02/21 P a p e r i l i i t t o Lue TES-ekstra Lehden välissä oleva liite valaisee uutta tilannetta. valaisee uutta tilannetta. Kemin biotuotetehdas Metsäteollisuuden suurin investointi Suomeen. investointi Suomeen. Kassivalmistaja cabassi Parhaat työntekijät löytyvät paperitehtaista. Ruusun taika Sami Putkonen ei tarvitse luonnoksia. Lopputulos on etukäteen valmiina mielessä kolmiulotteisena. Se tarvitsee vain takoa raudasta esiin. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 17.2.2021 19.45.13 17.2.2021 19.45.13
Pieni ja paras Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Vakuutusyhtiönä Turva on pieni, mutta asiakastyytyväisyydellä mitattuna olemme raskassarjalainen. Turvalla on Suomen tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat, kertoo EPSI Rating -tutkimus jo yhdeksättä kertaa. Liity sinäkin joukkoon: turva.fi/turvaan Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 17.2.2021 13.44.49 17.2.2021 13.44.49
Pieni ja paras Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Vakuutusyhtiönä Turva on pieni, mutta asiakastyytyväisyydellä mitattuna olemme raskassarjalainen. Turvalla on Suomen tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat, kertoo EPSI Rating -tutkimus jo yhdeksättä kertaa. Liity sinäkin joukkoon: turva.fi/turvaan P a p e r i l i i t t o 2 / 2 2 1 2 6 . 2 . 2 2 1 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Koronavarjoon on saatu valonsäteitä. Kemissä varmistui miljardi-investointi biotuotetehtaaseen ja Oulussa paperikoneen paikalla käy nyt uusi kartonkikone. Näissä esimerkeissä kaksi metsäyhtiötä on nähnyt Suomen hyvänä investointikohteena, vieläpä maan pohjoiset tehtaat. Kolmas metsäyhtiö moittii Suomen kovia kustannuksia ja aikoo valita huolellisesti, sijoittaako biojalostamonsa Kotkaan vai Rotterdamiin. Joka tapauksessa on huomionarvoista, että alalla investoidaan ja luotetaan tulevaisuuteen. Puntit eivät kuitenkaan ole tasan Paperiliiton jäsenten työpaikoilla, sillä edelleen myös lomautukset näyttävät jatkuvan. Varjosta valoon on pitkä matka, sillä koronarokotukset etenevät tuskastuttavan hitaasti. Myös Paperiliitossa odotellaan käyntiinlähtöä vanhaan: pääsyä teamseista tosielämän tiimeihin ja kasvokkain jäsenten kanssa. Jos ammattiosastojen kevätkokouksia ei vielä pidetäkään livenä, syyskokoukset toivottavasti voidaan jo toteuttaa lähivälein. • Käyntiinlähtöjä odotellessa 63. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Kemiin jättimäinen investointi. 06 Nuottasaaren uudistettu sellutehdas käynnistyi. 08 Ergonomia laitettava kuntoon myös korona-ajan poikkeusoloissa. 09 Miksi Tilda-mummu pyykkäsi ja muita tutkimuksia. 22 Laadusta tinkimättä: Toisten auttaminen on moniosaamisen edellytys. 24 Apuraha tukee kulttuuriharrastusta. 25 Varaa edullinen loma jäsenetuna. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. Liikkuvuusavustus. 27 Arjessa: Merimies pääsi tehtaalle. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Työpari: Hietanen ja Innala tuntevat toistensa ajatuksetkin. 31 Maailmalta: Siirtotyöläinen painaa pitkää päivää Goalla. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Kaksitoista tuntia tatuointipenkissä. 16 Cabassi palkkaa työntekijät paperi tehtaista, koska sieltä löytyy parhaat. Tero Jalonen ja Jouko Nikkilä viihtyvät perheyrityksessä. 18 Reijo Hätinen on kova stressaa maan, mutta läskipyöräily luonnossa rauhoittaa. Samalla ratkeaa moni pulma. 32 Usein ongelma on pelkkä tunne, eikä sen takia tarvitse hermoilla. Eerika Hänninen ei enää kimpaannu pikkuasioista. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Akseli MurAjA HArri NurMiNeN Mikko VÄHÄNiiTTY Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 17.2.2021 19:04:22 17.2.2021 19:04:22
2 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?02 / 2021 Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre on päättänyt rakentaa uuden biotuotetehtaan Kemiin. Tehdasalueella Kemin Pajusaaressa varautuminen nyt päätettyyn investointiin on näkynyt pitemmän aikaa. Maanrakennustyöt ovat alkaneet, tehdasalueen rajaus tehty uudelleen ja puustoa kaadettu rakennusvaiheen järjestelyjä varten. – Hanke on tuonut jo etukäteen paljon virettä aiekauppojen ja -sopimusten kautta. Nyt kun päätös on tehty, ne alkavat konkretisoitua. Positiivista pöhinää kaikki, toteaa tehtaan paperiliittolaisten pääluottamusmies Juha Kenttä. Investointiin liittyvät muutokset eivät koske vain tehdasaluetta vaan myös lähiympäristön tieverkkoa, raideliikennettä, Ajoksen satamaa ja sähköverkkoa. – Päätöksellä varmistetaan sellutehtaan nykyiset 250 työpaikkaa vuosikymmeniksi. Rekrytoinnit tuovat lisää ammattilaisia. Tosin työpaikkojen määrä tehtaalla kasvaa lähinnä käynnistysvaiheen ajaksi, Kenttä jatkaa. Kaksi ja puoli vuotta Biotuotetehdas valmistuu vuoden 2023 kolmannella neljänneksellä. Nykyinen sellutehdas käy siihen saakka, kun uusi tehdas käynnistyy. – Vanhaan tehtaaseen jäävät sen jälkeen turvallistajat, jotka ajavat tehtaan turvallisesti alas. Vanha tehdas pysähtyy, kun uusi lähtee pyörimään. Äänekoskella koulutusten ja käyntiinlähdön takia taisi olla lisätyövoimana parhaimmillaan 80-90 henkeä, Kenttä sanoo. Kenttä pitää tärkeänä, että Kemissä Tästä se lähtee teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Metsä Group Päätös biotuotetehtaan rakentamisesta toi piristysruiskeen Kemiin ja koko alalle. osataan ottaa huomioon ne opit, jotka saatiin Äänekoskelta. – Uudella tehtaalla on jäätävä riittävästi aikaa opiskella uudet työtehtävät ja pidettävä kiinni riittävistä resursseista ja työhyvinvoinnista muutostilanteessa. Kaikkiaan Metsä Groupin Kemin tehdasalueella työskentelee noin 500 henkilöä Metsä Fibrellä, Metsä Boardilla ja kunnossapitoyhtiö BMS:llä. Tärkeä tässä ajassa Metsä Fibren edellinen biotuotetehdas käynnistyi Äänekoskella vuonna 2017. Uusi hanke jättää sen kakkoseksi arvoltaan: Äänekosken tehdasinvestoinnin arvo oli 1,2 miljardia euroa, Kemin 1,6 miljardia euroa. Se on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomeen. – Päätöksellä on Suomelle iso merkitys. Se auttaa suuntaamaan katseet koronasta kohti tulevaisuutta. Maa tarvitsi juuri nyt isänmaalliselta yhtiöltä tämän hyvän uutisen, luonnehtii Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Myös Juha Kenttä arvostaa sitä, että Metsä Group uskalsi tehdä päätöksen tehtaan rakentamisesta. Koronan vaikutus on edelleen otettava huomioon. Kemin tuleva biotuotetehdas luo suoraan arvoketjuunsa Suomessa noin 1 500 uutta työpaikkaa, joista suurin osa sijoittuu puunhankintaan. Kaikkiaan Kemin biotuotetehtaan suorassa arvoketjussa Suomessa työskentelee noin 2 500 henkilöä. – Päätös on myös Paperiliiton kannalta todella tärkeä, sillä se tehtiin aikana, jolloin pinnalla on juuri ollut alan työpaikkojen lakkautuksia ja irtisanomisia. Tämä »Päätöksellä varmistetaan sellutehtaan nykyiset 250 työpaikkaa vuosikymmeniksi.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 18.2.2021 8.31.30 18.2.2021 8.31.30
2 / k u o r i m o PaPeriliit to?02 / 2021?5 Biotuotetehtaan rakennusaikana aiotaan hyödyntää myös Kemin talousalueen paikallisia yrittäjiä ja työntekijöitä eri tehtäviin maanrakennusja asennustöistä palvelujen tuottamiseen. Havainnekuva. uutinen ei niitä poista, mutta lämmittää laajasti suomalaisen työn kenttää. Se on yhtiöltä hatunnoston ja kiitoksen arvoinen teko, Vanhala summaa. Investointi kartonkitehtaalle Kemin biotuotetehdas valmistaa vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia havuja lehtipuusellua sekä useita muita biotuotteita. Uusiutuvaa sähköä se tuottaa vuodessa 2,0 terawattia, mikä vastaa noin 2,5 prosenttia Suomen kokonaissähköntuotannosta. Saman verran sähköä tuottaa myös Äänekosken biotuotetehdas. Merkittävä osa biotuotetehtaan tuottamasta sellusta jalostetaan lainerikartongiksi tehdasalueella Metsä Boardin kartonkitehtaalla. Tähän liittyen Metsä Board on päättänyt investoida ja nostaa laineritehtaan kapasiteettia. Tehtaan rakennusvaiheen työllisyysvaikutukset ovat lähes 10 000 henkilötyövuotta, josta yli puolet tehdään Kemissä. Rakennusvaiheen aikana eri työntekijöitä arvioidaan tarvittavan yhteensä noin 15 000. Toimijoiden kotimaisuusasteen yhtiö arvioi nousevan noin 70 prosenttiin. Kemin biotuotetehdas lisää valmistuttuaan Suomen vuotuista vientiä noin puolella miljardilla eurolla. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 18.2.2021 8.31.31 18.2.2021 8.31.31
2 / k u o r i m o 6 / on laskeutunut Stora Enson Oulun tehtaan ylle. Esa-Pekka Rytilahti on iltavuorossa. – Ei ole koskaan ollut raskasta lähteä töihin, eikä ollut nytkään vaikka tehtävänkuvani täällä puunkäsittelyssä on täysin erilainen entiseen verrattuna. Ennen oli paljon valvomotyötä, nyt paljon kenttätyötä, Rytilahti vertaa. ??-vuotias Rytilahti tuli sellutehtaan massaosastolle valkaisijan oppiin ?? vuotta sitten. Kun Rytilahti nyt katsoo taakse päin, aiempi työ kuitulinjalla oli käynyt tylsäksi. – Monta kertaa kävi mielessä, tämäkö on sitä, mitä haluan tehdä: istua neljän seinän sisällä kahdeksan tuntia päivässä, hän miettii. Rytilahden tehtävät muuttuivat kertaheitolla viime syyskuun alusta, kun tehtaan tuotantosuunnan muutos alkoi. Vaikka Rytilahti osastonsa luottamusmiehenä arveli olevansa suojassa irtisanomiselta, tieto siirrosta seuraavaan tehtävään ei kulkenut oppikirjan mukaan. Alkushokin tasoitti aika. Tärkeintä oli se, että oli sentään työpaikka. – Muillekin täällä puunkäsittelyssä tuli uutta opeteltavaa. Hake ajetaan siiloihin ja niistä kuljettimille. Vähitellen saadaan kaikki prosessin osat toimimaan. Käynnistys on ollut niiailevaa, joten olen saanut rauhassa opetella pyöräkoneen ja pillarin ajoa, Rytilahti kuvailee. suljetusta paperikoneesta toinen on muunnettu aaltopahvin pintakartongin eli kraftlainerin tuotantoon. Sen tuotantokapasiteetti on ??? ??? tonnia vuodessa. Uudistettu sellutehdas on ollut käynnissä tammikuun puolivälistä lähtien. Sellutehdas ja kuivaamo tuottavat valkaisematonta ruskeaa sellua ??? ??? tonnia vuodessa. Tästä noin ??? ??? tonnia menee ulkoiseen myyntiin. Nuottasaaressa sijaitseva tehdasalue työllistää noin ??? ihmistä, kun mukaan lasketaan tukitoimintojen ja sataman työntekijät. Kartonkikoneinvestointiin liittyen Stora Enso irtisanoi tehtaalta ??? ihmistä. • Stora Enso Oulun tehdas muuntui aaltopahvin pintakartonkia valmistavaksi tehtaaksi. Oulussa siirryttiin kartonkiaikaan Uudet siilot, uusi tekijä. Esa-Pekka Rytilahden työ vaihtui Oulussa sellutehtaalta puunkäsittelyyn. x x x xxx. xxxx. • Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 17.2.2021 20.23.23 17.2.2021 20.23.23
