02/20 P a p e r i l i i t t o Työehtosopimus Lue, mikä muuttuu uuden sopimuksen myötä. valitse työ tai oikeudet Brasilian presidentin mukaan molempia ei voi saada. Puhallustesti Käry kävi, ja Timo vähensi juomista. Samalla puolella Jarno ja Tuomas Huttusen keskustelu voi sivullisesta kuulostaa rähinältä. Isoveli on kuitenkin ollut aina Tumpin idoli, ja veljekset puolustavat toisiaan loppuun asti. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 13.2.2020 11:02:13 13.2.2020 11:02:13
Lomalle lähelle luontoa Paperiliiton lomakeskuksissa yövyt vesistöjen ja kauniin luonnon äärellä ympäri vuoden. Perustiedot: Hyväkuntoiset majoitus tilat. Modernit yhteiskeittiöt. Kalaja marjasaaliille on runsaasti säilytystilaa. Hyvät grillauspaikat. Karavaanareille ja telttailijoille hyvät palvelut. Soutuveneitä. Kalastuslupia saa paikan päältä. Langaton verkko. Ei kauppatai ravintola palveluja. Hinnat: Yöpyminen huoneistoissa 10 euroa perhekunnalta vuorokaudessa. Asuntovaunupaikka 10 euroa vuoro kaudessa. Varaukset: puhelimitse arkisin klo 11–13. Karavaanarialueelle ei tarvita ennakkova rausta. YHTEYSTIEDOT Törmälä: Törmäläntie 16, 93999 Kuusamo. Puhelin: 050 566 6119. Alueen hoitajat: Maini Kovanen, maini.kovanen@paperiliitto.fi, Pekka Kovanen, pekka.kovanen@paperiliitto.fi Purala: Puralantie 131 A, 47850 Verla. Puhelin: 050 340 0127. Alueen hoitaja: Riku Valve, riku.valve@paperiliitto.fi Särkelä: Finnarintie 200, 25610 Ylönkylä. Puhelin: 050 373 9877. Alueen hoitaja: Osmo Koste, osmo.koste@paperiliitto.fi. Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 13.2.2020 10:08:18 13.2.2020 10:08:18
P a p e r i l i i t t o 2 / 2 2 2 1 . 2 . 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Jos satuit näkemään tammikuussa, kuinka Ylen TV1:n Ykkösaamussa puhuttiin paperiteollisuuden lakosta, mitä ajattelit? UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos hurskasteli, miten olisi toivonut, että asioista olisi voitu puhua asiallisen rationaalisesti. Wahlroosin mielestä ay-liike ei tällaiseen suostunut, vaan halusi arvovaltasyistä näyttää voimaansa. Wahlroosilta tällaista puhetta voi odottaa, mutta todellisuus on toisenlainen. Metsäteollisuus ry:llä ei ollut aikomustakaan neuvotella Paperiliiton kanssa. Se esitti vaatimuksensa eikä suostunut keskustelemaan muutoksista. Osapuolet tapasivat kaikkiaan 54 kertaa. Paperiliitto etsi, innovoi ja esitti jatkuvasti uusia ratkaisuja. Työnantajapuoli otti esitykset kyllä vastaan, mutta ei innovoinut tai muuttanut mitään omista esityksistään. Työnantajapuoli oli se, joka ei suostunut neuvottelemaan asiallisen rationaalisesti. Sitä ei kiinnostanut parhaan mahdollisen ratkaisun hakeminen. Sille olisi ollut tärkeämpää päästä sanelemaan. Lakkoon ei johtanut työntekijöiden, vaan työnantajien toiminta. • Ota tai jätä 62. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Tes-neuvottelut maaliin. 06 Työturvallisuuden eteen pitää työskennellä koko ajan. Atte Purho on yksi uusista työsuojeluvaltuutetuista. 08 Töissä puhalletut promillet havahduttivat Timo Heinosen muutokseen. 09 Yksi lakko ei vielä tee perinnettä. 22 Laadusta tinkimättä: Yhteisöllisyys kantaa pitkälle. 24 Lakkosoppa sai hyvän vastaanoton. 25 Muista liiton tarjoamat lomaedut. 26 Työttömyyskassa tiedottaa: Lakkoavustukset. Muista eAsiointi. 27 Petri Luoto toimii, kun pyydetään. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Potretti: Karhulan paperisäkkien tekijät muotokuvassa. 31 Kolumni: Rasittava ruotsalainen piinaa suomalaista baarissa. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Ovatko oudot sattumat merkki suuremmasta. 16 Presidentti Jair Bolsonaro on ajanut Brasilian ayliikettä polvilleen. Paperi teollisuus on vielä saanut olla rauhassa, mutta työnantajien puheet kovenevat. 20 Paperiliiton, Teollisuusliiton ja Ammattiliitto Pron luottamushenkilöitä Uimaharjulla lakkovahdissa. Lue, mitä muutoksia uusi tes tuo paperiliittolaisille. 32 Aina samat tutut kuviot, arki vailla yllätyksiä ja moneen kertaan kerrotut vanhat jutut saavat Sari Rissasen onnelliseksi. Elämä on ihanan tasaista. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Veracel Matias HonkaMaa Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 13.2.2020 11:05:16 13.2.2020 11:05:16
2 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?02 / 2020 TyöehTosopimuksen syntymiseen kului lähes 4 kuukautta, 54 tapaamiskertaa, 1 päivä työsulkua ja 15 päivää lakkoa. Tulosta arvioi Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. – Meille ykkösjuttu on se, että saatiin sopimus. Nykyinen rakenne säilyy niin kauan, kun työehtosopimuksia tehdään. Tämä ei enää tulevina vuosina näytä olevan itsestäänselvyys, sillä isossa kuvassa työnantajilla on halua vähentää työehtosopimusten yleissitovuutta, sanoo Vanhala. Sopimuksessa saatiin lopulta läpi 24 kiky-tunnin poistumisen lisäksi lisävapaata ikääntyville sekä laajennettua työsuhdeturva ammattiosaston puheenjohtajiin. – Iso plussa sopimuksessa ovat myös ne asiat, joita työnantaja ei siihen saanut. Miinuksena sopimukseen tuli työajan jatkaminen juhannusseisokissa ja siitä johtuva ansioiden pieneneminen. Työnantajalle halvempi käynti oli tavoite. Tes-kierrosta taustoittaneiden Ajan tasalla -tilaisuuksien arvo moninkertaistui neuvottelujen aikana ja kuvasti liiton vahvuutta. – Kenttä oli ja on todella lähellä meitä neuvottelijoita. Yksimielisyys on vahvuus Kun liiton jäsenet tai kenttä, kuten läpi maan ulottuvaa jäsenkuntaa usein nimitetään, ovat lähellä neuvottelijoita ja toisin päin, kasvaa varmuus siitä, että on saatu aikaan sopimus, jonka kenttä voi hyväksyä ja jonka kanssa kenttä pystyy elämään. Yksimielinen päätös teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Petri Vanhala Paperiliiton valtuusto hyväksyi 10. helmikuuta valtakunnan sovittelijan sovintoehdotuksen yksimielisesti. Syntyi paperiteollisuuden 50. työehtosopimus. Sovitteluehdotus hyväksyttiin yksimielisesti niin tes-neuvottelukunnassa kuin liiton valtuustossa. Se kuvastaa puheenjohtaja Petri Vanhalan mielestä paperiliittolaista ainutlaatuisuutta: – Tämä vahvuus tulee siitä, että pystymme olemaan laajasti yhtä. Se näkyi siinä, mitä sopimukseen saatiin ja myös siinä, että meillä on vahva liitto, yhdestä puusta, valmiina taistelemaan. Jos joku epäili tätä kykyä, niin nyt osoitimme, että se on yhä tallella. Neuvottelu on parempi tie Paperiliiton neuvottelijoiden mielestä prosessi oli järkyttävä. – Parempaan ratkaisuun olisi pystytty, jos työnantaja olisi halunnut neuvotella. Kierroksen leimallisin piirre oli se, että meille tarjottiin paperit kuin hölmöille: syökää ne. Koska tuollainen sanelu ei ay-liikkeelle maita, etenkään Paperiliitolle, ajauduimme lopulta sovitteluun, perustelee Vanhala. Työnantajapuolen vahva aatteellisuus ja siitä johtuva neuvotteluhaluttomuus tuli selkeästi esiin, kun UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos ilmoitti suorassa Ylen Ykkösaamussa, että ay-liikkeen vaatimusten toteutuessa työpaikkoja lähtee Suomesta ja niitä lähtee paljon. Vanhalan mielestä työnantajan aatteellista asennetta kuvaava sinetti tuli neuvottelukierroksen jälkeen, kun UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kommentoi Twitterissä, että ensiksikin syntyneellä sopimuksella alan kilpailukyky ei parane »Iso plussa sopimuksessa ovat myös ne asiat, joita työnantaja ei siihen saanut.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 13.2.2020 11:40:03 13.2.2020 11:40:03
2 / k u o r i m o PaPeriliit to?02 / 2020?5 Paperiliiton tes-neuvottelukunta Valtakunnansovittelijan toimistolla 26.1. Markku Häyrynen (vas.), Juhani Siira, Sami Laakso, Jouko Aitonurmi, Jouni Salminen, Arto Hulkko, Jorma Paajanen ja Jouko Suomalainen. Kameran takana Petri Vanhala. ja toiseksi, että sopimuksella on korkea hinta eli kahden viikon lakko. Pesonen totesi, että tällä ay-toiminnalla investoinnit valitettavasti menevät muualle ja perustervettä toimintaa joudutaan Suomessa sopeuttamaan. – Näissä lausunnoissa puhutaan näiden yritysten työntekijöistä ja heidän tulevaisuudestaan, ihmisten, jotka ovat sen rikkauden heille rakentaneet. Tässä näkyy, minkä verran he arvostavat työntekijää. Jos metsäyhtiöt arvostaisivat työntekijöitään, eivät ne olisi tehneet neuvottelukierroksesta näin hankalaa. Meillähän ei ollut esityksissä mitään kohtuuttomuuksia. Vastaavaa linjausta on nähty myös muiden alojen neuvotteluissa. Silti Vanhala ei haikaile tupo-aikoja takaisin. – Kaipaan kuitenkin, että keskusjärjestöt ottaisivat jonkun roolin, sillä seuraava kierros ei tule poikkeamaan tästä. Työnantaja jatkaa kovaa linjaansa ja työntekijöiden rivejä tämän kierroksen yhteistyö vahvistaa. Paperiliitolla kentän yhteistyön vahvuus tuli mitattua. Siitä Vanhala neuvottelijoineen edelleen kiittää. – Sopimuksen syntymisen ehdoton edellytys oli se, että paperiliittolainen kenttä pysyi tiiviinä ja halukkuutta ja kykyä työtaisteluihin riitti. Lue faktat tessistä sivuilta 20–21. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 13.2.2020 11:40:04 13.2.2020 11:40:04
