02/22 P a p e r i l i i t t o lakko Ratkaisua haetaan sovittelussa. sovittelussa. Porukassa Bändi oli Timo Laaksolle onnenpotku. 70 miljoonaa Jari Hast on mukana investoinnin suunnittelussa. Supervoimaa ystävyydestä Sillä tavalla se maailma pyörii, että yksinelänyttä ei ole, sanoo Santeri Eronen. Siksi ystävyys on hänelle tärkeää. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 18.2.2022 12.50.36 18.2.2022 12.50.36
Hae Paperiliiton Holiday Club -lomaa Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 23–52/2022. Viikkojen 23–52 varaukset alkavat torstaina 24.2.2022 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Holiday Club Katinkulta Golfharju, 1 mh, 2+2, 62 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi, 1 mh, 4+2, 52 m 2 vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi, 2 mh, 6+2, 67 m 2 vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 43,5 m 2 vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 52,5 m 2 vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 vkot 44–46 400 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari, 2 mh, 4+2, 68 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi, 1 mh, 3+2, 40 m 2 vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 vkot 48–50 350 €/vkonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arkiloma ma–pe (4 vrk) Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju, 1 mh, 2+2, 58 m 2 vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto@holidayclub.shop ja salasanalla: lomavaraus yrityspalvelu@holidayclub.fi puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) 0,49 €/min + pvm/mpm Ihan Suomessa. Hae Paperiliiton Holiday Club -lomaa Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 23–52/2022. Viikkojen 23–52 varaukset alkavat torstaina 24.2.2022 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Holiday Club Katinkulta Golfharju, 1 mh, 2+2, 62 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi, 1 mh, 4+2, 52 m 2 vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi, 2 mh, 6+2, 67 m 2 vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 43,5 m 2 vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 52,5 m 2 vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 vkot 44–46 400 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari, 2 mh, 4+2, 68 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi, 1 mh, 3+2, 40 m 2 vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 vkot 48–50 350 €/vkonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arkiloma ma–pe (4 vrk) Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju, 1 mh, 2+2, 58 m 2 vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto@holidayclub.shop ja salasanalla: lomavaraus yrityspalvelu@holidayclub.fi puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) 0,49 €/min + pvm/mpm Ihan Suomessa. Hae Paperiliiton Holiday Club -lomaa Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 23–52/2022. Viikkojen 23–52 varaukset alkavat torstaina 24.2.2022 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Holiday Club Katinkulta Golfharju, 1 mh, 2+2, 62 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi, 1 mh, 4+2, 52 m 2 vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi, 2 mh, 6+2, 67 m 2 vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 43,5 m 2 vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 52,5 m 2 vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 vkot 44–46 400 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari, 2 mh, 4+2, 68 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi, 1 mh, 3+2, 40 m 2 vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 vkot 48–50 350 €/vkonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arkiloma ma–pe (4 vrk) Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju, 1 mh, 2+2, 58 m 2 vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto@holidayclub.shop ja salasanalla: lomavaraus yrityspalvelu@holidayclub.fi puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) 0,49 €/min + pvm/mpm Ihan Suomessa. Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 14.2.2022 12.45.36 14.2.2022 12.45.36
P a p e r i l i i t t o 2 / 2 2 2 2 4 . 2 . 2 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a , puheita ja kokouksia. Lakossa ollaan yhdessä. Painavat hetket on helpompi kestää, kun niitä ei tarvitse kantaa yksin. Kotona tilanne voi olla vaikeampi: huolena ovat kaikki ne maksut ja menot, jotka juoksevat lakonkin aikana. Jos kuvitellaan, että lakkoa ei olisi ja UPM olisi määritellyt työehdot haluamallaan tavalla, silloin työntekijän vasta pitäisikin karsia menojaan. Palkka putoaisi ja vapaa-aika vähenisi. Tätä tavoitetta on vaikea niellä tuottoisalta yhtiöltä, jonka kasvutarinaan on kuulunut myös tehdasyhteisöstä huolehtiminen. Sukupolvien ajan, lähes syntyjään sitoutunut työntekijä joutuu kohtaamaan työnantajan, joka ei näytä haluavan sitoutua enää mihinkään eikä kehenkään. Vastassa tuntuu olevan muuri. UPM:n työntekijät ovat eläneet epävarmuudessa. Kun lakko on ohi, he palaavat jatkamaan siitä, mihin työt vuoden lopulla jäivät. Sopimusta ei tätä kirjoittaessa ole tehty, mutta yksi tulos näkyy jo: Paperiliiton historian pisimmän lakon jälkeen ei ole epäselvää, mitä tarkoittaa työntekijöiden joukkovoima, yhteisön voima. Se on paperiliittolainen voima. #vahvintaonyhteistyö. • Yhteisön voima 64. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Lakkoa ratkaistaan sovittelussa kasvavan paineen alla. 06 Työtuomioistuin: Luottamusmiesten irtisanomiset olivat laittomia. 08 Työvälineiden kunto on myös käyttäjän vastuulla. 09 Mitä pahaa tuloksen tehnyt porukka on tehnyt ansaitakseen tämän? 21 Porukassa: Timo Laakso nauttii yhdessä soittamisesta. 22 Laadusta tinkimättä: Jari Hast on mukana miljoonien investoinneissa. 24 Varaa nyt kesän Holiday Club -lomat. 25 Muovinen jäsenkortti poistui. 26 Ansiopäivärahat ja verokortit ????. 27 Turvallisuus on tärkeää Jussi Rantaselle. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Ihan tavallisena päivänä: Henri Åkerman miettii kasvimaata. 30 Työpari: Avun pyytäminenkin on taito. 31 Maailmalta: Saksassa junarahatkin käytetään autoihin. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Aivot ovat kuin hauki. 16 Sanduddilla asiat pyritään ratkaisemaan järjen kanssa, sanoo Virve Merkkiniemi. Yritys on valmistanut tapetteja jo yli sata vuotta. 18 Matti Siren jäi suosiolla työttömäksi 37 vuoden työuran jälkeen, kun tehdas suljettiin. Työttömyys turvan lisäpäivät ovat auttaneet, mutta nyt systeemi muuttuu. 32 Marko Kokkosella on mainetta isojen ahvenien pyytäjänä. Haaveena on oppia tuntemaan kalat niin hyvin, että voi napata sellaisen paljain käsin. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Hae Paperiliiton Holiday Club -lomaa Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 23–52/2022. Viikkojen 23–52 varaukset alkavat torstaina 24.2.2022 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Holiday Club Katinkulta Golfharju, 1 mh, 2+2, 62 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi, 1 mh, 4+2, 52 m 2 vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi, 2 mh, 6+2, 67 m 2 vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 43,5 m 2 vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 52,5 m 2 vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 vkot 44–46 400 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari, 2 mh, 4+2, 68 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi, 1 mh, 3+2, 40 m 2 vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 vkot 48–50 350 €/vkonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arkiloma ma–pe (4 vrk) Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju, 1 mh, 2+2, 58 m 2 vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto@holidayclub.shop ja salasanalla: lomavaraus yrityspalvelu@holidayclub.fi puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) 0,49 €/min + pvm/mpm Ihan Suomessa. Hae Paperiliiton Holiday Club -lomaa Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 23–52/2022. Viikkojen 23–52 varaukset alkavat torstaina 24.2.2022 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Holiday Club Katinkulta Golfharju, 1 mh, 2+2, 62 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi, 1 mh, 4+2, 52 m 2 vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi, 2 mh, 6+2, 67 m 2 vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 43,5 m 2 vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 52,5 m 2 vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 vkot 44–46 400 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari, 2 mh, 4+2, 68 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi, 1 mh, 3+2, 40 m 2 vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 vkot 48–50 350 €/vkonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arkiloma ma–pe (4 vrk) Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju, 1 mh, 2+2, 58 m 2 vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto@holidayclub.shop ja salasanalla: lomavaraus yrityspalvelu@holidayclub.fi puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) 0,49 €/min + pvm/mpm Ihan Suomessa. Hae Paperiliiton Holiday Club -lomaa Hyödynnä nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja varaa oma lomasi viikoilta 23–52/2022. Viikkojen 23–52 varaukset alkavat torstaina 24.2.2022 klo 10. Lomat varataan suoraan varausjärjestyksessä. Holiday Club Katinkulta Golfharju, 1 mh, 2+2, 62 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–51 375 €/vko Katinkultaniemi, 1 mh, 4+2, 52 m 2 vko 31 450 €/vko vkot 41, 44, 47, 51 350 €/vko Katinkultaniemi, 2 mh, 6+2, 67 m 2 vkot 48–49 400 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 43,5 m 2 vko 26 400 €/vko vkot 38, 40, 43 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 52,5 m 2 vkot 24–25 400 €/vko vkot 37–38, 41, 46–47, 51 300 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 vkot 44–46 400 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari, 2 mh, 4+2, 68 m 2 vkot 23–32, 42–43, 52 475 €/vko vkot 33–41, 44–45, 48–51 375 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi, 1 mh, 3+2, 40 m 2 vko 52 400 €/vko vkot 41, 44–47 300 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 vkot 48–50 350 €/vkonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arkiloma ma–pe (4 vrk) Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju, 1 mh, 2+2, 58 m 2 vkot 44–51 300 €/vko Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto@holidayclub.shop ja salasanalla: lomavaraus yrityspalvelu@holidayclub.fi puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) 0,49 €/min + pvm/mpm Ihan Suomessa. Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 18.2.2022 12.21.34 18.2.2022 12.21.34
