” Nukun retkellä riippukeinussa kuuden asteen pakkasessa.” s. 24 Imatran PK 6 aiotaan sulkea s. 4 | Vielä ehtii hakea alan kesätöihin s. 18 | Jäsenyys tuo monia etuja s. 20 Sanna ei enää ymmärtänyt, kuinka huonosti voi. Työpaikka kiusaaminen oli tehnyt tehtävänsä. Rikottu Nro 2/2019 ? 22.2.2019 ? 61. vuosikerta PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 12.2.2019 13:50:00
Paperiliit to tarjoaa, PowerPark 15.6. Kesän hauskin päivä Duudso nit show tulee taas! Tule viettämään kesän vauhdikkain päivä paperi liittolaisten perhe tapahtumaan PowerParkiin! Koko huvipuisto on varattu paperiliittolaisten käyttöön 15. kesäkuuta klo 11.00–19.00. Jäsenet perheineen pääsevät huvipuistoon ilmaiseksi, ja päivän huipentaa Duudsonit Show! Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.paperiliitto.fi! 2-3_sisis.indd 2 13.2.2019 21:05:35
4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Imatran tehtailla alkoi yt-neuvottelut. 6 Paikallinen rahaerä jaettiin sopien 70 prosentilla työpaikoista. 8 Työ voi pahentaa astmaa. 10–17 Reportaasi Työpaikkakiusaaminen jätti Sannalle ikuiset arvet. 18 Kesätöiden hakuaika on nyt! Reippaalla asenteella pärjää parhaiten. 20 Jäsenyys tuo monia etuja. 24 Jarkko Penttinen taistelee puumiekalla. 26–29 Hiomo 26 Tarjolla lomia ja naisten työhyvinvointikurssi. 28 Kesällä juhlitaan PowerParkissa, koko perheen voimin. 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Katso miten opinnot vaikuttavat työttömyysetuuteen. Lakisääteisellä Tervakosken Delfortgroupilla. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto 2/2019 | 3 Mikko Vähäniitty Reima Kangas 10–17 Työpaikkakiusaaminen Häirintä vie terveyden Metsä on nelikymppisen Sannan henkireikä. Sieltä hän sai voimaa silloinkin, kun kahdeksan vuotta kestänyt työpaikkakiusaaminen vei häneltä työkyvyn. – Minulle riittää, että kohdellaan kuin ihmistä, Sanna sanoo. Kiusaaminen voi vahingoittaa ihmistä siten, että ei enää pysty hakemaan itselleen apua tai ajaa oikeuksiaan. Silloin tarvitaan työkavereita, jotka ottavat vastuuta ja auttavat viemään asiaa eteenpäin. 24 ?Jarkko Penttinen on hurahtanut viikinkimiekkailuun. –Taisteluissa rasittuminen on hienoa! Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09 701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Mikko Nikkinen 29 Ellinoora on yksi Työväen Musikkitapahtuman tähdistä. Paperiliitto antaa jäsenille 15 euron lipputuen. 20 Ella ja Samu osallistuivat isänsä kanssa Paperiliiton Hupilomalle viime kesänä. Liiton työ jäsenten hyväksi näkyy työssä ja vapaa-aikana. Paperiliit to tarjoaa, PowerPark 15.6. 18 Arttu Tarkiainen toivoo pääsevänsä kesätöihin Joutsenon Metsä Boardille. 2-3_sisis.indd 3 12.2.2019 13:20:24
4 | Paperiliitto 2/2019 M etsäyhtiöiden tulokset vuodelta 2018 kertovat, että paperiliittolaiset ovat osaltaan tehneet erityisen hyvää työtä ja tuottaneet tulosta. Olette varmaan saaneet tästä kiitoksen yhtiön puolelta? Tuloksista ansaitsee kiitoksen jokainen porras johtoa myöten. Metsäteollisuudella ei ole koskaan mennyt näin hyvin. UPM:lle vuoden viimeinen kvartaali oli 25. kerta peräkkäin, kun tulos parani. Tähän mikään muu suomalainen yhtiö ei ole pystynyt. Yritys on lisäksi kokonaan velaton, mikä on jopa globaalilla tasolla tarkasteltuna harvinaista. Stora Enson tulos oli myös erittäin hyvä ja yhtiö paransi tulostaan kahdeksannen kerran peräkkäin. Tuloksen julkistamista kuitenkin synkisti ilmoitus Imatran Kaukopään PK 6:n sulkemisesta. Tuloksen valossa voisi olettaa, että yhteistoimintaneuvottelut voitaisiin nyt käydä tavallista suotuisammassa hengessä, jossa irtisanomisille saadaan muita ratkaisuja. Metsä Groupin tulos ei jäänyt muista jäteistä jälkeen, vaan myös se tahkosi rahaa yhtiön kirstuun. Konsernin tulos nojaa vahvasti selluun ja kartonkiin ja nämä tuotteet ovat myös vahvoja tulevaisuutta ajatellen. Uusi sopimuskierros voidaan todeta jo avatuksi, kun AKT teki Satamaoperaattorien kanssa sopimuksen ahtaajille. Sopimuksenteko sujui tiettävästi hyvässä yhteistyössä. Metsäyhtiöiden tulokset antavat hyvän pohjan Paperiliiton hiljalleen käynnistyville työehtosopimusneuvotteluille. Onkin mielenkiintoista nähdä, mitä ja minkälaisen kierroksen metsäteollisuuden herrat haluavat tällä kertaa. Jos ennakoida voi, niin Paperiliitolle lyödään sellaiset rätingit eteen, ettei kerta kaikkiaan voi pyytää mitään lisää. Ei edes sitä kuuluisaa muutamaa silakkaa. Ainakaan yhtiöt eivät voi vedota esityksissään huonoon tuloskuntoon.? P Tuohta metsästä PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Kolagym pitää kilot kurissa. KUORIMO Piirros Jarno Kiukas Teksti Eeva Eloranta-Jokela S uljettavaksi suunniteltu paperikone on PK 6, jonka vuosikapasiteetti on 90 000 tonnia. Yhtiön mukaan se on tullut teknisen elinkaarensa päähän. – Sulkeminen on aina raskas uutinen, vaikka se ei sinänsä tullut yllätyksenä. PK6:een ei ole ainakaan viimeiseen 15 vuoteen investoitu, kertoo pääluottamusmies Arto Hulkko. Sulkemisen aiheuttama vähennystarve on työnantajan mukaan yhteensä 77 henkilöä, joista 57 on työntekijöitä, 14 alempia toimihenkilöitä ja 6 ylempiä toimihenkilöitä. Määrä on lähes kymmenesosa tehtaiden koko henkilöstöstä. Odotuksissa vastuullisuutta Helmikuussa alkaneet yt-neuvottelut koskevat koko Imatran tehtaiden eli Kaukopään ja Tainionkosken henkilöstöä. Hulkon mielestä ammattiosastot ovat aiemmissa neuvotStora Enso aikoo osana 120 miljoonan euron vuosittaista säästöä sulkea paperikoneen Kaukopään tehtaalta Imatralta. Säästöt osuivat Imatralle Metsäteollisuudella ei ole koskaan mennyt näin hyvin. 4-5_kuorimo.indd 4 12.2.2019 14:09:34
KUORIMO Paperiliitto 2/2019 | 5 teluissa pystyneet tekemään hyviä ehdotuksia irtisanomisten välttämiseksi ja vähentämiseksi. – Yhtiöllä olisi hyvä paikka näyttää, miten sen palkitut vastuullisuusohjelmat toimivat käytännössä, kannustaa Hulkko. Käytettävissä olisi hänen mukaansa järkeviä keinoja, kun lakkautettavalta koneelta työ kuitenkin loppuu. – Annettaisiin ihmisille se mahdollisuus, että he voisivat täyttää sisäisillä siirroilla tehtaalta eläkkeelle tai vapaaehtoisesti eläkeputkeen jäävien paikkoja ja muita tehtäviä. Myös Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhalalla on odotuksia yhtiön suuntaan. – Kaukopään PK 6:n lopettaminen sattuu samalla tavalla kuten aina, kun jokin konelinja on jäsenten työpaikoilta sammutettu. Nyt tilanteessa erona on se, että yhtiön tulos antaa hyvät mahdollisuudet hoitaa yt-neuvottelut mahdollisten irtisanottavien osalta vastuullisemmin kuin aikaisemmissa irtisanomisissa, Vanhala sanoo. Tuntuva luku paikkakunnalle Tuotannon on suunniteltu jatkuvan PK 6:lla syksyn huoltoseisokkiin asti tai vuoden loppuun niin, että luvatut tuotteet pystytään toimittamaan. Koneen tuotantotehtävissä on noin 50 työntekijää. – Kokemushaarukka on laaja. Uusimmat ovat olleet koneella työssä pari vuotta. Pisimmillään kokemusta on yli 40 vuotta. 27 000 asukkaan Imatralla jopa 80 teollisen työpaikan vähennys olisi tuntuva. – Aina kun teollisia työpaikkoja menetetään, sillä on merkitystä paikkakunnan lisäksi myös koko maakunnalle ja sen verotuloille, Hulkko sanoo. Sulkemisella Stora Enso tavoittelee 120 miljoonan euron vuotuista säästöä. Säästöohjelmaan liittyy myös suunnitelma 35 henkilön vähennyksistä Alan sahalla Ruotsissa ja Imaveren sahalla Virossa.? P ?Stora Enso aikoo turvata kannattavuuttaan sulkemalla paperikoneen Imatran tehtailta ja vähentää 77 henkilöä. Säästöt osuivat Imatralle ”Yhtiön tulos antaa hyvät mahdollisuudet hoitaa yt-neuvottelut mahdollisten irti sanottavien osalta vastuullisemmin kuin aikaisemmissa irtisanomisissa.” 4-5_kuorimo.indd 5 12.2.2019 14:09:35
KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela V akuutettuina ovat eräin poikkeuksin kaikki työeläkelakien alaisessa työsuhteessa olevat työntekijät. Vakuutusehdoissa on määritelty tarkemmin, millä edellytyksillä työntekijä on vakuutettu. Vakuutus on voimassa työntekijän työja vapaa-ajalla. Jatkuu työsuhteen päätyttyäkin Ryhmähenkivakuutuksen ottaa ja kustantaa työnantaja. Työntekijä säilyy vakuutettuna kolme vuotta työsuhteen päättymisestä. Jos työsuhde päättyi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen, säilyy henkilö vakuutettuna viisi vuotta. Kolmen vuoden ”jatkoturva” ei koske vanhuuseläkeläisiä tai yli 68-vuotiaita, jotka eivät ole ehtojen mukaisessa työsuhteessa Työntekijän kuollessa edunsaajia ovat vainajan puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Korvaussumma muodostuu perussummasta, lapsikorotuksesta ja tapaturmaisen kuoleman tapauksessa tapaturmakorotuksesta. Perussumman suuruus määräytyy vakuutetun kuoliniän mukaan. Vakuutus perustuu työmarkkinajärjestöjen vuonna 1977 tekemään keskinäiseen sopimukseen. ? P Lisätietoja www.trhv.fi. 6 | Paperiliitto 2/2019 Aktiivimallialoite eduskuntaan Kansalaisaloite. Aktiivimallin kumoamista vaativaa kansalaisaloite eteni eduskunnan käsittelyyn helmikuun alussa. Joulukuussa 2017 tehty kansalaisaloite aktiivimallia vastaan keräsi reilussa kuukaudessa yhteensä 140 944 allekirjoitusta. Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli tuli voimaan viime vuoden alussa. SAK vastusti aktiivimallia jo valmisteluvaiheessa, koska malli kohtelee työttömiä eriarvoisesti. Aktiivimallista ja sitä koskevien kyselyiden tuloksista sekä SAK:n kannustavasta työllistymisturvasta lisää voi lukea SAK:n internetsivuilla. SAK Tuubi -kanavalle on koottu työttömien tarinoita aktiivimallista. Vahva tuotantovuosi Tuotantomäärät. Sellun tuotannossa rikottiin vuosiennätys, selviää Metsäteollisuuden keräämistä tilastoista vuodelta 2018. Sellua tuotettiin koko vuoden aikana 8,2 miljoonaa tonnia. Aiempi ennätys 8,0 miljoonaa tonnia oli vuodelta 2006. Sellun tuotantomäärä koko vuodelta kasvoi 5,8 prosenttia vuotta aiemmasta. Kartongin tuotanto nousi 3,8 miljoonaan tonniin. Myös paperin tuotantomäärä kasvoi yhä, mutta vain 1,1 prosenttia vuotta aiemmasta. Puukaupoista ei valituslupaa Oikeusasia. Korkein oikeus ei myöntänyt Metsähallitukselle valituslupaa kolmen suomalaisen metsäyhtiön vuosien 1998–2005 raakapuukaupoista. Helsingin hovioikeus hylkäsi Metsähallituksen kanteen viime toukokuussa ja määräsi Metsähallituksen maksamaan yhtiöiden oikeudenkäyntikulut. Metsähallitus haki tuomioon valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, mutta ei sitä saanut, joten hovioikeuden tuomio jää lainvoimaiseksi. Suomen valtion omistamia maa-alueita hallinnoiva Metsähallitus jätti vuonna 2011 vahingonkorvauskanteen UPM-Kymmeneä, Stora Ensoa ja Metsäliitto Osuuskuntaa vastaan. Suomen markkinaoikeus oli joulukuussa 2009 antanut päätöksen, jossa yhtiöiden nähtiin rikkoneen kilpailusääntöjä suomalaisilla raakapuumarkkinoilla. SILPPUA Työntekijäin ryh mähenkivakuutus tarjoaa turvaa per heen välittömään toimeentuloon, kun puoliso tai lasten huoltaja kuolee. Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiteollisuuden nykyisessä työehtosopimuksessa on uudet määräykset jouluja juhannuskäynnistä tietyille tehtaille ja konelinjoille. Muutos tarkoitti, että käynti tuli mahdolliseksi aiempaa useammalle työpaikalle ilmoitusaikaa noudattaen. Kokemusta uusista määräyksistä on kahdelta joululta ja yhdeltä juhannukselta. Viime jouluna käynti toteutui koko tehtaassa 22:lla ja osittain 15 työpaikalla. Vanhojen työehtosopimusmääräysten mukaan käynti toteutui 32 työpaikalla. Niin sanotuilla uusilla määräyksillä kävi lisäksi 5 tehdasta. Kyselyn vastausten perusteella joulukäyntiin osallistui 25 prosenttia paperiteollisuuden työntekijöistä. Joulukäyntien hyödyntäminen kuvastaa alan hyvää tilaustilannetta eli sitä, että myös jouluna kannatti pitää tuotantoa käynnissä. Paperiliitto kysyi joulun 2018 käynneistä 71:ltä paperiteollisuuden pääluottamusmieheltä. Heistä 54 eli 76 prosenttia vastasi. Vastaajien työpaikkojen yhteenlaskettu työntekijämäärä oli 7578 henkilöä. Palkankorotukset voimaan Pääluottamusmiehet kertoivat samassa kyselyssä lisäksi vuoden alussa toteutuneen paikallisen rahaerän jakamisesta. Palkankorotukset tulivat voimaan 7.1.2019 alkavan palkkakauden alusta. Jaettavana oli 12 sentin yleiskorotuksen lisäksi paikallinen erä 18 senttiä kertaa tehtaan työntekijöiden lukumäärä 30.11.2018. Paikallisen rahaerän jaosta sopi 70 prosenttia työpaikoista. Yksimielisyyttä paikallisesta erästä ei siis syntynyt 30 prosentilla työpaikoista. Paikallinen erä jaettiin yleiskorotuksena sopimalla 37 prosentilla työpaikoista, joilla korotus tuli voimaan 7.1.2019. Jos paikallisesta erästä ei saatu yksimielisyyttä, tulee korotus voimaan yleiskorotuksena 1.4.2019 alkavan palkkakauden alusta. Paikallista erää käytettiin yksittäisten työntekijöiden palkkojen korottamiseen 22 prosentilla työpaikoista. Lisäksi paikoin työpaikoilla oli jaossa myös niin sanottua paikallista rahaa.? P Ryhmähenkivakuutus joka työntekijällä 37 tehdasta kävi jouluna. Paikallinen rahaerä jaettiin sopien 70 prosen tilla työpaikoista. Näin tes toimii käytännössä Vakuutus on voimassa työn tekijän työja vapaaajalla. 6-7_kuorimo.indd 6 12.2.2019 14:16:00
KUORIMO Paperiliitto 2/2019 | 7 Naapurin hanurilla kusiaispesään M uutama viikko sitten uutisoitiin valtakunnansovittelijan sovintoehdotuksesta lennonjohtajien työriitaan. Yksi asia pisti silmään. Valtakunnansovittelija tarjosi osapuolille mallia, jossa jälkimmäisen vuoden palkankorotukset lennonjohtajille tappelisi Teollisuusliiton ja Paperiliiton porukka. Jo aiemmin osa duunariliitoista ulkoisti työtaistelunsa toisille liitoille. Nyt kun tähän reppuselkäpoSUORAA PUHETTA toa tappelee jäseniltä keräämillään työtaistelurahoilla työnantajan kanssa ja loppuosa kansasta istuu katsomossa paukkumaissitötteröt ja oluet käsissä. Tappelun lopussa katsomoon ilmoitetaan, paljonko rahaa tulee lisää. Jännittääkään ei tarvitse, koska raha tulee tilille, voitti kumpi hyvänsä. Hieno systeemi. Vähän kuin koiratappelussa. Kaikki voittaa, paitsi ehkä koirat. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Lassi Kaaria Teksti Eeva Eloranta-Jokela V ertaus viime Paperiliitto-lehden Suoraa puhetta -palstalla kannusti äänestämään tulevissa eduskuntavaaleissa 14. huhtikuuta. Äänestäminen on suora mahdollisuus antaa ääni reilun työelämän puolesta. Uurnille aikoo myös Jonna Rantala Kauttualta. – Aion äänestää eduskuntavaaleissa. Olen tainnut äänestää kaikissa presidentin-, eduskuntaja kunnallisvaaleissa sen jälkeen, kun tulin täysiikäiseksi, Rantala laskee. Hänen mielestään äänestämisellä on merkitystä. – Tällä hetkellä on etenkin eduskunnassa niin paljon äärilaitoja vaikuttajien mielipiteissä, että äänestäminen on sen vuoksi tärkeää. On sitten ainakin tehnyt jotain sen eteen, että ajettaisiin niitä asioita, jotka itselle on tärkeitä. Jos en äänestäisi, niin varmasti huonot päätökset eduskunnassa harmittaisi paljon enemmän, kun ei ole itse tehnyt sen asian hyväksi kuitenkaan mitään, Rantala pohtii. Oma mielipide esiin Myös kemiläinen Erkka Pätsi muistelee äänestäneensä aina, kun vaaleja on ollut. – Pitäähän sitä saada oma äänensä käyttöön, kun siihen mahdollisuus on. On huono valittaa, jos ei ole itse äänestänyt. Äänestäminen on tapa saada edes vähän omaa mielipidettä esiin, Pätsi sanoo. Pätsi ei muuten juuri seuraa politiikkaa, mutta kiinnostus ehdokkaita kohtaan kasvaa, kun vaalipäivä lähestyy. Ehdokas voi löytyä lehtien palstoilta tai vaalikoneista, vaikka niiden tulos voi joskus myös yllättää. – Tärkeintä olisi saada eduskuntaan joku tältä lähialueelta vaikuttamaan pohjoisen asioihin. * ) Vuosi sitten palkansaajat vastustivat työttömyysturvan aktiivimallia takomalla #äänityöttömälle-ämpäreitä Helsingin Senaatintorilla pidetyssä mielenilmauksessa.? P Ääni vai ämpäri? ”Vanhan viisauden mukaan on fiksumpaa toimia huhtikuussa äänes tyskopissa oikein, kuin osoittaa helmikuussa mieltä ämpäri* kädessä.” Jonna Rantala on aina käyttänyt äänestysoikeuttaan. – Oma ääni pitää antaa käyttöön, sanoo Erkka Pätsi. rukkaan tarjotaan jo toimihenkilöitä, niin härskiksi menee. Selkokielellä tämä tarkoittaa, että kaksi vientiliit6-7_kuorimo.indd 7 12.2.2019 14:16:01
KUORIMO 8 | Paperiliitto 2/2019 hoitaja Jari Maksimainen UPM:n Kaukaan paperitehtaalta. Työpisteissä käytetään myös paljon paineilmaa, jolla puhdistetaan koneita. Paineilma saa hienon pölyn pöllähtelemään. Vuonna 2016 Maksimaisella todettiin astma. Hän oli silloin 55-vuotias, mutta niin kauan kuin hän muistaa, yskä on vaivannut häntä. Lääkärille hän hakeutui, kun alkoi saada hengenahdistuskohtauksia. Maksimainen on vakuuttunut siitä, että paperista leviävällä pölyllä on kätensä pelissä. Tehdassalissa tehdyissä mittauksissa ei ole havaittu, että pölyhiukkasten viitearvot ylittyisivät. Superkalanterin hoitajan Jari Maksimaisen yskä pahenee töissä. Auttaisiko hengityssuojain tai kohdepoistoimuri? Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen K un aurinko paistaa sisään tehdassaliin, näkee pölyn, joka leijailee kaikkialla. Myös aamuisin, kun siivouskone ajaa lattiaa puhtaaksi, erottuu pölyraja selkeästi. – Muuten pölyä ei näe eikä sen olemassaolosta tietäisi mitään, sanoo superkalanterin Työ voi pahentaa astmaa – Paperista irtoavat aineet on myös tutkittu ja vaarattomiksi todettu. Mutta kun on vuosikausia – minäkin vuodesta 1981 – hengitellyt tätä ilmaa, niin eihän se voi olla vaikuttamatta. Työkavereistakin osa köhii. Tuotantotyössä riskinsä Maksimaisen astmaa ei ole todettu ammattiastmaksi. Todennäköisesti kyseessä onkin työn pahentama astma, joka on ammattiastmaa paljon tavallisempi sairaus. Työn pahentamassa astmassa sairauden puhkeamisen pääasialliset syyt löytyvät muualta kuin työpaikalta, mutta työpaikan pölyt, käryt, voimakkaat hajut, lämpötilan vaihtelut tai fyysinen rasitus voivat pahentaa astmaa. KUORIMO ?Jari Maksimaisella todettiin astma vuonna 2016. 8-9_kuorimo.indd 8 12.2.2019 13:23:30
Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara V alveutunut ystäväni totesi tuossa muutama päivä sitten, että kuluvan hallituskauden työelämän heikennykset eivät koskeneet häntä mitenkään. Jostain syystä tuota aivopierua kuunnellessa tuli mieleen entisaikojen Urheiluruutu ja sen tunnusmusiikki, Tuhannen markan seteli. Kuluvalla hallituskaudellahan siirrettiin työttömyysja eläkevakuutusmaksuja persaukisilta metsäyhtiöiltä työntekijöiden maksettavaksi. Tarkka prosentti taisi olla 2,05. Eli duunari, jonka vuositulot ovat 50 000 euroa, antaa joka vuosi työnantajalleen tuhannen euron setelin. Ei siis vain kerran, vaan joka vuosi. Ja vain siksi, että vaalien aikaan äänestyskopissa se tuntui hyvältä. Korkeatasoisen peruskoulun käyneellä äänestäjällä menee kopissa noin 30 sekuntia kolmen numeron värkkäämiseen. Tuntipalkaksi muutettuna summa on järjetön. Jos puolessa minuutissa onnistuu hukkaamaan tuhat euroa, tulee tuntipalkaksi yksinkertaisella matematiikallakin 120 000 euroa. Kahdeksan tunnin työpäivänä summa olisi siis pyöreästi miljoona. Suomalaisilla metsäjohtajilla oli takavuosina paha tapa hukata yhtiöiden rahat kelvottomiin ostoksiin maailmalla. Ehkä syystäkin työntekijät vaativat johtoon ihmisiä, jotka osaavat kerryttää varallisuutta sen hukkaamisen sijaan. Valitettavasti näyttää sille, että samanlainen maaninen tarve rahan polttamiseen on myös duunaripuolella. Lyödäänkö vetoa, että kun seuraavan kerran mennään huhtikuussa uurnille, niin ensin me ammutaan itseämme polveen ja sitten kun oikein alkaa sattumaan, niin huudetaan, että miksei liitto tee mitään. Niin se aina menee. Ei kai metsäherratkaan itseään osoittaneet, kun ostokset sulivat käteen.? P Paperiliitto 2/2019 | 9 Ylilääkäri Irmeli Lindström Työterveyslaitokselta korostaa, että hän ei voi ottaa kantaa yksittäistapauksiin. – Mutta yleisellä tasolla voi sanoa, että tuotantotyössä on usein astmaa pahentavia tekijöitä vaikka ei voidakaan osoittaa, että astma johtuisi juuri näistä syistä. Paperipölylle altistuminen ei aiheuta astmaa mutta voi pahentaa sitä. Puupölykin on vain harvoin allergisoivaa. Aikuisiässä puhkeavalla astmalla on harvemmin mitään tekemistä allergioiden kanssa. Tällaisen ei-allergisen astman syytä ei varmuudella tiedetä, mutta riskitekijät tunnetaan. – Perintötekijät, tupakointi, ylipaino sekä työperäiset altisteet. Perintötekijät ovat näistä se tärkein, sanoo Lindström. Maksimaisen suvussa ei ole astmaa. Ylipainoakaan miehellä ei ole. Tupakoinnin hän lopetti 13 vuotta sitten. – Poltin kuitenkin yli kaksikymmentä vuotta. Voihan silläkin olla vaikutusta. Ammattiastmoja yhä vähemmän Varsinaiset ammattiastmat ovat vähentyneet viime vuosina. Kymmenen vuotta sitten ammattiastmoja todettiin noin 120 vuodessa, nykyään noin 80. – Ammattiastmojen ja muiden ammattitautien vähentymiseen on vaikuttanut yhteiskunnan rakennemuutos. Tuotantotyö vähenee ja palvelualojen työt lisääntyvät. Lisäksi työolosuhteet ovat parantuneet, ja työturvallisuuteen on panostettu, Lindström sanoo. Ammattiastmoja aiheuttaa pitkäaikainen altistuminen allergiaa aiheuttavalle pölylle, kemikaalille tai kosteusvauriomikrobeille. Astma voi puhjeta myös tapaturman seurauksena, kun altistutaan jollekin voimakkaasti ärsyttävälle aineelle kuten rikkihapolle tai klooridioksidille. – Paperiteollisuudessakin ollaan tekemisissä voimakkaasti ärsyttävien aineiden kanssa. Esimerkiksi sellutehtailla on todettu tällaisia äkillisen altistuksen aiheuttamia astmoja, Lindström mainitsee. Lääkkeet ja niksit Maksimaisen pahin yskä ja yölliset hengenahdistuskohtaukset jäivät heti pois, kun hän astmadiagnoosin saatuaan alkoi käyttää hoitavaa lääkettä päivittäin ja avaavaa lääkettä tarvittaessa. Kun hän oli vuoden alussa pitkällä sairauslomalla, hän ei tarvinnut astmalääkettä lainkaan. Töiden alettua köhiminenkin alkoi taas. Mitä töissä voisi sitten tehdä, että pöly ei ärsyttäisi hengitysteitä ja keuhkoja? Tehdassaliin tuleva ilma on jo suodatettua ja tästä raakailmasta otetaan valvomoihin syöttöilma, joka suodatetaan vielä erikseen. – Ainoa vaihtoehto olisi käyttää tehdassalissa työskennellessä henkilökohtaista hengityssuojainta, mutta eihän sitä tullut aikoinaan edes ajatelleeksi, Maksimainen pohtii. Kaukaan UPM:n työsuojeluvaltuutettu Juha Huttunen miettii, että yhtiöltä olisi fiksu veto satsata kohdepoistoimureihin, vaikka viitearvot eivät ylitykään. – Ja sitten on tietysti hengityssuojaimet. Jos pöly häiritsee, kannustan etsimään sellaista hengityssuojainta, joka tuntuisi hyvältä. Vaihtoehtojahan on monia. ? P Tuhannen markan seteli PITUUSLEIKKURI Työ voi pahentaa astmaa Duunari antaa joka vuosi työn antajalleen tuhannen euron setelin. KUORIMO ”Paperipölylle altistuminen ei aiheuta astmaa mutta voi pahentaa sitä.” 8-9_kuorimo.indd 9 12.2.2019 13:23:31
