PAPERI PAPERI PAPERI PAPERI PAPERI PAPERI Nro 3/2013 19.4.2013 55. vuosikerta Li itt o Selkäkipu vaivaa Vesijuoksu auttaa Jari Hastia s. 22 Innostusta työhön! Jaksat ja voit paremmin s. 18 Ku va aj a Hallitus kukkarolla Näin kuluttajan arki kallistuu s. 8 ”Kun maalilinja raveissa ylittyy, käy sisälläni melkoinen mylläkkä.” Marko Pellinen, s. 25 Minun rajani Missä kulkee raja työntekijän omissa ja työnantajalle kuuluvissa asioissa. Yksityisyyden suoja puhuttaa työpaikoilla. ” Todellinen lottovoitto tepasteli vastaan koulumatkalla.” Kari Kekki, s. 33 Innostusta työhön! Jaksat ja voit 01_etusivu.indd 1 9.3.2017 12.56.43
Helppoa kun on homma hanskassa www.tegera.fi Suurin osa työtapaturmista kohdistuu käsiin ja erityisesti sormiin. TEGERA ® -suojakäsineillä vältyt hankalilta vammoilta – helposti ja edullisesti. Suojaa sormesi ja kätesi niin pistoilta, viilloilta, kuumalta ja kylmältä kuin kemikaaleiltakin. Laajasta valikoimastamme löydät tehtävääsi sopivat käsineet – hienomekaniikkaja asennuskäsineestä aina tuhdimpaan tarpeeseen. TEGERA ® KÄSIEN SUOJAAMISEN MESTARI TEGERA ® 9105 TEGERA ® 290 TEGERA ® 629 TEGERA ® 9146 02-3_sisältö.indd 2 8.4.2013 11:37:23
Paperiliitto ?/???? ? Janne Hulkkonen, Reima Kangas Sisältö Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Osaamisen kehittämiseen uusi toimintamalli. 6 Huhtamäki ja UPM irtisanovat. 8 Hallitus käy kuluttajan kukkarolla. 18 Työn imuun vaikuttaa työpaikan yhteishenki. 21 Paperikaupat katoavat tehtaiden kupeista. 22 Tukija liikuntaelimistön kipu on yleisin syy poissaoloihin EU:ssa. 24 Maailman paperi: Pehmopaperin kulutus kasvaa Kiinassa. 25 Parasta elämässä: Marko Pellinen on hevosmies. 26–30 Hiomo 26 Luottamusmies oppii myös toiselta luottamusmiehltä. 27 Pauli Varis etsii kesätöitä. 28 Pyöreitä vuosia hyvässä iässä. 29 Vinkkejä vuorotteluvapaan hakuun. 31–34 Taukotila 31 Ratko ristikko ja voita. 32 Raimo leiskautti kärkeen lennokkikisassa. 33 Elämä(ä)n laatua: Kari Kekki on lintubongari. 34 Kolumnistina konkari Reijo ”Reka” Hämäläinen. 10–15 Reportaasi Mitkä ovat oikeuteni? Yksityisyyden suoja puhuttaa työpaikoilla. Mitkä ovat kenenkin oikeudet? Saako työnantaja lukea sähköpostiasi? ? Leena Koskela Eija Valkonen Miisa Kaartinen 18 ?Emilia Astikainen lähti oman vuoronsa kanssa pilkille. 25 ?Myös hevosiin voi hurahtaa. Kuten Marko Pellinen. 33 ?Aavikkojuoksija on Kari Kekin paras bongaus. Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset 010 289 7700, jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Helppoa kun on homma hanskassa www.tegera.fi Suurin osa työtapaturmista kohdistuu käsiin ja erityisesti sormiin. TEGERA ® -suojakäsineillä vältyt hankalilta vammoilta – helposti ja edullisesti. Suojaa sormesi ja kätesi niin pistoilta, viilloilta, kuumalta ja kylmältä kuin kemikaaleiltakin. Laajasta valikoimastamme löydät tehtävääsi sopivat käsineet – hienomekaniikkaja asennuskäsineestä aina tuhdimpaan tarpeeseen. TEGERA ® KÄSIEN SUOJAAMISEN MESTARI TEGERA ® 9105 TEGERA ® 290 TEGERA ® 629 TEGERA ® 9146 Sisältö Osaamisen kehittämiseen uusi toimintamalli. Huhtamäki ja UPM irti10–15 Reportaasi Mitkä ovat oikeuteni? Yksityisyyden suoja puhuttaa työpaikoilla. Mitkä ovat kenenkin oikeudet? Saako työnantaja lukea sähköpostiasi? ? 28 – Tämä on paras ikä, sanovat Petri Vanhala, 50, ja Sauli Kovanen, 60. 02-3_sisältö.indd 3 11.4.2013 8:48:38
Valvomo Kuorimo kertoo uutiset Vastarannan supi Pääkirjoitus Paperiliitto 3/2013 ? Luottamusmiehille tuli paikka vaikuttaa, kun keskusjärjestöt sopivat osaamisen kehittämisestä. Tilaa ja suuntaa koulutukselle Teksti ja kuvat Eeva Eloranta-Jokela Raamisopimuksen jäljiltä hiertämään jäänyt kolmen päivän koulutusoikeus korvattiin osaamisen kehittämisen toimintamallilla. Se pitää sisällään työpaikoilla tehtävät koulutussuunnitelmat, jotka on tarkoitus laatia yhteistoimintamenettelyllä. Asiaa koskevien lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan elokuun alusta. Paperiliiton työehtosopimuksen mukaan koulutussuunnitelma pitäisi sopia osana palkkausjärjestelmää. Työntekijöiden kehittämistarpeet tulisi kartoittaa vuosittain ja laatia koulutussuunnitelma. Tarkoitus on kehittää työntekijöiden monitaitoisuutta. Pitkän tähtäyksen suunnitelmallisuutta Työmarkkinajärjestöjen nyt hahmottelemassa koulutussuunnitelmassa yritys ottaa kantaa ammatillisen osaamisen kehittämiseen, antaa koulutuksille aikataulun ja järjestää seurannan. Tarkoitus on ylläpitää ammatillista osaamista, jotta se vastaisi työn ja tehtävien vaatimuksia sekä ennakoisi muuttuvia osaamistarpeita. Koulutussuunnitelmassa on lisäksi oltava yleiset periaatteet työkyvyttömyysuhan alaisten ja ikääntyneiden työntekijöiden työkykyisyyden ylläpidosta ja työttömyysuhan alaisten työntekijöiden työmarkkinakelpoisuuden säilyttämisestä. Lopullinen vastuu koulutuksen saamisesta jää kuitenEnemmän kestoa koulutuksiin Paperiteollisuuden työpaikoilla työnantajan järjestämää koulutusta tai sen puutetta ei ole pidetty erityisenä ongelmana. Aiheesta keskusteltiin maaliskuussa luottamusmiesten peruskurssilla Kiljavalla. Parannettavaa luottamusmiehet kyllä löytävät. – Työnantajalla on ennestään koulutussuunnitelma tehtynä ja kehityskeskustelut käyty. Silti en tiedä, mitä koulutussuunniVerosotkujen sel(v)ittelyä R aamille haettiin jatkoa tosissaan. Tosin EK:n halu aitoihin neuvotteluihin oli olematon. Oli helppo tarjota nollaratkaisua, kun tiesi, että vastapuoli ei tule sitä missään nimessä hyväksymään. Vai oliko neuvotteluhaluttomuuteen syynä tieto hallituksen tekemistä päätöksistä, eli jos olisi saatu vielä nollaratkaisu, niin EK:n tilille olisi kilahtanut todellinen täysosuma. Väite, että EK tiesi etukäteen, on rankka. Neuvotteluyritys lähti puhtaasti hallituksen pyynnöstä, ja olisi todella merkillistä, jos hallitus neuvotteluja vahingoittaakseen olisi vuotanut tietoja. Toki asian voisi myös kääntää niinkin, että miksi palkansaajat eivät saaneet vihiä siitä, että puhallus on käynnissä? Näitä kumpaakin on syytä selvitellä, mikäli vielä joskus halutaan raameja pohtia. Veroratkaisut tehtiin ja sitten niitä selitettiin. Voi vain ihmetellä, miten tämä kaikki on mahdollista. Toiminta ei antanut erityisen hyvää kuvaa hallituksen työskentelystä. Ja jälleen taustalla häämötti väite, että päätöksiä olisi tehty yhteistyössä EK:n kanssa, heidän laskelmiensa perusteella. Yhteisöveron voimakkaan laskemisen uskotaan tuovan lisää työpaikkoja Suomeen yhtiöiden vapauduttua