02/25 P a p e r i l i i t t o Mistä löytyy surpervoima surpervoima Paperiliittolaisilla on monenlaisia supervoimia. Jani Yletyinen koettaa hyväksyä olosuhteet ja sopeutua elämän rytmiin. Siihen hän saa voimaa uskostaan. Tako Tuotanto päättyy kesäkuussa. Jäsenkysely Työttömyysturva ja tes tärkeimmät jäsenedut. Johtaminen Kiire vähentää tuottavuutta. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 2.4.2025 12.01.19 2.4.2025 12.01.19
Heinäkuinen musiikkikattaus jälleen etuhintaan! Koe Työväen Musiikkitapahtuma .– . .Valkeakoskella. Paperiliiton jäsenenä saat euroa alennusta lipun hinnasta. Osa ammattiosastoista tarjoaa hinnasta lisäalennuksia. Lavoille kanavanrannan tehdasmiljöössä nousevat muun muassa Ismo Alanko, Olavi Uusivirta, punkrockyhtye Aino & Hajonneet. Festivaalin Salakapakassa esiintyy lauantaina -vuotias Dallapé-orkesteri solisteinaan Juha Hostikka ja Maria Lund. Esiintyjälista päivittyy kevään mittaan. Katso lisää esiintyjiä: www.musarit.? / Liput ovat myynnissä Tiketissä. Kuva: Teemu Syrjänen Paperi_02-3_sisis.indd 2 Paperi_02-3_sisis.indd 2 3.4.2025 8.43.10 3.4.2025 8.43.10
P a p e r i l i i t t o 2 / 2 2 5 1 1 . 4 . 2 2 5 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a PaPeriliitto kysyi, 1493 jäsentä vastasi. Jäsentutkimus antoi varsin kattavasti kuvaa siitä, miten liitto onnistuu täyttämään sekä jäsenten odotuksia että tehtäväänsä edunvalvojana. Vastaamalla jäsenet antoivat arvokasta näkemystä siitä, mikä tässä ajassa on liitolle, siis jäsenille, työelämässä tärkeää ja keskeistä. Järjestölle on iso hyöty siitä, että jäsenet esittävät toiveensa ja ajatuksensa matalalla kynnyksellä. Järjestötoiminnan rattaissa ne eivät suinkaan katoa, vaan jalostuvat, tulevat perustelluiksi ja hioutuvat niin, että monista äänistä syntyy yhteinen näkemys ja tavoite. Astu taas kynnyksen yli ja käy antamassa äänesi kuntaja aluevaaleissa sunnuntaina 13.4. Ehdokkaasi toivoo, että näkisit äänestäessäsi juuri hänet. Sen jälkeen on ehdokkaan tehtävä nähdä sinut, odotuksesi ja tarpeesi. Etenkin, jos hän tulee valituksi. • Me näemme sinut 67. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Tampereen Takon tuotanto loppuu kesäkuussa 06 Bakteerit aiheuttivat Kuopion Mondin räjähdyksen. 08 Stora Enso tarjoaa infarktin kokeneille lääkärin seurantaa. 09 Varakkain kymmenesosa omistaa jo yli puolet nettovarallisuudesta. 20 Takon kiekkoilijat hilpeilevät Hakametsässä. 22 Ujosta tytöstä tuli esiintyjä. 24 Uudet luottamushenkilöt kokoontuivat liiton toimistolla 25 Jäsenrekisteri tiedottaa. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Samu Virtamo pääsi hyvään porukkaan. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Mika Hakasen mieli lepää omalla maalla. 30 Massamies rupesi opettelemaan kartongin tekoa. 31 Kolumni. Saksa alkaa taas rakentaa armeijaa. 34 Tutustu jäsenetuihisi. 16? Jäsentutkimuksen mukaan paperiliittolaiset pitävät työttömyysturvaa ja työehtosopimusta tärkeimpinä jäsenetuina. Heille on tärkeää, että liitto sopii tessit. 18 Pasi Kovasen työpaikalla on huomattu, että kiire ei lisää tuottavuutta, vaan heikentää sitä. Monessa tehtaassa painetaan kuitenkin niska limassa. 32 Pasi Nuolimo nauttii pienistä asioista, kuten oman maan perunoista. Lauan taiaamuna halkometsä kutsuu heti kuuden jälkeen. Siellä mieli lepää. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Mikko Vähäniitty ilkka PalMu Paperi_02-3_sisis.indd 3 Paperi_02-3_sisis.indd 3 3.4.2025 11.21.36 3.4.2025 11.21.36
2 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?02 / 2025 METSÄ Board ilmoitti 10. maaliskuuta muutosneuvotteluiden päätyttyä, että se sulkee Takon kartonkitehtaan pysyvästi ja tehostaa Kyron kartonkitehtaan toimintaa. Toimenpiteet johtavat yhteensä 208 työtehtävän vähentämiseen. Kyrön osuus vähennyksestä on 14 tehtävää. Molempia tehtaita koskeneet muutosneuvottelut käytiin yhtiön kannatta vuu den ja kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Poikkeuksellista oli, että neuvottelut käytiin yhdessä pöydässä samanaikaisesti. Takon kartonkikone 3:n viimeinen rulla kuitattiin tekijöidensä nimillä 20. maaliskuuta. Tuotanto loppuu kaikkineen kesäkuun loppuun mennessä. Osalla työt jatkuvat myös sen jälkeen, sillä ensi vuoden puolelle jatkuvaan purkuprojektiin jää vielä joitakin henkilöitä. Henkilökohtaiset haastattelut Takon kaikki työntekijät haastateltiin henkilökohtaisesti maaliskuun aikana. Osa siirtyy suoraan töihin Kyrolle ja lisäksi noin 30 henkeä aloittaa Kyrolla kesälomittajina. Lomitus antaa lisää miettimisaikaa tai ehkä myös mahdollisuuden jatkaa töitä Hämeenkyrössä, 40 kilometrin päässä Tampereen Takolta. – Mielialat ovat aika alhaalla, koska hyvä porukka hajoaa. Moni on tehnyt töitä yhdessä 30–40 vuotta. Osa jäänee Metsän sisälle, osa siirtyy muihin yrityksiin, arvelee Takon työntekijöitä edustava pääluottamushenkilö Juha Ruoranen. Tammikuussa sulkemisuhan julkistuksen yhteydessä koko Metsä Boardissa Takosta eteenpäin Takon kartonkitehtaan tuotanto päättyy kesäkuun loppuun mennessä. Kyron pääluottamushenkilön Jussi Joensivun mielestä muutosturvaa pitäisi parantaa lakiteitse. kerrottiin olevan auki noin 50 tehtävää. Takolaisten rekrytointi alkoi Boardista, mutta sitä laajennettiin huhtikuun alussa Metsä Groupin muiden tehtaiden avoimiin paikkoihin. Työyhteisön mukana häviää jotain ainutlaatuista, ei vähiten 160 vuotta tehdashistoriaa Tammerkosken rannalta. – Moni on kommentoinut, ettei toista vastaavaa työpaikkaa ole. Takon arvostuksesta ja vetovoimasta kertonee se, meille on kesäisin hakenut tuhat ihmistä, kun muille tehtaille hakijat lasketaan muutamassa sadassa. Ruoranen toivoo, ettei työntekijöiden kunnioitus lopu liiketoiminnan päättymiseen ja ”maailman parhaan työpaikan” sulkemiseen. Sopeutumista uuteen – Tämä on ollut hyvä työyhteisö ja moni tapaa työkavereita myös vapaa-ajalla. Ydinporukka pitää yhteyttä tulevaisuudessakin, uskoo Antti Paturi. Viimeistelyssä ja pituusleikkurilla samassa vuorossa työskentelevä puoliso Emilia Astikainen näkee, että päätös Takon sulkemisesta on ollut ajan kysymys. – Tilanteelle ei voi mitään, eikä päätös ole ollut helppo varmaan millään tasolla kenellekään. Meille tämä on tietysti iso osuma, koska työt täällä loppuvat molemmilta, Astikainen toteaa. He suhtautuvat positiivisesti siihen, että Pirkanmaalta töitä löytyy, vaikka työttömyys on korkealla. Muutto muualle »Mielialat ovat aika alhaalla, koska hyvä porukka hajoaa.» teKSti Eeva Eloranta-Jokela?KUVa Museokeskus Vapriikin arkisto / Marika Tamminen Työväenmuseo Werstas dokumentoi Takon tehtaan toimintaa vuonna 2014. Kuvateksti kertoo: ”Takon kartonkitehdas , kartonkikone III:n kuivan pään pope-rullain, valmiin konerullan poisnosto ja mallien otto.” Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 2.4.2025 16.30.57 2.4.2025 16.30.57
PaPeriliit to?02 / 2025?5 ei kahden yläaste-ikäisen lapsen takia ole mielessä. Seuraavassa työpaikassa ansiot eivät todennäköisesti yllä nykytasolle. – Metsä on ollut hyvä työnantaja ja palkalla on maksettu pitkä pätkä asuntolainaa. Töihin on ollut aina helppo lähteä. Nyt on kovat odotukset myös sen suhteen, että hyvä jatkuu loppuun saakka ja irtisanomiset hoidetaan fiksusti, Paturi toivoo. Molempien ura Takolla on kestänyt lähes 12 vuotta. Haastattelua tehdessä on vielä auki, ehtivätkö puuttuvat viikot täyttyä ja irtisanomisaika pidentyä neljästä kuuteen kuukauteen. Toistaiseksi irtisanomisaika on auki. Kohtuuden rajoissa Metsä Board Kyrolla kaikkia 14 työtehtävää koskevat irtisanomiset on tehty. Pääluottamushenkilö Jussi Joensivun pelkäsi pahinta, mutta neuvotteluvaraa oli ”aavistuksen verran”. Niin sanotusta työttömyysputkesta on maan hallituksen päätöksillä jätetty jäljellä vain rippeet, mutta niillekin tuli käyttöä. – Nostan hattua kaikille meidän ”vapaaehtoisille”. Lähes kaikki, joiden työuraa on vähän jäljellä ja joilla mahdollisuus on, jäivät pois. Muutama siirtyi muualle töihin. Niin sanottuja kovia irtisanomisia tuli siitä huolimatta, mikä harmittaa kovasti. Mutta ratkaisu kokonaisuudessaan oli muuten kohtuullinen. Kahden tehtaan muutosneuvottelut olivat Joensivun mielestä asialliset mutta prosessina raskaat: – Muutosturvaan pitäisi satsata lakiteitse, sillä sulkeminen on Suomessa liian helppoa eikä työnantajilta näytä tulevan nykyisen minimin ylittävää vastaantuloa.?• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 2.4.2025 16.30.57 2.4.2025 16.30.57
6 / 2 / k u o r i m o Mondi Power? uten Kartonkitehtaalla viime marraskuussa tapahtuneen onnettomuuden välittömäksi syyksi todettiin massasäiliöön kertyneen vety– ammoniakki-kaasuseoksen räjähdys. Se aiheutti massasäiliön katon irtoamisen. Onnettomuus ei aiheuttanut henkilövahinkoja. Materiaalivahinkoja syntyi ja kartonkituotantoon tuli usean viikon katkos. Kaasuseosta säiliön ilmatilaan Tehtaalla valmistetaan puolikemiallista aallotuskartonkia, ja tuotantoprosessi on ammoniakkipohjainen. Vastaavaa tuotantoprosessia ei Tukesin mukaan ole tiettävästi käytössä muualla Suomessa. – Ennen onnettomuutta tehtaan kiertovesija massasäiliöihin oli päässyt muodostumaan vetyä tuottavia bakteerikantoja. Massasäiliössä oli niille suotuisat olosuhteet, jolloin vetyä vapautui massasäiliön ilmatilaan, todetaan Tukesin raportissa. Tämän jälkeen prosessissa esiintynyt jäännösammoniakki kaasuuntui massasäiliössä, jolloin vety ja ammoniakkikaasu muodostivat herkästi syttyvän kaasuseoksen. Staattisesta sähköstä kipinä Kaasuseoksen syttymisen aiheutti todennäköisimmin staattisen sähkön aiheuttama kipinä, koska muita syttymislähteitä ei massasäiliössä tunnistettu. Räjähdyspaine irrotti massasäiliön katon ja se lensi viereisen tehdasrakennuksen katolle, joka osittain sortui. Tutkinnan perusteella tutkintaryhmä esitti useita prosessiturvallisuuteen ja räjähdysvaaran hallintaan liittyviä suosituksia sekä turvallisuutta parantavia toimia. Vastaavia onnettomuuksia on aiemmin sattunut muun muassa Ranskassa ja Yhdysvalloissa. – Vedyntuottajabakteerien esiintyminen on mahdollista myös muissa massanja vedenkäsittelyprosesseissa kuin tässä tapauksessa. Myös räjähdysvaaran hallintaan on kiinnitettävä riittävästi huomiota, Tukes muistuttaa. Tutkintaryhmä esittää raportissaan laajasti eri teollisuuden aloja koskevia suosituksia vastaavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja turvallisuuden parantamiseksi. Suosituksia sisältävä raportti on luettavissa osoitteessa tukes.? . • Tukesin tutkintaryhmä esittää useita toimia turvallisuuden parantamiseksi. Bakteerit syynä Mondin räjähdykseen Mondi Power? uten massatornin katto lensi räjähdyksen voimasta viereisen tehdasrakennuksen katolle viime marraskuun ?. päivänä. Tehdasrakennuksen katto sortui osittain. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 3.4.2025 7.26.17 3.4.2025 7.26.17
