PAPERI PAPERI PAPERI Nro 3/2012 13.4.2012 54. vuosikerta Li itt o PAPERI PAPERI PAPERI Nro 3/2012 13.4.2012 54. vuosikerta Li itt o Tule Linnanmäelle! Liitto tarjoaa vapaan pääsyn s. 26 Riittävätkö rahat? Savolaisen perhe selviää luovien s. 22 Ja ak ko H ei kk ilä Ju kk a Ko sk in en ”Nyrkkeily ja elämä ovat opettaneet nöyryyttä.” Minna Kanto s. 25 Tupakat pois Jämsän tehtaille tulee täyskielto s. 4 65° 41' 35'' N 24° 37' 5'' E Maailman pohjoisin paperitehdas. Anitta Laukkanen tekee siellä tämän lehden paperia. ”Varsinaista luksusta olivat ne ihan pienet maitotetrat.” Ari Räikkönen, s. 20 01_etusivu.indd 1 2.4.2012 23:26:22
Nähdään Lintsillä! Linnanmäen huvipuisto on varattu paperi liittolaisille ja heidän perheilleen yksityiskäyttöön lauantaina 17.6. kello 10.00–13.00. Kaikki Linnanmäen laitteet ovat ilmaiseksi käytössä! Lisätietoja tämän lehden sivulla 26. Ilmoittaudu mukaan 13.5. mennessä osoitteessa www.paperiliitto.? . Paperiliito n 02-3_sisältö.indd 2 2.4.2012 22:29:13
20 Kylmä maito ja lämmin pulla on parasta herkkua, Arto Hulkko toteaa. Kylmä maito ja lämmin pulla on parasta herkkua, Sisältö Valvomo 4 Pääkirjoitus ruotii kehysriiheä. 4-9 Kuorimo 4 Jokilaakson tehtailla loppuu tupakointi. 6 ”Jos työuraa on takana 40 vuotta, sen pitäisi riittää.” 8 Energiankäyttöä tehostetaan 1,5 % vuosittain. 10-15 Reportaasi Veitsiluodossa tehdään tämän lehden paperi. 18 Uusi rainaustapa vähentää huomattavasti kuidun kulutusta paperiteollisuudessa, laadusta tinkimättä. 20 Maito herättää mukavia muistoja. 22 Savolaisen perhe saa rahat riittämään luovimalla. 24 Maailman paperi: Kunnossapidon henkilöstöä karsitaan Ruotsissa. 25 Parasta elämässä: Nyrkkeily purkaa Minna Kannon stressiä. 26-30 Hiomo 26 Kaikki mukaan Kesäkaruselliin! 27 Jämsässä lauletaan kilpaa heinäkuussa. 28 Keilauksessa kiehtoo itsensä voittaminen. 31-34 Taukotila 31 Voita lahjakortti täyttämällä ristikko. 32 Liidokkikisa: Jussi Ahonen työskentelee Suomen vanhimmalla paperikoneella. 34 Varamies pohtii innovaatioita. Jari-Pekka Mäkelä pelaa futsalia. 22 Savolaisen perheessä pitkät yhteiset vapaat tuntuvat erityisen hyvältä. 10–15 Veitsiluodon PK 5:n pituusleikkurilta ja Anitta Laukkasen käsien kautta lähtee asiakkaalle muun muassa Paperiliitto-lehden paperi Novapress Silk 70 g. 18 Teknologiapäällikkö Janne Poranen VTT:stä uskoo, että vaahtorainaus lisää huomattavasti suomalaisen paperiteollisuuden kilpailukykyä. Jaakko Heikkilä Virpi Kirves R ei m a Ka ng as El in a O rp an a Paperiliitto ?/???? ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. ”Tupakkatauko työnteon lomassa tarkoittaa hermojen lepuutusta.” sivu 4 02-3_sisältö.indd 3 2.4.2012 22:29:39
Valvomo Kuorimo kertoo uutiset Vastarannan supi Pääkirjoitus Paperiliitto 3/2012 ? E delleen duunarin paras turvaverkko on turvallinen työpaikka. Kehysriihi paikkasi pahimmat väljyydet, mutta aukottomaan tulokseen ei päästy. Eläkeikään kehysriihessä ei koskettu. Vai siirtyikö koskeminen vain, koska näin tuli vaaleissa luvattua? Huolestuttavaa on, että nyt työelämään tuleva 20-kymppinen ei voi olla varma, milloin hän jää eläkkeelle tai onko mitään eläkejärjestelmää olemassa 43 vuoden kuluttua. Ja jos on, niin kuka eläkkeet vuonna 2055 maksaa? Eläkeratkaisuihin on palattava pikaisesti. Ongelma odottaa, se ei suinkaan poistunut. Paperiliiton jäsenten näkökulmasta työttömyysputkeen koskeminen oli vaikea pala, sillä niin sanottu putki on ollut monelle ikääntyvälle ainoa turvaverkko irtisanomistilanteessa, kun uutta työtä ei ole tarjolla. Vastineeksi heikennyksistä 60-vuotiaille taataan tukityötä tai muita toimia kuudeksi kuukaudeksi. Näin päivärahapäivät nollaantuvat ja he ovat uudelleen oikeutettuja ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan. Tämä helpottaa etenkin niillä paikkakunnilla, missä tehdas on kokonaan ajettu alas ja töitä on huonosti tarjolla. Työssäoloehdon putoaminen kahdeksasta kuuteen kuukauteen vuoden 2014 alusta lähtien tuo parempaa turvaa myös nuoremmille irtisanotuille, kun oikeuden ansiosidonnaiseen turvaan saa nopeammin. Hallituksen ja työmarkkinoiden keskusjärjestöjen ratkaisuissa selvin päämäärä pitää olla työllisyyden ja sitä kautta kilpailukyvyn parantaminen. Jos nyt sovitut toimet eivät tue työllisyyttä ja ennen kaikkea teollisia työpaikkoja, ovat ratkaisut riittämättömiä tai väärin kohdistettua. Turvaverkosta on tehtävä paitsi riittävän vahva myös suuri, jotta putoajat siihen osuvat. P Vapaa pudotus Työsuojeluvaltuutettu Mika Huhtala (takana) tietää, ettei tupakoinnin lopetus ole helppoa. Seppo Hurme ja Lasse Rikkonen sanovat, ettei savuttelu holhoamalla lopu. Vapusta lähtien Jämsän tehtailla sauhutellaan vain pihalla. Vuoden vaihtuessa tumpataan kokonaan. Tupakat pois, piiput piiloon Teksti ja kuvat Päivi Ketolainen Vielä kolme vuosikymmentä sitten tupakoimaton paperimies oli liki kummajainen. Suurin osa kessutteli, eikä tupakointi ollut kiellettyä edes tehtaiden valvomoissa ja kahvihuoneissa. Viime vuosina tupakkamiesten ja -naisten rivit ovat harvenneet. – Korkeintaan kaksi kymmenestä polttaa nykyisin tupakkaa meidän työpaikalla. Itse polttelen pikkusikareita, kertoo varamies Lasse Rikkonen Kaipolan tehtaalta Jämsästä. Kaipolan PK4:n tupakkapaikalta löytyy myös pituusleikkuriajomies Seppo Hurme. – Tupakointi ei haittaa työntekoamme. Meille tupakkatauko työnteon lomassa tarkoittaa hermojen lepuutusta, miehet perustelevat. Aikuisten ihmisten holhoamista Sekä Rikkonen että Hurme ovat olleet välillä vuosia polttamatta, mutta pistäneet uudestaan palamaan. Heidän mielestään tupakointi loppuu, jos oma asenne kypsyy lopetuksen kannalle. – Ulkopuolinen painostus vain ärsyttää. Niinpä UPM:n Jokilaakson tehtaiden Savuton tehdas -kampanja saa heiltä kritiikkiä. Suunnitelma on, että tupakat tumpataan tehtaiden sisätiloissa vappuna. Piha-alueilla tupakointi kielletään ensi vuoden vaihteesta lähtien. – Tämä on aikuisten ihmisten holhoamista, tuohtuu Hurme. Taustalla on huoli terveydestä Jokilaakson tehtaiden henkilöstöpäällikkö Eija Lumme näkee asian toisin. Päällimmäinen perustelu Savuton tehdas -projektille on huoli työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Hän uskoo, että monet ovat valmiita lopettamaan tupakoinnin, kun heitä siinä tuetaan. – Järjestämme syksyn tullen infotilaisuuksia ja ensimmäisen tupakoinnin lopetusta tukevan lääkehoitopaketin kustantaa työnantaja. Jos halukkaita löytyy, työterveyshuolto järjestää irti tupakasta -kursseja, Lumme sanoo. Hänen mukaansa Savuton tehdas -hanke on pitkän kypsyttelyn tulos. Asia on viety läpi yt-neuvottelukunnassa ja johtoryhmässä. Suorin vartaloin eläkkeelle. Kolmivuorotyö ei kyllä notkistanut... Ongelma odottaa, se ei suinkaan poistunut. 04-5_kuorimo.indd 4 2.4.2012 18:00:17
Paperiliitto 3/2012 ? Työsuojeluvaltuutettu Mika Huhtala (takana) tietää, ettei tupakoinnin lopetus ole helppoa. Seppo Hurme ja Lasse Rikkonen sanovat, ettei savuttelu holhoamalla lopu. Sirpa Peltonen, 48, aloitti tupakanpolton teini-iässä. Hän myöntää olevansa nikotinisti. – Kerran olen koettanut tosissani lopettaa, mutta ei siitä mitään tullut. Siistijän työ on hikistä hommaa. Saleissa on kuuma, ja mieli tekee välillä ulos vilvoittelemaan. – Siinä sitten maistuu tupakkakin. Sirpa sanoo muuttuvansa hyvin äkäiseksi, jos ei saa tupakkaa pitkin päivää. Ahkeralle sauhuttelijalle kahdeksan tuntia on liian pitkä aika olla ilman. Jos tupakointikielto astuu voimaan, hän ei takaa ystävällisyyttään työkavereita kohtaan. – Siinä vaiheessa on ketutus korkealla. Yksi vaihtoehto olisi sähkösavuke. Sitä hän voisi kokeilla hermosavujen vetämiseen, mutta sekin on kieltolistalla. – Tasavertaisuuden vuoksi pitäisi sitten kieltää nuuskakin. Se on myös vaarallista. Peltonen muistuttaa, ettei hänen tupakointinsa haittaa muita. Hän pitää asiaa henkilökohtaisena niin kauan, kun muiden ei tarvitse haistella savuja. – Vetäisen tupakan niin nopeasti, ettei se työntekoa häiritse. Sitä paitsi ihmiset noudattavat siisteyttä tupakkapaikoilla eikä natsoja muualta löydy. Siistijänä sen tiedän. P Tupakat pois, piiput piiloon Loppuhiontaa tekee työryhmä, jossa on mukana työnantajan ja työntekijöiden edustajat sekä työterveyslääkäri. – Viime vuoden vaihteessa perustimme useita eri työryhmiä käsittelemään työhyvinvoinnin kysymyksiä. Savuton tehdas –ryhmä oli yksi näistä. Tervasaaressa palaa pihalla Savuttomuudesta on kokemusta ennestään UPM:n Tervasaaren tehtaalla Valkeakoskella. Työsuojeluvaltuutettu Jari Lehtonen kertoo, että kaksi vuotta sitten toteutettu sisätilojen savuttomaksi julistaminen on sujunut kivuitta. – Ainoastaan ulkopuolisen työvoiman suhteen tilanne hieman repesi. He eivät tienneet asiasta varmaan tarpeeksi, Lehtonen sanoo. Ulkosalla valkeakoskelaiset saavat yhä poltella. Lehtosen mukaan kymmenen tupakointipistettä tehtaan pihalla on riittävä määrä, eikä murinoita ole kuulunut. Hänen mukaansa tilanne muuttuu, jos tupakointi kielletään myös ulkosalla. – Silloin mennään askel väärään suuntaan. On kohtuutonta, jos ei ole mitään paikkaa tupakoinnille. Siitä seuraa salatupakointia. Kaipolan tehtaan tupakkamiehet ovat samaa mieltä. Kahdeksan tuntia on liian pitkä aika nikotinistille olla ilman tupakkaa. Savuttoman työpäivän aikana ehtii mennä hermot eikä se helpota työntekoa. – Tupakkamies polttaa kiintiönsä joka tapauksessa. Joko salaa tai vaikka sitten ketjussa työajan jälkeen. Valvonta on vaikeaa Kaipolan työsuojeluvaltuutettu Mika Huhtala työskentelee Savuton tehdas –työryhmässä. Hän myöntää, että useita käytänteitä leijuu vielä ilmassa. – Jämsässä työntekijät liikkuvat paljon kahden tehtaan väliä. Pysähtyvätkö he tien poskeen tupakalle? Luultavasti tehtaan portin taakse muodostuu tupakkapaikka, jonne mennään vaikkapa ruokatunnilla. – Onko se hyvää mainosta? Entä miten savuttomuutta valvotaan? Eija Lumme luottaa, ettei tupakointia tarvitse liiemmin sanktioida. Jos niin tehdään, edetään normaalikäytänteiden mukaan. – Varoitus, varoitus ja loparit, suomentaa Huhtala. Mutta kuka salatupakointia valvoisi, esimieskö? Entä onko salatupakointi nähtävä, vai riittääkö nuuhkaisu? – Kuten nähdään, avoimia kysymyksiä on vielä paljon, toteaa Huhtala. P ? Ketutus nousee korkealle Sirpa Peltosen mielestä tupakoitsijat ollaan ajamassa liian ahtaalle. ”Tupakkamies polttaa kiintiönsä joka tapauksessa.” 04-5_kuorimo.indd 5 2.4.2012 18:00:18
Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista Silppua ? Puoshaka Puolen vuoden työskentelyllä ei pääse ansiopäivärahan piiriin. 8 kuukauden työskentelyllä saa oikeuden kahden vuoden ansiopäivärahaan. Pitempi työhistoria ei lisää ansiopäivärahan kestoa. Jo puolen vuoden työskentelyllä pääsee päivärahan piiriin. Alle kolmen vuoden työhistorialla päivärahan enimmäiskesto on aktiivisilla työttömillä 400 päivää ja passiivisilla 300 päivää. Sen jälkeen työtön jää työmarkkinatuelle. Pidemmällä työhistorialla aktiiviset ovat oikeutettuja nykyiseen 500 päivään, passiiviset 400 päivään Paperiliitto 3/2012 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Suurin osa Paperiliitto-lehden eläkeikäkyselyyn vastanneista toivoi pääsevänsä eläkkeelle 60-vuotiaana. Lähes puolet vastaajista halusi eläkkeelle 58-60-vuotiaana. Vastaajia oli 36. Kaskislaisen Elmeri Koiviston mielestä sopiva eläkeikä olisi viimeistään 63-vuotiaana tai kun on tehnyt kolmivuorotyötä 35 vuotta. Koivisto aloitti työelämässä 16-vuotiaana. Suurin osa työurasta kului kolmivuorotyössä, 37:aa hän teki sellutehtaalla vuodesta 1977 siihen saakka, kun tehdas kaksi vuotta sitten suljettiin ja hän jäi työttömäksi. – Jatkuva kolmivuorotyö on aivan eri asia kun päivätyö, Koivisto korostaa. Töissä Koivisto olisi ollut valmis jatkamaan, vaikka kärsikin loppuvaiheessa selkäja lonkkakivuista. – Paikat olivat jo niin paljon loppu. Vuorotyöstä en niinkään rasittunut, sillä Uran pituus ratkaisevampi kuin ikä ”Jos työuraa on takana yli 40 vuotta, sen pitäisi riittää.” olin siinä onnellisessa asemassa, että olen saanut nukuttua. Monille tulee univaikeuksia. 500 päivää ansiopäivärahalla täyttyy kesällä. Sen jälkeen Koivisto on ikänsä ja työhistoriansa perusteella oikeutettu lisäpäiviin. Lisäpäiviltä on mahdollista hakea eläkettä 62-vuotiaana. Se hetki koittaa Koivistolla ensi helmikuussa. Keinot yksilöllisiä Lohjalainen pastanvalmistaja Aino Leiviskä ei tuijottaisi eläkeasiassa vain ikää, 12-tuntisen vuorokalenteri löytyy Paperiliiton nettisivuilta kohdasta Edunvalvonta > Työvuorokalenterit. Työttömyysturvan sitominen työuran pituuteen ja aktiivisuuteen Nykyään Muutoksen jälkeen Työssä alle 8 kk Työssä 6–36 kk Työssä yli 36 kuukautta Työssä yli 8 kk Työssä Pitkä työura Työmarkkinatuki Ansiopäiväraha Ansiopäiväraha Ansiopäiväraha 500 päivää Ansiopäiväraha 500 päivää Passiivisilla 300 päivää Passiivisilla 400 päivää Aktiivisilla 100 pv lisää Aktiivisilla 100 pv lisää ? ? ? ? ? aika aika aika aika aika Tulot Tulot Tulot Tulot Tulot A) A) B) B) C) ”Neljäsosa metsistä on ollut koskematta yli 30 vuotta”, otsikoi Maaseudun tulevaisuus (28.3.2012). Miksi metsänomistaja unohtaa metsänsä, Päättäjien Metsäakatemian johtaja Harri Hänninen? – Unohtaminen voi olla tietoista tai tahatonta. Tietoista siten, että omistaja on halunnut jättää tietyn osan metsästään, harvoin koko metsänsä, koskemattomaksi. ”Suojella” sen, koska se on hänelle sellaisenaan mieluisa joko alueen luonnon, maiseman tai muun syyn vuoksi. – Metsäkiinteistö on voinut unohtua myös tahattomasti ajan myötä. Syynä voi olla sen pieni koko, vähäpuustoisuus, epäsuotuisa sijainti tai huono muoto, kuten Pohjanmaan nauhamaiset metsäsarat. Joskus syynä voi olla tietämättömyys perinnöksi saadun metsän sijainnista. Yhteistä näille on vähäinen taloudellinen merkitys omistajalleen. Tuskin suurta, runsaspuustoista ja arvokasta metsätilaa kukaan unohtaa. Miten metsänomistajia voidaan patistaa toimimaan? – Jos omistaja tietoisesti haluaa jättää metsiään koskemattomaksi, hänen ratkaisuaan tulee kunnioittaa. Pienten unohdettujen metsäpalstojen kohdalla ratkaisu voisi joissain tapauksissa olla uusjako tai yhteismetsään liittäminen. Metsäkeskuksen uuden metsävaratietojärjestelmän pohjalta omistajia voitaisiin myös herätellä kirjeitse. P Miten joku voi unohtaa metsänsä? Työttömyyskassa purkaa ruuhkaa Ruuhka: Paperityöväen Työttömyyskassa pyrkii purkamaan käsittelyssä syntynyttä ruuhkaa mahdollisimman nopeasti. Käsittelijöiden määrää on lisätty myös palkkaamalla uusia työntekijöitä. Työttömyyskassan puhelinpäivystys palvelee toistaiseksi poikkeuksellisesti kello 9-12. Puhelinpäivystystä on lyhennetty, jotta hakemusten käsittelyä voidaan tehostaa. Käsittelytilanteesta tarkempia tietoja saa työttömyyskassan nettisivuilta www.paperiliitto.? > Työttömyyskassa. Lisäpäiviltä eläkkeelle Eläke: Pitkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Oikeus vanhuuseläkkeeseen on työttömällä, joka on syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen, on täyttänyt 62 vuotta ja saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Työttömyyspäivärahaa maksetaan lisäpäiviltä, kun työtön on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja hänellä on enimmäisajan täyttyessä työeläkkeeseen oikeuttavia ansioita vähintään viideltä vuodelta 20 viime vuoden aikana. Lisätietoja: www.paperiliitto.? > Työttömyyskassa 12-tuntinen puhuttaa Työaikamuoto: Paperiliiton ammattiosastojen kevätkokouksissa on käyty keskustelua 12-tuntisesta vuorojärjestelmästä. Järjestelmä on tähän mennessä otettu käyttöön Power? utella Savon Sellussa ja Simpeleen tehtaan voimalaitoksella. Metsähoito voi jäädä tietämättömyyden takia. Stora Enso Elmeri Koiviston ja Aino Leiviskän mielestä työn rasittavuus pitäisi ottaa huomioon. 06-7_kuorimo.indd 6 2.4.2012 18:02:18