noin 870 miljoonan euron verotaakasta. Hallitus uskoo, että tällä muutoksella on merkittävä vaikutus Suomen taloudelliseen nousuun. Annetun verohelpotuksen uskotaan myös lisäävän investointeja Suomeen. Mutta miten saadaan verotuksen pariin ne yhtiöt, joiden verosuunnittelu on viety niin pitkälle, että verottajan näpit eivät niihin yllä? Pelko siitä, että investointeja ja työpaikkoja ei tule lisää, mutta jaettavat osingot lisääntyvät veromuutoksen takia, voi osoittautua todeksi. Siinä sitä on selittämistä yhdellä jos toisella. P kin työntekijälle. Tästä syystä on tärkeää, että luottamusmiehet ovat koulutussuunnitelmien teossa hereillä ja seuraavat niiden toteutumista. Ilman koulutussuunnitelmaa yritys ei voi saada verokannustetta eli oikeutta vähentää koulutuspäivän palkasta 50 prosenttia per koulutettava korkeintaan kolmelta koulutuspäivältä vuodessa. Yt-lain lisäksi tarvitaan muutoksia verolainsäädäntöön. Lisäksi pitää säätää erillinen laki verokannusteeseen oikeuttavasta koulutuksesta. Aijaijai...kevät jo kutittelee rinnuksissa. Kari Niemelä kaipaa ammatillista koulutusta työnsä tueksi. Verohelpotusten uskotaan lisäävän investointeja. 04-5_kuorimo.indd 4 9.3.2017 12.57.40
? Paperiliitto 3/2013 Tilaa ja suuntaa koulutukselle telmaan on merkitty omalle kohdalleni, sanoo työosaston luottamusmies Mikko Alamommo Stora Enson Veitsiluodon tehtaalta. Alamommo on työskennellyt tehtaalla 18 vuotta. Ammatillisessa koulutuksessa hän oli viimeksi noin seitsemän vuotta sitten. – Tuolloin vielä työnantaja järjesti ammatillista koulutusta varta vasten paperikoneen eri osiin kuten märkään päähän tai kuivatusosaan. Nyt moniosaamisen aikoina työnantaja hätäilee vakanssikoulutusten kanssa niin, ettei siitä irtoa kuin pintanaarmuja, vaikka pitäisi ehtiä keskittyä ja olla opissa riittävä aika. Ammattitaitoa syvemmäksi Alamommolla on vuosien työkokemus, mutta silti työssä tulee uusia asioita eteen. Hän antaisi arvon koulutukselle, jossa omaa ammattitaitoa syvennettäisiin, kun työstä tuntee pääpiirteet. – Koulutus olisi siinä vaiheessa kuin pistäisi rahaa pankkiin, Alamommo vertaa. Työnantajien pitäisi nyt hänen mielestään tehdä hyviä talletuksia ammatilliseen osaamiseen, eikä käyttää verovähennysoikeutta pakollisten ns. korttikoulutusten järjestämiseen. Syvempi osaaminen vähentäisi myös työn kuormittavuutta, kun väkeä on vähän. – Tässä voisi olla nyt mahdollisuus antaa koulutusta tasa-arvoisesti. Asiaa kannattaa jalostaa. Luottamusmies voi vaikuttaa Koneasentaja Kari Niemelä työskentelee kunnossapitoyhtiö Maintpartnerilla Oulussa. Henkilöstöä on 24. Niemelän mielestä on tarvetta saada työhön nykyistä enemmän koulutusta. – Maintpartnerin edeltäjän Fortecin aikana meillä vielä oli ammattitaitoa ylläpitävää koulutusta, enää ei, mekaanisena laitosmiehenä työskentelevä Niemelä kertoo. Tämän vuoden alusta varapääluottamusmiehenä toiminut Niemelä uskoo, että hän tehtävässään pystyisi jonkin verran vaikuttamaan myös koulutusasiaan. P Lue lisää luottamusmiesten koulutuksesta Hiomo-osasta sivulta 26. KORTTIKOULUTUKSIA Paperiteollisuuden työnantajat edellyttävät työntekijöiltä tehtävästä riippuen ammattipätevyydestä kertovien korttien suorittamisesta. Tällaisia kortteja ovat muun muassa Trukkikortti Työturvallisuuskortti Tulityökortti Hygieniapassi, esimerkiksi elintarvikepapereita jalostavilla tehtailla ” Pitäisi ehtiä olla opissa riittävä aika.” Mikko Alamommolle tulee vuosienkin työn jälkeen uusia asioita eteen. Hän kaipaisi niihin syventävää koulutusta. Silppua Munakennojen valmistus loppuu Varkaus: Hartmann-Varkaus Oy lopettaa toimintansa. Tammi-maalisuussa käytyjen ytneuvottelujen jälkeen Hartmann päätti lakkauttaa tehtaan. Suomen ainoalla kananmunakennoja valmistavalla tehtaalla on henkilöstöä 48, joista nelisenkymmentä on työntekijöitä. Pääluottamusmies Jarmo Impivaaran mukaan tehdas jatkaa toimintaansa vielä puoli vuotta eli lokakuun puoliväliin. Hartmann keskittää kennojen valmistuksen yhtiön kotimaahan Tanskaan. Yritys on perustettu 1917 ja sillä on tuotantoa Euroopan lisäksi Pohjois-Amerikassa. Henkilöstöä tehtailla on yhteensä noin 1500. Kotkamills sanoo irti 45 henkilöä Kotka: Kotkamills sanoo irti Kotkan tehtailta 45 henkilöä, joista paperiliittolaisia työntekijöitä on 31. Irtisanomiset toteutuvat ensi syksyyn mennessä. Aikakauslehtija laminaattipaperia ja puutuotteita valmistava Kotkamills ilmoitti tammikuun lopulla aikovansa vähentää tehtaalta yhteensä enintään 50 henkeä. Yt-neuvottelut koskivat 400 työntekijää, joista paperiliittolaisia on hieman yli 300. Kotkamillsin tuotantolinjat sijaitsevat Kotkassa ja Imatralla. Ei vaihtoehtoja Walkin vähennyksille Valkeakoski: Walkin tehtaalta Valkeakoskelta vähenee 31 työpaikkaa. Irtisanotuista 20 on työntekijöitä ja 11 toimihenkilöitä tai ylempiä toimihenkilöitä. Pääluottamusmies Jorma Pirttilän mukaan työntekijöiden vähennykset toteutetaan aputoiminnoista kuten trukinkuljettajan ja laboratoriotehtävistä. Nekin ovat tärkeitä lenkkejä tuotannon ketjussa. – Koneilta väkeä ei enää voi vähentää. Syksyllä on edessä kovat haasteet, sillä vasta sitten nähdään, miten jäljelle jäävien työt saadaan järjestettyä ja kärsiikö tuottavuus, Pirttilä sanoo. Tehtaalle jää irtisanomisten jälkeen 128 työntekijää. Jorma Pirttilän mukaan tehtaalla on kova haaste selviytyä vähennysten jälkeen. ten jälkeen 128 työnJorma Pirttilän mukaan tehtaalla on kova haas04-5_kuorimo.indd 5 9.3.2017 12.57.40
Kuorimo kertoo uutiset Paperiliitto 3/2013 ? Puoshaka Vähennysuhka yllätti Huhtamäellä Huhtamäki Foodservice Finland Oy aloitti maaliskuun toisella viikolla yt-neuvottelut 33 työntekijän vähennyksistä. Teksti ja kuvat Eeva Eloranta-Jokela Perusteet ovat tuotannolliset ja taloudelliset. Pikarikoneenhoitaja Jari Lamminpäätä tieto vähennystarpeesta järkytti. – Tuli shokki ja iski pelko, joutuuko itse ja ketkä muut irtisanotuksi. Lamminpää on työskennellyt Huhtamäellä seitsemän vuotta eri tehtävissä: pikarikoneenhoitajana, laadunvalvojana ja tuuraajana. Yt-neuvottelujen tuoman epävarmuuden hän on kokenut myös aiemmassa työpaikassaan meijerillä. Silloin vakituinen työsuhde muuttui määräaikaiseksi ja lopulta loppui. Ennen Huhtamäelle tuloaan hän oli työttömänä ja päätyi tehtaalle huomattuaan avoimen työpaikan netissä. Puhumalla helpottuu – Meneillään on vuoden kiireisin sesonki, joten kyllä uutinen tuli ihan puskista, kuvailee pääluottamusmies Arja Saarinen hetkeä, jolloin sai tiedon