10 | Paperiliitto 2/2019 TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN 10-17_pääjuttu (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-02-05).indd 10 12.2.2019 12:34:58
Paperiliitto 2/2019 | 11 TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN Lääkäri kysyi, ”miten sulla noin muuten menee, töissä?” Siitä se laukesi, kertoo nelikymppinen Sanna. Silloin hän ei vielä ymmärtänyt, kuinka paljon pahaa työpaikkakiusaaminen oli hänelle tehnyt. Teksti Mari Schildt Kuvat Mikko Vähäniitty 10-17_pääjuttu (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-02-05).indd 11 12.2.2019 12:34:58
O len sillä tavalla nöyrä ihminen, että teen mitä sanotaan. Koitan aina tehdä parhaani. Ihan lapsesta saakka olen ollut sellainen. Synnyin maaseudulle. Asuimme ihan metsässä, vain pari naapuria oli lähempänä. Kun pihalle päästiin, siinä oli metsä ja leikkimaastot, ja aamusta iltaan oltiin ulkona. Nautin suunnattomasti luonnosta, ja se on henkireikäni edelleen. Puolitoista vuotta vanhemman veljeni kanssa leikittiin ja nujakoitiin, mutta viihdyin paljon myös yksin. Kyläkoulussa olin arka lapsi. Vaikka osasin, en mielelläni vastannut, kun olisin joutunut huomion keskipisteeksi. Opettaja oli kuitenkin tosi kiva. Välitunnit leikittiin, ja isompi tyttö oli hevosena, kun reppuselässä mentiin. Talvella hiihdettiin välitunneillakin. Oltiin me aika hulluja urheilemaan! Kun isällä oli vapaata, hän vietti aikaansa meidän lasten kanssa. Yhdessä käytiin hiihtämässä, ja hän kannusti meitä urheilemaan. Isä oli sellainen syli-isä: hän piti meitä neljää lasta mielellään sylissä ja luki. Ei komentanut muualle. Lapsuuteni oli tosi rikas, vaikka rahaa olikin vähemmän. Niin minä sen muistan. Hetki pysähtyi Olin yhdeksänvuotias, kun isä kuoli. Kun viesti tuotiin kotiin, se koko hetki pysähtyi. Koko maailma pysähtyi. Se oli ollut työtapaturma: palkki oli pudonnut päähän rakennuksilla. Koska isällä oli verenvuototauti, emme saaneet korvauksia, eikä raha olisi isää takaisin tuonutkaan. Äiti laittoi talon myyntiin, ja perheemme hajaantui. Minä nuorimmaisena muutin äidin kanssa kaupunkiin. Äiti teki töitä siivoojana, mutta sai vain vähän tunteja kerrallaan. Aloitin viidennen luokan kaupungissa. Jännitin ihan hirveästi, kun tulin yksin uuteen kouluun. Minua oli niin hirveän helppo kiusata – jopa siitä, että minulla ei ollut isää. Olin herkkä lapsi, ja minut sai helposti itkemään. Olin ruvella jo valmiiksi. En ymmärtänyt, että voisin jotenkin edes puolustautua. Se oli vain minun elämääni. Tykkäsin silti koulusta, vaikka tuntuu, että en mitään oppinutkaan. Yläasteella minua ei enää niin kiusattu, mutta opiskelumotivaatio oli mennyttä. Kun uskottiin, että olen tyhmä, niin olin sitten sitä. Opettajat menivät vahvemman puolelle. Veli muutti myöhemmin takaisin meidän luoksemme. Muistan, että meillä oli kolmestaan ihan hyvä yhdessä, vaikka ei ollut merkkivaatteita, ei tietynlaista penaalia tai reppua. Loistava porukka tehtaassa Peruskoulun jälkeen aloitin ammattikoulun, huonolla menestyksellä senkin. Yläasteella oli ollut opettajien kanssa ongelmia, ja ne jatkuivat ammattikoulussa. Kun sain yllättäen työpaikan ompelijana, jätin koulun kesken. Olin tekstiilitehtaassa töissä yli 17 vuotta, kunnes tehdas yrityskaupan jälkeen lopetettiin. Siellä ei ollut ongelmia, ei pomojen eikä työkavereiden kanssa. Siellä oli tosi hieno henki, vaikka meitä oli parhaimmillaan yli sata naista. Meillä oli hirveän hauskoja työpäiviä, vaikka työ olikin vaihetyötä. Se porukka oli vain tosi loistava. Ja me laulettiin, siinä työn ohessa! Kun 16-vuotiaana aloin seurustella, en uskaltanut mennä edes huoltikselle kahville. Odotin autossa, kun poikaystäväni kävi kahvilla. Jonkin ajan kuluttua uskalsin tulla juomaan sen kahvin, mutta syödä en uskaltanut. Olisihan se ollut hirveää, jos joku olisi nähnyt! Poikaystäväni ja ompelimon työyhteisö sitten opettivat minut ujoudesta yli. Kymmenen vuotta sitten Juuri tässä yhtenä päivänä sanoin uudessa työpaikassa, että täällä minun on hyvä olla. Minulle riittää, että kohdellaan kuin ihmistä. Se on tärkein juttu, kun tietää, kuinka hauras voi elämänilo olla. 12 | Paperiliitto 2/2019 ” ”Itkin kotona, töissä ja työmatkalla tietämättä, miksi minun on niin paha olla.” TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN 10-17_pääjuttu (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-02-05).indd 12 12.2.2019 12:35:00
Paperiliitto 2/2019 | 13 ELÄMÄNTILANNE Siitä on nyt yli kymmenen vuotta, kun pääsin työttömyyden, pätkätöiden ja harjoittelun jälkeen vakituisiin töihin paperiteollisuusyritykseen. Tuuletin että jes, lottovoitto! Se oli tosi hieno juttu, ja vajaat kaksi vuotta menikin ihan ok. Sitten yrityksessä haluttiin, että ryhdyn vuoroni tiimivastaavaksi. Siitä se alkoi. Naamani ei enää miellyttänyt yhtiön tiimipäällikköä, vaikka hän oli itse puoltanut valintaani. Tuntuu, että ihmisarvo vietiin täysin. Tiimipäällikkö mitätöi kaikkea, mitä tein. Selkäni takana kulki minusta keksittyjä valheita, joista puhuttiin ihan totena. Keskustelu tiimipäällikön kanssa oli mahdotonta. Hyvä laatu oli milloin mitäkin, ja minun tekemäni erät olivat aina viallisia. Niitä tiimipäällikkö mätti roskikseen. Pahinta oli kuitenkin huutaminen. Se oli ihan oikeaa, raivoisaa huutoa, kun toinen on niin tyhmä, ettei ymmärrä eikä tajua. Olin ihan idiootti ja satakertainen idiootti, kun sanoin joskus jopa vastaan. Se asiat, joita hän huusi, olivat ihan käsittämättömiä. Kun kysyin työohjetta, sain takaisin huutoa, että ettekö muka tiedä vaikka olette niin pitkään olleet talossa. Se huusi niin ukkosen ihmeitä, kaikesta muusta kuin itse asiasta. Sitä on vaikea selittää. Ei minun juttujani kukaan työpaikalla epäillyt. Kaikki tiesivät, että minä olin se kohde. Se ei ollut kenellekään epäselvää, eikä kiusaaja saanut käännytettyä muita minua vastaan. He vain pääsivät helpommalla, kun antoivat olla. Ikävä kyllä työkaverit olivat kiusaamisen mahdollistajia. He sanoivat minulle, että älä stressaa, älä välitä. Anna mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. He olivat hiljaa tyytyväisiä, että minä olin kiusaajan kohteena, koska he pääsivät helpommalla. Kukaan heistä ei puuttunut asiaan. Ei sinäkään keväänä, kun sanoin, että en enää kestä. Että 10-17_pääjuttu (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-02-05).indd 13 12.2.2019 12:35:03
minulla hajoaa tuon ihmisen kanssa pää. Minulle sanottiin vain, että etkö sinä vielä ole oppinut tuntemaan sitä? Sitä kesti kahdeksan vuotta. Silloin olin todella yksin. Lakkasin nukkumasta Jälkikäteen ajatellen merkkien olisi pitänyt olla selvät, mutta minulla meni tosi kauan, ennen kuin ymmärsin oman tilanteeni. Vasta jälkeenpäin, kun aloin jo toipua, huomasin, että minulta oli huumorintaju jossain vaiheessa hävinnyt täysin, kaikki oli suoraan sanottuna paskaa. Olen aina ollut sellainen, että katselen televisiota ja kuuntelen radiota tosi hiljaisella. Yht’äkkiä havahduin kotona siihen, että tv ja radio olivat auki, mutta en kuunnellut enkä katsellut. Oli pelkkää kakofoniaa. Istuin ja tuijotin saamatta mitään tehdyksi. Olen aina ollut kova lukemaan. Nyt en pystynyt keskittymään tekstiin. Keskittymiskyky katosi täysin. En muista missä vaiheessa niin kävi, että lakkasin tyystin nukkumasta. Jos nukahdin, näin painajaisia siitä ihmisestä, kiusaajasta. Se on hirveää, kun ihminen lakkaa nukkumasta. Siinä kohdin alkaa mieli hajota, mutta en itse ymmärtänyt sitä. Työmatkat taitoin kävellen. Itkin ja kävelin. Enkä oikeastaan tiennyt miksi. Itkin kotona, töissä ja työmatkalla tietämättä, miksi minun on niin paha olla. Kun lähdin iltavuoroon yhden jälkeen, jo kahdentoista aikaan aloin kotona itkeä. Sinne oli vain niin hirveä lähteä. Yritin elää ”normaalisti”, vaikka näkiväthän työkaverit, että itkin töissä. Eivät kuitenkaan uskaltaneet kysyä, mikä minulla on. Ajattelivat, että se johtui kotioloista, vaikka myöhemmin asuin jo yksin. Oma eroni oli sopuisa, ja väleissä erottiin. 14 | Paperiliitto 2/2019 10-17_pääjuttu (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-02-05).indd 14 12.2.2019 12:35:03
En tiedä, olisiko pitänyt räyhätä. Mieluummin salassa itkin, kun oli paha olla. Ja päätä särki usein. Miten sulla menee? Sitten tuli työterveystarkastus. Sattui, että meille tuli oikein hyvä työterveyslääkäri. Minulla oli usein migreenikohtauksia. Lääkäri halusi, että tulen migreenien takia uudestaan vastaanotolle. Että katsotaan estolääkkeitä ja muuta. Silloin hän kysyi: ”Miten sulla noin muuten menee, töissä?” Kiitos sille lääkärille. Itselleni ei olisi tullut mieleenkään sanoa, että muuten töissä menee tosi huonosti. Siinä vaiheessa olin itkenyt päivittäin ehkä puolen vuoden ajan. En enää ymmärtänyt, että minulla menee siellä niin huonosti. Kun lääkäri osasi sen kysymyksen kysyä, kävi niin, etTYÖPAIKKAKIUSAAMINEN tä vain itkin. En muista, että olisin puhunut oikeastaan mitään. Lääkäri kysyi nukkumisesta. Kerroin, että en nuku. Hän sanoi, että nyt on sellainen homma, että uni täytyy saada ensimmäisenä kuntoon. Ja psykologille pitää jutella. Siitä se sitten lähti. Olin lopulta puoli vuotta sairaslomalla. Minulla on ystäviä, jotka ottivat asiakseen väkisin viedä minua jonnekin. Edes ulos lenkille. He eivät antaneet minun jäädä vain kotiin. Ja hyvä että lähdin, vaikka aina ajattelin, että yhtään ei huvita enkä halua. Minua ei kiinnostanut mikään. Ystävät huomasivat jossain vaiheessa, että huumorintajuni oli täysin kadonnut. Olin ollut nauravainen ja ottanut asiat huumorilla. Mutta silloin – kun värejä ei ollut, niin ei ollut missään. Mietin paljon kuolemaa. Olen sanonut, että olen niin itserakas, että en itselleni mitään tekisi. Mutta mietin sitä, kyllä. Olisihan minulla ollut lääkkeitä. Mutta en onneksi tehnyt mitään itselleni. Parin viikon välein kävin lääkärissä, ja sain taas kuulla, että et pysty menemään töihin. Sain unilääkkeet. Aina kaksi päivää ennen lääkäriaikaa – se oli myös aina sairasloman päätöspäivä – rupesin niin stressaamaan, että uni ei tullut edes lääkkeillä. Pelkäsin, että jos sairaslomaa ei jatketakaan. Jos joudun takaisin työpaikalle? Tilanteeni oli sellainen, että lääkäri alkoi jutella työkyvyttömyyseläkkeestä. En ymmärtänyt vieläkään, kuinka huonosti voin. Sisareni avulla tein valituksen AVI:iin. Joku palaute sieltä tuli yritykselle, mutta minulle ei asiasta ole kerrottu tarkemmin. Itkin, kun näin yrityksen vastineen. Minä olen kuulemma vain niin herkkä. Kahdeksan vuotta kun kestää, niin tosi herkkä on. Toinen lottovoitto Jos tuo työpaikka tuntui alussa lottovoitolta, niin nyt sain toisen. Toisesta yrityksestä, joka toimii samassa pihapiirissä kuin työpaikkani, tarjottiin minulle töitä. Tuotantopäällikkö oli kysynyt minulle työpaikkaa naapuriyrityksestä, ja kollegansa kanssa he sopivat asiasta keskenään. Olen kiittänyt tuota tuotantopäällikköä moneen kertaan. Ilman häntä olisin nyt määräaikaisella sairaseläkkeellä. Kun tuotantopäällikkö lähti eläkkeelle, hän kävi luonani toivottamassa hyvää jatkoa. Hän sanoi, että ymmärtää nyt, mitä olen kokenut. Hän kertoi ajatelleensa, että täytyyhän ihmisen elämä saada järjestykseen. Ensimmäisenä päivänä, kun menin uuteen työpaikkaan, tutusta portista pihalle, tuntui että jalat pettävät alta. Olin varma, etten pääse sisälle asti. Se tunne vihlaisee vieläkin. Olen tosi kiitollinen, että pääsin uuteen työpaikkaan ja ylpeä siitä, että uskalsin mennä. Yritysten läheisyys teetti sen, että mietin pitkään, uskallanko mennä. Kestääkö pää? Onneksi uskalsin. Näen edelleen silloin tällöin kiusaajaa. Mutta pahinta on se, kun kuulen, kun hän huutaa. Se kuuluu nykyisiin toimitiloihin asti. Eihän hän enää minulle huuda, vaan muille. Silti vatsaa alkaa polttaa. En ole vieläkään toipunut täysin kaikesta.” ? P Sannan nimi on jutussa muutettu. Paperiliitto 2/2019 | 15 Ovid ea sequis a andae culpa si dolorem rehenet dolorep taquam, sitiam antur? Lupturi arum ”Olen sanonut, että olen niin itserakas, että en itselleni mitään tekisi. Mutta mietin sitä kyllä.” 10-17_pääjuttu (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-02-05).indd 15 12.2.2019 12:35:04