2 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?02 / 2022 Sovitteluun osapuolet päätyivät Paperiliiton uuden lakkoilmoituksen ja ensimmäisen neuvotteluyrityksen jälkeen. Paperiliiton hallituksen kolmas lakkoilmoitus pidentää lakkoa 12. maaliskuuta saakka, ellei sopimukseen sitä ennen päästä. Lakon ulkopuolelle on rajattu kuudella toimipaikalla työt, jotka Helsingin käräjäoikeuden tammikuussa antaman päätöksen mukaan voisivat vaarantaa hengen, terveyden tai ympäristön tilan. Paperiliitto sai neuvottelut alkuun lähtemällä liikkeelle sillä, että UPM saattoi antaa esityksensä liiketoimintakohtaisesti. Paperiliitto ei kuitenkaan pitänyt neuvottelujen jatkamista esitysten pohjalta mahdollisena, koska sen omat tavoitteet olivat liian kaukana UPM:n esitysten sisältämistä heikennyksistä työehtoihin. Paperiliiton esitys on samantasoinen kuin paperiteollisuuden jo sovitut yrityskohtaiset sopimukset. Eri liiketoimintojen esitykset ovat keskenään käytännössä samanlaisia palkan ja työajan määrää lukuun ottamatta. Ulkopuoliseen työvoimaan liittyviä määräyksiä ei olisi lainkaan. Pisimpiä työajan lisäyksiä esitetään keskeytymättömään kolmivuorotyöhön. Kaikki lisäykset tarkoittaisivat vähintään yhteensä 160 000 tunnin työajan lisäystä ilman korvausta. Kaikissa esityksissä kausipalkkaja vuorovapaajärjestelmä poistettaisiin ja Esityksistä sovitteluun teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Ulla Nikula Vaikka paineet UPM:n lakon lopettamiseksi alkoivat kasvaa, ratkaisua ei ollut näkyvissä sovittelun ensimmäisellä viikolla. tilalle tulisi tuntipalkka. Esitysten mukaan palkkausjärjestelmät ja palkat olisivat työnantajan yksipuolisesti päätettävissä. Tuntipalkkaan siirtyminen ja siihen esitetyt kompensaatiot eivät takaisi nykyistä ansiotasoa. Ylityömääräykset alennettaisiin työaikalain tasolle. Sovittelu alkoi 14. helmikuuta valtakunnansovittelijan johdolla. Varsinaista neuvottelua ei enää käydä, vaan ratkaisuesityksen tekee viime kädessä valtakunnansovittelija osapuolilta saamiensa täydennettyjen esitysten pohjalta.?• Ajankohtaisesta tilanteesta 18.2. jälkeen voit lukea osoitteessa paperiliitto.fi »liiketoimintojen esitykset ovat keskenään käytännössä samanlaisia palkan ja työajan määrää lukuun ottamatta.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 18.2.2022 13.01.08 18.2.2022 13.01.08
PaPeriliit to?02 / 2022?5 PAinoPAPeRit uhkaavat loppua Euroopassa, koska UPM ei etene neuvotteluissa Paperiliiton kanssa lakon lopettamiseksi ja kieltäytyy neuvottelemasta Ammattiliitto Prolle työehtosopimusta. Lakko maksaa yhtiölle asiantuntija-arvioiden mukaan jopa 20 miljoonaa euroa viikossa ja uhkaa aiheuttaa kriisin toimitusketjuun, toteaa IndustriALL, teollisuusliittojen kattojärjestö. Euroopan painoalan liitto Intergraf ilmoitti vaatineensa UPM:ltä lakon lopettamista, koska useita viikkoja kestäneen lakon takia 40 prosenttia järjestön jäsenten tarvitsemasta paperista jää toimittamatta. Intergraf varoitti myös, että paperin saatavuusongelma voi nopeuttaa entisestään siirtymistä pois painetusta viestinnästä. Intergraf edustaa 20 jäsenjärjestöä 19 maassa. UPM:n asiakkaat ovat vedonneet myös suoraan sekä UPM:ään että Paperiliittoon, jotta lakko päätyisi ja paperitoimitukset saataisiin käyntiin. Este ei ole ylivoimainen UPM on ilmoittanut joillekin asiakkailleen, ettei se ehkä pysty sovittuihin toimituksiin ylivoimaisen esteen, force majeuren, takia ja että tämä on ammattiliittojen syytä. Ratkaisu on kuitenkin UPM:n käsissä, korostaa Paperiliitto ja vaatii yhdessä Ammattiliitto Pron kanssa UPM:n asiakkaita hylkäämään väitteen ylivoimaisesta esteestä: tilanne oli vältettävissä ja johtuu siitä, että yhtiöllä on ideologisia tavoitteita. – Yhtiö yrittää rikkoa vuosikymmeniä jatkunutta työehtosopimusneuvottelukäytäntöä alalla ja yrityksessä kieltäytymällä neuvottelemasta, elleivät sen edellytykset täyty. Näiden edellytysten täyttäminen heikentäisi tulevaisuudessa dramaattisesti työntekijöiden neuvotteluasemaa ja jättäisi työntekijäryhmät ilman edustusta, liitot toteavat vetoomuksessa. Liitot painottavat, että UPM voi lopettaa kriisin pääsemällä sopimukseen, joka on Suomen yleisen työmarkkinapolitiikan mukainen. Myös Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC on lähestynyt UPM:ää ja kehottanut yritystä käymään aidot neuvottelut suomalaisten ammattiliittojen kanssa ja kunnioittamaan työntekijöiden oikeuksia ja ammattiliittojen toimintaa.?•?eeva eloraNta-Jokela Sauli Tiala, Elsakoira ja Thomas Melarti olivat lakkovahteina UPM:n Pietarsaaren tehtaan portilla tammikuussa. ? IndustriALLin juliste kehottaa UPM:ää olemaan repimättä työntekijän oikeuksia. Painetta ja painostusta Kansainvälinen ay-liike ja painoala ovat vedonneet UPM:ään lakon lopettamiseksi. Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 18.2.2022 13.01.10 18.2.2022 13.01.10
2 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?02 / 2022 Stora Enso Oulu Oy irtisanoi syksyllä 2019 kaksi osaston luottamusmiehenä toiminutta työntekijää sen jälkeen, kun yhteistoimintaneuvottelujen jälkeen oli päätetty muuttaa tehtaan tuotantosuunta paperinvalmistuksesta kartongin valmistukseen. Yhtiö katsoi, että luottamusmiesten työ päättyi kokonaan ja että heille ei voitu järjestää enää heidän ammattitaitoaan vastaavaa työtä uudistetulla tehtaalla. Työtuomioistuin oli yksimielisessä tuomiossaan toista mieltä. Työtuomioistuin totesi, ettei asiassa ollut edes väitetty, että luottamusmiehillä ei olisi ollut riittävää ammattitaitoa uusiin tehtäviin tai että he eivät olisi olleet koulutettavissa niihin. Työtuomioistuin kiinnitti huomiota myös siihen, että luottamusmiesten edustamia työntekijöitä oli riidattomasti siirretty uuteen organisaatioon. Näillä perusteilla työtuomioistuin katsoi, että molempien luottamusmiesten irtisanomiset olivat laittomia. aSiaSSa otettiin huomioon luottamusmiesten pitkät työsuhteet sekä yhtiön moitittava menettely. Työtuomioistuin määräsi yhtiön korvaamaan luottamusmiehille heidän työsopimustensa perusteettomasta päättämisestä toiselle noin 124 000 ja toiselle 106 000 euron korvaukset. Lisäksi yhtiö ja Metsäteollisuus ry tuomittiin suorittamaan hyvityssakkoa Paperiliitolle. – Ratkaisu ja sen taustalla olleet tapahtumat osoittavat osaltaan, mikä käytännön merkitys luottamushenkilöiden korostetulla työsuhdeturvalla on luottamustehtävissä toimiville työntekijöille. Samalla tapaus toimii myös valitettavana esimerkkinä suurtenkin yhtiöiden suhtautumisesta luottamushenkilöitä koskeviin määräyksiin, toteaa Paperiliiton lakimies Juha Koivisto. Kun paperintuotanto loppui Stora Ensolla Oulussa, 360 ihmistä sanottiin irti. Yhtiö investoi toisen paperikonelinjan muuntamiseen kartongin valmistukseen. Kartonkitehdas käynnistyi tammikuussa 2021.?•?eeva eloranta-Jokela Stora Enso tuomittiin maksamaan korvauksia kahdelle irtisanotulle luottamus miehelle. Työtuomioistuimen mukaan työsopimukset päätettiin perusteettomasti. Luottamusmiesten irtisanomiset Oulusta olivat laittomia Stora Enso Oulu rikkoi luottamushenkilöiden korostettua työsuhdeturvaa. Samuli SkantSi Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 18.2.2022 10.46.02 18.2.2022 10.46.02
2 / k u o r i m o PaPeriliit to?02 / 2022?7 Luottamusmiesten irtisanomiset Oulusta olivat laittomia aDoBe StoCk »Kun muut metsäyhtiöt tyytyivät laihaan sopuun, valitsi UPM lihavan riidan.» Talouselämä-lehti Paperinjalostukseen neuvottelutulos PaHViNja paperinjalostusalalle saatiin neuvottelutulos 10. helmikuuta. Paperiliiton ja Pahvinja Paperinjalostajat Jalo ry:n hallintojen on vielä hyväksyttävä saatu neuvottelutulos ennen kuin uusi työehtosopimus tulee voimaan. Neuvottelutulos uudeksi työehtosopimukseksi noudattelee niin sanottua yleistä linjaa. Alan työehtosopimus on yleissitova. Paperinjalostuksen toimialalla toimii Suomessa nelisenkymmentä yritystä. Jalostussektori työllistää yli kaksituhatta ihmistä suoraan ja huomattavasti enemmän välilliset vaikutukset huomioiden.?• Talven vaikutuksia kompensoitava merenkululle taLViMErENKULKU aiheuttaa lisäkustannuksia, jotka haittaavat Suomen kilpailukykyä. Elinkeinoelämä ja ammattijärjestöt ovat vedonneet maan hallitukseen ja eduskuntaan sekä Euroopan parlamentin jäseniin, jotta ne tekevät kaikkensa merenkulun talvivaikutuksen kompensoimiseksi sekä kustannusvaikutusten ja epävarmuuksien lieventämiseksi. Järjestöt toteavat, ettei Suomi saa menettää kilpailukykyään muuta Eurooppaa enemmän, vaan on otettava huomioon ilmaston, kansantalouden ja työllisyyden tarpeet. Myös Paperiliitto on mukana 20 eri järjestön allekirjoittamassa vetoomuksessa. Elinkeinoelämä ja ammattijärjestöt tukevat EU:n 55 prosentin päästövähennystavoitetta vuoteen 2030 mennessä ja hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä. Vetoomuksen mukaan esimerkiksi alusten jäissä kulun ja jäävahvisteisuuden aiheuttama lisäkustannus on hyvitettävä päästökauppaja meripolttoainedirektiiveissä täysimääräisesti.?• KHO hylkäsi Finnpulpin purkuhakemuksen KorKEiN hallinto-oikeus eli KHO antoi tammikuun lopussa päätöksen, jonka mukaan se hylkää Finnpulp Oy:n jättämän purkuhakemuksen KHO:n antamasta kielteisestä ympäristölupapäätöksestä. Hakemuksemme mukaisen tehdashankkeen osalta asia on nyt loppuun käsitelty. Tutustumme päätökseen tarkemmin eikä meillä toistaiseksi ole muuta kerrottavaa, toimitusjohtaja Martti Fredrikson totesi päätöstä koskeneessa tiedotteessa. KHO:n päätös liittyy Kuopion Sorsasaloon biotuotetehdashanketta suunnittelevan Finnpulp Oy:n purkuhakemukseen, jonka Finnpulp jätti KHO:een toukokuussa 2021. Finnpulp vaati tehdashankkeen ympäristöluvasta 19.12.2019 tehdyn kielteisen päätöksen purkua ja ympäristöluvan välitöntä antamista pääosin KHO:n vähemmistön hyväksymin lupaehdoin tai ainakin asian uudelleen käsittelyä. Biotuotetehdas oli suunniteltu tuottamaan havusellua 1,2 miljoonaa tonnia vuodessa sekä biokemikaaleja ja biosähköä. Hankkeen kustannusarvio oli 1,6 miljardia euroa.?• Tukkipuun hakkuissa ennätykset rikki LUoNNoNVaraKESKUS Luken ennakkotietojen mukaan metsistämme hakattiin vuonna 2021 metsäteollisuuden käyttöön 65 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta. Teollisuuspuuksi korjattiin eniten kuusitukkia, enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Lisäksi runkopuuta korjattiin energiaksi 10 miljoonaa kuutiometriä, joten hakkuiden kokonaismäärä nousi 76 miljoonaan kuutiometriin. Metsäteollisuustuotteiden hyvä menekki ja kasvanut puun kysyntä näkyi vuonna 2021 puukaupan markkinahakkuissa. Teollisuuspuun hakkuut kasvoivat seitsemän miljoonaa kuutiometriä eli 12 prosenttia edellisvuodesta. Määrä oli neljä prosenttia edeltävän viisivuotisjakson hakkuiden keskiarvoa suurempi. Suomalaisen metsäteollisuuden käyttöön ja energian tuotantoon tuotiin ulkomailta vuonna 2021 puuta kaikkiaan 12–13 miljoonaa kuutiometriä. Siitä oli kuitupuuta noin seitsemän miljoonaa kuutiometriä, haketta noin neljä miljoonaa ja tukkipuuta alle puoli miljoonaa kuutiometriä. Puuta vietiin ulkomaille reilu miljoona kuutiometriä.?• tonnia vuodessa sekä biokemikaaleja ja bionoin neljä miljoonaa ja tukkipuuta alle puoli miljoonaa kuutiometriä. Puuta vietiin joona kuutiometriä.? aDo Be Sto Ck Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 18.2.2022 10.46.03 18.2.2022 10.46.03