2 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?02 / 2020 PaPeriliittolaisilla työpaikoilla on yhteensä 100 työsuojeluvaltuutettua. Kaksivuotiskauden 2020–2021 on aloittanut uutena 10 valtuutettua. Ja tasaluvut jatkuvat: 10 ammattiosastossa työsuojelun henkilöiden valinnat tapahtuivat vaalien kautta. Stora Ensolla Tainionkoskella työsuojeluvaltuutettu vaihtui pitkästä aikaa, kun työsuojeluvaltuutettuna 24 vuotta toiminut Jaakko Väärä jäi vuoden alussa eläkkeelle. Uutena työsuojeluvaltuutettuna aloitti Atte Purho, joka aiemmin on toiminut työsuojeluasiamiehenä. Jaakko Väärän työsuojeluvaltuutetun uran tuntuvin murros tapahtui silloin, kun Stora ja Enso yhdistyivät Stora Ensoksi. – Silloin aukenivat silmät. Ruotsista tuli erilaista ajattelutapaa, samoin asiakkailta. Sitä kautta työnantajapuolen ajatteluun tuli iso muutos ja nyt työturvallisuudesta on tullut oma painopistealueensa, Väärä summaa. Työturvallisuuden eteen on tehtävä työtä jatkuvasti ja on siedettävä tunnetta, että valmista ei tule. – Tämän päivän nolla työtapaturmissa ei jelppaa yhtään, se on oltava tavoite myös huomenna ja muistettava, että vaikka pieniä turmia on torpattu, seuraava turma voi olla vakava, jopa hengen menetys, Väärä sanoo. atte Purho sanoo miettineensä valtuutetuksi ryhtymistä pitkään, ennen kuin rohkaistui. Edustettavana on yli 150 työntekijää. – Ei ole kiire ajaa jokaista epäkohtaa maaliin, sillä sitä ei yksin kukaan pysty tekemään. Itselleni on tärkeää, että ihmisiä kohdellaan tasapuolisesti, kaikkien pitää olla samalla viivalla ja pystyä käymään töissä yhtä turvallisessa työpaikassa, Purho perustelee. Purholle on tärkeää, että työturvallisuutta parannetaan ja kehitetään jatkuvasti: huolehditaan suojaimista ja perehdytetään työntekijät turvallisiin työtapoihin. Sitäkin on siedettävä, ettei kaikkeen pysty vaikuttamaan. – Ihminen kävelee kahdella jalalla ja voi silti kaatua. Sellaista elämä on. Mutta vakavien työtapaturmien riskeistä pitää päästä eroon aina, ja näen sen olevan mahdollista , Purho sanoo.?•? eeva eloranta-jokela Työpaikoilla alkoi tammikuussa työsuojeluvaltuutettujen uusi kaksivuotiskausi. Sata valtuutettua aloitti kautensa Vahdinvaihto. Jaakko Väärä siirtyi tehtaan aidan ulkopuolelle viettämään eläkepäiviä. Atte Purho aloitti uutena työsuojeluvaltuutettuna. Mikko nikkinen Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 13.2.2020 12:57:21 13.2.2020 12:57:21
2 / k u o r i m o PaPeriliit to?02 / 2020?7 »Yritysjohtajat ymmärtävät yleensä lukuja erittäin hyvin, mutta työhyvinv0intiluvut eivät tunnu kolahtavan.» Työntekijällä on ryhmähenki vakuutus työntekiJäin ryhmähenkivakuutus on työnantajan työntekijöilleen ottama ja kustantama henkivakuutus. Se tarjoaa turvaa perheen välittömään toimeentuloon, jos puoliso tai lasten huoltaja kuolee. Vakuutettuina ovat kaikki työeläkelakien alaisessa työsuhteessa olevat työntekijät eräin poikkeuksin. Vakuutusehdoissa on määritelty tarkemmin millä edellytyksillä työntekijä on vakuutettu. Vakuutus on voimassa työntekijän työja vapaa-aikana. Vakuutuksesta maksetaan kuolemantapauskorvaus työntekijän kuoleman jälkeen, mikäli hänellä on vakuutusehdoissa mainittuja edunsaajia. Edunsaajia ovat vainajan puoliso sekä alle 22-vuotiaat lapset. Korvauksen määrään vaikuttavat edes kuolleen ikä ja edunsaajina olevien lasten lukumäärä. Velvollisuus vakuutuksen ottamiseen koskee kaikkia työnantajia, joita sitovassa työehtosopimuksessa on tai joiden alalla voimassa olevassa yleisessä valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on ryhmähenkivakuutusta koskevat määräykset. Turva perustuu työmarkkinajärjestöjen kesken tehtyyn sopimukseen. Lisätietoja vakuutusehdoista ja korvausmääristä: trhv.fi.?• Toimittaja Juho-Pekka Rantala, Yle Sovittelijalla ruuhkaa Viime vuoden lopulta saakka valtakunnansovittelijan toimistoa on tarvittu avuksi työehtosopimusten tekemisessä alkaen postialasta. Paperiliitto aloitti lakon 27. tammikuuta vauhdittaakseen paperiteollisuuden työehtosopimusneuvotteluja. Työtaistelutoimet päättyivät 10. helmikuuta, kun osapuolet hyväksyivät valtakunnansovittelijan antaman sovintoehdotuksen uudeksi työehtosopimukseksi. Paperiteollisuuden lakko kesti kaikkiaan kaksi viikkoa ja kolmannelta lakkoviikolta yhden päivän. Metsäteollisuus ry:n ilmoittamasta kolmen vuorokauden työsulusta toteutui yksi päivä. Työsulku koski 12 Metsäteollisuus ry:n jäsenyritystä. Lakon piirissä oli kahden ensimmäisen viikon aikana 67 toimipaikkaa. Paperiliitto oli ilmoittanut kaikkiaan neljästä lakkoviikosta. Sovittelu Paperiliiton ja Metsäteollisuuden välisessä työriidassa kesti neljä viikkoa. Metsäteollisuus oli samaan aikaan sovittelussa myös Teollisuusliiton, Ammattiliitto Pron ja Sähköliiton kanssa. Aiheesta kerrotaan tässä lehdessä myös sivuilla 4–5 ja 20–21.?• Jalostusalan neuvottelut alkoivat PahVinja paperinjalostusalan työehtosopimus päättyi 31. tammikuuta. Paperiteollisuuden työehtoneuvottelujen pitkittymisen takia paperinjalostusalan työehtosopimusneuvottelujen aloitus siirtyi helmikuun puolelle. Neuvotteluissa työntekijöitä edustaa Paperiliitto ja työnantajia Pahvinja Paperinjalostajat Jalo ry. Osapuolten ensimmäinen neuvottelutapaaminen oli torstaina 13. helmikuuta. Pahvinja paperinjalostusalan työehtosopimusta noudatetaan noin 40 yrityksessä.?• Uusi omistaja CP Kelcolle äänekoskella toimivan CMC-tehtaan omistaja vaihtuu. J.M. Huber yhtiö teki tammikuun lopussa sopimuksen CP Kelco:n CMC-liiketoiminnan siirtämisestä Nouryonille. Kauppa vaatii vielä kilpailulainviranomaisten hyväksynnän. CP Kelco odottaa, että myynti saataisiin päätökseen lähikuukausina. Kauppa sisältää Äänekoskella CMC-tuotantolaitoksen sekä tutkimusja kehitysyksikön. Asiakkaita tehtaalla on yli 80 maassa. Nouryon on maailmanlaajuinen yritys, joka valmistaa kemikaaleja päivittäisten tuotteiden kuten paperin, muovien, rakennusmateriaalien, elintarvikkeiden, lääkkeiden ja henkilökohtaisen hygienian raaka-aineeksi. Nouryon -yhtiö perustettiin virallisesti vuonna 2018, kun silloisen AzkoNobelin liiketoiminnot jakautuivat. Yhtiön alkuperä juontaa juurensa kuitenkin huomattavasti pidemmälle, lähes 400 vuoden taakse. Nouryonilla on yli 10 000 työntekijää ympäri maailmaa Euroopasta Kiinaan, Yhdysvaltoihin ja Brasiliaan. Nouryonilla on Suomessa ennestään tuotantolaitos Oulun Nuottasaaressa.?• Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 13.2.2020 12:57:22 13.2.2020 12:57:22
1 / k u o r i m o 8 / ???? Timo Heinonen puhalsi töissä alkometriin ?,?? promillea. Se havahdutti UPM:n Kaipolan tehtaalla kunnossapidossa työskentelevän Heinosen muuttamaan alkoholinkäyttöään. Hän jätti pois väkevät, perjantaipullon ja humalajuomisen. – Ei minusta absolutistia tullut. Juon edelleen saunaolueni ja reissun päällä muutaman lasillisen. Mutta humalajuominen jäi – eihän siinä ole mitään järkeä. Heinosen elämätapamuutokseen on kuulunut myös työmatkapyöräily ja ruokavaliomuutokset. Tulokset näkyvät: paino on tippunut rutkasti ja kolesteroli ja verenpaine korjaantuneet. on kaloripommi, ja juomat kerryttävät helposti kiloja vyötärölle. Grammassa alkoholia on peräti ? kilokaloria. – Gramma alkoholia on siis liki gramma läskiä. Yli puolet keski-ikäisten suomalaismiesten lihavuudesta johtuukin oluesta, sanoo A-klinikka Oy:n johtava ylilääkäri ja päihdelääketieteen työelämäprofessori Kaarlo Simojoki. Vähentäminen kannattaa muutenkin kuin painonhallinnan vuoksi. Alkoholin aiheuttamat sairaudet ovat ilmeisesti yleisin työikäisten kuolinsyy Suomessa. Runsas alkoholinkäyttö on riski sydänja aivoterveydelle. Lisäksi alkoholi on linkitetty noin ??:een eri syöpään. – Alkoholi on aivan turha terveysriski, koska emme tarvitse sitä. kuukausi on hyvä startti pohtia omaa alkoholinkäyttöään ja tehdä muutoksia. Tipattomuuden välittömät vaikutukset, kuten unenlaadun paraneminen, vireystason koheneminen ja turvotuksen väheneminen, motivoivat monia vähentämään alkoholinkäyttöään pysyvästi. – Jos kuukausi on yhtä tuskaa ja sitä vain odottaa, milloin pääsee taas korkkaamaan pullon, kielii se riippuvuudesta, johon on syytä hakea apua, Simojoki sanoo. Alkoholin riskikäytön raja on miehillä enintään ? annosta ja naisilla enintään ? annosta päivässä. Viikkotasolla riskiraja menee miehillä ?? annoksessa ja naisilla ?? annoksessa. Simojoki korostaa, että rajat on määritelty terveelle nuorelle aikuiselle. – Kun ikää, sairauksia ja lääkityksiä tulee, ei voi enää juoda kuten parikymppisenä, vaan pienemmätkin määrät voivat jo aiheuttaa haittoja. • Mitä enemmän juo alkoholia, sitä suurempia ovat sen aiheuttamat terveyshaitat. Vähentäminen kannattaa aina »Mutta Humalajuomi nen jäi – eihän siinä ole mitään järkeä.» Puhallustesti krapula-aamuna kahdeksan vuotta sitten sai Timo Heinosen vähentämään alkoholinkäyttöään. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 7.2.2020 14.26.46 7.2.2020 14.26.46
/ 9 2 / k u o r i m o Mitä enemmän juo alkoholia, sitä suurempia ovat sen aiheuttamat terveyshaitat. T julkaistaan taas ilahduttavan paljon juttuja. Tasossa on toivomisen varaa, sillä taas työntekijät sahaavat omaa oksaansa kuten vuonna 2005. Pelkäänpä, että paperimies ei ole oksallaan yksin ja sahaajiakin on ehkä luultua useampia. Osa työntekijöistä ja työnantajista jättää aina osallistumatta lakkoon. Jos on äänestänyt työehtoheikennyksiä ajavaa puoluetta vaaleissa, ei näitä heikennyksiä vastaan kovasti haluakaan lakkoilla. Toiset taas ehkä uskovat, että luova tuho siivoaa kannattamattomia yrityksiä markkinoilta. Jos yksittäinen yritys ei suoriudu edes minimityöehdoista, voi olla yhteiskunnan kokonaishyödyn kannalta ksumpaa suunnata kannattamattomasta tuotannosta vapautuva työvoima hyödyllisempään käyttöön. luovaa tuhoa mietitään ehkä myös työnantajapuolella. Pitkittyvä työtaistelu kun ei välttämättä ole yksittäisen yrityksen etujen vastainen pitkällä tähtäyksellä. Näin on erityisesti silloin, jos yritys voi palvella asiakkaita ulkomaisilta tehtailtaan. Markkinoiden uusjakoa tapahtui jo 2005 työsulun aikana, eikä maailma ole siitä muuttunut. Pitkittyvä työtaistelu saattaakin olla oiva kuolinapu kilpailijoille, jos oma tase on kunnossa. Tätä joudutaan miettimään myös työntekijäpuolella. Suomalainen työmies kun arvostaa iloista veronmaksajaa sorvin kummallakin puolella. Työtaisteluilla voidaan myös viestittää kilpailijoille, että investointeja työmarkkinahäiriöistä kärsivälle alueelle ei kannata edes harkita. Jotta viesti olisi uskottava, täytyy työtaisteluita myös tosielämässä olla. Paperiliitto lakkoili viime vuosikymmenellä tasan yhden päivän vastustaessaan ns. pakkolakeja. Yhdestä ei oikein saa riitaisaa kansanperinnettä rakennettua. Tammi-helmikuun turpaanlyönnissä tilasto kaunistui kuin itsestään. Taistelevat työmarkkinajohtajat, talonpoika Lalli ja piispa Henrik, jäävät unohtumattomasti kansan mieleen ja mielikuva mahdottomasta sijoitusympäristöstä on myyty julkisuuteen. : pääekonomisti Ralf Sund totesi vuonna 2018: ”Sodan ensimmäinen uhri on totuus, työmarkkinaselkkauksen talousmatematiikka”. Hän kait tarkoitti sitä, että työtaistelun hinta voidaan laskea useammalla tapaa riippuen siitä, mikä on itselle edullisinta. Samalla voidaan näyttää ulkopuolisille, kuinka järjetöntä touhu toisella puolella on. Tätä peliä jatketaan julkisuudessa niin pitkään, kunnes aika sopimiselle alkaa olla käsillä. Joskus tämä vaihe kestää valitettavan pitkään. Vielä pidempään kestää paikata taistelun henkisiä traumoja. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. 10 vuotta on tullu painettua työnantajalle tulosta. Ny kun joutu tehtaalta ulos, huomas, että tauko saattokin tehdä hyvää. Uloshan tilanteesta tullaan kuten rouvvan kanssa: pyydetään anteeks puolin ja toisin ja luvataan unohtaa menneet, vaikkei ihan tosissaan ollakaan. »Pitkittyvä työtaistelu kun ei välttämättä ole yksittäisen yrityksen etujen vastainen.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 7.2.2020 14.26.47 7.2.2020 14.26.47