16 | Paperiliitto 2/2019 10-17_pääjuttu (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-02-05).indd 16 12.2.2019 12:35:05
Paperiliitto 2/2019 | 17 P enskana koulussa en osannut käyttäytyä niin, kuin ihmisten kuuluisi osata. Koulukiusaajaksikin voisi joku sanoa. Se, joka sellaista tekee, ei tajua tekevänsä sitä kiusatakseen. Nämä ovat asioita, joita olen joutunut myöhemmin miettimään. Vaikka ruumiillinen kuritus on kielletty, niin jos tapaisin itseni yläasteikäisenä, niin tekisi kyllä mieli antaa selkään. Että saakelin ääliö, kokoa itsesi. Se oli älytöntä hölmöilyä, huudettiin ja räyhättiin. Kohde oli yleensä heikommasta päästä, kun itsellä ei ole niin paljon raamia. Olihan siellä niitäkin, jotka käyttivät fyysistä väkivaltaa, oli näitä kovempia jätkiä. Ne pystyivät ottamaan kohteekseen kenet tahtoivat, ottivat kainaloon ja pyörittivät lumihangessa. En haluaisi olla itseni koulukaveri. Voisi puhua vaikka viemäripyörteestä. Sellainen kun ottaa otteeseensa, niin se syvenee ja tiukkenee. Siinä vaiheessa, kun ollaan vielä ulkokehällä, kun juttu on vielä tuore, siitä olisi helpompi räpiköidä pois. Kun se syvenee ja syvenee, se on jo haastavampaa. Minä kun olen sellainen, että en malta pitää turpaani kiinni, niin työmaallakin on tullut kaksi kertaa eteen, että työkaveri on sanonut, että nyt tuo riittää. Okei, se pitää ottaa asiana: Minun käyttäytymiseni ei ole ollut asiallista, otetaan toinen lähestymistapa asiaan. Kummankin kanssa ollaan puheväleissä oltu ja töitä tehty yhdessä sen jälkeen ihan täysin. Ihminen on kuitenkin oppivainen. Tai jos kysyy meidän emännältä, niin se voi olla eri mieltä. Asiat paperille ja seurantaan Jos olisin työsuojeluvaltuutettuna Sannan työpaikalla, ensiksi hakeutuisin kahvipöytiin kuuntelemaan, mitä asiasta jutellaan. Juodaan kahvit vaikka kaupungilla, isommalla porukalla, ja keskustellaan asiasta. Hankkisin taustatietoa. Sitten veisin tälle esimiehelle tiedon tilanteesta, ja pyytäisin osapuolia ilmoittamaan minulle omat kantansa. Pidettäisiin palaveri, jossa olisi esimies, esimiehen esimies, työsuojeluvaltuutettu ja alainen, jolla olisi mukanaan tukihenkilö. Palaverista laadittaisiin muistio epäkohdista, eri näkemykset niistä, sekä menetelmä, jolla tilanne korjataan. Lisäksi kirjataan aika, jolloin pidetään seurantapalaveri. Valtuutetaan lisäksi ulkopuolinen tarkkailija seuraamaan tilannetta. Kun asia ei enää ole vain kahden välinen asia, se antaa painetta korjata suoritusta. Jos kiusaaminen jatkuu, se esimies on väärässä paikassa. Työsuojelun on tunnettava vastuunsa Se olisi voinut olla joku Sannan työkavereistakin, joka olisi voinut ottaa yhteyttä työsuojeluvaltuutettuun. Jos kiusatun ympärillä on vain hiljaista, uhrin näkökulmasta siinä on kymmenen kiusaajaa lisää, vaikka he eivät kiusaamiseen muuten osallistuisikaan. Se on kuin lammaslauma-efekti, jossa kukaan ei uskalla nousta puolustamaan toista, koska pelkää, että saisi itse seuraavaksi samaa lokaa niskaansa. Se lisää uhrin kuormaa, kun ei ole ketään, jolle puhua asiasta, eikä ketään, joka todella auttaisi. Työsuojeluorganisaatiosta sanon, että sen pitää tuntea vastuunsa. Siksi työsuojeluvaltuutetulla on parempi irtisanomissuoja, että vaikeita asioita voi tuoda esille. Itse ajattelen, että niin pientä asiaa ei ole, jota ei voisi ottaa puheeksi. Puhutaan sitten vaikka kalastuksesta tai lumitöistä, ihan sama mitä puhutaan. Siinä jutellessa voi halutessaan ottaa puheeksi muitakin asioita. Sanna oli saanut apua työterveyshuollosta. Minusta ei olisi huonoa lainkaan, jos työterveyshuolto kysyisi, että miten voit töissä, eikä vain, että miksi taas kolottaa kättä? Itselläni oli selkä rikki, mutta en sen takia hakenut sairaslomaa, koska töissä oli muuten mukava olla. Mutta auta armias, jos töissä olisi tuskaista, niin ei siinä tarvita kuin että peukaloa kolottaa, niin varmasti lähtee mielellään hakemaan sairaslomaa. Siinä mielessä yhtiöt, jotka itkevät sairasloman hintaa, voisivat saada rahallisia säästöjä panostamalla työhyvinvointiin. Puuromittari paljastaa, ovatko asiat kunnossa Jos itsellä on vaikeuksia hahmottaa, että on joutunut epäasiallisen kohtelun kohteeksi, eräs isäntä kertoi hyvän konstin: ”Jos toistuvasti aamupuuroa syödessä tai kotiovella töihin lähtiessä jo alkaa murehtia, että kohta joutuu taas tapaamaan sen tai ne, niin silloin asiat eivät ole kohdillaan. Silloin pitää toimia. Odottamalla se ei parane.” ? P Kiusattu, toimi näin: ? keskustele kokemuksestasi työtoverin kanssa. Vertaa omaa kokemustasi hänen havaintoihinsa ja vaikutelmaansa tilanteesta. Juttele työsuojeluvaltuutetun ja/tai muun luottamusmiehen kanssa. ? pidä päiväkirjaa tapahtumista: mitä tapahtui, milloin, miten koit tilanteen, keitä tilanteessa oli läsnä. Tarvitset kertomuksesi tueksi näyttöä. ? kerro epäasiallisesti käyttäytyvälle minkälaisen käyttäytymisen olet kokenut epäasiallisena ja miltä sinusta tuntuu. Pyydä häntä lopettamaan. ? vie asia kiusaajan esimiehelle. Jos hän ei ryhdy toimenpiteeseen kahden viikon kuluessa, vie asia esimiehen esimiehelle. Ota mukaan kaikkiin tapaamisiin luottamushenkilö tai muu työkaveri. ? tee valvontapyyntö työsuojeluviranomaiselle aluehallintovirastoon, jos työnantaja ei ryhdy toimenpiteisiin saatuaan ilmoituksen koetusta häirinnästä ja kiusaamisesta. Työsuojeluviranomainen valvoo työturvallisuuslain noudattamista. ? työsuojeluviranomainen voi edelleen tehdä tutkintapyynnön poliisille. Lähde: Työterveyslaitos ja Paperiliiton lakimies Jouni Salminen. TYÖPAIKKAKIUSAAMINEN Kiusaaminen ei odottelemalla parane Työsuojeluvaltuutettu Juha Huttunen UPM:n Kaukaan tehtaalta tietää, että kiusaajakin voi oppia ihmisten tavoille. Yleensä se edellyttää, että ongelma on tehty näkyväksi. ” Häirintää on… ? Toistuva uhkailu, pelottelu ? Ilkeät ja vihjailevat viestit ? Väheksyvät ja pilkkaavat puheet ? Maineen tai aseman kyseenalaistaminen ? Seksuaalinen häirintä ? Työnteon jatkuva perusteeton arvostelu ja vaikeuttaminen ? Työyhteisöstä eristäminen Häirintää ei ole… ? Työnantajan työtä ja työn johtoa koskevat asialliset, perustellut päätökset ja ohjeet ? Työn ja työyhteisön ongel mien yhteinen käsittely ? Perusteltu puuttuminen työsuoritukseen ? Varoituksen antaminen perustellusta syystä ? Työntekijän ohjaus työ kyvyn arviointiin perus tellusta syystä Työnjohto-oikeuden väärinkäyttöä on… ? Työtehtävien laadun tai määrän perusteeton muuttaminen ? Sovittujen työehtojen muuttaminen laittomin perustein ? Epäasiallinen työnjohto vallan käyttäminen ? Nöyryyttävien tehtävien antaminen Lähde: Häirintä ja epäasiallinen kohtelu työssä, Työsuojeluhallinnon julkaisuja 4/2018. AVI:n häirintään liittyneet toimenpiteet vuonna 2017 ? 2000 yhteydenottoa puhelinneuvontaan ? 223 tapausta vireille ? 98 ei antanut aihetta valvontaan ? 110 tarkastusta ? 134 työnantajalle annettua velvoitetta ? 4 ilmoitusta poliisille epäillystä työturvallisuus rikoksesta Lähde: Häirintä asiakasaloitteisessa valvonnassa aluehallintovirastojen työsuojelun vastuualueilla 2017, Työsuojeluhallinto 2018. 10-17_pääjuttu (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-02-05).indd 17 12.2.2019 12:35:05
18 | Paperiliitto 2/2019 KESÄTYÖT Asenteella kiinni kesätöihin Arttu Tarkiaisen urapolku: ? Kevät 2016: päättää peruskoulun. ? Syksy 2016: aloittaa lukion Kimpisen lukiossa sekä prosessiteollisuuden opinnot ammattiopisto Sampossa. ? Kesä 2017: kesätöissä kaupungin puistohommissa Joutsenossa. ? Lokakuu 2017 – joulukuu 2017: työelämässä tapahtuvalla oppimisjaksolla Kaukaan sellutehtaalla. ? Kesä 2018: 18 vuotta täyttänyt Tarkiainen pääsee kesätöihin Joutsenon Metsä Boardin tehtaalle linjalastaajaksi. Kesätyöt hoidetaan oppisopimuksella. ? Lokakuu 2018 – joulukuu 2018: työelämässä tapahtuvalla oppimisjaksolla Joutsenon Metsä Boardilla. ? Maaliskuu 2019: valmistuu prosessinhoitajaksi. ? Kesäkuu 2019: tavoite valmistua ylioppilaaksi. 18-19_kesätyö.indd 18 12.2.2019 11:47:46
KESÄTYÖT Paperiliitto 2/2019 | 19 Keväällä prosessin hoitajaksi valmistuva Arttu Tarkiainen hakee kesätöihin Joutsenon Metsä Boardille. Reippaalla ja avoimella asenteella erottuu joukosta. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen V ielä ehtii hakea kesätöihin, sillä isojen konsernien kesätyönhaut kestävät helmikuun loppuun. Pienemmillä jalostuksen työpaikoilla ei ole julkista työnhakua, vaan hakijan kannattaa olla suoraan yhteydessä työpaikkaan. Kaikki pienet eivät edes ota kesätyöntekijöitä, vaan kesä selvitään omien ja mahdollisten vuokratyöntekijöiden turvin. Joutsenolainen Arttu Tarkiainen, 18, vaikuttaa luottavaiselta. Kesätyöhakemus on lähtenyt tänäkin vuonna Joutsenon Metsä Boardille – samalle tehtaalle, jossa hän työskenteli viime kesänä. Kaksoistutkintoa suorittava Tarkiainen käy Kimpisen lukiota ja opiskelee kolmatta vuotta prosessiteollisuutta ammattiopisto Sampossa Lappeenrannassa. Tarkiainen antaa vinkin, että työhaastattelussa kannattaa olla oma itsensä ja puhua suoraan. Jännittää ei tarvitse. – Ja kun pääsee töihin, niin kannattaa olla aina ajoissa ja sosiaalinen. Hyvän vaikutelman antaa, kun puhuu työkavereille, kuuntelee ja tekee annetut hommat ajatuksen kanssa. Samalla tavalla kannattaa toimia opintoihin kuuluvien oppimisjaksojen aikana. Näin nimi painuu varmasti mieleen. Ei sittenkään suhteilla Kaikki Tarkiaisen opiskelukaverit eivät ole yhtä luottavaisia kesätöiden saamisen suhteen. – Ei sinne noin vain mennä. Hakijoita on valtavasti ja sisään pääsee suhteilla, arvelee Kasperi Koivunen. Mikko Tiainen on varmuuden vuoksi lähettänyt hakemuksia useampaankin paikkaan: UPM:n Kaukaan tehtaalle ja Imatran Stora Enson tehtaille sekä vaneritehtaille Savonlinnaan ja Punkaharjulle. Viime kesänä Tiainen työskenteli Kaukaan sellutehtaalla. – Vaikka sinulle miten lupaillaan kesätöitä myös seuraavaksi kesäksi, niin budjetit saattavat muuttua. Mikään ei ole varmaa, ennen kuin se on mennyt virallista kautta ja asia sanotaan paperilla, Tiainen miettii. Joutsenon Metsä Boardin käynnissäpito-operaattoreiden esimies, käyttöinsinööri Sanna Kyllönen vahvistaa, että haku on aina hoidettava virallista kautta täyttämällä yhtiön kesätyöhakemus netissä. Kyllönen sanoo arvostavansa myös sitä, että häneen otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti esimerAsenteella kiinni kesätöihin opiskelijoita välillä ihan kyllästymiseen asti siitä, kuinka tärkeää oma esiintyminen työpaikalla on, prosessiteollisuuden opiskelijoita Sampossa opettava lehtori Päivi Lassila sanoo. Oppisopimuksella kesätöihin Ammattikoulutuksen reformi muutti opinnot entistä yksilöllisemmiksi, ja opiskelijat valmistuvat eri tahtiin riippuen henkilökohtaisesta