8 / 2 / k u o r i m o tilastojen mukaan Suomessa sattuu vuosittain satoja nostolaitteiden tai muiden työvälineiden aiheuttamia työtapaturmia. Paperialalla ainakin isoimmilla työpaikoilla työvälineet ovat yleensä asialliset. Yllätyksiä voi toki tulla eteen. Nostoliinat ovat työvälineitä, joita kannattaa Stora Enson Oulun tehtaan työsuojeluvaltuutetun Matti Tikkalan mukaan pitää erityisen tarkasti silmällä. – Nostoliinojen tarkastusväli on vuosi. Vuosi on pitkä aika, eikä siihen voi tuudittautua, vaan on tehtävä myös omavalvontaa. Korostan käyttäjän vastuuta: nostoliinan kunto pitäisi tarkastaa jokaisella käyttökerralla. Tikkala pohtii, että kunnossapidon ammattilaiset ymmärtävät kyllä tämän. Nostovälineitä saattaa kuitenkin käyttää kuka tahansa työntekijä, ja nostoa vaativa tilanne voi tulla eteen äkkiä. Tärkeä tsekkaus voi tällöin unohtua. Koska monien onnettomuuksien syynä ovat huonokuntoiset työvälineet, tilanteen parantamiseksi työsuojeluviranomaiset aloittivat viime vuonna tekemään eri työpaikoilla tarkastuksia. Valvontaa jatketaan tänä vuonna. Petrattavaa on paljon. – Työvälineiden säännölliset huollot ja tarvittavat kunnossapitotoimet jätetään tekemättä tai ne tehdään vasta, kun se on aivan välttämätöntä. Samalla laiminlyödään valmistajien antamia huoltoja kunnossapito-ohjeita. Huoltokirjaan, jos sellainen ylipäätään on, ei merkitä toimenpiteitä eikä huoltokirjaa pidetä työvälineen mukana, summaa tuloksia työsuojelutarkastaja Ari Pulli. käy niin, että työvälinettä ei huomautuksista huolimatta korjata. Erityisesti, jos laitteen huono kunto ei suoraan vaikuta tuotantoon, sen korjaaminen saattaa viivästyä. Tällöin työtapaturman riski kasvaa. Työntekijöitä rempallaan olevat laitteet turhauttavat. Kannattaa muistaa, että työsuojeluvaltuutetun lisäksi kuka tahansa työntekijä voi ilmoittaa aluehallintovirastoon, jos työpaikalla rikotaan työsuojelulainsäädäntöä. Ilmoituksen voi tehdä myös nimettömänä. Avi tekee tarkastuksen kuukauden sisällä. Jos rikkomus aiheuttaa välitöntä hengen tai terveyden menettämisen vaaraa, tarkastus pyritään tekemään mahdollisimman nopeasti. • Huonokuntoiset työvälineet voivat aiheuttaa tapaturmia. Esimerkiksi nostoliinat kannattaa tarkastaa silmämääräisesti aina ennen käyttöä. Vehkeet kuntoon »Korostan käyttäjän vastuuta.» Nostolaitteet ja työvälineet aiheuttavat paljon tapaturmia. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 14.2.2022 11.04.32 14.2.2022 11.04.32
/ 9 2 / k u o r i m o Huonokuntoiset työvälineet voivat aiheuttaa tapaturmia. Esimerkiksi nostoliinat kannattaa tarkastaa silmämääräisesti aina ennen käyttöä. Y hdeksän hyvää ja kymmenen kaunista -sanonta viitannee katteettomiin lupauksiin, joita elämässä joskus tullaan antaneeksi. Oikein rakastuneena niihin saattaa jopa uskoa. Uskoa, että toinen muuttuu, vaikka sisimmässään tietää, että niin ei tule koskaan käymään. Nyt käynnissä olevan UPM:n työtaistelun aikana ainakin Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja on ulostuloissaan tullut siihen tulokseen, että UPM on luvannut työntekijöilleen kaiken entisen ja vähän päälle. Jos näin tosiaan olisi, niin kysymys olisi maailmankaikkeuden järjettömimmästä työtaistelusta. Toisaalta voi toimitusjohtaja oikeassakin olla, ”vähän päälle” kun tällä kertaa tarkoittanee noin sataa vuotuista työtuntia lisää ja siihen vielä muut herkut kyytipojiksi. Kentällä kun kiertää, niin yksi kysymys nousee aina esiin. Mitä pahaa yhtiön tuloksen tehnyt porukka on tehnyt ansaitakseen tämän? Hyvä kysymys, johon en osaa vastata. Enkä osaa vastata siihenkään, miten tämä vaikuttaa pidemmän päälle työskentelyyn kyseisessä yhtiössä. Jotenkin kuvaavaa on yhden irtisanoutuneen tokaisu viimeisenä työpäivänään lakossa. ”Ikävä tulee työkavereita ja yhtiötä, johon joskus tulin töihin ja jota ei enää ole”. Välillä tuntuu, että yhtiö suhtautuu työvoimaansa vain yhtenä tuotannontekijänä. Nimiä ei kannata opetella, ettei vahingossa tulisi kiintyneeksi ennen kuin korvataan uudella. Työtaistelun aikana kannattaa aina muistaa, että useimmiten se rauhakin tulee ja siihen valmistautuminen on tappelua tärkeämpää. Neuvottelujen aikana voi ksunkin ihmisen pää pettää paineen alla. Silloin kannattaa olla hiljaa ja vetää hetki happea. Tämä ilmaisena vinkkinä myös tuonne kauppakamarin suuntaan. Kaikkea ei kannata julkisuuteen oksentaa. Vanha käsityönopettajani totesi jo kauan sitten meille keskenkasvuisille, että ”Älykäs ei oksenna syliinsä ja viisas ei oksenna ollenkaan”. Viisaus, jota poikien kanssa pohdittiin pitkään. Opettaja oli viisas mies ja osasi opettaa. Nykyajan maailmassa investointien takaisinmaksuaika kiinnostaa paitsi osakkeenomistajia myös työntekijöitä. Tällä kertaa työtaistelun hintalappu näyttää suhteettomalta. Jos pelkkiä euroja katsoisi, niin takaisinmaksuaika hipoo nyt jo kolmeasataa vuotta. Tappeluun käytetyillä rahoilla olisi kohta uusinut jo kaikki tehtaan, myös kilpailijoiden. Osakeyhtiön tarkoituksena on tuottaa voittoa omistajilleen, nyt tuotetaan jotakin muuta ja ilmeisen harkitusti. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Muistan, kun lapsista tuli pieninä aina nälkäisinä kiukkuisia. Jotain teki mieli, mutta eivät itsekään tienneet mitä. Kun jotain tarjosi, ei kelvannut. Silloin otin lapsen syliin ja annoin palan leipää. Ei siihen rauhoittumiseen tarvittu kuin yksi aikuinen. » Vähän päälle tarkoittanee noin sataa vuotuista työtuntia lisää ja vielä muut herkut kyytipojiksi.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 14.2.2022 11.04.33 14.2.2022 11.04.33
10?PaPeriliit to?02 / 2022 10?PaPeriliit to?02 / 2022 teKSti Mari Schildt KUVat Mikko Makkonen, Mikko Nikkinen, Akseli Muraja, Jukka kOskinen Ystäviä toisillemme Paperi_10-15a.indd 10 Paperi_10-15a.indd 10 15.2.2022 14.01.36 15.2.2022 14.01.36
PaPeriliit to?02 / 2022?11 Se tekee elämästä maukkaampaa, taakasta keveämmän ja päivästä iloisemman. Ystävyys on aivan elintärkeää, kertovat paperiliittolaiset Kotkassa, Lappeenrannassa, Lieksassa ja Kuopiossa. Ystäviä toisillemme Kuppi kuumaa kaverille. Santeri Erosen ja Antti Nuutisen eväsmakkarat lämpiävät tulella Timitran hiihtokeskuksen laavulla Lieksassa. Paperi_10-15a.indd 11 Paperi_10-15a.indd 11 15.2.2022 14.01.37 15.2.2022 14.01.37
»ystävien kesken pelataan samaan marjapussiin.» 12?PaPeriliit to?02 / 2022 M ISTÄ tunnistat ystävän? Esimerkiksi siitä, että juttu jatkuu saumatta siitä, mihin se viimeksi jäi, vaikka viimenäkemästä olisi vuosi aikaa, sanoo Stora Enso Enocellilla prosessinhoitajana työskentelevä lieksalainen Santeri Eronen. – Ystävät ovat tulleet varsinkin hirvikoiraharrastuksen kautta. Myös töiden kautta on tultu tutuiksi, hän kertoo. Eronen miettii, että henkilökohtaisuuksista jutellaan joskus, mutta yleensä ei. – Vapaa-ajan miellyttävä viettäminen, yhdessä tekemisen meininki, se on kaikkein parasta; elämän suolaa. Yhteiskuntaluokat eivät sanele siinä yhtään mitään. Kello käy kuin huomaamatta, eikä kellään ole kiire mihinkään, Eronen kuvailee. Hän kertoo, että ystävyyden kääntöpuolikin on tullut tutuksi. Se ystävä on nyt entinen, jonka Eronen huomasi yrittävän hyötyä ystävänsä kustannuksella. Piirit ovat kuitenkin pienet, ja elettävä on, vaikka entistä luottamusta ei enää voikaan saavuttaa. Ehkä sellaisetkin kokemukset voi kääntää vahvuudeksi, ja voi arvostaa entistä enemmän todellista ystävyyttä. – Toiset vain pelaavat Kimbleä eri säännöillä. Itselle on parempi, ettei sellaisen kanssa ole tekemisissä. Uusia ystäviä löytyy tilalle, hän miettii. Hän sanoo, että todellisen ystävän tuntee siitä, että kun pyytää apua, toinen ei kysy, että onko nyt oikeasti tarpeen. – Ystävien kesken pelataan asioita samaan marjapussiin. Eronen on saanut monesti apua ystävältä. Hän kertoo, että eräänkin kerran ystävä tuli hätiin, kun Eronen oli syntymäpäiväjuhlien järjestelyhommissa, mutta sairastui. – Hän tuli paikkaamaan minun hommani. Se oli todella hieno juttu. Ei tarvinnut vaivata päivänsankaria, eikä muuta organisaatiota, hän kiittelee. Eronen on itsekin voinut laittaa hyvää kiertämään, ja tehdä ystävänpalveluksia muille. Kerran hän sai puhelinsoiton ystävältä, jonka auto oli hajonnut vajaat 300 kilometriä ennen Lieksaa. – Minä kysyin, että missä ootta, minä tulen hakemaan. Sanoin vaan, että naft aa tankkiin ja eikun menoksi: Autot tykkää kun niillä ajetaan. Minä sitten kävin heidät hakemassa. Kyllä hän oli ikionnellinen. Sanoi, että tämä oli enemmän, kuin sata jänistä, Eronen hymyilee. Siinä se pointti hänen mukaansa onkin, ystävän auttamisesta tulee hyvä mieli kummallekin. – Sillä tavalla se maailma pyörii, että yksinelänyttä ei ole, Eronen sanoo. Kun on ystäviä ympärillä, sitä tuntee olevansa ikään kuin etuoikeutetussa asemassa, pohtii Kuopion Mondi Powerfl utella laboratoriotyöntekijänä työskentelevä Merja Haatainen. – Todellisia ystäviä ei ihminen tarvitse montaa vierelle kulkemaan. Muutamia on, ja sitten on myös hyviä kavereita, vaikka tarvitseeko sitä rajaa vetääkään, hän miettii. Osa hänen ystävistään on ollut matkassa nuoruudesta asti. – Marjalle terveisiä, hän hymyilee. Matkan varrella on tullut uusiakin ystäviä, kuten Ulla-Elina pari vuotta sitten. Hän tuli ystäväksi sosiaalisen median kautta. Merja ja UllaElina pitävät yhteyttä puhelimitse, kun välimatkaa on liki ??? kilometriä. Antilla ja Santerilla on yhteinen hirvikoiraharrastus. Kyydissä on Antin harmaa norjanhirvikoira Ritokorven Taika, jolla on kova hinku maastoon. – Löysin Facebookin ryhmästä ihmisen, jonka kanssa ryhdyimme juttelemaan yksityisesti. Tuntui, että oli niin paljon kaikkea samaa, että oli helppo samaistua toisen ajatuksiin. Otti sitten minkä tahansa asian puheeksi, niin toinen sanoi, että ihan sama juttu täälläkin. Sellaista ei ihan joka päivä tule vastaan, Haatainen kertoo. Paperi_10-15a.indd 12 Paperi_10-15a.indd 12 15.2.2022 14.01.38 15.2.2022 14.01.38
PaPeriliit to?02 / 2022?13 Ystävyksillä on Kuopion ja Oulun välissä matkaa liki 300 kilometriä. Haatainen miettii, että tuskin he olisivat reaalimaailmassa toisiansa tavanneet. Mutta nyt tapasivat, kuukausien keskustelujen jälkeen. Ulla-Elina tuli käymään Kuopiossa ja Haatainen meni lomareissulle Ouluun. Ensimmäinen tapaaminen ei Haataista oikeastaan jännittänyt, olivathan he jo tutustuneet. – Itse olen varoitellut omia lapsiani ajan saatossa kaikennäköisistä netin ränniraiskareista, että ei pidä mihinkään tällaisiin ruveta. Tässä nyt itselle kävi vähän sillä tavalla, että kun kerroin että olen menossa tapaamaan häntä ekan kerran, niin lapset sanoivat että niin; miten äiti nämä ränniraiskarit, Haatainen nauraa. Hyvän ystävän löytäminen aikuisena ei ole aina yhtä mutkatonta, kuin lapsena ja nuorena. Aikuisilla on usein omat, vakiintuneet kuvionsa ja kiireensä. – Itsekin tykkään olla kotona. Tosi vähän tulee liikuttua muualle kuin kauppaan ja töihin. Ystävät ovat tavallaan vakiintuneet. Sitten tuleekin kivoja yllätyksiä, Haatainen sanoo. Hän miettii, ettei tämäkään ystävyys ollut millään tavalla harkittua; kumpikaan ei ollut uusia ystäviä etsimässä. – Se vain meni niin, että palaset loksahtivat kohdilleen. Tuntui, että oli niin paljon kaikkea samaa, että oli helppo samaistua toisen ajatuksiin. Haatainen voi oman kokemuksensa pohjalta suositella sosiaalista mediaa myös siltä kannalta, että sieltä saattaa löytää ystäviä. Toki paljon puhutaan, että ihminen ei oikeasti ole sitä, mitä hän antaa sosiaalisessa mediassa ymmärtää. – Jos kuitenkin ajautuu oikeaan paikkaan ja sattuu oikeat henkilöt kohdalle, niin samanhenkisyyttä kyllä löytyy. Jokainen itse tietää, mikä on se oma paikka. Halataan kun tavataan! Marita ja Seija ovat sielunsiskoja. Paperi_10-15a.indd 13 Paperi_10-15a.indd 13 15.2.2022 14.01.39 15.2.2022 14.01.39
