02/24 P a p e r i l i i t t o Rakkaudesta ruokaan Jari Leinon ja Teija Leskisen kotona keittiö on isännän valtakuntaa. Työpaikan ihmissuhteet Toimivassa yhteisössä uskalletaan väitellä. Yksilöllinen työaika Joutsenon BCTMP-tehtaalla kaikki valitsivat 12-tuntisen. jäsentapahtumat Katso koko vuoden laaja tarjonta. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 14.3.2024 11:37:28 14.3.2024 11:37:28
Elämä tuo joskus eteen mutkia. Kaikkia kurveja emme pysty oikaisemaan, mutta teemme parhaamme, että kolhun sattuessa olet parhaassa mahdollisessa Turvassa. Sen vahvistaa myös EPSI Rating -tutkimus jo 12. kerran: vakuutusyhtiö Turvan asiakkaat ovat Suomen tyytyväisimpiä. Tule hymysi arvoiseen vakuutusyhtiöön turva.fi/turvaan Suomen tyytyväisimmät asiakkaat jälleen Turvassa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 14.3.2024 14:58:23 14.3.2024 14:58:23
P a p e r i l i i t t o 2 / 2 2 4 2 2 . 3 . 2 2 4 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Voisiko liitto palauttaa vihreän kirjan ja sen mukaiset työehdot paperiteollisuuteen? Saisivatko karavaanaritkin omat kokoontumisajot? Infoa tarvitaan, mutta minulle riittäisi webinaari. Liittoon on alkuvuoden aikana lähetetty monenlaista palautetta. Kesän perhetapahtuman ilmoittautumisen aukenemista on odotettu kuin kuuta nousevaa. Nyt se on auki! Ammattiliitot ovat edunvalvontajärjestöjä, joiden tärkeä tehtävä on työehtosopimusten solmimisen ja valvonnan rinnalla vaikuttaa työntekijän arkeen ja tuoda ihmisiä yhteen. Poliittiset lakot eivät vähään aikaan ole yhdistäneet duunareita yhtä paljon kuin kuluneen vuoden aikana. Kun niin maan hallituksen suunnalla kuin tes-pöydässäkin vastassa tuntuu olevan muuri, oloa helpottaa, kun muissa tes-pöydissä ja jäsentapahtumien järjestelyissä tulee valmista ja koetaan onnistumisen iloa. Eteenpäin vie se, kun kohdataan ihmiset kasvoista kasvoihin, luodaan luottamusta ja saavutetaan yhdessä se, mihin yksin ei yllä. #vahvintaonyhteistyö. • Vastapainoa kohtaamisista 04 Tes sovittu 70 prosentille paperiliittolaisista. Liitto irtisanoi UPM-sopimuksen. 06 Paperityöväen Työttömyyskassa harkitsee sulautumista A-kassaan. 08 Mänttään tulossa investointeja. 09 Mielenilmaisut jatkuvat. 10 Työmatkan kaatumisetkin on syytä ilmoittaa oman oikeusturvan takia. 11 Valtion velkaantuminen ei kiinnosta. 26 Minun porukkani. Simo niittaa napakasti ja sanoo ylimielisesti ”sori”. 28 Vaikeuksissa voi kehittyä, pohtii viiden vakanssin mies. 30 Perhetapahtuma taas PowerParkissa. 32 Paperiliiton mestaruuksia jaossa. 34 Työttömyyskassa tiedottaa. 35 Adam Ziazikovilla on tavoitteet korkealla. 36 Sanaristikko ratkottavaksi. 36 Ihan tavallisena päivänä: Reilut seitsemän litraa maitoa ja 12-tuntiseen. 38 Työpari: Ikäero ei tunnu missään. 39 Kolumni: Saksa käyttää paperia. 40 Parasta elämässä: Talebania pakoon ja pahvitehtaaseen. 42 Työnantajat siirtyivät poliittiseen vaikuttamiseen. 18 – Nyt täytyy olla yhtenäisiä. On taisteltava, kun on sen aika, sanoo STOP nyt! -mielenosoitukseen osallistunut Sami Ravattinen. 20 Jos Harri Lonka saisi määrätä, Ihmissuhteet työpaikalla -kurssi olisi pakollinen kaikille. – Ne asiat vaikuttavat ihan kaikkeen. 24 Jani Loikkanen on tyytyväinen Metsä Groupin kokeiluun yksilöllisestä työajasta. Työkavereiden tavoin hän valitsi 12-tuntisen. Reima Kangas Reima Kangas miKKo niKKinen 66. vuosikerta Julkaisija · Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi · Päätoimittaja Eija Valkonen · Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela · Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi · Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki · Puhelin 010 289 7700 · Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi · Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi · Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 · Paino PunaMusta · Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi Elämä tuo joskus eteen mutkia. Kaikkia kurveja emme pysty oikaisemaan, mutta teemme parhaamme, että kolhun sattuessa olet parhaassa mahdollisessa Turvassa. Sen vahvistaa myös EPSI Rating -tutkimus jo 12. kerran: vakuutusyhtiö Turvan asiakkaat ovat Suomen tyytyväisimpiä. Tule hymysi arvoiseen vakuutusyhtiöön turva.fi/turvaan Suomen tyytyväisimmät asiakkaat jälleen Turvassa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 14.3.2024 14:58:24 14.3.2024 14:58:24
4?PaPeriliit to?02 / 2024 2 / k u o r i m o PaPeriliitto aloitti tes-kierroksen syksyllä ja jatkaa neuvotteluja yrityskohtaisesti koko kevään. Tänä vuonna uudet työehtosopimukset on neuvoteltu ja hyväksytty Metsä Groupin, Stora Enson, Schaefer Kalkin, Sappi Finlandin, DS Smith Packagingin ja Walki Finlandin kanssa Helmi-maaliskuun vaihteessa liiton neuvottelijat saivat sovittua neuvottelutuloksista Jujo Thermalin ja Billerud Finlandin kanssa. Liiton hallitus käsittelee neuvottelutuloksia kokouksessaan 21. maaliskuuta eli lehden painoon menon jälkeen. Päätöksistä kerrotaan kokouspäivänä osoitteessa paperiliitto.fi. Työehtosopimukset tulevat voimaan sen jälkeen, kun liiton hallitus on hyväksynyt neuvottelutuloksen. Liiton hallitus on tähän mennessä hyväksynyt kaikki neuvottelutulokset yksimielisesti. Kattavuus 70 prosenttia Työehdot on maaliskuun puoliväliin mennessä saatu sovittua noin 70 prosentille Neuvottelut jatkuvat Paperiliiton ja yritysten väliset työehtosopimus neuvottelut ovat edenneet alkuvuodesta lähes suunnitelman mukaan. UPM:n liiketoimintojen kanssa neuvotellaan palkan tarkistusten sijaan koko työehtosopimuksesta. Paperiliiton jäsenistä. Neuvottelut muiden yritysten kanssa jatkuvat kevään aikana. – Neuvottelujen ilmapiiri on ollut rakentava ja yritykset ovat viime kierroksen jälkeen tulleet tapaamisiin paremmin valmistautuneina. Olemme voineet keskittyä sopimiseen siitä huolimatta, että alkuvuoden aikana on järjestetty mielenilmaisuja ja poliittisia lakkoja maan hallituksen työelämäheikennyksiä vastaan, sanoo vastaava sopimusasiantuntija Markku Häyrynen. Uusien työehtosopimusten sisällöstä ei tällä kierroksella ole tiedotettu yrityksen ulkopuolisille. Muutoksia on käyty tuoreeltaan läpi yritysten luottamushenkilöiden kanssa. Yhteisinä elementteinä työehtosopimuksissa on sovittu uusista sosiaalisista etuisuuksista, kuten omaishoitovapaasta ja vaikeasti sairaan lapsen hoitovapaasta. Sopimuksiin on kautta linjan päivitetty perhevapaita koskevat termit perhevapaauudistuksen mukaisiksi sekä siirrytty käyttämään sukupuolineutraaleja »Neuvottelujen ilmapiiri on ollut rakentava ja yritykset ovat tulleet paremmin valmistautuneina.» teksti ?Eeva Eloranta-Jokela Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 14.3.2024 13:55:01 14.3.2024 13:55:01
PaPeriliit to?02 / 2024?5 ilmaisuja: luottamusmiesja esimies-nimikkeitä on korvattu sanoilla luottamushenkilö ja esihenkilö, jos ne eivät ole sopimustekstissä olleet vielä käytössä. UPM:ssä neuvottelut edessä päin UPM:n liiketoimintojen kanssa Paperiliitto käy neuvottelut työehtosopimuksista kokonaisuudessaan, ei ainoastaan palkantarkistuksista. Koska Paperiliitto ei edennyt tavoitteensa mukaisesti palkantarkistusneuvotteluissa, liitto sanoi irti voimassa olevat työehtosopimukset keskiviikkona 13. maaliskuuta. Paperiliiton ja UPM:n liiketoimintojen keväällä 2022 hyväksymät työehtosopimukset tehtiin valtakunnansovittelijan sovintoesityksen pohjalta. Sen mukaan kahden ensimmäisen sopimusvuoden jälkeen neuvotellaan palkoista, mutta UPM:n liiketoiminnoilla oli laajemmat tavoitteet. Työehtosopimukset olivat sanottavissa irti tänä keväänä kesken nelivuotisen kauden, jos sopua palkoista ei saada, kuten nyt tapahtui. Paperiliitto järjestää pääsiäisen molemmin puolin UPM:n työntekijöille neljä alueellista jäsentilaisuutta tes-neuvottelujen muuttuneesta tilanteesta. Tilaisuuksissa Raumalla, Kouvolassa, Tampereella ja Pietarsaaressa käydään läpi tarkemmin Paperiliiton ja UPM:n välisten tes-neuvottelujen etenemistä.?• Paperiliiton toimiston neuvottelijat koolla. Tes-neuvottelukuntaan kuuluu lisäksi neljä paperiliittolaista pääluottamushenkilöä. Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 14.3.2024 13:55:04 14.3.2024 13:55:04
6?PaPeriliit to?02 / 2024 Palkansaajakassoja on tätä nykyä 14, kun niitä vielä 10 vuotta sitten oli puolet enemmän. Sulautumalla työttömyyskassat ovat halunneet varmistaa jäsenilleen monipuoliset palvelumuodot sekä riittävät resurssit myös vaihtuvissa tilanteissa, aiheutuvat ne sitten lomautuksista, irtisanomisista tai alaa sääntelevistä lakimuutoksista. Paperityöväen Työttömyyskassan aleneva jäsenmäärä ja sitä kautta vähenevä jäsenmaksutulo ei riitä tulevaisuudessa kattamaan sekä kassan vastuulla olevia korvauskuluja että yhä kasvavia hallintokuluja. – Työttömyyskassan hallitus on pidemmän aikaa pohtinut eri näkökulmista vaihtoehtoja sille, jatkaako Paperityöväen Työttömyyskassa itsenäisenä vai sulautuuko se osaksi isompaa työttömyyskassaa. Sulautumisen valmistelu A-kassan kanssa on huolellisen harkinnan tulos ja siihen on päädytty jäsenen etua ajatellen, korostaa työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Sami Laakso. Luotettavaa palvelua Jäsenen kannalta on tärkeää saada työttömyyskassapalvelut myös tulevaiPaperityöväen Työttömyyskassa ja Avoin työttömyyskassa tekevät mahdollista sulautumista koskevat päätökset toukokuussa. Paperityöväen Työttömyyskassa sulautumassa A-kassaan Jäsenen etua ajatellen. Paperityöväen työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja Sami Laakso ja kassanjohtaja Päivi Äijälä pitävät luotettavaa palvelua tärkeänä myös tulevaisuudessa. 2 / k u o r i m o reima Kangas Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 14.3.2024 14:54:51 14.3.2024 14:54:51
PaPeriliit to?02 / 2024?7 2 / k u o r i m o suudessa luotettavasti ja lakisääteisessä ajassa. – Isommalla työttömyyskassalla on enemmän resursseja tuottaa palveluita ja vastata päivärahatarpeen kausivaihteluihin, muistuttaa kassanjohtaja Päivi Äijälä Paperityöväen Työttömyyskassasta. Paperityöväen Työttömyyskassan ylimääräinen edustajiston kokous päättää sulautumisesta 16.5. A-kassan vastaava sulautumisesta päättävä kokous pidetään 30.5. Sulautumisessa jäsenyys siirtyy automaattisesti ilman katkoksia toiseen kassaan 1.1.2025 lähtien. A-kassaan liittyisi tällöin Paperityöväen Työttömyyskassasta runsaat 12 000 jäsentä. Jäsenyys jatkuu suoraan Mahdollinen sulautuminen ei edellytä Paperityöväen Työttömyyskassan jäseniltä mitään toimenpiteitä, eikä jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen tule sulautumisen takia muutoksia. – Työttömyyskassan toiminnassa kaikkein tärkeintä on se, että sillä hetkellä, kun jäsenellä on syystä tai toisesta tarve asioida työttömyyskassan kanssa, hän saa tarvitsemansa palvelun varmasti, luotettavasti ja mahdollisimman nopeasti. A-kassassa on jo entuudestaan osaamista vuorotyössä olevien päivärahanhakijoiden hakemusten käsittelystä, kertoo kassanjohtaja Äijälä. Paperityöväen Työttömyyskassa on jäsenmäärältään pienin palkansaajien työttömyyskassa. A-kassa on tällä hetkellä noin 244 000 jäsenellään Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa. Se on yleinen ja kaikille palkansaajille avoin monialainen työttömyyskassa. A-kassan kanssa tekee yhteistyötä yksitoista ammattiliittoa, joista suurin on Teollisuusliitto. ?•?EEva Eloranta-jokEla Stora Enso hamuaa kannattavuutta Markkinatilanteen pitkittynyt epävarmuus on johtanut Stora Enson valmistelemaan uutta pitkän aikavälin ohjelmaa kannattavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tavoite voi merkitä noin 1 000 työntekijän vähentämistä Stora Ensolta toimipaikoilta. Stora Enso kertoi helmikuussa, että muutosneuvottelut käynnistyvät, kun maakohtaiset suunnitelmat tarkentuvat. Merkittävä osa mahdollisista vähennyksistä tapahtuisi vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla. Suunnitelluista säästöistä valtaosa toteutuisi vuonna 2025. Kannattavuuden parantamisohjelman tavoitteena on kasvattaa operatiivista liiketulosta 80 miljoonalla eurolla vuodessa, mutta ilman uusia tuotantolaitosten sulkemisia. Tarkoitus on kehittää yhtiön kilpailukykyä keskittymällä yhtiön strategiaa tukeviin ydintoimintoihin. Stora Enso sai viime vuoden lopulla päätökseen edellisessä kesäkuussa käynnistyneen uudelleenjärjestelyohjelman, jonka myötä yhtiön operatiivinen liiketulos parani 110 miljoonalla eurolla vuodessa. Henkilöstöstä vähennettiin 1 150 työntekijää. Osana näitä rakennejärjestelyjä Stora Enso päätti sulkea Sunilan sellutehtaan. Päätös vaikutti 240 työntekijään. UPM:n selluja paperitehtaat varautuvat lomautuksiin UPM Pulp, UPM Timber ja UPM Communication Papers käyvät uudet muutosneuvottelut mahdollisista lomautuksista jatkoksi tämän vuoden lomautusvarautumiseen. Toimintaympäristön epävarmuus jatkuu ja tuotantoa varaudutaan sopeuttamaan. Lomautuksia koskevat muutosneuvottelut koskevat UPM:n kaikkia suomalaisia sellutehtaita, sahoja ja painopaperitehtaita. Muutosneuvottelut koskevat sellutehtailla noin 820 henkilöä, sahoilla noin 340 henkilöä ja paperitehtailla tehtailla noin 1 100 henkilöä. Enintään 90 päivää kestävät mahdolliset lomautukset ajoittuisivat sellutehtailla ja sahoilla heinä-joulukuulle ja Communication Papersissa syyskuusta 2024 helmikuun lopulle 2025.?• »jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen Ei tule sulautumisen takia muutoksia.» Osana aiempaa kannattavuusohjelmaa Stora Enso ilmoitti syyskuussa 2023 päättäneensä sulkea Sunilan sellutehtaan pysyvästi. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 14.3.2024 14:54:52 14.3.2024 14:54:52
