• 02/23 P a p e r i l i i t t o LUOTTAMUSMIES Ihmisten avoimuus yllätti Mika Niemisen. Puunkäsittely uusiksi Imatran kuorimot yhdistettiin 80 miljoonalla eurolla. ÄSSÄT ON PARASTA Niina Jalonen villitsee porilaisia. Jään alta Kun vapaa koittaa, Satu-Johanna Bom lähtee kokemaan kalaonnea. Saalis on siinä toissijainen juttu. xxxxxxx xxx xxxx Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 8.3.2023 12.12.32 8.3.2023 12.12.32
• IKU INE N VAP PU 20 23 23.–24.9. Ensimmäisen SAK:laisten liittojen nuorille tarkoitetun risteilyn laivaannousu on alkanut! arkoitetun risteilyn laivaannousu on alkanu Lue lisää, tsekkaa ohjelma, hinnat ja ilmoittaudu matkapojat.fi/ikuinenvappu2023 Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 9.3.2023 8.04.55 9.3.2023 8.04.55
• P a p e r i l i i t t o 2 / 2 2 3 1 7. 3 . 2 2 3 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a jos tänä vuonna palaisit äänestyskopista yhtä väsyneenä ja onnellisena kuin hyvä pelin tai treenin jälkeen? Voisit suorituksen jälkeen todeta, että kaikkeni annoin, parhaani yritin ja hauskaa oli. Ääniä voittoisasti kerännyt juhlisi uutta työpaikkaansa kansanedustajana pokaalia nostellen, kunnes tulevat seuraavat vaalit ja uudet voittajat. Mutta: eduskunta ei kuitenkaan toimi hetken hurman tai pikavoittojen takia. Kyseessä on kauaskantoisempi turnaus. Eduskunta säätää lakeja, jotka vaikuttavat arjessa ja työelämässä hyvinkin pitkään sitä helpottaen tai kurjistaen. Siksi on hienoa kuulla, että valtion nuorisoneuvoston mukaan juniorit ovat mukana: nuorista 77 prosenttia aikoo äänestää 2. huhtikuuta joko varmasti tai todennäköisesti. Kuten joukkuelajeissa myös vaaliuurnilla tarvitaan pelimie hiä joka rooliin. Jokainen annettu ääni voi olla ratkaiseva ja jokainen ääni vaikuttaa siihen, kenen maalit voittavat vaalit. • Ääniä liikkeelle 65. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Luottamusmies taipuu moneen rooliin 06 Keskeytyikö palkanmaksusi toisen alan työtaistelun vuoksi? 08 Työterveyshuollon ja sairaalan yhteistyö auttaa töihin paluuta. 09 Äänestä näyttelijää, hänen täytyy olla oikeassa. 20 Petri Vanhala uskoo verkostoitumisen ja yhteistyön voimaan. 24 Paperiliiton lomapaikat suljetaan toukokuun alussa. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Niko Joronen sai vakipaikan ja osti talon Imatralta. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Ihan tavallisena päivänä: Myllykosken tehtaan viimeiset lopputilit. 30 Työpari: Jarkko on jämpti kaveri. 31 Maailmalta: Kylmää pesuvettä. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Vaijeri vapauttaa säännöistä. 16 Kaukopään ja Tainionkosken puunkäsittely laitettiin uusiksi. Minna Hotakaisen ja työkavereiden kiire ei ainakaan vähentynyt. 22 Laskiaispullat saavat pintahermoisen Minna Juholan hikoilemaan. Hän on yksi harvoista ikkuna rasioiden tekijöistä. 32 Yksi Porin Ässien kannatusyhdistys ei riittänyt Niina Jaloselle. Kaksi metelöi paremmin. Kuittien kanssa hän kuitenkin kitisee. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 IKU INE N VAP PU 20 23 23.–24.9. Ensimmäisen SAK:laisten liittojen nuorille tarkoitetun risteilyn laivaannousu on alkanut! Lue lisää, tsekkaa ohjelma, hinnat ja ilmoittaudu matkapojat.fi/ikuinenvappu2023 Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 9.3.2023 8.04.56 9.3.2023 8.04.56
• 2 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?02 / 2023 Luottamusmiesten pääasiallinen tehtävä on valvoa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista, mutta he hoitavat myös laajasti muita asioita: toimivat henkilöstön tukena ja apuna sekä ratkaisevat ristiriitoja. Näin kertoo tuore raportti 2020-luvun luottamusmiehestä. Näitä muita tehtäviä ilmoitti hoitavansa yli puolet kyselyyn vastanneista luottamusmiehistä. DS Smithin Tampereen tehtaan pääluottamusmiehenä tänä vuonna aloittanut Mika Nieminen tunnistaa tehtävänsä monipuolisuuden. – Se on yllättänyt, että monet ihmiset uskaltavat kertoa minulle luottamuksellisia asioita työstään ja elämäntilanteistaan. Pidänkin tärkeänä toimia myös ”vertaistukena” luottamustoimen ohella, Nieminen sanoo. Teollisuuden palkansaajien raportti Luottamusmies 2020-luvun työpaikalla tehtiin edistämään keskustelua luottamusmiesten asemasta ja tehtävistä. Kyselyosaan vastanneet pitivät työehtosopimuksiin perustuvaa luottamusmiesjärjestelmää hyvin toimivana ja kokivat yhteistyön työnantajan kanssa sujuvan keskimäärin hyvin: Yleisin annettu kouluarvosana yhteistyön onnistumiselle oli 8. Samansuuntaisen antaisi arvosanaksi myös Jorma Paajanen. Hän on toiminut pääluottamusmiehenä Metsä Fibrellä Äänekoskella vuodesta 2005. – Siitä on iso apu, että ”vastapuolen” kanssa on oltu tekemisissä pitkään ja pysyvämmin. Se auttaa, että oppii tuntemaan neuvottelijoita. Vaikka asiat ovat Vastuullinen joka suuntaan teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Marjaana Malkamäki Luottamusmies on työpaikalla monessa roolissa. Pääasiallinen tehtävä on valvoa työehtosopimuksen ja työlainsäädännön noudattamista työpaikalla. joskus ristissä, henkilöt eivät ole, pohtii Paajanen. Pöydän molemmilla puolilla tiedostetaan, että saadakseen jotain on myös annettava jotain. – Alussa tuntui, että tärkeintä oli vääntää asiat kokonaan omien kantojen mukaan. Ymmärrys on puolin ja toisin muuttunut ja on löydetty tapa, millä saadaan asioita parhaiten vietyä eteenpäin, kuvailee Paajanen. mika Nieminen pitää yhteistyötä sujuvana sekä työnantajan että työntekijöiden suuntaan. Hän kokee saavansa työnantajalta tehtävässään tarvitsemiaan tietoa ja hän osallistuu palavereihin ja projekteihin, joissa tarvitaan asiantuntemusta työntekijänäkökulmasta. Tehtävä on päätoiminen, vaikka 125 henkilön työntekijämäärä ei sitä edellytä. Luottamusmiesorganisaatioon kuuluu neljä osastonluottamusmiestä. Äänekosken Metsä Fibrellä työosastojen luottamusmiehiä on seitsemän. Kokouksiin osallistuvat myös varaluottamusmiehet. – Toimiva luottamusmiesorganisaatio – ja varaorganisaatio – on kaiken a ja o sekä etu monella tapaa. Meillä oli aiemmin yksi alue vähemmän, mutta saimme yhden lisää. Se, että jossain työpaikoilla on alueita vähennetty, on ihan väärä tie, Paajanen toteaa. Myös Nieminen on tyytyväinen, että heillä on pääluottamusmiehen, työsuojeluvaltuutetun ja työosastojen luottamus»monet ihmiset uskaltavat kertoa minulle luottamuksellisia asioita työstään ja elämäntilanteistaan.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 9.3.2023 8.05.29 9.3.2023 8.05.29
• PaPeriliit to?02 / 2023?5 Toimii. Tuoreen raportin mukaan luottamusmiehet pitävät nykyistä työehtosopimuksiin perustuvaa järjestelmää hyvänä ja yhteistyötä työnantajan kanssa toimivana. Myös DS Smithin Tampereen tehtaan pääluottamusmies Mika Nieminen pitää yhteistyötä sujuvana. miesten vahva organisaatio. Hän jakaa tietoa säännöllisesti päivänpolttavista asioista. – Tapaamme kerran viikossa ja käydään ajankohtaisesti asioita läpi yhdessä. Kun puhutaan ja keskustellaan porukassa, homma pysyy selkeänä, eikä väärä tieto lähde eteenpäin. Tämä on myös työnantajan etu. Tästä kaikesta kokonaisuudesta toivottavasti tulee se tunne, että tässähän on hyvä meininki ja että on mukava olla mukana. Luottamusmiestehtävien hoitamisen mahdolliseen vaikeuteen tai haasteellisuuteen oli raportin mukaan syynä esimerkiksi tiedon ja ajan puute, lakien ja työehtosopimusten tekstien vaikeaselkoisuus sekä henkilökemioiden yhteensopimattomuus. Jorma Paajanen tunnistaa ajan puutteen, sen että olisi rauhaa keskittyä ja punnita vaihtoehtoja. – Ennen ei ollut ihan niin kiire seuraavaan palaveriin, vaan käytiin asioita läpi, kunnes tuli valmista. Vaikka neuvoteltava asia ei olisi iso, se on kuitenkin tärkeä ja sataprosenttisesti mielen päällä sillä ihmisellä, jota se koskee. Paajanen arvostaa Paperiliittoa erityisesti siinä, että yhteydenottokynnys liiton edunvalvonnan neuvontaan on matalalla. – Siitä on iso etu ja hyöty työpaikoille, että yhteys toimii liiton suuntaan ja vastauksen saa suht pian. Tämä tuntuu ehkä Paperiliitossa jokapäiväiseltä ja tutulta, mutta on ainutlaatuista verrattuna muihin liittoihin. Luottamusmies 2020-luvun työpaikalla -raportin laati oikeustieteen tohtori Jaana Paanetoja. Raportti sisältää myös oikeudellista pohdintaa luottamusmiehen roolista. Oikeustieteellistä analyysin kyselyosaan vastasi 587 luottamusmiestä eri liitoista toukokuussa 2022.?• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 9.3.2023 8.05.29 9.3.2023 8.05.29
• 2 / k u o r i m o 6 / noin ??? paperiliittolaisen palkanmaksu keskeytyi helmi-maaliskuun vaihteessa, kun Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n ahtaajat olivat lakossa ja lakko aiheutti tuotantokatkoksia tehtailla. – Sinulla voi olla palkanmaksun keskeytyksen ajalta oikeus ansiopäivärahaan ilman viiden päivän omavastuuaikaa, jos täytät myös kaikki muut ansiopäivärahan edellytyksenä olevat työttömyysturvalain mukaiset ehdot, muistuttaa Paperityöväen Työttömyyskassa. Ehtona on muun muassa, että olet ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon, olet jäsenyysaikana täyttänyt työssäoloehdon ?? viikkoa, korvauspäivien lukumäärä ei ylitä viittä kalenteriviikon aikana, toteutunut työaika eli ylitä ?? prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta jalkautuspäiviä sisältävän kalenteriviikon aikana ja että palkanmaksun keskeytyksestä on aiheutunut todellisia palkanmenetyksiä. Työttömyyskassa tarkastaa hakijan oikeuden päivärahaan ensimmäisen hakemuksen yhteydessä ja pyytää tarvittaessa lisätietoja eAsioinnin kautta. Katso hakemista koskevia ohjeita ja esimerkki hakemuksen täyttämisestä tämän lehden sivulta ??. Oikeus työttömyysetuuksiin päättyy, kun työtaistelusta aiheutunut este ei ole enää syy työnteon keskeytymiselle. Eli jos työnteko olisi jo ollut mahdollista, mutta yhteisellä sopimuksella työnantajan kanssa työntekijä on siirtänyt työhön paluutaan, hän ei ole enää oikeutettu työttömyysetuuteen tällaisilta palkattomilta vapaapäiviltä. Nämä päivät lisätään hakemukseen merkinnällä "palkaton loma". Hakemuksen käsittelyä varten työttömyyskassa tarvitsee työnantajan todistuksen palkanmaksun keskeytyksestä ja palkkalaskelmat, joista näkyvät palkkatiedot koko hakemuksen ajalta. Työttömyyskassa tarkistaa niistä kalenteriviikkokohtaisesti toteutuneet työvuorot sekä palkan menetykset. Näitä tietoja ei ole nähtävissä tulorekisteristä. – Hakemusta palkanmaksun keskeytyksen ajalta ei voida käsitellä työttömyyskassassa ennen kuin kaikki tarvittavat liitteet on toimitettu, muistutetaan Paperityöväen Työttömyyskassasta. • Keskeytyikö palkanmaksusi toisen alan työtaistelun vuoksi? Työttömyyskassan ajankohtaisimmat ohjeet päivärahan hakemiseen löytyvät sivulta www.paperikassa.? . Jos palkanmaksusi keskeytyi Ahtaajien kaksi viikkoa kestänyt työtaistelu päättyi, kun AKT ja Satamaoperaattorit pääsivät yksimielisyyteen ahtausalan työehtosopimuksesta ?. maaliskuuta. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 9.3.2023 10.34.51 9.3.2023 10.34.51