14?PaPeriliit to?02 / 2022 OPERAATTORI Sami Halme Kotkasta kertoo, että ystävät ovat tulleet hänen elämäänsä lähinnä urheiluja biljardiharrastuksen myötä, sekä työmaalta Colombier Finlandilta. Lapsuudenystäviäkin hänellä on edelleen. – Aikuisena ystävystyminen vaatii samanlaisen ajatusmaailman ja huumorintajun. Lähinnä ajatusmaailma pitää olla samanlainen. Ystäväni ovat sosiaalisia ja ulospäinsuuntautuneita. He ovat myös hyvin eri-ikäisiä: 20 vuotta ei harrastusten parissa tunnu missään, Halme juttelee. Hän miettii, että nuorempien seura tuntuu siltä, kuin itsekin nuorenisi. Toisaalta hän kokee, että voi jakaa elämänkokemuksestaan nuoremmille. – Ainakin ne ovat kuuntelevinaan, hän naurahtaa. Halme kertoo, että välillä nuorten kanssa saadaan tiukkojakin väittelyitä aikaiseksi. – Ovat niin periksiantamattomia omista mielipiteistään. Sellainen sitä on ollut itsekin nuorempana. Ikää kun on tullut, niin omat mielipiteet eivät enää ole niin mustavalkoisia. Välillä naurattaa, mutta se on ihan ok. Itse ei tarvitse touhuta niin paljon, kun seuraa sivusta, Halme hymyilee. Omanikäisten ystävien kanssa on vähän erilaiset jutut. Kun elämässä on ollut vaikeuksia, ystävät ovat rientäneet apuun. – Nuorempana olin vakavassa työtapaturmassa. Käsi meni paperirullan ja painotelan välistä ja murskaantui. Se oli aika lähellä, ettei lähtenyt koko käsi. Siitä minut vietiin Kotkan keskussairaalaan ja edelleen Töölöön. Jokunen tunti kesti ennen, kuin leikkaukseen pääsi, hän muistelee. Kun hän näki kätensä ensimmäisen kerran onnettomuuden jälkeen, hän oli varma, että se leikataan pois. Lääkärit vakuuttelivat, että kyllä siitä vielä käsi saadaan. Niin myös tapahtui, ja Kun Marita ja Seija tapaavat, juttu jatkuu saumatta siitä, mihin viimeksi jäi. Sami Halmeelle ja Harri Mäkelälle maistuu kiireetön kierros biljardia. Yhdessä tekemisen meininki on kaikkein parasta, tuumivat Antti ja Santeri. Paperi_10-15a.indd 14 Paperi_10-15a.indd 14 15.2.2022 14.01.40 15.2.2022 14.01.40
»pitää myös itse olla aktiivinen ja ottaa yhteyttä.» PaPeriliit to?02 / 2022?15 olisin ollut kädetön, ystävät olisivat silti pysyneet ystävinä. Tulivat ja olivat ihan normaalisti, ja jutut olivat edelleen yhtä huonoja kuin ennenkin. Vinoilivat, että pitääkö se käsi joka paikkaan työntää, Halme naurahtaa. Hän miettii, että todellinen ystävyys on sellaista, ettei se mihinkään häviä. – Näin vanhempana huomaa, että pitää myös itse olla aktiivinen ja ottaa yhteyttä, sopia tapaamisia. Vuorotyöläisiä kun ollaan, aina eivät aikataulut mene yksiin. Kun tullaan yhteen, niin pelataan biljardia, saunotaan tai veneillään. Ollaan yhdessä, kuvailee Halme. Kun Marita Karhulan elämässä sattuu ja tapahtuu, hän tarttuu puhelimeen ja soittaa parhaalle ystävälleen Seijalle. – Ollaan yhteyksissä joka viikko. Hän muutti miehen perässä Sulkavalle asumaan, minä olen täällä Lappeenrannassa. Ollaan tosi paljon yhteyksissä, soitellaan ja tehdään kaikenlaista kivaa, Karhula sanoo. Ystävykset tapasivat, kun Karhula meni töihin Chymoksen laboratorioon. Seija oli yrityksessä kirjanpitohommissa. – Olimme ihan tytönhupakoita. Tuli heti sellainen olo, että siinä on sielunsisko, hän muistelee. Ystävyksiä yhdistää kiinnostus käsitöihin ja retkeilyyn. Nykyisin Joutsenon Metsä Fibrellä käynnissäpitäjän tittelillä laborantin työtä tekevä Karhula on yhdistysaktiivi, ja sai ystävänsä houkuteltua mukaan Marttayhdistyksen toimintaan. – Hän on sanonut, että tykkää siitä, että kannustan häntäkin. Hän puolestaan pitää minun puoliani erilaisissa elämänvaiheissa. Se on helpottava ja mukava tunne, kun yhdessä mietitään – varsinkin jos ongelma siinä ratkeaa. Silloin on aivan että jess, taas me se ratkaistiin! Karhula miettii, että heitä on yhdistänyt alusta asti taito keskustella. – Ystävä voi tarjoilla erilaisia näkökulmia. Siinä huomaa itsekin, että ai; tämän voisi näinkin miettiä. Etenkin silloin, kun ollaan eri mieltä. Silloin sitä rupeaa miettimään, että hetkinen, voihan tämän näinkin ajatella. Silti emme ole koskaan riidelleet, vaikka eri mieltä olisimmekin olleet. Me osasimme alusta asti jutella asioista. Ehkä sen takia meistä tuli niin hyvät ystävät. Keskustelutaidon lisäksi heitä yhdistää toinenkin lahjakkuus: taito kuunnella. – Varsinkin ystäväni osaa kuunnella. Sellaisia ihmisiä tuntuu olevan nykypäivänä paljon, jotka eivät sitä osaa. Olen kyllä sitä mieltä, että kuuntelemisen taitoa kannattaa opetella ja tehdä välillä tietoisesti, hän sanoo. Karhula sanoo, että ystävykset ovat oppineet toisiltaan ymmärrystä elämää kohtaan. – Kaikenlaisia myrskyjä on ollut, kummallakin. Kun Seija muutti maalle, sitäkin mietimme yhdessä pitkään. Poikamme ovat kasvaneet aikuisiksi, ja siinäkin on meillä riittänyt puitavaa. Karhulalle Seija on se ihminen, jolle hän soittaa, jos on hätä. – Kaikilla pitäisi olla sellainen ihminen, jolle soittaa hädän hetkellä, se helpottaisi huomattavasti. Ystävän merkitystä on vaikea sanoin kuvailla, mutta Karhula sanoo, että sekin heiltä luonnistuu. – Me olemme sanoneet sen ääneen monta kertaa: olet paras. ? Halme on samoissa, kaksikätisten töissä edelleen. Leikkaukset, kuntoutus ja toipuminen veivät kuitenkin pitkän ajan. Ystävät tulivat katsomaan häntä sairaalaan Helsinkiin, ja kun hän kotiutui, he tulivat käymään. – Tärkeintä oli, että tulivat seuraksi, ja sai tunteen, kuin mikään ei olisi muuttunut. He saivat tuntemaan, että vaikka Paperi_10-15a.indd 15 Paperi_10-15a.indd 15 15.2.2022 14.01.40 15.2.2022 14.01.40
16?PaPeriliit to?02 / 2022 S anduddin tapettitehdas sijaitsee Akaan Toijalassa. Tehtaan varastossa työskentelevä Tanja Rekioja tuli tehtaalle ensimmäisen kerran ammattikoulun maalariopintojen työharjoittelujaksolla. – Annoimme kaverini kanssa tutkintoa varten myös näytöt maalaamalla ja tapetoimalla täällä toimistohuoneen, hän kertoo. Kun Tanja oli valmistunut maalariksi, hän etsi kesätöiden jatkoksi uutta työpaikkaa. – Kävin kysymässä entisistä työharjoittelupaikoista töitä, myös täältä, mutta ihan heti heillä ei ollut tarvetta. Kului kuukausi ja sitten pääsinkin tänne töihin. Siitä on kulunut 11 vuotta. Ei uskoisi. Työuraan on tullut taukoa hoitovapaista perheen kaksija viisivuotiaiden poikien syntymän yhteydessä. Työtä varastossa Tanja pitää sopivan vaihtelevana. Varastotyöntekijöitä on neljä. – Yhdellä meistä vuorollaan on niin sanottu koppiviikko eli vastuu listoista, joiden mukaan tuotteita kerätään ja lähetetään. Koppiviikolla työ tehdään enimmäkseen tietokoneella ja muut tekevät vaihtelevasti tuotteiden pakkaamista ja purkamista. Jos kuormia tulee useita, silloin keskitymme niihin ja pakkaaminen jää vähemmälle. Työpaikkaansa Tanja kuvailee sanalla rento. Tuotannon puolella on työssä 11 henkilöä, joista suurin osa on naisia. – Kaikki ovat tuttuja toisilleen ja työporukka on mukava. Kaikki viihtyvät. Suomalainen tapetinvalmistaja Sandudd on valmistanut tapetteja jo yli vuosisadan. Työntekijätehtävät jakautuvat tapettien painamiseen, rullaamiseen, tapettimallikirjojen valmistukseen ja varastotyöhön. Myös yrityksen pääluottamusmies Virve Merkkiniemi työskentelee varastossa. Hänenkin mielestään työntekijät tulevat hyvin toimeen keskenään. – Vaihtuvuus on meillä pientä, mikä kertoo siitä, että tämä on mieluisa työpaikka. Yhteistyö toimii myös eri osastojen välillä. – Saamme tarvittaessa varastolle apua kirjanvalmistuksesta ja joskus tuotannostakin, jos tulee kiiretöitä ja heillä on rauhallisempaa. Usein kiire tulee varkain, jos useampi iso tilaus osuu samaan aikaan, Virve kertoo. Joustavuus on tärkeää, sillä yrityksen yksi valtti on nopeat toimitukset, tarvittaessa vaikka samana päivänä. Tanja Rekiojan työpäivän sisältö vaihtelee pakkaamisesta tuotteiden noutoon ja siirtoon. Trukki on tärkeä työväline, mutta sillä ei tarvitse ajella pitkästi yhteen menoon. Varaston käytävillä askeleita kertyy jonkin verran, mutta sitäkin enemmän sitten vapaa-ajalla lasten kanssa puuhatessa ja ulkoillessa. Lisäksi Tanjalla on oma harrastus: hän on pelannut salibandya 16-vuotiaasta. Toijala Fumblers Teamin naiset pelaavat 3. divisioonassa. Harjoituksia on kahdesti viikossa. – Meillä on muutama turnaus vuodessa, ja on kiva päästä välillä kotoa pois omien juttujen pariin. Reilun kilometrin työmatkan Tanja kulkee kävellen. HaastatteluHetkellä Tanja Rekioja on toiminut työpaikkansa uutena työsuojeluvaltuutettuna reilun kuukauden ajan. Hän on yksi paperiliittolaisten työpaikkojen 18 uudesta työsuojeluvaltuutetusta, jotka ovat aloittaneet tehtävässään vuoden alussa. Valtuutettuja on kaikkiaan 84. – Työkaverit ehdottivat, että voisin olla tehtävään sopiva ja hyvä ajamaan yhteisiä asioita. Pidän tärkeänä kuunnella työkavereita ja jos on jotain mielen päällä, minulle voi kyllä kertoa ja vien asiaa eteenpäin, kertoo Tanja. Myös Virve Merkkiniemi on pääluottamusmiehenä ensimmäistä kauttaan. Hän uskoo, että ratkaisuja kyllä löydetään, jos jotain parannettavaa ilmenee. Kuormittavuutta tulee lähinnä tuotteiden nostamisesta, sillä varastossa käsitellään tapettirullien lisäksi painavia mattorullia. Niiden käsittelyyn teetettiin oma laite. – Asiat pyritään ratkomaan meillä järjen kanssa, Virve toteaa. Työssäjaksamista työnantaja tukee tyky-rahalla. Summan voi käyttää esimerkiksi hierontaan, kuntosalitai uimahallikäynteihin tai vaikka voimisteluseuran kausimaksuun. Tanja Rekiojan mielestä työsuojelun suhteen ei tällä hetkellä ole mitään erityistä muutettavaa. – Meillä tuntuu olevan täällä työpaikalla tasaista ja tyyntä, hän summaa. ? Uudessa postissa Työsuojeluvaltuutetun on hyvä osata kuunnella ja sanoa ääneen se, mitä muut ajattelevat. Tanja Rekioja on tapettitehtaan tuore työsuojeluvaltuutettu. »Kaikki ovat tuttuja toisilleen ja työporukka on mukava.» teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuva? Reima Kangas Paperi_16-17_.indd 16 Paperi_16-17_.indd 16 14.2.2022 9.50.21 14.2.2022 9.50.21
PaPeriliit to?01 / 2022?17 Tanja Rekioja (edessä) aloitti työsuojeluvaltuutettuna vuoden alussa. Virve Merkkiniemi on ensimmäistä kauttaan pääluottamusmiehenä. Paperi_16-17_.indd 17 Paperi_16-17_.indd 17 14.2.2022 9.50.22 14.2.2022 9.50.22
18 / H Matti Siren irtisanottiin Stora Enso Packagingin tehtaalta Heinolasta tammikuussa 2019. Sen porteista Siren oli kulkenut viimeiset 37 vuotta. Työura teollisuudessa oli alkanut vuonna 1976. Osalle irtisanotuista tarjottiin määräaikaista työsopimusta Lahden tehtaalta, jonne Stora Enso keskitti tuotannon. – Minulle se olisi tarkoittanut siirtymistä kolmivuorotyöhön ja työmatkojen pitenemistä. Olin jo tehnyt päätöksen, että oma työurani oli tässä rmassa tämä. En ole päivääkään katunut, Siren juttelee kolme vuotta töiden loppumisen jälkeen. TE-toimiston haastattelussa Siren sanoi suoraan, että jättää avoimet työpaikat nuoremmille. Tehdastyössä jatkaminen arvelutti selkävaivojen takia ja edessä olisi ehkä ollut kouluttautuminen toiselle alalle. Viime työvuodet Siren toimi työpaikkansa pääluottamusmiehenä. Sirenille on ollut tärkeää pitää yhteyttä toisiin irtisanottuihin. Kun työterveyshuollon palvelut ja sairauskassan jäsenyys päättyvät, moni asia tulee eteen uutena. Apua on jaettu hakemusten täyttämisessä ja tukien hakemisessa. – Auttaa, kun voi jakaa tuskaa ja verkostoitua muiden irtisanottujen kesken. Kokoonnumme välillä vieläkin, jelppaamme toinen toistamme, Siren sanoo. Sirenin aikoo hakea eläkettä ensi syyskuun alusta, johon mennessä hän on täyttänyt 64 vuotta. Työttömyysaika on opettanut tulemaan toimeen vähemmällä – Mietin, mitä todellisuudessa tarvitsen. En ole elämän laatua pudottanut. Mitä ikinä tarvitsen, etsin tori. :stä tai kirpputoreilta. Hyvää tavaraa löytyy. Siren pitää kunnostaan huolta liikkumalla säännöllisesti. Harrastaa voi edullisesti ja myös ilmaiseksi. – Heinolassa on edullinen kuntosali työttömille ja yli 65-vuotiaille. Käyn siellä, koska elämässä pitää olla rytmiä. Ja täällä Lisäpäiviä ja eläkkeitä Kun tehtaat lopettivat toimintansa, Matti Siren ja Harri Nurminen jäivät työttömiksi. Heidän ikäisillään on vielä mahdollisuus lisäpäiviin. Eeva Eloranta-Jokela Reima Kangas Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 18.2.2022 12.39.18 18.2.2022 12.39.18
