 1:ltä siirtyy Billerudille 102 henkilöä, joista 85 työntekijöitä. – Yllätyksenä tämä kauppa tuli. Puhetta on kyllä ollut, että jonakin päivänä tehtaan katolla voi olla toinenkin nimi, kertoo PK 1:n luottamusmies Pasi Manninen. Manninen suhtautuu kauppaan varovaisen positiivisesti. Hän pitää tärkeänä, että uusi omistaja suhtautuu henkilöstöön voimavarana. UPM:n vähennystoimet tuntuivat ankarilta erityisesti viime yt-neuvottelujen jälkeen, kun päätökseksi tuli vähentää 52 henkeä. Tehtaalla pidetyssä tiedotustilaisuudessa Manninen kuuli, että massatoimituksista ja muista tukitoimista on tehty tehdasalueen toimijoiden kanssa pitkät esisopimukset. Billerudin viesti oli, että he saavat tehokkaat koneet, hyvän osaamisen ja henkilöstön ja että he aikovat satsata Suomeen. – Kyllä se herätti tulevaisuudenuskoa, Manninen toteaa. Yhteistyökeskustelut ovat UPM:n Paperiliiketoiminnasta vastaavan johtajan Jyrki Ovaskan mielestä sujuneet Billerudin kanssa hyvin. Billerud-kauppa herätti uskoa tulevaan BILLERUD Perustettu vuonna 2001, kun AssiDomänin Skärblackan ja Karlsborgin tehtaat sekä Stora Enson Gruvönin tehdas yhdistyivät. Yhtiöt omistivat uuden konserni puoliksi Billerudin omistaa noin 170 000 yksityishenkilöä sekä ruotsalaisia ja ulkomaisia sijoitusyhtiöitä Yhtiön pääkonttori on Solnassa Tukholmassa TEHTAAT Beetham, Englanti. Valmistanut paperia yli 200 vuotta. Kaksi paperikonetta, vuosituotanto 45000 tonnia paperia lääkeja ruokapakkauksiin, tapetteihin ja teollisuuskäyttöön. Henkilöstöä 135. Gruvön, Grumsissa lähellä Karlstadia. Tuottaa säkkija voimapaperia 130 000 tonnia, ? utingia 440 000 tonnia ja markkinasellua 115 000 tonnia vuodessa. Henkilöstöä 870. Tunnettu innovaatioistaan. PK 4:lle asennettu tietokoneohjaus oli vuonna 1964 prosessiteollisuudessa uraauurtava. Skärblacka. Tehdas rakennettiin 140 vuotta sitten. Nykyään yksi Ruotsin nykyaikaisimmista selluja paperitehtaista. Tuottaa ruskeaa säkkipaperia, valkoista MG paperia ja ? utingia säkkien, kassien, kääreiden ja lääkepakkausten valmistukseen. Säkkija voimapaperin vuosituotanto on 240 000 tonnia, ? utingin 90 000 tonnia ja markkinasellun 70 000 tonnia. Henkilöstöä 640. Karlsborg. Tuottaa valkoista säkkipaperia, valkoista voimapaperia ja pitkäkuituista sulfaattisellua. Vuosituotannosta säkkija voimapapereita on 130 000 tonnia ja makkinasellua 170 000 tonnia. Henkilöstöä 410. Lähde: www.billerud.se – Meillä on yhteinen näkemys siitä, miten asiat saadaan toimimaan. Uskon, että yhteistyö tehdasalueella tulee olemaan luontevaa, sanoo Ovaska UPM:n tiedotteessa. Hyväksyntää vailla 130 miljoonana euron arvoisen kaupan toteutuminen edellyttää vielä kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Kauppa aiotaan saada päätökseen kesäkuun loppuun mennessä. Tehdaskiinteistöt ja infrastruktuuri jäävät molemmilla paikkakunnilla UPM:n omistukseen. Yhtiöt ovat kaupan yhteydessä sopineet pitkäaikaisista markkinaehtoisista raaka-aineja palvelusopimuksista tehdasalueilla. Liiketoiminnan palveluksessa oleva henkilöstö siirtyy Billerudin palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Siirtyvän henkilöstön määrä on yhteensä noin 185 henkilöä. UPM:llä on edelleen Pietarsaaressa sellutehdas ja Tervasaaressa kaksi tarrapaperikonetta. UPM aikoo keskittyä yhä enemmän graa? siin papereihin ja valikoituihin erikoispapereihin. Billerudin toimitusjohtajan Per Lindbergin mukaan he puolestaan saavat kaupalla entistä vahvemman jalansijan älykkäiden pakkausratkaisujen tarjoajana. P Mika Ruotsalainen (edessä) ja Hannu Vesala työskentelevät UPM Pietarsaaren tehtaiden PK1:llä. Pakkauspaperikonetta alkaa pyörittää ruotsalainen Billerud. ”Kauppa saattaa olla paras vaihtoehto.” Jatkossa Pietarsaaressa ja Tervasaaressa toimii kaksi yritystä saman katon alla. 04-5_kuorimo.indd 5 22.8.2017 12.57.27
Kuorimo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista Silppua Paperiliitto 2/2012 ? Puoshaka Eeva Eloranta-Jokela T yöpaikalla kiusaamista on tutkittu työpaikan ja yksilön kannalta, toisaalta kiusaajan ja kiusatuksi tulleen kannalta. Miksi aikuinen kiusaa toista aikuista työpaikalla, Työterveyslaitoksen johtava asiantuntia Maarit Vartia? – Kiusaamiselle altistavina tekijöinä on usein erilaisia työoloihin liittyviä ongelmia. Työpaikoilla, joilla kiusaamista esiintyy, voi yleensä tunnistaa ainakin kolme seuraavista: työjärjestelyihin liittyviä ongelmia, taitamatonta johtamista ja esimiestyötä, kielteinen tai vihamielinen työilmapiiri, organisaatiokulttuuri, joka sallii tai palkitsee kiusaamisen eli siihen ei puututa sekä se, että kiusatuksi joutunut poikkeaa sosiaalisesti muusta työyhteisöstä. Yksilöllisinä tekijöinä taustalla voi olla kiusaajan oma motiivi, kuten kateus tai halu päästä eroon työtoverista ja saada tämän työt. Myös työn ulkopuoliset tekijät voivat vaikuttaa. Miten puuttua asiaan? – Työnantajan velvollisuus on aina selvittää, mistä on kyse, ja jos kyse on kiusaamisesta, ryhtyä toimiin, jotta se loppuu. Selvittely on tehtävä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti kaikkia osapuolia kuullen. P Maarit Vartian mukaan esimerkiksi huono johtaminen altistaa kiusaamiselle. Miksi aikuinen kiusaa töissä? Työnantajan velvollisuus on aina selvittää, mistä on kyse. PACCOR vähentää 92 Irtisanomiset: PACCOR Finland Oy vähentää 92 henkilöä, 77 työntekijää ja 15 toimihenkilöä. Irtisanomiset ajoittuvat vanhan tehtaan töiden loppumisesta ja uuden tehtaan konesiirroista riippuen huhtikuusta joulukuulle. Vähennysten määrään vaikuttivat tänä vuonna valmistuvan tehtaan konemäärät, työaikamallit ja tulevat automaatiotoiminnot. Pääluottamusmies Matti Hietasen mukaan irtisanottavien määrä voi vielä muuttua. – Koneenhoitajia ja raakaainemiehiä tarvitaan uudella tehtaalla kymmenkunta nykyistä enemmän. Lisäksi pakkaajia, tuotekäsittelijöitä ja painokoneasentajia koulutetaan koneenhoitajiksi, Hietanen kertoo. Lisäksi 13 varastomiestä siirtyy VR-Transpointille. Tukitoimet TE-keskuksen ja uudelleenkoulutuksen osalta on aloitettu. Premium Board ei lomauttanut Peruutus: Kartonkitehdas Premium Board Juankoskella perui tammikuulle suunnitellun lomautuksen. Paperiliittolehden viime numeron mennessä painoon uhka oli vielä päällä. Lehden ilmestyttyä uutinen lomautuksesta ei enää pitänyt paikkaansa. Lomautettuja keskimäärin 69 kuussa Lomautetut: Paperityöväen työttömyyskassa maksoi vuonna 2011 ansiopäivärahaa keskimäärin 69 lomautetulle joka kuukausi. Eniten lomautuksesta aiheutuneita päivärahoja maksettiin helmikuussa (119) ja joulukuussa (154). Tammikuussa 2012 ansiopäivärahaa sai lomautuksen takia 54 jäsentä. Paperiliitto teki kyselyn viime vuotta koskevista lomautusneuvotteluista. Lomautusneuvottelut käytiin 17:llä 30 kyselyyn vastanneesta työpaikasta. Toistaiseksi lomautettiin 89 ja enintään kolmeksi kuukaudeksi 199 henkeä. Reima Kangas Stora Enso sulki Kemijärven sellutehtaan vuonna 2008 ja irtisanoi 215 ihmistä. Valtio nimesi Itä-Lapin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Seurasi valtion tukitoimia. Viime vuoden lopulla työja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisi selvityksen siitä, miten tukitoimet tuollaisissa tapauksissa tehoavat. Vaatimaton apu irtisanotuille Äkillisen rakennemuutoksen alueilla irtisanottiin vuosina 2007–2011 yhteensä 11 000 ihmistä. Heistä noin 7 000 oli työskennellyt metsäteollisuudessa. Kaikista irtisanotuista 42 prosenttia oli työllistynyt ”avoimille työmarkkinoille”. TEM pitää tulosta hyvänä. Kemijärven irtisanotuista jopa yli puolet, 120, oli TEMin mukaan työllistynyt avoimille työmarkkinoille. Myös VTT:n selvitys kertoo, että tukitoimet ovat auttaneet irtisanomispaikkakuntia. Paperiliiton tutkija Esa Kaitila toteaa kuitenkin, että toimien vaikutukset itse irtisanotuille ovat vaatimattomat. Paperiliiton ja SAK:n selvitykset sekä potkut saaneiden kokemukset osoittavat, että vain harva metsäteollisuudesta irtisanottu työntekijä oli löytänyt vastaavankaltaista työtä. – Siellä on osa-aikaisia töitä ja koulutusta, joka ei välttämättä johda työllistymiseen, sanoo Kaitila. Suuri osa irtisanotuista on myös siivottu eläkkeelle. Yritykset saatava vastuuseen Äkillisen rakennemuutoksen alueella valtiovalta edellyttää niin sanotun yhteiskuntavastuun kantamista myös yrityksiltä, joiden takia alue on joutunut vaikeuksiin. Yrityksiltä odotetaan tehostettuja toimia, jotka edistävät työntekijän uudelleen työllistymistä. Sebastian Nurmi PACCOR Finland Oy valmistaa Hämeenlinnassa elintarviketeollisuuden pakkauksia. tavien määrä voi vielä muuttua. Tuki joukkoirtisanomisissa ei toimi Äkillisen rakennemuutoksen alueilla tehdyt tukitoimet auttavat heikosti paperiteollisuudesta irtisanottuja. Voikkaan tehtaan lopetus vuonna 2006 toimi lähtölaukauksena äkillisten rakennemuutosalueiden toimintamallille. Rakennemuutosalueita on tällä hetkellä jo 23. 06-7_kuorimo.indd 6 22.8.2017 12.57.51
Silppua Paperiliitto 2/2012 ? Suoraa puhetta Nettikysymys Asuntolainaa eniten Viime lehden kysymys: Onko sinulla lainaa? Paljonko? Uusi kysymys: Milloin jäisit eläkkeelle? Vastaa osoitteessa www.paperiliitto.? Ei yhtään Alle 20 000 e 20 000–50 000 euroa 13 % 22 % 21 % 23 % 21 % 50 000–100 000 euroa Yli 100 000 euroa Amcorille kolmivuotinen tes Työehtosopimus: Amcor Flexibles Finland Oy, Paperiliitto ja TEAM ovat sopineet uudesta työehtosopimuksesta. Sopimuskausi on 1.7.2012 – 30.6.2015. Palkankorotus on 1.7. alkaen 2,4 prosenttia sentitettynä ja kertaerä 150 euroa. Korotus on 1.8.2013 alkaen 1,9 prosenttia sentitettynä. 1.8.2014 voimaan tulevat korotukset sovitaan 28.2.2014 mennessä. Jos sopua ei synny, määritellään korotukset paperin ja peruskemian korotusten keskiarvosta. Jos tästäkään ei ratkaisua saada, päättyy työehtosopimuksen voimassaolo 31.7.2014 ilman irtisanomista. Sopimukseen tehtiin myös joitakin tekstimuutoksia. Muun muassa työaikapankin houkuttelevuutta lisätään ylityötuntien siirrolla pankkiin aina 100 prosentin korotuksella. Stora Enso vähentäisi 40 Veitsiluodosta Irtisanominen: Stora Enso aikoo vähentää enintään 110 henkilöä päällystetyn aikakauslehtipaperin toiminnoista. Vähennykset koskevat Veitsiluodon tehdasta Suomessa, Corbehemin tehdasta Ranskassa ja Kabelin tehdasta Saksassa. Veitsiluodossa vähennys olisi enintään 40 henkeä. Stora Enson Printing and Reading -toimialan säästösuunnitelmat sisältävät myös yhteensä 18 miljoonan euron arvosta investointeja näille kolmelle tehtaalle. Toimet on tarkoitus toteuttaa kuluvan vuoden loppuun mennessä. M iksi määräaikainen työntekijä joutuu aina lähtemään tehtaalta ensimmäisenä, kun työvoimaa vähennetään? Tähän kysymykseen joudun työssäni vastaamaan usein. Vastaus asiaan löytyy työsopimuslaista sekä korkeimman oikeuden ratkaisusta 2006:49. Lain mukaan irtisanomisuhan alla oleva työntekijä tulee sijoittaa uudelleen tai takaisinottovelvoitteen piirissä oleva työntekijä ottaa takaisin töihin, jos se on mahdollista. Kysymys on siis lakisääteisestä velvoitteesta. Määräaikaisen työsopimuksen solmiminen tai määräaikaisen työntekijän vakinaistaminen taas perustuu aina osapuolten sopimusvapauteen. Silloinkin, kun määräaikaisuuden alkuperäinen peruste poistuu määräaikaisen sopimuksen aikana. Määräaikainen työntekijä joutuu väistymään ennen muita, koska työnantajan lakisääteiset velvoitteet syrjäyttävät aina työnantajan sopimusvapauden. Tämän vuoksi työpaikoilla täytyykin jatkuvasti tehdä työtä perusteettomien määräaikaisuuksien kitkemiseksi. P Juha Koivisto vastaava lakimies Ovi lähimpänä määräaikaisella Eeva Eloranta-Jokela Power? utella eli Savon Sellussa Kuopiossa on alkanut vuoden mittainen kokeilu 12-tuntisista työvuoroista työaikamuoto 37:ssa. Työntekijäpuoli aloitti neuvottelut työnantajan kanssa, kun asia viime marraskuussa sovittiin työehtosopimukseen. Pääluottamusmies Eero Ahosen mukaan eniten pohditutti se, miten huolehtia työntekijöiden jaksamisesta työvuoron aikana. Ääritilanteista pitäisi selvitä ilman, että niistä on haittaa tuotannolle. – Helpottava tekijä meillä ovat käynninvarmistajat. Heitä on kolme vuoroa kohti äkillisten tarpeiden varalta. Tämä helpottaa niin työnantajan kuin työntekijöidenkin puolelta hätavarautumista äkillisten poissaolojen varalta, Ahonen selittää. Joustoa ja vaihtoa Jos käynninvarmistajien tuki ei riitä, ovat työntekijät valmiita tarvittaessa esimerkiksi vaihtamaan aamuja yövuoroja. – Porukka sanoo olevansa valmis joustoihin näissä tilanteissa. Innostus 12-tuntisiin vuoroihin on kova, Ahonen kertoo. Kokeiluun siirtymisestä äänestettiin helmikuun alussa. Sen puolesta oli 78 äänestäjää 86:sta. Kolmen ensimmäisen kuukauden jälkeen kokeilun sujumista arvioidaan tarkkailupalaverissa. Mukana seurannassa ovat myös työsuojelu ja työterveyshuolto. Lähdöt vähenevät Työntekijöillä on pisimmillään 60–80 kilometrin matka tehtaalle. Käyttöön otetut 12-tuntiset vuorot lisäävät vapaajaksoja. – 12-tuntisessa tulee vuodessa 60 kertaa vähemmän lähtöjä. Sillä on merkitystä työmatkakustannuksiin ja työmatkaan käytettyyn aikaan. Kokemusta 12-tuntisista Savon Sellussa ehtinyt jo kertyä, sillä vuoromestarit siirtyivät 12-tuntisiin vuoroihin vuoden alussa. P Savon Sellu kokeilee 12-tuntista vuoroa Amcor Flexibles Finland Oy valmistaa elintarvikepakkausmateriaaleja. Suomen tehtaat sijaitsevat Kauttualla ja Lieksassa. —Yritysten yhteiskuntavastuusta ei voida mitenkään pitää riittävänä. Tokihan eri paikkakuntien välillä on eroja, esim. Kajaaniin UPM satsasi huomattavia summia, ja se näkyi myös tuloksessa. Mutta muissa tapauksissa ja konserneissa yhteiskuntavastuu on puuttunut lähes kokonaan, toteaa Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Vanhala toteaa, että valtio on viime aikoina parantanut selvästi reagointinopeutta ja -tehokkuutta, mutta koska yhtiöt ovat samalla pienentäneet osuuttaan, tulos ei voi olla toivotunlainen. – Valtion pitäisi sitouttaa yhtiöitä huolehtimaan henkilöstöstään paremmin tilanteissa, jossa tehtaat sammuvat, kuittaa Vanhala. Ennakointia ja innovaatioita Alueellisen rakennemuutoksen toimintamalleja on pyritty vuosien varrella muuttamaan muutoksia ennakoivaan suuntaan. Esa Kaitilan mielestä paperiteollisuuden yritysten tutkimusja kehittämistoimiin varattuja panostuksia pitäisi kasvattaa ja kohdentaa uusien tuotteiden saamiseksi markkinoille hyvissä ajoin. Alan liikevaihtoon suhteutetut panostukset tutkimusja kehitystoimintaan ovat olleet vähäisempiä kuin teollisuudessa keskimäärin koko 2000-luvun. Vielä Kemijärvelle. Valtio antoi 5,4 miljoonaa euroa investointiavustusta Arktos Groupin sahan, liimapalkkitehtaan, konepajan ja lämpölaitoksen rakentamiseen. Lakkautetun sellutehtaan tiloissa toiminut Arktos Group ilmoitti tammikuussa 2012 lomauttavansa kaikki työntekijät ja lopettavansa toimintansa. Stora Enso oli vetäytynyt tehtaan rahoituksesta. Arktos Group työllisti enimmillään 70 ihmistä. P Lainoista 51% on asuntolainoja. Tuki joukkoirtisanomisissa ei toimi Stora Enson Veitsiluodon tehdas Yrityksiltä odotetaan tehostettuja toimia 06-7_kuorimo.indd 7 22.8.2017 12.57.52