• 2 / k u o r i m o / 7 Uusia työpaikkoja Ouluun Stora Enson Oulun tehtaan ensimmäisiin kunnossapidon ja tuotannon tehtäviin on avautunut. Tehtaalle on tarkoitus palkata tänä vuonna ??? uutta työntekijää. Työvoiman tarve johtuu investoinnista uuteen kuluttajapakkauskartonkia valmistavaan linjaan, jota koskevasta noin miljardin euron investoinnista yhtiö ilmoitti viime lokakuussa. Helmikuussa tehtaalle haettiin noin ?? henkilöä kunnossapitoon ja tuotannon operaattorin tehtäviin. Rekrytoinnin toinen vaihe käynnistyy maalis-huhtikuussa. Linjamuunnos siirtää osan nykyisestä henkilöstöstä tuleville tuotantolinjoille, joten uutta henkilöstöä haetaan koko tehtaalle erilaisiin tehtäviin. Tuotannon arvioidaan käynnistyvän muunnetulla koneella vuoden ???? alkupuolella. • Heinolassa päästöt vähiin Enso investoi Heinolan aallotuskartonkia eli ? utingia valmistavalle tehtaalle noin ?? miljoonaa euroa yksikön energiankäytön ja siihen liittyvän prosessin uudistamiseen. Investoinnin jälkeen tehtaan energialähteenä käytetystä fossiilisesta polttoaineesta on mahdollista korvata loputkin uusiutuvalla bioenergialla. Tämä vähentää tehtaan kasvihuonepäästöjä yli ?? prosenttia. Stora Enso on asettanut tavoitteen puolittaa toiminnastaan aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt vuoteen ???? mennessä. Heinolan tehtaan fossiilisen energian korvaavat uusiutuvat energialähteet pienentävät tehtaan kasvihuonepäästöjä noin ??? ??? tonnilla hiilidioksidia. Yhtiön mukaan sama määrä kasvihuonepäästöjä syntyy keskimäärin noin ??? ??? suomalaisen asunnon lämmityksessä vuosittain. Investoinnilla modernisoidaan myös tehtaan voimalaitosta sekä uusitaan tehtaan tarvitseman polttoaineen vastaanotto-, käsittelyja kuljetuslaitteistoa. Henkilöstövaikutuksia investoinnilla ei ole. Rakennustyöt alkavat vuoden ???? lopulla ja valmista pitäisi olla vuoden ???? viimeisellä neljänneksellä. • Jalostuksen palkkaratkaisu hyväksytty sekä Paperinja pahvinjalostajat Jalo ry ovat hyväksyneet työehtosopimuksen palkkaratkaisun vuodelle ????. Ratkaisun mukaan palkat nousevat ?.?.???? alkaen ?? sentin yleiskorotuksella ja ?? sentin ohjetuntipalkkojen korotuksella. Yleiskorotus on ?,? prosenttia alan keskipalkasta. Ohjetuntipalkkojen korotus ?,? prosenttia on laskettu ammattitason ? tuntipalkasta. Palvelusvuosi-, ilta-, yöja olosuhdelisiä, sekä luottamusmies ja työsuojeluvaltuutetun korvauksia korotettiin ?,? prosenttia. Kertakorvaus ??? euroa voidaan maksaa yhdessä erässä ?.?.???? tai kahdessa erässä ?.?.???? ja ?.?.????. Pahvinja paperinjalostusalan työehtosopimuksen palkkaratkaisu vuodelle ???? on nähtävillä liiton nettisivuilla. • Anjalan paperi tehdas pois myynnistä Enso on lopettanut Anjalan tehtaan myyntiprosessin. Vuosi sitten neljästä myyntiin laitetusta tehtaasta kolmelle löytyi ostajat. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhalan mielestä Anjalan paperitehtaan myyntiin oli tarpeen saada jokin päätös ja epävarma tilanne selkeytymään. Tehtaan paperiliittolainen pääluottamusmies Jari Punakivi on samaa mieltä: Työntekijöiden kannalta tilanne on selvempi. Anjalan tehdas toimii integroidusti Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaan kanssa. Tehtailla on muun muassa yhteinen raaka-aineiden ja energian hankinta. Belgiassa sijaitseva Langerbruggen paperitehtaan toisen paperilinjan muuntamisesta kartonkia valmistavaksi odotetaan päätöstä viimeistään kesällä. Nymöllan paperitehtaan omistaa nyt Sylvamo ja Maxaun paperitehtaan Schwartz Produktion. Hylten paperitehtaan myynti Sweden Timberille odottaa hyväksyntää. • / Nuottasaaren uuden kartonkilinjan lisäksi rakennetaan toinen parin vuoden kuluessa. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 9.3.2023 10.34.52 9.3.2023 10.34.52
• 8 / inkeroislaisen Vesa Höltän lonkka leikattiin runsas vuosi sitten, hän sai kolmen kuukauden sairausloman, jota jatkettiin vielä kuukaudella. Kolmikantaneuvottelun jälkeen hän palasi suoraan täyteen työaikaan Stora Enson Inkeroisten tehtaan arkkileikkurille. Hölttä halusi itse palata töihin täysiaikaisesti, sillä hän koki olevansa kunnossa. – Pian huomasin, että työ osoittautui fyysisesti turhan rankaksi, sillä teemme ??-tuntista ja työhön kuuluu paljon portaiden kävelyä ylös ja alas. Olisi ollut viisaampaa aloittaa lyhyemmällä työajalla. Hölttä kuitenkin jatkoi täyttä työvuoroa, koska oli niin luvannut. Voi olla, että Höltän töihin paluu olisi sujunut enemmän työhyvinvointia tukien, jos erikoissairaanhoito ja työterveyshuolto tekisivät tiiviimpää yhteistyötä. Sote-uudistuksessa työterveyshuolto jätettiin ulkopuolelle. SAK:n asiantuntijalääkäri Riitta Työläjärvi korostaa, että työterveyshuollon ei silti tarvitse jäädä omaksi erilliseksi saarekkeekseen, vaan sitä voidaan ja sitä kannattaa kehittää yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. – Työterveyshuolto kannattaa liittää tiiviimmin osaksi hoitopolkuja. Tällöin esimerkiksi erikoissairaanhoidossa saadun hoidon jälkeen voitaisiin arvioida potilaan toipumista ja sairausloman pituutta myös työhön liittyvien tekijöiden näkökulmasta. Työläjärvi toivoo myös asennemuutosta. Sairaaloissa ei hänen mukaansa välttämättä aina tiedosteta työterveyshuollon olemassaoloa. Kaivattaisiin hieman herättelyä ja ravistelua. on keino lisätä työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon lääkäreiden yhteistyötä. Malli on nyt käytössä noin puolessa hyvinvointialueista vähintään yhdessä potilasryhmässä. Mallissa erikoissairaanhoidossa ei kirjoiteta automaattisesti pitkää sairauslomaa, ja potilaan työkykyasiat ohjataan työterveyshuoltoon. Työterveyshuollossa arvioidaan sopivan mittainen sairauspoissaolo ja lisäksi suunnitellaan, millaista kuntoutusta tai työn muokkaus ta tarvitaan, jotta työhön paluu sujuisi hyvin. Tavoitteena on, että syksyyn mennessä TYÖOTE-malli olisi käytössä kaikilla hyvinvointialueilla vähintään yhdessä potilasryhmässä. Höltällä on tulevaisuudessa edessään myös uusi selkäleikkaus, sillä vuonna ???? leikattu selkä on alkanut kipuilla. Ehkä siihen mennessä yhteistyö työterveyshuollon ja erikoissairaanhoidon välillä rullaa jo sujuvasti. • Työterveyshuollon ja sairaalan yhteistyö voi sujuvoittaa töihin paluuta leikkauksen jälkeen. Hoitopolut selkeämmiksi »työ osoittautui fyysisesti turhan rankaksi.» Vesa Höltän töihinpaluu lonkkaleikkauksen jälkeen tapahtui suoraan ?? tunnin vuoroon. Se oli turhan rankka ratkaisu. 2 / k u o r i m o Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 8.3.2023 9.13.09 8.3.2023 9.13.09
• / 9 2 / k u o r i m o K Yle Areenasta sarjaa USA:n entisestä presidentistä Ronald Reaganista. Reagan lupasi veroetuja rikkaille, koska se hyödyttäisi erityisesti työssäkäyviä tavallisia ihmisiä, jotka eivät olleet rikkaita. Presidentin täytyy olla oikeassa, koska hän on entinen näyttelijä, tuumasivat ihmiset vailla minkäänlaista logiikkaa. Reagan olikin mestarillinen saadessaan ihmiset äänestämään omia etujaan vastaan, todettiin dokumentissa. No, on näitä mestareita ollut Reaganin jälkeenkin. Monet asiat elämässä ovat vaikeita, mutta omia etujaan vastaan äänestäminen onneksi ei. Entisestä kansanedustajasta, Tony Halmeesta, kertova Viikinki-niminen dokumentti kertoo juuri siitä. Kovan ja köyhän lapsuuden kokenut mies olisi voinut kehittää itsestään yhteiskunnan epäkohtiin puuttuvan koko kansan seri n, mutta Tony valitsi toisin. Tony päätti suunnata äänestäjiensä kiukun seksuaalivähemmistöihin, maahanmuuttajiin, työttömiin ja päihdeongelmaisiin. Näitä hän jaksoi jahdata, niin kauan kun oli töissä ja ennen kuin huumeet alkoivat viedä miestä. Dokumentin katsottuaan jäi miettimään kumpaa pitäisi sääliä enemmän, miestä itseään vai häntä äänestänyttä joukkoa. Nyt kun osassa Paperiliiton kenttää on eletty vuoden verran uutta yrityskohtaisten työehtosopimusten aikaa, on hyvä hetki kiittää pöydän toisella puolella istuneita sopimusten aikaansaamisesta. Valtaosassa yrityksiä ymmärrettiin nopeasti, miten onnistunut neuvotteluilmapiiri luodaan. Tehdään hyvät kirjalliset esitykset, selitetään teksteillä tavoiteltu päämäärä ja sen jälkeen vielä perustellaan, miten halutut muutokset tukisivat yritystoimintaa. Monille, varsinkin pienemmille yrityksille, tämä oli kokonaan uutta. Siitä huolimatta saatiin sopimukset tehtyä luottamuksen vallitessa. Ammattitaitoista työtä, totean näin omasta puolestani kiitoksena yrityksille. joskus itsekseni miettinyt, minkä tähden työpaikoilla valitaan luottamushenkilöiksi pääsääntöisesti kovimmat osaajat, mitä työpaikalta löytyy. Ei meiltä työpaikkojen edunvalvonnasta löydy senkaltaisia hupiukkoja, joita ihmiset ovat valtiollisissa vaaleissa valmiita äänestämään. Eduskuntavaaleissa ihmisille näyttävät kelpaavan kaikennäköiset shamaanit, sheikit ja taikuriluttiset, jotka on saatu listoille hankittua. Sitä saa mitä tilaa, Yölintu toteaisi. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Nuoremmat kylällä vouhkaa välillä katujengeistä ja yleisestä turvattomuudesta. Turvatonta tässä kylässä on vain silloin, kun ainoa baari menee kiinni puoli kahden aikaan aamuyöstä. »Monet asiat elämässä ovat vaikeita, mutta omia etujaan vastaan äänestäminen ei.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 8.3.2023 9.13.09 8.3.2023 9.13.09
• 10?PaPeriliit to?02 / 2023 10?PaPeriliit to?02 / 2023 teksti ? Mari Schildt ?kuvat? Mikko Nikkinen Oma rauha Sielukin lepää, kun Satu-Johanna Bom pääsee jäälle raittiiseen ilmaan. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 3.3.2023 7.37.17 3.3.2023 7.37.17
• PaPeriliit to?02 / 2023?11 Satu-Johanna Bom löytää mielenrauhan lumisen järven päältä, jossa katse kantaa kauas. Kukaan ei säädä eikä vaadi. Täydellisen rauhan rikkoo vain pieni siiman nypytys jään alta. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 3.3.2023 7.37.18 3.3.2023 7.37.18