S o v i t t u a Näin paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. Osa 2/10 2 / k u o r i m o / 7 Vuosiloman kertyminen työntekijän vuosilomien pitämisessä noudatetaan vuosilomalakia ja työehtosopimusta. Vuosilomat kertyvät vuosilomalain mukaan ja ne pidetään ja sijoitetaan lain määrääminä ajankohtina kalenterivuoden aikana. Vuosiloman ansaintaan luettavat työssäolonveroiset päivät on määritelty sekä vuosilomalaissa että työehtosopimuksessa. Vuosilomien ajankohta on kuitenkin tarkasti määritelty työehtosopimuksella keskeytymättömän kolmivuorotyön eri malleissa. Tes määrittelee, miten vuosilomat järjestetään vajaan miehityksen lomatilanteissa ja silloin, kun tuotannolliset syyt sitä vaativat. Työehtosopimus myös määrittää, miten menetellään, jos työntekijä sairastuu ennen vuosilomaa tai vuosilomien aikana. Tessiin perustuvat lisäksi vuosiloma-ajan palkanmaksun ajankohta, lomallelähtöraha, lomapalkan tasauserä ja lomakorvausten maksaminen työsuhteen päättyessä. • Markku Häyrynen vastaava työehtosihteeri painoja kirjoituspaperi on koronapandemiassa suuri häviäjä. Paperiteollisuuden vienti laski Luonnonvarakeskus Luken arvion mukaan viime vuonna yli ?? prosenttia. Lasku jatkuu tänä vuonna arviolta vielä ??-?? prosentin verran. Kysynnän lasku näkyi paperiliittolaisilla työpaikoilla lomautuksina ja irtisanomisina. Paperityöväen Työttömyyskassasta etuuksia saavien määrä yli kaksinkertaistui, mikä johtui suurimmaksi osaksi lomautuksista. Kun vuonna ???? etuuden saajia oli yhteensä ????, oli heitä viime vuonna yhteensä ????. Luvussa ovat mukana päivärahansaajien lisäksi vuorottelukorvausta ja liikkuvuusavustusta saaneet. Työttömyyskassa maksoi viime vuonna etuuksia lähes kolmanneksen enemmän kuin edellisvuonna. Katso kaavio hakemusmääristä sivulta ??. Metsäyhtiöiden vuoden ???? tuloksissa näkyy koronan vaikutus etenkin painopaperin kysynnän laskun vauhdittajana sekä sellunhinnan lasku. UPM:n liikevaihto oli ? ??? miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto oli ??? miljoonaa euroa. Pandemian rajoitustoimen laskivat selvästi graa? sten paperien kysyntää, kun taas UPM Ra? atac ja UPM Specialty Papers tekivät ennätystulokset. Stora Enson liikevaihto oli ? ??? miljoonaa euroa. Lasku edellisvuodesta johtui pääasiassa alhaisemmista tuotantomääristä, hinnoista sekä rakenteellisista muutoksista. Operatiivinen liiketulos oli ??? miljoonaa euroa. Stora Enso arvioi, että tuotteiden kysyntä jatkuu vaihtelevana pandemian maailmantaloudelle aiheuttaman epävarmuuden vuoksi. Metsä Groupin liikevaihto oli ? ??? miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liiketulos oli ??? miljoonaa euroa. Metsä Fibren Kemin biotuotetehdas ja Metsä Boardin Husumin sellutehtaan uudistus saivat ympäristöluvat loppuvuodesta. Molemmista on myös tehty investointipäätökset. • lehden välissä oleva liite kertoo olennaiset asiat paperiteollisuuden työehtosopimustilanteesta. Paperiliiton vastapuoli vaihtuu, sillä Metsäteollisuus ry ilmoitti viime lokakuun alussa jättävänsä työehdoista sopimisen. Paperiliitto sopii edelleen työehtosopimukset jäsentensä puolesta. Paperiteollisuuden nykyinen ??. työehtosopimus on voimassa ??.??.???? saakka. Mitä kaikkea sopimiseen liittyy, siitä kertoo Paperiliiton TES-ekstra. • Korona toi lomautuksia TES-ekstra on jäsenten asialla UPM:ltä biojalostamo Kotkaan tai Rotterdamiin alkaa suunnitella uuden biojalostamon sijoittamista pääasiassa joko Kotkaan Suomessa tai Rotterdamiin Hollannissa. Suunnitteluvaiheen arvioidaan kestävän vähintään vuoden. Biojalostamon vuotuinen kapasiteetti olisi ??? ??? tonnia uusiutuvia polttoaineita, myös lentopolttoainetta. Merkittävä osa biojalostamon raaka-aineista tulisi puubiomassapohjaisista kiinteistä tähteistä ja sivuvirroista. Lisäksi tarkoitus on käyttää vastuullisia nestemäisiä jäteja tähderaaka-aineita. Tuotteilla voidaan alentaa tieja lentoliikenteen hiilijalanjälkeä sekä korvata kemikaalien ja biomuovien fossiilisia raaka-aineita uusiutuvilla vaihtoehdoilla. UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska sanoo tiedotteessa, että UPM Lappeenrannan biojalostamo on malliesimerkki menestyvän uuden ja fossiilisia raaka-aineita korvaavan liiketoiminnan luomisesta. – Suunniteltu biojalostamo laajentaisi UPM:n biopolttoaineliiketoimintaa huomattavasti ja lisäisi UPM Biopolttoaineet -liiketoiminnan pitkän aikavälin kilpailukykyä ja vastuullisuutta, Ovaska toteaa. • Paperiliiton ja SAK:n asiantuntijat kertovat liitteessä, mistä muutoksessa on kyse. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 17.2.2021 20.23.24 17.2.2021 20.23.24
8?PaPeriliit to?02 / 2021 2 / k u o r i m o Poikkeusaika asettaa haasteita ergonomialle, kun valvomoita on jouduttu hajauttamaan väistötiloihin. Työfysioterapeutti Minna Winter Terveystalosta korostaa, että vaikka kyseessä ovat tilapäiset järjestelyt, väistöja etätilojen ergonomia kannattaa panna kuntoon mahdollisimman pian. – Jos jäädään odottelemaan tilanteen normalisoitumista, voi olla, että tukija liikuntaelinvaivat provosoituvat ja pitkittyvät. Riskiä lisää se, että epidemia-aikaan moni saattaa jättää fysioterapiakäynnit väliin tartunnan pelossa. ÄÄNekoskeN Metsä Fibren tehtaalla on toimittu Winterin ohjeen mukaan: fysioterapeutti on kiertänyt läpi väistötiloja ja kartoittanut ongelmakohtia. Tartuntojen ehkäisemiseksi Äänekoskella on keskusvalvomo ja laboratorio jaettu osastoihin, neuvotteluhuoneita otettu valvomokäyttöön ja kenttätyöntekijät sijoitettu etävalvomoihin pihalla oleviin parakkeihin. – Keskusvalvomossa on hyvät säädettävät pöydät ja tuolit, mutta hankaluutta tuottaa se, että ilmastointi ei toimi niin hyvin kuin tavallisesti. Joissakin muoviseinillä rajatuissa osissa on liian kuuma ja joissakin taas liian kylmä, kertoo käynnissäpitäjä Harri Mäntylä. Kenttävuorossa Mäntylä käyttää tukikohtanaan parakissa olevaa etävalvomoa, jonne on haalittu vanhoja pöytiä ja tuoleja. – Pöydät eivät ole säädettäviä ja tuolit alkavat olla risoja. Toisaalta, kentällä ollessa valvomossa tulee vietettyä sen verran vähän aikaa, että huono työergonomia ei ehdi haittaamaan. TYÖFYsioTeRaPeuTTi antaa yhden vinkin, joka pätee niin poikkeuskuin normaalioloissa. – Liiku. Työssä, jossa ollaan pitkiä aikoja paikallaan, pitäisi nousta mahdollisimman usein tuolilta liikkeelle. Voi tehdä taukojumppaa, mutta pelkkä ylösnouseminen tai liikuskelukin riittää. Liikkuminen peittoaa työtasoja tuolisäädöt tules-vaivojen ennaltaehkäisyssä. Mäntylälle kertyy kenttävuorossa parhaimmillaan 15 000–20 000 askelta päivässä, eikä jumeista tarvitse huolehtia. Valvomovuorossa hän pyrkii katkaisemaan jatkuvaa näytön napittamista. – Yritän muistaa välillä nousta seisomaan ja kävelemään.?•?tiina Suomalainen Fysioterapeutti kannustaa laittamaan ergonomian kuntoon myös tilapäisjärjestelyjen aikaan. Poikkeusolojen ergonomiaa »Pitäisi nousta tuolilta mahdollisimman usein.» Kun Harri Mäntylä on kenttävuorossa, hänen valvomonaan toimii parakki. max SteffanSSon Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 9.2.2021 14.00.10 9.2.2021 14.00.10
PaPeriliit to?02 / 2021?9 2 / k u o r i m o Fysioterapeutti kannustaa laittamaan ergonomian kuntoon myös tilapäisjärjestelyjen aikaan. V taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) tutkivat kotitalousvähennyksen vaikutuksia. Vähennyksen tavoitteenahan oli lisätä työllisyyttä ja vähentää harmaata taloutta. Tulokset olivat kuin ennen vanhaan venäläisen hanurissasurisijan kanssa. Ei surissut, eikä niin edelleen… Tässä tapauksessa ei tullut töitä, eikä harmaa talous hävinnyt minnekään. Kotitalouspalveluita käyttivät ne, jotka olisivat niitä käyttäneet muutenkin. Äläkkä henkistä työtä tekevän kansanosan piirissä nousi välittömästi. ”Ei tuo noin voi olla, koska meilläkin käy siivooja” ja ”Minäkin teetin ennen kaiken pimeänä” kertoivat tutkimustuloksistaan korkeasti koulutetut sosiaalisen median länkyttäjät. Uskoin molemmat länkyttäjien väitteet todeksi. paljon innostuin tutkimuksesta, että tilasin itseltäni vielä yhden. Oletko käyttänyt kotitalousvähennystä, ja jos, niin miksi? Olen. Asensin taloon maalämmön, koska ei ollut muuta vaihtoehtoa. Työn osuus muodostui jännästi juuri sen kokoiseksi, että vähennyksen maksimi täyttyi. Olisinko teettänyt työn (ilman mahdollisuutta vähennykseen) arbuusialaisella rytmiryhmällä, joka olisi luvannut tehdä työn puoleen hintaan ja ilman kuittia? En sen jälkeen, kun eräs kaverini kuvaili seisoskeluaan kalsareissaan (mutta ilman kuittia) lumihangessa välikaton roihutessa rakennusvirheen seurauksena. Eli remonttihommien suhteen oma haastattelututkimukseni näytti tukevan tutkijoiden johtopäätöksiä. sitten siivouspalvelut. Niitäkin kotitalousvähennyksellä hankitaan, vaikkakin yllättävän vähän. Tutkimusasetelman laatiminen osoittautui itselleni yllättävän vaikeaksi. Omasta huushollistani en nimittäin löytänyt ainuttakaan, jolla olisi omakohtaisia kokemuksia siivoamisesta. Siis itseni lisäksi. Omalla otannallani siis vain 20 prosenttia kansalaisista on ylipäätään kiinnostunut siivouspalveluista. Loput nauttivat niistä kiinnostumatta. Jälleen tutkimukseni vastasi arvostettujen tutkijoiden tuloksia, joiden mukaan noin viidennes kotitalouksista hyödyntää mainittua vähennystä. Jo paljon ennen vähennysten aikaa suvussani eli Matilda Karoliina niminen esiäiti, jota kuvattiin aivan mahdottomaksi pyykkäriksi. Mikään ei saanut Tiltamummua pois pesusaavin äärestä, sanoivat suvun miehet. Katselin kuvia niiltä ajoilta ja erityisesti kuvissa poseeraavan lapsilauman kokoa. Ilmankos Tilta pyykkäsi yötä päivää, totesi tutkija minussa. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Mää vaan ihmet telen, että miten meillä pää ministeri pesee itte vessansa. Ajatelkaa ny Englannin kuninkaallisia. Niillä on muka niin paljon tärkeetä tekemistä, ettei ne vessoja ehdi kuuraan. Miättikää ny, miltä Charleskin näyttäis lehren kannessa kumihanskat käressä ja essu päällä. Ei herranjestas. »Niin paljon innostuin tutkimuksesta, että tilasin itseltäni vielä yhden.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. te PP o JÄ rV i Ja nn e m ar KK an en Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 9.2.2021 14.00.11 9.2.2021 14.00.11