vähennysaikeista. Neuvottelut koskevat kaikkiaan noin 170 työntekijää. Toimihenkilöitä neuvottelut eivät koske. Heitä on tehtaalla noin 60. Epävarmuuden tunnetta puretaan taukojen aikana. – Keskenään täällä puhutaan, työkaveri kyllä ymmärtää. Kollega on paras kuuntelija ja lääkäri tähän tilanteeseen. Ja kun tästä taukotilasta lähtee ja ovi pamahtaa kiinni, puhe loppuu siihen. Sitten jatketaan töitä. Eikä näitä asioita kotona enää mietitä, Jari Lamminpää painottaa. – Silti tilanne syö miestä, mutta on vaan elettävä. Työpaikalla on elettävä on myös sen kanssa, että Hämeenlinnan tehdas on osa isoa yhtiötä. Yhteistoimintaneuvotteluja käydään konsernin Foodservice-yksiköissä Hämeenlinnan lisäksi myös Eppingissä, Etelä-Afrikassa. Yhtiö haluaa parantaa Foodservice Europe-AsiaOceania -segmenttinsä kilpailukykyä. Eri toimin yhtiö tavoittelee 6 miljoonan euron vuotuisia säästöjä. – Ei ole johdollakaan helppoa. Työssä olevilla on perhettä ja asuntovelkaa, joten tuskin näitä päätöksiä kukaan mielellään tekee ja täytäntöön aikanaan panee, Lamminpää arvelee. Tiedonvaje häiritsee Yhteistoimintaneuvotteluiden vähimmäisaika kuu– Puhuminen auttaa vaikeassa tilanteessa, sanoo pääluottamusmies Arja Saarinen. Jari Lamminpää kokee yt-neuvottelut toista kertaa. ” Keskenään täällä puhutaan, työkaveri kyllä ymmärtää.” Suomen työtunnin hinta vertailtavana Työn hinta: Ruotsin yksityissektorin työtunti on Euroopan kallein. Se maksoi viime vuonna työnantajalle 41,90 euroa, kun vastaava summa Suomessa oli 31,10 euroa ja Saksassa 31,00 euroa. Halvin työtunti oli 3,70 euroa Bulgariassa. Työtunnin hintaan on laskettu bruttopalkan lisäksi työnantajalle koituvat työn sivukulut. Teollisuudessa työtunnin hinta on Saksassa (35,20 euroa) korkeampi kuin Suomessa (33,80 euroa). Lähde: Statistisches Bundesamt Silppua Nosto Kuvis Tavoittiko Suomi Saksan mallin? Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA tutki, miksi Saksa menestyy eli millainen rooli talousja työmarkkinauudistuksilla on Saksan taloudellisessa menestyksessä 2000-luvulla. Tuore saksalaisvertailu paljastaa, että maiden palkkakulut ovat käytännössä yhtä suuret. Suomen teollisuudessa työn teettäminen on jopa halvempaa kuin Saksassa. Työn sivukulut ovat Suomessa EUkeskivertoa alemmat. Tutkimus tehtiin vuonna 2011. Ovatko erot maiden välillä muuttuneet, tutkimuksen toinen tekijä ja EK:n asiantuntija Seppo Saukkonen? – Eivät ole muuttuneet vuoden 2011 jälkeen. Vaikka sopimuskorotukset olivat Saksassa vuonna 2012 hieman korkeammat kuin Suomessa, palkkaliukumia ei siellä ollut, toisin kuin meillä. Kustannuskilpailukykyä on Suomessa parantanut tuottavuuden nousu, Saksassa taas tuntiansioiden vaimeampi kasvu. Vaikuttavatko taustalla Suomea korkeammat lähtöansiot? – Saksassa palkkojen lähtötaso oli vuosituhannen vaihteessa neljänneksen korkeampi kuin Suomessa. Teollisuudessa työvoimakustannukset olivat vuonna 2000 Saksassa keskimäärin 27,50 euroa tuntia kohti, meillä 21,50 euroa. Kun Saksan palkkakehitys on sen jälkeen ollut maltillista, on se parantanut Saksan kustannuskilpailukykyä huomattavasti. Talouskriisin jälkeen tuottavuus on kehittynyt kummassakin maassa jokseenkin samaa tahtia. Nyt kun Suomi on yhdellä mittarilla tavoittanut Saksan, olisiko Suomesta mallimaaksi muille? – Kyllä Saksa on työmarkkinoita ja taloutta ajatellen edelleen mallimaa meille. Työmarkkinoilla meillä on Saksasta opittavaa kustannusten hallinnasta, joustavuuden lisäämisestä, paikallisesta sopimisesta ja työrauhasta. P 06-7_kuorimo.indd 6 9.3.2017 12.58.46
Paperiliitto 3/2013 ? Suoraa puhetta Tes tutuksi Palsta käsittelee paperiteollisuuden keskeisiä työehtosopimusmääräyksiä ja niiden tulkintoja. Ylityön peruskäsitteet osa II Vähennysuhka yllätti Huhtamäellä MUUTOKSIA Huhtamäen edelliset Hämeenlinnan tehdasta koskeneet yt:t käytiin syksyllä 2009. Tavoite parantaa kannattavuutta merkitsi henkilöstömäärän vähennystä noin 50 hengellä. Tuolloin tuotantolaitos työllisti 700 henkeä. Henkilöstömäärä Kantolan ja Käikälän tehtailla vajeni huomattavasti loppuvuodesta 2010, kun Huhtamäki myi suurimman osan kuluttajatuotemarkkinoille tarkoitettujen kovien muovipakkausten liiketoiminnastaan Euroopassa Island Lux S.à r.l. & Partners S.C.A.:lle. Tehdas työllistää nyt 230 henkeä. si viikkoa on pitkä aika elää epävarmuudessa. Lamminpää kyllä ymmärtää, että keskeneräisistä asioista ei voi puhua, mutta toivoo silti jotain väliaikatietoja. Sekin mietityttää, etteikö työntekijöitä voisi nykyistä enemmän käyttää asiantuntijoina, jos tehtäviä on järjesteltävä uudelleen. He, jos ketkä tuntevat työnsä ja sen, miten sitä tekevät. P 5. Päivän sääntö, jonka perusteella ko. tunteja ei lasketa mukaan siirtymäpalkkakauden korvausta laskettaessa 5. Päivän säännöllä 100%. Tehtyä työvuoroa ei tästä johtuen lasketa mukaan vajaan palkkakauden korvausta laskettaessa 100 % vajaan palkkakauden sääntö Teksti Eeva Eloranta-Jokela UPM sulkee Rauman paperikone 3:n huhtikuun loppuun mennessä. Koneen sulkemista koskeneiden yt-neuvotteluiden tuloksena tehtaalta irtisanotaan 77 työntekijää. Epätietoisuus siitä, ketkä irtisanotaan, on kestänyt tavanomaista pitempään. Tammikuussa alkaneet yt-neuvottelut päättyivät maaliskuun alkupuolella, mutta UPM toi julki neuvotteluiden tuloksen vasta yhtiökokouksen jälkeen huhtikuun alussa. Sen jälkeen ehtii kulua vielä kolmisen viikkoa, ennen kuin irtisanomisilmoitukset jaetaan työntekijöille viikolla 17. Viikkojen odottelu on PK 3:n osaston luottamusmies Veli-Matti Jylhän mukaan tuntunut pitkältä. Epävarmuuden aikaa on kestänyt kolme kuukautta. – Epätietoisuus on raskasta. Aika on tuntunut pitkältä ja vaikeaa on, kun ei voi antaa ihmisille vastauk sia, Jylhä kuvailee. Yt-laki ei anna tiedottamiselle takarajaa vaan sen mukaan neuvottelujen tuloksesta on tiedotettava kohtuullisessa ajassa. Kone kiinni myös Saksasta Rauman PK 3:n lisäksi UPM sulkee Ettringenin paperikone 4:n Saksassa huhtikuun loppuun mennessä. Ettringenissä henkilöstövähennys on noin 150 henkilöä. UPM perustelee henkilöstövähennyksiä tarpeella vähentää Euroopan painopaperikapasiteettia pysyvästi 580 000 tonnilla. Yhtiön mukaan Euroopan talouden jatkuvat ongelmat ovat vaikuttaneet paperin kulutukseen merkittävästi. Paperin loppukäytön rakenteelliset muutokset kiihtyvät ja painopapereiden kysyntä Euroopassa yhä laskee. P UPM sulkee Rauman PK 3:n Epävarmuuden aikaa on kestänyt kolme kuukautta. P aperiteollisuuden työpaikoilla