Silppua ? Suoraa puhetta Nettikysymys vaan siinä tulisi ottaa huomioon työn rasittavuus ja mahdollisesti vuodet, joita henkilö on kyseisessä työssä tehnyt. Leiviskä ei näe yhtä keinoa, millä työssä jatkamista ja jaksamista voitaisiin edistää. – Se on niin henkilökohtaista. Toisia varmaan kannustaisi raha ja toisille saattaisi ylimääräinen loma vuosittain tehdä poikaa, Leiviskä arvelee. Tavoitteena vuosi lisää Eläketurvakeskuksen mukaan työeläkkeelle siirryttiin viime vuonna keskimäärin 60,5-vuotiaana. Työmarkkinajärjestöjen SAK:n, STTK:n ja Akavan maaliskuisen työurasopimuksen tavoitteena on pidentää työuria keskimäärin yhdellä vuodella ja vähentää valtiontalouden leikkausten tarvetta yli 2 miljardilla eurolla. Työuria pidennetään sekä alusta että lopusta. Keskusjärjestöillä on aikaa syyskuun loppuun etsiä keinoja nuorten työelämään pääsyn helpottamiseksi ja liitoilla marraskuun loppuun neuvotella toimialakohtaiset nuorten työllistämissopimukset. Työssä jatkamista tuetaan tehostamalla työterveyshuoltoa ja parantamalla sen saatavuutta. Liitot kartoittavat alakohtaisesti työhyvinvointitoiminnan nykytilan ja laativat tämän pohjalta yhteisen toimenpideohjelman. Aktiivitoimille kannustimia Työurasopimuksen mukaan 60 vuotta täyttäneillä työttömillä on oikeus työvoimaviranomaisen järjestämään tukityöhön tai muuhun aktiivitoimeen työssäoloehdon täyttämiseksi. Ne uusivat ansiopäivärahaoikeuden vanhalla päivärahan tasolla. Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mielestä on kuitenkin vaara, että tukityöt ja aktiivitoimet eivät auta työtöntä mäessä mihinkään suuntaan. Tarjottavan työn pitäisi olla ainakin mielekästä. – Käpyjäkö työttömät alkavat terottaa? Mitä järkeviä tukitöitä tai koulutusta yli 60-vuotiaille työttömille oikeasti pystytään paikkakunnilla tarjoamaan? Aktiivitoimien pitää olla muutakin kuin toistuvaa cv:n tekoa tilanteessa, jossa listalle nostettavia asioita ei entuudestaan ole eikä sinne kovin helposti tule, Vanhala sanoo. P Paperiliitto 3/2012 Uran pituus ratkaisevampi kuin ikä Käpyjäkö työttömät alkavat terottaa? ?Puoli vuotta riittää Vuoden 2014 alusta ansiopäivärahaa saa jo puolen vuoden työssäolon jälkeen. Samalla nousevat pitkän työuran perusteella ansio-osaan maksettavat korotukset. Yli 20 vuotta työssä olleille 100 päivältä maksettavan korotetun ansio-osan sijasta maksetaan 90 päivää muutosturvan ansio-osaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi 3 000 euron kuukausituloilla sitä, että korotettu ansio-osa nousee nykyisestä 1 284 eurosta 1 849 euroon. Tänä vuonna 55 vuotta täyttäviltä ja sitä nuoremmilta niin sanottu eläkeputki pakenee. Lisäpäivien ikäraja nousee vuodella 1957 ja sitä myöhemmin syntyneillä. Ylimenokautena vuonna 1957 syntyneille taataan ansiosidonnainen työttömyysturva 600 päivältä. Työttömyysturvan sitominen työuran pituuteen ja aktiivisuuteen G ra ? ik ka R ei m a Ka ng as Uusi tes tuli voimaan Sopimus: Paperiteollisuuden uusi työehtosopimus tuli voimaan huhtikuun alussa ja se on voimassa 30.4.2014 saakka. Paperiliitto ja Metsäteollisuus solmivat työehtosopimuksen viime marraskuun lopulla osana työmarkkinoiden raamisopimusta. Työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoihin 9.4. tullut yleiskorotus on 25 senttiä, toisena vuotena 6.5.2013 alkaen 20 senttiä. Erillisen paikallisen rahamäärän suuruus on 9.4. alkaen 15 senttiä ja 6.5.2013 alkaen 12 senttiä. Liitto tekee pääluottamusmiehille kyselyn paikallisen rahaerän jaosta. Sairauspäivärahaan 90 päivän sääntö Muutos: Sairauspäivärahan maksamisen edellytykset muuttuvat kesäkuun alussa. Päivärahan maksaminen 90 sairauspäivärahapäivän jälkeen edellyttää, että vakuutettu toimittaa Kansaneläkelaitokselle työterveyshuollon lausunnon. Työterveyslääkäri laatii lausunnon työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä ja mahdollisuudesta jatkaa työssä. Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa, kun poissaolo on jatkunut kuukauden. Sairauspäivärahaa on haettava Kelalta kahden kuukauden kuluessa työkyvyttömyyden alkamisesta aikaisemman neljän kuukauden sijasta. Kun työntekijän sairaus pitkittyy tai työkyky muuten heikentyy, on työterveyslääkärin arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Lisäksi työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä selvittävät työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. 90 päivän lausunto kuuluu työterveyshuollon lakisääteiseen toimintaan. Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeistä voitaisiin välttää, jos pitkittyvät työkyvyttömyydet havaittaisiin riittävän varhain. Uusi kysymys: Teetkö töitä sairaana? Vastaa osoitteessa www.paperiliitto.? Heti 50–55-vuotiaana 58–60-vuotiaana 62–63-vuotiaana 18 % 21 % 46 % 15 % Eläkkeelle ennen kuuttakymppiä Viime lehden kysymys: Milloin jäisit eläkkeelle? P aperiteollisuus tarvitsee tulevaisuuden tekijöitä. Viimeisen 10 vuoden aikana alamme opintolinjoille ei ole ollut tunkua. Ennen metsäteollisuuden ”lahtauksia” ne olivat koulun suosituimpia linjoja. Tuhansien työpaikkojen menetys on vienyt alalta hohdon. Samaan aikaan mietitään, miten saada eläkevarat riittämään tuleville sukupolville, miten pidentää työuria. Yhteiskunta tarvitsee lisää verotuloja, että tämä pyörä pyörii. Eikä tuloja synny, jos ei ole työtä ja tuotteille ostajia. Miten saamme nuoret kiinnostumaan taas alastamme? Vaaditaan tekoja, ei tyhjiä lupauksia. Talkoisiin tarvitaan kaikki, niin työnantajat, nuoret, yhteiskunta kuin työntekijät. Sanotaan, että puu kasvaa taimesta. Laitetaan yhdessä ”taimi” kasvamaan ja palautetaan suomalaisen prosessiteollisuuden maine ja osaaminen nuorten keskuudessa sille kuuluvalle tasolle, yhdessä ja nopeasti. Kuka ottaa kopin? Mukana ollaan! P Taimi kasvamaan Ei tyhjiä lupauksia. Ilkka Nokelainen valtuuston puheenjohtaja tekijän sairauspoissaolosta kentyy, on työterveyslääkärin arvioitava työntekijän jäljel21 % kuuttakymppiä Viime lehden 06-7_kuorimo.indd 7 2.4.2012 18:02:20
Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista ? Paperiliitto 3/2012 Teksti Birgitta Suorsa, UP – Kyllä sen 1,5 prosentin verran energiaa saisi täällä säästettyä, kun jokainen kohta tutkitaan, prosessinhoitaja Arto Angeria toteaa Stora Enso Oyj:n Oulun tehtaista. Angeria huomauttaa, että tehdas kuluttaa vuodessa energiaa saman verran kuin yksi Olkiluodon reaktori ehtii tuottaa. Tehtaan kaksi paperikonetta ovat vuosilta 1991 ja 1997. Ne kuuluvat Suomen uusimpiin käytössä oleviin paperikoneisiin. Sellutehdas on vanhempi. Aiemmin sellunkeitossa syntynyttä lämpöä myytiin kaupungille, nyt se käytetään itse. Energiansäästö on Angerian mielestä paikallaan, mutta siihen ei hänen mukaansa tarvita erillistä direktiiviä. Euroopan unioni rokottaa hänestä jo muutoinkin metsäteollisuutta. – Täällä Oulussa tuotetaan vuodessa miljoonaa tonnia paperia. Se pitää laivata ulos. Laivoille tuleva rikkidirektiivi lisää koko metsäteollisuuden kuluja jo 200 miljoonaa. Uusia menoeriä ei tarvita. Myyjä valvoisi asiakasta Ehdotuksen mukaan energian myyjä tai jakelija valvoisi, että asiakas säästää energiankäytöstä vuosittain 1,5 prosenttia. Myyjän pitäisi todentaa säästöt EU:n virkamiehille. Muussa tapauksessa myyjälle langetettaisiin seuraamusmaksu. Direktiivi valmistuu vuoden lopussa, mikäli siitä päästään yksimielisyyteen. – Ehdotus tarkoittaiEnergiatehokkuuteen vauhtia direktiivillä Energiankäyttöä aiotaan tehostaa 1,5 prosentilla vuosittain. si pahimmillaan, että unioni asettaisi rajat metsäteollisuuden yhden oleellisen raaka-aineen, energian saannille, Metsäteollisuuden energiaja ilmastopäällikkö Ahti Fagerblom sanoo. Hän muistuttaa, että säästötavoitekin on sinänsä epäselvä: säästetäänkö energiaa vai riittääkö vastaava energiankäytön tehostaminen. – Epäselvyyttä on siitäkin, saako energiaa käyttää jossakin maassa tietyn määrän, mikä olisi suunnitelmataloutta ja Neuvostoliittoa parhaimmillaan, Fagerblom tokaisee. Suomen linja on selvä. Erillistä sitovaa tehokkuustavoitetta ei tarvita, sillä hiilidioksidin vähennystavoite ja uusiutuvan energian tavoite riittävät. – Jäsenmaiden ja toimialojen pitää itse voida valita, millä tavalla ilmastotavoitteisiin päästään. Energiankäyttö tehostuu ilman yksityiskohtaisia vaatimuksia sisältävää direktiiviäkin. Vapaaehtoisuus tuo tuloksia Ilmastodirektiivin toimeenpanemiseksi kehitettiin Suomessa vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset. Ne kattavat jo 80 prosenttia Suomen energiankäytöstä. Teollisuuden energiankäytöstä sopimusten piirissä on yli 80 prosenttia, kuntaalan vain 70 prosenttia. Motivan vuosien 2008– 2010 tehostamistoimien myötä sähköä säästettiin vuonna 2010 1,3 terawattituntia. Se on saman verran kuin Olkiluodon ydinvoimala tuottaisi kahdella reaktorillaan 744 vuoden aikana ilman huoltokatkoja. Energiansäästöstä 70 prosenttia tehtiin teollisuudessa. Kun kaikki toimialat otetaan huomioon, rahallista säästöä syntyi 130 miljoonaa euroa. P Silppua Laatua&Hylkyä & Hylkyä & Hylkyä Hyvä veli-verkostot: Moraali on hukassa. Lakeja kuitenkin väittävät noudattavansa. Hylkyä li-verkostot: Moraali on hukassa. Lakeja kuitenkin väittävät noudattaLaatua Kesäkaruselli: Tuhannet paperiliittolaiset perheet hurvittelevat yhdessä Linnanmäellä kesäkuussa. Laatua Kesäkaruselli: Tuhannet paperiliittolaiset perheet hurvittelevat nanmäellä keKuljetuksille tuki kreivin aikaan Kuljetukset: Hallituksen kehysriihessä siunattiin muun muassa Imatra-Luumäki –kaksoisraiteen suunnittelu sekä terminaalit bioenergiaja raakapuukuljetuksille. Ajoitus on Metsäteollisuus ry:n mielestä sopiva ja päätökset hyviä. Metsäteollisuus ry:n logistiikkapäällikön Outi Nietolan mukaan raakapuun terminaaliverkosto tukee siirtymistä kokojuniin. Vaunujen kiertonopeus tehostuu ja kustannukset alenevat. Kaksoisraide taas avaa pullonkauloja kasvavan Venäjänliikenteen radalla. Alulle olisi saatava ajoneuvojen kokonaispainoon liittyviä kokeiluja ja säädösmuutoksia. – Puukuorma-autojen kokonaispainojen nostaminen akseleiden määrää lisäämällä alentaisi kuljetuskustannuksia, kuljetusten energiankulutusta ja tiestön rasitusta, Nietola sanoo. Myllykoski-dokumentti esitetään vappuna Televisio: Myllykosken tehtaan loppuvaiheista, tapahtumista ja henkilöistä on valmistunut dokumentti. Dokumentin on tehnyt toimittaja Kari Pyrhönen. Ohjelma esitetään MTV3:ssa vappupäivänä 1.5. kello 17.05. Energiansäästöstä 70 % tehtiin teollisuudessa. MTV3 kuvasi Myllykosken tehtaan viime vaiheita. Metsäteollisuudella on strateginen rooli Suomen ilmastoja energiatavoitteiden saavuttamisessa. 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta tuotetaan metsäteollisuudessa. 08-9_kuorimo.indd 8 2.4.2012 18:12:10