10?PaPeriliit to?02 / 2020 teKSti Mari Schildt KUVat Nina Susi Vettä sakeampi Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 7.2.2020 14.28.20 7.2.2020 14.28.20
PaPeriliit to?02 / 2020?11 Tumpin (vas.) ja Japen yhteisen amerikanautoharrastuksen päämaja on Japen autotallissa Kemin Sotisaaressa. Työn alla on kaverin Chevrolet Camaro. Veljekset Tuomas ja Jarno Huttunen tietävät ja tuntevat toistensa ajatukset, vaikka ovatkin eri päissä Stora Enson Veitsiluodon tehdasta. Kaksi änkyrää ovat eri mieltä aina, kun voivat, mutta loppuun asti toistensa puolella. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 7.2.2020 14.28.22 7.2.2020 14.28.22
12?PaPeriliit to?02 / 2020 S Stora Enson Veitsiluodon tehtaan molemmista päistä löytyy Huttunen. Jarno ”Jape” Huttunen työskentelee arkittamolla prosessinhoitajana ja opiskelee moniosaajakoulutuksessa mekaanisen puolen käyttäjäksi ja kunnossapitäjäksi. Tuomas ”Tumppi” Huttunen on tehtaan voimalaitoksella prosessinhoitajana. Jape, 42, on tummempi ja tulisieluisempi, supliikki työmyyrä ja kauppamies. Tumppi, 37, on vaaleampi ja vakaampi, sovitteleva elämästä nautiskelija. Ja molemmat painottavat, ettei jääräpäisempiä ole. Kun Tumppi syntyi, Jape oli viisivuotias. Vanhemmat ostivat Japelle kultaisen noutajan pennun lievittämään ainokaisen asemasta luopumisen tuskaa. – Se oli vähän, että tuos on sulle koira. Että muuten meille tulee vauvakin, Jape muistelee. Tumpin ensimmäiset mielikuvat ovat muutamaa vuotta myöhemmältä ajalta, kun isoveli päristeli jo menemään moottoroiduilla vehkeillä Kemin Sotisaaressa, nykyisen Metsä Fibren piipun varjossa. Vaikka Kemin keskustaan on vain viitisen kilometriä, Sotisaaressa asuttiin maalla. Tumppi yritti pysyä vauhdissa mukana potkumopolla, mutta paremmin se onnistui myöhemmin, kun hänelle hankittiin nelipyöräinen mönkijä. – Jossain vaiheessa oli aina, että ottakaa Tumppi mukkaan. Että perkele kun pittää ottaa mukkaan tuo, Jape muistaa. Tumppi kertoo, että isoveli on ollut hänelle idoli, aina. – Kaikki pöljyydet on pitänyt tehdä, jotka veli on tehnyt edellä, Tumppi hymyilee. Veljesten äiti on kertonut, miten pojat kulkivat yhdessä naapureissa. – Jape porisi ja minä kuljin perässä. Istuin penkillä vieressä hiljaa kun se selitti ummet ja lammet. Siihen aikaan se on vielä vienyt suunvuoron minulta, Tumppi sanoo. Hän sanoo, että säästyi koulussa kiusaamiselta, koska kaikki tiesivät, että jos niikseen tulee, Jape tulee ja vetää turpaan. – Sai olla rauhassa, kun asiat tiedostettiin, Tumppi summaa. Veljeksille syntyi sisar, kun vanhemmat remontoivat vanhaa rintamamiestaloa. Äiti oli pankilla töissä ja isä teki kahta työtä. Äiti opiskeli myös laborantiksi, ja vaihtoi Veitsiluodon tehtaalle. Veljesten viiden vuoden ikäero teki sen, että molemmilla oli omat kaveripiirit. – Muistan, kun vanhemmat olivat jossain reissussa, ja Tumppi jotain hillu siinä. Sanoin että nyt jumalauta, ja roikotin sitä jaloista vesitynnyrissä. Onneksi ei pahasti käynyt, mutta Tumppi huusi kuin hinaaja, märisi ja juoksi pitkin kujaa, ja minä perään. Saatiin me se väännettyä sisälle rauhoittumaan, Jape muistaa. Koulutie sujui molemmilla ala-asteella yhtä hyvin kuin se ylä-asteella sujui huonosti. – Ala-asteella olimme vielä ysin, kympinkin oppilaita. Mutta sitten tuli se M-vaihe elämään: mopot, mimmit ja Malboro. Tammi-helmikuun tietämillä tuli ilmoitus, että jos vielä tulee poissaoloja, niin kerrataan luokka. Sen verran se pelästytti, että kevään olin koulun penkillä, Tumppi muistaa. Jape istui jälkkärissä tupakkapaikalle menon takia, vaikka ei edes polttanut. Mutta sinne piti mennä, kun mieli teki. Molemmilla oli koulunkäynti peruskoulun päätteeksi sellaisessa »Kaikki pöljyydet on pitänyt tehdä, jotka veli on tehnyt edellä.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 7.2.2020 14.28.22 7.2.2020 14.28.22
PaPeriliit to?02 / 2020?13 jamassa, että he lähtivät kymppiluokalle miettimään asioita ja korottamaan numeroita. Rock n’ roll oli kummallekin kova sana. – Oli nahkatakit ja spittarit, torttutukka pystyssä. Se kantaa vieläkin. Pitkätukkia en ole pitänyt minään, eikä hevi ole iskenyt kuin ehkä vähän aivan viime aikoina, Tumppi juttelee. Siksi äiti tiesi, mistä narusta vetää, kun Jape piti saada nostamaan numeroitaan. – Kymppiluokalla äiti lupasi, että ostaa minulle nahkatakin helsinkiläisestä Dekadenz-liikkeestä. Se oli järjettömän kallis. Sen nimi oli Rocker, mustaa nahkaa. Äiti sanoi, että jos kymppiluokan keväällä kaikkien kokeiden keskiarvo on yli yhdeksän, niin hän ostaa minulle sen. Sain uskonnostakin koenumeroksi 9,5. Jape mietti sosiaalialaa, koska tykkää puuhata lasten kanssa. Hän olisikin saanut opiskelupaikan, mutta mielenkiinto lopahti, vaikka opistosta soiteltiin perään. Hän aloitti opinnot ammattikoulussa, mutta jätti senkin kesken, kahdesti. – Pikkusen jonkin sortin keskittymisvaikeutta. Kiinnostus hiipui, Jape miettii. Tumppi vietti kosteita teiniviikonloppuja, mutta pesänrakennusvietti jarrutti tahtia. – Jo yläasteella aloin hellustamaan. Alkoi olla koti-iltojakin. Tyttö lähti lukion jälkeen etelään opiskelemaan ja minulla oli selvä suunnitelma mennä tehtaalle töihin. Melko lailla heti löytyi uusi, jonka kanssa pian tehtiin junioritkin. Ensimmäinen lapsi tuli, kun olin kaksikymppinen, toinen neljä vuotta siitä perään, Tumppi kertoo. – Isän kanssa olen keskustellut, että ehkä sitä koulua olisi kannattanut käydä. Mutta saman olen huomannut omienkin kanssa: En niitä patista ihan hirveästi, koska sen tietää, että – Jarno ja Tuomas Huttunen varttuivat Kemijoen suussa Sotisaaressa. Kummankin työpaikka on kymmenen kilometrin päässä kotipaikasta Veitsiluodossa. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 7.2.2020 14.28.23 7.2.2020 14.28.23
14?PaPeriliit to?02 / 2020 ne tekevät omat päätöksensä kumminkin, kuten olen aikanaan tehnyt itsekin. Tuskin menevät valmista polkua pitkin, vaikka sen kuinka talloisi hyväksi, Tumppi hymähtää. jaPeN lapset ovat nyt kahdeksanja kuusivuotiaat. – Tulevat olemaan paljon tiukemmassa hihnassa kuin me aikanamme. Kun olen vähän vanhemmalla iällä lisääntynyt, sen tietää, mitä kaikkea on, hän sanoo. Jossain vaiheessa roolit menivät toisin päin: Tumppi asui tytön kanssa keskustassa ja Jape olikin se aikamiespoika vanhempien kotona. Töitä hän on kuitenkin tehnyt aina, 11-vuotiaasta saakka, kun pääsi jakamaan Lounais-Lappia. Täysi-ikäiseksi päästyään hän ajoi isänsä fi rmassa taksia. – Ajelin muutaman vuoden ja ajattelin, että täältä on pakko päästä pois, pää hajoaa. En kestä enää yhtään mummojen kassienkantoa enkä juoppoja. Keksin, että haluan liikenneopettajaksi, mutta opintoihin tarvittiin toisen asteen koulutus, Jape muistelee. Ammattikoulun opettajalla oli sen verran pelisilmää, että päätti ottaa Japen vielä kerran takaisin kouluun suorittamaan tutkintonsa loppuun. Isoveli ja pikkuveli tekivät viimeisen puoli vuotta ammattikoulun opintoja yhdessä. – Keväällä kaikki alkoivat puhumaan, että täytyy hakea tehtaalle töihin. Mietin, että mikä siinä niin ihmeellistä on, aitojen sisällä, hullua hommaa, Jape sanoo. Mutta ajatus tehtaalle hakemisesta kypsyi kuin huomaamatta . – Työhaastattelussa puhuttiin Makkosen Maurin kanssa tunnin verran vanhoista autoista ja moottoripyöristä. Pois lähtiessä kysyin ovelta, että miten se työhomma? Sanoi, että tule seuraavana maanantaina, vitosvuoro on silloin töissä. – Jos Tumpin kanssa soppii asian, se menee just tasan niin. Uskomme, että kun teet reiluja ja hyviä asioita muille, eikä loukata kettään, niin itselle tapahtuu hyviä asioita, Jape (vas.) sanoo. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 7.2.2020 14.28.24 7.2.2020 14.28.24
PaPeriliit to?02 / 2020?15 Sillä sain sen kesätyöpaikan. Mauri neuvoi, että hae keväällä oppisopimuskurssille. Sen tein, ja työharjoittelun jälkeen kirjoitettiin arkittamolle vakituinen paikka. Tumppi kävi armeijan ja seurasi isoveljen askeleita. VeljeyS on erilaista aikuisena – ja kuitenkin samanlaista. Ylläkselle uuden perheensä kanssa muuttanut Tumppi käy Kemissä tekemässä työt ja ajaa sitten 250 kilometriä kotiin. Jape on panostanut kodinrakennukseen Kemissä ja puuhaa veljesten yhteisen harrastuksen kanssa. – Amerikanautot ovat suuri intohimoni. Minä tykkään siitä, että on voimaa ja tekniikkaa. Tuodaan Amerikasta vanhoja autoja, ja muutamia harrikoitakin on tuotu, Jape juttelee. Tumppi muistelee, että kun Jape sai aikoinaan Amerikasta auton vapuksi, häneenkin iski niin kova kuume, että oma auto oli hommattava vielä samana kesänä. Tumppi veti puolestaan Japen ay-toimintaan. Molemmat kuuluvat osastonsa hallitukseen. – Kokouksessa herätti vähän hilpeyttä, kun olimme keskustelleet Tumpin kanssa hallituksen WhatsApp-ryhmässä. Vaikka loppupeleissä olimme samaa mieltä, niin veljekset saattavat keskustella vähän voimakastahtoisesti, Jape nauraa. – Se on meillä Tumpin kanssa samaa, että änkyriä ollaan. Jos vain mahdollisuus on, niin ollaan eri mieltä. En seuraa esimerkiksi jalkapalloa ikinä, mutta kannatan Manchester Unitedia ihan vain sen vuoksi, että Tuomas kannattaa Liverpoolia, Jape virnistää. Tumppi sanoo, että Japen paras puoli on avoimuus ja sosiaalisuus. – Hiljaiseksi sitä ei saa millään. Huonoin puoli on jääräpäisyys. Sen mielipidettä on hankala kääntää. Kyllä minä yleensä saan sen käännettyä, mutta on se hankalaa, Tumppi tuumaa. Ehkä on vain niin, että omena ei ole pudonnut kovin kauaksi puusta Huttustenkaan suvussa. – Kun olin pikkupoika, kuljimme Kemistä Posiolle mökille. Muistan, että lähdimme autolla kolmestaan, minä, pappa ja mummo. Kun päästiin pihalta pois, mummo sanoi, että perkele kun hänellä on semmonen tunne, että jotain jäi. Pappa tiuskaisi, että ei sinne mittää unohtunu. Päästiin 300 kilometriä eteenpäin. Mummo käänsi mökkitielle ja sanoi: ”saatana ne perunat jäi”. Pappa siihen, että minähän sanoin, että jotaki jäi. Kemissä veljekset tunnetaan niin hyvin, että kaappeihin ei ole jäänyt yhtään luurankoa pölyttymään. Tumppi sanoo, ettei sellaista asiaa ole, jota kemiläiset eivät Japesta tietäisi. Jape arvelee samaa Tumpista. – Ehkä me ollaan Kemin Matti ja Teppo. Kaikkihan tuntevat apinan, mutta apina ei tunne ketään, Tuomas komppaa. Kun kova paikka sattuu kohdille, veljen puolella ollaan vaikka henki menisi. – Loppuun asti puolustamme toisiamme, yhteisellä puolella ollaan aina. Mitään ei tarvitse piilotella eikä onkia toisesta, Tumppi kertoo. Jape sanoo, ettei ole sellaista asiaa, josta he eivät Tumpin kanssa voisi puhua. Kuten siihen aikaan, kun Tumppi erosi lastensa äidistä ja sulkeutui kuin simpukka. Kun hän siitä selvisi, Jape oli ensimmäinen, jolle Tumppi soitti. ? »loppuun asti puolustetaan toisiamme, yhteisellä puolella ollaan aina.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 7.2.2020 14.28.24 7.2.2020 14.28.24
