Muailman paras – En vaihtais pois. Noppeesti on tikissä! Raija Rissanen iloitsee työpaikkansa 12-tuntisesta työaikamuodosta. Nro 2/2016 18.3.2016 58. vuosikerta ”Monikaan ei tiedä, että partion voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa.” s. 30 Yt:t toivat vähennyksiä Äänekoskelle s. 4 | Suurliiton valmistelu etenee s. 10 | Saimaannorppa tarvitsee ihmistä s. 18 PAPERI Li it to 01_kansi.indd 1 22.12.2016 15.23.13
Holiday Club -lomaetu jäsenille Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua, haettavissa viikot 23–52/2016. Hakuaika on ajalla 18.3.– 10.4.2016. Arvonta suoritetaan 12.4.2016. HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi 67 m 2 , 2 mh, 6+2, vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,m 2 , 1 mh, 2+2:lle vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 52,5m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vkot 44–46 400 €/vko HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 40 m 2 , 1 mh 3+2:lle vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPERE Kimallus 76m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 48–50 350 €/viikonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arki ma–pe (4 vrk) HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–16) yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x297_0216.indd 1 19.2.2016 13.41 01_kansi.indd 2 22.12.2016 13.47.38
PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Pääkirjoitus 4-10 Kuorimo 4 CP Kelcolla vähennyksiä. 6 Tervasaaressa alkoi yt:t. 8 Sairauspoissaolot vähenevät, jos käytäntö toimii. 10 Teollisuuden suurliiton valmistelu etenee. 12–17 Reportaasi Savossa tehdään työaikamuotoa, josta tykkäävät kaikki. 18 Söpö ja mystinen saimaannorppa tarvitsee ihmisen apua. 22 Liiton 110-vuotishistoriaa. 24 Rauman Metsä Fibren tehtaalla kokeillaan uutta tuotannon toimintamallia. 28 Japani on ylpeä paperinvalmistuksestaan. 32–38 Hiomo 32 Holiday Clubin lomaviikkoja kannattaa hakea. Nyt! 34 Kemissä valmistaudutaan liiton keilailumestaruuskisoihin. 39–42 Taukotila 39 Ristikko ja sudokut. 40 Yökyöpelit Kaskisissa tekevät töitä, luuloista huolimatta. 12–17 Reportaasi Tätä ei vaihdeta! Kuopion Savon Sellulla ollaan yhtä mieltä siitä, että 12-tuntinen työaikamuoto on tuonut tulleessaan pelkkää hyvää. Raija Rissanen uskoo, että tällä työaikamuodolla jaksaa työelämässä pidempään. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Matias Honkamaa Johannes Tervo xx ?xx 18 ? 24 ? Juha Törmäkankaan työpaikalla Rauman Metsä Fibrellä tehdas pyörii yhä enemmmän ilman esimiehiä. 18 Esa Uimonen auttaa saimaannorppia. 30 ? Tobias Lindlöf liittyi partioon vasta aikuisena. 40 ? Kaskisten yökyöpelit. Mikko Nikkinen Vesa-Matti Väärä A nt ti Ek ola 2-3_sisis.indd 3 22.12.2016 13.49.04
4 | Paperiliitto 2/2016 KUORIMO Teksti ja kuvat Terho Vuorinen P ilvet paperiteollisuuden taivaalla ovat samaan aikaan valkoisia ja mustia. Jälkimmäisiä lipui Äänekosken ilmatilaan, rakenteilla olevan biotuotetehtaan naapuriin, kun CP Kelco ilmoitti yt-neuvotteluiden päätteeksi vähentävänsä henkilöstöä 40:llä. Paperiliittolaisia heistä on 27. Tunnelmat yhteensä 220 henkeä työllistävällä tehtaalla eivät ole kuitenkaan toivottomat. Pääluottamusmies Timo Pulli pitää mahdollisena, ettei ns. kovia irtisanomisia tarvita lainkaan. – Jos hyvin käy, selvitään eläkeputkilla ja vapaaehtoisilla lähdöillä, Pulli kertoo. Myllerryksestä toiseen CP Kelcolla uskotaan tulevaan, vaikka väki vähenee nyt liki viidenneksellä. Hyvää oli se, että yt-neuvottelut olivat tällä kertaa aidot. P aljon parjattu, kehuttu ja kritisoitu kilpailukykysopimus on pysynyt näkyvästi otsikoissa. Keskusjärjestöt saavuttivat 10 kuukauden vääntämisen jälkeen yhteisen näkemyksen, jota kutsuttiin neuvottelutulokseksi. SAK:n hallitus päätti siirtää neuvottelutuloksen hyväksynnän jäsenliittojen hallituksille. Paperiliiton hallitus hyväksyi pitkän pohdinnan jälkeen, että liitto voi aloittaa neuvottelut mutta itse sopimuksen hyväksyntä jää kevään valtuustolle. Neuvotteluaikaa liitoilla olisi 31. toukokuuta saakka. Eli Paperiliitto ei hyväksynyt sopimusta, vaan päätti ainoastaan aloittaa neuvottelut, ja siirsi hyväksynnän toukokuun loppuun. Paperiliitto esitti muiden teollisuusliittojen tavoin, että maan hallituksen tulee sitoutua antamiinsa lupauksiin pakkolakien ja leikkauslistojen poistamisesta, jotta sopimukseen pääseminen olisi mahdollista. Pääministeri Juha Sipilä kävi 7. maaliskuuta SAK:n hallituksen kokouksessa itse vakuuttamassa, että muun muassa Paperiliiton vaatimat lupaukset pidetään. SAK:n hallitus päätti alakohtaisten sovellutusneuvottelujen aloittamisesta äänin 14-5, yhden äänestäessä tyhjää. SAK:n jäsenistä neuvottelujen taakse asettui siis 60 prosenttia. Elinkeinoelämän keskusliitto EK teki kuitenkin todeksi sen, että sopiminen on vaikea laji. EK päätti, että 60 prosentin kattavuus ei riitä heille. Näin ollen neuvotteluita ei aloiteta myöskään Metsäteollisuuden ja Paperiliiton välillä. 10 kuukautta on neuvoteltu, neuvottelutulos saavutettu, ja nyt kuitenkin olemme taas tilanteessa, että kukaan ei neuvottele mistään. Sopimisen vaikeus jatkuu siis yhä. ? P Sopimisen vaikeus PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Pojat varoitteli sopimus neuvotteluiden miinoista ja ansoista. – Hyvää oli sekin, että nyt käytiin aidot neuvottelut. Viimeksi vuonna 2012 annettiin lappuja suoraan käteen. Tällä kertaa amerikkalaisyhtiö on kuunnellut karboksimetyyliselluloosan (CMC) valmistajia. Työnantajan on määrä antaa irtisanottavien lista maaliskuun loppuun mennessä. – Nyt pöydän ääressä istuu sellaisia ihmisiä, joilla on tahtoa ja voimaa, Pulli kiittää tehtaan uudistunutta johtoa. Paremmat ajat palaavat CP Kelcon heikentyneeseen markkinatilanteeseen vaikuttavat mm. öljyteollisuuden ongelmat. Laborantti Annikki Niininen uskoo silti, että paremmat ajat palaavat – vaikkei olisi itse sitä työpaikalla todistamassa. – Olen valmis lähtemään, jos tarvitaan. Lopullisesti eläkkeelle pitäisi kuitenkin jäädä syksyllä 2016, Niininen kertoo. – Kunhan saisi olla juhannukseen saakka. Silloin tulee täyteen 50 vuotta tehtailla. Kempparilla olen ollut 42 vuotta ja CP KelEK teki todeksi sen, että sopiminen on vaikea laji. 4-5_kuorimo.indd 4 22.12.2016 13.50.04
Paperiliitto 2/2016 | 5 KUORIMO Myllerryksestä toiseen ”Aina on noustu ja noustaan taas. ” colla sen perustamisesta alkaen. Tulin tehtaille 16-vuotiaana suoraan amiksesta, kun kysyttiin. Nyt odotan, että minut käsketään myös pois, Niininen nauraa. Irtisanomiset saavat Tikkakoskella asuvan laboratoriokonkarin surulliseksi. Oppi menneisyydestä luo kuitenkin toivoa. – Tästä tulee vielä hyvä työpaikka. Aina on noustu ja noustaan taas. Mutta jotain on vuoden 1966 jälkeen muuttunutkin. – Ennen oli paljon etuja, joista kykeni neuvottelemaan. Toisaalta nykyiset työnjohtajat ovat hyviä ihmisjohtajia. Enää he eivät kävele puku päällä ja rusetti kaulassa, Niininen muistelee. Organisaatio vihdoin toimivaksi? Ikähaitarin toisessakin päässä ollaan optimistisia. Viitisen vuotta käynninvarmistajana toiminut sähköasentaja Miikka Liimatainen, 26, uskoo, että ainakin oma työpaikka säilyy. – Yhtään käynninvarmistajaa ei voi enää Käynninvarmistaja Miikka Liimatainen on ollut töissä CP Kelcolla vasta muutaman vuoden, mutta nyt edessä on jo toinen organisaatiomuutos. ?Laborantti Annikki Niiniselle tulee juhannuksena täyteen 50 vuotta Äänekosken tehtailla. Työt jatkunevat ainakin sinne saakka. ?Pääluottamusmies Timo Pulli kiittää tehtaan uudistunutta johtoa edellistä paremmista yt-neuvotteluista. ?Irtisanomiset saavat kempparilaiset mietteliäiksi. Kuvassa vasemmalta Tomi Virtanen, Janne Kauppinen, Ilpo Paananen, Timo Pulli sekä Miikka Liimatainen. – Kaikki miettivät, miten muutokset vaikuttavat hommiin. Onhan tämä ollut melkoista myllerrystä. Pitäisi saada se organisaatio vihdoin toimivaksi. – Samalla, kun irtisanotaan, palkataan lisää väkeä. Oma työnjohtajakin on nyt haussa. Kunhan tulisi ammattilainen, joka tietää jotain sähköalasta, Liimatainen toivoo. Parempi, ettei hätiköidä Vapaaehtoisia lähtijöitä on Pullin arvion mukaan noin 5. Liimatainen tietää heistä 2. – Onhan se ymmärrettävää, jos on muita suunnitelmia. Itsekään en usko olevani täällä Annikin tapaan 50 vuotta. En varmaan edes 40:tä. Epävarmuus on pahinta. Vuoden 2012 ytneuvottelut olivat melkoinen kokemus. – 26 irtisanottiin, mutta 22 otettiin takaisin muutaman kuukauden päästä. Siinä mielessä saatiin silloin kuitenkin onnellinen loppu, Pulli muistaa ja linjaa: – Parempi on kaikille, ettei neuvotteluissa hätiköidä. ? P vähentää. Silloin menisi liian tiukille, Liimatainen linjaa. Yt-neuvotteluissa päätettiin myös organisaatiomuutoksesta. Organisaatiota rukattiin edellistenkin yt-neuvotteluiden jälkeen. 4-5_kuorimo.indd 5 22.12.2016 13.50.05
KUORIMO 6 | Paperiliitto 2/2016 Leikkuri kiinni Lamican irtisanoi kaikki Teksti Eeva Eloranta-Jokela M etsä Boardin kartonkitehtaalta Simpeleeltä vähennetään 35 työntekijää ja kaikkiaan 42 henkeä. Tammikuussa alkaneet yt-neuvottelut koskivat koko 314 hengen henkilökuntaa. – Vähennyksestä noin 2?3 on kovia irtisanomisia, kertoo pääluottamusmies Mika Viskari. Vähennyksille on työnantajan mukaan tuotannolliset ja taloudelliset syyt. Arkkileikkureista yksi suljetaan. – Kahden leikkurin sulkemista pidimme ylimitoitettuna, Viskari kertoo. Tarkoitus lisäksi muuttaa toimintamalleja ja siirtyä kunnossapitomallista käynnissäpitomalliin. Viskarin mielestä käydyssä ytprosessissa tieto kulki huonosti ja vaikutusmahdollisuudet jäivät heikoiksi. Viskaria ihmetytti päätöksessä se, että luvut olivat selvillä, mutta ei se, miten jatkossa toimitaan.? P Teksti Eeva Eloranta-Jokela N estepakkauskartonkia jalostava Lamican on sanonut maaliskuun alussa irti koko henkilökuntansa. Valkeakoskella toimivassa yrityksessä on töissä yli 40 henkeä, joista työntekijöitä on 11. Pääluottamusmies Asko Ketosen mukaan aasialaisomisteisen yrityksen toimintaan on liittynyt hapuilua syksystä lähtien. Yritys on ollut myynnissä, mutta tulevaisuudesta Ketosella ei ole tietoa. – Irtisanomisaikana meillä on työvelvoite eli suurimmalla osalla syyskuun alkuun, Ketonen sanoo. Yhtyneiltä Paperitehtailta 30 vuotta sitten alkunsa saanut ja UPM:llä toiminut tehdas valmistaa nestepakkauksia ja rakentaa myös niiden valmistamiseen tarkoitettuja koneita. Asiasta uutisoi ensimmäisenä Valkeakosken Sanomat. ? P SILPPUA Biojalostamo ehkä Kemiin Suunnitelma: Kiinalainen yhtiö Kaidi aikoo rakentaa Kemiin miljardin euron biojalostamon. Toteutuessaan tehdas tuottaisi vuodesta 2019 lähtien 200 000 tonnia biodieseliä ja biobensiiniä vuosittain. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala pitää suunnitelmaa Kemin ja koko Suomen kannalta merkittävänä. – Varsinkin näinä aikoina, kun maan hallitus toistelee, että suomalainen työ ei ole kilpailukykyistä, Vanhala sanoo. Rakennusaikana tehdas työllistäisi noin 4 000 ja tuotannossa aikanaan noin 150 henkilöä. Tavoitteena on saada tehdas käyttöön vuoden 2019 loppuun mennessä. UK-hanke siirtyy liittojen käsittelyyn Yhdistyminen: Helsingissä 2. maaliskuuta kokoontuneet 49 liittoa arvioivat uuden palkansaajakeskusjärjestön perustamista työryhmien selvitysten pohjalta. Myös Paperiliitto saa maaliskuussa käsiteltäväkseen selvitystyön tuloksia. Liittojen kokous hyväksyi uuden keskusjärjestön strategian sekä hyväksyi kuluvalle vuodelle tarkennetun talousarvion. Sääntöjen valmistelutyö on aloitettu ja tarkennettu keskusjärjestön perustamisen aikataulu. Hankkeessa mukana olevat ammattiliitot edustavat noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa ja yksinyrittäjää. Järjestön on määrä aloittaa toimintansa vuoden 2017 alussa. Paperiliitto haastettu oikeuteen Haaste: Paperiliiton entinen puheenjohtaja Jouko Ahonen on haastanut Paperiliitto r.y:n oikeuteen työsuhteensa perusteetonta päättymistä koskevassa asiassa. Ahonen vaatii entiseltä työnantajaltaan palkkasaatavia ja ateriakorvausta usealta kuukaudelta. Ahonen siirtyi Paperiliitosta Teollisuuden Palkansaajien asiamieheksi vuonna 2011 eläkkeelle jäämiseen saakka. Asian selvittely etenee Paperiliitossa kuten työsuhdetta koskevissa riita-asioissa on tapana. Helsingin käräjäoikeuden arvion mukaan asia tulee oikeuden käsiteltäväksi aikaisintaan vuoden 2017 keväällä. UPM Tervasaaren tehtaalla Valkeakoskella alkoivat yhteistoimintaneuvottelut noin 35 henkilön vähennyksistä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Miisa Kaartinen S yynä suunniteltuun vähennykseen on se, että tehdasalueella vuokralla toimiva BillerudKorsnäs ilmoitti lokakuussa lopettavansa tuotannon paperikone 7:lla. Vähennystarpeesta 29 kohdistuu työntekijöihin. Pääluottamusmies Tomi Eerola pitää suunniteltua vähennystarvetta ylimitoitettuna siihen nähden, miten vuokralla olleen yhtiön lähtö vaikuttaa tukitoimintoihin. Eerola on pettynyt siihen, ettei työntekijöiden epävirallisia toiveita vaihtoehdoista ole kuunneltu etukäteen. UPM on tehnyt Tervasaaressa hyvää tulosta, mistä työntekijät saivat kiitosta vain muutama viikko ennen yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista. – Jälleen kerran säästöjä haetaan työntekijöiden kustannuksella, Eerola sanoo. Työntekijöiden sietokyky ylittyi, kun työnantaja ilmoitti yt-neuvottelujen alkamisesta. Vastalauseena vähennysneuvotteluille työntekijät järjestivät maanantai-illasta perjantaiaamuun kestäneen ulosmarssin. Ei tullut yllätyksenä UPM on toimittanut BillerudKorsnäsille paperintuotantoa tukevia palveluita. UPM aikoo järjestellä toimintoja uudelleen tarran taustapaperia tuottavalla kahdella paperikoneella – Tavoitteenamme on säilyä kilpailukykyisenä toimijana muuttuvassa toimin”Säästöjä haetaan työntekijöiden kustannuksella.” Tervasaareen vähennysuhka Vähennystarpeen määrä yllätti pääluottamuasmies Tomi Eerolan ja ammattiosaston 45:n puheenjohtaja Harri Honkalan. 6-7_kuorimo.indd 6 22.12.2016 13.51.23
KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela Y hteiskuntasopimusta vatvotaan yhä, nyt kilpailukykysopimuksen nimellä. Työmarkkinoiden keskusjärjestöt saivat sopimuksesta aikaan viimein neuvottelutuloksen. Kilpailukykysopimuksen mukaan muun muassa vuosittaista työaikaa pidennettäisiin keskimäärin 24 tunnilla muuttamatta ansiotasoa. Nykyisten työehtosopimusten voimassaoloa jatkettaisiin vuodella. Paikallista sopimista edistettäisiin pääosin työehtosopimusmääräyksin, mutta työnantaja voisi kuitenkin käyttää paikallisesti sopien selviytymislauseketta turvatakseen toimintansa ja työpaikat silloin, jos työnantaja joutuu taloudellisiin vaikeuksiin. Valmiutta oli Paperiliiton hallitus otti kantaa neuvottelutulokseen, kuten muutkin SAK:laiset ammattiliitot. Keskustelujen ja harkinnan jälkeen hallitus päätti, että Paperiliitto on valmis aloittamaan alakohtaiset sovellutusneuvottelut. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala korosti kokouksessa, että kyseessä on vasta ilmoitus valmiudesta aloittaa alakohtaiset soveltamisneuvottelut kilpailukykysopimuksesta. Lopulliset päätökset kilpailukykysopimukseen lähtemisestä tekisi Paperiliiton valtuusto toukokuun loppuun mennessä. Liiton hallitus edellytti, että ennen alakohtaisten neuvottelujen aloittamista maan hallitus ottaa selkeämmin kantaa työmarkkinakeskusjärjestöjen vaatimukseen peruuttaa kilpailukykysopimuksen vaihtoehtona olevat 1,5 miljardin lisäleikkaukset ja veronkorotukset. Tilanne on auki Tilanne mutkistui, kun osa SAK:laisista ammattiliitoista päätti jättäytyä neuvotteluiden ulkopuolelle. SAK:n hallitus päätti kuitenkin, että liittojen sovellusneuvottelut voivat alkaa äänestystuloksella 14-5 ja yksi tyhjä ääni. Vielä samana päivänä Elinkeinoelämän Keskusliitto ilmoitti, että sille ei riitä SAK:sta 60 prosentin kattavuus, vaan kaikkien pitää olla mukana, jotta sovellutus voisi alkaa. Metsäteollisuus ry oli myös samalla linjalla ja näin ollen alakohtaisia neuvotteluita Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välillä ei toistaiseksi aloiteta. – Paperiliitto ei nyt edistä neuvotteluiden aloittamista, vaan odotellaan, kertoi Petri Vanhala 8. maaliskuuta. Ajankohtaista tietoa sopimustilanteesta voi seurata Paperiliiton nettisivuilla osoitteessa www.paperiliitto.fi.? P Paperiliitto 2/2016 | 7 Kilpailukykysopimuksesta Y hteiskuntasopimuksen nimi on muuttunut kilpailukykysopimukseksi. Tavoite maan hallituksella on kuitenkin säilynyt entisellään; lisätä yritysten kilpailukykyä heikentämällä työehtoja. Mitä tämä tarkoittaa toisaalta yritysten työntekijöille ja toisaalta itse yrityksille? Joidenkin laskelmien mukaan uusimmalla paperilla oltaisiin viemässä keskimäärin 500 euroa työntekijää kohti vuodessa. Työaikaa Samassa veneessä tässä kaikki ollaan, melkein kaikki. SUORAA PUHETTA TILASTO tulisi palkatta lisää, joka tietenkin heikentää työn tuottavuutta, jota piti parantaa. Esimerkkiyritykselle tämä yhden työntekijän mukaantulo talkoisiin tarkoittaisi 1 000 000 000 euron liikevoiton kasvamista 1 000 000 500 euroon. Tosin, jos pääjohtajan palkka nousisi samaan aikaan 1 000 000 euroa, niin liikevoitto olisikin enää vain 999 000 500 euroa. Eli samassa veneessä tässä kaikki ollaan, melkein kaikki. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Hierominen jatkuu Alakohtaiset neuvottelut tyssäsivät alkumetreillä. ”Paperiliitto ei nyt edistä neuvotteluiden aloittamista, vaan odotellaan.” taympäristössä, sanoo UPM Tervasaaren tehtaanjohtaja Jari Tamminen tiedotteessa. UPM:n Tervasaaren paperitehdas valmistaa tarran taustapaperia PK 8:lla ja PK 5:llä. Tehdas on maailman suurin tarrantaustapaperin tuottaja. Henkilöstöä on yhteensä noin 340. ? P Tervasaareen vähennysuhka Metsäteollisuus on tärkein Maamme hyvinvoinnin tärkein perusta ja ylläpitäjä on... Taulukossa kunkin alan saamat samaa mieltä -vastaukset. Lähde: Taloustutkimus, kysely 15–79-vuotiaille suomalaisille 20 40 60 80 % 2001 2005 2009 2012 2015 Metsäteollisuus Metalli Elektroniikka Rakennus 6-7_kuorimo.indd 7 22.12.2016 13.51.23
KUORIMO 8 | Paperiliitto 2/2016 Ä äni on nuhainen ja painuksissa. Työsuojeluvaltuutettu Markku Leinosen puhe kulkee, mutta matalalta. Jos Leinosen flunssainen olo pahenisi, hän voisi ilmoittaa esimiehelleen jäävänsä sairauden takia pois töistä korkeintaan kolmeksi päiväksi. – Meillä sairauspoissaolosta oman ilmoituksen käyttö toimii erittäin hyvin. Käytäntö on omaksuttu ja hyväksi todettu, kertoo Leinonen työpaikaltaan Stora Enson Anjalankosken tehtailta Kouvolan Inkeroisista. Työterveyslaitos suosittaa, että käytäntö tehdä sairauspoissaolosta oma ilmoitus kannattaa ottaa käyttöön, jos sellaista ei vielä ole. Käytäntö vähentää turhia lääkärissäkäyntejä ja säästää aikaa, vaivaa ja rahaa. Käynnit terveydenhuollossa vähenivät jopa 20–40 prosenttia ja säästivät resursseja esimerkiksi ennaltaehkäisyyn, kertoo Työterveyslaitoksen tutkimus. Tutkimukseen osallistui kuusi organisaatioita teollisuudesta, palvelualalta ja kunta-alalta. Vähemmän poissaoloja Tutkimuksen mukaan sairauspoissaolojen määrä ei noussut, vaan säilyi oman ilmoituksen käyttöönoton jälkeen keskimäärin ennallaan. Paperiliiton viimevuotisen työsuojelukyselyn perusteella ilmoituskäytäntö jopa alentaa sairauspoissaolojen määrää. Jos työpaikalla on toimiva käytäntö ilmoittaa omasta sairauspoissaolosta, sairauspoissaoloja on vähemmän kuin niillä työpaikoilla, joissa omaa ilmoitusta ei yhtä paljon käytetä. Niissä paperiteollisuuden yrityksissä, joissa oli käytetty usein mahdollisuutta olla omalla ilmoituksella poissa töistä, sairauspoissaoloprosentti oli keskimäärin 4,8 prosenttia. Sen sijaan niissä yrityksissä, joissa tätä mahdollisuutta oli käytetty vain harvoin, oli vastaava prosenttiluku 5,2. Useimmissa yrityksissä omalla ilmoituksella sairauspoissaoloihin ei ole liittynyt mitään ongelmia. Myös Markku Leinosen näppituntuma on, että heillä sairauspoissaolot ovat ilmoitusmenettelyn käyttöönoton jälkeen vähentyneet. Ensipelot väärinkäytöksistä ovat osoittautuneet turhiksi. Käytännön toteutusta varten on luotu yhteisesti pelisäännöt siitä, miten poissaolosta ilmoitetaan ja missä tilanteissa lääkärintodistus kuitenkin tarvitaan. Sairauspoissaolo omalla ilmoituksella todettiin toimivaksi käytännöksi. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Varoitus oli aiheeton Olennaisempaa on oppia kuin antaa varoitus. Juha Koivisto V älimiesoikeus antoi 24.2. ratkaisun siitä, oliko työntekijälle annettu varoitus pätevä. Kysymys oli UPM Kaukaalla sattuneesta tapaturmasta, jossa väärillä kirjautumistunnuksilla tehdyn työn seurauksena toinen työntekijä loukkaantui tapaturmaisesti. Varoituksen edellytyksenä on oikeuskirjallisuudessa pidetty työntekijän työsuhteesta johtuvien velvoitteiden laiminlyöntiä tai rikkomista, kuten työtai toimintaohjeiden vastaista menettelyä. Toisaalta yrityksen varoituskäytännön on oltava johdonmukainen ja tasapuolinen, jotta kaikkien työntekijöiden toimintaa voidaan arvioida samalla tavalla, olivatpa henkilöt toimihenkilötai työntekijäasemassa. Välimiesoikeuden ratkaisussa kiinnitettiin huomiota siihen, että onnettomuuden tapahtuma-aikaan tehtaalla ei ollut ko. töitä koskevaa työlupajärjestelmää. Näin työntekijä ei ole voinut toimia annettujen toimintaohjeiden vastaisella tavalla. Myöskään tehtaan aikaisemman varoituskäytännön perusteella työntekijän varoittamiselle ei ollut aihetta. Lisäksi asianmukaisen suojavaatetuksen varaaminen loukkaantuneen työntekijän käyttöön olisi estänyt henkilövahingon syntymisen. Syyt selville ja opit esille Mitä tapauksesta voidaan oppia? Monilla aloilla on päätetty välttää työntekijöiden rankaisemista tahattomista työssä sattuneista virheistä, jotta tapaukset eivät jäisi piiloon, vaan niistä voitaisiin oppia organisaation sisällä. Tapaturmia voidaan lisäksi ehkäistä turvallisuutta lisäävin ohjeistuksin sekä työtehtävän edellyttämin suojavarustein. Yritystasolla on luotava riittävän laadukkaat tavat tutkia tapahtuneiden onnettomuuksien niin sanotut juurisyyt. Tapaturmien tarkkaa tutkimista puoltavat työntekijöiden oikeusturvasyyt, sillä varoitukset vaikuttavat työntekijän työsuhdeturvaan. Kaikille työpaikalla toimiville, niin työntekijöille kuin työnjohtovaltaa käyttäville, pelisääntöjen on oltava johdonmukaiset ja tasapuoliset. Tällöin jokainen työpaikalla työtä tekevä henkilö sitoutuu samalla tavalla työpaikan pelisääntöihin ja varmistaa omalta osaltaan turvallisen työn tekemisen.? P Peli sääntöjen on oltava tasa puoliset. Säästyy aikaa ja rahaa 8-9_kuorimo copy.indd 8 22.12.2016 13.52.47
KUORIMO Paperiliitto 2/2016 | 9 – Työntekijät ovat vastuuntuntoisia, Leinonen perustelee. Tarkennukset selventävät Kouvolassa sijaitsevan UPM:n Kymin tehtaan työsuojeluvaltuutettu Paavo Pesonen kertoo, että oman ilmoituksen käyttö sairauspoissaoloissa on heilläkin toiminut hyvin. Pois voi olla omalla ilmoituksella yhdestä kolmeen päivää. – Käytäntöä on tarkennettu niin, että omaa ilmoitusta voi käyttää, jos sairastuu vatsatautiin, flunssaan tai migreenityyppiseen päänsärkyyn. ”Käytäntö on omak suttu ja hyväksi havaittu.” Markku Leinonen on järjestelyyn tyytyväinen. Tarkennuksiin kuuluu lisäksi, että esimies voi määrätä työntekijän käymään lääkärissä, jos on syytä epäillä vilppiä. Pesosen tiedossa ei ole, että tätä mahdollisuutta olisi käytetty. Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan oma ilmoitus sairauspoissaolosta rakentaa luottamusta ja helpottaa esimiestyötä. Alaisten ja esimiesten on vaivattomampaa ottaa puheeksi muitakin työkykyasioista, totesivat monet tutkimukseen haastatellut esimiehet. Rajoitukset selventävät Tutkimuksen työpaikoilla omailmoitus koski 1–3 päivän sairauspoissaoloja ja osassa omailmoituksen käyttö oli rajoitettu tiettyihin sairauksiin kuten flunssaan ja vatsatautiin. Työntekijät ovat voineet jäädä sairauslomalle ilman lääkärintodistusta Suomessa 1980-luvulta lähtien ilmoittamalla esimiehelle, aluksi julkisilla työpaikoilla ja myöhemmin myös yksityisissä yrityksissä. Paperiliitto on teollisuusaloilta menettelyn edelläkävijöitä. Paperiteollisuuden työehtosopimukseen oman ilmoituksen käyttö sairauspoissaoloihin tuli vuonna 2008. ? P Lähde: Sanna Pesonen, Jaana I. Halonen, Juha Liira: Omailmoitus – tutkimus sairauspoissaolojen omailmoituksen käyttöönotosta ja vaikutuksista. Työterveyslaitos 2016. M inisteri Lindström kertoi Ylen Ykkösaamussa, että hallituksen työllisyystavoitteen karkaaminen on tärkein syy lisätä paikallista sopimista työpaikoilla. Yksi keskeinen elementti tätä sopimista olisi työehtosopimuksen minimin alittavista palkoista sopiminen. Jotta ei syntyisi mielikuvaa siitä, että vain töissä olevia tavallisia palkansaajia oltaisiin kurittamassa, suunnittelee hallitus muutoksia myös ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Työnhakuvelvoitteen laiminlyönnistä annettujen karenssien määrän kasvattamisen ohella hallitus pyrkii myös lyhentämään työttömän ammattisuojaa. Tämän lisäksi ministeri Lindström haluaa selvittää, lisäisikö työhaluja uudistus, jossa työttömän pitäisi ottaa vastaan myös työ, josta maksettava palkka olisi ansaittua työttömyyskorvausta pienempi. Iltapäivälehdet uutisoivat helmikuun lopussa kahdesta uutterasta nuoresta, jotka myivät sähkösopimuksia paikallisessa kauppakeskuksessa. Vajaasta 20 työvuorosta jäi nuorille käteen vajaat kaksikymmentä euroa. Tämä ei kuitenkaan ole välttämättä ongelma, jollei sitä sellaisena haluta nähdä. ”Työstä on kuitenkin aina enemmän hyötyä, koska se näyttää ansioluettelossa paremmalta”, lohdutti ministeri Lindström Ylen Ykkösaamussa ansiosidonnaisensa puolesta pelkääviä sähkösopimuksia kauppaavia entisiä työttömiä. Näinhän se on. Työtön tarvitsee ennen kaikkea keppiä, sillä muuten ei työtöntä töihin saada. Ja töitä meillä riittää. Puhelinmyyjiä ja feissareita tarvitaan aina, palkkaa ei niinkään. Ministeri Lindströminkin mukaan työelämä on muuttunut siten, että ihmisillä on useita ammatteja työuransa aikana. Sen ministeri jätti kuitenkin häveliäästi kertomatta, että työelämä on muuttunut myös siten, että vain osasta töitä maksetaan oikeasti. Ja työttömyydestä ei tulevaisuudessa enää mitään. Sillä köyhyys jalostaa ihmistä ja keppi koiraa.? P Terveiset Voikkaalta työttömille PITUUSLEIKKURI Sillä köyhyys jalostaa ihmistä ja keppi koiraa. Johannes Wiehn Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Säästyy aikaa ja rahaa H an na Sa ka ra 8-9_kuorimo copy.indd 9 22.12.2016 13.52.47
KUORIMO ?? | Paperiliitto ?/???? Teksti Eeva Eloranta-Jokela T eollisuuden suurliittojen yhdistyminen otti aimo harppauksen, kun Paperiliiton hallitus hyväksyi yhdistämistä koskevan aiesopimuksen. Myönteisen päätöksen asiasta tekivät myös Metallityöväen Liiton, Puuliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton hallitukset. Aiesopimuksen mukaan liittojen on määrä yhdistyä vuoden 2017 loppusyksyllä. – Teollisuuden työntekijät tarvitsevat vahvan puolestapuhujan ja edunvalvojan. Mahdollisesti syntyvä liitto tulee olemaan tätä kaikkea, perustelee Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Yhdistymällä liitot tavoittelevat jäsenilleen entistä tehokkaampaa edunvalvontaa, sekä vahvempaa painoarvoa sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Vanhala muistuttaa, että vastaavia liittojen yhdistymisiä on jo tehty julkisella ja palvelupuolella. – Nyt on teollisuuden vuoro yhdistää voimansa, Vanhala painottaa. Jos teollisuuden uusi työntekijäliitto syntyy, se olisi noin 270 000 jäsenellään Suomen suurin ammattiliitto. Neljän teollisuusliiton yhdistymisen aiesopimus syntyi helmikuussa. Suurliitto etenee Jalaksella on sadan vuoden kokemus markkinoiden kehittyneimpien turvajalkineiden valmistamisesta. Jalkineemme laadun tunnusmerkki on nyt musta. Juoksujalkineen iskunvaimennus. Kiipeilykengän pito. Aktiivisesti käyttömukavuutta parantavat tekniset ominaisuudet. Vuosien hienosäädön tuloksena voimme todeta, että musta turvajalkineemme on nyt täydellinen. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9518 SUOJALUOKKA s1P sRC HRO Jalas ® 9568 SUOJALUOKKA s3 sRC HRO tHe next steP, always Liittoyhteistyön aikataulua Paperiliiton hallitus hyväksyi aiesopimuksen Käsittely Paperiliiton hallinnossa. Paperiliiton liittokokous 2017 päättää uuteen liittoon yhdistymisen. Paperiliiton esitykset uuden liiton hallinnon jäseniksi. Uudet liittoja osastosäännöt, äänestysja vaalijärjestys. 31.10. mennessä ammattiosastot hakevat ja hyväksytään uuden liiton jäseniksi. 31.12. mennessä ammattiosastot hyväksyvät uuden liiton mallisäännöt. Paperiliiton jäsenkysely Selvitystyö liittojen ja kassojen välisissä työryhmissä – 11 työryhmää Koulutus, tiedotus, kenttäkierrokset ? Suunnitelman mukaan myös jatkossa 26.5. Paperiliiton valtuusto käsittelee liittoyhteistyötä ja aiesopimusta 22.–25.5. Metallin liittokokous päättää ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumisen 23.11. Paperiliiton valtuusto käsittelee selvitystyön väliraporttia Tammi Tammi 2016 2017 Helmi Helmi Maalis Maalis Huhti Huhti Touko Touko Kesä Kesä Heinä Heinä Elo Elo Syys Syys Loka Loka Marras Marras Joulu Joulu Myös työttömyyskassat yhdistyvät Aiesopimukseen sisältyvät liittojen yhdistämisen periaatteet, menettelytavat ja aikataulu. Sopimuksen mukaan uuden liiton ensimmäinen liittokokous olisi marras-joulukuussa 2017. Uusi yhteinen työttömyyskassa aloittaisi vuoden 2018 alussa. Seuraavassa vaiheessa maaliskuussa käynnistyy liittojen yhteinen selvitystyö noin 10 valmisteluryhmässä, joilla on aikaa tehtävissään vuoden loppuun saakka. Tätä selvitystyötä varten Paperiliitto järjestää työssäkäyville jäsenilleen kyselyn. Jos työ etenee suotuisasti, liittojen hallinnot tekevät varsinaiset yhdistymispäätökset vuoden 2017 keväällä. P 31.1. mennessä raportti ja projektihallituksen esitys uuden liiton perustamisesta. Metallin ylimääräinen liittokokous 2016 valitulla edustajilla, muut liitot mukana. Uuden liiton nimi ja säännöt, äänestysja vaalijärjestys, uuden liiton liittokokouksen koollekutsuminen. Liittojen yhdistämisasiakirja. Uuden liiton säännöt voimassa, ammattiosastojen mallisäännöt ja äänestysja vaalijärjestys hyväksytty, liittokokouskutsu uuden liiton sääntöjen perusteella. Uuden liiton liittokokous. Liittokokousedustajat kaikista 4 liitosta uuden liiton sääntöjen perusteella. Projektihallituksen esitys. Uuden liiton sääntöjen perusteella valittu valtuusto ja hallitus. 10-11_kuorimo.indd 10 22.12.2016 13.54.11