10?PaPeriliit to?02 / 2021 teKSti Mari Schildt KUVat Mikko Vähäniitty Putkosen maailma Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 18.2.2021 10.14.04 18.2.2021 10.14.04
PaPeriliit to?02 / 2021?11 Sami Putkonen suunnittelee asiat päässään kolmiulotteisesti valmiiksi ja tekee sitten. Se syntyy, minkä hän on valmiiksi ajatellut. Kyseessä on lahjakkuus, jota kutsutaan avaruudelliseksi hahmottamiseksi. Tulehen tuijottajan vikaa, sitä Sami Putkonen sanoo itsessään olevan. Sepän pajan hehkuva ahjo on kiehtonut häntä jo lapsena. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 18.2.2021 10.14.06 18.2.2021 10.14.06
12?PaPeriliit to?02 / 2021 T ottumattoman silmissä se näytti synkältä. Kotipihan perällä, Pieksämäen Virtasalmella, oli isän sepänpaja, kivija puuhiilen noesta läpimustunut. Seinillä roikkui pihtejä, vasaroita ja alasimia. Kaksi tonnien painoista konevasaraa herättivät kunnioitusta. Ahjossa loimotti keltaisena ja oranssina hehkuva tuli, jonka kuumuudessa rautakin pehmeni. Kun isä iski lekalla hehkuvaa rautaa, se kipinöi ja valitti, mutta taipui isän komennossa koristeellisiksi esineiksi: kynttilänjaloiksi ja takkavälinesarjoiksi. Kymmenvuotiaan Sami Putkosen mielestä pajassa tapahtui kiehtovia asioita. – Olen kakarana ollut aina mukana, ja olen saanut käyttää pajatyökaluja, ei ole kiellelty. Olisinko ollut 12–13 -vuotias, kun olen ensimmäisen kerran saanut konevasaraa kokeilla. En koskaan ole sitä pelännyt, hän muistaa. Isän matkassa Petäjäveden taontatapahtumassa hän näki, miten seppä takoi puun lehden mallisen kaulakorun. – Siitä se lähti, kun ei se niin hankalalta näyttänyt. Ei siitä ensimmäisestä korusta häävi tullut, mutta sinne päin, hän hymyilee. Teinivuosina paja kiinnosti Putkosta vähemmän, mutta mopot sitäkin enemmän. – Pleikkari ei koskaan kiinnostanut, mutta korjasin moottoripyöriä. Ja kun mopon sain kuntoon, niin kai sillä piti ajaa. Semmoisia vanhoja romuja ne olivat, hän muistaa. Sepänpajaan hän palasi, kun pahimmat murrosiän aallot vähän rauhoittuivat. – Minä en ole häävi piirtämään, mutta raudasta, puusta tai vaikka nahasta pystyn tekemään, ilman luonnosta. Olen sitä joskus itsekin miettinyt, että aika hassua: Mittoja mietin, ja sitä, miten se rauta venyy, jos pitää venyttää. Se on tämmöinen toteutus tai ei mitään -mentaliteetti. Se toimii minulla aika hyvin, Putkonen miettii. tapa jolla Putkonenkin ajattelee, on ollut viime vuosina aivotutkijoiden kiinnostuksen kohteena. Avaruudellisella hahmottamisella tarkoitetaan kykyä käsitellä kappaletta omassa mielessä: tutkia sitä, käännellä ja väännellä, muutella ja tehdä johtopäätöksiä ajattelun aikana. Avaruudellinen hahmotus ymmärretään matemaattisen tai kielellisen älykkyyden veroiseksi lahjakkuudeksi, jonka taitajia löytyy varsinkin teknisiltä aloilta, myös paperitehtaista. Putkosen perheessä seppiä ja muita kädentaitajia on useammassa sukupolvessa. Kun isä antoi Putkosen kokeilla, oppia ja erehtyä sepänpajassaan, samalla hän tuli luontaisesti auttaneeksi poikansa avaruudellisen hahmottamisen kehittymistä. Amerikkalaistutkijat toteavatkin, että ihminen, joka lapsena viihtyi esimerkiksi purkamalla ja kokoamalla vanhoja laitteita, voi aikuisena olla huippuammattilainen, joka purkaa ja kokoaa edelleen: ehkä koneita, ehkä molekyylejä tai mikrosiruja. Itse asiassa moni nobelisti on käyttänyt nimenomaan avaruudellista hahmotuskykyään yhdistäessään tietoa tavalla, joka on luonut ihmiskunnan suurimpia keksintöjä. Ongelmana on, että koulu ei aina tunnista eikä tue avaruudellisen hahmottamisen lahjakkuuksia. He eivät välttämättä loista perinteisissä koulutaidoissa, kuten lukemisessa, kirjoitPaperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 18.2.2021 10.14.06 18.2.2021 10.14.06
PaPeriliit to?02 / 2021?13 tamisessa ja laskemisessa, ja on suuri vaara, että he yksinkertaisesti ikävystyvät. Amerikkalaistutkijat sanovat, että usein nämä oppilaat joko toteuttavat lahjakkuuttaan vapaa-ajalla, tai vain odottavat pääsyä toisen asteen opintoihin. Pahimmassa tapauksessa heistä voi tulla koulupudokkaita. Putkonen sanoo, ettei ollut koulussa hyvä kuin kuvaamataidossa ja käsitöissä. – Muuten olen ollut ihan alisuorittaja. Ei kiinnostanut, kunhan läpi pääsi, hän muistaa. Matematiikan tunnilla pulpetilla nuokkunut Putkonen sai yläkoulun opettajalta liidusta otsaan. Kannustaminen koulussa oli sitä, että seiskan koenumerosta oltiin positiivisesti yllättyneitä. Siksi jo yläkoulun alussa Putkonen oli päätöksensä tehnyt: ammattiopintoihin, ja mieluummin pian. Isovanhemmat kannustivat poikaa kokkikouluun, koska Putkonen oli taitava tekemään kolmiulotteisia kakkuja, mutta mekaniikka kuitenkin voitti. – Olisin saattanut mennä opiskelemaan puusepäksi, mutta Pieksämäellä ei ollut siihen mahdollisuutta. Siksi metallipuoli oli luonnollinen valinta, hän kertoo. Ammattikoulussa Putkonen huomasi viihtyvänsä hyvin. Siellä kiinnosti käsillä tekeminen ja siten asioiden hahmottaminen: sai sorvata ja hitsata. Hän huomasi tutkivansa mielenkiinnolla myös konepiirustuksia. Niissä hän saattoi pohdiskella, mikä vaikutti mitenkin kokonaisuuteen. Työssään mekaanisen puolen kunnossapidossa Äänekosken Botnia Mill Servicellä hän on itselleen luontaisten asioiden ää rellä. – Voi sanoa, että tässä työssä on hyötyä terävästä älystä. On tärkeää osata hahmottaa. Aina kannattaa miettiä käsillä – Suojalasit ja kuulosuojaimet, niistä en tingi, Putkonen kertoo. Näköä ja kuuloa ei saa takaisin, jos rauta ne vie. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 18.2.2021 10.14.07 18.2.2021 10.14.07
14?PaPeriliit to?02 / 2021 olevasta asiasta eteenpäin, sitä seuraavaa juttua. Se helpottaa omaa tekemistä, hän sanoo. putkosen vapaa-aika on aina ollut käsillä tekemistä. Se on hänelle tapa olla. Kuuden vuoden ajan hän yritti viettää kaupunkilaiselämää Äänekoskella lähellä työpaikkaa, mutta hyväksyi sitten, että sellainen ei hänelle sovi. – Ajattelin, että mitä helvettiä minä täällä oikein illat teen? Ei minusta ole kaupunkieläjäksi. Olen mehtäläinen. Ajattelin, että ennemmin ajan pitkän työmatkan. Siinä on aikaa miettiä asioita. Se on minulle parempi vaihtoehto, kuin olla kaupungissa illat jouten, hän sanoo. Näin talvella työmatkaa kertyy päivässä kolme tuntia, on kertynyt jo kymmenen vuotta. Siinä on ehtinyt hautua idea poikineen. – Olen aika sinnikäs kaveri, kun sille päälle heittäydyn. Elämänlaatu on parempi näin, kun Pieksämäellä pystyn harrastamaan mitä haluan. Rassaaja kun olen, niin menee sekä työettä vapaa-aika rassatessa, hän juttelee. Hän asuttaa avovaimonsa kanssa isovanhempien entistä taloa, ja lapsuudenkodin sepänpaja on lähellä. Omassa tallissa on rakenneltavia moottoripyöriä, jyrsinkoneita ja puutyötalli. – Voisin tehdä ihan mitä vain käsilläni, jos vain aikaa olisi. Syntymässä on veljelle ruokapöytä vaahterasta, joka on komea puu syyrakenteeltaan. Puukkoja on myös suunnitteilla, lahjoiksi. – Omaan silmään puukon pitää olla kaunis: komea, kuvioitu tuppi, hiiliterästerä takopinnalla tai täyskiillotettu ruostumaton hiiliterästerä. Laitan hopea-, uushopeatai pronssihelan. Sitten siihen tulee poronsarvea ja raidanjuurivisaa puuksi. Sellaisia aineita, joita meiltä löytyy luonnosta. Eikä liian koristeellinen Putkonen sanoo, ettei hänestä ole kaupunkieläjäksi. Hän on mehtäläinen, jonka projektit tarvitsevat tilaa. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 18.2.2021 10.14.08 18.2.2021 10.14.08
PaPeriliit to?02 / 2021?15 saa olla, koska sellaiseen voi upota satakin työtuntia, kun ajantaju häviää, hän miettii. Sepäntöissä sattuu ja tapahtuu. – Nahka joskus vähän haisee, rauta on polttanut käsivarteen kymmenen sentin palojälkeä. Pikkujuttuja. Kyllä se siitä paranee. Kuka nyt kesällä on pajassa, sellaisessa kuumuudessa, työtakki päällä? Se on tietoinen valinta. Mutta suojalasit on aina, ja kuulosuojaimet. Niistä en tingi, hän sanoo. Ja kun hän on luvannut valmista, valmista myös syntyy. – Se edellyttää suunnitelmallisuutta ja pientä hulluuttakin. Vähän taiteelliset, eikö niillä kaikilla vähän nakkaa päästä, hän virnistää. Isä ja poika takovat sepänpajassa silloin tällöin yhdessä, ja silloin kipunoi muukin kuin rauta. – Vähän on sellaista, että minun täytyy sitten antaa periksi. Ovia ei ole tarvinnut paiskia, koska aina olen saanut hermoni pidettyä. Joskus oli sanailua enemmänkin, nykyään ehkä vähemmän. Isäukossa kyllä virtaa tuntuu edelleen riittävän. Putkonen sanoo, että isällä on seitsemänkymppisenäkin oikeat sepän kädet. – Minä sen sijaan olen tällainen Singerin neula, että tuuli heiluttaa. Mutta olen sitkeä, hän nauraa. Avovaimon kanssa on sopua riittänyt jo kaksikymmentä vuotta. Se säilyy hyvin, koska Putkonen painelee talliin, jos alkaa harmittaa. – Kyllä se jossain vaiheessa soittaa, että tule syömään. Jos ei soita, niin pitää mennä katsomaan. Koskaan ei ole ollut tarvetta riidellä, olen aika hyvähermoinen! Varmaan se aika paljon vaikuttaa, millaisia ollaan ihmisluonteiltaan. Myö ollaan lupsakoita eteläsavolaisia. Ei mitään kunnon savolaisia, vaan semmoisia varttisavolaisiahan myö vaa ollaan, kun ei viäntää oikein osata, Putkonen sanailee. Alunperin amerikkalaisen neuropsykologin Howard Gardnerin ajatukset eri älykkyyksien lajeista ovat saaneet osakseen myös kritiikkiä. Hänen moniälykkyysteoriansa väittää, että ei ole yhtä yleistä älykkyyttä, vaan eri tehtäviin erikoistuneita älykkyyksiä. Kriitikoiden mielestä taas kyse on yleisälykkyydestä. Niin tai näin, oman lahjakkuuden ruokkiminen on tuonut Putkosen elämään sisältöä, suuntaa ja merkityksellisyyttä. Hän on löytänyt oman tapansa oppia, eikä sille näy loppua. Seuraavaksi hän aikoo ottaa selvää kengänteon salaisuuksista. – Olen kaksi vuotta haaveillut pääseväni Kuusamoon kenkäkurssille, mutta se on kahdesti peruttu. Mutta kesällä, jos silloin pääsisi. Olisihan se makeaa kulkea omatekemillä kenkilöillä. Se toteutetaan kyllä. Senkin teen, se on ihan satavarma, hän sanoo. Nahkaa, puuta ja rautaa kun yhdistäisi, hän miettii. Siinä se olisi. Sitä hän haluaisi tehdä. – Kun minä itse olen tyytyväinen, silloin se on hyvä. Mutta vitsi kun harvoin olen tyytyväinen! Jos teen jollekin, niin sitten rupean sanomaan, että ei se ihan ollut sellainen, kun tuokin on tuolla lailla. Toinen kahtoo silmät pyöreinä, että onpa hieno. Mutta niin kauan, kun en itse ole ihan tyytyväinen, silloin on oppi kesken. ? Lisää aiheesta: Park, Lubinski, Benbow: Recognizing Spatial Intelligence, Scientific American. Laine, Vilkko-Riihelä: Mielen maailma 4; Tunteet, motiivit ja taitava ajattelu. Psychology Today. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 18.2.2021 10.14.09 18.2.2021 10.14.09