tehdään pääasiallisesti keskeytymätöntä kolmivuorotyötä (tam 37). Lisäksi monissa tehtaissa on käytössä ns. jatkuvia työaikamuotoja, joissa työtä tehdään seitsemänä päivänä viikossa, joko yhdessä tai kahdessa vuorossa (tam 17 ja tam 27). Paperiliitto-lehdessä 2/2013 käytiin läpi ylityön peruskäsitteistä viidennen päivän sääntö, lyhytkiertoa koskeva seitsemännen päivän sääntö sekä lyhytkiertona tehtävää 12 tunnin keskeytymätöntä kolmivuorotyötä koskeva kolmannen päivän sääntö. Siirtymäpalkkakauden sääntö Työvuoron tai työaikamuodon vaihtuessa palkkakaudella yksinomaan tam 37:ssa on 82 säännöllisen työtunnin ja muissa tam:ssa 80 säännöllisen työtunnin ylittävä työaika viikoittaista ylityötä. Siirtymäpalkkakauden sääntö (tes 16.2.4) M T K T P L S M T K T P L S Tvj tam 15 P P P P P P P P P P 80h Tehty P P A A I I I I Y Y Y Y 96h Korvaus 100 100 16h % % M T K T P L S M T K T P L S Tvj tam 37 A A I I I I Y Y Y Y 80h Tehty A A A A A A I I I I Y Y 88h Korvaus 100 6h 88– % 100 82 % =6h Vajaan palkkakauden sääntö Työaikamuodon tai työvuoron vaihtuessa vajaalla palkkakaudella on viikoittaista ylityötä työ, joka ylittää palkkakauden alussa olleen työvuoro tai työtuntijärjestelmän säännöllisten työvuorojen ja vuorovapaiden perusteella lasketun tuntimäärän. Vajaan palkkakauden sääntö (tes 16.2.5) M T K T P L S M T K T P L S Tvj A I I I I Y Y SY SY 56h Tehty A I I I I I I I I 64h Seuraavassa numerossa: palkattomien poissaolojen vähentäminen. Tyypillisiä tällaisia tilanteita ovat mm. lomautustilanteet. (Juhannus) Palkankorotus, minulleko? T ehtailla keskustellaan parhaillaan siitä, miten palkkausjärjestelmän mukaiset palkankorotukset ja toukokuun alussa tulevat työehtosopimuksen mukaiset korotukset tulisi jakaa työntekijöiden kesken. Keskusteluissa on syytä ottaa huomioon paikallisesti sovittu palkkausjärjestelmä ja se, että järjestelmä toimii siihen määritellyllä tavalla: tarkoitus on kannustaa ja motivoida henkilöstöä tehtaan tarpeisiin perustuviin toimintamalleihin. Liittojen välillä neuvotelluissa korotuksissa on otettava huomioon niiden jakamista ohjaavat tekstit. Tarkoitus on, että palkkausjärjestelmät toimisivat niin, että ne vastaavat tehtailla noudatettavia palkkoja ja tehtäväkokonaisuuksia. Paperiteollisuuden vahvuus on aina perustunut vahvaan ja osaavaan paikalliseen sopimiseen. Pitäkää kiinni tästä, kun pohditte kenelle ja kuinka paljon palkankorotusta tämän vuoden aikana jaetaan. P Pitäkää kiinni tästä. Markku Häyrynen Sopimussihteeri 06-7_kuorimo.indd 7 9.3.2017 12.58.46
Kuorimo kertoo uutiset Silppua ? Paperiliitto 3/2013 Hallituksen kehysriihen päätökset kaventavat kuluttajan ostovoimaa. Hallitus käy kuluttajan kukkarolla Työsuojelun toimijoille paikka verkostoitua Tapahtuma: Paperiliitto järjesti Kouvolassa tapaamisen työsuojeluvaltuutettujen ja aluehallintoviraston työsuojelun vastuuhenkilöiden kesken. Etelä-Suomen jälkeen ovat vuorossa neljä muuta aluehallintoviraston aluetta loppuvuoden aikana. Työsuojelupiirien toiminta siirtyi vuoden 2010 alusta lähtien aluehallintovirastoihin. Moni paikalla olleista työsuojeluvaltuutetusta piti aiempaa yhteydenpitoa tarkastajaan mutkattomampana. Enää ei välttämättä synny entiseen malliin asiakassuhdetta valtuutetun ja tarkastajan välille, kun päivystävässä numerossa vastaa joku muu kuin se henkilö, joka jo tuntisi asian. Kouvolassa koolla olleista 20 työsuojeluvaltuutetusta yksi oli Hannu Vuorinen. – Työsuojeluviranomaisiin en ole turhan usein törmännyt. Viime vuonna työpaikalleni tehtiin tarkastus, ja se olikin ensimmäinen kerta valtuutetun urani aikana, kun tapasin työsuojelutarkastajan, sanoo Schaefer Kalk Finland Oyj:llä työskentelevä Vuorinen. Huomautettavaa ei tarkastuksessa löytynyt. Teksti ja kuva Paavo Pesonen Kaasutuslaitos vihittin Joutsenossa Bioenergia: Metsä Fibren Joutsenossa sijaitseva havusellutehdas on normaalikäynnin aikana ensimmäinen hiilidioksidineutraali tuotantolaitos Suomessa. Sen uudella kaasutuslaitoksella maakaasu korvataan puun kuoresta valmistettavalla biopolttoaineella. Kaasutuslaitos hyödyntää tehtaan ylijäämälämpöä puun kuoren kuivatuksessa. Laitos vihittiin käyttöön maaliskuun alussa. Hallitus käy kuluttajan kukkarolla NÄIN KEHYSRIIHI TUNTUU KUKKAROSSA Hannu Vuorinen tutustui työsuojelutarkastajien työhön liiton tilaisuudessa. Sähköveroa korotetaan kaksi senttiä kilowattitunnilta. Jos lämmitys vie 20 000 kWh:ta vuodessa, sähkölasku kallistuu 400 euroa. Teksti Matti Remes Samaan aikaan yritykset saavat huomattavia verohuojennuksia. Hallitus sopi maaliskuun lopulla kehysriihessään valtiontalouden kehyksistä vuosille 2014–2017. Talouden tasapainottamiseksi hallitus aikoo tehdä 500 miljoonan euron lisäsopeutuksen, josta puolet otetaan budjettileikkauksista ja puolet veronkiristyksistä. Kehysriihen osinkoveropäätöksistä syntyi poliittinen myrsky, jonka seurauksena hallitus joutui taipumaan ja korjaamaan kansalaisia suututtaneita päätöksiä. Vauraiden listaamattomien yritysten omistajat ja holding-yhtiöitä hyödyntävät pörssiyritysten suuromistajat eivät saakaan luvattua veroetua. Vastaavasti osakesijoittajien verotusta ei kiristetä aivan aiotulla tavalla. Muuten hallituksen linjaukset tulevasta budjetista menivät läpi ilman suurempia mutinoita. Suunta on selvä: yritysten taakkaa kevennetään samaan aikaan kun tavallisen palkansaajan arki kiristyy erilaisten veronkorotusten ja leikkausten myötä. Kiristyksiä ja pieni kädenojennus Asuntovelalliset saavat varautua heikkenevään verovähennysoikeuteen. Vielä tänä vuonna 80 prosenttia asuntolainan korkomenoista on vähennyskelpoisia, mutta ensi vuonna osuus putoaa 75 prosenttiin ja vuodesta 2015 lähtien 70 prosenttiin. Leikkaukset näkyvät myös työttömän arjessa. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan ehdot tiukkenevat niiltä, jotka ovat olleet työelämässä alle kolme vuotta. Kuntien valtionosuuksien leikkaaminen 90 miljoonalla eurolla uhkaa puolestaan heikentää työttömien tarvitsemia palveluja. Pienituloisimpien palkansaajien työtulovähennys nousee. Sen myötä palkasta jää käteen muutama kymmenen euroa enemmän kuukaudessa. Pieni kädenojennus veronmaksajille on myös kotitalousvähennyksen nostaminen 400 eurolla. Ensi vuodesta lähtien verotuksessa voi vähentää 2400 euron edestä vaikkapa kotona teetettyä remonttityötä. Yritysten verotus kevenee Yrityksille annettavia huomattavia verohelpotuksia hallitus perustelee uusien työpaikkojen luomisella. Suurin kädenojennus elinkeinoelämälle on yhteisöveron alennus nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Keskeinen peruste tähän on, että verotaso saadaan näin alemmas kuin Ruotsin kaltaisissa kilpailijamaissa. Vasta tulevien vuosien aikana nähdään, miten veroporkkana houkuttelee Suomeen uusia investointeja. Yhteisöveron pienenemisestä tulevaa aukkoa hallitus paikkaa yritysten verohuojennusten ja tukien karsinnasta. Myös tutkimusja tuotekehitysvähennys poistuu. Teollisuuden kustannustaakkaa vähentää hallituksen aiemmin päättämän windfall-veron pienentäminen 170 miljoonasta 50 miljoonaan euroon. Rangaistusveroksikin luonnehditun veron avulla valtio ottaa sähköä tuottavilta yhtiöiltä pois osan niistä tuloista, joita ne ovat saaneet päästökaupan nostamasta sähkön hinnasta. Windfall-veron pieneneminen on hyvä uutinen metLeikkaukset näkyvät myös työttömän arjessa. Asuntolainojen verovähennysoikeus vähenee asteittain 80 prosentista 70 prosenttiin. 08-9_kuorimo.indd 8 9.3.2017 12.59.49
Näkymä Paperiliitto 3/2013 ? Tilasto Suurimmat massakapasiteetin muutokset kohdistuvat koko maailmassa Etelä-Afrikan lehtipuuselluun, kun taas Euroopassa tuotannon on määrä lisääntyä etenkin havukuituisessa massassa. Tilanne on valoisa Esa Kaitila tutkija, paperiliitto S uomen paperiteollisuuden työntekijämäärät olivat vuoden 2012 lopussa vähentyneet edellisvuodesta lähes neljä prosenttia. Vuoden aikana oli myös paperin tuotanto vähentynyt noin seitsemän prosenttia mutta kartongin ja kemiallisen sellun tuotanto lisääntynyt noin prosentilla. Paperiliitto tilaa Pöyry Oyj:ltä kerran kahdessa vuodessa listauksen koko maailman massa-, paperija kartonkitehtaista ja niiden tuotantokapasiteetista. Lisäksi ”pakettiin” kuuluu yritysten jo päättämät sekä vasta suunnitelmien asteella olevat kapasiteetin laajennukset tai vähennykset vuoteen 2018 asti. Pöyryn tilastojen mukaan yritysten ilmoittamat kapasiteetin lisäykset paperinja kartongin tuotannossa ovat koko maailmassa noin 11 miljoonaa tonnia ja eri massalaatujen tuotannossa noin 6,3 miljoonaa tonnia vuoteen 2016 mennessä. Euroopassa ja Venäjällä on paperija kartonkikapasiteettia tarkoitus lisätä noin 830 tuhatta tonnia ja eri massalaatuja noin 650 tuhatta tonnia. Suomen paperija kartonkiteollisuuden kannalta tilanne ei näytä aivan heikolta, sillä suurimmat kapasiteetin lisäykset on tarkoitus tehdä kierrätetyn aaltopahvin ja pehmopaperin tuotantoon. Suomen kannalta miinuspuolena on pehmopapereihin tulevat kapasiteetin lisäykset muualla Euroopassa. Suomelle tärkeissä päällystetyissä ja neitsytkuituisissa painopapereissa sekä sisäja ulkopakkauskartongeissa kapasiteetit eivät lähitulevaisuudessa juurikaan kasva ja LWC-papereissa tuotantoa on tarkoitus jopa vähentää muualla Euroopassa. Vuoden 2014 alusta voimaan tulevan yhteisöveron laskun sekä Venäjän WTO-jäsenyyden mahdollistaman kaupan lisääntymisen vuoksi kilpailutilanne näyttää jopa aiempaa valoisammalta. P Hallitus käy kuluttajan kukkarolla säteollisuuden kaltaisille energiaintensiivisille aloille. Rikkidirektiiviin vähän helpotusta Sen sijaan hallituksen päätökset rikkidirektiiviin sopeutumisesta olivat metsäyhtiöille paha pettymys. Laivojen päästöjen rajoittaminen nostaa metsäyhtiöiden vuosittaisia kuljetuskustannuksia arviolta 200 miljoonaa euroa vuodessa 2015 lähtien. Vastatoimena hallitus lupaa panostaa 100 miljoonaa euroa nesteytetyn maakaasun terminaalien rakentamiseen. Kyse on vähäpäästöisestä polttoaineesta, jonka käytön toivotaan yleistyvän laivaliikenteessä. Metsäteollisuus ry:n mukaan hallitus jätti käyttämättä mahdollisuuden ottaa Suomessa käyttöön EU:n salliman valtiontuen rikkidirektiiviin sopeutumisessa. Kasvavia kustannuksia lieventää osittain hallituksen lupaama asetus, joka antaa mahdollisuuden kasvattaa raskaan liikenteen ajoneuvoyhdistelmien kokonaispainoja ja -mittoja. Entistä suurempien kuormien salliminen tehostaisi logistiikkaa. Metsäteollisuuden kuljetusten kannalta on lisäksi myönteistä, että hallitus lupaa vauhdittaa nykyisiä väylähankkeita ja aloittaa liikennepoliittisessa selonteossa sovitut uudet hankkeet lähivuosina. P Suomelle tärkeissä papereissa kapasiteetit eivät kasva. ön tekijä on lomautettuna koko palkkakauden ja on ollut poissa työstä, kausipalkkaa tai sen osaa ei makseta työntekijälle. Mikäli työntekijä työskentelee osan palkkakaudesta, tällöin työntekijälle maksetaan palkkaa työehtosopimuksen (13.7§) palkattomien poissaolosääntöjen perusteella. Maksusäännössä on huomattava, että keskeytyvillä ja keskeytymättömillä työaikamuodoilla on omat säännöksensä. Samoin tes-seisokin sisältävien palkkakausien osalta on omat määräykset palkanmaksusta. Mikäli lomautus toteutetaan sellaisella palkkakaudella, jossa on säännöllistä työaikaa lyhentäviä arkipyhiä siten, että työntekijä on ollut sekä työssä että lomautettuna, arkipyhiä ei käsitellä palkattomina poissaoloina. Tällöin ei arkipyhistä tule ansionmenetystä työntekijälle. Lomautuksen aikana vuorovapaita ei ansaita. Työvuorojärjestelmään merkityt vuorovapaat eivät kulu eikä niiltä makseta palkkaa. Verotusvuoden loppuun mennessä on pyrittävä antamaan pitämättömät vuorovapaat ja liikaa pidetyt teettämään takaisin ennen verotusvuoden vaihdetta. xxx xxx Vuosilomalaki muuttuu. Miten oikeuteni muuttuvat, jos sairastun loman aikana? Jos hallituksen lakiehdotus hyväksytään, vuosilomalaki muuttuu 1. huhtikuuta. Sen jälkeen loman voi siirtää heti ensimmäisestä sairauspäivästä, vaikka sairastuisi loman aikana. Tähän asti loman on voinut siirtää, jos lomalla alkanut sairaus kestää vähintään 7 päivää. Loman siirtämistä on voinut pyytää ilman ”omavastuuta” tähänkin saakka, jos on sairastunut ennen lomaa. Työntekijän on kerrottava sairaudesta työnantajalle viipymättä ja esitettävä lääkärintodistus. xxx xxx Silppua Vuosilomalaki muuttuu vasta lokakuusta Lainmuutos: Vuosilomalaki muuttuu 1. lokakuuta 2013 alkaen. Muutokset koskevat paperiliittolaisten osalta vuosiloman sairauskarenssia. Nykyisin lomalla sairastunut työntekijä saa vuosilomaansa siirrettyä 7 sairauspäivän jälkeen. Lakimuutoksen jälkeen loman siirto-oikeus koskee jo ensimmäistä sairauspäivää. Käytännössä muutos vaikuttaa tuleviin talvilomiin 1.10. jälkeen paperiteollisuuden muissa työaikamuodoissa paitsi tam 37:ssa. Työaikamuoto 37:ssa työskentelevät noudattavat nykyistä määräystä sopimuskauden eli huhtikuun 2014 loppuun. Vuosilomalain muutokset johtuvat Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisujen täytäntöönpanosta Suomessa. Tavoite tarjota töitä yli 20 000 nuorelle Kesätyöt: Vientiteollisuuden tavoitteena on tarjota tänä kesänä yli 20 000 kesätyöja harjoittelupaikkaa. Viimevuotista kovempi tavoite näyttäisi täyttyvän ainakin kesätyöpaikkailmoitusten määrän perusteella. Teollisuuden työntekijäja työnantajajärjestöt pitävät tärkeänä, että nuoret pääsevät kiinni työelämään. – Tarjoamalla opiskelijoille työharjoitteluja kesätyöpaikkoja yritykset varmistavat, että kiinnostusta ja osaamista teollisuuden töihin löytyy tulevaisuudessakin. Työharjoittelut ja kesätyöt lisäävät työelämätietoutta ja -kokemusta nuorten koulutusja ammattivalintojen tueksi, kampanjatiedotteessa todetaan. Kampanjassa ovat mukana Paperiliitto, Kemianteollisuus, Metsäteollisuus ja Teknologiateollisuus sekä Ammattiliitto Pro, Metalliliitto, Puuja erityisalojen liitto, TEAM ja YTN. Vientiteollisuuden yritysten verotuloilla katetaan noin puolet hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen tarvittavista tuloista. Nämä yritykset työllistävät noin 400 000, välillisesti jopa miljoona suomalaista. Tupakkavero nousee noin 10 prosenttia. Se tarkoittaa tupakka-askin hintaan runsaan euron lisäystä. Hallitus käy kuluttajan kukkarolla Tupakkavero nousee noin 10 prosenttia. Se tarkoittaa Ansiosidonnainen työttömyysturva tiukkenee nuorilla työntekijöillä. AnsiosidonnaiKuvat 123rf Prosessinhoitajaksi opiskeleva Pauli Varis on yksi kesätyötä hakevista. Sivulla 27 seuraamme hänen elämäänsä. Prosessinhoitajaksi opiskeleva Pauli Varis on yksi kesätyötä hakevista. Sivulla 27 seuraamme hänen eläM ik ko N ik ki ne n Virvoitusjuomille uusi vero. Myös makeisja jäätelövero nousee. Mietojen alkoholijuomien verotus nousee 10 prosenttia ja väkevien 15 prosenttia. 08-9_kuorimo.indd 9 9.3.2017 12.59.50
Reportaasi ? Yksityisyyden suoja 11 Paperiliitto 3/2013 Teksti Tiina Suomalainen Kuvitus Janne Hulkkonen, Reima Kangas Kenen asia? Kuka saa käsitellä terveystietoja? Onko diagnoosia pakko kertoa työnantajalle? Voiko työkaverin juomiseen puuttua? Pääseekö työnantaja sähköposteihin käsiksi? Yksityisyyden suoja mietityttää työpaikoilla. 1 Kenelle lääkärintodistus? Kysymys: Laboratoriossa työskentelevältä Leenalta on leikattu vaivaisenluu. Sairaalan lääkäri kirjoittaa Leenalle kuuden viikon sairausloman, ja Leena toimittaa lääkärintodistuksen työnantajalle. Työnantaja pyytää Leenaa kiikuttamaan todistuksen suoraan työterveyshuoltoon. Meneeköhän tieto oikeaan osoitteeseen? Paperiliiton lakimies Jouni Salminen vastaa: Jos noudatetaan lakia yksityisyyden suojasta työelämässä, niin ei mene. Lain mukaan vain niillä työnantajan edustajilla, jotka tekevät työntekijän oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyviä päätöksiä – kuten päätöksiä sairausajan palkasta – on lupa käsitellä työntekijän terveydentilaa koskevia tietoja. Työterveyshuollon tehtävänä ei ole tulkita työehtosopimusta, eikä työntekijän tarvitse todistusta sinne viedä, jos ei halua. Terveydentilan seuraamiseksi se on toki suositeltavaa. Lain mukaan työnantajan on määriteltävä ne henkilöt, jotka tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä. Esimerkiksi lähin esimies tai henkilöstöpäällikkö voi olla se, jolle lääkärintodistus viedään ja joka sen arkistoi. Jos päätöksiä tekee henkilöstöpäällikkö, herää kysymys, miten tieto poissaolosta tavoittaa lähimmän esimiehen? Käytännössä puhelinsoiton pitäisi riittää, lähin esimies ei 10-15_pääjuttu.indd 11 11.4.2013 8:55:29
Paperiliitto 3/2013 12 ?Kaukaan sellutehtaan Mikko Martikaista (vas.), Reijo Järvistä, Veli Itkosta ja Jari Laihasta mietityttää se, mitä tietoja työnantaja saa työntekijän terveydestä. Tiina Suomalainen tarvitse kirjallista todistusta poissaolosta. Käytännöt ovat työpaikoilla hieman hajallaan. Edelleen joillakin työpaikoilla lääkärintodistus toimitetaan työterveyshuoltoon, varsinkin jos tehtaalla on oma työterveyshuolto. Aiemmin oli yleisenä käytäntönä, että tieto sairauslomista meni työterveyshuollosta suoraan palkanmaksuun. Lakiuudistusten myötä näihin asioihin on kiinnitetty enemmän huomiota. Onneksi sellaiset tilanteet ovat vähentyneet, että lääkärintodistuksia pyörisi valvomoiden pöydillä. Kysymys: Entä jos lääkärintodistuksen sairauslomaa varten kirjoittaa työterveyshuollon lääkäri? Vastaus: Siinä tapauksessa tieto jää automaattisesti työterveyshuollon arkistoon. Tes:n mukaan työntekijän on kuitenkin toimitettava todistus työnantajalle. Lain mukaan kaikki työntekijää koskevat henkilötiedot on tultava työntekijältä itseltään. Joten työterveyshuolto voi ilmoittaa sairauslomasta työnantajalle sähköisesti vain, jos työntekijä on antanut siihen luvan. Kaikuja kentältä UPM Kymmenen Kaukaan sellutehtaan talteenottolinjalla on juuri alkanut iltavuoro. Vuorotyöntekijöillä Mikko Martikaisella, Reijo Järvisellä, Veli Itkosella ja Jari Laihasella on hetki aikaa istahtaa valvomon pöydän ääreen keskustelemaan yksityisyydensuojasta. Se, että yksityiseltä tai julkisen terveydenhuollon lääkäriltä tullut lääkärintodistus ei periaatteessa kuulu työterveyshuoltoon, herättää miehissä ihmetystä. Kaukaalla on oma työterveyshuoltonsa, ja käytäntö on, että lääkärintodistus käydään pudottamassa työterveyshuollon postiluukusta. 2 Työhöntulotarkastus Kysymys: Tehtaalle töihin tuleva Juuso käy työhöntulotarkastuksessa työterveyshuollossa. Juuso miettii, saako työnantaja nyt tietoja hänen terveydestään? Vastaus: Ei saa. Työterveyslain mukaan työterveyshuolto ei saa luovuttaa mitään tietoja työntekijästä työnantajalle, ei työhöntulotarkastuksessa eikä muussakaan tilanteessa. Työhöntulotarkastuksessa työterveyshuolto kirjoittaa todistuksen, josta ruksataan joku kolmesta vaihtoehdosta: kelpaa työhön, ei kelpaa työhön tai kelpaa työhön rajoituksin. 