Jalaksella on sadan vuoden kokemus markkinoiden kehittyneimpien turvajalkineiden valmistamisesta. Jalkineemme laadun tunnusmerkki on nyt musta. Juoksujalkineen iskunvaimennus. Kiipeilykengän pito. Aktiivisesti käyttömukavuutta parantavat tekniset ominaisuudet. Vuosien hienosäädön tuloksena voimme todeta, että musta turvajalkineemme on nyt täydellinen. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9518 SUOJALUOKKA s1P sRC HRO Jalas ® 9568 SUOJALUOKKA s3 sRC HRO tHe next steP, always P, always P, always P 10-11_kuorimo.indd 11 22.12.2016 13.54.13
12 | Paperiliitto 2/2016 12-TUNTINEN Muailman parasta! Savon Sellun kartonkitehtaalla Kuopiossa yksi asia on varma: kahtatoista ei vaihdeta. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Matias Honkamaa K uorimo on ollut neljä tuntia pysähdyksissä. Kartongilla kiinniajomomentti on laukaissut terät. Molemmille jauhimille on tiukennettu rajoja. On talvinen perjantai Kuopion Sorsasalossa. Täällä sijaitsee ? utingeli aallotuskartonkia valmistava Power? ute eli Savon Sellu. On meneillään 12-tuntisen työvuoron toinen puolisko. Massaosaston valvomossa Jarmo Hyttinen kiteyttää heti alkuun nykyisen neljä vuotta käytössä olleen työvuorojärjestelmän hyvät puolet: 12-17_pääjuttu.indd 12 22.12.2016 13.55.36
Paperiliitto 2/2016 | 13 12-TUNTINEN Massaosastolla työskentelevä Jarmo Hyttinen arvostaa nykyistä työaikamuotoaan, eikä palaisi entiseen. 12-17_pääjuttu.indd 13 22.12.2016 13.55.37
14 | Paperiliitto 2/2016 12-TUNTINEN – Tämähän on muailman parasta! Hyttinen tietää 37 työvuoden kokemuksella, mistä puhuu. Takana on tuhansia kahdeksantuntisia päiviä pitkässä vuorokierrossa ja neljän yövuoron putkia. Pelkkä ajatus nostaa nykyisen työaikamuodon arvoa, vaikka siinä työvuoro kestää kellon ympäri. – Tuntuisi kauheelta, jos palaisi entiseen, Hyttinen sanoo. 12-tuntinen työvuorojärjestelmä on ollut edellispäivänä uutisissa, sillä Työterveyslaitos julkaisi aiheesta tutkimuksen. Tutkimuksen mukaan 12 tunnin nopeasti kiertävässä vuorojärjestelmässä työskentelevät olivat selvästi useammin tyytyväisempiä vuorojärjestelmään kuin 8 tunnin vuorojärjestelmää tekevät, oli kierto sitten lyhyt tai pitkä. Enää ei tarvitse murahdella Hyttinen arvostaa vapaa-aikaa, jota nykyisessä työaikamuodossa tuntuu olevan enemmän kuin ennen, vaikka töissä kuluukin ihan sama tuntimäärä. Vuodessa lähtöjä on kuitenkin 60 vähemmän kuin kahdeksan tunnin pitkässä kierrossa. Se tarkoittaa, että joka vuosi jää ajamatta 1200 kilometriä työmatkaa Kuopion keskustasta kymmenen kilometrin päähän Sorsasaloon. Säästynyttä aikaa Hyttinen käyttää kunnostaen entistä mummolaansa, mummonmökkiä. – Kotonakin olen vähän mukavampi mies, hymyilee Hyttinen. Aikoinaan lapset tiesivät yhdestä asiasta, että meneillään on yövuoro – kun isä murahtelee. Aikaa on kulunut, lapset kasvaneet aikuisiksi ja lastenlapsiakin on neljä. Kun Hyttisen työpari Henri Pitkonen aloitti työt kartonkitehtaalla yhdeksän vuotta sitten, hän asui ensin Varkaudessa opiskelupaikkakunnalla. Nyt, kun työmatka on lyhyempi, pitkät, kellon ympäri kestävät työpäivät eivät haittaa. – Tehtiinhän sitä aiemminkin pitkää päivää, jos jäätiin ylitöihin, jopa 16-tuntisia vuoroja, Henri Pitkonen vertaa. 12 tunnin vuoroissa tuuraajien on tultava töihin vapailta. Halukkaita tulijoita on riittänyt paitsi ylityökorvauksen takia myös siksi, että töihin jaksaa tulla, koska työvuoroista palautuu nopeasti. Pääluottamusmies Eero Ahosen mukaan ylitöitä tehdään kuitenkin nykyisessä vuorojärjestelmässä aiempaa vähemmän. Univelan kuittaa nopeammin Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan 12 tunnin vuoroissa työskentelevät ilmoittivat selvästi vähemmän työvuorojärjestelmästä johtuvia terveyteen, työhyvinvointiin ja työn sujumiseen liittyviä haittoja. Lisäksi he nukkuivat keskimäärin ja aamuvuorojen yhteydessä pitempään kuin 8 tunnin vuorojärjestelmää tekevät. Kartonkikoneen valvomossa Harri Ukkonen mittaa kahvia keittimeen. Petri Kera?Markku Savolainen on tänään pituusleikkurilla apumies, seuraavassa vuorossa ajomies. ? Vaikka yövuoron jälkeen väsyttää, kyllä sen työmatkankin vielä jaksaa, kun tietää, ettei yövuoroja ole enemmän kuin kaksi, sanoo Henri Pitkonen. 12-17_pääjuttu.indd 14 22.12.2016 13.55.38
Paperiliitto 2/2016 | 15 12-TUNTINEN Jossakin voi kuulemma emäntä haukkua jopa enemmän kuin koira. Paksuille puheille nauretaan silti hyväntahtoisesti. Nukkumisesta tulee Ukkoselle mieleen, mikä 25 vuotta sitten tehtaalle tullessa tuntui oudolta. – Vanhemmat työntekijät kertoivat, että eivät osaa enää oikein nukkua. Itse sitä silloin naureskeli, mutta tottahan se oli. Sen huomasi itse vasta myöhemmin, Ukkonen miettii. Nykyisen työvuorojärjestelmän on sanottu palauttaneen hymyn työntekijöiden huulille. Sitä, miten työpäivä koetaan, mitataan edelleen. Työaikaseurannan luona voi töistä poistuessa painaa sopivaa hymynaamaa ja näin helpolla tavalla kertoa, millainen oma työpäivä oli. Viime yhteenvedon perusteella 84 prosenttia palautteista oli positiivisia. Vastaajia oli 1372. Petri Keravuolla on yksi henkilökohtainen selvä syy siihen, miksi hymy irtoaa aiempaa helpommin. – Migreeni on jäänyt pois, hän sanoo. Aiemmin migreeni laukesi väsymyksestä, kun yövuoroja oli useita peräkkäin. Ensimmäisinä kokeiluun Sopimus mahdollisuudesta 12-tuntisen järjestelmän käyttöön keskeytymättömässä kolmivuorotyössä tehtiin Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välillä marraskuussa 2011. Kokeilu alkoi Kuopiossa seuraavan vuoden helmikuussa ensimmäisten joukossa. – Tuntui se liiton päässäkin alkuun olevan epävarmaa, että mihinkä tämä 12-tuntinen johtaa, luonnehtii pääluottamusmies Eero Ahonen. Mahdollisuus sopia 12 tunnin työvuorojärjestelmästä paikallisesti oli nimenomaan työntekijöiltä lähtenyt avaus. Savossa oltiin järjestelmästä innoissaan alusta lähtien. Siirtymää uuteen työvuorojärjestelmään valmisteltiin Savon Sellussa huolella ja aluksi pidettiin tiuhaan seurantapalavereita. Erivuo istuu seinän vieressä ja kuittailee, minkälaista kahvia tällä kertaa mahtaa tulla. Tässäkin valvomossa on luettu uutiset tutkimuksesta, jossa 12-tuntista verrattiin 8 tunnin lyhyeen ja pitkään kiertoon. – 8 tunnin lyhyt kierto ei sovi kenellekään. Siinähän olet aina lähdössä tai tulossa, töihin tai töistä, tuhahtaa Keravuo. – Tästä meidän nykyisestä työaikamuodosta tuskin vapaaehtoisesti vaihtaisin pois. – Virreystaso on erilainen. Tässähän on hyvää kaikki, vahvistaa Ukkonen. Ukkosen mielestä yksi hyvistä puolista on se, ettei tule univelkaa. – Ennen vei yövuorojen jälkeen pari päivää palautua. Nyt yövuoron jälkeen osaa nukkua. Tai miten se nyt onnistuu, kun meitä on kotona kuusi henkeä ja kaksi koiraa, Ukkonen naurahtaa. Keravuolle riittää nykyisessä vuorojärjestelmässä entistä useammin aikaa ajaa Lieksaan mökille. Kun yövuorosta ei tarvita pitkää palautumista pääsee puusavottakin nopeammin vauhtiin. Tuntuu kropassa muutenkin Tutkimuksen mukaan 12-tuntista tekevillä oli parempi vireystila työvuorojen aikana, vähemmän univaikeuksia ja vähemmän vuorotyöunihäiriön oireita. He kokivat palautuvansa edellisestä työvuorosta selvästi paremmin kuin kahta eri 8 tunnin vuorojärjestelmää tekevät. Savon Sellun miehet alkavat vertailla, saiko ennenkään kotona ottaa rauhassa päiväunia, vaikka tarvetta oli enemmän kuin nyt. Entä onko sekään sitten hyvä, että mies on useampana päivänä kotona haukuttavana? ? Pääluottamusmies Eero Ahonen, henkilöstöpäällikkö Veijo Happonen ja ammattiosaston puheenjohtaja Minna Pehkonen ovat yhtä mieltä siitä, että 12-tuntisella vuorojärjestelmällä on ollut hyvä vaikutus työpaikan ilmapiiriin. ” Kotonakin olen vähän mukavampi mies.” 12-17_pääjuttu.indd 15 22.12.2016 13.55.39
16 | Paperiliitto 2/2016 12-TUNTINEN tyisesti seurattiin, mitä tapahtuu yövuoron lopulla. Kun kokeilun jatkosta äänestettiin, 95 prosenttia työntekijöistä oli jatkamisen kannalla. – Kokeilu puhui puolestaan ja muutosta vastustaneetkin muuttivat kokeilun aikana käsitystään täysin toiseen suuntaan, arvioi ammattiosaston tuore puheenjohtaja Minna Pehkonen. Järjestelmä on Paperiliiton tietojen mukaan käytössä noin kymmenellä liiton jäsenten työpaikalla. Kahdella työpaikalla työnantaja on ilmoittanut palaamisesta takaisin 8-tuntiseen järjestelmään, vaikka työntekijöiden selvä enemmistö on 12-tuntisen kannalla. Myös uusia työpaikkoja on siirtymässä 12-tuntisiin. Paljon hyvää kehitystä Työterveyslaitos seurasi tutkimuksessa mukana olleiden työpaikkojen sairauspoissaolojen määrää vuoden ajan. Ne eivät lisääntyneet, vaan pysyivät aiempien vuosien tasolla. Savon Sellussa muutos on sen sijaan näkynyt: sairauspoissaolot ovat viime vuotta lukuun ottamatta pienentyneet joka vuosi. Tehtaalla sattuneissa työtapaturmissa muutos on ollut radikaali: kokeilun alkaessa tapaturmataajuus oli noin 30–35 työtapaturmaa miljoonaa työtuntia kohti. Vuonna 2015 luku oli 8 ja vuonna 2014 kaikkien aikojen alhaisin eli 3. Viime vuoden luvussa näkyvät viime talven aikana sattuneet tavallista useammat liukastumiset piha-alueella. Työtapaturmien vähenemisen syyt ovat myös muualla kuin työaikamuodossa. – Työturvallisuuden eteen on tehty paljon, Savon Sellun henkilöstöpäällikkö Veijo Happonen sanoo. Työntekijöitä Savon Sellussa on 137, kaikkineen henkilöstöä on 188. Huolellinen valmistelu Vaikka Työterveyslaitos kaipaa sairauspoissaolojen ja työtapaturmien osalta pitemmän ajanjakson lisätutkimusta, se on valmis suosittelemaan 12 tunnin lyhyttä kiertoa teollisuuteen erityisesti 8 tunnin pitkän kierron sijasta ja jossain määrin myös 8 tunnin lyhyen kierron sijasta. Pitkissä työvuoroissa tärkeäksi seikaksi nousi työnkierron ja sen toteuttamiseen tarvittavan moniosaamisen tukeminen. Näitä tutkimuksen vastaajat pitivät tärkeinä vireyden, jaksamisen ja terveyden kannalta. Työntekijöiden mielestä työnkierto myös helpotti poissaolojen paikkaamista. Työnantajien haastatteluissa tuli esiin toisaalta tiedonkulun paraneminen työvuoron aikana ja toisaalta tiedonkulun tehostamisen tarve pitkien vapaiden ajalle. Myös henkilöstöpäällikkö Veijo Happonen on huomannut työaikamuodon edut töiden sujuvuuteen tai tiedonkulkuun. – Iltapäivällä ei ole vuoronvaihtoa ja sen aiheuttamaa katkospaikkaa. Esimerkiksi päivän kestävän huoltoseisokin aikana sama vuoro sekä pysäyttää että käynnistää koneen, Happonen perustelee. Muistio pitää ajan tasalla Tiedonkulkua on tehtaalla parannettu sähköisen muistion avulla. Muistioon eri osastot merkitsevät poikkeavat tilanteet ja niiden ratkaisut. Muistiosta näkee, milloin jauhimet on säädetty tai tehty muita oman osaston työhön vaikuttavia toimia. – Muistiosysteemi on tosi hyvä ja sitä yritetään täyttää, myös kiireessä, leikkurinhoitaja Raija Rissanen vakuuttaa. Rissasen työparin Markku Savolaisen mielestä tieto kulkee varmemmin kuin ennen: ? xxx ? Valvomossa Harri Ukkonen, Pekka Lappalainen ja Petri Keränen ? Raija Rissanen valmistelee rullausta ja Markku Savolainen seuraa arvoja. ” Ei tarvi rytmiä käännyttää. Noppeesti on tikissä.” 12-17_pääjuttu.indd 16 22.12.2016 13.55.39
Paperiliitto 2/2016 | 17 12-TUNTINEN – Jos ennen sanoi vuoromestarille jostain asiasta, se saattoi jäädä siihen. Nyt kirjauksiin voi palata. Muistioon merkitään myös, miten jokin asia on korjattu. Myöhemmin voi tarkistaa, miten sama asia viimeksi hoidettiin. Vaihtelu virkistää Aamupäivän katkokset ovat takana ja pituusleikkurilla on rauhallisempaa vilkkaan aamupäivän jälkeen. – Ei ole enää missään vaiheessa katkeillut. Jos hyvin menee, ei muuta kuin putkia vaihdetaan ja päätä viedään, normihommaa, kuvailee Rissanen. Tänään on Rissasen vuoro ajaa, Savolainen on apumiehenä. Seuraavana päivänä yövuorossa tehtävät ovat toisin päin. Neljän päivän työrupeama päättyy toiseen perättäiseen yövuoroon maanantaina kello 7. Aamuvuoro ei ole koskaan ollut Rissaselle mieleen. – Horteessa ollaan puoleen päivään, nauraa Raija, jolle yövuoro sopii luonnostaan paremmin. Silti unettavinta on aamukolmen ja -viiden välillä. – Paitsi, jos koko ajan juostaan. Työparin kanssa työnjako käy sujuvasti. Tarvittaessa Rissanen siirtyy tuuraamaan kartonkikoneelle, ja käynninvarmistaja tulee apumieheksi Savolaiselle. Siihen Rissanen toivoisi parannusta, että koneelle pääsisi riittävän usein. Näin osaaminen pysyisi ajan tasalla. – Sellainen, joka on tehnyt koneella töitä 30 vuotta, osaa ne selkäytimestä. Itsellä ei joka nappi pysy muistissa, jos niitä ei jatkuvasti käytä, Rissanen arvioi. Pois ei vaihdettaisi Markku Savolaiselle vähemmät lähdöt töihin tarkoittavat enemmän aikaa Rautalammilla sijaitsevalla mökillä. – Työsiirtolassa, väittää Savolainen. Se kuulemma tarkoittaa, että kotioloissakin on työnjohto eli emäntä valppaana. Savolainen on tehnyt 33 vuotta vuorotyötä. Vaikka työvuoro on pitkä ja vapaat auttavat palautumaan, ei jaksaminen yllä mahdottomaan: käsiparit eivät osastolla kaikissa tilanteissa tunnu riittävän, kuten poikkeusaamu osoitti. 12 tunnin työvuoroja Raija Rissanen pitää aivan loistavana systeeminä. Vireyttä vapailla tarvitaan, sillä mummi on tärkeää seuraa lapsenlapsille. Kahdeksasta lapsenlapsesta nuorin on yksivuotias ja vanhimmat kahdeksanvuotiaat kaksoset. Kahdeksantuntinen olisi nykyiseen verrattuna pelkkää pakkopullaa. – En vaihtais pois. Palautuminen yövuoroista on paljon noppeempaa, ei tarvi rytmiä käännyttää. Noppeesti on tikissä! sanoo Rissanen. ? P ? Pekka Lappalaisen nykyinen työaikamuoto palauttaa rytmin nopeammin myös yövuorojen jälkeen. 12-17_pääjuttu.indd 17 22.12.2016 13.55.40
18 | Paperiliitto 2/2016 HARRASTUS Mystisen otuksen puolesta Luonnossa viihtyvä Esa Uimonen kolaa apupesiä ja auttaa tutkijoita, jotta uhanlainen saimaannorppa ei kuolisi sukupuuttoon. Vähälumisina talvina norpat tarvitsevat apua pesäpaikkojen tekemisessä, mukana auttamassa oleva Esa Uimonen kertoo. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen 18-21_norppa.indd 18 22.12.2016 13.57.20