Neljälle UPM:n tehtaalle vähennysuhka Painopaperituottaja UPM Communication Papers suunnittelee vähentävänsä Suomesta yhteensä 107 työtehtävää. / 7 2 / k u o r i m o Metsä Tissue sulkemassa pehmopaperikoneen Tissue käy muutosneuvotteluja enintään ?? työtehtävän päättymisestä ja työtehtävämuutoksista Mäntässä. Samanaikaisesti tehtaalle aiotaan avata ? uutta tehtävää. Suunnitelma liittyy Metsä Groupin tavoitteeseen vahvistaa pehmopapereissa ensikuitustrategiaa ja jatkaa investointeja Mäntän tehtaaseen. Tuotanto kapasiteetin sopeuttamiseksi yhtiö aikoo sulkea elinkaarensa lopussa oleva pehmopaperikoneen. Neuvottelujen piirissä on yhteensä ??? henkilöä. Neuvottelut eivät koske tiivispaperiliiketoiminnan työntekijöitä. Tehtaalla on tällä hetkellä kolme pehmopaperikonetta, yksi tiivispaperikone ja ?? pehmopaperin jalostuslinjaa. Ensikuidun käsittelyn lisäksi yhtiö nykyaikaistaa kahden pehmopaperikoneen vesikiertojärjestelmiä. ??? miljoonan euron investointiohjelmassa on jo tulossa uusi käsipyyhelinja, jonka on tarkoitus olla toiminnassa vuonna ????. • Uusi tes pahvinja paperinjalostukseen sekä Pahvinja paperinjalostajat Jalon välille saatiin perjantaina ??.?. neuvottelutulos. Paperiliiton hallitus on hyväksynyt sen uudeksi työehtosopimukseksi. Sopimus on kolmivuotinen ja se on voimassa ??.?.???? saakka. Sopimus ei sisällä tekstiheikennyksiä. Palkkoja korotetaan sopimuskauden aikana yhteensä ?,? prosenttia. Korotukset koskevat myös työehtosopimuksen vuoroja muita lisiä. Sopimuksen osana uudistettiin vuosille ???????? Tutustu työelämään ja tienaa -kesätyöharjoitteluun liittyvä kertakaikkinen palkka, joka on ??? euroa. Aiempi korvaus oli ??? euroa. • Ehdokkaille vaalitukea liitolta tukee ehdokkaina olevia jäseniään kuntaja aluevaaleissa. Samanaikaisten vaalien varsinainen äänestyspäivä on sunnuntai ??.?.????. Paperiliitolta haettava vaalituki on ??? eurolla per ehdokas. Vaalituki on haettava ??.?.???? mennessä. Äänestyspäätöksessä voi auttaa myös SAK:n vaaligalleria: www.vaaligalleria.? . • Kaukaan, Kymin, Rauman ja Jämsänkosken tehtailla alkoivat muutosneuvottelut maaliskuussa ja ne kestävät huhtikuun lopulle saakka. Vähennykset liittyvät yhtiön tehostamis-, sisäisen joustavuuden ja organisaatiorakenteiden muutoksiin. Suomessa toimet kohdistuvat neljälle paperitehtaalle. Suurin vähennysuhka on Kuusankoskella Kouvolassa sijaitsevalla Kymin paperitehtaalla, josta UPM suunnittelee lopettavansa ?? työtehtävää. Työt voivat loppua enimmillään ??:ltä. muutosneuvottelut koskevat UPM Kymin paperitehtaan koko henkilöstöä eli ??? ihmistä. Lappeenrannassa UPM Kaukaalla muutosneuvottelut koskevat niin ikään paperitehtaan koko henkilöstöä eli noin ??? ihmistä. Neuvottelut voivat siellä johtaa enintään ?? henkilön irtisanomiseen. Sellutehtaan puolella on alkukesästä päättymässä työt ?? henkilöltä, jotka irtisanottiin viime syksyn muutosneuvottelujen jälkeen. Vähennysten lisäksi Kymillä ja Kaukaalla suunnitellaan ajanjaksolle syksystä maaliskuun ???? loppuun mahdollisia lomautuksia, jotka voivat jatkua korkeintaan ?? päivän ajan. Rauman ja Jämsänkosken paperitehtailta suunnitellaan vähennettäväksi yhteensä kaksitoista tehtävää. UPM suunnittelee myös paperikapasiteetin vähentämistä ja Saksassa sijaitsevan Ettringenin paperitehtaan sulkemista pysyvästi. Jos suunnitelma toteutuu, se vaikuttaisi arviolta ??? työtehtävään Ettringenissä. UPM:n maaliskuussa ilmoitetut muutokset vaikuttaisivat kaikkiaan yhteensä ??? työtehtävään. Näistä ??? kohdistuu Saksaan, ?? Iso-Britanniaan ja ? Yhdysvaltoihin. Muutoksilla on vaikutusta myös UPM:n logistiikkaja hankintatoimintoihin sekä organisaatiorakenteen yksinkertaistamiseen .• »investointiohjelmassa on jo tulossa uusi käsipyyhelinja.» Muutosneuvottelut kestävät huhtikuun lopulle. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 3.4.2025 7.26.17 3.4.2025 7.26.17
8 / huhkiminen sai huhtikuussa ???? vakavan käänteen, kun Pentti Suniin iski sydänkohtaus. Hänelle tehtiin pallolaajennus, mutta seuranta ei ollut kummoista, vaikka lääkkeitäkin määrättiin niin paljon, että Sunin piti hankkia dosetti. Tilanne muuttui viime kesänä, kun Sunia pyydettiin mukaan työterveyshuollon Sydänkaista-etähoitopolkuun. Kyseessä on Pihlajalinnan kehittämä hoitopolku, jonka tavoitteena on tiiviillä seurannalla ennaltaehkäistä sydänja aivoinfarktien uusiutumista. – Nyt käyn säännöllisesti laboratoriokokeissa, ja lääkäri on säätänyt lääkitystä alaspäin. Hoitajaa tapaan etävastaanotoilla ja keskustelemme muun muassa voinnistani ja elämäntavoista, ??-vuotias Suni kertoo. Jopa ?? prosenttia sydänja aivoinfarktin sairastaneista saa uuden infarktin tai menehtyy viiden vuoden kuluessa ensimmäisestä kohtauksesta. Seuranta olisi kaiken a ja o, mutta sitä ei ole riittävästi tarjolla. Stora Enso otti Pihlajalinnan Sydänkaista-etähoitopolun käyttöön, koska haluaa pitää huolta työntekijöiden tervey destä ja työkyvystä. Ennenaikaisen eläköitymisen kustannukset ovat moninkertaiset hoidon kustannuksiin nähden. – Vakavan sairauden ennaltaehkäisystä hyötyvät kaikki: potilas eli työntekijä, työnantaja ja yhteiskunta, summaa Pihlajalinnan Sydänkaistan vastaava lääkäri Robert Bergholm. Pihlajalinna tunnistaa datan pohjalta uusintainfarktin riskissä olevat henkilöt. Stora Enson Siistit suonet -ohjelmaan lähtivät kaikki, joilta kysyttiin halukkuutta. Aluksi sydänhoitaja tekee kartoituksen ja lääkäri yksilöllisen hoitosuunnitelman, johon sisältyy säännöllisiä laboratoriotutkimuksia, kotimittauksia ja etävastaanottoja. Lääkitystä, kuten verenpaineja kolesterolilääkkeitä, muokataan hoitotavoitteiden saavuttamiseksi. Etähoitopolulla potilaat eivät jää yksin vaikean sairauden kanssa, vaan heitä tuetaan sitoutumisessa omahoitoon. Sunin arvot olivat viimeisimmässä kontrollissa kunnossa, ja mies voi muutenkin hyvin. Hiihtäminen ja pyöräileminen maistuvat taas. – Olen todella tyytyväinen siihen, että työnantaja heräsi ennaltaehkäisyyn. Tiivis seuranta motivoi itseäkin. Tulee katsottua tarkemmin, mitä laittaa suuhun ja miten liikkuu. Sohvan pohjalla ei työura pitene. • »Tiivis seuranta motivoi itseäkin.» Stora Enson Enocellin pääluottamushenkilönä työskentelevä Pentti Suni on iloinen siitä, että työnantaja laittaa rahaa sairauksien ennaltaehkäisyyn. 2 / k u o r i m o Stora Enso tarjoaa sydänja aivoinfarktin saaneille tiivistä lääkärin ja hoitajan seurantaa. Tarkassa syynissä Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 3.4.2025 7.25.35 3.4.2025 7.25.35
/ 9 2 / k u o r i m o S osui eräänä päivänä Tilastokeskuksen selvitys suomalaisten nettovarallisuudesta ja varallisuuserojen kasvusta. Selvityksen mukaan varakkain kymmenesosa omistaa jo yli puolet (52 prosenttia) kaikesta nettovarallisuudesta. Toisaalta vähävaraisin puolikas kotitalouksista omistaa vain 4 prosenttia potista. Ruokapöydässä pohdin, että onkohan tuo hyvä vai huono asia. Kun en oikein osannut päättää, aloin etsimään näkemyksiä aiheesta. Pian huomasinkin ETLA:n Aki Kangasharjun toteavan kolumnissaan, että mitään hätää ei ole, sillä varallisuuserojen kasvu johtuu ainoastaan köyhien velkaantumisesta ja keskiluokan asuntojen hintojen laskusta. Olen aina pitänyt optimisesta suhtautumisesta asioihin. Ruokajonoissa voitaisiin hyvin ruuan lisäksi antaa lohdun sanoja velkaantuneille. Kuvailla heille, miten helppoa elämä on, kun ei tarvitse miettiä perintöveroja, eikä itse asiassa edes perimistä, kun viidesosa kotitalouksista omistaa vain velkaa. Eiväthän taivaan linnutkaan kylvä, eivätkä leikkaa eivätkä kokoa varastoon. Tämän taivaallisen totuuden kuuleminen voisi saada hymynkareen köyhän leskiäidin huulille, tuumiskelin. Ajattelun aloitettuani jatkoin pohtimista. Olisiko hallituksen herättelemässä perintöveron poistossa sittenkin jotakin järkeä. Ja jos olisi, niin kenelle. Tilastokeskuksen mukaan noin 60 prosenttia perinnönsaajista ei maksanut euron lanttia perintöveroa vuonna 2020. Ei euron lanttia. Tämä ei tietenkään lohduta sitä vähemmistöä, joka joutui perintöveroa suorittamaan. Mietin, miten heitä voisi lohduttaa verottajan köyhdyttävän käden edessä. Auttaisivatko edes Matteuksen sanat kumaraan painuvaa kulkijaa ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat.” Mene ja tiedä. loppupuolella pohdin UPM:ää ja jostain syystä mieleeni tuli 1970-luvun lopun välituntipiha ja luokkatoverini Harri. Harrilla oli vitivalkoinen olkapäille ulottuva kihara tukka ja enkelin kasvot. Harri oli kiltti, mutta täydellisen epärehellinen. Välituntipeleissä Harrin joukkue saattoi olla häviöllä seitsemällä maalilla, mutta Harri saattoi hyvin huutaa, että tehdään vielä yksi maali ja peli olisi tasan. Pinaattilettuja jaettaessa Harrin lautaselle osui aina suurin pino syötävää, vaikka koko pöytä laski ääneen jaettavia lettuja. Kun Harrille tästä valitimme, totesi Harri hymyillen, että kaikki ovat saaneet osansa mukaan, ja ettei tiikeri raidoilleen mitään voi. Ei voi, totesimme pöydässä, sillä Harri oli, kuten jo kerroin, tavattoman kiltti ja ihana poika. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Työkaveri kysyi, mitä mahdoin tehdä isävainaani perinnölle. Kerroin, että annoin kaiken pois. Naapurille seitsemän rullaa vessapaperia ja kuusi toppaa norttia lähipubin ruusuille. Tuli lyhyen sorttinen perukirja, totesi työkaveri. »Toisaalta vähävaraisin puolikas kotitalouksista omistaa vain 4 prosenttia potista.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Stora Enso tarjoaa sydänja aivoinfarktin saaneille tiivistä lääkärin ja hoitajan seurantaa. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 3.4.2025 7.25.35 3.4.2025 7.25.35
10?PaPeriliit to?02 / 2025 teKSti Mari Schildt KUVat Samuli Ikäheimo, Mirjami Liimatainen, Nina Susi Mikä auttaa selviämään arjen haasteista? Mistä ammennat voimia, kun niitä tarvitaan? Paperiliittolaiset kertovat, mikä on heidän oma supervoimansa, jolla mennään läpi vaikka harmaan kiven. supervoimat käyttöön Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 3.4.2025 10.54.42 3.4.2025 10.54.42
PaPeriliit to?02 / 2025?11 Jani Yletyisen mielestä kannattaa hyväksyä ruuhkavuosien kiireet ja sopeutua elämän rytmiin sen sijaan, että kamppailee niitä vastaaan. – Nyt eletään näin, hän toteaa. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 3.4.2025 10.54.45 3.4.2025 10.54.45