8?PaPeriliit to?02 / 2024 2 / k u o r i m o InvestoInneIlla Metsä Group haluaa kehittää toimintaa, modernisoida ja pidentää tehtaan elinkaarta. Yhteensä noin 100 miljoonan euron investointikokonaisuutta on tarkoitus toteuttaa seuraavien viiden vuoden aikana. Suunnitellun ohjelman ensimmäinen investointi kohdistuu uudelle käsipyyhelinjalle, jossa valmistetaan ensikuitupohjaisia käsipyyhepapereita erityisesti Suomen markkinoille. Investoinnin valmistelut ovat yhtiön mukaan alkamassa, ja linjan on tarkoitus olla toiminnassa vuoden 2025 aikana. – Kyllä investointiuutinen aika innostuneesti on työntekijöiden kesken otettu vastaan. Odottavaisin mielin ollaan, minkä tyyppinen käsipaperikone on ja mihin se sijoittuu, kertoo pääluottamushenkilö Timo Aspinmaa. Metsä Tissue pyrkii kehittämään Mäntän tehtaan tuotantoja ympäristötehokkuutta investoimalla paperikoneiden ja jalostuslinjojen modernisointiin sekä energiaja vesitehokkuuden parantamiseen. Tavoitteena on jatkaa pehmopaperinvalmistusta Mäntässä pitkällä aikavälillä. – Huojentavaa on, että investointisuunnitelma tuo jatkuvuutta Mänttään ja kertoo siitä, että meidän tekemiseen uskotaan, Aspinmaa lisää. Metsä Tissuen Suomen ja Baltian toimitusketjusta vastaavan johtajan Joonas Kukkosen mukaan investointiohjelma vahvistaa paikallisesti valmistettujen hygieniatuotteiden omavaraisuutta Suomessa. Paikallisuus tarkoittaa myös paikallisia työpaikkoja ja parantaa yhteiskunnan kestokykyä. – Suunnitelmat mahdollistavat myös toimintamme modernisoinnin Mäntässä ja vahvistavat keskittymistämme korkealaatuisiin ensikuitupohjaisiin hygieniatuotteisiin, joiden raaka-aine tulee kestävästi hoidetuista pohjoisen metsistä, Kukkonen sanoo tiedotteessa. Investoinneista tiedotetaan suunnitelmien edetessä. Tehtaalla on juuri koettu iso muutos, kun uusi työaikamallikokeilu alkoi joulukuussa ja katkaisi vuodesta 1979 tehtaalla tehdyn työaikamuoto 37:n pitkän kierron työvuorot. – Muutos oli pitkään suunniteltu ja odotettu ja siitä on tullut positiivista palautetta, summaa Timo Aspinmaa. Mallin kokeilusta muualla Metsä Groupissa kerrotaan lisää sivulla 24.?•?eeva eloranta-Jokela Metsä Group suunnittelee kokoluokaltaan 100 miljoonan euron investointiohjelmaa pehmopaperitehtaalleen Mänttään. Mänttään suunnitteilla investointeja »Paikallisuus tarkoittaa paikallisia työpaikkoja.» Investoinnin tavoitteena on jatkaa pehmo paperinvalmis tusta Mäntässä pitkään. Metsä GrouP Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 14.3.2024 14:09:25 14.3.2024 14:09:25
2 / k u o r i m o PaPeriliit to?02 / 2024?9 2 / k u o r i m o Metsä Group suunnittelee kokoluokaltaan 100 miljoonan euron investointiohjelmaa pehmopaperitehtaalleen Mänttään. lutoimenpiteen vuoksi. UPM ilmoitti jo lakon alussa, että se lopettaa palkanmaksun heti, kun työt estyvät. Stora Enso linjasi myöhemmin samoin. Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada palkkansa enintään seitsemältä päivältä, jos työnteon estymisen työsopimuksen osapuolista riippumattomana syynä on toisten työntekijöiden työtaistelutoimenpide, jolla ei ole riippuvuussuhdetta hänen työehtoihinsa tai työoloihinsa. Paperiliitossa päätös jalkautettujen ja ilman palkkaa jäävien jäsenten mahdollisesta avustuksesta tehtiin lehden painoon menon jälkeen 14. maaliskuuta. Ajankohtainen ohjeistus näkyy osoitteessa paperiliitto.fi.?•?eeva eloranta-Jokela MaanantaIna 11. maaliskuuta lähtien aloitetut lakot kohdistuvat vientiin ja tuontiin satamissa ja raiteilla. Mukana on myös suuria teollisuuslaitoksia sekä jakeluterminaaleja. Lakkojen piirissä on noin 7 000 työntekijää. Mukana lakoissa ovat Teollisuusliitto, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Sähköliitto, Rakennusliitto ja Palvelualojen ammattiliitto PAM. Paperiliitto ei julistanut uusia poliittisia lakkoja paperiliittolaisille työpaikoille. Helmikuun lakoista voit lukea lisää sivulta 18. SAK on yrittänyt löytää hallituksen kanssa neuvotteluyhteyttä, jolla olisi etsitty pehmennyksiä työntekijöiden kannalta ankariin heikennyksiin ja leikkauksiin. Toistaiseksi SAK:n vastaantulot eivät ole herättäneet hallituksessa riittävästi vastakaikua. työMarkkInajohtajat tapasivat pääministeri Petteri Orpon perjantaina ennen ilmoitettujen lakkojen alkua. Tapaamisessa ei löytynyt avainta työmarkkinoiden lukkotilanteeseen vaan lakot alkoivat ilmoitusten mukaan. Maaliskuun lakot alkoivat vaikuttaa muutaman päivän viiveellä Paperiliiton jäsenten työpaikoilla tehtaiden raaka-aineja tavarakuljetuksiin. Nämä voivat aiheuttaa töiden estymistä ja vaikuttaa palkanmaksuun niin sanotussa jalkautustilanteessa eli kun työnteko estyy toisten työntekijöiden työtaisteSAK:n vastaantulot eivät ole kelvanneet maan hallitukselle eikä aitoa neuvotteluyhteyttä ole saatu luotua. Kuusi ammattiliittoa aloitti maaliskuussa kaksi viikkoa kestäviä poliittisia lakkoja. Mielenilmaisut ovat jatkuneet Maan hallituksen työelämämuu toksiin kohdis tuvat Painava Syytoimet ovat jatkuneet viime syksystä saakka. Helmi kuussa Helsingin Senaatintorille kokoontui 13 000 osallistujaa SAK:n ja STTK:n yhteiseen Stop Nytmielenilmai suun. reiMa kanGas Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 14.3.2024 14:09:25 14.3.2024 14:09:25
10?PaPeriliit to?02 / 2024 TurvakengäT luiskahtavat tehtaanpihan sepelillä ja pyllähdät kumoon. Työmatkalla kaadut pyörän kanssa. Askel lipeää trukkiin noustessa ja muksahdat alas. Lattialle on jäänyt märkää ja liukastut. Kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset ovat paperiteollisuudessa yleisiä tapaturmia. Niiden osuus on noin kymmenesosa kaikista työtapaturmista. Väistyvä talvi on ollut erityisen haasteellinen kelien suhteen. Edes nastat tai kitkat pyöränrenkaissa tai kengänpohjissa ja varovaisuus eivät aina ole riittäneet. UPM Jämsänkosken työsuojeluvaltuutettu Kari Blom miettii, että tilastot eivät ehkä kerro koko totuutta, sillä kaikista kaatumisista ja liukastumisista ei tehdä ilmoitusta. Jokaisesta pienestäkin muksahduksesta, tapahtuu se sitten töissä tai työmatkalla, olisi kuitenkin ilmoitettava esihenkilölle, muistuttavat Blom ja Paperiliiton toimitsija Eero Vekkeli. Esihenkilön tehtävä on puolestaan tehdä tapahtuneesta tapaturmailmoitus. – Näin tapahtuma tulee kirjattua. Se on tärkeää oman oikeustuvan kannalta, jos myöhemmin ilmeneekin jotain vaivaa, Vekkeli painottaa. Ilmoitus pitää tehdä työnantajalle välittömästi, vuorokauden sisällä tapahtuneesta. Ei siis niin, että jos töistä lähtiessä kaatuu ja satuttaa nilkkansa, niin ilmoittaakin asiasta vasta vapaiden päätyttyä. – Vakuutusyhtiö pesee kätensä, jos tapaturmasta ilmoittaa myöhemmin, Vekkeli huomauttaa. Kynnys lääkärille menoon kannattaa myös pitää matalana. Ei kai kukaan nähnyt? Tämä on monen ensimmäinen ajatus, kun ottaa osumaa tantereeseen. Vaikka kaatumiset ovat hyvin tavallisia, ne tuntuvat noloilta. Terveystalon psykologilla ja psykoterapeutilla Matti Isosävillä on tähän selitys. – Kaatuminen voi tuntua siltä, että ikään kuin rikkoo sosiaalisia normeja. Voi tulla kokemus siitä, että erottuu muista kielteisellä tavalla. Voi myös kokea, että ”paljastaa” itsestään jotain, minkä haluaa pitää piilossa. Tavallaan kaatuminen ei sovi siihen minäkuvaan, jonka haluaa itsestään muille välittää. Siksi moni heittää kaatumisen vitsiksi tai kuittaa, että ei sattunut, vaikka häntäluuta jomottaa tai polvet ovat verillä.?•?tiina Suomalainen »Vakuutusyhtiö pesee kätensä, jos tapaturmasta ilmoittaa myöhemmin.» Työntekijät eivät välttämättä ilmoita työnantajalle, jos kaatumisessa ei käy kuinkaan tai jos se tapahtuu vaikkapa kotipihan läheisyydessä matkalla töihin. Ilmoitus olisi syytä tehdä joka kerta, kun pyllähtää. adobe Stock 2 / k u o r i m o Jokainen kaatuminen töissä tai työmatkalla olisi ilmoitettava työnantajalle vuorokauden sisällä, vaikka ei olisi sillä hetkellä käynyt kuinkaan. Mutta miksi kaatuminen nolottaa? Älä vähättele, jos pyllähdät Paperi_08-9.indd 10 Paperi_08-9.indd 10 12.3.2024 15:10:21 12.3.2024 15:10:21
PaPeriliit to?02 / 2024?11 2 / k u o r i m o L iiton jäsen nykäisi eräässä tapahtumassa kädestä ja kysyi, miten nämä suunnitellut työelämäheikennykset vaikuttavat valtion velkaantumiseen ja työllisyysasteeseen. Vastasin rehellisesti, että eivät mitenkään. Ensimmäisen sairauspäivän palkattomuus tai työntekijän irtisanomissuojan heikentäminen eivät tutkimusten valossa tuota mitään hyvää, mutta silti EK ja Suomen Yrittäjät ne haluavat. Lomautusilmoitusajan lyhentäminen taas madaltanee kynnystä lomauttaa, joka sekin on vain tulonsiirto työntekijältä työnantajalle, mutta työpaikkoja se ei tuo lisää, eikä muuten tuotantoakaan. Lakko-oikeuden rajoittamista taas on perusteltu sillä, että näin tehtäisiin Suomesta houkuttelevampi kohde kansainvälisille yrityksille. Jostain syystä en oikein usko, että työntekijöiden perusoikeuksia rajoittavat maat ovat kärkipäässä investointikohteina. Sen sijaan maat, jossa on halpaa energiaa ja koulutettua työvoimaa, saatavat tällaisia olla. Erästäkin metsäteollisuuden pitkää lakkoa vierestä seuranneena ymmärrän kyllä, miksi EK ja Suomen Yrittäjät olivat valmiita sijoittamaan haluamaansa hallituspohjaan ja -ohjelmaan merkittäviä summia, mutta valtion velkaantuminen tai työllisyysaste niillä eivät mielessä olleet. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ja asumistuen leikkauksia on perusteltu sillä, että tällä tavoin saadaan sadat tuhannet laiskurit töihin. Oma kokemukseni ei tätäkään ajattelua varsinaisesti tue. Sivusta useamman vuoden nuorten kesätyöhakua seuranneena ei kyllä hevin uskoisi, että meillä on työvoimapula. Yksinkertaisimpaankin tehtävään vaaditaan CV:n lisäksi vielä videonpätkä, jossa pitäisi uskottavasti kertoa, miksi haettu kesätyö on se loppuelämän ura, johon on kaikki panostettu. Tämän jälkeen voi sitten päästä kolmanteen tai neljänteen vaiheeseen eli ryhmähaastatteluun. Ei ihme, jos on työvoimapulaa, kun haastattelukierroksiin uppoaa viikkotolkulla aikaa, jonka voisi käyttää varsinaiseen työntekoonkin. Ihmisten saaminen mukaan talkoisiin on aina helpompaa, jos vaatijat näyttävät itse esimerkkiä. On kyse sitten yhtiöstä tai yhteiskunnasta. Jos asunto-osakeyhtiön hallituksen puheenjohtaja tarttuu lapioon, tulee todennäköisesti muitakin kaivamaan. Jos sen sijaan osalle maistuvat vain talkoo-oluet, voi kuoppa jäädä kovin matalaksi. Varsinkin, jos kaivajalle vielä vittuillaan. Ei tämä elämä sen kummempaa ole. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Pomo kertoi suunnittelevansa kesärekryä. Pohti, että millä tätä työpaikkaa myisi nuorille. Vastasin, että rehellisyydellä. Kerro, että toista tällaista sirkusta ei Suomesta löydy. »Irtisanomissuojan heikentäminen eivät tutkimusten valossa tuota mitään hyvää.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. te PP o Jä rv i Ja nn e m ar kk an en Paperi_08-9.indd 11 Paperi_08-9.indd 11 12.3.2024 15:10:22 12.3.2024 15:10:22
12?PaPeriliit to?02 / 2024 teksti ? Mari Schildt ?kuvat? Jukka Koskinen tämä on taidetta Teija Leskinen seuraa, kun Jari Leino rupeaa kokkaamaaan. Paperi_12-17.indd 12 Paperi_12-17.indd 12 12.3.2024 15:54:26 12.3.2024 15:54:26
PaPeriliit to?02 / 2024?13 Kuusankoskelaisen Jari Leinon ajatuksista 90 prosenttia liittyy ruokaan. Syöminen on kivaa, mutta ruuanlaitto – se on taidetta. Ruokaan liittyy myös haaveita, joita hän miettii. Ovatko ne sellaisia, että ne pitää vielä toteuttaa? Paperi_12-17.indd 13 Paperi_12-17.indd 13 12.3.2024 15:54:27 12.3.2024 15:54:27