16?PaPeriliit to?02 / 2020 Valitse työ tai oikeudet B rasiliassa on ajettu läpi joukko työelämän huononnuksia. Metsäteollisuuden ammattiliitoissa pelätään, että ne alkavat pian heijastua myös maan selluja paperityöläisten elämään. – Työntekijöiden oikeuksia on karsittu ja ammattiliittojen neuvotteluoikeuksia heikennetty, Bahian osavaltion selluja paperityöläisiä edustavan ammattiliiton pääsihteeri Gilene Pinheiro sanoo. Hänen mukaansa työnantajat ovat jo hyödyntäneet ay-liikkeen heikentymistä. Pinheiro kiirehtii haastatteluun kotikaupungissaan Poerto Segurossa suoraan yliopistolta. Kemian alan teknikko suorittaa siellä työn ohessa koulutusalan jatkotutkintoaan. Asetelma ei ole aivan tavanomainen, kuten ei sekään, että osavaltiotason ammattiliiton johdossa on alle viisikymppinen nainen. – Alan teollisuudessa enemmistö työntekijöistä on miehiä, ja myös ammattiliitoissa on totuttu siihen, että neuvottelut hoitaa ja kokouksissa mikrofoniin tarttuu mies. Joten kyllä epäilyjä ja vähättelyä on tullut vastaan ihan tarpeeksi, Gilene nauraa. Sukupuolten valtasuhteita suurempi huolenaihe on runsas vuosi sitten valtaan noussut presidentti Jair Bolsonaro. Hänen hallintonsa on purkanut nopealla tahdilla talouden ja työmarkkinoiden sääntelyä ja ajanut samalla tietoisesti ammattiyhdistysliikettä polvilleen. Ensi töikseen Bolsonaro lakkautti koko työministeriön ja siirsi työelämäasiat talousministerin vastuulle. Ay-jäsenmaksujen lakisääteinen perintä oli jo Bolsonaron valtaan noustessa lopetettu, mutta presidentti yritti estää lailla myös sen, että siitä olisi voitu paikallisesti sopia. Työsuojeluviranomaisten resursseja on radikaalisti leikattu, ulkoistuksia ja nollatuntisopimuksia koskevia määräyksiä purettu, ja uusia lakiesityksiä talouden vapauttamisesta on kaiken aikaa valmisteilla. Kaikki toteuttaa presidentin kuuluisaa linjausta, jonka ay-liike on huolellisesti taltioinut vastaisen varalle: Brasiliassa on valittava työ tai oikeudet, molempiin ei ole varaa, Bolsonaro määritteli. Gilene Pinheiron mielestä Bolsonaron hallitus ei ole oikeistolainen, vaan äärioikeistolainen. – Sen politiikka ei edusta millään tavalla työn tekijöiden etua ja oikeuksia, päinvastoin, hän sanoo. Erityisen vahvasti ay-liikettä on heikentänyt jäsenmaksutuloutuksen päättyminen. Pinheiro kertoo, että useilla aloilla on jo liittoja, joilta rahat ovat loppuneet, eivätkä ne pysty enää hoitamaan neuvottelutoimintaa. – Ay-liikkeen saavutuksia perutaan ja liittoja vastaan hyökätään, Pinheiro sanoo. Sellun kysyntä suojelee – toistaiseksi Brasilian talous on kärsinyt pitkään jatkuneesta aallonpohjasta, jota toisen alueen jättivaltion Argentiinan kriisi vielä syventää. Vaikka talouden yskiminen on jo iskenyt useille tuotannon Brasilian presidentti ajaa ay-liikettä ahdinkoon. Sellun hyvä kysyntä on suojellut metsäteollisuutta, mutta paperiliitot varautuvat heikennyksiin. teksti ? Jukka Pääkkönen ?kuvat? Stora Enso · Jukka Pääkkönen Paperi_16-19.indd 16 Paperi_16-19.indd 16 12.2.2020 12:09:52 12.2.2020 12:09:52
PaPeriliit to?02 / 2020?17 Eukalyptusviljelmien ja suojellun metsän maisemamosaiikki ympäröi Veracel-yhtiön sellutehdasta Eunápolisin kunnassa Brasiliassa. Paperi_16-19.indd 17 Paperi_16-19.indd 17 12.2.2020 12:09:53 12.2.2020 12:09:53
18?PaPeriliit to?02 / 2020 alueille, kansainvälisen sellumarkkinan imu on toistaiseksi suojellut maan selluja paperityöläisiä. Bahian osavaltion alueella ammattiliiton neuvottelusuhteet työnantajiin ovat Gilene Pinheiron mukaan olleet toimivat, mutta kovenevia puheita on jo kuultu – kenties presidentin rohkaisemia. Paperija sellutehtaissa työntekijöiden palkkataso on selkeästi parempi kuin useilla muilla aloilla. Esimerkiksi korkeakoulutetut yliopisto-opettajat jäävät palkkavertailussa jälkeen paperija sellutehtaan operaattoreista. Myös sopimuksiin sisältyvät sosiaaliedut ovat alueen vallitsevaan tasoon verrattuna anteliaat. – Mutta edut eivät ole pysyviä, ellei niiden eteen tehdä työtä ja ellei niitä puolusteta, Gilene Pinheiro huomauttaa. Ensin vaaravyöhykkeessä voivat olla sopimuksiin kuuluvat sosiaaliedut ja esimerkiksi viikonlopputyön korvaukset. Brasiliassa ammattiliitoilla ei ole oikeutta neuvotella valtakunnallisista työehtosopimuksista. Selluja paperialalla palkat sovitaan kussakin tehtaassa vuodeksi ja mahdolliset lisäedut kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Palkka yhtiöltä, työtehtävät liitolta Gilene Pinheiron oma palkanmaksaja on selluyhtiö Veracel, jonka omistavat puoleksi Stora Enso ja brasilialainen Suzano. Arkielämän työnantaja on kuitenkin alan ammattiliitto Cindicelpa. Gilene on ollut liiton palveluksessa jo yli kymmenen vuotta, joista kuusi vuotta pääsihteerinä. Järjestely perustuu sopimukseen, jonka mukaan Veracelin työntekijöillä voi olla kaksi kokopäiväiseen ay-toimintaan vapautettua edustajaa: yksi tehtaalla ja toinen tehtaan ulkopuolella. Liitto toimii kuudella paikkakunnalla, missä myös sellun ja paperin tuotantolaitokset höyryävät. Kaksi kertaa Suomen kokoisella alueella työtä on paljon ja matkat pitkiä, mutta liitto on Gilenen mukaan onnistunut säilyttämään toimivan yhteytensä alan työntekijöihin. Veracelin tehtaan 600 työntekijästä puolet kuuluu liittoon. Brasiliassa tehtaan henkilöstöryhmillä on yksi ja yhteinen ammattiliitto. Veracelin plantaasien parilla sadalla metsurilla on oma metsäalan ammattiliittonsa. Gilene aloitti työt sittemmin Veraceliksi muuttuneen yhtiön tutkimuslaboratoriossa jo tehtaan suunnitteluvaiheessa. Jo ennen tehtaan rakentamista alkoivat myös paikalliset paperiliitot valmistella ay-toiminnan rakentamista uuteen laitokseen. Vetoapua antoivat Suomen ja Ruotsin paperiliitot sekä SASK. Gilene Pinheiro saa työhönsä vetoapua paitsi työtovereiltaan myös perheeltään, johon kuuluu aviomies ja kaksi lasta, joista toinen jo aikuinen. – Mies joustaa, jos neuvotteluissa menee viikonloppu tai jos poika pitää kyyditä luennolle, hän hymyilee. ? ?Puolet Veracelin tehtaan työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon. ? Tilanne päällä. ? Keskusammattijärjestö CUTin kv-päällikön Antonio Lisboan mielestä Brasilia on muuttumassa neoliberalismin laboratorioksi. ? Veracelin tehdas käynnistyi vuonna 2005. Paperi_16-19.indd 18 Paperi_16-19.indd 18 12.2.2020 12:09:54 12.2.2020 12:09:54
PaPeriliit to?02 / 2020?19 B rasilian kaakonpuoleista rannikkoaluetta peitti ennen laaja atlanttinen sademetsä Mata Atlântica, jonka pinta-alasta on jäljellä enää seitsemisen prosenttia. Syypää metsätuhoon ei ole sellunkeitto, vaan asutustoiminta, maanviljelys, puutavarayhtiöt ja karjakeisarit. Bahian osavaltio on pinta-alaltaan (600 000 km 2 ) miltei kaksi kertaa Suomen kokoinen. Sademetsä hakattiin pääosin 1960ja 1970-luvulla – vieläpä sotilasdiktatuurin avokätisellä kannustuksella. Kun suurimmat selluyhtiöt saapuivat yli kolme vuosikymmentä sitten, valtaosa entisestä sademetsästä oli ruohoa kasvavaa lihakarjan laidunta. 1990-luvun alussa liittovaltio kielsi lailla vanhan sademetsän hakkaamisen ja raivaamisen. Samalla jäljelle jääneet Mata Atlântican saarekkeet suojeltiin. Veracel-yhtiön edeltäjä perusti ensimmäisen puuviljelmänsä alueelle 1991. Nyt yhtiöllä on omistuksessaan yli 200 000 hehtaaria maa-alueita kymmenen kunnan alueella. Koko alue ei kasva eukalyptusta, sillä lain mukaan vähintään 20 prosenttia maista on pidettävä suojelualueina. Omien plantaasien lisäksi Veracel ja muut selluyhtiöt hankkivat puuta myös paikallisten puunkasvattajien plantaaseilta. alkuperäisen Mata Atlântican säilyttämiseksi ja elvyttämiseksi on käynnissä mittavia suojeluohjelmia, joissa on mukana vahvoja toimijoita kansainvälisistä ympäristöjärjestöistä Maailmanpankkiin. Myös selluja paperiyhtiöitä on mukana ohjelmissa: Veracelin oma Mata Atlântica -hanke on jo ehtinyt täyttää 25 vuotta. Siihen kuuluu myös yhtiön yli 6 000 hehtaarin suojelualue Estacão Veracel, joka on osa kansallista luonnonperintöohjelmaa. Uusin vaihe ovat istutuksilla luotavat biologiset käytävät, joilla pyritään yhdistämään laitumien erottamia sademetsäsaarekkeita toisiinsa. Esimerkkinä onnistumisista metsäväki esittelee mielellään kuvaa, jonka on yön pimeydessä napannut Estacão Veracelin automaattinen riistakamera. Kuvassa tallustaa alueelta jo kadonneeksi luultu alkueräislaji jaguaari. ? Gilene Pinheiro aloitti sellutehtaan laboratoriossa, kiinnostui ay-liikkeestä ja on nyt ammattiliittonsa pääsihteeri. Sellupeltoja, karjanlaidunta ja jaguaarikäytäviä Paperi_16-19.indd 19 Paperi_16-19.indd 19 12.2.2020 12:09:54 12.2.2020 12:09:54