12?PaPeriliit to?02 / 2025 J o kaukaa kuuluva heleä nauru on se, josta Metsä Board Kyrolla työskentelevä prosessinhoitaja Kaisa Luoma tunnetaan. – Vanhempani ovat aina olleet tosi huumorintajuisia, eivätkä ota itseään niin vakavasti. Taito nauraa itselle on periytynyt minullekin. Se on aina kannatellut, hän kertoo. Vaikka Luoma tunnetaan iloisuudestaan ja sosiaalisuudestaan, hän sanoo olevansa lähinnä introvertti ja tarvitsevansa omaa aikaa. – Ennen ajattelin, että minun pitää olla menossa kaikkialla ja tekemässä kaikkea. Nykyisin osaan antaa itselleni luvan, että saan olla yksin kotona ja näperrellä itsekseni, koska se on se juttu, josta saan voimaa. Sitten jaksan olla muillekin mukavampi, hän miettii. Käsityöt ja maalaaminen ovat asioita, joiden parissa Luoma unohtaa kaiken muun. Ajatuskin mieluisan käsityön jatkamisesta on hänelle innostava. Parhaillaan hän valmistaa nukkea, jonka tulevaa omistajaa hän ei vielä tiedä. Hän tykkää myös ommella vaatteita itselleen ja muille. – Olen työkavereillekin korjannut joitain vaatteita, ommellut vetoketjuja takkeihin. Äidille ompelin mekon. Jos kirpparilta löytyy joku kiva vaate, joka ei ole ihan sopiva, niin olen itse korjannut, lyhentänyt ja muokannut sitä. Ompelemalla voi myös säästää rahaa, hän juttelee. Kun Luoma uppoutuu ompelemiseen tai muuhun käsillä tekemiseen, hän kuvailee, että maailma ikään kuin sulkeutuu: Siinä tilassa ei tarvitse ajatella mitään muuta. Ainut, joka Luomalla on silloin seuranaan, on Mei-kissa. Mei on muuttanut hänen luokseen Kyröskosken löytöeläinyhdistykseltä Kissankulmasta, ja huolehtii nyt Luoman käsityöprojekteista työnjohtajana. – Rakensin parvekkeelle verkotetun kissatarhan. Sanoin iskälle, että nyt haetaan kaupasta rimoja, ja iskä lainasi työkalut, mutta itse rakensin. Kaveri joskus sanoi, että se on ihan sama, mitä sinä aloitat, niin olet hyvä siinä, Luoma hymyilee. AloittAminen ei kuitenkaan ole se juttu, vaan lopettaminen. Luomalla on taito viedä projektinsa myös päätökseen. – Olen aina ollut semmoinen, että kun saan jonkun jutun päähäni, niin sitten teen sitä niin kauan, että se tulee valmiiksi. Olen sillä lailla aika jääräpää, hän sanoo. Sitä ominaisuutta tarvittiin esimerkiksi opintoihin, sillä Luoma on valmistunut insinööriksi. – Halusin itsellenikin osoittaa, että pystyn sen koulun käymään, hän sanoo. Parhaillaan hän on loppusuoralla prosessinhoitajan oppisopimuskoulutuksessa. Työsopimusta jatkuu vielä syksyyn, ja siihen mennessä Luoma tekee näyttönsä. Sen jälkeen tilanne on auki. Kyrolla on parhaillaan irtisanomisia. – Insinöörin työ on usein koneella istumista ja toimistotyötä. Tykkään kyllä enemmän käsillä tekemisestä ja siitä, että työ on käytännönläheistä. Siksi olen tänne jäänytkin, hän kertoo. Lukiossa kuvaamataidon opettaja suositteli Luomalle graafisen suunnittelijan opintoja. Itse hän ajattelee, että taiteellisuus on asia, jonka hän haluaa säilyttää omassa päätäntävallassaan, omana voimanlähteenään. – Siten, että se on vain itseä varten, hän sanoo. »Kun saan jonkun jutun päähäni, niin teen sitä niin kauan, että se tulee valmiiksi.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 3.4.2025 10.54.45 3.4.2025 10.54.45
PaPeriliit to?02 / 2025?13 HeinolAn Stora Ensolla voimalaitosoperaattorina työskentelevä Jani Yletyinen on hetken hiljaa, kun häneltä kysytään, millä supervoimalla hän pyörittää arkeaan ja huolehtii nelilapsisesta perheestään. – Jollain tavalla se työpaikalla ehkä tiedetäänkin, hän miettii. Ehkä se on käynyt ilmi siitä, että hän ei käytä alkoholia. Ehkä jostain muusta. Yletyinen sanoo, ettei ole halunnut varta vasten tuoda asiaa esille. Hän tuli uskoon 11-vuotiaana, ja on Helluntaiseurakunnan jäsen. – Toivoisin, että kristinusko ei olisi sellainen mörkö. Näen, että media maalaa siitä niin yksipuolista kuvaa, että se voi värittää ihmisille ennakko-oletuksia. Toivottavasti olen omalla käytökselläni esimerkkinä, ja että pystyisin vähän edes väljentämään mielikuvia. Olen itse kuitenkin tunnollinen ja sitoutunut perheeseeni. Töissäkään ei luistella, hän sanoo. Kun supervoima kumpuaa uskonnosta, Yletyinen huomaa, ettei sitä olekaan aivan helppo kuvailla. – Se on semmoinen luja luottamus, sanoin kuvaamattoman luja luottamus, joka tuo niin suuren rauhan, että sitä en oikein osaa selittää. Se on syvemmän tason rauhaa, hän kuvailee. Kun räntää sataa vaakasuoraan ja auto hajoaa tienposkeen, Yletyinenkin kyllä hermostuu, mutta hän sanoo, että hetken päästä hän löytää tasapainon jälleen uskostaan. – Ei siinä ole muuta vaihtoehtoa, kuin pistää kättä ristiin ja keskustella tuonne yläkertaan, että mikäköhän tämän homman tarkoitus on? Miksi on vaikeaa, ja miten tästä päästään eteenpäin? Ei sitä pidä päreitään polttaa, tai mennä toimintakyvyttömäksi. Uskon, että asiat pikkuhiljaa lutviutuvat, hän sanoo. Tai jos kävisi niin, että hän perheensä ainoana elättäjänä menettäisi työpaikkansa, se olisi todella kova paikka. Kaisa Luoma uppoutuu ompele miseen tai vaikka rakentamiseen niin, että muu maailma unohtuu. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 3.4.2025 10.54.47 3.4.2025 10.54.47
14?PaPeriliit to?02 / 2025 – Stressaisin luonnollisesti siitä, miten tulemme toimeen. Samaan aikaan ajattelisin, että tällä täytyy olla tarkoituksensa. Kun yksi ovi sulkeutuu, toinen avautuu. Uskon, että minulle olisi jotain muuta varattuna. Jollain tavalla elämä aina järjestyy, Yletyinen sanoo. Kotona hänellä vipeltää kaksi tyttöä ja kaksi poikaa iältään 3–11 vuotta. – On niitä hauskoja juttuja ja kommelluksia! Aika vauhtia varsinkin nuo pojat saavat pidettyä. Lapset ovat lahja ja tuovat paljon iloa. On kiva isänpäivänä herätä, kun lapset tuovat kortit ja juttunsa, joita ovat tehneet. Kyllä siinä hyvä mieli tulee. Yletyinen kertoo, että heillä eletään niin ruuhkavuosia kuin olla ja voi. – Joku erikoisjoukkojen sotilas sanoi, että jos viidakkoon joutuu ja sitä vastaan taistelee, niin siellä ei selviä. Viidakkoon täytyy sopeutua ja hyväksyä sen olosuhteet. Siten siellä pärjätään. Se on ruuhkavuosissa sama asia: Kannattaa hyväksyä ja sopeutua elämän rytmiin. Nyt eletään näin, hän sanoo. Koska Yletyisellä lapset käyvät kotikoulua, perhe voi ottaa ja lähteä vaikka mummolaan, kun isän työvuorot antavat myöten. Yletyisen isä on myös töissä metsäteollisuudessa Kotkamillsillä. – Muistan, kun lapsena avoimien ovien päivänä sai kävellä tehtaalla. Kaikki ne koneet ja tuoksut siellä! Jostain syystä sydän jäi alalle, hän hymyilee. 35-vuotiaaksi hän on ehtinyt työskennellä useammassakin tehtaassa, pisimpään Kauttualla ja Heinolassa. – Kun kolmas lapsi ilmoitti tulostaan, muutimme Satakunnasta tänne Päijät-Hämeeseen lähemmäs sukulaisia. Onneksi sain töitä Heinolasta. Se on ollut kyllä hieno juttu, ja olen tykännyt kovasti, hän sanoo. Kahdeksanvuotias suomenlapinkoira Holla on Marjo Haapaniemen takuuvarma reissu kaveri. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 3.4.2025 10.54.48 3.4.2025 10.54.48
PaPeriliit to?02 / 2025?15 Vielä viimeinen silaus ja valmista on. Kemissä asuvalle Marjo Haapaniemelle kesästä on tulossa ikimuistoinen. – Ostaa päräytin asuntoauton. Sitä olen tuossa viime kesän tuunaillut, ja nyt se alkaa olla sillä mallilla, että voidaan lähteä reissuun ihan tosissaan, hän hymyilee. Kaikki asuntoauton pinnat on käyty läpi. Istuintyynyissä on uusi tummanharmaan sävy, ja ikkunoissa on sinivalkoiset Marimekko-kuosit. Keittiön puoleisessa päädyssä on iloiset lehmäverhot. – Tyynyjä on paljon, koska pitää olla kodikasta, Haapaniemi kertoo. Kemistä käsin voi helposti lähteä moneen suuntaan, niin itään kuin länteen, mutta Haapaniemelle on selvä juttu, että nokka suunnataan kohti pohjoista. – Minä olen sellainen Lappi-ihminen, hän kertoo. Sen tarkempia matkasuunnitelmia ei olekaan. Siellä on tarkoitus yöpyä, missä väsyttää. Mukaan hän ottaa ainakin suomenlapinkoira Hollan ja lapset, jos mukaan suostuvat. Poika on juuri päättelemässä armeijaa, ja tytär on alakoulussa. Haapaniemelle on ollut aina selvää, että periksi ei saa antaa. Niin hänen mummonsa sanoi, kun hän 15-vuotiaana sairastui aivokasvaimeen. Aamulla hän kävi sädehoidossa Oulussa ja kiiruhti kouluun. Periksi ei saanut antaa – eikä hän ole antanut. Haapaniemi miettii, että lopulta sairaus on tehnyt hänestä vahvan. – Se on tehnyt minusta tämmöisen ihmisen, kuin olen. Ennen kaikkea se tarkoittaa sitä, että hän ei ole pelännyt kantaa vastuuta. Haapaniemi on elättänyt itsensä työllä koko aikuisikänsä, ja pyörittää yksin perheensä arkea. – Kun vuonna 2001 menin nykyisen Metsä Fibren tehtaalle töihin, olin ensimmäinen nainen tuotannossa. Kaikella rakkaudella miehiä kohtaan, mutta kyllä niiden kanssa saa välillä laskea kerran jos toisenkin kerran kymmeneen, hän hymyilee. Miesten kanssa on Haapaniemen mukaan kuitenkin tosi helppo työskennellä. Miehet ovat suoraviivaisia ja reiluja. Ja jos sanottava on, ymmärtävät kun sanotaan. – Pääluottamusmies muisteli, että olin tokaissut, että on minullakin munat, mutta ne on sarjassa, joten minua voi kohdella ihan tavallisena ihmisenä, hän kertoo. Samalla hänelle on kasvanut voimakas oikeudentunto. – Se ärsyttää, jos ihmisiä kohdellaan epäoikeudenmukaisesti ja eriarvoisesti. Olen aina pyrkinyt pitämään heikompien puolta, hän sanoo. Nyt kun mittarissa on 48 vuotta, Haapaniemi kokee, että elämä on hyvinkin mallillaan. – Matti Nykäsen sanoin, elämä on ihmisen parasta aikaa. Alkaa olemaan ruuhkavuodet takana, ja pystyy pikkuhiljaa alkaa elämään omaa elämää. Ihan kaikesta ei tarvitse enää kantaa huolta, hän sanoo. 13-vuotias tytär tarvitsee vielä hetken äidin turvaa. – Hänkin on kuitenkin onneksi niin järkevä tapaus, varmaan äitiinsä tullut, että häneen pystyy hyvin paljon luottamaan, Haapaniemi sanoo. Tyttärelleen, samoin kuin pojalleen Haapaniemi on muistanut aina tilaisuuden tullen painottaa, miten tärkeää on, että ei anna periksi. Äidissään heillä on elävä esimerkki siitä, että sillä neuvolla pärjää hyvinkin pitkälle. ? »on minullakin munat, mutta ne on sarjassa. minua voi kohdella ihan tavallisena ihmisenä» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 3.4.2025 10.54.48 3.4.2025 10.54.48