20 | Paperiliitto 2/2016 HARRASTUS O len aina ollut ulkoilmaihminen. Saimaa on luonteva ympäristö liikkua, sillä se on tuossa ihan vieressä. Kasvoin Joutsenon Pulpilla ja nyt asun vähän syvemmällä Joutsenossa, mutta saman järven rannalla edelleen. Nuorempana pyörin isäukon ja hänen lankomiehensä kanssa paljon Saimaalla kalassa ja mökillä. Nykyisin teen silloin tällöin hiihtovaelluksia Saimaalla taisteluparini, isoveljeni Mikon kanssa. Mukaan lähtee usein myös yksi samanhenkinen työkaveri. Järvellä saa olla rauhassa ja hiljaisuudessa, kaukana valosaasteesta. Ei sen tarvitse olla Saimaakaan, mikä tahansa luonto käy. Luonnossa pää nollautuu. Ei tarvitse miettiä eikä murehtia mitään. Vuoriakin kävimme aikanaan kipuamassa Kebnekaisella, Mont Blancilla sekä Kirgisiassa Pik Leninillä. Se oli sellaista itsensä haastamista. Itsensä voittamisesta en halua puhua, sillä kyse ei ole mistään extremestä. Kun järjen kanssa liikkuu, pääsee aika pitkälle. Nöyränä on oltava, ihminen on niin pieni suuren luonnon keskellä. Norppamiehen matkassa Norppaharrastus lähti aikanaan siitä, kun veljeni etsi minulle 30-vuotissynttärilahjaksi kirjaa. Hän halusi ostaa minulle Juha Taskisen kirjan Unelma Saimaasta, mutta painokset olivat loppu. Niinpä Mikko soitti suoraan kirjan tekijälle. Sain kirjani, ja samalla tutustuimme myös Juha Taskiseen – elokuvaohjaajaan, valokuvaajaan ja kirjailijaan, joka on töissään keskittynyt erityisesti saimaannorppaan ja Saimaan järviluontoon. Kohta olimme jo samassa porukassa hiihtelemässä Saimaalla, Joensuusta Imatralle. Meidän piti jatkaa Joutsenoon asti, mutta oli niin leuto talvi, että jäät sulivat alta. Juha teki reissusta dokumentin. Jatkumo Taskisen Juhasta norppaan oli luonteva. Jokin siinä norpassa kiehtoi – ovathan ne hurjan söpöjä ja mystisiä. Muistelen tehneeni jo alakoulussa esitelmän norpasta. Uistellessa norppia näkee satunnaisesti. Se on utelias otus ja tulee usein kurkkaamaan, että mitä täällä tapahtuu. Pesiä tekemässä ja laskemassa Nyt teen satunnaisesti vapaaehtoistöitä ItäSuomen yliopiston biologian laitokselle. Autan kentällä kaikessa mahdollisessa, kun he tekevät norppatutkimustaan. Olen venekuskina ja yleismies Jantusena, jotta pieni tutkijaporukka voi keskittyä olennaiseen. He tutkivat muun muassa kalanpyydyskuolleisuutta, muuttuvaa elinympäristöä ja norppakannan elinvoimaisuutta ja kehittävät seurantaja suojelumenetelmiä. Nämä hommat painottuvat kevääseen. Kun lähden avuksi, olen yleensä mukana kolmisen päivää. Teltoissa meidän ei tarvitse yöpyä, vaan yleensä heillä on jokin tukikohta, josta käsin operoidaan. Tammikuun lopulla olen myös tekemässä norpille apupesiä Metsähallituksen ja WWF:n apuna. Vähälumisina talvina luonnollisia pesäpaikkoja ei pääse muodostumaan, joten tarvitaan ihmisen avitusta. Me vapaaehtoiset kolaamme pesiä vanhoille hyviksi havaituille paikoille. Norppa synnyttää kuuttinsa helmikuun lopulla. Olisihan se hienoa, jos nyt puolivuotias poikani Elmerikin vielä näkisi norpan. ? Esa Uimonen nollaa päänsä luonnossa liikkuessaan. ? Uhanalaisia Saimaannorppia arvellaan olevan vain 320. 18-21_norppa.indd 20 22.12.2016 13.57.22
Paperiliitto 2/2016 | 21 XXXX Keväällä, ennen jäidenlähtöä, käymme kelkalla tai suksilla kiertämässä paikat ja laskemassa poikaspesät ja makuupesät. Harvemmin tässä vaiheessa norppia enää näkyy, vaan ne ovat jo sujahtaneet veteen. Norppa jälkipolvillekin Olen jollain tapaa viherpiipertäjä, mutta toisaalta en. Ei minulla esimerkiksi ole mitään riistan metsästystä vastaan. Tämä on tällaista marginaalista luonnonsuojelua. Toivon, että voisin osaltani auttaa uhanalaista eläintä. Olisihan se hienoa, jos nyt puolivuotias poikani Elmerikin vielä näkisi norpan. Saimaannorppia arvellaan olevan 320. Luku on noussut pahimmista vuosista norpansuojelun, kuten kalastusrajoitusten, myötä, mutta vieläkin se on liian alhainen. Elinvoimainen kanta vaatii yli 400 yksilöä. Norppa herättää kiihkeitä tunteita ja jakaa ihmiset leireihin. Minusta on jännä huomata, miten joku kerran kesässä kalastava mökkiläinen haluaa pitää kiinni oikeuksistaan. Asenne tuntuu olevan se, että jos on 50 vuotta pitänyt verkkoja samassa paikassa, niin niiden pitää saada olla siinä jatkossakin. Kuinkahan moni mökkiläinen kuolee nälkään, jos ei saa laittaa verkkoja? Onhan niitä muitakin pyydyksiä. Muistan kerran erään miehen tokaisseen, että jos hän näkee norpan, hän ajaa moottoriveneellä päälle. Kai se viha norppaa kohtaan liittyy jotenkin yksilönoikeuksien rajoittamiseen ja siihen ajatukseen, että pääkaupunkiseudun viherpiipertäjät sanelevat sääntöjä. Ammattikalastajat ovat eri tilanteessa kuin harrastajakalastajat, mutta he taas osaavat suhtautua norppaan ammattimaisesti. Kiihkeää vastustusta herättää sekin, että norppa rajoittaa rantarakentamista. No, saa vähän rajoittaakin. ? P 18-21_norppa.indd 21 22.12.2016 13.57.22
22 | Paperiliitto 2/2016 PAPERILIITTO 110 VUOTTA Maailmansodan myllerryksessä Teksti Teemu Ahola V enäjä oli suojannut kotimarkkinansa läntisiä kilpailijoita vastaan erittäin protektionistisella tullipolitiikalla. Suomi oli kuitenkin poikkeus. Maa ei ollut kotimainen toimija, muttei tullimuurien suhteen sijoittunut ulkomaidenkaan joukkoon. Siten Suomeen sovellettiin ulkomaisia toimijoita hivenen alempia tullimuureja. Tämä riitti suomalaisille paperintuottajille. Huippuunsa viritetty, viimeisintä länsimaista paperiteknologiaa hyödyntävä ja logistisesti kehittynyt suomalainen paperiteollisuus otti niskalenkin venäläisistä paperintuottajista ja päihitti länsimaiset kilpailijansa riittävällä tullimarginaalilla. Idän markkinat olivat maailmansodan aattona varsin suotuisat, sillä paperia kulutettiin kiihtyvää tahtia. Kansalaisten tiedonjano ja sivistyspyrkimykset olivat kasvussa. Koulut, kirjapainot, lehdistö ja hallintokoneisto tarvitsivat paperia toimintaansa. Ei länsikauppakaan ollut täysin suomalaisilta paitsiossa. Kun itään vietiin paperiteollisuuden lopputuotteita, toimitettiin länteen halvempia jalostusprosessin raakamateriaaleja kuten puuhioketta. Sodan vaikutukset Ensimmäinen maailmansota leimahti liekkeihin kesällä 1914. Sodan vaikutukset paperin vientiin olivat merkittävät. Saksan muututtua viholliseksi, oli länsivienti suurissa vaikeuksissa. Saksalaiset alukset vartioivat Itämerta ja materiaalia oli kuljetettava vaivalloisesti maateitse Ruotsin kautta. Venäjän kauppa sen sijaan kukoisti, etenkin sodan alkuvuosina. Vuodesta 1916 muodostui suorastaan ennätysvuosi suomalaisille paperipatruunoille. Venäjän ajautuminen sisäiseen sekasortoon vuonna 1917 johti Ensimmäisen maailmansodan aattona suomalaisella paperilla ei ollut asiaa länteen. Suomen asema suuriruhtinaskuntana Venäjän kainalossa avasi markkinat idästä. 22-23_historia copy.indd 22 22.12.2016 13.57.58
Paperiliitto 2/2016 | 23 PAPERILIITTO 110 VUOTTA Maailmansodan myllerryksessä kuitenkin myös paperin itäviennin laskuun. Sota-aika iski raskaasti paperityöläisiin. Työnantajat saivat lähes täysin vapaat kädet palkkojen määrittelyyn. Sotatilan myötä lakot ja mielenilmaukset olivat kiellettyjä. Sodan pitkittyessä työläisten elinolot kävivät hetki hetkeltä tukalammiksi. Elinkustannukset kohosivat nopeasti, eivätkä palkat pysyneet lähimainkaan kustannusten perässä. Jotkin tehtaat maksoivat sodan aikana työläisilleen niin sanottua kalliin ajan lisää, mutta nämäkään lisäkorvaukset eivät vastanneet kohonneita elinkustannuksia. Tehtaat supistivat tuotantoaan ja koneita suljettiin. Tämä aiheutti työttömyyttä ja sysäsi työläisiä entistä ahtaammalle. Verinen sisällisota Vuodesta 1917 muodostui työtaisteluiden värittämä vuosi. Monilla tehtailla kamppailtiin kahdeksan tunnin työajan puolesta ja useilla paikkakunnilla käytiin kiivasta vääntöä työehtosopimusten laatimisesta. Tietysti myös palkoista taisteltiin. Vuoden aikana työväki sai huomattaviakin parannuksia oloihinsa ja samalla liiton jäsenmäärä kasvoi reilusti. Paperiteollisuuden työntekijöistä järjestäytyneitä oli tuona vuonna 63 prosenttia, kun edellisinä vuosina oli ylletty korkeintaan 14 prosenttiin. Valitettavasti poliittisten olojen kärjistyttyä Suomi syöksyi veriseen sisällissotaan, joka romutti suurelta osin tulokset, joita ammattiyhdistysliike oli kyennyt tuottamaan. Sisällissota traagisine tapahtumineen pysäytti paperin tuotannon Suomessa ja ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Venäjän markkinat sulkeutuivat meiltä kokonaan. Oli pystyttävä tekemään täyskäännös ja pyrittävä löytämään uudet markkinat lännestä idän sijaan. Lännen markkinoille pääsyn vaikeus oli suomalaisilla tuoreessa muistissa. Länteen oli kuitenkin päästävä, sillä suomalaisella paperilla ei kerta kaikkiaan ollut tulevaisuutta kotimarkkinoihin keskittyvänä teollisuutena. Asemien valtausta lännessä Suomalaiset paperintuottajat kokosivat voimansa kartelleja muistuttavien vientiyhdistysten taakse ja ryhtyivät sangen häikäilemättömästi keikuttamaan eurooppalaista venettä. Aggressiivisella hintakilpailulla pudotettiin kilpailijat kyydistä. Tämän mahdollisti heikkoakin heikompi markka ja halvat raaka-aineet. Menestysreseptin kolmantena ainesosana olivat muita maita alhaisemmat työntekijäkustannukset. Suomalaiset paperituotteet rynnivät maailmansodasta toipuvan Euroopan markkinoille varsinaisena halpatuontina. Tätä ei tietenkään muualla Pohjolassa katsottu järin hyvällä, ja etenkin Ruotsissa paheksuttiin syvästi Suomen harjoittamaa toimintaa. Yhtä kaikki, suomalaiset paperintuottajat hyödynsivät aiemmin kansainvälisessä kaupassa oppimaansa ja loivat mallin, jonka avulla heidän oli mahdollista vallata asemia lännen paperimarkkinoilla. Britanniasta muodostui uusi viennin pääalue. Myös valtamerien taakse avattiin uudet kauppayhteydet. Paperityöläisten kannalta sodanjälkeinen tilanne näyttäytyi kuitenkin takapakkina vuoden 1917 saavutuksiin verraten: teollisuudessa oli palattu takaisin työnantajien mielivaltaan. Edessä olivat uudet työtaistelut parempien palkkojen ja työolojen puolesta. Tunnistatko kuvien tehtaan? Tämän jutun kuvitus perustuu Työväenmuseo Werstaaseen kuuluvan Kuurojen museon valokuvakokoelmaan. Pieni kokoelma sisältää kuuron valokuvaajan ottamia kuvia, jotka esittelevät jonkin suomalaisen paperitehtaan interiöörejä. Valitettavasti emme tiedä lasinegatiiveille tallentuneen tehtaan nimeä tai sijaintia. Samoin kuvaajan henkilöllisyys on museolle arvoitus. Mikäli tunnistat kuvista paikkoja tai henkilöitä, ota yhteyttä Werstaan kokoelmapäällikköön Teemu Aholaan (teemu.ahola@ tyovaenmuseo.fi). ? P xx x xxx Suomalaista työtä vuodesta 1906 Paperiduunarit näkyville ?Paperiliitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Juhlavuotta vietetään Työväen museo Werstaalla Tampereella. ?Paperityöläisten historiasta kertova näyttely ”Paperiduunarit” avautuu yleisölle 21.10.2016 ja museoon on yleisöllä vapaa pääsy. ?Myös Paperiliitto-lehdessä ilmestyy koko vuoden kestävä juttusarja liiton vaiheista. Tämä on juttusarjan toinen osa. Sodan pitkittyessä työläisten elinolot kävivät hetki hetkeltä tukalammiksi. Jutun kuvitus perustuu Työväenmuseo Werstaaseen kuuluvan Kuurojen museon valokuvakokoelmaan. 22-23_historia copy.indd 23 22.12.2016 13.57.59
24 | Paperiliitto 2/2016 TULEVAISUUDEN TEHDAS Uuden edessä Metsä Fibren Rauman tehtaalla kokeillaan uutta tuotannon toimintamallia, jota kaavaillaan myöhemmin Metsä Fibren kaikille tehtaille. Teksti Mari Schildt Kuvat Vesa-Matti Väärä 24-27_tulevaisuuden tehdas.indd 24 22.12.2016 13.59.33
Paperiliitto 2/2016 | 25 TULEVAISUUDEN TEHDAS – Sellua me tehdään, on sitten tiimijäsen vai etumies. Ainut ero on, että sovimme enemmän asioista keskenämme, sanoo tiimijäsen Mikko Rantala. xxx 24-27_tulevaisuuden tehdas.indd 25 22.12.2016 13.59.34
26 | Paperiliitto 2/2016 TULEVAISUUDEN TEHDAS M etsä Fibren Rauman tehtaan koneet mylvivät ja puskevat sellua maailmalle. Prosessi pysyy hallinnassa, koska vuoro viitosen käynnissäpitäjät ovat herkkänä pienillekin muutoksille ja häiriöille. Vuoro on tehnyt töitä lähes samalla tavalla kaksikymmentä vuotta. Vuodenvaihteessa se meni uusiksi. – Henkilöstötutkimuksista on tullut sellaista viestiä, että pitää saada mahdollisuutta vaikuttaa itsenäisemmin työtehtävien hoitamiseen, sanoo Metsä Fibren toimitusjohtaja Ilkka Hämälä. Hänen mukaansa huutoon vastataan nyt, ja henkilöstö on itse saanut päättää, miten se tapahtuu. Tulos on Tulevaisuuden tehdas -niminen toimintamalli. Rauman tehtaan vuoro viitonen on yksi niistä, joiden kokemusten pohjalta mallia hiotaan sopivaksi Metsä Fibren tehtaille. – Ihanteellinen tilanne olisi sellainen, että henkilöstö kokisi, että mallilla on mahdollisuus kehittää työtä paremmin kuin aikaisemmin. Että työmotivaatio ja -tyytyväisyys tätä kautta kehittyisi, sanoo Hämälä ja jatkaa, että se on hankkeen ensimmäinen tavoite. – Toinen on se, että saamme tehtaasta paremman suorituskyvyn ulos. Saamme parempaa käytettävyyttä, enemmän panosta tehtaiden kehittämiseen, ja pystymme kehittämään kilpailukykyä, hän sanoo. Esimiesten töitä prosessimiehille Mutta miltä muutos tuntuu heistä, jotka sen kanssa käytännössä elävät? Miltä se vaikuttaa Rauman sellutehtaan vuoro viitosen elämään? – Monikin on jo kysellyt, että millaista se on ollut. Itse olen neutraalilla mielellä. Prosessi on kulkenut sen verran hyvin, että hirveitä ongelmia ei ole vielä ollut. Kun aikaa kuluu ja tulee enemmän tilanteita eteen, niin sitten se nähdään, miettii Janne Männikkö, joka toimii etumiehenä kuivaamossa. Paikan päällä käy selväksi, että suurin muutos tuntuu organisaatiossa ja työnjaossa. Esimiehet, eli vuoroinsinöörit, siirtyvät päivävuoroon. Heistä osa keskittyy lisää esimiestyöhön, osa teknisiin hankkeisiin. Prosessin pyörittäminen jää enemmän työntekijöiden, eli tiimien harteille. Iltaja yövuoroissa sekä viikonloppuisin työt tehdään ilman esimiehiä. Osaston tiimistä yksi jäsen hoitaa etumiehen tehtävää omien töidensä lisäksi. Se tarkoittaa muun muassa työvoiman varmistamista vuoroihin ja yhteydenpitoa muille osastoille. Onko muutos nostanut työmotivaatiota ja antanut lisää vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön, kuten tavoitteet kuuluvat? Männikkö ajattelee niin, että etumiehen pesti on yksi opeteltava osaamisalue lisää. – Sitä kautta voisi sanoa, että enemmän itsekin pääsee vaikuttamaan työhönsä, ja uusi osaamisalue lisää motivaatiota opetella uusia juttuja, hän sanoo. Lisää työtä ja kokonaiskuvaa Voimalaitoksella etumiehen virkaa hoitaa Harri Vuorinen. – Työnkuva ei muutu miksikään, mutta töitä tulee lisää. Etumies on normaali prosessinhoitaja, jolle on tullut vuoroinsinöörien töitä, hän summaa. Vuorisen mielestä uusi järjestely toimii, mutta viilaamista siinä vielä riittää. – Esimerkiksi kun kentällä on kova meteli, niin siellä minulla ei ole hajuakaan, että joku yrittää soittaa. Sieltä on vaikea kertoa kokonaistilanteesta mitään. Enemmän tietoa saa, jos soittaa suoraan valvomoon, hän sanoo. ???– Ei len kin käännettiin kaikki kortit, että saatiin resurs sointi onnistumaan, kertoo Juha Törmäkangas (vas.) pääluottamusmies Jouni Katavistolle. ??Etumies Harri Vuorinen huolehtii voimalaitoksen yhteydenpidosta muille osas toille. ?Työvälineet paikallaan. 24-27_tulevaisuuden tehdas.indd 26 22.12.2016 13.59.34