20?PaPeriliit to?02 / 2020 Työaika Kaikkien työaikamuotojen osalta työaikaa lyhennetään 24 tuntia. Se tarkoittaa käytännössä, että kaikki ennen kilpailukykysopimusta voimassa olleet vuorovapaataulukot palautetaan työehtosopimukseen. Juhannusseisokki Työehtosopimukseen sovittua juhannusseisokkia lyhennetään siten, että se alkaa juhannusviikon torstaina kello 22. Kaikissa työaikamuodoissa juhannusviikon keskiviikon kello 22 ja juhannusviikon kello 22 välinen aika muuttuu normaaliksi säännölliseksi työajaksi, joka sisältyy kausipalkkaan. Kaikkien työaikamuotojen osalta kyseiseen aikaan kohdistuneet palkkojen korotusosat poistuvat. Keskeytyvää tam 35 ja 36 työaikaa tekevien osalta on sovittu, että juhannusviikon torstain kello 22 ja juhannusaaton kello 6 välinen aika voi olla säännöllistä työaikaa, jolta maksetaan kausipalkan lisäksi 200 prosentin korotusosa. Kyseiselle ajalle voidaan antaa myös vuorovapaa, jolta maksetaan kausipalkan lisäksi 100 prosentin korotusosa. Jalostustehtaan tai osaston vuorovapaalta maksetaan keskituntiansion mukainen korvaus. Palvelusvuosikorvaus Palvelusvuosikorvauksen maksamiseen, määrään, kertymiseen ja käyttämiseen tehtiin muutoksia. Palvelusvuosikorvauksien tasoa leikattiin siten, että kaikista tasoista leikataan vuosineljänneksittäin 0,54 tunnin osuus pois. Lisäksi palvelusvuosiportaan ensimmäinen taso poistetaan. Nämä muutokset astuvat voimaan 30.3.2020. Työsuhteen kestoaika palvelusvuosikorvaukseen kertyy sopimuskauden alusta lukien kaikista saman Metsäteollisuus ry:n jäsenyrityksen tai saman konsernin eri yritysten palveluksessa tehdyistä työsuhteista. Kestoaikaa kartuttavat vähintään 3 kuukautta kestäneet työsuhteet, jos niiden välillä on ollut enintään 3 kuukauden katko. Määräys astui voimaan 7.2.2020. Kun työntekijän työkyvyttömyys on jatkunut niin pitkään, että vuosilomaa ei kerry, palvelusvuosikorvausta ei makseta. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että vuosineljännekseltä, uuden tessin muutokset Paperiteollisuuden 50. työehtosopimuksessa työajasta poistuivat kiky-tunnit. Lue tästä, mikä muu muuttui. teksti ? Markku Häyrynen Paperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 13.2.2020 13:15:07 13.2.2020 13:15:07
Lakon, työsulun ja sovittelun kautta sopimukseen. Lakkovahdit tulivat porteille 27.1. alkaen ja jäseniä kokoontui tilaisuuksiin. Ylhäällä vasemmalta Lahden , Uimaharjun ja Tampereen Tesoman, alhaalla Kaipolan, Anjalankosken ja Kuusanniemen porukkaa. Sopimuskausi ja palkankorotukset Paperiteollisuuden työehtosopimuksen sopimuskausi on 10.2.2020–31.12.2021. Sopimuksessa sovittiin kausipalkan tuntipalkkojen korottamisesta 30.3.2020 yleiskorotuksella, jonka suuruus on 12 senttiä tunnilta. Samaan aikaan on käytettävissä paikallinen erä, jonka suuruus on 11 senttiä kertaa tehtaan työntekijöiden lukumäärä 31.1.2020. Vuonna 2021 kausipalkan tuntipalkkoja korotetaan 1.3.2021 alkavan palkkakauden alusta 17 sentin yleiskorotuksella. Samaan aikaan on käytettävissä paikallinen erä 17 senttiä kertaa tehtaan työntekijöiden lukumäärä 31.12.2020. Molemmissa paikallisissa erissä on ns. perälauta eli jos paikallisesti ei rahaerien jaosta päästä yksimielisyyteen, paikalliset rahaerät jaetaan edellä mainitun suuruisena yleiskorotuksena. Paperiteollisuuden alinta kausipalkkaa korotetaan 30.3.2020 ja 1.3.2021 alkavan palkkakauden alusta. Niiden suuruus on 30.3.2020 alkaen 940,67 € ja 1.3.2021 alkaen 959,49 €. PaPeriliit to?02 / 2020?21 uuden tessin muutokset jolloin vuosilomakertyminen lakkaa, työntekijälle maksetaan kultakin palvelusvuosikorvauksen maksupäivää edeltävän vuosineljänneksen vuosilomaan oikeuttavalta kuukaudelta 1/3 palvelusvuosikorvauksesta. Tämä määräys astuu voimaan 1.3.2020. Työhyvinvoinnin lisäämiseksi ja työssäjaksamisen edistämiseksi 55 vuotta täyttäneillä työntekijöillä on oikeus vaihtaa kahden palvelusvuosikorvauksen osuus vapaaseen. Asiasta on ilmoitettava työantajalle ennen verotusvuoden alkua. Yksi neljännesvuosittain maksettava palvelusvuosikorvaus oikeuttaa yhden viikon mittaiseen yhdenjaksoiseen vapaaseen. Vaihtoehtoisesti vapaita voi säästää vuosittain ja pitää yhdenjaksoisena vapaana ennen työntekijän vanhuuseläkkeelle jäämistä. Vapaan aikana maksetaan palkka työtuntijärjestelmän mukaisesti ja kyseisen ajan työvuorot ovat työssäolon veroista aikaa vuosiloman ja vuorovapaiden ansainnassa. Tämän määräyksen rajoittamatta työntekijä ja työnantaja voivat sopia palvelusvuosikorvauksen vapaaksi vaihtamisesta ja vapaan pitämisestä myös toisella tavalla. Muutosturva ja henkilöstön edustajan työsuhdeturva Saman tehdasalueen kaikkien tuotantoyksikköjen lopettamisen seurauksena tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotun työntekijän irtisanomissuojan 18§ mukaista takaisinottoaikaa pidennetään 6 kuukaudella. Lisäksi työnantaja tiedottaa avoimista työpaikoista 9 kuukauden ajan takaisinottovelvoitteen päättymisen jälkeen. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen osana olevaan yleissopimukseen kohtaan 4.3.6 lisätään ammattiosaston puheenjohtaja, joka saa vastaavan irtisanomisja lomautussuojan kuin pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu. Työaikalain aiheuttamat muutokset Työaikalain muutoksesta johtuvat lakiviittaukset päivitetään asianomaisiin kohtiin. Työaikalain muutos vaikuttaa työajan ja ylitöiden enimmäismääriin. Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48:aa tuntia viikossa verotusvuoden pituisena ajanjaksona. Enimmäistuntimäärä on siis 2304 tuntia vuodessa. Viikkolepokorvaus ja sen maksaminen säilyy vanhan työaikalain tulkinnan mukaisena. Osa-aikaiset työntekijät Osa-aikatyötä koskeva pöytäkirja ja työehtosopimuksessa olevat osa-aikatyötä koskevat määräykset siirretään työehtosopimukseen osa-aikatyötä koskevaan liitteeseen. Muut muutokset Siirtymäpalkkakauden sääntöä koskeva määräys palautettiin aikaisempaan muotoon. Siitä täsmennettiin osittain työkykynsä menettäneiden palvelusvuosikorvauksen vapaaksi vaihtamiseen liittyvää määräystä. Poistettiin erittäin ja raskaan työn lisään liittyvä määräys, joka koski vakanssityöntekijöitä. ? Kirjoittaja on Paperiliiton vastaava työehtosihteeri, joka oli neuvottelurupeamassa mukana alusta loppuun. Paperi_20-21.indd 21 Paperi_20-21.indd 21 13.2.2020 13:15:08 13.2.2020 13:15:08
22?PaPeriliit to?02 / 2020 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Tammikuussa tuli 17 vuotta täyteen Mini-Maidilla, vaikka pari kertaa sitä ennen olin kyllä kesähommissa. Me valmistamme Teerijärvellä erilaisia paperilautasia. Valvon yhtä linjaa kerrallaan, ja lounastauon jälkeen vaihdamme konetta, jotta päivään tulee vaihtelua. Erilaisia papereita on paljon. On lakkapaperia ja erilaisia kuviopapereita. Tavallisin on valkoinen pohjakartonki. Lautasten pitää tietysti olla hyvän näköisiä. Jos paperilaatu on heikompaa, konetta saa säätää paljon. Laatuun pitää keskittyä, eikä viallista saa laittaa laatikkoon. Tuotantomme on melko automatisoitu. Niput menevät muovihitsien läpi, jossa ne saavat ympärilleen muovia. Uunissa muovi kutistuu tiukemmin ympärille. Sitten laitamme etiketin nippujen päälle, ja itse laitamme niput laatikkoihin ja lavan päälle. Joillain linjoilla on automaattinen teippauskone. Nippujen on näytettävä hyviltä. Muoveissa ei saa olla reikiä. Se on välillä aika haastavaa. Etikettejä on satoja erilaisia, kaikilla asiakkailla on omansa. Viivakoodin neljä viimeistä numeroa on helppo tapa tarkistaa, että kaikki menee oikein. Työohjetta pitää kyllä seurata, oikeanlaisesta kartonkirullasta lähtien. koneiden opetteluun menee aikaa, eikä siltikään kukaan osaa kaikkea. Jos tuntuu, että on yrittänyt kaikkensa, ja jo ennenkin sitä, kannattaa pyytää kaverilta apua. Ongelma ratkeaa nopeammin. Myös työnantaja kannustaa siihen, ettei pitäisi vain itse yrittää liian pitkään. On parempi hakea vaikka korjausmiestä apuun. Todellinen ammattilainen huomaa, mitä ympärillä tapahtuu. Hän osaa tulla avuksi, jos tarvetta on. Aluksi se ei ole helppoa, kun omalla linjallakin voi olla tosi kiire. Mutta pitää ainakin pyrkiä auttamaan. Siten kaikkien työpäivä on vähän kevyempi. Jos auttaa toista, vaikka pienessäkin asiassa, niin kyllä siinä tulee kaikille parempi mieli. Todellisen ammattilaisen erottaa myös siitä, että hän osaa ennakoida työvaiheita pari-kolme tuntia eteenpäin. Jos vaikka ohjeissa sanotaan, että valmistetaan sata kappaletta laatikoita, niin niitä on sitten sata siinä odottamassa eikä parikymmentä. Sillä tavoin seuraavalle ei tule turhaan kiirettä ja stressiä vuoronvaihdossa. Ammattilainen pitää myös paikat, asiat ja tavarat siistinä ja järjestyksessä. koska paperilautasilta syödään, hygienia on yksi tärkeimmistä asioista, kun puhutaan laadusta tässä työssä. Käsihygieniaa painotetaan meillä paljon. Jos käsiin tulee likaa, on pestävä kädet, ennen kuin voi koskea lautasiin. Esimerkiksi sen jälkeen kun on käynyt ruokatauolla, pitää pestä kädet ja laittaa käsidesiä päälle. Hygienian takia pidetään myös ohuita lakkeja päässä. Työssä pitää olla firman vaatteet, ja niiden pitää olla puhtaat. Uutta saa aina, kun kysyy ja kysymättäkin. Suurin osa käyttää työhousuja ja t-paitaa. Jalassa pidetään turvakenkiä ja päässä kuulosuojaimia. Halutessaan voi käyttää ohuita hanskoja. oman tehtaan lautanen voi tulla vastaan grillijuhlissa. Huomaan kyllä, miltä koneelta se on tullut, varsinkin, jos malli on vähän erikoisempi. Saatan sanoa, että lautanen on meidän työpaikalta kotoisin, mutta jos keskustelukumppani ei ole meillä töissä, en jatka siitä sen enempää. Koska olen työsuojeluvaltuutettu, niin kyllähän se mukavalta tuntuu, kun on saanut työturvallisuutta parannettua jollain alueella. Turvallisuus on mennyt parissa vuosikymmenessä eteenpäin, mutta siihen ei voi tuudittautua. Se helposti huononee, jos sille ei uhraa ajatusta. Silloinkin tunnen ammattiylpeyttä, kun saamme työkaverin kanssa yhdessä jonkun asian toimimaan. Yhteistyö on tärkeää. Voi olla, että tarvitaan pari kolme kaveria, että saadaan priimaa tavaraa tulemaan. Yhteisöllisyys, sitä tarvitaan.»?• Yhteisöllisyys kantaa pitkälle TeksTi?Mari Schildt?kuva?Päivi Karjalainen Koneenhoitaja Roger Svartsjö tietää, että todellinen ammattilainen ehtii nähdä, mitä ympärilläkin tapahtuu, ja auttaa apua tarvitsevaa. »Voi olla, että tarvitaan pari kolme kaveria, että saadaan priimaa tavaraa tulemaan.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 11.2.2020 10:08:08 11.2.2020 10:08:08
PaPeriliit to?02 / 2020?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Roger Svartsjö on koneenhoitajana Mini-Maidin tehtaassa Teerijärvellä. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 11.2.2020 10:08:09 11.2.2020 10:08:09