16?PaPeriliit to?02 / 2025 P aperiliitto sopii jatkossakin työntekijöiden puolesta työehtosopimukset, vaikka ne ovat yrityskohtaisia. Tätä pitää tärkeänä tai erittäin tärkeänä 92 prosenttia Paperiliiton jäsentutkimukseen vastanneista eli lähes yhtä moni kuin neljä vuotta sitten vastaavassa kyselyssä. Työehtojen tulevaisuus huoletti 81:ä prosenttia vastaajista, kun viime liittokokouksen alla näin kertoi 88 prosenttia vastaajista. Tuoreimman jäsentutkimuksen mukaan samoin 88 prosenttia jäsenistä pitää jäsenyyttään liitossa tärkeänä. Vähintään yhdeksän kymmenestä jäsenestä pitää ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja työehdoista neuvottelua tärkeimpänä jäsenetunaan. ”Odotan, että jatkossakin neuvottelette hyvät työehtosopimukset. Neuvottelemalla pitää löytää tulos, eikä lakkoilemalla.” Seuraavaksi tärkeimpiä etuja ja palveluja ovat avunsaanti ongelmatilanteissa tai turva pahan päivän varalle. Syksyllä 2024 Taloustutkimuksella teetettyyn Paperiliiton jäsentutkimukseen vastasi 1493 henkilöä. Vastausprosentti on 13,6 prosenttia. Paperiliitto teetti jäsenkyselyn osana valmistautumista kesäkuussa pidettävän liittokokoukseen. Avoimissa vastauksissa annetuista ruusuista ja risuista liitto saa runsaasti eväitä työssä onnistumiseen ja toiminnan kehittämiseen. Lainaukset avovastauksista on merkitty tähän juttuun kursiivilla. Jäsenyyttä arvostetaan Vuonna 2020 jäsenistä 97 prosenttia piti jäsenyyttä liitossa tärkeänä, mikä on tuloksena omaa luokkaansa. Syksyllä 2024 näin vastasi 88 prosenttia. Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siiran mielestä luku on edelleen hyvällä tasolla ja se kertoo siitä, että jäsenyys koetaan merkitykselliseksi ja hyväksi. – Muutos alaspäin ymmärrettävää, jos vaikkapa katsoo, millaisena aikana kyselyt on tehty. 2020 kysely tehtiin pian sen jälkeen, kun liitto oli lakon kautta saanut työehtosopimusneuvottelut päätökseen ja muun muassa kiky-tunnit poistuivat sopimuksesta. Vastaavasti 2024 kysely tehtiin, kun oli käyty toista kertaa yrityskohtaisia työehtosopimusneuvotteluita ja muistissa oli varmasti pitkä lakko UPM:ssä, Siira perustelee. Hän muistuttaa, että kyselyn toteuttamisen aikaan ay-liike yritti vaikuttaa maan hallituksen tekemiin työelämää ja sosiaaliturvaa heikentäviin muutoksiin, millä lienee myös vaikutusta vastauksiin. Liitto turvaa työn arkea Liitto koetaan tärkeäksi ja sen apuun halutaan turvautua. 89 prosenttia vastaajista on toimintaan tyytyväisiä: . ”Porukalla on helpompi pitää pienen työmiehen puolia!” Tyytyväisyyttä herättää erityisesti avun saaminen työsuhteen ongelmatilanteissa, jäsenten edunvalvonta ja avun saaminen työelämän siirtymätilanteissa. Paperiliiton palveluista tärkeimpinä pidetään ansiosidonnaista työttömyysturvaa, oikeusaputoimintaa sekä liiton neuvontaja asiantuntijapalveluja. ”Toimitsijoiden ammattitaito ja edunvalvonnan osaaminen ovat huippuluokkaa. Hyvin organisoitu järjestö.” Työehtojen tulevaisuus epävarmaa Se, minkälaisilla ehdoilla töitä tulevaisuudessa tehdään, on huolenaiheena neljässä vuodessa hieman laskenut. Silloin huolissaan kertoi olevansa 88 prosenttia vastaajista, nyt 81 prosenttia. – Muutos on edelliseen kyselyyn verrattuna hyvin pieni ja siinä saattaa näkyä käsitys omasta työnantajasta. Voi olla, että tässäkin yrityskohtaiset työehtosopimukset ja yhden yhtiön muista poikkeavat tavoitteet vaikuttavat näkemykseen työehtojen tulevaisuudesta, Juhani Siira sanoo. Valtaosalla ei ole työstään moitittavaa: 89 vastaajista kertoi olevansa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä nykyiseen työhönsä. Tyytyväisyys oli sitä suurempaa, mitä nuoremmasta vastaajasta oli kyse. He myös kokivat muita useammin, että oma työpaikka oli kehittynyt parin viime vuoden aikana parempaan suuntaan. Kyllä suosittelisin Paperiliiton jäsenillä on tavallista suurempi into suositella (NPS) jäsenyyttä muille. Suositteluhalua perustellaan liiton edunvalvonnalla ja jäsenistön asioiden ajamisella, liiton vahvuudella ja järjestäytymisasteella sekä asioiden hoitumisella joustavasti ja ammattitaitoisesti, kuten näistä avoimista perusteluista ilmenee: ”Vakaa ja jäsenistä huolehtiva liitto, osaava luottamusmiesverkosto. Korkea järjestäytymisaste.” ”Saa tarvittaessa tietoa ja apua työelämän pelisääntöjen kanssa painimiseen.” ? liitto tuo turvaa Jäsentutkimuksen mukaan Paperiliiton jäsenyyttä pidetään tärkeänä, kun huoli tulevista työehdoista kasvaa. Vastauksissa heijastuvat muutos yrityskohtaiseen sopimiseen ja erot työnantajien suhtautumisessa. »Odotan, että jatkossakin neuvottelette hyvät työehto sopimukset.» teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?graafit? Reima Kangas Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 2.4.2025 16.40.43 2.4.2025 16.40.43
Kuinka tärkeänä pidät seuraavia Paperiliiton palveluja ja etuja? 5 Erittäin tärkeä? 4? 3? 2? 1 Ei lainkaan tärkeä? En osaa sanoa Kuinka tyytyväinen olet Paperiliittoon ja sen toimintaan kokonaisuutena? Kuinka tyytyväinen olet tes-neuvotteluihin? Täysin tyytyväinen 17 % Täysin tyytyväinen 19 % Hyvin tyytyväinen 41 % Hyvin tyytyväinen 30 % Tyytyväinen 31 % Tyytyväinen 33 % Vähemmän tyytyväinen 8 % Vähemmän tyytyväinen 12 % Tyytymätön 3 % Tyytymätön 6 % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % Ansiosidonnainen työttömyysturva Liitto neuvottelee työehtosopimukseni Saan apua mahdollisissa työsuhteen ongelmatilanteissa Jäsenyys tuo turvaa pahan päivän varalle Liiton tuki luottamushenkilöille Luottamusmiehen tuki työpaikalla Jäsenyys on minulle itsestäänselvyys Liiton vaikuttamistyö päättäjiin, lakeihin ja asetuksiin Työkaverit kuuluvat samaan liittoon Yhteisöllisyys, kuuluminen ammattikuntani yhteisöön Jäsenedut Liiton ja ammattiosaston järjestämät tapahtumat Lä hd e: Pa pe ri lii to n jä se nt ut ki m us pitää jäsenyyttään Paperiliitossa tärkeänä. Tärkeimmät Paperiliiton palvelut ja edut Ansiosidonnainen työttömyysturva Työehdoista neuvotteIeminen Avunsaanti ongelmatilanteissa Turvansaanti pahan päivän varalle Nykyinen työnantaja yritys on muuttunut huonompaan suuntaan parin viime vuoden aikana. Ei haluaisi sopia työsuhteensa ehtoja itse. Paperiliiton NPS (suositteluha Iukkuus) 0n hakenut tai harkinnut hakevansa työpaikkaa toiselta toimialalta. 92% On tärkeää, että Paperiliitto sopii jatkossakin työnteki jöiden puolesta työehtosopimukset, vaikka ne ovatkin yrityskohtaisia. 85% Työnantajapuoli yrittää yrityskohtaisella sopimisella horjuttaa Paperiliiton asemaa ja lisää mään omaa määräysvaltaansa. 84% Työmarkkinajärjestöjen käymät työehtosopimus neuvottelut ovat paras tapa huolehtia pelisäännöistä työmarkkinoilla. 81% On huolissaan siitä, millaisin työehdoin tekee töitä tulevai suudessa. 88% 96% 90% 89% 89% 61% 55% 84% 58 PaPeriliit to?02 / 2025?17 Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 2.4.2025 16.40.43 2.4.2025 16.40.43
18 / J kiire on lievä sana kuvaamaan sitä tahtia, millä työtä tehdään. Näin toteaa Lasse Leino, joka työskentelee pituusleikkurilla Tervakosken paperitehtaalla. – Kun tuotantotonnit kasvavat ja tehdas on vanha, niin kyllähän kiire on läsnä koko ajan. Kaikista kiireisimpiä ovat niin sanotut nappulapäivät eli kun ajetaan pientä rullaa. Silloin me ihan oikeasti taistelemme. Pitäisi saada tehtyä enemmän kuin mitä kroppa kestää. Leino joutuu työskentelemään hankalissa asennoissa, mikä kuormittaa selkää. Kiirepäivinä hän saattaa joutua tekemään töitä särkylääkkeen voimin. Onneksi työpäivissä on myös vaihtelua, Leino huomauttaa. Jokainen päivä ei ole nappulapäivä. – Harva jaksaisikaan tehdä 12 tunnin työvuoroja neljä päivää putkeen niska limassa. Ja onhan tässä se positiivinen puoli, että töitä ainakin on. Tehdas tekee hyvää tulosta. aivan toisenlaisen näkökulman tuo SAK:n tutkimusasiantuntija Ari-Matti Näätänen: isossa kuvassa kiire työpaikoilla on vähentynyt. Tämä käy ilmi SAK:n joka toinen vuosi tekemästä Hyvän työn mittari -tutkimuksesta. – Kaikki muut työn osa-alueet ovat menneet huonompaan suuntaan paitsi kiire. Se on tutkimuksen mukaan vuosi vuodelta vähentynyt. Kiirettä selvitetään tutkimuksessa muun muassa seuraavilla väittämillä: Pystyn tekemään työni niin hyvin kuin haluan. Työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken edelle. Työtäni leimaa jatkuva kiire. – Toki muutos parempaan liittyy siihenkin, että lähtötilanne oli huono. Vuonna 2008 vastaajista 37 prosenttia sanoi, että työtä leimaa jatkuva kiire. Viime vuonna tätä mieltä oli 23 prosenttia. Kiireen vähenemiseen on etsitty selityksiä. Yksi tärkeimmistä liittyy mitä todennäköisimmin johtamiseen, joka on nykyaikaistunut, Näätänen sanoo. – On ymmärretty, että kun työ on riittävän huokoista, on mahdollisuus ajatella ennen kuin tekee. Eli kun kiire vähenee, ollaankin tuottavampia. Kun ei puristeta kaikkia mehuja kuin tiskirätistä, jää enemmän viivan alle. saattaa olla yksi syy siihen, että työnantaja näkee kiireen uudessa valossa. Kun kiire vähenee, myös virheiden määrä vähenee. Mitä kuuluu kiireelle? Usea työnantaja on ymmärtänyt, että kiire ei ole tuottavaa eikä turvallista. Monessa tehtaassa painetaan kuitenkin yhä niska limassa. Tiina Suomalainen Mikko VÄhäniitty Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 3.4.2025 11.03.50 3.4.2025 11.03.50
/ 19 »kun kiire vähenee, ollaankin tuottavampia.» Pasi Kovanen ja Sari Kojo vaihtavat kuulumisia. Pasi Kovanen kertoo, että työpaikalla on korostettu turvallisuutta ja kiireettömyyttä. ?? Kokemus tuo malttia, joka ei ole työtehosta pois. Pasi Kovanen (vas). ja Juha Vuokko ehtivät hyvin istahtaa. Mika Helinin ajamalla koneella päällystetään kuppikartongin lisäksi monenlaista muutakin pintaa. Esimerkiksi Tervakoskella sattui puolisen vuotta sitten läheltä piti -tilanne, jonka selvittelyssä kävi ilmi, että sen taustalla oli kiireeseen liittyviä tekijöitä. – Se oli sellainen konkreettinen esimerkki, miten kiire voi vaikuttaa, Leino sanoo. Metsä Tissuella käynninvarmistajana työskentelevä Pasi Kovanen kertoo, että uransa alkuaikoina hän koki oman pään sisäistä kiirettä, mikä kostautui kahtena sormivammana. Iän ja kokemuksen myötä malttia on tullut. Kovasen mukaan työpaikalla on viime vuosina vahvasti korostettu turvallisuutta: minnekään ei saa olla kiire, vaan on mietittävä tarkkaan ennen kuin ryhtyy toimeen. – Työnantajakin on ruvennut tajuamaan, että tehokkuus ei merkitse samaa kuin kiire. On mahdollista tehdä työ tehokkaasti, mutta samalla turvallisesti. Kovanen ei ole kokenut, että kukaan olisi hengittämässä niskaan, vaikka työnantaja puhuu tavoitenopeuksista. Myös urakkapalkat ovat jääneet pois, mikä helpottaa paineen tuntua. – Toki me silti yritämme ajaa niin paljon kuin mahdollista. työnkuva on selkeä, kiirettä on vähemmän. Tervakoskella ollaan nyt ottamassa käyttöön moniosaajamallia, ja Leino pohtii, että se merkitsee kiireen lisääntymistä – ainakin niin kauan kuin uutta tehtävää opettelee. – On selvä, että kun ei ole vielä riittävästi osaamista, työn tekemiseen menee enemmän aikaa. Kaikesta huolimatta, kiire voi olla myös positiivinen asia silloin, kun sitä on sopivasti. – Kun minä menen töihin, odotan, että siellä myös on töitä. Oma työni on jatkuvaa valvomista ja kävelyä ja se sopii minulle, Kovanen sanoo. Leino miettii, että eihän mistään tulisi mitään, jos pitäisi istua 12 tuntia ”pehva penkissä”. Työssä tylsistymiselle on oma termikin – loppuun palamisen eli burn outin vastakohtana sitä nimitetään bore outiksi. – Se on turhautumista siihen, että työ ei tarjoa riittävästi tekemistä ja haasteita. Erityisesti nuoret työntekijät saattavat kärsiä bore outista, Näätänen toteaa. Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 3.4.2025 11.03.52 3.4.2025 11.03.52