Kuorimo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista Silppua Paperiliitto 2/2012 ? Laatua&Hylkyä & Hylkyä & Hylkyä Huolestuttava tilasto: Suomi sijoittui kiusaamistilastossa kuudenneksi yli 30 maan vertailussa. Hylkyä tava tilasto: Suomi sijoittui kiusaamistilastossa kuudenneksi yli 30 Laatua Työministeri Lauri Ihalainen: Hyvä työllisyysaste pidentää työuria, samoin parempi työelämä ja kolmantena tulevat eläkeratkaisut. Laatua Työministeri Lauri Ihalainen: Hyvä työllisyystää työuria, samoin parempi työelämä ja kolEeva Eloranta-Jokela Presidentti Martti Ahtisaari vihki käyttöön UPM:n Paperikone 4:n Raumalla 24.4.1998. Kone maksoi yli kaksi miljardia markkaa, nykyrahassa noin 350–400 miljoonaa euroa. Summa on suunnilleen sama kuin massaja paperiteollisuuden investoinnit Suomeen viime vuonna yhteensä. Eäkkeelle jäänyt Metson toimitusjohtaja vuorineuvos Jorma Eloranta on selvittänyt hallituksen pyynnöstä, miten Suomesta tulisi houkuttelevampi investointikohde eri alojen yrityksille. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala löytää Elorannan esityksestä paljon positiivista. Vanhala pitää tulevien investointien kannalta olennaisena, että Suomen metsäteollisuus olisi samalla viivalla kilpailijamaiden kanssa. – Suomalainen metsäteollisuus on kansainvälistä huippuluokkaa, mutta sen haasteena on muun muassa verotuksesta, kallistuvista kuljetuksista ja kilpailijamaihin nähden tiukemmasta ympäristösäätelystä aiheutuvat kilpailukykyhaitat, sanoo Vanhala. Näihin Eloranta esittää Vanhalan mukaan merkittäviä parannuksia. – Myös raportissa esitetty investointien ja työpaikkojen lisäämistä parantava työmarkkinadialogi on hyvä käynnistää, sanoo Vanhala. Puheet lakko-oikeudesta ihmetyttävät Vanhalaa ihmetyttää, miksi selvitysmies toistaa vuorineuvosten vanhaa vaatimusta lakko-oikeuksien rajoittamisesta. Sellaisen paikka ei Vanhalan mielestä ole raportissa ja etenkin, kun työmarkkinasuhteet nähdään yksipuolisesti. Kansainvälinen vertailu olisi tuonut Nylund tähtää Leipzigiin Ammattitaitokilpailu: Taipalsaarelainen Joska Nylund osallistui syksyllä Lontoossa nuorten ammattitaidon maailmanmestaruuskisoihin varamiehenä. Polymekaniikassa kilpaillutta Miika Laaria ja muita osallistujia seuratessa Nylund sai hyvän käsityksen maailman huippujen osaamisesta. Nylund tähtää Saksan Leipizigissä pidettäviin taitajien maailmanmestaruuskisoihin. Kesään 2013 mennessä on harjoiteltava sitkeästi. – Väliin ei jää ylimääräistä aikaa, vakuuttaa Nylund. Nylund voitti toukokuussa koneenasennuksen ja kunnossapidon suomenmestaruuden työparinsa Jose Löyttysen kanssa. Nyt hän valmentautuu työskentelemällä neljän kuukauden ajan oppisopimuskoulutuksessa sastamalalaisessa metallialan yrityksessä. – Harjoittelusta on hyötyä myös työelämään, kun saa kokeilla, mikä toimii ja mikä ei. Samalla myös paineensietokyky kasvaa, Nylund sanoo. Kesäksi Nylund on hakenut töitä tutulta Kaukaan tehtaalta. Sytykkeitä investoinneille Suomen metsäteollisuus ja muut vientialat kaipaavat kipeästi lisää investointeja, sillä kauppa tase vajenee. Selvitysmies Jorma Eloranta ei usko, että Suomeen on tulossa massatai paperiteollisuuden uusinvestointeja tällä vuosikymmenellä. Suomessa kannattaa Elorannan mukaan panostaa biotuotteiden valmistukseen ja valtion tuen pitäisi kannustaa uusien teknologisten ratkaisujen etsintään. Biopolttoaineet ovat Metsäteollisuus ry:n mukaan yksi alan keskeisistä kehitysalueista. Metsäteollisuus ry kaipaa biojalostamolaitoksille vahvaa tukea, jotta laitosinvestoinnit saadaan käyntiin. Päätöksiä laitosten rakentamisesta on jo tullut ja lisää odotetaan. UPM rakentaa maailman ensimmäisen puupohjaista biodieseliä valmistavan biojalostamon Lappeenrantaan. Metsä Fibre suunnittelee biokaasulaitoksen rakentamista Joutsenoon. UPM ei saa Lappeenrannan hankkeeseen julkista investointitukea. Yhtiö sijoittaa laitokseen noin 150 miljoonaa euroa. Valmistuttuaan jalostamo työllisSuomen uusin kone. Martti Ahtisaari käynnisti UPM:n Paperikone 4:n Raumalla vuonna 1998. Apuna oli yksikönjohtaja Yrjö Olkinuora. Paperiliitto-lehti kertoi syyskuussa Joska Nylundin valmistautumisesta Lontoon kisaan. UPM alkaa tehdä Lappeenrannassa biodieseliä. rakentaa maailman ensimmäisen puupohjaista biodieseliä valrannan hankkeeseen julkista investointitukea. Yhtiö sijoittaa laitokseen noin 150 miljoonaa euroa. Valmistuttuaan jalostamo työllisUPM alkaa tehdä Lappeenrannassa biodieseliä. Dieselin ja biokaasun teko kiinnostaa metsäyhtiöitä 08-9_kuorimo.indd 8 22.8.2017 12.59.50
Silppua Näkymä Paperiliitto 2/2012 ? Tilasto esiin, miten vähän Suomessa on työtaisteluja. – Lisäksi Eloranta väittää työmarkkinoita jäykiksi, vaikka juuri on saatu sovittua yhteisen pöydän ääressä raamisopimus kahdeksi vuodeksi ja vieläpä kattavasti, Vanhala hämmästelee. Parhaillaan valmistellaan luottamusta lisääviä toimia, joista keskusjärjestöt ovat sopineet raamiratkaisun yhteydessä. Puheenjohtaja Vanhala odotti Elorannalta suorempaa kantaa energiankäyttöön kuten Loviisan ydinvoimalan saneeraukseen. – Vaikka asia on poliittisesti vaikea, olisi Eloranta rohkeammin voinut sanoa kantansa, Vanhala arvioi. Vanhan rinnalle uutta Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatisen mielestä on tärkeää turvata olemassa olevan teollisuuden toimintaedellytykset, jotta rinnalle voisi syntyä uutta liiketoimintaa. MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila puolestaan on Elorannan kanssa samaa mieltä, että Suomen kannattaa tavoitella asemaa Euroopan johtavana biotalousklusterina. Viime vuonna koko metsäteollisuuden investoinnit Suomeen olivat noin 550 miljoonaa euroa. Luku sisältää myös huonekalut ja muut puutuotteet. Konsulttiyhtiö Pöyry Oyj on arvioinut, että metsäteollisuus voisi vuosittain investoida Suomeen noin miljardi euroa, mikäli teollisuuden toimintaedellytykset olisivat suotuisat. P Paperia ja kartonkia tuotettiin vuonna 2011 yhteensä noin 11,3 miljoonaa tonnia. Se on noin neljä prosenttia edellisvuotta vähemmän. Sellun ja mekaanisen massan tuotantomäärät pysyivät ennallaan. Työsuojeluvaltuutetut uudelle kaudelle Työsuojeluvaalit: Paperiliiton 118 työpaikalle on valittu yhteensä 21 uutta työsuojeluvaltuutettua. Vaaleilla heistä valittiin 7 henkilöä. Entinen valtuutettu jatkaa ainakin 98 työpaikalla alkaneella kaudella 2012–2013. Yhteenvedosta puuttuvat muutaman työpaikan tiedot. Työhyvinvointikortti yhä useammalla Työhyvinvointi: Työhyvinvointikortin on suorittanut koko maassa noin tuhat eri työyhteisöjen jäsentä. Kiinnostus kortin suorittamiseen kasvaa myös paperiliittolaisten työpaikoilla. Paperiliiton työsuojeluvaltuutetuista ainakin viidellä työhyvinvointikortti on jo suoritettuna ja ainakin 14 kyselyyn vastanneesta valtuutetusta aikoo sen suorittaa. Kortin suorittaneet pitivät koulutusta monipuolisena ja työhyvinvoinnin kysymyksiä avaavana. Koulutuksessa työhyvinvoinnin perusasioihin kuuluvat johtamisen kysymykset, osaaminen ja ammattitaito, hyvä työyhteisön toiminta, terveelliset ja turvalliset työolot sekä terveyden ja työkyvyn edistäminen. Metsäliitto-konsernista tuli Metsä Group Nimenmuutos: Metsäliitto-konserni muuttaa nimensä Metsä Groupiksi ja uudistaa yritysilmeensä. Puutuoteteollisuuden nimeksi tulee Metsä Wood, Metsä-Botnian nimi vaihtuu Metsä Fibreksi. M-realin nimen muutoksesta Metsä Boardiksi päättää varsinainen yhtiökokous maaliskuun lopulla. Metsä Tissuen nimi säilyyy entisellään. Yhtiön mukaan sana Metsä ja yritysilme ”viestivät juuriaan kunnioittavasta, uudistuvasta, vastuullisesta ja entistä vahvemmasta metsäteollisuusyrityksestä”. Yritykset tekivät hyvää tulosta Esa Kaitila tutkija, paperiliitto M etsäteollisuusyritysten viime vuosi jakaantui hyvään alkuvuoteen ja vaikeaan loppuvuoteen. Yritysten liikevaihdot kasvoivat kuitenkin koko vuonna selvästi, etunenässä UPM lähes 13 prosentin kasvullaan. Liiketulokset ilman kertaeriä olivat Stora Ensossa ja UPM:ssä lähes vuoden 2010 tasolla. Stora Ensossa operatiivinen liikevoitto jopa kohosi lähes 900 miljoonaan euroon ja sijoitetun pääoman tuotto 10 prosenttiin. M-realin ja sen mukana Metsäliiton liiketulos oli selvästi positiivinen. Se heikkeni edellisvuodesta, kun yhtiö muutti liiketoimintaansa painopapereista kartonkiin ja selluun perustuvaksi. Vuonna 2011 UPM osti Myllykosken yritysryhmittymän 800 miljoonalla eurolla. Yrityksen velkaantumisaste kohosi vain 2 prosenttia ja nettovelat kasvoivat 300 miljoonalla eurolla. Stora Enson ja Metsäliiton nettovelat pysyivät lähes yhtä suurina kuin edellisvuonnakin. Euroopan taloustilanteesta huolimatta yritysten tulokset pysyivät selvästi positiivisina. Alkuvuoden näkymät ovat vahvan taseen ja muuttuvien kustannusten pienentymisen takia valoisammat kuin viime neljänneksellä. Sellun hinnan laskun ennustetaan pysähtyneen. Tuotteiden kysynnän ennustetaan jälleen parantuvan. Se mahdollistaisi hinnankorotuksia paperija kartonkituotteissa. Toivoa sopii, että yritysten johdossa on pitkänäköisyyttä kannustaa koko yrityksen henkilöstöä hyvään tulokseen pääsemiseksi eikä kehittää kannusteohjelmia vain 600 ns. avainhenkilölle, kuten UPM tulosjulkistuksensa jälkeen ilmoitti. P Sellun hinnan laskun ennustetaan pysähtyneen. Sytykkeitä investoinneille Kimmo Mäntylä / Lehtikuva Suomen uusin kone. Martti Ahtisaari käynnisti UPM:n Paperikone 4:n Raumalla vuonna 1998. Apuna oli yksikönjohtaja Yrjö Olkinuora. muutaman työpaikan tiedot. Työhyvinvointikortti Metsä Groupin logo. tää suoraan lähes 50 ja välillisesti 150 henkilöä. Rakentaminen UPM Kaukaan tehdasalueella alkaa kesällä ja jalostamo valmistuu vuonna 2014. Päätöksiin UPM:n muista biojalostamohankkeista ja niiden sijainnista vaikuttavat yhtiön mukaan EU:n tukipäätökset sekä näkymät puuraaka-aineen kokonaishinnasta ja saatavuudesta pitkällä aikavälillä. Metsä Fibre tekee esiselvitystä biokaasua tuottavan biojalostamon rakentamisesta Helsingin Energian ja Gasumin kanssa. Tavoitteena on saada investointipäätöksen tekemistä varten tarvittavat tiedot valmiiksi vuoteen 2013 mennessä. P 08-9_kuorimo.indd 9 22.8.2017 12.59.51
10 Paperiliitto 2/2012 Oletko tyytyväinen elämääsi? Paperiliittolehti kysyi tätä lukijoiltaan, ja yli sata vastaajaa 123:sta oli. Tässä kahdenkymmenenneljän ihmisen syyt siihen, miksi. tyytyväinen 24 syytä olla Teksti Maria Tojkander Kuvat Miisa kaartinen 10-15_pääjuttu.indd 10 22.8.2017 13.00.54
11 Paperiliitto 2/2012 Reportaasi ? Kolmivuorotyö Mänttäläinen Timo Tiistola (vas.) kokee onnenhetkiä ollessaan järvellä verkoilla. Tällä kertaa mukana on myös veli Ahti Tiistola. 10-15_pääjuttu.indd 11 22.8.2017 13.00.55