14?PaPeriliit to?02 / 2024 K yyneliä silmissä: Ei surusta, ei ilostakaan, mutta sipulista. Jari Leinolla oli helmikuussa jännät paikat, koska hän oli ensimmäistä kertaa tositoimissa ammattikeittiössä. Keittiömestarina toimiva ystävä oli ottamassa haltuun Vermon raviradan ravintolan à la carte -puolta, ja halusi testata uutta menua. Leino oli mukana maistelemassa ja auttoi misaamisessa, jolla tarkoitetaan raaka-aineiden esivalmistelua ja esille laittamista siten, että kokatessa kaikki on valmiiksi pilkottuna ja helposti saatavilla. – Olihan siinä vieraassa keittiössä pihalla kuin lumiukko. Oli pitkä päivä, ja jaloillaan oltiin koko ajan. Ei ole helppo ala, . Leino tarkentaa, että on kyllä ihan kotikokki, eikä edes keikkaile ammattilaispuolella. Mutta harrastajaksi kutsuminen ei sekään oikein tee oikeutta Leinon lahjakkuudelle, jota nähtiin tänä vuonna myös MasterChef Suomi -kilpailussa. – 90 prosenttia ajatuksistani liittyy ruokaan, hän myöntää. Muistot ovat Leinolle makuelämyksiä. Pikkupoikana hän asui Kuusankosken Kolarinmäellä. Äiti pyysi poikaa kampaamaan hiuksiaan, ja palkkaa oli luvassa pennin per veto. Sadalla vedolla sai markan. Palkka taskussa poltellen Leino pinkaisi pihalle hakemaan sinisen, isoputkisen Jupiter-pyörän. Sitä ei tarvinnut paljoakaan polkea, kun painovoima vei mutkitellen pitkin mäen polkua, kiviä väistellen alaspäin. Kun vauhti hiipui, edessä oli kioski, josta kioskintäti myi irtokarkkeja. – Lempikarkki oli Salmiakkipate: Sinisessä kääreessä oleva, kova salmiakkitanko, jossa oli salmiakkijauhetta. Ja Pluto-karkit, hän muistaa. Kuusaalla asuessa oli yhtä juhlaa, kun äiti ja isäpuoli veivät syömään Eksan krouviin. – Muistan kaiholla niitä pizzoja, joissa oli tosi ohut pohja. Pääsisipä vieläkin maistamaan! Ja se pippuripihvi, jossa oli niin älyttömästi pippuria, ettei sitä pystynyt syömään, hän nauraa. Kaikista parasta oli kuitenkin oman äidin lihapullat. – Edelleen, kun käydään äidin luona, tilaan lihapullia. Teen vieläkin niin, että muusaan perunat ja lihapullat, että se on loppupeleissä jauhelihakastiketta. Lorautan vielä soijakastiketta päälle, Leino fiilistelee. Koulussa kotitalous oli Leinon mielestä toiseksi mukavinta liikunnan jälkeen. – Kun kotitaloudessa tehtiin kiisseliä, tein sitä kotona kaksi viikkoa sen jälkeen, hän hymyilee. Kotona hän aloitteli kokkaamista tuunaamalla kaupan ”roiskeläppä”-valmispitsoja. Omatekoisiakin pizzoja syntyi. Ammattikoulussa hänestä ei kuitenkaan tullut kokkia vaan sähköasentaja. Kun hän kävi vielä UPM:n koulutuksen, reitti avautui paperiteollisuuteen. Tällä hetkellä hän toimii UPM Kymillä, paperikone ysillä pituusleikkurin ykköskäyttäjänä. ArMeijAn jälkeen Leino asui omillaan kerrostalossa. – Jauhelihakastike oli ensimmäisiä yritelmiä. Ostin myös valmiita lihasuikaleita ja tyhjensin päälle maustekastikepusseja, ja riisiä oheen, hän muistaa. Lähellä oli baari, jossa oli mukava viettää kavereiden kanssa vapaa-aikaa. Eräänä iltana Leino lähti kävelemään illan päätteeksi kotiin, kun nuori nainen kysyi, miksi Leino seuraa häntä. »Kuusaalla asuessa oli yhtä juhlaa, kun äiti ja isäpuoli veivät syömään Eksan krouviin.» Paperi_12-17.indd 14 Paperi_12-17.indd 14 12.3.2024 15:54:28 12.3.2024 15:54:28
PaPeriliit to?02 / 2024?15 – Kriteeri oli, että yksi niin iso huone pitää olla, että sinne voi rakentaa elokuville pyhitetyn kotiteatterin. Olen kerännyt noin 3000-4000 elokuvaa. Kotiteatterissa on nyt satatuumainen valkokangas ja videotykki, kahdeksan kaiutinta, kaksi alataajuuskaijutinta matalille äänille, akustiikkalevyt ja mustaa väriä, Leino kertoo. Kaksi kertaa vuodessa hän järjestää kolmen kaverin kanssa elokuvapäivän, jonne hän tekee 6-8 ruokalajin kattauksen. – Aloitamme puoliltapäivin ja syömme sen 3-4 ruokalajia kärkeen, viinien kanssa tietenkin. Sitten katsotaan pari leffaa, sitten taas syödään 3-4 ruokalajia, ja taas katsotaan pari leffaa. Kaverit selviytyvät kyllä, kun annoskoko on sopiva. Vaikka onhan meillä mahat aika killillään, Leino virnistää. Kaverit eivät ole ruokahifistelijöitä, mutta syövät mielellään Leinon laatimaa fine dinigia. Jari Leinon pannulla tirisee tänään erityisen maukkaaksi lihaksi tunnettu naudan hanger steak. Kaveriksi kypsyy lukuisista perunasiivuista koottu lisuke mille feuille. – Minä siihen, että en minä mitään seuraa, vaan olen menossa kotiin. Huomattiin, että asuimme Teijan kanssa samassa kerrostalossa, viereisissä rapuissa. Sen jälkeen kiinnitin häneen huomiota, Leino muistaa. He alkoivat liikkua samoissa porukoissa, ja ehtivät olla vuoden verran kavereita. Aikaa kului niin paljon yhdessä, että kaverit jo alkoivat huomautella, että ettekö te voisi kokeilla. – Nii-i, myönsin. Siitä se sitten lähti. Ensimmäinen ruoka, jonka Teijalle tein, oli tonnikalasalaatti, Leino kertoo. Homma lähti lopullisesti lapasesta, kun pariskunta muutti omakotitaloon Kuusankosken Rekolaan 15 vuotta sitten. – Sain kunnon keittiön, ulos grillin ja savupöntön. Sehän lähti ihan laukalle, nextille levelille, kuten nuoriso sanoo. Kokkaaminen ei kuitenkaan ollut alkuperäinen syy, miksi Leino halusi omakotitaloon. Paperi_12-17.indd 15 Paperi_12-17.indd 15 12.3.2024 15:54:29 12.3.2024 15:54:29
16?PaPeriliit to?02 / 2024 – Yritän tuoda sellaisia makuja tai raaka-aineita, joita he eivät ole ennen maistaneet. Olen onnistunut siinä aika hyvin, Leino hymyilee. Elokuvailtojen menuita hän suunnittelee ajan kanssa. – Yhdessä vaiheessa oli muutaman kymmenen lapun kokoelma työrepun pohjalla, kun olin suunnitellut menuita. Olin pitemmän pätkän pakkarina, ja siinä varsinkin oli aikaa miettiä, hän sanoo. Kotijoukoilla on keittiön tuotoksiin toinen näkökanta. Teija tuumaa, etteivät kenenkään linjat kestä sellaista määrää hiilareita, voita ja kermaa, mitä isäntä kokkaa. Kohtalon ivaa on myös pariskunnan Selma-kissa, joka lienee lajinsa nirsoin. Mutta onneksi on kavereita. – Muutama vuosi sitten tein marokkolaista lammaspataa. Kun en yleensä mittaa juuri mitään, mausteitakaan, vaan lonAnnoksen kruunaa Jarin parempi puna viinikastike. Lihan kypsyys on maun kannalta just eikä melkein. Katso Jarin paremman puna viinikastikkeen ohje osoitteessa verkkolehti. paperiliitto.fi/ kalta heittelin kanelit ja muut, niin se oli sellaista, jota en pystynyt itsekään syömään. Kaverini, joka ei suostu syömään juuri mitään, veteli sen sitten hyvällä ruokahalulla, Leino nauraa. rAnskAlAinen keittiö on erityisen lähellä Leinon sydäntä. Hänen mielestään siinä on reipas maalaismeininki, vaikka sille onkin tekemällä tehty turhan fiini maine. – Minä tykkään nimittäin kastikkeista: Ilman niitä mikään ei maistu miltään, ja suurin osa pohjautuu ranskalaisiin kastikkeisiin. Tykkään myös ankasta yli kaiken. Viimeksi olen tehnyt ankanrintaa punaviinikastikkeella ja appelsiinigeelillä, hän sanoo. Ankkaa Leino metsästää kaupan pakastekaapeista. Tosin viime aikoina pakasteankka on muuttunut Leinon harmiksi usein hanheksi. Sen mukaan mennään, mitä on, ja mikä inspiroi. Paperi_12-17.indd 16 Paperi_12-17.indd 16 12.3.2024 15:54:29 12.3.2024 15:54:29
PaPeriliit to?02 / 2024?17 – Voi olla, että alkuvuonna kiinnostaa testailla intialaista ja kesällä italialaista. Esimerkiksi viime vuonna oli punajuuri kova sana, ja tein siitä monen näköistä, esimerkiksi punajuurisylinterin vuohenjuustotäytteellä, ja oheen pieneksi pilkottua punajuurta, joka oli paistettu oliiviöljyssä, päälle balsamicosiirappia ja vuohenjuustoa. Borssikeittokin on aika kova, ja punajuuricarpaccio on hyvää, hän miettii. Ravintolat vaikuttavat myös siihen, mihin pariskunta lähtee lomamatkalle. – Hyviä ruokia on joka paikassa, mutta parhaiten on jäänyt mieleen, kun olimme emännän kanssa ensimmäisellä reissullamme Kreetalla parikymmentä vuotta sitten. Se oli naudan sisäfilettä, jota lammasruokien Kreikassa ei kannattaisi ikinä tilata. Niin hyvää pihviä en ole syönyt koskaan, Leino sanoo. Toisinaan Leinoa ei kiinnosta kokkaaminen yhtään. Ruokaa syntyy, mutta lähinnä hengenpitimiksi. – Itsekin hairahdun joskus pyörittämään yhtä ja samaa arkiruokasettiä. Kannattaa kuitenkin olla ennakkoluuloton ja kokeilla laatikon ulkopuolelta. Voi testata vaikka erilaisia kypsennystekniikoita. Kalaakaan ei tarvitse aina paistaa, vaan voi höyryttää, kypsentää liemessä tai mitä vaan, hän sanoo. Leino suorastaan tarvitsee inspiraatiota ja ajatuksen vapautta, eikä rajaaminen ole hänen juttunsa. Osallistuessaan tämänvuotiseen MasterChef Suomi -kilpailuun, kilpailijoita pyydettiin tekemään oma bravuurinsa. Leino teki kaksi bravuuria samalle lautaselle. Tehtäväannosta poikkeaminen kostautui heti. – Olen aina sanonut ihmisille, että älkää kysykö mikä on minun bravuurini. En osaa valita yhtä! Useinkin, kun mietin reseptiä ja raaka-ainetta, katson googlesta kymmenen eri reseptiä, ja rakentelen niiden pohjalta omani, hän kertoo. Makuaisti ei laske häntä helpolla. – Se ei ole vain syömistä, vaan enemmän maistelua: Onko siinä nyt happoa, suolaa, makeutta, rasvaa, mitä muuta? Olen tullut liiankin kriittiseksi, enkä aina osaa enää vain nauttia ruuasta. Analysoin liikaakin, hän myöntää. Aprillipäivänä Leino laittoi Facebookiin, että on ottanut lopputilin UPM:ltä ja perustaa ravintolan. Kaverit ottivat vitsiksi tarkoitetun postauksen niin täydestä, että kuukausienkin päästä töissä tultiin sanomaan, että olet kuulemma ottamassa lopputiliä ja perustamassa ravintolaa. – En sano koskaan ei, mutta mittarissa on jo 48 vuotta. Ilman alan koulutusta ja kokemusta ammattikeittiöstä kynnys lähteä ravintoloitsijaksi on niin korkea, että todennäköisesti ei tule tapahtumaan. Haaveena se on kuitenkin, Leino sanoo. Ajatus omasta ravintolasta on hänelle ”plan B”, jos vaikka työt tehtaalla loppuisivat. Tosin häntä askarruttaa, että jos ruokaa alkaisi tehdä ammatikseen, menisikö siitä maku? Vai nauttisiko ruuanlaitosta entistä enemmän, kun saisi tehdä työkseen sitä, mitä todella rakastaa? – Emännän kanssa ollaan mietitty niinkin, että myydään kimpsut ja kampsut pois ja muutetaan lämpimään. Jos perustaisi rantabaarin Brasiliaan, ja myisi siellä vähän parempaa purtavaa juoman siivelle. Tätä olemme miettineet vuosia, Leino tunnustaa. Sitä ennen hän aikoo toteuttaa yhden haaveensa. Ensi kesänä Kuusankoskelle nousee yhdeksi päiväksi pop-up -ravintola. – 99-prosenttisella varmuudella, Leino lupaa. ? »Aloitamme puoliltapäivin ja syömme sen 3–4 ruokalajia kärkeen, viinien kanssa tietenkin.» Paperi_12-17.indd 17 Paperi_12-17.indd 17 12.3.2024 15:54:29 12.3.2024 15:54:29
18?PaPeriliit to?02 / 2024 S STOP nyt! -mielenosoitus Helsingin Senaatintorilla helmikuun ensimmäisenä päivänä keräsi yli 13 000 osallistujaa. Palkansaajakeskusjärjestöjen SAK ja STTK järjestämä mielenosoitus kohdistui maan hallituksen työlainsäädäntöön ja sosiaaliturvaan kaavailemia heikennyksiä vastaan. Järjestöt peräänkuuluttivat aitoja neuvotteluita sanelun sijaan. Paperiliittolaiset kohtasivat #PainavaSyy-kiertueauton luona ja hakivat päihinsä punaiset liittopipot. Sami Ravattinen saapui mielenosoitukseen Paperiliiton Saimaan piirin ammattiosastojen yhteisellä linja-autokyydillä. Senaatintori täynnä ihmisiä teki vaikutuksen ja Lauritsalan osasto 44:n lippu liehui osaston puheenjohtajan käsissä korkealla. – Kaikki tuntuivat olevan kaikin puolin samaa mieltä siitä, ettei hallituksen esittämiä heikennyksiä pidä hyväksyä, Ravattinen sanoo. UPM:n Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa oli samaan aikaan kaksipäiväinen lakko. – Porukka ymmärtää, miksi näin tehdään. Nyt täytyy olla yhtenäisiä. Jälkeenpäin on turha räpistää. On taisteltava, kun on sen aika. Sappin Kirkniemen tehtaalta torille tuli vapaapäivänään Niina Rummukainen. Kirkniemeläiset tulivat Helsinkiin Loh»Nyt täytyy olla yhtenäisiä. Jälkeenpäin on turha räpistää.» Mielen päällä painavat syyt Maan hallitus ei näytä taipumisen merkkejä, vaikka Senaatintori täyttyi ja poliittiset lakot pysäyttivät maata. Paperiliitto julisti helmikuussa kahteen otteeseen poliittisia lakkoja maan hallituksen työelämää koskevia heikennysesityksiä vastaan. teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuvat? Reima Kangas Lauritsalan osaston 44 lippu pääsi ulkoilemaan Senaatintorille 1. helmikuuta Sami Ravattisen käsissä. Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 12.3.2024 14:28:06 12.3.2024 14:28:06