16?PaPeriliit to?02 / 2021 K un koronavirus iski Suomeen keväällä 2020, valkeakoskelaisen paperikasseja valmistavan Cabassin tilauksia alkoi peruuntua heti. Kuusi henkeä työllistävän tehtaan liikevaihto romahti huhtikuussa 66 prosenttia ja toukokuussa 50 prosenttia edellisvuodesta. Alkuvaiheen shokista kuitenkin selvittiin. Pahimman vaiheen yli päästiin muun muassa työvoimakustannuksia keventämällä. – Meillä työntekijöillä oli kaksi vaihtoehtoa: joko ottaa lomarahat vapaana tai lomautus. Suurin osa vaihtoi lomarahat vapaaksi ja teimme vuoroviikoin töitä kahden ryhmissä. Näin kitkuteltiin pari kuukautta, kertoo paperikassityöntekijä ja työpaikan yhdyshenkilö Tero Jalonen. Nyt tehtaalla on rauhallista, mutta niin on aina alkuvuodesta. – Teen pikkuhommia ja autan työkaveria. Painosta tulee paperiarkkeja, jotka pitää päällystää muovikalvolla, Jalonen kertoo päivänsä kulusta. CABASSIn pääasiakkaita ovat erikoisja kivijalkaliikkeet. Kasseja menee myös erilaisiin yleisötapahtumiin, kuten messuille, sekä yrityksille pr-käyttöön. Kaikki tämä otti koronassa osumaa. Heinäkuussa tilauskanta alkoi kuitenkin elpyä. Cabassi sai myös runsaan 20 000 euron koronatuen. Toimitusjohtaja Joona Henttosen mukaan tukirahan merkitys oli ennen kaikkea henkinen. Koronakriisi yllätti myös positiivisesti. Ravintoloiden sulkeminen lisäsi noutoruoan myyntiä, ja ruoan kuljettamiseen tarvittavien paperikassien kysyntä kasvoi. Loppuvuodesta Cabassissa tehtiin jo ylitöitä. Joulu on yritykselle perinteisesti kiireaikaa. – Vuoden 2020 liikevaihto jäi lopulta noin 15 prosenttia normaalia pienemmäksi, Henttonen laskeskelee. Koronakriisi ei ole vielä ohi. Toimitusjohtaja ei osaa sanoa tulevaisuudesta muuta kuin sen, että yritys kyllä selviää. Kaikki riippuu siitä, kuinka nopeasti suomalaiset saadaan rokotettua ja kuinka nopeasti kuluttajien usko ja luottamus talouteen palautuu. Tämä heijastuu suoraan Cabassin tuotteiden kysyntään. Jalonen on varovaisen toiveikas. – Toivotaan, että alkanut vuosi on parempi kuin edellinen. Rokotusten myötä tilanne kohenee, mutta sanotaan niin, että pessimisti ei pety. KuIn kellokoneistoja täynnä pieniä rattaita ja liikkuvia teloja. Näin Jalonen kuvailee yrityksen kahta paperikassikonetta. Kalustoon kuuluu myös pieni painokone. – Paperikassikoneen ajaminen on teoriassa helppoa: sisään pannaan paperiarkki ja ulos tulee valmis kassi. Mutta käytännössä se vaatii paljon valvontaa ja koneen säätämistä. Kassikoon vaihtaminen on ihan oma ruljanssinsa, joka saattaa viedä koko päivän. Silloin veivataan veiviä ja availlaan pultteja. Jalonen tuli Cabassille töihin 16 vuotta sitten, kun UPM sulki Viialan vaneritehtaan. – Olen viihtynyt ”siistissä sisätyössä” todella hyvin. Pienellä työpaikalla olemme kuin yhtä perhettä. Jalosen kollega Jouko ”Kölvi” Nikkilä ehti työskennellä 38 vuotta Tervasaaressa, mutta ura siellä loppui vuonna 2016, kun Billerud Korsnäs siirsi paperikoneensa Ruotsiin. Nikkilä rekrytoitiin Cabassiin samalla tavoin kuin Jalonen: Cabassin vuonna 1985 perustanut Jussi Henttonen ja hänen poikansa Joona tietävät, että parhaat ammattimiehet löytyvät paperija vaneritehtailta. Irtisanomistilanteissa he ovat olleet suoraan yhteydessä tehtaiden johtoon ja kyselleet potentiaalisia tekijöitä. – Olen tosi tyytyväinen, että he valitsivat meikäläisen. Työ on vaihtelevaa, ja työpäivissä on selkeä alku ja loppu toisin kuin Tervasaaressa, jossa kone pyöri koko ajan, sanoo Nikkilä. SeKä Nikkilä että Jalonen kiittelevät vuorovaikutusta yrityksen johdon kanssa – suhteet ovat avoimet ja joustavat. Pienessä firmassa yritys on yhtä kuin työntekijänsä, tiivistää Henttonen. Siksi työntekijöistä halutaan pitää hyvää huolta. Henttonen on tehtaalla päivän viikossa. Muun ajan hän työskentelee yrityksen konttorissa Helsingissä. – Kuvio toimii hyvin. Jokainen työntekijä ymmärtää oman vastuunsa, ja luottamus puolin ja toisin on vahvaa. Yhteyttä pidetään työpaikan yhteisellä sähköisellä viestintäohjelmalla. Näin Cabassi haluaa näyttää esimerkkiä uudenlaisesta tavasta tehdä työtä. Nikkilä miettii, että rento ote lisää työviihtyvyyttä. – Ja näin työsuhteetkin pysyvät pitkinä. ? Kuivin jaloin kriisistä Kassivalmistaja selvisi koronavuodesta. Ja aikoo selvitä jatkossakin. »parhaat ammattimiehet löytyvät paperija vaneritehtailta.» teksti ? Tiina Suomalainen ?kuva? Harri Nurminen Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 12.2.2021 11.09.07 12.2.2021 11.09.07
PaPeriliit to?10 / 2020?17 Tero Jalonen (vas.) ja Jouko Nikkilä ovat viihtyneet pienessä yrityksessä erinomaisesti. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 12.2.2021 11.09.08 12.2.2021 11.09.08
Läskipyörillä pääsee hyvin lumessakin. Reijo Hätinen stressaantuu helposti, ja luonnossa liikkuminen on hänelle tärkeä rentoutumiskeino. 18?PaPeriliit to?02 / 2021 Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 18.2.2021 10.12.19 18.2.2021 10.12.19
19?PaPeriliit to?02 / 2021 Täällä eivät huolet paina S TRessaaJa ja murehtija. Näin luonnehtii itseään kuopiolainen Reijo Hätinen, 50. Hän jää herkästi pohtimaan muun muassa rahaan sekä omaan ja läheisten terveyteen liittyviä asioita. – Onneksi vaimo on tasapainottava tekijä. Hän sanoo aina, että älähän hötkyile. Olen myös huomannut, että iän myötä olen itsekin tasoittunut ja löytänyt tasapainoa. Yhteiskunnallisiin asioihin Hätinen ei mielellään ota kantaa, vaikka hän seuraa uutisia aktiivisesti ja vaikka hänellä on mielipiteitä. – Pyrin huolehtimaan läheisistä ja itsestä mahdollisimman hyvin. Kun on tällainen stressaava luonne, en halua kuormittaa itseäni liikaa isoilla asioilla. Lapset ja nuoret ovat lähellä Hätisen sydäntä. Hänellä itsellään on teini-ikäinen tytär, jota hän kuvailee elämänsä iloksi ja valoksi. Kun hän tuli isäksi 13 vuotta sitten, se muutti kaiken. – Kyllä sitä alkoi pohtia asioita ihan eri näkövinkkelistä. Että millaiseen maailmaan hän on oikein tullut. Yritän antaa hyviä ohjeita ja luottaa. On kuitenkin hyväksyttävä se, että kaikkeen ei voi vaikuttaa. Vanhempana sitä tekee sen, minkä voi. Hätinen kokee, että esimerkiksi tuloerojen kasvu, työttömyys, nuorten syrjäytyminen tai ilmastonmuutos ovat asioita, joihin ei pieni ihminen voi paljon vaikuttaa. – Totta kai minä kierrätän ja lahjoitan joskus rahaa lapsia auttavalle hyväntekeväisyysjärjestölle, mutta siinä se melkein on. Pienmetsänomistajana Hätistä huolestuttaa yliaktiivinen luonnonsuojelu. 19?PaPeriliit to?02 / 2021 ja murehtija. Näin luonnehtii , 50. Hän jää herkästi pohtimaan muun muassa rahaan sekä omaan ja läheisten terveyteen liittyviä – Onneksi vaimo on tasapainottava tekijä. Hän sanoo aina, että älähän hötkyile. Olen myös huomannut, että iän myötä olen itsekin Yhteiskunnallisiin asioihin Hätinen ei mielellään ota kantaa, vaikka hän seuraa uutisia aktiivisesti ja vaikka hänellä on – Pyrin huolehtimaan läheisistä ja itsestä mahdollisimman hyvin. Kun on tällainen stressaava luonne, en halua kuormittaa Lapset ja nuoret ovat lähellä Hätisen sydäntä. Hänellä itsellään on teini-ikäinen tytär, jota hän kuvailee elämänsä iloksi ja valoksi. Kun hän tuli isäksi 13 vuotta sitten, se muutti kaiken. – Kyllä sitä alkoi pohtia asioita ihan eri näkövinkkelistä. Että millaiseen maailmaan hän on oikein tullut. Yritän antaa hyviä ohjeita ja luottaa. On kuitenkin hyväksyttävä se, että kaikkeen Hätinen kokee, että esimerkiksi tuloerojen kasvu, työttömyys, nuorten syrjäytyminen tai ilmastonmuutos ovat asioita, joihin – Totta kai minä kierrätän ja lahjoitan joskus rahaa lapsia auttavalle hyväntekeväisyysjärjestölle, mutta siinä se melkein on. Pienmetsänomistajana Hätistä huolestuttaa yliaktiivinen – Luontoa pitää totta kai suojella, mutta ei rajoituksia saa olla liikaa. Täytyy muistaa, että metsä on suomalaisille myös tärkeä toimeentulon lähde. Jos Hätinen murehtii paljon, niin sen vastapainona hänellä on myös runsaasti keinoja keventää huolitaakkaa. – Luen ja katson elokuvia. Ne irrottavat tehokkaasti todellisuudesta. Rakennan, remontoin, hoidan metsää ja harrastan liikuntaa. Liike on lääke sekä kropalle että päälle. En liiku tavoitteellisesti hampaat irvessä, vaan kroppaani kuunnellen. Muutama vuosi sitten Hätinen innostui vaimonsa vanavedessä läskipyörällä ajosta. Viime syksynä hän hankki oman fatbiken. Myös Hätisen työpaikalla Mondi Powerfl utella on menossa läskipyöräilybuumi. Fillarijengiin kuuluu kymmenkunta pyöräilijää. – Läskipyörä on kuin tehty talvipyöräilyyn. Sillä pääsee hyvin eteenpäin jopa viisisenttisessä lumihangessa. Minulla on ihan luomumalli, ei sähköavusteinen. Se on yllättävän rullaava ja kevyt polkea. Yksi Hätisen suosikkipyöräilykohteista on läheinen suo. Hän käy suolla myös kävelemässä – usein hämärissä tai pimeässä otsalampun kanssa. – Murheet jäävät luontoon. Olen huomannut, että luonto ja liikunta toimivat myös ongelmanratkaisuna. Moneen pulmaan löytyy vastaus. Kun sykemittarini kysyy liikunnan jälkeen, miltä tuntuu, valitsen aina hymynaaman. enni Pellikka, 30, vastaa puheluun metsästä, jossa lumi kuorruttaa kuusenoksia ja männyt kurkottavat kohti pastellinsävyistä alkuillan taivasta. Joka päivä, kun Pellikka pääsee Yksi pilkkii, toinen lumikenkäilee, kolmas ajelee läskipyörällä. Talvinen luonto sulattaa murheet. tekSti Tiina Suomalainen kUVat Akseli Muraja, Mikko Nikkinen Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 18.2.2021 10.12.21 18.2.2021 10.12.21
