Itse tehty Jyrki Kivinen tekee puusta ja metallista mitä vain. Kaikki alkoi pajupilleistä ja kaarnalaivoista. Nro 2/2018 ? 23.2.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to ”Näen muista ihmisistä, kun onnistun – se on mun juttu.” s. 24 Torillinen ääntä aktiivimallia vastaan s. 4 | Äänekoskella totutellaan uuteen työympäristöön s. 16 | Etelän puupula s. 20 1_kansi.indd 1 13.2.2018 9.56.52
Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Täyttömäärä 8 kg Äänitaso vain 65 dB Energialuokka A++ AutoDry-kosteudentunnistus EasyClean-kosteudentiivistin i-DOS pesuaineen annostelu Täyttömäärä 8 kg Energialuokka A+++ –30 % Linkous 1400 rpm Bosch-pesutorni 8 kg Arvostettu pesutorni alennettuun hintaan Norm. 1474,70 €. Pyykinpesu koneessa on kestävä hiiliharjaton moottori ja kuivausrumpu puhdistaa itse automaattisesti kosteudentiivistimensä. i-DOS-järjestelmä annostelee pesuaineen automaattisesti. Kuivaus rummun AutoDry-sensorit mittaavat vaatteiden jäännöskosteutta. Verk.com/63773 Tarjous voimassa 18.3.2018 asti. 1149 ,90 Apurahalla 60,00/kk (24 kk) Säästä 324 € ”Koneet toimineet odotetulla tavalla. Pesukoneen automaattinen pesuaineen annostelu todella hyvä ja helppoa kun ei tarvi pesuainetta laittaa joka pesuun erikseen. Monipuoliset ohjelmat myös. Kuivausrumpu kuivaa hyvin ja nopeasti. Koneet on myös aika hiljaiset. Pesutornin kotiinkuljetus ja asennus sujui myös hyvin ja siististi.” –Msk-, 16.1.2018 ”Meillä ollut nyt tämä torni jo useamman kuukauden päivittäisessä käytössä. Toiminut moitteettomasti, yksinkertainen käyttää ja hiljainen. Pesuja huuhteluaineen automaattinen annostelu on mahtava toiminto.” –Katri R, 2.1.2018 ”Rahan arvoinen ostos! -Todella helppo käyttöinen monipuolisilla ominaisuuksilla Hiljainen” –Petteri, 1.1.2018 ”Oikein loistava ostos. Hiljainen kone ja pesee pyykit nopesti speed toiminnon avulla. Käyttö yksinkertaista ja i-Dos toiminto lopettaa pesupallojen käytön (ja häviämisen) kokonaan. Kuivausrumpu on iso ja hiljainen. Iso läpinäkyvä luukku mukava ja sisälle rumpuun tuleva valo helpottaa vaatteiden poisottoa.” –Tyllerö, 5.12.2017 ”Koneet olleet nyt käytössä päivittäin lähes kuukauden. Pesu ja kuivaus molemmat esimerkillisen hyviä. Molemmat koneet hiljaisia. Pesukoneen annosteluautomatiikka säästää oikeasti vaivaa ja hermoja. Kuivurin nukkasihti kaksinkertainen ja erittäin helppo puhdistaa. Kuivaa myös osakoneellisen erittäin hyvin. Hinta ja laatu todellakin kohdillaan. Varaukseton suositus jos kaipaat hyvin toimivia ja samalla kivan näköisiä koneita moderneilla ominaisuuksilla.” –Navyranger, 11.10.2017 ”Hinta-laatusuhde on erinomainen, ja sen tarkemmin teknisiä yksityiskohtia tuntematta, on laatuvaikutelma hyvä verrattuna aiemmin käytettyihin pesukoneisiin ja kuivausrumpuihin. Toistaiseksi kombo on toiminut moitteetta. Suhteellisen hiljainen, joka lisää käyttömukavuutta, ja tärkeimpänä, tekee sen, mitä varten on valmistettu: pyykit ovat puhtaat ja kuivausrummun jälkeen kuivat. Designkin on kohtalaisen tyylikäs, joskaan sillä nyt sen kummempaa merkitystä kuin tehdä vaikutus vieraisiin, jotka käyvät vessassa samassa tilassa.” –Mieskeittiöstä, 4.12.2017 Paperi_230218_sisa?sivu.indd 1 08/02/18 12:57 2-3_sisis.indd 2 8.2.2018 13.42.33
24 ? –Ihan kaikkia voi val mentaa. Ja kaikki on mahdollista, jos treenaa, sanoo Mikko Karhusaari. 26 ? Paperiliittolaisilla on monia jäsen etuja. Katso ja ota hyöty irti. 4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Aktiivimallin vastustus sai torin täyteen. 6 Stora Ensolta merkitttävä päänavaus. 8 Riittävä uni on ratkaisevin tekijä vuorotyössä jaksamisessa. 10–15 Reportaasi Jyrki Kivisen kädet taitaa. 16 Äänekosken biotuotetehtaalla on päästy vauhtiin. 20 Sateinen syksy tyhjensi puuvarastot. 24 Mikko Karhusaari tähtää ammattivalmentajaksi. 26–29 Hiomo 26 Paperiliittolaisuudesta on paljon hyötyä. 28 Lomalle edullisesti. 30 Työttömyyskassalla on asiaa. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Omistajanvaihdos sai hymyn huulille Oulussa. 34 Uusi kolumnisti pohtii Lukunurkassa 10 000 tunnin pätevöitymisaikaa. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto 2/2018 | 3 Reima Kangas Eija Valkonen Max Steffansson 10–15 Elämäntapa Käsillä taitaja Jyrki Kivinen on käsityöläisten sukua. Hänen käsissään taipuu muun muassa puu ja metalli. Jyrkin mielestä lopputulemasta pitää pystyä olemaan ylpeä, muuten sitä ei voi päästää käsistään. 4 ?Aktiivimallia vastustava mielenosoitus keräsi 2. helmikuuta Senaatintorille reilu sata paperiliittolaista. 16 ?Kalle Sihvonen on yksi Äänekosken biotuo tetehtaan neljästä päiväprosessinhoitajasta. . Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Täyttömäärä 8 kg Äänitaso vain 65 dB Energialuokka A++ AutoDry-kosteudentunnistus EasyClean-kosteudentiivistin i-DOS pesuaineen annostelu Täyttömäärä 8 kg Energialuokka A+++ –30 % Linkous 1400 rpm Bosch-pesutorni 8 kg Arvostettu pesutorni alennettuun hintaan Norm. 1474,70 €. Pyykinpesu koneessa on kestävä hiiliharjaton moottori ja kuivausrumpu puhdistaa itse automaattisesti kosteudentiivistimensä. i-DOS-järjestelmä annostelee pesuaineen automaattisesti. Kuivaus rummun AutoDry-sensorit mittaavat vaatteiden jäännöskosteutta. Verk.com/63773 Tarjous voimassa 18.3.2018 asti. 1149 ,90 Apurahalla 60,00/kk (24 kk) Säästä 324 € ”Koneet toimineet odotetulla tavalla. Pesukoneen automaattinen pesuaineen annostelu todella hyvä ja helppoa kun ei tarvi pesuainetta laittaa joka pesuun erikseen. Monipuoliset ohjelmat myös. Kuivausrumpu kuivaa hyvin ja nopeasti. Koneet on myös aika hiljaiset. Pesutornin kotiinkuljetus ja asennus sujui myös hyvin ja siististi.” –Msk-, 16.1.2018 ”Meillä ollut nyt tämä torni jo useamman kuukauden päivittäisessä käytössä. Toiminut moitteettomasti, yksinkertainen käyttää ja hiljainen. Pesuja huuhteluaineen automaattinen annostelu on mahtava toiminto.” –Katri R, 2.1.2018 ”Rahan arvoinen ostos! -Todella helppo käyttöinen monipuolisilla ominaisuuksilla Hiljainen” –Petteri, 1.1.2018 ”Oikein loistava ostos. Hiljainen kone ja pesee pyykit nopesti speed toiminnon avulla. Käyttö yksinkertaista ja i-Dos toiminto lopettaa pesupallojen käytön (ja häviämisen) kokonaan. Kuivausrumpu on iso ja hiljainen. Iso läpinäkyvä luukku mukava ja sisälle rumpuun tuleva valo helpottaa vaatteiden poisottoa.” –Tyllerö, 5.12.2017 ”Koneet olleet nyt käytössä päivittäin lähes kuukauden. Pesu ja kuivaus molemmat esimerkillisen hyviä. Molemmat koneet hiljaisia. Pesukoneen annosteluautomatiikka säästää oikeasti vaivaa ja hermoja. Kuivurin nukkasihti kaksinkertainen ja erittäin helppo puhdistaa. Kuivaa myös osakoneellisen erittäin hyvin. Hinta ja laatu todellakin kohdillaan. Varaukseton suositus jos kaipaat hyvin toimivia ja samalla kivan näköisiä koneita moderneilla ominaisuuksilla.” –Navyranger, 11.10.2017 ”Hinta-laatusuhde on erinomainen, ja sen tarkemmin teknisiä yksityiskohtia tuntematta, on laatuvaikutelma hyvä verrattuna aiemmin käytettyihin pesukoneisiin ja kuivausrumpuihin. Toistaiseksi kombo on toiminut moitteetta. Suhteellisen hiljainen, joka lisää käyttömukavuutta, ja tärkeimpänä, tekee sen, mitä varten on valmistettu: pyykit ovat puhtaat ja kuivausrummun jälkeen kuivat. Designkin on kohtalaisen tyylikäs, joskaan sillä nyt sen kummempaa merkitystä kuin tehdä vaikutus vieraisiin, jotka käyvät vessassa samassa tilassa.” –Mieskeittiöstä, 4.12.2017 Paperi_230218_sisa?sivu.indd 1 08/02/18 12:57 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Mika Kanerva Juha Sinisalo 20 Märkä syksy aiheutti puupulan tehtaille. M ar ja an a M al ka m ak i 2-3_sisis.indd 3 13.2.2018 15.36.47
4 | Paperiliitto 2/2018 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen S AK:n 2. helmikuuta järjestämällä mielenilmauksella tuettiin työttömyysturvan aktiivimallin perumista koskevaa kansalaisaloitetta. Kansalaisaloite keräsi parissa kuukaudessa yli 140000 allekirjoitusta. Mielenilmauksella SAK:laiset ammattiliitot halusivat antaa tukensa sille, että aloite saa eduskunnassa kunnon käsittelyn. Mielenilmauksessa pidetyt puheet ja yleisölle jaettujen ämpäreiden rummutus veivät työttömien ääntä tien toiselle puolelle valtioneuvoston linnaan ja aina Arkadianmäelle eli eduskuntaan saakka. Railakkuuden takaa kumpusi pettymys. Työnantajia kohtaan rikottu myös Se, että työnantajat ovat olleet aktiivimallin suhteen hiljaa, ihmetytti mielenilmaisuun osallistunutta Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhalaa. – Työntekijäja työnantajaosapuolet ovat työehtosopimuksilla omalta osaltaan pitäneet kiinni kilpailukykysopimuksessa sovituista ehdoista. Ehkä tässä olisi myös Metsäteollisuus ry:llä paikka vedota maan hallitukseen, jotta se edelleen noudattaisi yhdessä sovittua sopimusta, Vanhala pohti. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta nosti puheessaan esiin palkansaajille rasÄäni kantoi työttömille Mielenilmaus oli kuuluva viesti maan hallitukselle perua aktiivimalli. O li puhe sitten urheilusta tai taloudesta, usein tulokset puhuvat puolestaan. Näin tekevät myös kolmen suurimman metsäyhtiön tulokset vuodelta 2017. Tulokset ovat hyvä uutinen koko Suomelle ja etenkin meille paperiliittolaisille. Jokainen tietää, ketkä ovat tulosten varsinaiset aikaansaajat, vaikka tulostiedotteissa heitä ei juuri huomioitu – yhtiöistä vain Stora Enso antoi kiitosta myös työntekijöille. Tulokset puhuivat vahvasti sen puolesta, että tekijät olivat enemmän kuin nollakorotuksen arvoisia, vaikka työnantaja toisin yritti ajatella. Maan hallitus perusti parlamentaarisen yritystukien uudistamista pohtivan työryhmän ja nimitti 2.11.2017 varapuhemies Mauri Pekkarisen sen puheenjohtajaksi. Työryhmän tehtävänä on laatia tiekartta yritystukien uudistamiseksi. Tämän työryhmän työn lopputulos voi tarkoittaa muutoksia yhtiöiden tuloksiin. Mikäli työryhmä päättää esittää leikkauksia metsäteollisuuden saamiin tukiin, voivat yhtiöt tehdä kovia liikkeitä. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kertoo Talouselämä-lehden haastattelussa (10.2.2018) mitä tapahtuu, jos yritystukiin kosketaan: ”Ei sitä menetyksen suuruutta pysty arvioimaan. Se tarkoittaa, että investointeja ei tule Suomeen. Myös UPM:n nykytehtaiden ja tuotantolaitosten kilpailukyky heikkenee.” Tämä uhkaus tarkoittaa, että työryhmän olisi syytä tehdä nyt sellaisia linjauksia, että työpaikat säilyvät tulevaisuudessakin Suomessa. Samalla pitää saada pysyvä ratkaisu jatkuvalle keskustelulle tukijärjestelmästä. Uhkailu ei ole rakentavaa keskustelua, mutta nämä uhkakuvat työryhmä joutuu ottamaan huomioon, kun se tekee esityksensä. Tulokset puhuvat puolestaan myös tulevaisuudessa.? P Antaa tulosten puhua PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Panostan kunnolla osaston pilkki kisoihin. KUORIMO Senaatintorille tulivat Aino Pohjoisaho, Pekka Peltomaa, Ari Veijola, Esa Pohjoisaho, Otto Hiltunen, Niina Alajarva ja Satu Weman Oulusta sekä Kemin Veitsiluodossa työuransa tehnyt Antti Hietala, joka asuu nykyisin Keravalla. Pitää saada pysyvä ratkaisu jatkuvalle keskustelulle tukijärjestelmästä. 4-5_kuorimo.indd 4 13.2.2018 12.58.32
KUORIMO Paperiliitto 2/2018 | 5 kaan kilpailukykysopimuksen, jonka mukaan hallitus ei enää leikkaisi työttömyysturvaa. – Aktiivimalli valitettavasti näin tekee ja on suuri riski, että monet joutuvat kohtaamaan sen mukaisen vajaan viiden prosentin leikkauksen. Sitä me emme voi hyväksyä. Sopimuksista on pidettävä kiinni ja sopimuksia kunnioitettava. Työttömyysturvaleikkauksista on luovuttava, painotti Eloranta. Paperiliittolaiset mukana Järjestäjät olivat tyytyväisiä, että nopealla aikataululla järjestettyyn tapahtumaan tuli osallistujia runsaasti ja ympäri Suomea. Poliisin arvion mukaan Senaatintorille kokoontui läÄäni kantoi työttömille hes 8000 ihmistä. Heidän joukossaan oli yli sadan hengen joukko paperiliittolaisia. Aktiivimallin epäoikeudenmukaisuus sai liikkeelle väkeä Oulua ja Kemiä myöten. Otto Hiltunen matkusti kymmenen muun Oulun osaston jäsenen kanssa yöjunalla Helsinkiin. – Tuodaan työttömien ääni tänne torille. Kyllä me ollaan huolissaan aktiivimallista, mitä se meidän työttömien kannalta tarkoittaa, Hiltunen sanoi. Kokonaisuus unohtuu Vahtolainen Hannu Syrjälä, 61, jäi työttömäksi Turun kirjekuoritehtaalta vuonna 2011. Aktiivimalli oli niin iso paukku, että Syrjälä lähti ensimmäistä kertaa mukaan mielenilmaukseen. Syrjälää harmittaa, ettei työllistämistoimissa nähdä kokonaisuutta. Hän itse oli työnohjaajana Turun ammatti-instituutissa metallityön linjalla kolme kuukautta eläkevakuutusyhtiön kustantamassa työkokeilussa. Oppilaitoksella ei ollut varaa palkata Syrjälää, vaikka tarve ohjata nuoria yksilökohtaisesti tuntuu kasvaneen. – Siinä olisi voitu säästää minun palkkani moninkertaisesti yhteiskunnan palveluissa, jos yksi nuori lisää olisi saatu ammattiin ja pois syrjäytymisvaarasta, Syrjälä pohtii. Syrjälä seuraa valppaana, mitä mielenilmauksesta seuraa. Päättäjien on nähtävä, että kansa on tosissaan. – Ihan varmaan lähden myös uudestaan, jos tämän asian puitteissa tarvitsee, Syrjälä vakuuttaa. ? P ?Ääni työttömältä. Hannu Syrjälä osallistui elämänsä ensimmäistä kertaa mielenosoitukseen. Syrjälää harmittaa, ettei työllistämistoimissa nähdä kokonaisuutta 4-5_kuorimo.indd 5 13.2.2018 12.58.33