24?PaPeriliit to?02 / 2020 2 / H i o m o Hernerokka tuoksui Kaukopään ja Tainionkosken lakkosoppatapahtumassa lakon toisella viikolla. Tapahtuman organisointi oli sujunut yhteistyössä. – Jäsenistöstähän tämä lähti. Laboratorion naiset alkoivat kysellä, että milloin on tarjolla lakkosoppaa tai lakkotansseja, kertoi Tainionkosken osaston puheenjohtaja Anu Valtonen. Valtonen otti yhteyttä Kaukopään osastoon, ja tapahtuma järjestettiin yhdessä. Talkoojoukkoihin saatiin osastojen hallitusten jäseniä ja muita aktiiveja. Soppatykki ja hernerokka hankittiin paikalliselta yrittäjältä. Eri puolilla Suomea lakko toi yhteen jäsenistöä. Oli kahvitteluja ja lakkobileitä. Leipää ja sirkushuveja on lakkokansalle tarjottu ainakin 1940-luvulta asti. – Erilaisia tapahtumia on järjestetty lakkomoraalin ylläpitämiseksi. Lakkotanssit kumpuavat iltamaperinteestä. Lakkosoppa on taas ollut osa ruokahuoltoa ja huolenpitoa, kertoo tutkija Marita Viinamäki Työväenmuseo Werstaasta. Lakkosoppa on aikoinaan tullut todelliseen tarpeeseen, kun perheet kitkuttelivat niukoilla tuloilla. Netin syövereistä löytyvät eräätkin muistelmat, joissa kerrotaan, että yleislakon aikaan perheen ruokatalouden pelasti oman viljelypalstan säilötyt juurekset ja työväentalolta saatu ilmainen tuhti hernekeitto, lakkosoppa. Nykyään lakkosopan merkitys on henkisellä puolella. Kysyi Imatran tilaisuudessa keneltä tahansa, oli viesti sama: Lakko soppa tapahtuma on tervetullut. Se tuo jäsenistöä yhteen ja vahvistaa yhteisja lakkohenkeä. Joutsenon osasto järjesti oman lakkosoppatilaisuutensa jo lakon ensimmäisellä viikolla. Osaston puheenjohtaja Kimmo Virtanen kertoi, että apua järjestelyihin saatiin SAK:n paikallisjärjestöltä. – Joutsenon torilla järjestetty tapahtuma sai pelkästään positiivista palautetta. Paikalle oli kutsuttu myös mekaanisen puolen väki. Yhteistyötä lakkosoppatilaisuuden järjestämisessä tekivät myös Kaipolan ja Jämsän ammattiosastojen väki. – Meillä on ollut myös oman osaston kesken tilaisuuksia. On tärkeä muistaa jäsenistöä lakon aikana, totesi Kaipo lan osaston puheenjohtaja Esa Kehus maa.?•?tiina Suomalainen Lakkokoneisto ja soppatykistö toimivat, vaikka edellisestä lakosta oli kulunut jo 15 vuotta. Lakkosoppa oli tervetullut »tapahtuma sai pelkästään positiivista palautetta.» Kaukopään ja Tainionkosken osastojen tapahtumassa meni reilusti yli 200 annosta hernekeittoa. mikko nikkinen Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 12.2.2020 12:11:14 12.2.2020 12:11:14
PaPeriliit to?02 / 2020?25 2 / H i o m o PaPeriliiton jäsenten vuokrattavana on viikko-osakkeita Holiday Clubin lomakohteissa. Nyt haettavissa ovat viikot 23-53/2020. Kohteet ovat Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Saimaalla ja Tampereella. Hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Hakuaika kestää 18.3. saakka. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub. fi/yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma. Ensimmäisellä käyttökerralla Sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi. Käyttäjätunnuksesi on oma jäsennumerosi. Varattavat viikot löytyvät kohdasta Viikkojen 23–52 varaaminen. Samalla kertaa voi hakea vain yhdellä hakulomakkeella ja enintään kolmea eri lomaviikkoa. Jos samaa viikkoa hakee useampi, valitaan viikon saaja arpomalla. Arvonta suoritetaan 20.3. Vapaaksi jääneet ja peruuntuneet loma-ajankohdat tulevat vapaasti varattavaksi maanantaina 29.3. klo 10.00. Varaukset tehdään tuolloin saapumisjärjestyksessä. HUOM! Huoneiston avain luovutetaan vain varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassaoleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.fi/ yrityspalvelu, yrityspalvelu@holidayclub. fi tai puh. 0300 870 903 (arkisin 8–15). Äkkilähdöillä lomailet edullisemmin Äkkilähdöt myydään 100 euron alennuksella. Ne tulevat myyntiin kaksi viikkoa ennen loman alkua. Äkkilähdöt:Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 0300 870 903, ma–pe klo 9–15. Alennusta lomahuoneistoista ja kylpylähotelleista Paperiliittolaiset saavat Holiday Clubin omien lomahuoneistojen normaalihinnoista 25 % alennuksen. Minimivaraus 2 vrk. Varaukset: Holiday Clubin keskusvaraamosta puh. 0300 870 900 (ma–pe 8–18, la 10–15). Paperiliittolaiset saavat 30 % alennukseen Holiday Clubin kylpylähotellien hotellisekä Villas-asuntojen majoituksista. Varaukset: www.holidayclubresorts.com koodilla: paperiliitto1.? Huoneistojen ja kylpylähotellien varaussysteemi ja alennukset muuttuvat 1.4. alkaen. Asiasta Paperiliitto-lehdessä 3/2020 ja paperiliitto.fi •? Hyödynnä jäsenetusi ja lähde edulliselle lomalle. Lomalle edullisesti Lakkokoneisto ja soppatykistö toimivat, vaikka edellisestä lakosta oli kulunut jo 15 vuotta. adobe Stock Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 12.2.2020 12:11:14 12.2.2020 12:11:14
26?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a LIITTO MAKSAA TYÖTAISTELUUN OSALLISTUVILLE TYÖTAISTELUAVUSTUSTA 50 EUROA/PÄIVÄ. Lakkoavustukset ovat haettavissa YHTEYSTIEDOT JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. ma–pe klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Jäsenten yhteydenotot: eAsiointi > viestit. Viranomaislinja: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. ammattiliittojen jäsenille. Tällöin asia hoidetaan työpaikan pääluottamusmiehen kanssa. Jäsen hakee lakkoavustuksen sähköisesti eAsioinnissa. Jos tiedoissasi ei näy kohtaa lakkoavustus, tarkista, onko tiedoissasi merkittynä työpaikkasi. Jos sitä ei ole, ilmoita asiasta osoitteeseen jasenrekisteri@paperiliitto.fi. Lakkoavustusta voit hakea ensimmäisen lakkojakson osalta viimeistään 1.3., toisen lakkojakson osalta viimeistään 8.3. ja kolmannen lakkoviikon osalta viimeistään 15.3. Ohjeita ja lisätietoja: paperiliitto.fi > Työtaistelu > Lakkoavustus. EASIOINTI ON JÄSENEN PALVELUKANAVA Lakkoavustusten hakeminen toi Paperiliiton sähköiseen asiointiin kertaheitolla uusia käyttäjiä. Asiointia sujuvoittaa, jos tietosi jäsenrekisterissä ovat oikein ja ajan tasalla. Osan tiedoistasi voit muuttaa itse eAsioinnissa. Ota yhteyttä jäsenrekisteriin, kun: • lähdet opiskelemaan • saat äitiys-, isyystai vanhempainpäivärahaa • lähdet varusmiespalvelukseen, jäät vuorotteluvapaalle tai muulle palkattomalle vapaalle • jäät työttömäksi • olet sairaana niin, että työnantaja ei maksa palkkaa • jäät eläkkeelle Näissä tapauksissa jäsenmaksua ei peritä. Mikäli oikeutesi maksuvapauteen jatkuu, muista ilmoittaa sen jatkumisesta vähintään puolivuosittain MUISTA SÄHKÖINEN JÄSENKORTTI JA WWW.PAPERILIITTO.FI/ EASIOINTIPALVELU Paperiteollisuuden työpaikoilla oli lakko 27.1.-10.2. Liitto maksaa työtaisteluun osallistuville työtaisteluavustusta 50 euroa/päivä. Lakkoavustuksen määrä perustuu liiton hallituksen päätökseen. 16 euroa lakkoavustuksesta on verotonta. Loppuosasta vähennetään verohallinnon päätöksen mukainen vero. Vero tilitetään suoraan liitosta verottajalle. Jäsenelle käteen maksettava osuus on 39,80 euroa/päivä. Verokorttia ei tarvitse toimittaa. Liiton sääntöjen mukaan työtaisteluavustusta maksetaan lakon tai työsulun ensimmäisestä päivästä lukien jokaiselta alkavalta kalenterivuorokaudelta (7 päivää/viikko) niin kauan kunnes lakko päättyy. Lakkoavustus maksetaan kaikille liiton jäsenille, jotka lakon alkaessa ovat työtaistelun alaiseksi julistetussa työssä. Jäsenet, jotka joissain tapauksissa saavat palkkaa, eivät ole oikeutettuja lakkoavustukseen. Palkanmaksu voi tulla kysymykseen mm. vuosija sairauslomatapauksissa sekä mahdollisesti eräissä vuorovapaitten ajoittumisissa lakon ajalle. Laillisen lakon aikana vuorovapaita ei anneta. Avustusta maksetaan myös lakkoon osallistuville muiden MUISTA SÄHKÖINEN JÄSENKORTTI JA WWW.PAPERILIITTO.FI/ EASIOINTIPALVELU Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 13.2.2020 10:30:47 13.2.2020 10:30:47
PaPeriliit to?02 / 2020?27 2 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a Tammikuun lopulla Petri Luodolla tuli täyteen 24 vuotta Oulun Stora Ensolla. – On siinä aika monet eväsleivät saanut voidella, mies tuumaa. Luoto on ollut koko työuransa ajan monessa mukana. Vaikuttamisen halun hän sanoo imeneensä jo äidinmaidosta. – Minua on aina pyydetty eri tehtäviin. Olen sen verran ujo poika, etten kehtaa itseäni tyrkyttää. Alussa Luoto työskenteli kuorimolla koneenkuljettajana, ja häntä pyydettiin osaston työsuojeluasiamieheksi. Kun Luoto siirtyi prosessityöntekijäksi sellutehtaalle, häntä pyydettiin osaston varaluottamusmieheksi. Siirryttyään nykyiseen työpaikkaansa sellutehtaan kuivatukseen Luodosta tuli – jälleen pyynnöstä – osaston luottamusmies edellisen jäätyä eläkkeelle. Kolmisen vuotta sitten Luotoa pyydettiin osasto 43:n hallitukseen varajäseneksi. Varajäsenenä Luodolla on oikeus osallistua kokouksiin. – Olen käynyt kokouksissa ihan mielenkiinnosta. Siellä saattaa tulla myös esiin asioita, joita haluan välittää omalle osastolleni. Kokoukset ovat myös hyviä tilaisuuksia tavata tuttuja. On niitä pyyntöjä tullut muualtakin. Luoto on kuulunut lastensa koulun vanhempaintoimikuntaan kymmenisen vuotta. Viime kuntavaaleissa Luodon nimi oli ehdokaslistassa – kun mukaan pyydettiin. – Ääniä tuli sen verran mukavasti, että se poiki joitakin luottamustoimia. Miksi Luotoa sitten pyydetään mukaan niin moneen? – Vaikka en ole ensimmäisenä äänessä, ei se tarkoita, että olisin syrjäänvetäytyvä. Omasta mielestä tulen hyvin juttuun kaikenlaisten ihmisten kanssa. Minulle voi puhua kipeistäkin asioista luottamuksella. En myöskään vedä mitään roolia, vaan olen oma itseni. – Olen ajatellut sen niin, että kun pyydetään mukaan, niin minut myös halutaan mukaan. Siltä pohjalta on helppo lähteä. Osallistumisesta Luoto saa hyvän mielen. Ja jos hän pystyy auttamaan jotakuta, tulee vielä parempi mieli. – Henkisesti viime ajat ovat olleet todella raskaita tehtaallamme. Onneksi on oma perhe tasapainottamassa ja helpottamassa stressiä. Viimeistään stressi häviää, kun pääsee kuntopotkunyrkkeilemään.?•?tiina Suomalainen Vaikuta Paperiliiton toimintaan PaPeriliiTTo teettää tänä vuonna jäsenkyselyn. Vastaamalla maaliskuun lopussa sähköisesti toteutettavaan kyselyyn voit antaa oman näkemyksesi siihen, miten ammattiliittosi parhaiten palvelisi sinua ja sinun työpaikkaasi. Seuraa siis sähköpostiasi ja kun saat liitoltasi postia, jaa hetki ajastasi ammattiliitollesi. Jäsenkyselyllä liitto kuulee jäseniään ja voi sitä kautta parantaa jäsenpalveluaan, edunvalvontaansa ja tapahtumiaan.?• Alennusta festarilipuista! SuunTaa 23.–26.7.2020 Valkeakoskelle Työväen Musiikkitapahtumaan. Paperiliittolaisena saat festarilipun hinnasta 20 euron alennuksen. Kun ostat lipun 15.3. mennessä, saat sen Early Bird-hintaan 78,50€. Lisätietoja: www.valmu. com.?• Kun pyydetään, niin mukaan lähdetään, mutta itseä ei tyrkytetä Petri Luoto on Oulun osasto 43 hallituksen varajäsen ja luottamusmies omalla osastollaan, sellutehtaan kuivatuksessa. Kolmas Nainen on yksi Musareiden esiintyjistä. Osallistu jäsenkyselyyn ja kerro näkemyksesi liiton toimintaan. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 13.2.2020 10:30:47 13.2.2020 10:30:47