/ 19 Matti Sirenille on ollut tärkeää pitää yhteyttä muihin irtisanottuihin. ? Harri Nurminen tekee laskelmia entisten työkavereiden kanssa. lähellä riittää metsiä ja hyviä laavuja, joissa on koronarajoitustenkin aikana voinut käydä ulkoilemassa, paistamassa makkaraa ja mikä tärkeintä, tavata ystäviä. Työhaluja on vielä jäljellä Kesäkuun viimeinen päivä vuonna 2020 oli Harri Nurmisen pitkän paperiteollisuusuran viimeinen päivä. Amcor sulki Suomesta kaksi tehdasta, joista toisen Eurasta. Kun Nurminen 44 vuotta sitten aloitti työt Euran paperissa, työntekijöitä oli 1000. Tehtaan lopettaessa heitä oli noin 100. – Jäin työttömäksi 62-vuotiaana. Olisin halunnut ja jaksanut jatkaa töissä, 65-vuotiaaksi. Se oli tavoitteeni. Viimeiset 3 vuotta Nurminen oli pituusleikkaaja ja sitä ennen 15 vuotta pääluottamusmies ja luottamusmiehenä kaikkiaan 30 vuotta. – Töiden loputtua en harkinnut lähtemistä vakituiseen työhön. Tein aluksi pienimuotoisia valokuvauskeikkoja ja valokuvaan muutenkin. Nyt keskityn ammattiosaston omistaman Rantapirtin talonmiehen tehtäviin ja käyn keilaamassa. Ansioturvan 500 päivästä puolet on Nurmisella takana eli lisäpäiviin on vielä matkaa. Nurminen pitää tärkeänä, että kunnat pitäisivät kiinni työllistämisvelvoitteesta. Ansiopäivärahan enimmäisajan voi nollata olemalla työssä. 26 viikon työskentely vähintään 18 tuntia viikossa aloittaa enimmäisajan alusta. – Moni kunta maksaa sakkoa siitä, että ne eivät työllistä, vaikka työpaikat toisivat myös verotuloja. Paljon riippuu viitsimisestä ja siitä, että työllistetään ja pistetään homma pyörimään. Entiset työkaverit jakavat nyt työttöminä neuvoja toisilleen ja soittavat, jos tulee ongelmia. He ovat suunnilleen samanikäisiä ja päätyivät hyödyntämään OVEa, osittain varhennettua eläkettä. – Ansiopäiväraha tuo tuloihin ison loven, mutta se, että nostan puolikasta eläkettä auttaa aika paljonkin. Aika monta laskutehtävää tehtiin, mutta tultiin siihen tulokseen, että ainakin meidän sitä kannattaa nostaa, vaikka tuleva eläke sitten pienenee. ??? pv ??? pv ??? pv ??? pv Lisäpäiväoikeus tarkoittaa päivärahan maksamista enimmäisajan estämättä. Ikärajat nousevat vuosina ????-??. Oikeus poistuu asteittain vuodesta ???? alkaen ???? ja sen jälkeen syntyneiltä. Lisäpäivillä jo olevilta oikeus ei poistu. Katso lisätietoja oikeudesta lisäpäiviin osoitteesta tyj.? tai paperikassa.? . ???? ???? ???? ???? ???? ???? ????* ????* ???? ???? ???? ???? ???? ???? ???? ???? ???? ???? Lisäpäivien ja eläkkeiden alimmat ikärajat Palkki osoittaa vuodet, joiden aikana henkilö voi siirtyä lisäpäiville ( ) ja eläkkeelle ( ). Kuvaan on lisäksi merkitty alinta lisäpäiväikää edeltävän ansiopäivärahakauden kesto ( ). Taulukko on suuntaa-antava. Oma syntymäpäivä vaikuttaa siihen, milloin lisäpäivät ja eläke voivat alkaa. Syntymävuosi *) Hallituksen päätöksen mukaiset uudet ikärajat, joista ei ole vielä säädetty laissa Lä hd e: Ty öt tö m yy sk as so je n ed un va lv on ta ja ko ul ut us jä rj es tö TY J Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 18.2.2022 12.39.19 18.2.2022 12.39.19
20?PaPeriliit to?02 / 2022 teksti ja kuva? Reima Kangas Hartolalaisen autotallin takahuoneesta kaikuu pihamaalle saakka juureva hard rock, ja se kuulostaa hyvältä. Tiukkaa kitarointia, tarttuvia melodioita ja asiaankuuluvan karheaääninen laulusolisti. Pienen huoneen täyttää viisi miestä soittovarusteineen. Laulumikrofonin takana seisoo Timo Laakso kitaroineen ja hymyilee leveästi. Hän toteaa, että kaiken kaikkiaan bändi on ollut onnenpotku. Heillä on hieno porukkahenki. Treenikämpällä musiikkiin voi uppoutua täysin, jolloin työasiat ja stressi unohtuvat. Tämä on hauskaa! – On tärkeää, että pääsee tekemään musiikkia yhdessä. Sen kyllä huomasi, kuinka sitä oli kaivannut, kun välissä oli vuosia ilman bändiä. Vaikka olin soittanut kotona, eihän se ole lähellekään sama kuin porukassa, Laakso sanoo. Yhtye syntyi sattumalta. Yhdeksän vuotta sitten Timo Laakson vanha ystävä Kari Haajanen täytti 50 vuotta. Miehet päättivät kasata juhliin bändin vanhoista soittokavereistaan. He soittivat tuttuja cover-kappaleita, ja illasta tuli hauska. Myöhemmin yksi kavereista kysyi, laitettaisiinko harrastusbändi pystyyn. Miehet olivat aikanaan soittaneet monissa eri kokoonpanoissa. Osa ei ollut milloinkaan lopettanut soittamista, mutta kaikilla ei ollut enää soittokamojakaan. Innostus kuitenkin heräsi. Laakso itse on soittanut ja laulanut 13-vuotiaasta. – Olen uuden aallon kasvatti. Ratsiat ja Pelle Miljoonat ja muut tuli tarkkaan kuunnelluksi ja opetelluksi, hän sanoo. Yhtyeen oli tarkoitus jatkaa cover-linjalla. Pian Laakso ja Haajanen huomasivat, että pystyväthän he tekemään omiakin biisejä. Ne alkoivat jopa kuulostaa hyviltä. Vuonna 2015 perustettu bändi sai nimen BadName ja siitä alkoi muotoutua musiikillisesti paljon kunnianhimoisempi kuin alun perin oli tarkoitus. – Ajattelemme musiikin teosta samalla tavalla. Kaikki yrittävät puhaltaa yhteen hiileen. Yritämme tehdä kappaleista mahdollisimman hyviä, sanoo Laakso. Bändin jäsenet tuovat Laakson ja Haajasen sorvaamiin kappaleisiin omat osuutensa ja osaamisensa. Laakso toteaa, että sillä on suuri merkitys. – Jokainen saa tehdä, mitä tykkää ja omalla tavallaan. Se on suola tässä hommassa. Tässä iässä terävimmät särmät ovat hioutuneet, ja sitä osaa antaa tilaa toisillekin, Laakso sanoo. Badname alkoi melko pian perustamisensa jälkeen harvakseltaan esiintyä tutuissa kuppiloissa Päijät-Hämeen alueella. Myöhemmin se on ollut lämmittelemässä monelle nimiyhtyeelle. Vähitellen ihmiset rupesivat kyselemään, kenen biisejä he esittivät. Sitten kyseltiin, saako heidän musiikkiaan äänitteinä. Tämä on hauskaa Yhden illan jameista syntyi kunnianhimoinen rokkibändi, jonka treeneissä Timo Laakson stressi katoaa. »Ajattelimme, että tehdään sitten oikein levy.» m i n u n p o r u k k a n i Paperi_20-21a-.indd 20 Paperi_20-21a-.indd 20 18.2.2022 9.47.55 18.2.2022 9.47.55
PaPeriliit to?02 / 2022?21 Timo Laakso (vas.), Timo Welling, Jouni Valo, Jukka-Pekka Nokkonen ja Kari Haajanen pitävät hauskaa Haajasen autotallin takahuoneessa. Yhtyeen toinen levy on juuri ilmestymässä. – Ajattelimme, että tehdään sitten oikein levy, sanoo Laakso. Vuonna 2019 ilmestynyt Are You Ready For Me valmistui helsinkiläisessä studiossa. Spotifyt, Youtubet tai teostoasiat eivät olleet hallussa, mutta ulkopuolisella avulla kaikki saatiin tehdyksi. Laakso kertoo, että puolituttu kaveri Englannissa kysyi, saako musiikkia levittää. Sen jälkeen BadName on kuulunut radioissa eri puolilla maailmaa. Eräällä saksalaisella kanavalla heidän tuotoksensa on jopa kerran valittu viikon levyksi. Kuukauden levyksi se on ollut ehdolla parillakin kanavalla Saksassa. YHtYeen toinen levy Boothill Gang on on juuri valmistumassa. Suunniteltu ilmestymisajankohta on helmi–maaliskuun vaihteessa. Laakso kuvailee, että kokonaisuus on on harkitumpi kuin ensimmäisellä levyllä, mutta varmisteluun ei ole lähdetty. – Tehtiin kappaleita jotka meistä oli hyviä. Suurena apuna molemmilla levyillä ja etenkin tällä uusimmalla on ollut Pekka ’Splendid’ Laine joka on toiminut kaitsijana ja tuottajana . Miehet pyrkivät harjoittelemaan yhdessä suunnilleen kerran viikossa, mutta kerran tai kaksi kolmessa viikossa on lähempänä totuutta. Laakso tekee kolmea vuoroa Stora Enso Packagingilla Lahdessa ja asuu Heinolassa. Muut asuvat Heinolassa, Hartolassa ja Jyväskylässä. Tämä yhtälö rajoittaa menoa. Treenit kestävät yleensä 3–4 tuntia. Välillä pidetään taukoa ja juodaan kahvia, kysellään kuulumisia ja parannetaan maailmaa. – Jos jollakulla on ollut ikävä työpäivä, niin kyllä me se kuunnellaan. Jos on ollut vastoinkäymisiä, niin niistä puhutaan. Ja kaikki sähkön hinnat ja polttoaineen hinnat keskustellaan, sanoo Laakso.? Paperi_20-21a-.indd 21 Paperi_20-21a-.indd 21 18.2.2022 9.47.57 18.2.2022 9.47.57
22?PaPeriliit to?02 / 2022 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »En olisi uskonut vuonna 1981, kun tulin tehtaalle, millaista työtä tekisin vuonna 2022. Silloin olin juuri päässyt ammattikoulusta, ja saanut kesätyöpaikan tehtaalta. Siitä lähtien olen jatkanut. Olen ollut 40 vuotta kartonkikoneella. Trukkia en ole koskaan ajanut tai lastaajana toiminut, mutta kaikkea muuta olen tehnyt. Meillä oli aikoinaan varamiesjärjestelmä, silloin piti osata kaikkea: jälkikäsittelyssä oli neljä vakanssia, keskialueella kolme, märässä päässä kaksi lisää, plus päivämies, eli materiaalihuoltaja. Nykyään ne ovat työpisteitä, joita tehdään työryhmissä. Muutama päivä ollaan aina yhdessä paikassa. Nyt olen töissä LATU-projektissa. Se on tuotannon kehitysohjelma, jonka lyhenne tarkoittaa lainerin tuotantoa. Tulin mukaan joulukuussa, koska en päässyt aikaisemmin irrottautumaan koneenhoitajan töistä tuotannosta; meillä kun on nuorta porukkaa, jotka tekevät lapsia ja jäävät isyyslomille, äitiysja vanhempainvapaille. Meillä investoidaan noin 70 miljoonaa euroa kartonkitehtaaseen, ja sellutehdas tehdään kokonaan uusiksi. Lisäksi uusitaan satama, teitä, ja tehdään logistiikkaa. Tässä kartonkitehtaassa meillä on siis oma projekti. Tällä hetkellä työ on projektija prosessisuunnittelupalavereita. Niissä mennään kohti heinäkuuta 2023, kun biotuotetehdas eli BTT-tehdas lähtee käyntiin liityntäseisokista. Koko ajan suunnitellaan ja käydään laitetoimittajien ja suunnittelijoiden kanssa projektia läpi. Palavereja voi olla 3–4 päivässä, kaksi tuntia kerrallaan, ja ne hoidetaan Teamsilla. Istun avokonttorissa, ja meitä on siinä neljästä viiteen kaveria: projektipäällikkö, projekti-insinööri ja kaksi työntekijää. Lisäksi projektiryhmään kuuluu automaatioja sähkösuunnittelija ja mekaanisen puolen suunnittelija. Meidän entinen työsuojeluvaltuutettumme on mukana katsomassa turvallisuusasioita. Kun tällaiseen, parempaan päivärytmiin olen päässyt, se on ollut hyvä asia minulle. Kaikilla vuorotyöläisillähän on uniongelmia. Minusta tämä on antoisaa työtä. Tulee uutta ja muuttuu työn tekeminen tehtaassa. Periaatteet pysyvät samoina, mutta tuotanto tulee vain tehokkaammaksi, ja saadaan parempaa tekniikkaa. Olen mukana kaikissa projektiin kuuluvissa neuvotteluissa ja palavereissa antamassa työntekijän näkökulmaa. Yritän katsoa suunnitelmia käyttäjän näkökulmasta: Kun massalinjoja on suunniteltu, minun ajatukseni on aina se, että suunnitelmat olisivat sellaisia, että mahdollisimman pitkälle päästäisiin ilman katastrofia, että esimerkiksi massat loppuisivat. Suunnittelussa ei ole aina tultu ajatelleeksi, jos meiltä hajoaa joku laite, että olisi sille vaihtoehto. Pyrin siihen, että tuotanto kuitenkin pääsisi jatkumaan. Tekijänä sitä tekee mieluummin tuotantoa kuin odottelee, että laitteet laitetaan kuntoon. Parhaillaan suunnitelmissa mennään syvemmälle ja syvemmälle, ja joitain asioita on jo ryhdytty rakentamaankin. Kompromissejahan siinä koko ajan haetaan. Jos huomaan jotain, mikä ei minusta toimi, tuon sen esille ja sitten asiasta keskustellaan. Vaikka itsestäni tuntuisi, että tiedän kaikesta kaiken, mutta niin sitä ei voi ajatella. Mutta jos näen, että nyt ei mene putkeen, silloin pitää ottaa kantaa. Olen 18-vuotiaasta ollut koneella töissä. Jonkinlainen näkemys on kartongin tekemisestä. TulEva biotuotetehdas tulee toimittamaan meille höyryä, että pystymme tekemään kartonkia. Tällä hetkellä pohjamassan tekeminen on sellutehtaan työtä, mutta vuoden -23 jälkeen pohjamassan teko jää meille, ja BTT:ltä tulee pintamassa. Nyt se tulee putkimassana, tulevaisuudessa paaleina, jotka pulpperoidaan täällä kartonkitehtaalla. Pintamassa pumpataan pintamassatorniin, ja otetaan siitä koneelle. Höyry ja vesipuoli sekä kuivattu pintamassa siis tulevat BTT:ltä. Tuossa ei montaa kymmentä metriä tule olemaan tehtaiden välillä, samojen aitojen sisällä ollaan. Kun uusi biotuotetehdas lähtee käyntiin, vanha pysäytetään, tyhjennetään ja puretaan. Se häviää kartalta kokonaan. Ja kun uutta rakennetaan, niin kyllä se 40-50 vuotta tuossa taas toimii. Toivon, että mitä me täällä suunnittelemme, toimisivat myös käytännössäkin hyvin. Jollain tavalla lopputulos jännittääkin. Olisiko näistä toimista iloa ja hyötyä ihmisille, jotka tehtaassa tulevat olemaan töissä? Tulevaisuus ainakin näyttää hyvältä, minunkin jälkeeni.»?• Tulevaisuuden laatua tekemässä TEksTi?Mari Schildt?kuva?Nina Susi Jari Hast on mukana suunnittelemassa miljoonaluokan investointeja. »Olen mukana kaikissa neuvotteluissa antamassa työntekijän näkökulmaa.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 15.2.2022 16.05.17 15.2.2022 16.05.17