20?PaPeriliit to?02 / 2025 teksti ja kuva Ilkka Palmu Maanantai ja kello 10.40: Osasto nelosen jääkiekkoilijat alkavat kerääntyä Hakametsän kolmoshallin pukuhuoneille siinä kokoonpanossa, jonka työvuorojen herra on tällä kertaa suonut. Nyt on vain parhaat paikalla. Kaikki käy verkkaan. Puhellaan ne ajankohtaiset. Miltä nyt tuntuu, kun työt loppuu? – Tehtaalla on nykyään ennennäkemättömän hilpeä tunnelma. Pahin sokki on ohi, ei tarvitse enää jännittää, kertoo Matti Raivio. Juha Ruoranen kiskoo läpinäkyvällä teipillä reisisuojia kiinni. Jukka Suonpää on kutsuttu lisämieheksi. Heikäläisiä tarvitaan aina. Vuorojen vaihtelut vaikuttavat peliporukan kokoon niin kuin kuun asennot kolotukseen. Liiton ulkopuoliset varamiehet pelastavat pelejä, esimerkiksi Keskolla iltavuoroa tekevä Tero Juusola. – Eihän tätä voi olla pelaamatta, kun oikein pyydetään! Yleensä riittää väkeä kahteen ketjuun. Usein mennään yhdellä, vähimmillään 4 – 4. Palapelin tärkein nappula lienee maalivahti Hannu Laikola, joka järjestää maaliin sijaiset, jonkun junnulapsen vaikka. Ilman molaria pelaaminen olisi tosi tylsää. Aktiivisia kiekkoa pelaavia paperimiehiä on reilu kolmisenkymmentä. Porukassa ei vallitse erityisiä rooleja, jaot syntyvät itsestään pelipaitojen värin mukaan. Harri Järvinen kertoo, millä perusteella pelipaikat määritellään. – Ne pelaa pakkina, jotka osaa luistella takaperin. Harri ehti valmentaa Ilveksen junnuja 18 vuotta. Pelaaminen on verissä, mutta taistelutahto verkastunut. Hienosti väistelevät muutkin miehet toisiaan, kiekko liikkuu lavasta lapaan ja vaihtoaition laita kopisee aina, kun jonkun kentällä kiitävän miehen pelisuoritus ansaitsee kunnioitusta. Ketä kunnioitetaan eniten? – No Pekkiä tietysti. Entä ketä vähiten? – Sille viivalle mahtuu aika moni! Semi Pekki on porukan kruununjalokivi, Mäntän KiePon kasvatti, joka pelasi liigassa laitahyökkääjänä. Entinen Hilpeyttä Hakametsän hengessä Takon tehtaan loppuminen ei kentällä näy. »Ne pelaa pakkina, jotka osaa luistella takaperin.» Takolaisten maanantaierä Hakametsän kolmoshallissa: eturivissä vasemmalta Juha Ruoranen, Semi Pekki, Duke Lumijärvi ja Tuomas Nikula, takavasemmalta Joni Hasek, Roudari, Jari Uuttu Kyynakkel, Toni Saarivirta, Harri Järvinen, Oskun poika, Elmeri Siren, Tero Jagr, Matti Raivio ja viimosena Jupi. Jokunen nimi voi poiketa ristimänimestä höntsyjournalismin kunniaksi. M i n u n p o r u k k a n i ammattilainen lopetti peliuransa 30-vuotiaana, kun pääsi Silvan metsäinstituuttin kautta tehtaalle töihin. – Ilves, HPK, Jokerit, Saipa...muutaman vuoden olis voinut vielä rämpiä Hyvinkään Ahmoissa, mutta kyllä se hetki oli oikea. Ei tarvinnut enää joka päivä näyttää hiki piukassa parastaan! Vähän jää epäselväksi, tarkoittaako mies työntekoa vai pelaamista. Paperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 3.4.2025 10.18.17 3.4.2025 10.18.17
PaPeriliit to?02 / 2025?21 Mihinkä sitä valmentajaa tarvitsee, herää kysymys. Itsestään soljuvaa pelailua seuratessa mieli seestyy, tiedättehän, sellainen buddhalainen olo, kun ei tarvitse katsomossa pelätä adrenaliinin roiskumista laidan yli kasvoille. Ei kiivaita huutoja. – Se mitä jäädään käsissä ja jaloissa, otetaan sielulla, sanoo Suonpää. Koville kuitenkin ottaa. Erityisesti Duke Lumijärvellä, 52, joka vilkaisee ranteesta pulssikseen 172. – Aivan loppu. Kun koko kesän lepää eikä siltikään jaksa. Oikeasti selitys on yövuoro, joka päättyi neljä ja puoli tuntia sitten. – Heräsin parkkipaikalta ja tajusin olevani täällä. Ja vielä menen yhdeksi yöksi töihin lepäämään, kertoo Duke. Mies hymyilee lievästi mielenvikaisesti. Olen iloinen, enhän ole pitkään aikaan kohdannut masokistia, en tällaista rentoutta. Mikä on tilanne? Turha kysymys, kukaan ei laske. Ei tule jäähyjä. Ei taklata. Palkinto treenaamisesta odottaa Edun herkkukeitaassa. Jaot tehdään Lyonin kanan ja dippilihapullien välillä, puhellaan Ilveksestä ja Tapparasta. – Uran alussa oli tärkeää kuulua jompaan kumpaan seuraan, ennen kun oli muita näyttöjä. Edesmennyt työnjohtaja Köykkä, ilvesmies, kysyi asiaa heti ensimmäiseksi, muistelee Pekki. Nämä ajat ovat kohta lopullisesti ohi. Miehet jäävät kiistelemään lihapulla tai kananpala suussa, ovatko maalta tulleet Tapparan miehiä vai eivät. Yksi asia mietityttää kaikkia. – Että jatkuuko pelivuoro tehtaan loppumisen jälkeen? Auttaako liitto? Miehet parhaassa iässä eivät malttaisi millään lopettaa.?• Paperi_20-21.indd 21 Paperi_20-21.indd 21 3.4.2025 10.18.18 3.4.2025 10.18.18
22 / O m a n e l ä m ä n s ä a s i a n t u n t i j a Johanna Fanaragiulla oli paha esiintymiskammo. Lukiossa esitelmän pitäminen luokassa sai naaman punaiseksi ja selän märäksi hiestä. Niin vain hänestä on pikku hiljaa kehittynyt täysverinen yhdistysihminen, joka nousee lavalle puhumaan vaikka ??? ihmiselle. Fanaragiu on ollut Mannerheimin lastensuojeluliiton Vihdin paikallisyhdistyksessä järjestämässä lapsiperheille esimerkiksi elokuvanäytöksiä ja mahdollisuuksia päästä teemapuistoon. Myös omassa ammattiosastossa toimiminen on nykyään luontavaa. Fanaragiu on laboratorion varaluottamushenkilö ja ammattiosaston tasa-arvojaoston vetäjä. – Meillä on aika vapaamuotoista keskustelua tasa-arvoasioista. Viime aikoina on puhuttu varsinkin lomasta. Ei ole ihan tasa-arvoista, että osalle vain ilmoitetaan, koska se pidetään. Lapsiperheelliset olisivat mielellään talvilomalla koulujen loma-aikaan, kun taas lapsettomat haluaisivat pitää sen minä tahansa muuna aikana. Sormet tunnistavat paperin tekijän Kemia on ollut opiskelussa ja työssä Fana ragiun juttu. Lukion jälkeen hän valmistui laborantiksi vuonna ????, ja jatkoi Jyväskylän yliopistoon lukemaan kemiaa. Ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen hän haki ja pääsi kesätöihin Sappi Kirkniemen tehtaan laboratorioon. – Minulla on aina ollut ajatus, että tämä tehdas on minun työpaikkani. Kysymys oli lähinnä siitä, missä tehtävissä hän siellä työskentelisi. Seurasi monta kesätyöjaksoa ja määräaikaisuutta. Hänestä tuli myös äiti. Nyt hän on työskennellyt tehtaalla vakituisena laboratoriotyöntekijänä kolme vuotta. Pääasiassa hän testaa paperia, mutta myös massoja, jätevesiä ja pastoja sekä tekee koepainatusta. – Tunnen jo sormissani, mikä kone on paperin tehnyt. Teen paljon visuaalista tarkastelua, joten silmä on harjaantunut löytämään paperin viat. Toisaalta jätevesien testaus on niin erilaista, että sekin on kiinnostavaa, hän kertoo. Laboratoriossa on paljon tehtäviä, joita Fanaragiu haluaisi vielä oppia tekemään. – Olen muistanut siitä kehityskeskusteluissa vuosittain kertoa, hän hymyilee. Hyvät työkaverit ovat hänelle työn suola, ja heistä on tullut myös ystäviä. – Kun on kiire ja silti selvitään ja tehdään kaikki niin kuin pitää, tai saadaan positiivista palautetta, että hyvin toimittu, niin kyllä ne ovat semmoisia onnistumisen hetkiä, hän sanoo. Opiskelu kiinnostaa Keskeneräiset opinnot ovat jääneet vaivaamaan Fanaragiuta. – Suunnittelin pitkään, että sitten kun minulla on vakituinen työpaikka, niin otan jossain vaiheessa opintovapaan ja suoritaan koulun loppuun. Mutta sitten tuli tämä, että aikuiskoulutus tukea ei enää saa. Jos opintovapaalle haluan jäädä, niin pitää säästää, hän miettii. Samaan aikaan Fanaragiun mielenkiinto on kasvanut uuteen suuntaan. Vapaa ehtoistyö on tullut hänelle tärkeäksi osaksi elämää. – Olen ollut neljä vuotta mukana Mannerheimin lastensuojeluliiton Vihdin paikallisyhdistyksessä. Olen yhdistyksen hallitusjäsen, rahastonhoitaja ja tiedottaja, hän kertoo. Fanaragiu nauraa, että on surkea askartelija, mutta niin vain hän järjestää tapahtumia, joissa opastaa lapsia askartelemaan, sekä tekee tapahtumiin myös budjetointia, pelastussuunnitelmia ja lipunmyyntiä. – Lapset, tasa-arvoja yhdenvertaisuuskysymykset ovat tosi tärkeitä minulle, hän sanoo. Vaikuttaminen alkoi kiinnostaa Muiltakaan ei ole jäänyt huomaamatta Fanaragiun kiinnostus yhteiskunnallisia aiheita kohtaan. Häntä pyydettiin ehdolle kevään kuntavaaleihin. – Ennen kuin asiasta soitettiin, minulle ei ollut tullut kertaakaan mieleen, enkä ollut edes harkinnut, että lähtisin ehdolle. Mutta sitten kun kysyttiin, siitä se ajatus lähti. Tosin kysymys tuli liian myöhään ja puoluekin oli väärä, hän kertoo. Kipinä oli kuitenkin syttynyt. – Tulevaisuudessa yhteiskunnalliset asiat ja vapaaehtoistyö ovat varmaankin isommassa osassa elämääni. Uskon myös, että esimerkiksi meidän ammattiosastossamme olen aktiivisemmin mukana. Nämä yhteiskunnalliset asiat kuitenkin kiinnostavat, ja sinne suuntaan on paloa, hän miettii. • Matkalla vaikuttajaksi Mari Schildt Reima Kangas Kun puhelin soi ja Johanna Fanaragiuta pyydettiin ehdokkaaksi kuntavaaleihin, hän havahtui ajatukseen, että voisi asettua ehdolle. Sen aika ei kuitenkaan ole ihan vielä. »nyt olen puhumassa tilaisuuk sissa, joissa voi olla 300 ihmistä.» : Sappi Kirkniemen tehdas, laboratoriotyöntekijä. : Vapaaehtoistyö. : Puoliso ja tytär, 8v. : Choose to be optimistic. It feels better. Keskeneräiset opinnot ovat jääneet vai– Suunnittelin pitkään, että sitten kun minulla on vakituinen työpaikka, niin otan jossain vaiheessa opintovapaan ja suoritaan koulun loppuun. Mutta sitten tuli tämä, että aikuiskoulutus tukea ei enää saa. Jos opintovapaalle minulle, hän sanoo. Vaikuttaminen alkoi kiinnostaa Muiltakaan ei ole jäänyt huomaamatta Fanaragiun kiinnostus yhteiskunnallisia aiheita kohtaan. Häntä pyydettiin ehdolle kevään kuntavaaleihin. minulle ei ollut tullut kertaakaan mieleen, enkä ollut edes harkinnut, että lähtisin ehdolle. Mutta sitten kun kysyttiin, siitä se ajatus lähti. Tosin kysymys tuli liian myöhään ja puoluekin oli väärä, hän kertoo. kunnalliset asiat ja vapaaehtoistyö ovat varmaankin isommassa osassa elämääni. Uskon myös, että esimerkiksi meidän ammattiosastossamme olen aktiivisemmin mukana. Nämä yhteiskunnalliset asiat kuitenkin kiinnostavat, ja sinne suuntaan on paloa, hän miettii. puhumassa tilaisuuk sissa, joissa voi olla 300 ihmistä.» Johanna Fanaragiu, ?? Paperi_22-23_laadusta.indd 22 Paperi_22-23_laadusta.indd 22 27.3.2025 11.31.34 27.3.2025 11.31.34
Esiintymiskammoisesta tytöstä on tullut aktiivinen yhdistys ihminen. Yhteiskunnalliset asiat ovat alkaneet kiinnostaa Johanna Fanaragiuta yhä enemmän. / 23 Paperi_22-23_laadusta.indd 23 Paperi_22-23_laadusta.indd 23 27.3.2025 11.31.40 27.3.2025 11.31.40