KUORIMO 6 | Paperiliitto 2/2018 Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiteollisuuden työehtosopimuksen avaama uusien tessien sarja valmistunee, kun Paperiliiton hallitus käsittelee viimeiset kolme yrityskohtaista neuvottelutulosta 22. helmikuuta. Paperinkeräyksen, Coveris Rigidin Finlandin ja Huhtamäen kanssa saatujen neuvottelutulosten mukaan palkkoja korotetaan yleisen linjan mukaan eli noin 1,6 prosenttia vuodessa, ja ne kaikki sisältävät yleiskorotuksen ja paikallisen erän. Korotukset on muutettu senttimääräisiksi huomioiden alan ja sopimuksien keskipalkkaus. Ratkaisuilla korotetaan lisäksi työehtosopimuksiin sovittuja erillisiä lisiä. Kaikkiin neuvottelutuloksiin tuli kirjaus keskusjärjestösopimusten noudattamisesta osana työehtosopimusta. Lisäksi saatiin parannuksia henkilöstön edustajien asemaan sekä muutosturvaan. Hyväksymisen jälkeen sopimukset ovat voimassa kaksi vuotta 31.1.2020 saakka, paitsi Coveriksella vuoteen 2021, jos sopimatta jäänyt kolmannen vuoden palkkojen kustannusvaikutus saadaan ratkaistua toisen vuoden lopulla.? P Kahdenvälistä yhteistyötä Pohjoismaat: Paperiliitto ja sen ruotsalainen sisarliitto Pappers ovat sopineet keskinäisen yhteistyönsä tiivistämisestä. – Pohjoismainen yhteistyö keskittyy nyt Suomen ja Ruotsin välille, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Tähän saakka mukana olleiden Tanskan ja Norjan paperialan ammattiliittojen roolit ovat muuttuneet ja pohjoismaisen yhteistyön tarve pienentynyt. Yhteisiä työnantajia ei maiden välillä enää juuri ole, kuten Suomella ja Ruotsilla edelleen on. – Meillä on Paperiliiton kanssa kyseessä yhteiset edut ja on tärkeää, että me puhumme asioista samalla tavalla työnantajille, jotka toimivat molemmissa maissa, perustelee Pappersin puheenjohtaja Matts Jutterström. Vanhala ja Jutterström pitävät tärkeänä maiden välistä yhteistyötä myös vaikuttamisessa EU:n suuntaan. Biohankkeita viriämässä Biotalous. Biotuotehankkeita etenee ja uusia syntyy. Finnpulpin biotuotantolaitoksen asemakaava sai vahvistuksen Kuopiossa. Se on toteutuessaan maailman suurin havusellutehdas ja se käynnistyisi vuonna 2021. Hanke voi nyt edetä, sillä korkein hallinto-oikeus hylkäsi asemakaavan muutokseen tulleet valitukset. Kuopion Sorsasalossa sijaitsevan tontin katsotaan soveltuvan biotuotantolaitoksen käyttöön. UPM puolestaan selvittää biopolttoaineiden kehittämisvaihtoehtoja ja aloittaa ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) mahdollisen biojalostamon rakentamisesta Kotkan Mussaloon. Kyseessä on UPM:n mukaan vasta varhainen esiselvitysvaihe, johon vaikuttavat myös kansalliset ja EU:n biopolttoaineita koskeva päätökset. YVA-prosessi kestää yleensä noin vuoden. Suunnitellussa biojalostamossa käytettäisiin eri raaka-ainepohjaa ja teknologiaa kuin UPM Lappeenrannan biojalostamossa. Kotkassa valmistettaisiin noin 500 000 tonnia kehittyneitä liikenteen polttoaineita useista kestävistä raaka-aineista. SILPPUA Paperiliiton työehtosopimuskierros eteni loppusuoralle. Stora Enso teki sen Teksti Eeva Eloranta-Jokela S tora Enso teki merkittävän päänavauksen allekirjoitettuaan tammikuussa ensimmäisenä Suomeen rekisteröitynä yrityksenä globaalin puitesopimuksen kansainvälisten ammattijärjestöjen kanssa. Puitesopimus määrittää perusperiaatteet, joita noudatetaan muun muassa ihmisoikeuksiin, yhdenvertaisuuteen, lapsityövoimaan, työntekijöiden oikeuksiin ja työskentelyolosuhteisiin. – Stora Ensolla on halua huolehtia toimintansa eettisyydestä ja turvata henkilöstön hyvinvointi kaikissa heidän toimintakulttuureissaan, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Hän on yksi sopimuksen allekirjoittaneiden ammattijärjestöjen edustajista. Vanhala uskoo, että Stora Enso näyttää sopimuksellaan esimerkkiä muillekin suomalaistaustaisille yrityksille. – Sekä kansainväliset ammattijärjestöt että suomalaiset ammattiliitot ovat kannustaneet globaaleja yrityksiä sitoutumaan toiminnassaan asiallisten työolosuhteiden järTyöntekijöiden oikeuksia koskevien maailmanlaajuisten sopimusten pään avasi Suomeen ja metsä teollisuu teen Stora Enso. Stora Enson henkilöstön määrä maailmanlaajuisesti jestämiseen. Paperiliitto ja muut Stora Enson kotimaan yksiköissä vaikuttavat ammattiliitot arvostavat korkealle Stora Enson päänavausta, Vanhala toteaa. Stora Enson tehtaissa Suomessa työskentelee jäseniä Paperiliitosta, TeollisuusliitosJyrki Sotin työpaikalle Coverikselle saadaan uusi tes. Työehtosopimukset koossa Uruguay 340 Muut Euroopan maat 3 700 Brasilia 480 Yhdysvallat 90 ?Pappersin puheenjohtajan Mats Jutterströmin mielestä puitesopimus vasta aloittaa työn. Reima Kangas Lähde: Stora Enso 6-7_kuorimo.indd 6 13.2.2018 16.03.59
KUORIMO Paperiliitto 2/2018 | 7 Moniosaajien maailma T utustuttiin sukulaisen kanssa Kalasataman terveysja hyvinvointikeskukseen. Kysehän ei siis ole kylpylästä, vaan entisaikojen terveyskeskuksesta. Erona se, että tätä uutta ei osannut käyttää. Ilmoittautumisessakin oli neljä opasta, jotka antoivat käteen kartat, joiden avulla ei olisi pitänyt eksyä. Lopulta päästiin luomenpoistoon, jossa konsultoiva lääkäri kertoikin puhelimitse, että nämä hommat hoiLääkäri kertoi, että nämä hommat hoidetaan nykyään itse. SUORAA PUHETTA detaan nykyään itse, joko veitsellä leikaten tai karhunlangalla kuristamalla. Kätevää. YouTubesta löysin myös ohjeet umpisuolenpoistoon omassa autotallissa (onnistunee myös taloyhtiön pyykkituvassa). Mihin tässä enää ammattilaista tarvitaan. Netti auki ja K-raudasta välineet. Ennen operaation aloittamista kipaisen vielä tarvittavat puudutteet lähibaarista, Itä-Helsingissä kun asutaan. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies antaa järjestölle välineitä ylläpitää työntekijöiden oikeuksia kaikkialla yhtiön kansainvälisissä toiminnoissa. Sanches kutsui sopimuksen allekirjoitustilaisuudessa myös muita kartongin, sellun ja paperin valmistajia seuraamaan Stora Enson esimerkkiä. Puitesopimus tarkoittaa, että 35 maassa toimiva Stora Enso ja kolme kansainvälistä ammattiliittoa aloittavat yhteistyön, jolla ne voivat vahvistaa työntekijöiden perustavanlaatuisia oikeuksia yhtiön kaikissa toiminnoissa. – Pyrimme luomaan työntekijöillemme työympäristön, jossa jokaista kohdellaan kunnioittaen ja oikeudenmukaisesti. Teemme jatkuvaa työtä varmistaaksemme, että kaikki yksikkömme toimivat niille asetettujen vaatimuksien mukaisesti. Allekirjoittamalla maailmanlaajuisen puitesopimuksen haluamme osoittaa sitoutuneisuuttamme ja ottaa edistysaskeleita tässä tärkeässä asiassa, sanoo Stora Enson toimitusjohtaja KarlHenrik Sundström yhtiön tiedotteessa. Puitesopimus Stora Enson, teollisuusliittojen kattojärjestön IndustriALL Global Unionin, palvelualojen maailmanliiton UNI Global Unionin ja rakennusja puuteollisuuden työntekijöiden kansainvälisen järjestön Building and Wood Workers’ Internationalin kanssa allekirjoitettiin 19.1. kansainvälisen työjärjestön ILO:n pääkonttorissa Genevessä.? P ta, Sähköliitosta ja Ammattiliitto Prosta. Ruotsin paperityöläisten liiton Pappersin puheenjohtajan Matts Jutterströmin mielestä puitesopimus vasta aloittaa työn, joka toisaalta laajentaa yhtiön sosiaalista vastuuta kaikkiin maihin mutta myös parantaa ayliikkeen toimintamahdollisuuksia järjestäytymistä vastustavissa maissa. Työntekijän perusoikeuksia IndustriALL Global Unionin pääsihteerin Valter Sanchesin mukaan globaali sopimus Tuotanto: Investoinnit Euroopassa näkyivät vuonna 2017 metsäteollisuuden tuotantoluvuissa. Metsäteollisuuden tuotantoa kasvatti vahva kysyntä Kiinassa. Suomalaisyhtiöiden tuotteiden kysyntää lisäävät muun muassa kaupungistuminen ja elintason nousu, summaa Metsäteollisuus ry. Sellun tuotanto kasvoi viime vuonna 3,3 prosenttia 7,7 miljoonaan tonniin verrattuna edeltävään vuoteen. Investoinnit sellun tuotantoon näkyvät tuotannossa täysimääräisesti kuitenkin vasta vuonna 2019. Tuoreet investoinnit näkyvät myös kartongin tuotannossa, joka kasvoi peräti 8,6 prosenttia 3,6 miljoonaan tonniin. Kaikkiaan Metsäteollisuuden investoinnit kasvoivat noin miljardiin euroon vuodessa. Metsäteollisuuden mukaan paperin tuotanto pieneni 2,3 prosenttia 6,7 miljoonaan tonniin. Suunta jatkuu, sillä paperin kysyntä supistuu trendinomaisesti ja suomalaisyhtiöiden päämarkkina-alueella Euroopassa on ylikapasiteettia. Kun tarkastellaan vuoden 2017 viimeistä neljännestä, kasvoi sellun tuotanto loka–joulukuussa 6,2 prosenttia eli kahteen miljoonaan tonniin. Kartongin tuotanto kasvoi samassa ajassa peräti 10,5 prosenttia 0,9 miljoonaan tonniin. Paperin tuotanto pienentyi neljännen neljänneksen aikana kaksi prosenttia 1,6 miljoonaan tonniin. Lähde: Metsäteollisuus ry SILPPUA Investoinnit lisäsivät tuotantoa ”Pyrimme luomaan työntekijöillemme työympäristön, jossa jokaista kohdellaan kunni oittaen ja oikeudenmukaisesti.” Laos (koepuuviljelmä) 130 Suomi 6 700 Suomi 26 % muut maat 2 % Venäjä 1 100 Ruotsi 5 100 Puola 1 900 Saksa 1 500 Kiina 5100 Ruotsi 20 % Kiina 20 % Puola 8 % Saksa 4 % Venäjä 4% muut Euroopan maat 15% Henkilöstön määrä eri maissa* *)ei sisällä Montes del Platan ja Veracelin 50%:sti omistettujen tehtaiden henkilöstöä 6-7_kuorimo.indd 7 13.2.2018 16.03.59
KUORIMO 8 | Paperiliitto 2/2018 ideoista liittyi terveelliseen ja monipuoliseen ruokaan. Nyt idea on myös toteutumassa: pian Kaipolan ja Jämsänkosken tehtaiden työntekijöiden on mahdollista tilata aterioita ateriapalvelun kautta. – Vuorotyöläiset pääsevät hurjan huonosti syömään ruokalaan, kun tauotukset ovat pielessä, eikä ruokala ole edes auki kuin päiväsaikaan. Sitten sitä puputetaan leipää tai tilataan paikallisesta pitseriasta roskaruokaa. Palkitsemisen kautta Toinen Rantasen ideoista koski työvuoroja. – Työvuoroissa pitäisi olla enemmän joustoa. Jokaisen työntekijän pitäisi saada vaikuttaa siihen tekeekö lyhyttä vai pitkää kiertoa. 12-tuntistakin haluttaisiin kokeiluun. Mutta aina, kun näistä yritetään neuvotella, työnantaja on vastaan. Kolmas idea liittyi palkitsemiseen. Rantasen mielestä työnantaja voisi palkita työntekijän, kun hän saavuttaa jonkin hyvinvointia tukevan tavoitteensa. – Jokaisella on omantasoisiaan tavoitteita. Palkinto voisi tulla, kun vaikkapa lopettaa alkoholinkäytön, alkaa kävellä portaita tai juoksee maratonin. Riittävästi unta Terveelliset elämäntavat eivät kuitenkaan paljon auta, jos nukkumisen kanssa on ongelmia. Työterveyslaitoksen työaikatutkija Tarja Hakola korostaa, että riittävä uni on vuorotyöhön sopeutumisessa kaiken a ja o. Nukkuminen liittyy puolestaan kiinteästi työaikamuotoon. Jaksamista vuorotyöhön Hyvä uni, monipuolinen ravinto ja säännöllinen liikunta auttavat vuorotyöhön sopeutumisessa. Suojelu valvoja Jarkko Rantanen keksi, että ateriapalvelu olisi hyvä vaihtoehto pitsalle ja leivänpuputukselle. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Henry Moilanen J ämsänkosken ja Kaipolan tehtailla suojeluvalvojana työskentelevän Jarkko Rantasella on parikin käytännön ideaa siihen, miten vuorotyön kuormitusta voisi keventää hyvinvointia lisäämällä. Hän kehitti palkittuja ideoitaan ammattiosaston työhyvinvointikilpailussa. Yksi xxx ?Jarkko Rantasen ideasta Kaipolan ja Jämsänkosken tehtailla voi pian tilata aterioita työpaikalle ateriapalvelun kautta. ”Vuorotyöläiset pääsevät hurjan huonosti syömään ruokalaan, kun tauotukset ovat pielessä.” 8-9_kuorimo.indd 8 13.2.2018 10.14.06