PaPeriliit to?02 / 2024?19 ??STOP nyt! -mielenosoituksessa oli yli 13 000 osallistujaa. ?? Pietarsaaren osaston 52 Sauli Tiala, Vesa Suvanto ja Petri Rintaniemi. ? Kirkniemeltä mielenosoitukseen osallistuivat Niina Rummukainen ja Janne Lyytikäinen. ? Äänekoskella lakkovahtina toiminut Taina Tarvainen pitää tärkeänä voida osoittaa mieltä, sillä yhdessä ihmiset tekevät pienistä puroista voimakkaamman virran ja voivat vaikuttaa. jalta SAK:n yhteiskuljetuksella. Työpaikalla hallitusohjelman tavoitteet ovat puhuttaneet paljon. – En ole ennen ollut mielenosoituksessa, nyt lähdin mukaan uteliaisuudesta ja koska asia on tärkeä. Fiilis oli hyvä, vaikka oltiin vakavalla asialla. Yleisön Stop-nyt-huudatukset kaikuivat hyvin. Rummukaiselta stopin saavat erityisesti palkaton ensimmäinen sairauspäivä ja vuorotteluvapaan lakkautus. – Palkattomuus johtaisi siihen, että ihmiset tulevat sairaana töihin ja sairastuttaisivat muita. Henkilökohtaisesti isompi asia on kuitenkin se, jos vuorotteluvapaa lakkaa. Olen käyttänyt sitä kahdesti. Se on ollut toimiva tapa saada taukoa ja edistää työssäjaksamista. Helmikuun kahden ensimmäisen päivän aikana Paperiliiton julistamissa poliittisissa lakoissa olivat mukana Stora Ensolta Enocell, Kaukopään ja Tainionkosken, Oulun sekä Varkauden tehtaat, UPM:ltä Kaukas, Kymi, Pietarsaari ja Rauma sekä Huhtamäki Foodservice Nordic Hämeenlinnasta. Helmikuun puolivälissä lakossa olivat MM Kotkamills Kotkassa, Nouryon Chemicals Äänekoskella ja Oulussa sekä UPM Raflatac Tampereella. Taina Tarvainen toimi torstaina 15. helmikuuta yhtenä lakkovahdeista Nouryonilla Äänekoskella. Hän on tehtaan laboratorion luottamushenkilö. – Meillä porukka on tosi ymmärtäväistä lakon suhteen ja selvästi oli painetta päästä osallistumaan. Työelämää heikentävät tavoitteet koskettavat meitä kaikkia, Tarvainen sanoo. Ahtaajien poliittisen mielenilmaisun vuoksi pysähtyneet satamat aiheuttivat tuotannon pysähtymiseen myös muutamilla paperiliittolaisilla työpaikoilla. ? Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 12.3.2024 14:28:07 12.3.2024 14:28:07
20?PaPeriliit to?02 / 2024 Harri Lonka puhuu hyvän vuorovaikutuksen puolesta. Vasemmalla Carita Lämsä ja oikealla Jenna Rantanen. Paperi_20-23_metsäteoll.indd 20 Paperi_20-23_metsäteoll.indd 20 14.3.2024 14.30.37 14.3.2024 14.30.37
PaPeriliit to?02 / 2024?21 Asiat pöydälle PaPeriliit to?02 / 2024?21 koistutkija Hannu Tarvainen on todennut Paperiliitto-lehden haastattelussa, että työntekijät haluavat tehdä työnsä hyvin, ja jos työtä on mahdollista nopeuttaa, he nopeuttavat – jopa terveytensä uhalla. Harri Lonka miettii, että tuotannollinen paine ja vastuu tuntuu liikaa työntekijän harteilla. Työntekijä voi pitää prosessin kulkua tärkeämpänä kuin turvallisuutta. Sama asenne koskee työnantajia. Asenteet voivat näkyä vaikka siinä, miten arvioidaan riskejä ennen työn suorittamista ja tapahtuneita läheltä piti -tilanteita, kulkureittien valinnassa, siinä miten käytetään valjaita ja turva vaijereita viiran vaihdossa tai missä tilanteissa käytetään viiltosuojahanskoja – ja ylipäänsä uusien turvavälineiden käyttöönotossa. – Työsuojelussa pyrimme saamaan aikaan priorisaation, että mennään aina turvallisuus edellä. Työturvallisuus on kaikki kaikessa ja muu tulee sen jälkeen. Hyvä ryhmädynamiikka auttaa asenteiden muutoksessa, sanoo Lonka. Hän toteaa, että tapaturmat ovat vähentyneet reilusti vuosien varrella. Edessä on silti paljon työtä, että niitä ei tapahtuisi ollenkaan. – Sehän on kuitenkin jokaisen työpaikan ihanne. Kaikki me haluamme terveenä kotiin, jossa ystävät, isät, äidit ja lapset odottavat eivätkä halua, että loukkaamme itsemme, sanoo Lonka. koistutkija haastattelussa, että työntekijät haluavat tehdä työnsä hyvin, ja jos työtä on mahdollista nopeuttaa, he nopeuttavat – jopa terveytensä uhalla. tuu liikaa työntekijän harteilla. Työntekijä voi pitää prosessin kulkua tärkeämpänä kuin turvallisuutta. Sama asenne koskee työnantajia. ennen työn suorittamista ja tapahtuneita läheltä piti -tilanteita, kulkureittien valinnassa, siinä miten käytetään valjaita ja turva vaijereita viiran vaihdossa tai missä tilanteissa käytetään viiltosuojahanskoja – ja ylipäänsä uusien turvavälineiden käyttöönotossa. mennään aina turvallisuus edellä. Työturvallisuus on kaikki kaikessa ja muu tulee sen jälkeen. Hyvä ryhmädynamiikka auttaa asenteiden muutoksessa, sanoo Lonka. varrella. Edessä on silti paljon työtä, että niitä ei tapahtuisi ollenkaan. haluamme terveenä kotiin, jossa ystävät, isät, äidit ja lapset odottavat eivätkä halua, että loukkaamme itsemme, sanoo Lonka. S E miten ja mistä työpaikalla puhutaan, mitä asioita uskalletaan ottaa esiin ja mistä vaietaan, vaikuttaa laajasti työhyvinvointiin ja -turvallisuuteen. Sappin Kirkniemen paperitehtaassa työskentelevä Harri Lonka toteaa, että työpaikan ihmissuhteiden rooli on keskeinen, kun pyritään kohti nollaa tapaturmaa. Lonka toimii myös työsuojeluasiamiehenä. – Asenne ja siihen liittyvät toimintatavat ovat aika ratkaisevia työturvallisuudessa. Niihin vaikuttaa oleellisesti hyvä ryhmätyöskentely ja ryhmädynamiikka, sanoo Lonka. Kun vuorovaikutus toimii, työpaikalla pystytään keskustelemaan kunnolla ja uskalletaan olla asioista eri mieltä. Hankalat asiat otetaan käsittelyyn ennen kuin ne kasvavat uusiin mittoihin. Keskustelu tapahtuu kuitenkin toisia kunnioittaen. Jos nämä saadaan toteutumaan, käsillä on Longan mukaan on paljon paremmat edellytykset tapaturmattomaan työpaikkaan. – Silloin ihmisillä on rohkeutta puuttua asioihin ja tuoda esille ongelmakohtia, sanoo Lonka. Tapaturmavakuutuskeskus (TVK) on analysoinut vakavia työtapaturmia, ja myös heidän asiantuntijoidensa mukaan työntekijän asenne on niiden ehkäisyssä kaikkein tärkeintä. Epätoivottu asenne ei tarkoita, että työntekijät tinkisivät turvallisuudesta vain laiskuuttaan. Esimerkiksi TVK:n eriTyöpaikan ihmissuhteet ovat ratkaisevan tärkeitä myös sellaisten asioiden kannalta, joita ei heti tule ajatelleeksi. Vuorovaikutuksen laatu vaikuttaa vahvasti esimerkiksi työturvallisuuteen. teKSti Ja KUVat Reima kangas Paperi_20-23_metsäteoll.indd 21 Paperi_20-23_metsäteoll.indd 21 14.3.2024 14.30.38 14.3.2024 14.30.38
Vaikka osa ajasta työskenneltäisiin yksin, ryhmädynamiikka vaikuttaa työturvallisuuteen. Raimo Taskinen, Paulus Jokitalo ja Tomi Järvinen, Jenna Rantanen sekä Carita Lämsä työn touhussa. 22?PaPeriliit to?02 / 2024 Longan työkaveri Carita Lämsä toimii Kirkniemen tehtaassa kolmessa eri työryhmässä ja se sopii hänelle. Periaatteessa joka toinen kierto on paperivarastolla ja joka toinen tehdassalissa, jossa hän tekee töitä sekä leikkurilla että superkalanterilla. Lämsä voi itse vaikuttaa kiertoon ja tuuraa myös poissaoloja. – Tämä on minun kannaltani hirveän hyvä systeemi. Mulla on jo työvuosia takana, ja pelkästään ajatus, että olisin pelkästään vaikka leikkurilla kuulostaa karsealta, Lämsä sanoo. Hän toteaa, että jokaisen kolmen työporukan kanssa on helppo tehdä töitä, ja keskustelu toimii. – Uskalletaan ottaa koviakin asioita jutun alle, ei ole siitä kiinni. Pitää kuitenkin lähteä juttelemaan ihan asialliselta linjalla, ei vuosituhannen pahimmalla vittuilulla. Sillä se lähtee aukemaan, Lämsä sanoo. Hän muistuttaa, että on hyvä katsoa peilistä, toimiiko itse oikein ja menevätkö hommat putkeen. Vika ei aina ole toisissa. Turvallisuus on ilman muuta sellainen kysymys josta on pystyttävä puhumaan. Lämsä toteaa, että tehtaassa liikkuu suuria massoja, joten kaikkien on oltava jatkuvasti tarkkana. Siinä ei myöskään voi jäädä katsomaan sivusta, jos joku sattuisi toimimaan vähemmän fiksusti. – Jos on tarvetta, aika äkkiä meillä uskalletaan mennä sanomaan ja pystytään puuttumaan toisen tekemisiin, ja niin pitääkin, sanoo Lämsä. Hän korostaa kuitenkin maltillista ja ymmärtävää lähestymistapaa. Moittimisella pitkälle päästä, eikä Lämsä edes muista, milloin hänen työryhmissään olisi otettu yhteen niin, että ääniala olisi ruvennut nousemaan. – Jos joku joskus kosahtaisikin, ainakaan minä en ota herneitä. Jokainen tekee virheitä ja jokaisen toimia voi kyseenalaistaa. Siitä on turha ottaa kipinää, Lämsä sanoo. Lämsä tuli tehtaalle 20-vuotiaana 29 vuotta sitten. Kokemus tuo itsevarmuutta, mutta Lämsä uskoo, että nuoremmatkin työntekijät pystyvät tuomaan mielipiteensä esiin. Siihen heitä myös kannustetaan: havainnoista saa ja pitää ilmoittaa, ja aina voi kysyä, jos on epävarma. – Ehkä viimeksi 1980–90-luvuilla oli sellaista opastusta, että näytän kerran ja kysyt kerran. Ei sellainen ole nykyaikaa, sanoo Lämsä. TyöTurvaLLisuus on lähellä Harri Longan sydäntä ja hän on käynyt monia Paperiliiton kursseja. Viimeisin oli Murikka-opiston järjestämä Ihmissuhteet työpaikalla, jota Lonka kuvaa järisyttäväksi. Lonka naurahtaa, että jos hänellä olisi valta, hän määräisi kurssin pakolliseksi kaikkien työpaikkojen kaikille työntekijöille. Kurssin opettaja Marjo Nurmi kertoo, että koulutuksissa opiskelijat tuovat esiin perinteisiä ihmisten välisiä riitoja sekä Paperi_20-23_metsäteoll.indd 22 Paperi_20-23_metsäteoll.indd 22 14.3.2024 14.30.39 14.3.2024 14.30.39
Tutkimuksen mukaan pitkä vuoro ei heikentänyt työntekijöiden turvallisuuskäyttäytymistä. Jari Hartikaisen kokemus on samanlainen. »Jokainen tekee virheitä ja jokaisen toimia voi kyseenalaistaa. Siitä On turha ottaa kipinää.» Carita Lämsä on tyytyväinen työryhmiensä ilmapiiriin. Hankalistakin asioista pystytään keskustelemaan. PaPeriliit to?02 / 2024?23 kiusaamiseen ja huonoon johtamiseen liittyviä ongelmia. Ne vaatisivat työpaikoilla avointa käsittelyä, mutta Nurmi arvioi, että usein ongelmat vain lakaistaan maton alle. Käsitellään pintailmiöitä, muttei mennä juurisyihin saakka. – Ei mietitä, mitä asian voisi oikeasti ratkaista, vaan tehdään temppuja, siirretään ihmiset eri työpisteisiin tai laitetaan esimies kiertoon, Nurmi sanoo. Hän ajattelee, että aina pitäisi katsoa toimintaympäristöä tehtaalla. Onko siellä epätasa-arvoisia rakenteita? Voi olla, että eri ihmisiä kohdellaan eri tavoin. Joillakin voi olla erilaisia oikeuksia tai he näyttävät muuten olevan suosikkiasemassa. – Jos joku kokee, että häntä kohdellaan epäreilusti, on luonnollista reagoida vihaisestikin, sanoo Nurmi. Kun rakenteiden tunnistamiseen yhdistetään asioiden avoin käsittely ja suora puhe, on hyvä mahdollisuus oikeasti selvittää tilanne. Nurmi muistuttaa, että suora puhe ei tarkoita suoraa sanomista. Se tarkoittaa, että asia nostetaan pöydälle, harjoitetaan toisen kuuntelemista ja annetaan reilua palautetta. Nurmi kertoo, että myös työntekijöiden erilaiset temperamentit voivat myös aiheuttaa kitkaa. Korkeasinnikkäälle ihmiselle on tärkeää saattaa asiat loppuun saakka. Matalasinnikäs haluaa siirtyä nopeasti hommasta toiseen ja palaa kesken jääneisiin asioihin myöhemmin. Jos tällainen pari työskentelee yhdessä, toisen on vaikea ymmärtää, miksi toinen hioo asioita loputtomiin. Toista taas ärsyttää, kun toinen jättää kaiken kesken. – Jos näistä asioista keskusteltaisiin, ymmärrettäisiin kaveria paremmin. Ettei vain vaihdeta työparia, vaan hyväksyttäisiin, että ollaan erilaisia ja meillä on erilaisia tapoja ja tottumuksia. Tämä on yksi näkökulma jota yritän avata koulutuksessa. Nurmi tuo esiin myös, että tulkintojen kanssa täytyy olla tarkkana. Yleensä konfl iktia ei aiheuta toisen ihmisen toiminta, vaan se, miten itse tulkitsen sitä. – Jos vaikka joku ei tervehdi, minun tulkintani sen syystä saattaa olla aivan väärä, ja voin suuttua, sanoo Nurmi. Myös Carita Lämsä muistuttaa, että kenenkään ei kannata ottaa nokkiinsa, vaikka työkaveri näyttäisi nyrpeältä ja vähän jopa tiuskisi. – Jokaisella on hyviä ja huonoja päiviä, ja vuorotyö rupeaa painamaan jossain vaiheessa. Eikä tässä tiedetä, mitä kenelläkin on kotona tapahtumassa. Ei oteta herneitä nenään, ehkä joskus on parempi vain antaa toisen änkyröidä ja sillä siisti, pohtii Lämsä. ? Paperi_20-23_metsäteoll.indd 23 Paperi_20-23_metsäteoll.indd 23 14.3.2024 14.30.40 14.3.2024 14.30.40