24 / toimijoille tarjottiin tehtäviinsä hyvä alku liiton toimistossa, kun koolla oli sekä yrityskohtaista että pahvinja paperinjalostusalan työehtosopimusta noudattavien työpaikkojen uusia pääja varapääluottamushenkilöitä. Päivän aikana kasvot ja nimet tulivat tutuksi pöydän molemmin puolin. Myös verkostoituminen pääsi alulle. Koolla oli ?? luottamushenkilöä ?? ammattiosastosta Kotkasta Kemiin ja Kauttualta Kaukaalle. Toni Lehikoisen aloittaessa Havi Oy:n pääluottamusmiehenä, työpaikalla aloitti myös kolme uutta vakituista työntekijää. Imatralla toimivalle työpaikalle lisäys on suhteessa iso, kun henkilöstöä on alle ??. – Nousujohteista meininkiä eli hyvää meille kuuluu. Myös lisää porukkaa ollaan palkkaamassa. Tarve johtuu siitä, että Havi on saanut uusia asiakkaita ja uusia tuotteita tuotantoon, kertoo Lehikoinen. Yhteistapaamisessa hän oli ensimmäistä kertaa liiton toimistolla. – Oli kiinnostavaa tavata erikokoisten yritysten luottamushenkilöitä. Pidän tärkeänä, että vaikka työpaikoillamme tehdään erilaisia tuotteita ja tulosta, yritetään silti toteuttaa samaa settiä, tehtävää edunvalvojina. Mikko Järvinen Kauttualta oli tyytyväinen tapaamiseen. Hyvää asiaa oli paljon ja tutustuminen muihin olisi voinut kestää pitempäänkin. Järvinen on Jujo Thermalin uusi pääluottamusmies. – Vuosi on alkanut askelmerkkejä hakiessa. Mitään isompaa ei ole alkuvuonna tullut eteen. Ajoittain on ollut lyhyitä lomautuksia yhdellä konelinjalla ja toinen linja on töitä täynnä. Venäjän kaupan loppumisen lisäksi myös kauppa Yhdysvaltoihin uhkaa pysähtyä, kun maa ilmoitti asettavansa tuontitulleja. Vielä ei ole selkeää kuvaa siitä, miten tullit lopulta vaikuttavat tai vaikuttavatko, kertoo Järvinen. »tässä tehtävässä on osattava laajentaa näkökulmaa oman työpaikan ulkopuolelle.» Verkostoitumista, ajankohtaisuutta ja asiaa liiton palveluista. Näitä tarjosi Paperiliitto vuoden alussa aloittaneille pääluottamusja varapääluottamushenkilöille. Verkostoitumista, ajankohtaisuutta ja asiaa liiton palveluista. Näitä tarjosi Paperiliitto Uudet luotot ajan tasalle 2 / H i o m o Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 24 Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 24 31.3.2025 12.33.00 31.3.2025 12.33.00
/ 25 Mikko Järvinen (eturivissä toinen vasemmalta), Mikko Oinas (kuudes oikealta) ja Toni Lehikoinen (viides oikealta) osallistuivat muiden uusien luottamushenkilöiden tapaamiseen Paperiliitossa helmikuussa. j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t ta a YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–ke kello 9–11. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.? , Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Uusi tai uusittu jäsenyys? Toimi näin LIITY JÄSENEKSI TAI TEE PERINTÄSOPIMUS SUJUVASTI. Liiton jäseneksi ja oppilasjäseneksi liitytään sähköisesti osoitteesta paperiliitto.? löytyvän linkin kautta. Jäseneksi liityttäessä täytetään automaattisesti perintäsopimus, joten uuden jäsenen ei tarvitse tehdä sitä erikseen eAsioinnissa. Myös oppilasjäsenen on liityttävä varsinaiseksi jäseneksi, pelkkä perintäsopimus ei riitä. Muussa tapauksessa aina uuden työsuhteen alussa on tehtävä jäsenmaksun perintäsopimus. Ilman sitä työnantaja ei voi periä jäsenmaksua palkastasi. Ensimmäinen perintäsopimus kannattaa tehdä yhdessä toimipaikkasi pääluottamusmiehen tai ammattiosaston taloudenhoitajan kanssa. Liiton jäsenrekisteri auttaa myös tarvittaessa. Saat täytettyä perintäsopimuksen eAsioinnin Jäsentiedot-osiossa. Tarkista ensin, että yhteystietosi ovat ajan tasalla ja päivitä ne tarvittaessa. Jos vaihdat ammattiosastoa, tee muutos ennen perintäsopimuksen vahvistamista. Täytä tämän jälkeen samalta sivulta löytyvä perintäsopimus (Toimipaikka/Perintäsopimus Muokkaa). Jos työnantaja ei peri jäsenmaksua palkastasi tai työskentelet paperialan ulkopuolella, jäsenmaksu maksetaan itse. Lue lisää osoitteesta paperiliitto.? tai kysy apua jäsenrekisteristä. Jäsenkortti puhelimessa aina mukana Kun tarvitset jäsenkorttia, näytä se puhelimestasi. Jos et vielä käytä mobiilikorttia, voit tilata sen eAsioinnista. Kirjaudu eAsiointiin ja lähetä Jäsentiedot-osiosta latauslinkki puhelimeesi. Muista tarkistaa ennen linkin lähetystä tiedoissasi näkyvä puhelinnumero. Voit myös pyytää liiton jäsenrekisteriä lähettämään linkin puhelimeesi jasenrekisteri@paperiliitto.? tai puh. 0102897700/jäsenrekisteri. Puhelinaika on muuttunut Jäsenrekisterin puhelinpäivystysaika on muuttunut. Jäsenrekisteriin voit soittaa maanantaisin, tiistaisin ja keskiviikkoisin kello 9–11. Mikko Oinas on varapääluottamushenkilönä Kemin Metsä Fibren ja Metsä Board Kemin tehtailla. Oinas on toiminut aiemmin osastonluottamushenkilönä Fibren puolella. Siellä valmistaudutaan isoon seisokkiin, joka osuu lomakauden alkuun. – Olen juuri tutustunut paremmin myös Metsä Boardiin. Muutenkin tässä tehtävässä on osattava laajentaa näkökulmaa oman työpaikan ulkopuolelle. Koska tulossa on liittokokous, kiinnostaa liitonkin toiminta ihan eri tavalla kuin ennen. Oinas pitää tärkeänä verkostoitua toisten luottamushenkilöiden kesken. Paperiliiton tilaisuuden jälkeen tämä jatkui luottamusmieskurssilla Murikka-opistossa. • Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 25 Paperi_24-25_hiomo_jäsenrek.indd 25 31.3.2025 12.33.01 31.3.2025 12.33.01
Huolellisesti täytetty hakemus, jossa on mukana kaikki tarvittavat liitteet nopeuttaa sen käsittelyä. Tässä vinkit sujuvaan asiointiin: ? 1. Täytä hakemus huolella eAsiointi ohjaa sinua hakemuksen täyttämisessä. Hae päivärahaa aina hakujaksoittain, ei yksittäisiltä päiviltä. Kun täytät hakemusta, ilmoita hakujaksolle kaikki työttömyystai lomautuspäivät sekä työssäolopäivät. Ensimmäinen hakemus: ? Kun työttömyys alkaa, voit täyttää ensimmäisen hakemuksen jo kahden kalenteriviikon jälkeen. Päätä hakemus sunnuntaihin. Ensimmäisen hakuviikon ei tarvitse olla kokonainen viikko. Jatkohakemus: ? Ensimmäisen hakemuksen jälkeen hakujakso on aina joko neljä kalenteriviikkoa (ma–su) tai kalenterikuukausi. ? 2. Toimita kaikki tarvittavat liitteet Hakemusta täyttäessäsi eAsiointi ohjaa sinua toimittamaan tarvittavat liitteet. Välttämättömät: ? Työsuhteen päättyessä: Irtisanomisilmoitus tai kopio työtodistuksesta ? Lomautettuna: Lomautusilmoitus Tarvittaessa: ? Palkkatodistus ? Sosiaalietuudet ? Henkilökohtainen verotuspäätös ? Verokortti: Saamme verottajalta suoraan palkkaverokortin tiedot. Voit hakea tarvittaessa muutosverokortin etuutta varten. Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Otamme sinuun yhteyttä, jos tarvitsemme lisätietoja. Lähettämäsi liitteet näkyvät eAsioinnin Liitteet-välilehdellä, ja kunkin liitteen kohdalla olevaa nuolta klikkaamalla voit myös tarkistaa, miltä lähettämäsi liite näyttää. ? 3. Seuraa hakemustasi eAsioinnissa eAsioinnin kautta voit tarkistaa hakemuksesi käsittelytilanteen ja varmistaa, Liitteet-välilehdellä, että kaikki tarvittavat liitteet on toimitettu. ? 4. Asioi kätevästi eAsioinnissa eAsiointi on turvallinen ja nopea palvelu, joka on käytettävissä milloin vain. Sen kautta lähetetyt hakemukset, liitteet ja viestit saapuvat kassalle välittömästi. Kirjautuminen onnistuu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. eAsioinnin kautta voit myös lähettää viestejä ja lisäselvityksiä helposti ja turvallisesti. ? 5. Seuraa käsittelytilannetta Verkkosivuiltamme löydät ajantasaisen tiedon hakemusten käsittelyajoista. Hakemukset käsittelemme saapumisjärjestyksessä. ? 6. Lisävinkkejä Verkkosivujemme Usein kysyttyjen kysymysten listalta voi myös löytyä vastaus sinua askarruttaviin kysymyksiin. Toimimalla näiden vinkkien mukaan varmistat, että hakemuksesi käsitellään mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti. Huolella tehty hakemus nopeuttaa hakemuksesi käsittelyä Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Kassa vastaa Paperi_26-27_kassa_.indd 26 Paperi_26-27_kassa_.indd 26 3.4.2025 10.06.43 3.4.2025 10.06.43
/ 27 2 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a m u i s t o k i r j o i t u s : Samu Virtamo : Vuoroasentaja : Huhtamäki : ?? Hämeenlinna Joulukuussa ???? kaksikymppistä Samu Virtamoa onnisti. Hän pääsi vakituisiin töihin kunnossapitoon kertakäyttöastioita valmistavalle Huhtamäelle. – Tämä on minun toinen varsinainen työpaikkani, jos ei kesätöitä otetaan huomioon. Ennen Huhtamäelle tuloa asensin aurinkopaneeleita, kertoo Virtamo, joka opiskeli peruskoulun jälkeen ammattiopistossa sähköja automaatioalaa. Virtamo on tyytyväinen saamaansa perehdytykseen. Aluksi hän meni oppiin paperikuppikoneelle, jotta ymmärtäisi koneen periaatteet. Sitten hän siirtyi kunnossapitoon, jossa hän teki ensin päivävuoroa. Nykyään hän tekee ??-tuntista. Vuorossa on aina kolme asentajaa. – Ajattelen niin, että olen opissa edelleen. En todellakaan osaa vielä kaikkea, vaikka kokemuksen myötä tietoa ja taitoa karttuukin. Virtamo sanoo, että harvemmin syy vikaan löytyy heti, vaan se vaatii selvittelyä. Tässä auttaa, kun pyytää työkaveria katsomaan tuorein silmin ja ajatuksin. – Työn suola on siinä, että yhtään samanlaista päivää ei ole, ja joka päivä oppii jotain uutta. Se pitää yllä mielenkiintoa. Ei tule kyllästyttyä hommaan. Virtamo kehuu myös työyhteisöään ja hyvää ryhmähenkeä. – On ollut tosi helppo sopeutua porukkaan. Vaikka minulla ei vielä paljon kokemusta työelämästä olekaan, niin voin sanoa, että tämä porukka on paras, jossa olen ollut. Tällä hetkellä Virtamolla ei ole tulevaisuuteen liittyviä suuria haaveita tai suunnitelmia, koska kaikki on hyvin juuri nyt. Isossa kuvassa muutoksia on tulossa lokakuussa. Aiemmin Huhtamäellä on ollut kaksi työehtosopimusta – toinen Paperiliiton neuvottelema ja toinen Teollisuusliiton. Pääluottamusmies Teemu Niemi kertoo, että työnantaja on päättänyt yhdenmukaistaa työehtosopimukset, mikä merkitsee rajuja heikennyksiä vuosi ansioihin. • Samu Virtamo innostuu jokaisesta työpäivästä, koska aina oppii uutta. Liittokokous on Paperiliiton tärkein päätöksentekoareena. Ensi kesän liittokokoukseen tulee ??? edustajaa ?? ammattiosastosta. Samu Virtamo sai vakipaikan reilut k aksi vuotta sitten ja on tyytyväinen. »voin sanoa, että tämä porukka on paras, jossa olen ollut.» Liittokokous linjaa tulevaa XXIV eli ??. liittokokous pidetään ??.–??.?.???? Helsingissä. Kokouksen rungon muodostavat esitykset, joita liittokokoukselle tehtiin ??? kappaletta ?? ammattiosastosta. Liittokokousesityksillä vaikutetaan liiton toiminnan tavoitteisiin, arvoihin sekä ennen kaikkea jäsenen asemaan työympäristössä ja laajemminkin arjessa seuraavan nelivuotiskauden ajan. Suurin osa esityksistä koskee edunvalvontaa ja järjestötoimintaa. Paperiliiton hallitus käy esitykset läpi ja antaa niistä huhtikuussa lausuntonsa ammattiosastoille. Ammatti osastojen lisäksi liittokokousesityksiä voi tehdä liiton hallitus. • 1 k y s y m y s t ä 1. Kuka on metsäkonserni Metsä Groupin nykyinen pääjohtaja? 2. Kuinka paljon Suomessa asuu saamelaisia? 3. Mistä tulee kirjainlyhenne PAM? 4. Missä kaupungissa on Euroopan parlamentin kotipaikka? 5. Miksi kutsutaan oikeudessa istuvaa maallikkotuomaria? 6. Missä toimii salibandyseura SCU Steelers? 7. Mikä on rap-artisti Karri Miettisen taiteilijanimi? 8. Mikä on manaatti? 9. Mikä oli aluevaltuutetun keskimääräinen kokouspalkkio vuonna 2024? 10. Kuka levytti vuonna 1991 hitin Norjalaisesta villapaidasta? Vastaukset sivulla 35. Huolellisesti täytetty hakemus, jossa on mukana kaikki tarvittavat liitteet nopeuttaa sen käsittelyä. Tässä vinkit sujuvaan asiointiin: ? 