KUORIMO Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara 123rf S aksasta uutisoitiin IG Metallin, eli suomalaisittain Saksan metalliliiton, solmineen työehto-sopimuksen, jossa työntekijöillä on mahdollisuus perhesyistä lyhentää työaikaansa 28 viikkotuntiin, jolloin palkka laskee suhteessa tehtyyn työaikaan. Suomessa samansuuntainen mahdollisuus löytyy työsopimuslaista, joka antaa mahdollisuuden lyhentää työaikaa lapsen hoitamiseksi osittaista hoitovapaata käyttämällä 30 viikkotuntiin. Ihan tyhjästä määräys ei saksalaisille rautakourille tullut. Arcelor-Mittalin terästehtaalla Eisenhüttenstadissa lyhennettiin jo joitakin vuosia sitten työaikaa 32 viikkotuntiin kysynnän laskiessa. Kun kysyntä myöhemmin elpyi, noin 80 % työntekijöistä halusi kuitenkin jatkaa lyhyempää työaikaansa. Nyt solmitussa työehtosopimuksessa mahdollistettiin jousto mo-lempiin suuntiin. Vastineeksi mahdollisuudelle lyhentää työaikaa työnantaja halusi myös oikeuden sopia työntekijöiden kanssa viikkotyöajan pidentämisestä 40 tuntiin. Suomalaista metsäteollisuutta ajatellen voisi pohtia, olisiko 12 tunnin työvuoron lisäksi aika keskustella jälleen myös kuudennen vuoron perustamisesta, jos yhteinen tahtotila paikallisesti löytyy. Kun tupa on maksettu ja käenpoikaset lentäneet maailmalle, voi monta työntekijää kiinnostaa rahaa enemmän lisääntyvä vapaa-aika ja sitä kautta parempi työssäjaksaminen. Kolikolla on kuitenkin myös kääntöpuolensa. Palvelualoilla repaleiset työviikot ja vajaat viikkotunnit ovat karua arkea jo nyt. Karua sen vuoksi, että työstä saatava korvaus ei riitä elämiseen. Monille nollasopimuksella työskenteleville 28 työtunnin viikko olisi siunaus, se tavallisen ihmisen lottovoitto tai bonuspalkinto. On aivan selvää, että jo tekniikan kehittymisen takia työn jakamisesta tullaan keskustelemaan työmarkkinoilla yhä enemmän. Tässä keskustelussa olisi syytä kiinnittää huomiota myös työn tulosten jakamisen oikeudenmukaisuuteen. Vapaa-ajan mielekäs käyttäminen edellyttää aina myös riittävää aineellista toimeentuloa.? P Paperiliitto 2/2018 | 9 – Tutkimusten mukaan lyhyt kierto on monelle helpoin, ja siksi tehtailla suositaan sitä. Lyhyen kierron aikana elimistön univalverytmin ei tarvitse sopeutua yövuoroon, vaan se pysyy koko ajan päivärytmissä. Näin tarvitaan myös työajan ulkopuolella vähemmän niitä vippaskonsteja, jotka auttaisivat jaksamaan työssä. – Pitkässä kierrossa keho puolestaan sopeutuu yövuoroon, ja rytmi on joka kerran vuoron muuttuessa säädettävä uudestaan, Hakola selvittää. Lyhyttä vai pitkää? Jarkko Rantasen ja monen muunkin työntekijän kokemus lyhyestä ja pitkästä kierrosta poikkeaa työaikatutkijan näkökulmasta. – Lyhyessä kierrossa pää on jatkuvasti sekaisin, koska rytmi on liian hätäinen. Työntekijä ei myöskään ota yövuoroa tosissaan, ja sinnittelee vähillä unilla. Pitkässä kierrossa rytmiin ehtii asettua, ja yövuoroihinkin on valmistauduttava. Rantanen kuitenkin lisää, että yhtä ainoaa oikeaa työaikamuotoa ei ole – se, mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. 47-vuotias Rantanen on tehnyt 25-vuotisen työuransa aikana kaikkia mahdollisia työaikamuotoja. Nyt hän tekee 3/7:ää ja lyhyttä kiertoa. Rantanen on pärjännyt vuorotyössä hyvin, sillä hänellä ei ole nukkumisen kanssa ongelmia ja hän pitää kiinni terveistä elämäntavoista. – Liikunnan harrastaminen menee joskus vähän överiksikin, Rantanen naurahtaa Kirkasvalo ja syöpäriski Moni hakee pimeimpään vuodenaikaan apua yli 2500 luksin kirkasvalosta, joka helpottaa sisäisen kellon rytmittämistä ja nukkumista. Myös Työterveyslaitoksen opas Hyvinvointia vuorotyöhön suosittaa hakeutumaan kirkkaaseen, 2000–6000 luksin, keinovaloon lyhyessä kierrossa yötyövuoron lopputunneilla ja ennen nukkumaanmenoa. Oppaan mukaan pitkän kierron yövuoroissa kirkkaalle keinovalolle altistuminen yöllä helpottaa puolestaan yövuororytmiin sopeutumista. Hakola toppuuttelee keinovalon käyttöä, koska sen on uusimpien tutkimusten mukaan havaittu lisäävän rintasyöpäriskiä. – Normaali valaistus riittää. Minusta valohoito vuorotyössä on pulmallinen, enkä lähtisi sitä erityisesti suosittelemaan. Uusi rintasyöpätutkimus vähentää haluja suositella kirkasvalohoitoja nimenomaan yöllä. Lisäksi valojärjestelyt voivat olla työpaikalla myös hankalia ja kalliita toteuttaa. – Päivätyötä tekevät voivat kyllä hyötyä aamuvalosta, tosin tässäkin tapauksessa yksilöllisesti.? P Jaksamista vuorotyöhön Kohti lyhyempää työviikkoa PITUUSLEIKKURI Monta työtekijää voi kiinnostaa lisääntyvä vapaa-aika. xxxxxx Lyhyt kierto: ?Mene nukkumaan heti yövuoron jälkeen. ?Viimeisen yövuoron jälkeen nuku vain muutama tunti. ?Vältä nokosia, paitsi ennen ensimmäistä yövuoroa. Pitkä kierto: ?Siirrä unta vähän myöhemmäksi tai nuku kahdessa osassa. ?Vältä kirkasta valoa klo 5 – 12 esimerkiksi käyttämällä aurinkolaseja palatessasi töistä. ?Katso lisää vinkkejä Työterveys laitoksen oppaasta Hyvinvointia vuorotyöhön. Löytyy sivulta: issuu.com/ tyoterveyslaitos/ docs/ hyvinvointia_ vuorotyohon_ opas_10-11 8-9_kuorimo.indd 9 13.2.2018 10.14.07
10 | Paperiliitto 2/2018 HARRASTUS Tekijän kädet Jos jotain käsistään päästää, siitä pitää pystyä olemaan ylpeä, sano o Jyrki Kivinen. Hän on valkeakoske laisten käsityöläisten sukua molemmilta puolilta. Jyrki Kivinen sanoo olevansa näpertelijä: Se kiinnostaa, mikä vaatii keskittymistä ja aikaa, ku ten korujen tekeminen. Teksti Mari Schildt Kuvat Reima Kangas 10-15_pääjuttu.indd 10 12.2.2018 14.22.29
”Saattaa olla, että huomaan tehneeni viisi tai kuusi tuntia putkeen ilman taukoja.” S en päivän valkeakoskelainen Jyrki Kivinen muistaa elävästi runsaan 40 vuoden takaa. Kivinen oli neljän tai viiden vanha, ja hoidossa muorin ja vaarin luona, kun äiti teki tehtaassa vuorotöitä. Pienellä pojalla oli yksi esikuva ylitse muiden: Vaari, jonka käsissä syntyi mitä tahansa ja joka osasi korjata, jos jotain meni rikki. Sinä päivänä vaarilla oli Jyrkille lahja. Vaarin sodan ja rauhan nähneet kädet laskivat Kivisen pieniin käsin työkalun, jonka kautta hänen elämänsä sai suunnan. Sinä päivänä hän sai oman puukon. – Se oli hieno juttu, ja sitä myöten selvä. Ensin tehtiin vaarin kanssa pajupillejä ja kaarnalaivoja. Sitten jousipyssyjä ja sen nuolia. Puukko oli ja sen kanssa menin pihalla ja touhusin. Ei sitä sen enempää vahdittu. Kyllä sillä tietysti haavoja tuli, mutta se oli elämää, Kivinen muistelee. Sukupolvien ketjussa Näillä geeneillä Kivisellä tuskin olisi ollut muuta mahdollisuutta: Äiti oli ompelija ja isä metallimies, käsityöläisiä molemmat. Kahden käsityösuvun ominaisuudet rikastuivat yhteen poikaan, joka koulun käsityötunneilla ehti enemmän kuin muut, tutki ja kokeili kaikki koulun teknisen työn luokan mahdollisuudet. Yläasteella hän hurahti metalliin, työsti ja takoi. Kivistä ajoi oma halu hakea tietoa ja kokeilla. Opettajalla ei ollut kymppiä enempää antaa arvosanaksi käsitöistä. Kun peruskoulu loppui, oli aika miettiä mitä tehdä. Metalli oli Kivisen mielestä se, mitä hän halusi jatkaa. Hän pääsi taideteolliseen oppilaitokseen Mynämäelle Turun lähelle taidetakojalinjalle, mutta nuoren pojan mielessä seinä nousi pystyyn. Valkeakoskella oli elämä, kaverit ja tyttöystävä, eikä hän halunnut lähteä. Hän jatkoi metallilinjalla Valkeakoskella ammattikoulussa ja oli sen jälkeen töissä paikallisissa metallialan yrityksissä. – Kun hain sitten Lotilaan kouluun, se kääntyi niin, että jouduin koneistuspuolelle, eikä se kiinnostanut minua silloin. Olin sitäkin tehnyt jo työkseni siinä vaiheessa. Otin lopputilin ja lähdin Säterille, hän kertoo. Siitä alkaa Kivisen parinkymmenen vuoden putki mekaanisena asentajana. Viskoosikatkokuituvalmistaja Säteri meni konkurssiin vuonna 2008, kun kiinalaisomistajat olivat ensin tyhjentäneet perinteikkään teollisuusyrityksen kassan. Kivinen istui sohvalla ja mietti, mitä sitä elämässään seuraavaksi alkaisi tekemään. Hän ehti olla työttömänä pari kuukautta, kunnes lähti opiskelemaan sähköautomaatiota. Sen jälkeen hän on ollut töissä mekaanisena asentajana Valkeakoskella pahvilaatikoita ja aaltopahvipakkauksia valmistavalla Adaralla. HARRASTUS 12 | Paperiliitto 2/2018 ?Kiven istu tus. Puristin, hopeasor mus ja kiven istutus työ kalu ovat itse tehtyjä. ? Alakerran miesluo laan Jyrki Kivinen on rakentanut baarikalus teet. Seinään kiinnitetty soittokello on niin ikään omaa käsi alaa. ”Jos joku homma ei tahdo onnistua, niin kauan minä sitä väännän, että se onnistuu.” 10-15_pääjuttu.indd 12 12.2.2018 14.22.31
Metalli taipuu kärsivällisyydellä Työttömänä ollessaan Kivisen kädet ovat pari kuukautta kuin pysähdyksissä, aika käy pitkäksi. Kädet vaativat tekemistä. – Ei ollut oikein mitään touhua. Olin tehnyt käsitöitä Säterillä töissä silloin, kun oli hiljaista: iltaja yövuoroissa. Katsoin työväenopiston kursseja. Siinä oli korunvalmistusja hopeakurssi. Menin sinne ja lähdin sitä kautta opiskelemaan. Siellä oppi ketjujen tekoa. Kävin kursseja Lahdessa ja hain itse tietoa kirjoista ja netistä. Aika pitkälti itse opiskelin kivien istutusta ja muuta. Siitä se sitten lähti. Hopea on metallina taipuisaa ja venyvää, se asettuu kärsivällisissä käsissä. Syntyi toinen toistaan taidokkaampia hopeakoruja ja sitä kautta Retun korukeidas -toiminimi. – Se on vain sitä varten, että koruihin ei saa leimausoikeuksia, jos ei ole omaa firmaa tai toiminimeä. Markkinoilla tai myyjäisissä ei saa myydä koruja, jos niitä ei ole leimattu. Pakko niitä on johonkin syytääkin, kun olen varmaan 300-400 korua valmistanut, Kivinen hymyilee. Avovaimo Jenni Huikarinen on saanut monta korua, paitsi sitä yhtä. – En tiedä, onko meistä kumpikaan naimisiin menevää sorttia. Todennäköisesti tässä kyhnätään, kun jo 15 vuotta ollaan oltu yhdessä, Kivinen muotoilee. Luovuutta ei voi pakottaa Hopea antoi vähitellen tilaa toisille metalliesineille Kivisen kiinnostuksessa. – Innostuin puukkoihin. Niitä rupesin taputtelemaan muutama vuosi sitten ja olen niitä nyt taputellut jokusen. Vuosi sitten käPaperiliitto 2/2018 | 13 HARRASTUS ??Tästä en luovu. Lohikäärmekorun Jyrki Kivinen teki itselleen. Ketjun jokaisen ren kaan hän on taivuttanut hopealangasta. ? Kivisen käsissä on syntynyt 300–400 korua. vin opettelemassa kursseilla damastiterän tekoa. Se on monikerrosterä, joka tehdään kahdesta eri metallista samalla lailla kuin samuraimiekat: kaulitaan ja käännetään. Kun terä hapotetaan, pintaan tulee tunnistettava, väreilevä kuvio, hän kertoo. Kivinen ei ole juuri markkinoinut puukkojaan. Siihenkin on syynsä. – Siitä tulee äkkiä sellaista, että ihmiset rupeavat kyselemään, eikä se olekaan enää kivaa, kun joutuu työkseen tekemään! Mutta jos puukkojakin tekee, niin myytävähän ne on, ei niillä kotona mitään tee, jos on 200 puukkoa rivissä. Nämä on nyt menneet tuttavapiiriin, ketkä ovat halunneet ostaa ne pois, hän kertoo. On myös niitä töitä, jotka ovat erityisiä. – Kun teen jonkun spesiaalijutun ja ajattelen, että en välttämättä tee toista, niin kyl10-15_pääjuttu.indd 13 12.2.2018 14.22.33
lä niihin kiintyy. Pari korua ja puukkoa olen tehnyt itselleni, enkä niistä luovu. Joku niissä on, joka itseä miellyttää. Yhdelle kaverille, joka on harrikkamies, olen tehnyt isoja ja työläitä koruja. Sanoin, että ikäpäivänä et sitten myy näitä mihinkään. Sellainen diili tehtiin, Kivinen sanoo. Kivisen pajassa on syntynyt myös laivapienoismalleja, ja omakotitalon alakertaan nousi omien unelmien mukainen miesluola: brittiläinen pubi biljardipöytineen. Välillä taas ei synny mitään. – Tässä sohvan nurkassa istun hyvinkin tiiviisti, kun tähän vaan istahdan. Se tulee sykleinä: tulee kausia, että tekee mieli tehdä. Se voi kestää kuukauden tai puolikin vuotta. Esimerkiksi pienoismalleja tehdessä, kun se on pitkäveteistä hommaa ja kestää kauan, niin se pistetään välillä jäähylle jopa vuodeksi tai pariksi, ja kaivetaan sitten taas esiin ja jatketaan, Kivinen miettii. Ajatuksen ei parane harhailla Käsityöläisen tärkein ominaisuus löytyy korvien välistä. – On minulla pitkä pinna, määrätyissä asioissa. Jos joku homma ei tahdo onnistua, niin kauan minä sitä väännän, että se onnistuu. Kyllä pinnakin palaa, mutta sitten puren hammasta ja menen uudestaan katsomaan ja ihmettelemään sitä, hän sanoo. Hän sanoo olevansa näpertelijä. Se kiinnostaa, mikä vaatii keskittymistä ja aikaa. – Saattaa olla, että huomaan tehneeni viisi tai kuusi tuntia putkeen ilman taukoja. Siihen uppoutuu ja työ vie mennessään. Tällä on oma terapeuttinen, rentouttava vaikutuksensa. Siinä unohtaa kaiken. En kuule enkä näe, hän hymyilee. Käsillä tekeminen on kehittänyt Kiviselle tavan ajatella, jota voi tarvittaessa soveltaa muuhunkin elämään. – Ei auta ajatusten harhautua. Ne täytyy pitää siinä, mitä tekee ja mitä tulee seuraavaksi tekemään. Ja kokonaisuus täytyy olla tiedossa. Täytyy ajatella, miten se mitä teet, vaikuttaa mihinkin, hän sanoo. Kun itseltä vaatii paljon, sitä vaatii myös muilta. – Kun jokin on huonosti tehty, kyllä se pistää silmään. Arvostelen kyllä. Emännän mielestä vähän raivostuttavastikin. Eihän siinä mitään: ihminen tekee mitä se osaa. Mutta jos tuodaan myyntiin, niin kyllä se pistää silmään, jos ovat huonosti tehtyjä. Minun mielestäni jos jotain tekee ja käsistään päästää, niin kyllä siitä pitää pystyä olemaan ylpeäkin, hän sanoo. Merkityksellistä elämää Merkityksellisiä asioita, niitä pitää elämässä Kivisen mukaan olla. Siksi hän on jo nuoresta ollut mukana ammattiosaston toiminnassa, tällä hetkellä hän on osastonsa hallituksessa. Sitä kautta hän kiinnostui politiikasta, ja istuu toista kautta Valkeakosken HARRASTUS 14 | Paperiliitto 2/2018 ?Kivisen seinällä liihottelee itse tehty intarsiatyö. – Jos jotain tekee ja käsistään päästää, niin kyllä siitä pitää pystyä olemaan ylpeäkin, hän sanoo. ? Pölyiset hommat Jyrki Kivinen tekee autotallissa, jossa on mm. itse rakennettu hiomakone. ”Saattaa olla, että huomaan tehneeni viisi tai kuusi tuntia putkeen ilman taukoja.” 10-15_pääjuttu.indd 14 12.2.2018 14.22.33