24?PaPeriliit to?02 / 2024 T yöaikamuoto 37 ei perinteisillä malleilla jousta helposti eri elämänvaiheissa kuten lapsiperhearjen, ikääntyneistä vanhemmista huolehtimisen tai vaihtelevien työkykypulmien mukana. Se, että omaan työaikaansa voi vaikuttaa ja tehdä valintoja elämäntilanteensa mukaan, auttaa jaksamaan ja tukee työhyvinvointia. Metsä Groupilla joulukuussa kokeiluna alkaneen työaikamallin idea on, että vuorotyöntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työaikaansa ja esittää yksilöllisiä toiveita työajastaan. Kokeilu kestää vuoden. Olennaista on, että työntekijä sai yksilöllisesti valita työvuoron pituudeksi 8 tai 12 tuntia. Valita voi myös lyhennetyn työajan tai muun yksilöllisen työaikajärjestelyn, jos sellainen on järjestettävissä. Työvuorosuunnitelmat vuodelle 2024 on tehty kunkin yksilöllisten valintojen pohjalta. Malli luotiin yhdessä Metsä Groupin, sen henkilöstön ja Paperiliiton kesken. Työvuorot saneleva arkea Kyselykierros työpaikoille paljastaa, että malliin ollaan alun perusteella tyytyväisiä. – Onnistuminen ja oikeaan suuntaan menty. Hyvä, että tähän on päädytty, kiittää pääluottamushenkilö Jarmo Liikka Joutsenon BCTMP-tehtaalta. Hänen työpaikallaan jokainen työntekijä valitsi 12-tuntisen. Heillä 12-tuntisia vuoroja tehtiin pari vuotta, ennen kuin työnantaja lopetti kokeilun, mikä oli raskas pettymys. Sen jälkeen vain kierron pituudesta äänestettiin ja pitkä kierto voitti. Pettymys jaettiin samaan aikaan Simpeleen Metsä Boardilla, jossa myös oli tehty 12-tuntisia vuoroja. Pääluottamushenkilö Ossi Tauriainen sanoo, että uutta työaikamallia pidetään erityisen tervetulleena. – Henkinen buusti on varmasti vahvempi meillä, kun 12-tuntiset vuorot aiemmin koettu ja niihin on voinut palata, Tauriainen kertoo. Kun Metsä Groupia kokonaisuudessaan koskeva yksilöllinen vuorotyöaikamalli alkoi lopulta hahmottua, seurasi etenkin Joutsenon ja Simpeleen Metsä Boardeilla myös epäuskoa, tuleeko malli sittenkään käyttöön kaikille tehtaille. Tulihan se, ja sen myötä tuli myös helpotus. – Aikoinaan 12-tuntisen loputtua lapset surivat, että isi on tosi paljon töissä. Työ määrää niin paljon arkea. Haavoja nuoltiin töissä jonkin aikaa, mutta nyt on ilmapiiri tyytyväistä ja iloista. Huomaan itsekin, että töissä ja vapaa-ajalla jaksaa paremmin. Tämä oli ainoa oikea ratkaisu, kiitos asiaa työstäneille Paperiliitossa ja Metsä Groupissa, sanoo käynnissäpito-operaattori Jani Loikkanen Joutsenon BCTMP-tehtaalta. Ei vain pelkkää kahtatoista Joutsenossa naapurissa Metsä Fibrellä 12-tuntisia vuoroja tehdään nyt ensimmäistä kertaa ja 98 prosenttisesti. Suosion taustalla vaikuttaa työntekijöiden keski-ikä 42 vuotta, joka on muutaman vuoden alan keskiarvoa alempi. – Käyttöönotto on lähtenyt liikkeelle hienosti. Isot kiitokset siitä, että malli luotiin ja vyyhti lähti purkautumaan. Vaikka meillä valinta kulminoituu 12-tuntiseen, pidän hyvänä sitä, että yksiöllisen työajan puitteissa on muitakin tapoja järjestää työaikansa, sanoo pääluottamushenkilö Jari Teppana. Työn ja muun elämän yhteensovittaminen helpottuu jo pelkästään 12 tunnin vuoroja tekemällä, kun työpaikalle lähtöjä on vähemmän. Oli kyse sitten lasten päivähoitojärjestelystä, koulunaloituksesta, läheisen sairastumisesta tai ikääntyneen vanhemman avustamisesta, tilaa erilaisten asioiden hoitamisen jää työvuorojen lomaan ilman muita järjestelyjä. – Nostan hattua sille, että tässä mallissa aidosti yritetään edistää jaksamista työelämässä. On menty oikeaan suuntaan ja onnistuttu. Toivottavasti kehittäminen jatkuu myös muissa työaikamuodoissa, esimerkiksi meillä päivätyö TAM 15:ssa, Jarmo Liikka toivoo. Pääluottamushenkilöt pitävät mallissa oleellisena sitä, että työpaikalla oikeasti pyritään ottamaan huomioon yksilölliset toiveet: 12-tuntista ei ole pakko valita, vaan valittavissa on myös 8-tuntinen vaihtoehto. Työvuoromallia varten työpaikoille on luotu raamit, miten yksilölliset toiveet työpäivän pituudesta, lyhennetystä tai jaetusta työajasta saadaan mahdollisimman pitkälle huomioitua ja vuorojärjestelmän palapelin osat yhdistettyä. ? Yksilöllisyyttä toteuttamassa Metsä Groupissa kokeillaan yksilöllistä vuoro työaikamallia. Mallilla halutaan tukea työkykyä työelämän kaikissa vaiheissa. »Joutsenon BCTMP-tehtaalla jokainen työntekijä valitsi 12-tuntisen.» teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuva? Mikko Nikkinen Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 12.3.2024 14:27:30 12.3.2024 14:27:30
PaPeriliit to?02 / 2024?25 Joustavuutta työaikoihin. Metsä Groupin tehtailla kokeiltavalla vuorotyöaikamallilla tuetaan työkykyä pitkin työuraa. Jani Loikkanen iloitsee, että hän voi valita työaikamalliksi 12-tuntiset vuorot ja yksilöllisyys tekee mahdolliseksi myös muunlaiset valinnat. Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 12.3.2024 14:27:31 12.3.2024 14:27:31
26?PaPeriliit to?02 / 2024 teksti ja kuva Ilkka Palmu Kolme kentällistä Tampereen Raflatacin ihmisiä läiskii palloa Raholan padelhallissa. Mistään ei kuulu tuskanparahduksia epäonnistuneiden lyöntien jälkeen, vaikka kyse on urheilusta. Edes hiki ei roisku. Kun pelivuoro loppuu, pitää kysyä ensimmäisenä lopettaneelta nelikolta, mistä on kysymys, koska kentällisiin liittyy toinenkin outous. Kun asuin Jämsässä, opin erottamaan parkkipaikalla seisovan paperimiehen 50 metrin päästä ryhdistä ja mahasta, mutta näitä ei tunnista edes metalliverkon takaa. Osa miehistä on jopa solakoita! – Miksi te ette ole hikisiä ja pulleita? – No kun ei ole pakko, vastaavat Aki, Simo, Anssi ja Marko. Padelissa ei ole pakko tehdä mitään, se ei ole niin raskasta kuin tennis tai sulkkis. Kymmenkunta vuotta sitten Suomeen rantautunut laji vei tästä syystä suosiota myös squashilta. Kävelymatkan päässä tehtaalta sijaitseva sulkkishalli muutettiin padelkuntoon koronan ansiosta, kun muu höntsäily kiellettiin. Padelhallit saivat jostakin ihmeen syystä pitää ovet auki, joten uusiakin rakennettiin kiireellä. SImo Särkilahdestakin tuli padelisti koronan myötä. Hän pelaa nykyään myös tennistä Anssi Saarelan kanssa, joka on tennishirmu. Marko Nurmelle nelinpeli oli vasta toinen ikinä, mutta alkoi heti sujua kiitos tenniksen, kun nyt auttaa vielä seinätkin. Aki Perämäki on se vaikein pelaaja, kun on taitavin. Onpa hieno peli, jos sujuu eroista huolimatta kaikilta! – Idea ei ole tosiaan heilua kavereita vastaan verta hikoillen. Tollanen rookie kun Nurmikin alkaa heti pärjätä. Meininki muuttuu joka kerta kun vuoroja vaihdetaan. – Mää tiedän miten Simo pelaa, teen ratkaisut sen mukaan. Pitää muistaa miten ikäloppu se on! Oikeasti Simo syyllistyy ajoittain paremmuuteensa, pelaa todennäköisesti vielä saattohoidossakin. – Se pistää aikansa puolihelppoo, sitten niittaa napakasti ja sanoo perään ylimielisesti ”sori”. Ei se sitä vahingossa tee! Urheilua useassa polvessa Tässä jutussa kerrotaan mistä Padelissa on kyse. Voihan olla, että joku ei vielä tiedä. »Kun duunari on hyvässä kunnossa, se ei pidä sairauslomia.» Hyvin sujuu kettuilu nelikolta, vaikka kyseessä ei ole ikiaikainen ystävyys. Sellaisia kentällisiä ei voi edes olla; tehtaan padelkerho varaa hallin tunniksi noin kerran kuussa vuorolistojen mukaan. Mukaan otetaan insinöörejäkin ja jopa heidän lapsiaan. – Se on pelkästään hienoa. Meillä työnjohdolla on aina ollut urheilun suhteen hyvä meininki. M i n u n p o r u k k a n i Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 8.3.2024 13.53.16 8.3.2024 13.53.16
PaPeriliit to?02 / 2024?27 – Ymmärtää sen. Kun duunari on hyvässä kunnossa, se ei pidä sairauslomia. JÄRKeVÄ kapitalisti on aina panostanut työväkensä elämänlaatuun, eikä urheiluun tarvitse edes kannustaa, kun se on sydämessä. Ne porukat urheilevat, jotka ovat tehneet sitä aina; he ovat joka tehtaalla ”minun porukkani”, joka olisi pitänyt lapsena käskeä ennemmin lopettamaan urheilu kuin jatkamaan. Kun on tottunut siihen, että koko suku urheilee vaareja myöten, ja kun saa vielä kavereitakin helposti toisten junnujen joukosta. – Mun tytöt pelaa koripalloa, kertoo Aki – Mulla urheilee koko suku, sanoo Anssi. – Musta tuli reilu kuukausi sitten vaari, sanoo Simo. – Täh? Ihanko totta? – Mun lapset pelaa lätkää niinkun mäkin aikoinaan. Kun ne aloitti, kävin ehkä 3 kertaa treeneissä ennen kun kysyin että saako valmentaa maalivahtia. Eihän se aika kulu jos kahviosta katselee, sanoo Marko, jolla on ollut tennismailakin kädessä neljävuotiaasta. – Vanhemmat pelas ja sukulaiset ja kaikki, niin tietysti se jatkui. Vähän aikaa sitten tuli golfkin päälle, ja pojat tuli heti perässä käskemättä. Emäntä sanoikin, että mieti nyt tarkkaan mihin seuraavaksi rupeet, kun se tarttuu taudin lailla. Urheilun ylisukupolveutumisesta on vain yksi poikkeus, joka on tämän jutun tärkein juttu. Jokainen tästä nelikosta tuntee ihmisiä, joiden lapsilta on urheilu jäänyt heti kun murrosikä sallii; heidän lapsilleen urheilu on aina ollut pelkästään isän projekti. Pakottaminen on varmin tapa saada lapsi lopettamaan laji, oli kyseessä sitten huilun soitto tai kaljakellunta.?• Aki Perämäki (vas), Simo Särkilahti, Anssi Saarela ja Marko Nurmi eivät näytä hikisiltä matsin jälkeen. Hullun lailla suorittaminen ei kuulu padelin ja pelaajien luonteeseen. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 8.3.2024 13.53.16 8.3.2024 13.53.16
28 / l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä » kertoja olin tehdasalueen sisäpuolella ennen armeijaa leikkaamassa nurmikkoa vuonna ????. Se oli ensikosketus Stora Enson palvelukseen. Armeijan jälkeen pääsin kesätöihin Kaukopään tehtaalle kuitulinjalle. Siellä olin useamman vuoden muun muassa kartonkikone ykkösellä ja kakkosella. Noin vuosikymmen sitten sain töitä Tainionkoskelta kartonkikone vitoselta. Olin muutaman vuoden ensin määräaikaisena, sitten oppisopimuskoulutuksessa. Nyt olen ollut kahdeksan vuotta vakinaisena. Minulla on viisi erilaista tehtävää. Olen kolmen kierron välein märässä päässä koneenhoitajana, ja prosessihenkilö ?:n tehtävät vaihtuvat jokaisen vuorokierron jälkeen. Yksi tehtävistä on niin sanottu rullahenkilö. Siinä määritellään pituusleikkurille ajettavien rullien oikea pituus ja halkaisija. On tärkeää huolehtia, ettei synny hävikkiä ja että vaihto onnistuu. Yhteistyön pitää toimia jälkipään pituusleikkurin kanssa. Kun on vuoro tehdä kartongin mineraalipäällystystä, levitän päällystepastaa kartongin pintaan. Siinä pitää kiinnittää huomiota pinnan laatuun: Sileys on hyvä, eikä näy poikkeavia jälkiä. Laatua seurataan sekä laboratoriomittauksilla, optisella valvonnalla että silmämääräisesti. Esimerkiksi ylimääräiset kuidut terän välissä voivat piirtää viirua kartonkiin. Hereillä on oltava, muuten voi mennä kilometrikaupalla kartonkia pilalle. Sylinterihenkilönä huolehdin kartongin sopivasta kosteudesta. Sen valvonta ja kalanterointi kuuluvat tehtäviin. Höyrysäätö on automaattinen, mutta jos rata menee poikki, tai vaikka automaattiventtiili vikaantuu, höyryjäkin joudutaan jopa käsin ajamaan. Sylinterihenkilön tehtävänä on myös pään vienti. Päällystepastakeittiön hoitajana taas ajan oikeanlaista, lajinmukaista pastaa. Pastareseptejä on useita, ja niistä on osattava valita se oikea. Yleisimmin käytetään noin kymmentä reseptiä. Jotta laatu pysyy hyvänä, pastaeristä tehdään kolme eri mittausta: viskositeetti, kuiva-aine ja pH. Operaattorin työ pitää sisällään noin kaiken. Siitä tuotanto saa alkunsa. Työssä määritellään, että ajetaan oikeaa kartonkirataa ja tuotetta. Laaduntarkkailu on jatkuvaa. Jokaisesta rullasta lähtee laboratorioon näytteet, joita seuraan. Teen myös kierroksia koneella ja valvon prosessia kentältä. Operaattorin työssä vastuu on suurin. Tärkeintä on yhteistyö Tällaisessa tiimityössä suurimmassa roolissa ovat yhteistyö ja -henki. Tämä on joukkuepeliä, vaikka ihan jääkiekkotermein sitä ei voikaan kuvailla. Jos on ammattitaitokin työssä tärkeää, myös henkilökemiapuoli merkitsee. Sitä voi kehittää miettimällä omia vahvuuksia ja heikkouksia, ja rakentaa siltä pohjalta. Missä voisin parantaa? Kannattaa olla avoin ja arvostaa jokaisen mielipidettä, eikä jyrätä omilla kannoillaan. Pitää kunnioittaa ihmistä sellaisena, kuin hän on. Erilaisuus on yrityksellekin voimavara: Mitä enemmän on erilaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista, lopputuloskin on parempi. Olen huomannut, että eri ihmiset kiinnittävät eri asioihin huomiota. Minä olen työntekijänä sellainen, että huomaan herkästi, mikä prosessissa on eri tavalla kuin pitäisi. Olen yksi heistä, jotka tekevät sellaisia havaintoja. Moniosaamisen hyvä puoli on se, että työssä on vaihtuvuutta. Kääntöpuoli voi olla se, että jos on liikaa kaikkea, ammattitaidon ylläpitäminen voi olla haasteellista, jos on pitempiä aikoja pois yksittäisestä tehtävästä. Työssä kiinnostaa sen haastavuus. Välillä tapahtuu liikaakin, mutta vaikeudet antavat mahdollisuuden kehittyä. Työ ei ole samana toistuvaa, monotonista liukuhihnatoimintaa. On erilaisia päiviä: Voi olla pitkään rauhallista, ja sitten on taas hässäkkää, jolloin saatetaan taistella jonkun asian kanssa tunteja. Sellaisen työpäivän jälkeen olen kieltämättä väsynyt. Olen tehnyt koko elämäni vuorotyötä, ja se sopii minulle. Olen tehnyt kaikkia vuorotyön muotoja, mutta tämä ??-tuntinen on ylivoimaisesti paras: Tulee vähemmän lähtöjä kotoa töihin. Vapaalla pyöritän arkea. Pojan kanssa puuhaillaan ja käydään laskettelemassa. Toimin hänelle hovikuljettajana, ja aika menee kuin siivillä. Kesäaikaan kalastan paljon, ja pakastimesta löytyy kalaa niin, ettei kaupasta tarvitse hakea. Elämä on mallillaan.» • Viiden vakanssin mies Mari Schildt Mikko Nikkinen Juha Savolainen hallitsee viisi erilaista työtehtävää. Se tuo työhön mukavasti vaihtelua. : Prosessihenkilö 1, Kartonki 5, Stora Enson Tainion kosken tehtaalla. : Paperiprosessinhoitaja. Harrastus: Kalastus. : 12-vuotias poika. : Sil viisii. Juha Savolainen, ?? »vaikeudet antavat mahdollisuuden kehittyä.» Tärkeintä on yhteistyö Tällaisessa tiimityössä suurimmassa roolissa ovat yhteistyö ja -henki. Tämä on joukkuepeliä, vaikka ihan jääkiekkotermein sitä ei voikaan kuvailla. Jos on ammattitaitokin työssä tärkeää, myös henkilökemiapuoli merkitsee. Sitä voi kehittää miettimällä omia vahvuuksia ja heikkouksia, ja rakentaa siltä pohjalta. Missä voisin parantaa? Kannattaa olla avoin ja titaidon ylläpitäminen voi olla haasteellista, jos on pitempiä aikoja pois yksittäisestä tehtävästä. Työssä kiinnostaa sen haastavuus. Välillä tapahtuu liikaakin, mutta vaikeudet antavat mahdollisuuden kehittyä. Työ ei ole samana toistuvaa, monotonista liukuhihnatoimintaa. On erilaisia päiviä: Voi olla pitkään rauhallista, ja sitten on taas hässäkkää, jolloin saatetaan taistella jonkun asian kanssa tunteja. Sellaisen työpäivän jälkeen olen kieltämättä väsynyt. Olen tehnyt koko elämäni vuorotyötä, ja se sopii minulle. Olen tehnyt kaikkia vuorotyön muotoja, mutta tämä ??-tuntinen on ylivoimaisesti paras: Tulee vähemmän lähtöjä kotoa töihin. Vapaalla pyöritän arkea. Pojan kanssa puuhaillaan ja käydään laskettelemassa. Toimin hänelle hovikuljettajana, ja aika menee kuin siivillä. Kesäaikaan kalastan paljon, ja pakastimesta löytyy kalaa niin, ettei kaupasta tarvitse hakea. Elämä on mallillaan.» Prosessihenkilö 1, Kartonki 5, Stora Enson Tainion kosken Paperiprosessinhoitaja. Kalastus. 12-vuotias poika. Savolainen, ?? »vaikeudet antavat mahdollisuuden kehittyä.» Paperi_28-29.indd 28 Paperi_28-29.indd 28 8.3.2024 13.51.42 8.3.2024 13.51.42