PaPeriliit to?09 / 2021?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Tulevaisuuden laatua tekemässä Jari Hast on päiväprosessinhoitaja Metsä Boardin Kemin kartonkitehtaassa. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 15.2.2022 16.05.18 15.2.2022 16.05.18
24?PaPeriliit to?02 / 2022 2 / H i o m o PAPERILIITTO omistaa Holiday Club lomaosakkeita Vuokatissa, Saariselällä, Saimaalla, Punkaharjulla ja Tampereella. Kesän ja loppuvuoden lomaviikot (23–52) tulevat varattaviksi 24.2. klo 10. Lomaviikot myydään varausjärjestyksessä. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub. ? /yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla paperiliittoloma. Ensimmäisellä käyttökerralla sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi. Käyttäjätunnuksesi on oma jäsennumerosi. Hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Varattavat viikot löytyvät sivustolta kohdasta Vapaat viikot. HUOM! Huoneiston avain luovutetaan ainoastaan varauksen tehneelle henkilölle, jolla on esittää voimassa oleva jäsenkortti. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.? /yrityspalvelu, yrityspalvelu@holidayclub.? tai puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15). Lomakohteet ja hinnat löydät myös tämän lehden sivulta 2. Äkkilähdöillä lomailet edullisemmin Äkkilähdöt myydään 100 euron alennuksella. Äkkilähdöt tulevat myyntiin kaksi viikkoa ennen loman alkua. Äkkilähdöt varataan puhelimitse Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 0300 870 903, arkisin klo 9–15. Muut Holiday Clubin edut jäsenille Paperiliiton jäsenet saavat 25 %:n alennuksen Holiday Clubin hotelleista, lomahuoneistoista ja Villas-huoneistoista. Tarjous on voimassa 31.3.2022 asti. Lomahuoneistojen minimivaraus on 2 vrk. Loma-asuntojen varaukset puhelimitse Holiday Clubin asiakaspalvelusta puh. 0300 870 900 (ma–pe 9–17, la 9–14), lisätietoja kohteista www.holidayclub.? . Mainitse soittaessa olevasi Paperiliiton jäsen ja haluavasi tiedustella majoitusta liiton jäsenille kuuluvalla 25 % alennuksella. Kylpylähotellien minimivaraus 1 vrk. Hotellivaraukset verkkokaupasta www. holidayclub.? kampanjakoodilla: paperiliitto1. • Kesän ja loppuvuoden edulliset Holiday Club -lomat ovat varattavissa. Matkaile kotimaassa Paperiliiton lomaosakkeita on varattavana eri puo lilla Suomea. MiKKo Sateri Äkkilähdöt myydään 100 euron alennuksella. Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 16.2.2022 14.01.23 16.2.2022 14.01.23
PaPeriliit to?02 / 2022?25 Kahdelle paperililiittolaiselle SAK:n kulttuuriapuraha SAK:n Kulttuurirahaston apurahan saajissa on tänä vuonna kaksi Paperiliiton jäsentä: Risto Temonen ja Juha Vuokko. Joutsenolainen Temonen sai apurahan äänitaideteokseen Veden kesä, joka tulee esille myöhemmin tänä vuonna lappeenrantalaiseen galleriaan. Äänitaiteen tekemisessä Temonen on itseoppinut ja pitää sitä ”vakavasti otettavana harrastuksena”. Juha Vuokko Vilppulasta käyttää apurahan valokuvausharrastukseen. Tavoitteena on kuvata ihmisiä eri ammateissa ja mahdollisesti koota kuvista näyttely. Vuokko osallistui viime vuonna Paperiliiton valokuvakisaan kuvalla, jossa Mäntän Metsä Tissue heijastuu Koskenlammesta. SAK:n Kulttuurirahasto kuuluu Kansan Sivistysrahaston säätiöön, joka tukee yhteiskunnallisesti suuntautunutta kulttuurija sivistystyötä.?•? 1 k y s y m y s t ä 1. Missä kaupungissa valmistetaan Havi kynttilöitä? 2. Minä vuonna pääministeri Sanna Marin on syntynyt? 3. Mikä on Sanna Marinin toinen etunimi? 4. Minkä automerkin tyyppi on Kuga? 5. Kuka valittiin vuoden 2021 valmentajaksi Suomessa? 6. Minkä maan kaupunki on Leipzig? 7. Minkä urheilulajin ammattilainen on Noora Räty? 8. Mikä on palsternakka? 9. Mikä on hematooma? 10. Kenen levytys on iskelmä Mä jokapäivä töitä teen? j ä s e n r e k i s t e r i Jäsenkortti siirtyi puhelimeen YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Vuodesta 2022 lähtien osoitat jäsenyytesi puhelimesta, johon olet ladannut Paperiliiton mobiilijäsenkortin. Muovista jäsenkorttia ei enää valmisteta. Jos olet jo ladannut kortin, uusi kortti päivittyy automaattisesti aina vuoden alussa eikä korttia tarvitse ladata enää uudelleen Jos et vielä käytä mobiilikorttia, voit tilata sen eAsioinnin Jäsentiedot-osiosta. Kirjaudu eAsiointiin ja lähetä sieltä latauslinkki puhelimeesi. Tarkista ennen linkin lähetystä tiedoissasi näkyvä puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Voit myös pyytää liiton jäsenrekisteriä lähettämään latauslinkin puhelimeesi (puh. 0102897700/jäsenrekisteri tai jasenrekisteri@paperiliitto.fi). Jos tarvitset teknistä apua kortin lataamisessa, ole yhteydessä tuki@paperiliitto.fi tai puh. 0102897717 (ma–pe klo 9–13). Tarkemmat ohjeet siitä, miten saat kortin tallennettua oman puhelimesi näytölle, voit katsoa Paperiliiton verkkosivuilta osoitteesta paperiliitto.fi/jasenasiat. Jos et voi käyttää mobiilikorttia puhelimessasi, voit tulostaa jäsenyystodistuksen itsellesi eAsioinnin Jäsentiedot-osiosta painikkeesta ”Tulosta paperinen jäsenkortti”. JÄSENKORTISSA LINKIT PALVELUIHIN Mobiilijäsenkortti on paljon enemmän kuin pelkkä jäsenkortti. Siitä näet liiton uutisia, tietoa jäseneduista ja toimiston yhteystiedot. Siinä on linkit myös sähköiseen eAsiointiin, jossa voit muuttaa jäsenrekisteritietojasi tai asioida työttömyysturva-asioissa. Liittovakuutus on voimassa vakuutusyhtiö Ifissä. Myös vakuutuksen voimassaolotieto ja Ifin palvelunumerot on liitetty mobiilikorttiin. PÄIVITÄ YHTEYSTIETOSI Tarkistahan, että jäsenrekisteritiedoissasi on se sähköpostiosoitteesi, jota eniten käytät. Muista myös päivittää puhelinnumerosi, jos se muuttuu. Voit muokata yhteystietojasi eAsioinnissa. SÄHKÖINEN JÄSENKORTTI ON MUKANASI AINA SIELLÄ MISSÄ PUHELIMESIKIN, JOTEN LATAA KORTTI KÄYTTÖÖN. Juha Vuokko sai apurahan valoku vaukseen. Tässä hänen kuvansa Mäntän Metsä Tissuelta. Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 16.2.2022 14.01.23 16.2.2022 14.01.23
26?PaPeriliit to?08 / 2021 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Omavastuuaikaan väliaikainen muutos Väliaikainen omavastuuaikaa koskeva muutos on voimassa alkuvuoden. Liikkuvuusavustus korvaa työmatkaja muuttokuluja, silloin kun vastaanotat työttömänä työn, joka sijaitsee kaukana nykyisestä asuinpaikastasi. Voit saada liikkuvuusavustusta jo ennen varsinaisen työn alkua, jos aloitat vähintään kaksi kuukautta kestävään työsuhteeseen liittyvän koulutuksen. Avustuksen maksaminen edellyttää, että • edestakainen työmatka tai koulutukseen liittyvä matka on työn tai koulutuksen alkaessa kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä ja osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä. • sinulla on oikeus työttömyysetuuteen juuri ennen työn tai koulutuksen aloittamista. • työ kestää vähintään kaksi kuukautta Eduskunta päätti 28. tammikuuta väliaikaisesta muutoksesta työttömyysturvalakiin. Muutoksen myötä työttömyysturvaa maksetaan ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen ilman viiden päivän korvauksetonta omavastuuaikaa, kun omavastuuajan ensimmäinen päivä on ajalla 1.1.–28.2.2022. On hyvä huomata, että muutos ei koske tilanteita, joissa omavastuuaika on alkanut jo joulukuussa tai aiemmin, vaikka osa omavastuuajasta ajoittuisi tammitai helmikuulle. Sen sijaan omavastuuajalta voidaan maksaa työttömyysturvaa myös maaliskuussa tai Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan (34,50 €) suuruinen ja sitä maksetaan enintään viideltä päivältä viikossa. Avustukseen voi saada lisäksi lapsikorotuksen. Liikkuvuusavustus maksetaan korotettuna, jos työpaikka tai koulutuksen järjestämispaikka sijaitsee yli 200 kilometrin etäisyydellä asuinpaikasta tai muuttoa edeltävästä asuinpaikasta. Liikkuvuusavustuksen maksamisen kesto riippuu työn kestosta: Työn kesto vähintään Avustuksen kesto 2 kk 1 kk 3 kk 1,5 kk 4 kk 2 kk Liikkuvuusavustusta haetaan työttömyyskassasta. Hakemuslomakkeen saa www.tyj.fi > lomakkeet. tämän jälkeen, kunhan ensimmäinen omavastuupäivä on ollut ajalla 1.1.–28.2.2022. Jos työttömyytesi on alkanut 1.1.2022 tai sen jälkeen, on mahdollista, että olet jo saanut ensimmäisen päätöksen ansiopäivärahasta ennen kuin omavastuuaikaa koskeva lakimuutos vahvistettiin. Ensimmäisen päätöksen yhteydessä ei näin ollen ole voitu maksaa etuutta omavastuuajalta. Näissä tilanteissa puuttuva maksu omavastuuajalta maksetaan sinulle takautuvasti. Paperityöväen työttömyyskassa huolehtii takautuvasta maksusta automaattisesti ilman erillistä pyyntöä YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi-> eAsiointi-> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Liikkuvuusavustus Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 16.2.2022 8.31.40 16.2.2022 8.31.40