valtuustossa SDP:n edustajana. Hän toimii myös lautamiehenä käräjäoikeudessa. – Sieltä saa perspektiiviä eri yhteiskuntaluokkiin ja saa nähdä, että elämä ei ole välttämättä kovin mustavalkoista. Ne ovat raadollisia juttuja, joista ei lehdistä useinkaan saa lukea, hän miettii. Kivinen on avannut yhdessä avovaimonsa kanssa kotinsa ovet Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen löytöeläimille. – Kissoja on, kilpikonna juuri lähti. Nyt meillä on neljä yhdistyksen kissaa oman lisäksi. Ne ovat meillä sen aikaa, kunnes löytävät lopunelämänkodin. Sitten ne lähtevät. Kyllähän niihin kiintyy, mutta jos toimintaa meinaa jatkaa, siihen pitää suhtautua. Jos muutaman pitää, ei kohta pysty enää toimimaan hommassa. Pari vanhempaa asukkia ovat sellaisia, että kun ovikello soi, ne livahtavat sängyn alle piiloon. Nämä äskettäin tulleet ovat rohkeita ja poseeraavatkin mielellään, Kivinen hymyilee. Töissä syntyy varaosia Työkseen Kivinen korjaa ja huoltaa tehtaan koneita. Työpaikastaan Adaralla hän sanoo, että se on juuri oikea paikka hänelle. – Siinä mielessä se on mukavan luova työpaikka, että valmistamme myös itse osia. Varasto on pieni, eikä oikeaa osaa välttämättä löydy. Siinä pitää ryhtyä funtsimaan ja katsomaan pystynkö tekemään sellaisen. Jos tuntuu, että se on mahdollista, niin lähden kokeilemaan ja vääntämään. Meillä on siellä jyrsimet, sorvit ja sellaiset. Tällä säästetään aika paljon aikaa, koska muuten kone seisoisi kahdesta kolmeen päivää. Kivinen sanoo, että on aina tykännyt asentajan hommasta. Töihin on kiva lähteä, ja hyvä työporukka on myös tärkeä asia. – Se on minulle sopiva työmaa, yhtään samanlaista työpäivää ei ole. Minusta ei olisi ikipäivänä mihinkään liukuhihnan varteen. Ei, se ei olisi minun juttuni. Vielä kerran pajupillejä Ensi kesänä Kivinen suunnittelee palaavansa kouluaikaisen kiinnostuksensa pariin. – Juuri tein itselleni ahjon ja hommasin alasimen. Katsotaan mitä taontatöitä alan tekemään, hän hymyilee. Kivisen poika asuu jo omillaan ja tekee myös töitä käsillään putkimiehenä. Rautaa kilkutellessaan Kivinen miettii, miten sukupolvien ketju jatkuu: josko hänestäkin tulisi jonain päivänä vaari. Sellainen, joka voisi näyttää, miten pajupilli tehdään.? P HARRASTUS Paperiliitto 2/2018 | 15 ?Näistä en luovu. Damasti teräisen puukon tuppikin on itse tehty. ?Seuraavasta puukosta on jo tehtynä piirrustus ja aihio. 10-15_pääjuttu.indd 15 12.2.2018 14.22.34
16 | Paperiliitto 2/2018 TYÖPAIKKA Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Max Steffansson M ittasuhteet ovat isot, mutta äkkiä niihin silmä tottuu, sanoo Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaan pääluottamusmies Jorma Paajanen. Ihminen tuntee itsensä todella pieneksi, kun hän katselee 120 metrin korkeuteen kohoavaa tehtaanpiippua tai soodakattilarakennusta, joka on pari metriä matalampi kuin Tampereen tornihotelli. Lisää isoja lukuja: Tehdas käyttää vuodessa 6,5 miljoonaa kuutiometriä kuitupuuta. Siitä saadaan 1,3 miljoonaa tonnia havuja koivusellua. Vanhaan tehtaaseen verrattuna tuotanto on liki kolminkertaistunut. Kaikki on isoa, myös sanat. Biotuotetehdasta kuvaillaan superlatiivein: Metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Maailman modernein selluprosessi. Maailman suurin markkinahavusellun tuottaja. Maailman tehokkain soodakattila. Tehdas ei tuota vain sellua, mäntyöljyä, tärpättiä ja bioenergiaa vaan myös tuotekaasua, rikkihappoa ja biokaasua. Kehitteillä on vielä liuta uusia biotuotteita. Tätä mahtavuutta pitää käynnissä suurin piirtein samankokoinen porukka, joka työskenteli vanhalla tehtaalla. – Näinhän se menee, Paajanen tuumaa. Päiväprosessinhoitaja siirtää tietoa Yksi ihmeidentekijöistä, Kalle Sihvonen, seisoo kuorimon valvomossa ja tutkailee läppäriä. Aamun lajinvaihdon jälkeen on ollut hiljaista, eivätkä linjat ole juuri nyt ajossa. Kuorimossa valmistaudutaan seuraavan päivän takuuajoon, jossa Sihvonen on tiiviisti mukana. Aiemmin puukentän operointi kuului kuorimohenkilöstön töihin, mutta nyt homman hoitavat yhteistyökumppanin työntekijät puunkäsittelyn keskittyessä prosessiin. Valvomon sisäikkunan takana näkyvät uudet kuorimarummut, hakut ja kuoripuristimet. Niiden käytön opetteleminen ei ole ollut Sihvoselle vaikeaa. Toimintaperiaate on sama kuin ennenkin, ja ohjausjärjestelmään on tullut vain pieniä muutoksia. – Mutta toki ongelmanratkaisu tuottaa haasteita, koska häiriöpaikat eivät ole vielä tulleet tutuiksi. Uuden oppimista, venymistä, joustamista, jaksamista. Kaikkea tätä on vaatinut Metsä Groupin uuden uljaan biotuotetehtaan käynnistäminen. Äänekosken ihmeidentekijät – Kuin tivolilaitteesta toiseen hyppimistä, kuvailee Marko Laitinen biotuotehtaan starttia. ”Porukalla on ollut koko ajan tekemisen meininki. Tämä onkin korkean mentaliteetin työpaikka.” 16-19_tes.indd 16 13.2.2018 13.33.26
– Tämä on erittäin hyvä työkalu, joka tuo nopeutta ja turvallisuutta paperisiin virtauskaavioihin verrattuna. Aiemmin, kun tuli häiriö, meidän piti lähteä etsimään häiriöpaikkaa putkistosta. Nyt voimme ensin tarkistaa, missä se on. Määttä kuvailee, että uuden tehtaan käynnistäminen on ollut hieno haaste. – Haaste isoilla kirjaimilla. Onhan siinä opettelemista, kun uusilla laitteilla on 30 vuotta ikäeroa edellisiin, eikä aikaa opettelemiseen ole ollut paljon. Määttä tuumaa, että parhaiten työtä oppii tehdessä. Päiväprosessinhoitajan työnkuva sisäistyy hiljalleen. – Menossa on miljoona asiaa, ja paljon uutta. On osattava priorisoida. Haastetta kerrakseen Pääluottamusmies Paajanen miettii, että vasta nyt alkaa kaikille toden18 | Paperiliitto 2/2018 TYÖPAIKKA Sihvosesta on ollut hienoa olla mukana uuden tehtaan käynnistämisessä. – Harvoin tällainen kohdalle osuu. Investointi tuo uskoa myös siihen, että työtä tehdään vielä pitkään. Sihvonen on yksi tehtaan neljästä päiväprosessinhoitajasta, jotka aloittivat työnsä tämän vuoden alussa. Päiväprosessinhoitajan malli otettiin käyttöön vanhalla tehtaalla jokunen vuosi sitten ja nyt sitä on päästy hyödyntämään uudella tehtaalla. – Idea on se, että päiväprosessinhoitajat ovat alueensa osaajia, jotka keräävät tietoa ajomalleista ja siirtävät sitä eteenpäin vuorojen välillä sekä laitetoimittajille ja työnjohdolle. Tavoitteena on hyvä tiedonkulku ja ajomallien tasaisuus, kertoo Paajanen. Päiväprosessinhoitajat ovat pestissään puolesta vuodesta vuoteen, minkä jälkeen he palaavat takaisin vuorotehtäviinsä ja tilalle valitaan uudet henkilöt. Ei videopeliä vaan totista totta Kuorimon ulkopuolella kaivinkoneet purkavat vanhan kuorimon rippeitä. Jäljellä ovat enää vain perustukset. Betoni murskataan, raudat menevät uusiokäyttöön. Kuorimon lähellä kohoavat isot hakekasat, edessä lepää valtaisa tehdasalue. Uuden soodakattilan takaa kurkisteleva vanha soodakattila näyttää kovin pieneltä. – Uudet laitteet ja koneet ovat 2,5–3 kertaa isompia kuin vanhat. Sen kokoluokan koneiden kanssa on oltava todella varovainen, sanoo varatyösuojeluvaltuutettu Markku Kosonen. Tapaturmien estämiseksi ennakoiva turvallisuustyö on hyvin tärkeää. Esimerkiksi ennen työkohteeseen menoa työntekijät täyttävät henkilökohtaisen vaarojentunnistuslomakkeen, jossa käydään läpi kohteen mahdolliset vaaranpaikat. Säännöt ja turvallisuusohjeet ovat tarkat. Kovasti töitä tehdään sen eteen, että niitä myös noudatetaan. Kosonen kiittelee, että kokeneet työntekijät ovat valveutuneita suojaimien käyttäjiä, ja uudet tulokkaat ovat oppineet suojausasiat jo koulunpenkillä. Tapaturmilta on vältytty. Omalla henkilöstöllä tapaturmien määrä on edelleen nolla. – Erityisesti määräaikaisille työntekijöille on korostettava sitä, että sellunkeitto ei ole mikään videopeli. Herkästi tuolla valvomossa unohtuu, että mitä siellä kentällä oikeasti tapahtuu. Vaaranpaikkoja on paljon – mekaanisten riskien lisäksi vaarana ovat muun muassa kemikaalit ja kaasut, Kosonen huomauttaa. Jatkuvaa parantamista Keskusvalvomo eli massatehtaan ja talteenoton yhteisvalvomo on pyöreä kuin amfiteatteri. Erikokoisia näyttöjä on useita kymmeniä. Päiväprosessinhoitaja Mikko Määttä työskentelee massapuolella ja tarkkailee tilannetta. Koivu on ajossa, ja kaikki toimii moitteettomasti. – Informaatiota on saatavilla valtavasti, ja siihen on haluttu myös panostaa. Haluamme, että kaikesta jää historiatiedot – mitä on tehty oikein ja mitä väärin. Tämä on se jatkuvan parantamisen malli, josta olemme Äänekoskella ylpeitä. Määttä esittelee uutta 3D-mallinnusta, joka avulla tehtaassa pääsee kulkemaan virtuaalisesti. Klikkailemalla pääsee tarkastamaan vaikka yksittäisen painemittarin sijainnin. ??Sellupaalit matkalla maailmalle. ? Päiväprosessinhoitajana Mikko Määttä kerää tietoa hyvistä ajomalleista ? Kalle Sihvosesta on ollut hienoa olla mukana käynnistämässä uutta tehdasta ?Varatyö suojeluval tuutettu Markku Kosonen. Mittasuh teet, tuotan to ja työn sisältö ovat muuttuneet. 16-19_tes.indd 18 13.2.2018 13.33.27
Paperiliitto 2/2018 | 19 TYÖPAIKKA kunnossapidossa. Työntekijät ovat venyneet ja joustaneet. Ja se alkaa hiljalleen näkyä. – Jaksaminen on ollut koetuksella. Mutta jospa tämä nyt hiljalleen helpottaisi, sanoo varatyösuojeluvaltuutettu Kosonen. Kosonen puhuu Äänekosken hengestä, joka on tsempannut työntekijöitä jaksamaan ja sitoutumaan. – Uuden tehtaan ylösajossa ei ole ollut moitteen sijaa. Aikamoisia monitaitureita Tehdasalueen eteläpäässä sijaitsevat vanha ja uusi kuivaamo eli KK1 ja KK2. Päiväprosessinhoitaja Marko Laitinen palaa juuri valvomoon vanhan tehtaan paalaamosta, jossa on ollut ongelmia käärekoneella. – Kun on uudet laitteet ja vanhat kääreet, niin häiriöitä tulee. Joskus täällä kuivaamossa tuntuu kuin hypättäisiin tivolilaitteesta toiseen, Laitinen naurahtaa. Mutta ei se mitään, liikkeelläolo sopii Laitiselle. On hyvä, kun rasittuu sopivasti sekä kroppa että pää. KK1:llä on siirrytty ajamaan kovilta pöydiltä kosketusnäytöllisille, ja ongelmakohdat ovat hyvin erilaisia kuin ennen. – Uudessa tehtaassa työskentely on mielenkiintoista ja haastavaa, jatkuvaa uuden opiskelua. Porukalla on ollut koko ajan tekemisen meininki. Tämä onkin korkean mentaliteetin työpaikka, Laitinen kiittelee. Päiväprosessinhoitajana Laitinen osallistuu viikoittain myös Skypen kautta hoidettaviin kehityspalavereihin. Jos palaveerataan laitetoimittajien kanssa, niin kielenä on englanti. Sitä Laitinen ymmärtää hyvin, mutta puhuminen on vaikeampaa. Onneksi paikalla on aina joku sujuvakielisempi. Ikkunan takana paalaamossa sellupaalit liikkuvat kuljettimilla kohti automatisoitua sellun jakelukeskusta. – Siinä sitä suomalaista metsää menee maailmalle, Kosonen tuumaa.? P tua se, miten isosta haasteesta on oikeasti kyse. Uusi tehdas on kokonaan eri maailma – mittasuhteet, tuotanto ja työn sisältö ovat muuttuneet. Elokuussa käynnistynyt tehdas on vielä käyntiinlähtövaiheessa. Nimellistuotantonsa tehdas saavuttaa kesällä, joten häi riöitä – joista osa ihan perinteisiä talvivaivoja – on ollut. Suunnitellusti starttikäyrällä kuitenkin ollaan. – Tämä on ollut pitkälti prosessien säätämistä ja oikean tasapainon hakemista. Toivon, että pääsemme pian käyvän tehtaan toimintatapoihin ja kiinni normaaliin arkeen. On tietysti selvää, että ei näin iso tehdas käynnisty nappia painamalla, sanoo Paajanen. Käytäntö tulee näyttämään, pärjätäänkö tehtaalla entisellä porukalla vai tarvitaanko lisää. Vanhan tehtaan pysäytyksen ja uuden tehtaan startin tueksi palkattiin määräaikaisia työntekijöitä, joita työskentelee vielä reilut parikymmentä tuotannossa ja Äänekosken tehdas integraatin historiaa 1899 Äänekoski Oy:n Saha, puu hiomo ja kartonkitehdas aloittivat toimintan sa. Sahaus toiminta loppui 1986. 1906 Yhtiön paperitehdas valmistui. Sii nä oli Suomen suurin, 6 000 ton nia ruskeaa kääre paperia vuodes sa tuottanut paperi kone. Tehdas al koi valmistaa sanomalehtipaperia vuonna 1917. Paperin valmistus päättyi 2011. 1937 Sulfiittiselluloosatehdas käyn nistyi. Tehdas suljettiin 1984. 1961 Sulfaattiselluloosatehdas käyn nistyi. Tehdas suljettiin 1985. 1966 Uusi kartonkitehdas, kuorimo, puu hiomo ja paperinpäällystyslaitos valmistuivat. 1985 Selluloosatehdas aloitti toimin tansa. Tehdas suljettiin 2017. 2017 Biotuotetehdas aloitti toimintansa. Sulfiitin Ivuoron vuorovaramies Eino Vanninen massakuopilla. Pukkimäki-sivusto 16-19_tes.indd 19 13.2.2018 13.33.27