opintopolusta. Tarkiainenkin valmistuu prosessinhoitajaksi jo maaliskuussa. Viime vuoden kesätyöt hän teki oppisopimuksella, mikä kuittasi yhden tutkinnonosan suoritetuksi. Kesätöiden tekeminen oppisopimuksella on vielä uutta, mutta oppilaitoksissa sitä toivotaan, koska se vauhdittaa opiskelijoiden valmistumista. – Me ehdotamme oppisopimusta, mutta päätöksen tekee aina työnantaja. Viime kesänä isojen työnantajien kanssa tehtiin lyhyitä oppisopimuksia kesätyön ajaksi melkein kaikille. Asia on kuitenkin vielä niin uusi yrityksille, että sitä pitää markkinoida heille enemmän. Oppisopimushan ei vaadi työnantajalta enempää kuin työsopimuskaan, huomauttaa Lassila. Sosiaalisuus on valttia Se, miten Tarkiaiselle käy kesätyönhaussa, selviää myöhemmin. Työpaikalla kesätyöntekijöitä odotetaan hyvillä mielin ja kiinnostuneina. – Aina kiinnostaa se, että millaista porukkaa sieltä tulee. Heidänhän on pystyttävä paikkaamaan meitä vakituisia, joten tehtävät on osattava hoitaa. Asiaa auttaa se, jos kesätyöntekijä on jo tullut tutuksi harjoittelujaksoltaan tai – vielä parempi – edelliseltä kesältä, ettei tarvitse nollasta aloittaa, sanoo Joutsenon Metsä Boardilla työskentelevä käynnissäpito-operaattori Jarno Suuronen. Suurosella on selkeä näkemys siitä, millaisia kesätyöntekijöitä toivotaan: – Sosiaalisia ja sellaisia, jotka uskaltavat jutella ja ottaa kontaktia. On ikävää, jos kaverilta joutuu lypsämään asioita. Ja tietysti on oltava halua ja rohkeutta oppia ja omaksua. Joutsenon Metsä Boardilla kaikki työntekijät perehdyttävät. Suurosen mukaan perehdytys vaatii kärsivällisyyttä käydä läpi asioita ja vastata kysymyksiin yhä uudestaan. – Kaikkiin kysymyksiin ei välttämättä pysty heti edes vastaamaan vaan asioita on pohdittava porukalla. Ne ovat ihan parhaita hetkiä – tulee itsellekin oivalluksia. ? P Lisääkin mahtuisi Prosessiteollisuuden opiskelijat ammattiopisto Sampossa: ? 1-luokalla 10 opiskelijaa. ? 2-luokalla 17 opiskelijaa. ? 3-luokalla 11 opiskelijaa, joista 5 valmistuu jo ennen toukokuuta. Aiemmin on jo valmistunut 3. Tämä on ollut mahdollista henkilökohtaisten opintopolkujen avulla. ? Kuluvana lukuvuonna kaikki tarjotut paikat eivät täyttyneet. Toivotaan sosiaalisia kesätyöntekijöitä, ja sellaisia, jotka uskaltavat jutella ja ottaa kontaktia. On ikävää, jos kaverilta joutuu lypsämään asioita. kiksi sähköpostilla. Suhteet ovat Kyllösen mukaan nykyään harvemmin keino päästä töihin. – Otamme yhteensä 7–8 kesätyöntekijää. Suosimme alan opiskelijoita eli prosessiteollisuuden, sähköautomaation ja mekaniikan opiskelijoita. Kun haastatteluun asti pääsee, niin rempseä ja reipas asenne on tärkeä. Se, että kertoo avoimesti, mistä on tullut, mitä tehnyt ja mitä opiskelee. Harkka on näytön paikka Ammattikoulutuksen reformin myötä opiskelijat näkyvät entistä enemmän työpaikalla. Työelämässä tapahtuvat oppimisjaksot ovat tärkeitä näytön paikkoja opiskelijoille ja toimivat usein väylänä kesätöihin. Joutsenon Metsä Boardilla myös työntekijät pääsevät sanomaan mielipiteensä siitä, olisiko opiskelijassa potentiaalia kesätyöntekijäksi. – Jos harjoittelijoissa on potentiaalisia henkilöitä kesäksi, olemme saattaneet tehdä kesätyösopimuksen harjoittelujakson päätteeksi, Kyllönen kertoo. Opintoihin kuuluvien työelämäjaksojen tärkeyttä korostetaan myös koulussa. – Työelämäjaksoilla pääsee näyttämään osaamistaan ja asennettaan. Evästämme 18-19_kesätyö.indd 19 12.2.2019 11:47:47
20 | Paperiliitto 2/2019 JÄSENEDUT Yhdelle se on palkkaa, toiselle porukkahenkeä, tasa-arvoa tai helpotus, että joku pitää puolta. Paperiliiton työ jäsenten eduksi näkyy työssä ja vapaa-aikana. Teksti Eeva Eloranta-Jokela T yöpäivän mitta, vapaapäivät, oikeus lomaan ja oikeus olla sairaana pois töistä. Näiden edestä ammattiliitot ovat työtään tehneet: joku huolehtii puolestasi työehtosopimuksen toteutumisesta ja vie eteenpäin jäsenten ajatuksia työelämän kehittämisestä. Jäsenyyden etuja 20-23_jäsenedut (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2019-02-12).indd 20 12.2.2019 13:56:15
JÄSENEDUT Paperiliitto 2/2019 | 21 Turvaa työhön. Massaosaston hoitaja Mika Mattila purkaa sidontalangat pois paaleista. Hän on myös vuoronsa luottamus mies. Kuva Vesa-Matti Väärä 20-23_jäsenedut (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2019-02-12).indd 21 12.2.2019 13:56:16
JÄSENEDUT 22 | Paperiliitto 2/2019 ?Etuja va paaaikaan. Joonas Valkeajär vi päätti katsoa jäsenetuja tarkemmin osallistut tuaan liion järjestämäl le lomalle. ? Voimaan tumista hyvässä porukassa. Hyvinvoin tikurssi toi Petra Paaso laiselle py sähdyksen työelämän kiireen keskelle. Valokuvaan asettuminen oli osa kurs sin antia. Kun palkka kilahtaa tilille, toimii työehtosopimus käytännössä. Sopimus määrittelee palkan ja työajan sekä sen, saako oman tai lapsen sairauden takia olla pois töistä. Tai sen, milloin töihin pitää tulla, milloin lähteä ja montako vapaapäivää kertyy. Jos nämä hoituvat kuin juna etenee raiteilla, ei huolta. Mutta jos eivät, luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut ovat työpaikoilla sitä varten, että pulmanpaikat selvitetään ja tulkinnat löytyvät. Kaikki tämä hoituu ammattiliiton jäsenmaksua vastaan. Puolenpitoa Jäsenten asialla työpaikalla toimii myös oman vuoronsa luottamusmies ja massaosaston hoitaja Mika Mattila. Hän pitää merkittävimpänä jäsenetuinaan työehtoja, työehtosopimusta ja sen valvontaa. Työttömyyskassan jäsenyys on tärkeää siinä tapauk sessa, jos tulee tarve turvata toimeentulo työttömyyden takia. Luottamusmiesverkosto on tärkeä osa liiton edunvalvontaa. Niin myös Mattilan työpaikalla Jujo Thermalilla. – Eteen tulee jonkun verran erilaisia kysymyksiä, että miten tämä tai tämä homma käytännössä menee. Yleensä tieto on löytynyt, kun olen sitä pääluottamusmieheltä tai liiton toimistosta kysynyt. Ja kysyä pitää, jos työnantaja ja työntekijä tulkitsevat työehtosopimusta eri tavalla, Mattila selittää. Liiton muita jäsenetuja Mattila ei juurikaan käytä. Kun Mattilan lapset olivat pienempiä, perhe osallistui Keuruulla perhelomaviikoille. Niissä yhdistyivät Mattilan mielestä sopivalla tavalla omat puuhat lapsille sekä koulutushetket aikuisille. – Hyvin liitto myös järjestää erilaisia tapahtumia motoristeille ja turnauksia palloilulajeissa. Ohjelmaa on kattavasti ja monenlaatuista vuosittain, Mattila kiittää. Jäsenetuja voi hyödyntää myös lähellä, Kauttuan ammattiosaston jäsenillä on oma lomanviettopaikka, jonka yläkerran kokoontumistila on varattavissa vaikka perhejuhliin. Huvin vuoksi lomalle – Aika vähän olen liiton etuja hyödyntänyt, mutta olen alkanut nyt katson tarkemmin, ”Sieltä palaa latautu neena mukanaan uusia ideoita arkeen.” ”Pidän tärkeänä, että ayliike huomioi ja tukee lapsiperheitä.” HannaKaisa Siimes 20-23_jäsenedut (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2019-02-12).indd 22 12.2.2019 13:56:17
mitä on tarjolla. Pidän tärkeänä, että ay-liike huomioi ja tukee lapsiperheitä. Näinkin sitä voi toteuttaa, että tuetaan eri tavoin perheiden mahdollisuuksia lomailuun, Joonas Valkeajärvi sanoo. Valkeajärvi osallistui 7-vuotiaan poikansa Samun ja 9-vuotiaan tyttärensä Ellan kanssa Paperiliiton Hupilomalle viime kesänä. Osallistujat yöpyivät Hotel Katajanokan tiiliseinien suojassa ja retkeilivät kesäisessä Helsingissä. – En aiemmin ole liiton järjestämissä tilaisuuksissa ollut, joten ajattelin, että nyt lähdetään katsomaan. Lapsetkin innostuivat, kun kerroin, mihin ehkä ollaan menossa, Valkeajärvi kertoo. Laitosasentajana työskentelevä Valkeajärvi otti liiton järjestämän kaupunkiloman puheeksi myös työpaikallaan Speciality Papers UPM:n Jämsänkoskella ja innosti työkaveriakin hakemaan mukaan. Jäsenetua Valkeajärvi tuli hyödyntäneeksi jo ajomatkalla Helsinkiin, sillä tankkauksen hän hoitaa usein jäsenalennuksen myöntävällä huoltoasemalla. Sitä jäsenetua Valkeajärvi hyödyntää arjessaan useimmiten, koska tankata kuitenkin täytyy ja oikea asema sijaitsee lähellä. – Helsingissä jätimme auton hotellille parkkiin ja kuljimme paljon raitiovaunulla. Silloin oli hellesäitä ja päästiin Helsingin kesästä nauttimaan parhaimmillaan. Paperiliittolaisille perheille räätälöidyn viikonloppuloman hotelli oli entinen vankila ja sinänsä kiinnostava nähtävyys. Lomalaisten ohjelmaan kuului yhteinen illallinen hotellilla sekä pääsyliput Linnanmäen huvipuistoon, keskustan merikylpylään ja maailmanpyörään. Kurssista ytyä arkeen Paperiliiton jäseneduista naisten hyvinvointikurssi on jäänyt Imatralla työskentelevien työkaverusten Petra Paasolaisen ja Johanna Toivosen mieliin monin tavoin. Kurssi toteutetaan joka toinen vuosi. – Teemat ovat yllätyksellisiä ja tilaisuudet lämminhenkisiä. Työelämä on hektistä, joten kurssi tarjoaa rauhoittumista ja hiljentymistä. Sieltä palaa latautuneena mukanaan JÄSENEDUT uusia ideoita arkeen, Paasolainen kertoo. Paasolainen ja Toivonen ovat laboratoriovuorotyöntekijöitä Stora Enson kartonkitehtaalla Imatralla. – Kurssin ohjelmat on hyvin mietittyjä. Hyvää on sekin, että kurssilla herätellään sopivalla tavalla kiinnostusta ay-toimintaan. Mitään ei tapahdu itsestään, vaan jokainen voi tehdä osaltaan jotain, Toivonen perustelee. Liiton perhetapahtumat ovat kaksikon mielestä toimiva tapa saada monenlaisia jäseniä osallistumaan. Heistä olisi hyvä, jos jälleen alettaisiin järjestää myös liiton perheleiriä. – Yhdessä tekemisestä ja koko perheen mukanaolosta on tullut hyviä muistoja, Toivonen sanoo. Nykyisistä jäseneduista kumpikin antaa arvon liittovakuutukselle. Korvausten tasoon kannattaa tutustua ja muistaa, että vakuutettuna ovat myös jäsenen mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset. – Vakuutus on todella kattava, sanoo Toivonen. ? P Paperiliitto 2/2019 | 23 Paperiliiton jäsenetuja Sopimusturva. Se on työehtoasioissa liiton tärkein jäsenetu. Työsuojelu. Ota puheeksi työpaikalla, jos huomaat työsuojelussa korjattavaa. Oikeusapu*. Jäsen on oikeutettu oikeusapuun liiton sääntöjen (20§) mukaisin perustein. *)Oppilasjäseniä oikeusapu ei koske. Lomat ja hyvinvointi. Sinulla ja perheenjäsenilläsi on mahdollisuus käyttää erilaisia lomaetuja ja hyvinvointijaksoja liiton kautta. Koulutus. Koulutuksella jaetaan tietoa Paperiliiton tavoitteista ja toimintatavoista ja annetaan luottamusmiestehtävissä toimiville riittävät valmiudet hoitaa vaativia järjestötehtäviä. Ifin liittovakuutus**. Paperiliitto on vakuuttanut työssäkäyvät jäsenensä Liittovakuutuksella. Vakuutukseen sisältyy matkustajaturva ja vapaaajan tapaturmaturva. **)Liittovakuutus ei ole voimassa oppilasjäsenillä eikä eläkeläisillä. Työtaisteluavustus. Jäsen saa lakkotilanteessa työtaisteluavustusta liiton sääntöjen mukaisin perustein. Avustuksen suuruudesta päättää liittovaltuusto. Hautausavustus. Kun Paperiliiton jäsen kuolee, omainen tai muu oikeudenomistaja voi hakea hautausavustusta, jonka määrä on 170 euroa. Lehtietu. Paperiliitto myöntää jäsenilleen palkansaajalehtien vuosikerran tilaukseen alennuksen. Polttoaine-etu. Paperiliiton jäsenkortilla saa alennusta polttoja voiteluaineista, autokemikaaleista ja nestekaasun täytöstä. Vakuutusetuja. Turvan vakuutuseduista tarkemmin liiton internet-sivuilla. Katso kaikki jäsenedut osoitteesta www.paperiliitto.fi. ? Liiton toimistoon ovat kaikki jäsenet tervetulleita. Kaukopään ammatti osaston väki sai koulutusta Paperisa lissa. Petra Paasolainen ja Johanna Toivonen seisovat vierekkäin takarivissä. ”Mitään ei tapahdu itsestään, vaan jokainen voi tehdä osaltaan jotain.” 20-23_jäsenedut (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2019-02-12).indd 23 12.2.2019 13:56:18