20?PaPeriliit to?02 / 2021 töistä Enocellin Uimaharjun laboratoriosta, hän lähtee lumikengillä koirien kanssa metsään. Lumikenkäily sai alkunsa juuri koirista, sillä lumikengillä Pellikka pääsee umpimetsään, jossa koirat voivat juoksennella vapaana. Se on metsästyskoirille tärkeää harjoitusta. Lenkillä saattaa vierähtää pitkä tovi, sillä Pellikka pysähtyy tuon tuosta kuvaamaan koiria ja luontoa. – Rakastan auringonlaskuja, oikein metsästän niitä. Päällimmäiseksi Pellikan huolenaiheista nousee korona. Korona oli jopa sotkea Pellikan ja hänen puolisonsa häät. – Ehdimme seurustella 13 vuotta ja kun vihdoin päätimme häistä, osuivat ne koronavuoteen. Onneksi viime elokuussa tilanne oli rauhallinen, ja saimme pidettyä juhlat suunnitellusti. Kaikki meni lopulta hyvin. Pellikka miettii, että ihan alussa sitä ei edes tajunnut, miten isosta asiasta koronassa on kyse. Eniten häntä huolestuttaa oma tai jonkun läheisen sairastuminen. – Esisijaisestihan sitä ajattelee itseään. Murehdin vähemmän koronapandemian yhteiskunnallisia vaikutuksia. Töissäkin meillä on jatkunut tuotanto ennallaan. Vaikka rokote onkin saatu Suomeen, Pellikka ei vielä uskalla hurrata, sillä virusmuunnokset mietityttävät. – En jaksa vielä luottaa siihen, että tilanne helpottaisi nopeasti. Viime aikoina Pellikka on surrut paljon vanhimman koiransa, kymmenvuotiaan Ilona-beaglen kuolemaa. Koira piti lopettaa viime vuoden loppupuolella. Kohta perheeseen on kuitenkin tulossa uusi beagle, ja näin cockerspanieli Pihla saa taas kaverin. Pellikka purkaa murheitaan puhumalla läheisten ja ystävien kanssa. Apua tuo myös luonto. – Murheet eivät häviä metsässä, mutta ne pienenevät. Ikävät ajatuskierteet hellittävät. Ajattelusta tulee jotenkin positiivisempaa ja kirkkaampaa. Olo ei ole enää niin raskas, ja mielentila on virkeämpi. Kuulaansininen pakkastaivas kaartuu valkean Saimaan yllä. Lumikiteet kimmeltävät. Hiljaisuuden rikkoo vain tuulen humina. Pekka Simola potkii lunta pois jäältä ja alkaa kairata. Reikä syntyy helposti 20 senttiä paksuun teräsjäähän. Simola istahtaa pilkkirepun päälle, laskee pilkin pohjaan ja kelaa siimaa hieman ylöspäin. Sitten hän vain on. Simola tyrmää ajatuksen, että oleminen olisi tylsää. – Saalis ei ole tärkeintä vaan se, että pääsee luontoon. Pilkkiessä ei tarvitse miettiä mitään, vaan voi vain nauttia omasta rauhasta. Ja pääsehän tässä kuntoilemaankin. Helposti tulee käveltyä viisi, kuusi kilometriä. Puolitoista vuotta sitten Simola osti vaimonsa kanssa pienen mökin Saimaan rannalta. Mökille on vain 12 kilometriä heidän Kun Enni Pellikka kävelee lumikengillä, koirat juoksevat vapaana. Reijo Hätinen löytää pyöräillessään vastauksen moneen pulmaan. Mökki Saimaan rannalla on Pekka Simolan latauspaikka. elina Salminen enni Pellikka Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 18.2.2021 10.12.22 18.2.2021 10.12.22
PaPeriliit to?02 / 2021?21 kotoaan Joutsenosta. Tänne ehtii lataamaan akkuja ja nauttimaan luonnon rauhasta vaikka työvuorojen välillä. Tänäänkin hän sytytti tulet takkaan, keitti kahvit ja lähti sitten jäälle. Pilkkiminen, kalastus ja hirvenmetsästys ovat Simolalle keinoja pitää yllä hyvinvointiaan. Luonto huuhtoo huolet ja murheet pois. 55-VuOTias Simola on ollut paperitehtaalla töissä liki 40 vuotta. Viimeiset 33 vuotta hän on työskennellyt UPM:n Kaukaan tehtaalla. Työssäjaksaminen huolettaa Simolaa työja ikävuosien karttuessa, mutta myös siksi, että työhyvinvointi jää työpaikalla usein vain juhlapuheisiin. Käytännössä toimitaan toisin. Eikä paikallinen sopiminen edistä hänen mukaansa asiaa yhtään. – Yksi hyvä esimerkki on se, että meille tuli rajoituksia siihen, milloin palvelusvuosivapaita voi pitää. Nämä ovat tehdaskohtaisia, sillä tiedän, että vaikkapa UPM:n Rauman tehtaalla ei ole tällaisia rajoituksia. Simolaa kismittää myös se, miten kikyä tehtaalla toteutettiin. Tehtaanjohto veti alussa tosi tiukkaa linjaa, mutta antoi kyllä myöhemmin vähän periksi. – Ja 12-tuntisesta työvuorokierrosta ei haluta edes keskustella – saati, että sitä kokeiltaisiin. Lyhyen kierron Simola on kokenut hyvin raskaaksi, sillä vapaita kertyy vähän. Aiemmin, kun tehtaalla tehtiin pitkää kiertoa, Simola kävi kahdesti vuodessa Lapissa kalastusreissuilla rentoutumassa. Nyt sellaiseen ei ole enää mahdollisuuksia. Viime vuonna Paperiliitto kysyi jäsenistöltään yhteiskuntaan tai työelämään liittyvistä huolenaiheista. Nuorten syrjäytyminen sekä työttömyys nousivat huolenaiheista kärkeen. Oma työtilanne ei Simolaa huoleta. – Kun Kaukaalla vuonna 2015 suljettiin paperikone kakkonen, tuli mietittyä, että kuinkahan tässä käy. Nykyään en sellaisia murehdi. Ajattelen vain, että jos tämä loppuu, niin voi voi. Nuorten työtilanne Simolaa kuitenkin pohdituttaa. – Se näkyy meilläkin. Aika vähän otetaan nuoria enää töihin. Simolalla on 10-vuotias tytär. Hänen pärjäämisestään Simola ei ole huolissaan. – Hän on hurjan sosiaalinen ja innokas kokeilemaan monenlaisia harrastuksia. Tuli luvattua tytölle koirakin, kun hän täyttää 12 vuotta. Siitä voisi kouluttaa metsäkoiran, sillä tyttö käy mielellään kanssani hirvimetsällä. ? »Ikävät ajatuskierteet hellittävät. Olo ei ole enää niin raskas, ja mielentila on virkeämpi.» Työssäjaksaminen huolettaa Pekka Simolaa. Luonnon rauha lisää hänen hyvinvointiaan. Paperi_18-21.indd 21 Paperi_18-21.indd 21 18.2.2021 10.12.22 18.2.2021 10.12.22
22?PaPeriliit to?02 / 2021 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Tulin tehtaalle, kun se aloitti toimin tansa vuonna 1995. Olin ollut Uudenkau pungin autotehtaalla automaatioasenta jana, mutta kiinnostuin mahdollisuudesta päästä tutustumaan aivan uuteen tek niikkaan. Täällä on ollut käytössä alusta lähtien ajatus moniosaamisesta. Olin jo valmiiksi sähköautomaatioasentaja ja jatkoin sitä, vaikka tulinkin tekemään prosessinhoitajan hommia. Niin sanottu kotipaikkani on voi malaitos, mutta teen tuurauksia myös massatehtaalla ja kuorimossa, lähinnä kenttähommia. Voimalaitoksella meillä on kolme eri osastoa: soodakattila, kausti sointi ja haihduttamo. Työ on käynnissä pitoa ja toimenkuva on laaja: säädetään prosessia ja haetaan siitä näytteitä. Soodakattilalla on tuhansia säätöpiirejä. Siinä se hienous onkin: on todella paljon fundeerattavaa ja säädettävää. Joskus on naureskeltu, että jos lääkäriksi voi opiskella kuudessa vuodessa, niin voi malaitoksen osaamiseen menee ainakin se aika. Lisäksi on tiettyjä rutiinihommia, kuten esimerkiksi soodakattilalla sula kourujen puhtaanapito, lipeäruiskuista huolehtiminen ja kemikaalien valmistus. Meillä ei ole iltaisin, öisin eikä viikon loppuisin kunnossapitoa, joten taitojen ja resurssien puitteissa teen kunnossapito hommia. Massatehtaalla ja puunkäsitte lyssä teen kenttähommia: haen näytteitä, hoidan tukoksia ja häiriöitä. Työ eri osas toilla on aivan erilaista. Ainut yhtäläisyys on sama automaatiojärjestelmä. Soodakattila on haasteellisin ja kiinnos tavin osasto. Sinne uusittiin juuri automaa tiojärjestelmä. Olin mukana tekemässä uusia toiminnan kuvauksia. Se oli monen kuukauden rypistys: Istuttiin neuvottelu huoneessa ja kirjoitettiin ylös toiminnan kuvaukset ja joka laitteen säätöpiirit. Tuli soodakattilan automaatiopuoli aika tutuksi. Mutta silti se osaa yllättää ja aiheuttaa har maita hiuksia; häiriöitä tulee kuitenkin. Soodakattilalla on suurin vastuu ja vaatimus. Sen höyryverkko on yhteinen UPM:n paperitehtaan kanssa. Siinä voi tulla vaaratilanteita, koska isossa sooda kattilassa lämpö ja paine ovat korkeita. Kun höyryä tehdään, kattilalla on valtava voima. Siinä tehdään myös sähköä, jopa myytäväksi asti. Jos kattila tulee alas, koko tehtaan prosessit seisahtuvat. Se on kallista, ja aiheuttaa paljon ylimääräistä työtä joka osastolle. Ongelmatilanteissa sen kuuluukin tulla alas, eikä operaattorit pysty sitä estämään. Turvalukitusjärjes telmä toimii, ja automaatio ajaa soodakat tilan turvalliseen tilaan. TekeMinen perustuu ryhmätyöskentelyyn. Voimalaitoksella meillä on normimiehitys neljä työntekijää, eikä siinä ole yhtään ylimääräistä. Jokaisella on yksi voimalai toksen osasto ja yksi on kentällä. Yhteis työssä tärkeintä on toisen auttaminen, niin fyysisesti kuin henkisesti. Kun on paljon muistettavaa, niin väkisinkin jotain voi unohtua. Toinen voi silloin vinkata, että pistä tuo päälle tai sammuta tuo. Vaikka olemme melkein kaikki tulleet taloon vuonna 1995, meillä on sellainen kulttuuri, että neuvoa ja auttaa saa. Se on hienoa. Yhteistyö pelaa, kun on hyvä ilmapiiri, vähän hurttia huumoria ja avoimuutta. Ei pihdata tietoa ja jaetaan osaaminen. Meille kaikille tulee valtavasti työtä, jos prosessi ei ole balanssissa. Ongelma tilanteet ovat hyvin raskaita: putkistoja pitää tyhjentää ja huuhdella, säiliöitä tyhjentää ja jos jotakin. Yhteistyö on keino välttää näitä tilanteita, se on kaiken a ja o. Kun tulee uusi kaveri, me kaikki osallis tumme perehdyttämiseen. Sen kyllä aistii, kun ollaan pienellä porukalla illat, yöt ja viikonloput: uudetkin huomaavat, mikä meillä on homman nimi, yhdessä tehdään. TieTysTi työ on työtä, ja rahan takia sitä tehdään, mutta oma työni on monipuo lista ja tykkään siitä. Olen pystynyt säilyt tämään ja jopa kehittämään sähköauto maatioammattitaitoani ja lisäksi oppinut prosessiosaamisen. Kyllähän me itse osaamme sitä arvostaa ja tiedämme, että aika harva ulkopuolinen osaa aavistaa kaan, miten vaativaa tämä työ on. Laatua tässä työssä on se, että ongelmat on saatu taklattua, eikä tarvitse jättää vuoronvaihdossa toiselle vuorolle tekemätöntä työtä tai aikapommia. Laatua on myös se, että on saatu pidettyä prosessi hyvin ja turvallisesti käynnissä, ja kaikki ovat tulleet terveinä töihin ja sellaisina läh tevät töistä. Silloin on päivä mennyt hyvin, ja voi hyvillä mielin lähteä vapaille.»?• Yhteistyö ja avoimuus auttaa kaikkia TeksTi?Mari Schildt?kuva?Veera Korhonen Moniosaamisen edellytys on muiden auttamiseen perustuva työkulttuuri, sanoo Pasi Saine. »jos lääkäriksi voi opiskella kuudessa vuodessa, niin voimalaitoksen osaamiseen menee ainakin se aika.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 15.2.2021 19.24.35 15.2.2021 19.24.35
PaPeriliit to?02 / 2021?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Pasi Saine on käynnissäpitäjä Metsä Fibren Rauman sellutehtaalla. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 15.2.2021 19.24.36 15.2.2021 19.24.36