Paperiliitto 2/2016 | 27 TULEVAISUUDEN TEHDAS Kun on osaston ylöstai alasajo käynnissä käsiajolla, Vuorinen keskittyy prosessiin. – Jos lähden jotain muuta tekemään, niin sitten voi tulla joitain säiliöitä tai pönttöjä yli. En minä siinä pysty soittelemaan resursseja, että seuraavassa vuorossa tarvittaisiin lisää miehiä. Enkä voi sysätä sitä ylöstai alasajoprosessia kaverille, koska sillä on omat työnsä, hän sanoo. Vuorinen arvelee, että yrityksen johdossa ymmärretään omaan työhön vaikuttaminen ehkä eri tavalla, kuin työntekijäportaassa. – Minä olen käsittänyt sen niin, että me ajamme prosessia. Se määrää, mitä me teemme. Siksi me emme pysty vaikuttamaan siihen, mitä me teemme työvuoron aikana, hän sanoo. Myönteistä on Vuorisen mukaan se, että uudet työt tukevat vanhaa osaamista, vaikka tulevatkin sen ulkopuolelta. – Tulee ehkä laajempi käsitys laitoksesta, hän miettii. Asioita sovitaan enemmän yhdessä Osastojen tiimijäsenten mielestä työ on pysynyt pitkälti ennallaan. – Perustekeminen on sitä samaa. Sellua me tehdään, on sitten tiimijäsen vai etumies. Ainut ero on, että sovimme enemmän asioista keskenämme, sanoo käynnissäpitäjä ja tiimijäsen Mikko Rantala massatehtaalta. Yhden tiimijäsenen nimeäminen etumieheksi on vaatinut pureskelua. Järjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen, eivätkä kaikki halua etumieheksi. – Jos on hyvä porukka, jossa henkilökemiat toimivat, niin sitten se toimii minusta oikein hyvin. Mutta ongelmia voi muodostua tapauksissa, jos henkilökemiat eivät vuorossa ole hyvät. Nämä ovat vaikeita asioita puuttua, Rantala miettii. Hän sanoo, että etumiehen homma on ajateltu vuoden mittaiseksi, jonka jälkeen etumies vaihtuisi. – Siinä tulee monenlaista ihmistyyppiä etumieheksi. Se voi vähän sitä kuuluisaa Napoleon-kompleksia rajoittaa, hän hymyilee. Rantala kertoo, että muutos on monelle työntekijälle vaikea. Nuoret ja vanhemmat työntekijät suhtautuvat asiaan eri tavalla. – Kyllä minä haluaisin nähdä, että tämä toimii. Jos ei koita, ei voita, hän hymyilee. Kaikille tehtaille, kun aika on kypsä Monia askarruttaa, mitä tulee tapahtumaan entisille vuorojen esimiehille, kun heidän töitään on siirretty käynnissäpitäjille? – Siinä on varmaan vaihtelua, kuinka paljon päivävuorossa milläkin tehtaalla tarvitaan tuotanto-organisaatiota. Se riippuu esimerkiksi siitä, paljonko tehtaalla on kehityshankkeita ja investointeja, joita päivävuorossa olevat ihmiset tekevät. Sanotaan, että tehtaan kokonaisvahvuus pysyy osapuilleen ennallaan, sanoo toimitusjohtaja Hämälä. Milloin muut tehtaat ja vuorot siirtyvät uuteen malliin, on vielä auki. Tämä vuosi on varattu pilotoinnille. – Mitään pöytään nuijittua päätöstä ei ole, että jonain hetkenä siirrymme tähän. Ei kannata hätiköidä, vaan mennä valittua polkua: vaiheittain ja oppien. Siitä syntyy halu lähteä kehitykseen mukaan, Hämälä sanoo. ? P ? Metsä Fibren Rauman tehdas pyörii ilman esimiehiä iltaisin, öisin ja viikonloppuisin. ? – Uusi osaamisalue lisää motivaatiota opetella uusia juttuja, sanoo kuivaamon etumiehenä toimiva Janne Männikkö (oik.) Juha Törmäkankaalle. ? Jouko Rantala(vas.) ja Janne Männikkö ratkovat prosessin ongelmakohtia käynnissäpitäjien kesken. ” Kyllä minä haluaisin nähdä, että tämä toimii. Jos ei koita, ei voita.” 24-27_tulevaisuuden tehdas.indd 27 22.12.2016 13.59.35
28 | Paperiliitto 2/2016 PAPERINVALMISTUS JAPANISSA Mukana tekijän sielu Teksti Maria Markus Kuvat Jyrki Vesa J apanissa valmistetaan paperia kolmanneksi eniten maailmassa. Modernien valmistusmenetelmien käyttöönottoon ovat vaikuttaneet myös maan pitkät perinteet paperinvalmistuksessa. Vaikka paperi keksittiin Kiinassa jo noin 200 vuotta ennen ajanlaskumme alkua, myös Japanilla on pitkät perinteet paperinvalmistuksessa. Kiinalaisten kehittämä paperinvalmistusmenetelmä kulkeutui Japaniin Korean niemimaan kautta 610-luvulla. Eurooppaan menetelmä löysi tiensä vasta paljon myöhemmin, 1300-luvun tienoilla. Aluksi paperi oli Japanissa harvojen etuoikeus. Sitä käytettiin vain perherekistereihin, virallisiin asiakirjoihin ja jonkin verran buddhalaisten pyhien kirjoitusten eli sutrien kopiointiin. Kun Nara-ajanjakson aikana buddhalaisuus alkoi kukoistaa Japanissa ja sutrien kopiointi yleistyi, paperinkulutus kasvoi ja paperin tuotantoa lisättiin. Ohutta, mutta vahvaa Tuohon aikaan paperin pääraaka-aineina käytettiin vahvakuituisia kasveja, kuten hamppua, silkkiäispuuta ja gambi-puuta. Washiksi eli japaninpaperiksi kutsuttu ohut, mutta kestävä paperi valmistettiin huolellisesti käsityönä. – Sanomme usein, että paperinvalmistuksessa on mukana tekijän sielu. Siksi japanilainen paperi on niin laadukasta, Tokion paperimuseon pääkuraattori Naohiko Tsujimoto kertoo. Edo-kaudelle (1600-1868) tultaessa paperin kysyntä jatkoi kasvuaan, joten monet feodaaliset klaanit alkoivat tuottaa paperia ja tuotannon laajuus sekä valikoima kasvoivat. Tuohon aikaan paperi luokiteltiin samaan tärkeiden tuotteiden joukkoon kuin riisi, suola ja puuvilla. Washin tuotanto kasvoi Japanissa aina vuoteen 1897 saakka. Washi jäi teollisuuden jalkoihin Kun noin 140 vuotta sitten, Meiji-kauden aikana, länsimaiset paperinvalmistusmenetelmät alkoivat saada jalansijaa myös Japanissa, washin valmistus jäi tuotantomäärissä nopeasti teollisen paperinvalmistuksen jalkoihin. Modernin paperinvalmistuksen lasketaan alkaneen Japanissa Shoshi Kaisha –yhtiön perustamisesta vuonna 1873. Yrityksestä kehittyi myöhemmin Oji Paper, joka on Paperinvalmistus on japanilaisten ylpeydenaihe. Japanilainen paperitaide on värikästä. Niinpä pape rimuseokin on värik käämpi ko kemus kuin etukäteen voisi luulla. Japani 28-29_Japani.indd 28 22.12.2016 14.09.22
Paperiliitto 2/2016 | 29 PAPERINVALMISTUS JAPANISSA nykyisin yksi maailman suurimmista paperiyhtiöistä. Aluksi paperia valmistettiin ulkomaisen insinöörin valvonnassa eurooppalaisilla tai yhdysvaltalaisilla koneilla, mutta pian valmistus siirtyi japanilaisten omiin käsiin. – Japanin pitkät perinteet paperinvalmistuksessa varmasti auttoivat siirtymisessä teolliseen paperinvalmistukseen. Periaatteethan ovat samat, puhutaan sitten käsin valmistetusta paperista tai teollisesta paperintuotannosta, Naohiko Tsujimoto sanoo. Kierrätystä jo varhain Teollinen paperintuotanto kasvoi Japanissa voimakkaasti aina vuoteen 1940 saakka, mutta sota-aika sai tuotannon romahtamaan. Romahdus oli kuitenkin vain hetkellinen, sillä sodanjälkeinen voimakas talouskasvu sai myös paperinkysyntään vauhtia. Kierrätystä on pääkuraattorin mukaan hyödynnetty japanilaisessa paperinvalmistuksessa alusta saakka. Jo vuodelta 745 peräisin olevat dokumentit kertovat, että shukushiksi nimetty kierrätyspaperi oli yksi yleisimmistä papereista ja sen valmistus aloitettiin raaka-ainepulan vuoksi. Nykyisin Japanin paperintuotannossa käytettävästä raaka-aineesta yli puolet on kierrätyskuitua ja Japania pidetään yhtenä edistyksellisimmistä maista paperinkierrätyksen suhteen. Perinteet elävät Kaikesta teknisestä kehityksestä huolimatta myös washin valmistus jatkuu Japanissa ja sitä myydään pääasiassa matkamuistoiksi ja painopaperiksi. – Washin tuottajia on Japanissa tällä hetkellä noin 75, Naohiko Tsujimoto kertoo. Washia valmistavat useimmiten perheyritykset. Paperinvalmistusta johtaa mestari, joka on oppinut valmistustekniikan yleensä omilta vanhemmiltaan. Perinteikäs käsityöläisyys on säilyttänyt arvostuksensa ja siitä kertoo muun muassa se, että Unesco lisäsi washin vuonna 2014 maailmanperintöluetteloonsa. Washiin ja perinteisiin paperinvalmistusmenetelmiin pääsee tutustumaan esimerkiksi Tokion paperimuseossa. Museossa voi osallistua washi-työpajoihin tai kierrellä katselemassa paperinvalmistuksen historiaa ja nykyaikaa valottavia näyttelyitä, joissa ei rajoituta pelkästään Japanin paperituotantoon. Pääkuraattorin mukaan yksi museon ylpeydenaiheista on maailman vanhin painettu paperi, noin 1200 vuoden takaa. ? P Lisätietoa museosta: www.papermuseum.jp/en/ xxx Japani ? Japani ? Väkiluku: 126 919 659 (2015) ?Teollisuuden osuus Japanin BKT:sta on noin 27 % ? Työttömyysaste 3,6 % (2014) ? Maailman kolmanneksi suurin paperin ja kartongin tuottaja Kiinan ja Yhdysvaltojen jälkeen ? tuotti paperia ja kartonkia 26 478 tuhatta tonnia (2014), kasvua 0,9 % edellisvuoteen verrattuna ? Tuotti sellua noin 9000 tuhatta tonnia (2014). ? Suurimmat paperitehtaat Nippon Paper industries ja Oji Paper ?Paperija selluteollisuus työllistää noin 190 000 henkilöä, joista noin 26000 kuuluu yrityskohtaisen ammattiliittonsa kautta alan keskusliittoon Japanese Federation of Pulp and Paper Workers' Unioniin, joka on perustettu 1988. Nykyisin siihen kuuluu 88 yksittäistä ammattiliittoa. ? Tokion Paperimu seossa pääsee myös hypis telemään papereita. ? Museon pääkuraat tori Naohiko Tsujimoto kertoo, kuin ka washia valmiste taan. ? Museossa voi osallis tua työpa joihin, joissa voi kokeilla washin val mistusta. ? Museon ensimmäi nen kerros on omistettu modernille paperin tuotannolle. 28-29_Japani.indd 29 22.12.2016 14.09.22
30 | Paperiliitto 2/2016 Teksti Mari Schildt Kuva Antti Ekola P artiourani – se on aika tuore tarina. Liityin partioon tämän vuoden alussa. Ja heti pääsin johtajaksi! Tosin kaikki yli 22-vuotiaat, jotka liittyvät partioon, laitetaan ryhmänjohtajiksi. Nyt ohjaan yhdessä kahden muun ryhmänjohtajan kanssa yhtätoista 12–14 -vuotiasta poikaa. Monikaan ei tiedä, että partion voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa. Minun mottoni on, että aina voi oppia jotain uutta. Olen aina tykännyt liikkua luonnossa. Pari vuotta minua puhuttiin mukaan parTobias Lindlöf ryhtyi partiolaiseksi aikuisena. Aikuisen mallina A urinko paistoi sinä kesäpäivänä, se sai juoksuradan hehkumaan. Nurmikenttä vihersi. Pieni poikani pallo kainalossa ja mittanauha taskussa halusi ensiksi hyppäämään pituutta. Se jäi haaveeksi rautaportin taakse. Portti oli nimittäin lukossa ja yleisurheilukenttää kiersi korkea kivimuuri. Poika ei osannut ymmärtää, miksi kaupunginosamme tyhjälle, hyväkuntoiselle urheilukentälle ei ollut pääsyä, enkä minäkään sitä oikein käsittänyt. ”Mennään sitten Suomen lomalla kentälle”, lohdutin. ”Joka päivä!” pettynyt kuusivuotias kivahti takaisin. Olkoon Saksa eurooppalainen mallimaa joissakin asioissa, mutta liikuntamahdollisuuksien tarjoamisessa ja siten kansalaistensa fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtimisessa Saksa on takapajula. Joka Saksassa haluaa urheilla, liittyy seuraan ja maksaa siitä, että saa aitojen takana pelata tennistä, jääkiekkoa tai hypätä pituutta. Omatoimiseen, spontaaniin harrastamiseen ei ole mahdollisuuksia, sillä kunta ei juuri tarjoa ilmaisia liikuntapaikkoja. Ei ole jäitä, ei latuja, ei rantalentiskenttiä. Jopa ilmaiset uimarannat ja aidattomat jalkapallokentätkin ovat harvassa, mikä luo sosiaalista eriarvoisuutta. Juoksemaan puistoon sentään pääsee, mutta 240 000 asukkaan Krefeldissä ei ole sijoitettu kaupungin varoja yhteenkään valaistuun puistoreittiin. Onneksi Suomessa on toisin! Perheemme lomat pohjoisessa ovatkin suoranaisia liikuntalomia. Vaikka Suomessa riittää ongelmakohtia, monipuoliset liikuntamahdollisuudet luonnossa ja avoimilla kentillä nostavat elämänlaatua. Liikkuminen auttaa jaksamaan, se tuo vastapainoa työlle, onnen ja onnistumisen kokemuksia. Yhteiskunnassa, joka lihavoituu, mukavoituu ja sairastuu yhä useammin psyykkisestikin, urheilu on helppoa ja arvokasta lääkettä. Se on myös perheelle erinomainen tapa olla yhdessä. On ihan parasta kopitella pojan kanssa, harjoitella lyömistä ja nähdä into lapsen silmissä, kun pesismaila kolahtaa palloon. Se into ei maksa mitään, ja on kuitenkin todella arvokasta. ? P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Aidaton kenttä on arvokas MAAILMALTA Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Poika ei osannut ymmärtää, miksi tyhjälle urheilukentälle ei ollut pääsyä Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi . PARASTA ELÄMÄSSÄ 30-31_parasta_elämässä.indd 30 22.12.2016 14.53.34
tioon, mutta aina se jäi muiden asioiden jalkoihin. Kunnes sitten päätin, että nyt menen ja katson, miten se lähtee sujumaan. Luulen, että tästä tuli itselleni pitkä projekti. Se on ehkä antoisinta, kun näen, että pojat saavat ideasta kiinni, noin se toimii. On tosi mukava seurata, kun pojat kasvavat ja oppivat uusia taitoja. Mietin vain, että olinko tosiaan itsekin tuon ikäisenä noin vauhdikas! Eihän siitä ole kuin 12 vuotta, kun olin itsekin saman ikäinen. Vain muutama vuosi enää, ja heidän pitäisi olla aikuisia. Tulee tyttöjä kuvioihin, ja kohta pitäisi astua työelämään. Minä voin osaltani näyttää, millainen tie heillä on edessä. Luulen, että lopulta opin tässä itse enemmän kuin pojat. Joudun pohtimaan, miten organisoida ja saada asiat rullaamaan. Opin taitoja, joita voi soveltaa työssäkin, jossa pitää kuitenkin ratkaista monenlaisia eteen tulevia tilanteita. Itselläni ei ole vielä perhettä, vaan asun omillani. Onhan se mielenkiintoista katsoa, millainen voisi olla oma tulevaisuuteni vuosien päästä, jos on omia murrosikäisiä lapsia. Pitäisi vain ensin löytää se puoliso. ? P Paperiliitto 2/2016 | 31 Aikuisen mallina Teksti Marjaana Lehtinen S e, että uutta tehdasta rakennetaan nykyisen vielä käydessä, on pääluottamusmies Jorma Paajasen mukaan positiivinen ongelma. Työntekijät joutuvat koville, vaikka sellunkeiton jatkuminen Äänekoskella tulikin helpotuksena. – Haasteena on samaan aikaan hoitaa nykyisiä tehtäviä, opetella uusia ajotapoja ja opastaa määräaikaisia työtekijöitä. Kaikki aika pitää käyttää hyödyksi. Kun uusi tehdas starttaa syksyllä 2017, meno on liian hektistä opetteluun, Paajanen kertoo. Uuden tehtaan työehdoista sopimisen jälkeen kartoitettiin, miten osaamisen tarve tulee muuttumaan ja miten osaamista kehitetään. Kehityskeskusteluissa jokainen kertoi omasta sijoituspaikkatoiveestaan, osaamisestaan ja siitä, miten haluaa sitä laajentaa. Kaikki nämä soviteltiin yhteen tehtaan tulevien tarpeiden kanssa. – Kaikille löytyy paikka, mutta tehtävät saattavat muuttua. Esimerkiksi mikäli varasto automatisoidaan, työt todennäköisesti vähenevät lastauksesta. Toisaalta tulee uusia tehtäviä rakennettavalta toiselta kuivauskoneelta tai muilta osastoilta. Määräaikaisia avuksi Oman väen vapauttamiseksi koulutuksiin ja vesiajoihin tarvitaan tuotantoon 70–80 määräaikaista ja myös kunnossapitoon jonkin verran määräaikaisia ylimenokauden ajaksi. Parhaillaan kartoitetaan Metsä Fibren muiden sellutehtaiden työntekijöiden halukkuutta siirtyä määräajaksi Äänekoskelle. Loput palkataan talon ulkopuolelta. – Tulijoita olisi ilmeisesti paljon, mutta kaikilla ei ole tehtävistä kokemusta ja osaamista. Osaajia ei ole kaikkiin tehtäviin helppo löytää, Paajanen toteaa. Täysin uusia teollisia työpaikkoja syntyy tehtaan yhteyteen rakennettaviin kumppaniverkoston biotuoteyksikköihin. ? P . Nykyinen henkilöstö pyörittää jatkossa biotuotetehtaan selluprosesseja. Hyvä ongelma Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin vaiheita. TEHDAS NOUSEE Äänekosken Biotuotetehtaan rakennustyömaata 8.3. webkameran kuvaa, biotuotetehdas.fi Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. Tobias Lindlöf, 26, on jatkuvan toiminnanparannuksen asiantuntija Stora Enso Packagingilla Kristiinankaupungissa. 30-31_parasta_elämässä.indd 31 22.12.2016 14.53.35