24 | Paperiliitto 2/2019 Jarkko Penttinen on 48-vuotias koneenhoitaja Paccorin Hämeenlinnan tehtaalla. ”Ja joo-o, kyllä tulee viikinkijutuista vinoilua kahvihuoneessa.” Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA …ON KUULEMMA ENGLANTILAINEN gourmet-keittokirja. Totta ainakin toinen puoli, sillä perienglantilainen ruoka on kuoliaaksi käsiteltyä: paistettua, friteerattua, leivitettyä ja keitettyä. Kymmenen kärjessä listalle mahtuvat ainakin Fish and Chips (uppopaistettua turskaa ja ranskalaisia), Sunday Roast (paistia, röstipottuja ja -vihanneksia), Bubble and Squeak (edellisen ruuan tähteet paistettuna) ja erilaiset voitaikinakuoreen leivotut tuhdit piiraat. Aamiainen on britin erityinen ylpeyden aihe. Siihen kuuluu paistettuja nakkeja, munia, herkkusieniä, purkkipapuja ja tomaatti. Pikagalluppi täkäläisten suomalaisten keskuudessa kertoo, että paikallisten syömätavoissa oudoksuttaa etenkin se, että lounaaksi syödään sipsejä. Myös vaaleasta paahtiksesta tehdyt kolmioleivät ovat suosittuja – joskus nämä kaksi yhdistetään niin että sipsit laitetaan leivän täytteeksi. Ruokien lisukkeeksi tarjotaan ranskalaisia – myös esimerkiksi lasagnen. Tuplahiilarit ovat täällä siis kova sana. Ei ihme, että yli 60 prosenttia aikuisista on ylipainoisia ja 12,3 miljoonaa on vaarassa sairastua kakkostyypin diabetekseen. Niiden yli neljän miljoonan lisäksi, joilla se jo on. Valtion ”Viisi päivässä”kampanja kannustaa syömään enemmän hedelmiä ja vihanneksia. Mutta entäs kun jotkut laskevat mukaan ketsupin (tomaattia) ja ranskalaisetkin (perunaa)? Eikä tämä ole vitsi. Luokkaerot näkyvät täällä myös syömisessä. Eräs suomalainen näki sen näin: köyhät elävät purkkiruualla ja pakasteilla, keskiluokka tilaa take-away-ruokaa ja syö pubeissa ja rikkaat ostavat ekologista ja käyvät ravintoloissa. Parasta täällä on suomalaisten mielestä vihannesten, erikoistuotteiden ja valmisruokien suuri kirjo, edulliset ravintolaja take away-hinnat, lihaja kalakaupat, farmareiden puodit ja kauppojen ilmainen kotiinkuljetus. Myös pubien sunnuntaipaisti sai tykkäyksiä – tarjolla on usein myös kasvisvaihtoehtona pähkinäpaisti. Hiivauutteesta tehtyyn Marmite-levitteeseen suhtaudutaan sen sijaan epäillen: se maistuu suolaiselta mämmiltä. ”Onko teillä menossa joku terveyskuuri?” kysäisi kaupan kuriiri kantaessaan suomalaisen perheen perusostoksia sisään. Samanlaisia kommentteja heittävät työkaverit monasti suomalaisten lounaseväistä. Minua harmittaa kunnon leivän puute – hyllyt pursuavat erimerkkisiä paperinvalkoisia ja pumpulinpehmeitä paahtiksia, mutta kunnon ruisleipää ei saa kuin netistä tilaamalla. Mutta suussa sulavat jälkiruuat, vaikkapa tahmea toffeekakku (Sticky Toffee Pudding) vaniljakastikkeella, saavat taas hymyn huulille. ? P Maailman ohuin kirja Englannissa ruokien lisukkeeksi tarjotaan ranskalaisia – myös esimerkiksi lasagnen. Kaarina Griffiths Kirjoittaja on Cornwallissa, Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. 24-25_parasta elämässä.indd 24 11.2.2019 12:47:14
Paperiliitto 2/2019 | 25 Teksti Ilkka Palmu Kuva Reima Kangas G eokätköilyä, RC-autoja, lennokkeja, mustaruutiammuntaa, potkunyrkkeilyä, kuntosalia, karatea, sotapelien pelaamista, pyöräilyä... onhan näitä ollut. Ja retkeillessä tietysti kamerat mukana. Reissujen päätteeksi editoin videon You Tubeen kanavalle Harmaaparta retkeilee. Mutta hienointa on viikinkimiekkailu. Jotkut välillä kysyy, että miten sä ehdit. No, mä tingin television katsomisesta. Tulis sieltäkin kaikkea hienoo, mutta ei niin hienoo kuin oikeessa elämässä. Mut on helppo innostaa mukaan uusiin harrastuksiin, kun töistäkin saa rahaa välineisiin. Kun kaveri kysyi vuosi sitten pilkille, hurahdin heti, vaikka olin pitänyt hullun hommana. Viimeksi kun käytiin Vanajalla vanhemman pojan ja työkavereiden kanssa, sain jigillä kuudessa tunnissa 2,7 kiloa isoja ahvenia. Mutta hienointa on viikinkimiekkailu. Jäin seuraamaan kolme vuotta sitten sitä touhua Hämeenlinnan keskiaikafestivaaleilla. Mahtavaa meininkiä! Kun vihollinen tulee, sitä lyödään miekalla eikä mietitä! Liityin Vanajan Susiin ja sain työkaverinkin mukaan. Me ollaan samassa vuorossa, ja joo-o, kyllä tulee viikinkijutuista vinoilua kahvihuoneessa. Olo muuttuu jo kun puen varusteet ylle. Adrenaliini pukkaa suoniin. Rasitun kahden tunnin treeneissä niin, että seuraavana aamuna sattuu joka paikkaan, vaikka kilpi kädessä on ollut vaneria, miekka tylsä, rautaa niskassa rajallisesti ja verenvuodatus kuvittelua. Miten raskasta sen on oikeasti täytynyt olla, taistelemisen! Rasittuminen on hienoa. Mun koti on upeissa maisemissa Ahveniston kupeessa. Luonto on lähellä, ja sinne mä haluan mennä. Nukun retkellä riippukeinussa kuuden asteen pakkasessa ja mietin, että mitä jos olis pakko pärjätä ilman makuupussia? Laavulla ajattelen, että jos siirryttäisiin tuhat vuotta ajassa taaksepäin, minä vähän paremmin pärjäisin kuin jotkut muut. Siitä ajatuksesta tulee mulle lämmin. Otan repusta kipinäraudan, piikiven, lunttua ja sytytän.? P Jarkko Penttinen lyö vihollista puumiekalla. Sutena mukana Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. PARASTA ELÄMÄSSÄ 24-25_parasta elämässä.indd 25 11.2.2019 12:47:15
HIOMO 26 | Paperiliitto 2/2019 Hyödynnä jäsenetusi ja lähde edulliselle lomalle. P aperiliiton jäsenten vuokrattavana on viikko-osakkeita Holiday Clubin lomakohteissa. Nyt haettavissa ovat viikot 23-52/2019. Kohteet ovat Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Saimaalla ja Tampereella. Hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Hakuaika kestää 20.3. saakka. Varaamaan pääsee ja lisätietoja kohteista saa osoitteesta www.holidayclub.fi/yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto@holidayclub.shop ja salasanalla: lomavaraus. Varattavat viikot löytyvät kohdasta "Viikkojen 23-52 varaaminen". Samalla kertaa voi hakea vain yhdellä hakulomakkeella ja enintään kolmea eri lomaviikkoa. Jos samaa viikkoa hakee useampi, valitaan viikon saaja arpomalla. Arvonta suoritetaan 23.3. Vapaaksi jääneet ja peruuntuneet loma-ajankohdat tulevat vapaasti varattavaksi maanantaina 29.3. klo 10.00. Varaukset tehdään tuolloin saapumisjärjestyksessä. HUOM! Huoneiston avain luovutetaan vain varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassaoleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.fi/yrityspalvelu, yrityspalvelu@holidayclub.fi tai puh. 0300 870 903 (arkisin 8–15). ? P Lomalle edullisesti Äkkilähdöille 100 euron alennuksella Äkkilähdöt tulevat myyntiin kaksi viikkoa ennen lomaviikon alkua. Äkkilähdöt myydään varausjärjestyksessä. Äkki lähtöjen varaukset tehdään puhelimitse. Nettivaraus antaa ainoastaan normaali hinnan. Vuoden 2019 aikana kaikissa äkkilähdöissä on 100 euron alennus. Alennusta loma huoneistoista ja kylpylähotelleista Paperiliiton jäsenet saavat Holiday Clubin omien lomahuoneistojen normaalihinnoista 25 % alennuksen. Minimivaraus 2 vrk. Loma-asuntojen varaukset puhelimitse Holiday Clubin keskusvaraamosta puh. 0300 870 900 (ma–pe 8–18, la 10–15). Paperiliiton jäsenet ovat lisäksi oikeutettuja 30 % alennukseen Holiday Clubin kylpylähotellien hotellisekä Villasasuntojen majoituksista. Hotellija Villas-asuntojen varaukset verkkokaupasta www.holidayclubresorts.com koodilla: paperiliitto1. ?Holiday Clubin kohteissa pääsee ren toutumaan koko perhe. Adobe Stock Kun kirjaudut ensimmäistä kertaa Holiday Clubin varausjärjestelmään, sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi. Rekisteröitymiseen tarvitset jäsennumeroasi. Kaikkien uusien järjestelmään kirjautuneiden kesken arvotaan Holiday Clubin 100 € arvoinen lahjakortti. Lahjakortti käy maksuvälineenä kaikissa Holiday Clubin kotimaan kylpylöissä. Myös aikaisemmin järjestelmään rekisteröityneet osallistuvat automaattisesti arvontaan. Arvonta suoritetaan 22.3. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. 26-27_hiomo.indd 26 12.2.2019 13:36:07
HIOMO Teksti Tiina Suomalainen K ahvipöytäkeskusteluista se lähti. Jämsänkosken paperitehtaalla työskentelevä Simo Järvinen kuunteli työpaikan kahvitauoilla korva tarkkana, kun häneen vuoroonsa kuuluvat pari ay-aktiivia keskusteli milloin mistäkin päivänpolttavasta asiasta. Joskus Järvinen heitti mukaan oman kommenttinsa. Kun ammattiosasto 11:n hallituksesta vapautui paikka, Järvistä pyydettiin mukaan. – Ei sitä kauaa tarvinnut miettiä, mies tuumaa. Silloin elettiin vuotta 2010. 27-vuotiaasta Järvisestä tuli hallituksen varajäsen ja seuraavana vuonna hänet valittiin osastonsa varaluottamusmieheksi. Vuonna 2016 Järvinen siirtyi ammattiosaston hallituksen varsinaiseksi jäseneksi. Hän kuuluu myös osaston vapaa-aikatoimikuntaan. – Taustalla on halu vaikuttaa. Olen aina ollut kiinnostunut yhteisistä asioista. Nyt pääsee sanomaan oman mielipiteensä muuallakin kuin kahvipöydässä. Tulevaisuudessa Järvistä kiinnostaisi liittovaltuustojäsenyys, mutta esimerkiksi pääluottamusmieheksi hänellä ei ole tällä hetkellä haluja. – Eihän tästä hommasta paljon kiitosta tule, kritiikkiä enemmän, kun päätökset eivät kaikkia miellytä. Järvinen miettii, että ehkä tässä on myös yksi syy, miksi uusia ay-aktiiveja ei tunge ovista ja ikkunoista. – Kaikki halukkaat pääsevät mukaan. Kukaan ei ole varsinaisesti itseään tullut tyrkyttämään, hän hymähtää. Järvinenkin kiittelee liiton viimesyksyistä nuorille jäsenille suunnattua tapahtumaa. Tarjolla oli viihdettä ja tietoa sopivassa määrin, ja ehkä joku sai kipinän lähteä aktiivisemmin mukaan toimintaan. Työpaikalla ovat viime aikoina puhuttaneet työaikamuodot. Tehtaalla äänestettiin lyhyestä ja pitkästä kierrosta, ja lyhyt kierto voitti. Samassa yhteydessä kysyttiin kiinnostusta 12-tuntiseen. Sitä kannatti 55 prosenttia. – Mutta se tyssäsi heti. Työnantaja ei halua lähteä edes kokeilemaan. Todennäköisesti kyseessä on UPM:n johtoportaan linjaus. Vai oletko kuullut, että 12-tuntista olisi kokeiltu UPM:n tehtailla? ? P Ääni kuuluviin Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä ARJESSA Simo Järvinen ? Jämsänkoski os. 11:n hallituksen jäsen. ? Osaston varaluottamusmies. ? Koneenhoitaja paperikone 3:lla. Simo Järvinen osallistuu ammattiosastonsa toimintaan, koska hänellä on halu vaikuttaa. Paperiliitto 2/2019 | 27 Kurssin teema ja tavoite: Itsensä hyväksyminen ja rakastaminen sellaisena kuin on, kokonaisena naisena, niin että voi elää hyvää kokonaista elämää. Kohderyhmä: kaikki työssäkäyvät paperiliittolaiset naiset Paikka: Holiday Club Katinkullan kylpylä Vuokatissa. Voit saapua jo edellisenä päivänä 17.5. Ohjelma: • Voimaantuminen vaikuttamaan naisena Paperiliitossa: miten kokonaiseen elämään nivoutuu myös ammattiyhdistystoiminta • Voimaantuminen, tiedostaminen, kokonaiseksi kasvaminen: tutustutaan erilaisiin menetelmiin käytännön harjoitusten avulla • Rentoutuminen: ohjattu rentoutus, lempeä jooga, intialainen päänhieronta, saunamaailma • Liikunta: esim. allasjumppa, sauvakävely, lempeä jooga Kustannukset: Paperiliitto maksaa kurssimaksun ja täysihoidon kurssin ajalta. Majoitus maksetaan jo edeltävästä päivästä lähtien eli 17.–19.5. väliseltä ajalta kahden hengen huoneessa. Matkakustannukset korvataan halvimman julkisen kulkuneuvon taksojen perusteella; kilometrikorvaukset maksetaan silloin, kun autossa tulee vähintään kaksi henkilöä samalle kurssille. Ansionmenetystä, kurssistipendejä tai päivärahoja ei makseta. Ilmoittautuminen kurssille avautuu tiistaina 26.2. klo 9.00 Paperiliiton www-sivulla olevasta linkistä. Tätä ennen ilmoittautumisia ei oteta vastaan. Kurssiohjelma, saapumisohjeet ja tarkemmat tiedot lähetämme kurssilaisille ilmoittautumisen jälkeen. Kouluttajat: sosiaalipsykologi Pipsa Härkönen ja psykologi Anna Säynäjäkangas sekä Paperiliitosta järjestösihteeri Päivi Turtiainen. Ajankohtaiset asiat kertoo puheenjohtaja Petri Vanhala. ? P Paperiliiton naisten työhyvinvointikurssi 18.–19.5. Paperiliitto osallistuu vuosittain jäsenistön ja ammattiosastojen kulttuuritoiminnan tukemiseen. Vuoden 2019 apurahojen hakuaika on nyt! A purahaa voivat hakea kaikki Paperiliiton yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Viime vuonna apurahaa myönnettiin 22 paperiliittolaiselle. Rahaa jaettiin yhteensä 8000 euroa. Hakulomake löytyy osoitteesta www.paperiliitto.fi. Hakemus mahdollisine liitteineen tulee toimittaa 31.3. mennessä Paperiliiton toimistoon. Liiton hallitus päättää apurahojen jaosta huhtikuussa. Apurahojen saajien nimet julkaistaan Paperiliiton kotisivuilla sekä toukokuussa ilmestyvässä Paperiliitto-lehdessä. Päätös apurahasta ilmoitetaan saajalle myös henkilö kohtaisesti. ? P Hae apurahaa Kirsti Tuulasvirta haarala osallistui naisten hyvin vointikurssille vuonna 2017. Hanna-Kaisa Siimes 26-27_hiomo.indd 27 12.2.2019 13:36:08