L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Viiden vakanssin mies Juha Savolainen pohtii, että lopputulos on sitä parempi, mitä enemmän työntekijöissä on erilaisia ihmisiä erilaisista lähtökohdista. / 29 Paperi_28-29.indd 29 Paperi_28-29.indd 29 8.3.2024 13.51.44 8.3.2024 13.51.44
30?PaPeriliit to?02 / 2024 Härmässä sijaitseva Suomen suurin huvipuisto PowerPark on varattu Paperiliiton yksityiskäyttöön lauantaina 8.6. Huvipuisto on avoinna klo 11– 19. Koko huvipuisto laitteineen on mukaan ilmoittautuneiden paperiliittolaisten vapaasti käytettävissä. Paikalla on myös Paperiliiton toimiston väkeä, tule rohkeasti juttusille. Perhetapahtuma on tarkoitettu vain Paperiliiton jäsenille puolisoineen ja kotona asuville lapsilleen. Paperiliittolainen isovanhempi voi ottaa mukaansa lastenlapsiaan. Huom! Huvipuisto on rajannut kokonaisosallistujamäärän 4500 henkilöön vierailijakokemusten perusteella. Varaathan paikat vain perheenjäsenillesi, jotta mahdollisimman monella on mahdollisuus osallistua. Ilmoittautuminen Ilmoittautuminen tapahtumaan aukeaa 22.3. klo 8:00. Ilmoittaudu mukaan mobiilijäsenkortista löytyvän ilmoittautumislomakkeen kautta. Ilmoitathan mobiilijäsenkortissa myös mukana tulevien perheenjäsenten nimet. Tapahtumaan varattavissa max. 5 paikkaa per perhe. Ethän varaa turhia paikkoja, jotta mahdollisimman moni liiton jäsen mahtuu mukaan. Ilmoittautuminen sulkeutuu 9.5. tai, kun kaikki paikat on varattu. Mobiilijäsenkortti mukaan Mobiilijäsenkortti toimii huvittelupäivänä myös sinun ja perheesi yhteisenä sisäänpääsylippuna. Tarkistathan ammattiosastostasi, aikooko se järjestää oman bussikuljetuksen tapahtumaan. Majoittuminen ja saapuminen PowerPark tarjoaa erilaisia majoitusvaihtoehtoja. Lisätietoja niistä ja paikalle saapumisesta osoitteessa powerpark.fi Lisätietoja Jos sinulla on pulmia ilmoittautumisessa tai kysyttävää tapahtumasta, lähetä kysymyksesi osoitteeseen perhetapahtuma@ paperiliitto.fi Jos et ole vielä ladannut mobiilijäsenkorttia, voit tilata sen kirjautumalla eAsiointiin. Kortti tilataan eAsioinnissa osiosta Jäsentiedot. Jos et voi käyttää eAsiointia, pyydä liiton jäsenrekisteriä (jasenrekisteri@paperiliitto.fi) lähettämään jäsenkortin latauslinkki puhelimeesi. Tervetuloa viettämään hauska ja vauhdikas kesäpäivä PowerParkiin!? • ? Joka toinen vuosi järjestettävä paperiliittolaisten perhetapahtuma on täällä taas. Tapahtumaan ilmoittaudutaan mobiilijäsenkortin kautta. 2 / H i o m o Kesäinen huvittelupäivä PowerParkissa PowerPark on varattu Paperi liiton yksityis käyttöön lau antaina 8.6. Ilmoittautu minen aukeaa 22.3. klo 8:00. Edellisen kerran perhetapahtuma oli PowerParkissa vuonna 2019. Kuvat: Päivi Karjalainen Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 14.3.2024 9:33:26 14.3.2024 9:33:26
32?PaPeriliit to?02 / 2024 Valitse lajisi ja ilmoittaudu kisoihin! Frisbeegolf 18.5. paikka : Keurusselän frisbeegolfpuisto sarjat : Yksilökilpailu: avoin kilpa sarja, harrastesarja ja naisten sarja. Parikilpailu: kilpasarja ja harrastesarja. ilmoittautuminen ja majoitus : Ilmoittaudu 30.4. mennessä osoitteesta paperiliitto.fi löytyvän linkin kautta. Hotel Keurusselältä varattu majoituskiintiö. osallistumismaksu : 10 €/osallistuja. järjestäjä : Paperiliiton Mäntän osasto 5, Frisbeegolfseura Mandon Kiertäjät ry ja Frisbeegolfseura Rollers ry lisätietoja : paperiliitto.fi Salibandy 4.5. paikka : Jaakko Areena, Rauma säännöt : Salibandyliiton viralliset säännöt. Peliaika 2x12 min. järjestäjä : Rauman osasto 8 joukkueet : Osallistujajoukkueita enintään yksi/ammattiosasto. Mukaan mahtuu max. kahdeksan joukkuetta. ilmoittautuminen : 31.3. mennessä osoitteessa paperiliitto.fi turnausmaksu : 200 € / joukkue. turnausohjelma : Otteluohjelma ja aikataulu lähetetään yhteyshenkilöille viikolla 16. lisätiedot : Rauman osasto 8, Pasi Heinonen, phpasiheinonen@gmail.com PAPERILIITON MESTARUUKSIA JAOSSA Keilailu 2.4.–12.5. paikka : Valkeakosken keilahalli pelitapa : 6 sarjaa, eurooppalainen pelitapa. Kilpailu käydään suoraan loppukilpailuna. kilpailumaksu : 37 €, sisältää erikoiskilpailumaksun. sarjat : Miehet, naiset sekä pari ja nelijoukkue. viimeinen kilpailuerä 12.5. klo 12. Tiedustelut ja kilpailuvaraukset: Valkeakosken keilahalli, 040 712 3228 järjestäjät : Valkeakosken keilailuliitto ry ja Valkeakosken osasto 70 lisätietoja : paperiliitto.fi/ jasenasiat/tapahtumat Uusi laji! Golf 29.6. paikka : Koski-Golf, Kuusankoski Uusi laji paperiliittolaisten miteltäväksi. Tule taistelemaan golfmestaruudesta Kuusankoskelle! järjestäjä : KuusaanniemiVoikkaan os. 85 lisätiedot : Tulevat kevään aikana osoitteeseen paperiliitto.fi. Paperi_32-33_hiomo.indd 32 Paperi_32-33_hiomo.indd 32 14.3.2024 13:54:01 14.3.2024 13:54:01
PaPeriliit to?02 / 2024?33 SuruvieSti tavoitti Paperiliiton toimiston perjantaina 16.2.2024. Liiton pitkäaikainen toimitsija Unto Luhtasaari oli menehtynyt edeltävänä yönä lyhyen sairauden jälkeen 97-vuotiaana. Tutustuin Untoon pian Paperiliittoon työhön tuloni jälkeen. Untolla oli tapana poiketa toimistolla vaihtamassa kuulumisia matkallaan Wanhojen Toverien kokouksiin. Niin kuin vanhenevat ihmiset tapaavat tehdä, juttelimme maailman asioista laidasta laitaan. Unton lapsuus ei ollut sieltä helpoimmasta päästä. Täysorvoksi jo alle kaksivuotiaana jäänyt Unto oli isovanhempiensa kasvatettavana 14-vuotiaaksi, kunnes sai tarpeekseen vähintäänkin kovasta kurista ja karkasi maailmalle. Katkera Unto ei lapsuudestaan ollut, vaikka syytä olisi voinut ollakin. Elämä oli kulkenut sitä rataa, jolle se oli lähtenyt. Ei sitä surra kannattanut, mutta ei paljoa muistellakaan. Sen sijaan viitisen vuotta sitten menehtynyttä Aino-puolisoaan Unto muisteli. Vain hyvällä. Joskus aivan muista asioista puhuttaessa Unto saattoi yht’äkkiä ihmetellä ”kuinka onnekas hän oli, kun sellaisen vaimon sai”. Pitkän aikaa Ainon poismenon jälkeen saattoi puhuessa välillä ääni painua vaimoa muistellessa. Ja hetken päästä naurattaa, kun Unto totesi aloittaneensa kokkaamisenkin vasta yli yhdeksänkymmentävuotiaana ja silloinkin pakosta. Mutta opinpa senkin, hän tapasi sanoa. Paperiliiton asioista Unto oli kiinnostunut loppuun saakka, ja jos liitosta oli julkisuudessa ollut juttua, kyseli Unto aina tapahtumien taustoista. Mitä oli tavoiteltu, miten oli asioihin päädytty ja miten kenttä oli ottanut ratkaisut vastaan. Unto kuunteli, kyseli ja pohti vaihtoehtoja. Mutta koskaan en muista hänen ainuttakaan ratkaisua kritisoineen. Ajassa tehdään aina ajan vaatimat ratkaisut, Unto tapasi todeta. Varmasti omien kokemustensakin kasvattamana Unto katsoi maailmaa aina pienimmän ihmisen vinkkelistä. Sellaista näkökulmaa kaivattaisiin enemmän tässäkin ajassa. Senkin vuoksi ikävä on kova, kun juttukaveri on poissa.? • ? Juha Koivisto, PaPeriliiton laKimies Unto Luhtasaari 1926–2024 Unto Luhtasaari j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t ta a YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsenrekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. NÄIN LIITYT LIITON JÄSENEKSI Paperiliiton jäseneksi ja oppilasjäseneksi liitytään sähköisesti osoitteesta paperiliitto.fi löytyvän linkin kautta. Liittymisen yhteydessä täytetään automaattisesti perintäsopimus, joten uuden jäsenen ei tarvitse tehdä sitä erikseen eAsioinnissa. NÄIN TEET PERINTÄSOPIMUKSEN Aina uuden työsuhteen alussa on tehtävä jäsenmaksun perintäsopimus. Ilman sitä työnantaja ei voi periä jäsenmaksua palkastasi. Ensimmäinen perintäsopimus kannattaa tehdä yhdessä toimipaikkasi pääluottamusmiehen tai ammattiosaston taloudenhoitajan kanssa. Liiton jäsenrekisteri auttaa myös tarvittaessa. Saat täytettyä perintäsopimuksen eAsioinnin Jäsentiedot-osiossa. Tarkista ensin, että yhteystietosi ovat ajan tasalla ja päivitä ne tarvittaessa. Jos vaihdat ammattiosastoa, tee muutos ennen perintäsopimuksen vahvistamista. Täytä tämän jälkeen samalta sivulta löytyvä perintäsopimus (Toimipaikka/Perintäsopimus Muokkaa). JOS MAKSAT JÄSENMAKSUN ITSE Jos työnantaja ei peri jäsenmaksua palkastasi tai työskentelet paperialan ulkopuolella, jäsenmaksu maksetaan itse. Lue lisää osoitteesta paperiliitto.fi tai kysy apua jäsenrekisteristä. JÄSENKORTTI PUHELIMESSA AINA MUKANA Kun tarvitset jäsenkorttia, näytä se puhelimestasi. Jos et vielä käytä mobiilikorttia, voit tilata sen eAsioinnista. Kirjaudu eAsiointiin ja lähetä Jäsentiedot-osiosta latauslinkki puhelimeesi. Muista tarkistaa ennen linkin lähetystä tiedoissasi näkyvä puhelinnumero. Voit myös pyytää liiton jäsenrekisteriä lähettämään linkin puhelimeesi puh. 0102897700/jäsenrekisteri tai jasenrekisteri@paperiliitto.fi. Jos puhelinmalliisi ei pysty lataamaan mobiilijäsenkorttia, voit tulostaa itsellesi jäsenyystodistuksen omasta eAsioinnistasi. Jos olet eläkkeellä, pidä tulostettu jäsenyystodistus tallessa: se on voimassa toistaiseksi. M u i s t o k i r j o i t u s Paperi_32-33_hiomo.indd 33 Paperi_32-33_hiomo.indd 33 14.3.2024 13:54:01 14.3.2024 13:54:01
34?PaPeriliit to?01 / 2023 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI 1.4.2024 voimaan tulevat työttömyysturvalain muutokset Lakimuutoksen vuoksi lapsikorotuksia ei makseta enää ajalta 1.4.2024 alkaen. Lapsikorotusta on voinut saada enintään kolmesta alle 18-vuotiaasta lapsesta. Työtulojen sovittelussa käytetty suojaosa, bruttona 300 e/ kk tai 279 e/4 viikkoa, poistuu. Suojaosaa ei oteta huomioon laskettaessa päivärahan määrää, jos ansiopäivärahan hakujakso alkaa 1.4.2024 tai sen jälkeen. Tällöin puolet työttömyysetuuden hakujakson aikana maksettavasta bruttotulosta pienentää kuukaudelta tai neljältä viikolta maksettavaa työttömyysetuutta. Työttömyyskassan nettisivuilta www.paperikassa.fi löydät lisätietoja ja ajankohtaisimmat uutiset lakimuutosten tilanteesta. Paperityöväen Työttömyyskassa on sulautumassa Avoimeen työttömyyskassaan. Päätökset sulautumisesta tehdään kuluvan kevään aikana. Sulautumisen on määrä tapahtua 1.1.2025 alkaen. Työttömyyskassa kutsuu koolle ylimääräisen edustajiston kokouksen 16.5.2024. Edustajina voivat olla vain työttömyyskassan vuoden 2021 varsinaiseen edustajiston kokoukseen valitut asiamiespiirien edustajat tai heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. A-kassan sulautumisesta päättävä kokous järjestetään 30.5.2024. Mahdollinen sulautuminen ei edellytä Paperityöväen Työttömyyskassan jäseniltä mitään toimenpiteitä, eikä jäsenten työttömyysturvaan tai etuuksien maksatukseen tule sen takia muutoksia. Sulautumisessa jäsenyys jatkuu uudessa työttömyyskassassa automaattisesti ja ilman katkoksia. A-kassa on tällä hetkellä Suomen kolmanneksi suurin työttömyyskassa yli 243 515 jäsenellään. Sulautumisen myötä A-kassaan siirtyy 12 714 jäsentä. Jäsenmäärät ovat vuoden 2023 viimeiseltä päivältä. Paperityöväen Työttömyyskassa on sulautumassa A-kassaan Paperityöväen Työttömyyskassa on jäsenmäärältään pienin palkansaajien työttömyyskassa. Sen jäsenmaksutuottojen on arvioitu pidemmällä aikavälillä koko ajan laskevan, koska alan työvoiman määrä ja kassan jäsenmäärä vähenevät. Samaan aikaan kassan hallintoa koskevat viranomaisvaatimukset ovat kasvattaneet hallinnollisia kuluja ja näiden puolestaan oletetaan yhä kasvavan. A-kassa on yleinen ja kaikille palkansaajille avoin monialainen työttömyyskassa, joka hoitaa jäsentensä ansiosidonnaisten työttömyysetuuksien maksamisen. A-kassan kanssa tekee yhteistyötä yksitoista ammattiliittoa: Teollisuusliitto, Rakennusliitto, Autoja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT, Postija logistiikka-alan unioni PAU, Suomen Merimies-Unioni SMU, Teatterija mediatyöntekijöiden liitto Teme, Journalistiliitto, Näyttelijäliitto, Muusikkojen liitto, Ay-toimihenkilöt sekä Suomen Elintarviketyöläisten liitto SEL. Lue aiheesta lisää sivulta 6. Kassan edustajiston kokouskutsu on sivulla 43. Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 12.3.2024 16:58:29 12.3.2024 16:58:29