• 12?PaPeriliit to?02 / 2023 K Un Ruokolahdella asuvalla Satu-Johanna Bomilla on vapaapäivä, ei ole kahta ajatusta siitä, mitä hän tänä kirkkaana kevättalven päivänä tekee. – Minä juon aamukahvit ja lähden pilkille, hän hymyilee. Bom keräilee kamppeet kasaan. Hän pakkaa auton takakoppaan pilkkirepun, pilkit, ja kairan. – Aluksi minulle kelpasi ”joku pilkki vaan”, ja ”joku penkki vaan”. Sitten tuli fi ilis, että haluan omat nämä ja nämä. Nyt minulla on omat pilkit ja jigit ja muut välineet. Sain uuden, selkänojallisen pilkkirepun joulupukilta, ja itse ostin tänä vuonna itselleni kunnon puvun. Se on kelkkahaalari, eli kuoripuku, joka pitää tuulen. Jäällä on oikeasti kylmä! Pitää olla hyvät varusteet, hyvät kengät – ja hyvät toukat, hän juttelee. Saimaa on vain runsaan parin kilometrin päässä, mutta Bom ajaa autolla mahdollisimman lähelle paikkaa, josta hän tänään aikoo kalaonneaan koittaa. – Minulla on ollut potkukelkka autossa kyydissä, mutta hanki upottaa sen verran kuitenkin, ettei pääse kelkalla menemään. Menen kävellen sitten. Meillä on nyt niin paljon lunta, että liukasta ei jäällä ole. Täällä ei luistelujäätä oikeastaan juuri tulekaan, koska ei tuule yhtä kovaa, kuin meren jäällä. Tämä on kuin peltoa, hän juttelee. Onneksi sentään on jäätä. Bom kertoo, että perhe on urhoollisesti jaksanut kuunnella hänen ruikutustaan joulukuusta tammikuun puoleen väliin, kun jää on ollut vielä liian heikkoa pilkkimiseen. – Viime keväänä oli hirveä pettymys, kun piti jäädä rannalle, eikä uskaltanut mennä! Yleensä katson, mitä kalustoa jäällä liikkuu. Ovatko muut käyneet jäällä, onko moottorikelkkoja? Keväällä rupean pikkuhiljaa tunnustelemaan tilannetta. Jos se alkaa itsestäkin tuntua epävarmalta, niin en lähde edes kokeilemaan. Bomilla on pilkillä aina jäänaskalit kaulassa. – Jos yhtään epäilyttää, niin kairaan jo matkalla reikiä ja katson, kuinka paksua jää on, että varmasti uskaltaa mennä. Niinhän sitä sanotaan, että kyllä jää aina pilkkimiehen kantaa! Osa on niitä hurjia, jotka istuvat pilkillä vielä viimeiselläkin lautalla. ProsessiTYÖnTekiJänä Stora Enson Kaukopään tehtaalla työskentelevä Bom on lajissaan harvinaisuus. Itä-Suomen yliopiston kyselytutkimuksessa viiden vuoden takaa arvioidaan, että onkija pilkkiharrastajista on naisia 18 prosenttia. Yksin pilkkiviä naisia on todennäköisesti sitäkin harvemmassa. Pilkkivän naisen takana on on kuitenkin tässäkin tapauksessa pilkkivä mies, tai oikeastaan kaksi. Vanhassa värivalokuvassa pieni Satu-Johanna onkii isän puunoksasta askartelemalla vavalla. Silloin hän oli sitä mieltä, että kalat puhuvat. Into kalastamiseen kuitenkin lopahti siihen asti, kunnes hänestä tuli äiti. Varmaankin pappa se oli, joka innosti nyt 12-vuotiaan Leopojan kalastamaan, ja Leo vei mukanaan äitinsä. – Ennen pojan syntymää en edes koskenut kaloihin! Kun Leo tykkäsi kalahommista, niin minun piti lähteä pilkille mukaan. Tosin jonkun piti aluksi kairata reiät ja ottaa kalat koukusta, »Ennen pojan syntymää en edes koskenut kaloihin!» Mitä pitemmälle harrastus on edennyt, sitä enemmän Bom arvostaa hyviä välineitä. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 3.3.2023 7.37.26 3.3.2023 7.37.26
• PaPeriliit to?02 / 2023?13 mutta siitä se sitten lähti. Kun poika oli niin kalastushöperö, niin minustakin tuli yhtä höperö. Äkkiä huomasin, että käynkin yksin Saimaan rannalla kalassa. Sillä lailla siitä tuli minun harrastukseni, hän muistaa. Viime kesänä Bom kävi isänsä kanssa vielä siikaverkoilla. Bom souti, ja isä laski ja nosti verkot. Sen päälle isä teki ratkaisunsa. – Hän sanoi, että nyt pisti piisaamaan verkoilla käynti. Sen ymmärtää, kun ikää tulee. Minä sain häneltä veneen ja kaikuluotaimen, Leo sai vetouisteluvavan. Yksin isä yleensä tykkäsi touhuta, ihan niin kuin minäkin tykkään käydä yksin kalassa, hän pohtii. Bomin aviomies Ami käy mieluummin hiihtämässä. – Kävimme me kyllä yhden kerran tuossa yhdessäkin. Hän on ehkä liian levoton jäälle. Hän tuskastuu ja haluaisi heti sitä Lcus eaquibuscima demquis tisimagnam est, simenti berorpo reprehente voluptati nos ut enis arum quo vol Siihen se syntyy: pieni ikkuna Ahdin maailmaan. Jos hyvin käy, tästä nousee kohta muutama paistinpannuahven. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 3.3.2023 7.37.32 3.3.2023 7.37.32
• 14?PaPeriliit to?02 / 2023 kalaa. Minä menen nauttimaan, en saalistamaan hullun kiilto silmissä. Vaikka muuten olen nopea liikkeissäni, niin siellä en ole. Minulle pilkkiminen antaa omaa aikaa ja rauhaa. Äidin kalastusinnostus on Leon mielestä oikeinkin hyvä juttu. Kesälläkin, kun ollaan mökillä, äiti ei jää verannalle istuskelemaan, vaan lähtee mielellään ongelle mukaan. Järvenselkä on kirkkaan valkoinen, ja rannat aaltoilevat tummanvihreinä sinisen taivaan alla, kun Bom on saanut reiän kairattua ja on asettunut pilkkijakkaralle istuskelemaan. Hän naurahtaa, että on se aika metkaa, että täällä sitä istutaan vetten päällä. – Nautin siitä, kun aurinko paistaa. Tuntuu, että akut latautuvat ja saa energiaa. Joskus sitä miettii syntyjä syviä ja joskus Sitten seuraavaan paikkaan. Pilkkiretki on vasta alussa. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 3.3.2023 7.37.36 3.3.2023 7.37.36
• PaPeriliit to?02 / 2023?15 huomaa, ettei ole miettinyt mitään. Jää sellaiseen hömötystilaan: on vain. Kukaan ei vaadi mitään. Saa omassa tahdissa mennä ja olla. Minä en jäällä selaa kännykkää, vaikka muuten olen paljon puhelimella. Täällä se on taskussa. Vain olen ja tuijotan reikään, jos sieltä jotain tulisi, hän juttelee. Auringon kanssa hän on oppinut olemaan varuillaan. – Olen kyllä huomannut, että jäällä vähän tarttuu tuo aurinko. Viime keväänä sattui, että minulla oli naama aivan kirkkaan punainen! Kun oli ollut aurinkolasit päässä, niin sitten oli kuin pandakarhu. En ollut laittanut aurinkovoidetta ja kärähdin heti. Vaikka nenä on melkein jäässä, aurinko käy siihen silti, Bom hymyilee. Raikkaus ja vapaus, hyvä hengittää ja olla, hän miettii. Siinä ne tärkeimmät syyt olemiseen. nainen pilkillä herättää lähinnä uteliaisuutta. Naisihminen havaitaan Bomin mukaan vaatteiden väristä jo pitkän matkan päästä. – Kysyjiä tulee, mutta myös neuvojia, onneksi hyväntahtoisia. Kysellään, millä vehkeillä pilkin, olenko saanut mitä, ja missä olen käynyt pilkillä. Naista kohtaan tunnetaan mielenkiintoa, koska meitä ei hirveästi täällä jäällä ole. Hän miettii, että ehkä ei olekaan niin paljon eroa miesten ja naisten välillä, vaan enemmänkin pitempään ja vähemmän kalastaneiden välillä. – Minä olen vielä sellainen nautiskelijakalastelija. Yhdet taas loikkivat kuin kanit kairojensa kanssa ja poraavat hullun lailla. Kieltämättä toisissa paikoissa jää on kuin reikäjuustoa, hän nauraa. Vaikka jokunen juttusille tuleekin, parhaita pyyntipaikkojaan he eivät hevillä paljasta. Bom sanoo, että parhaat vinkit hän sai lopulta toiselta pilkkivältä naiselta. Yhteisestä harrastuksesta on mukava jutella miestenkin kanssa. – Työkaverinkin kanssa viime yönä yövuorossa aika paljon pilkittiin, hän hymyilee. Pilkkikisoihin Bom ei ole koskaan osallistunut, mutta miettii, josko tänä vuonna kokeilisi. – Jos tulisi edes se yksi kala, ettei tarvitsisi tyhjin käsin lähteä pois! Olisi aika kiva lukea tulostaulukosta oma nimi ja pieni 50 grammainen ahven, hän nauraa. Osallistumiseen hänellä on hiukan kynnystä, koska perheen lisäksi hänellä ei oikeastaan ole kalastusyhteisöä. – Pitäisi kai kuulua kalastusseuraan, mutta minä en oikein ole sellainen aktiivinen seuraihminen. Ehkä en vain vielä ole löytänyt sitä itsestäni, hän miettii ja muistaa, että olihan hän sentään lapsena tanhuseurassa, että sellaista seurahistoriaa kyllä löytyisi. Pilkkivänä naisena hän on maassa niin harvinainen tapaus, että hänen kalakaverinsa löytyvät Instagramista ja asuvat ympäri Suomen. Suomen Vapaa-ajankalastajilla on meneillään Mimmit kalastaa -hanke, joka kannustaa naisia kalastusharrastuksen piiriin. Bomin mielestä idea on kaikin puolin kannatettava. Perinnepilkkijä, jolla ei ole akkukäyttöistä kairaa eikä kaikuluotainta ahkiossa: Sellainen Bom sanoo olevansa. – Minä nautin tekemisestä ja odotuksen tunteesta, että tuleeko sieltä jään alta mitään. Se on paras tunne, kun se alkaa nypyttää, että joku siellä on. Bomin pilkkipaikoista nousee lähinnä paistinpannuahventa. Hän tykkää kalaruuasta, mutta se ei ole se juttu, miksi hän viihtyy pilkillä. – En myöskään pakasta kalaa. Annan pois, jos en itse tarvitse. Ihmiset kyllä ottavat kalaa vastaan, kun ilmoittaa vaikka facebookissa, hän kertoo. Jos kalaa ei ole pilkkireissulla tullut, viimeiseksi Bom käy vielä vakipaikallaan: Josko saisi edes sen säälisärjen. Ja vaikkei saisikaan, tyhjin käsin ei jäältä tarvitse lähteä. – Minä olen tosi sosiaalinen ja puhelias ihminen, mutta kun jäällä on ollut hiljaa ja yksin, se tekee tosi hyvää. Kotijoukotkin ovat huomanneet, että minulla on aina hyvä mieli, kun tulen pilkiltä kotiin. ? Jos nainen pilkkimässä on harvinainen näky, niin kaksi on jo äärimmäisen harvinaista. Satu-Johanna Bomin työkaveri Heidi lähti tänään pilkkikaveriksi. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 3.3.2023 7.37.38 3.3.2023 7.37.38
• 16 / K matkaavat pitkin syöttökuljetinta kohti hakun ”kitaa”, jonne ne katoavat yksi toisensa jälkeen. Ilmassa leijuu vahva puun tuoksu. Meteli puskee läpi kuulosuojainten, vaikka vain yksi kolmesta linjasta on käynnissä. Ollaan Stora Enson Imatran tehtailla, jonka puunkäsittely on uudistunut isosti. 80 miljoonan euron investoinnissa tehtaiden koko puunkäsittely keskitettiin Kaukopäähän, jonne rakennettiin kolmas kuorintalinja. Nyt myös Tainionkosken tehtaan puut kuoritaan ja haketetaan täällä. Projektiin kuului kolmannen kuorintalinjaston asentamisen lisäksi puunhakkeen käsittelyja varastointijärjestelmän parantaminen sekä muutoksia puunkäsittelyalueen infraan. Minna Hotakaisella, Ilkka Paajasella ja Petek Reisselillä on menossa 12-tuntisen aamuvuoro. Töitä on takana nelisen tuntia. Aamupäivään on mahtunut jo akun terän vaihto ja jakokuljettimen siirtomoottorin ketjun katkeaminen. Sitä on parhaillaan yksi työntekijä korjaamassa, ja siksi kaksi linjaa seisoo. – Työmäärä lisääntyi mutta henkilömäärä ei lisääntynyt, summaa Hotakainen investoinnin lopputuloksen työntekijöiden näkökulmasta. Kuorimo on saanut yhden työntekijän per vuoro strarttiavuksi lokakuun loppuun asti. Myös puunkäsittelykentällä on työmäärä kasvanut yhdellä kolmasosalla. Sinne on saatu starttiapua maaliskuun loppuun asti. Tainionkosken kuorimolla sammutettiin viimeisetkin valot helmikuun puolivälissä. Sen lopettaminen kosketti 12 työntekijää. – Kovilta irtisanomisilta vältyttiin. Kaksi tuli töihin Kaukopäähän, osa jatkoi Tainionkosken muilla osastoilla, loput jäivät eläkkeelle tai eläkeputkeen, kertoo pääluottamusmies Arto Hulkko. aloitettiin vuoden 2021 alkupuolella ja se saatiin päätökseen viime syksynä. Uusi linja starttasi ennen syysseisokkia. Sen käytössä on ollut opettelemista, sillä uusi linja on hieman erilainen kuin kaksi vanhaa. Alussa erityisesti hakun kanssa oli ongelmia, kertoo Hotakainen. – Valmet teki testiajoja puolet pienemmillä puumäärillä, joten ruuhkia ei tullut. Kun siirryimme todellisiin määriin, hakku pysähtyi. Hakkuun on nyt onneksi tehty muutoksia ja säätöjä, eikä se mene enää niin helposti tukkeeseen. Tainionkosken kuorimo lopetettiin ja puunkäsittely keskitettiin Kaukopäähän. Iso investointi tuo uskoa tulevaan. Tiina Suomalainen Mikko Nikkinen Puunkäsittely uusiksi imatralla Paperi_16-17 Kaukopää.indd 16 Paperi_16-17 Kaukopää.indd 16 2.3.2023 11.40.51 2.3.2023 11.40.51