Kaksi lomaosakkeissa lomaillutta perhettä kertovat, miltä jäsenetuhintainen hiihtoloma maistui. Hyvällä paikalla Euralainen Juha Riuttamäen nelihenkinen perhe vietti puuhakkaan hiihtoloman. 600 kilometrin ajo Eurasta Vuokattiin kannatti. Juha Riuttamäki pääsi vaimon sekä 5ja 6-vuotiaiden tytärtensä kanssa onnistuneelle talvilomalle. Holiday Club oli perheelle ennestään tuttu, mutta kohde Vuokatin Golfharjussa uusi. Mieluista tekemistä riitti. – Tytöt harjoittelivat laskettelua ja oppivat myös käyttämään hissiä melkein itsekseen. Rinteet olivat huippukunnossa, Riuttamäki kertoo. Lomaosakkeessa on täysin varusteltu keittiö, joten perhe laittoi ruokaa pääosin itse, mutta kävi myös syömässä kylpylän ravintolassa. Osake sijaitsee Riuttamäen mielestä hyvällä paikalla, sillä ladulle on asunnon ovelta vain parisenkymmentä metriä. Samoin kylpylä on sopivan lähellä. Viikko-osakkeen käyttäjille kuuluu sisäänpääsy kylpylään. Lisäksi osakkaat saavat alennusta muun muassa Angry Birds –sisäpuiston pääsylipuista. 32 | Paperiliitto 2/2016 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen K arhulan kartonkitehtaan työsuojeluvaltuutetulla Jarmo Koholla on tuuletuksen aihetta. Tehdas on viimein modernisoimassa hylsykonetta niin, että painavia kiekkoja ei tarvitse nostella enää käsin. – Parannus on huomattava. Hylsykoneella työskentelevä joutuu tekemään kymmeniä, satoja toistoja päivässä vuodesta toiseen. Se rasittaa valtavasti käsivarsia, olkapäitä ja selkää. Koho huomauttaa, että hylsyjen tekeminen on pitkälti käsityötä. Siksi olisikin tärkeää nykyaikaistaa laitteita niin, että työergonomia paranisi ja työ kevenisi. Koho toivoo, että seuraavaksi samanlainen koneinvestointi saadaan raskashylsypuolelle. – Kyllähän turvakenkiä ja muita turvavarusteita hankitaan, mutta kun on kyse koneiden ja laitteiden uusimisesta, rahaa ei yllättäen löydykään. Sonocolla on ensimmäistä kertaa henkilöstömäärä laskenut alle sadan ja Kohon työsuojeluvaltuutettuaika supistunut kahdeksaan viikkotuntiin. Yleensä Koho pitää tsv-päivän torstaisin. Amerikkalaisomisteisella tehtaalla työturvallisuusasioista pidetään tarkkaa kirjaa. – Kerran kuukaudessa on työsuojelutoimikunnan kokous, jossa katsotaan läpi läheltä piti tilanteet, havainnot, turvakierrokset, positiiviset ja negatiiviset palautteet, sairauspoissaolot, projektit ja koulutukset. Nyt tehtaalle on tulossa säteilyturvakoulutus. – Se on ihan uutta. Meillä on yksi laite, laatumittari, jossa on periaatteessa säteilyriski. Kaikki laitetta käyttävät saavat koulutuksen. Pääluottamusmies Seija Virtanen halusi tietää, ”unohtuuko” turvavälineiden käyttö koskaan. – Tieten tahtoen kukaan tuskin oikaisee, mutta esimerkiksi suojalasit saattavat unohtua ihan inhimillisestä syystä. Sen sijaan konesuojaimia käytetään aina. Kohon kysymys seuraavalle haastateltavalle: Miten teidän tehtaallanne on parannettu työergonomiaa ja onko ergonomia vaikuttanut koneiden ja laitteiden hankintaan? ? P Hylsyjen tekeminen on pitkälti käsityötä. Siksi olisikin tärkeää nykyaikaistaa laitteita. Työergonomia Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Jarmo Koho ? Työsuojeluvaltuutettu Sonocon Karhulan tehtaalla ? Koneenhoitaja ? Valtuutettuaikaa 8 tuntia viikossa ? 92 työntekijää Jarmo Koho on tyytyväinen hylsykoneen modernisointiin. Jäsenetuhintaan lomalle Marko, Aada, Miko ja Anne Sinkkonen pääsivät ladulle aivan lomaasuntonsa vierestä. Juha Riuttamäki kävi ahkerasti rinteessä tytärtensä Venlan ja Pinjan kanssa. Kuvasta puuttuu kuvan ottanut äiti Terhi Vesamäki. ” Joka päivälle oli tekemistä ja aika kului nopeasti. Helppo loma.” 32-33_hiomo.indd 32 22.12.2016 14.54.51
Paperiliitto 2/2016 | 33 HIOMO KEVÄTKOKOUKSET OSASTOT Pirkanmaan piiri: Nokian os. 2: ti 26.4. klo 15.45, Kerhola. Tampereen os. 50: ti 19.4. klo 15.30, Kolmenkulman ABC kokoustilat. Tampereen os. 62: la 23.4. klo 10.00, ABC Lahdesjärvi, Amuritila. Länsi-Suomen piiri: Turun os. 24: ti 26.4. klo 16.00, Veritas-stadion, Ole´ravintolan kabinetti. Etelä-Suomen piiri: Lohjan os. 47: ma 18.4. klo 17.00, LUSP kokoustila, Laurinkatu 48 B. Tervakosken os. 54: to 7.4. klo 16.00, paloasema. Hämeenlinnan os. 66: la 16.4. klo 14.30 HTY:n tilat, Raatihuoneenkatu 20. Kymen piiri: Pyhtään os. 32: la 2.4. klo 10.00, tehtaan ruokala. Karhulan os. 73: to 7.4. klo 15.00, tehtaan ruokala. Saimaan piiri: Joutsenon os. 23: ti 26.4. klo 17.00, Joutsenon työväentalo. Lauritsala os. 44: ti 19.4. klo 17.00 Kotapirtti, Mikonsaarentie 180. Keski-Suomen piiri: Jyväskylän os. 12: ke 13.4. klo 10.00, Kivistön työväentalo. Äänekosken os. 13: to 21.4. klo 17.00 Majakka, Torikatu 6. Kaipolan os. 80: ti 22.3. klo 17.00, Ahjonsali. Pohjois-Karjalan piiri: Kajaanin os. 51: ti 19.4. klo 14.00, Hotelli Kajaani (Kuukkeli), Onnelantie 1. Kuopion os. 55: ti 12.4. klo 18.00, Pohjois-Savon Osuuspankin kokoustila. Uimaharjun os. 88: to 7.4. klo 16.30, hoitokoti Tuuletar. Pohjois-Suomen piiri: Kemin os. 33: ti 12.4. klo 18.00, Pajusaarentie 129. 10.00, tehtaan ruokala. Karhulan os. 73: to 7.4. klo 15.00, tehtaan ruokala. Saimaan piiri: Joutsenon os. 23: ti 26.4. klo 17.00, Joutsenon työväLauritsala os. 44: ti 19.4. klo 17.00 Kotapirtti, MikonsaaTampereen osasto 62 Järjestää kaikille jäsenilleen avoimen retken Vilnaan 26-28.8. Lento Tampereelta Helsingin kautta. Matkan hinta 100 euroa. Matkalle mahtuu 25 ihmistä ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset 31.3 mennessä p. 040 507 3450/J-P Hirsimäki tai jupeh@saunalahti.? Kajaanin osasto 51 Pilkkikilpailut Kattilajärvellä lauantaina 2.4. Kilpailukeskus on Vaparilla ja kilpailuaika klo 9-12. Sarjat: miehet, naiset, perhesarja ja suurin kala. Ilmoittautuminen kilpailupaikalla klo 8.30 alkaen. Valkeakosken osasto 70 Teatteriretki osaston jäsenille Tampereen Komediateatteriin lauantaina 11.6. klo 15.30 Reinikaiseen. Reinikainen on uutuuskomedia pohjautuen 80-luvun yhteen suosituimpaan kotimaiseen tv-sarjaan. Lisätietoa komediateatteri.? Lippuja on rajoitettu määrä, lipun hinta 10 €, max. 2 lippua / jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta tai soittamalla Janne Pietilä 0400 943 104 tai Markku Salokivi 040 731 0197. Matkaan lähdemme Valkeakosken Liikenteen talleilta klo 14.00. Reitti: Sointulan ostoskeskuksen päätepysäkki-Hakakatu-Helletie-Juhannusvuorentie-Kaapelintie-Sääksmäentie-Ulvajankatu-Tallikatu-LempääläntieKenraalintie-Painontie-Eerolantie-Salomaantie-Kaakonojantie-Seminmutka-Tampere, sekä samaa reittiä takaisin käänteisessä järjestyksessä. Tarjolla uintimahdollisuus vielä maaliskuun loppuun saakka Valkeakosken uimahallissa. Pääset uimaan ilmaiseksi kerran viikossa näyttämällä Paperiliiton jäsenkorttiasi lippuluukulla. Jäsenetuhintaan lomalle Lomaviikkojen haku alkoi H ae nyt kaikkien Paperiliiton jäsenten omaa loma-etua Holiday Clubin lomaosakkeisiin. Haettavissa ovat viikot 23–52/2016. Kohteet ovat Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Saimaalla ja Tampereella. Hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Hakuaika on 18.3–10.4. Varaamaan pääsee ja lisätietoja kohteista saa osoitteesta www.holidayclub.? /yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus. Varattavat viikot löytyvät kohdasta "Viikkojen 23-52 varaaminen". Samalla kertaa voi hakea vain yhdellä hakulomakkeella ja enintään kolmea eri lomaviikkoa. Jos samalle viikolle on useampia hakijoita, valitaan viikon saaja arpomalla. Arvonta suoritetaan 12.4. Arvonnassa vapaaksi jääneet ajankohdat tulevat myöhemmin vapaasti varattaviksi kohtaan ”Vapaat viikot”. Huoneiston avain luovutetaan vain varauk sen tehneelle henkilölle, jolla on voimassaoleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.? / yrityspalvelu, yrityspalvelu@holidayclub.? tai puh. 0306 870 400 (arkisin klo 9–16). Alennusta kylpylähotelleissa Paperiliiton jäsenet saavat 30 prosentin alennuksen majoitushinnasta kuudessa Holiday Clubin kylpylähotellissa. Alennus koskee Tampereen Kylpylää, Saimaata, Katinkultaa, Kuusamon Tropiikkia, Sallaa ja Saariselkää. Varaukset tehdään osoitteessa www.holidayclub.? ja alennukseen oikeuttava koodi on paperiliitto1. Varauskoodilla saat alennuksen päivän majoitushinnasta. Etu ei koske Holiday Club -loma-asuntoja. Juhlavuoden 110 euron alennus Paperiliiton juhlavuoden jäsenetuna kaikki matalan sesongin viikot (varauspalvelun varauskalenterissa harmaat viikot) on alennettu 110 eurolla viikoilla 23–52/2016. Äkkilähtöhinnat (–100 euroa, varaus 2 viikkoa ennen lomaviikon alkua) koskevat korkeaa sesonkia (varauspalvelun varauskalenterissa punaiset viikot). ? P – Joka päivälle oli tekemistä ja aika kului nopeasti. Helppo loma, summaa Riuttamäki. Edullinen majoitus Marko Sinkkonen ajoi perheensä kanssa Katinkultaan Simpeleeltä. Sinkkosen perhe on palannut 20 kilometrin hiihtolenkiltä, syönyt ja juuri lähdössä kylpylään. Edellispäivänä on lasketeltu ja lumilautailtu. Aurinkoinen päivä houkutteli väen rinteisiin, joten hisseille sai myös jonottaa. Pakkasta on viitisen astetta ja keli talviliikuntaan mitä mainioin. Hiihtolomaa vanhempien kanssa viettivät 8 vuotias poika ja 10-vuotias tytär. – Kiirettä on pitänyt, kertoo Marko Sinkkonen lomaviikon puolivälissä. Tarkoitus oli seuraavina päivinä ainakin keilata ja jos ehtii, osallistua myös muihin aktiviteetteihin. Holiday Clubin lomaviikon hakuun Sinkkonen osallistui ensimmäistä kertaa ja oli varsin tyytyväinen, että onnistui saamaan heti toivomansa kohteen. Jäsenetuhintaa Sinkkonen pitää edullisena. Katinkulta on perheelle ennestään tuttu paikka viime syyslomalta. Silloin he viettivät kolmipäiväisen loman kylpylähotellissa, jossa majoittumisesta saa jäsenalennuksen. Hyödynnä jäsenetusi ja varaa edullinen loma Holiday Clubin lomaosakkeissa. Hakuaika viikoille 23-52/2016 kestää 10. huhtikuuta saakka. 32-33_hiomo.indd 33 22.12.2016 14.54.51
34 | Paperiliitto 2/2016 HIOMO Teksti ja kuvat Susanna Chazalmartin K eilat kolahtelevat toisiaan vasten villisti. Yksikään ei jää pystyyn. Martti Karttusen heitto osuu juuri oikeaan kulmaan, keskimmäisen keilan ja sen viereisen keilan väliin. Miehen kasvoilla voi havaita hienoisen tyytyväisen hymyn pilkahduksen, mutta riemun kiljahduksia on turha odottaa. Nopea läpsäys peliparin Jorma Soppelan käsiin riittää ilmaisemaan, että tämä heitto meni putkeen. Pallo on nyt Jormalla, kirjaimellisesti. Viereisellä radalla Urho Määttä, Raimo Rimala ja Aarno Pöyliö käyvät omaa taistoaan. He edustavat Veitsiluodon osastoa numero 41. Jorma ja Martti puolestaan Kemin osastoa 33. Vielä kyseessä ei ole vakavahenkinen ottelu, vaan miehet harjoittelevat Kemissä heitettäviä Paperiliiton mestaruuskisoja varten. Aarnolla ja Jormalla on siellä myös oma kana nyittävänä – molemmilla on takataskussa yksi voitettu mestaruus. Nyt he kisaavat siitä, kumpi saa ensimmäiseksi toisen ykköspaikan. – Ihan leikkimielellä, Jorma vakuuttaa. Niinpä niin. Kemissä valmistaudutaan Paperiliiton keilailu mestaruuskisoihin. Kotihallissa mestaruutta tavoitellaan nyt tosissaan. Jokainen heittää tyylillään Aarno ja Jorma ovat porukan kokeneimmat keilaajat. Aarno aloitti harrastuksen 80-luvun lopulla, Jorma 90-luvun alussa. Molemmilla on ollut välissä kausia, jolloin keilahallille ei ole päässyt. Aarno jäi yksin kolmen lapsensa kanssa kun vaimo menehtyi. Jormalta meni selkä, ja sen lisäksi hän sairastui kahdesti syöpään. Nyt molemmat ovat löytäneet taas keilauksen pariin. Urhollakin harrastusta on takana 20 vuotta. Martti ja Raimo ovat keilanneet kolmisen vuotta. Miesten otteista näkee, että halli on tullut tutuksi. Jokainen kantaa mukanaan omaa keilakassia, jossa painavimmillaan 16 libsin eli paunan painoiset pallot matkaavat pehmustetuissa lokeroissaan. Kiloissa kahden tällaisen pallon kantaminen tekee 14,6 kiloa. Usein mukana on sitäkin useampia. – Oli mukava huomata, että syövästä toipumisen jälkeen painavampi pallo on taas alkanut pysyä käsissä. Välillä oli pakko heittää kevyemmällä, Jorma juttelee. Urho nappaa oman pallonsa pallokaukalosta, asettelee sen syliinsä ja pyyhkii sen kiiltävää pintaa ohuella mikrokuituliinalla. Kun toimenpide on suoritettu, hän ottaa paikkansa heittoradan päässä, kiinnittää katseensa edessä näkyviin keiloihin, ottaa askeleen ja heilauttaa pallon oikealla kädellään vartalon taakse. Juuri ennen merkkiviivaa käsi heilahtaa takaisin eteen ja pallo lähtee vyörymään hurjaa vauhtia kohti keiloja. – Heittotyylejä on niin monta kuin on heittäjääkin, Martti huomauttaa. Miehet tuijottavat ylhäällä näkyviä tvruutuja, joihin ilmestyy kohta rasti täyskaadon merkiksi. Läpsäys joukkuetovereiden käsiin ja seuraava astuu tulilinjalle. – Viereisillä radoilla ei ole kohteliasta heittää yhtä aikaa, jotta jokainen saa rauhassa keskittyä, Jorma selittää. Aukkokin on paikattavissa Tunnin päästä tv-ruudulla on Martin kohdalla komea rivi rasteja, yhteensä kuusi peräkkäistä. Pettymyksen huokaus käy jokaisen suusta kun seitsemäs heitto jättää vaikeasti paikattavan aukon keilojen väliin. – Tuonkin saa kyllä kaadettua jos on oikein taitava, Jorma vakuuttaa. Tällä kertaa ei onnista. Vain toinen pystyyn jääneistä keiloista kellahtaa kumoon ja HIOMO ” Jorma on kerran onnistunut. Jokainen haaveilee 300 pisteestä.” Säkälläkin saattaa pärjätä malta meni selkä, ja sen lisäksi hän sairastui Nyt molemmat ovat löytäneet taas rastusta on takana 20 vuotta. Martkantaa mukanaan omaa keilakassia, jossa painavimmillaan 16 libsin eli paunan painoiset pallot matkaavat pehmustetuissa lokeroissaan. Kiloissa kahden tällaisen pallon Usein mukana on sitäkin useampia. – Oli mukava huomata, että syövästä toipumisen jälkeen painavampi pallo on taas alkanut pysyä käsissä. Välillä oli pakko heitUrho nappaa oman pallonsa pallokaukalosta, asettelee sen syliinsä ja pyyhkii sen kiiltävää pintaa ohuella mikrokuituliinalla. Kun toimenpide on suoritettu, hän ottaa paikkansa heittoradan päässä, kiinnittää katseensa edessä näkyviin keiloihin, ottaa askeleen ja heilauttaa pallon oikealla kädeldon merkiksi. Läpsäys joukkuetovereiden käsiin ja seuraava astuu tulilinjalle. – Viereisillä radoilla ei ole kohteliasta heittää yhtä aikaa, jotta jokainen saa rauhassa keskittyä, Jorma selittää. Aukkokin on paikattavissa Tunnin päästä tv-ruudulla on Martin kohdalla komea rivi rasteja, yhteensä kuusi peräkkäistä. Pettymyksen huokaus käy jokaisen suusta kun seitsemäs heitto jättää vaikeasti paikattavan aukon keilojen väliin. – Tuonkin saa kyllä kaadettua jos on oikein taitava, Jorma vakuuttaa. Tällä kertaa ei onnista. Vain toinen pystyyn jääneistä keiloista kellahtaa kumoon ja ” Jorma on kerran onnistunut. Jokainen haaveilee 300 pisteestä.” ? Martti Karttunen heittää vasemmalla kädellä. ? Jorma Soppela tuulettaa täyskaatoa. 34-35_hiomo.indd 34 22.12.2016 14.59.15