3 Diagnoosi työnantajalle? Kysymys: Pituusleikkurilla työskentelevä Paavo uskaltautuu vihdoin lääkäriin unettomuuden ja alavireisyyden vuoksi. Lääkärin mukaan Paavolla on keskivaikea masennus ja hän kirjoittaa Paavolle kuukauden sairausloman. Paavo ei halua, että tieto diagnoosista menee työnantajalle. Onko sairauspoissaolon syytä pakko kertoa? Vastaus: Diagnoosia ei ole pakko antaa työnantajalle. Työntekijä voi jäädä sairauslomalle, jos hän on lääkärin mukaan työkyvytön. Työnantajalla on kuitenkin oikeus arvioida sairauspoissaolon syitä muun muassa sairausajan palkan maksamiseksi. Työnantaja voi siis kieltäytyä maksamasta sairausajan palkkaa, mikäli lääkärintodistuksessa ei ole mainintaa diagnoosista. Saako sairastava potkut Miehiä ei huoleta se, että tieto menee työterveyshuoltoon. Enemmän heitä pohdituttaa, mitä tietoja työnantaja saa työntekijän terveydentilasta. – Vaikka lääkärintodistuksessa olisi pelkkä koodi diagnoosista, voi työnantaja sen perusteella selvittää, mikä sairauslomalle jäävää työntekijää vaivaa, huomauttaa Laihanen. – Seuraavissa yt-neuvotteluissa listataan sitten sairauspoissaolot ja niiden syyt. Jos työntekijällä on sellaisia vaivoja, joita työnantaja katsoo kieroon, ne voivat vaikuttaa siihen, kuka lähtee, arvelee Martikainen. Muut nyökyttelevät vieressä. Keskenään miehet puhuvat terveyteen liittyvistä asioista avoimesti. – Mitä vanhemmiksi tullaan, sitä enemmän vaivoista haastellaan, Laihanen tuumaa. 4 Kaveri haisee viinalta Kysymys: Laitosmiehenä työskentelevä Antti on seuraillut huolestuneena työkaveriaan Markkua. Joskus Markku haiskahtaa vanhalta viinalta, hänen kätensä tärisevät ja mies vaikuttaa muutenkin poissaolevalta. Onkohan Markulla alkoholiongelma? Antti miettii. Voinko ottaa asiaa puheeksi? Toisaalta, eikö se ole yksityisasia, mitä Markku vapaallaan tekee? Vastaus: Toki se on yksityisasia, mitä Markku tekee vapaa-ajallaan. Mutta jos jatkuvasti juo alkoholia niin, että riskikulutuksen rajat ylittyvät, se näkyy varmasti työkyvyssä ja työturvallisuudessa. Isot koneet eivät lipsahduksia salli. Jos epäily herää, asiaan pitää puuttua. Toinen vaihtoehto on puhua huolestaan työsuojeluvaltuutetulle tai luottamusmiehelle. Puheeksiotto on yleensä helpotus myös päihdeongelmaiselle itselleen. Päihdeongelmaan puuttumista on tarvittaessa seurattava hoitoonohjaus. Laki yksityisyyden suojasta työpaikalla ei sano mitään työkaverin juomiseen puuttumisesta. Puuttuminen on kuitenkin enemmän kuin suositeltavaa inhimillisistä ja työturvallisuussyistä. ” Seuraavissa yt-neuvotteluissa listataan sitten sairauspoissaolot ja niiden syyt.” Tiina Suomalainen 10-15_pääjuttu.indd 12 11.4.2013 8:55:31
Paperiliitto 3/2013 14 Puheeksioton vaikeus Päihdeasiat kirvoittavat vilkasta keskustelua. Talteenottolinjallakin on kokemusta alkoholiongelmaisesta, joka joutui syöksykierteeseen. Ensin meni työpaikka, sitten perhe ja lopulta henki. – Tietysti kaverin juomiseen pitäisi puuttua, mutta valtavan vaikeaa se on. Siinä sohii muurahaispesää. Kun minä otin aikoinaan tämän miehen kanssa puheeksi hänen alkoholinkäyttönsä, oli vastaus "ei kuulu sulle" ja välimme tulehtuivat vuosiksi, Järvinen huomauttaa. – Puuttumatta jättämisellä tekee toiselle karhunpalveluksen. Olisiko parempi, ettei itse menisi kuitenkaan sorkkimaan vaan ottaisi asian puheeksi työsuojeluvaltuutetun tai luottamusmiehen kanssa? pohtii Itkonen. On arvioitu, että riskijuominen saa jatkua keskimäärin seitsemän vuotta, ennen kuin työpaikalla puututaan siihen. Mikko Martikainen pyörittelee päätään ja huomauttaa, että ongelmajuomiseen olisi puututtava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. – Vaikka vapaalla juominen on yksityisasia, niin ei se enää sitä ole, jos humala tai krapula vaikuttaa työntekoon. 5 Pomo haluaa puhalluttaa Kysymys: Vuoropäällikkö tulee sylinterimiehenä työskentelevän Juhan luokse ja kertoo epäilevänsä, että Juha tekee töitä humalassa. Juhan pitäisi tulla puhaltamaan alkometriin, joka on teollisuusvartijalla pääportilla. Voiko Juha kieltäytyä? Vastaus: Periaatteessa kyllä. Työntekijä voidaan puhalluttaa, jos työnantajalla on perusteltu epäilys päihtymyksestä. Puhalluskoe perustuu vapaaehtoisuuteen. Onhan se kuitenkin myös Juhan etu, että hän puhaltaa. Näin hän voi osoittaa, ettei ole päihtynyt. Jos Juha pitää päänsä eikä suostu puhaltamaan, työnantaja tekee omat johtopäätöksensä. Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja työpaikan turvallisuudesta. Jos Juha on ulkoisen arvion mukaan humalassa, hänet on lähetettävä kotiin. Sen verran jääräpää Seisokeissa Kaukaalla puhallutetaan pääportilla kaikki, koska silloin tehtaalle tulee paljon ulkopuolisia työntekijöitä. Käytäntö on selkeä: Jos ei puhalla, ei pääse sisään. Muuten puhallutuksia tehdään vain, kun on vahva syy epäillä, että työntekijä työskentelee päihtyneenä. – Puhallutuksesta ei kannata kieltäytyä, sittenhän se on sama kuin myöntyminen, Järvinen huomauttaa. Martikainen on vastarannan kiiski. – Olen ollut 12 vuotta juomatta tipan tippaa ja jos työnantaja tulee sanomaan, että minun pitää puhaltaa alkometriin, niin en puhalla. Sen verran jääräpää olen. Viekööt sitten vaikka verikokeeseen. 6 Huumetestiin vai ei? Kysymys: Pakkaamossa työskentelevän Kallen vuoroesimies pyytää Kallea eräänä perjantaiaamuna toimistoonsa. Esimies kertoo epäile?Varjele itseäsi netissä N ettiaikana tiedon jakaminen on vain yhden enterin päässä. Monien internetissä olevien palvelujen käyttäminen edellyttää henkilötietojen, kuten nimien ja yhteystietojen, ilmoittamista. Esimerkiksi verkkokaupat keräävät henkilötietoja asiakasrekisteriinsä, keskustelupalstoille rekisteröidytään tai palautteen antajalta kysytään tiedot, jotta hänelle voidaan vastata. Harkitse tarkkaan, mitä tietoja kerrot itsestäsi, kenelle ja mihin tarkoitukseen. Tutustu verkkopalvelun ehtoihin ennen rekisteröitymistä. Selvitä ainakin, kuka tietoja käsittelee ja missä tarkoituksessa, miten tiedot suojataan, luovutetaanko niitä eteenpäin sekä mitä oikeuksia sinulla on rekisteröitynä. Sinulla on muun muassa oikeus tarkistaa eurooppalaisiin palveluihin kerätyt itseäsi koskevat tiedot ja korjauttaa mahdolliset virheet. Sosiaalisessa mediassa kynnys yksityisasioiden kertomiseen madaltuu. Harkitse, mitä tietoja itsestäsi ja toisista kerrot ja kenelle. Palveluissa on yleensä erilaisia tapoja suojella yksityisyyttä. Monilla keskustelupalstoilla käytetään nimimerkkiä. Facebookissa esiinnytään nimellä ja kuvalla, ja siksi kannattaa rajata omia tietoja yksityisasetusten kautta vain valituille. Ole tarkkana kotiosoitteen, sähköpostiosoitteen, valokuvien ja yksityisasioita käsittelevien tekstien kanssa. Netistä on jälkeenpäin vaikeaa tai jopa mahdotonta saada pois tietoja, jotka on sinne laittanut. Lähde www.tietoturvaopas.? ” Kaverin juomiseen pitäisi puuttua, mutta valtavan vaikeaa se on.” topäätöksensä. Työnantajan on huolehdittava työntekijöiden ja työpaikan turvallisuudesta. Jos Juha on ulkoisen arvion mukaan humalassa, hänet on lähetettävä kotiin. Sen verran jääräpää Seisokeissa Kaukaalla puhallutetaan pääportilla kaikki, koska