12 Vaikka olenkin avustaja ja fyysiseltä kunnoltani puolitehoinen, vastaanotto on aina ollut lämmin ja kannustava. Kun rohkeasti kysyy, saa neuvoa. Uskallan elää näyttämöllä eri tunnetiloissa, ja olemme yhtä tiimiä kuten aikanaan työelämässäkin oli. ” Raimo Hytti, 52, Kemi 3. Ei kolmivuorotyötä ”Nautin elämästäni tuta-irtisanomisen jälkeen, ei enää kolmivuorotyötä!” Reija Putkonen, 51, Lappeenranta 4. Matkailu ”Kaikki on mahdollista. Matkailu, lomailu. Uutta vuotta 2012 otettiin vastaan Dublinissa. On kasvavat lapset, oma koti. Oma ranta, tai oikeastaan kaksi.” Ulla Eerikäinen, 50, Imatra 5. Pienet asiat ”Kaikkea ei tarvitse haalia itselleen. Tavaraa ei tarvitse ostaa, jos sille ei ole tosi käyttöä. Mietin aina, mihin tuotakin tarvitsisin, ja voinko olla ilman. Aloin ajatella näin ensimmäisen lapseni syntymän aikoihin vuonna 1977. Asuimme silloin Ruotsissa. Lapsen syntymä avasi uuden arvomaailman. Sen jälkeen elämäni on ollut parempaa, ja olen antanut lapsille paljon aikaa. Esimerkkinä toimi oma anoppini, nyt jo edesmennyt. Hän oli aina tyytyväinen elämäänsä ja sai ilon pienistä asioista, eritoten lapsenlapsistaan. Hän asui koko ikänsä PohjoisKarjalassa, johon muutimme itsekin vuonna 1979. Siellä saimme elää ja nauttia elämästä lapsiamme kasvattaen. Nyt sekä minä että poikani perheineen asumme Tampereella. Uusi sukupolvi on lähellä. On ilo nähdä uuden ihmisen kasvavan.” Kari Tikkanen, 62, Tampere 6. Lisäpäivärahat ”Kerkesin näille lisäpäivärahoille.” Timo Heikkilä, 60, Nokia 7. Naisviikonloppu ”Minulla on kiva perhe, suku ja ystävät. Työpaikkakin on toisin kuin monella muulla valitettavasti. Terveyskin on ihan ok. Eikä pienin tyytyväisyyden aihe ole Ikaalisissa viime marraskuussa järjestetty viikonloppu naisille. Paperiliiton naisviikonloppu järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa. Lähdin ajamaan Ikaalisiin Kaarinasta heti töiden jälkeen perjantaina, kyydissä minulla oli kaksi pitkäaikaista työtoveria. Perillä olimme kahdeksalta. Joimme baarissa oluet, muuta emme enää jaksaneet. Lauantaina osallistuin henkistä hyvinvointia edistäviin keskusteluryhmiin. Puhuminen on tärkeää, sillä se suhteuttaa asioita. On hyvä kuulla, että muillakin on ongelmia. Välillä kävimme kahvilla, ja sitten suuntasimme urheilusalille. Opin, että puolen tunnin pötköttely solinamusiikin tahdissa rentouttaa tehokkaasti. Illalla söimme jouluruokaa ja tanssimme. Sunnuntaina oli vuorossa paitsi lisää keskustelua, myös saunomista ja uimista. Minäkin tulin vesiliukuPaperiliitto 2/2012 1. Vapaus ”En ole enää tuossa oravanpyörässä.” Erkki Ukkonen, 66, Myllykoski 2. Teatteri ”Vuonna 1999 selkäni petti ensimmäisen kerran. Siitä alkoi leikkauskierre. Olin kaikkiaan kahdeksassa leikkauksessa, kunnes keväällä 2006 lääkärit totesivat, että se oli sitten siinä. Saman vuoden syksyllä jäin työeläkkeelle. Jätin kaikki entiset harrastukset ja luottamustehtävät ja aloin miettiä, mitä nyt. Kansalaisopistossa oli näytelmäpiiri, jonka esityksiä olin seurannut, ja kiinnostus heräsi. Rohkeutta keräten lähdin mukaan vuoden 2007 syksyllä. Samalla Kemissä haettiin halukkaita Teatterikorkeakoulun avoimen yliopiston järjestämiin, 25 opintopisteen laajuisiin Näyttelijätaiteen perusopintoihin. Vaikka olin jo iäkäs, pääsin mukaan haistelemaan, mitä teatteriharrastus oikein on. Olin ryhmän vanhin. Tuolla kurssilla opettivat mm. Ragni Grönblom-Jolly ja Hannele ”Taiska” Kauppinen, jotka ammattimaisesti ja kannustavasti ohjasivat meitä eteenpäin. Hakeuduin myös aktiivisesti erilaisiin projekteihin. Vuodesta 2007 lähtien olen näytellyt kolmessa kesäteatterinäytelmässä avustavassa roolissa, ja syksystä 2008 Kemin kaupunginteatterissa kaikkiaan seitsemässä näytelmässä ilta-avustajana pienissä rooleissa. Olen toiminut näyttelijä-avustajana myös kahdeksassa lyhytelokuvassa. Vaikka terveystilanne on mikä on, antaa teatterija elokuvaharrastus sisältöä elämään. En usko, että olisin selviytynyt ilman uutta harrastusta ja perheen tukea kaikkien näiden yli kymmenen kipuvuoden ja fyysisten rajoitteiden kanssa. Viikossa menee hyvinkin pari, kolme iltaa harrastuksen parissa. Lisäksi kotona tulee lueskeltua aihepiiriin liittyvää tekstiä. Parasta tässä harrastuksessa on, että näen koko ajan uusia ihmisiä, mahtavia ohjaajia ja tosi ammattilaisia, näyttelijöitä alan kärjestä. Kaikilta jää jotakin kokemusreppuun. Olen antanut lapsille paljon aikaa. 10-15_pääjuttu.indd 12 22.8.2017 13.00.55
Paperiliitto 2/2012 13 mäestä alas kuin ammus! Parasta viikonlopussa olivat ihmiset. Olen ay-aktiivi ja tottunut siihen, että tapahtumissa on aina samat naamat. Nyt näin kerralla 70 ihan uutta ihmistä. Mikäli naisviikonloppu järjestetään uudestaan, menen!” Seija Virtanen, 57, Turku 8. Työ ”Olen saanut olla terveenä, ja työ on minulle henkireikä.” Seppo Landström, 61, Valkeakoski 9. Kätten jälki ”Vaikka työt meillä Myllykoskella loppuvatkin, niin olen tyytyväinen ja ylpeä tekemästäni työstä täällä.” Tiina Sakkara, 50, Myllykoski 10. Talviverkot ”Vuodesta 1980 olen pitänyt säännöllisesti talviverkkoja jään alla. Ajan autolla rantaan ja kävelen sieltä kilometrin verkoille. Mukanani minulla on lapio, vetonaru ja tuura jään rikkomista varten. Avannolla irrotan verkon pitonarusta ja kiinnitän sen vetonaruun. Sitten kokemisavannolle, jonka luona vedän verkon jäälle mytylle. Saaliiksi saan etupäässä haukea ja kuhaa, toisinaan madetta, harvoin taimenen. Kalat poimitaan pussiin, viedään kotiin ja ? leoidaan. Ja syödään. Joskus annan niitä velipojallekin. Tänä talvena minulla on kolme 60 metrin pituista verkkojataa eri paikoissa. Aiemmin jouduin sovittamaan verkkojen kokemisen työvuoroihin, sillä työskentelin trukinkuljettajana 39 vuotta. Nyt en enää joudu. Olen jäänyt työttömäksi, mutta lisäpäivien ansiosta saan korvausta eläkeikään asti. Menen avannolle mieluiten heti aamulla sen jälkeen, kun olen vienyt tyttäreni kouluun. Mukaan otan vain koiran, hieman yli vuoden ikäisen karjalankarhukoiran Oskun. Se on vauhdikas ja aina kuononsa kanssa avannonreiässä, joten pitää varoa, kun hakkaa jäätä. Koiraa lukuunottamatta en kaipaa seuraa verkoille. Kun olin työelämässä, joku kaveri tuli aina joskus mukaan, mutta mieluiten koen verkot yksin. Parasta verkkojen kokemisessa on järven rauha. Siinä saa kyllä myös liikuntaa, jalat lumihangessa kävelystä, hartiat jään hakkaamisesta. Voin harrastaa kalastusta aina, kun tekee mieli. Mennä järvelle! Siinä yksi syy tyytyväisyyteen.” Timo Tiistola, 58, Mänttä 11. Ei velkaa ”Terveys on ollut suhtkoht hyvä, ja osa-aikaeläkeikä lähestyy. Velat on maksettu ja vielä riittää virtaa muuhunkin kuin kiikkustuolissa istumiseen.” Anitta Rastas, 58, Pori 12. Moottoritie ”Viitisen vuotta sitten isäntä halusi vaihtaa veneilyn moottoripyöräilyyn. Lapset olivat lähteneet kotoa, ja olimme jo kolunneet Rauman saariston moneen kertaan. Sitä paitsi venettä pitää huoltaa paljon enemmän kuin moottoripyörää. Minä olin ajanut pienillä pyörillä, Kawasakeilla ja vastaavilla, viimeksi joskus nuorena, ja vastustelin. Mehän kaadutaan, minä sanoin. Isäntä kuitenkin osti pyörän, ja minä menin kyytiin. Ensin vain isännän mieliksi, jotta olisi yhteinen harrastus. Sitten tykästyin itsekin. Nykyään olen melkein liiankin lupsakka siellä takana. Viime kesänä ajoimme motoristitapahtumaan Kuopioon. Lähtö oli varhain, oli kuuma päivä ja matkaa määränpäähän 500 kilometriä. Puolivälin paikkeilla havahduin siihen, että olin pudota kyydistä. Olin nukahtanut! Meillä on nyt Honda CPR 1100 XX. Se on kolmas pyörämme. Pyörä on vaihtunut kerta kerralta isommaksi. Ajamme kesäisin lyhyen lenkin noin kerran viikossa ja silloin tällöin pidemmän retken esimerkiksi saaristoon tai Paperiliiton mökille Särkisaloon, johon on 200 kilometriä. Parasta moottoripyörällä ajamisessa on vapaus ja rentous. Tämä on paikkojen katselua, seikkailua. Moottoripyöräillessä ei voi esimerkiksi shoppailla, koska kuljetustilaa on niin vähän. Läheskään kaikilla retkillä ei myöskään ole määränpäätä. Yövymme siellä, mikä paik10-15_pääjuttu.indd 13 22.8.2017 13.00.55
14 Paperiliitto 2/2012 muutaman kilometrin päässä keskustasta. Lähellä on luontoa tai metsää, johon pääsemme koirien kanssa ulkoilemaan. Ja tietysti järven täytyy olla lähellä, jotta pääsemme kesäiltaisin uimaan! Nyt kiikarissa on pari vaihtoehtoa, joita aiomme lähteä katsomaan. Lisäksi yksi vaihtoehto valmistuu toukokuussa – siinä ehtisimme vielä vaikuttaa pintamateriaaleihinkin. Kaikissa näissä kolmessa asunnossa on oma piha, ja pihan suunta ja koko vaikuttavat myös valintaan. Tahtoisin vihdoin päästä tekemään ikioman pikku puutarhan. Toivon, että jokin noista kolmesta päätyy meidän uudeksi kodiksemme ja että pääsemme muuttamaan jo alkukesästä. ” Hanna Pöllänen, 34, Ristiina 15. Lapset ”Kolme hienoa lasta!” Petri Kangasmäki, 38, Ruovesi 16. Leipä ”Herttaisia lapsia ja leipää pöydässä.” Timo Tuominen, 41, Suolahti. Kuvassa myös perheen kuopus Emma 1 v 4 kk. 17. Parisuhde ”Ensimmäisen kerran tapasin hänet vuonna 1983. Olimme 4ja 5-vuotiaita, leikimme hänen serkkunsa luona, kotitaloni naapurin pihapiirissä. Teini-iässä tapailimme jonkin verran, kavereina. Sitten tiemme erosivat vuosiksi. Neljä vuotta sitten olin menossa Savonlinnaan kylään hänen luokseen. Kun nousin autosta, tapahtui jotakin. Se taisi olla sitä rakkautta ensisilmäyksellä. Nyt olen onnellisesti rekisteröidyssä parisuhteessa. Minulla on vakituinen työpaikka, meillä on oma talo, kolme kisua ja koira. Elämä vain on niin ihanaa.” Minna Windt, 32, Anjala 18. Työt jatkuvat ”Minulla on vielä töitä eikä meidän tehdas ole ainakaan vielä lopetusuhan alla!” Kati Honkanen, 35, Valkeala 19. Kaikki ”Kaunis ilma ja ihanat työtoverit, kotona ukko ja kissa, lapsilla töitä ja ammatit!” Eila Tervo, 63, Kemi ka sattuu kohdalle, kun alkaa väsyttää. Aistit herkistyvät toisella tavalla kuin autolla ajaessa. Kaikki tuoksut lehmänlannasta kukkasiin tulevat voimakkaasti nenään, kylmän ja kuuman ilman aistii paremmin. Ensi kesänä täällä Raumalla järjestetään motoristitapahtuma. Sen järjestää Paperiliiton ammattiosasto 42, johon mekin kuulumme. Tarkoitus on ajaa kiertoajeluna reitti, joka kulkee niin meren kuin järvenkin sivuitse. Toivottavasti isäntä pystyy ajamaan, sillä hänellä on nyt polvissa nivelrikkoa. Jos hän ei pysty, pyydämme kavereiden kolmipyöräistä eli strikea lainaksi. Sillä minäkin voin ajaa.” Raisa Koponen, 53, Rauma 13. Oma aika ”Olen 35 vuoden työuran jälkeen selvinnyt terveenä eläkeputkeen. Vihdoinkin on aikaa itselle ja perheelle!” Erja Luukkonen, 59, Joutseno 14. Haaveesta totta ”Vuosi sitten minulta päättyivät työt paperitehtaalla tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Onneksi oli opiskelupaikka valmiina. Muutto toiselle puolelle Suomea uusiin maisemiin oli edessä. Aikuisopiskelu ei ollut kokopäiväistä, ja vapaa-aikaa jäi runsaasti. Vapaa-ajalla aloin metsästää työtä lähiseuduilta. Marraskuussa tärppäsi: aloitin osa-aikaisen työn Mikkelin Marimekossa myyjänä/sisustusompelijana. Suoritin siellä opintoihin kuuluneen näyttötyönkin. Nyt on sisustusalan ammattitutkinto suoritettu, seuraavaksi haluaisin suorittaa myynnin ammattitutkinnon. Tuntuu mahtavalta olla taas työelämässä. Voin suunnitella elämää eteenpäin, ja nyt, kun avopuoliso on saanut vakituisen työpaikan, oman asunnon hankinta nousi haaveesta ajankohtaiseksi asiaksi. Olemme lukeneet asuntoilmoituksia, suunnitelleet ja tehneet laskelmia siitä, mitä kannattaa tavoitella. Tuleva asuntomme on rivitalokolmio ja se sijaitsee Mikkelissä, Se taisi olla sitä rakkautta ensisilmäyksellä. 10-15_pääjuttu.indd 14 22.8.2017 13.00.56
15 Paperiliitto 2/2012 20. Tyytyminen ”Kun ei tavoittele kuuta, vaan tyytyy siihen mitä on. Jo isäni ajatteli tällä tavalla. Minäkin olen ajatellut samansuuntaisesti aina, mutta lisäksi elämässäni on tapahtunut asioita, jotka ovat entisestään voimistaneet tätä ajattelutapaa. Yksi sellainen oli rivitaloasuntomme tulipalo vuonna 1996. Kello oli kaksi, kun vaimo heräsi tulen rätinään. Hän herätti minut ja lapset, jotka olivat pieniä ja nukkuivat kanssamme samassa huoneessa. Lähdimme heti. Matkalla ulos herätimme vaimon serkun, joka oli meillä yökylässä. Pääsimme kulkemaan ovesta, vaikka palo oli alkanut eteisen vieressä sijaitsevasta saunasta. Juoksimme naapuriin. Minulla ja vaimolla havaittiin palovammoja. Lapset ja vaimon serkku selviytyivät vammoitta. Kaikki muu meni. Koirat jäivät palavaan asuntoon. Meiltä tuhoutuivat koti ja kalusteet. Koko omaisuus. Kun ennen tuota tapahtumaa ostin vaikkapa televisiota, pohdiskelin ja vertailin malleja pitkäänkin ennen ostopäätöstä. Kun tuon tapahtuman jälkeen ostin television uuteen kotiimme, ostin ensimmäisen television, joka silmiin osui. En mallaillut yhtään. Oli ihan sama, millainen televisio oli. Kunhan oli jonkinlainen. Sohvan hankimme kierrätyskeskuksesta.” Jari Maksimainen, 50, Lappeenranta 21. Terveys ”Olen terve.” Markku Aho, 41, Kempele 22. Uni ”Ruoka ja uni maittaa.” Eero Jung, 66, Kotka 23. Latu ”Elämäni ikimuistoisin hiihtokokemus on lapsuudesta. Lähdin hiihtämään yksikseni kotitalomme nurkalta, josta lähtivät ladut. Muutaman tunnin hiihdettyäni tein virheen. Käännyin väärälle ladulle. Jatkoin hiihtämistä, ja hetken kuluttua huomasin olevani tuntemattomalla seudulla. Luultavasti olin vahingossa valinnut laturetkiladun – ne saattavat olla jopa 25 kilometriä pitkiä. Olin eksynyt eikä minulla ollut eväitä. Ei siinä auttanut kuin hiihtää eteenpäin, ja juuri, kun alkoi tulla pimeä, huomasinkin hiihtäväni taas tutulla seudulla. Kotona vanhempani eivät olleet olleet huolissaan, sillä hiihdin usein pitkiäkin lenkkejä yksikseni. Mutta tämä lenkki oli kyllä pisin siihen mennessä: se kesti 6–7 tuntia. Hiihto on ollut tärkeä osa elämääni myös tuon kokemuksen jälkeen. Työelämän ja perhe-elämän ollessa vaativimmillaan en kymmeneen vuoteen ehtinyt hiihtää niin paljon kuin olisin halunnut, mutta nyttemmin hiihto on palannut elämääni. Liityin perheeni kanssa vastìkään paikalliseen latujärjestöön, mikä tuo varmasti uusia elämyksiä. Onhan hiihto myös hyvää kuntoilua, mutta parasta siinä on se, että maisemat vaihtuvat. Varsinkin keväällä nautiskelen luonnosta ja auringonpaisteesta. Minulla ei ole lempilenkkiä. Aivan kuten lapsena, kotini vierestä lähtee latuverkosto. Siinä on kymmeniä kilometrejä latua. Mikäs tässä siis on ollessa, syksy kääntyi talveksi, liiteri on täynnä puita ja pääsee laduille!” Sami Aho, 50, Inkeroinen 24. Elän ”Koska elän.” Jukka Harju, 42, Jämsänkoski ? P Tämä lenkki oli kyllä pisin siihen mennessä: se kesti 6–7 tuntia. 10-15_pääjuttu.indd 15 22.8.2017 13.00.56