Silppua Näkymä Paperiliitto 3/2012 ? Tilasto Energiansäästön laskentaperusteet tuottavat päänvaivaa. Jos huonosti käy, bioenergiaa "rokotetaan" enemmän kuin Venäjältä tai Ruotsista tuotavaa sähköä. Syy on laskentaperusteessa. Yhden mallin mukaan energiatehokuutta laskettaessa huomioitaisiin paitsi energiankäyttö, myös energian tuotantotapa. Esitetyssä mallissa laskettaisiin mukaan myös sähkön ja lämmön tuottamiseen kulunut energia. Siksi metsähakkeella tuotettu sähkö olisi laskelman mukaan "kalliimpaa" kuin ostosähkö toisesta maasta. Käytännössä tämä merkitsisi, että säästötavoitteita olisi vaikeampi saavuttaa bioenergialla kuin tuontienergialla. Toisessa laskentavaihtoehdossa otettaisiin huomioon vain tuotannossa käytetty energia eli loppuenergia. Muita vaihtoehtoja ovat energiaintensiteetti, säästetty primäärienergia (käytetty energia polttoaineineen) ja säästetty loppuenergia. Suomalaiset neuvottelijat esittävät, että ydinvoimaan ja biomassan käyttöön suhtauduttaisiin suopeammin, sillä ne vähentävät hiilidioksidipäästöjä. P Energiatehokkuuteen vauhtia direktiivillä Metsähakkeella tuotetun sähkön hinta hiertää. Reima Kangas Vuonna 2004 vakituisia työntekijöitä oli 24 275 ja määräaikaisia 1 769. Vuonna 2011 luvut olivat 15 074 ja 896. 5000 10000 15000 20000 25000 30000 35000 2011 2010 2009 2008 2007 2006 2005 2004 Määräaikaiset työntekijät Vakituiset toimihenkilöt Määräaikaiset toimihenkilöt Vakituiset työntekijät Henkilöstömäärien kehitys paperiteollisuudessa Stora Enso rakentaa jättitehtaan Kiinaan Investointi: Stora Enso rakentaa puuviljelmiä hyödyntävän kuluttajapakkauskartonkija sellutehtaan Kiinaan. Tehdas aiotaan rakentaa eteläisessä Kiinassa sijaisevaan Beihain kaupunkiin Guangxissa. Tehdasalue tulee aluksi sisältämään vuosikapasiteetiltaan 450 000 tonnin huippuluokan kartonkikoneen, 900 000 tonnin vuosikapasiteetin sellutehtaan sekä energialaitoksen ja muut tukitoiminnot. Ainutlaatuisessa järjestelyssä kartonkija sellutehtaan puunhankinta integroidaan itse hoidettavaan 120 000 hehtaarin eukalyptusviljelmään. Kartonkikapasiteettia aiotaan myöhemmin laajentaa 900 000 tonniin. Investoinnin kokonaisarvo on noin 1,6 miljardia euroa. Työt tehdasalueella aiotaan aloittaa tämän vuoden lopulla ja tuotanto alkaa vuoden 2014 lopulla. Stora Enso on perustanut puuviljelmiä Guangxihin vuodesta 2002 lähtien. Stora Ensolla on Kiinassa yhteensä noin 4 500 työntekijää. Ei rajoituksia lakko-oikeuteen Vastalause: SAK, STTK ja Akava pitävät mahdottomana hyväksyä Euroopan komission ehdotusta puuttua kansainvälisesti hyväksyttyyn työtaisteluoikeuteen. Järjestöt muistuttavat, että työrauhaa ylläpidetään ja työtaisteluja vältetään tehokkaimmin työnantajaja työntekijäpuolen välisen toimivan vuoropuhelun ja yhteistyön kautta. Eurooppa-tasolla työtaisteluoikeus taataan Euroopan sosiaalisessa peruskirjassa ja Euroopan ihmisoikeussopimusta koskevassa oikeuskäytännössä. Työn tuottavuus Suomessa hyvä , M etsäalan strategiseen ohjelmaan (MSO), liittyi selvitys suomalaisen massaja paperiteollisuuden sekä sahateollisuuden kilpailukyvystä. Tulokset eivät yllättäneet. Suomalaiset tuotantomäärät ovat hieman vähentyneet vuoden 2000 tasosta. Saksan, Itävallan ja Ruotsin tuotantomäärien ovat pysyneet keskiarvon yläpuolella. Tehtaiden ja konelinjojen sulkemiset ovat kohdistuneet Suomeen kilpailijamaitamme useammin. Suomessa yleinen lomautuskäytäntö ei myöskään ole samalla tavalla mahdollinen muissa vertailumaissa. Henkilöstön irtisanomiset ja lomautukset ovat Suomessa johtaneet selvästi suurempaan työn tuottavuuden ja kokonaistuottavuuden kasvuun. Massaja paperiteollisuuden tuotantomäärät per työntekijä ovatkin Suomessa maailman kärkeä. Eroa saksalaisiin, itävaltalaisiin ja ruotsalaisiin on lähes 30 prosenttia. Ihmetystä selvityksessä herätti se, että suomalaisen paperimiehen tuntikustannus olisi lähes 40 prosenttia kalliimpi kuin Ruotsissa, 25 prosenttia kalliimpi kuin Itävallassa ja noin 10 prosenttia kalliimpi kuin Saksassa. Pöyry Oyj:n vuonna 2007 tekemän selvityksen mukaan kanadalaisten ja saksalaisten paperimiesten vuotuinen henkilöstökustannus oli sen sijaan yhtä suuri kuin suomalaisten, ja ruotsalaisiinkin verrattuna vuotuiset kustannukset olivat seitsemän prosenttia suurempia. Näiden lukujen valossa tehty selvitys antaa aihetta epäillä tulosten luotettavuutta tai ainakin valitun vertailumuuttujan mielekkyyttä. Mikäli suomalaiset palkkakustannukset oikeasti eroaisivat merkittävästi Ruotsista, ei luulisi SCA:n tai Billerudin rantautuvan juuri Suomeen. P Eroa on lähes 30 prosenttia. ? Bioenergiasta tulee ansa Tuotanto Stora Enson uudella tehtaalla Behaissa alkaa vuoden 2014 lopussa. energia. Siksi metsähakkeella tuotettu sähkö olisi laskelman mukaan "kalliimpaa" kuin ostosähkö toisesta maasta. Käytännössä tämä merkitsisi, että säästötavoitteita olisi biomassan käyttöön suhtauduttaisiin suopeammin, sillä ne vähentävät hiilidioksidipäästöjä. P Metsähakkeella tuotetun sähkön Metsäteollisuudella on strateginen rooli Suomen ilmastoja energiatavoitteiden saavuttamisessa. 70 prosenttia uusiutuvasta energiasta tuotetaan metsäteollisuudessa. 08-9_kuorimo.indd 9 2.4.2012 18:12:12
Paperiliitto 3/2012 11 V alvomon pöydällä on Paperiliitto-lehti. Se on kietaistu auki puoliksi täytetyn ristikon kohdalta. Vaikka lehti on tuttu, ei kovinkaan moni lehden paperin tekijöistä ole kiinnittänyt huomiota siihen, että paperi on lähtöisin vieressä pyörivältä koneelta, Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden PK 5:ltä. PK 5 on valmistunut vuonna 1972 ja sillä valmistettiin aluksi sanomalehtipaperia. Sen ”sisarkone” puski aikoinaan paperia maailmalle Summan lakkautetulla tehtaalla. Vuodesta 1985 PK 5:llä on tehty LWC-paperia, kevyesti päällystettyä puupitoista paperia. PK 5 haastaa Aamuvuoroon töihin tullut prosessinhoitaja Tarmo Posti on syönyt eväänsä. Hän juo kahvikupillista loppuun, kun summeri ujeltaa häiriön merkiksi, punainen valo vilkkuu. Parhaillaan ajettava 37-grammainen usuttaa paperikoneenhoitajaa näyttämään ammattitaitonsa. Postille tulee kiire vetää hanskat käsiin ja kuulosuojaimet paikoilleen. – Nälkä joustaa, mies toteaa ja lähtee valvomosta. Tänään ei ole se päivä, jolloin on aikaa istuskella. Nyt paperin etureunaan tulee jostakin rantu. Lääkkeeksi koneenhoitaja kokeilee lisätä vauhtia kolmospuristimeen. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Jaakko Heikkilä Maailman pohjoisinta paperia Reportaasi ? Veitsiluoto Tämä lehti on painettu Novapress Silk 70 g -paperille. Paperi tehdään Stora Enson Veitsiluodon tehtailla. Prosessinhoitaja Tarmo Posti seuraa, että ongelma on varmasti selätetty. 10-15_pääjuttu.indd 11 2.4.2012 18:56:21
Paperiliitto 3/2012 12 – Kokeillaan hommaa uudestaan. Kun sekään ei auta, Posti lähtee pesemään imutelaa. Vesi suihkuaa imulaatikosta ja irrottaa hienoainesta pois. Koneen sivulla ilmavirrassa lentää ohutta paperinauhaa kuin joku olisi avannut rullan vessapaperia. Se korjataan pois pulpperoitavaksi ja uudelleen tuotantoon kierrätettäväksi. Kaikki miehet ovat tehtävissään ja valvomo tyhjä. Kaiuttimesta kuuluvat puheet koneen ääreltä. Radiopuhelinyhteydellä varustetut kuulosuojaimet ovat olleet käytössä kymmenisen vuotta, eikä ilman niitä enää osattaisi töitä tehdäkään. Ohjeet ja neuvot välittyvät – eikä huumorikaan ole työn äärestä täysin kadonnut. Ei, vaikka paperia tehdään vähennysneuvottelujen varjossa. Päivät eivät ole veljeksiä Päällevienti onnistuu lopulta. Tulevaisuudessa tuotanto jatkuu entistä nopeammin, sillä PK 5:lle asennetaan naruton päällevientilaitteisto. Stora Enso käyttää yhteensä 18 miljoonan euron potin tuotantoa parantaviin investointeihin kolmella tehtaalla. Ämyri hiljenee, rantu on hävinnyt ja miehet palaavat vähitellen valvomoon. Koneenhoitaja Posti innostuu kuvailemaan vieraalle tuntojaan kuin urheilija kisan jälkeen. – Kertautuu tämä hyvänolon tunne. Maksimiluksustunne. Toivotaan parasta ja pelätään pahinta, virnistää Posti riisuessaan hanskansa. Yksi haaste voitettu ennen seuraavaa. Posti tuli Veitsiluotoon töihin ensin kesäksi 1979 ja jatkoi siitä vuoroon. – Olivat vissiin tyytyväisiä, kun halusivat vakinaistaa. Posti työskenteli pitkään hiomolla, mutta siirtyi PK 5:n uudistusten takia sisäisellä siirrolla päällystyskoneelle. Koneenhoitajaksi Posti päätyi toimittuaan toistakymmentä vuotta varamiehenä. Työ on vaihtelevaa, kuten tänään. – Päivät eivät ole veljeksiä. Silloinkin kun kulkee ja tuotanto sujuu, on koko ajan oltava hereillä, mitä koneella tapahtuu. Iän ja työvuosien myötä vuorotyö jättää jälkensä. – Aikojen saatossa nukkuminen käy huonommaksi. Kyllä sitä aamuvuoroonkin tullessa herää kolmelta, vaikka lähden töihin vasta viideltä. Yövuoro rassaa vielä enemmän, kello ei tahdo kääntyä. Kevät sentään vielä piristää, Posti miettii. Monitorin mukaan nopeus tampuurilla on 1 209 metriä minuutissa, tuotantoteho ”Kertautuu tämä hyvänolon tunne. Maksimiluksustunne.” ? Tarmo Posti lisäsi puristusta ja pesi imutelan. Lopuksi on siivouksen vuoro. ? Veitsiluodon savut nousevat Perämeren pohjukassa. Stora Enso 10-15_pääjuttu.indd 12 2.4.2012 18:56:22
Paperiliitto 3/2012 13 22,6 tonnia tunnissa. Tunnin aikana valmistuu paperia 72 kilometriä. Paikat kohdalleen PK 5:n kuivanpään valvomossa prosessinhoitaja Tomi Tuisku seuraa, minkälaista paperia tänään syntyy. Hän käy paikkaamassa paperiin tulleita vikoja. Tuisku liimaa virhekohtaan tarralapun paikaksi. Monitorin ruudulta näkyy, että seuraava reikä on tulossa kohdalle kolmen kilometrin päässä. Tuisku pysäyttää rullan ja menee laittamaan paikan. Seuraavaksi Tuisku leikkaa Mika Takalan kanssa paperista näytteet laboratoriota varten. Takala siirtyi Veitsiluotoon Stora Enson Anjalan paperitehtaalta PK 2:lta puolitoista vuotta sitten. ”Maassamuutto” on sujunut omalla painollaan. Tehtävät ovat tuttuja. – Hyvin minut on otettu täällä vastaan, Takala kertoo. Kemissä hän asuu vuokralla ja viettää vapaat perheen luona Kymenlaaksossa. 650 kilometrin välimatka taittuu useimmiten junalla. Sylinterimies Jukka Korkala palaa hakemaan pöydältä hanskojaan. Korkala on työskennellyt Veitsiluodossa eri tehtävissä määräaikaisena useamman vuoden paperiprosessin ammattiopintojen jälkeen. Meneillään olevista yt-neuvotteluista ja oman työn jatkumisesta Korkala ei ole huolissaan. Määräaikaisuuksia on tähänkin asti järjestynyt. Korkala on opiskellut myös kokiksi ja työskennellyt alalla pari vuotta, mutta ei haikaile palata keittiöön. Paperi on vienyt voiton. Pöydällä lepää viime perjantain Turvavartissa jaettu moniste. Siinä kerrotaan oman työn turvariskeistä. Varttien tarkoitus on herättää pohtimaan työvuoron turvallista aloittamista, sillä viidennes tapaturmista sattuu Veitsiluodossa vuoron ensimmäisen tunnin aikana. Turvavartissa muistutetaan, että työpäivän aikana on syytä huolehtia verensokerin pysymisestä tasaisena. Kun on seuraava rauhallisempi hetki, Korkala kuorii valvomossa appelsiinin ja syö hedelmän pikavauhtia. Tasaisempaa menoa Päällystyskoneen valvomossa on tänään rauhallista. Päällystyskoneella paperiin lisätään haluttujen ominaisuuksien mukaan karbonaattia, siis savea, sekä lateksia, tärkkiä, väriainetta ja lipeää. Sopivan sekoituksen tekijää kutsutaan Veitsiluodossa ”mällikokiksi”. Vuoron tehtäviin on tulossa muutoksia, sillä pastakokki on jäämässä piakkoin vuorotteluvapaalle. Jari Rissanen opettelee koneenhoitajan tehtäviä. – Hyvältähän tämä muutos tuntuu, kun olen viimeiset 15 vuotta pessyt konetta. Ari Pietilä puolestaan siirtyy pituusleikkurilta Rissasen tilalle ja muun muassa viruttamaan konetta. – Vuoden tauon jälkeen taas opettelen näitä hommia päällystyskoneella, Pietilä kertoo. Jatkuu ?? ”Kertautuu tämä hyvänolon tunne. Maksimiluksustunne.” Veitsi luodon tehtaat ? Tuotteet: tulostus-, kirje kuorija kouluvihko paperit, päällystetty aikakauslehtipaperi ja sahatavara. ? Kapasiteetti: miljoona tonnia paperia vuodessa ? Henkilöstö: 750 ? Antti Pekkala viruttaa. ? Tomi Tuisku paikkaa paperiin tulleita vikoja. ? Mika Takala ja Tomi Tuisku leikkaavat näytteet. ?Jukka Korkala opiskeli kokiksi ja sitten paperiprosessiin. 10-15_pääjuttu.indd 13 2.4.2012 18:56:24
Paperiliitto 3/2012 14 Pietilällä on muutakin uutta opittavaa. Hän on mukana vastikään alkaneessa käyttäjäkunnossapitokoulutuksessa. Koulutuksen ja siihen liittyvän tutkinnon suorittamisella työnantaja haluaa lisätä tuotannossa työskentelevien osaamista käytön kunnossapidosta. Huhtikuun alkupuolella päättyvien ytneuvottelujen jälkeen selviää, mitä muita muutoksia työtehtäviin tulee. Veitsiluodossa on neuvoteltu kaikkiaan 39 henkilön vähennyksestä. Määrä tuntuu pääluottamusmies Jouko Suomalaisesta suurelta. Aiempien vähennysten takia ylitöitä tehdään jo nyt paljon. Vuoronvaihto lähestyy. Pietilä lähtee pesemään teloja ennen kotiin lähtöä. – Joskus ei ehdi työpäivän aikana istua yhtään, mutta kun kaikki kulkee, on lupsakkaa, vakuuttaa Rissanen. Prosessinhoitaja Antti Pekkala aloittaa iltavuoronsa pesemällä päällystyskoneen kakkososaa. Ylätelalta tippuu vettä, kun Pekkala suihkuttaa alempaa telaa. Vesi virtaa alas maidonvalkeana huuhtoen päällystysaineet pois. Koneen ympärystä ja kytkintaulu ovat vaaleiden roiskeiden peittämät. Silkinkiiltoa pintaan Yhden rullan ajaminen valmiiksi kiillotuskalanterissa kestää noin puolitoista tuntia. Siinä tahdissa toistuvat tampuurin vaihdot. Kalanterilla ajetaan 350 tuntia, sitten se pitää hioa. Rulla on valmis. Prosessinhoitaja Tauno Koivumaa leikkaa rullan pään. Tampuuri nostetaan pois ja siirretään pituusleikkurille. Kiillotuskalanterilla valmiin rullan jämäpapereilla on laajuutta useampi neliö. Tauno Koivumaa puristaa sen syliinsä ja käy pudottamassa kuilua pitkin pulpperiin. Vivusta loraus vettä perään ja paperi päätyy uudelleen massaksi ja paperiksi. Prosessinhoitaja Joonas Männikkö sanoo kiinnittävänsä aina ohimennen huomiota aikakauslehtien papereihin ja on huomannut myös Paperiliitto-lehden laadun. Männikkö aloitti työt Veitsiluodossa viisitoista vuotta sitten laboratoriossa. Siellä analysoitiin kilpailijoiden tuotteita, joten samalla syntyi näppituntumaa erilaisiin papereihin. Kalanterilla Männikkö on työskennellyt puolitoista vuotta. Samassa vuorossa työskentelevän Tauno Koivumaan kokemus kalanterilta on reilusti pidempi eli yli 20 vuotta. Hänelle työvuosia Veitsiluodossa on kertynyt jo 37. ”Hyvältähän tämä muutos tuntuu, kun olen viimeiset 15 vuotta pessyt konetta.” ? ? Anitta Laukkasella täyttyy syksyllä 32 vuotta Veitsiluodossa. ? Pentti Kunnarin yläpuolella kiiltää silk. ?? Tauno Koivumaa on työskennellyt yli puolet työurastaan kalanterilla. ? Ylijäämä joutaa pulpperiin. ? Ari Pietilä pääsee pian päällystyskonetta pesemään. 10-15_pääjuttu.indd 14 2.4.2012 18:56:25