PaPeriliit to?02 / 2024?35 2 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a m u i s t o k i r j o i t u s Ahkeruus, uteliaisuus ja kiinnostus ovat vieneet Adam Ziazikovia ,23, huimaa vauh tia eteenpäin. Helmikuun alussa hän sai vakituisen työpaikan Stora Enso Packag ingilta Kristiinankaupungista. Aiemmin eli vuodesta 2020 Ziazikov oli työskennellyt tehtaalla ”kesäpoikana” ja sittemmin määräaikaisena työntekijänä. Ziazikov aloitti työuransa stanssi koneella, mutta koska hän halusi lisää haastetta ja uutta opittavaa, hän pyysi saada siirtyä painokoneelle. – Nyt olen työskennellyt kolme kuu kautta fleksopainajana ja homma alkaa olla hanskassa. Tykkään työstä tosi paljon. On kiva saada tehdä käsillä. Työkaveritkin ovat mukavia – täällä vitsit lentävät. Ziazikovilla on takataskussaan koke muksia monenlaisista töistä ja hän pitää niitä kaikkia arvokkaina. Hän on muun muassa istuttanut puuntaimia, lomittanut eläintiloilla, ollut postissa, katutyönteki jänä ja logistiikkaalalla. Lukion jälkeen Ziazikov lähti opiske lemaan ensihoitajaksi Vaasaan. Hän jätti opinnot kesken vuoden kuluttua, koska kansainvälinen kauppa alkoi kiinnostaa enemmän. Nyt Ziazikov opiskelee töiden ohessa trade nomiksi. – Työn ja opintojen yhdistäminen on henkisesti rankkaa. Varsinkin, kun perehdyin samaan aikaan fleksopainajan työhön, informaatiotulva oli joskus val tava. Mutta en anna periksi, koska minulla on tavoitteet korkealla. Ziazikov haaveilee, että voisi joskus perustaa oman yrityksen tai toimia työn johdossa. Kansainvälisyys kiinnostaa. Kiinnostus kansainvälisyyteen saattaa johtua osittain Ziazikovin omasta taustasta. Hän on tullut 9vuotiaana perheensä kanssa Suomeen Venäjän federaatioon kuuluvasta Ingushiasta. – Tulimme turvapaikanhakijoina, mutta jouduimme menemään viiden vuoden kuluttua takaisin Ingushiaan. Olimme siellä kahdeksan kuukautta kunnes vuonna 2015 palasimme Suomeen pysyvästi. Oleskeluluvan Ziazikov sai vuonna 2016 ja Suomen kansalaisuuden seu raavana vuonna. Ziazikovin tyttöystävä on suomenruotsalainen, joten suomen, englannin, ingushian ja venäjän lisäksi häneltä saattaa kohta sujua ruotsikin. Kansainvälisyydestä on hyötyä myös töissä, sillä työkavereita on muun muassa Aasiasta, Bosniasta ja Ukrai nasta.?•?tiina Suomalainen Adam Ziazikovilla on tavoitteet korkealla ja siksi hän tekee töitä ja opiskelee. Nuorten rekrytoinnista ja työn ohjaamisesta vastaavat paikalliset 4H-yhdistykset. Tiukan os 89 kuuluva Adam Ziazikov työskentelee fleksopainajana Stora Enson Kristiinankaupungin tehtaalla. Paperiliitto mukana taimiteossa TAimiTeossA istutetaan puun taimia hiilidioksidin sitomiseksi ilmakehästä ja hiilinielujen kasvattamiseksi Suo messa. Tavoitteena on istuttaa 10 000 hehtaaria uutta metsää vuoteen 2030 mennessä. Tukemalla hiilinielujen kasvat tamista niin yritykset kuin yksityis henkilötkin voivat tehdä ilmasto teon. Samalla tuetaan myös nuorten työllistämistä, sillä taimia istuttavat suomalaiset nuoret. Taimia istutetaan alueille, jotka eivät ole olleet vuosi kymmeniin aktiivisesti metsä tai maa talouden piirissä tai turvetuotannossa. Paperiliitto on tänäkin vuonna mukana taimiteossa lahjoittamalla 1000 tainta. Lahjoituksella työllistetään 10 nuorta yhdeksi tunniksi istutustyöhön ja sidotaan yli 230 000 kiloa hiiltä. Edellisinä vuosina Taimitekoistu tuksissa on työllistynyt noin 700 nuorta ympäri Suomea.?• 1 k y s y m y s t ä 1. Mitä on origami? 2. Minkä kaupungin kaupunginosa on Amuri? 3. Minkä maan maalyhenne on MC? 4. Mitä on hiilimonoksidi? 5. Minkä urheilulajin ammattilainen on Oula Palve? 6. Mihin maanosaan Israelin valtio kuuluu? 7. Minkä maan pääkaupunki on Bratislava? 8. Kenen levyttämä kappale on Hakaniemen harmaa mies? 9. Kuka ohjasi tvsarjan Taivaan tulet? 10. Mitä tarkoittaa narratiivi?? Vastaukset sivulla 35. ti in a ri nn e Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 12.3.2024 16:58:30 12.3.2024 16:58:30
36?PaPeriliit to?02 / 2024 2 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 30 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 30.4. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 2”. Ristikon 1 palkinnon sai Tuija Parta, Anjala. PIIKKEJÄ max. TAPANINEN PIIKKEJÄ max. TAPANINEN a ha LIATA O T E L A a ha R LIATA ? ? ? K E V Ä Ä N ? K A U N E U S A L A S T I U L L A K K O A L A S I N T A L I K O T T E N Ä T A V A T A I H A M E I T ? ? ? K A S V I N ? L O I S T O A ? JAKO 100 ? A N K E U S JAKO O S I T U S 100 K A A S V A N E S S A T U R I L A S U T R A E P E L I R M O T A T A MUKAVA LAJI MUKAVA K I V A LAJI R O T U H I P O A T I K A R O S A T O N T A K A A N T T R U L L I I K U I N E N T U U T T A U S A R K K I K O R T E ISO A L T A ISO S U U R I L A A S T A R I T ? ? O T S T O P A A A T SYYSPOIKIA SYYSPOIKIA A T E T T U U M A A U M A K A T T O L A T I N A S U T I V U U S R U K E T K A T U A O H U T K A L I K K A I R A K I R T O N A M I A N I S A M O R M U U S A R I V A T R U L E T T I A L E N E T U P A I T A O T I T E T O N R A N T A O T S A T SAALISTAJALTA SUKULAISNAINEN SÄHKÖLLÄ VARATTUJA kuorma sen lavalla IÄKKÄITÄ MIEHIÄ SAALISTAJALTA SUKULAISNAINEN SÄHKÖLLÄ VARATTUJA kuorma sen lavalla IÄKKÄITÄ MIEHIÄ kuvalehti PYÖRIVÄ LÄPISYÖTTÖ Iittalassa taiteilevat kuvalehti PYÖRIVÄ LÄPISYÖTTÖ Iittalassa taiteilevat NAKUNA YLINEN NAKUNA YLINEN pajassa työkalut pajassa työkalut vastustus HALOTTUKIN kasvihuoneet KOHDATA ELÄMÄT vastustus HALOTTUKIN kasvihuoneet KOHDATA ELÄMÄT PIIRROSHAHMO MATTILAN KAIMOJA ASU neste SATTUMA RANTALA VENÄJÄÄ PALASET PIIRROSHAHMO MATTILAN KAIMOJA ASU neste SATTUMA RANTALA VENÄJÄÄ PALASET LAULAJA PATRICIA ISMAIL VEIKATUT EUR. JOKI ALAKULOA TYÖTILA LAULAJA PATRICIA ISMAIL VEIKATUT EUR. JOKI ALAKULOA TYÖTILA KURRI Jäärän kera KURRI Jäärän kera Joensuun kaupunkia TENAVA musikaali TINTATA SÄLLI pyytää! Joensuun kaupunkia TENAVA musikaali TINTATA SÄLLI pyytää! osua vähän tyttöyhtye PYYTÄÄ toistuvia osakkeelle osua vähän tyttöyhtye PYYTÄÄ toistuvia osakkeelle LENSI KOHTI AURINKOA KUKKA YLLYTYS PALVOTTU PYÖREITÄ piilosta LENSI KOHTI AURINKOA KUKKA YLLYTYS PALVOTTU PYÖREITÄ piilosta TORVELLA AIKAANSAATU LOITOTA pääsiäisnoita SIENI iäinen puoli JORMA TORVELLA AIKAANSAATU LOITOTA pääsiäisnoita SIENI iäinen puoli JORMA A4 RISA sanikkainen A4 RISA sanikkainen NORJAN POHJOISOSASSA haavoihin NORJAN POHJOISOSASSA haavoihin asuntoa pysäyttävä ottelualustoja talon osana luettuja LAASTITA TELEVISIOT kasvisuku MIETTIÄ asuntoa pysäyttävä ottelualustoja talon osana luettuja LAASTITA TELEVISIOT kasvisuku MIETTIÄ 25,4 milliä seinässä 25,4 milliä seinässä Vatikaanissa puhuttua re nk ai lle hu on o om in ai su us KAITA AMANDA NAISIA Vatikaanissa puhuttua re nk ai lle hu on o om in ai su us KAITA AMANDA NAISIA KIRJAILIJA HÄMÄLÄINEN MARLENE PÄÄLLE LAITETTU ITÄMAA VÄYLÄÄ! Tupakoinkin ISÄTÖN KIRJAILIJA HÄMÄLÄINEN MARLENE PÄÄLLE LAITETTU ITÄMAA VÄYLÄÄ! Tupakoinkin ISÄTÖN KAPULA ITÄMAA pussitettu KAPULA ITÄMAA pussitettu mauste ampuu nuolia innoittajana KAHVAT mauste ampuu nuolia innoittajana KAHVAT RAHAPELI MARKKU bonusvaate RAHAPELI MARKKU bonusvaate onkijoilla COLLEGE VESIRAJA PÄISSÄ onkijoilla COLLEGE VESIRAJA PÄISSÄ Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 36 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 36 8.3.2024 10.15.05 8.3.2024 10.15.05
2 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Taas olis edessä kakstoistanen KAUPASSA käynti on mukavaa, jos tuntee paikat paremmin kuin taskunsa. Kun käsi osuu automaattisesti kohti oikeita muroja, vapautuu enemmän aikaa tulevasta yövuorosta unelmoimiseen. Vai onko sellaisia olemassa, jotka unelmoivat yövuorosta? No ei ole! Arki on parasta kun ei tarvitse ajatella mitään. Nokian paperitehtaalla työskentelevä Kaisa Mattila seisahtuu eineshyllylle ja hymyilee hunajamarinoiduille suikaleille. Niistä tulee huomisen ruoka. Sitten hän kävelee maitopurkkien luokse, yks, kaks, kolme, neljä puoltoistalitrasta, ja vielä viides, ja sitten ylhäältä yksi pippuripekkaruokakerma varastoon. Pakastealtaalta vielä erikseen ranut ja kalapuikot sille toiselle pojista, jolla on asperger. Kassa sanoo nelkytseitsemän, viiskytviis, ja hymyilee. Hänkin. • Kaisa Mattila haki einestä yövuoroon ja maitoa kotiväelle varmaan tuhannetta kertaa. Seitsemällä litralla pärjää seuraavat kolme päivää. PaPeriliit to?02 / 2024?37 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 37 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 37 8.3.2024 10.15.07 8.3.2024 10.15.07
38?PaPeriliit to?02 / 2024 EnnEn talvilomaa Juha Ekström ja Antti Viita tekevät vielä yhden yövuoron Sappi Kirkniemen tehtaalla Lohjalla. Liettäjinä heidän vastuullaan on ottaa vastaan tehtaalle rekoilla ja junalla saapuvia sellupaaleja ja liettää ne nestemäiseen muotoon. Tehtäviin kuuluu myös vaarallisten kemikaalien käsittely, vastaanotto ja varastointi. Viita sanoo, että helmikuu on ollut talvilomien takia raskas. Ennen loman alkamista työparilla on ollut kahden vuorokierron välissä vain kaksi vapaapäivää. – Talviloma taitaa mennä energian keräämiseen takaisin, hän miettii. Ekström arvelee, että ammattiosasto aikoo esittää nykyisestä talvilomamallista luopumista. – Loma on kyllä mukava, mutta sen hinta on aika kova, Ekström sanoo. Yövuoro ei päästänyt liettäjiä helpolla. Työpari joutui miettimään ratkaisua kiperään ongelmatilanteeseen. Tällä kertaa Viita keksi ratkaisun, ja tilanne saatiin hoidettua. Ekström antaa täyden tunnustuksen työparin osaamiselle. – Vierastan sellaista ajattelua, että vanhempi työntekijä olisi aina oikeassa. Ei se mene niin. Vaikka suomalaisista tuntuu joskus vaikeaa kiittää avusta, olen välillä muistanut sanoakin sen, hän sanoo. Viita sanoo, että Ekström on työparista se, joka on paremmin selvillä tuotannon kokonaiskuvasta. – Juha lukee kaikki lippulappuset ja tehtaan intran tarkkaan ja tietää, mitä ja milloin tapahtuu. Itse ei tarvitse niihin niin paneutua, kun tiedän, että Juha etsii tiedon ja kertoo sitten minulle, Viita sanoo. Työparilla on ikäeroa 15 vuotta. Molemmat vakuuttavat, että se ei tunnu missään. – Samoja asioita puhutaan, työparista nuorempi Viita sanoo. Ekström pohtii, ettei hyvä yhteisymmärrys edellytä sitä, että kaikista asioista oltaisiin aina samaa mieltä, mutta yhteinen arvomaailma toki auttaa. Heillä toimiva yhteistyö ei tarvitse aina sanojakaan. He ovat sujuvasti myös hiljaa, eikä se tunnu lainkaan painostavalta. – Yövuorossa ei päättymätöntä puhetta jaksaisikaan tehdasmelun päälle, Viita sanoo. Talviloma alkaa molemmilla rauhalliseen tahtiin. Viita miettii seuraavaa harrastuskuljetusta. Ekström nauttii raikkaasta ulkoilmasta, ja tekee tuulenkaatamista rangoista polttopuita tuvan lämmikkeeksi.? • ?Mari Schildt Antti Viita ja Juha Ekström voivat välillä viettää luontevasti aikaa myös puhumatta. Sanatonta yhteisymmärrystä »Loma on kyllä mukava, mutta sen hinta on aika kova.» reiMa KangaS t y ö p a r i Antti Viita ja Juha Ekström voivat välillä viettää luontevasti aikaa myös ilman sanoja. Varsinkin yövuoron ja tehdasmelun keskellä se helpottaa jaksamista. 2 / T a u k o t i l a % Paperi_38-39.indd 38 Paperi_38-39.indd 38 14.3.2024 14:08:31 14.3.2024 14:08:31