Paperiliitto 2/2012 16 Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Elina Orpana 1 Töitä käytännöllissosiaaliselle tyypille Kaukaalla on juuri saatu yt-ruletti lomautuksista päätökseen. Hioja Tomi Töyrylä, 39, pohtii, että nykytilanteessa kukaan ei voi enää olla varma töiden jatkumisesta. Töyrylä ei ole kuitenkaan antanut epävarmuuden häiritä mielenrauhaansa. – Toki kaikenlaista on tullut mietittyä pahimman varalta. Ulkomaille voitaisiin lähteä, jos se perheelle sopisi. Vuonna 2006 työskentelin kolme kuukautta paperitehtaalla Kanadassa ja se oli tosi mukava kokemus. Olen myös lohkaissut sairaanhoitaja-vaimolleni, että mitä jos ryhtyisin työkaveriksi. – Lähteäkö etsimään sellaista työtä, mistä tykkää? Vai varmaa työpaikkaa? Vai hyvää palkkaa? Mielellään ottaisin tietysti kaikki kolme. Etelä-Karjalan työja elinkeinotoimistossa Lappeenrannassa työskentelevä ammatinvalintapsykologi Piia Nironen on lupautunut leikkiin pohtimaan Tomin uravalintoja. – Aikuisen suunnitelmia rajaavat tavallisesti monet asiat kuten perhe ja puolison työ. Koulutuksen suhteen joudumme usein etsimään monesta pahasta sen vähiten pahan vaihtoehdon. Lähtökohtia on kaksi: lähdetäänkö freesaamaan vanhaa Psykologi auttaa uusille urille Entä jos työt loppuvat? Veimme kolme eri tilanteissa olevaa paperimiestä tapaamaan ammatinvalintapsykologia ja tutkailemaan uusia polkuja. vai luomaan uutta. Oppisopimuksen kautta Kaukaalle aikoinaan tulleella Töyrylällä on ammattikoulusta levyseppähitsaajan paperit. – Jos olisit nyt työtön tai työttömyysuhan alla, tarjolla olisi esimerkiksi metallipuolen työvoimakoulutusta täällä Lappeenrannassa, Nironen kertoo. Metalliala ei Töyrylää innosta. Sen sijaan rakennusala kiinnostaa, sillä Töyrylä tykkää remontoida ja tehdä käsillään. Rakennusalan perustutkintokin olisi alkamassa. Töyrylä on täyttänyt kotonaan ammattinetin avo-ohjelman, joka antaa suuntaa ammattija koulutusvalintoihin. Vastauksista ilmenee, että Töyrylä on RS-tyyppi eli käytännöllis-sosiaalinen. Kärkijoukossa keikkuvat muun muassa apuvälineteknikon ja eräoppaan ammatit. – Klikkaahan tuo eräopas, metsästävä ja luonnossa liikkuva Töyrylä innostuu. Into laantuu, kun käy ilmi, että eräopaskoulutukseen pitäisi matkustaa satojen kilometrien päähän. Nironen suosittelee myös yrittäjyyttä alalla työllistymiseksi. – Voikkaalta tullut työkaverini on kertonut, kuinka vaikeaa oli alkaa etsiä uutta työtä. Tosipaikan tullen lähtisin varmasti opiskelemaan, sillä sitä hommaa olisi tehtävä seuraavat 20 vuotta, Töyrylä ynnää. 2 Maansiirtoalalle mars – En olisi sinulle parempaa suunnitelmaa keksinyt, toteaa ammatinvalintapsykologi Outi Vahala Ari Häkkiselle, joka istuu hänen edessään Varkauden seudun työja elinkeinotoimistossa. Luottamusmies Häkkinen irtisanottiin muiden mukana viime vuoden lopussa Stora Enson Varkauden tehtaalta. Töiden loppuminen oli tiedossa jo kesällä 2010, ja silloin Häkkinen teki suunnitelman: hän haluaa pyöräkuormaajan ja maansiirtokoneen kuljettajaksi. Mies kiersi lakki kourassa alueen maansiirtoyrittäjät läpi ja löysi itselTomi Töyrylä pohtimassa mahdollisia uusia uravalintoja Lappeenrannan ammatinvalintapsykologi Piia Nirosen kanssa. ? Ari Häkkinen on käytännön mies joka solullaan. A ri H äk ki se n al bu m i 16-17_psykologi.indd 16 22.8.2017 13.01.33
Paperiliitto 2/2012 17 Psykologi auttaa uusille urille leen kouluttajan. Stora Enso lupautui maksamaan koulutuksen irtisanottujen työllistymistä tukevalla tukipaketilla. Seuraavat 15 kuukautta Häkkinen painoi pitkää päivää – tehtaalta suoraan koneen ohjaimiin. – Nyt odottelen, että saan pyöräkuormaajan ja maansiirtokoneen kuljettajan todistukset ja pääsen mainostamaan itseäni työmarkkinoille. Outi Vahalan teettämä yksinkertainen soveltuvuustesti vahvistaa Häkkisen suunnitelmat. Kärkeen nousevat käytännölliset ja teknispainotteiset työt, hännänhuipulle jäävät paljon opiskelua vaativat ammatit. Vahala huomauttaa, että kun tunnistaa omat vahvuutensa ja myöntää heikkoutensa, urasuunnittelu on paljon helpompaa. – Asiakkaan toiveet ja kiinnostukset ovat lähtökohtia, mutta lisäksi on kartoitettava urasuunnittelun reunaehdot: Oletko valmis lähtemään kauemmas opiskelemaan tai töihin? Miten suhtaudut koulutukAPUA NETISTÄ ? www.ammattinetti.fi – tietoa eri ammateista ? Avo-ohjelma on suuntautumiskartoitus, joka antaa aineksia päätöksentekoon. Ohjelmaan pääset klikkaamalla ammattinetin etusivulla olevaa oranssia logoa. ? www.koulutusnetti.fi – tietoa eri koulutuksista ? Koulutustarjonta-haku antaa ajankohtaista tietoa koulutuksista. Kirjoita sanahakuun % ja sitten hakemasi ammatti. Voit hakea myös koulutushaun kautta. MILLÄ RAHALLA? ? Omaehtoisia opintoja voi tietyin ehdoin opiskella menettämättä työttömyysturvaansa. Työttömyyskorvausta ja ylläpitokorvausta maksetaan 24 kk:lta. ? Jos on irtisanottu tuotannollisista tai taloudellisista syistä, kuuluu muutosturvan piiriin. Muutosturvalisän suuruus riippuu työttömyyspäivärahasta. Lisää maksetaan 200 päivältä. ? Aikuiskoulutustukea voi saada opintovapaalle jäävä työsuhteessa oleva aikuisopiskelija. Opintotuki on noin ansiosidonnaisen päivärahan suuruinen ja sitä maksetaan enintään18 kk:lta. ? Tarkista tilanteesi, sillä rahoituksille on tietyt ehdot ja edellytykset. seen? Millainen on taloudellinen tilanteesi? Entä terveys? Häkkiselle oli alusta asti selvää, että ei koulunpenkille. – Saan näppylöitä siitä, kun joku mainitseekin opiskelun. En opi kirjoista vaan käytännössä katsomalla ja tekemällä. Terveys rajoittaa myös ammatinvalintaani: en halua työhön, joka rasittaa polvia entisestään. Työnhaun suhteen Häkkinen piirtää ympyrän Varkauden ympärille – töitä pitäisi löytyä läheltä, sillä maansiirtoalalla työtilanne on hyvä. – Sitten olisi vain hyödynnettävä verkostot ja ruvettava kehumaan itseään ihan hitosti. Työnhakukurssin käyneet työkaverit valittivat, että suuhun koskee se kehuminen. Mietin, miten käy niille hiljaisille ja aroille työnhakijoille, jotka olisivat hyviä ja tunnollisia työntekijöitä, mutta eivät uskalla tuoda itseään esiin? 3 Suunnitelma B: hierojaksi Imatralla Omyalla operaattorina työskentelevä Tomi Kymäläinen, 41, on liikunnallinen mies, joka valmentaa vapaa-ajallaan Ruokolahden Palloseuran 10–14-vuotiaita junnuja. Harrastuksen myötä sydän on lämmennyt hierojan ammattiin. – Murkkuiässä alkaa kroppa paukkua. Olisi hyödyllistä tietää, mistä kohtaa naksauttamalla saa nivelen taas toimimaan. Minua kiinnostaisi hierojan ja personal trainerin ammatit, kaikenlainen ihmisten kehittäminen urheilun saralla. Omyan työtilanne näyttää nyt hyvältä, mutta kuten Kymäläinen toteaa, huomenna kaikki voi muuttua. Jos työt loppuisivat, Kymäläinen olisi heti valmis koulunpenkille. Opiskelu kiinnostaa, sillä se kehittää ja vie elämässä eteenpäin. – Opiskelemaanhan voi lähteä myös työssäkäyvä, jos on mahdollista ottaa opintotai vuorotteluvapaata, muistuttaa ammatinvalintapsykologi Marja Sallinen Etelä-Karjalan työja elinkeinotoimistosta Imatralta. Vuorotteluvapaa-vaihtoehtoa Kymäläinen on miettinytkin, mutta pienellä työpaikalla irtiotto vaatii pitkää suunnittelua. Työn ohessa opiskeluun ei taas tällä hetkellä riitä paukut: vaimo on ensimmäistä kautta kansanedustajana, ja Tomi pyörittää nelilapsisen perheen arkea. Sallinen esittelee Kymäläiselle koulutusnetin, jonka koulutustarjonta-haun kautta pääsee tutkimaan ajankohtaista tarjontaa. Hieroja-sanahaulla lävähtää pitkä lista koulutuksista. Lähimmät opinnot löytyvät Punkaharjulta ja Savonlinnasta. Tarjolla olisi sekä päiväettä monimuoto-opetusta. Sitten tulee puhe liikunnanohjaajan ammatista. Haku kertoo, että muun muassa Tanhuvaaran urheiluopisto Savonlinnassa tarjoaa liikunnanohjaajan koulutusta, joka antaa valmiudet myös personal traineriksi ja yrittäjyyteen. – Kiinnostavaa. Hierojahommasta se varmasti lähtisi, mutta sitten voisi työnkuvaa laajentaa. Jos yrittäjäksi ryhtyisin, niin paketin pitäisi olla kunnolla kasassa. En viitsisi lähteä kokeilemaan kepillä jäätä . ? P . Tomi Töyrylä pohtimassa mahdollisia uusia uravalintoja Lappeenrannan ammatinvalintapsykologi Piia Nirosen kanssa. ?? Tomi Kymäläistä kiinnostaa hierojan ammatti. ?Pahimman varalle on hyvä miettiä vaihtoehtoja, sanoo Tomi Töyrylä. ?? Tässä oli ennen PK4. Ari Häkkinen lähti maansiirtotöihin. Jos työt loppuisivat, Kymäläinen olisi heti valmis koulunpenkille. Ari Häkkisen albumi 16-17_psykologi.indd 17 22.8.2017 13.01.34
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com SIEVI ROLLER Sievi Roller High XL S3 49-52158-303-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Boa ® -kiristysmekanismilla varustettu Sievi Roller S3 on saanut ympärilleen tuoteperheen: Rolleria on nyt saatavana myös nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 sekä GORE-TEX ® -vuorillinen Sievi GT Roller S3! Helppokäyttöinen ja kestävä, patentoitu Boa ® -kiristysmekanismi antaa uudenlaista mukavuutta turvajalkineiden käyttäjille: vain rullan pyöräytys ja saat säädettyä jalkineiden istuvuuden juuri sinun jaloillesi sopivaksi. Nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 -malli sopii erittäin hyvin olosuhteisiin, joissa jalkineilta vaaditaan tukevuutta ja kestävyyttä. Tässä XL-lestillä varustetussa mallissa on parhaan pistosuojan antava teräksinen naulaanastumissuoja sekä kevyt, metalliton komposiittivarvassuoja. SIEVI ROLLER – LISÄÄ KÄYTTÖMUKAVUUTTA! Sievi Roller S3 43-52156-562-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52156-563-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Sievi GT Roller S3 43-52821-362-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52821-363-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 KIRISTYSMEKANISMI • Nostamalla rullaa nauhoitus vapautuu • Painamalla rullan alas mekanismi lukittuu • Pyöräyttämällä rullaa mekanismi kiristyy S ta ti iv i • SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_14022012.indd 1 14.2.2012 13.34 18-19_ sievi.indd 18 22.8.2017 13.03.11
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com SIEVI ROLLER Sievi Roller High XL S3 49-52158-303-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Boa ® -kiristysmekanismilla varustettu Sievi Roller S3 on saanut ympärilleen tuoteperheen: Rolleria on nyt saatavana myös nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 sekä GORE-TEX ® -vuorillinen Sievi GT Roller S3! Helppokäyttöinen ja kestävä, patentoitu Boa ® -kiristysmekanismi antaa uudenlaista mukavuutta turvajalkineiden käyttäjille: vain rullan pyöräytys ja saat säädettyä jalkineiden istuvuuden juuri sinun jaloillesi sopivaksi. Nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 -malli sopii erittäin hyvin olosuhteisiin, joissa jalkineilta vaaditaan tukevuutta ja kestävyyttä. Tässä XL-lestillä varustetussa mallissa on parhaan pistosuojan antava teräksinen naulaanastumissuoja sekä kevyt, metalliton komposiittivarvassuoja. SIEVI ROLLER – LISÄÄ KÄYTTÖMUKAVUUTTA! Sievi Roller S3 43-52156-562-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52156-563-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Sievi GT Roller S3 43-52821-362-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52821-363-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 S ta ti iv i • SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_14022012.indd 1 14.2.2012 13.34 18-19_ sievi.indd 19 22.8.2017 13.03.11