• / 17 »Projektissa tehtiin lähes 700 000 työtuntia ja investoinnissa oli mukana yli 500 yritystä.» Minna Hotakainen tarkastelee isoja puupöllejä, jotka eivät ole mahtuneet hakkuun. ? Petek Reisselin aamu kakkoslinjalla on ollut suht´ rauhallinen. ? ? Uuden kuorimolinjan teräsbetoniraudoitukset vahvistettiin hitsaamalla ennen valua. ? Keskitetyssä puunkäsittelyssä on vielä opittavaa, sanoo Minna Hotakainen. ? ? Uudistus toi puupihalle lisää säpinää. Mika Helinin ajamalla koneella päällystetään kuppikartongin lisäksi monenlaista muutakin pintaa. Hotakaisen mukaan on edelleen myös hieman epäselvää, miten prosessikierrokset suoritetaan, sillä ohjeistukset ovat vanhoja. monitoreista näkyy, miten kurotin mättää puuta sulatuskuljettimelle. Prosessissa menee noin tunti ennen kuin pöllit päätyvät hakkeeksi kasalle. Kaukopään hake siirtyy kuitulinjalle kuljetinta pitkin, Tainionkoskelle päätyvä hake menee puolestaan siiloihin ja sieltä kuorma-autoilla Tainionkoskelle. Keskitetty ja nykyaikaisempi puunkäsittely parantaa prosessin vakautta ja tehokkuutta. Lisäksi investointi vähentää puun käsittelyyn kuluvaa vesimäärää merkittävästi, kun Tainionkosken vanhasta vedenkäsittelysysteemistä luovuttiin. Vedenkäyttö vähenee vanhaan kuorimalinjaan ja samaan puumäärään verrattuna 85 prosenttia, mikä tarkoittaa vuodessa 500 miljoonaa litraa vähemmän vettä. Lisäksi Tainionkosken tehtaan melutaso pieneni puunkäsittelyn loppuessa. puunkäsittelyn uudistamiseksi tehtiin kahtena talvena haastavissa ulko-olosuhteissa. Rakennustöiden aikana kuorimon kaksi linjastoa kävi normaalisti. Projektissa tehtiin lähes 700 000 työtuntia ja investoinnissa oli mukana yli 500 yritystä. Projektin suunnittelussa ja tukiryhmässä oli mukana myös muutama kokenut paperiliittolainen työntekijä, joilla on paljon tietotaitoa. Investoinnin rakennusvaiheessa maahan sijoitettiin 700 teräsputkipaalua ja 100 porapaalua, yhteensä noin 18 kilometrin verran. Tehdasalueelle valmistui hakkeen varastointia varten myös kaksi uutta siiloa. Niiden rakenteisiin käytettiin 3000 tonnia rautaa. – Kyseessä oli iso projekti, mutta ei silti Imatran tehtaiden isoin. Kuitulinjan rakentaminen oli suurempi, Hulkko mainitsee. Stora Enso on viimeisen 5–6 vuoden aikana investoinut Imatralle yhteensä yli 200 miljoonaa euroa. – Kyllähän se lisää luottamusta siihen, että Imatran tehtaisiin panostetaan ja että töitä olisi tehtaalla tulevaisuudessakin, Hulkko sanoo. Paperi_16-17 Kaukopää.indd 17 Paperi_16-17 Kaukopää.indd 17 2.3.2023 11.40.53 2.3.2023 11.40.53
• 18?PaPeriliit to?02 / 2023 Vain annetuilla äänillä voi vaikuttaa siihen, kuinka moni työntekijä myön­ teinen kansanedustaja säätää lakeja. P aperiliitto vie yhdessä muiden ammattiliittojen kanssa eteenpäin viestiä äänestämisen tärkeydestä ja kehottaa jäseniään äänestämään. – Tulevissa vaaleissa ratkaistaan myös, minkälaista työmarkkinapolitiikkaa maassa tehdään. Suomessa on voimia, jotka haluavat harjoittaa työmarkkinapolitiikkaa, jossa ay-liike laitetaan koville: puhutaan lakko-oikeuden rajoittamisesta, paikallisen sopimisen lisäämisestä, alle työehtojen sopimisesta ja luottamushenkilöiden aseman heikentämisestä. Lista on pitkä, mutta äänestämällä voi vaikuttaa siihen, että saadaan piste tälle listalle, painottaa liiton puheenjohtaja Petri Vanhala. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on huolissaan siitä, kuinka työnantajien ja työntekijöiden keskinäinen sopiminen näyttää rapistuvan niin liittokuin keskusjärjestötasollakin. – Kolmikantakin tuntuu maistuvan aikaisempaa huonommin EK:lle. Siellä tunnutaan luottavan siihen, että politiikka ja kulloinenkin hallitus takaa heille suotuisamman lopputuloksen kuin sopiminen ay-liikkeen kanssa, Eloranta sanoo. – Työnantajilla on isoja tavoitteita työttömyysturvan, työlainsäädännön ja työtaisteluoikeuden heikentämiseksi. Pyrkimyksenä on oikeastaan vallankaappaus työmarkkina-asioissa: pois tasapainosta ja sopimisesta kohti yksinvaltaa ja määräämistä. Tämä operaatio voi onnistua, jos maahan muodostuu tätä pyrkimystä tukeva hallitus. Ja valitettavasti on niin, että oikeistopuolueet myötäilevät työnantajien tavoitteita ja toiveita. Elorannan mielestä vaalit ovat nyt poikkeuksellisen ratkaisevat: – Jokainen ääni on tärkeä ja puolueiden maaliintulojärjestys ratkaisee politiikan suunnan. Suomalaisesta työväestöstä tyypillisesti vain noin puolet käyttää eduskuntavaaleissa äänioikeuttaan. Siksi SAK liittoineen kampanjoi aiempaakin näkyvämmin sen puolesta, että myös duunarit lähtevät vaaliuurnille. Vaalistaja-kampanja on suunnattu erityisesti alle 35-vuotiaille äänestäjille. Se kannustaa liittojen jäseniä puhumaan eduskuntavaaleista työpaikoilla ja tarjoaa äänestäjille eväitä äänestyspäätöksen tekemiseen. Eduskuntavaaligalleria.fi:stä puolestaan löytyy yli 300 SAK:laisiin tavoitteisiin sitoutunutta ehdokasta. ? Paperiliiton jäsenet Juha Viitala, Seppo Ruotsalainen ja Petri Salminen ovat ehdolla kevään eduskunta vaaleissa. He esittäytyvät myös SAK:n kokoamassa eduskuntavaaligalleria.fi:ssä. 1. Miksi äänestäminen on tärkeää näissä eduskunta­ vaaleissa? 2. Miksi olet ehdolla? Juha Viitala, 46, työsuojeluvaltuutettu, Rauma – Suomen Sosialidemokraattinen puolue, Satakunnan vaalipiiri 1. Nyt ei tehdä valintoja pelkästään yhdelle vaalikaudelle, vaan vaikutetaan pitkälle tulevaisuuteen, luodaan tulevaisuutta lapsille. Työelämän laatua on kehitettävä kestävällä tavalla ja varmistettava reilut pelisäännöt sekä turvalliset työympäristöt työelämään. 2. Haluan vaikuttaa siihen, että yhteiskunnasta tulisi oikeudenmukaisempi, sekä puolustaa yhteiskunnassa heiteksti ? Eeva Eloranta-Jokela Kolme paperiliittolaista ehdokasta tärkeät vaalit Paperiliitto kannustaa: Löydä oma ehdokkaasi ja äänestä eduskuntavaaleissa ennakkoon 22.–28.3. tai vaalipäivänä 2.4.2023. Paperi_18-19_vaalit.indd 18 Paperi_18-19_vaalit.indd 18 9.3.2023 14.20.56 9.3.2023 14.20.56
• PaPeriliit to?02 / 2023?19 Vaalistaja.fi tulkkaa poliittista puhetta. Perjantaisin ilmestyvä Vaalistusvideo auttaa näkemään itse asian poliittisen kielen, jargonin takana. Videota tähdittävät Eeva Vekki ja Johannes Mollberg. Ajankohtaiset teemat saa omaan sähköpostiin tilaamalla Vaalistajan viikkokatsauksen. kommassa asemassa olevien mahdollisuuksia tasapainoiseen elämään. Useissa eri luottamustehtävissä toimiminen, kokemukseni edunvalvojana sekä työsuojeluvaltuutettuna antavat hyvän pohjan lähteä ehdolle. Petri Salminen, 59, työsuojeluvaltuutettu, Rauma – Vasemmistoliitto, Satakunnan vaalipiiri 1. Seuraava eduskunta päättää tärkeistä työelämää, hyvinvointia ja koulutusta koskevista laeista ja asetuksista. Pitää tulla palkallaan toimeen, ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei saa heikentää, lakko-oikeus on turvattava ja kiky-maksujen periminen työntekijöiltä on myös lopetettava. Hyvinvointipalveluita tulee vahvistaa. Koulutukseen tulee lisätä rahoitusta joka asteelle. 2. Haluan olla vaikuttamassa tulevan eduskunnan päätöksiin sekä rakentamassa parempaa ja oikeudenmukaisempaa työelämää, sosiaaliturvaa ja koulutusta. Haluan pitää ääntä niiden puolesta, jotka eivät itse saa tai halua ääntään kuuluviin. Minulla on tahtoa ja kykyä toimia oikeudenmukaisemman Suomen puolesta. Seppo Ruotsalainen, 60, käynninvarmistaja, Äänekoski – Suomen Sosialidemokraattinen puolue, Keski-Suomen vaalipiiri 1. Näillä vaaleilla on vaikutusta kauas tulevaisuuteen. Työelämäkysymyksiä on tärkeää pitää vaaleissakin esillä ja muistuttaa, että työehdot eivät synny eivätkä jatku itsestään. Kannustan jokaista palkansaajaa äänestämään 2. Haluaisin olla vaikuttamassa heikompiosaisten ja tavallisten duunareiden jokapäiväiseen elämään ja työolosuhteisiin, jotta jokaisella meistä olisi hyvä ja turvallinen elämä Suomessa. UPM:n ja Paperiliiton välinen 112 päivää kestänyt lakko osoitti, mihin suuntaan työmarkkinat uhkaavat mennä. Tähän kehitykseen haluan osaltani vaikuttaa, kun eduskunta säätää työmarkkinoita koskevia lakeja. Jos oikeisto voittaisi, alkaisi mittava leikkaus palkansaajilta. Paperi_18-19_vaalit.indd 19 Paperi_18-19_vaalit.indd 19 9.3.2023 14.20.57 9.3.2023 14.20.57
• 20?PaPeriliit to?02 / 2023 teksti ja kuva? Reima Kangas PaPeriliiton puheenjohtaja Petri Vanhala arvelee, että on iän myötä oppinut kuuntelemaan toisia ihmisiä yhä paremmin. Keskusteluissa hän haluaa pitää ajattelunsa joustavana ja punnita työkavereiden ehdotuksia ennakkoluulottomasti niin, että tarvittaessa pystyy muuttamaan ajatteluaan. Vanhala toteaa, että hänellä ei ole tarvetta tarrautua ensimmäiseen omaan näkemykseensä. Ei ole mitään taetta siitä, että se on oikea vain sen takia, että hän on puheenjohtaja. – Minulla on ympärillä hyviä ihmisiä, jotka kysyvät, oletko varma tuosta. Heitä pitää kuunnella. On hyvä, että ihmiset kyseenalaistavat ja esittävät ehdotuksia. Vanhalan mielestä Paperiliiton vahvuus on se, että päätöksiä pystytään tekemään yhdessä sekä liiton työntekijöiden että työpaikkojen luottamushenkilöiden kanssa. Perimmäinen vastuu on kuitenkin johtajalla, eikä hän halua väistää sitä. – Ihan lopuksi pitää laittaa piste, että eiköhän tämä ole tässä. Silloin kun on koluttu kaikki kaapit ja kuunneltu muita. Vanhala meni prässipojaksi Myllykosken paperitehtaaseen 17-vuotiaana 6.2.1981. Pian hänestä tuli ammattiosasto 35:n nuorisovastaava. Tämä kaikki oli luontevaa. Vanhala oli perheen kuopus. Isä, isoveljet ja sisko tekivät töitä tehtaassa. Äiti oli koulusiivooja ja työpaikkansa luottamusmies. Vanhala toteaa olleensa hyvin nuorena kiinnostunut ”järjestelmästä” ja päätöksenteosta. Vaikuttajan ura alkoi 14-vuotiaana Inkeroisten yhteiskoulun kouluneuvostossa. 1980-luvulla Vanhala touhusi jo Anjalankosken kaupunginvaltuustossa ja -hallituksessa. Siellä hänelle tuli tunne, että asioita pitää opiskella lisää . – Olin käynyt keskikoulun, mutta en ollut mennyt lukioon. Huomasin ettei minun koulutuksellani pärjää. Vanhala kävi Kiljavan opiston seitsemän kuukauden kurssin. Pian hän lähti opiskelemaan Työväen akatemiaan. Sen jälkeen oli vuorossa Tampereen yliopisto, josta hän valmistui hallintonotaariksi. Kun Vanhala oli lähtenyt tehtaalta, joku oli kysynyt häneltä, mihin hän tähtää. – En ajatellut sen kummemmin, heitin ihan läpällä, että Viisaus on ryhmässä Petri Vanhalan mielestä viisaus ei asu yksin puheenjohtajan päässä. Ympärillä on hyviä ihmisiä, ja heitä kannattaa kuunnella. »tarkoitus on juurruttaa lähimmäisen auttamisen halua.» SAK:n tai Paperiliiton puheenjohtajaksi, Vanhala naurahtaa. Hän muistaa, että ainakin nyt jo eläkkeellä oleva entinen pääluottamusmies Timo Byman oli siinä kuulemassa. Vanhala kyselikin töitä Paperiliiton toimistolta vuonna 1991, vaikka työntekijöitä ei oltu hakemassakaan. Silloin ei tärpännyt. Työpaikka löytyi Uudenmaan verotoimistosta. 1990-luvun alkupuolella Vanhala paini itsensä kanssa ajatuksesta, ryhtyäkö kansanedustajaehdokkaaksi. Paperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 9.3.2023 16.51.44 9.3.2023 16.51.44