20 | Paperiliitto 2/2018 PUUPULA UPM:n Rauman tehdas kärsi puupulasta syksyllä, kun märkä sää hidasti puun kulkua metsästä tehtaille. Alkuvuoden pakkaset saivat puunkorjuun ja -kuljetukset taas täyteen vauhtiin. ”Kyse on lopulta pääomanhallinnasta: paljonko puuvarantoon halutaan sitoa pääomaa. Toisaalta teollisuus on uskaltanut toimia entistä pienemmillä puuvarannoilla.” 20-23_huhtamäki.indd 20 13.2.2018 15.45.23
Puupula iski etelään Paperiliitto 2/2018 | 21 Teksti Mari Schildt Kuva Juha Sinisalo S uomessa kasvaa puuta enemmän kuin koskaan, mutta metsäteollisuuden koneita on syksyllä käynyt vajaateholla tai osittain jopa seissyt puupulan takia. Muun muassa UPM:n Rauman paperitehtaalla on puuta puuttunut syksyllä päivien ajan. Paperikoneen seisottaminen tarkoittaa miljoonatappioita, koska sellun lisäksi myös paperi menisi taas pitkästä aikaa paremmin kaupaksi. Paperiliiton tietojen mukaan puupulaa on UPM:n tehtailla ollut myös Kuusankoskella, Pietarsaaressa ja Jämsänkoskella. Stora Ensolla tilanne on ollut parempi, mutta puupulaa on esiintynyt myös sen tehtailla. Anjalankosken ja Imatran tehtailla tilanne on jo paranemassa, kun pakkaset helpottivat puun korjuuolosuhteita. Puuta on myös siirretty etelän tehtaille Kemistä ja Oulusta, jossa varastot ovat olleet runsaammat. Joulukuussa Stora Ensolta jopa katosi 1500 kuutiota kuitupuuta mereen Kemin sataMetsäteollisuus on jo vuosia pitänyt mahdollisimman pieniä puuvarastoja. Tarvittiin vain yksi sateinen syksy, ja koneita on seissyt puupulan takia. PUUPULA 20-23_huhtamäki.indd 21 13.2.2018 15.45.23
22 | Paperiliitto 2/2018 TYÖPAIKKA man edustalle, kun lastia oltiin kuljettamassa Sunilan sellutehtaalle Kotkaan. Sen sijaan Metsä Groupin Äänekosken tehtaalla puupulaa ei ole koettu. Alalla arvellaan, että Metsä Groupissa osattiin laskea, kuinka nopeasti Äänekosken tuotanto lopulta saadaan pystyyn, ja miten sen puunsaanti turvataan. Puuta ostettiin, mutta ei saatu Luonnonvarakeskus Luken mukaan Suomen metsissä riittää puuta enemmän kuin koskaan ja sitä myös käytetään enemmän. Metsäteollisuus ry:n tammikuun tilastoista käy ilmi, että puukaupassa nähtiin syksyllä kolme suurta piikkiä. Teollisuus osti viime vuonna 35 miljoonaa kuutiota puuta. Edellinen huippuvuosi oli vuonna 2007, jolloin teollisuus osti puuta 40 miljoonaa kuutiota. Tulevalle vuodelle ennustetaan viime vuottakin vilkkaampaa puunhankintaa. Teollisuuden kannalta tilanteen teki hankalaksi se, että puuta kyllä ostettiin, mutta sitä ei saatu korjattua ja kuljetettua. Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK:sta sanoo, että teollisuudella on ollut jo pitempään trendinä, että toimitaan tavallista selvästi pienemmillä puuvarastoilla. Samaan aikaan se ei ole osannut ennakoida, että märkä kesä ja syksy tekisi puun korjaamisen metsistä näin vaikeaksi. – Jos putkessa ei ole puuta, tällaisessa poikkeustilanteessa se rajakin tulee vastaan ja alkaa haitata toimintaa jossain vaiheessa. Jos puuta ostetaan, ei se seuraavana päivänä ole siellä tehtaassa, hän sanoo. Järvinen sanoo, että kyse on lopulta pääomanhallinnasta: paljonko puuvarantoon halutaan sitoa pääomaa. Toisaalta se kertoo hänen mukaansa myös siitä, että teollisuus on uskaltanut toimia entistä pienemmillä puuvarannoilla, kun tiedetään, että puukauppa sujuu ja puuta pystytään tasaisesti hankkimaan – tähän asti. Sekin tiedetään, että kevyet varastot näyttävät tuloslaskelmassa kauniimmalta. Satakunnan puuta viedään ulkomaille Satakunnan metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Olli Mäki sanoo, että märästä ja pehmeästä maapohjasta huolimatta puuta on alueella saatu korjattua kohtuullisesti. Marrasja joulukuu olivat haasteellisimpia aikoja, sillä pakkasta saatiin vasta tammikuun puolivälissä. – Satakunnassa ongelma on viime vuosina ollut vahvasti se, että kuitupuulla ei ole ollut osoitetta. Kyllä puuta tarjolla on ollut. Vaikka Raumalla on UPM:n paperitehdas ja Metsä Groupin sellutehdas, niin kyllä kuitupuuta on takavuosina laitettu todella paljon energiapuuksi. Tälläkin hetkellä kuitupuuta menee vientiin, koska kotimaassa ei ole ollut tarpeeksi kysyntää. Tehtaat menevät hyvin pienillä varastoilla, Mäki sanoo. Puunostajat palasivat Kainuuseen Samaan aikaan Kainuussa puuta on kasautunut viimeiset viisi vuotta ongelmaksi asti. – Meille on jäänyt koko ajan kuitupuun hakkuurästejä. Ensiharvennuksia pitäisi tehdä kolmen tai nelinkertainen määrä, kuin on tehty, harmittelee Kainuun Metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Heikki Meriläinen. Joulukuussa tilanne kuitenkin muuttui. Stora Enso ja UPM ovat yllättäen taas kiinnostuneita Kainuun kuitupuusta, ja hinta on lähtenyt hienoiseen nousuun. – Se on niin mielenkiintoista tämä puupula, kun täällä nämä isot firmat eivät puhu siitä halaistua sanaa. Yrittävät vain hintaa pitää matalalla edelleenkin. Joulukuussa kuitupuun hinta hiukan jo nousikin. Tämä on sellaista peliä, Meriläinen sanoo. Äänekosken sellutehtaan käynnistyminen ei ole Kainuussa saakka juuri tuntunut. Metsä Group on ostanut Kainuun puuta entiseen, varovaiseen tapaansa ja lähinnä jäseniltään. Nyt Kainuun puukauppaan on tullut uusi rikka rokkaan. Kainuun puut kulkevat suurimmaksi osaksi raiteilla, mutta nyt VR:llä ei ole toimittaa kalustoa Kainuuseen niin paljon, kuin puuta ostava teollisuus haluaisi. Veturinkuljettajistakin on kuulemma pulaa. – On tämä niin ihmeellistä kyllä, Meriläinen naurahtaa. MTK ennakoi tammikuun lopulla, että puun hinta tulee nousemaan. Se kehottaa maanomistajia kilpailuttamaan kuitupuukaupat. Se tehdas, jolla on varastot täynnä edulliseen hintaan hankittua puuta, on saamassa mukavan kilpailuedun. ? P ? Asentaja Jani Ojanperän hommiin kuuluvat pienet huollot ja tuotevaihdot ? Sonja Heinosen valvoma kone puskee päivässä tuhansittain pikareita. ? Marraskuun 25. päivä Salossa, ja vettä sataa. Viime syksyn sää saattaa muuttaa metsäyhtiöiden toimintatapoja puunhankinnassa. Taina Sohlman / 123rf PUUPULA 20-23_huhtamäki.indd 22 13.2.2018 15.45.24
taa meidän perinteiset tapamme toimia. Mutta yhtä autuaaksi tekevää ratkaisua ei ole, vaan se koostuu monesta toimenpiteestä, hän sanoo. Telaketjuja ja terminaaleja Metsä Groupin metsäjohtaja Juha Mäntylä sanoo, että jossain määrin puunkorjuussa on voitu jo käyttää erilaisia telaratkaisuja, jolloin pehmeästä maapohjasta on saatu puuta kerättyä. Lisäksi on jouduttu siirtämään puuta pohjoisesta etelän tehtaisiin. – Silti koko tieverkoston suorituskyky on kiinni siitä, miten sen huonoin osa toimii. Kyllä me toivomme, että alempaan tieverkostoon panostetaan, hän sanoo. Laki metsätuhojen torjunnasta määrittelee, että kaadettu puu pitää kuljettaa hakkuualueelta ja välivarastoista eteenpäin kesän aikana. Uudella Äänekosken tehtaalla itse tehdasalue on jo suhteellisen täyteen rakennettu. Puun saantiin onkin varauduttu terminaaleilla, jotka sijaitsevat noin sadan kilometrin päässä tehtaasta. – Niillä me pyrimme siihen, että kun on puunkorjuun kannalta hyvät talvikelit, niin ajetaan terminaalit täyteen ja tasoitetaan puuvirtoja vaikeina aikoina sitä kautta. Hän huomauttaa, että varasto voi olla myös liian suuri: kyse on optimoinnista. Liian suuresta varastosta koituu laatutappioita ja siihen sitoutuu rahaa. Varasto pitäisi olla juuri oikealla tasolla. – Jokerikortti on sää. Sitä ei kukaan pystynyt kesällä ennakoimaan, että koko syksyn olisi niin huono keli. Jos sen olisi pystynyt ennustamaan, niin uskon, että kaikilla olisi ollut korkeammat varastotasot, Mäntylä sanoo. ? P ovat saaneet hyvää oppia tulevaa varten tästä menneestä syksystä, hän sanoo. Puuta ei saatu Baltiastakaan UPM:n metsäjohtaja Sauli Brander sanoo, että on jokainen yhtiö määrittää itse, miten varastot mitoitetaan ja mistä puunhankintakori muodostuu. – Varastot ovat olleet pieniä, mutta se perustuu osittain siihen, että tuoreen puun saanto on ollut parempi. Puun ominaisuudet ja nimenomaan saanto ovat paremmat tuoreesta puusta. Tämän vuoksi katkotut varastot pyritään pitämään maltillisina, hän sanoo. Hänen mukaansa yhtä pitkää ja märkää jaksoa on ollut vaikea ennakoida, koska takana on useita hyviä korjuukausia. – Tämä on ollut 30 vuoteen pisin, märkä jakso. Se on osunut myös Baltiaan ja Venäjälle, eli suomalaisten yhtiöiden kuitupuun päähankinta-alueeseen. Se on tehnyt tilanteesta erityisen vaikean, hän sanoo. Varastointi on hänen mukaansa yksi keino varautumiseen, mutta jos varastointi tarkoittaa pystyvarantoa metsissä, keinot reagoida ovat vähissä, jos puuta ei saada korjattua tai kuljetettua. – Puun käyttö varmasti kasvaa. Se haasTeksti Mari Schildt Kuva Juha Sinisalo I lmastonmuutos on metsäteollisuuden kannalta kaksipiippuinen juttu. Yhtäältä se saa Suomen metsät kasvamaan kiihtyvään tahtiin. Suomen ympäristökeskuksen, Aalto-yliopiston ja Ilmatieteenlaitoksen mukaan Suomen metsien kasvun ennustetaan lisääntyvän 5–44 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä, kun lämpenevä ilmasto kiihdyttää puiden kasvua. Toisaalta puun korjuuolosuhteet saattavat olla yhä useammin vaikeat: Suomen talvikauden sateisuus tulee lisääntymään eri arvioiden mukaan 5-30 prosenttia tulevina vuosikymmeninä. Teollisuus ei välttämättä enää voi luottaa siihen, että puuta saadaan talvella helposti korjattua. Stora Enson metsäjohtaja Janne Partanen sanoo, että heilläkin on mietitty, että viime vuosi saattaa olla jatkossa ihan normaali vuodenkulku. Sateisessa kelissä metsäteitten joukosta jyvät erottuivat akanoista. – Saattoi olla, että puut pystyttiin hakkaamaan, mutta tie oli niin huonossa kunnossa, että rekalla ei puita saatu paremmalle tielle. Se oli melkoinen haaste. Metsäteiden ja alemman julkisen tieverkoston kunnosta huolehtiminen on ensiarvoisen tärkeää, hän sanoo. Myös rautatiet ovat pullonkaula. – Meidän tarpeemme rautatielogistiikalle on suurempi, kuin VR pystyy tarjoamaan, Partanen sanoo. Joka tapauksessa suunnittelun merkitys tulee Partasen mukaan korostumaan. – Pitää olla tarkka tieto metsästä saakka mitkä leimikot pystytään korjaamaan milläkin kelillä. Suunnittelussa pitää myös huomioida metsätieverkosto, miten se toimii. Lisäksi tarvitaan riittävät puskurivarastot, esimerkiksi tehokkaat rautatieterminaalit. Jos olisi ollut tiedossa, minkälainen syksy tulee, varmasti olisimme varautuneet siihen etukäteen isommilla varastoilla, se on totta, hän sanoo. Partanen sanoo, että nyt on oppimisen paikka. – Kun tällainen poikkeus tulee eteen ja siihen joudutaan reagoimaan, niin siitä myös opitaan. Uskon, että kaikki toimijat ? Ennusteiden mukaan sateet lisäntyvät huomattavasti Suomessa talvikautena, joten nykyistä suuremmat puskurivarastot voivat olla tarpeen. PUUPULA ” Opiksi otetaan ” Paperija selluteollisuudessa mietitään nyt, miten puunhankintaa voisi suunnitella paremmin. Ilmastonmuutos todennäköisesti vaikeuttaa puunkorjuuta myös tulevaisuudessa. Paperiliitto 2/2018 | 23 ”Kyllä me toivomme, että alempaan tieverkostoon panoste taan.” 20-23_huhtamäki.indd 23 13.2.2018 15.45.25