24 / 2 / H i o m o : yhteisestä kulttuurirahastosta jaettiin vuodelle ???? apurahat ?? hakijalle. Apurahan sai kolme Paperiliiton jäsentä. Kotkalaisen Juha Rimpeläisen harrastus on tuottanut runsaasti valokuvia valittavaksi omaan näyttelyn. Työssä hän on paperisäkkilinjan pohjakoneella Pyrollsackilla. – Valokuva saa uuden merkityksen, kun se on riittävän iso. Näyttelykelpoisten ja riittävän isojen kuvien tulostaminen ei ole halpa juttu. Näyttely voisi toteutua loppuvuodesta, Rimpeläinen kertoo. Rimpeläinen suoritti ? vuotta sitten ? kuukautta kestäneet valokuvausopinnot Kymenlaakson opistossa. Hän on edelleen kiitollinen siitä, että työpaikalta järjestyi hänelle tuolloin vuorotteluvapaa lyhyellä varoitusajalla. – Intensiivisen koulutusjakson aikana opin lisää ilmaisusta ja kuvankäsittelystä. Nyt on helpompi toteuttaa, mitä haluaa. Teen paljon maisemakuvausta ja etsin erikoisempia ilmiöitä sumusta, vedestä tai kuusta. Ne vaativat ennakkosuunnittelua ja oikeaa ajoitusta. Kai Kalteinen täydentää apurahalla kotistudionsa ohjelmistoja soitinja masterointisoftalla. Hän soittaa itse kitaraa, haitaria ja koskettimia. Musikaalisuus kulkee suvussa, kuten ammattikin: Kalteisen poika on paperintekijä neljännessä polvessa. – Täytän seuraavaksi ?? vuotta ja kun sormet vielä toimivat, ajattelin siirtyä pois työelämästä. Vuoden verran Kalteisen musiikkia on ollut kuultavissa Tahtimusa-YouTube-kanavalla. asuva Kai Kolho käyttää apurahan Nepaliin suuntautuvaan opintomatkaan. SASKin järjestämä solidaarisuusmatka on siirtynyt koronan vuoksi tämän vuoden lopulle. – Minua kiinnostaa nähdä paikan päällä, miten tavalliset ihmiset voivat vaikuttaa toistensa elämään ja olla mukana tässä liikkeessä, jossa halutaan pitää huolta heikommista. Se voi olla rankkakin matka, mutta antaa varmasti perspektiiviä omaankin työhön, Kolho kertoo. Pidemmät haastattelut voit lukea osoitteessa verkkolehti.paperiliitto.? . • Valokuvanäyttely, opintomatka ja musiikin tekeminen onnistuvat SAK:n apurahalla. Apurahasta tukea tekemiseen Juha Rimpeläinen etsii maisemasta erikoisia ilmiöitä. Juha Rimpeläinen etsii maiA p u r a h a SAK:n yhteisestä Kulttuurirahastosta voi hakea apurahaa aina edellisen vuoden elokuussa Kansan Sivistysrahaston eli KSR:n nettisivujen kautta. KSR tukee yhteiskunnallisesti suuntautunutta kulttuurija sivistystyötä, tutkimusta, opiskelua ja valistustoimintaa. Juha Rimpeläinen Kai Kalteinen Kai Kolho Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 17.2.2021 17.03.04 17.2.2021 17.03.04
/ 25 2 / H i o m o Paperiliitto omistaa Holiday Clubin lomaosakkeita Katinkullassa, Saariselällä, Saimaalla, Punkaharjulla ja Tampereella. Viikkojen ??–??/???? varaukset alkavat perjantaina ??.?. klo ??. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub. ? /yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla paperiliittoloma. Ensimmäisellä käyttökerralla sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi. Käyttäjätunnuksesi on oma jäsennumerosi. Hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Varattavat viikot löytyvät kohdasta Vapaat viikot. HUOM! Huoneiston avain luovutetaan ainoastaan varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassa oleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.? /yrityspalvelu, yrityspalvelu@holidayclub.? tai puh. ???? ??? ??? (ma–pe ?–??). Lomalle äkkilähdöillä Äkkilähdöt myydään ??? euron alennuksella. Äkkilähdöt tulevat myyntiin kaksi viikkoa ennen loman alkua. Äkkilähdöt varataan puhelimitse Holiday Club Yrityspalvelu, puh. ???? ??? ???, ma–pe klo ?–??. Alennusta myös lomahuoneistoista ja kylpylähotelleista Paperiliiton jäsenet saavat Holiday Clubin omien lomahuoneistojen normaalihinnoista ?? % alennuksen. Minimivaraus ? vrk. Loma-asuntojen varaukset puhelimitse Holiday Clubin asiakaspalvelusta puh. ???? ??? ??? (ma–pe ?–??, la ??–??). Mainitse soittaessa olevasi Paperiliiton jäsen ja haluavasi tiedustella majoitusta liiton jäsenille kuuluvalla ??% alennuksella. Paperiliiton jäsenet ovat lisäksi oikeutettuja ?? % alennukseen Holiday Clubin kylpylähotellien hotellisekä Villas-asuntojen majoituksista. Minimivaraus hotellissa ? vrk, huoneistoissa ? vrk. Hotellija Villas-asuntojen varaukset verkkokaupasta www.holidayclub.? kampanjakoodilla: paperiliitto?. • Paperiliitto luopuu Holiday Clubin lomaviikkojen arvonta -menettelystä. Nyt varattavissa olevat lomajaksot myydään varausjärjestyksessä. Nopeimmat vievät parhaat viikot! Varaa edullinen loma kotimaahan »Käytä jäsenetujasi, majoitu edullisesti.» Lehden takakannesta näet lomaviikkojen ??-?? hinnat ja tarkemmat ajankohdat. Lomat myydään varausjärjestyksessä. Valokuvanäyttely, opintomatka ja musiikin tekeminen onnistuvat SAK:n apurahalla. Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 17.2.2021 17.03.05 17.2.2021 17.03.05
26?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Liikkuvuusavustus VÄLIAIKAINEN LAKIMUUTOS Liikkuvuusavustusta koskevat muutokset ovat voimassa 31.3.2021 asti. Ministeriön antamien tietojen mukaan lakimuutokset saisivat jatkoa kesäkuun loppuun asti. Liikkuvuusavustusta voi saada kokoaikatyöhön kahden tunnin edestakaisen työmatkan perusteella, jos työsuhde on alkanut ajalla 12.6.2020 – 30.6.2021. Tavallisesti edellytys on kolme tuntia. Liikkuvuusavustus korvaa työmatkaja muuttokuluja, silloin kun vastaanotat työttömänä työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikastasi. Voit saada liikkuvuusavustusta jo ennen varsinaisen työn alkua, jos aloitat vähintään kaksi kuukautta kestävään työsuhteeseen liittyvän koulutuksen. AVUSTUKSEN MAKSAMINEN EDELLYTTÄÄ, ETTÄ • edestakainen työmatka tai koulutukseen liittyvä matka on työn tai koulutuksen alkaessa kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä ja osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä. • sinulla on oikeus työttömyysetuuteen juuri ennen työn tai koulutuksen aloittamista. • työ kestää vähintään kaksi kuukautta Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan (33,78 e) suuruinen ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Avustukseen voi saada lisäksi lapsikorotuksen. Liikkuvuusavustus maksetaan korotettuna (4,80 e), jos työpaikka tai koulutuksen järjestämispaikka sijaitsee yli 200 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta tai muuttoa edeltävästä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen maksamisen kesto riippuu työn kestosta: Työn kesto vähintään Avustuksen kesto 2 kk 1 kk 3 kk 1,5 kk 4 kk 2 kk Liikkuvuusavustusta haetaan työttömyyskassasta. Hakemuslomakkeen saa www.tyj.fi > lomakkeet YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Ma–to klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Jäsenten yhteydenotot: eAsiointi > viestit. Viranomaislinja: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki osoitteessa: www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. LIIKKUVUUSAVUSTUS • Jos työmatka päivässä yhteensä yli 3 tuntia, osa-aikatyössä 2 tuntia (koronapoikkeus: kokoaikatyössä 2 tuntia) tai jos muuttaa työn takia toiselle paikkakunnalle • Peruspäivärahan suuruinen, noin 700 euroa kuukaudessa – maksetaan työsuhteen kestosta riippuen enintään kahden kuukauden ajan • Lisäksi maksetaan lapsikorotus • Jos työpaikka sijaitsee yli 200 km:n päässä asuinpaikasta tai muuttoa edeltävästä asuinpaikasta, korotetaan avustusta noin 100 e/kk • Työsuhteen keston oltava vähintään 2 kk • Ansiopäivärahan saajalle liikkuvuusavustuksen myöntää työttömyyskassa (peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea saavalle Kela) HUOM! Liikkuvuusavustuksen hakuaika on 3 kuukautta, sama kuin ansiopäivärahassa. TYÖTTÖMYYSKASSAN HAKEMUKSET Työttömyyskassaan saapuneet kaikkien etuuksien hakemukset kalenterikuukausittain 2018–2020 3000 2500 2000 1500 1000 500 2018 2019 2020 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 17.2.2021 19.46.14 17.2.2021 19.46.14
PaPeriliit to?02 / 2021?27 1 / h i o m o A r j e s s a a j a n k y s y m y s Iltaselle, 28, tuli juuri täyteen kolme vuotta Corensolla Porissa. Vakituisen työn saaminen kartonkitehtaalta tuntui harvinaisen hyvältä. Kyseessä oli kolmas kerta, kun hän haki Corensolle. – Jo lapsuudesta muistan naapurin, joka oli töissä kartonkitehtaalla. Työssä minua houkuttelivat liiton hyvät edut, palkka ja vuorotyö. Tykkään vuorotyöstä, koska arjesta ei tule niin rutiininomaista ja päiviin jää aikaa tehdä omia juttuja. Iltanen asuu maaseudulla vaimonsa ja 1 vuoden ja 8 kuukauden ikäisen lapsensa kanssa. Pihapiiriin kuuluvat ratsastuskenttä ja hevostalli, jossa asustavat hevonen ja poni. Iltanen on aina ollut kova tekemään töitä. Ensin hänet imaisi mukaan rakentaminen. Hän teki rakennushommia yhdessä isänsä kanssa. lltanen opiskeli myös rakennusalan tutkinnon. Hän halusi kuitenkin kokeilla jotain muuta, opiskeli vahtikonemestariksi ja lähti merille. – Se ei lopulta oikein toiminut. Olin poissa Suomesta useita kuukausia putkeen, ja vaimo jäi yksin. Niinpä lltanen palasi maakravuksi ja meni töihin muovitehtaalle. Kun Corensolla avautui operaattorin paikka yhden työntekijän lähdettyä lentokoneasentajaksi, oli Iltasen tilaisuus tullut. Iltasesta tehdas sai osasto 10 puheenjohtajan ja työsuojeluvaltuutetun Raimo Järvenpään sanojen mukaan innokkaan monitaiturin. Paperiliitto saa kiitosta Iltaselta, joka on aiemmin kuulunut Rakennusliittoon ja Teollisuusalojen ammattiliittoon. – Homma toimii todella hyvin. Asioihin paneudutaan ja niistä otetaan selvää. Nyt tosin mietityttää se, heikentävätkö tehdaskohtaiset työehtosopimukset etuja. Ammattiosaston toimintaan hän ei ole vielä osallistunut, sillä hektinen työ ja kotihommat vievät kaiken ajan. Hän voisi harkita osaston reissulle lähtemistä, jos mukaan lähtisi joku tuttu työkaveri. – Nuori tai vanhempi, sillä ei väliä. Vaikka työntekijöiden keski-ikä on 55:n kieppeillä, niin porukka on tosi nuorekasta. Meillä on hyvä yhteishenki. Hyvästä yhteishengestä kertoo muun muassa se, että työntekijät ja vuoromestaritkin kokoontuvat säännöllisesti pelaamaan lätkää. Kentällä ei tehdä kartonkia vaan maaleja. ?•?tiiNa SUoMalaiNeN Jan-Eerik Iltanen palasi maakravuksi ja pääsi unelmiensa työpaikkaan Corensolla työskentelevä Jan-Eerik Iltanen on hankkinut työkokemusta sekä rakennuksilta, meriltä että muovitehtaalta. Kesätyö alkaa – mitä teen? kesätyöt paperiteollisuudessa. Olen ollut aiemminkin. Mitä teen? – Työntekijän on aina työsuhteen alkaessa täytettävä jäsenmaksun perintäsopimus. Tällöin jäsenmaksu peritään suoraan palkastasi. Jos et vielä ole jäsen, liityt samalla perintäsopimuksella myös ammattiosaston jäseneksi ja Paperityöväen työttömyyskassan jäseneksi. Perintäsopimus on lomake, jonka täytät luottamusmiehen tai ammattiosaston toimihenkilön kanssa. Lomakkeen saat ammattiosastosta tai sen voi tulostaa liiton nettisivuilta. Myöhemmin tänä keväänä liittymisen ja perintäsopimuksen voi tehdä kokonaan sähköisesti. Jos olet ollut oppilasjäsenenä, sinun tulee työsuhteen alkaessa täyttää jäsenmaksun perintäsopimus. Samalla liityt varsinaiseksi jäseneksi. Jossain työpaikoilla perintäsopimusta ei voi tehdä. Jäsen voi silloin maksaa jäsenmaksun itse. Jäsenmaksun maksutiedot saat eAsioinnista tai liiton jäsenrekisteristä. Paperiliiton sähköiseen jäsenpalveluun eAsiointiin voit kirjautua osoitteessa paperiliitto.? . Kun kesätyösuhteesi päättyy, ilmoita asiasta jäsenrekisteriin. Kätevimmin teet sen eAsioinnissa. Liiton kaikki jäsenpalvelut ja jäsenille tarjottavat edut ovat heti jäsenen käytettävissä. Markku Lihavainen työehtosihteeri Lähetä palstalle oma kysymyksesi osoitteella tiedotus@ paperiliitto.? . Palstalla vastataan ajankohtaisiin Paperiliittoa koskeviin kysymyksiin. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 17.2.2021 19.46.14 17.2.2021 19.46.14