PaPeriliit to?02 / 2022?27 2 / h i o m o A r j e s s a s i l p p u a ammattiosasto 8 on yrittänyt jo muutaman vuoden ajan järjestää 25-vuotisjuhlia. Koronapandemian takia ne siirtyvät aina vain. Muuten pandemia heijastuu osaston toimintaan niin, että kokoukset ovat olleet pääasiassa etänä. Osaston hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja, juuri 36 vuotta täyttänyt, Jussi Rantanen näkee asiassa hyvätkin puolet. – Vuorotyön, vapaa-ajan ja perheelämän yhteensovittamisessa helpottaa, että kokouksiin voi osallistua kotoa käsin. Rantasilla vipinää riittää. Vanhin lapsi on 12-vuotias, keskimmäinen 2-vuotias ja nuorin vasta 4 kuukautta. Rantanen työskentelee Metsä Fibren voimalaitoksella ja viihtyy työssään hyvin. Voimalaitoksella on käytössä tehtäväkierto ja se tuo työhön vaihtelua ja pitää mielenkiintoa yllä. Nelisen vuotta sitten Rantanen lähti pyynnöstä mukaan ammattiosaston toimintaan. Hänestä tuli suorilta käsin hallituksen varsinainen jäsen. Tämän vuoden alussa hänet nimitettiin myös osaston varapuheenjohtajaksi. – Toiminta kiinnostaa minua. Meillä on hyvät yhteydet Paperiliittoon ja pystymme yhdessä vaikuttamaan sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla. Viime aikojen isoin kysymys on ollut UPM:n tilanne. Työpaikalla työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden edistäminen on Rantasen mukaan tärkeä teema. Hän on myös oman osastonsa työsuojeluasiamies. Tehtaalla turvallisuutta kehitetään työsuojeluasiamiehen ja toimihenkilön muodostaman työsuojeluparitoiminnan avulla. Raumalla on myös toinen osasto, UPM:n tehtaan iso osasto 42. Paikallisesti osastot eivät tee juurikaan yhteistyötä, vaan asiat pyörivät omassa työyhteisössä. – Osastojen toiminta on lähitoimintaa, joka on tiiviisti kytköksissä työpaikkaan ja sen arkeen. Tämä on mielestäni toimiva tapa enkä lähtisi sitä muuttamaan. Toki, jos olemme vaikkapa lähdössä johonkin liiton tapahtumaan, voimme lähteä yhteisellä bussikuljetuksella. Yksi ikuisuuskysymys Metsä Fibren Rauman tehtaalla, kuten muillakin Metsä Groupin tehtailla, on 12-tuntinen työvuorokierto. Tasaisin väliajoin työntekijät nostavat sen esiin, mutta konsernin johdon linja pysyy tiukkana. – Harmillista, että työnantaja ei näe 12-tuntisen etuja samalla tavalla kuin me.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Kerrytä opintopisteitä ay-kursseista myös ammattiyhdistysopinnoista voi kertyä opintopisteitä. Murikan tämän vuoden kursseista seitsemän kerryttää näitä pisteitä. Muissakin vapaan sivistystyön oppilaitoksissa tehdyistä suorituksista voi saada opintopisteitä. Opintosuoritustietoja voi hyödyntää esimerkiksi työtai opiskelupaikan hakemisessa ja joissain tapauksissa lukea hyväksi myös tutkintojen suorittamisessa. Opintopisteitä kerryttävät kurssit sovitaan etukäteen ja niiden sisältöä arvioidaan sen mukaan, mitä kurssilainen on kurssin jälkeen oppinut. Seuraa liiton ja opistojen sivuja, sillä lisää kursseja saattaa vuoden mittaan ilmaantua. Murikan opintopisteisiin oikeuttavat kurssit tänä vuonna: • Luottamusmiesten peruskurssi 2 op • Luottamusmiesten jatkokurssi 5 op • Työsuojelun peruskurssi 2 op • Työsuojelun jatkokurssi 5 op • Järjestötoimijan perusteet 1,5 op • Puheviestinnän perusteet 1,5 op • Järjestyksenvalvojan peruskurssi 2 op.?• Jussi Rantanen on osaston hallituksessa ja löytää hyvät puolet etäkokouksistakin Osasto ? hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja sekä osastonsa työsuojeluasiamies Jussi Rantanen työskentelee Metsä Fibren Rauman tehtaan voimalaitoksella. Ay-opintojen suorituksia voi hyödyntää vaikka koulutusta tai työpaikkaa hakiessa. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 16.2.2022 8.31.40 16.2.2022 8.31.40
28?PaPeriliit to?02 / 2022 2 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 8.3. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 2”. Ristikon 1 palkinnon sai Antti Naskali, Vesilahti. ari Kiviharju ? ? ? TYÖKIN harmaita ? SATTUMA ? anastaa komistua A4 A3 perattu PULA golfareilla UKKO Moran a a PUISSA TUOLEJA samea (1.=s) BLOM henkseli Karpo kalut !UUS LÄPÄT ALASTI keilalle poistuu kukin MIETE EHTOO ? perät loputtomia SARKOLA ROIMAT Ayrton hiotut SIVU paulat INHOTA taitaa SOMA meren eläviä KARKKI vallitsevia IDÄN MIES nilkuttaa Stenka tonteista ? HUIPPU peltoa rivoja ARTO pihin verbi tanssilava KYNNÖT kuningas runon äiti SULO etsijän suusta pihoilla suussa ENOLLA KUU AVUT vetää sukua TILOJA kuivin silmin OVI huonekasvit kaatoverbi siimalle ESTÄMINEN HAULIKOIN JYRSIJÄ tukirakenne TOIMINTAA asiakirjan mukana valkeneva MONONEN H AR AV AS SA KEHITTYNEISYYDET KIELTÄÄ SATUNALLE PYJAMA AINA? TOTEUTUKSET HUITOJA LAT. ARPA huudettu TAVAROIDEN HANKINTAA TURHAT ROMPPEET AUVO UKSET UUDELLEEN TOISTETTU NOPEUTTA VAATIVA TYÖNJOHTAJA RYPISTYS NIEMINEN JA KAIMANSA vossikka 4-3=1 3x4=12 VAARIT 8:2=4 1+2=3 häädät! suunta KALOJA 123... HINAAJALLA Lapin kunta Jorman suku PUUSSA UNTAMO HARTIAT IDÄN ASU TULOJA kulkuneuvot KORVISSA KIPEÄLLÄ AKSELEIN kuningas vuoristo Kirgisiassa TAKAALALLA MAUSTE GALLERIA LONTOOSSA TÄRISTÄ SISKOIN Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 15.2.2022 10.35.32 15.2.2022 10.35.32
Henri Åkerman kertoo, että pihalla ei yleensä tarvitse ahertaa yksin. Esimerkiksi lumitöissä vaimon ja kolmen lapsen lisäksi auttamaan tulevat myös naapurin lapset – ja aivan vapaaehtoisesti. Naapureiden kanssa on aloiteltu myös padelia. – Omat mailatkin tuli jo ostettua vaimon kanssa, sanoo Åkerman. Kasvimaa jo mielessä AIVAN Äänekosken keskustan tuntumassa Henri Åkerman hakee aamusella varastosta halkoja. Arkiaskareet oikeastaan rentouttavat, kun ei ole kiirettä. Voi rauhassa fundeerata asioita sekä kuunnella, kun linnut laulavat ja harakat räksyttävät. Nyt mielessä jo käy, mitä keväällä istuttaisi kasvimaalle. Takapihalla on joka kesä pari penkkiä perunaa, mutta aina jotain muutakin, kuten papuja ja herneitä. – Se on oikeastaan alun perin vaimon homma, olen tullut vähän siivellä ja saanut sykäyksen istutushommiin. Se on mukavaa puhastelua, kun saa olla sormet mullassa, Åkerman sanoo. Talossa on kaukolämmön lisäksi kaksi tulisijaa, pönttöuuni alakerrassa ja varaava takka yläkerrassa. Uunit lämmitetään talviaikaan ainakin joka toinen päivä. – Työkaverilta olen aina hommannut puut. On mukavaa katsoa lasiluukusta, kun liekki lepattaa ja lämpöä tulee.?• teKSti: reiMa KaNGaS, Kuva: MaX SteFFaNSSoN PaPeriliit to?02 / 2022?29 2 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 15.2.2022 10.35.33 15.2.2022 10.35.33
30 / 2 / t a u k o t i l a Ukkola ja Mikko Rytinki työskentelevät Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaan valmisteluasemalla. – Perämiehiksi meittiä sanotaan. Perällä kun ollaan töissä, peränpitäjinä, Ukkola naurahtaa. Työt on jaettu kahtia: toinen tekee kuusi tuntia valmistellen rullia leikkureita varten ja vaihtaa rullat leikkureille. Sillä aikaa työpari tuo trukilla rullia, tyhjentää pituusleikkurin hihnalta tulevat rullat tai tyhjentää rekkaa. Kun työpari tarvitsee apua, toinen rientää auttamaan. – Tuollainen nuorempi kaveri tietää tietokoneista enemmän kuin minä. Hän tulee auttamaan, kun pyydän, että tules nyt katsomaan, Ukkola sanoo. – Viimeksi taisi olla, kun kolmosleikkurilla pompsahti terä pois paikaltaan. Vesa osaa sen laittaa paikalleen. Pyysin, että saisin tulla mukaan katsomaan, miten se tehdään, että oppisi sen itsekin, Rytinki sanoo. Miehet miettivät, että auttaminen on tavallaan osa ammattitaitoa. Ukkola pohtii, että sekin on taito, että osaa pyytää apua, eivätkä hommat tökkää yliyrittämiseen. – Nopeammin asia selviää, kun on kaksi päätä ajattelemassa, hän sanoo. Ammattilainen osaa myös pitää silmällä, mitä tehtaassa tapahtuu. – Jos leikkurilla tarvitaan apua vaikka päänvientiin tai rullanlaittoon, niin sieltä huudetaan apuun. Toinen menee, kumpi kerkiää. Kun valmistelussa on paljon rullia ja kiire muutenkin, niin trukkia ajava menee jelppaamaan ilman, että tarvitsee erikseen pyytää, Ukkola kuvailee. Ukkola ja Rytinki sanovat, että yhteistyö työparin kanssa tuntuu siltä, kuin oltaisiin virittäytyneitä samalle aaltopituudelle. – Vesan kanssa yhteistyö on ihan saumatonta. Sen vain tuntee, kun se sujuu. Molemmilla on aika samanlainen työtapa, sekin helpottaa. Meille on tärkeää, että seuraavan vuoron on hyvä ja helppo meidän jälkeemme aloittaa työt. Ehtivät juomaan kahvitkin rauhassa ennen aloittamista, Rytinki sanoo. Rytinki sanoo, että Ukkola on työkaverina mukava ja leppoisa. – En ole nähnyt Vesan hermostuvan, ainakaan kovin pahasti, Rytinki virnistää. Ukkola sanoo, että Rytinki on erinomainen työpari. – Mikko on mukava kaveri, jonka kanssa on kiva tehdä töitä, Ukkola sanoo. • Työparilla on silmät selässäkin sen varalta, että kaveri sattuisi tarvitsemaan apua. Auttaminen on se juttu »Yhteistyö on ihan saumatonta.» t y ö p a r i Vesa Ukkola (vas.) miettii, että yhteistyö sujuu, kun molemmat kantavat vastuun. – On tärkeää, että tekee, eikä yritä luistaa ja päästä helpolla siirtämällä töitä toiselle. Sehän se raskaaksi käy, jos vain toinen tekee ja toinen ei, hän miettii. Mikko Rytinki on samalla aaltopituudella. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 18.2.2022 10.30.31 18.2.2022 10.30.31
/ 31 Liikenneonnettomuuksissa kuolleet ???? ???? ??? ??? ??? ??? ??? ??? ??? ??? ??? ? ???? ???? ???? ???? ???? ???? Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden lukumäärä Suomessa 2 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a t i l a s t o p a r i p ä i v ä n s a n k a r i Urheilun parissa : Imatra : Viipurissa 24.2.1992 : 5ja 8-vuotiaat tytöt : Määräaikainen prosessihenkilö ja operaattori, Stora Enso Kaukopää : Omille joukkueille. Toivotaan että kausi onnistuu. : Ei suunnitelmia, käy ehkä kavereiden kanssa jossakin, jos aikaa sattuu jäämään. Niko Rantalainen osa Niko Rantalaisen vapaa-ajasta menee urheilun parissa. Hän on joukkueenjohtajana futsal-seura River Vuoksen miesten ja naisten joukkueissa. Kaveripiirissä perustetun seuran joukkueet kamppailevat noususta toiseksi korkeimmalle sarjatasolle Ykköseen. Rantalainen toimii jalkapalloja futsalerotuomarina kesät talvet sekä pelaa futsalia ja jalkapalloa harrasteporukassa. Rantalaisen tytöt harrastavat yleisurheilua ja telinevoimistelua. He myös liikkuvat paljon ulkona yhdessä. ?? vuotta on Rantalaisen mielestä hyvä ikä. Nuoruus ei aivan kokonaan ole ohi, mutta miehen iässä jo ollaan. Rantalainen muutti noin ?? vuotta sitten vanhempiensa mukana Venäjältä Suomeen. – Lapsena sitä oli vaikea arvioida, mutta nyt tuntuu, että se oli hyvä ratkaisu. Olen sopeutunut hyvin, hän sanoo. • o työmatkalla, kun juna seisahtui äkkiä. Emme olleet ehtineet edes kaupungin rajan yli. Vartin jälkeen kuulutus kertoi, että edellämme ajavassa junassa on ”tekninen häiriö”. Seisoimme tunnin, sitten juna peruutti edelliselle pysäkille, kemiantehtaan laiturille ja kaikkien matkustajien oli noustava ulos. Viesti kaiuttimista: ”Ottakaa seuraava juna. En tosin tiedä, milloin se tulee.” Ei ole helppoa olla junalla kulkeva työmatkalainen Saksassa. Deutsche Bahnin kalusto on osin vanhentunutta ja rataverkosto aivan liian ohutta, junat jonoutuvat ja myöhästyvät. Vuoroja perutaan. Saksa on automaa. Taannoin paljastui, että rautateiden kehittämiseen varatusta jättipaketista käytettiin enemmän rahaa autoteihin kuin junaratoihin. Muutokseen on kuitenkin tarvetta. Saksan on vähennettävä päästöjään ja siksikin liikenne on tärkeä teema. Varsinkin työmatkaliikenne. Kaksi kolmesta saksalaisesta matkaa töihin autolla. 13 prosenttia kulkee julkisilla, kymmenen prosenttia pyörällä ja loput jalan. Suurin toivo lepää täällä pyöräilyn kehittämisessä. Kyselytutkimusten mukaan jopa yli puolet autoilijoista olisi valmis kulkemaan pyörällä töihin, jos infrastruktuuri olisi parempaa. Nyt täällä joutuu usein polkemaan huonokuntoisilla kaistoilla tai autojen seassa, mikä on monesta liian vaarallista. Uusin ratkaisu kotikaupungissani Krefeldissä on Hollannista lainattu idea pyöräkaduista. Tavallinen kaupungin katu muutetaan parilla kyltillä pyöräkaduksi, jolla autot ovat enää vieraana, niiden on väistettävä pyöriä. Se toimii. Pyörällä saapuvat työntekijät ovat joka tapauksessa kaikkien etu. Yhteiskunnan, koska päästöjä ei tule. Yrityksen, koska pyörät eivät tarvitse laajoja parkkipaikkoja ja pyöräilevät työntekijät ovat tutkitusti vähemmän sairaita. Työntekijä itse säästää rahaa sekä kohentaa kuntoaan ja terveyttään. Kyse on rutiinin muuttamisesta. Kun infrastruktuuri on kunnossa ja yritys kannustaa pyöräilyyn, moni hyppää mielellään polkutai sähköpyörän selkään. Ja kun siitä tulee tapa, pyörästä ei enää pääse irti. • »Työntekijä itse säästää rahaa sekä kohentaa kuntoaan ja terveyttään.» : Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Johanna Nordling Autojen lukumäärä ?,? ? ?,? ? ?,? ? ?,? ? ?,? ? ???? ???? ???? ???? ???? ???? Ajoneuvorekisterissä olevien autojen lukumäärä Suomessa miljoonaa Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 18.2.2022 10.30.32 18.2.2022 10.30.32