Paperiliitto 2/2012 20 Teksti Susanna Chazalmartin Kuvat Tuomo Ylinärä A ina kouluvihkopaperin ajaminen ei suju ongelmitta, sillä paperi on ohutta ja liukasta. Tänään kaikki menee kuitenkin jouhevasti. Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla Kemissä työskentelevä Tarja Raipalo jää katselemaan tambuurissa pyörivää paperia. Jonain päivänä joku pikkukoululainen saa paperin eteensä ja se täyttyy haparoivista kaunokirjaimista ja yhteenlaskuista. Tarjan ajatus karkaa omiin kouluvuosiin. Työkaveri Kari Kiimala liittyy muisteluun. Tarja: Ensimmäinen koulupäivä jännitti kyllä aivan hirveästi. Äiti saattoi minut koulun pihalle ja koulu näytti silmissäni valtavan isolta. Lapsiakin tuntui olevan valtavasti. Seisoin portaiden edessä kauhusta jäykkänä, ja äiti patisti minua sanomalla "ei muuta kuin sisään vain". Koko kansakoulu taisikin sitten olla yhtä jännittämistä. Kari: Minusta taas oli vain mukava kun koulu viimein alkoi. Odotin innolla, että sain kirjoja ja vihkoja. Erityisesti on jäänyt mieleen, miten kouluvihkoista pidettiin siihen aikaan todella hyvä huoli. Ne päällystettiin ja sivut täytettiin loppuun saakka. Tarja: Aivan. Ja kirjoittaa niihin sai vain lyijykynällä, paitsi kaunovihkoon, johon kirjoitettiin musteella. Siinä oli ruutujen sijaan pelkkiä viivoja ja niiden viivojen väliin Kaunovihkoja ja poratätin pelkoa KOULUVIHKOPAPERI LÄHTEE MAAILMALLE ? Kouluvihkopaperia valmistetaan Suomessa Stora Enson Veitsiluodon sekä Varkauden tehtailla. ? Ohuin paperi on 60 g/m 2 ja paksuin 75 g/m 2 . ? Halutun kokoisiksi leikatut rullat lähtevät tehtailta kohdemaahan, jossa paperi jalostetaan kouluvihkoiksi. ? Eniten paperia menee Ranskaan, joka kuukausi 5000-6000 tonnia. Saksaan myydään 20002500 tonnia kuukaudessa ja Englantiin, Puolaan ja Italiaan hieman vähemmän. Hammaslääkäri sanoi vain, että pojat ei tarvi puudutetta. Mitä tulee mieleen seuraavista sanoista? Pulpetti Tarja Raipalo: istua Kari Kiimala: koulu Liitutaulu Tarja: märkä sieni Kari: mukava Välitunti Tarja: pallopelit Kari: pallopelit Kevätjuhla Tarja: suvivirsi Kari: kesäloma Vihko Tarja: lyijykynä Kari: hieno Karttakeppi Tarja: Suomen kartta Kari: maantieto 20-21_ juttu.indd 20 22.8.2017 13.04.21
Paperiliitto 2/2012 21 Kari: Toinen lempiaine minulla oli ruotsi. Sekin tuntui helpolta. Telkkarissa meillä näkyi Ruotsin kanava paremmin kuin Suomen. Tarja: Ihan totta, ruotsi?! Minä taas en koskaan oppinut hyvin kieliä. Maantieto ja historia sen sijaan kiinnostivat kovasti. Isot kartat, jotka avattiin tunnilla luokan eteen olivat aivan mahtavia. Niistä tajusin, minkälainen maapallo oikeastaan onkaan. Laskemaan opettelu tuntui myös hienolta. Kari: Muistatko, kun piti kurlata sitä pahanmakuista litkua, jota joku hoitaja toi luokkaan? Mitähän se oikein oli, en edes muista enää. Tarja: Joo, maku tulee vieläkin mieleen. Entä sitten käynnit hammaslääkärillä? Meitä laitettiin aina luokasta muutama lähtemään linja-autolla porattavaksi. Hemmingin poratätiä pelkäsivät kaikki. Kari: Ne muistot ovat kyllä karmeita. Hammaslääkäri sanoi vain että pojat ei tarvi puudutetta. Tarja: Samaa se sanoi tytöillekin. Eikä itkeä saanut. Muistan, että ikkunasta näkyi kaupungintalon kello. Tuijotin sitä siinä tuolissa ja mietin että tuon ja tuon ajan kun vielä jaksan niin tämä on ohi. Kari: Ja koululääkärin tarkastuksessa tuli aina piikkiä takapuoleen. Tarja: Vaatteet riisuttiin luokkaan ja sitten odotettiin alusvaatteisillaan jonossa kylmällä käytävällä. Oli sekin hommaa. Ja joka kerta lääkäri kurkkasi alushousuihin. Kari: Mutta kyllä täytyy sanoa, että päällimmäiset muistot kouluajoilta ovat hyviä. Todistuksen keskiarvokin minulla oli aina siellä kahdeksikon pinnassa. Ammattikouluun lähtö oli kuitenkin itsestäänselvä valinta. Molemmat vanhemmat ja suunnilleen puoli sukua olivat olleet tehtaalla töissä ja tiesin, että verstaalla tarvittiin työmiehiä. Ja niin siinä kävikin, että kun koulu perjantaina loppui, olin jo maanantaina töissä. Tarja: Sama homma minulla. Keskiarvo lähenteli ysiä aina ammattikouluun asti. Ammattikoulun labrapuolella opettajalta ei sitten saanutkaan kuin haukkuja. Hänen mielestään me peruskoulusta tulleet olimme aivan vihonviimeistä pohjasakkaa. Mutta työttömänä ei ole tosiaan tarvinnut olla. Ei muistaakseni päivääkään. ? P piti sitten yrittää osua. Matematiikan vihkoon taas tehtiin viivottimella marginaali vasempaan laitaan, ja jokainen lasku numeroitiin huolella ja vedettiin viiva alle. Jossain vaiheessa muistan saaneeni sellaisia läpinäkyviä suojakansia, jotka pystyi vaihtamaan vihkosta toiseen. Niitä oli eri värejä, minulla oli ainakin punaisia. Yhtään omaa vihkoani ei ole valitettavasti jäänyt muistoksi, mutta oman poikani vihkoja olen laittanut talteen. Kari: Ensimmäisen opettajanikin muistan hyvin. Hän oli jo lähellä eläkeikää, ja oli opettanut jo äitiäni aikoinaan. Tarja: Voi, minun opettajallani oli aivan ihana pitkä ja paksu punainen tukka. Hän oli niin kaunis ja kiltti. Isoa ja tuhtia uskonnon opettajaa taas pelkäsin kovasti. Kari: Opettajilla oli siihen aikaan auktoriteettia eri tavalla kuin nykyään. Se on jäänyt mieleen, että vanhempia ihmisiä ja varsinkin opettajia piti kunnioittaa. Tarja: Aivan, ja karttakepistä sai näpeille jos jotain yritti. Kenelläkään ei tosin tullut mieleenkään kapinoida opettajia vastaan. Kari: Paitsi oli meidän luokalla yksi vastarannan kiiski, joka sai lappuja kotiin vietäväksi. Mutta hänestä tulikin sittemmin linnakundi. Hän taisi olla ainoa, joka ei saanut käytöksestä kymppiä todistukseensa. Siihen aikaanhan yhdeksikkökin merkitsi jo vakavia rikkeitä. Tarja: Muistatko, oliko teillä vielä oikeat mustekynät käytössä? Kari: Taisi olla sellaiset mustepatruunakynät, mutta muistan kyllä että mustekyniäkin kokeiltiin. Niitä ei saanut kostuttaa musteeseen liikaa, tai muuten tuli kauhea sotku. Kaunovihko oli minulle varsinainen aarre, tykkäsin harjoitella siihen kirjaimia. Tarja: Meille aina sanottiin, että tytöillä pitää olla kaunis käsiala. Nykyään kirjaimet ovat tosi pelkistettyjä siihen verrattuna, mitä me opettelimme. Äidinkielestä en tykännyt, vaikka kirjoittaminen sujuikin. Kieliopin pänttääminen tuntui ikävältä. Kari: Sama juttu. Mutta liikunta oli hauskaa. Odotin aina innolla että tuli lunta ja pääsi hiihtämään. Hiihtokilpailut ovat jääneet vahvasti mieleen. Pärjäsin niissä hyvin. Tarja: Minä muistan sen kuuman mehun mitä sai kun pääsi maaliin. KARI KIIMALA ? Ammatti: prosessinhoitaja ? Koulu: Aloitti koulun vuonna 1964 Veitsiluodon kansakoulussa Kemissä. Kuudennen luo kan jälkeen jatkoi kaksi vuotta kansalaiskoulussa, josta siirtyi ammattikouluun. ? Työ: Tuli töihin Veitsiluodon tehtaalle vuonna 1975, heti valmistumisensa jälkeen. TARJA RAIPALO ? Ammatti: prosessinhoitaja ? Koulu: Aloitti koulun vuonna 1967 Veitsiluodon kansakoulussa Kemissä. Neljän vuoden jälkeen jättäytyi luokalle ja aloitti peruskoulun viidennen luokan. Peruskoulun jälkeen opiskeli ammattikoulussa. ? Työ: Tuli töihin Veitsiluodon tehtaalle vuonna 1979, heti valmistumisensa jälkeen. hoitaja toi luokkaan? Mitähän se oipohjasakkaa. Mutta työttömänä ei ole tosiaan tarvinnut olla. Ei muistaakseni päivääkään. ? ? P ? Kouluajoilta on hyvä muistot, sanovat Tarja Raipalo ja Kari Kiimala Kemistä. Kouluvihkoista pidettiin erityisen hyvää huolta Tarjan ja Karin kouluaikoina. Niihin sai kirjoittaa vain lyijykynällä, paitsi kaunovihkoon. Piti kurlata pahanmakuista litkua, jota hoitaja toi luokkaan. 20-21_ juttu.indd 21 22.8.2017 13.04.21
Paperiliitto 2/2012 22 Teksti Ville Vanhala P ekka Lohi seisoo Kotkan Kyminlinnan kesäteatterin oviaukossa. Hän avaa pikkutakkinsa, sen jälkeen housujensa vetoketjun, paita nousee ulos housuista ja kravatti alkaa repsottaa. Lohi nostaa kädessään olevan täytetyn teeren päänsä yläpuolelle. Mies alkaa horjua. Ensimmäiset askeleet portaita alas ovat jo hoipertelemista. Näyttämölle päästessään hän kaatuu ja teeri putoaa kädestä. Hän ei ole enää Kotkamills Oy:n palokalustonhoitaja ja harrastajanäyttelijä Pekka Lohi. Hän on Onnellinen mies-näytelmän humalainen ja onneton rehtori Rummukainen. – Kun rooli on hyvin sisäistetty, se ei ole enää näyttelemistä, vaan roolissa elämistä, Lohi toteaa. Takarivistä estradille Kotkamillsin paloasemalla on leppoisaa ja rauhallista. Lohi on kunnostanut aamupäivällä kalustoa. Haastattelun aikana töistä on tauko. — Ellei sitten tule hälytystä, Lohi sanoo. Hän on työskennellyt likimain yhtäjaksoisesti Kotkan tehtaalla vuodesta 1974 lähtien. Lohi on niitä ”kutsettilaisia,” jotka menivät vanhempiensa vanavedessä tehtaalle töihin. – Jos aikanaan olisi ollut enemmän rohkeutta, niin olisin ehkä yrittänyt hankkia ammatin teatterin tai musiikin parista. Näyttelijä-laulaja-juontaja Lohi myöntää, että hän on aikanaan kärsinyt ujoudesta. Aktiivisesti ammattiyhdistystoiminnassa mukana ollut mies löysi kokouksissa paikkansa yleensä takarivistä. Käsi nousi, mutta puheita ei juuri suusta lähtenyt. Pahimmillaan Lohen ujous vaikeutti jo arkipäivän asioiden toimittamista. Hän ei uskaltanut asioida edes virastoissa. —Synnyin jo iäkkäille vanhemElämän rooli Pekka Lohen suusta eivät kirosanatkaan kuulosta niin pahoilta. milleni ”iltatähtenä". Olin se kultapoika, jolle perunat kuorittiin lautaselle. Ehkä se hieman liiallinen huolenpito teki minusta aran nuorukaisen. Näyttelijä pääsi ihmispelostaan lopulta Kiljavan opiston puheviestinnän kursseilla. – Siellä rohkaistuin esiintymään omana itsenäni ja sitä mukaa itsevarmuus alkoi karttua. Toinen Reinikainen Lohelle näytelmärooleja on tullut ja niitä on mennyt. Mies kuuluu tätä nykyä Karhulan Työväennäyttämön vakiokaartiin. Ensi kesänä Lohi alkaa Kyminlinnan kesäteatterissa toista kertaa televisiosarjanakin tunnetun ”Tankki täyteen”-näytelmän komisario Reinikaiseksi. – Tuleva produktio on jatko-osa pari kesää sitten esitetylle näytelmälle. Siinä kiroillaan aika paljon ja ohjaajan mielestä kirosanat eivät kuulosta minun suustani niin pahoilta, Lohi naurahtaa. Mies on vaatimaton. Koomisten roolien tulkitsijana hän on saanut kiitosta niin kritiikeissä kuin yleisöltäkin. Ensimmäisen kerran Lohi ajautui parrasvalojen loisteeseen reilut 15 vuotta sitten. Teatterista kiinnostuneena hän hankkiutui seuraaman Karhulan Työväennäyttämön harjoituksia estradin vierestä. Äkkiä hän huomasikin olevansa itse näyttämöllä. – Yhdestä näytelmästä tuli kerralla viisi pientä sivuroolia. Siitä se teatteritaival alkoi. Aikamatkoja lapsuuteen Kotkamillsin paloaseman kalustonhoitaja on myös verraton tarinaniskijä. Lohi loihtii muutamalla virkkeellä taukotupaan 1950-luvun kotkalaista tunnelmaa ja miljöötä. Lohi asui lapsuutensa työläiskorttelissa. Pienet puodit olivat samoissa taloissa ja kavereita vilisti pihapiirin täydeltä. – Ennen joulua paistettiin monen perheen voimalla isoissa uunissa karjalanpiirakoita. Se tuoksu nostaa vieläkin veden kielelle. Eläminen reilut puoli vuosisataa sitten oli ajoittain aineellisesti niukkaa, mutta Lohen mielestä elämällä oli siihen aikaan enemmän sisältöä Pekka Lohi esiintyy Reinikaisena Karhulan työväennäyttämön kesäteatterissa. Sulo Vileniä näyttelee Jalle Niemelä. Pekka vuonna 2003 Hanna Rinteen kanssa näytelmässä Aina joku eksyy. 22-23_ juttu.indd 22 22.8.2017 13.05.24
Paperiliitto ?/???? 23 kuin tänä päivänä. Aikamatkoja menneisiin vuosikymmeniin Lohi tekee vanhojen elokuvien ja kirjallisuuden välityksellä. Elokuvien suhteen hän tunnustautuu ”keräilijäfriikiksi,” mutta varsinaisen elokuvan näyttelijäntyön ja juonen sijasta Lohi katsoo niistä ajankuvaa. – Vanhat kaupunkiympäristöt ovat kiehtovia. Sääli, että niin monesta kaupungista, Kotka mukaan lukien, kaupungin entinen ilme on revitty miltei kokonaan pois. Lukijana Lohi on näyttelijä. Hän suosii kotimaista kaunokirjallisuutta ja lukiessaan hän hahmottaa silmiinsä sen miljöön, mikä tekstistä syntyy. – Ja sitten sijoitan itseni siihen ympäristöön vähän niin kuin sivusta tarkkailijaksi. Voi sanoa, että olen ollut mukana koko Kalle Päätalon Iijoki-sarjassa. Höpöttäjä lukkojen takana Näyttelijäkollega Erkki Lindbergin mukaan Pekka Lohella on aika usein vauhti päällä. – Jokainen keskittyy tavallaan, mutta Pekka höpöttää ja jopa laulaa. Joskus hänellä täytyy sanoa, että ole edes hetki hiljaa. Vielä pitemmälle meni Lohen toinen näyttelijäkollega Jari Lippo. Hän telkesi mekkaloivan Lohen ennen näytöstä teatterin vessaan. Jännitys synnyttää Lohessa levottomuutta, mutta näyttelijälle jännitys on myös tarpeellista. – Kun tuntee sen pienen kutkutuksen sisällään, niin tietää, että pystyy antamaan näyttämöllä parhaansa. Lohen puoliso ja jo aikuinen tytär käyvät katsomassa kaikki näytelmät, joihin Lohi on roolitettu. Hänen poikansa on jopa näytellyt samassa teatterissa isänsä kanssa, mutta pojalta teatteri-innostus on viime vuosina hiipunut. – Isä ehti käydä katsomassa kerran. Näytelmä oli ”Tukkijoella.” Sen jälkeen isä sanoi vaimolleni, että onpa sinulla huvittava mies. Teatteria ja elämää Lohi on tehnyt myös muutaman vakavan roolin. Jopa niin vakavan, että ne ovat tuntuneet raskailta. – Oma isäni oli kuollut hiljattain ja näyttämöllä minun piti sirotella hiekkaa isän hautaan. Se melkein kylmäsi. Silloin teatteri ja oma elämä olivat hyvin lähellä toisiaan. ? P LEVINTIE 1590 99130 SIRKKA PUHELIN (016) 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi Paketti sisältää aamiaiset ja päivälliset herkkubuffasta, kuntosalin sekä yhden päivittäisen sisäänpääsyn elämyskylpylään. Joka ilta solistiesiintyjä ja tuplabändit. Hinta voimassa 21.4. saakka Paperin jäsenelle, vastaava hinta ilman jäsenalennusta 555 €. Mukaan jäsenkortti ja kuvallinen henkilöllisyyskortti. LOPPUKEVÄÄN HIIHTOLOMAPAKETTI 418,50 € / JÄSEN 5 VRK / KAHDEN HENGEN HUONEESSA Paljasjalkainen kotkalaispoika Pekka Lohi vietti lapsuutensa kesät isänsä kanssa kesämökillä Luumäellä. Siellä hän osallistui maaseudun arkisiin askareisiin. Muistot heinäpellolta nostavat vitsinikkarin mieleen heinäntekoon liittyvän jutun: Isäntä oli niittämässä heinää, kun pientareelle tuli kylillä lomaileva, uhkeapovinen helsinkiläisneito. – Mitä isäntä tekee, neito kysyi. – Niittää heinää, isäntä vastasi. – Mitä varten? – Lehmille ruoaksi. Sitten oli isännän vuoro kysyä. – Mitä lehmällä on neljä, mutta ihmisellä vain kaksi? Helsinkiläisneito puuskahti suuttuneena ja lähti niskojaan nakelleen kävelemään eteenpäin. – No jalkoja tietenkin, huusi isäntä perään. P Helsinkiläisneito heinäpellolla Ka rh ul an T yö vä en nä yt tä m ö 22-23_ juttu.indd 23 22.8.2017 13.05.45