Teksti Ilkka Palmu Kuva Mika Kanerva L apsena talvet oli samanlaisia. Heti kun oli koulun jälkeen syöty, juostiin luistinten kanssa kentälle ja pelattiin viimeiseen asti. Kun valot sammu iltayhdeksältä, täysillä kotiin ja äkkiä keittöstä leivät ja kaakaot, että ehti olohuoneeseen Kummelille. Vaimon kanssa ostettiin mun kotitalo. Samat kentät on vieressä edelleen, mutta treenit muualla. Mikke on 6-vuotias, mä valmennan sen joukkuetta itse. Kun poika alkoi luistelukoulun jälkeen pelaan, ne kysyi että tuu jäälle mukaan. Sillai se alkoi, kentän laidalta. Nykyään olen apuvalmentaja 14-vuotiaiden joukkueessa, mutta pienten kanssa on ehkä kivempaa. Heitellään lumipalloja ennen halliin menoa, tai sitten ne laskee persmäkeä. Sillä tavalla niistä tulee joukkue. Treenien jälkeen sen tuntee ihollaan, kun keräännytään rinkiin, ja kun se arka poika kysyy että ”saanko mää laskee 1, 2, 3,” ja kun sen laskemisen jälkeen kaikki huutaa yhdessä HC NOKIA! JOS EN VALMENTAISI , käyttäisin saman ajan urheiluun. Nyt teen itselle vähemmän, mutta saan enemmän. Suunnittelen harkat kotona, ja sitten ne onnistuu. Näen, että lapset ymmärtää. Näen muista ihmisistä, kun onnistun – se on mun juttu. 18 vuotta mulla on mennyt tehtaalla. Ei ole elämän tarkoitus siellä. Aloitin marraskuussa Varalan urheiluopistossa Urheilijasta valmentajaksi -kurssin, ja seuraavaksi haluan valmentajan ammattitutkinnon. Se onnistuu, olen tästä käyttöpäällikön kanssa jutellut. Haave on saada 10 vuoden päästä leipä urheiluvalmentajan työstä. Ihan kaikkia voi valmentaa. Ärsyttää, kun ihmiset korostaa lahjakkuutta. Ei johdu taidoista, kun 6-vuotias kertoo pelaavansa isona NHL:ssä, mutta sillä hullulla tahdolla se treenaa enemmän ja saavuttaa enemmän. Sitä uskoa mä haluan toisiin puhaltaa. Että kaikki on mahdollista, jos treenaa. ? P Mikko Karhusaari tähtää ammatti valmen tajaksi. Uskon puhaltaja Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 24 | Paperiliitto 2/2018 Mikko Karhusaari on 37-vuotias varastotyöntekijä Essityn (ent. SCA Tissue) Nokian tehtaalla. PARASTA ELÄMÄSSÄ 24-25_parasta elämässäa.indd 24 6.2.2018 9.18.47
Paperiliitto 2/2018 | 25 Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA uosien jälkeen olen vihdoin oppinut teitittelemään. Se ei ole niin helppoa kuin luulisi, mutta tärkeää, sillä täällä Saksassa teitittely on vakiotapa puhutella toista ihmistä. Onneksi en ole itäsuomalainen, sillä silloin maailmani olisi mullistunut kunnolla. 'Sie' ei nimittäin Saksassa ole 'sinä' vaan 'te'. Se lausutaan terävällä ässällä: "sii". Toisin kuin Suomessa, jossa teitittely on vapaaehtoista, aika harvinaista ja tiettyihin tilanteisiin kuten vanhuksen puhutteluun tai asiakaspalveluun liittyvää, Saksassa se on sääntö. Lähtökohtaisesti kaikkia teititellään: naapureita, opettajaa, putkimiestä, tuttuja, kollegoita ja tietysti pomoja. Kaikkia – paitsi lapsia – myös rouvitellaan ja herratellaan. Etunimiä käyttämään tottuneesta suomalaisesta se on hassua, varsinkin kun pikkulapsetkin kutsuvat naapuria nimellä Herr Schramm ja päiväkotitäti on Frau Mai. Miksi saksalaiset sitten pitävät yhä kiinni teitittelystä, joka katosi Suomesta suurelta osin 1960ja 1970-luvuilla? Olen puhunut tästä saksalaisten ystävieni kanssa – joita sentään sinuttelen – ja he kaikki tykkäävät teitittelystä. Se tuo etäisyyttä, tiettyä asiallisuutta, jota he haluavatkin työtai naapuruussuhteisiin. Sitä paitsi Herrja Frau-sanojen kanssa 'sinä' ei oikein sovi. Teitittelystä luopuminen tarkoittaisi myös siirtymistä etunimien käyttöön. TEITITTELYN TAUSTALLA on varsin hierarkiatietoinen saksalainen yhteiskunta, joka on täynnä muodollisuussääntöjä. Niinpä varsinkin työelämässä on parasta aina teititellä ja kutsua saksalaisia kollegoita herroiksi ja rouviksi. Jos itseä korkeammassa asemassa olevaa tulee vahingossa sinuteltua, koko suhde voi pahimmassa tapauksessa kylmetä. Teitittelystä loikataan sinutteluun vain, jos toinen ehdottaa sinunkauppoja. Kumpi tahansa ei saa ehdottaa, vaan ainoastaan vanhempi tai hierarkiassa korkeampi osapuoli. Hyvä uutinen on kuitenkin se, että jos sinuttelu on kerran sovittu, se pätee ikuisuuteen. Käytännön elämässä olen törmännyt myös tiettyihin, sinutteleviin poikkeusryhmiin. Esimerkiksi päiväkotia käyvien lasten vanhemmat sinuttelevat toisiaan automaattisesti. Päivittäin yhdessä toimivat työkaverit sopivat sinunkaupat usein heti. Samoin urheilu on selkeä sinuttelualue: urheiluseuroissa kaikki sinuttelevat toisiaan, samoin fanikatsomoissa, kuntosaleilla ja jumppakursseilla. Vuosien teitittelyopistani huolimatta yhdessä kohtaa aina hätkähdän: kun joku teitittelee minua Suomessa. ? P Teitittelyn salat Kaikkia myös rouvitel laan ja herratellaan. ”Ärsyttää, kun ihmiset korostaa lahjakkuutta. Hullulla tahdolla treenaa enemmän ja saavuttaa enemmän.” Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. 24-25_parasta elämässäa.indd 25 6.2.2018 9.18.47
26 | Paperiliitto 2/2018 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen M iten saada innostettua väkeä ammattiyhdistyksen toimintaan mukaan? Siinäpä ikuisuusongelma. Kuusanniemi-Voikkaalla on tarjottu teatteria, uimalippuja, risteilyjä, raveja. Kevätja syyskokouksiin on houkuteltu väkeä hyvillä tarjoiluilla. Mutta turhaan. – Ihmisillä on vain niin paljon kiireitä ja omia juttuja, miettii osasto 85:n taloudenhoitaja Kati Tähti. Niin vähäiseksi ei väki ole käynyt, etteikö hallitusta olisi aina saatu muodostettua. Tähti on itse ollut ammattiyhdistysaktiivi vuodesta 2001. Pitkään hän toimi sihteerinä, mutta vuoden alusta pesti vaihtui taloudenhoitajaksi. – Tosi kivaa vaihtelua. Pääsen myös hyödyntämään oppimaani, sillä olen opiskellut työn ohessa tradenomiksi. Tähdellä on riittänyt intoa jatkaa, vaikka hän tunnustaakin jokunen vuosi sitten pohtineensa lopettamista. – Olin korvia myöten kyllästynyt kokouksissa istumisiin. Mutta sitten ajattelin, että tiedän kyllä, kun olen siinä pisteessä, että en jaksa enää yhtään enempää. Olen kuitenkin aina ollut järjestöihminen, se on isältä perittyä. Ammattiosastovuosiin mahtuu huonoja ja hyviä hetkiä. – Vaikeimmat ajat sattuivat siihen kohtaan, kun olin itse puheenjohtajana. Vuonna 2010 meillä oli isot irtisanomiset. Samaan aikaan minulla oli menossa haastava elämänvaihe, joten halusin palata sihteeriksi. Tähti oli myös paikalla, kun Voikkaan tehtaan sulkemisesta ilmoitettiin vuonna 2006. – Se tilaisuus ei unohdu koskaan. Sali meni aivan hiljaiseksi järkytyksestä. Jotkut itkivät. Itselle tuli ensin mieleen, että hyvä kun olen töissä muualla. Ja heti perään tuli valtavan paha mieli toisten puolesta. Hyvät hetket liittyvät siihen, että saa olla tekemisissä samanhenkisten ihmisten kanssa. – On paljon toveruutta ja sitä, että pidämme toistemme puolia. Ehkä siinä keino houkutella porukkaa mukaan? ? P Ihania ihmisiä Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä ARJESSA Kati Tähti ? Kuusanniemi-Voikkaa os. 85:n taloudenhoitaja. ? Varastojärjestelijä UPMKymillä. Kati Tähti on aina ollut järjestöihminen. Samanhenkiset ihmiset ovat hyvä syy pysyä toiminnassa mukana. Sopimusturva Sopimusturva työehtoasioissa on liiton tärkein jäsenetu. Ongelmatilanteissa käänny ensin työosaston luottamusmiehen puoleen, hän vie tarvittaessa asiaa eteenpäin. Työsuojelu Jos huomaat työsuojelussa korjattavaa, keskustele välittömästi asiasta työnjohdon ja työosaston työsuojeluasiamiehen kanssa. Näin saat asiasi hoidetuksi tai ainakin jatkokäsittelyyn. Oikeusapu Jäsen on oikeutettu oikeusapuun. Jos työpaikallasi syntyy epäselvyyttä työehdoista, ota yhteyttä osastosi luottamusmieheen, työsuojeluvaltuutettuun tai pääluottamusmieheen. Mikäli epäselvyyttä ei saada paikallisesti ratkaistua, sinulla on mahdollisuus kääntyä ammattiosastosi puoleen. Ammattiosasto voi hakea oikeusapua asiassasi liitolta. Jäsenenä sinulla on oikeus myös liiton apuun erilaisissa sosiaalivakuutusasioissa, kuten työkyvyttömyyseläkeja sairauspäivärahaasioissa. Oppilasjäseniä oikeusapu ei koske. Lomat ja hyvinvointi Paperiliiton jäsenenä sinulla ja perheenjäsenilläsi on mahdollisuus käyttää erilaisia lomaetuja ja hyvinvointijaksoja liiton kautta. Tarkempia tietoja eduista ja majoitusalennuksista saat liiton www-sivuilta. Holiday Clubin ajankohtaisesta lomaviikkojen hausta voit lukea tarkemmin tämän lehden seuraavalta aukeamalta. Koulutus Koulutuksen tarkoitus on jakaa tietoa Paperiliiton tavoitteista ja toimintatavoista. Koulutusta Jäsenyys tuo monia etuja Paperiliiton jäseneduista on hyötyä niin käytännön työelämän pulmatilanteissa kuin vapaa-aikanasi ja matkoilla. 26-27_hiomo.indd 26 13.2.2018 11.14.16
HIOMO Paperiliitto 2/2018 | 27 tarvitaan myös siksi, että luottamustehtävissä toimivilla olisi riittävät valmiudet hoitaa vaativia järjestötehtäviä. Lisätietoa koulutuksista liiton www-sivuilta. Vakuutukset Paperiliitto on vakuuttanut työssäkäyvät jäsenensä Liittovakuutuksella. Vakuutukseen sisältyy matkustajaturva ja vapaa-ajan tapaturmaturva. Liittovakuutus ei ole voimassa oppilasjäsenillä eikä eläkeläisillä. Liittovakuutuksesta on merkintä jäsenkortissa. Vakuutus korvaa muun muassa matkasairauden ja -tapaturman hoitokulut. Matkatavaroita Liittovakuutus ei korvaa. Sudokun ratkaisut sivulta 31 Nro 3 Aineistopäivä 13.3. Ilmestyy 29.3. Nro 4 Aineistopäivä 23.4. Ilmestyy 11.5. Nro 5 Aineistopäivä 12.6. Ilmestyy 29.6. Nro 6 Aineistopäivä 15.8. Ilmestyy31.8. Nro 7 Aineistopäivä 12.9. Ilmestyy 28.9. Nro 8 Aineistopäivä 10.10. Ilmestyy 26.10. Nro 9 Aineistopäivä 7.11. Ilmestyy 23.11. Nro 10 Aineistopäivä 4.12. Ilmestyy 21.12. Kirjoituskilpailu vapausteemasta Työväenkirjallisuuden päivään liittyen järjestetään kirjoituskilpailu teemalla Vapaus, vastuu, vallankumous. Kilpailuun voivat osallistua kirjoittajat, jotka eivät ole julkaisseet omaa kaunokirjallista teosta. Tekstilajin voi valita itse. Kolme parasta tekstiä palkitaan rahapalkinnoilla ja lisäksi kilpailun sadosta kootaan antologia. Palkinnot jaetaan ja antologia julkaistaan Työväenkirjallisuuden päivässä 1.9.2018. Tekstin tulee olla perillä 30.4. Lisätietoja: www.tkm.fi/ tkp15/kirjoituskilpailu/ ja Milla Peltoselta, p. 050 440 1180 / milla.peltonen@tyovaenmuseo.fi. Paperiliitto-lehden aikataulu Jäsenyys tuo monia etuja Lisäksi paperiliittolaiset saavat erilaisia vakuutusetuja Turvasta. Lisätietoja: www. paperiliitto.fi Työtaisteluavustus Työtaisteluavustusta jäsen saa lakkotilanteessa liiton sääntöjen mukaisin perustein. Avustuksen suuruudesta päättää liittovaltuusto. Hautausavustus Kun Paperiliiton jäsen kuolee, omainen tai muu oikeudenomistaja voi hakea hautausavustusta. Avustuksen määrä on 170 euroa. Avustusta voi hakea jäsenen ammattiosaston taloudenhoitajan tai liiton jäsenrekisterin kautta. Hakemus on tehtävä 6 kuukauden kuluessa jäsenen kuolinpäivästä lukien. Lehtietu Paperiliitto myöntää jäsenilleen palkansaajalehtien vuosikerran tilaukseen 16 euron lehtiedun. Edun saat käyttöösi, jos jäsenyytesi on kunnossa ja ilmoitat lehteä tilatessasi olevasi Paperiliiton jäsen. Lehtietua voit käyttää säästötilaukseen ja vähintään 12 kuukauden määräaikaistilaukseen. Yhteen tilaukseen voit liittää kaikkien samassa taloudessa asuvien perheenjäsenten lehtiedut. Edun saat painetun lehden vuosikerran tilaushinnasta. Etu on käytettävissä lehtiin: Arbetarbladet, Viikko – Pohjois-Karjala, Uusi Aika, Demokraatti, Kansan Uutiset – Viikkolehti, Kansan Tahto, Ny Tid ja Tiedonantaja. Polttoaineja autokemikaalietu Paperiliiton jäsenkortilla saa alennusta bensiinistä ja dieselöljystä 2,1 snt/litra, voiteluaineista 10 prosenttia (alle 10 litran astiat), autokemikaaleista 5 prosenttia, pesuista 5 prosenttia ja nestekaasun täytöstä 5 prosenttia. Polttoaine-edut saa 300:lta Teboil-huoltoja automaattiasemilta Teboil Express-automaattiasemia lukuun ottamatta. Muut tuoteja palveluedut yli 150 Teboil-huoltoasemalta. Alennuksen saat näyttämällä jäsenkorttisi kassalla tai syöttämällä sen kortti-seteliautomaattiin ennen maksua. Kaikki jäsenetusi löydät osoitteesta: www.paperiliitto.fi Katso kaikki jäsenetusi: www.paperiliitto.fi M ar ja an a M al ka m äk i Kuvat: Marjaana Malkamäki. Mallit: Arja Saarinen, pääluottamusmies Huhtamäki Foodservice Finlandin Hämeenlinnan tehtaassa ja ammattiosasto 66:n hallituksen puheenjohtaja sekä Jorma Laaksonen, aihiokoneenhoitaja, luottamusmies ja osasto 66:n hallituksen varajäsen. 26-27_hiomo.indd 27 13.2.2018 11.14.18