Paperiliitto 3/2012 15 Keskitetty voimavara Keskushyökkääjä kahdella pituusleikkurilla. Näin Anitta Laukkanen esittelee työtehtävänsä. Edessä on muuton luovutus: Laukkanen teippaa paperin päät kiinni ja irrottaa rullat leikkurilta, liittää rullan mukaan tiedot ja lähettää pakattaviksi. Vielä uudet hylsyt leikkurille ja rullaus voi alkaa. Laukkanen on työskennellyt PK 5:n pituusleikkureilla kaksi vuotta. Tehtaalle hän tuli vuonna 1980 ja työskenteli vuodesta 1990 arkittamolla. Kun työaikamuoto vaihtui siellä 35:een, Laukkanen huomasi väsyvänsä. Hän haki sijaiseksi leikkurille ja jäi, kun siihen tuli mahdollisuus. – Viikonlopun aikana ei ehtinyt palautua vuoroista ja se kävi rasittavaksi. Nyt 37:ssa vapaat riittävät tasaamaan väsymystä, Laukkanen pohtii. Häntä kiinnostaisi kokeilla myös lyhyttä kiertoa. Muutos uusiin tehtäviin merkitsi myös totuttelua erilaiseen työhön ja miesten maailmaan: Anitta on ykkösvuorossa ainoa nainen. – Hyvin olen työni oppinut ja pärjännyt. Miesporukassa tulen kyllä toimeen ja miksen tulisi, olen kasvanutkin kahden veljen kanssa, Laukkanen naurahtaa. Uudessa porukassa on auttanut myös se, että Laukkanen on suorasukainen ja haluaa selvittää asiat saman tien. – Samat työt pystyn tekemään, mitä miehet, vaikka ne olisivat fyysisesti vahvempia. Jos naiselta loppuvat voimat, hän ottaa järjen kaveriksi. Ja raskaimmat nostot tehdään joka tapauksessa nosturilla, silloin ei loukkaa itseään eikä toisia. Työasiat jäävät portille Kevättalven aurinko paistaa salin yläikkunoista ja tekee työtilasta entistä valoisamman – myös lämpimämmän. Laukkanen erottuu muista siinä, ettei hänellä ole päähinettä. – Sain lääkärintodistuksella vapautuksen kolhulippiksen käytöstä kahdeksi kuukaudeksi. Päähän tuli rengasmaisesti ihottuma. Mikään muu ei lopulta auttanut, kuin olla ilman lippistä, Laukkanen kertoo. Hylsyt jäävät täyttymään tasaista tahtia. Vuoro vaihtuu ja Anitta Laukkanen lähtee kohti sosiaalitiloja ja jatkaa ulos parkkipaikalle. Kun tehdas jää taakse, työasiat lakkaavat pyörimästä mielessä juuri silloin. Kotona puolitoistavuotias Iku, jossa on puolikas lapinkoiraa ja puolikas kultaista noutajaa, ottaa emännän iloisena vastaan. Laukkanen lähtee saman tien koiran kanssa parin tunnin lenkille metsään. Tänään, lehden ilmestymispäivänä, Anitta ei voi kuitenkaan jättää työasioita kokonaan kodin ulkopuolelle. Ehkä juuri tämän lehden paperi on samaa, joka on lähtenyt paperikoneenhoitaja Postin, keskushyökkääjä Laukkasen ja monen muun veitsiluotolaisen jäljiltä Forssaan painettavaksi ja postitettavaksi Paperiliiton jäsenille. Nyt se paperi on palannut Kemiin, moniin tuttuihin käsiin. ? P ”Hyvältähän tämä muutos tuntuu, kun olen viimeiset 15 vuotta pessyt konetta.” Muuta ? Maailman pohjoisin paperitehdas. ? Euroopan neljänneksi suurin paperitehdasintegraatti. ? Paperin valmistus Veitsiluodossa alkoi 1955. ? Tauno Koivumaa seuraa katseella nosturia ja valmistautuu vaihtamaan kalanteriin toisen telan. 10-15_pääjuttu.indd 15 2.4.2012 18:56:26
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com SIEVI ROLLER Sievi Roller High XL S3 49-52158-303-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Boa ® -kiristysmekanismilla varustettu Sievi Roller S3 on saanut ympärilleen tuoteperheen: Rolleria on nyt saatavana myös nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 sekä GORE-TEX ® -vuorillinen Sievi GT Roller S3! Helppokäyttöinen ja kestävä, patentoitu Boa ® -kiristysmekanismi antaa uudenlaista mukavuutta turvajalkineiden käyttäjille: vain rullan pyöräytys ja saat säädettyä jalkineiden istuvuuden juuri sinun jaloillesi sopivaksi. Nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 -malli sopii erittäin hyvin olosuhteisiin, joissa jalkineilta vaaditaan tukevuutta ja kestävyyttä. Tässä XL-lestillä varustetussa mallissa on parhaan pistosuojan antava teräksinen naulaanastumissuoja sekä kevyt, metalliton komposiittivarvassuoja. SIEVI ROLLER – LISÄÄ KÄYTTÖMUKAVUUTTA! Sievi Roller S3 43-52156-562-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52156-563-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Sievi GT Roller S3 43-52821-362-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52821-363-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 KIRISTYSMEKANISMI • Nostamalla rullaa nauhoitus vapautuu • Painamalla rullan alas mekanismi lukittuu • Pyöräyttämällä rullaa mekanismi kiristyy S ta ti iv i • SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_14022012.indd 1 14.2.2012 13.34 18-19_ sievi.indd 18 2.4.2012 19:01:14
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com SIEVI ROLLER Sievi Roller High XL S3 49-52158-303-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Boa ® -kiristysmekanismilla varustettu Sievi Roller S3 on saanut ympärilleen tuoteperheen: Rolleria on nyt saatavana myös nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 sekä GORE-TEX ® -vuorillinen Sievi GT Roller S3! Helppokäyttöinen ja kestävä, patentoitu Boa ® -kiristysmekanismi antaa uudenlaista mukavuutta turvajalkineiden käyttäjille: vain rullan pyöräytys ja saat säädettyä jalkineiden istuvuuden juuri sinun jaloillesi sopivaksi. Nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 -malli sopii erittäin hyvin olosuhteisiin, joissa jalkineilta vaaditaan tukevuutta ja kestävyyttä. Tässä XL-lestillä varustetussa mallissa on parhaan pistosuojan antava teräksinen naulaanastumissuoja sekä kevyt, metalliton komposiittivarvassuoja. SIEVI ROLLER – LISÄÄ KÄYTTÖMUKAVUUTTA! Sievi Roller S3 43-52156-562-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52156-563-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Sievi GT Roller S3 43-52821-362-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52821-363-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 S ta ti iv i • SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_14022012.indd 1 14.2.2012 13.34 18-19_ sievi.indd 19 2.4.2012 19:01:15
18 Paperiliitto 3/2012 Teksti ja kuvat Reima Kangas V iiden vuoden kuluttua jonkin suomalaisen paperitehtaan märän pään koneita uusitaan. Remontin jälkeen perälaatikosta alkaa pursuta viiralle toisenlaista massaa kuin mihin on totuttu. Se näyttää vaahdolta ja sillä on ominaisuuksia, jotka parantavat tuotteen kilpailukykyä roimasti. Kyse on vaahtorainaustekniikasta. Yksinkertaisesti sanottuna se tarkoittaa, että paperin valmistukseen käytettävä massa on kuivempaa kuin nykyisin, ja siihen sekoitetaan paljon ilmaa, jolloin siitä tulee vaahtomaista. Massan rakenteen ansiosta paperin tekijällä on nykyistä suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa lopputuotteen ominaisuuksiin. Laatu paranee, mutta samalla säästetään kuituraaka-ainetta, vettä ja energiaa. Massaa voidaan käyttää myös uudenlaisiin tuotteisiin paperiteollisuuden ulkopuolella. Laboratoriossa se onnistuu jo VTT on kehittänyt vaahtorainausta laboratorio-olosuhteissa Jyväskylän toimipisteessä. Sen käyttö onnistuu jo sujuvasti pienellä koneella. Noin kolmenkymmenen sentin levyinen kokeilurata tuottaa paperia sata metriä minuutissa. Tutkimustulokset ovat hämmästyttäviä. – Vaahtorainauksella kuituraaka-ainetta säästyy parhaimmillaan kymmeniä prosentteja perinteisiin menetelmiin verrattuna. Tuote on silti yhtä hyvä kuin ennenkin, sanoo teknologiapäällikkö Janne Poranen. Hänen mukaansa paperista tulee vieläpä entistä tasalaatuisempaa. VTT aloitti tammikussa kaksivuotisen KOTVA-hankkeen, jonka tavoitteena on siirtää vaahtorainausteknologia teolliseen mittakaavaan ensi vuoden loppuun mennessä – ensimmäisenä maailmassa. Poranen toteaa, että vaahtorainaus ta voi käyttää kaikenlaisen paperin ja kartongin tuotantoon. Periaatteessa tekniikka sopisi kaikkiin Suomessa toimiviin paperija kartonkitehtaisiin – kunhan teknologia saadaan kuntoon. Tänä vuonna isolle koneelle Operaattori Reijo Särkimäki istuu valvomossa VTT:n kuitututkimusympäristössä Jyväskylässä. Ikkunoista avautuu näkymä halliin, jossa pyörii paperikone. Kolme sinipukuista työntekijää kuvaa paperirataa videolle. Vaahtorainausteknologian koelaitos rakennetaan tähän halliin. Särkimäki ei ole ollut mukana laboratoriotutkimuksissa, joten hänellä ei vielä ole tuntumaa vaahtomaiseen massaan. – Sen suhteen olen vielä kuulopuheiden varassa, hän sanoo. Särkimäki uskoo kuitenkin, että homma onnistuu. VTT:n tutkimusympäristö on toiminnaltaan muunneltavampi kuin teollisuudessa käyMassa uusiksi Uusi rainaustapa voi avata Suomen teollisuudelle parempia näkymiä. Kuvis VTT rakentaa vaahtorainausteknologian koelaitoksen tämän paperikoneen yhteyteen. 18-19_ juttu.indd 18 3.4.2012 0:18:55
Paperiliitto 3/2012 19 tettävät koelaitteistot, mikä mahdollistaa erilaisten ratkaisujen kokeilemisen ja kehittämisen nopeasti. – Meillä on sekin etu, että olemme itse rakentaneet tuon paperikoneen. Tunnemme sen toiminnan todella hyvin, sanoo Särkimäki. Janne Poranen sanoo, että ensimmäiset koeajot isolla koneella on tarkoitus tehdä jo tänä vuonna. – Sitten ensi vuoden loppuun mennessä pitäisi ratkaista tuotannon pahimmat pullonkaulat. Sen jälkeen toivottavasti ollaan tilanteessa, että teollisuus ottaa jatkokehittelyn itselleen, sanoo Poranen. Ei vaadi suuria investointeja Porasen mukaan tarkoitus on, ettei uuden tuotantotavan käyttöönotto vaadi tehtaissa kovin suuria investointeja. Vanhoja koneita voi käyttää edelleen. Muutoksia tulee lähinnä perälaatikon alueelle. Millaisia ne ovat, selvinnee seuraavien kahden vuoden aikana. Porasen mukaan ratkaistavana on kaksi suurta kysymystä: miten vaahto tehdään ja miten se syötetään viirojen väliin. Poranen luottaa siihen, että molemmat ongelmat ratkaistaan. On mahdollista, että vaahto on omassa säiliössään ja massa tulee omaa linjaansa, ja ne sekoitetaan perälaatikon lähellä. Myös sitä tutkitaan, voiko vaahdon ja massan yhdistää perälaatikossa. Vaahdon formeeraus ja syöttäminen viiralle vaatii oman ratkaisunsa. Perinteisessä massassa on 99 prosenttia vettä ja prosentti kuitua. Vaahtorainauksessa massasta 50– 60 prosenttia on ilmaa. Kevyt höttö lentää kovaa vauhtia pyörivältä linjalta helposti pitkin seiniä. – Ei se ylitsepääsemätön asia ole. Kyllähän tehtaissa on jo sovelluksia vastaavanlaisista linjoista synteettisten kuitujen valmistuksessa, sanoo Poranen. Viiralla massa kuivuu nopeasti. Kun kuitupitoisuus nousee 20 prosenttiin, keveys ei enää ole ongelma. – Meidän asiantuntijamme eivät näe tätä sen vaikeampana kuin vesirainaustakaan, sanoo Poranen. Ei vain paperiteollisuuteen Vaahtorainaus sopii Porasen mukaan myös muiden kuin paperiteollisuuden tuotteiden valmistamiseen. Menetelmällä voi tehdä erilaisia kevyitä tai huokoisia tuotteita, kuten eristeitä ja suodattimia. – Tekniikan kehittyessä materiaali voi käydä jopa painetun elektroniikan alustaksi, erilaisiin komposiitteihin ja muovia korvaaviin tuotteisiin. Jos niiden osalta saadaan ratkaisuja, niin menetelmälle avautuu suuret markkinat. Biopohjaiset materiaalit ovat halvempia ja ympäristöystävällisempiä kuin öljypohjaiset, sanoo Poranen. VTT:n Kotva-hanke maksaa kaksi miljoonaa euroa. Rahoitus on osin julkista. Yksityinen osuus tulee suomalaistaustaisilta metsä-, kemianja paperikoneteollisuuden yrityksiltä. Porasen mukaan yritykset ovat mukana innokkaasti ja tosissaan. Rahan lisäksi ne tuovat mukaan omaa osaamistaan. Entä onko jutun alussa kuvailtu tilanne mahdollinen? Alkavatko ensimmäiset tehtaat käyttää vaahtorainausta jo viiden vuoden kuluttua? – Nyt näyttää hyvältä. Viisi vuotta on hyvin haastava aikataulu, mutta takana on sellainen panostus ja aktiivisuus, että kyllä se mahdollista on, sanoo Poranen. ? P ?Janne Poranen sanoo, että tarkoitus on siirtää teknologia teolliseen mittakaavaan kahdessa vuodessa. ?Vaahtorainaus käy jo sujuvasti pienellä laboratoriokoneella. ”Kuituraakaainetta säästyy parhaimillaan kymmeniä prosentteja.” Tarjoamme Paperiliiton jäsenille 20% alennuksen perushintaisesta majoituksesta sekä kaikista normaalihintaisista majoituspaketeista. Erikoisetuna tarjoamme 1vrk:n perhepaketin hintaan 100 euroa/vrk. Alennus normaalihinnasta yli 30 %. Innokkaat poikamiehet O len Mäntän Metsä Tissuen tuotevarastossa trukkikuskina ja tapahtumasta on aikaa jo yli 10 vuotta. Tuotannosta oli tullut Lambi-talouspaperia väärällä säkkitarralla ja pomo pyysi kahta trukkikuskia viikonlopuksi ylitöihin. Poikamiehenähän se ei oikeen iskenyt, mutta kun pomo kertoi, että Tampereelta tulee mimmiliigaporukka tarroittamaan säkit uudestaan, niin johan kaverini kanssa homma alkoi kiinnostaa. Palasin vielä toimistoon kysyäkseni minkähän ikäisiä nuo tytöt ovat. Siihen pomo, että ei ole ihan varma. Kun siinä kylällä asuin ja normaalisti heräsin töihin noin puoli kuusi, niin nyt piti laittaa kello tuntia ennen soittamaan ja tukka kuntoon. Olimme kaverin kanssa varastolla ja odottelimme tyttöjä, joiden oli tarkoitus saapua klo 7.00. Puhuimme siinä, että ei kukaan saanut kumpaakaan vedettyä nenästä edellispäivän aprillipäivänä. Kello löi seitsemän ja talkooväki saapui paikalle. Mutta he eivät tosiaankaan olleet mimmiliigan tyttöjä, vaan raavaita miehiä! Pomo, tämä on edelleen korvan takana… Marko Kivinen Kyyhkyjä eväänä O lin talvella 1973–74, 18-vuotiaana, töissä Serlan kartonkivarastolla Tampereen Lielahdessa. Työkaverit kertoivat Takon kartonkitehtaan työntekijästä, joka teki mielellään piloja. Sanoivat antaneensa tälle lempinimen Jekku. Kerran Jekku oli laittanut työkaverinsa eväslaukkuun kyyhkysenpoikasia pussissa ja oli sitten mennyt katsomaan, kun kaveri alkoi syödä. Melkoinen rapinahan sieltä laukusta oli kuulunut, johon Jekku oli tuumannut: "Sinullahan on tuoreet eväät". Kävimme eräänä yövuorona tehtaalla autojen mukana ja kaverit näyttivät kuka pilailija on. Minä häneltä kysymään, että sinäkö olet se Jekku, johon mies vastasi nopeasti ja muka närkästyneenä: Minä en ole mikään Jekku. Jekku on oravakoiran nimi. Minä olen Veikko Osmo. Osmo Karppinen Innokkaat poikamiehet len Mäntän Metsä Tissuen tuotevarastossa trukkikusvaan raavaita miehiä! Innokkaat poikamiehet len Mäntän Metsä Tissuen vaan Jäynäkyselyn satoa V T T 18-19_ juttu.indd 19 3.4.2012 0:18:56