28 | Paperiliitto 2/2019 Tavataan PowerParkissa! HIOMO Suosittu perhetapahtuma järjestetään lauantaina 15. kesäkuuta PowerParkissa Alahärmässä. Huvipuisto on pelkästään paperiliittolaisten käytössä koko päivän – ilmaiseksi. Tapahtumaan ovat tervetulleita kaikki Paperiliiton jäsenet, myös työttömät, opiskelijaja eläkeläisjäsenet. Jäsenen mukana voivat tulla hänen puolisonsa sekä samassa taloudessa asuvat lapset. Paperiliittolainen voi ottaa mukaansa myös lastenlapsiaan. Portit aukeavat lauantaina 15. kesäkuuta klo 11 ja sulkeutuvat klo 19. Hupia kaikille Jo kuusi kertaa Suomen parhaana vapaa-ajankeskuksena palkittu PowerPark tarjoaa jokaiselle jotakin, on huvipuistolaitteita, kartingrata, ravintoloita ja paljon muuta. Vauhdin ja kieputuksen ohessa luvassa on Duudsonit Show, tähtinä Jarppi ja HP. Paikalla tavattavissa myös liiton henkilökuntaa. Ilmoittaudu heti mukaan! Ilmoittaudu tapahtumaan Paperiliiton nettisivuilla www.paperiliitto.fi. Maaliskuun loppuun mennessä ilmoittautuneiden kesken arvomme kahden vuorokauden majoituslahjakortin Holiday Clubin kohteisiin. Lahjakortti on kahdelle hengelle. Tapahtumaan ilmoittautuminen päättyy 15.5. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: www.paperiliitto.fi Käynnistä kesä Paperiliiton perhetapahtumassa. Jarppi ja HP esittävät huiman Duudsonit Shown. 160 hehtaarin huvipuistoalueelta löytyy jokaiselle jotakin. 28-29_hiomooo.indd 28 12.2.2019 14:23:54
Paperiliitto 2/2019 | 29 HIOMO HIOMO HIOMO ALENNUSTA FESTARILIPUISTA! Suuntaa kesällä Valkeakoskelle Työväen Musiikkitapahtumaan. Paperiliittolaisena saat festarilipun hinnasta 15 euron alennuksen. Valkeakoskella juhlitaan jälleen ensi kesänä, kun Työväen Musiikkitapahtuma järjestetään heinäkuun viimeisenä viikonloppuna 48. kerran. Tehtaan pilli soi 25.–28.7.2019. Paperiliitto tarjoaa jäsenilleen 15 euron lipputuen. Ja kun ostat lipun 15.3. mennessä, saat sen Early Bird-hintaan 75€. Tämän jälkeen hinta tapahtumarannekkeelle ennakkoon on 85€ ja 15.7. jälkeen 100€. Nelipäiväinen Työväen Musiikkitapahtuma on perinteikäs festivaali, joka on tunnettu menevistä keikoistaan, lämminhenkisestä tunnelmastaan ja nimekkäästä esiintyjäkaartistaan. Tehtaan valoihin nousevat ensi kesänä muun muassa Atomirotta, Evelina, Ellinoora, Funky Kingston feat. Pelle Miljoona & Marjo Leinonen, Kalevauva.fi, Ruusut, Pauliina Kokkonen, Ismo Alanko, Mokoma, Pyhimys, Pepe Willberg, Tuure Kilpeläinen & Kaihon Karavaani, Stam1na, RickyTick Big Band & Julkinen Sana. Lue lisää tapahtumasta: www.valmu.com Musareilla esiintyvät mm. Ellinoora, Pyhimys ja Stam1na. Huvipuisto on paperiliittolaisten käytössä koko päivän. Satumaa kiehtoo ainakin perheen pienimpiä. 28-29_hiomooo.indd 29 12.2.2019 14:23:55
TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–14. Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./ Jäsen rekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointi 30 | Paperiliitto 2/2019 AKTIIVISUUSEDELLYTYS 2019 Työttömyyskassa seuraa työttömän aktiivisuutta. Työttömyyspäivärahan saajan aktiivisuutta seurataan 65 maksupäivän jaksoissa. Mikäli aktiivisuusedellytys ei täyty, päivärahaa leikataan 4,65 % seuraavan 65 maksupäivän ajan. Leikkaus vastaa yhtä korvauksetonta päivää kuukaudessa. AKTIIVISUUSEDELLYTYS TÄYTTYY, JOS OLET 65 MAKSUPÄIVÄN AIKANA: ? työskennellyt vähintään 18 tuntia tai ? ansainnut yritystoiminnassa vähintään 246 euroa tai ? osallistunut vähintään 5 päivää työllistymistä edistävään palveluun, joita ovat työnhakuvalmennus, uravalmennus, kokeilu, työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu ja kuntouttava työtoiminta, tai ? osallistunut vähintään 5 päivää TE-toimiston järjestämään työllistymistä tukevaan toimintaan. 1.1.2019 ALKAEN AKTIIVISUUDEKSI HUOMIOIDAAN LISÄKSI: ? ammatillisia valmiuksia tai yritystoimintaa tukeva opiskelu täydellä työttömyysetuudella ja sivutoiminen opiskelu. Tutustu oheiseen asiasta kertovaan kaavioon. Edellä mainittujen opintojen tulee kestää vähintään 5 päivää. Aktiivisuusedellytys voi kertyä enintään 6 kuukauden ajan. Te-toimisto antaa asiassa työvoimapoliittisen lausunnon. 1.4.2019 ALKAEN AKTIIVISUUDEKSI HUOMIOIDAAN MYÖS ? osallistuminen ammattiliittojen jajärjestöjen sekä eräiden muiden järjestöjen tai kunnan järjestämään työllistymistä tukevaan toimintaan ja osallistuminen työnantajan muutosturvakoulutuksena järjestämään työllistymistä tukevaan toimintaan. Toimintaa järjestävän on annettava osallistujalle todistus, jolla työttömyyspäivärahan saaja osoittaa työttömyyskassalle osallistuneensa työllistymistä tukevaan, aktiivimallissa huomioitavaan toimintaan. AKTIIVISUUTTA EI SEURATA, ? jos olet hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odotat eläkeyhtiön päätöstä tai ? saat osatyökyvyttömyyseläkettä tai ? toimit omaistai perhehoitajana. Jos olet kokoaikaisesti lomautettuna, aktiiviuutta ei tarkastella ensimmäisen 64 maksupäivän aikana. OPINTOJEN TUKEMINEN TYÖTTÖMYYSETUUDELLA 1.1.2019 Työttömyysturvalain muutoksen mukaan 25 vuotta täyttänyt työtön voi halutessaan opiskella enintään 6 kuukautta kestäviä opintoja menettämättä työttömyysetuutta. Etuus maksetaan normaalina työttömyyspäivärahana ilman korotusosia ja kulukorvauksia. Edellytyksenä on, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Muutos tarkoittaa sitä, että TE-toimisto ei tee arviota siitä, onko työnhakijalla koulutustarvetta vai ei. Opinnoista tulee jatkossakin ilmoittaa TE-toimistolle, mutta toimisto ei arvioi opintojen pääja sivutoimisuutta. Työttömällä säilyy opintojen aikana työttömyysetuuden saamisen edellytyksenä velvollisuus olla työnhakijana sekä osallistua työllistymistä edistäviin palveluihin niitä hänelle tarjottaessa. Katso opintojen vaikutusta työttömyysetuuteen havainnollistava kaavio sivulta 32. 30-31_kassa-ristikko.indd 30 12.2.2019 14:06:15
Paperiliitto 2/2019 | 31 TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 1/2019 täyttäneistä palkinnon sai Pirkko Toivanen, Heinolasta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Palauta se 13.3. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 2”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 1/2019 ratkaisu HYVÄÄ OLOA VÄLI IHAN LISÄTÄ VIHITT Y ERI PUU TULO KUKIN JOUKKO APOSTOLI APINA LIITTYMISTÄ LAPSI USEIN LYHYT ISKUIN VUOLTU AHDAS ASTIA OTETTU VÄÄRIN ESTÄÄ HEVOSELLE MAKEA DATAA PITÄÄ 50 % JUTTU ÄSSÄ! ahkera MARKO REKI KASA LIERO SIVUIN LYÖVÄ! HALVAT HAUET KUUMA SEURAA TIHETÄ NEITOJA SOTURIKIN SIIVOT IDÄN NAISIA NOPSAAN KAIRA MAKU RAJAAVA PALVOTTU MARKKU VARTALOA PUU HIENOUS OTETUT PYYTÄÄ TUOKSU YHTIÖSSÄ OMISTAJANA OSA SUOMEA SISÄÄNPÄIN ARKA NAARAAN KERALLA ARMAS ALBUMISSA IHAILTU NAINEN TUPAKOIN ALKANUT ENNEN KANAA! ALKUTIETOJEN SELVITTÄMISEKSI LAPSELLE LUETTU TANGOTYTTÖ LAVA TOISIN PÄÄTÄ VIRTAAVA MAITOTUOTTEIN HYLLYTETTY PALON KAIMAT ARSIN KERA YHDISTÄVÄ ILMAN APUA LIKAAVIA HÄIRIÖÄÄNIÄ MONET EINOT RUUDUIN ETOVAA PITKÄÄN JÄLLEEN OTTIMET TYHMÄ? ASTAN SUKU ELOKUVIN KORUKSI KESTÄVÄ POHJOISESTA LÖYTYVÄÄ LUONTOA SELKEÄ AARI JA HEHTAARI TUKEVA RAKENNE RAKENNETUT 30-31_kassa-ristikko.indd 31 12.2.2019 14:06:17
32 | Paperiliitto 2/2019 Logistiikassa piti kiirettä Delfortgroupin Tervakosken tehtaan logistiikassa totuteltiin töihin isyysloman jälkeen, muisteltiin menneitä jäyniä ja ennakoitiin jääkiekkopeliä. Teksti Mari Schildt Kuva Reima Kangas M aanantai-aamu alkoi Tervakoskella pakkasen merkeissä. Mittarissa oli töihin tullessa päälle 20 astetta pakkasta. – Hiluxi lähti ainakin, en muitten dieseleistä tiedä, sanoo pääluottamusmies Mikko Nurmo. Päivävuoron lounastauon ajankohtaiset puheenaiheet liittyvät sydäntalveen. – Päällimmäiset aiheet ovat peurajahti ja rankamettä. Jahtia on lopeteltu. Kyllä se meni hyvin, ei siinä mittään. Peuroja kaadettiin paljon ja muutama vielä jäikin. Viime vuonna Tervakoskella vietettiin Suomen vanhimman toiminnassa olevan paperitehtaan 200-vuotisjuhlia. Nurmo miettii, että sellaista sukua ei tiedetä, josta olisi oltu tehtaalla töissä koko 200 vuoden ajan, mutta viiden tai kuuden sukupolven taakse riittää perspektiiviä. Nollat tiukasti taulussa Lastaaja Mikko Saitseff sanoo, että ei ole ehtinyt miettiä tänään mitään, siis ylimääräistä. Hän kuljettaa trukilla tuotannosta tulevia asiakasrullia hihnalta varastoruutuihin. – Ajatukset eivät harhaile missään, työ on niin nollat taulussa. Rullia tulee ihan simona, ja yritän niitä viedä fiksusti niin, että tuotanto ei vaarannu. Siinä kun saa flown päälle, niin kellokin karkaa jonnekin, hän sanoo. Viimeistelyhallin hoitaja Jukka Koskela sen sijaan joutuu miettimään senkin edestä. Hänellä on meneillään ensimmäinen työpäivä isyysloman jälkeen, ja heti LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Aloitat opinnot työttömänä TE-toimisto arvioi, ovatko opinnot: ? sivutoimisia ?päätoimisia vai ?lyhytkestoisia Aktiivista vai ei Opintojen vaikutus työttömyysetuuteen. Lähde: Työttömyyskassojen yhteisjärjestö Opinnot ovat päätoimisia ? Tavoitteena esimerkiksi alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaminen ja opinnot estävät kokoaikatyön vastaanottamisen. ? TE-toimisto arvioi, voiko opinnot suorittaa työttömyysetuudella ns. omaehtoisina opintoina. Opinnot ovat sivutoimisia ? Eivät estä koko aikatyön vastaanottamista. ? Vaikutus: Opinnot voi suorittaa työttömyysetuudella. Kerryttävät aktiivisuutta enintään 6 kuukautta. Opinnot ovat lyhytkestoisia ? Opinnot kestävät enintään 6 kuukautta. ? Opiskelija on vähintään 25-vuotias. ? Opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. ? Vaikutus: Opinnot voi suorittaa työttömyysetuudella. Opinnot kerryttävät aktiivisuutta. Opinnot voi suorittaa omaehtoisina opintoina Opiskelija on vähintään 25-vuotias. Opiskelija on koulutuksen tarpeessa. Opiskelu parantaa opiskelijan ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla. ? Vaikutus: Opinnot kerryttävät aktiivisuutta. Lisäksi opintojen ajalta maksetaan korkeampaa etuutta. Opinnot voi suorittaa työttömyysetuudella enintään 24 kk. Kyse ei ole omaehtoisista opinnoista Omaehtoisten opintojen edellytykset eivät täyty. Opintojen ajalta ei makseta työttömyysetuutta. A do be St oc k 32-33_tauko.indd 32 12.2.2019 14:08:07