28 | Paperiliitto 2/2018 HIOMO Lomalle edullisesti Lystiä lapsiperheille P aperiliiton jäsenten vuokrattavana on viikko-osakkeita Holiday Clubin lomakohteissa. Nyt haettavissa ovat viikot 2352/2018. Kohteet ovat Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Saimaalla ja Tampereella. Hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Hakuaika kestää 15.3. saakka. Varaamaan pääsee ja lisätietoja kohteista saa osoitteesta www.holidayclub.fi/yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus. Varattavat viikot löytyvät kohdasta Viikkojen 23–52 varaaminen. Samalla kertaa voi hakea vain yhdellä hakulomakkeella ja enintään kolmea eri lomaviikkoa. Jos samaa viikkoa hakee useampi, valitaan viikon saaja arpomalla. Arvonta suoritetaan 19.3. Vapaaksi jääneet ja peruuntuneet loma-ajankohdat tulevat vapaasti varattavaksi maanantaina 26.3. klo 10.00. Varaukset tehdään tuolloin saapumisjärjestyksessä. HUOM! Huoneiston avain luovutetaan vain varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassaoleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.fi/yrityspalvelu, yrityspalvelu@holidayclub.fi tai puh. 030 870 900 (arkisin 8–15). ? P Hupiloma Helsingissä Hupiloma Helsingissä on Paperiliiton oma miniloma lapsiperheille. O ta muksut mukaan ja tutustu kesäiseen Helsinkiin. Koko perhe majoittuu mukavasti Katajanokan kuulussa hotellissa, historiallisessa vankilamiljöössä – vain kävelymatkan päässä Helsingin ydinkeskustasta. Jos lomille on enemmän hakijoita kuin paikkoja, jaetaan lomat sosiaalisin perustein. Perustelethan siis hakemuksesi hyvin. Hupiloma Helsingissä Hotel Katajanokka www.hotelkatajanokka.fi 15.–17.6.2018 17.–19.8.2018 Lue lisää liiton sivuilta: www.paperiliitto.fi/jasenasiat/ lomat ja hyvinvointi Pohjantähti-leiri Uudet ja vanhat leiriläiset tervetuloa. Perinteisellä Pohjantähti-leirillä syntyvät kesän parhaat muistot. L eiri on SAK:laisten liittojen, TUL:in ja Kisakeskuksen yhteistyössä järjestämä perheleiri. Hauskaa ohjelmaa koko perheelle: liikuntaa, kulttuuria ja kädentaitoja. Myös isovanhemmat voivat hakea tälle lomalle yhdessä lapsenlapsiensa kanssa. Pohjantähti-leiri 2 –7.7.2018 Urheiluopisto Kisakeskus, Raasepori www.kisakeskus.fi Omavastuu 218 €/aikuinen, 119 €/lapsi Haku päättyy 30.4.2018 Alennusta loma huoneistoista ja kylpylä hotelleista P aperiliiton jäsenet saavat Holiday Clubin omien lomahuoneistojen normaalihinnoista 25 % alennuksen. Minimivaraus 2 vrk. Loma-asuntojen varaukset puhelimitse Holiday Clubin keskusvaraamosta puh. 030 870 900 (ma–pe 8–18, la 10–15). Paperiliiton jäsenet ovat lisäksi oikeutettuja 30 % alennukseen Holiday Clubin kylpylähotellien hotellisekä Villasasuntojen majoituksista. Hotellija Villas-asuntojen varaukset verkkokaupasta www.holidayclubresorts.com koodilla: paperiliitto1. Hyödynnä jäsenetusi ja varaa lomaviikko. ?Nyt ovat haettavissa Holiday Clubin lomaviikot 23–52. Seuraa myös edullisia äkkilähtöjä osoitteessa www.holidayclub.fi/ yrityspalvelu. 28-29_hiomo.indd 28 13.2.2018 15.48.13
Paperiliitto 2/2018 | 29 HIOMO HIOMO 60-VUOTISTAIVAL HIOMO L ehti valisti, opasti ja taustoitti vilkkaan ajanjakson tapahtumia Suomessa ja maailmalla. Tes-neuvottelujen, ammattiosaston kokousten ja tapahtumien lisäksi julkaistiin aiempaa enemmän koko yhteiskuntaa koskevia kannanottoja ja puollettiin yrityksiä yhdistää työntekijöitä edustavat ammattiliitot yhden keskusjärjestön alle. Tämä eheytys onnistui kesällä 1969. Työmarkkinajärjestöt sopivat vuonna 1965 työajan lyhentämisestä 40 viikkotuntiin asteittain vuoteen 1970 mennessä. Työmarkkinayhteistyötä tarvittiin myös, kun maan hallitus toteutti syksyllä 1967 devalvaation ja talous ajautui kriisiin. Ulospääsyn tarjosi tulopolitiikka eli tupo. Liinamaa I -nimeä kantavan tupon tavoitteena oli talouden vakautus. Lehti luetteli yksityiskohtaisesti hyödykkeet, joita koski ajankohtaan 15.3.1968 lukittu hintasulku. Asukasta kohden laskettuna Suomi oli paperintuotannossa ykkösenä koko maailmassa. Uutta rakennettiin, kuten sellutehtaat Uimaharjuun ja Kaukaalle, jalostustehdas Lahteen, säkkitehdas Pietarsaareen ja paperitehdas Kirkniemeen. Jäsenmäärä kasvoi ja ylitti 30000 vuoden 1967 lopussa. Kasvavalle jäsenjoukolle tarjottiin myös isoja tapahtumia. Liiton kesäpäivät pidettiin vuonna 1964 Myllykoskella ja 1965 Äänekoskella. Seuraavana vuonna liitto täytti 60 vuotta ja sitä seuraavana oli 10. liittokokous vasta-avatussa Dipolissa Espoossa. Kesäpäivillä tavattiin jälleen 1968 Tervakoskella ja 1969 Jämsänjokilaaksossa. Kävellen kuntoa -kampanjassa Suomen kansa teki olympiavuonna 1964 peräti 7 miljoonaa suoritusta. Äänekosken osaston jäsenelle Jorma Kinnuselle riitti muutama suoritus, joilla irtosi keihäänheitossa 6. sija Tokiosta. Lehti julkaisi myös vaatimattomampia urheilutuloksia ja kisakuvia.? P 196469 Paperiliitto-lehden matkassa eri vuosikymmenillä Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 1/18 NYT LEHTIPISTEISSÄ Päijänteestä MUHKEITA LOHIKALOJA H Missä syvyydessä vieheesi ui? H Armoton taistelukala GT H Rostojärvi on rautuparatiisi H SM-Pyhäjärvessä on hyvin kalaa H Lohi sai kyytiä auton takapenkillä H Yksikoukkuvirityksestä hyötyjä H Kalastajille uusia uisteluveneitä H Uusi-Seelanti taimenparatiisi H Namseniin lohta vielä elokuussa H Laita pappi piiloon, teetä kalakopio H Karjalan Pääjärvelle uistelemaan H Kisasäännöistä vääntöä jne. Kuka vie pojan? Jalkapalloa Oulussa! Paperiliiton jalkapalloturnaus 2018 pelataan lauantaina 8.9.2018 Oulussa. Pelit pelataan palloiluhallissa eli Arina-Areenassa klo 10–18. Pelit pelataan puolikkaalla kentällä miehityksellä 1+6. Tuomaroinnista vastaa Oulun Erotuomarikerhon tuomarit. Osallistumismaksu 200€ / joukkue. Sitovat ilmoittautumiset 20.8. mennessä osoitteeseen sami.kyllonen@ storaenso.com tai p. 045 631 0837. Ilmoittautumisvahvistuksen mukana tulee tilinumero, jolle osallistumismaksu maksetaan. Ilmoittautumisen jälkeen tulee tarkempaa tietoa turnausaikataulusta. Turnauslounas tarjoillaan pelipaikan välittömässä läheisyydessä Antell-Ravintolat Automobiilissa klo 11–14. Sokos Hotel Arinasta on varattu joukkueille 7.-9.9. majoituskiintiö. Joukkueet voivat varata tarvitsemansa majoituksen yhdeksi tai kahdeksi vuorokaudeksi 24.8. mennessä tunnuksella PAPERILIITTO. Hinnat/ vrk: 80 €/1hh, 95 €/2hh, 105 €/2hh lisävuoteella. Hotelli sijaitsee Oulun ydinkeskustassa, noin 2,5 km:n päässä jalkapallohallista. Puhelin numero hotelliin ja varauksiin 08 312 3111. Lisätietoja sami.kyllonen@ storaenso.com ja p. 045 631 0837. Viime vuonna mestaruuden vei Valkeakosken joukkue. Kuvassa Jukka Lumijärvi. Joutsenon osasto 23 Pilkkikilpailut 4.3. klo 9 alkaen Koivikossa. Makkaratarjoilua. Kyröskosken osasto 38 Vapaa-ajan toimikunta järjestää 27.2. KHL Jokerit-Pietarin SKA pelimatkan ja 21.4. Tampereen työväenteatteri Agents-musikaali Jykevää on rakkaus -teatterireissun. Lisätietoa saa sairauskassalta. Lohjan osasto 47 Jäsenille teatterimatka KOM-teatteriin la 14.4. Veriruusut. Omavastuu 14€ (avec). Linja-auto Kirkkokentältä bussireittiä Helsinkiin klo 16.15. Ilmoittaudu 040 583 0291/Juri 19.3. mennessä. Valkeakosken osasto 70 Osasto järjestää uintikuukaudet jäsenistölleen Valkeakosken uimahallissa tammi-, helmi -ja maaliskuussa. Etu on käytettävissä kolmen yllä mainitun kuukauden aikana, 1 krt/viikko jäsenkorttia näyttämällä. Tamperelaiset tapaamisiin Hei, entiset osasto 61:n jäsenet Santalahdesta! Tulkaa joukolla mukaan muisteloihin. Tapaamispaikka Koskikadun Cumuluksen Huviretki 7.3. klo 15. OSASTOT Paperiliiton salibandy turnaus Aika ja paikka: Lauantai 7.4. alkaen klo 10.00 . Lappeenrannan liikuntakeskus Huhtari, Pelitie 36, 53810 Lappeenranta. Säännöt: Pelit pelataan salibandyliiton virallisilla säännöillä. Peliaika on 2x12 min. Järjestäjä: Paperiliitto r.y. Joukkueet: Osallistujajoukkueita enintään 2/ ammattiosasto. Ilmoittautuminen: 23.3. mennessä: markku. lihavainen@paperiliitto.fi / 0400 759 878. Turnausmaksu: 200 €/joukkue. Maksu on maksettava 29.3. mennessä tilille: Paperiliitto r.y., FI 47 1521 3087 1036 01. Viestikenttään ”Salibandyturnaus” ja ammattiosaston nimi. Turnausohjelma: Otteluohjelma ja aikataulu lähetetään yhteyshenkilöille viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, viikolla 13. Tervetuloa Lappeenrantaan ratkaisemaan Paperiliiton salibandymestaruus! Lisätiedot: markku.lihavainen@paperiliitto.fi tai puh. 0400 759 878. Viime vuonna mestaruuden otti Lieksan ja Pankakosken yhteisjoukkue. Juho Hiltunen, Niko Nevalainen ja Heikki Haapalainen juhlivat. Paperiliitto-lehti antoi myös jumppaohjeita. 28-29_hiomo.indd 29 13.2.2018 15.48.14
30 | Paperiliitto 1/2018 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA AKTIIVIMALLISTA KYSYTTYÄ Paperityöväen Työttömyyskassalle on tullut paljon kysymyksiä aktiivi malliin liittyen. Kysymykset ovat koskeneet jäsenten henkilökohtaisia tilanteita. Jäsenet haluavat tietää, että mitä aktiivimalli heidän kohdallaan tarkoittaa. Olen osatyökyvyttömyyseläkkeellä. Mitä minun on tehtävä, että täytän vaatimukset aktiivisuudesta? Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva päivärahan saaja on aktiivisuusseurannan ulkopuolella. Päivärahan hakija on aktiiviseurannan ulkopuolella myös, jos hän saa etuutta työkyvyttömyyden tai vamman perusteella. J os saan töitä ja palkka jää alle 300 euron kuukaudessa, niin sehän ei vielä alenna päivärahaa. Mutta, pitääkö tästäkin työstä ilmoittaa? Miten tämä työ ilmoitetaan? Myös ne työt, joista palkka jää alle 300,00 euroa kuukaudessa ilmoitetaan työttömyyskassalle. Päivärahahakemukseen merkitään sen päivän kohdalle, jona työ on tehty ”työssä” ja tuntimäärä. Hakemuksen liitteeksi työttömyyskassa tarvitsee palkkatodistuksen tai palkkalaskelman hakujaksolta ja työsuhteen alkaessa työsopimuksen. Kaikki työt tulee edelleen ilmoittaa päivärahahakemuksessa työttömyyskassalle. Tähän ei ole tullut muutosta. Jos ei ole tarpeeksi aktiivinen, leikataanko ainoastaan peruspäivärahaosuutta ja ansiosidonnainen pysyy muuttumattomana? Eli päiväraha alenisi 32,40 euroa kuukaudessa. Ei. Vähennys tehdään koko etuudesta. Eli jos ansiopäivärahasi olisi 85,00 euroa päivässä, päivärahan määrä alenisi 85 euroa kuukaudessa, jos aktiivisuusvaatimus ei täyty. Olen lisäpäivillä. Pitääkö minunkin olla aktiivinen? Kyllä. Aktiivisuutta vaaditaan myös työttömyyspäivärahan lisäpäivillä olevilta. Olen jäämässä eläkkeelle myöhemmin tänä vuonna ja nyt olen siis työttömänä. Koskeeko aktiivisuusvaade minua? Kyllä. Ei ole olemassa mitään yläikärajaa, jolloin päivärahanhakijan aktiivisuutta ei seurattaisi. Olen sivutoiminen maanviljelijä ja saan tästä toiminnasta verotettavaa ansiotuloa. Onko tämä riittävää aktiivisuutta? Ellei maatilaa ole myyty tai toiminta ole muutoin päättynyt, aktiivisuuteen riittää, että saa toiminnasta verotettavaa ansiotuloa vähintään 80,35 euroa kuukaudessa. Maatalouden ansiotulo katsotaan ensisijaisesti viimeisestä valmistuneesta verotuspäätöksestä. Vuonna 2018 on käytössä vuoden 2016 verotuspäätös. Kuukausikohtainen tulo saadaan jakamalla verotuspäätöksen tulo luvulla 12. Olen vaimoni omaishoitaja. Miten osoitan aktiivisuuteni? Omaishoitajana toimivalta ei edellytetä aktiivisuutta. Haen työttömyyspäivärahaa, koska sairauspäivärahan enimmäisaika 300 päivää on täyttynyt. Minulla on työkyvyttömyyseläkehakemus vireillä. Miten toimin? Niin kauan kuin eläkehakemus on vireillä, ei aktiivisuutta seurata. Aktiivisuuden seuranta alkaa sen jälkeen, jos olet saanut eläkelaitokselta kielteisen päätöksen. Jos valitat päätöksestä, niin valituksen käsittelyaikana aktiivisuutta seurataan. Jos teet uuden työkyvyttömyyshakemuksen, niin aktiivisuutta ei seurata eläkehakemuksen ollessa vireillä. Mitä jos en vaan saa töitä, enkä pääse minnekään te-toimiston kurssille. Laskeeko päivärahan taso aina 4,65 % kolmen kuukauden välein? Jos aktiivisuutta ei löydy seuraavankaan 65 maksupäivän tarkastelujakson aikana, niin päivärahan taso pysyy 4,65 % alennettuna. Jo kertaalleen alennettua päivärahan tasoa ei enää alenneta Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen, Leila Levosalo ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu 30-31_kassa-ristikko.indd 30 13.2.2018 11.15.19
Paperiliitto 2/2018 | 31 TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 1/2018 täyttäneistä palkinnon sai Raimo Metsävainio, Kemistä. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 9.3. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 2”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 27 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 1/2018 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 13.2.2018 11.15.20