• PaPeriliit to?02 / 2023?21 Petri Vanhala täyttää 60 vuotta 1.4.2023. Mahdolliset muistamiset voi ohjata Käpylän Pallon nuorisojalkapallon tukemiseen tilille FI21 4055 0011 5855 65, tiedonantoon: Petri Vanhala. – Tulin siihen tulokseen että en, ay-kenttä on tuntunut tutummalta. Eri asia on, olisinko päässyt eduskuntaan vaikka olisin halunnutkin. Verovirkailija Vanhala ei unohtanut Paperiliittoa, eikä liitto häntä. Vuonna 2002 häntä kysyttiin liiton talouspäälliköksi. Melko pian titteliksi tuli liittosihteeri. Puheenjohtaja Vanhalasta tuli vuonna 2011 Jouko Ahosen jälkeen. noin 8–9-vuotiaana Vanhala liittyi monen kaverin tavoin Anjalan vapaapalokuntaan. Siellä painotettiin, että tarkoitus on juurruttaa heihin lähimmäisen auttamisen halua. – Se lause on kulkenut mukana. Siihen pitää uskoa tai pysyä poissa näistä huoneista. Leipäpapiksi ei pidä ryhtyä. Vanhala myöntää ilman muuta tuntevansa tyydytystä siitä, että on kokenut työssään kaiken mahdollisen ja istunut pöydissä, joihin ei nuorempana ajatellut pääsevänsä. Se ei silti ole pääasia, vaan auttaminen. Verkostoituminen kaikenlaisissa pöydissä käy Vanhalalta luonnostaan, ja hänen tehtävässään se on myös välttämätöntä. Mitä enemmän ja paremmin hän tuntee yhteiskuntaa ja ihmisiä, sitä paremmin hän voi tehdä työnsä. Vanhala kyllä suosittelee kenelle tahansa, että kannattaa seurustella muidenkin ihmisten kanssa kuin vain niiden, joiden kanssa on samaa mieltä aatteellisesti tai muuten. Jos joku ole ei samaa mieltä kuin itse, voi toinen silti olla ihan hyvä ihminen. Toisaalta, jos itse ei pidä jostakusta ihmisestä, se ei tarkoita, että toinen on väärässä. Niin tai näin, erilaisten ihmisten tapaaminen laajentaa näkökulmia. – On hyvä muistaa sekin, ettei seurustele vain oman ikäisten kanssa, vaan myös nuorempien ja vanhempien. Tätä maata pidetään pystyssä myös nuorille. Toiminnan pitäisi jatkua, ei se siihen jää, kun me täältä poistumme.?• Paperi_20-21.indd 21 Paperi_20-21.indd 21 9.3.2023 16.51.45 9.3.2023 16.51.45
• 22?PaPeriliit to?02 / 2023 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Kun entinen työpaikkani siirrettiin toiselle paikkakunnalle, kyselin Pyroll Pakkauksilla työskentelevältä äidiltäni, olisiko siellä töitä. Sitten tuli ikkunaliimakoneelle neljän kuukauden pesti. Pääsin töihin vuonna 1994, mutta jo muutaman viikon päästä jouduin leikkaukseen, ja olin kuusi viikkoa sairaslomalla. Työsopimusta kuitenkin jatkettiin, vaikka silloin ei vielä tehty rasioita näin mahdottoman paljon kuin nykyisin. Toiseksi viimeisenä työpäivänäni pääluottamusmies tuli sanomaan, että saan jäädä, mutta jos irtisanomisia tulee, sitten joudun lähtemään. Mutta niin vain minä olen jäänyt. Koko ajan on töitä riittänyt. Teen ikkunoita rasioihin, jotka menevät esimerkiksi leipomoille. Runebergin tortut, laskiaispullat ja tippaleivät tarkoittavat meille sesonkiaikaa. Seuraavaksi ryhdyn tekemään tomaattirasioita. Rasiat ovat usein painettuja, mutta teemme myös blankoa. Koneenhoitajana minä teen asetteet. Asete tarkoittaa koneen laittamista kuntoon ajoa varten. Jos minulle tulee vaikka uudenlainen kakkurasia tehtäväksi, se tulee levynä, eli aihiona. Kun ryhdyn sitä laittamaan, levitän radan ja laitan vetohihnat, jotka kuljettavat rasiaa eteenpäin. Asetan kuljettavat pikkupyörät paikalleen. Naukkarit kulkevat ketjuissa ja työntävät myös aihiota eteenpäin. Sitten tulee liimatela, johon laitetaan liima. Kumikliseet ottavat liimatelasta liimaa ja tekevät liimamuotin aihioon. Siten varmistetaan, että liimat tulevat oikeaan kohtaan ikkunan ympärille. Aihio kulkee taas eteenpäin, ja kone liimaa kalvon paikalleen rasiaan. Rasia-aihiot päätyvät vastaanottopöydälle. Kone voidaan laittaa antamaan merkki esimerkiksi 50 kappaleen välein. Kakkuja leivosrasiat lähtevät pakkauskoneelle. Toiset rasiat jatkavat sivuliimaus koneelle tai kippokoneelle jatkokäsittelyyn. Kun saamme uuden työn, työnjohtaja on jo katsonut, minkä levyinen ikkunakalvo rasiaan tulee. Joskus itsekin mittaan, löytyykö meiltä tämän levyistä kalvoa. On mietittävä, miten se laitetaan. Tärkeintä on, että aihiot saa lähtemään syöttöpäästä niin, että se menee hyvin radalla. Tietokoneelle ohjelmoidaan kalvon mitat, mutta niitäkin on vielä säädettävä rummusta käsin. Joskus liimavarat voivat olla aika pienet, ja silloin täytyy vähän kikkailla. Varat kuitenkin tarvitaan, että ikkuna voidaan liimata. Se vaihtelee, miten nopeasti asetteen tekeminen sujuu. Kun on sellainen ajo, jota olen tehnyt paljon, asetteen tekemiseen menee puolesta tunnista neljäänkymmeneen minuuttiin. Jos joutuu enemmän pohtimaan ja kokeilemaan, asetteen tekemiseen voi mennä kaksikin tuntia. Minulla on työpari, joka myös osaa tämän työn. Lomalla olemme eri aikaan, koska tähän työhön ei voi ketä tahansa ottaa sijaistamaan. Kun olimme työparini kanssa yhtä aikaa koronassa, kävin illalla tekemässä yhden kiireellisen asetteen. Tätä työtä ei opi päivässä eikä kahdessa, mutta olen kyllä sitä mieltä, että sen pystyy oppimaan, jos motivaatiota riittää. Alussa tunsin vuosien ajan epävarmuutta, koska en vielä niin syvällisesti osannut. Nyt, kun olen tehnyt tämän koneen kanssa töitä yli 20 vuotta, se tuntuu jo yksinkertaiselta. Voin kuunnella peltoreista rockia ja Jone Nikulan juttuja, enkä varsinaisesti mieti, vaan asiat tapahtuvat luonnostaan. Se tulee selkärangasta. Haluan, että työ tehdään käsistä pois, ja sitten tulee seuraava. Olen sellainen pintahermoinen, että jos homma tökkii, niin turhaudun, ja voi tulla sammakoita suusta. Sitten lähden vain sitkeästi kokeilemaan erilaisia vaihtoehtoja. Muutakaan siinä ei voi, vaan pitää vain painiskella asian kanssa. Kun ajot menevät kuin itsekseen, se on hyvä työpäivä. Välillä voi vähän rytistä ja syntyä ruttua, mutta en minä sellaisesta ole moksiskaan. Otan vain rutut pois, ja laitan koneen uudestaan päälle. Jos kone tekee sotkua kaiken aikaa, silloin kyllä turhauttaa ja pitää alkaa funtsia. Tähän mennessä ovat ratkaisut löytyneet. Jos tulee uusi, haastavampi rasia, ja sen saakin menemään nätisti, olen että vau; tämähän lähti menemään ihan näin. Mutta muuten en juuri fiilistele. Tämä on minun työtäni. Ehkä sitten, kun pääsen eläkkeelle, taputan itseäni olalle ja sanon: Hyvin tehty Minna!»?• Tarkkuutta ja rauhallisuutta TeKsTi?Mari Schildt?Kuva?Reima Kangas Varsinkin leipomot tarvitsevat yhä enemmän tuotteilleen ikkunallisia kartonkirasioita. Minna Juhola on yksi harvoista ammattilaisista, joka osaa niiden tekemisen. »Olen sellainen pintahermoinen, että jos homma tökkii, niin turhaudun.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 28.2.2023 12.44.45 28.2.2023 12.44.45
• PaPeriliit to?02 / 2023 ?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Minna Juhola on ikkunaliimakoneen hoitaja Lahden Pyroll Pakkauksilla. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 28.2.2023 12.44.45 28.2.2023 12.44.45
• 24?PaPeriliit to?02 / 2023 2 / H i o m o Lomakeskuksia ei voi käyttää eikä varauksia tehdä tai käyttää huhtikuun 30. päivästä kello 12 lähtien. Lomakeskusten sulkeminen johtuu Paperiliiton valtuuston viime syyskokouksen päätöksestä saattaa lomakeskukset myyntiin ja ajaa alas niiden käyttö. Lomakeskukset ovat helmikuusta lähtien olleet julkisesti myynnissä. Keskukset sijaitsevat Jaalassa, Särkisalossa ja Kuusamossa vesistöjen äärellä ja metsäluonnon ympäröiminä. Toiminta on ollut lukuisille jäsenille tärkeä henkireikä ja pitkään myös ilmainen jäsenetu. Liitolle lomakeskusten ylläpito on ollut iso taloudellinen satsaus ja ne on pidetty hyvässä kunnossa. Keskuksista on aiheutunut liiton talouteen noin 730 000 euron tappio vuosittain, mikä tarkoittaa noin 2 000 euroa jokaisena kalenteripäivänä. – Valitettavasti ei ollut nähtävissä, että alijäämän suuruusluokkaa olisi saatu pienennettyä muulla tavoin kuin myymällä ja lakkauttamalla lomakeskukset. Käyttäjämäärät ovat lisäksi laskeneet joka vuosi, sanoo Paperiliiton talouspäällikkö Arto Turunen. Viime vuonna 10 euron yöpymisja käyntimaksun suorittajia oli kaikissa kolmessa lomakeskuksessa yhteensä noin 5000 eli keskimäärin noin 14 per päivä. Kesäaikaan kävijöitä oli keskiarvoa enemmän ja talvella vähemmän. Kävijämäärien lasku kertoo osin myös siitä, että aiempaa harvempi on valmis viettämään lomia ja vapaita samaan tapaan yhteisöllisesti kuten lomakeskuksia perustettaessa. Tuolloin liiton työssäkäyvien jäsenten määrä on ollut korkeimmillaan. Esimerkiksi Törmälän aloittaessa vuonna 1978 liiton jäsenmäärä hipoi 50000:a. Uusinta lomakeskusta Särkelää hankittaessa maksavia jäseniä oli yli kolme kertaa enemmän kuin nykyisin. Liiton vuoden 2023 talousarvio on laadittu 10 000 maksavan jäsenen mukaan. Lomakeskusten 4 vakituisen työntekijän kanssa on käynnissä yhteistoimintalain mukaiset muutosneuvottelut.?•? Paperiliiton omistamat lomakeskukset Purala, Särkelä ja Törmälä suljetaan. Lomakeskusten käyttö päättyy 30.4. Kesäinen näkymä Puralasta. Juha Viitala »Käyttäjämäärät ovat laskeneet joka vuosi.» Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 9.3.2023 13.19.10 9.3.2023 13.19.10
• PaPeriliit to?02 / 2023?25 j ä s e n r e k i s t e r i Ilmoita muutoksista Muista uusia perintäsopimus YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Vaihdatko työpaikkaa? aloitatko kesätyöt? Jäätkö perhevapaalle? Jos työtilanteesi muuttuu tai alat opiskella, muista ilmoittaa asiasta Paperiliiton jäsenrekisteriin. Kätevimmin ilmoitat muutoksista sähköisesti eAsioin­ nissa tai olemalla yhteydessä liiton jäsenrekisteriin sähköpostitse: jasenrekisteri@paperiliitto.fi. Linkki eAsiointiin löytyy osoitteesta www.paperiliitto.fi ja mobiili­ jäsenkortista. Palveluun kirjaudut pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. Jos et vielä ole ladannut jäsenkorttia mobiiliin, tilaa latauslinkki puhelimeesi eAsioinnin Jäsen­ tiedot­osiosta. MAKSUVAPAUTUS Vapaudut jäsenmaksusta mm., jos olet työttömänä, perhe­ vapaalla, päätoiminen opiskelija, varusmiespalveluksessa tai palkattomalla sairauslomalla. Jos tiedät maksuvapau­ tuksen keston, ilmoita sen alkamis­ ja päättymisaika. Jos et ole varma päättymisajasta, ilmoita tilanteestasi 3–6 kuukauden välein. Työttömyydestä ilmoitetaan takautu­ vasti, mielellään 3 kuukauden välein. Voit ilmoittaa maksuvapautusajan eAsioinnissa. Tunnis­ tauduttuasi eAsiointiin 1) valitse Jäsenmaksutiedot­ sivun alalaidasta ”Syötä palkaton jakso”. Siitä avautuvassa ikkunassa 2) valitse palkattoman jakson alkamispäivä ja päättymispäivä. 3) Valitse palkattoman jakson syy valikos­ ta ja 4) tallenna. Täyttämäsi tiedot välittyvät jäsenrekisterin käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi. JÄSENYYDEN SIIRTO Jos siirryt pysyvästi pois paperiteollisuuden ammatista tai työalalta, liity uuden alasi liiton ja työttömyyskassan jäseneksi. Pysyväksi siirtymiseksi katsotaan pysyvä tai yli vuoden määräaikainen työsuhde muulla alalla. Siirtyes säsi valtuuta uusi liittosi ja työttömyyskassasi ilmoittamaan erostasi Paperiliittoon ja Paperityöväen Työttömyyskas­ salle. Lyhyiden työsuhteiden vuoksi liittojen välillä ei ole tarpeellista tehdä vaihtoja. Aina uuden työsuhteen alussa on tehtävä jäsenmaksun perintäsopimus. Ilman sitä työnantaja ei voi periä jäsenmaksua palkastasi. Ensimmäinen perintäsopimus kannattaa tehdä yhdes­ sä toimipaikkasi pääluottamusmiehen tai ammattiosaston taloudenhoitajan kanssa. Liiton jäsenrekisteri auttaa myös tarvittaessa. Saat täytettyä perintäsopimuksen eAsioinnin Jäsen­ tiedot­osiossa. Tarkista ensin, että yhteystietosi ovat ajan tasalla ja päivitä ne tarvittaessa. Jos vaihdat ammattiosas­ toa, tee muutos ennen perintäsopimuksen vahvistamista. Täytä tämän jälkeen samalta sivulta löytyvä perintäsopi­ mus (Toimipaikka/Perintäsopimus ­ Muokkaa). Muistathan uusia perintäsopimuksen myös silloin, kun määräaikainen työsuhteesi päättyy. Vaikka työt jatkuisivat saumattomasti, palkanlaskenta ei välttämättä aloita jäsen­ maksun perintää ilman päivitettyä perintäsopimusta. Jos työnantaja ei peri jäsenmaksua palkastasi tai työskentelet paperialan ulkopuolella, jäsenmaksu makse­ taan itse. Lue lisää osoitteesta paperiliitto.fi tai kysy apua jäsenrekisteristä. Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 9.3.2023 13.19.10 9.3.2023 13.19.10