?? Paperiliitto ?/???? Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Elina Orpana K aikki eivät ymmärräkään, miten monet vaiheet maitotölkki käy läpi ennen kuin se päätyy ruokapöytään ja siitä saunansytykkeeksi, tiivistää Tetra Pakin Imatran pakkaustehtaalla o? setpainajana työskentelevä Ari Räikkönen. Vieressä nyökyttelee prosessimies Arto Hulkko Stora Enson Kaukopään päällystystehtaalta. Hulkko tekee juuri sitä nestepakkauskartonkia, joka menee Tetra Pakille Räikkösen painettavaksi, nuutattavaksi, leikattavaksi ja sivusaumattavaksi. 1963 syntynyt Räikkönen ja vuotta myöhemmin syntynyt Hulkko ovat sukupolvea, joka muistaa ajan ennen maitotölkkejä. Muistojen virittämiseksi tapaaminen on sovittu aitoon ympäristöön, Räikkösen vanhempien 1967 rakennetun talon keittiöön. Maitoa automaatista Ari: Muistan, kun haimme Rajapatsaan S-kaupasta maitoa automaatista. Oma astia, kuten alumiinikannu, piti olla mukana ja napista painamalla kone lorotti halutun määrän. Se oli pikkupojasta hienoa, sillä aiemmin myyjä annosteli maidon mittakauhalla. Arto: Lasipullojakin oli, mutta niitä minä en muista. Äidin kanssa näistä juuri juteltiin. Kohta keittiönpöydässä komeileekin ehta ruskea lasipullo, jonka Ari Räikkösen äiti kipaisee hakemaan kellarista. Lasipullot olivat varhaisin maidon vähittäispakkaus ja niiden kulta-aika oli 60-luvulla. Suomessa käytettiin ruskeita pulloja, joissa valon haitat olivat pienemmät kuin kirkkaissa. Kaukopäässä valmistettiin kuitenkin jo 50-luvun lopulla valkaistua elintarvikekartonkia, joka meni pääasiassa Euroopan tarpeisiin. Tölkkien valmistus alkoi Lahdessa muutama vuosi myöhemmin, mutta ne olivat aluksi melko harvinaisia. Arto: 60-luvun lopussa tulivat sitten ne valkoiset mustasisuksiset maitopussit, joista äidit kutoivat mattoja. Ari: Minulla on vieläkin niitä mattoja keittiökäytössä. Muovipussista leikattiin kulma ja se pantiin kannuun, joita oli sekä muovisia että puisia. Arto: Meidän muorilla on edelleen sellainen muovikannu mökillä vesikannuna. Muovipussia oli kyllä hankala käyttää. Se oli lötkö, ja maitoa tuppasi aina lorahtamaan ohi lasin. Ari: Ne menivät myös helposti rikki. Sitä kun sotki kaupasta rämppäpyörällä kauppakassin keikkuessa ohjaustangossa, niin eiväthän pussit sellaista kyytiä kestäneet. Polyeteenipussit olivat ensimmäinen todella halpa keino pakata maitoa hygieenisesti. Niistä kuitenkin luovuttiin, koska ne olivat hankalakäyttöisiä ja heikkoja. Viimeiset pussit poistuivat Suomesta 1970-luvun puolivälissä. Viipuri lienee lähin paikka, jossa niitä on vielä yleisessä käytössä. Punainen maitotölkki 1970-luvun lopulla suomalaisten ruokapöytiin ilmestyivät vihdoin maitotölkit. Siitä lähtien nestepakKaksi maitopoikaa Arto Hulkon ja Ari Räikkösen käsissä syntyvät tämän päivän maitopurkit. en valmistus alkoi Lahdessa muutane valkoiset mustasisuksiset maitopussit, joista äidit kutoivat mattoja. Ari: läkin niitä mattoja keittiökäytössä. Muovipussista leivikannu mökillä vekannuna. Muovipussia oli Mitä tulee mieleen seuraavista sanoista? Äiti Arto Hulkko: pulla Ari Räikkönen: pulla Ruoan tuoksu Arto: lihakeitto Ari: leikkitauko Maito Arto: kylmää ja hyvää Ari: janojuoma Isä Arto: aina töissä Ari: kuri 20-21_ juttu.indd 20 2.4.2012 19:17:28
?? Paperiliitto ?/???? kauskartonki on ollut Suomessa lähes ainut maidon pakkausmuoto. Arto: Eikö ensimmäinen maitotölkki ollut sellainen yksinkertainen ja punainen? Muistatko kahden litran mehuja maitotetrat? Ensin piti irrottaa alumiiniläppä ja sitten imettiin mehua pillillä. Ari: Muistan joo. Varsinaista luksusta olivat ne ihan pienet maitotetrat, joita sai vaikkapa huoltoaseman kahvilasta. Tätini oli muuten Tainionkosken tehtaan laboratoriossa kehittämässä nestepakkauskartonkeja. Alussa ne päällystettiin vahalla nestetiiviiksi. Arto: Vahapäällysteiset syttyivät saunan uunissa paremmin kuin nykyiset muovipäällysteiset. Tölkkejäkin pantiin uusiokäyttöön, muori pakasti niihin marjoja. Askarrellaanhan niistä edelleen kaikenlaista, poika teki taannoin koulussa maitotölkistä kynäpurkin päällystämällä sen huovalla ja koristelemalla helmillä. Arton ja Arin kotona juotiin vain punaista maitoa, vaikka sen rinnalle alkoi ilmestyä kevyempiäkin vaihtoehtoja. Ensin tuli siniseen tölkkiin pakattu kevytmaito, sitten vaaleamman sininen ykkösmaito ja lopulta vaaleansininen rasvaton maito. Maitoa ja pullaa Arto: Hyvältähän se maito maistui lapsena. Kaikista parasta oli, kun mutsi paistoi pullaa. Kumottiin sisarusten kanssa litra maitoa tuosta vain. Kylmä maito ja tuore lämmin pulla, se oli herkkua. Ari: Ne ovat niitä parhaita muistoja lapsuudesta. Meidän äiti teki kymmenen litran taikinoita. Lössissä liikuttiin ja aina joku kaveri vinkkasi, että hei – meillä leivotaan tänään. Sinne suunnistettiin kaikki pullaa syömään ja maitoa juomaan. Arto: Mummolassa juotiin käsittelemätöntä lehmänmaitoa. En tykännyt siitä yhtään, aivan liian rasvaista. Ari: Minusta se oli taas tautisen hyvää. Kummin luona lehmänmaitoa sai juoda niin paljon kuin sielu sieti. Ja sitähän juotiin niin, että tuli kunnon maitoviikset. Arto: Minun maidonjuontini loppui pitkäksi aikaa 80-luvulla, kun vatsa ei enää kestänyt. Laktoosirasitustestissä piti juoda laktoosilitkua, ja sitten mitattiin verensokeri. Nykyään pystyn taas juomaan pieniä määriä. Ari: Minäkin lopetin maidonjuonnon 80-luvun lopulla. Olin YKjoukoissa Libanonissa, jossa joimme italialaista tai saksalaista maitoa. Muistan vielä, että pullonkyljessä luki ”Pitkän elämän juoma”. Kerran nappasin janooni maitopullon, silpaisin kunnon kulauksen ja olin oksentaa. Maito oli lämmennyt kuumassa keittiössä. Se oli niin kamalaa, että join Suomeen palattuanikin monta vuotta vain piimää. Arto: Eivät penskat enää juo maitoa niin kuin ennen, nyt on mehut ja limpparit. Minulla on kolme poikaa, joista yksi juo laktoositonta ja muut kevytmaitoa. Itse juon kuitenkin ruoan kanssa vettä, mikä tuntuu nyt kiinnostavan poikiakin. Ari: Minäkin yritän kannustaa teini-ikäisiä poikiani juomaan maitoa. On se kalsium sen verran tärkeää luuston ja hampaiden kannalta. Mieluummin maitoa kuin pillereitä purkista. Jutun lähteenä käytetty Jorma K. O. Ignatiuksen artikkelia Olipa kerran maitopullo. P Arto Hulkon ja Ari Räikkösen käsissä syntyvät tämän päivän maitopurkit. TÖLKIN TIE Stora Enso on maailman johtava nestepakkauskartongin valmistaja. Suomessa sitä valmistetaan vain Stora Enson Imatran tehtailla. Kartongin päämarkkinat ovat Euroopassa, mutta sitä menee myös Suomeen ja Aasiaan. Tetra Pak on ainoa kartonkisten maitotölkkien valmistaja Suomessa. Tetra Pak Production Oy Imatralla valmistaa harjakattopakkauksia maidolle. Imatran materiaali lähtee aihioina Suomen ja Pohjois-Euroopan markkinoille. Arto Hulkon nmuummolassa juotiin käsittelemätönt lehmänmaitoa. ARI RÄIKKÖNEN Ammatti: O? setpainaja Lapsuus: ”Mukava”. Asui koko lapsuutensa Imatran Kuparilla kuparitehtaan asuinalueella, jossa oli herrojen puoli ja työläisten puoli. Isä tehdastyöläinen, äiti kerrossiivooja. Työ: Tetra Pakille 2011. Sitä ennen työskenteli Suomen Kerralla. ARTO HULKKO Ammatti: Prosessimies Lapsuus: ”Ihan tavallinen”. Asui Imatralla Meltolassa, Niskalammella ja Huhtasenkylässä. Äiti myyjä, isä rekkakuski. Työ: Tuli Kaukopäälle töihin armeijan jälkeen 1985. Vakinaistettiin 1989. Eikö ensimmäinen maitotölkki ollut sellainen yksinkertainen ja punainen? 20-21_ juttu.indd 21 2.4.2012 19:17:29
Paperiliitto 3/2012 22 Kuvis Yhteiset pelihetket ovat Iisalmesta kotoisin oleville Savolaisille mieluisia. 22-23_ juttu.indd 22 3.4.2012 0:06:14
Paperiliitto 3/2012 23 – Onnea ja tuuriakin on ollut matkassa. Toivoisin, että pahin on nähty, alun perin Kajaanista paperiprosessinhoitajaksi valmistunut Savolainen kertoo. Koko perhe tukena Koko monivaiheisen ajan vaimo Sanna, 32, ja lapset Perttu, 11, ja Tiia, 8, ovat olleet isän tukena. Perheeltä tilanne on vaatinut joustamista ja sopeutumista. – Olen oppinut vuosien myötä, etten miettimällä mieti epävarmaa tilannetta, vaimo kertoo. Varsinkin alkuun isän ollessa Heinolassa, tilanne tuntui perheestä vaikealta. Nyt perhe on jo tottunut isän arkipäivien poissaoloon, ja pitkät vapaat tuntuvat erityisen hyviltä. Skype on ollut ahkerassa käytössä, ja kuulumisten vaihdossa on voinut olla mukana koko perhe. Kiireisimpinä aikoina aikataulujärjestelyt vievät vanhemmilta energiaa, mutta asiat ovat aina tavalla tai toisella lutviutuneet. – Tuntuu hyvällä tavalla oudolta, kun olemme kaikki paikalla. Silloin olemme yhdessä, eikä meidän tarvitse tehdä mitään erityistä, Sanna summaa. Jokainen päivä on erilainen Kun Corenso irtisanoi ensimmäiset työntekijät kartonkitehtaalla 2008, Savolaiset alkoivat kerätä vararahastoa säästötilille. Samalla he kilpailuttivat sähkön ja vakuutukset, ja harkitsivat hieman tavallista enemmän ostoksiaan. Työmatkoista on tullut selkeä kuluerä perheen kuukausibudjettiin. Matkalla töihin ja takaisin on kuitenkin hyvä aikaa irrottautua työasioista. Ainakin isästä ajaminen on mukavaa, oli keli mikä hyvänsä. Sanna on työskennellyt kymmenen vuoden ajan Kuopiossa Verohallinnossa toimistopäällikkönä. Hän ei ole miettinyt oman työnsä vaihtamista, koska hänen alallaan on varsin turvattu työtilanne. Vanhemmat pitävät puuhastelusta pintaremontista pihatöihin, niinpä pulaa tekemisestä ei ole. Joskus perhe lähtee yhdessä Kuopioon, ja he käyvät ostosten jälkeen syömässä ulkona. Kun kysyn Savolaisten tavallisesta arkipäivästä, he naurahtavat, ettei sellaisia juuri ole. Jokainen päivä on jo aikatauluistaSavolaisten perhe on luovinut irti sanomisen ja pätkätöiden tuomassa epävarmuudesta. Teksti ja kuvat Virpi Kirves V ielä muutama vuosi sitten Jari Savolainen, 40, työskenteli tyytyväisenä Varkauden Corenson kartonkitehtaalla. Viidenkymmenen hengen työntekijäporukasta oli kehkeytynyt tiivis yhteisö. Kun 2008 suurin osa porukasta irtisanottiin, tilalle jäi epävarmuus. Koko joukosta paikkansa sai pitää vain muutama työntekijä. Irtisanottujen joukossa oli monia Savolaisen hyviä kavereita, eikä se tehnyt tilannetta helpommaksi. Seuraavat kaksi vuotta Savolainen jatkoi saman tehtaan uusiokuitulaitoksella. Sitten hänkin sai irtisanomislapun käteensä. Se oli samalla helpotus, koska epävarmuutta oli jatkunut jo pitkään. Saman tien hän sai sisäisen haun kautta siirron Stora Ensolle Heinolaan. Pitkä etäisyys perheestä sai hänet kuitenkin puolen vuoden jälkeen hakemaan työpaikkaa muualta. Onneksi työnantaja ymmärsi tilanteen. Pian Savolainen sai töitä liimapalkkitehtaalta Suonenjoelta. Muutaman kuukauden jälkeen mies huomasi, ettei ala tuntunut omalta. Kun Juankosken kartonkitehdas käynnistettiin uudelleen Premium Board Finlandina, Savolainen pääsi sinne rekrykoulutukseen. Viime heinäkuussa alkanut koulutus päättyi jouluna, jonka jälkeen hän on voinut jatkaa tehtaalla vakituisessa työsuhteessa hiomotyöntekijänä. Mies tietää, että huonomminkin olisi voinut käydä. Jos hän ei olisi valinnut muuttamista työn perässä, tilanne voisi olla toinen. Parasta nykyisessä työpaikassa on reilut työkaverit ja hyvä ilmapiiri. Uusien työvaiheiden oppiminen tuo puolestaan haastetta. SAVOLAISTEN KUUKAUSIT TAISET MENOERÄT: ? Sähkö 120 euroa ? Vesi 30 euroa ? Ruoka 400–500 euroa ? Harrastukset 150 euroa ? Matkakulut 400–500 euroa ? Asuminen 1 000 euroa ? Vakuutukset 150 euroa ? Puhelimet ja netti 100 euroa ? Ulkona syöminen 50–100 euroa Riittääkö työtä ja rahaa? – Onnea ja tuuriakin on ollut matkassa. Toivoisin, että pahin on nähty, alun perin Kajaanista paperiprosessinhoitajaksi valmistuKoko monivaiheisen ajan vaimo Sanna, 32, ja lapset Perttu, 11, ja Tiia, 8, ovat olleet isän tukena. Perheeltä tilanne on vaatinut joustamista ja – Olen oppinut vuosien myötä, etten miettimällä mieti epävarHiihtäminen on varsinkin Sannaäidille ja Tiia-tyttärelle mukava yhteinen harrastus. ”Tuntuu hyvällä tavalla oudolta, kun olemme kaikki paikalla.” Leppävirta koti Suonenjoki Jarin työ 2011 Varkaus Jarin vanha työ Heinola Jarin työ 2010 Juankoski Jarin nykyinen työ ja kakkosasunto Kuopio Sannan työ 115 km kotoa 200 km 20 km 55 km 45 km kin johtuen erilainen. Sanna saattaa olla joskus viikolla työmatkalla, ja silloin lapset voivat mennä samalla paikkakunnalla asuvan Jarin äidin luokse. Joskus taas isällä on vapaata viikolla, jolloin taas äiti on töissä. Tiia ja Perttu ovat jo sen ikäisiä, että he viettävät paljon aikaa kavereidensa kanssa. Myös Pertun jääkiekkoja Tiian hiihtoharrastus vievät aikaa ja rahaa. Pertulla on pelimatkoja, mitkä vaativat osaltaan lisäjärjestelyjä perheen aikatauluihin. Yhteisiä lomapäiviä odotellessa Viimeisen parin vuoden ajan yhteiset lomat ovat olleet harvinaista herkkua. Pätkätöiden takia isälle ei ole ehtinyt juuri lomapäiviä kertyä. Äiti taas pyrkii saamaan loma-aikansa yksiin lasten lomien kanssa. Talvella koko perhe käy yhdessä laskettelemassa, ja viimeksi he olivat ennen joulua Vuokatissa. Hiihtolomalla Perttu oli pari päivää isän matkassa Juankoskella. Tulevalle kesälle perhe ei ole tehnyt vielä lomamatkasuunnitelmia. He odottavat isän mahdollisten lomapäivien varmistumista. Rantaloma Espanjassa tai Kreikassa houkuttelisi. – Jos on hyvä sää, käymme päivittäin uimassa, äiti kertoo. Jarilla on tällä hetkellä vuokrayksiö Juankoskella. Asumiskulut eivät siinä ole kovin suuret, sillä paikkakunnalla on alhainen vuokrataso. Silti asuntoja autolainat pitävät huolen siitä, että joka kuukaudelle on reilusti lyhennettävää. Perhe on asunut kymmenen vuotta omakotitalossa Leppävirralla. Savolaisten talo on parhaillaan myynnissä. He haluavat löytää kodin paikalta, josta molempien olisi mahdollista käydä töissä kotoa käsin. Tiia on tartuttanut koko perheeseen koirahaaveen ja he aikovat hankkia kesällä shetlanninlammaskoiran. Kun kysyn Pertulta, millaista on, kun isä tulee Juankoskelta kotiin, Pertun ei tarvitse miettiä, vaan hän vastaa reilusti: –Kivaa! P ta arkipäivästä, he naurahtavat, ettei sellaisia juuri ole. Jokainen päivä on jo aikatauluistaso. Silti asuntoja autolainat pitävät huolen siitä, että joka kuukaudelle on reilusti lyhennettävää. Perhe on asunut kymmenen vuotta omakotitalossa Leppävirralla. Savolaisten talo on parhaillaan myynnissä. He haluavat löytää kodin paikalta, josta molempien olisi mahdollista käydä töissä kotoa käsin. Tiia on tartuttanut koko perheeseen koirahaaveen ja he aikovat hankkia kesällä shetlanninlammaskoiran. Kun kysyn Pertulta, millaista on, kun isä tulee Juankoskelta kotiin, Pertun ei tarvitse miettiä, vaan hän vastaa reilusti: –Kivaa! Tiia ja Perttu pelaavat konsolipelejä yhdessä ja erikseen. 22-23_ juttu.indd 23 3.4.2012 0:06:16