Paperiliitto 2/2012 Maailman paperi Maailman paperi Koonnut Juhani Artto Resolute Forest Products [5] [³] Resolute Forest Products -yhtiö tiivistää yhteistyötä ay-järjestöjen kanssa. Kuvassa yhtiön selluja paperitehdas Calhounissa Tennesseessä. Ruotsissa Karolinska Institutetin tutkijat ovat saaneet selville, että vuoroja yötyö lisäävät riskiä sairastua MS-tautiin. Heidän mukaansa se johtuu ihmisen "biologisen kellon" toiminnan häiriintymisestä. Tutkimuksen mukaan kolmen vuoden työskentely nuorella iällä "konttoriajan ulkopuolella" kaksinkertaistaa MS-taudin riskin. Suomessa noin 7 000 ihmistä on sairastunut MStautiin. Sairastuneista on naisia kaksi kertaa enemmän kuin miehiä. Alkuoireisiin kuuluvat muun muassa näköja tuntohäiriöt sekä yhden tai useamman raajan hallintavaikeudet. [2] Sellutehtaat hirmumyrskyn uhrien avuksi Intian itärannikolla Tamil Nadun osavaltiossa trooppinen hirmumyrsky kaatoi hiljattain 0,5–1,0 miljoonaa tonnia kasuariinaja cashewpuita. Osavaltion hallitus on vedonnut alueella toimiviin sellunvalmistajiin, jotta ne hankkisivat myrskyn kaatamia puita raaka-aineekseen ja osoittaisivat siten sosiaalista vastuullisuutta. Korjaamalla kaatuneet puut hyötykäyttöön yritykset lieventävät talonpoikien kärsimiä taloudellisia menetyksiä. Metsäteollisuusyritykset ovat vastanneet vetoomukseen myönteisesti. Niiden mukaan kasuariina sopii sellun raaka-aineeksi mainiosti. Sen sijaan kovin pihkapitoista cashewpuuta ei voida hyödyntää sellun valmistuksessa. [³] Yhteistyötä yli rajan Kanadassa ja Yhdysvalloissa toimivat Resolute Forest Products -yhtiön (entinen AbitibiBowater) työntekijöiden ay-järjestöt ovat sopineet yhteistyönsä tiivistämisestä. Sen tarkoituksena on rajoittaa työnantajan mahdollisuuksia yllyttää yhdysvaltalaisia ja kanadalaisia työntekijöitä kilpailemaan keskenään tulevilla tes-kierroksilla. Resolutella on kymmenen tuotantolaitosta Kanadassa ja neljä Yhdysvalloissa. Yhdysvaltalaisen ammattiliiton USW:n varapuheenjohtaja Jon Geenen vakuuttaa, että yrityksen henkilöstö tulee olemaan hyvin perillä yhtiön henkilöstöpolitiikasta sen eri toimipisteissä maiden rajan molemmilla puolilla. Kanadalaisen ammattiliiton CEP:n puheenjohtaja Dale Coles muistuttaa, että työntekijät ovat suostuneet viime vuosina merkittäviin uhrauksiin yhtiön jatkuvuuden turvaamiseksi. – Se antaa meille oikeuden tulla kuulluksi yhtiön päättäjien käsitellessä järjestäytyneille työntekijöille ja heidän kotipaikkakunnilleen tärkeitä ratkaisuja. [4] Perehdytyksen puute kohtalokasta Britanniassa oikeus on määrännyt Kimberly-Clarkin maksamaan 236 000 sakkoa ja oikeudenkäyntikuluja Vuorotyö lisää MS-taudin riskiä 24 [1] menen tuotantolaitosta Kanadassa ja neljä Yhdysvalloissa. Yhdysvaltalaisen ammattiliiton USW:n varapuheenjohtaja Jon Geenen vakuuttaa, että yrityksen henkilöstö tulee olemaan hyvin jestäytyneille työntekijöille ja heidän kotipaikkakunnilleen tärkeitä ratkaisuja. [4] Perehdytyksen puute kohtalokasta Britanniassa oikeus on määrännyt ly-Clarkin maan 236 000 sakkoa ja oikeudenkäyntikuluja [2] [6] [4] Lego seuraa Barbienuken esimerkkiä. Työntekijät ovat suostuneet merkittäviin uhrauksiin. kuolemaan johtaneesta työtapaturmasta. Siinä menehtyi 28-vuotias Christopher Massey. Tapaus sattui marraskuussa 2007. Oikeudenkäynnissä ilmeni, että yhtään työntekijää ei ollut perehdytetty onnettomuuskoneella tehtyihin muutoksiin. Lisäksi koneen suojaukset todettiin riittämättömiksi. Surmansa saanut Massey työskenteli vessapaperia valmistavalla koneella tilapäisesti tuuraten sen sairaana olleita vakituisia käyttäjiä. [5] Tehdas lämmittää kaupunkia Tanskassa erilaisia painopapereita valmistava Dalum Papir palkittiin parhaana vihreän energian ja biopolttoaineiden käytön kehittelijänä PPI-lehden vuoden 2011 kilpailussa. Lähes 170 000 asukkaan Odensessa 15 prosenttia kotitalouksista lämmitetään nykyään tehtaan prosesseista kootulla lämmöllä. Lämmön talteenoton ansiosta Odensessa voitiin sulkea hiilivoimala. Hiilidioksidipäästöt vähenivät 93 prosenttia ja sähkön kulutus laski 13 prosenttia. [6] Lego luopui APP:n pakkausmateriaalista Indonesian sademetsistä laittomasti hankittu sellu aiheuttaa ongelmia APP:lle. Maailmanlaajuisesti tunnettu lelumerkki Lego on luopunut pakkauksista, joiden valmistuksessa on käytetty APP:n sellua. Aiemmin samaan ratkaisuun päätyi Barbie-nuken isäntäyhtiö Mattel. APP syyttää näistä vastoinkäymisistä ympäristöjärjestö Greenpeaceä ja sanoo, että yhtiön käyttämiä kuituja on mahdotonta yhdistää mihinkään yksittäiseen maahan. ? P 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 24 22.8.2017 13.06.25
Paperiliitto 2/2012 25 Laavuretkien lisäksi Timo Kuhmola liikkuu luonnossa hiihtäen ja pyöräillen. Makkaran ja kahvin tuoksu luonnossa herkistävät Timo Kuhmolaa. Parasta elämässä Sarjassa lukijat kertovat elämästään. Luumäkeläinen Timo Kuhmola työskentelee pigmenttimiehenä UPM:n Kau kaan tehtaalla. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Elina Orpana N yt jo eläkkeellä oleva paperimies Laitisen Joke tutustutti minut 90-luvulla laavuihin, ja minä ihastuin. Yhdistelmä luonto, tuli ja makkarat rauhoittaa ja lataa akkuja. Siinä sivussa tulee puhuttua elämän syvistä perusasioista. Ne ovat niitä intiimejä juttuja, joita ei kenen kanssa tahansa turistakaan. Tunnen monet laavut näiltä seuduilta. Suosikkini on Luumäen Huopaisenvirta. Reitti kulkee läpi sammaleisen ja kuusikkoisen satumetsän. Itse laavu sijaitsee virran varrella. Vaikka luontoon on mukava mennä kaverin kanssa, viihdyn myös yksin. Jopa erittäin hyvin. Taidan olla vähän erakkoluonne, en kovin sosiaalinen. Erosin vuonna 2000, ja lapseni ovat jo aikuisia. Olen yksin, mutta en missään nimessä yksinäinen. Minulla on kaksi poikaa ja neljä pientä lastenlasta, joihin kaikkiin pidän liian vähän yhteyttä. Kai se kuuluu suomalaisen miehen mentaliteettiin, ettei turhia soitella. Pitää olla jotakin asiaa tarttuakseen puhelimeen. Ajatuksissani he ovat useinkin. En ole vielä vienyt lastenlapsiani laavulle, mutta sekin tapahtuu. Parasta elämässä ovat arkiset perusasiat: työpaikka – vaikka sitä paljon parjaankin, terveys, kohtuullisen hyvä toimeentulo sekä se, että on saanut lapset kunnialla maailmalle. Olen elämääni melkein tyytyväinen. Ainut iso särö on vuorotyö, erityisen rankkoja ovat aamuja yövuorot. Nukkumattomuus ja epäsäännöllisyys vievät miehestä mehut, eivätkä pitkät vapaat riitä toipumiseen. Jos rohkeus riittäisi, ottaisin lopputilin ja alkaisin täysipäiväiseksi papaksi ja laavuretkeilijäksi.? P Jos rohkeus riittäisi, ottaisin lopputilin ja alkaisin täysi päiväiseksi papaksi ja laavu retkeilijäksi. Laavu virittää pään 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 25 22.8.2017 13.06.25
Paperiliitto 2/2012 26 Osastot KEVÄTKOKOUKSET Pirkanmaan piiri: Nokian os. 2, ke 18.4. klo 16.15 Kerhola, sivusali. Tampereen os. 4, ti 17.4. klo 17, osaston kokoushuoneisto, Näsilinnankatu 22 A 33. Valkeakosken os. 45, ke 4.4. klo 16, Hakapirtti. Valkeakosken os. 70, to 8.3. klo 16, osaston toimitalo, Antinniementie 5. Länsi-Suomen piiri: Kauttuan os. 7, to 15.3. klo 16, Seiskala, Creutzintie 1 A 2. Etelä-Suomen piiri: Lohjan os. 47, to 12.4. klo 17.30, Länsi-Uudenmaan Säästöpankki. Helsingin os. 49, pe 30.3. klo 17.30, Antalis Oy, Paperitie 7. Tervakosken os. 54, to 22.3. klo 18, paloasema. Kymen piiri: Inkeroisten os. 15, ma 16.4. klo 18, Paperipirtti. Ennen kokousta kahvitarjoilu. Pyhtään os. 32, la 3.3. klo 15.00, tehtaan ruokala. Saimaan piiri: Joutsenon os. 23, ke 18.4. klo 17, Joutsenon Työväentalo. Lauritsala os. 44, ma 5.3. klo 17, Kotapirtti. Keski-Suomen piiri: Jyväskylän os. 12, ke 11.4. klo 17.00, Hotelli Scandic. Äänekosken os. 13, ke 18.4. klo 17.00, Majakka, Torikatu 5. Valitaan uusi toimikunta v. 2012– 2013. Sysmän os. 27, ma 26.3. klo 15.30, Kansiopalvelutehtaan taukotila. Kaipolan os. 80, ke 11.4. klo 17, Ahjonsali. Pohjois-Karjalan piiri: Kuopion os. 55, ti 20.3. klo 18, Pohjois-Savon Osuuspankin kerhohuone. Juankosken os. 57, ti 10.4. klo 17, Ruukin kievari. Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren os. 52, ti 24.4. klo 18.00, TT-Halli. Kemijärven os. 84, ke 14.3. klo 18.00, Mestarin kievari. Ilmoita kokouksesta Toimita seuraavaan lehteen tulevat kevätkokousilmoitukset 26.3. mennessä osoitteeseen tiedotus@paperiliitto.? . Eeva Eloranta-Jokela O nhan tämä vaihtelua, tehtaalla ei paljon tekemistä ole, tuumii Tommi Harjuniemi. Hän vastaa puheluun Kouvolan ammatillisesta aikuiskoulutuskeskuksesta. Työnantajan kustantama kolmiviikkoinen atk-kurssi on puolivälissä. Kurssi on ensimmäinen ja mukana on kahdessa ryhmässä yhteensä 30 osallistujaa. Harjuniemi on harjoitellut tekstinkäsittely-, taulukkoja esitysohjelman käyttöä. Tekstinkäsittelytaidoille on käyttöä, sillä jälleen pitäisi tehdä pari työpaikkahakemusta. – Tähän mennessä lähetetyt ovat tulleet bumerangina takaisin. Toistaiseksi ei ole ollut tuuria, onnea tai taitoa työpaikan saamisen suhteen. Odottavalla kannalla edelleen olen. Nythän paperikonserneissa haetaan kesätyöntekijöitä. UPM:n yhteistyöyritykset kävivät tammikuun lopussa esittelemässä työmahdollisuuksia Kajaanin suunnalla. Niitä Harjuniemi ei pitänyt sopivina vaihtoehtoina itselleen. Tehtäviin vaadittavat taidot eivät tuntuneet sopivilta ja lisäksi olisi oltava valmis muuttamaan 500 kilometrin päähän. – Ehkä niitä harkitsevat ne, joilla ei ole siteitä tänne suunnalle. Meillä nuorimmainen ilmoitti jo heti alAtk-kurssi tuo vaihtelua Johannes Wiehn Tommi Harjuniemen hakemukset eivät ole vielä tuoneet uutta työpaikkaa. Eija Valkonen Mistä on kyse? Paperiliittolaisten käytössä on tasokkaita ja hyvin varusteltuja Holiday Clubin viikko-osakkeita. Lomaviikkojen 23–52/2012 hakuaika alkoi torstaina 1.3. Hakuaika päättyy tiistaina 27.3. Missä? Lomahuoneistoja on Vuokatin Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Lappeenrannan Saimaalla ja Tampereella. Kenelle? Lomaviikkoja voivat hakea kaikki jäsenet. Loma-ajat? Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä ja Saimaalla viikkojen 23–52 loma-aika on vaihtopäivästä riippuen perjantai-perjantai, lauantai-lauantai tai maanantai-maanantai. Tampereella loma-aika on joko perjantaista maanantaihin tai maanantaista perjantaihin. Kuka pääsee? Valinnat suoritettaan keskiviikkona 28.3. Jos samalle lomaviikolle on useampia hakijoita, valitaan lomaviikon saaja arpomalla. Kesälomalle! Ja jouluksi Lappiin? Muista edulliset jäsenhinnat. Nyt on jo aika hakea kesän ja loppuvuoden lomaviikkoja Holiday Clubissa. Holiday Club Saariselällä on paperiliittolaisten käytössä Tirrolammen huoneistoja. Kuvat Holiday Club Sarjassa sylinterimies Tommi Harjuniemi kertoo kuulumisia suljettavalta UPM Myllykosken tehtaalta ja sen ympäriltä. Uuden edessä ”Toistaiseksi ei ole ollut tuuria tai taitoa.” LISÄTIETOJA ? Lisätietoja Holiday Clubin kohteista, hinnoista ja hakemisesta osoitteesta: www.holidayclub.? /yrityspalvelu. ? Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus . ? Tai soita p. 0306 870 400. KEVÄTLOMALLE? ? Myös kevään vapaita lomaviikkoja kannattaa tiedustella. ? Huomaa: Tarjolla on myös edullisia äkkilähtöjä kohteisiin! Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-29_hiomo_1-4.indd 26 22.8.2017 13.07.49