PaPeriliit to?02 / 2024?39 2 / T a u k o t i l a S ain helmikuussa valmiiksi pari vuotta kestäneen projektini: kirjan Saksan jalkapallosta. Se ilmestyy keväällä paperilla, äänenä ja digisivuilla, eli kirjan kolmessa nykymuodossa. Kustantamon kanssa keskustellessa yllätyin, että Suomessa äänikirjat ovat ohittaneet jo suosiossa perinteiset kirjat. Nykyään lukuaikapalveluihin käytetään enemmän rahaa kuin painettuihin kirjoihin. Saksassa paperikirja hallitsee yhä. Saksalainen ostaa keskimäärin kolme painettua kirjaa vuodessa – suomalainen tosin suunnilleen yhtä monta. Konservatiivisessa Saksassa paperi on vielä selvästi enemmän läsnä ihmisten arjessa kuin Suomessa, jossa on totuttu jo paljolti sähköisiin asiointimuotoihin. Suomen kouluissakin sähköisten oppimateriaalien osuus on todella huomattava, lukioissa jopa 85 prosenttia. Suuri syy Saksan paperitarpeelle on se, että maan digitaaliset rakenteet eivät ole kattavia. Esimerkiksi kouluissa sähköiset oppimateriaalit ovat vielä vähissä eikä kaikilla kouluilla ole välttämättä edes toimivaa wlan-verkkoa. Wilma-systeemin sijasta vanhemmat saavat yhä kotiin tiedotteita A4-arkeilla. Saksan liittovaltion jättimäinen byrokratiakoneisto kuluttaa huimia paperivuoria. Niin sanottua e-lomaketta on yritetty ottaa hallinnossa käyttöön, mutta tässä on onnistuttu vasta osittain. Saksassa elää yhä jopa faksi. Ja vaikka lomake olisi olemassa PDF:nä, yleensä se pitää tulostaa ja palauttaa paperina, mikä on lähinnä absurdia. Vaikka saksalaiset vaikuttavat vielä digi-aloittelijoilta, verkkokauppa kyllä kukoistaa. Netistä tilataan aina enemmän tavaraa, siksi painettu kirjakin pakataan usein kuljetusta varten kartonkiin. Pakkauspahveja kuluu Saksassa paljon, myös ulkomaan vientiin. Se on digitalisaation hitauden lisäksi suuri syy, miksi saksalaiset kuluttivat paperia, pahvia ja kartonkia vuonna 2022 jopa 212 kiloa per nenä, kun taas Suomessa kulutus on jopa sata kiloa vähemmän. Ja vessapaperiakin käytetään Saksassa runsaasti. Mitattuna takalistoa kohti maa on USA:n jälkeen maailman pyyhkivin kansakunta. ? • m a a i l m a lt a T i l a s t o p ä i v ä n s a n k a r i Valoisuutta kohti AsuinpAikkA:?Ummeljoki, Kouvola syntynyt: 22.3.1989 Kouvolassa pErhE: kuuluvat kolmivuotias tytär ja koira työ: hylsysahaajana UPM Kymillä tErvEisEt: hyville työkavereille, entisille ja nykyisille syntymäpäivänään: on töissä iltavuorossa Enni Nurkka Enni Nurkka nauttii valoisuudesta sekä keväällä että kuulaina syyspäivinä. Oli vuodenaika mikä vaan, hän liikkuu paljon, käy lenkillä, pyöräilee ja hiihtää. – Syksyisin käyn hirvimetsällä. Metsässä tulee muutenkin liikuttua: siellä saa aivot nollattua. Hyvinä nollaajina toimivat myös kuntosali ja musiikin kuuntelu. Kiinnostus metsästämiseen on tullut vanhempien ja veljen kautta. Paperiprosessiopintojen jälkeen Nurkka oli useampana kesänä lomittajana Stora Ensolla Inkeroisissa. UPM Kymillä hän aloitti vuonna 2016. Edessä on yövuoro, ja koko edeltävän päivän aurinko on paistanut. Onko suunnitelmia kevään ja kesän varalle? Ei sen suurempia. Päivä kerrallaan.? • eeva eloranta-JoKela »Konservatiivisessa Saksassa paperi on selvästi enemmän läsnä arjessa kuin Suomessa.» % Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Johanna Nordling Paperiliitto 31.12.2023 Kokonaisjäsenmäärä: 30 139 Työmarkkinoiden käytettävissä: 12 231 Miehet: 23 470?|?Naiset: 6 669 Keski-ikä: 47,05 vuotta Paperi_38-39.indd 39 Paperi_38-39.indd 39 14.3.2024 14:08:31 14.3.2024 14:08:31
40?PaPeriliit to?02 / 2024 P a r a s t a e l ä m ä s s ä K synnyin Afganistanissa 1989, äiti oli luokanopettaja ja isä everstiluutnantti hävittäjälentäjä. Hän taisteli jihadisteja vastaan Neuvostoliiton tukeman hallituksen joukoissa ja koulutti lentäjiä sodan loppuun saakka. Sitten elämä normalisoitui, vanhemmat alkoi rakentaa omakotitaloakin. Se jäi kesken 1996, kun Taleban valtasi maan. Oli pakko paeta isän hengen takia Iraniin. Meistä tuli pakolaisia, b-luokan paperittomia ihmisiä. Mä jouduin kioskille töihin ja sitten 11-vuotiaana metallitehtaaseen. Kerran mun piti tehdä siellä 3 kuukautta putkeen 10 tunnin yövuorossa raastimia, kun poliisi etsi päivisin meitä pakolaisia karkoitettavaksi takaisin Afganistaniin. Että siksi mulla on arpia käsissä. Aamuisin olin ihan poikki ja äiti itki. Olin 14, kun pikkuveli joutui töihin ompelupajaan. Äiti löysi silloin tiedon, miten hakea turvapaikkaa, ja me päästiin kiintiöpakolaisina Suomeen. Lentomatka oli kuin unta. Meitä odotti valmiiksi kalustettu asunto Nokialla, oli helmikuu. En ollut käynyt päivääkään koulua, kun aloitin seiskaluokan. Jalkapallo auttoi kaverien saannissa, pelasin Nokian palloseurassa. Lukion kolmosella tutustuin nykyiseen avopuolisooni. Ollaan oltu yhdessä siitä lähtien. Armeijan jälkeen menin hetkeksi alumiini rmaan pakkaajaksi, mutta siinä menikin yli 10 vuotta. Vuosi sitten pääsin nykyisiin töihin. Tykkään niistä, mutta haaveilen ammattitutkinnon teosta. Mun sisarukset on opiskelleet pitkälle, niin miksen minäkin! Me ostettiin puolisoni kanssa ihana asunto luhtitalosta työpaikan läheltä, on järvinäköalakin. Pelaan futsalia kolmosdivarissa, käyn salilla ja sisarukset ja vanhemmat on terveitä, vaikka me voitaisiin olla kaikki kuolleita. Kaikki on niin sattuman kauppaa. Me katsotaan usein puolisoni kanssa dokumentteja ihmisistä huonoissa olosuhteissa. Olen silloin tosi kiitollinen omasta elämästäni ja haluan auttaa. Lähetän usein rahaa mun tädille Afganistaniin, joka antaa sen sodassa leskeksi jääneelle viiden lapsen äidille. Häneltä tulee sitten takaisin WhatsAppissa ääniviestejä, joista tulee tosi hyvä olo. Uskon Jumalaan sillä tavalla, että hänen voimansa on uskonnosta riippumatta jokaisen ihmisen sisällä, jolla on sydän paikallaan. Koen sen hyvän voiman, kun autan muita. Saman tunteen soisin kaikille ihmisille, ihonväristä riippumatta. Mansoor Hashimi aloitti vuorotyöt tehtaalla 11-vuotiaana olosuhteissa, joita suomalaisen duunarin on vaikea kuvitellakaan. teKSti Ja KUVa Ilkka Palmu »Olen silloin tosi kiitollinen omasta elämästäni.» Mansoor Hashimi on tamperelainen ??-vuotias lähetysvastaava DS Smithin Lielahden aaltopahvitehtaalta. Paperi_40-41.indd 40 Paperi_40-41.indd 40 7.3.2024 11.48.24 7.3.2024 11.48.24
42?PaPeriliit to?02 / 2024 ”Koordinoitua hajauttamista” analysoi tutkija työnantajien ristiriitaiselta näyttävää toimintaa. teksti ?Mikko Nikula?kuva Veikko Somerpuro T yönantajien keskusjärjestö EK ei enää neuvottele palkoista. Silti se vahtii jäsenliittojensa tekemien työehtosopimusten palkkatasoa. Mikä on logiikka oudolta vaikuttavan toiminnan takana ja miksi työnantajat ajavat entistä enemmän tavoitteitaan politiikan kautta? – Kyllä EK:lla on pyrkimys pitää työnantajapuolen langat käsissään. Osaksi halutaan kuitenkin delegoida valtaa jäsenliitoille. Tästä linjasta on tutkimuksessa käytetty termiä koordinoitu hajauttaminen. Ei sen toteuttaminen käytännössä ihan yksinkertaista ole, arvioi tutkija Maiju Wuokko. Wuokon raportti Missä mennään, Eteläranta? Työnantajapuolen toiminta ja tavoitteet työmarkkinoiden murroksessa julkaistiin helmikuun alussa. Sen tilaajana oli Teollisuuden Palkansaajat. elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tekemisiä selittää se, että eri alojen työnantajilla on monesti erilaiset intressit, toisinaan jopa vastakkaiset. Poliittinen vaikuttaminen on noussut työnantajien edunvalvonnassa isoon rooliin. Petteri Orpon johtamalla hallituksella on läheiset suhteet yritysmaailmaan ja monet hallituksen tavoitteista ovat pitkäaikaisia EK:n vaikuttamistavoitteita. Työnantajien halu lopettaa keskitetty sopiminen ei ole uusi ilmiö. Jo 1980-luvulla työnantajapuoli halusi hajauttaa työmarkkinamallin ja viedä työehdoista sopimisen liittotasolle tai mieluiten yritystasolle. Vuonna 2008 EK ilmoitti, ettei se enää tekisi keskitettyjä ratkaisuja. Silti järjestö hyväksyi vuosina 2011 ja 2013 tupon kaltaiset raamisopimukset sekä Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ajaman kilpailukykysopimuksen eli kikyn vuonna 2016. Kiky-sopimus sai vastustusta, vaikka se merkitsi tulonsiirtoa palkansaajilta työnantajille. Esimerkiksi Metsäteollisuus ry äänesti EK:ssa sitä vastaan. Lopulta EK:n hallitus muutti sääntöjään siten, että se kielsi itseltään vastaavat sopimukset tulevaisuudessa. – 2010-luvun puolivälissä työnantajien pitkään padotut hajauttamispaineet ryöpsähtivät pintaan, eikä niitä voinut enää pidätellä. Asia alkoi jo olla heille uskottavuuskysymys, kun vuosikymmeniä oli tavoiteltu sopimisen hajautusta, mutta ei ryhdytty sanoista tekoihin, Maiju Wuokko tulkitsee. Pian kiky-sopimuksen tultua voimaan Metsäteollisuus erosi EK:sta ja ilmoitti, että sen jäsenyritykset solmisivat työehtosopimuksensa itse. Toisaalta Autoliikenteen Työnantajaliitto ALT erosi EK:sta päinvastaisin perustein. Se ei pitänyt sopimustoiminnasta vetäytynyttä keskusjärjestöä enää hyödyllisenä. – Työnantajien joukossa on paljon hajontaa siinä kysymyksessä, palveleeko yrityskohtainen vai valtakunnallinen sopiminen paremmin. Eivät kaikki koe, että nykysuunta olisi oikea. Mutta tämän ajattelun edustajat ovat nyt työnantajissa vähemmistössä, sanoo Maiju Wuokko. Hajauttamisen kannattajat kertoivat paikallisen sopimisen muuttavan työmarkkinat joustaviksi, parantavan tuottavuutta ja työllisyyttä. Yrityksistä ideologian vei pisimmälle metsäteollisuusjätti UPM. Työehtosopimukset piti tehdä liiketoimintokohtaisesti, ja vaatimuslistalla oli työehtojen isoja heikennyksiä. Sanelulinja johti pitkään työtaisteluun vuonna 2022 ja aiheutti yritykselle arviolta 200 miljoonan euron tappiot. Teknologiateollisuudessa työnantajajärjestö lopetti työehtosopimusten tekemisen, mutta yrityksille, jotka halusivat noudattaa valtakunnallista työehtosopimusta, perustettiin uusi järjestö. Poliittisen vaikuttamisen tie perinteisten työmarkkinakeinojen sijasta antoi työnantajille tuloksia, kun Orpon hallituksen ohjelmaan kirjattiin iso määrä EK:n ja Suomen Yrittäjien tavoitteita. Ohjelmassa on muun muassa paikallisen sopimisen laajentaminen, työttömyysturvan leikkaaminen, irtisanomisen helpottaminen, lakko-oikeuden rajaaminen ja verojen alentaminen. Mitä löyhempi keskusjärjestö on, sitä enemmän jäsenliittoja kiinnostaa vetää omaa linjaa. EK on vielä halunnut pysyä työnantajien yhteisenä äänenä, mutta hajauttaako EK tarkoittamattaan itsensä ajan myötä hajalle, tutkija miettii. ? Edistys-analyysi 1/24: Missä mennään, Eteläranta? Työnantajapuolen toiminta ja tavoitteet työmarkkinoiden murroksessa. Analyysin voi ladata osoitteessa tpry.fi/julkaisut. »Poliittisen vaikutta misen tie antoi työn antajille tuloksia.» 2 / T a u k o t i l a Maiju Vuokko on tutkinut työnantajapuolen toimintaa ja tavoitteita. Paperi_42-43.indd 42 Paperi_42-43.indd 42 14.3.2024 10.14.51 14.3.2024 10.14.51
PaPeriliit to?02 / 2024?43 2 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 3: Aineistopäivä 15.5. Ilm. 31.5. Nro 4: Aineistopäivä 14.8. Ilm. 30.8. Nro 5: Aineistopäivä 9.10. Ilm. 25.10. 1 v a s t a u s t a 1. Japanilaista paperintaittelua? 2. Tampereen 3. Monacon? 4. Häkää? 5. Jääkiekon? 6. Aasiaan 7. Slovakian? 8. Anssi Kelan? 9. Kari Väänänen 10.?Kertova suullinen tai kirjallinen esitys.? o s a s t o j e n k e v ä t k o k o u k s i a Länsi-Suomen piiri Kauttua osasto 7: ti 23.4. klo 16, Rantapirtti Pirkanmaan piiri Nokian osasto 2: to 18.4. klo 15.45, Nokian Kerholan sivusali Etelä-Suomen piiri Helsingin osasto 46: ti 23.4. klo 15.30, Nummelan Työväentalo, Pisteenkaari 3 Hämeenlinnan osasto 66: la 6.4. klo 14.30, Hty:n tila Keski-Suomen piiri Jyväskylän osasto 12: ti 16.4. klo 11, Palokan ABC:n kokoustila Äänekosken os.13: to 4.4. klo 17.00, kaupungintalon kahvio. Äänekosken osasto 77: ti 2.4. klo 17, Koskenhelmi Kymen piiri Summan osasto 18: ke 27.3. klo 18, Vimpasaaren Lepola, Vimpasaarentie 198. Sääntömääräisten asioiden lisäksi Lepolan myynti. Pyhtään osasto 32: la 23.03.2024 klo 10, tehtaan ruokala Heinolan osasto 81: ke 17.4. klo 16, ammattiosaston toimisto, os. Virtakatu 13 Pohjois-Karjalan piiri Kuopion osasto 55: ke 3.4. klo 17, Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2, Kuopio. Uimaharjun osasto 88: to 4.4 klo 16.30, Villakoivurannan sali Pohjois-Suomen piiri Pietarsaaren osasto 52: ke 17.4. klo. 18.00, TThalli, kahvitarjoilu Saimaan piiri Kaukopään os. 21: to 25.4. klo 16.00, osaston toimisto. o s a s t o t Tampereen osasto 4: Takon eläkeläisten kesäretkipäivä 15.5. Ilmoittautumiset ja lisätietoja Tuulikilta puh. 040 585 996. Tervetuloa! Porin osasto 10: Vietämme perinteistä eläkeläispäivää ti 28.5. Liisanpuistossa. Tapahtuma alkaa klo 12 ruokailulla. Paperityöväen Työttömyys kassan edustajiston ylimääräinen kokous KUTSU Paperityöväen Työttömyyskassan hallitus on päättänyt kutsua koolle edustajiston ylimääräisen kokouksen. Kokous pidetään 16.5.2024 kello 13.00. Kokous järjestetään etäosallistumisin. Ylimääräisessä edustajiston kokouksessa edustajina voivat olla vain työttömyyskassan vuoden 2021 varsinaiseen edustajiston kokoukseen valitut asiamiespiirien edustajat tai heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Edustajiston ylimääräisessä kokouksessa päätetään Paperityöväen Työttömyyskassan sulautumisesta Avoimeen työttömyyskassaan ja käsitellään sulautumiseen liittyvät toimenpiteet sekä muut esityslistan mukaiset asiat. Asiamiespiireille lähetetään kokouksen esityslista, tiedote maksettavista korvauksista sekä tarkemmat ohjeet etäosallistumisesta myöhemmin. Paperityöväen Työttömyyskassa Sami Laakso Päivi Äijälä hallituksen puheenjohtaja kassanjohtaja Haluatko tavoittaa osastosi jäsenet painetun lehden lisäksi myös liiton nettisivuilla? Julkaisemme osastonilmoituksia lehden lisäksi myös nettisivuilla osoitteessa paperiliitto.fi. Kerro järjestävän ammattiosaston numero, tapahtuman nimi, aika ja paikka sekä mahdolliset yhteystiedot. Lähetä teksti osoitteella tiedotus@paperiliitto.fi. Ilmoitustekstit julkaistaan saapumisjärjestyksessä. Paperi_42-43.indd 43 Paperi_42-43.indd 43 12.3.2024 19:58:48 12.3.2024 19:58:48
Paperiliiton perhetapahtuma tulee taas 8.6.2024! Lue tarkemmin sivuilta 30–31. VAUHDIKAS VAUHDIKAS KESÄPÄIVÄ KESÄPÄIVÄ POWERPARKIS A! POWERPARKIS A! Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 8.3.2024 10.36.06 8.3.2024 10.36.06