Paperiliitto 2/2019 | 33 Logistiikassa piti kiirettä pääsi flunssakauden kunniaksi tuuraamaan lastaajaa. – Kuudes lapsi syntyi. Nyt on kolme omaa poikaa ja emännän kaksi poikaa ja tytär. Meillä oli tuollainen seitsemänpaikkainen auto, mutta se ei enää riitä. Tarvitaan pikkubussi. Sellaista nyt ei ole, vaan pitää mennä kahdella autolla, hän päivittelee. Jäyniä menneiltä ajoilta Heikki Virtanen ajaa tänään roskatrukkia ja miettii, että viikonlopun jälkeen pitää kiirettä. Ennen, kun oli enemmän aikaa ja porukkaa yhdessä, niin päivää piristettiin silloin tällöin pienillä jäynillä. – Kerran viritettiin trukin pissapoika niin, että kun trukkia starttasi, niin vettä lensi silmille. Tai irrotettiin tööttipainike, laitettiin sisälle paperitollo niin että painike oli pohjassa koko ajan, sitten tööttipainike takaisin. Kun trukkia starttasi, oli töötti päällä koko ajan, hän nauraa. Lastaaja Henri Siitonen on aamun lastannut merikontteja ja täysperäautoja. Töissä on vierähtänyt koko viikonloppu, joten lomapäivät siintävät ylihuomenna. Torstaina on erityinen päivä, kun avopuolison kanssa lähdetään Helsingin jäähalliin katsomaan jääkiekkoa. Vastakkain ovat oma suosikki SaiPa ja avopuolison kannattama IFK. – Ihan hyvin siinä kotona rauha säilyy, vaikka pelipäivinä on vähän pientä naljailua puolin ja toisin. Toinen on joka tapauksessa tyytyväinen, kun oma joukkue voittaa, hän hymyilee. Sitten työ taas kutsuu. Kiirettä pitää, ilman talvista flunssakauttakin. ? P ”Kuudes lapsi syntyi. Pitää mennä kahdella autolla.” ? Mikko Nurmo, Heikki Virtanen, ja Mikko Saitseff istahtivat kahville, takana Jukka Koskela. TAUKOTILA Teksti Eeva Eloranta-Jokela V altteri Mattilan pekkaspäivä on kulunut pitkällä hiihtolenkillä ja sen päälle hän käy avannossa. Alkuvuodesta avantokäynnistä tuli tapa arkeen. – Takana on 20 päivän putki eli joka päivä olen käynyt avannossa pulahtamassa. Tänään se toimii palauttajana hiihtolenkin jälkeen. Kotikaupunki Lahti sijaitsee järvien lomassa ja virallisia avantouintipaikkojakin on kolme. Mytäjärven avanto on auki Mattilan työmatkan varrella keskustan kupeessa, joten siihen on helppo poiketa päivittäin. Triathlonia viitisen vuotta harrastaneen Mattilan vapaapäiväksi osui hieno sää. Suksikin luisti kohtalaisesti. Syntymäpäiväänsä Mattila ei juhli sen kummemmin. – Ellei sitten lapset ole jotain keksineet. Työkavereille on ehkä jotain varauduttava tarjoamaan, koska vinkkasivat herkuista jo Valtterin nimipäivänä tammikuun lopulla.? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Avantoputki auki SYNTTÄRISANKARI Miika Hostikka Asuinpaikka: Lahti Syntynyt: 22.2.1982 Syntymäpaikka: Hollola Perhe: vaimo ja kolme lasta Työ: Huolintaryhmä, Lahden Stora Enso Terveiset: Koko huolintaryhmälle! Valtteri Mattila käy päivittäin Mytäjärven avannossa Lahdessa. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mitä on uniapnea? 2. Missä sijaitsee huvipuisto PowerPark? 3. Kuka lauloi levylle kappaleen Rotunainen? 4. Millä paikkakunnalla järjestetään kesällä suursoudut? 5. Mikä on Turkin rahayksikkö? 6. Minkä alan ammattimies on Eero Milonoff? 7. Montako litraa on öljyä yhdessä barrelissa? 8. Mikä on Turkin pääkaupunki? 9. Mistä kertoo kirja Kapina tehtailla? 10. Minkä alan yritys on Esperi Caren?? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 12.2.2019 14:08:07
34 | Paperiliitto 2/2019 TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? Vastaukset sivun 33 kysymyksiin Tilastovuosi 2019 LU K U N U R K K A Sami Turunen on viestintäyrittäjä, joka rakastaa sanoja, numeroita ja nippelitietoa. La ur i R ot ko TAMMIKUUSSA kilometrikorvaus nousi 42 sentistä 43:een, ja helmikuussa ei rikottu Suomen pakkasennätystä (-51,5 astetta). Helpotamme lukijoiden jännitystä kertomalla myös loppuvuoden keskeiset luvut. MAALISKUU on hiihtolomien takia rinnetapaturmien sesonkia. Viime vuonna kirjattiin yhteensä 2 730 rinnetapaturmaa, ja sama tahti jatkunee. HUHTIKUUSSA kiimaillaan 38. eduskuntavaaleissa. Ehdokkaita asettaa toistakymmentä enemmän tai vähemmän uskottavaa puoluetta, joista kuusi saa ykkösellä alkavia kannatuslukuja: viisi jotain väliltä 10 ja 20 prosenttia, yksi sininen kääpiö yksi pilkku jotain, jos sitäkään. Jos järjestyksessään 74. hallitus sinnittelee vaalipäivään, historiaan siirtyy sen 17 ministerin 21 105 ministeripäivää – näkökulmakysymys, onko se hyvä vai huono asia. Keminmaan ikiliikkuja Paavo Väyrysen ehdokkuus riippuu siitä, ehtiikö hän riitautua vielä yhden, kahden tai kolmen entisen tai nykyisen puolueensa kanssa. Vaalipäivänä 14.4. tulee kuluneeksi tasan 113 vuotta eli 41 222 päivää Paperiliiton perustamisesta. TOUKOKUUN EU-vaaleissa on ehdolla muutama eduskuntavaalijulisteissakin tyrkkyillyt. Tarjotut pestit ratkaisevat, kumman vaalin äänestäjät he pettävät. KESÄKUUSSA hukkuu kymmenisen ihmistä. Lukumäärä täsmentyy, kun tiedetään, millainen veneestäkuseksimissää juhannuksena on. HEINÄKUUSSA ei liikahda lehtikään. Ensimmäisistä presidentinvaaleista tulee kuluneeksi sentään sata vuotta. ELOKUUSSA 63 000 ekaluokkalaisen 120 000 äitiä ja isää pohtii, kummalla on varaa jäädä kotiin ensimmäisten kouluviikkojen tueksi. SYYSKUUSSA YK:n ilmastohuippukokous arvuuttelee taas, onko suomalaisen vuosittain päästelemä 8,66 hiilidioksiditonnia paljon vai vähän verrattuna intialaisen 1,7 tai qatarilaisen 44 tonniin. LOKAKUUSSA jäävät pitämättä maakuntavaalit, joissa olisi valittu maakuntavaltuutetut 18 maakuntaan, joiden uusia maakuntavaltuustoja ei saisi sotkea nykyisiin maakuntavaltuustoihin, jotka käyttävät päätösvaltaa nykyisissä maakuntien liitoissa, jotka nekin jäisivät historiaan, jos maakuntavaalit pidettäisiin. MARRASKUUSSA ilakoidaan talvisodan alkamisen 80-vuotisuutta, koska sota ja ryske ovat juhlittavampia kuin rauha ja rakkaus. Tehtaiden taukotiloihin ilmestyy iltapäivälehtien jättiliitteitä 100-vuotisen itsenäisyyden ja 100 vuotta sisällissodasta -liitteiden jatkoksi. JOULUKUUSSA noin kolme miljoonaa ihmistä on saanut veronpalautuksia noin kolme miljardia euroa. Perinne siirtyy historiaan, koska verotusta oiotaan nyt pitkin vuotta. Ennustamme joulukaupan romahdusta. ? P Sota ja ryske ovat juhlittavampia kuin rauha ja rakkaus. 1. Unihäiriö jossa hengitys keskeytyy hetkellisesti 2. Kauhavan Alahärmässä 3. Lea Laven 4. Sulkavalla 5. Liira 6. Teatteri -ja elokuva-alan 7. 159 litraa 8. Istanbul 9. Kuusankosken Kymintehtaiden työntekijöistä 1918 10. Hoiva-ja terveyspalvelujen yritys 34-35_tauko.indd 34 11.2.2019 12:51:26
Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 1/19 NYT LEHTIPISTEISSÄ Letkeänlaiska pehmoviehe HOUKUTTELEE ISOA HAUKEA Päijänteeltä saadaan TAIMENIA H Uistelemaan Pohjois-Ruotsin Jämtlantiin H Malediiveille kalaan pienemmällä rahalla H Säkylän Pyhäjärvi kasvattaa ahvenet isoksi H Jättiläistonnikalat palasivat Tanskan vesille H Kainuun Lentua on kuin pikku-Inari H Uisteluveneen varustelu kalaoppaalle H Markku rakensi tukevan uistelulautan H Esittelyssä kalavesille sopivia veneitä H Väylän lohi tykkäsi, kun vaapun kylki vilkkui H Ensimmäiset virikekasvatetut vesiin H Kemijolle kalaan oppaan kyydissä H Pieliseltä uistellaan nyt kuhaa lohen sijasta TAUKOTILA Paperiliitto 2/2019 | 35 Sudokun ratkaisut sivulta 31 Nro 3 Aineistopäivä .............................13.3. Ilmestyy .................................... 29.3. Nro 4 Aineistopäivä ............................30.4. Ilmestyy .....................................17.5. Nro 5 Aineistopäivä ............................. 11.6. Ilmestyy .................................... 28.6. Nro 6 Aineistopäivä ............................ 14.8. Ilmestyy ....................................30.8. Nro 7 Aineistopäivä ............................. 11.9. Ilmestyy .................................... 27.9. Nro 8 Aineistopäivä ............................ 9.10. Ilmestyy ...................................25.10. Nro 9 Aineistopäivä ............................. 6.11. Ilmestyy ................................... 22.11. NRO 10 Aineistopäivä .............................3.12. Ilmestyy ...................................20.12. Motoristit tapaavat elokuussa Paperiliiton salibandyturnaus Aika: lauantai 13.4. alkaen klo 10.00 Paikka: Arena Center, Myllypuro, Alakiventie 2, 00920 Helsinki. Säännöt: Pelit pelataan salibandyliiton virallisilla säännöillä. Peliaika 2x12 min. Järjestäjä: Paperiliitto r.y. Joukkueet: Osallistujajoukkueita enintään 2/ammattiosasto. Ilmoittautuminen: 22.3. mennessä: markku.lihavainen@paperiliitto.fi tai 0400759878. Turnausmaksu: 200€/joukkue. Maksu on maksettava 1.4.2019 mennessä tilille: Paperiliitto r.y., FI 47 1521 3007 1036 01. Viestikenttään ”Salibandyturnaus” ja ammattiosaston nimi. Turnausohjelma: Otteluohjelma ja aikataulu lähetetään yhteyshenkilöille viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen, viikolla 14. Tervetuloa Stadiin ratkaisemaan Paperiliiton salibandymestaruus! Lisätiedot: markku.lihavainen@paperiliitto.fi tai puh. 0400 759 878. Paperiliiton XIV motoristitapahtuma Aika: 9.–11.8.2019 Paikka: Kemi (Hotelli Scandic Kemi, Hahtisaarenkatu 3, 94100 Kemi) Tapahtuman järjestelyistä vastaavat Kemin osasto 33 ja Veitsiluodon osasto 41. Ilmoittautuminen: Keskitetysti ammatti osastoista 7.6.2019 mennessä. Katso lisätiedot www.paperiliitto.fi. Paperiliitto-lehden aikataulu 2019 Etelä-Suomen piiri: Helsingin osasto 46: ti 26.3. klo 17.30, Nummelan Työväentalo, Pisteenkaari 3, 03100 Nummela Keski-Suomen piiri: Kaipolan osasto 80: ke 27.03. klo 17.00, Ahjonsali, Jämsä Pohjois-Karjalan piiri: Kajaanin osasto 51: ke 10.4. klo 10.00, Puisto Bowling kabinetti KEVÄTKOKOUKSET 34-35_tauko.indd 35 12.2.2019 13:39:55
HAKEA PAPERILIITON HOLIDAY CLUB LOMAA Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua, haettavissa viikot 23–52/2019. Hakuaika on ajalla 21.2.– 20.3.2019. Arvonta suoritetaan 22.3.2019. Valitse oma viikkosi Holiday Club Katinkulta Gol arju, 1 mh, 2+2, 62 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi, 1 mh, 4+2, 52 m 2 vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi, 2 mh, 6+2, 67 m 2 vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 43,5 m 2 vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 52,5 m 2 vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 vkot 44–46 400 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari, 2 mh, 4+2, 68 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi, 1 mh, 3+2, 40 m 2 vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 vkot 48–50 350 €/vkonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arkiloma ma–pe (4 vrk) Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju, 1 mh, 2+2, 58 m 2 vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub. /yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto@holidayclub.shop ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub. Paperiliittolehti 23-52/2019_takakansi.indd 1 28.1.2019 14.30 34-35_tauko.indd 36 12.2.2019 14:13:15