1. Täytä hakemus huolella eAsiointi ohjaa sinua hakemuksen täyttämisessä. Hae päivärahaa aina hakujaksoittain, ei yksittäisiltä päiviltä. Kun täytät hakemusta, ilmoita hakujaksolle kaikki työttömyystai lomautuspäivät sekä työssäolopäivät. Ensimmäinen hakemus: ? Kun työttömyys alkaa, voit täyttää ensimmäisen hakemuksen jo kahden kalenteriviikon jälkeen. Päätä hakemus sunnuntaihin. Ensimmäisen hakuviikon ei tarvitse olla kokonainen viikko. Jatkohakemus: ? Ensimmäisen hakemuksen jälkeen hakujakso on aina joko neljä kalenteriviikkoa (ma–su) tai kalenterikuukausi. ? 2. Toimita kaikki tarvittavat liitteet Hakemusta täyttäessäsi eAsiointi ohjaa sinua toimittamaan tarvittavat liitteet. Välttämättömät: ? Työsuhteen päättyessä: Irtisanomisilmoitus tai kopio työtodistuksesta ? Lomautettuna: Lomautusilmoitus Tarvittaessa: ? Palkkatodistus ? Sosiaalietuudet ? Henkilökohtainen verotuspäätös ? Verokortti: Saamme verottajalta suoraan palkkaverokortin tiedot. Voit hakea tarvittaessa muutosverokortin etuutta varten. Lue lisää A-kassa.fi Seuraa meitä somessa @AvoinKassa Otamme sinuun yhteyttä, jos tarvitsemme lisätietoja. Lähettämäsi liitteet näkyvät eAsioinnin Liitteet-välilehdellä, ja kunkin liitteen kohdalla olevaa nuolta klikkaamalla voit myös tarkistaa, miltä lähettämäsi liite näyttää. ? 3. Seuraa hakemustasi eAsioinnissa eAsioinnin kautta voit tarkistaa hakemuksesi käsittelytilanteen ja varmistaa, Liitteet-välilehdellä, että kaikki tarvittavat liitteet on toimitettu. ? 4. Asioi kätevästi eAsioinnissa eAsiointi on turvallinen ja nopea palvelu, joka on käytettävissä milloin vain. Sen kautta lähetetyt hakemukset, liitteet ja viestit saapuvat kassalle välittömästi. Kirjautuminen onnistuu pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella. eAsioinnin kautta voit myös lähettää viestejä ja lisäselvityksiä helposti ja turvallisesti. ? 5. Seuraa käsittelytilannetta Verkkosivuiltamme löydät ajantasaisen tiedon hakemusten käsittelyajoista. Hakemukset käsittelemme saapumisjärjestyksessä. ? 6. Lisävinkkejä Verkkosivujemme Usein kysyttyjen kysymysten listalta voi myös löytyä vastaus sinua askarruttaviin kysymyksiin. Toimimalla näiden vinkkien mukaan varmistat, että hakemuksesi käsitellään mahdollisimman nopeasti ja sujuvasti. Huolella tehty hakemus nopeuttaa hakemuksesi käsittelyä Kotisivut ja eAsiointi / Hemsida och E-tjänsten a-kassa.fi Puhelinpalvelu / Telefontjänsten 020 690 455 Avoin työttömyyskassa / Öppna arbetslöshetskassan PL 116, 00531 Helsinki / PB 116, 00531 Helsingfors Kassa vastaa Paperi_26-27_kassa_.indd 27 Paperi_26-27_kassa_.indd 27 3.4.2025 10.06.44 3.4.2025 10.06.44
28?PaPeriliit to?02 / 2025 2 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 30 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 4.5. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 2”. Ristikon 1 palkinnon sai Hanne-Irmeli Tentke, Kotka. ari Kiviharju ETEISTILA LOMPSAT LEHMÄLLÄ ETEISTILA LOMPSAT LEHMÄLLÄ KUOPPIA SUUDELMAT G KUOPPIA SUUDELMAT T ? ? ? T U M M I A ? P U S U T A L O I T U S O T I L A K A N T E L E S A S I T M U S T A M A K K A R A I HYÖNTEISIÄ ? HYÖNTEISIÄ ? K U T S U T Ä I T E L Ä T ? mies L U T I K A T I T A R A ? L L mies A U L I I N A T A R V O S T E L U P O K E L A T U R O U V A E E R I K E N O T T E N O A N A A P U R I K A N O A L Ä N S I S O U L R E N T O T O V I T U E T K A T S E L U A N I P P A S I M A T I E L Ä I N ? O`neill ? A O`neill I A S U T U T A K T I K A L I N A T L T A K A A A S A S OLUITAKIN ? OLUITAKIN A L E T S A T I K U T I ? S Ä V Y J Ä T U L E H T U V A O S I N U R A T A IHAN N A T A IHAN A I V A N A S T E TYÖKALU "2." TYÖKALU E "2." A R T O T Ä Ä Y R I T SALO T U O T O S L A V A SALO A R V O K A L A T T T E T T O A J A J A T T T T T E E T S A T I I T I K A T S A T U A L L I I A T A ARA N A N A O P I T ARA T U R E S Y Ö T I T UNKARILAINEN LIHARUOKA MÄÄRITTÄÄ MATKAN PITUUS PALAA NUOTIOSSA UNKARILAINEN LIHARUOKA MÄÄRITTÄÄ MATKAN PITUUS PALAA NUOTIOSSA HIUKSIIN MUODOSTUVIA LATINAN SAMOIN KUITUMATERIAALI SIENIÄ HIUKSIIN MUODOSTUVIA LATINAN SAMOIN KUITUMATERIAALI SIENIÄ JYRKI JYRKI RYHTYMINEN KIELISOITIN Kimmon suku kg RYHTYMINEN KIELISOITIN Kimmon suku kg Tampereen ruokaa MAALAJI Tampereen ruokaa MAALAJI NOSTELU JÄRKI NOSTELU JÄRKI OSA TALOA KULJETTUJA JUHLIA ITÄAUTOJA MAKEITA poikia luuloa OSA TALOA KULJETTUJA JUHLIA ITÄAUTOJA MAKEITA poikia luuloa ILOTTOMIA ärrällä pojaksi PIHI antamista RYHMÄ VAHVIKE ANTTILA ILOTTOMIA ärrällä pojaksi PIHI antamista RYHMÄ VAHVIKE ANTTILA M A R JA T T A S E K Ä M A R T T I pyydyksiä KRITIIKKI VIRKISTÄVÄ M A R JA T T A S E K Ä M A R T T I pyydyksiä KRITIIKKI VIRKISTÄVÄ KATSOS A V IO M IE H E N K E R A LL A KUNINGAS KATSOS A V IO M IE H E N K E R A LL A KUNINGAS SUKUA RAJAJOKI lähin! pilkka osaaja SUKUA RAJAJOKI lähin! pilkka osaaja pyytää KOREAA takimmainen VETELÄ pyytää KOREAA takimmainen VETELÄ HETKI auttavia silmin Mika tulivuoresta VIHAISIA IMETTY HETKI auttavia silmin Mika tulivuoresta VIHAISIA IMETTY putkimainen yhdyskappale Vapun juomia JACQUES EPÄSELVÄÄ MUULI putkimainen yhdyskappale Vapun juomia JACQUES EPÄSELVÄÄ MUULI HAMPAISTA KUULUVIA ÄÄNIÄ piilossa ELELLÄ TALOT USEIN SORSALINTU TOIMITUS VAATTEITA HAMPAISTA KUULUVIA ÄÄNIÄ piilossa ELELLÄ TALOT USEIN SORSALINTU TOIMITUS VAATTEITA LUKEVIA esiin! lattiat! sävel äksy LUKEVIA esiin! lattiat! sävel äksy NUHTELU NUHTELU HAAVAKIN 30% voitoin vaota soiva sauvoin HAAVAKIN 30% voitoin vaota soiva sauvoin LUONNOSSA KASVAVA VAIHE KASVAVA KYPSYMÄTTÖMIÄ ASUNTO kengässä LUONNOSSA KASVAVA VAIHE KASVAVA KYPSYMÄTTÖMIÄ ASUNTO kengässä KAHVA PELLOLTA KORJATTU NYBERG +T JUOMALLE katkaisin rahoja nostaa KAHVA PELLOLTA KORJATTU NYBERG +T JUOMALLE katkaisin rahoja nostaa VALMISTE kuormalle HAUKI VALMISTE kuormalle HAUKI JORMA KUSKIT ennen kutia! JORMA KUSKIT ennen kutia! iniseviä kerrottu Paasikivi SIIVIN iniseviä kerrottu Paasikivi SIIVIN Mouskouri kouluista ONKIIN Mouskouri kouluista ONKIIN Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 28 3.4.2025 10.24.44 3.4.2025 10.24.44
PaPeriliit to?02 / 2025?29 PaPeriliit to?02 / 2025?29 2 / T a u k o t i l a 2 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Mieli lepää omalla maalla vai eikö paistais – kevätaurinko ei oikein osaa päättää. Hakasen Mika istuu saunan rappusilla ja teroittaa teräketjua. Kevättalvi ei suonut riittävän kylmiä pakkaspäiviä halkojen tekoon, mutta tämä osuus puuhommista sujuu nappiin. Lumettomat pellot reunustavat vanhaa maatilaa, jonka Mika hankki viisi vuotta sitten rouvansa kanssa. Viimeisen päälle vanhaksi palautetussa keittiössä porisee kahvi; tummat hirsiseinät ja pinkopahvien tapetit juttelevat olohuoneessa keskenään vanhan puulattian yli. On viikonloppu. Vain kurkiauran huuto puuttuu. Minkähän takia ihmiset asuvat kaupungeissa? – No, Tampereella meilläkin on kerrostalokaksio, ja kissa, joka inhoaa automatkoja. Sen takia vaimo ei nytkään mukaan lähtenyt. Tunnin ajomatkan päässä, Porintien päässä, on Tampere. Ja työ, joka loppuu Takon tehtaan myötä. Juuri nyt se ei sureta. Maalla asiat saavat mittasuhteen oikean. – Minulla alkoi mieli muuttua kulutusvastaiseksi, kun tämä paikka saatiin. Katselen uusia avohakkuita tänne ajellessa. Ahdistaa. Mietin, että missä vaiheessa naapuri pistää lakoon kuusikkonsa tämän saunan takaa. Voiskohan sen ostaa? Kun Mika vetää moottorisahan käyntiin omalla maallaan, hän ei koske kauniiseen. Iltayöllä saunasta sisälle astellessa linnunranta loistaa taivaan reunasta toiseen ja tekee maapallon päällä asuvasta harrastemetsurista atomin kokoisen. • teKSti ja Kuva: ilKKa PalMu Mika Hakanen käy vielä muutaman kuukauden töissä Takolla. Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_Ihan tavallisena.indd 29 3.4.2025 10.24.47 3.4.2025 10.24.47
30?PaPeriliit to?02 / 2025 prOsessinhOitAJA Marko Luukkosen arkirutiinit Corex Finlandin kartonkitehtaassa Porissa ovat muuttuneet. Hän tuli uusiomassalaitokselta uuden opetteluun kartonkikoneen kuivaan päähän. Oppia jakaa operaattori Hannu Syrjä. Heistä on tulossa työpari. – Meillä on täällä semmoinen mahdollisuus, että kun oppii omat työt, niin sitten on mahdollisuus lähteä opiskelemaan lisätehtäviä. Kyllähän se vaikuttaa työssä viihtymiseen, kun ei ole joka päivä sitä samaa, Luukkonen miettii. Hän kertoo, että uusien tehtävien myötä hän on alkanut paremmin hahmottaa tehtaan kokonaisuutta. – Kun tähän asti olen tehnyt massaa, niin nyt alan ymmärtää, mitä massalle tapahtuu, ja millainen lopputuote siitä tulee, hän sanoo. Miehet kiittelevät, että kiireen kanssa ei tarvitse tehtaalla oppia. – On hienoa, että on annettu aikaa opettaa ja aikaa oppia. Eihän se kiire ketään palvele, jos ei vielä aivan osaa. Se voi olla myös turvallisuusriski. Onneksi meillä ei sellaista ongelmaa ole, Syrjä sanoo. – Ensin Hannu näyttää ja selittää. Kun olen sen muutaman kerran nähnyt, teen itse, ja Hannu vieressä opastaa ja ohjeistaa, Luukkonen kertoo. – Yritän aina kertoa, että miksi näin. Tehdas on ollut tässä jo sata vuotta, ja täällä on jo harjaannuttu siihen, miten hommat kannattaa tehdä. Parhaat tyylit on jo keksitty, Syrjä kertoo. Luukkonen myöntää olevansa stressaajaluonne, jota satunnaiset vastoinkäymiset harmittavat. Syrjä kuitenkin kiittelee, että Luukkonen on ? ksu kaveri, joka ymmärtää tehtaan kokonaisuutta. Opetustilanteessa on pari asiaa, jotka kannattaa miesten mukaan muistaa. – Opettajan täytyy olla rauhallinen, selittää hitaasti, että asiat jäävät hyvin mieleen. Ei saa turhautua, jos huomaa, että toinen ei opikaan nopeasti. Vaikka opetettava joutuu kysymään yksinkertaista asiaa monta kertaa, pitäisi vain jaksaa toistaa. Kärsivällisyyttä se vaatii kummaltakin, Luukkonen miettii. Kesän uusille kesätyöntekijöille Syrjä antaa neuvoksi, että kannattaa tulla oppiin nöyrällä mielellä. – Että maltettaisiin edes muutaman kerran kuunnella, että tehdään se näin. Sitten kun on ammattilainen, saa tehdä niin kuin parhaaksi näkee, Syrjä sanoo.? • Hannu Syrjä on huomannut, että moniosaajan koulutus on antoisaa myös opettajalle. Työparilla opissa »On hienoa, että on annettu aikaa opettaa ja aikaa oppia.» t y ö p a r i Hannu Syrjä (vas.) on opettanut uusiomassalaitokselta tulleelle Marko Luukkoselle kartongin tekemistä. – Kun jutellaan, niin samalla opin itsekin siitä lisää, Syrjä kertoo. 2 / t a u k o t i l a Jussi Partanen Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 1.4.2025 10.50.07 1.4.2025 10.50.07