28?PaPeriliit to?02 / 2021 2 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a A R V U J K L V C F L R W O Y U U U L F V L V O Y J G D O O E B V S S V Y L F L A Q D K C A P V W T K O V E W V G Q C H L M H I J I C K S K A A Y C D I K A F S P J B C D S I T I G W Y K T E C E P A S C A L E K J N E N L P G C E S R B H U L E Y M S Q A Y M N C I R M F J F V Y K Q U B A S H P C M C B L O B O C L U F O R T R A N C N O H T Y P R J Y G P P L R G A R T L N P U E D H G Y N E M C G M I Q S S A P T U L W Y K Y D C N B F J E T J U U U L Q ADA ASSEMBLY BASH BASIC COBOL FORTRAN GO GROOVY HASKELL JAVA JAVASCRIPT JULIA KOTLIN LUA MATLAB PASCAL PERL PHP PYTHON RUBY RUST SCALE SCRATCH SQL SWIFT Ohjelmointikieliä (c ) A rt o In ka la w w w .a is u d ok u .c om Vastaus: 10 = 6 = 13 = 1 2 + 3 3 2 2 + 2 3 = 2 = 3 = 5 = ? Vastaus: 5 : : = 5:2:-1 ? x Vastaus: 5 : : = 5:2:-1 ? x Vastaus: 5 : : = 5:2:-1 ? x s a n a h a k u p u l m a t VAAKA. Laske montako koeputkea tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? YHTÄLÖ. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 1. Millä tavalla Paavo Nurmi toisinaan kommunikoi puolisonsa Sylvin kanssa? A) Nurmi numeroi tärkeimmät asiansa (esim. minulla on nälkä = 7) ja murahteli sitten numeroita. B) Nurmi ei sanonut mitään mutta nosti oikeaa kättä, jos Sylvi arvasi hänen mielipiteensä oikein. C) Nurmi näytti Sylville pelikortteja, jotka kuvasivat hänen mielialojaan. Pataässä oli ”Ei”, ruutuässä ”Kyllä”. D) Nurmi pysyi huoneessaan ja työnsi oven ali paperilappuja, joihin oli kirjoittanut asiansa. p a k k o t i e t ä ä Kuvasiko Paavo Nurmi mielialojaan vaimolleen pelikorteilla? Oliko keittiössä sarvikuono? 2. Mitä brittiläinen kotirouva Caroline Owen löysi kerran kotinsa eteisestä Lontoossa 1800-luvun puolivälissä A) Hysteerisesti hihittävän kuningatar Viktorian. B) 22 puolalaista kreiviä. C) Kuolleen sarvikuonon. D) Juopuneen oululaisen tervakauppiaan. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä on USA:n presidentti Joe Bidenin puolison nimi? 2. Missä kaupungissa vietetään Meripäiviä? 3. Mistä kertoo uusi kotimainen dokumenttielokuva Näkymättömät? 4. Kuka valittiin TUL:n vuoden urheilijaksi 2020? 5. Mitä tarkoittaa friteeraus? 6. Mikä on hybridi? 7. Onko Suomessa 4,3 miljoonaa vai 2,3 miljoonaa autoa? 8. Kuka laulaa levyllä iskelmän Ajan päivin ajan öin? 9. Mitkä olivat Ranskan vallankumouksen kolme avainsanaa? 10. Minkä konsernin kartonkitehdas sauhuaa Rautjärven Simpeleellä? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.? /pulmat Vastaus: 10 = 6 = 13 = 1 2 + 3 3 2 2 + 2 3 = 2 = 3 = 5 = ? Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 17.2.2021 13.28.53 17.2.2021 13.28.53
PaPeriliit to?02 / 2021?29 2 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 10.3. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 2”. Ristikon 1 palkinnon sai Kati Vekkeli, Valkeala. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 17.2.2021 13.28.54 17.2.2021 13.28.54
30?PaPeriliit to?02 / 2021 2 / t a u k o t i l a perJAntAin iltavuoro UPM:n Tervasaaren tehtaalla Valkeakoskella alkoi tuotannon asentajilla Jyrki Hietasella ja Tero Innalalla hälytyksellä paperivarastoon. – Vaunun kate ei mennyt kiinni, ja meidän piti sitä kolistella. Yksi pyörä oli pudonnut kiskoilta. Saatiin se punnerrettua takaisin, Hietanen juttelee. Jos tuotannossa on vajausta, asentajat hälytetään paikkaamaan. Penkkihommiakin on tänään tiedossa, mutta nyt on tauon aika. Neljä miestä alkavat viritellä kahvinkeittoa. – Meidän automaatiomiehet tulivat juuri vitoselta. Ei me pullaa syödä. Me olemme kaikki sellaisia terveysintoilijoita, Hietanen naureskelee. Hietasella on mittarissa yli 40 vuotta tehtaassa. Innala laskee, että hänellä tulee keväällä täyteen 35 vuotta, kun tehtaan ammattikoulukin lasketaan mukaan. Hän tuli tehtaalle 15-vuotiaana, heti peruskoulun jälkeen. Nyt kun sen ikäisiä katselee, niin paljon vanhemmatkin ovat aika lapsosia, hän tuumii. Työparina Innala ja Hietanen ovat työskennelleet vuodesta 2004 saakka. – Hommat sujuvat hyvin, kun tunnemme hyvin toisemme ja toistemme työtavat. Ollaan kuin vanha aviopari, hyvässä mielessä! Hietanen nauraa. Hietanen jatkaa, että Innala on järkevä ja laskelmoiva asentaja. Olen tosi tyytyväinen, että minulla on tuollainen kaveri tässä rinnalla. Innala jatkaa, että Hietasen kanssa on hyvä olla, koska paljon ei sellaisia asioita tule tehtaalla eteen, jotka olisivat Hietaselle vieraita. – Ikänsä on täällä ollut ja tietää asiat. On hyvä työpari muutenkin, hän kuvailee. kun ammattiosastosta kyseltiin kiinnostusta avantouintiin osaston järvenrantasaunalla, Innala innostui ensin. Työparin kehuja ei tarvinnut kauaa kuunnella, kun Hietanenkin oli valmis kokeilemaan. Nyt he käyvät saunomassa ja avannossa maanantaisin ja torstaisin. – Aina se tuntuu yhtä kylmältä! Ensin tuntuu tosi jäätävältä, mutta seuraavat kerrat ovat jo ihan ok. Ja kun vielä kierähtää lumihangessa, niin ai että on hieno mennä sen jälkeen saunaan! Lauteilla sitten höpötellään kaikenlaista ja parannetaan maailmaa, Hietanen kertoo. Innala on aktiivinen mailapelien harrastaja ja hän kokee, että paikat voivat joskus olla jäykkinä. Varsinkin silloin tekee hyvää käydä kuumassa ja kylmässä. – Siitä tulee vaan niin hyvä olo. Jos on kolotuksia, niin melkein ne sinne avantoon jäävät, hän sanoo. Sitten onkin hyvä lähteä taas töihin.? • Mari SCHilDt Jyrki Hietasen ja Tero Innalan ei juuri tarvitse työparia neuvoa. Kaverit töissä ja avannossa »Sinne ne kolotukset jäävät.» tUoMo SaloNeN t y ö p a r i Tero Innala ja Jyrki Hietanen tuntevat kohta toistensa ajatuksetkin. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 15.2.2021 19.26.18 15.2.2021 19.26.18
PaPeriliit to?02 / 2021?31 2 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Pieni hiihtäjä pihalla AsuinpAikkA?Joutseno syntynyt 26.2.1978 Äänekoskella perhe avomies ja 3,5-vuotias tytär työ käynnissäpito-operaattori, Metsä Board Joutsenon BCTMP-tehdas terveiset työkavereille, ne on niin hyvät syntymäpäivänään vie omalle vuorolle pullat Pia Petman piA Petman palasi kolme vuotta kestäneeltä hoitovapaalta töihin viime elokuussa ja tytär aloitti päiväkodissa. – Aika kivuttomasti sujui paluu töihin pitkän tauon jälkeen. Minua ei lopulta paljonkaan tarvinnut muistututtaa, miten työt on hoidettava. Marraskuussa tuli 20 vuotta kun aloitin tehtaalla. Kovin paljon muualle kodista ei sitten lähdetäkään kuin töihin ja päiväkotiin. Kunnon talvi on tuonut iloa koronan rajoittamaan arkeen. – Tytär on opetellut hiihtämään. Luistelemista ei vielä ole kokeiltu. Hän on sen luonteinen, että luulee osaavansa kaikkea, mitä vaan lähtee kokeilemaan. Yllättävän hyvin hiihto on sujunut pihalle tehdyllä pienellä ladulla. – En ole mikään talvi-ihminen, mutta on kiva, että on ollut kunnon pakkasia ja lumi saa kaiken näyttämään niin puhtaalta. • G oa on monille suomalaisille tuttu paikka – ainakin palmupuiden, auringonsäteiden ja hiekkarantojen värittämissä mielikuvissa. Piskuinen osavaltio elää kiireisintä aikaa kuivana ja verraten leutona talvikautena syyskuusta huhtikuuhun. Silloin sadattuhannet työläiset saapuvat osavaltioon tilapäistöihin. Etenkin turismi ja rakennussektori vetävät, mutta myös maatalous ja teollisuus houkuttelevat kesäajan monsuunikauden ulkopuolella, sillä Goa on kaivosalan ja maataloustuotteiden viejä. Rankkasateiden aikaan kaikkia infrahankkeita ei edes käytännössä pystytä viemään loppuun. Goalla kausityöläisiä arvostetaan eri tavalla kuin muualla Intiassa. Heidän uskotaan painavan töitä kovemmin kuin paikallisten, sillä monien mielestä paikallinen työntekijä on liian omanarvontuntoinen painamaan vaikkapa vuorotöitä tai tekemään ylitöitä. Vaikka lomailijoille Goa näyttäytyykin leppoisana paratiisina, jossa herkullinen kookos putoaa suoraan puusta käteen, on muualta tulleen työmiehen elämä kaikkea muuta kuin helppoa. Rakennustöitä paiskitaan yli kolmenkymmenen asteen lämmössä, tehtaat puskevat tuotantolinjoilla tavaraa ja turisteja pitää palvella kellon ympäri. toki työlakeja on olemassa mutta niitä rikotaan tiuhaan tahtiin tai niitä muutetaan jatkuvasti ilman seikkaperäistä selvitystä. Työnantajat tietävät, että työläiset ovat tulleet Goalle pelkästään tekemään töitä ja säästääkseen rahaa perheen elättämiseen. Tulijoista tuskin kukaan nostaa meteliä muutaman palkattoman työpäivän takia. Koronan tuoma epävarmuus on puskenut elon entistä ahtaammalle, sillä isot rakennusja tehdasinvestoinnit ovat hidastuneet tai kokonaan jäissä. Goan suurin tulonlähde ovat ulkomaiset turistit, joita ei rannoilla ole näkynyt sitten viime kevään. Intia on kieltänyt turistien pääsyn maahan lopettamalla viisumien myöntämisen. Paikalliset katsovat nyt eteenpäin eli ensi kauteen. Kausityöläisten mielipiteitä ei ole kyselty. He odottavat kaukana kodeissaan käännettä parempaan. • »Intia on kieltänyt turistit, mutta Goan rantaparatiisi elää paremman toivossa.» Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 15.2.2021 19.26.18 15.2.2021 19.26.18