Marko Kokkonen on jämsäläinen 48-vuotias varamies Delfortin Tervakosken paperitehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 16.2.2022 10.48.40 16.2.2022 10.48.40
PaPeriliit to?02 / 2022?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä A lussa oli paperilinja, Lotila, armeija ja kesätyöt Kaipolan tehtaalla. Kaikki oli itsestään selvää, kun isäkin oli siellä. Vuonna 1994 pääsin vakipestiin. Menin ensimmäisen vuoron jälkeen baariin ja kerroin kuulumiset jämsäläiselle tytölle. Hän jäi saman tien matkaan. Mentiin naimisiin. Saana syntyi 2003 ja Malla 2008. Heidän kanssaan asustellaan Jämsänjoen rannalla edelleen. Käyn sieltä matkatöissä, Kotkan ja Rauman jälkeen Tervakosken tehtaalla. Viimeinen oma kone sammutettiin viime tammikuun alussa, ja sen jälkeen saattohoidettiin työmaa hautaan. Loppu tuli viime huhtikuussa. 29 vuodesta jäi käteen inho Pesosta ja Wahlroosia kohtaan. Onneksi mulla on elämän kipinä muualla. Isä ja äiti sen sytyttivät, kun olin kuuden vanha. Paikka on Inarissa, Juutuanjoen Ritakoski, ja sen rannalla kalliotörmä, josta löysin halkeaman. Äiti kehui, toi voipaketit ja muut eväät sinne kylmään. Kalasteltiin kimaltelevassa koskessa käkkyräisten mäntyjen katveessa. Kuukkelit tulivat katselemaan minua. Syötin niitä leivänpaloilla. Sairastuin siinä paikassa lapinhulluuteen. 87 kertaa olen Lapissa käynyt, joista 45 Kilpisjärven seudulla. Lappiin on päästävä, mielellään kolme kertaa vuodessa. Mutta tärkeintä elämässä on kalastus. Ei ole muuta vaihtoehtoa vapaapäivän viettoon ollut 90-luvun jälkeen, käyn kalassa yli satana päivänä vuodessa. Mulle on mainettakin kertynyt isojen ahventen kanssa, käyn niitä hakemassa Jämsän metsäjärviltä. Kuusi yli kiloista olen saanut, suurin puolitoistakiloinen. Olen taktikoiva kelikalastaja, hion kalastushuoneessa suunnitelmia ilmapuntaria katsellen. Silloin se on syönnillään, kun myräkkä alkaa tai loppuu. Arkihuolet katoavat saman tien kun lähden. Päässä on päivitys käynnissä, kaikki huomio keskittyy ympäröivään luontoon: tuuleen, virtauksiin, hyönteisiin, kuun asentoon. Tunne on sama, soudan sitten lohta vai pilkin mustia ahvenia metsälammelta.Törkeän ison kalan kihelmöivä odotus. Pintaperholla kalastaessa saan suurimmat kiksit, siinä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Opettelen lukemaan luonnon kirjaa oikein, toimimaan kuin kala itse. Minulla on hyvät välineet, mutta haaveilen kalan nappaamisesta ilman niitä, pelkillä käsillä pienestä purosta. Vielä minä sen teen. ? Mistä tietää, että jää on jo 30-millistä? Siitä, että Marko Kokkonen lähtee pilkille. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Mikko Vähäniitty »hion kalastushuoneessa suunnitelmia ilmapun taria katsellen.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 16.2.2022 10.48.40 16.2.2022 10.48.40
34?PaPeriliit to?02 / 2021 »Harmillista on, että säästämme aivoenergiaa myös tilanteissa, joissa olisi parempi olla läsnä.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. V altteri-myrsky peittää Tampereen paksuun lumimattoon. Pandemiarajoitukset jatkavat pakkolomaa, nyt olisi hyvin aikaa mennä kalaan. Pilkkiminen ei kuitenkaan ole juttuni, joten suljen silmät ja palaan muistoihin. Meditointi miellyttävien muistojen parissa on parempi kuin ei mitään. Kesäinen aamuyö. Vaasan sisäsaaristossa meren päällä leijuu usvavaippa, luontokin vielä nukkuu. Työnnän veneen vesille ja alan soutaa, merikelpoiset, raskaat airot natisevat ja vene lipuu pysähtyneessä meressä. Soutelen hyvän matkaa poukamaan, jossa tiedän haukien lymyilevän. Ennen ensimmäistä heittoa on hyvä olla hetken hiljaa. Kaadan itselleni termoskannusta mustaa kahvia ja annan katseen levätä hiljalleen heräävässä luonnossa. Kalastajakaan ei ole vielä täysin herännyt, joten kahvi on paikallaan. Kenties väsymystä, kun mieleen tulee huvittava ajatus. Nauttiiko mentalisti hauen kalastuksesta, koska hauki tuo mieleen ihmismielen. Luennoillani vertaan aivoja haukeen. Kuten hauet, aivomme tykkäävät säästää energiaa ja käyttää sitä pyrähtäen, silloin kun oikeasti on tarve. Stanfordin professorin, Robert Sapolskyn tutkimuksen mukaan shakkimestarit käyttävät päivässä noin kuusi tuhatta kaloria shakkiturnauksissaan. Eräs poliisikuulustelija kertoi minulle, että parin tunnin kuulustelemisen jälkeen hän voisi syödä kaksi perhepizzaa, sen verran kuluttavaa äärimmäinen tarkkaavaisuus on. On siis luonnollista, että käytämme aivojamme kuten hauki nopeuttaan. ahven on aktiivinen saalistaja, joka ui pitkäänkin saaliin perässä, mutta hauen taktiikka on erilainen. Se vaanii kaislikossa tai kiven takana odottaen, että saalis tulisi sopivan lähelle. Sitten se tekee nopean hyökkäyksen. Aivot toimivat samoin. Suurimman osan ajasta ne ovat lepotilassa, ruudunsäästäjällä, automaatilla, käyttäen mahdollisimman paljon valmiita ohjelmia säästääkseen energiaa. Päästämme löytyy aivoenergiaa säästäviä ohjelmia arkisiin asioihin kahvinkeitosta kättelyyn. Kun on kerran opetellut tietyn asian ja sitä useamman kerran toistanut, ilmestyy aivoihimme valmis koodinpätkä, jota voidaan käyttää sen suuremmin miettimättä. Harmillista on, että usein säästämme aivoenergiaa myös tilanteissa, joissa olisi parempi olla läsnä, kuunnella ja pohtia. Tavallisessa vuorovaikutustilanteessakin toimimme valitettavan usein automaattivaihde päällä, emmekä kuuntele, havainnoi tai pohdi asioita aktiivisesti. kiinnitän spinnervieheen virveliini, tarkistan hyrräkelan asetukset ja heitän vieheen kaislikon yli rantaan saakka. Näin tyynellä ison vieheen loiskahdus saattaa säikäyttää kalan eikä yksikoukkuisen vieheeni suhteen ole huolta siitä, että se jäisi kiinni rannan kasvustoon. Miltei heti vieheen laskeuduttua veteen tulee tärppi. Kala on herännyt. Kiihdytän kelaamista, sillä pakoon uiva viehe ärsyttää haukea ja sytyttää sen saalistusvaistot. Kala ottaa vieheestä toisen kerran kiinni. Tällä kertaa olen jo hereillä ja vastaiskuni saa hauen tarttumaan koukkuun. Hauki taistelee virkeästi, mutta iso se ei ole. Kelaan varovasti hauen veneen viereen ja päästän sen takaisin kasvamaan nappaamalla koukun suupielestä tongilla irti. Joskus kerran jo kiikkiin jäänyt hauki ei ole luovuttanut, vaan napannut seuraavalla heitolla uudestaan kiinni, joten nostan ankkurin ja soudan hieman sivumpaan. Luonto alkaa hiljalleen herätä ja aurinko nousta korkeammalle. Nämä aamuiset souteluja kalastusretket ovat mindfulnessia ja meditaatiota parhaasta päästä. Pitää vain muistaa olla läsnä, hengittää raikasta meri-ilmaa ja keskittyä hetkeen. Työasioita ehtii miettiä myöhemmin. Emme voi estää sitä, että aivomme toimivat kuin hauki. Voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, milloin ja millaisissa tilanteissa aivoenergiaamme käytämme. Turhiin asioihin aivoenergiaa ei kannattaisi käyttää, eikä hauenkaan jahdata joulukoristeen näköistä viehettä. Kuten suuri ajattelija Matti Nykänen aikoinaan sutkautti, ihmisen kannattaa olla hereillä, silloin saattaa vaikka saada kalan. ? »poliisikuulustelija kertoi minulle, että parin tunnin kuulustelemisen jälkeen hän voisi syödä kaksi perhepizzaa.» 2 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ka rr i Ha rj u Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 18.2.2022 12.13.05 18.2.2022 12.13.05
2 / i l m o i t u s t a u l u / 35 P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 3 Aineistot viimeistään 15.3. Ilmestyy 31.3. Nro 4 Aineistot viimeistään 27.4. Ilmestyy 13.5. Nro 5 Aineistot viimeistään 14.6. Ilmestyy 1.7. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 10 Aineistot viimeistään 1.12. Ilmestyy 17.12. Nro 1/2022 Aineistot viimeistään 12.1. Ilmestyy 28.1. Nro 2/2022 Aineistot viimeistään 9.2. Ilmestyy 25.2. Nro 3/2022 Aineistot viimeistään 16.3. Ilmestyy 1.4. Nro 4/2022 Aineistot viimeistään 27.4. Ilmestyy 13.5. Nro 5/2022 Aineistot viimeistään 14.6. Ilmestyy 1.7. Nro 6/2022 Aineistot viimeistään 10.8. Ilmestyy 26.8. Nro 7/2022 Aineistot viimeistään 7.9. Ilmestyy 26.9. k e v ä t k o k o u k s e t Länsi-Suomen piiri Kauttuan osasto 7: ti 15.3 klo 16, Rantapirtti. o s a s t o t Valkeakoski os. 70: Uintikuukaudet osaston jäsenille maalis-, huhtija toukokuussa Valkeakosken uimahallissa. 1 krt/viikko 3 kk:n ajan pääset käyttämään kuntosalia ja altaita. Edun saat käyttöösi näyttämällä Paperiliiton jäsenkorttiasi lippuluukulla. Aika: 15.2.–27.3.2022 Paikka: Keilakukko Kuopio, Puijonkatu 19 Pelitapa 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa, lisätiedot osoitteesta paperiliitto.? . Kilpailumaksu 32 €, sisältää erikoiskilpailumaksun. Sarjoina miehet, naiset sekä parija nelijoukkue. Kilpailuvuorot: ma-to klo 12.00 ja 18.00, pe–su klo 12.00. Muulloin sopimuksen mukaan. Tiedustelut ja kilpailuvaraukset: Keilakukko Kuopio 017-282 4003. Järjestäjät: Keilaseura Tiimi ja Paperiosasto 55, kilpailun johtaja Timo Mikkonen Tulokset: www.keilakukkokuopio.? Majoitusja lisätiedot paperiliitto.? > Jäsenuutiset. Keilakukko Kuopio, Puijonkatu 19 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa, lisätiedot osoitteesta paperiliitto.? . Kilpailumaksu 32 €, sisältää erikoiskilpailumaksun. Sarjoina miehet, naiset sekä ma-to klo 12.00 ja 18.00, pe–su klo 12.00. Tiedustelut ja kilpailuvaraukset: Keilakukko Keilaseura Tiimi ja Paperiosasto 55, Paperiliiton keilailumestaruus 1 v a s t a u s t a 1. Riihimäellä 2. Vuonna 1985 3. Mirella 4. Fordin 5. Tuomas Sammelvuo 6. Saksan 7. Jääkiekon 8. Juures 9. Verenpurkauma, mustelma 10. Matin ja Tepon Aika: lauantai 23.4. alkaen klo 10.00 Paikka: Arena Center, Hakaniemi, Sörnäisten Rantatie 2, 00530 Helsinki. Säännöt: Pelit pelataan salibandyliiton virallisilla säännöillä. Peliaika 2x12 min. Järjestäjä: Paperiliitto r.y. Joukkueet: Enintään 2 joukkuetta / ammattiosasto. Ilmoittautuminen: 8.4. mennessä: markku.lihavainen@paperiliitto.? tai 0400 759 878. Turnausmaksu: 200 € / joukkue. Maksu on maksettava 15.4. mennessä tilille: Paperiliitto r.y., FI 47 1521 3007 1036 01. Viestikenttään ”Salibandyturnaus” ja ammattiosaston nimi. Turnausohjelma: Otteluohjelma ja aikataulu lähetetään yhteyshenkilöille viikolla 16. Lisätiedot: markku.lihavainen@paperiliitto.? tai puh. 0400 759 878 Paperiliiton salibandyturnaus Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 16.2.2022 14.07.54 16.2.2022 14.07.54
PERHEPÄIVÄ TYKKIMÄELLÄ! Tykkimäki on varattu Paperiliiton perhetapahtuman käyttöön 11. kesäkuuta. Huvipuisto ja Aquapark on paperiliittolaisten käytössä koko päivän – ilmaiseksi. Ilmoittautuminen tapahtumaan starttaa maaliskuun aikana. Seuraa ilmoittelua Paperiliitto-lehdestä sekä liiton wwwja Facebook-sivuilta. Järjestelyissä noudatetaan koronatilanteeseen liittyviä viranomaissuosituksia. Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 18.2.2022 12.40.48 18.2.2022 12.40.48