27 Paperiliitto 2/2012 Paperiliitto-lehden 1/2012 välissä olleessa Koulutus ja lomat 2012 –esitteessä oli virhe. Toisessa työttömien erityisviikossa sivulla 11 oli väärä kuukausi. Esitteessä oli ajankohta ?.?.–?.?.????, kun erityisviikon oikea kuukausi on lokakuu. Myös hakuaika myöhempi kuin esitteessä mainittu. Oikeat tiedot ovat: Työttömien erityisviikko 1. –6.10.2012 Lomakeskus Huhmari. Omavastuu hinnasta 62,50 euroa/5 vrk. Paperiliitto maksaa omien jäsentensä omavastuuosuuden. Majoitus kahden hengen huoneissa, täysihoito. Hakuaika päättyy 25.6.2012. Loman järjestää Hyvinvointilomat ry. P Oikaisu esitteeseen Kuinka toimin? Mene osoitteeseen www. holidayclub.? /yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella paperiliitto ja salasanalla lomavaraus. Haettavat viikot löytyvät hakuajan käynnistyttyä yläpalkista kohdasta "viikkojen 23–52 haku". Seuraa sivuilla annettuja ohjeita. Voit myös soittaa Holiday Clubin yrityspalveluun, p. 0306 870 400. Mitä maksaa Lomahuoneistojen hinnat vaihtelevat riippuen kohteesta ja ajankohdasta. Muuta Huoneiston avain luovutetaan vain varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassaoleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. P kuun, että hän ei sitten ainakaan muuta mihinkään. Kaikki kaverit ovat täällä, Harjuniemi sanoo. Oman vuoron kavereiden kanssa on yhteinen saunailta jo vietetty. Seuraavaksi koko PK 4:n väki lähtee ”hautajaisristeilyllle”. Tosin 70 hengen porukasta reissuun on lähdössä vasta 8. P Tommi Harjuniemi on yksi UPM Myllykosken tehtaan irtisanotuista. Hän työskenteli PK 4:llä sylinterimiehenä ja rullamiehenä. Harjuniemi asuu Myllykoskella avovaimon ja 10ja 12-vuotiaiden tytärten kanssa. Kesälomalle! Ja jouluksi Lappiin? Punkaharjun kohteissa pääsee aitoon huvilatunnelmaan. Sarjassa sylinterimies Tommi Harjuniemi kertoo kuulumisia suljettavalta UPM Myllykosken tehtaalta ja sen ympäriltä. Tapahtuma Teksti Eeva Eloranta-Jokela K emiläinen Kari Eskola vietti perheineen joulun välipäivät Holiday Club Katinkullan Golfharjussa. Lomaviikko alkoi maanantaina tapaninpäivänä ja päättyi uudenvuoden jälkeen. Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla prosessinhoitajana työskentelevällä Eskolalla sattui olemaan meneillään lomautusviikko ja lapsilla joululoma, joten ajankohta sopi mainiosti. – Lapset laskettelivat, itse kävin keilaamassa. Lapsiperheelle paikka on hyvä, on Vuokatin rinteet ja tietenkin kylpylä, Eskola kertoo. Nelihenkisen perheen lapset ovat 12ja 14-vuotiaat. HC-lomaa Eskola voi suositella. Hintakin tuntui edulliselta. – Huoneisto on uusi, varustelut hyvä. Myös huoneiden äänieristys toimi, sai nukuttua rauhassa, kun naapurihuoneesta tai naapurihuoneistosta ei kuulunut muiden ääniä. Viikko meni sen verran mukavasti, että Eskolan perhe odottelee jo kesän viikkojen varaamista. Tiedossa on, että paikka on myös silloin hieno maisemineen ja harrastusmahdollisuuksineen. Kesäkeleillä noin 300 kilometrin ajomatka Kemistä Vuokattiin tuntuu vielä sopivammalta. Lisätietot ja varaukset: Holiday Club Katinkulta Golfharju: 62 neliön huoneistossa on vuoteet neljälle hengelle. Asunnot sijaitsevat Katinkullan kylpylähotellin lähellä. Kylpylän lisäksi on tarjolla keilausta, tennistä, sulkapalloa, squashia, kuntosali, jumppia, karaokea ja lasten toimintaa. Ja talvella Vuokatin hiihtomaastot, laskettelurinteet tai retkiluistelua. Vuokatin hiihtoputki on auki vuoden ympäri. Katso varausohjeet sivun yläosassa olevasta jutusta. P Lapset laskettelivat, itse kävin keilaamassa. Jäsenetu Palstalla jäsenet kertovat, miten he hyötyvät Paperiliiton jäseneduista. Tasokasta mökkeilyä Kari Eskolan viikkoon HC-lomalla mahtui myös biljardia ja keilaamista. Kari Eskolan albumi Liiton keilailumestaruus: Lappeenrannan keilahalli ja Keilaseura X-Company kutsuu paperiliittolaisia kisaamaan liiton keilailumestaruudesta. Kilpailujohtaja Kari Koistinen odottaa, että osallistujia kertyy 50–100. – Toivon tietysti, että lähemmäs sata. Nyt on hyvä tilaisuus ammattiosastojen joukkueilla tulla ottamaan mittaa toisistaan, Koistinen heittää. Hän muistuttaa, että kilpailu on avoin kaikille Paperiliiton jäsenille. Kaukaan tehtaalla paperikoneenhoitajana työskentelevä Koistinen alkoi itse keilata vasta toistakymmentä vuotta sitten. Edelleen hän käy keilaamassa viikoittain, parhaimmillaan 2–3 kertaa viikossa. FAKTA Paperiliiton keilailumestaruudet 2012 ratkotaan 5.3.-1.4. Kilpailuvaraukset: Lappeenrannan keilahalli, p. 05 451 3710. Kilpailtavana kuusi sarjaa suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet naiset, parija nelijoukkue. Tasoitukset M=0 A=5 B=10 C=15 D=25. Parin/ joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan. Tulokset: www.lakl.? . ? P Keilaamaan, mars! periliittolaisia kisaamaan liiton keilailumestaruudesta. KilKari Koistiodottaa, että osallistu– Toivon tietysti, että lähemmäs sata. Nyt on hyvä tilaisuus ammattiosastojen joukkueilla tulla ottakäy keilaamassa viikoittain, parhaimmillaan 2–3 kertaa viikossa. FAKTA Paperiliiton det 2012 ratkotaan 5.3.-1.4. Kilpailuvaraukset: Lappeenrannan keilahalli, p. 05 451 3710. Kilpailtavana kuusi sarjaa suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet naiset, parija nelijoukkue. Tasoitukset M=0 A=5 B=10 C=15 D=25. Parin/ joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan. Tulokset: www.lakl.? . odottaa, että osallistu– Toivon tietysti, että lähemmäs sata. Nyt on hyvä FAKTA Paperiliiton det 2012 ratkotaan 5.3.-1.4. Kilpailuvaraukset: Lappeenrannan keilahalli, p. 05 451 3710. Kilpailtavana kuusi sarjaa suowww.lakl.? . 26-29_hiomo_1-4.indd 27 22.8.2017 13.07.49
Paperiliitto 2/2012 28 Joutsenon osaston plkkikilpailut Pilkkikilpailut Koivikossa lauantaina 24.3. klo 9-12. Lielahden sellun eläkeläiset Vuosikokous tiistaina 6.3. klo 9.30 Kahvio Mainiossa. Kahvitarjoilu. Entinen osasto 61 Tamperelaiset tapaamisiin! Entiset osasto 61:n jäsenet Santalahdesta, tulkaa joukolla mukaan muisteloihin. Tapaamispaikka Koskikadun Cumuluksen Huviretki, ke 7.3. klo 13.30. Tampereen osasto 62 järjestää jäsenilleen yhden yön hotellimatkan Tallinnaan 18.–19. toukokuuta. Matkan omavastuuosuus on noin 70 €. Sitovat ilmoittautumiset 30.3. mennessä: Kerttu Järvinen 040 508 2082 tai Jukka Pekka Hirsimäki 040 507 3450. Osastot Teksti ja kuvat Marjo Nissinen A nna palaa, just´ noin, jatka samaan tahtiin, kuului innokkaita huutoja katsomosta. Paperiliiton ensimmäiset salibandyn SM-kisat kokosivat satakunta pelaajaa Varkauden Liikuntatalolle. Katsomossa raikuivat kannustuksen huudot, kun joukkueet kisasivat tosimielellä, mutta rempseän meiningin siivittäminä. – Tällaiset tilaisuudet luovat yhteenkuuluvuutta, luonnehti päällimmäistä antia Tainionkosken joukkueessa pelannut Timo Ylitalo. Tetra Pakin joukkue oli koonnut 13 henkilön porukan, ja hurauttanut Varkauteen pikkubussilla. Ryhmällä oli tarkoitus ajaa vielä illan viihteellä takaisin kotiin. – Saunailta on odottamassa, ja uskon, että jälkipelit pelataan löylyjen saattelemina, Ylitalo ennusti. Samoilla linjoilla oli myös Savon Sellun Samuli Maunu. Hänen mielestään eri tehtaiden toisten ammattilaisten tapaamiset jäävät yhteisiä kursseja lukuun ottamatta melko vähäisiksi. Tainionkosken joukkue tuli, voitti ja vei vuoden 2012 salibandyn SM-pokaalin Imatralle. Salibandy yhdisti paperiliittolaisia Varkaudessa Kauttualainen Harri Nurminen on yksi SAK:n apurahan saajista. SAK:lta tukea paperiliittolaisille Kulttuuriapuraha: SAK on jakanut vuoden 2012 kulttuuriapurahat 25 hakijalle. Yhteensä 17 000 euron potin jakajina oli myös kaksi paperiliittolaista. Jari Peltonen Jämsästä sai apurahan kansantanssiharrastukseen ja Harri Nurminen Kauttualta runokirjan kuvitukseen. Muista hakea liiton kulttuuriapurahaa Vuoden 2012 kulttuuriapurahat on haettavana. Lisätietoja ja hakulomake löytyy Paperiliiton sivuilta www.paperiliitto.? . Hakemus mahdollisine liitteineen tulee toimittaa 31.3. mennessä Paperiliiton toimistoon. Liiton hallitus päättää apurahojen jaosta huhtikuussa 2012. Linda Lövgren sai Fair Play -palkinnon loistavasta maalivahtityöstään. Rempseästi tosimielellä Marjo Nissinen nna palaa, just´ noin, jatka samaan tahtiin, kuului innokkaita huutoja katsomosta. Paperiliiton ensimmäiset salibandyn SM-kisat kokosivat satakunta pelaajaa Varkauden Liikuntatalolle. Katsomossa raikuivat kannustuksen huudot, kun joukkueet kisasivat tosimielellä, mutta rempseän meiningin siivittäminä. – Tällaiset tilaisuudet luovat yhteenkuuluvuutta, luonnehti päällimmäistä antia Tainionkosken joukkueessa pelannut talo. Tetra Pakin joukkue oli koonnut 13 henkilön poruSalibandy yhdisti Linda Lövgren sai Fair Play -palkinnon loistavasta maalivahtityöstään. Rempseästi tosimielellä Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-29_hiomo_1-4.indd 28 22.8.2017 13.07.49
29 Paperiliitto 2/2012 Liitto toimii Linnanmäellä tavataan! Puhe kääntyi välillä työasioihinkin, mutta niistä Maunulla oli mieluista sanottavaa. – Kartongilla on toistaiseksi normaali tilauskanta, hän tiesi kertoa. Varkaudesta Kaukopäähän vuoden 2010 lopulla työhön siirtynyt Jari Torvinen mainitsi kotiutuneensa uusiin tehtäviinsä hyvin. Vaimo ja lapset asuvat toistaiseksi Varkaudessa. – Vuorojen välisillä vapailla ajelen tänne Savoon, hän lisäsi suunnaten kohti pelikenttää ja seuraavaa ottelua, sanoi Torvinen. Uimaharjussa on hyvä työtilanne Uimaharjussa työskentelevät Riku Vuori ja Jukka Haakana viihdyttivät itseään salibandykisoissa kannustamalla kanssapelaajia ja vaihtamalla kuulumisia. Miehet kuuluvat kymmenen henkilön oppisopimusryhmään, ja valmistautuvat parhaillaan keväiseen näyttötutkintoon. – Työtilanne on hyvä. Tarkoituksena on, että joTULOKSET: ? Tainionkosken joukkue Imatralta vei ensimmäisen salibandyn Paperiliiton mestaruuden voittamalla ? naalissa Kaipolan joukkueen 3-1. ? Pronssin nappasi Uimaharju, joka voitti Mäntän 6-4. ? Pistepörssin voitti Mäntän Joni Jokijärvi (8+1) ? Fair Play-palkinnon sai loistavasti torjunut Imatran Kaukopään maalivahti Linda Lövgren. kainen omaksuu parin tehtäväkokonaisuuden hallinnan. Oppimista riittää, mutta haasteet ovat mielenkiintoisia, kaverit vakuuttavat. Vuori katselee tulevaisuuteen luottavaisesti. Liukosellukokeilut ovat hänestä hyvä merkki tuotannon jatkuvuudelle. Haakana näkee tulevissa ajoissa myös uhkia. – Jos perusteollisuutta ajetaan yhä enemmän alas, ihmettelen, mistä saamme rahaa pitämään maatamme pystyssä, hän pohtii. Kymmenen salibandytiimin joukosta löytyi yksi nainen, Linda Lövgren, joka hoiteli hommansa maalivahtina mallikkaasti. Kaukopäähän Ruotsin Sunnen tehtaalta siirtynyt Lövgren hallitsi pelitehtävänsä 12 vuoden kokemuksella. Kaukopäähän hänet toi poikaystävä. – Sain töitä sisäisen siirron kautta, hän iloitsee. Yhteistyöllä se sujuu Varkautelaisella kunnossapitoasentajalla ja varapääluottamusmiehellä Timo Suhosella oli syytä hymyyn. Kisat onnistuivat nappiin, siitä kiitos useiden yhteistyökumppaneiden. Seutuliiga ry, joka hoitaa myös Varkauden salibandyn puulaakihommat, huolehti tehtaiden välisten kisojen käytännön järjestelyistä. – Kisasta jäi hyvä maku. Toivottavasti SM-ottelut jatkuvat tästä eteenpäinkin. Myös liitto on ollut erinomaisesti mukana tukemassa otteluajatusta, hän sanoi, ja kannusti jokaista viemään hyviä toimintaideoita eteenpäin. – Yhdessä tekeminen antaa puhtia, hän tuumasi. Ensi vuonna paperiliittolaisten salibandyn SM-kisa järjestetään Äänekoskella. P Puhe kääntyi välillä työasioihinkin, mutta niistä Maunulla oli mieluista sanottavaa. Järjestelyjen isä, Timo Suhonen, kannustaa toteuttamaan hyviä ideoita. Riku Vuori ja Jukka Haakana tuulettavat koko salibandykisan jengille. Tällaiset tilaisuudet luovat myönteistä energiaa, sanoo Timo Ylitalo Samuli Maunu, Jari Ukkonen ja Raimo Tolppanen edustivat Savon Sellua. Timo Suhonen Nuorten asialla neljän liiton voimin Teksti ja kuva Paavo Holi Tiedottaja: Paperiliitto, Sähköliitto, TEAM, ja Puuliitto palkkasivat työmarkkinatiedotukseen yhteisen projektityöntekijän. Tehtävään valitun Juha Jumiskon, 30, pesti kestää reilun vuoden. Päätehtävänä Juholla on ammattiopistoissa tapahtuvan työmarkkinatiedottamisen kehittäminen ja yhteistyö ammattiopistojen kanssa. – Lopullisena tavoitteena on parantaa mukanaolevien ammattiliittojen jäsenhankintaa. Mitä nuorempana jäseneksi liittyy, sitä todennäköisemmin jäsenyys myöhemmin myös säilyy, hän arvioi. Ensimmäisenä onkin kartoitettava Suomen ammattiopistot ja rakennettava tiedotuskäytännöt, joilla oppilasjäsenten hankintaa saadaan tehostettua. Kokemuksesta Juho tietää, että hienoilla materiaaleilla ja esitteillä ei tee mitään, ellei opistoissa ole aktiivisia ihmisiä kertomassa liittojen toiminnasta ja jäsenyyden hyödyistä. – Oppilaille olisi luotava innostava kuva kaikista mukana olevista ammattialoista. Siksi liittojen pitäisi tehdä tällaisesta tiedottamisesta jatkuvaa toimintaa, Juha Jumisko sanoo. Lintsille kesällä koko perheen voimin! Jäsentapahtuma: Merkkaa jo nyt kalenteriisi varatuksi sunnuntai 17. kesäkuuta. Silloin paperiliittolaisille perheineen järjestetään huvipuistopäivä Linnanmäellä. Seuraa tapahtuman ilmoittelua tästä lehdestä ja liiton nettisivuilta. Linnanmäellä tavataan! Rempseästi tosimielellä 26-29_hiomo_1-4.indd 29 22.8.2017 13.07.50
31 Sudoku Ristikko Taukotila tarjoaa tekemistä Ratkaisijan nimi:_____________________________________________ Osoite: __________________________________________________ ________________________________________________________ Puhelin: _________________________________________________ Paperiliitto 2/2012 Vaikeusaste Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35. Ristikon 1/2012 ratkaisu Laatinut Arto Inkala Laatinut Ari Kiviharju Voita lahjakortti! Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 1/2012 täyttäneistä palkinnon voitti Kari Kyllästinen Kotkasta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 20.3. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus "Ristikko 2". 26-29_hiomo_1-4.indd 31 22.8.2017 13.07.50