PaPeriliit to?02 / 2021?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä K un mää tulen töistä kotia, on ruoka valmiina. Villellä on kotitoimisto, se ehtii hyvin tehdä sen, ja haluaa. Tänään söin perunoita ja lihakastiketta. Me käydään kaupassa vaan kerran viikossa ja tehdään ruokalista etukäteen. Yhteinen ruokailu on päivän tärkein hetki. Peppi, Nelli ja Fanni on urheilevia nuoria, ei niille riitä pari leipää koulun jälkeen. Joka ilta on monet treenit, mutta kaikki käy yksiin, kun on suunniteltu. Mää pelaan salibandyä, tytöt koripalloa ja jalkapalloa, arki rullaa. Harjoiteltu on tätä taitoa jo lapsesta asti: meitä oli yhdeksän sisarusta, minä vanhin tyttö. Jouduin aika paljon tekemään hommia. Mutta en koe, että se olis ollut taakkana elämässä, että hommat tapahtuu. Aloin heilastella Villen kanssa rippikouluiässä. Lukion jälkeen mentiin naimisiin ja saatiin ensin yksi lapsi, ostettiin rintamamiestalo, saatiin toinen lapsi, valmistuin laborantiksi, mut juuri ennen kun kolmas lapsi syntyi, katkesi vauhti. Appiukko kuoli, ja mulla meni kuolema ja syntymä sekaisin. Sairastuin synnytyksen jälkeiseen masennukseen, terve ihminen. Hain ja sain ammattiapua. Luin paljon. Opin ajattelemaan eri tavalla. Nykyään ei ole enää koko ajan kuppi nurin pikkuasioista. Mietin vaan, että voinko tehdä jotakin, ja jos en voi, jätän siihen. Usein se ongelma on vaan tunne – vain yksi juttu elämässä, jonka kanssa voi elää. Vaikka nyt korona. Jäädäänkin kotiin iltaisin. Ei treenejä?! Ollaan hämillään, että mikäs tää juttu on, tytöt menee ovista ja ikkunoista...mutta sitten, kun siihen tottuu, alkaakin tuntua hyvältä. Koiran lenkityksestä tulee pitempi juttu. Käydään kansallispuistoissa, sienestetään. Löydetään itsemme metsästä. Tää on kakspiippuinen juttu. Siis totta kai me haluttais normaali elämä takasin, kaikki harrastukset ja matkustelut, mut entäs sitten, kun tää poikkeustila on ohi? Tytöt ainakin tulee kaipaamaan pitkiä viikonloppuja ilman pelireissuja, kun laitettiin ruokaa yhdessä, katsottiin jalkapalloa ja istuttiin ulkoporeammeessa ilman mitään kiirettä mihinkään. Kun just nyt on hyvä. Lämmitetään pihasaunaa. Istutaan siellä lämmössä, puhutaan päivän asiat. Mitä mä voisin muka enemmän haluta? Ja huomenna syödään avokadolohta ja parsaa! ? Eerika Hänninen ei lähde barrikadeille minkään asian puolesta tai sitä vastaan. Tämä, tässä ja nyt riittää teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Mikko Vähäniitty »Usein se ongelma on vaan tunne.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 17.2.2021 12.49.35 17.2.2021 12.49.35
34?PaPeriliit to?02 / 2021 »Usean pitkän istunnon aikana olen vannonut itselleni etten ottaisi enää yhtään tatuointia.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. O mistan useamman tatuoinnin. Otin ensimmäisen tatuointini melko myöhään, vasta kolmikymppisenä. Se oli pieni teksti vasemmassa ranteessa. Mundus vult decipi, joka kääntyy latinasta muotoon Maailma haluaa tulla huijatuksi. Ajattelin, että otan tatuoinnin kohtaan, jonka voin tarvittaessa peittää rannekellolla. Olin kuitenkin tatuoinnistani niin ylpeä, että aloin tuosta lähtien pitää rannekelloa oikeassa ranteessa. Tatuointiharrastus lähti kirjaimellisesti käsistä. Pari vuotta myöhemmin otin käsivarteeni tatuoinnin, josta tuli paljon suurempi kuin alunperin ajattelin. Tatuointitaiteilijan ehdotuksesta kuvaa suurennettiin, jolloin se saatiin anatomisesti paremmin istumaan käsivarteen. Tämän jälkeen tatuointeja alkoi ilmestyä yksi kerrallaan ja miltei huomaamatta molemmat käsivarteni ja rintani olivat pian musteen peitossa. Jännitin ensimmäistä tatuointikertaa, mikä nyt tuntuu lähinnä huvittavalta. Koko prosessiin kului ehkä tunti. Olen sen jälkeen istunut tatuointipenkissä jopa kaksitoista tuntia kerrallaan. Usean pitkän istunnon aikana olen vannonut itselleni etten ottaisi enää yhtään tatuointia, mutta kummasti kivun ja sen aiheuttaman aivokemiallisen ryöpyn unohtaa varsin pian. Alle viisi tuntia tatuoimista kestän hyvin, mutta sen jälkeen alkaa kamppailu oman mielen kanssa. Keskittymiskyky on kateissaan, eikä podcastien, äänikirjojen tai somen selaaminen enää auta. Keskustelu tatuointitaiteilijan kanssa käy tuntien myötä yhä vähäsanaisemmaksi. Olen harjoitellut sietokykyäni meditoimalla tatuointituolissa ja väitän, että kääntämällä havainnoinnin sisäänpäin tuska on siedettävämpää kuin yrittämällä harhauttaa kivun tunnetta. muistan, kun 2000-luvun alussa Ville Valo otti koko käsivarteensa ornamenttia, jota tatuointipiireissä kutsutaan hauskasti black horse-tribaaliksi. Tuolloin iso ja peittävä tatuointi aiheutti toki vahvoja reaktioita boomereissa (nuorison kelkasta pudonneet keski-ikäiset), mutta muistan myös itse kokeneeni kunnioituksen ja hämmennyksen sekaisia tuntemuksia Valon tatuoinnista. Nykyään, kun joka toisella pankkiirilla on hihat tatuoitu, jää järkytyksen aiheeksi lähinnä teinien naamatatuoinnit. Tämäkin trendi alkaa kyllä jo olla valitettavan yleinen, mietin muina boomereina. Ystäväpiirissäni on muutamia hyvin tatuoituja ihmisiä ja kynnys ottaa tatuointi on melko pieni. Muistan erään kerran tatuointiliikkeessä, kun päästä varpaisiin tatuoitu mies kertoi innoissaan pääsevänsä serkkutyttönsä abiristeilylle viralliseksi valvojaksi. Tämän kunniaksi hän tatuoitti nilkkaansa tekstin ”virallinen valvoja”. Omat tatuointini eivät ole kauhean perinteistä kuvakirjastoa, joten aina välillä ihmiset haluavat kuulla tarinoita ja symboliikkaa kuvien taustalla. Totuus on se, ettei valtaosalla tatuoinneista ole mitään hienoa tarinaa, jota voisi avata reality-teeveessä itku silmässä. Jokaisella tatuoinnilla on toki jonkinlainen symboliikka tai tatuointi vähintäänkin kirjoittaa itse oman tarinansa ajan kuluessa. Ainoa varsinainen symbolinen tatuointi sijaitsee pohkeessani. Se on varmasti myös typerin tatuointini. Hävisin vedon, jonka seurauksena sitouduin tatuoimaan kehooni ämpärin. Halusin tehdä tatuoinnista samalla myös hauskan kunnianosoituksen äidilleni. Niinpä pohkeessani on nyt ämpäri, jossa hyasintteja. Äitini lempisarja on Pokka pitää, jonka päähenkilön nimi oli Hyacinth Bucket. Äitini on tatuointieni suurin kriitikko. Hän muistaa aina mainita, että tatuointeja ei ole kuin linnakundeilla ja merimiehillä, ja toki kysyä, olenko miettinyt miltä näytän vanhana tatuointieni kanssa. Tykkään kyllä soudella Vaasan saaristossa ja kävin kerran psykiatrisessa vankimielisairaalassa haastattelemassa psykiatri Hannu Lauermaa, mutta näillä kannuksilla en ole tainnut vielä ansaita oikeutta kantaa kuvia ihossani. Vanhana näytän varmasti huonommalta kuin nyt, oli tatuointeja tai ei. ? »Niinpä pohkeessani on nyt ämpäri, jossa hyasintteja.» 2 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 8.2.2021 13.19.06 8.2.2021 13.19.06
/ 35 2 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 3 Aineistot viimeistään 17.3. Ilmestyy 1.4. Nro 4 Aineistot viimeistään 28.4. Ilmestyy 14.5. Nro 5 Aineistot viimeistään 15.6. Ilmestyy 2.7. Nro 6 Aineistot viimeistään 11.8. Ilmestyy 27.8. Nro 7 Aineistot viimeistään 8.9. Ilmestyy 24.9. Nro 8 Aineistot viimeistään 6.10. Ilmestyy 22.10. Nro 9 Aineistot viimeistään 3.11. Ilmestyy 19.11. Nro 10 Aineistot viimeistään 1.12. Ilmestyy 17.12. Kuntavaaliehdokas Jos olet Paperiliiton jäsen ja olet ehdokkaana seuraavissa kuntavaaleissa, saat ammattiliitoltasi tukea vaalityöhön. Liitto tukee jäsenehdokkaitaan 150 eurolla per henkilö. Kuntavaalien ajankohta on huhtikuun kolmas sunnuntai 18.4.2021. Ehdokkaaksi vuoden 2021 kuntavaaleihin on haettava viimeistään tiistaina 9.3. Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 18.3. Ennakkoäänestys on kotimaassa 7.4.–13.4. ja ulkomailla 7.4–10.4. Ehdokkaiksi hyväksytyt Paperiliiton jäsenet voivat hakea vaalitukea liitoltaan ilmoittamalla nimija yhteystietonsa sähköpostilla osoitteeseen: markku.lihavainen@ paperiliitto.? . Vaalituki on haettava 30.4. mennessä. Paperiliiton keilailumestaruus Eurassa ??.?.–?.?.???? ? sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Viimeinen kilpailuvuoro ?.?.???? klo ??.??. Kilpailu käydään suoraan loppukilpailuna. Sarjat: miehet, naiset ja joukkue (kolme keilaajaa). Joukkueen ei tarvitse heittää samaan aikaan. Tiedustelut ja varaukset: Euran Keilahalli ??? ??? ???? Kilpailun järjestää: Euran Keilailuliitto ry. ja Paperiosasto ? Lisätietoja: www.paperiliitto.? . Kevätkokoukset lähestyvät Paperiliiton ammattiosastot voivat järjestää kevätkokouksen normaalisti turvavälejä noudattaen, jos alueellinen pandemiatilanne sallii. Kevätkokous voidaan järjestää myös etäkokouksena. Väliaikaisen lain mukaan yhdistyksen hallitus voi sallia etäosallistumisen viimeistään 30.6.2021 pidettävässä yhdistyksen kokouksessa, vaikka tällaista järjestelyä ei ole mainittu säännöissä eikä yhdistys ole hyväksynyt tätä varten laissa tarkoitettua äänestysja vaalijärjestystä. Paperiliiton toimitsijat voivat osallistua osastojen kevätkokouksiin ainoastaan etäyhteydellä, sillä heitä koskee toistaiseksi väliaikainen matkustuskielto. Paperiliitto julkaisee aiempaan tapaan kevätkokousilmoitukset Paperiliitto-lehdessä ja nettisivuilla. Ilmoitukset voi lähettää osoitteella tiedotus@paperiliitto.? . Ehdokkaiksi hyväksytyt Paperiliiton jäsenet voivat hakea vaalitukea liitoltaan ilmoittamalla nimija yhteystietonsa sähköpostilla osoitteeseen: markku.lihavainen@ 9.3. Ehdokasasettelu vahvistetaan torstaina 18.3. Ennakkoäänestys on Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 17.2.2021 20.11.43 17.2.2021 20.11.43
Varaa Paperiliiton Holiday Club -loma Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua ja varaa oma lomasi viikoilta 23–52/2021. Viikkojen 23-52/2021 varaukset alkavat perjantaina 19.3.2021 klo 10:00. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Valitse oma viikkosi Holiday Club Katinkulta Golfharju, 1 mh, 2+2, 62 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi, 1 mh, 4+2, 52 m 2 vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi, 2 mh, 6+2, 67 m 2 vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 43,5 m 2 vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 52,5 m 2 vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 vkot 44–46 400 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari, 2 mh, 4+2, 68 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi, 1 mh, 3+2, 40 m 2 vko 52 vkot 41, 44–47 Holiday Club Tampere Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 vkot 48–50 Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju, 1 mh, 2+2, 58 m 2 vkot 44–51 400 €/vko 300 €/vko 350 €/vkonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arkiloma ma–pe (4 vrk) 300 €/vko Lisätietoja varattavista kohteista, varaamisesta ja muista lomaeduista löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Ihan Suomessa. Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 18.2.2021 9.48.51 18.2.2021 9.48.51