28?PaPeriliit to?02 / 2020 2 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a O I S I V E L E T O N D H V A N I T I E K N I V H A K Ä A N A R L U L A V O S N Ä U E D T I E N O I I L L I R G I N I E S T I N S E T T T M L V O G N J T L R Y N S Y I H I A K I N Ä A E J O A O K S D R U O K I Ä E H R K T R K E R L S T A E K T U A E O I O I D A R E M E A I P N Ö O K N L L I U I E T A T Y N U A T Ä O J E M T R M P O L Ä M P Ö P U M P P U A M P K Ä E N O K U S E P U J R G I I R E T T N I R P K A N O I K A A R E I T I T I N T V L Y ANTENNI DIGIKAMERA GRILLI IMURI JÄÄKAAPPI KAHVINKEITIN KOTITEATTERI KUIVAUSRUMPU LIESI LÄMPÖPUMPPU MIKRO MONITORI PAKASTIN PELIKONSOLI PESUKONE PRINTTERI RADIO REITITIN SILITYSRAUTA STEREOT TELEVISIO TIETOKONE UUNI VIDEOKAMERA ÄLYPUHELIN Kodin laitteita (c ) A rt o In ka la w w w .a is ud ok u. co m Vastaus: 16 = 20 = 10 = 13 3 4 + 2 3 3 2 +2 = 7 = 1 = 3 = ? Vastaus:17 : : = 7:3:1 ? x Vastaus:17 : : = 7:3:1 ? x Vastaus:17 : : = 7:3:1 ? x s a n a h a k u p u l m a t VAAKA. Laske montako koeputkea tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? YHTÄLÖ. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 1. Kuusankoski-yhtiön paperitehdas Kymijoen Myllysaaressa aloitti paperintuotannon vuonna 1891. Mitä tehtaan sisätiloissa tehtiin keväällä ja kesällä 1899? A) Valmistettiin pääasiassa väkiviinaa. B) Ammuttiin kyyhkysiä ja fasaaneja. C) Käännettiin paperikone etelästä pohjoiseen. D) Uitiin ja soudettiin veneellä. p a k k o t i e t ä ä Ammuttiinko Myllysaaren paperitehtaassa fasaaneja? Mitä liittyi Maria Mattsonin työuraan? 2. Maria Mattsson (18591942) työskenteli Verlan pahvitehtaalla Jaalassa 52 vuotta vuosina 1884-1936. Mitä epätavallista liittyi hänen työuraansa? a) Hän ampui 61 hirveä tehtaan ikkunoista. b) Hän nukkui 47 vuotta liki kaikki yönsä tehtaalla. c) Hänen jalanjälkensä kuluivat oman työpisteen lattiaan. d) Hän omisti lopulta 12,85 prosenttia tehtaasta. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Mitä tarkoittaa kuopus? 2. Minkä maan uusi pääministeri on Mihail Misustin? 3. Millä nimellä Thaimaa tunnettiin ennen vuotta 1949? 4. Mikä on desibelin lyhenne? 5. Kuka valittiin Suomen parhaaksi jääkiekkoilijaksi vuonna 2019? 6. Mille maalle kuuluu Madeiran saariryhmä? 7. Minkä maan kaupunki on Auckland? 8. Missä kaupungissa sauhuaa Metsä Fibre Oy:n Joutsenon tehtaat? 9. Kuka lauloi levylle kappaleen Krookukset? 10. Kuinka moni raamatun kymmenestä käskystä alkaa sanalla ”Älä”? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.? /pulmat Vastaus: 16 = 20 = 10 = 13 3 4 + 2 3 3 2 +2 = 7 = 1 = 3 = ? Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 7.2.2020 13.34.30 7.2.2020 13.34.30
PaPeriliit to?02 / 2020?29 2 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 10.3. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 2”. Ristikon 1 palkinnon sai Eila Vesalainen, Kouvola. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 7.2.2020 13.34.31 7.2.2020 13.34.31
30?PaPeriliit to?02 / 2020 Karhulan Pyrollsackilla kokoonnuttiin kuvaan tammikuisena iltapäivänä vuoronvaihdon aikaan. Mukaan ehti valtaosa noin 25 työntekijän yrityksestä. Karhulan ammattiosasto 16:n puheenjohtaja Marko Sillanpää juttelee, että sopimusneuvottelut ovat päällimmäisenä mielessä, vaikka oma tehdas onkin rajattu työtaistelutoimien ulkopuolelle. – Kun kikytunnit tulivat, niillä piti olla työllistävä vaikutus. Nyt sanotaan, että kun ne otetaan pois, niillä on taas työllistävä vaikutus, kun työnantajien pitää palkata väkeä tekemään ne tunnit, hän päivittelee. Jos sopimusneuvottelut vetävätkin vakavaksi, sitä ei kauan kestä, sillä Sillanpää viettää tänään syntymäpäiväänsä. – Kun 51 vuotta täyttää, niin ei sitä täällä töissä juhlita, mutta kotona täytyy äidille ja anopille kahvit keittää, hän hymyilee. Laaduntarkkailija ja pakkaaja Soile Virkkilä sanoo, että kun työpaikalla on ainoana naisena, käsitöistä ja puutarhanhoidosta ei työkavereiden kanssa pääse juttelemaan. Eikä muutenkaan ehtisi, koska syömässä käydään eri aikoihin. – Matonkuteita olen nyt viimeksi leikannut äidille, hän juttelee. Tytär sai Helsingistä töitä ja poika on armeijassa, joten matonkuteita saa tehdä kotona rauhassa, mitä nyt monnit puuhaavat jälkikasvua akvaariossa. – Ei niitä ole tarvinnut kätilöidä. Poikasia vain ilmestyy, hän nauraa. Työsuojeluvaltuutettu Ville Mussalon ajatukset askartelevat nyt paljon Kaunis Kuolematon –metallibändin levytyksessä, joka on parhaillaan meneillään. Äänitykset tehdään soitin kerrallaan. Sanoitukset voivat hänen mukaansa olla melankolisia, mutta ovatko ne synkkiä, sen voi kukin tulkita mielensä mukaan. Pääluottamusmies Jarmo Helander kertoo, että Pyrollsackilla riittää töitä ihan mukavasti varsinkin sen jälkeen, kun yritys osti kotimaisen kilpailijan pois markkinoilta. Parhaillaankin on tekeillä iso säkkitilaus Venäjälle. Kotimaan lisäksi myös Baltiaan menee suomalaisia säkkejä. – Tätä kun ei tee kukaan muu Suomessa, niin uudet työntekijät opetetaan paikan päällä, töitä tekemällä. Sekin lienee jo harvinaista, hän kertoo. Tehtaan pihalle on satanut muutaman millin lumikerros. Helander sanoo, että vaikka lumi yllättäisi taas suomalaiset, Karhulassa hommat sujuvat kuin vettä vaan.? • ?Mari Schildt Pyrollsackilla tehtiin paperisäkkejä ja mietittiin kikyä, musiikkia, matonkuteita ja synttäreitä. Karhulassa seurattiin neuvotteluja »Ei niitä ole tarvinnut kätilöidä. Poikasia vain ilmestyy.» P o t r e t t i Pyrollsackilla riittää tilauksia mukavasti. 2 / T a u k o t i l a Jukka koSkinen Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 11.2.2020 9:53:34 11.2.2020 9:53:34
PaPeriliit to?02 / 2020?31 2 / T a u k o t i l a L auantai-ilta tukholmalaisessa baarissa. Astelin tänne ensimmäisen kerran ikkunoissa tanssahtelevien karhunjälkitarrojen johdattamana. En ole löytänyt mistään muualta suomalaista olutta. Kun etsiydyn pöytään, vieressä istuva heppu kääntyy puoleeni. – Sä kuulostat ihan helkkarin elävältä Muumipeikolta, hän tokaisee innoissaan riikinruotsillaan. – Mä oon kotoisin Suomesta, mä oon suomenruotsalainen, vastaan. Kuulen oman tutun litaniani siitä, kuinka viisi prosenttia Suomen väestöstä puhuu ruotsia äidinkielenään. Kuinka he asuttavat miltei koko Suomen rannikkoa. – Asså din svenska! Sä puhut todella hyvää ruotsia, hän jatkaa ja ottaa hörpyn. Toistan, että olen suomenruotsalainen. – Oikeastaan sä oot ihan Pikku Myyn näköinen. Mutta todella hyvää ruotsia. Vastaan, että se on äidinkieleni. Kulautan ison huikan. – Siis wow, koulussako oot oppinut? – Se on äidinkieleni, toistan hitaammin. – Eli sun vanhemmat ovat Ruotsista? Istun hiljaa ja seuraan katseellani ikkunan tassunjälkien ääriviivoja. – Puhutko siis suomea, hän jatkaa. – Puh… – EI SAA PEITTÄÄ! hän huudahtaa suomeksi. Yritän avata uudestaan suuni. – YKSI KAKSI KOLME! mies räkättää. Alkaa tehdä mieli toista eläinaiheista olutta, ja lähden tiskille. – Tilanne päällä? vieressäni seisova mies kysyy minulta suomeksi. Nyökkään. Hän katsoo minua myötätuntoisesti. Ruotsissa asuvat suomalaiset tietävät nämä tilanteet. – Tsemppiä, hän sanoo ja antaa pari voimaannuttavaa taputusta olalleni. Kävelen takaisin pöytään ja hoen itselleni, että kielitaitokeskustelujen takaa voi paljastua ihan hyvä tyyppi. – Nyt olen kuule keksinyt sinulle pahan, vierustoveri ilmoittaa voitonriemuisesti. – On Ruotsi–Suomi jääkiekon MM-ottelu. Kumman puolella sä oot? (#eikaikkiruotsalaiset) .? • m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i »Sä kuulostat ihan helkkarin elävältä Muumipeikolta, hän tokaisee innoissaan.» Jonna Söderqvist Kirjoittaja on Tukholmassa asuva työoikeuteen ja työsuojeluun erikoistunut toimittaja. Tommi auvinen oli juuri ennen haastattelua saanut tiedon lakon päättymisestä. – En vielä ehtinyt syventyä tarkemmin, mutta huomenna varmaankin menen töihin. Auvinen ei näe hyvänä, että lakkoon piti mennä, mutta hänen mielestään työn antajapuoli esitti sopimuksiin niin pahoja heikennyksiä, että taistella piti. Paljasjalkaisena imatralaisena Auvinen on nähnyt kaupungin hiljentyvän. Vuonna 1977 asukkaita oli noin 35 000, nyt noin 26 000. Kaikki tarvittava silti löytyy. Kaveripiirikin on säilynyt aika hyvin. Auvinen valmentaa juniori painijoita 2 kertaa viikossa. Nuoruudessa hän itse kiersi TUL:n kisoja ja pääsi joskus ulkomaillekin. – Paini on kokonaisvaltainen laji. Se pitää kropan kunnossa, eikä ole kauhean väkivaltainen kuitenkaan.? • Vanha painija valmentaa asuinpaiKKa?Imatra synTynyT 21.2.1977 Imatralla perhe avovaimo, lapset 13 ja 15 vuotta Työ operaattori pituusleikkurilla, Stora Enso, Kaukopää. TerveiseT Hulkon Artolle, oli meidän koneella ja nyt isommissa tehtävissä. synTymäpäivänänä Sukulaiset käyvät kahvilla, siinähän sitä. Tommi Auvinen Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 11.2.2020 9:53:35 11.2.2020 9:53:35
Sari Rissanen on 57-vuotias laboratoriotyöntekijä Mondi Power? uten Kuopion tehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 7.2.2020 14.29.44 7.2.2020 14.29.44