PaPeriliit to?02 / 2025?31 2 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Vanhempainvapaalla AsuinpAikkA:?Mänttä syntynyt: 11.4.1978 Kolhossa perhe: viisi lasta ja koira työ: PK 7:n prosessinhoitaja, Metsä Greaseproof Papers terveiset: tiiviin väelle synttäripäivä: kuluu aamusta iltaan Sylvia-tyttären kanssa Petri Suvensalo petri Suvensalo on vienyt aamuviideltä koiran lenkille ja kuudesta eteenpäin päivä kuluu kuopuksen kanssa. Sylvia täytti maaliskuussa vuoden. – Yritämme siirtyä yksien päiväunien rytmiin ja käydä rattailla pidemmällä lenkillä, kertoo Suvensalo, joka on toukokuulle saakka vanhempainvapaalla. Perhevapaat ovat vanhimman lapsen vauva-ajoista uudistuneet. Esikoinen on 20-vuotias ja asuu omillaan. – Silloin tuli käytettyä vain se 18 päivää. Nyt on lisäksi käytössä kolme kuukautta ja olen luovuttanut myös osan vapaastani äidille. Suvensalon vapaa-aikaan kuuluu myös maanpuolustustyötä reserviläisjärjestössä. Hän vinkkaa, että paikallisten sotahistoriasta kertova MänttäVilppula sodissa -näyttely on esillä Vilpun Vinkissä myös ensi kesänä. • eeva elorantaJokela Y ksi selvä kulttuuriero Saksan ja Suomen välillä liittyy asenteisiin armeijaa kohtaan. Saksassa armeija on historial lisista syistä hyvin vaikea aihe. Maailmanpoliittinen tilanne on kui tenkin nyt muuttunut. Yhtäkkiä Saksas sakin halutaan satsata maan puolustus voimiin ja aseteollisuuteen. Hallitus päätti juuri ennätyksellisistä investoin neista, kun vuosikymmenten ajan kehitys maassa oli kulkenut päinvastaiseen suuntaan: kaikkea maanpuolustukseen liittyvää infrastruktuuria oli purettu. Asevelvollisuus lakkautettiin Saksassa vuonna 2011, ja sen ollessa voimassakin valtaosa nuorista valitsi siviilipalve luksen. Muistan nähneeni kerran Düs seldorfin junaasemalla Saksan armeijan vetimiin pukeutuneen alokkaan, ja se hätkähdytti. Suomessa taas varusmiehiä näkyy jatkuvasti. saksassa on ollut toisen maailmansodan jälkeen enemmän entisten miehittäjä valtojen, IsoBritannian, Yhdysvaltojen, Ranskan ja myös Neuvostoliiton, sotilas tukikohtia kuin saksalaisia. Ne olivat kuin ulkomaalaisia pikkukaupunkeja keskellä Saksaa, tuhansine sotilaineen ja siviilityön tekijöineen. Nyt melkein kaikki niistä on lakkautettu. Kotikaupungissani Krefeldissä sijaitsi brittisotilaiden kasarmialue, jota remontoidaan juuri hienostoasunnoiksi. Toiselle entiselle kasarmialueelle raken netaan kaupungin vuokrataloja, kolmatta entistä kasarmia metsitetään. Sodasta muistuttavat Krefeldissä myös monikerroksiset, rumat betonibunkkerit, jotka olivat taannoin väestönsuojia. Joitain niistä on räjäytetty kumoon, toisia saneerattu asunnoiksi. Yksi korkea bunkkeri on heti naapurissani, ja sitä käytetään vähävaraisille suunnatun ruo kaavun varastona. Kaiken purkutyön keskellä Saksassa pitäisi nyt alkaa taas uudelleen rakentaa armeijaa ja tehdä puolustusvoimista posi tiivinen asia. Se on valtava käänne, ihan konkreettisesti. Kylmän sodan aikaan vihollisraja kahden systeemin välillä kulki Saksan läpi, jakoi maan itään ja länteen. Uhka oli jatkuvasti läsnä. Nyt uhka on palannut, ja armeijankin pitää palata. • »Asevelvollisuus lakkau tettiin Saksassa 2011. Nyt uhka on palannut.» t i l a s t o lä hd e: ti la st ok es ku s Puukaupat viikottain vuosina 2004–2025, miljoonaa kuutiometriä Viimeinen päivitys 25.3.2025 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Johanna Nordling 2004 2006 2008 2010 2012 2014 2016 2018 2020 2022 2024 Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 1.4.2025 10.50.08 1.4.2025 10.50.08
PaPeriliit to?02 / 2025?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä S e olis taas pitsaperjantai ja työt takana. Nousen sotaratsun kyydistä ja pistän tupakaksi kotimökin edessä. Kuuntelen miten linnut laulaa. Saan olla ihan itekseni kotona maaseudun rauhassa. Olen asunut Turuntien varressa saman tien päässä koko ikäni lievässä liikenteen kumussa. Johtuiskohan siitä, että ryhdyin koulun jälkeen ajomieheksi? 25 vuotta tuli sahattua elintarvikkeita edestakaisin Etelä-Suomea. Sitten tuli vähän muuttujia ja kouluttauduin uusiin hommiin. Tai miten sen nyt ottaa. Nyt olen Pa-Hulla varastomiehenä sen saman lastausterminaalin toisella puolella. Tavaran kuljetus on ja pysyy. Joskus herään yöllä uneen, jossa ajan taas lastia. Usva liikkuu kesäaamun sarastaessa peltovainion yllä, ja minä olen tien päällä taas. Nykyään logistiikka tahtoo olla vähän ruosteessa, on pihan perä täynnä tavaraa, joka ei liiku mihinkään. Paitsi jos haluan. Vaikka tää Massikka. Piti rälläköidä vanhasta kaverista moottorin suojapellit halki, että pääsi pelipaikalle, kun vaihdoin vesipumpun. Nyt pääsee taas puuhommiin vetämään tukinpätkää. Halkojen teko on mulle parasta terapiaa. Kello soi lauantaina kuudelta, ja minä lähden aamukahvin jälkeen metsään konesahan kanssa. Tai sitten vaan katselen ikkunalaudalla auringon lämmössä kasvavia tomaatinja kurkuntaimia. Lähden korjaamaan talven repimät kasvihuoneen muovit. Leikkaan omenapuut, jos jaksan. Ei ole perhettä kertynyt. Elämä sujuu vanhan kaveriporukan kanssa, laitellaan autoja ja ryypätään. Kotona lueskelen dekkareita ilman tarvetta esittää jotakin supersuorittajaa. Lämmitän pihasaunan. En pahastuisi, jos mun elämä maistuisi jollekin naiselle, jonka omat lapset huikentelevat jo maailmalla. Mutta menee tämä ilmankin. Nautin itsekseni arjen pienistä asioista, jotka on oikeestaan niitä suurimpia. Vaikka voinokare oman maan kuorettoman uuden perunan päällä. Mikä muka elämässä on parempaa? Silmät siinä menee kiinni, kun sen hetken suuhunsa saa. ? Lohjalainen perusmies syö kohta oman maan uutta perunaa. Pasi Nuolimolle kysymyksessä on hyvän elämän ehdoton ehto. teksti ja kuva? Ilkka Palmu »Kello soi lauantaina kuudelta, ja minä lähden aamukahvin jälkeen metsään konesahan kanssa.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 1.4.2025 13.29.52 1.4.2025 13.29.52
34?PaPeriliit to?02 / 2025 2 / i l m o i t u s t a u l u Jäsenetujasi eri elämäntilanteissa Työssäkäyvä Työtön Lomautettu Perhevapaalla** Vuorottelu vapaalla Muulla palkattomalla vapaalla Palkattomalla sairauslomalla Asepalveluksessa Opiskelijana Oppilasjäsenenä Eläkeläisenä Pa pe ril iit to -le ht i O ik eu sa pu * Li itt ov ak uu tu s Le ht is et el i Tu et ut lo m at Lo m ae du t Ci ty sh op pa ri Ke sk itt äm is al en nu s, Tu rv a X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X X – – X X X X X X X – X X X X X Liittovakuutus on voimassa sen vuoden loppuun, jolloin jäsen jää eläkkeelle. * Oikeusapua annetaan työsuhteeseen liittyvissä asioissa. ** Perhevapaa= äitiys-, isyysja vanhempainvapaa. Sinunetusi Sinunetusi Tutustu jäsenetuihisi ja käytä niitä! jäsenesite_Sinun etusi_2025.indd 1 jäsenesite_Sinun etusi_2025.indd 1 3.4.2025 7.23.27 3.4.2025 7.23.27 Uusi jäsenesite on ilmestynyt Tutustu jäsenetuihisi ja käytä niitä. Paperiliiton jäsenenä saat esimerkiksi tuntuvia lomaetuja ja alennuksia. Paperiliitto on vakuuttanut jäsenensä Liittova kuu tuksella ja saat huomattavia alennuksia muista vakuutuk sista. Voit lukea esitteen osoit teessa paperiliitto.fi koh dasta liiton julkaisut. Työmarkkinoiden käytettä vissä oleville jäsenille jae taan painettu esite tämän lehden välissä. o s a s t o j e n k e v ä t k o k o u k s i a Pirkanmaan piiri Valkeakosken osasto 45: ti 29.4. klo 16, Hakapirtti Valkeakosken osasto 70: to 24.4. klo 16, toimitalo, Antinniementie 5. Saimaan piiri Tainionkosken osasto 22: to 24.4. klo 17, osaston toimisto, Vuoksenniskantie 107, 55800 Imatra Joutsenon osasto 23: to 24.4. klo 17, Joutsenon työväentalo Simpeleen osasto 25: ti 29.4. klo 15, Työväentalo, Simpeleentie 44 Lauritsalan osasto 44: ti 29.4. klo 17, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180, 53300 Lappeenranta Etelä-Suomen piiri Hämeenlinnan osasto 66: la 12.4. klo 14.30, HTY:n toimitila, Raatihuoneenkatu 20 Helsingin osasto 46: ti 29.4 klo 15.30, Nummelan Työväentalo, Pisteenkaari 3 Kymen piiri Kotkan osasto 17: ke 23.4. klo 16.15, osaston toimitila, Satamakatu 9 Kuusankosken osasto 19: ti 29.4 klo 15.30, Koskelankuja 3 Kotkan osasto 37: ke 23.4. klo 16, Kertakaari 5, Imatra. Kokouksessa käsitellään osaston kesäviettopaikan myyntiä. Sunilan osasto 48: ma 28.4. klo 16.30, O´JES kokoustila, Runeberginkatu 15 (Hovinsaari). Sitovat ilmoittautumiset viimeistään 24.4. osoitteeseen marko.kaitasuo@storaenso.com Kokouksessa käsitellään osaston kesäviettopaikan Kaislarannan myyntiä koskevat asiat. Pohjois-Suomen piiri Pietarsaaren osasto 52: ke 16.4. klo 18, TT-halli Muista liiton keilaja frisbeekisat Keilakisa Kilpailuaika: 3.3.–27.4.2025. Keuruun keilahalli. Frisbeegolf Lauantai 17.5.2025, klo 10 Paikka Lehmonkärki frisbeegolf Asikkala Lisätiedot: paperiliitto.fi Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 3.4.2025 10.13.43 3.4.2025 10.13.43
PaPeriliit to?02 / 2025?35 2 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro3 Aineistopäivä ...............................10.6. Ilmestyy ......................................27.6. Nro 4 Aineistopäivä ...............................13.8. Ilmestyy ......................................29.8. Nro 5 Aineistopäivä ...............................8.10. Ilmestyy ....................................24.10. Nro 6 Aineistopäivä ...............................3.12. Ilmestyy ....................................19.12. 1 v a s t a u s t a 1. Jussi Vanhanen? 2. Noin 10 000? 3. Palve lualojen ammattiliitto? 4. Strasbourgissa, Ranskassa? 5. Lautamies? 6. Hämeenlinnasta? 7. Paleface? 8. Vedessä elävä kookas nisäkäs? 9. Noin 200 euroa? 10. Juice Leskinen 02/25 P a p e r i l i i t t o Mistä löytyy surpervoima surpervoima Paperiliittolaisilla on monenlaisia supervoimia. Jani Yletyinen koettaa hyväksyä olosuhteet ja sopeutua elämän rytmiin. Siihen hän saa voimaa uskostaan. Tako Tuotanto päättyy kesäkuussa. Jäsenkysely Työttömyysturva ja tes tärkeimmät jäsenedut. Johtaminen Kiire vähentää tuottavuutta. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 2.4.2025 12.01.19 2.4.2025 12.01.19 Paperiliiton XXIV liittokokous KUTSU PAPERILIITON AMMATTIOSASTOILLE Paperiliitto r.y:n XXIV varsinainen liittokokous pidetään 11.–12.6.2025. Kokous alkaa keskiviikkona 11.6. klo 10.00 Scandic Park Helsingissä, Mannerheimintie 46, 00260 Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntömuutosasioita sekä sääntöjen 11 §:n 12. ja 13. kohdissa mainitut asiat. Liittokokouksen käsiteltäviksi tulevat myös sääntöjen 11 §:n 5. kohdan tarkoittamat määräaikaan mennessä liiton hallitukselle kirjallisina toimitetut osastojen esitykset. PAPERILIITTO R.Y. hallitus Petri Vanhala Juhani Siira puheenjohtaja liittosihteeri Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 3.4.2025 10.13.46 3.4.2025 10.13.46
VARMANA PIDETYT TURVALLISET JA MUKAVAT JALKINEET OVAT HYVÄN TYÖPÄIVÄN PERUSTA. SIEVIN INNOVATIIVISUUS SEKÄ LAADUKKAAT JA VASTUULLISET MATERIAALIT TAKAAVAT KORKEATASOISEN TURVALLISUUDEN JA MUKAVUUDEN TUNTEEN LÄPI TYÖPÄIVÄN. KUN PUET JALKAASI SIEVIN TURVAKENGÄT, VOIT OLLA VARMA SIITÄ, ETTÄ NE HOITAVAT TEHTÄVÄNSÄ YHTÄ HYVIN KUIN SINÄKIN. Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 3.4.2025 11.06.32 3.4.2025 11.06.32