24 Paperiliitto 3/2012 Maailman paperi Maailman paperi Koonnut Juhani Artto [2] [4] [1] [5] [³] Stora Enso vähentää Ruotsissa satoja työntekijöitä. Kuva Kvarnsvedenin tehtaalta. Stora Enson karsii Ruotsin tehtaillaan satoja työpaikkoja. Sekä työntekijöiden että toimihenkilöiden määrää aiotaan supistaa. Isoimmat vähennysvaatimukset kohdistuvat kunnossapitoon. Henkilöstön edustajat varoittavat, että vakituisten työntekijöiden korvaaminen alihankintayritysten työpanoksella ei välttämättä tuo Stora Ensolle kustannussäästöjä. – Sitten kun meillä ei ole enää tarpeeksi omaa väkeä, alihankkijoiden käyttö lisääntyy, eikä säästöjä kerry, paperityöläisten ammattiosaston puheenjohtaja Peter Östergren Skoghallin tehtaalta toteaa ay-julkaisu Dagens Arbetessa. Myös Hylten tehtaan paperityöläisten ay-johtaja Anders Lönnberg epäilee sitä, johtavatko supistukset säästöihin. Sen sijaan hänestä on selvää, että varoja kerätään muun muassa Kiinaan tehtäviin investointeihin. Skutskärin tehtaalta ei olla nyt irtisanomassa ketään. – Kerrankin kävi näin, ammattiosaston puheenjohtaja Mikael Ybert kommentoi. [2] Bioenergiaa Etelä-Afrikan tehtailta Etelä-Afrikan selluja paperiteollisuudelle pitäisi varata merkittävä osuus maan sähköntuotannossa. Hallituksen mittavassa uusiutuvan energian ohjelmassa itsenäisille bioenergian tuottajille on kuitenkin varattu vain hyvin vähäinen rooli. Näin toteaa konsulttiyhtiö IES Energyn Etelä-Afrikan yksikön johtaja Dave Long Creamer Media's Engineering News -julkaisussa. Uutisen mukaan metsäteollisuusyhtiöt ovat neuvotelleet ministeriöiden edustajien kanssa keinoista, joilla yhtiöiden bioenergian tuotannon esteitä voitaisiin lieventää. [4] Maakunta ylläpitää suljettua tehdasta Kanadassa Nova Scotian maakuntahallitus on rahoittanut viime syksystä lähtien NewPage Port Hawkesburyn paperitehtaan pitämistä toimintakunnossa. Monta vuotta tappiota tuottaneen tehtaan tuotanto lopetettiin syyskuussa, minkä jälkeen sille alettiin etsiä uutta omistajaa. Tehtaan aiempiin omistajiin kuuluu muun muassa Stora Enso. Tammikuussa ilmoitettiin, että tarjouskilpailun on voittanut Paci? c West Commercial -yhtymä. Maaliskuun puolivälissä neuvottelut yrityskaupasta olivat vielä kesken. Yhtymän edustajan mukaan henkilöstöä tullaan supistamaan aiemmasta. Ennen tuotannon lopettamista tuotantolaitoksen palveluksessa oli 600 työntekijää ja toimihenkilöä. Heidän lisäkseen puunhankintaorganisaatiot työllistivät 400 henkilöä. [5] Harhaanjohtavia väitteitä paperikasseista Filippiineillä muovikassien kieltäminen ei miellytä muoviteollisuuden yrityksiä. Vastakampanjassa on otettu aseeksi väitteitä, joiden mukaan ympäristö kärsii paperikasseista Stora Enso irtisanoo Ruotsissa On selvää, et tä varoja kerätään muun muassa Kiinaan tehtäviin investointeihin. enemmän kuin muovikasseista. Muovikassien kiellon kannattajat ovat oikoneet mediassa virheellisiä väitteitä ja muistuttaneet, että muovikassin hiilijalanjälki on kuusi kertaa suurempi kuin paperista valmistetun kassin. Eräässä mielipidekirjoituksessa on otettu tueksi tietoja Suomesta. – Jos muovikassien kannattajien väitteet pitäisivät paikkansa, Suomi olisi maapallon vähäpuisin maa, koska sen metsäteollisuudella on vuosisataiset perinteet, Rene D Pineda veistelee Inquirer-lehdessä. [6] Välinpitämätöntä suhtautumista klooriin Yhdysvalloissa ammattiliitto USW on tutkinut kloorikaasun ja -yhdisteiden varastointia ja käsittelyä sellutehtaissa. Selvityksen mukaan yli kolmannes tehtaista säilyttää tehdasalueella suuria määriä näitä vaarallisia aineita. Useimmilla näistä tehtaista on puutteelliset suunnitelmat hätätilanteiden varalle ja monen tehtaan turvallisuusjärjestelyt rikkovat lakia. [?] Sanomalehtipaperin huonot näkymät – Sanomalehtipaperin tuotantokapasiteetti vähenee Euroopassa nopeasti. Viime vuonna alan yritykset sulkivat tai ilmoittivat sulkevansa kapasiteetiltaan yhteensä 585 000 tonnin tuotantolinjat, ekonomisti Will Claassens raportoi PPI-lehdessä. Kysynnän väheneminen jatkuu niin, että vuosina 2012-2013 lähes miljoonan tonnin tuotantokapasiteetti on poistettava käytöstä, jotta kapasiteetin käyttöaste hieman ja sen myötä kannattavuus paranisi. ? P Stora Enso tettiin syyskuussa, minkä jälkeen sille alettiin etsiä uutta omistajaa. Tehtaan aiempiin en kieltäminen ei miellytä muoviteollisuuden yrityksiä. Vastakampanjassa on otettu aseeksi väitteitä, joiden mukaan ympäristö kärsii paperikasseista 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 24 2.4.2012 19:23:28
25 Paperiliitto 3/2012 Minna Kannon treeneihin kuuluvat nyrkkeilysäkin ja -pallon lyömisen lisäksi erilaiset lihasharjoitteet. Teksti Ville Vanhala Kuva Jukka Koskinen T änä vuonna en ole ehtinyt nyrkkeillä niin paljon kuin olisin halunnut. Se on hieman ärsyttävää. Elämäntilanteeni kuitenkin rajoittaa harrastamista. Myös kolmivuorotyö estää toisinaan pääsyn nyrkkeilyharjoituksiin. Olen kuntonyrkkeilijä. Treeneihin kuuluvat nyrkkeilysäkin ja –pallon lyömisen lisäksi erilaiset lihasharjoitteet. Olen hieman murehtijatyyppi, mutta salilla ei ole huolille sijaa. Stressi todella lähtee liikkumalla ja lyömällä. Aloitin kuntonyrkkeilyn, kun muutin Keminmaasta opiskelemaan Kotkaan 1990-luvun alussa. Se oli iso muutos. Paikkakunnan vaihdon lisäksi siihen sisältyi itsenäistyminen eikä kulttuurishokki helpottanut tilannetta. Pohjoisen tyttönä minun oli hieman vaikea päästä sisään kotkalaiseen mentaliteettiin. Ikävä vaivasi, mutta vähitellen se helpotti. Kotka on merikaupunki ja olen oppinut nauttimaan siitä tilantunnusta, minkä meren läheisyys synnyttää. Lukion uskonnonopettajani sanoi: ”Ihminen on onnellinen, kun hän saa syödä, nukkua ja rakastaa.” Opettaja oli oikeassa, mutta itse lisään siihen liikunnan. Nyrkkeily ja elämä ovat opettaneet minulle nöyryyttä. Olen myös ymmärtänyt sen, että ei saa olla liian kiltti. Itseluottamukseni on ollut joskus koetuksella, mutta nyrkkeily on antanut minulle varmuutta. Tulen nykyään jo paremmin toimeen itseni kanssa. Minulla on kymmenenja seitsemänvuotiaat pojat Ilmari ja Urho. Tulevaisuudelta odotan, että saan kasvatettua pojista aikuisia. Toivon myös, että voin jatkossakin katsoa peiliin hyvillä mielin ja olla kiitollinen siitä, mitä minulla on. Kuntonyrkkeilijänä tavoitteeni on kehittyä lajissa taitavammaksi. Hallitsen tekniikan jo melko hyvin. Kun lyönti lähtee rennosti ja nopeasti niin se on kuin ruoskanisku. Ja se on nautinto.? P Minna Kannon mieli ja keho vapautuvat nyrkkeilysalilla. Iskut vievät stressin Parasta elämässä Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Minna Kanto työskentelee sellunvalkaisijana Stora Enso Oyj:n Sunilan tehtaalla Kotkassa. Nyrkkeily ja elämä ovat opettaneet nöyryyttä. 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 25 2.4.2012 19:23:29
Paperiliitto 3/2012 ?? Osastot KEVÄTKOKOUKSET Pirkanmaan piiri: Nokian os. 2, ke 18.4. klo 16.15 Kerhola, sivusali. Tampereen os. 4, ti 17.4. klo 16, osaston kokoushuoneisto, Näsilinnankatu 22 A 33. Mäntän os. 5, ma 23.4. klo 17, Mäntän seudun koulutuskeskuksen ruokala. Kyröskosken os. 38, ti 24.4 klo 16, Hällä Pirtti. Tampereen os. 50, su 22.4. klo 14, Kolmenkulman ABC, kokoustila. Tampereen os. 62, la 14.4. klo 13-15 Lielahden Rientola, Possijärvenkatu 2. Länsi-Suomen piiri: Porin os. 10, to 26.4. klo 17, osaston toimitila. Turun os. 24, ma 23.4. klo 16, Veritas-stadionin ravintolan kabinetti. Rauman os. 42, ke 25.4. klo 16.30, Nordean kokoustila, Valtakatu 1. Kymen piiri: Inkeroisten os. 15, ma 16.4. klo 18, Paperipirtti. Saimaan piiri: Kaukopään os. 21, to 19.4. klo 18, VTY-talo, Torikatu 7. Joutsenon os. 23, ke 18.4. klo 17, Joutsenon Työväentalo. Keski-Suomen piiri: Äänekosken os. 13, ke 18.4. klo 17, Majakka, Torikatu 5. Valitaan uusi toimikunta v. 2012– 2013. Pohjois-Karjalan piiri Lieksan os. 78, to 19.4. klo 17, Hotelli Puustelli. Pohjois-Suomen piiri: Veitsiluodon os. 41, ti 17.4. klo 16, Veitsiluodon Työväentalo. Oulun os. 43, ma 23.04. klo 16.30, osaston toimitila Nuottatupa, Torikatu 58-60. Pietarsaaren os. 52, ti 24.4. klo 18, TT-Halli. Kymi-Saimaan seniorit Kymi-Saimaan piirien senioritapaaminen torstaina 3.5. klo13 Lappeenrannassa Lauritsalan osasto 44:n Kotapirtillä. Ilmoittautumiset 15.4. mennessä Tuulikki Tompolle p. 0400 791 045 tai Maria Torniaiselle p. 050 549 7582. Eeva Eloranta-Jokela M yllykosken PK 4:n maaliskuussa toteutetulle ”hautajaisristeilyllä” osallistujien laatu korvasi määrän. – Koko 70 hengen porukasta risteilylle osallistui lopulta vain 7, Tommi Harjuniemi kertoo. Viimeksi nelosen väki risteili Itämerellä pikkujouluja viettämässä. – Tunnelma oli silloinkin haikea, kun mietittiin, ettei samalla porukalla enää pikKesätöihin Kaukaalle Johannes Wiehn L ähde mukaan Paperiliiton Kesäkaruselliin 2012! Paperiliitto järjestää kesäkuun 17. päivä kesätapahtuman Linnanmäen huvipuistossa. Linnanmäki on varattu paperiliittolaisille perheineen yksityiskäyttöön klo 10.00– 13.00. Tänä aikana kaikki Linnanmäen laitteet ovat ilmaiseksi käytössä. Aika: sunnuntai 17. kesäkuuta klo 10.00–13.00 Paikka: Linnanmäen huvipuisto, Helsinki Kuka pääsee mukaan: Kesäkaruselli on tarkoitettu kaikille Paperiliiton jäsenille perheineen. Paperiliiton jäsen voi ilmoittaa itsensä lisäksi yhden aikuisen ja enintään neljä alle 18-vuotiasta lasta. Miten ilmoittaudut: Mene liiton nettisivuille. Löydät sieltä tarkemmat ohjeet. Muista ottaa jäsenkorttisi mukaan Linnanmäelle! Ilmoittautumisaika: 2.4.–13.5. Jos hurvittelua haluaa jatkaa liiton yksityistilaisuuden jälkeen, voi Linnanmäen rannekkeita lunastaa puoleen hintaan tapahtumapäivänä klo 11.30–13.00 alueen lipputoimistosta. Alennushintaista ranneketta ei voi ostaa klo 13.00 jälkeen. Osallistujilla on myös mahdollisuus vierailla Merimaailma Sea Lifessa puoleen hintaan koko tapahtumapäivän ajan. Ohjelmaa: Liiton tervehdyssanat lausutaan alueen päälavalla klo 11. Tapahtuman aikana päälavalla nähdään myös huimia taikatemppuja Lähde mukaan Paperiliiton Kesäkaruselliin 2012! Liitto on varannut koko Linnanmäen jäsenille ja heidän perheilleen. Kuvis Petri Artturi Asikainen / Linnanmäki Sarjassa sylinterimies Tommi Harjuniemi kertoo kuulumisia suljettavalta UPM Myllykosken tehtaalta ja sen ympäriltä. Uuden edessä kujouluristeilyä tehdä. Tulihan nyt tehtyä edes tämä risteily, Harjuniemi pohtii. Työt Myllykosken tehtaalla ovat vähissä. Yksi urakka oli tyhjentää arkistoa. Osa papereista lähti UPM:n keskusarkistoon Valkeakoskelle, paljon meni suoraan roskiin. Tyhjennysurakka oli kuitenkin mielekkäämpää kuin pelkkä kahvinjuonti. Edelleen työhakemuksia lähetelleelle Tommi Harjuniemelle tarjottiin kesätöitä UPM:n Kaukaan tehtaalta Lappeenrannasta. Pesti on jo alkanut. – Koko homma tuli vähän yllättäen, mutta ehkä hyvä näin. Kesäpojaksi yli 20 vuoden tauon jälkeen, outoa. P Tommi Harjuniemi on yksi UPM Myllykosken tehtaan irtisanotuista. Hän työskenteli PK 4:llä sylinterimiehenä ja rullamiehenä. Harjuniemi asuu Myllykoskella avovaimon ja 10ja 12-vuotiaiden tytärten kanssa. ”Koko homma tuli yllättäen Tommi Harjuniemi aloitti jo kesäpojan hommat. Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-29_hiomo_1-4.indd 26 2.4.2012 19:49:43
Paperiliitto 3/2012 ?? Osastot Sointuisin kultakurkku Lähde mukaan Paperiliiton Kesäkaruselliin 2012! tanssishow’lla höystettynä. Lisäksi jäsenillä on mahdollisuus keskustella liiton ja työttömyyskassan henkilökunnan kanssa liiton tapahtumateltalla. Mukana on myös liiton yhteistyökumppaneita. Muuta: Kuljetukset tai matkakulut eivät sisälly ohjelmaan. Tiedustele mahdollisia kuljetusvaihtoehtoja omasta ammattiosastostasi. Jäsenkortti on esitettävä sisäänpääsyn yhteydessä! P P Teksti ja kuva Päivi Ketolainen K aipolan osaston vapaa-aikavastaava Mika Temonen tietää, että monen paperintekijän kotona on karaokelaitteet ahkerassa käytössä. – Siksi uskon, että myös kilpailuun rohkaistuu laulajia. Kun liiton laulunharrastajat kokoontuvat 7. 7. Jämsään, luvassa onkin kunnon kisa. Kisapaikka on Äijän tori, ja äijällähän ei vanhan sananparren mukaan ollut kiirettä mihinkään. Järjestelyistä vastaavat Kaipolan ja Jämsänkosken osastot yhdessä yrittäjä Tuomo Mäyrämäen kanssa. Valtakunnallinen karaokemestari kruunataan 50 osallistujan joukosta. – Ilmoittautuminen alkaa heti. Vain 50 ensimmäiseksi ilmoittautunutta pääsee mukaan, korostavat Timo Lainkari ja Jari Kallio. Kolme parasta laulajaa saa pokaalin. Sointuisin kultakurkku pääsee johonkin Paperiliiton Holiday Clubin kohteeseen lekottelemaan. Lauluissa varaa valita Kilpailu alkaa alkukarsinnalla, johon kaikki osallistuvat. Laulajista 10 valitaan semi? naaliin, ja loppukisassa laulaa viisi osallistujaa. Valittavana on 1400 laulua ja jokainen saa laululistan etukäteen selattavaksi. Kilpailijat valitsevat etukäteen kolme kappaletta, eli yhden jokaista mahdollista kilpailuastetta varten. Kilpailu etenee nonstoppina alkaen kello 14 ja iltakymmeneltä on karaokemestari selvillä. Kilpailun tuomareina toimivat paikallinen musiikkimies Jukka Luukkanen, Levyraatiakin televisiossa vetänyt Jukka Virtanen sekä Paperiliittoa edustava Sari Nikkilä. Kilpailu on tarkoitettu Paperiliiton jäsenille. Naiset että miehet osallistuvat samaan sarjaan. Kisan päätteeksi pistetään tanssiksi elävän musiikin tahtiin. Tervetuloa kesäiseen Jämsään! Toivomme, että laulajat ottavat kannustusjoukot mukaan, sanovat järjestäjät. P Tulkaa laulamaan, yllyttävät kisajärjestelijät Tuomo Mäyrämäki, Jari Kallio, Mika Temonen ja Timo Lainkari. Tapahtuma Gol? kisoja duunareille Paperiliiton karaokemestaruus Paikka: Jämsän Äijän aukio, Jämsä Aika: la 7.7. 