Paperiliitto 2/2016 | 35 HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO 54 VUOTTA SITTEN Teksti Pekka Blomster 1950-60 -luvuilla tehtaan johto ei luottanut koneremonteissa suomalaisiin, vaan ammattimiehet tuotettiin Saksasta. PK lll:llakin oli saksalaisia remonttimiehiä pariin otteeseen mm. jenkkisylinteriä (Yankee) hiomassa. PK 3:n alkuperäinen saksalainen jenkkisylinteri oli aika huono verrattuna PK 4:n ruotsalaisen sylinterin kiiltoon. Tehdessäni sylinterimiehen (Vikman) lomaa päivämestari tuli kysymään, suostunko siihen, etta koneenhoitajan poika tulee rullamieheksi. Koneellahan oli kolmen hengen miehistö. Sopihan se, koska Salomaan Seppo oli koulukaverini ja ystäväni, vaikkei päivämestari sitä kysyessään tiennyt. 1969 muutin naisen perässä Tampereelle ja vaihdoin TAKOon töihin. Nykyisin puhutaan paljon moniosaamisesta. Laskin, etta olen ollut TAKOssa peräti 18 eri työssä, vaikka päätyöni oli kartonkikone 3:lla. Kun sitten aikanani olin tehnyt eläkeanomuksen, minulle soitti eläkeyhtiön virkailija, joka tiukkasi, kuinka minulla on ollut tuloja jo vuonna 1961–62, vaikka olin ammattikoulussa. Selitin, etta teollisuusammattikoulussa oli opiskelua 5 kuukautta vuodessa ja muu aika oltiin paperikoneella töissä normaalipalkalla. Samoin hän tiukkasi, kuinka olin ollut vuonna 1969 joulukuussa sekä Tervasaaressa että TAKOssa. Kaikki oli anomuksessa oikein, kunhan vain osasi lukea päivämäärät. ? P Pekka Blomsterin lähettämässä kuvassa on Tervasaaren vanhan PK 3:n (nyk. PK 7) miehistö ehka vuonna 1964. Takana rullamies, koneenhoitaja, vuoromestari ja liimantekija/ holanterimies. Edessa rasvari ja sylinterimies. Tervasaaren vanha PK 3 Liiton jäsenmäärä oli maaliskuussa 1962 noussut uuteen ennätykseen 21633 jäsentä. Lehden sivuilla ohjeistettiin liittokokousvaaleja ja kerrottiin Savon Sellun tulosta Kuopion Sorsasaloon. Kiljavan luottamusmieskurssilaiset tutustuivat työlainsäädäntöön ja sosiaalipolitiikkaan, opiskelivat ammattiyhdistystietoa ja työmarkkinapolitiikkaa sekä perehtyivät työaikatutkimuksiin. Järjestöoppia ”ajettiin” päihin sekä käytännössä että teoriassa. Kurssilaisten kuvassa olivat mukana Aarre Oksanen Lohjalta, Viljo Pekkarinen Varkaudesta, Onni Riikonen Joutsenosta, Kauko Rissanen Heinolasta, Aapeli Alén Tervakoskelta, Unto Juva Sunilasta, Tauno Turunen Varkaudesta sekä Ilmo Toivonen ja Paul Nyman Lohjalta. ? P Kurssilla Kiljavalla HIOMO ? Raimo Rimala pitää keilaamisen sosiaalisesta luonteesta. Hallilla joutuu harvoin heittämään yksin. ? Hyvät keilauskengät kuuluvat pallojen ohella olennaisena osana miesten keilakassiin. Keilailumestaruuskisat Kemin keilahallissa 10.4. saakka. Lisätietoja: www.paperiliitto.fi kahdentoista peräkkäisen täyskaadon saaminen jää haaveeksi tälläkin kertaa. – Jorma on kerran onnistunut. Jokainen keilaaja haaveilee 300 pisteestä, niin se vain on, Aarno myöntää. – Säkällähän niitä kaatoja eniten tulee, Urho veistelee. Jokainen tuntuu silti miettivän, kuinka komeaa täysi rivi rasteja olisi oman seuran järjestämissä kisoissa. Puolivälissä tunturiin Paperiliiton mestaruuskisat järjestetään nyt ensimmäistä kertaa pohjoisessa. Kemin keilahalli ei ole sieltä moderneimmasta päästä, mutta ratoja on komeat kaksitoista ja tunnelma hyvä. Sitä paitsi samalla reissulla voisi käydä ihastelemassa Kemin Lumilinnaa. – Pysähtyähän voi vaikka matkalla tunturiin. Rata-aika saadaan kyllä järjestymään, Jorma kannustaa. Sen miehet tietysti ymmärtävät, elleivät etelän heittäjät uskalla lähteä kisailemaan tällaisia mestareita vastaan. Kun peliaika päättyy, on ruuduilta nimittäin luettavissa sellaisia pistemääriä, että heikompia hirvittäisi. Jätetään pisteet nyt kuitenkin tässä julkisesti kertomatta, ettei kukaan sen takia jättäisi tulematta. ? P Aarno Pöyliö seuraa vastustajan suoritusta. Jorma Soppela ja Urho Määttä lyövät kättä hyvän heiton merkiksi. 34-35_hiomo.indd 35 22.12.2016 14.59.16
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Keskinäinen vakuutusyhtiö etua yhdessä omistamisesta Saat ilmaisen turvantason tarkistuksen ja palovakuutustodistuksen. Etuja liittojen jäsenille Ammattiliiton jäsenenä saat meiltä parhaat edut. Pysyvästi edulliset hinnat Säästät heti selvää rahaa jopa 17 % vapaaehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon (10 %) ja keskität meille vakuutuksesi (7 %). Vahinkoapuriturvasi tien päällä Vahinkoapurin avulla voit kätevästi ilmoittaa ajoneuvovahingosta heti paikan päällä. Lataa ilmainen Turvan mobiilisovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta. Kätevästi netissä Verkkopalvelumme on ilmainen ja käytössäsi joka päivä klo 7–23. Voit myös täydentää vakuutusturvaasi helposti verkkokaupasta. Kattava tuotevalikoima Meiltä saat elämän joka vaiheeseen itsellesi, perheellesi ja omaisuudellesi oikein mitoitetut vakuutukset. Joustava korvauspalvelu Ilmoita vahingosta sinulle sopivalla tavalla. Sähköisen korvauspalvelun kautta voit saada rahat tilillesi jopa päivässä. Omistajana saat etuja Vuonna 2015 jaoimme yli 9,5 miljoonaa euroa omistaja-asiakkaan etuina vakuutuksenottajille. Oletko omistaja? Jos Sinulla on vakuutus Turvassa, olet yksi keskinäisen vakuutusyhtiön omistajista. Lapsesi hyötyvät Lapsesi perivät omistaja-asiakasetusi. Olemme lähellä Pääkonttorimme sijaitsee Tampereella ja meillä on noin 50 toimipaikkaa ympäri Suomen. Langoillamme ei tarvitse roikkua Vastaamme puheluusi ripeästi ja saat reilua sekä suoraa palvelua. Palkitsemme pitkäaikaisesta asiakassuhteesta Asiakassuhteen keston mukaan kertyvä omistajaasiakasalennus: 1 vuosi –5 % alennus 5 vuotta –7 % alennus 10 vuotta –10 % alennus Palvelua valitsemallasi tavalla Meille on tärkeää henkilökohtainen ja ystävällinen asiakaspalvelu, asioitpa kanssamme sähköisesti, puhelimitse tai kasvotusten. Voit vaikuttaa Sinulla on omistajaasiakkaan vaikutusmahdollisuudet. Oletko turvassa? Voit soittaa, käydä ostoksilla verkkokaupassamme tai tulla käymään. Lähimmän Turvan toimipaikan löydät osoitteesta turva.fi 230x297_Paperiliitto_Turva_KeskinaisyysIlmoitus_2_2016.indd 1 25.2.2016 11:16:01 Aurinko nousee pohjoisesta 25.-26.5.2016 Oulu www.pohjoinenteollisuus.fi Menestymiseen tarvitsemme uusia ratkaisuja, ajatuksia ja kontakteja. Olethan mukana! Ilmoittaudu kävijäksi maksutta netissä! Mukana suurtapahtumassa: Kunnossapito | Kaivos | Sopimusvalmistus | Norrkama Yhteistyössä: Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, Vuorimiesyhdistys ry, Infra Pohjoinen, BusinessOulu ry ja SMSY PIPO ry Järjestäjä: Pääyhteistyökumppani: Yhteistyökumppani: JÄSENREKISTERI TIEDOTTAA MAKSATKO JÄSENMAKSUSI ITSE? Sinä Paperiliiton jäsen, joka maksat jäsenmaksusi itse, saat henkilökohtaista postia jäsenmaksukäytännön muuttumisesta lähiviikkoina. Huhtikuusta lähtien jäsenmaksutilin numero muuttuu ja saat käyttöösi viitenumeron. Tarkemmat tiedot saat kotiisi kirjeessä. Toimi uusien ohjeiden mukaan huhtikuusta lähtien. Olethan yhteydessä Paperiliiton jäsenrekisteriin, jos et saa asiaa koskevaa kirjettä 15.4.2016 mennessä. MISTÄ MUUTOS JOHTUU? Jäsenmaksut on tähän saakka ohjattu ammattiosastojen tilille. Käytäntö muuttuu huhtikuusta lähtien siten, että jäsenmaksut kootaan liiton tilille. Samalla etenkin jäsenmaksunsa itse maksavien jäsenten palvelu paranee. Muutos ei vaikuta niihin jäseniin, joiden jäsenmaksu peritään suoraan palkasta. Muistathan pitää jäsentietosi ajan tasalla eAsiointipalvelussa osoitteessa www.paperiliitto.fi TYÖTTÖMYYSKASSA MUUTTI Paperityöväen Työttömyyskassa on muuttanut uusiin tiloihin. Uudet tilat sijaitsevat osoitteessa Hakaniemenranta 1. Puhelinnumerot ja postilokero-osoite ovat entiset. Postiosoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. Uusi käyntiosoite: Hakaniemenranta 1, 00530 Helsinki. Yhteystiedot Työttömyysturva-asiat Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. UUSI KÄYNTIOSOITE 9.3. ALKAEN: Hakaniemenranta 1, 2. kerros, 00530 Helsinki. JÄSENASIAT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Leila Levosalo. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki 36-37_kassa-ilmoitus.indd 36 22.12.2016 14.58.17
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva 01019 5110 www.turva.fi Keskinäinen vakuutusyhtiö etua yhdessä omistamisesta Saat ilmaisen turvantason tarkistuksen ja palovakuutustodistuksen. Etuja liittojen jäsenille Ammattiliiton jäsenenä saat meiltä parhaat edut. Pysyvästi edulliset hinnat Säästät heti selvää rahaa jopa 17 % vapaaehtoisten vakuutusten maksuista, kun kuulut liittoon (10 %) ja keskität meille vakuutuksesi (7 %). Vahinkoapuriturvasi tien päällä Vahinkoapurin avulla voit kätevästi ilmoittaa ajoneuvovahingosta heti paikan päällä. Lataa ilmainen Turvan mobiilisovellus älypuhelimeesi sovelluskaupasta. Kätevästi netissä Verkkopalvelumme on ilmainen ja käytössäsi joka päivä klo 7–23. Voit myös täydentää vakuutusturvaasi helposti verkkokaupasta. Kattava tuotevalikoima Meiltä saat elämän joka vaiheeseen itsellesi, perheellesi ja omaisuudellesi oikein mitoitetut vakuutukset. Joustava korvauspalvelu Ilmoita vahingosta sinulle sopivalla tavalla. Sähköisen korvauspalvelun kautta voit saada rahat tilillesi jopa päivässä. Omistajana saat etuja Vuonna 2015 jaoimme yli 9,5 miljoonaa euroa omistaja-asiakkaan etuina vakuutuksenottajille. Oletko omistaja? Jos Sinulla on vakuutus Turvassa, olet yksi keskinäisen vakuutusyhtiön omistajista. Lapsesi hyötyvät Lapsesi perivät omistaja-asiakasetusi. Olemme lähellä Pääkonttorimme sijaitsee Tampereella ja meillä on noin 50 toimipaikkaa ympäri Suomen. Langoillamme ei tarvitse roikkua Vastaamme puheluusi ripeästi ja saat reilua sekä suoraa palvelua. Palkitsemme pitkäaikaisesta asiakassuhteesta Asiakassuhteen keston mukaan kertyvä omistajaasiakasalennus: 1 vuosi –5 % alennus 5 vuotta –7 % alennus 10 vuotta –10 % alennus Palvelua valitsemallasi tavalla Meille on tärkeää henkilökohtainen ja ystävällinen asiakaspalvelu, asioitpa kanssamme sähköisesti, puhelimitse tai kasvotusten. Voit vaikuttaa Sinulla on omistajaasiakkaan vaikutusmahdollisuudet. Oletko turvassa? Voit soittaa, käydä ostoksilla verkkokaupassamme tai tulla käymään. Lähimmän Turvan toimipaikan löydät osoitteesta turva.fi 230x297_Paperiliitto_Turva_KeskinaisyysIlmoitus_2_2016.indd 1 25.2.2016 11:16:01 Aurinko nousee pohjoisesta 25.-26.5.2016 Oulu www.pohjoinenteollisuus.fi Menestymiseen tarvitsemme uusia ratkaisuja, ajatuksia ja kontakteja. Olethan mukana! Ilmoittaudu kävijäksi maksutta netissä! Mukana suurtapahtumassa: Kunnossapito | Kaivos | Sopimusvalmistus | Norrkama Yhteistyössä: Kunnossapitoyhdistys Promaint ry, Vuorimiesyhdistys ry, Infra Pohjoinen, BusinessOulu ry ja SMSY PIPO ry Järjestäjä: Pääyhteistyökumppani: Yhteistyökumppani: 36-37_kassa-ilmoitus.indd 37 22.12.2016 14.58.17
?? | Paperiliitto ?/???? HUHTIKUUN AURINKOIS ILLE HANGILLE JÄSENHINT AAN 99 € / 2HH Hinta 2-hengen huoneessa / vrk, kun toinen henkilö Paperin jäsen. Sisältäen majoituksen aamiaisella, aamu-uinnit, Elämyskylpylä , kuntosali, osallistuminen kylpylän treeniohjelmiin ja sisäänpääsy viihderavintola an ja loman aikana lisäksi tunnin keilausta. Hinta voimassa 10.-30.4. kun minimivaraus 3 vuorokautta. Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 132 €. Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 132 €. Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 132 €. UPEA LEVIN TALVI, LUMIAKTIVIT EETIT JA ELÄMYSKYLP YLÄ HUHTIKUUN Paperiliiton tukemat hinnat Pohjantähti-leirille: Sisämajoitus Aikuinen 218 € (norm. 436 €), lapsi 109 € (norm. 218 €) 38-39_ilmo-ristikko.indd 38 22.12.2016 15.02.10
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 1/2016 täyttäneistä palkinnon sai Liisa Kesonen, Kyröskoski. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 30.3. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 2”. ? Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste Ristikon 1/2016 ratkaisu 38-39_ilmo-ristikko.indd 39 22.12.2016 15.02.11
40 | Paperiliitto 2/2016 Teksti Susanna Chazalmartin P ietarsaarelaisen Timo Pryylin kaasujalkaa polttelee. Tallissa odottelee kaksi projektia: vuoden -57 Chevrolet Bel Air ja vuoden -69 Chevrolet Camaro, joka on maalia vaille valmis. Kun ilmat hieman lämpenevät, hän nappaa 11-vuotiaan poikansa viereensä nahkapenkille ja lähtee lipumaan autolla pitkin kaupungin katuja. Autot, mopot ja moottoripyörät ovat viehättäneet Pryyliä lapsesta asti. – Muistan kun sellaisena kaasupullon kokoisena katselin innoissani kun eno värkkäsi jenkkiautojensa kanssa. Siitä se ihailu jäi. Jo paljon ennen mopoikää Pryyl purki osiin käsiinsä saamiaan mopoja, kokosi ja tuunasi ne. Myöhemmin kuvaan astuivat enduro ja motocross. Niissä lajeissa Pryyl myös kilpaili. Hän oli kyllä kokeillut kavereidensa tavoin myös jalkapalloa ja jääkiekkoa, mutta rata-ajo vei voiton. – Halusin nähdä mihin pystyn yksilölajissa. Kilpailuvietti vei mennessään. Nyt, 47-vuotiaana, Pryyl ei enää kilpaile veren maku suussa. Hän ei silti koskaan mene radalle vain aikaa tappamaan. Kun hän vetää kypärän päähänsä, on kuin ohimolle kasvaisivat pienet sarvet. – Kyllä siinä pientä kaksinkamppailua käydään muiden radalla ajavien kanssa, vaikkakin pilke silmäkulmassa. Iän ja perheen kasvamisen myötä riskien ottaminen on vähentynyt. Omat kyvyt on pidettävä mielessä, vaikka lujaa ajetaankin. Kokonaan Pryyl ei silti ole valmis luopumaan ajamisesta. Se on tärkeää vastapainoa vaativalle työelämälle. – Ainaiset säästöt näkyvät jo työmotivaatiossa ja ilmapiirissäkin. Ajaessa pääsen hetkeksi irti kaikesta siitä. Moottoriurheilu on vienyt yksinhuoltajaisältä paljon vapaa-aikaa ja siitä hän tuntee pienen pistoksen rinnassaan. Hän on kuitenkin iloinen siitä, että jo aikuistuneille pojillekin jenkkiauton kyyti kelpaa. – Tiedän, että keskimmäinenkin odottaa jo kuumeisesti, että pääsisi hyödyntämään tuoretta ajokorttiaan Chevroletin ratissa. ? P Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Autot veivät ELÄMÄÄN LAATUA ”Halusin nähdä mihin pystyn yksilölajissa.” Yö Metsä Boardin Kaskisten tehtaalla on täynnä työtä, vaikka moni luulee muuta. Teksti Mari Schildt Kuva Johannes Tervo M etsä Boardin Kaskisten sellutehtaan yövuorossa on seesteinen tunnelma. Iltavuorolta on saatu kuulla, että menossa on pitempi ajo. Moni ajattelee, että toiminta Kaskisten tehtaalta lähti valtamerilaivoilla sellukattiloiden mukana Intiaan ja Kanadaan. Kaskisten sellutehdas on silti edelleen liki sadan ihmisen työpaikka, jossa syntyy yli 1000 tonnia vuorokaudessa mekaanista sellua kartongin raaka-aineeksi. – Osa kauhajokisistakin jo ihmettelee, että mitä te siellä teette? Eikö se tehdas jo loppunut? Meillä on kuitenkin edelleen puun käsittelyä, kuorimo, tehdään puhdasta vettä ja voimalaitos pyörii, Tero Honkonen sanoo. Työaikamuodoista ja sairaskassasta Edelliseltä vuorolta on jäänyt puheenaiheita ilmaan kieppumaan. Työaikamuoto puhuttaa operaattoreita, sillä tehdas siirtyi vuodenvaihteessa pitkästä kierrosta lyhyeen. – Nyt on nopiatempoosta. Yöt menöö nopiaan ja vapaatkin, sanoo Timo Lyyski. Myös sairaskassan jäsenyyttä pohditaan. – Ei ole kukaan pitänyt palopuhetta vielä, että pitäisi liittyä. Orotan niitä kovia kakkukahveita, jolla saadaan liittymään, Juha Myllyniemi nauraa. Myllyniemelle asia tuntuu kaukaiselta, sillä kova urheilumies hiihtää talviaikaan noin 70 kilometriä viikossa. – Vaan kyllä se viisasta on että ei aiva enYÖKYÖPELIT TAUKOTILA Kaskisten yössä loistaa valo Timo Pryyl saa autoilusta vastapainoa työelämälle. 40-41_tauko.indd 40 22.12.2016 15.01.12