32 | Paperiliitto 2/2018 Nyt mennään positiivisen kautta Kraton Chemicalin vuoden takainen omistajavaihdos on laittanut tehtaan elämän uusiksi. Nyt töihin on kiva tulla. Teksti Mari Schildt Kuva Maiju Pohjanheimo O ululaisen Kraton Chemicalin valvomossa vietetään aamuvuorolaisten kahvihetkeä ennen kuin työt toden teolla pyörähtävät käyntiin. Höyryävän kupin äärellä työntekijät ihmettelevät vieläkin, miten olot tehtaassa ovat muuttuneet vuoden aikana uuden omistajan ja tehtaanjohdon myötä. – Ihan suoraan ei viitsi sanoa, millaista se oli ennen tulla töihin. Ei ne olleet välttämättä valoisia ajatuksia. Monesti oli verenpaineet korkealla jo aamusta, pääluottamusmies Marko Käpynen miettii. Hän kertoo, että syynä oli tehtaassa ennen noudatettu työkulttuuri. Nyt tehtaalla on taitavampi johto, ja tuotantoon ja työhyvinvointiin panostetaan enemmän kuin miesmuistiin. Jokunen kilo lähtee vuoden sisään Tislaamon tiimissä käyttäjänä työskentelevä Jani Korento puski tänä aamuna töihin pitkin lunta pöllyäviä, auraamattomia kyläteitä. Kahvikupin äärellä on hyvä orientoitua aamuun, ja ottaa kantaa käsillä olevaan puheenaiheeseen. – Aivan sammaa mieltä, hän kommentoi. Korento kertoo, että hyvä vire työpaikalla vaikuttaa myönteisesti kaikkeen elämään. Varsinkin, kun työhyvinvointipäivillä tutkittiin oma lähtötaso ja viilattiin tavoitteet elintapojen parantamiseen. LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Teksti Eeva Eloranta-Jokela I soja asioita tapahtui peräkanaa. Poika syntyi lokakuussa ja Markku siirtyi marraskuussa autonkuljettajaksi. – Yhtäkkiä olikin elämässä jännitystä, kun kotona oli kuukauden ikäinen pojantappi ja minä aloin ajaa Raumalta Helsinkiin, joskus useamman kerran viikossa, Kivimäki kertoo. Lisäjännitystä työtehtävien vaihtumiseen toivat pimeä vuodenaika ja talviset ajokelit. – En ollut Helsingissä käynyt kouluaikojen Linnanmäki-retken jälkeen. Ensimmäinen ajoreissu Helsinkiin onkin jäänyt mieleen. Kyydissä oli 6–7 miestä, myös silloinen kuljetuspäällikkö. Hän lähti oppaaksi, koska itselläni ei alussa ollut hajuakaan siitä, mihin päin olisi pitänyt mennä, Kivimäki muistelee. Kivimäellä oli pitkään kylmänhiki, kunnes jännitys laukesi hassuun kömmähdykseen: kuljetuspäällikkö viittilöi kädellä kääntymään oikealle mutta sanoi ääneen, että vasemmalle. Reissu sujui lopulta hienosti. Yhtiön autonkuljettajat eri puolilta maata ehtivät viettää paljon aikaa yhdessä Helsingissä Snellmaninkadulla sijainneen pääkonttorin alakerrassa odotellen paluukyytejä. – Siinä ehti kuulla tarinan, jos toisenkin ja porukka oppi tuntemaan toisensa hyvin. Kivimäki piti antoisana sitä, että kuljettajat saivat osallistua kuljetettavien mukana tehdaskierroksillekin. Kun Rauma-Repolan omistus vaihtui Yhtyneille Paperitehtaille ja myöhemmin UPM:lle, myös autonkuljettajan työnkuvat muuttuivat. Vähitellen edustusautoista luovuttiin. Kivimäestä tuli ensin puolipäiväinen varastonhoitaja ja puolipäiväinen autonkuljettaja. Täysipäiväinen varastotyöntekijä Kivimäki on ollut kymmenen viime vuotta.? P Kun Markku Kivimäki oli ollut kolmisen vuotta Rauma-Repolalla trukkikuskina, hänelle tarjottiin paikkaa yhtiön autonkuljettajana. Oli vuosi 1983. Ratin takana Paperiliitto-lehden kanssa samanikäisen jäsenen elämää HYVÄÄ VUOSIKERTAA Markku Kivimäellä on kaksi lasta. Kotialbumin kuvassa isän sylissä keinuu esikoinen Miikka. ”Yhtäkkiä olikin elämässä jännitystä.” 32-33_tauko.indd 32 13.2.2018 15.35.06
Paperiliitto 2/2018 | 33 Nyt mennään positiivisen kautta – Jos jonkun kilon saisi vuodessa pois. Itse ajattelin liikkua enemmän, lähinnä painojen parissa. Pienet lapset kun on, niin niiden kanssa riittää muutenkin sitä puuhaa, hän sanoo. Operaattori Ville Ylitalo sanoo, että nyt tulevaisuutta ajatellaan tehtaallakin pitemmälle, kuin vain puolen vuoden tai vuoden päähän. – On kyllä hyvät fiilikset. Nyt tuntuu siltä, että tässä saattaisi jopa eläkkeellekin päästä aikanaan. Tuotanto toimii ja työnantajaa kiinnostaa parantaa asioita. Silloin sitä itsekin haluaa tehdä parhaansa, hän miettii. Liigaottelu käynnissä valvomossa Operaattori Jan-Eerik Södö sanoo, että yleisin puheenaihe heillä taitaa sittenkin olla jääkiekko. Valvomossa tunnelmaa virittää mukavasti asetelma Kärpät vastaan Tappara, koska pääluottamusmies on Tampereen seudulta kotoisin ja työkavereiden mukaan Suomen innokkain Tappara-fani. Muu vuoron väki vannoo Kärppien nimeen. – Muuten mukava mies tuo pääluottamusmies, kun on Tappara-fani, Södö nauraa. Hän kuittaa, että Kärpille on tulossa Suomen mestaruus tänä vuonna, siitä ei ole kahta sanaa, vaikka viime vuosi menikin niin penkin alle, että on sijoituskin unohtunut. Valvomon ikkunasta näyttää siltä, että aamu ei valkene vielä tuntikausiin. Työt kuitenkin pyörähtävät käyntiin. Ja mikäs siinä, yövuoro on puurtanut lähes tauotta niin, että Kraton Chemicalin aamuvuoro voi aloittaa päivänsä rauhallisissa merkeissä. ? P ”Työnantajaa kiinnostaa parantaa asioita.” ? Aamukahvilla Jani Korento (vas. selin), Marko Käpynen, Sami Holtinkoski ja oikealla selin JanErik Södö, takana TiiaMari Herra ja puhelimessa Ville Ylitalo. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas J esse Aaltosen ei tarvitse itse miettiä syntymäpäivänsä viettotapaa. Tapana on ollut, että tyttöystävä järjestää yllätyksen eli vie hänet ravintolaan syömään. Parina viime vuotena suuntana on ollut Tampere. Tiedossa lienee myös jokin pieni lahja. Ja kun tulee tyttöystävän syntymäpäivä, Aaltonen tekee saman hänelle. – Varma ei ikinä voi olla, mutta näin on tapahtunut ainakin tähän asti. Mieluiten hän tilaa ruuaksi perusmassasta poikkeavan kunnon hampurilaisen tai pihviä, mutta ei nirsoile muunkaan tyyppisten ravintoloiden suhteen. Jos syntymäpäivä noudatteleekin tuttua kaavaa, keväälle on luvassa jotain uutta. Suunnitteilla on matka lämpimään. Yhteisiä ulkomaanmatkoja pariskunta ei aiemmin ole tehnyt, mutta nyt sellaiseen on järjestymässä tilaisuus. Aaltosen määräaikainen sopimus päättyy huhtikuussa. Uusi sopimus on luvassa, mutta luultavasti väliin tulee parin viikon tauko. Matkan jälkeen lomailu jääneekin vähiin. Kun muut tehtaalla alkavat viettää kesälomiaan, Aaltosella työt lisääntyvät. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Tuttu yllätys SYNTTÄRISANKARI Jesse Aaltonen Syntymäaika: 23.2.1991 Syntymäpaikka: Kangasala Asuinpaikka: Valkeakoski Perhe: Tyttöystävä Työ: Trukkikuski, Pyroll Converting Oy, Valkeakoski Terveiset: Äidille voi aina lähettää terveisiä! Jesse Aaltonen arvelee tyttöystävän suunnittelevan ravintolailtaa. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mikä on mureena? 2. Mitä on mousse? 3. Minkä maan saari on Muhu ? 4. Minkä lajin hallitsija on Pavel Kuka? 5. Missä kaupungissa pelaa kotiottelunsa kiekkojoukkue Ketterä? 6. Minkä ikäinen on Rolling Stones yhtyeen laulaja Mick Jagger? 7. Mikä on pinta-alaltaan Suomen suurin järvi? 8. Kumpi kaupunki on pohjoisempana Kokkola vai Kajaani? 9. Kuinka paljon arvelet Oulun kaupungissa olevan asukkaita? 10. Kenestä artistista kertoo elokuva Veljeni vartija? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 13.2.2018 15.35.07
1. Kala 2. Vaahtoa 3. Viron 4. Jalkapallon 5. Imatralla 6. 74 vuotias 7. Saimaa 8. Kajaan 9. 201 100 10. Cheekista 34 | Paperiliitto 2/2018 TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? Pavel Kuka iksut ruotsalaiset kehittivät ammoin teorian, että treenaamalla 10 000 tuntia kymmenessä vuodessa voi kehittyä lajissa kuin lajissa alansa huipuksi – oli sitten urheilija, kirurgi tai viuluvirtuoosi. Amerikkalainen Dan McLaughlin otti homman tosissaan ja aloitti kolmikymppisenä golfin harjoittelun nollasta, tavoitteena olympialaisiin pääsy. Tiedeja golfyhteisöjen harmiksi urakka jäi vammojen takia kesken, joten teorian vedenpitävyyttä ei siltä osin testattu. Itse olen harrastanut futista, salibandya, golfia, pyöräilyä ja muitakin lajeja, mutta niissä tuntimäärät ovat jääneet kauas kymppitonnista. Työurat raksalla ja nuorisotyössä jäivät nekin kesken, joten nyt pitää tyytyä toimittajan hommaan, jota karkeasti laskien on tullut tehtyä reilu 25 000 tuntia. Huipulle en silti päässyt, paitsi jos tämä pätkittäinen kolumnistijobi sellaiseksi lasketaan. Paperityöläisen ura alkaa yleensä ammattioppilaitoksesta, jossa hän pänttää työssäoppimisineen kolme vuotta eli karkeasti 4 000 tuntia. Ammattilaiseksi on tuossa vaiheessa turha itseään kuvitella, ja sen jälkeen vierähtääkin usein pari vuotta oppisopimusmoodissa, jossa koulitaan tehtaiden tavoille. Jos tähän menee keskimääräinen 1 700 työtuntia vuodessa, on viiden vuoden jälkeen kasassa noin 7 400 tuntia. Eli kun jaksaa vielä pari vuotta, on 10 000 tuntia täynnä ja työhenkilö palkkansa arvoinen. No entäs paperipomot? Nyt eläköityvä Kari Jordan tuli alalle 2004, Metsä Boardin toimitusjohtaja hän oli vuodesta 2006. Vuosia kertyi 14, ja kun toimitusjohtajat tarinoiden mukaan huhkivat yötä päivää, pankkipuuhista tulleella Jordanilla tuo 10 000 tunnin vaatimus täyttyi kevyesti. UPM:n Jussi Pesosella on yhtä pitkä paperiura: UPM:n varatoimitusjohtaja hän oli vuodesta 2001, toimitusjohtaja 2004. Sen sijaan Stora Enson Karl-Henrik Sundströmillä on vielä hitunen opittavaa. Hänet valittiin toimitusjohtajaksi 2014, joten vaikkapa 2 000 tunnin vuositahdilla entisellä ictpomolla on vielä vähän matkaa täyteen pätevyyteen. Vaikka johtajien ajasta osa kuluu paperimiljardien laskeskelun lisäksi muiden yhtiöiden hallituksissa istuskeluun ja uutisissa huolestuneena esiintymiseen, lienee myönnettävä, että metsäpatruunat ovat kelpoja tekemään päätöksiä, joita tekevät. Meneehän duunarillakin osa tehokkaasta työajasta herrojen metkujen kiroiluun ja taukokahvin kittaamiseen – sitä menee muuten suomalaisten keskikulutuksen mukaan noin 853 kupillista vuodessa.? P Kymppitonnin koitos Kun jaksaa vielä pari vuotta, on 10 000 tuntia täynnä ja työhenkilö palkkansa arvoinen. LU K U N U R K K A Vastaukset sivun 33 kysymyksiin Kirjoittaja Sami Turunen on entinen pääluottamus mies, joka rakastaa sanoja, numeroita ja nippeli tietoa. Kaipaa palautetta osoitteeseen sami@arvosana.fi Holiday Club -lomaetu jäsenille Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua, haettavissa viikot 23–52/18. Hakuaika on ajalla 22.2.–15.3. Arvonta suoritetaan 19.3. HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi 67 m 2 , 2 mh, 6+2, vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,m 2 , 1 mh, 2+2:lle vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 52,5m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vkot 44–46 400 €/vko HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 40 m 2 , 1 mh 3+2:lle vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPERE Kimallus 76 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 48–50 350 €/viikonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arki ma–pe (4 vrk) HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x297_0118.indd 1 31.1.2018 16.17 La ur i R ot ko 34-35_tauko.indd 34 12.2.2018 10.27.50
Holiday Club -lomaetu jäsenille Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua, haettavissa viikot 23–52/18. Hakuaika on ajalla 22.2.–15.3. Arvonta suoritetaan 19.3. HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi 67 m 2 , 2 mh, 6+2, vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,m 2 , 1 mh, 2+2:lle vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 52,5m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vkot 44–46 400 €/vko HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 40 m 2 , 1 mh 3+2:lle vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPERE Kimallus 76 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 48–50 350 €/viikonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arki ma–pe (4 vrk) HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x297_0118.indd 1 31.1.2018 16.17 34-35_tauko.indd 35 8.2.2018 14.06.54
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 info@sievi.com • sievi.com Työmukavuuden uusi aika. Sievi Racer 1 S2 GT Racer S3 Racer Roller S3 Racer on rento ja sporttinen. Se on kevyt ja täydellisesti jalkaan sopiva. Sen materiaalit hengittävät ja pitävät jalkasi kuivana koko päivän. Kengässä on uskomaton pito ActionPro -kaksikerrospohjan ansiosta. Ja mikä parasta – sen sisäpohjassa on uusi Sievi FlexEnergy* -joustoelementti, jonka tuomaa mukavuutta ei ole turvajalkineissa ennen nähty! * Sievi FlexEnergy -joustoelementti on valmistettu Infinergy ® stä, joka on BASF’n rekisteröimä tavaramerkki. Saat sen Racer Roller S3 ja Sievi Racer 1 S2 -turvajalkineisiin. Kaikki Racerit on tehty Suomessa SUOMI_SIEVI_RACER_PAPERILIITTO_230x270+3_190118.indd 1 19.1.2018 15.56 34-35_tauko.indd 36 29.1.2018 14.12.04