• 26?PaPeriliit to?01 / 2023 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Jos olet lomautettu Keskeytyikö palkanmaksu? Näin haet päivärahaa – koskee lomautettuja ja jalkautettuja Ilmoittaudu TE-toimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä. Pidä työnhakusi voimassa TE-toimiston kanssa sovittavalla tavalla koko lomautuksen ajan. Jos lomautuksesi on toteutettu useammassa jaksossa tai saat uuden lomautusilmoituksen, muista ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi jokaiselle lomautusjaksolle. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa ja omavastuuaika asettaa vain ajalta, jona työnhaku on voimassa. Maksatusten edellytysten täyttyessä sinulle maksetaan työttömyysetuutta sen jälkeen, kun olet ollut työttömänä viisi päivää eli omavastuuajan. Omavastuuaikaan voidaan lukea viisi päivää kalenteriviikossa. Omavastuuaika tulee täyttyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon kuluessa. Tuliko palkanmaksuusi keskeytys eli ns. jalkautus toisen alan työtaistelun vuoksi? Palkanmaksun keskeytyksen ajalta voi olla oikeus ansiopäivärahaan ilman viiden päivän omavastuuaikaa, mikäli täytät kaikki muutkin ansiopäivärahan edellytyksenä olevat työttömyysturvalain mukaiset ehdot (esimerkiksi ilmoittautuminen TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja työssäoloehto 26 viikkoa jäsenyysaikana). Hakemuksen voit täyttää eAsioinnissa jalkautuspäiviä sisältävien täysien maanantai-sunnuntai kalenteriviikkojen ajalta. Esimerkki: Jos palkanmaksun keskeytys on alkanut perjantaina 24.2.2023 ja päättynyt 1.3.2023, täytä hakemus ajalta 20.2.– 5.3.2023. Jos palkanmaksun keskeytys on alkanut tiistaina 28.2.2023 ja päättynyt 3.3.2023, täytä hakemus ajalta 27.2.–5.3.2023. Täytä hakemukseen todelliset toteutuneet työpäivät ja tehdyt työtunnit. Viivapäiville täytä muu syy: viivapäivä. Merkitse hakeAnsiopäivärahaa haetaan sähköisesti eAsioinnin kautta tai sitä voi hakea postitse ansiopäivärahahakemuslomakkeella, jonka löydät osoitteesta www.tyj.fi > lomakkeet. Hakemus täytetään aina kokonaisilta maanantaisunnuntai kalenteriviikoilta. Tarvittavat liitteet voi toimittaa eAsioinnin kautta esimerkiksi valokuvina, kunhan valokuvat ovat tarpeeksi selkeitä ja kuvissa on vain yksi sivu per kuva. Saat ilmoituksen eAsiointiin tulleista viesteistä ja lisäselvityspyynnöistä tekstiviestillä tai sähköpostitse. Hakemuksesi käsittelyvaiheen näet eAsioinnista. Hakemuksen tulee olla työttömyyskassassa viimeistään kolmen Lomautus on kokoaikainen, jos se kestää vähintään yhden täyden kalenteriviikon ajan maanantaista sunnuntaihin. Lyhennetty työviikko. Jos lomautus ei kestä täyttä kalenteriviikkoa (maanantaista sunnuntaihin), lomautus ei ole kokoaikainen. Tällöin kyseessä on lomautus viikoittaista työaikaa lyhentämällä eli ns. lyhennetty työviikko. Lyhennetty työviikko on kyseessä myös silloin, kun lomautus sijoittuu kahdelle kalenteriviikolle, mutta ei kestä täyttä kalenteriviikkoa (maanantai–sunnuntai). Esimerkiksi siten, että lomautus alkaa keskiviikkona ja päättyy seuraavan kalenteriviikon torstaina. mukseen työtön niiden päivien kohdalle, jolloin palkanmaksu on ollut keskeytyneenä. Oikeus työttömyysetuuksiin päättyy, kun työtaistelusta aiheutunut este ei ole enää syy työnteon keskeytymiselle. Eli jos työnteko olisi jo ollut mahdollista, mutta yhteisellä sopimuksella työnantajan kanssa olet siirtänyt työhön paluutasi, et ole enää oikeutettu työttömyysetuuteen tällaisilta palkattomilta vapaapäiviltä. Täytä näille päiville hakemukseen palkaton loma. Hakemuksen käsittelyä varten tulee toimittaa työnantajan todistus palkanmaksun keskeytyksestä ja palkkalaskelmat, joista näkyvät palkkatiedot koko hakemuksen ajalta. Työttömyyskassa tarkastelee kalenteriviikkokohtaisesti toteutuneet työvuorot sekä palkan menetykset. Näitä tietoja ei ole nähtävissä tulorekisteristä. Huomioithan, että hakemuksia ei voida käsitellä työttömyyskassassa ennen kuin kaikki tarvittavat liitteet on toimitettu. kuukauden kuluessa siitä päivästä, josta ansiopäivärahaa halutaan maksettavan. Hakemuksen liitteet • palkkalaskelmat/tilinauhat koko hakemuksen ajalta, kun kyseessä on jalkautus tai lomautus lyhennetylle työviikolle • lomautuksesta lomautusilmoitus tai jalkautuksesta työnantajan todistus palkanmaksun keskeytyksestä • työsopimus, jos työsuhde on määräaikainen tai jos sinulla on toinen työ päätyösi ohella • jos sinulla on yritystoimintaa esim. maatai metsätila, tulee liitteenä lähettää verotuspäätös viimeksi vahvistetusta verotuksesta Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 8.3.2023 14.43.04 8.3.2023 14.43.04
• PaPeriliit to?02 / 2023?27 2 / h i o m o A r j e s s a m u i s t o k i r j o i t u s ja monipuolista. Näin kuvailee työtään Niko Joronen, 24, joka työskentelee Simpeleen Metsä Boardilla moniosaajana. Jorosen pääosaamisaluei ta ovat hiomo ja hajotus. Lisäksi hän työskentelee silloin tällöin kuorimossa. – Vaihdamme työtehtäviä yleensä aina yhden vuorokierron jälkeen. Se toimii hyvin: töihin ei ehdi kyllästyä ja toisaalta ne eivät ehdi myöskään unohtua. Työtä tehdään yksin, mikä sopii Joroselle. – Nautin siitä, kun kaikki on omissa käsissä ja kaikki vastuu on itsellä. Toki aina on työkaveri radiopuhelimen päässä. Hajotus on huolettomampaa. Siellä ajetaan trukilla, puretaan ja lastataan. Hiomo on taas vastuullisempaa, sillä on varmistettava, että kartonkikone saa raaka-ainetta koko ajan ja että tuotanto pyörii. Yläasteen jälkeen Joronen lähti opiskelemaan prosessinhoitajaksi Saimaan ammattiopistoon Imatralle. Simpeleen kasvatille oli luonteva ajatus, että tulevaisuuden työpaikka olisi kartonkitehtaalla. Alussa työkokemusta tuli kesätöistä. – Aika nopeasti tuli sellainen tunne, että tämä työ sopii minulle. Vuorotyökään ei tuottanut ongelmia. Ajattelin, että tätä teen mielelläni jatkossakin, jos vain onnistuu. Vuonna 2019 Joronen valittiin mukaan oppisopimusryhmään ja kun hän kesällä 2020 valmistui, hänet vakinaistettiin saman tien. Simpeleen Metsä Boardilla on viimeisten viiden vuoden aikana aloittanut uusi oppisopimuskoulutusryhmä joka vuosi, sillä vuosien 2021–2025 aikana eläkkeelle on jäänyt ja jää isot määrät työntekijöitä. Uutta verta tarvitaan. Joroselle vakituisen työpaikan saaminen toi turvaa. – Olihan se helpottavaa, kun ei tarvinnut enää miettiä, onko töitä jatkossa. Ostimme puolison kanssa omakotitalon Imatralta saman tien. Aiemmin Simpeleellä tehtiin pitkää kiertoa, mutta viime vuonna kokeiluun tuli lyhyt kierto, johon äänestyksen jälkeen siirryttiin. Joroselle lyhyt kierto sopii siinä missä pitkäkin. Työmatka Imatralta Simpeleelle taittuu puolessa tunnissa. – Vapaa-aikaa kuluu kahden gri? onin kanssa ulkoillessa ja autoja laitellessa. Elämä on mallillaan. Kaikki on oikein hyvin.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Elämä on mallillaan Niko Jorosella, joka sai vakituisen työpaikan 21-vuotiaana Anna Eriksson on yksi Musareiden esiintyjistä. Simpeleen osasto ??:n Niko Joronen työskentelee hiomossa ja pulpperoinnissa ja välillä myös kuorimossa. Musareilla nyt myös sirkus Hyödynnä ?? euron jäsenetu Musareiden lipuista. Tarjolla on huippuartisteja, työväenkulttuuria, vaihtoehtomusiikkia, lastenohjelmaa, sirkustaidetta, keskusteluja, runoutta sekä ilmaisohjelmaa. Työväen Musiikkitapahtuma järjestetään Valkeakoskella 26.–30.7.2023. Esintyjinä ovat mm. J. Karjalainen, Vesterinen yhtyeineen, Erja Lyytinen, Liisa Tavi, Ykspihlajan Kino-orkesteri, Ismo Alanko, Paleface, Pete Parkkonen, Steven ’n’ Seagulls, sekä The Troubled Three. Sirkusteltassa on Saarni Sirkuksen esityksiä ja mm. Kimmo Pohjosen, Anna Erikssonin sekä Roamin’ Street Bandin keikat. Paperiliiton jäsenet saavat festarilipuista 20 euron alennuksen. Lippuja myy Tiketti. Lisätietoja: www.musarit.? .?• 1 k y s y m y s t ä 1. Kuka johtaa Suomen Teollisuusliittoa? 2. Kuka kirjoitti muistelmat Sotilas ja työmies? 3. Minkä maan kaupunki on Mekka? 4. Kenestä kertoo muistelmateos Kansakunnan kakkonen? 5. Kuka oli Ukrainan presidenttinä ennen Volodymyr Zelenskya? 6. Mitä tekee konservaattori? 7. Mikä on klamydia? 8. Kuka on nykyinen Yhdistyneen kuningaskunnan (Englanti) pääministeri? 9. Kenen iskelmähitti on Kun Chicago kuoli? 10. Minkä alan ammattilainen on Miitta Sorvali? Vastaukset sivulla 35. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 8.3.2023 14.43.05 8.3.2023 14.43.05
• 28?PaPeriliit to?02 / 2023 2 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 5.4. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 2”. Ristikon 1 palkinnon sai Leena Aaltonen, Hämeenlinna. ari Kiviharju ELELLÄ 2. SUOVA ELELLÄ 2. SUOVA O T T I T A A S ? ? ? V U O D E N K I E R R O N ? U E L L U A S E E T I T E M KISU S O L U KISU K A T T I N A R U I S A R K L E V Ä T P I T I K K A A N A S VEKSELIN TAKAUS ? ? h a ju t ? VEKSELIN TAKAUS ? ? h aj u t L E M U T L E L O T ? M A T L A S R A M M E O M A H A A V A U T U V A T A I T A A L E T LAUTAPELI ALKU LAUTAPELI H A L M A ALKU I T U N E N A J O R A T A T A V I H K A R I U S I K A VILLE KOE A L E S I VILLE A M A L I A T R A U N I KOE ? R A I N E R I A A L E A S I A ? ? m e ta lli a I ? m e ta lli a T I T A A N I P A T T E R I T ? jä tk ä I S A K ? jä tk ä S Ä L L I A S A T U L O K E RIKE T A S A N RIKE L A I T O N T L I U S A L K U E R Ä T S U L K U P U O M I T PILKATA T I I N U PILKATA I T A A L I S A S I ITÄMAA E L V I S ITÄMAA T K L A S T K U L U A V A L I T T A A A P U S E T K I T S A A T R E E T I R O K A T A K A T E T A P A L A S A A R I S T O O T A T T A A K U K K A T O T U U S PYYKILLE SUORITETTU ONKIJAN KOKEMA puussa KARTOISSA PUSSEISSA EI OLE KYTKETTY USVAT PYYKILLE SUORITETTU ONKIJAN KOKEMA puussa KARTOISSA PUSSEISSA EI OLE KYTKETTY USVAT POIS SISÄLTÄ MOLLIEN KERA Satakunnan kunta JÄLLEEN POIS SISÄLTÄ MOLLIEN KERA Satakunnan kunta JÄLLEEN moni Elina tussarit lat. samoin moni Elina tussarit lat. samoin osa eliötä nuora säilö osa eliötä nuora säilö Eur. joki pohjoinen kaupunki VESISSÄ MADALTUA Eur. joki pohjoinen kaupunki VESISSÄ MADALTUA TASAIN hyönteinen VAKOJA sorsasuku EDETÄ TASAIN hyönteinen VAKOJA sorsasuku EDETÄ iso astia viljat huuma LEMMIKKI PROST iso astia viljat huuma LEMMIKKI PROST MAIN JA JOIN TUNKEA TÄYTEEN RAIVO TIKKALINTUHEIMO länttä kuskit MAIN JA JOIN TUNKEA TÄYTEEN RAIVO TIKKALINTUHEIMO länttä kuskit RAOTTUVAT RAJALLA syttyy Länttä OLUET RAOTTUVAT RAJALLA syttyy Länttä OLUET VÄYLÄ VÄYLÄ SORSALINTU RUKKA? Laulun tytöt Tapio osuma TOTTUMUS KOUTA possu auttaa SORSALINTU RUKKA? Laulun tytöt Tapio osuma TOTTUMUS KOUTA possu auttaa F1 JEAN TYTTÖJÄ Hattulassa F1 JEAN TYTTÖJÄ Hattulassa P O IK A M Y Ö S IL M A IIT Ä Tynni ryhdyt JUTTU OITINS RUNSAS P O IK A M Y Ö S IL M A IIT Ä Tynni ryhdyt JUTTU OITINS RUNSAS HUONE RASIA lämmittäviä Hälvän kaimat HUONE RASIA lämmittäviä Hälvän kaimat Saaralla TV:T jakoa NENÄKIN Saaralla TV:T jakoa NENÄKIN jämptisti HILLOJA SIIKARIKAS ISMO VESIMÄÄRIÄ jämptisti HILLOJA SIIKARIKAS ISMO VESIMÄÄRIÄ ensin juostut ESTÄVÄT KULUN ensin juostut ESTÄVÄT KULUN iso astia pisaroida Euroopassa asunut KIMMO iso astia pisaroida Euroopassa asunut KIMMO MIEHESTÄ SANOTTU PRESLEY TAHROJA ERI puuta SARVIN VAARIT HAAPANEN pajassa MIEHESTÄ SANOTTU PRESLEY TAHROJA ERI puuta SARVIN VAARIT HAAPANEN pajassa AJAN VERBI uikuttaa Osmon suku AJAN VERBI uikuttaa Osmon suku PIHEINÄ OLEVIA paras käsi! TANSSIA PIHEINÄ OLEVIA paras käsi! TANSSIA TILILLÄKIN OLEVA AATOS ANNELI TILILLÄKIN OLEVA AATOS ANNELI POISTATTAA ASTERI PITÄVÄ POISTATTAA ASTERI PITÄVÄ Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 8.3.2023 14.06.10 8.3.2023 14.06.10