Paperiliitto 2/2016 | 41 nen yövuoroa hikipääs rehki ettei ole väsyny jo valamiiksi kun tulee, hän hymyilee. Konemiesten juttuja Valvomoon astuu Jussi Vuorimaa. – Kävin kentällä tutkimassa, kuuluuko ylimääräisiä kolinoita prosessista ja lentääkö massaa. Saa liikuntaa kun ramppaa rapuis eres takasi, hän sanoo. Vuorimaa kertoo, että työkavereiden kanssa täytyy pohtia tiivistevettä, koska sitä näyttää menevän runsaanlaisesti kanaaliin. – Ilmeisesti tiivisteveden vaahdossa on jotain poikkeamaa, että suodattimet menevät tukkoon. Siinä se tämä yö menee pähkäillessä tällaisia pieniä pähkinöitä, hän naurahtaa. Vuorimaa on tunnettu kiinnostuksestaan koneita ja laitteita kohtaan. Mutta niin on myös Pasi Mertala. Hänen pitkänlinjan haaveensa on moottoripyörä, Suzuki. – Nyt helpotti, kun huomasin että se, jota olin pitkään kattellut, oli netistä hävinnyt. Siitä se riemu repes, kun joku sen osti pois. Saanpahan jatkaa haaveilua, hän huokaa. Yövuorolaiset ovat sitä mieltä, että työpaikat tuntuvat nyt turvatuilta, kartonki on tulevaisuuden ala. Eikä Pohjanmaalla ole tapana ihan helposti luovuttaa muutenkaan. – Kyllä siinä sellainen tietty sitkeys on, Honkonen miettii. ? P ” Siinä se tämä yö menee pähkäillessä tällaisia pieniä pähkinöitä.” xxx ”xxx” ? Juha Myllyniemi vetää leukoja valvomon ovenkarmiin viritetyssä tangossa. Timo Lyyski (vas.), Jussi Vuorimaa, Tero Honkonen ja Pasi Mertala kannustavat. xxx TAUKOTILA Teksti Sari Kangas S yntymäpäivä oli vuoden kohokohta viimeisen kerran, kun 18 vuotta tuli täyteen. Sen jälkeen Juha Arminen on viettänyt merkkipäiväänsä vähin äänin. Työpaikalla syntymäpäivä aina paljastuu. – Samassa työvuorossa olevalla kaverillani on sama syntymäpäivä, Arminen selittää. Keskustelu kääntyy tuplasyntymäpäivään väkisinkin. Tavaksi on tullut järjestää yhteiset juhlatarjoilut omalle vuorolle eli parillekymmenelle työkaverille. Arminen on saanut jatkaa samaa perinnettä edellisestä työpaikastaan asti. Päivänsankarit työskentelivät sielläkin yhdessä, vieläpä työparina samalla koneella. Kun Wipak Avans lopetti elintarvikepakkauksia valmistaneen Euran tehtaansa kolmisen vuotta sitten, molemmat siirtyivät Jujo Thermalin paperitehtaalle. Toisaalta Arminen joka kevät odottaa juhlapäiväänsä. Sen tienoilla saa nimittäin ottaa moottoripyörän talviteloilta. – Ajan pyörällä lähinnä työmatkat. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Tuplapäivät SYNTTÄRISANKARI Juha Arminen Syntynyt: 18.3.1977 Asuinpaikka: Harjavalta Perhe: Aviovaimo Työ: Keittämönhoitaja, Jujo Thermal Oy, Kauttua Syntymäpaikka: Panelia Terveiset: Kotiväelle sekä entisille ja nykyisille työkavereille! Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Kuka valittiin vuoden 2015 parhaaksi suomalaiseksi urheilijaksi? 2. Minkä maalainen kirjailija oli Aleksandr Solzenitzyn? 3. Mikä on Barkovin NHL-seura? 4. Mikä on diadeemi? 5. Missä kaupungissa ollaan kun telmitään Tykkimäen huvipuistossa? 6. Montako varsinaista voittonumeroa arvotaan Viking-lotossa? 7. Mitkä liitot valmistelevat teollisuuden suurliiton muodostamista? 8. Missä kaupungissa Paperiliitto perustettiin vuonna 1906? 9. Minkä maalainen on Sappi Limited? 10. Minkä maalainen rockyhtye on Leningrad Cowboys? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? xxx ? xxxx Kaskisten yössä loistaa valo Työpaikalla Juha Armisen syntymäpäivä paljastuu aina. 40-41_tauko.indd 41 22.12.2016 15.01.14
?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA L iityin loppuvuodesta kuusikymppisten joukkoon. Se antaa tunnetusti oikeuden kelata elämäänsä ja valintojaan, toisin sanoen kolkutella kanssamatkaajien kyllästymisen rajoja jaarituksillaan. Tai ei kyse ei ole oikeudesta. Ikääntyminen vain rajaa vaihtoehtoja. On mahdollista muistella valintojaan, ei niinkään halua saati tarvetta pohtia tulevia. Ymmärtää kiertävänsä jo supistuvaa kehää. Tässä iässä alkaa myös kadottaa kavereita vierestä. Myös näitä nuoruuteni sävelten ja sanojen idoleita siirtyy nyt kiihtyvään tahtiin historian estradeille homeeristen hymnien, belmannilaisten epistoloitten ja tannerilaisten kuplettien väsääjien porukoihin. Tätä ruumissaattoa seuratessa havahtuu viimeistään siihen, miten iso merkitys nuorena omaksutulla musiikilla on itselle tunne-elämän tulkkina ja kokemusten kirjaajana. Hämmentävintä on huomata jonkun viisuntekijän kulkeneen kirjurina vierellään vuosikymmenestä toiseen. Eikä tämän kumppanin löytämisessä kysellä, että kumman kaa kuten tv-sarjassa. Sitä vain huomaa olevansa jonkun kaa. M inulla on eturivin paikat joulukuussa pidettävään Hectorin 50-vuotisjuhlakonserttiin. Ne olen hankkinut, koska olen elänyt elämääni Heikin kaa Palkkasoturin ajoista lähtien. On piletit siksikin, että aina olen matkaan hypännyt, kun Heikki on kiertueelle polkaissut. Herra Harma on mahdollisista matkatovereista sikäli passeli, että häneen voi turvata myös veteraanitoimittaja, joka ei kollegojensa tavoin viikkoa vanhempia asioita juurikaan muista. Hoilottamalla Norsunluutornia voi palauttaa mieleen 70-luvun luokkataistelun vuodet ja Pinnallista elämää kuittaa 80-luvun kasinohuuman iskevimmin kuin yksikään talousanalyysi. Mandoliinimies on minulle yhtä kuin valtioiden rajat mielessäni häivyttänyt Interrail-matka ja Ei mittää on 90-luvun lama. Jotkut vitsaukset, kuten sodat, varjostavat elämäämme jatkuvasti muistuttaen, että sivistyksemme on harhaa. Niinpä sitten Heikki joutuu päivittämään kaikissa konserteissaan Puolan sotilasjuntan aikana tekemänsä Euroopan korvaamalla Varsovan milloin Sarajevolla, milloin Kabulilla. Laitan siis levyn lautaselle ja hoilotan mukana: Sä olet Aleppo ja itket Pelko pukee ystävyyden mantteleihin Sä olet Eurooppa, sä pelkäät! Aika pukee luottamuksen valheen hurstiin. P Heikin kaa HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: Valmentaa jalkapallojunioreita Simpeleen Urheilijoissa. Miksi: Haluaa mahdollistaa lasten harrastamisen. Pienellä paikkakunnalla toiminta lopahtaa vetäjien puutteeseen. Kuinka usein: 6–7-vuotiaat ovat harjoitelleet kerran viikossa. Ensi kesänä aletaan pelata sarjaa. Harjoituksia on 1 tai 2 kertaa viikossa. Miten aloitti: Vehkamaata pyydettiin apuun, kun seuran vanhimmat juniorit jäivät ilman valmentajaa. Vehkamaa ohjasi porukkaa, kunnes pelaaajat siirtyivät miesten joukkueeseen. Voimavara: On itse pelannut jalkapalloa ensimmäiseltä luokalta lähtien. 30 vuodessa Vehkamaa on pelaajana ammentanut taitoja monilta hyviltä valmentajilta. Fysiikkatreeni: On ollut aina lähellä sydäntä. Hyvällä fysiikalla kompensoi monia taitopuutteita, mutta monipuolisuus on valttia. Plussaa: Vehkamaan joukkueessa pelaavat myös tämän omat pojat. Yhteinen harrastus tarkoittaa lisää yhteistä aikaa. Parasta: Lapsista näkyy kauas osallistumisen ja onnistumisen ilo. Junioreista huomaa nopeitakin kehitysaskelia. Harjoittelu ja asioiden jauhaminen tuottavat tulosta. P Iloa ja kehitystä Santtu Vehkamaa Ikä: 38 Asuinpaikka: Simpele Perhe: Vaimo sekä 6ja 7-vuotiaat pojat Työpaikka: Metsä Board, Simpele Työtehtävä: Hioja JÄSEN HARRASTAA MISTÄS TIESIT? . Tero Pitkämäki . Venäläinen . Florida Panthers . Otsanauha . Kouvolassa . Kuusi . Metalli, Paperi, Puu ja Team -liitot . Tampereella . Eteläafrikkalainen . Suomalainen Tampereella Eteläafrikkalainen Suomalainen Tero Pitkämäki oli vuoden 2015 paras urheilija. R E K A N K Y Y D IS SÄ M on kiertueelle polkaissut. häneen voi turvata myös veteraanitoimittaja, joka ei kollegojensa tavoin viikkoa vanhempia asioita juurikaan muista. Hoilottamalla sunluutornia ja Pinnallista elämää yksikään talousanalyysi. rajat mielessäni häivyttänyt Interrail-matka ja Jotkut vitsaukset, kuten sodat, varjostavat elämäämme jatkuvasti muistuttaen, että sivistyksemme on harhaa. Niinpä sitten Heikki joutuu päivittämään kaikissa konserteissaan Puolan sotilasjuntan aikana tekemänsä Euroopan korvaamalla Varsovan milloin Sarajevolla, milloin Kabulilla. Laitan siis levyn lautaselle ja hoilotan mukana: Sä olet Aleppo ja itket Pelko pukee ystävyyden mantteleihin Sä olet Eurooppa, sä pelkäät! Aika pukee luottamuksen valheen hurstiin. K Y Y D IS SÄ Reijo "Reka" Hämäläinen on 60-vuotias toimittaja Kotkasta. Takana on pitkä ura työmarkkina toimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ay-historiikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com Ymmärtää kiertävänsä jo supistuvaa kehää. pit ka m ak i.? Santtu Vehkamaa pitää fysikkatre eneistä. 42-43_tauko.indd 42 22.12.2016 15.08.21
TAUKOTILA Paperiliitto ?/???? | ?? Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 1/16 NYT LEHTIPISTEISSÄ H Mestarit vetävät vaappujaan veneen vieressä H Lisääkö sähkökenttä saalista? H Kalastusasetus: uudet alamitat H Unelmien uisteluvenettä tekemään H Etsi ottivaappu ja merkitse H Kalamimmit uistelevat huumorilla H Vuohijärvestä yli 4 kg järvilohi H Riitta säätää raksit ja saa kalaa H Panaman kaloja poppereilla H Kisaajista tuli kalaoppaita H Kokkien kalaruokaohjeita jne... 7 , 5 KG JÄRVILOHI Paperiliiton Salibandyturnaus Aika: Lauantaina 16.4. alkaen klo 10.00 Paikka: Arena Center, Sörnäisten rantatie 27, Helsinki. Pelialusta: Tara? ex Säännöt: Salibandyliiton viralliset säännöt. Peliaika 2x 15 min. Järjestäjä: Paperiliitto r.y. Joukkueet: Joukkueita max 2 / ammattiosasto. Turnausmaksu: 200€ / joukkue. Maksu on maksettava 8.4. mennessä tilille: Paperiliitto r.y., FI 47 1521 3087 1036 01. Viestikenttään ”Salibandyturnaus” ja ammattiosaston nimi. Turnausohjelma: Otteluohjelma ja aikataulu lähetetään yhteyshenkilöille viikolla 14. Ruokailu: Osallistujille tarjotaan turnauslounas. Lisäksi pelipaikalla on kahvio. Turnauspaikalla on varustemyymälä, josta voi ostaa salibandytarvikkeita. Omakustanteinen majoitus: Cumulus Hakaniemi, p. +358 95466 0100. Ilmoittautuminen 1.4. mennessä: markku.lihavainen@ paperiliitto.? tai p. 0400 759 878. Aika: 17.–19.6. Paikka: Hotelli Waltikka, Valkeakoski Ilmoittautuminen: keskitetysti ammattiosastojen kautta. Osallistujien ilmoittautumiset tulee tehdä 2.5.2016 mennessä Harri Honkalalle, mieluiten sähköpostilla, harri.honkala@upm.com tai p. 0400 313 619. Osallistumismaksu: 50 €/henkilö. Ammattiosastojen tulee maksaa osallistumismaksut keskitetysti 9.5. mennessä tilille: FI92 5494 0920 1306 24 / Paperiliiton os. Valkeakoski 45 ry. Ja toimittaa osallistujalista sähköpostilla Honkalalle. Osallistumismaksu sisältää ruokailut, järjestelyt ja ohjelman paikan päällä. Tilaisuuden järjestää Valkeakosken osasto 45 r.y. Majoitus: Kukin osallistuja tekee majoitusvarauksen itse. Varaukset suoraan Hotelli Waltikkaan 9.5. mennessä tai mökkimajoitusta tarjoavaan Apianlahden Campingiin 31.3. mennessä. Huomioi eri päivämäärät! Mainitse varatessasi ”Paperiliiton motoristit”. Lisätietoja: Katso lisätietoja majoituksesta ja tarkempi ohjelma aikatauluineen Paperiliiton ja osasto 45:n nettisivuilla. Motoristien 11. kokoontumisajot 50 €/henkilö. Ammattiosastojen tulee maksaa osallistumismaksut keskitetysti 9.5. mennessä tilille: FI92 5494 Katso lisätietoja majoituksesta ja tarkempi ohjelma Sudokun ratkaisut Nro 3 Aineisto. .......... 30.3. Ilmestyy ...........15.4. Nro 4 Aineisto. ............11.5. Ilmestyy ...........27.5. Nro 5 Aineisto. ...........14.6. Ilmestyy ............. 1.7. Nro 6 Aineisto. ...........16.8. Ilmestyy ...........31.8. Nro 7 Aineisto. ...........14.9. Ilmestyy .......... 30.9. Nro 8 Aineisto. ......... 12.10. Ilmestyy .........28.10. Nro 9 Aineisto. ........... 9.11. Ilmestyy ..........25.11. Nro 10 Aineisto. ........... 7.12. Ilmestyy ......... 23.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2016 Lauantaina 16.4. alkaen klo Keilailumestaruus 10.4. saakka, Kemi. Salibandyturnaus la 16.4. Arena Center, Helsinki. Yli 60-vuotiaiden paperiliittolaisten risteily Tukholmaan 3.–5.5. Huvipuistopäivä paperiliittolaisille perheineen la 11.6. Tykkimäki, Kouvola. Ilmoittaudu: www.paperiliitto.? viimeistään 15.5. Motoristien kokoontumisajot 17.–19.6. Hotelli Waltikka, Valkeakoski. Jäsentapahtuma Työväen Musiikkitapahtumassa la 30.7. Valkeakoski Jalkapallomestaruuskisa la 3.9. Kumpulan kenttä, Helsinki. Paperiduunarit-näyttely Työväenmuseo Werstaalla alkaen pe 21.10. Tampere. Perhepäivä Paperiduunarit-näyttelyssä la 29.10. Työväenmuseo Werstas, Tampere. 110-vuotiaan liiton jäsentapahtumia Mänttä 5 Maksuton yhteiskuljetus. llmoittautumiset 11.5. mennessä Ahti Koivu 040 180 7384 Jämsänkoski 11 Linja-autokuljetus. Lisäiedot ja ilmoittautumiset Kari Nieminen 0400 406 727 tai kari.x.nieminen@upm.com. Turku 24 Linja-automatkan hinta 10 e/henkilö, sisältyy yksi ruokailu. Lähtö 11.6. klo 7.30 Turun linjaautoaseman turistilaiturista. Ilmoittaudu 31.5. mennessä Seijalle, 050 465 9608. Rauma 42 Päiväretki: maksuton kuljetus perheille. Lähtö klo 6 tehtaan pääportilta, paluu klo 21. Kahden päivän retki 11.-12.6. Tykkimäki ja Vantaan Flamingo: osaston jäsenille perheineen. Matkan hinta 100 e/huone. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 4.5. Juha Viitalalle 040 533 0199 / juha.viitala@upm.com Kuopio 55 Maksuton linja-autokuljetus. Ilmoittautuminen 29.4. klo 14.00 mennessä, Minna Pehkonen 040 550 2018 tai Ulla-Maija Turunen 044 566 2100. Kaipola 80 Jäsenille ja samassa taloudessa asuville ilmainen kuljetus. Ilmoittautuminen viimeistään 15.5. osaston nettisivujen lomakkeella. Lisätiedot Mika Temonen, 050 919 4555 tai mika.temonen@upm.com. Hae kulttuuriapurahaa! www.paperiliitto.? Yhteiskyydillä Tykkimäelle Paperiliiton ammattiosastot järjestävät yhteiskuljetuksia liiton perhetapahtumaan Tykkimäen huvipuistoon Kouvolaan la 11.6. Muista ilmoittautua tapahtumaan 15.5.mennessä! Maksuton linja-autokuljetus. Ilmoittautuminen 29.4. klo 14.00 mennessä, Minna Pehkonen Paperiliitto täyttää pyöreitä vuosia 14.4.2016. Pitkin juhlavuotta järjestetään jäsentapahtumia ympäri Suomea. 42-43_tauko.indd 43 22.12.2016 15.08.22
SIEVI VIPER ROLLER Edelläkävijän valinta Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Viper-tuoteperheestä löydät myös jalkineet perinteisellä nauhatai tarrakiinnityksellä Boa ® -kiristysmekanismi • Pitävä ja joustava pohja • FlexStep ® -iskunvaimennus • Päällinen hengittävää ja vedenpitävää mikrokuitua • Saumaton päällisrakenne • Hengittävä 3D-dry ® -vuorimateriaali • Kevyt ja tilava varvassuoja • Teräksinen, joustava naulaanastumissuoja • Öljyä ja kemikaaleja kestävät pohjat • Antistaattinen ja ESD • Suomessa tehty Huippusuosittu ViperRoller on vastaus tinkimättömään tarpeeseen turvallisuudesta ja designista. Lähes saumattoman rakenteensa ansioista se on virtaviivainen, erittäin kestävä ja käytössä mukava, varma ammattilaisen valinta. Päällismateriaali on hengittävää ja vettä hylkivää mikrokuitua. Hengittävyyttä lisää ilmava 3D-dry ® -vuori. Kaikissa pohjaratkaisuissamme on erinomaisen iskunvaimennuksen takaavaa FlexStep ® -materiaalia. Sievi Viper vie käyttömukavuuden uudelle tasolle! VIPER_ROLLER_SUOMI_PAPERILIITTO_230x270+3_takakans_230216.indd 1 23.2.2016 11.23 44.indd 36 22.12.2016 15.09.30