2012 klo 14-22 Ilmoittautumiset: 22.6. mennessä osoitteeseen jari.k.kallio@upm.com tai timo.lainkari@upm.com Huomio: Vain 50 ensimmäistä mahtuu mukaan Majoitus: City Hotelli Jämsän Ukkoon varattu huoneita hintaan 38 euroa/henkilö (tiedustelut info@cityhotelli.com tai 014-7499311) Duunigolf pelataan 15.6. Ruukkigol? ssa Raaseporissa. Yhteislähtö alkaa klo 9. Pelimuotona scramble kahden hengen joukkueella, joka on muodostettu saman työnantajan palveluksessa olevista pelaajista. Palkintona on mm. pelimatka Ahvenanmaalle. Kuusi parasta joukkuetta palkitaan. Ilmoittautuminen 12.6. mennessä Caddiemasterille (019) 2454 485 tai sähköpostilla toimisto@ruukkigolf.? . Kilpailuun pääsee rajoitettu määrä joukkueita ilmoittautumisjärjestyksessä. Ay-gol? n SM-kisat järjestetään Wiurila Golf & Country Clubilla Halikossa 21.22.7. Kaikille ammattiliittojen jäsenille avoimeen kisaan mahtuu 120 osanottajaa. Lisätiedot osoitteesta www.wgcc.? . Ilmoittautuminen WGCC caddiemasterille puh. 02 7278100 tai sähköpostilla caddiemaster@wgcc. ? viimeistään 13.7. tai niin kauan kun sarjat eivät ole valmiit. P Jyväskylän osasto 12 Lomatuet: Nyt on taas lomatukien hakuaika! Lomatukea suuruudeltaan 200 € jaetaan 10 kpl. Tuki on tarkoitus käyttää kotimaan lomakohteisiin. Vapaamuotoiset hakemukset huhtikuun loppuun mennessä sähköpostitse satulaakso@elisanet.? . Onnistuu myös tekstiviestillä numeroon 0500-951 372. Saajat arvotaan hakijoiden kesken. Valkeakosken osasto 70 Teatterimatka: Matka Pyynikin kesäteatteriin 16.6. klo 18.00 katsomaan musiikkikomediaa Kuuma kesä ´85. Komediassa pääparia esittävät Sami Hintsanen (Tommi) ja Kaisa Mattila (Karoliina). Kuuma kesä ´85 – musiikkikomediassa kuullaan Eppu Normaalin, Juicen ja Popedan kappaleita ja siinä irvaillaan rakkaudella 80-luvun musiikkimaailman erilaisille ilmiöille. Lippuja on rajoitettu määrä, lipun hinta on 10 euroa, max. 2 lippua/jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta tai soittamalla Markku Salokivi 040 731 0197 tai Jorma Pirttilä 0400 943 104. Matkaan lähdemme Valkeakosken Liikenteen bussilla, joka lähtee klo 16.30 Liikenteen talleilta jatkaen reittiä: Sointulan ostoskeskuksen päätepysäkki Hakakatu Helletie Juhannusvuorentie Kaapelintie Sääksmäentie Ulvajankatu Valkeakoskenkatu Valtakatu Lempääläntie Kenraalintie Painontie Eerolantie Salomaantie Kaakonojantie Seminmutka Tampere, sekä samaa reittiä käänteisessä järjestyksessä takaisin. Paperiliitto-lehden aikataulu Lehti: Seuraava paperiliitto-lehti ilmestyy 25.5. Lähetä lehteen tulevat aineistot 9.5. mennessä. Haluamme Paperiliittona olla lähellä jäseniä ja tavata teitä. Siis tervetuloa Kesäkaruselliin! Linnanmäellä on liiton henkilökuntaa paikalla ja jäsenillä mahdollisuus tulla keskustelemaan kanssamme hauskanpidon yhteydessä. Yhteisten tapahtumien on koettu yhdistävän paperiliittolaisia hyvinkin paljon. Tapahtumissa jäsenet tapaavat toisiaan muutenkin kuin työn merkeissä. Voit ottaa mukaan Kesäkaruselliin muitakin kuin perhettäsi. Jäsenen kanssa mukaan tuleva aikuinen voi olla puoliso, ystävä tai vaikka anoppi ja alle 18-vuotiaat omia lapsia, lasten kavereita tai vaikka lastenlapsia. Tärkeintä, että saat sopivan porukan kasaan ja kyydin Linnanmäelle järjestymään. Ai, että miksi jäsentapahtuma pidetään juuri Helsingissä ja Linnanmäellä, siellä asti. Valitettavasti Linnanmäki voi olla monille kaukana, mutta tarkoitus on jatkossa pyrkiä järjestämään vastaavantyyppisiä isoja tapaamisia myös muualla Suomessa. Linnanmäki tarjoaa isolle porukalle yhdessäoloon ja viihtymiseen hyvät puitteet. Juhani Siira, liittosihteeri Kaikki Linnanmäen laitteet ovat ilmaiseksi käytössä. ?Tavataan Linnanmäellä! 26-29_hiomo_1-4.indd 27 2.4.2012 19:49:44
Paperiliitto 3/2012 ?? Tapahtumat Sivun 31 sudokun ratkaisut Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Elina Orpana A ntti Helaja kiinnittää rannetuen, teippaa peukalon, pyyhkii keilapallon ja valmistautuu ensimmäiseen heittoonsa. Pallo osuu ”taskuun” eli ykkösja kolmoskeilan väliin. Kaikki kymmenen keilaa saavat kyytiä. – Jee! iloitsevat kaatoa kisakaverit Ari Helminen, Pekka Lohi ja Rainer Nyman ja lyövät ylävitosia. Nelikko on ajanut Kotkasta lauantaipäiväksi Lappeenrantaan Paperiliiton keilailumestaruuskilpailuihin. Turnausta käydään kuukauden ajan, joten kisaajat voivat tulla itselleen sopivimpana ajankohtana. Nelikon ryhmähenki on vahva vaikka he eivät töissään Kotkamillsillä liiemmin toisiaan kohtaakaan, lisäksi Helminen on jo eläkeputkessa. Keilailuliiton paikallissarjaa, ? rmojen kisoja ja erikoiskilpailuja kiertävä nelikko kisaa aina leikkimielellä. – Minulle keilailu on tapa rentoutua. Luottamusmiehenä näen työssä myös sen raadollisen puolen, joten keilailu tarjoaa sopivaa vastapainoa. Elämää on oltava myös työpaikan ulkopuolella, Helaja summaa. Kisamatkat tarjoavat irtiottoja arjesta ja hauskanpitoa porukalla. – Pääsee eroon vaimosta ja lapsista, letkauttaa Lohi. Viereisellä radalla kisaavat UPM:n Kaipolan tehtaalta tulleet Timo Lapakko, Taisto Tammelin ja jo eläkkeellä oleva Tapani Lepistö. Vaikka kauden parasta tulosta ollaankin hakemassa, ei kisaan suhtauduta ryppyotsaisesti täälläkään. – Parasta keilailussa on rento yhdessäolo. Olen ollut jo viisi vuotta pois työelämästä, mutta aina nämä pojat ottavat mukaan, Lepistö kiittelee. Pisteitä, pisteitä Kuuden kierroksen kilpailu kestää pari tuntia. Jos se ei fyysistä huippukuntoa vaadikaan niin keskittymiskykyä ja kestävyyttä senkin edestä. Kisan alku on usein hakemista ennen kuin rata tulee tutuksi. – Rataolosuhteet vaihtelevat, koska rata öljytään joka paikassa hieman eri tavalla. Täällä on melko liukasta, kierreheitto ei oikein nouse, Helaja analysoi. Lapakko huomauttaa, että vaikka heitot lähtisivät alussa huonosti, paikkoheitolla eli toisella heitolla saa uuden mahdollisuuden. Keilauksen maksimituloksen, 300 pistettä, voi saavuttaa heittämällä 12 kaatoa yhteen sarjaan. Kukaan seitsemästä miehestä ei ole maagiseen pisteKeilat nurin Rento yhdessäolo, leikkimielinen kisailu ja itsensä voittaminen vetävät keilailun pariin. Tapani Lepistöllä ja Timo Lapakolla on tavoitteena kauden paras tulos. Kotkamillsin joukkueessa keilasivat Antti Helaja (vas.), Ari Helminen, Pekka Lohi ja Rainer Nyman. Motoristit Raumalle elokuussa Raumalla järjestetään 3.-5. elokuuta Paperiliiton seitsemännet motoristien kokoontumisajot. Tapahtuman isäntänä toimii Rauman osasto 42. Ilmoittautumiset ja osallistumismaksu hoidetaan (50€/osallistuja) oman ammattiosaston yhdyshenkilölle 16.5.2012 mennessä. Ohjelma löytyy osasto 42 nettisivuilta www.paperi42.? sekä liiton nettisivuilta. Lisätietoja: Juha Viitala, p. 040 533 0199, juha.viitala@upm.com ja Pasi Sihvonen, p. 040 549 0482, pasi.sihvonen@ upm.com. – Parasta keilailussa on rento yhdessäolo. Olen ollut jo viisi vuotta pois työelämästä, mutta aina nämä pojat ottavat mukaan, Lepistö Pisteitä, pisteitä Kuuden kierroksen kilpailu kestää mällä 12 kaatoa yhteen sarjaan. Kukaan seitsemästä miehestä ei ole maagiseen pisteKotkamillsin joukkueessa keilasivat Antti Helaja (vas.), Ari Helminen, Pekka Lohi ja Rainer Nyman. Jyrki Pihalan ja Hanna-MaijaJäntin pyörä käänsi katseet Kuopiossa viime kesänä. Pentti Vänskä Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-29_hiomo_1-4.indd 28 2.4.2012 19:49:46
Paperiliitto 3/2012 ?? määrään päässyt, heidän keskiarvonsa keikkuvat 160–180 paikkeilla. – Keilauksen vetovoima perustuu juuri pistelaskuun, aina pitäisi saada parempia pisteitä. Kilpailuvietti vie mukanaan, pohtii Helaja. – Tavoitteena on voittaa itsensä. Ja tietysti kaveri, lisää Lohi. On Nymanin vuoro nostaa keilanpallonsa pallotelineeltä, pyyhkiä rätillä öljyt, keskittyä ja heittää. – Keilauksessa kiehtoo se, että koskaan et ole valmis. Heittoa voi aina kehittää teknisesti, mikä vaatii säännöllistä harjoittelua. Tehokasta pään nollausta Paperiliitossa aktiivisia naiskeilaajia on vain vähän. Yksi harvoista Lappeenrannan mestaruuskisoihin osallistuneista naisista on Nokialla Georgia-Paci? cin tehtaalla työskentelevä tamperelainen Tanja Kärkkäinen. – Yllättävän vähän meitä on. Toissa vuoden kisoihin osallistui kolme ja viime vuoden kisoihin viisi naista. Kärkkäinen itse innostui keilauksesta kymmenisen vuotta sitten avopuolisonsa innoittamana. Mies vei hänet ensin hohtoja sitten normikeilaamaan, ja se oli menoa. – Minä hurahdin täysin. En osaa sanoa, mikä siinä koukutti. Ehkä se on se, että kun olet radalla pallon kanssa, mietit vain sitä hetkeä. Keilaus on tehokas keino nollata pää. Kärkkäisen kisatavoitteena on päästä joka kerran ainakin omaan keskiarvoonsa, joka on 160. – Kaatoja tulee sen verran harvoin, että kun onnistuu, tuntuu aivan ihanalta. Silloin pitää tuulettaa kunnolla. Kerran kaaduinkin tuulettaessani. Kärkkäinen käy keilaamassa vähintään kerran viikossa. Rentoutumisen ja sosiaalisuuden lisäksi harrastus tarjoaa tilaisuuden viettää aikaa avomiehen kanssa. – Avomieshän minut on lajiin opettanut. Jos menee huonosti, ei tarvitse syyttää palloa eikä rataa vaan Ossia, Kärkkäinen nauraa. P Tapani Lepistöllä ja Timo Lapakolla on tavoitteena kauden paras tulos. ?Taisto Tammelinin on Kaipolan ryhmän paras keilaaja 181 keskiarvollaan. Ari Helminen keskittyy.? Tanja Kärkkäinen on täysin hurahtanut keilailuun. Timo Lapakko, Taisto Tammelin ja Tapani Lepistö edustivat kaipolan tehdasta ? Ylläksellä kuten haluat Tule nauttimaan Ylläksen mahtavista tunturimaisemista. Sport Resort Ylläksen kaikki palvelut ovat kävelyetäi syydellä ja rinteisiin sekä laduille pääset suoraan hotellilta. Gondolihissi vie sinut tunturin huipulle 7 minuutissa. Rentoudu kylpylän lämmössä ja tilaa hemmotteluhoitoja. Illallisen nautit à la carten makujen maailmassa. Ylläs on Ykkönen. Paperiliiton jäsenille -30% majoitukse sta Holiday Club Ylläs Saaga puh. 030 687 2000 Iso-Ylläksentie 42 95980 Ylläsjärvi reception.yllas@holidayclub.fi www.holidayclub.fi 26-29_hiomo_1-4.indd 29 2.4.2012 19:49:48
Paperiliitto 3/2012 ?? Täyssynteettinen moottoriöljy 5W-40 5 litran kanisteri. API SM/CF, ACEA A3/B4. 114-9540-5 Käsi-ilmapumppu Varustettu mittarilla, näyttöalue 0-9 bar. Kestävä teräsrunko. Mukana adapteri esim. jalkapallon täyttämiseen. 902-327 3,98 /l Työsormikas Kämmenpuoli pinnoitettu tartuntanastoilla. Materiaali nylon / lycra. 929-1109 koko: 9 (L) 929-1110 koko: 10 (XL) 929-1111 koko: 11 (XXL) Mutterinavaaja 17, 19, 21 ja 23 mm kääntöhylsyt. Teleskooppivarsi. 291-15 3 30 pr 36 00 Hallinostin 2000 kg Nostokorkeus min 135, max 385 mm. 270-D1-2018 11 00 19 90 11 00 Koristekapselisarja Still 13” 929-ST13 11,00 14” 929-ST14 11,00 15” 929-ST15 13,90 16” 929-ST16 17,50 11 00 Alkaen srj Merkillisen reilu. www.fixus.fi Tarjoukset voimassa 30.4.2012 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Käsi-ilmapumppu Merkillisen reilu. 04/12 Teksti ja kuvat Keijo Martikainen S itä on tehty jo vuodesta 2003. Aluksi heitä oli vain kaksi eläkkeelle jäänyttä. Nyt lähes 10 vuoden jälkeen aihe kerää jo 10–15 kaveria paikallisen ABC:n pöydän ympärille. He ovat UPM:n Kaukaan paperitehtaan korjaamon entisiä kunnossapitotyöntekijöitä, joiden yhdessäolo jatkuu eläkepäivillä kerran kuukaudessa tapahtuvalla kahvihetkellä. – Ja lisää olisi tulossa, jos vain kelpuutetaan. Pitäähän sitä nyt jotain rajaa olla, ilman koeaikaa ei porukkaan pääse, huomauttaa Tuutin Seppo leikkisästi porukan sisäisestä hengestä. Miesten jutut alkavat melkeinpä poikkeuksetta kysymyksellä, miten jakselet. Terveys on kestopuheenaihe. Kyllä miehetkin puhuvat terveysasioista, vaikka heitä vaivojen salailemisesta syytetäänkin. He puhuvat terveydestä omalla tavallaan. Lappalaisen Karikin kysyy vieruskaverilta: ”Ootko ruvennu karppaamaan vai hörppäämään?” Muita puheenaiheita ovat tietysti urheilu ja paikkakunnan joukkueiden pärjääminen. Joku on lähdössä Lappiin laskettelemaan ja miettii mitä pitäisi ottaa mukaan. Toinen puhuu autonsa korjauttamisesta ja kolmas näkee jo kevään merkkejä ainakin ajatuksissaan. Siis tavallisia arkipäivän asioita, mutta enää vähemmin työasioita. Aina kuitenkin joku kuulee jotain juttuja tehtaalta ja ne kerrotaan kaikkien tietoon. Vuosikymmenten muistot tehtaalta ovat vielä kaikkien mielessä. – Siellä on se porukka vaihtunut ja vähentynyt jo niin paljon, että jos tarviit jotain pientä pellin palasta, niin ei oo enää tuttua, jolta sitä kysyä, harmittelee Lappalaisen Kari. Yksi aihe joka ei mene yhdenkään kokoontumisen agendasta ohi, on politiikka ja muu yhteiskuntaelämä. Maa on saanut uuden presidentin ja hallitus etsii säästökohteita. Elämän tulee näiden miesten mielestä jatkua kuitenkin ilman tuloerojen lisäyksiä ja pakkopäätöksiä. Se mitä he kaipaavat, on se yhteismeininki, minkä he aikanaan kokivat niin työssä kuin muussakin elämisessä. Siitä tässä yhteiskunnassa on enää vain muistot jäljellä. Vihtosen Pertti on miettinyt edellisenä iltana iltalampun valossa siihen vertauksen. – Ennen oli A. Aimo ja Colompia orkesteri joka esitti jotain. Nyt on Sauli Niinistö ja Jyrki Kataisen orkesteri, joka esittää kappaletta ”Luistelijat”. P Kahvilla kerran kuussa Taustalla entisen työpaikan savut. – Hyvä, että siellä savu nousee, sanovat Seppo Tuutti, Pekka Reinikainen ja Paavo Varis. Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-29_hiomo_1-4.indd 30 2.4.2012 19:49:49
Paperiliitto ?/???? ?? Sudokut Ristikko Vaikeusaste Vaikeusaste Vaikeusaste Laatinut Arto Inkala Laatinut Pauli Vento Ristikon 2/2012 ratkaisu Ratkaisut sivulla 28. Ratkaisijan nimi:_____________________________________________ Osoite: __________________________________________________ ________________________________________________________ Puhelin: _________________________________________________ Voita lahjakortti! Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 02/2012 täyttäneistä palkinnon sai Seija Lehtinen Orivedeltä. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 2.5. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 3”. Taukotila Taukotila tarjoaa tekemistä tarjoaa tekemistä S A U N A I S O T I L I A S V A L A L A V A T A M A R A V A R A R O T U K A T A I S K S A T U L A T K A T E S T U L O V I P P I L I E K A L I K U I S U U S M O H A I R R E U M A R A H A T T A H E T I K A I K O L A E T T Ä K A L A A L A S ? E S I S U S A L U T H A E N T A K L E V I T E A L L A A V O P A R I A V E L U U R I T K I N T T U A K I T S T A N N I K S I T K E L L O H A M E T A U L A A V A U T U V A T T I U U T T A P P E L I J A U N S S I A T E E N A T A R 30-31_ristikko.indd 31 3.4.2012 1:33:10