• – Vanhojen paperi miesten haamut täällä enää pyöriskelevät. Tuttuja kummituksia, jotka ovat käyneet koputtamassa olkapäille pimeissä tunneleissa. Niitten kanssa on tullut hyvinkin toimeen, sanoo Turkia. PaPeriliit to?02 / 2023?29 2 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Tehtaan haamut saavat nyt pärjätä keskenään helmikuun viimeinen päivä, ja Kari Turkian työt loppuvat. Lopputili kilahtaa pankkiin sitten puolen vuoden irtisanomisajan jälkeen. Turkian työpaikka, UPM:n Myllykosken paperitehdas, suljettiin reilut 11 vuotta sitten. Hän on ollut siitä lähtien tehtaassa huoltoja valvontatehtävissä. Nyt huoltoryhmän viimeiset kolme työntekijää irtisanottiin, kun tehtaan voimalaitoksen maakaasukattila K7 meni kaupaksi. – Yllättävän pitkään tuolla on saanut olla, toteaa Turkia. Työkaveri jää eläkkeelle, mutta 56-vuotiaalla Turkialla on vielä työvuosia jäljellä. Työintoakin löytyy. – Yritän jos Kymin tehtaalle pääsisi maistelemaan vuorotyöelämää. Työpaikka ei ole vielä varma, mutta puhetta on ollut. Jos ei sieltä onnistu, niin sitten jostain muualta. Turkia toteaa, että irtisanomisaikana ei kannata jäädä laakereilleen lepäämään. – Siitä on varoittavia esimerkkejä, jos pitää pitempää paussia, on vaikeampi saada töitä. Ne jotka ovat olleet aktiivisia, ovat melkeinpä töitä saaneet, Turkia sanoo. Kymin tehtaallakin on joukko entisiä työkavereita Myllykosken tehtaasta. Turkian työseurana tehtaan tyhjillä käytävillä on ollut lähinnä kummituksia. Ainakin se tilanne nyt muuttuu. • teKSti: reiMa KaNGaS, Kuva: johaNNeS WiehN Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 8.3.2023 14.06.13 8.3.2023 14.06.13
• 30?PaPeriliit to?02 / 2023 2 / t a u k o t i l a pAnkAkoski Millin kartonkikone kolmosen valvomossa ollaan jännän äärellä ainakin jos Jarkko Kortelaiselta kysytään. – Vuosi sitten valmistuin oppisopimuskoulutuksesta, ja nyt opettelen koneenhoitajaksi, hän sanoo. Koneenhoitaja Eero Hiltunen on opettanut Kortelaista kahden vuorokierron ajan. Hän sanoo, että omatkin oppiajat ovat vielä tuoreessa muistissa. Hiltunen on toiminut koneenhoitajana kuusi vuotta. – Opettamisessa on tärkeää itsekin ajatella asiat alusta lähtien, hän kertoo. Ennen siirtymistään koneenhoitajaksi molemmat työskentelivät kartonkikoneella muissa tehtävissä. – Sen kyllä huomasi, kun Jarkko oppiin tuli: Perusjutut olivat aika lailla hyvin hallussa. Jarkko on myös tosi nopea oppimaan, Hiltunen sanoo. Kortelaiselle on ehtinyt kertyä kokemusta erilaisista opettajista ja opastajista 21 vuodelta työelämässä. Hiltunen on hänen mukaansa parhaasta päästä. – Eeron tapaisen opettajan pitääkin olla: rauhallinen, eikä hermoheikko. Eerolla on kanttia antaa toisen opetella. Sellainen kysyy luottamusta, joka tunnetusti ansaitaan. – Jarkko on hyvin jämpti kaveri: Tulee asiat tehtyä pilkulleen ja viimeisen päälle, Hiltunen kiittelee. Eniten vaikeuskerrointa koneenhoitajaksi opettelemisessa on Hiltusen mukaan laajassa lajikemäärässä. Tehtaalla tehdään tuotteita tiivistekartongista taulun kehyksiin ja olutlasin alusiin saakka. – Käytännössä kerran vuorossa lajike vaihtuu. Haasteena on oppia, miten mikäkin kartonki käyttäytyy. Saattaa mennä kuukausia, kunnes kaikki tuotteet on käyty kertaalleen läpi, Hiltunen kertoo. Kortelaisen on yllättänyt, miten monet asiat vaikuttavat toisiinsa kartonkikoneella. – Samanlaiseen ongelmaan ei ole välttämättä samanlaista ratkaisua seuraavalla kerralla. Kokeilemalla löytyy usein se paras, hän miettii. Kun kaikki sujuu hyvin ja tasaisesti, työpari ehtii jutella muustakin kuin työstä. – Vaikka vakavasti työt otetaankin, niin huumoriakin voi käyttää. Emme ole tiukkapipoja kumpikaan, Kortelainen sanoo. Juttua riittää varsinkin lasten touhuista. Kunhan Hiltusenkin perheessä päästään murrosiän kuohuihin saakka, Kortelaiselta hän voi kuulla kokemusperäistä kantaa. ? • Mari sChildt Jarkko Kortelainen harjaantuu ammatin saloihin kartonkikoneenhoitaja Eero Hiltusen opissa. Uutta oppimassa Pankakoskella »Eerolla on kanttia antaa toisen opetella.» Mikko Makkonen t y ö p a r i Jarkko Kortelainen (vas.) ja Eero Hiltunen hääräsivät yövuorossa Pankaboardilla helmikuun loppupuolella. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 3.3.2023 7.38.18 3.3.2023 7.38.18
• PaPeriliit to?02 / 2023?31 2 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Ulkoilumaastojen keskellä AsuinpAikkA:?Tervola syntynyt: 17.3.1984 Rovaniemen maalaiskunnassa perhe: Asuu yksin työ: pintakäsittelijänä Kemin Metsä Boardilla terveiset: kaikille työkavereille syntymäpäivä: ei juhli, paitsi vuoden päästä täyttäessään pyöreitä. Sami Vaarala Loue on kylä Tervolan kunnassa nelostien ja Kemijoen varressa, suunnilleen Kemin ja Rovaniemen puolivälissä. – Tämä on pikkuinen kylä, maalaismiljöö. Olen viihtynyt, koska lähellä on hyvät ulkoilumaastot, erilaisia vaaroja ja Kemijoki menee vieressä, kuvailee Sami Vaarala. Hän liikkuu luonnossa ympäri vuoden: kelkkailee, pyöräilee, toisinaan myös kalastaa ja marjastaa. – Aina kun kerkeän, liikun luonnossa, milloin missäkin mettäpoluilla, kuntoilumielessä. Itse kun en kaupungissa viihdy, ymmärrän hyvin, että ihmiset etsivät luonnosta rauhaa. Pandemia vauhditti retkeilyä ympäri maata. – Käyn lenkillä Kätkävaaran retkeilyalueella. Siellä oli ennen koronaa tosi rauhallista, mutta sen käyttöaste nousi koronan myötä tosi paljon. • eeva elorantajokela K eltaiset narsissin kukat nyökkivät jo saksalaispuistoissa ja linnut visertelevät. Energiansäästötalvesta on selvitty. Moni saksalainen kääriytyi villatäkkiin kotisohvalla talven ajan laskettuaan kodin lämpötilaa ja moni keräsi kellariin ruokaa ja juomia, pattereita ja kynttilöitä. Isompia sähkökatkoksia ei kuitenkaan tullut. Keväällä energia on yhä teema lähes joka kotitaloudessa, varsinkin lämmitykseen liittyen. Saksassa suurin osa asuinrakennuksista lämpiää kaasutai öljylämmityksellä, mutta nyt ihmiset haluavat vaihtaa lämpöpumppuihin ja aurinkoenergiaan. Jonot näiden ratkaisujen tarjoajilla ovat niin pitkiä, ettei suurinta osaa kiinnostuneista edes oteta enää jonottamaan. Netissä teemaan voi itse paneutua. Voi esimerkiksi tehdä testin, kuinka hyvin oma kotitalo soveltuu lämpöpumpulla lämmitettäväksi. Tein sen meidänkin kodistamme, vuonna 1921 rakennetusta tiilitalosta, jossa vetää joka nurkasta. Ongelma kotimme, kuten monen muunkin Altbaun eli ”rakennusvanhuksen” kohdalla, on se, että talot ovat heikosti eristettyjä. Ja saksalaiskaupungit ovat täynnä näitä vanhoja, vuotavia taloja. Maalämpö tai ilmalämpöpumput toimivat kuitenkin parhaiten hyvin eristetyissä taloissa, joista lämpö ei heti karkaa. Jos Altbau-taloja aletaan vahvasti eristää, menetetään niiden historiallinen ulkonäkö ja homevaurioiden riski kasvaa. Moni saksalainen on silti valmis vaihtamaan vanhaan taloonsa lämpöpumpun, vaikka kodin sisälämpötila laskisi hieman talvella. Täällä on ylipäätään totuttu elämään kylmemmissä asunnoissa kuin Suomessa. Yhä monen kodin vessassa käsienpesuhanasta tulee vain kylmää vettä – talvella se on jäistä. Ikkunat revitään auki pari kertaa päivässä tuulettamisen takia. Esimerkiksi anoppini ei lämmitä ollenkaan talonsa huoneita, jotka eivät ole päivittäisessä käytössä. Hän ja moni muu saksalainen jättää myös makuuhuoneen lämmittämättä. Kuumavesipullon kanssa petiin. Vanhat tavat ja uudet ratkaisut kulkevat nyt käsi kädessä, kun Saksassa yritetään energiasiirtymää. Halua on, mutta jonoissa kestää. • lä hd e: ti la st ok es ku s Väestö ja ennuste 2007–2070 Väestö ja ennuste 2007–2070 2?000?000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 2?000?000 1 800 000 1 600 000 1 400 000 1 200 000 1 000 000 800 000 600 000 400 000 200 000 2007 2007 2020 2020 2030 2030 2040 2040 2050 2050 2060 2060 2070 2070 Alle 15-vuotiaat suomalaiset Yli 64-vuotiaat suomalaiset t i l a s t o p a r i »Monen kodin vessassa hanasta tulee vain kylmää vettä – talvella se on jäistä.» Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Johanna Nordling Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 3.3.2023 7.38.18 3.3.2023 7.38.18
• Niina Jalonen on 47-vuotias laborantti Corexin Porin kartonkitehtaalta. 32?PaPeriliit to?02 / 2023 Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 3.3.2023 8.06.27 3.3.2023 8.06.27