Hyvää syntymäpäivää! Palstalla haastattelemme jäsentä, joka täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä. Mitäs tiedät? ?? Paperiliitto ?/???? Taukotila Lennokkikisa Lennokkikisa Päivi Ketolainen K un Pasi Kukko ryhtyi suunnittelemaan kolmikymppisiään, kutsut piti lähettää hyvissä ajoin. Se johtui synttärikekkereiden teemasta, joka oli nimeltään Viikset. Vieraille oli annettava aikaa huuliparran kasvatukseen. Kolmikymppiskuvassa Pasin omatkin viikset rehottavat. Ne eivät ole kovin muhkeat, mutta jonkinlaiset kumminkin. Lisäksi suupielessä nököttää piippu. Kaverit antoivat vanhukselle piipun suuhun. Pasi ei ole koskaan polttanut tupakkaa. Kolmikymppisiä oli juhlimassa sata ystävää ja kaksi bändiä huolehti musiikista. He vuokrasivat vanhan kansakoulun. – Nykyisin on aika yleistä, että kolmekymppiset viettävät isoja juhlia. Nuorena sitä vielä jaksaa. Tällä kertaa juhlat ovat pienet. Saattaa olla, että vain muutama sukulainen pyörähtää sankaria onnittelemaan. Työpaikallekaan ei tarvitse viedä pullaa, koska Pasilla on vapaapäivä. Kahden lapsen isä laskee itsensä vielä nuorison kirjoihin, koska hän on työpaikallaan porukan kuopus. – Vanhemmat työkaverit sanovat, että kuulun jackymakupala -sukupolveen. Ei se mitään, kyllähän suklaa hyvää on, nauraa Pasi, nyt ilman viiksiä. Hän kokee olevansa sopivan ikäinen. P ?. Kuinka monta prosenttia Suomen asukasluvusta on virallisesti ruotsinkielisiä? ?. Minä vuonna eurosta tuli Suomen rahayksikkö? ?. Minkä maan kaupunki on Port Said? ?. Mitähän merkitsee sivistyssana maakaaberi? ?. Minkä niminen on Vasemmistoliiton pää-äänenkannat taja? ?. Kenen kanssa Pekka Töpöhäntä seurustelee? ?. Mitä niin sanotulla Cooperin testillä mitataan? ?. Mikä on pelletti? ?. Mikä on jälsi? ??. Mistä kaupungista on jääkiekkoseura Ketterä? Vastaukset sivulla Mika Lahtinen tykkää tehdä laminoituja etikettejä UPM:llä Tampereella. Teksti: Terhi Friman Kuvat: Jyrki Luukkonen M ika Lahtinen istuu työkavereidensa kanssa valvomossa. Miehet tuijottavat tietokoneiden ruutuja silmät tarkkoina. Työpaikalla on leppoisa henki, ja itse tuotteella, laminoidulla etiketillä, riittää kysyntää. Tänään tehdään etikettipaperia, joka päätyy varmaankin shampoopullon kylkeen. Rauhallisen oloinen mies taittelee lennokin nopeasti. Paperi on 75-grammainen UPM 10, jota valmistetaan Jämsänkoskella. Se on ”? rman omaa paperia”. Heitto sujuu, vaikka Lahtinen ei myönnä lennokkeja juuri heitelleensä. Joka sentti on plussaa HEITTÄJÄN TIEDOT Nimi:Mika Lahtinen Työ: Teamleader UPM:n Ra? atacilla Tampereella Heittokokemus: Lapsena 1980-luvulla heittelin kavereiden kanssa ja joskus varmaan opettajankin kiusaksi Tulostavoite: Ainakin se seitsemän metriä. Heitto: 895 CM Paperi: 75-grammainen UPM 10. Kommentti: Olen tyytyväinen! Ajattelin, että joka sentti yli seitsemän metrin on pelkkää plussaa. TULOKSET 2012 . Hannu Reiman , . Mika Lahtinen , Lahtisen päivät kuluvat Tesoman tehtaalla. – Kierrän paljon koneilla, suurimman osan työajasta. Tykkään siitä, että työ on monipuolista. Tässä pitää hallita monenlaisia asioita. Olen ikäni paiskinut vuorotyötä enkä osaa muuta kuvitella, olen siihen tottunut. Oikeastaan en ole juuri muuta työtä tehnytkään, joskus nuorena taisin yhtenä kesänä leikata nurmikkoja, naurahtaa 39-vuotias Lahtinen. Hyvä työpaikka UPM Ra? atac on hänen mielestään hyvä työpaikka. Paperiliittoon kuuluvia työntekijöitä on reilut 140. Pelkoa irtisanomisista ei ainakaan tällä hetkellä ole. Lahtisen mielestä UPM on hyvä työnantaja ja palkkakin ihan kohtuullinen. Lahtinen toimii tiiminvetäjänä ja on myös ammattiosaston puheenjohtaja. Puheenjohtajuus vie joka viikko jonkin verran omaa aikaa, mutta on antoisaa. Lahtinen pitää siitä, että voi auttaa Kolmenkympin viikset Pasi KukkO Syntynyt: 2.3.1980 Asuu: Jämsässä Työpaikka: UPM Kaipola Työtehtävä: Käyttökunnossapito Perhe: Avovaimo ja kaksi lasta Harrastukset: Kaukalopallo ja salibandy Terveiset: Hannu Saariselle Kaksi vuotta sitten Pasi Kukko ylitti kolmenkympin paalun. Mika Lahtinen on paperiduunari toisessa polvessa. 32-33_taukotila.indd 32 22.8.2017 13.08.40
Hauris ?? Paperiliitto ?/???? Thomas Melarti syö lihaa ja rasvaa. Virtaviivainen lennokki liiti vajaat yhdeksän metriä. Mausta en tingi Teksti Sari Kangas Kuva Esa Melametsä 20 grammaa voita, kananmunia ja puoli pakettia pekoniviipaleita. Pietarsaarelaisessa kodissa niistä valmistuu karppaajan tavanomainen aamupala. Puolentoista vuoden kokemuksella Thomas Melarti tietää, että maukas annos pitää olon kylläisenä puoleen päivään asti. Silloin UPM:n puunkäsittelyja jätevesilaitoksen hoitaja tankkaa työpaikallaan pihviä tai broileria ja parsakaalia. – Karppaajan ei tarvitse tinkiä ruuan mausta. Saa syödä hyvää lihaa, rasvaisia juustoja, kermaa ja voita. Lisäkkeeksi käyvät maan päällä kasvavat kasvikset, Melarti hehkuttaa. Töihin täytyy kuitenkin tuoda omat eväät, sillä ruokalasta tai automaatista ei karppaajalle syötävää löydy. Melartin tosikarppausta kesti vuoden, jonka aikana painosta katosi 15 kiloa. Innostus lähti työkavereista, jotka kehuivat laihtumisellaan ja opastivat alkuun. Pasta, riisi, perunat ja leipä jäivät pois ja kahdessa viikossa paino tippui neljä kiloa. Se innosti jatkamaan, vaikka sopeutumisvaiheessa esiintyikin päänsärkyä ja ruisleipää oli ikävä. Onneksi netti avasi oven uusiin ruokatottumuksiin. – Sieltä löytyi loistavia reseptejä. Munakoisolasagnesta tuli yksi suosikeistani ja opin tekemään muusia kukkakaalista. Kolmen kuukauden jälkeen Melarti kävi verikokeessa. Veriarvot olivat parantuneet ja kolesteroli laskenut. – Viimeiset puoli vuotta on ollut löysäilyä. Pala ruisleipää tai pitsapäivä silloin tällöin on tuntunut palkkiolta. – Olen salliva karppaaja. Juon edelleen kahvia enkä karta lisäaineellisia tuotteita. Olut on silti pitänyt vaihtaa viiniin, mikä saunaoluisiin tottunutta Melartia harmittaa. Nälän tunteesta hänen ei tarvitse kärsiä, sillä rasvaiset ruuat tuovat kylläisen olon nopeasti ja pitkäksi ajaksi. Iltaruuan jälkeen iltapalaksi riittää pari viipaletta meetvurstia ja juustoa. Yhden asian olisi vielä muututtava. – Liikuntaa pitäisi lisätä! Sen puolen olen laiminlyönyt. P muita. Välillä auttamisesta saa jopa kiitosta. Työpaikalla on hyvä henki, mikä on hyvä homma. Paperimiehet ovat samanhenkisiä ja samanikäisiä, ja yhdessä on tehty työtä pitkään. Työkaverit ovat tulleet tosi tutuiksi. Paperikoneiden pariin Lahtista veti veri. Hänen isänsä oli 40 vuotta töissä UPM:llä Kaipolan tehtailla, ja äiti on edelleen siellä siivoojana. Lahtinen meni Kaipolan tehtaaseen kesätöihin 17-vuotiaana. Hän opiskeli alaa Jämsänjokilaakson ammattikoulussa ja sen jälkeen UPM:n ammattikoulussa Valkeakoskella. Kun Kaipolasta vähennettiin paperikoneita, Lahtinen siirtyi Tampereelle. – Työni on muuttunut 18 vuoden aikana paljon. Tulin aikanaan Kaipolaan leikkureille jälkikäsittelyyn, nyt hoidan CM 4-laimnointikonetta. Tämä on mukavaa, vaikka alalle ei varmaan enää kamalan paljon tule uusia työpaikkoja. Nyt täällä voidaan kuitenkin tehdä työtä ihan rauhassa. P Virtaviivainen lennokki liiti vajaat yhdeksän metriä. muita. Välillä auttamisesta saa jopa kiitosta. Työpaikalla Virtaviivainen lennokki liiti vajaat yhdeksän metriä. muita. Välillä auttamisesta Olen salliva karppaaja. Elämä(ä)n laatua Sarja etsii laatua työja vapaa-aikaan. munia ja puoli pakettia pekoniviipaleita. Pietarsaarelaisessa kokarppaajan tavanomainen aamupala. Puolentoista vuoden kokemuknetti avasi oven uusiin ruokatottumuksiin. via reseptejä. Munakoikarppaaja. 32-33_taukotila.indd 33 22.8.2017 13.08.40
Taukotila kiin kavereille ja vastauksia tuli paljon. Aihe oli siis kiinnostava. Jotkut totesivat, että ei. Suomalaiset ovat liian rauhallisia ja kilttejä noustakseen barrikadeille. Jotkut olivat toista mieltä. Jos vaikkapa työttömyys ja nuoriso-ongelmat ajautuvat tarpeeksi pitkälle, joukkovoimaan voisi heidän mielestään turvautua. Entä mitä mieltä te lukijat olette? Missä on työelämän heikennyksen sietoraja? Mitä tekisit, jos vaikkapa eläke-edut oleellisesti heikkenisivät? Kirjani juoni on vedenjakajalla. Laittaisinko suljettavan tehtaan väen kokoamaan Kemijärven massaliikkeen tapaisen kansalaisliikkeen? Antaisinko heidän vaipua apatiaan? Antaisinko koko kylän kuolla? Sosiaalinen media toimii jo lähes kaikkialla. Olisiko siinä kanava, jonka vaikutusta voisivat paperimiehetkin nyt vahvistaa? Joten laittakaa sähköpostilla poskettomimmatkin ideanne luettavakseni. Yritän sovittaa ne kirjaani, joka kertoo sukupolven mittaisen tarinan paperimiehistä. P K uulin, että joku oli kysellyt, milloin Paperimiehet –kirja oikein ilmestyy. Mieluisa kysymys. Olen iloinen, että hankkeeni herättää uteliaisuutta. Voin paljastaa, että pääjuoni kypsyy parhaillaan. Tekstiäkin on syntynyt. Tarinan teemat kumpuavat paperitehtailta, joita olen tämän lehden avustajana viime vuosina päässyt koluamaan sekä ihmisiltä, joita olen tavannut ja jututtanut. Seurasin esimerkiksi Kankaan tehtaan loppuvaiheita Jyväskylässä. Kankaan viimeiset vuodet velloivat tunnelmasta toiseen niin kuin Kauniit ja rohkeat. Fiilikset nousivat ja laskivat toivosta epätoivoon ja uskosta epäuskoon. Loppuaikana tehdasta vietiin kuin kiertopalkintoa. Kainalosta toiseen. Viimeiseksi jäänyt sulhanen päätti lopulta suhteen lyhyeen ja sulki samalla koko tehtaan. Nyt tehdasalueella puhaltavat uudet tuulet. Siitä on tulossa designkaupunginosa. En tiedä, löysivätkö luottamusmiehet jostain paikan, jonne paperiliittolaisten mapit saatettiin arkistoida. Se taisi olla viimeinen huoli tyhjentyvällä tehtaalla. Tehtaiden liepeillä ilmapiiri tärisee. Miten tässä pääsi näin käymään, on yleinen toteamus joka puolella. Paperihan on ollut meidän, suomalaisten, ominta osaamista. Nyt kokonaisia tehtaita suljetaan. Muutos tuli liian nopeasti. Iso kirja neuvoo, että valvokaa, ettei teitä päästä yllättämään. Yhteys on eri, mutta ehkä tuota viisautta voisi soveltaa myös paperialaan. Hyvät vuodet tuudittivat metsäteollisuuden huolettomaan lintukotoon. Metsää ei nähty paperia pidemmälle. Nyt uudet innovaatiot olisivat kultaa.Mutta niitä vasta kehitetään. Ä sken käydyt presidentinvaalit todistivat, että vanha työväen jakolinja on murtunut. Toisaalta ehdokkaiden kampanjat osoittivat, että nuoretkin lähtevät liikkeelle, jos asia tuntuu tärkeältä. Vaan lähtisivätkö suomalaiset ajamaan oikeudenmukaisuutta jopa kapinoimalla, jos tarve vaatisi? Laitoin tämä kysymyksen FacebooVastaukset ?. 5,4 prosenttia ?. Vuonna 2002 ?. Egyptin ?. Hirveä, inhottava, kammottava ?. Kansan Uutiset ?. Maija Maitoparran ?. Ihmisen fyysistä kuntoa ?. Puupitoinen polttoaine ?. Puun ja kuoren välissä oleva kerros ??. Imatralla Kerro mielipiteesi Paperiliittolehdestä. Mikä oli tässä numerossa hyvää, mikä ei? Millaisia juttuja haluaisit lehteen? Mikä ei kiinnosta? Lähetä palautetta osoitteeseen tiedotus@paperiliitto.? tai postitse Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Arvomme palautteen lähettäjien kesken pieniä palkintoja. P Mitä mieltä olet? Paperimiehet Missä on työelämän heikennyksen sietoraja? Kirjoittaja Päivi Ketolainen on 49-vuotias free-toimittaja, joka asuu rintamamiestalossa Jämsässä. Hänellä on uusperhe, johon kuuluu 7 eri ikäistä lasta ja 2 lastenlasta. Työn alla on kertomus suomalaisista paperintekijöistä. paivi.ketolainen@pp.inet.? Egyptin lippu Mistäs tiesit? Anna palautetta Paperiliitto ?/???? ?? Pi irr os La ur a Ta in io Sivullinen ???????????????? ??? ??? ??? ??? ??????? ??????? ??????? ???????? ? ? ? ???? ???????? ?????????????? ??????????????????? ???????????????? ?????????????????????? ?????????????????????? ? ??????????????????????????????????????? 34-36_taukotila.indd 34 22.8.2017 13.09.33
Nro Aineistot Ilmestyy 3/2012 26.3. 13.4. 4/2012 9.5. 25.5. 5/2012 13.6. 29.6. 6/2012 15.8. 31.8. 7/2012 12.9. 28.9. 8/2012 10.10. 26.10. Nro Aineistot Ilmestyy 9/2012 7.11. 23.11. 10/2012 5.12. 21.12. Ilmoita osastosi tulevista tapahtumista. Kerro, mitä olette tehneet. Lähetä valokuvia. Anna juttuvinkkejä ja palautetta. Toimituksen sähköposti on tiedotus@paperiliitto.? . Palautetta voit lähettää myös postitse osoitteeseen Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Paperiliitto-lehden aikataulu Paperiliitto ?/???? ?? Sudokun ratkaisut Tunturin tunnelmaa Ylläksellä Tule nauttimaan Ylläksen mahtavista tunturimaisemista. Rinteisiin ja laduille pääset suoraan hotellilta. Sport Resort Ylläksen kaikki palvelut ovat kävelyetäi syydellä. Gondolihissi vie tunturin huipulle 718 metrin korkeuteen vain seitsemässä minuutissa. Ulkoilupäivän jälkeen rentoudut allasosaston lämmössä ja voit tilata vaikka jonkun hemmotteluhoidon. Illalla kutsuu à la carten makujen maailma. Meillä jokainen päivä on uusi tarina! Sinulle, Paperiliiton jäsen -30% hotellihuon een hinnasta. Holiday Club Ylläs Saaga puh. 030 687 2000 IsoYlläksentie 42 95980 Ylläsjärvi reception.yllas@holidayclub.fi www.holidayclub.fi AVOIN TYÖPAIKKA Lomapaikan hoitajan jäädessä eläkkeelle haemme uutta pariskuntaa SÄRKELÄN LOMAPAIKAN HOITAJAN TEHTÄVÄÄN Särkelä on Paperiliiton jäsenille tarkoitettu lomapaikka, joka sijaitsee Turun lähellä Särkisalossa. TEHTÄVÄ EDELLYTTÄÄ ns. talonmiestoimien ohella pienimuotoisen korjaustoiminnan hallintaa. Tehtävän hoitajalle on olemassa työsuhdeasunto. LISÄTIETOJA: Tehtävän sopimusehdoista antavat tarkempia tietoja Markku Leppänen puh. 0400 503 163 ja Minna Koskinen, puh. 0400 204 716. Tehtävä tulee ottaa vastaan 1.6.2012 tai sopimuksen mukaan. HAKEMUKSET: 30.3.2012 mennessä osoitteeseen: Paperiliitto r.y., Paasivuorenkatu 4-6 A, 00531 Helsinki ja kuoreen maininta ” Särkelän talonmies”. 34-36_taukotila.indd 35 22.8.2017 13.09.33