Hyvää syntymäpäivää! Palstalla haastattelemme jäsentä, joka täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä. Mitäs tiedät? ?? Paperiliitto ?/???? Taukotila – Meillä herrat tekee työt ja työmiehet kattoo. Muualla on kuulemma toisin päin, veistelee Mikko Nurmo (oik.), kun työnjohtaja Juha Salminen taittelee liidokkia Jussi Ahoselle. Teksti ja kuvat Reima Kangas K oneenhoitaja Jussi Ahonen työskentelee Suomen vanhimmassa toimivassa paperitehtaassa Suomen vanhimmalla tuotantokäytössä olevalla paperikoneella. Tervakosken tehdas on perustettu vuonna 1818. Sen PK3 on valmistettu 1905. Jussi Ahosen isä Olavi oli aikoinaan koneenhoitajana samalla koneella. Vaarin työpaikka oli tehtaan pakkaamossa. Tehtaalla ovat leipänsä tienanneet myös vaarin isä ja vaarin isoisäkin. Ahonen toteaa, että ei tämä ennätys ole. Toinen PK3:n koneenhoitaja Jouko Saario on jo seitsemännen polven työntekijä samassa tehtaassa. Ahonen on ollut tehtaassa kolmisenkymmentä vuotta. – Taisit tulla heti koulun jälkeen? kysäisee työnjohtaja Juha Salminen. – Minä en ole käynyt edes kouluja, minä olen syntynyt paperimieheksi, sanoo Ahonen. Yhtiö antoi ekstraa Ennen kilpailusuoritusta Juha Salminen ja pääluottamusmies Mikko Nurmo odottelevat Ahosta paperisalissa. – Jos kerran on pituuskisa, niin mehän otetaan 250–300-grammainen Terreus, Salminen sanoo Nurmolle. Nurmoa työllistäneet sopimusneuvottelut ovat vasta päättyneet. Hän on puoli tuntia aiemmin julkistanut tuloksen osaston nettisivuilla. – Korotukset eivät olleet isoja, kun raamiratkaisussa ei paljon olllut neuvotteluvaraa. Sen suhteen ollaan onnellisessa asemassa, että yhtiö antoi enemmän kuin Perinteitä riittää Jussi Ahonen on Tervakosken työntekijä viidennessä polvessa. kouluja, minä olen syntyLennokkikisa Lennokkikisa Teksti Päivi Ketolainen J ani Sepponen ei mielellään juhli, eikä varsinkaan omaa syntymäpäiväänsä. Hänen mielestään ikävuosilla ei ole merkitystä. – Lapsuuden jälkeen olen viettänyt synttäripirskeitä tasan kahdesti. Tietysti täysiikäisyyttä piti juhlia. Toisen kerran juhlin, kun täytin 30. Juhlimisen sijaan hän haaveilee, että hyvä haltija muistaisi häntä. – Minun haaveeni on vene. Se olisi 5,5 metriä pitkä ja nopea, hän paljastaa. Mitä hän veneellä tekisi? Tietysti ajaisi vesien auettua Mässkärin saareen, laittaisi saunan lämpiämään ja alkaisi tarkkailla vaikkapa säätä. – Siellä on meillä kesäpaikka. Nykyisellä keskimoottoriveneellä matkaan kuluu liikaa aikaa. Nopealla veneellä mökiltä voisi käydä kesällä töissäkin. Tulevaisuus näyttää paljasjalkaiselle pietarsaarelaiselle vihreää valoa. Hän uskoo töiden jatkuvan. – Minun luonne on sellainen, etten murehdi tulevia. Vaikka Jani ei ole juhlijatyyppi, yksi päivä vuodessa on varattu aina juhlalle. – Hääpäivää emme unohda. Sitä vietämme vaimon kanssa kahden. P Saisinpa veneen ?. Ketkä kaksi poliitikkoa ovat tehneet kirjan, ”Vasen oikea, oikea vasen”-takana? ?. Minkä nimistä biopolttoainet ta UPM alkaa valmistaa Lappeenrannassa? ?. Kuka kirjoitti romaanin Layla? ?. Ketä presidenttiä kutsutaan lempinimellä ”Painepesuri”? ?. Kuinka monta henkilö Breivik tappoi Utoyan saarella ? ?. Mitä tarkoittaa sivistyssana koalitio? ?. Mitkä ovat Saksan lipun värit? ?. Minkä maalainen teollisuusyritys on Billerud? ?. Mikä on bitti? ??. Kenen herkkä kappale on Sabotage? Vastaukset sivulla Jani Sepponen Syntynyt: 13.4.1967 Pietarsaaressa Perhe: vaimo ja 17-vuotias poika Työpaikka: UPM Pietarsaari Ammatti: Sähköasentaja Terveiset: Vaimolle, ja tietysti työporukalle Ikä on numero, sanoo Jani Sepponen, 45 V. Ahonen on ollut tehtaassa kolmisenkymmentä vuotta. Perinteitä 32-33_taukotila.indd 32 3.4.2012 1:58:47
Hauris ?? Paperiliitto ?/???? – Meillä herrat tekee työt ja työmiehet kattoo. Muualla on kuulemma toisin päin, veistelee Mikko Nurmo (oik.), kun työnjohtaja Juha Salminen taittelee liidokkia Jussi Ahoselle. teksti edellytti, sanoo Nurmo. Kisapaikalle kävelevä Ahonen ilahtuu, kun kuulee, että tuotanto-osasto siirtyy tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Ahonen sanoo olevansa niin huono lennokintekijä, että Salminen saa tehdä kilpailuvälineen. Ensimmäinen heitto kopsahtaa kattoon. Ahonen manailee hallin mataluutta. Salminen näyttää, miten heiton pitää lähteä. Nurmo saa puhelun ja kävelee sivummalle. Salminen ihmettelee, mihin Nurmo yleensä tarvitsee puhelinta, kun puheääni kuuluu ilmankin joka paikkaan. Ahosen viimeinen heitto lähtee sen näköisesti, että nyt tulee kova tulos. Rahaa on tehty paljon Tervakosken tehtaan on omistanut vuodesta 1999 itävaltalainen delfortgroup, jolla myös on pitkät perinteet. Konserniin kuuluva Wattenspapier on perustettu 1559. Tervakoski tuottaa vuosittain vähän yli 100 000 tonnia erikoispapereita, kuten ohkopaino-, sähköeristeja ohuita pakkauspapereita. Suomen setelipaperit tehtiin Tervakoskella koko markka-ajan. PK3 oli rahakoneena 1970-luvun alkupuolelta lähtien. – Rahaa tuli ajettua paljon. Suomeen viimeinen paketti meni kaksikymppisiä. Kyllä me sinne jotain terveisiä Setecille laitoimme, sanoo Jussi Ahonen. Ahosen paperilla maksetaan yhä ostoksia ainakin Intiassa. Terreus-liidokki laskeutuu vähän lähemmäs, mutta reilusti yli kahdenkymmenen metrin päähän. – Erittäin hyvä tulos. Olen positiivisesti yllättynyt Jussin heitosta, velmuilee Nurmo virallisella äänellä. P TULOKSET 2012 . Jussi Ahonen , . Hannu Reiman , . Mika Lahtinen , Näyttöpäätelasit lisäsivät Marja Salosen lukunopeutta. HEITTÄJÄN TIEDOT Nimi: Jussi Ahonen. Työ: Koneenhoitaja Tervakosken PK3:lla. Heittokokemus: Erittäin huono. Tulostavoite: Parikymmentä metriä. Tulos: 23,30 metriä. Lennokkiiin käytetty paperi: Terreus 160 g/ m 2 . Kommentti: Halli on liian matala, muuten olisi lentänyt paljon kauemmas. Teksti Sari Kangas Kuva Miisa Kaartinen K irjaimet ja numerot näyttivät sameilta Marja Salosen tietokoneen ruudulla. Silmälasien poisottaminen selvensi tekstiä aavistuksen, mutta silmiä oli siristettävä ja niskaa kyyristettävä. Työpäivän jälkeen olo oli raskas, silmät väsyneet ja hartiat jumissa. Tältä tuntui Salosen näyttöpäätetyö vielä joulun alla UPM:n Raflatacin tehtaalla. – Sitten uusin moniteholasejani ja valitin optikolle, etten näe tehdä tietokoneella töitä. Optikon mukaan minun ei omilla laseilla kuulunutkaan nähdä, saapuvan tavaran teamleaderina Tampereella työskentelevä Salonen kertoo. Optikko suositteli näyttöpäätelaseja, ja ne poistivat Salosen ongelmat. Näyttöpäätetyössä katsesuunnat ja -etäisyydet poikkeavat normaalien lasien käyttötarkoituksesta. Tarvitaan lasit, joissa on lähityöskentelyyn sopiva voimakkuus ja linssityyppi. Salonen otti yhteyttä työterveyshoitajaan, jolta sai lähetteen näyttöpäätelaseja varten. Ensin hoitaja kävi fysioterapeutin kanssa tarkistamassa Salosen työpisteen. Työpöytä ja näppäimistö säädettiin sopivalle korkeudelle ja istumaasento tarkistettiin. Lisäksi parivaljakko mittasi katse-etäisyyden tietokoneen monitoriin, pöydällä oleviin papereihin ja tiskin toisella puolella asioiviin henkilöihin eli paikkoihin, joihin Salosen on työssään nähtävä. Näiden etäisyyksien lisäksi näyttöpäätelasien tyyppiin vaikuttaa näöntarkkuus. Näöntarkastus tehtiin, kun Salonen palasi lähetteen kanssa optikolle. – Työnantaja maksoi lasit kokonaan. Kehykset sain valita perusvalikoimasta. Kalliimmatkin olisin saanut ottaa, mutta erotus olisi pitänyt maksaa itse. Näyttöpäätelasit ovat ulkoisesti tavalliset silmälasit. Eron huomaa, kun ne laittaa päähän. Tarkasti nähtävä alue on juuri työskentelyalue. Moniteho-ominaisuutta niissä ei ole, eli Salonen ei näe niillä kauas. – Lasit lisäsivät lukunopeutta ja toivat työntekoon mukavuutta. Enää ei tarvitse kurtistella ja arpoa, että mitähän siinä lukee. P Ruutu kirkastui Elämä(ä)n laatua Sarja etsii laatua työja vapaa-aikaan. Näyttöpäätelasit poistivat Marja Salosen ongelmat. 32-33_taukotila.indd 33 3.4.2012 1:58:48
Taukotila M yös ruotsalaiset ovat tuoneet iloa kaakonkulmille, muullakin kuin kruununperillisellä. Tetra Pak aloitti Imatralla maitopurkkien valmistamisen ja työllisti 50. Harmi vain ettei heidän purkkeihinsa ainakaan alkuun kelvannut Imatran poikien tekemä kartonki. Wallenbergien Stora Ensohan höyryää Kaukopäässä, ja Tainionkoskella kartonkia myös päällystäen. Svenssoneiden metsäjätti Svenska Cellulosa Aktiobolaget eli SCA piristää kaakonkulmaa vielä pikkuplussalla investoimalla Svetogorskin tehtaan pehmopaperiin 19 miljoonaa euroa. Svetogorskin tehdas on noin kuusi kilometriä rajalta. Siellä sauhuavan jenkkien IP-tehtaan johtajat ovat Imatralle myös hyviä veronmaksajia. Kai sen tulevat tekemään myös SCA:n bossit. Kiina saa kuitenkin kahdella kauhalla, kun Stora Enso rakentaa Kiinan Beihaihin 1,6 miljardilla kartonki ja sellutehtaan. P E i niin pitkää pilveä, ettei joskus aurinkoakin, sanottiin ennen muinoin, kun jokin huonosti mennyt asia kääntyi parempaan. Näin voi sanoa suomalaisen metsäteollisuuden uudesta aluevaltauksesta eli UPM:n lanseeraamasta biopolttoaineen jalostuksen aloituksesta. UPM rakentaa Suomen kaakonkulmalle, eli Lappeenrantaan, maailman ensimmäisen puupohjaisia biopolttoaineita, BioVernoa, valmistavan jalostamon. Jalostamoa aletaan rakentaa tulevana suvena. Sen luvataan työllistävän välillisesti 150 ja pysyvästi 50 ihmistä. Sellun valmistuksessa irtoavaa mäntyöljyä raaka-aineena käyttävän jalostaman vuosituotanto tulee olemaan 100 000 tonnia biodieseliä dieselautojen käyttöön. T ällä innovaatiolla UPM tekee aluevaltauksen myös merkittävänä luonnonsuojelijana monien tupsauksiensa ja lirauksiensa jälkeen ja pesee kasvojaan saastuttajana suuren yleisön asenteissa. Biopolttoaineilla jelpataan myös Suomen sitoutumista 20 prosentin liikennetavoitteeseen. Lappeenrannan jalostamo tulee käymään kolmessa vuorossa viiden työntekijän hoitamana ja ohjaamana. Jalostamo on valmiina 2014 ja on kuin Porvoon öljynjalostamo sivupro? ililtaan, paitsi, että ei taida näkyä ”ikuista liekkiä”, vaikka sitä maamerkiksi toivoisi. Koska puu on täynnä mahdollisuuksia, niin biotehdas tietää Lappeenrannassa sellun tekemisen jatkumista. Myös tuotteiden tutkimustyö jatkuu. B iopolttoaineista on tulossa merkittävä osa koko UPM:n tulevaa liiketoimintaa, sillä Lappeenrannan jalostamo ei jää ainoaksi. Suunnitteilla on jalostamo joko Ranskan Strasbourgiin tai Raumalle. Tulevaisuudessa Euroopan autoilijoiden keskuudessa biopolttoaineiden markkinat tulevat olemaan 14 -15 miljoonaa tonnia. Huikea määrä ja raaka markkina, sanovat bisnesmiehet. ?. Iiro Viinanen ja Esko Seppänen ?. BioVernoa ?. Jari Tervo ?. Nicolas Sarkozya ?. 77 henkilöä ?. Liittouma (tilapäinen) ?. Musta, punainen, keltainen ?. Ruotsalainen ?. Tietokoneen pienin tietoyksikkö ??. Chisun Kirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-toimittaja ja tiedottaja, jonka toimenkuvaan kuuluu myös urheilusta kirjoittaminen. Ammattiosastojen historiat ovat myös mielenkiinnon kohteina. Takana on pitkä työura itäsuomalaisessa sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp2.net.? Kaakonkulmalla kirkastuvaa Kiina saa kuitenkin kahdella kauhalla. Sabotage on Chisun kappale. Mistäs tiesit? Jäsen harrastaa Paperiliitto ?/???? ?? Pi irr os La ur a Ta in io Varamies Teksti Sari Kangas Mitä: Mäkelä pelaa futsalia SM-liigassa. Aloitti pelaamisen vuonna 2000. Miksi: Peli on nopeatempoista ja tapahtumarikasta. Koko ajan mennään päästä päähän. Maalitilanteita ja kontakteja on paljon. Peli on kuluttavaa, mutta kunto pysyy hyvänä. Pohjalla on nappulana aloitettu jalkapalloharrastus. Kuinka usein: 5 tai 6 kertaa Mäkelä on aloitellut valmennusta, joten meneillään on ensimmäinen kausi, kun hän ei ole täysaktiivi. Millainen pelaaja: On menestynyt pistepörsseissäkin, mutta pelikavereiden mukaan Mäkelän ykkösvahvuus on pukukoppipelaaminen. Hän on oikeastaan aina ollut joukkueen kapteeni ja hengenluoja, joka tarpeen vaatiessa puskee vaikka kiven läpi, että saa joukkueensa hereille. Joukkue: Mäkelä perusti neljän pelikaverinsa kanssa Mad Max -joukkueen vuonna 2001. Kolme vuotta myöhemmin joukkue nousi SMliigaan. Alun perin joukkueessa pelasi vain Valkeakosken Hakan kasvatteja. Saavutus: Suomen mestaruus vuonna 2006. Pelinumero: Onnea tuova ja tuonut 13. Muuta: Valmentaa lapsiensa jalkapallojoukkueita. P JARI PEKKA MÄKELÄ Asuu: Valkeakoskella Ikä: 34 Perhe: Avovaimo, tyttö (7) ja poika (4) Työ: Koneenhoitaja, Luottamustoimi: Pääluottamusmies JARI PEKKA MÄKELÄ Asuu: koskella Ikä: Perhe: vaimo, tyttö (7) ja poika (4) Työ: hoitaja, Luottamustoimi: luottamusmies Suomen mestari Sarja kertoo paperiliittolaisten harrastuksista. viikossa. Pelipäivät sijoittuvat viikonloppuun ja kaukaisimmat pelireissut Ouluun. Ykkösvahvuus on pukukoppipelaaminen Sinulta vaaditaan paljon. Siksi sinunkin on voitava vaatia turvakengiltäsi huippulaatua. JALAS®-kengät suojaavat varmasti ja lisäksi ne ovat kevyet ja mukavat jalassa. Saatavana hyvin varustelluista alan liikkeistä. Lisätietoja on osoitteessa www.jalas.fi www.jalas.fi VOITA nhl-MATKA new yOrKIIn! Osallistu kilpailuun osoitteessa www.jalas.fi 34-36_taukotila_varamies.indd 34 2.4.2012 19:56:31
Paperiliitto ?/???? ?? Sinulta vaaditaan paljon. Siksi sinunkin on voitava vaatia turvakengiltäsi huippulaatua. JALAS®-kengät suojaavat varmasti ja lisäksi ne ovat kevyet ja mukavat jalassa. Saatavana hyvin varustelluista alan liikkeistä. Lisätietoja on osoitteessa www.jalas.fi www.jalas.fi VOITA nhl-MATKA new yOrKIIn! Osallistu kilpailuun osoitteessa www.jalas.fi 34-36_taukotila_varamies.indd 35 2.4.2012 19:56:56