• PaPeriliit to?02 / 2023?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä M inä olen porilainen juurta myöten: varpaat Yyterin hiekkarannassa ja sydämessä pataässän muoto. Isä vei jäähallille niin nuorena etten laidan yli nähnyt. Asuttiin silloin äidin ja siskopuolen kanssa lähiössä. Peruskoulun jälkeen mulle tuli joku hiton päähänpisto. Halusin Porista pois! Lähdin Joutsenoon maatalouskouluun. Kaksi viikkoa kestin eteläkarjalaisia, mutta sitten oli pakko palata kotiin. Opiskelin kemian laborantiksi, mikä oli jo hyvä valinta. Töitä oli sillon paljon. Menin naimisiin, sain lapsen, erosin. Kartonkitehtaan labrassa olen ollut vakituisena vuodesta 2007. Tää on hyvä paikka, löysin uuden miehenkin. Viime vuosina on ollut monta muutosta. Korona iski patafanit polvilleen, ei päässyt halliin ja oli mennä seurakin nurin. Kun siitä helvetistä päästiin, lähdin perustamaan Ässille toista kannatusyhdistystä Karhunkämmentä, Pataljoonan rinnalle. He soittaa rumpua ja me kaikkea muuta, järjestetään tapahtumia yli lajirajojen. Karhunkämmen vie multa valtavasti energiaa, mutta takas tulee enemmän. On yks tavoite, yks joukkue, yks huuto kun summeri soi. Mikä vois hienompaa olla, kun sydän hakkaa? Matkojen vetäminen on niin kaukana laborantin työstä kuin mahdollista. Rauhallinen ei mulle riitä. Ehkä siks opiskelin lähihoitajaksi töiden ohessa, vanhuspuolelle. Teen hoitokeikkoja vapailla. Se on niin erilaista. Tehdastöiden jälkeen ei mennä kotona saunaan pohtimaan sellun koostumusta, mut lähihoitajan päivä loppuu usein vasta siellä. Vanhusten kohtaamisesta jää jälkiä sydämeen. Kun tein harjoittelua, yks vanha merimies haukku mut heti alkuun saatanan sohloks. Totta kai lähdin siihen mukaan. Aina kun tulin huoneeseen sanoin että täältä tulee saatanan sohlo eikä sulla ole vaihtoehtoja! Kun hän sitten kuoli mun vuoron aikana, menin autoon poraamaan ja melkein lopetin opiskelut. Meidän piti mennä taksilla Kalloon katsomaan laivojen lastausta, mutta ei me ehditty. Kallo on mulle se tärkein paikka rauhottua, aina erilainen. Aurinkoisena päivänä sitä ei voi uskoa, miten meri tulee syliin, kun on kylmää ja märkää, kun myrsky käy luista läpi. Mä saan olla silloin turvassa majakan kyljessä. Siellä olen eniten elossa. ? Ässien kannatusyhdistyksen rahastonhoitaja osaa sekä villitä että hillitä kansaa, mutta Kitinäksi Niina Jalosta kutsutaan. Missä se kuitti on?! teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Juha Sinisalo »On yks tavoite, yks joukkue, yks huuto kun summeri soi.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 3.3.2023 8.06.27 3.3.2023 8.06.27
• 34?PaPeriliit to?02 / 2023 »Uskonnon ja maagisen ajattelun raja riippuu katsojasta.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. M oni ei tiedä, että Manhattanin saaren ympärillä kiertää 26 kilometrin mittainen vaijeri. Vaijeri tarkastetaan ja tarvittaessa huolletaan joka aamu, ja prosessi maksaa 150 000 dollaria vuodessa. Vaijerilla ei ole mitään käytännön tarkoitusta, eikä suurin osa New Yorkissa asuvista edes tiedä vaijerin ole­ massaolosta. Vaijerin ainoa olemassaolon syy on uskonnollinen. Sapatti on ortodoksijuutalaisille tärkein rituaali ja ainoa, joka mainitaan kymmenessä käskyssä. Sapattia vietetään lauan­ taisin, ja se on pyhitetty levolle. Sapattina ei saisi tehdä töitä eikä ruokaa, hoitaa askareita, tehdä tulta, tai edes käyttää sähköä. Myös asioiden kantaminen kodista julkisille paikoille on kiellettyä. Modernissa yhteiskunnassa tämä on hiukan haas­ tavaa. Kaupungille lähtiessä mukaan ei saisi ottaa esimerkiksi kännykkää, avaimia tai lasta. Rabbit ymmärsivät jo aikoja sitten, että sapatin viettäminen oikeaoppisesti on aika hankalaa. Tutkiessaan pyhiä kirjoituksia he löysivät keinon, jonka avulla pyhää lepopäivää pystyisi viettä­ mään hiukan rennommin. Se on Eruv. Eruv tarkoittaa symbolista rajaa, joka rajaa alueen kaupungista kodin piiriin kuuluvaksi. Aikoinaan eruvit olivat muureja, myöhemmin siirryttiin käyttämään pylväisiin tai tolppiin kiinnitettyä vaijeria. Eruvin sisäpuolella saa sapattina tehdä asioita, jotka muuten oli­ sivat kiellettyjä. Eruveja on nykyisin satoja ympäri maailmaa: Yhdysvalloissa, Euroopassa, Kanadassa, Etelä­Amerikassa, Australiassa, Venäjälllä sekä Brittein saarilla. Suomessa eruvia ei ole toistaiseksi pystytetty. Uskonnon ja maagisen ajattelun raja riippuu katsojasta. Eruv saattaa vaikuttaa hassulta teologiselta porsaanreiältä, jonka merkitys on monille meistä lähinnä outo kuriositeetti. Ortodoksijuutalaisille eruv on täysin todellinen asia, jonka avulla sapattia voidaan viettää hiukan rennommin. EräänlainEn henkinen eruv kiertää myös omien kotiemme ympärillä. Töistä kotiin tullessa vaihdetaan työvaatteet mukavampiin, perheen kanssa keskustellaan rennommin ja muutenkin kotona noudatettavat säännöt ovat itse laadittuja. Mökkiympäristössä henkinen eruv määrittelee taas uudet lait olemisen suhteen. Anoppini mökillä on kaksi rakennusta, mökki ja saunarakennus. Vieraat nukkuvat mökissä, anoppi sauna­ rakennuksessa. Kirjoittamaton sääntö määrittelee, että vieraat avaavat mökin verhot aamulla viestittääkseen, että mökkiin saa nyt tulla aamupalalle. Mielellään kahvit pitäisi tässä vaiheessa olla keitettynä. Vaijeri kaupungin ympärillä nousee paitsi uskonnon tulkin­ nasta, myös ihmisen tarpeesta määrittää kodille henkiset rajat. Omakotitalossa tontin rajat saatetaan määritellä pensasaidalla: tämä on minun kodin puoli, tuo sinun. Kotien sisäpuolella saattaa olla useita pikku­eruveja: lastenhuoneessa on omat lakinsa, saunassa saunalait. Autotalliin tai miesluolaan pesänsä tehnyt isä on määritellyt oman eruvinsa, jossa saa hetken olla omissa ajatuksissaan. Vaikka uskontomme ei kieltäisi tavaroiden kantamista kodin ulkopuolelle pyhäpäivänä, on kodin näkymättömienkin rajojen merkitys meille konkreettinen. Mukavuusalueemme on myös eräänlainen henkinen eruv. Rakennamme itsellemme rutiineja, rituaaleja, riippuvaisuuksia ja ajatusvankiloita. Totumme niihin ja niistä tulee osa meitä. Monet mukavuusalueen sisällä olevat asiat ovat positiivisia, mutta toiset taas luonteeltaan rajoittavia ja kehitystä hidastavia. Tiedän, että herättyäni tekisi hyvää käydä kylmässä suihkussa ja harjoittaa liikuntaa, koska ras­ vanpoltto sekä lihaskasvu ovat optimaalisessa tilassa unien jälkeen. Neurologi Andrew Huberman kertoi asiasta eräässä podcastissa ja lisäsi, että valitettavasti vain aniharva näin tekee vaikka tietäisi faktat. Mukavuusalueelta ulkoilu ei houkuttele. Itsekin nautin mieluusti sekä aamuisen suihkun että kahvini lämpimänä ja pystyn harkitsemaan liikuntaa vasta päivään kunnolla herättyäni. Välillä olisi kuitenkin hyvä kysyä itseltään, että voisiko elämää olla löydettävissä myös oman vaijerin ulkopuolelta. ? »tolppiin kiinnitetyn vaijerin sisäpuolella saa sapattina tehdä asioita, jotka muuten olisivat kiellettyjä.» 2 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ka rr i Ha rj u Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 2.3.2023 8.11.38 2.3.2023 8.11.38
• / 35 2 / i l m o i t u s t a u l u k e v ä t k o k o u k s e t Pirkanmaan piiri: Nokian os. 2: ke 12.4. klo 15.45, Nokian Kerholan sivusali Valkeakosken osasto 70: ma 24.4 klo 16, ammat tiosaston Toimitalo (Antinniementie 5) Saimaan piiri Tainionkosken osasto 22: ma 24.4. klo 17, osaston toimitila (Vuoksenniskantie 107) Etelä-Suomen piiri Hämeenlinnan osasto 66: la 15.4. klo 14.30, Scandic Hämeenlinna City Keski-Suomen piiri Jyväskylän osasto 12: ti 25.4. klo 11, Palokan ABC:n kokoustila Äänekosken os.13: ke 5.4. klo 17.00, kaupungin talon kahvio Kaipolan osasto 80: ma 27.3.2. klo 18, Ahjonsali Kymen piiri Summan osasto 18: ma 27.3. klo 18, Vimpasaaren Lepola, Vimpasaarentie 198 Pohjois-Karjalan piiri Kuopion osasto 55: ma 3.4. klo 17, Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2 Uimaharjun osasto 88: ti 28.3. klo 17, Villakoivurannan sali Pohjois-Suomen piiri Pietarsaaren osasto 52: ti 25.04. klo 18, TT halli. Iloiset jälleennäkemiset järjesti entisille työntekijöille tapaamisen. Tilaisuuteen osallistui lähes parikymmentä liiton tehtävistä eläkkeelle jäänyttä. Iltapäivän ohjelmaan kuului puheenjohtaja Petri Vanhalan vetämä ajankohtaiskatsaus ja tutustumiskierros Paperiliiton ja Paperityöväen Työttömyyskassan toimitiloihin. Aika kului nopeasti, kun entiset työkaverit tapasivat pitkästä aikaa toisiaan sekä paikalla ollutta nykyistä henkilöstöä. • P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 3 Aineistot viim. 9.5. Ilmestyy 26.5. Nro 4 Aineistot viim. 6.6. Ilmestyy 30.6. Nro 5 Aineistot viim. 16.8. Ilmestyy 8.9. 1 v a s t a u s t a 1. Riku Aalto 2. Ari Puheloinen 3. SaudiArabian 4. Kalevi Sorsasta 5. Petro Porosenko 6. Restauroi, entisöi 7. Yleisin seksitauteja aiheuttava bakteeri 8. Rishi Sunak 9. Vicky Rostin 10. Teatterija elokuva-alan . Kuvassa vasemmalta: Ulla Nurminen, Pirkko Sandell, Nina Vainio, Ulla Tantere, Viljo Saarinen, Unto Luhtasaari, Leila Levosalo, Artturi Pennanen, Sissi Pastell, Jouni Salminen, Eko Viljanen, Pirkko-Liisa Kyllönen, Tuija Tirinen, Jorma Mäkelä, Veikko Mattila, Ritva Vilen ja Heikki Lauronen. k e v ä t k o k o u k s e t k e v ä t k o k o u k s e t ke 12.4. klo 15.45, Nokima 24.4 klo 16, ammat tiosaston Toimitalo (Antinniementie 5) ma 24.4. klo 17, osaston toimitila (Vuoksenniskantie 107) Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 9.3.2023 8.24.17 9.3.2023 8.24.17
• FRISBEEGOLF Aika: Lauantai 6.5. alkaen klo 10.00 Paikka: Ankkapurha Disc Golf Park, Anjala, Kouvola Sarjat: Yksilökilpailu. Avoin kilpasarja yli 850 rating, harrastesarja alle 850 rating ja naisten sarja. Pelaajamäärä max. 80 hlöä. Parikilpailu. Kilpasarja yli 1700 rating ja harrastesarja alle 1700 rating. Pelaajamäärä max. 80 hlöä. Järjestäjä: Paperiliitto r.y. Ilmoittautuminen: 20.4. mennessä: paperiliitto.? /jasenasiat/tapahtumat Osallistumismaksu: 10 €/hlö. Osallistujille lähetetään lisätietoja ilmoittautumisen päätyttyä. Iltatilaisuus: Kilpailun jälkeen tarjolla illallinen Kouvolan Sokos Hotel Vaakunassa. Uutta! SALIBANDY Aika: Lauantai 22.4. alkaen klo 10 Paikka: Arena Center, Hakaniemi Säännöt: Pelit pelataan salibandyliiton virallisilla säännöillä. Järjestäjä: Paperiliitto r.y. Mukaan mahtuu max. 10 joukkuetta. Ilmoittautuminen: 6.4. mennessä: paperiliitto.? /jasenasiat/tapahtumat Osallistumismaksu: 200 € / joukkue. Turnausohjelma: Otteluohjelma ja aikataulu lähetetään yhteyshenkilöille ilmoittautumisen päätyttyä. Iltatilaisuus: Pelien jälkeen tarjolla illallinen Maxine Karaokessa, Kampissa. Majoittuminen: Hakaniemen alueen Scandic hotelleihin on sovittu avoin huonekiintiö paperiliittolaisten käyttöön. Valitse lajisi ja ilmoittaudu kisoihin! KEILAILU Aika: 28.2.–10.4. Paikka: KoskiBowling, Uimahallintie 10, Kouvola Pelitapa: 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Keskiarvotasoitukset 210–155/80 %. Rekisteröimättömän keilaajan tasoitus 25. Kilpailu käydään suoraan loppukilpailuna. Kilpailumaksu: 32 €, sis. erikoiskilpailumaksun. Sarjat: Miehet, naiset, parija nelijoukkue. Kilpailuvuorot: www.varaavuoro.com/koskibowling ja sopimuksen mukaan. Tiedustelut ja kilpailuvaraukset KoskiBowling puh. (05) 374 8390 Järjestäjä: Kouvolan Seudun Keilailuliitto, Kuusankosken os. 19 ja Kuusanniemi-Voikkaan os. 85 Kilpailunjohtaja: Harri Hovi, 040 506 0289 Moottoripyörätapahtuma Kotkassa Paperiliiton Kotkan veljesosastot 17 ja 48 toivottavat Paperiliiton motoristit tervetulleeksi Kotkaan Aika: 16. 18.6. Tapahtumapaikka: Kotka Ilmoittautuminen: Ilmoittaudu tapahtumaan 30.4. mennessä osoitteessa: motoristi.kokoontuminen23@gmail.com Kerro ammattiosasto, osallistujan/osallistujien nimet ja yhteystiedot, osallistuuko lauantain kiertoajeluun (varataan myös ruokailu), sekä paidan koko. Osallistumismaksu: 65 €/henkilö. Maksettava viimeistään 30.4. Suositellaan hoitamaan keskitetysti oman ammattiosaston kautta. Osallistumismaksu maksetaan myös päiväkäynnistä. Lisätietoja Kotkan osasto 17 tapahtumasivulla osoitteessa: paperiliitto.? /kotkan-osasto-17 Paperiliiton mestaruuksia jaossa Lisätietoja kaikista tapahtumista: paperiliitto.? /jasenasiat/tapahtumat Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 9.3.2023 11.42.23 9.3.2023 11.42.23