PaPeriliit to?02 / 2020?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä V apaaviikonloppuna mies tekee aamupalloo, kun minua nukuttaa. Puuron on keittänyt, ja kananmunat. Mie luen Savon Sanomia paperiversiona ja mies tabletilta. Telkkari on auki ja tulee Muumia. Viime lauantaina, kun muumipappa muutti puuhun asumaan, mamma odotti että kyyllä ne sieltä vielä takasin tullee tänne kotiin, missä on parasta olla. Minä olen samanlainen: perhe mielessä tärkeänä, ja rakas oma koti. Ikkunoista näkyy Kortejoki ja kylätie. Siellä saapi ulkoilla illalla rauhassa ilman pelkoa vastaantulijoista. Aamulla lähdetään töihin samaa matkaa. Minä olen ollut tehtaalla 25 vuotta, ja mies koko työikänsä. 42 vuotta ollaan jo samaan autoon mahduttu. Yhtenä iltana viikossa käyn kuntosalilla töiden jälkeen samalla, kun mies käy jääkiekkoo pellaamassa. Arki on nykyään niin tasanen ettei voi tasasempaa olla. Se on ihanaa! Me muutettiin syrjään kaupungista kun oltiin nuoria, tehtiin paritalo yhdessä siskon perheen kanssa. Minä tein silloin laborantin hommia yliopistolla. Sitten olin kouluavustajana, ja ompelufirmassa. Pojan syntymän jälkeen olin täällä kotona, ja täältä sitten Savon Selluun. Poika sai leikkiä siskon lasten kanssa omassa pihassa. Lomilla reissattiin asuntovaunulla, kun päätettiin ettei lähdetä kesämökkihommiin. Viimeiset 10 vuotta ollaan vaunuiltu kaksistaan. Ollaan paikassaan vajaa viikko korkeintaan. Useinkaan ei viititä lähteä etemmäks, käydään vaan vaikka Joensuussa Jokirannassa. Nyt tähän voi tulla muutos, kun vaihdettiin vaunu asuntoautoon. Lähdetään ehkä Lapissa ja Norjassa käymään. Mutta ei me jatkossakaan missään puskaparkeissa käydä, kyllä aamulla pitää suihkuun päästä! Sehän on se suola reissussa, kun pittää lähtee suihkuun huoltorakennukseen. Siellä tapaa ihmisiä, ja jutellaan samat jutut kuin ennenkin. Tutut kuviot ja askareet – niistä minä olen onnellinen. Niitä minä mietin, kun tulen työviikon jälkeen kotiin ja sytytän takkaan tulen. En haluaisi olla päivääkään nuorempi enkä missään muualla. Kaikki on täällä. Sitten, kun ei enää omat jalat kanna, saavat jonnekin viedä. ? Kuopion Kortejoella asuu nainen, jonka elämä on epänormaalin normaalia. Sari Rissanen saa kiittää tästä ihan itseään. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Matias Honkamaa »Siellä tapaa ihmisiä, ja jutellaan samat jutut kuin ennenkin.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 7.2.2020 14.29.45 7.2.2020 14.29.45
34?PaPeriliit to?02 / 2020 »Takana olisi synkronisiteetti joka yhdistää kaikkia asioita ja oudot sattumat olisivat merkki tästä.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. T utustuin lomareissulla ystäväni ystävään, joka asuu Keski-Euroopassa. Juttelimme paljon hänen lapsuudenperheestään ja lapsuudestaan Suomessa. Puolisen vuotta myöhemmin siivosin kotona pelihyllyämme, ja huomasin, että Monopolimme kannessa luki tämän uuden ystäväni ja hänen sisarustensa nimet. Lähetin kuvan, ja hän vahvisti, että teksti on hänen äitinsä käsialaa. – Peli oli tullut huusholliimme puolisoni mukana. Hän oli ostanut sen kirpputorilta vuosia ennen kuin tapasimme.” Laitan pelikortin pöydälle kuvapuoli alaspäin ja pyydän sanomaan minkä tahansa pelikortin. Henkilö nimeää pelikortin. Kortti käännetään ja se osoittautuu nimetyksi kortiksi. Vaikka temppu kuulostaa mahdottomalta, sitä se ei ole. Tempun onnistuminen on sattumaa, todennäköisyydellä 1:52. Testataanpa. Mieti mitä tahansa korttia, mutta älä ilmeistä, kuten kuvakorttia tai ässää. Kuinka monta ihmistä pitäisi olla samassa huoneessa, että yli 50 prosentin todennäköisyydellä ainakin kahdella heistä olisi sama syntymäpäivä? Vastaus: kaksikymmentäkolme. Tilastollisesti ajateltuna asiassa ei ole mitään kummallista, mutta vähemmän matemaattisesti orientoituneen mielestä on. Jos vaikkapa syntymäpäiväjuhlilla kävisi ilmi, että jaat saman syntymäpäivän toisen vieraan kanssa, tuntuisi asia jollain tavalla merkitykselliseltä. Kotiimme tuli muutama päivä sitten rescue-koira Romaniasta. Sain suosituksen vastuullisesta rescue-toimijasta eräältä juontajalta, jonka kanssa keskustelin koirista takahuoneessa keikkaa odotellessa. Kyseisen yhdistyksen toiminnanjohtaja sattui olemaan etäisesti tuttu ja Facebook-kaverini. Selailin koiria useamman kuukauden yhdistyksen sivuilta, kunnes yksi koira kaappasi huomioni. Koiran tiedoissa kerrottiin, että hän aloitti rescue-ohjelman 30.7.2019. Minun syntymäpäivänäni! Tämän on pakko olla merkki! ”Kerran Halloweenina ajattelimme että tilaamme pizzaa. Samalla hetkellä ovikello soi ja ovella oli pizzalähetti. Sanoi, että tänne oli tilattu pizzaa. Sanoin ettei ole vielä, mutta ehkä tilaamme vähän myöhemmin. Tilasimme sitten samasta paikasta pizzaa vähän myöhemmin.” Carl Jungin mukaan yhteensattumat eivät ole vain sattumia. Hän uskoi, että kaiken takana olisi jokin synkronisiteetti joka yhdistää kaikkia asioita ja oudot yhteensattumat olisivat merkki tästä. Toisaalta Jung uskoi myös ESP:hen, telepatiaan ja aaveisiin. Tutkimusten mukaan paljon outoja yhteensattumia kokevat ihmiset ovat keskimääräistä taipuvaisempia uskomaan henkimaailman asioihin. Havainnoinnin keskittäminen tiettyihin asioihin nostaa yhteensattumien todennäköisyyttä. Jos ajattelet tuttavaasi usein, on todennäköisempää, että hän soittaa juuri ajatellessasi häntä, kuin jos ajattelisit tuttavaasi vain kerran vuodessa. Jos olet harkinnut tietynlaista autoa, alat huomata liikenteessä juuri kyseisiä autoja huomattavasti tavanomaista enemmän. Aivomme haluavat nähdä kaaoksessa järjestystä. ”Vuonna 2005 tulin paperitehtaalta yövuorosta kotiin ja siinä kuuden jälkeen ei meinannut uni tullakaan. Otin bassoni ja rupesin tapailemaan Pink Floydin Money-kappaletta. Sitä hetken soiteltuani muistin, että Live 8 on televisiossa ja kun sain kanavan oikeaksi, niin siellähän Pink Floyd soitti kappaletta Money.” Toiset havaitsevat outoja yhteensattumia enemmän kuin toiset. Aivojen näytönsäästäjä ja automaattivaihde päällä liikkuvat ihmiset eivät havainnoi ympäristöä tehokkaasti ja mahdollisuus bongata yhteensattumia on heikko. Asiaa on myös tutkittu. Enemmän yhteensattumia kokevat ihmiset puhuvat tuntemattomien kanssa keskimääräistä enemmän ja etsivät merkitystä abstrakteista asioista, kuten rekisterikilvistä ja radiossa soivista lauluista. Etsimällä merkitystä löytää merkitystä. ? »Lähetin kuvan, ja hän vahvisti, että teksti on hänen äitinsä käsi alaa. Peli oli tullut huusholliimme puolisoni mukana.» 2 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 7.2.2020 14.31.36 7.2.2020 14.31.36
PaPeriliit to?02 / 2020?35 2 / i l m o i t u s t a u l u o s a s t o t Valkeakosken osasto 70 Uintikuukaudet jäsenistölle vuonna 2020 tammi-, helmi-, ja maaliskuussa Valkeakosken uimahallissa. Pääset käyttämään 1 krt/viikko kuntosalia ja altaita. Edun saat käyttöösi näyttämällä Paperiliiton jäsenkorttiasi lippuluukulla. K e v ä t k o k o u k s e t Lempäälän osasto 75: su 29.3. klo 13.00, ravintola Coyote, Ideapark. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 3 Ilmestyy 27.3. Aineistot viim. 11.3. Nro 4 Ilmestyy 15.5. Aineistot viim. 28.4. Nro 5 Ilmestyy 26.6. Aineistot viim. 9.6. Nro 6 Ilmestyy 28.8. Aineistot viim. 12.8. Nro 7 Ilmestyy 25.9. Aineistot viim. 9.9. Nro 8 Ilmestyy 23.10. Aineistot viim. 7.10. Nro 9 Ilmestyy 20.11. Aineistot viim. 4.11. Nro 10 Ilmestyy 18.12. Aineistot viim. 2.12. Paperiliiton salibandyturnaus 2020 Aika: lauantai 18.4. alkaen klo 10.00 Paikka: Arena Center Hakaniemi, Sörnäisten rantatie 2, Helsinki. Säännöt: Pelit pelataan salibandyliiton virallisilla säännöillä. Peliaika 2x12 min. Ilmoittautuminen: 13.3. mennessä Iltajuhla: Ravintola Rymy-Eetussa alkaen klo 19.00. Ilmoittautukaa myös tähän tilaisuuteen. Turnausmaksu: 250€/joukkue. Katso maksutiedot: paperiliitto.fi. Tervetuloa Stadiin ratkaisemaan Paperiliiton salibandymestaruus! Ilmoittautuminen ja lisätiedot: markku.lihavainen@paperiliitto.fi tai p. 0400 759 878 Pohjantähti-leiri tarjoaa yhdessäoloa ja liikuntaa koko perheelle Kisakeskuksessa Raaseporissa. Ohjelmasta löytyy tekemistä jokaiseen makuun ja eri ikäryhmille. Kokeile uusia lajeja ohjatusti ja harrasta tuttuja lajeja omatoimisesti. Pohjantähti-leiri 6.–11.7.2020 Paperiliiton tukeman viikon hinnat: aikuiset 218 €/hlö, lapset (7–14-vuotiaat) 109 €/lapsi, alle 4-vuotiaat maksutta vanhempiensa/isovanhempiensa mukana. Hinta sisältää majoituksen, täysihoidon sekä kaikki aktiviteetit. Varaa kesäinen leiriviikko 15.5. mennessä osoitteessa kisakeskus.fi/pohjantahti/pohjantahti-ohjelma/ Paperiliiton motoristien ja harrasteautoilijoiden tapahtuma Aika: 12.–14.6.2020 Paikka: Ikaalisten Kylpylä Järjestäjä: Porin osasto 10 Ilmoittautuminen: osastoista keskitetysti 30.4. mennessä osoitteeseen: paperimp2020@gmail.com. Ilmoittautumiseen nimi, osasto, puhelinnumero sekä ajoneuvo (mp vai auto). Hinta: 60€/henkilö. Maksu osastoista keskitetysti 30.4. mennessä, osasto 10 tilille: FI66 5700 8120 4956 97. Ohjelma tarkentuu myöhemmin. Lisätietoja: Samuel Halonen, p. 041 449 3439 Tapahtumasta lisää: paperiliitto.fi, Facebook: Paperi MP Ikaalinen, Instagram: paperimp2020 Koko perhe lomalle – Pohjantähti-leirille! Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 13.2.2020 8:16:11 13.2.2020 8:16:11
? HAKEA PAPERILIITON HOLIDAY CLUB -LOMAA Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua, haettavissa viikot 23–53/2020. Hakuaika on ajalla 20.2.– 18.3.2020. Arvonta suoritetaan 20.3.2020. Valitse oma viikkosi: Holiday Club Katinkulta Gol arju, 1 mh, 2+2, 62 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi, 1 mh, 4+2, 52 m 2 vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi, 2 mh, 6+2, 67 m 2 vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 43,5 m 2 vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 52,5 m 2 vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 vkot 44–46 400 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari, 2 mh, 4+2, 68 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52-53 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi, 1 mh, 3+2, 40 m 2 vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 vkot 48–50 350 €/vkonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arkiloma ma–pe (4 vrk) Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju, 1 mh, 2+2, 58 m 2 vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi /yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Paperiliittolehti 23-53/2020_takakansi.indd 1 21.1.2020 15.30 Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 11.2.2020 12:40:58 11.2.2020 12:40:58