silloin tehtaalle tulee paljon ulkopuolisia työntekijöitä. Käytäntö on selkeä: Jos ei puhalla, ei pääse sisään. Muuten puhallutuksia tehdään vain, kun on vahva syy epäillä, että työntekijä työskentelee päihtyneenä. – Puhallutuksesta ei kannata kieltäytyä, vänsä, että Kalle työskentelee huumeiden vaikutuksen alaisena. Hän vaatii Kallea huumetestiin. "Ei sinulla ole oikeutta panna minua huumetestiin", sanoo Kalle. Onko hän oikeassa? Vastaus: Riippuu tilanteesta. Lain mukaan huumetestin tekeminen ei onnistu tuosta vain. Ensinnäkin työpaikalla on oltava päihdeohjelma, ja toiseksi työntekijän on työskenneltävä riskialttiissa työtehtävässä. Nämä työtehtävät on määriteltävä yt-neuvotteluissa. Paperiteollisuudessa riskialttiiden työtehtävien lista on pitkä. Kolmanneksi työnantajalla on oltava perusteltu epäily riippuvuudesta tai käytöstä. Kieltäytyminen lain sallimasta huumetestauksesta voi johtaa ikäviin seurauksiin. Huumeista kärähtäminen on ainakin ensi vaiheessa hoitoonohjauksen paikka. Hyysäämistä Huumeet eivät ole Kaukaalla nousseet esiin. Järvisellä on kuitenkin vissi mielipide niistä ehdoista, joilla huumetesti lain mukaan onnistuu. – Tuohan on hyysäämistä! On se nyt kumma, että alkometriin voidaan puhallutaan, mutta huumetestaus vaatii noin tiukat ehdot. En hyväksy pätkääkään. 7 Lukeeko joku sähköpostiani? Kysymys: Prosessityöntekijä Anne kirjoittelee hiljaisten yövuorojen aikana henkilökohtaisia sähköposteja omalla työpaikan sähköpostiosoitteellaan. Työkaverit varoittelevat, että kannattaisi olla tarkkana kirjeenvaihdosta, sillä työnantajahan saattaa urkkia työntekijöiden viestejä. Onko näin? Vastaus: Kirjeen, puhelun tai muun luottamuksellisen viestin salaisuus on loukkaamaton. Se määritellään jo perustuslaissa. Salaisuuden loukkaamattomuus koskee myös sähköpostiviestejä. Laki oikeuttaa työnantajaa tietyin edellytyksin hakemaan ja avaamaan työntekijän työtä käsitteleviä sähköpostiviestejä pidemmän poissaolon, kuten vuosiloman, aikana. Ensisijaisesti työntekijälle on kuitenkin annettava mahdollisuus ohjata sähköpostit jollekin toiselle työntekijälle. Työnantaja kuitenkin omistaa työvälineet ja laitteet. Hänellä on siis oikeus määrätä sähköpostin ja tietoverkon käytöstä ja vaikkapa kieltää henkilökohtaisten asioiden hoitaminen tietokoneella. P Esimerkit ovat kuviteltuja. Kysymyksiin vastasi Paperiliiton lakimies Jouni Salminen. Vastauksissa tulkitaan lakia yksityisyyden suojasta työelämässä, ellei toisin mainita. 10-15_pääjuttu.indd 14 11.4.2013 8:55:37
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com S ta ti iv i UUT UUS ! Planar 1 S3 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Planar 2 S3 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Sievi PLANAR Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvasja naulaanastumissuojalla. Tartu töihin uudella otteella! SIEVI_PLANAR_PAPERILIITTO_200213.indd 1 20.2.2013 15.03 16-17_ sievi.indd 16 8.4.2013 11:41:26
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com S ta ti iv i UUT UUS ! Planar 1 S3 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Planar 2 S3 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Sievi PLANAR Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvasja naulaanastumissuojalla. Tartu töihin uudella otteella! SIEVI_PLANAR_PAPERILIITTO_200213.indd 1 20.2.2013 15.03 16-17_ sievi.indd 17 8.4.2013 11:41:26
18 Paperiliitto 3/2013 Emilia Astikaisesta on hauskaa, että oma vuoro järjestää tapaamisia myös vapaaajalla. 18-19_ juttu.indd 18 9.3.2017 13.02.29
19 Paperiliitto 3/2013 Yhteishenki lisää työn imua Kun työntekijä kokee innostusta työssään, sairauslomat vähenevät, työteho paranee ja jopa työurat pitenevät. Teksti Virpi Ekholm Kuvat Miisa Kaartinen V aikka kalansaalis jäi vaatimattomaksi, tunnelma oli korkealla, kun Metsä Boardin Takon kartonkitehtaan kolmosvuoro kisasi Tampereella pilkkimestaruudesta. Kalojen narraamista tärkeämpää oli nauttia aurinkoisesta pakkassäästä ja iloisesta seurasta. – Uskon, että yhdessä tekeminen ja hyvä porukkahenki auttavat jaksamaan töissä. Seuraavaksi suunnitteilla on sukelluskurssi ja purjelentoa, kertoo vuoromestari Tommi Leander, joka toimi tapahtuman puuhamiehenä. Takolaisten maaliskuinen pilkkikisa on hyvä esimerkki toiminnasta, jolla voidaan lisätä työntekijöiden viihtymistä. Työterveyslaitoksen tutkija Lotta Harju puhuu ”työn imusta”. – Työn imulla tarkoitetaan tarmokkuutta, omistautumista ja uppoutumista työhön. Sillä on myönteisiä vaikutuksia sekä yksilön hyvinvoinnille että työpaikan menestykselle, Harju kuvailee. Työn imussa oleva työntekijä on energinen ja kokee työnsä merkitykselliseksi, haasteelliseksi ja inspiroivaksi. Aika kuluu työn parissa kuin huomaamatta. Työporukan yhteisillä tapahtumilla on Harjunkin mielestä merkitystä, kun halutaan lisätä innostusta työssä. – Harva työ on sellaista, että se jaksaa aina innostaa. Mutta jos on kivat työkaverit ja kannustava esimies, työpaikalle on mukava mennä. Yhteiset tapahtumat parhaimmillaan vahvistavat tätä tunnetta ja luovat myönteistä ilmapiiriä, Harju miettii. Kaikki voivat kokea Työterveyslaitoksen Inspi-hankkeessa tutkittiin myönteisiä voimavaroja 87 työpaikalla eri puolella Suomea. Ensimmäiset tulokset valmistuivat alkuvuonna, ja nyt hankkeelle haetaan jatkorahoitusta. – Tulosten mukaan työn imua esiintyy paljon ja kaikenlaisissa töissä. Se ei ole vain tietyn etuoikeutetun työntekijäryhmän asia, Lotta Harju kertoo. Peruskoulupohjalta työskentelevät kokivat jopa enemmän työn imua kuin akateemisesti koulutetut. Samaten naiset kokivat sitä enemmän kuin miehet. – Voi olla, että korkeammin koulutetut odottavat työltä enemmän. Naisvaltaisilla hoitoja kasvatusaloilTakon kartonkitehtaan kolmosvuoron pilkkiporukka Janne Konttinen, Tommi Leander, Emilia Astikainen, Pasi Ritakorpi, Ville Wirzenius, Harri Tammisto, Jan Puikkonen, Lauri Viskari ja Asko Järvinen saivat kisamaskotiksi Taavi-koiran. 18-19_ juttu.indd 19 9.3.2017 13.02.29
20 Paperiliitto 3/2013 la puolestaan koetaan työn imua yleisestikin paljon, Harju pohtii. Toisaalta ikäryhmien välillä ei ollut merkittäviä eroja: nuoret olivat aivan yhtä sitoutuneita työhönsä kuin vanhemmatkin työntekijät. Muista tervehtiä! Kansainvälisten tutkimusten mukaan työn imu lisää työntekijän hyvinvointia. Sairauslomia on vähemmän ja eläkkeelle halutaan jäädä myöhemmin kuin silloin, jos työ ei innosta. Työstään nauttiva työntekijä on arvokas myös työpaikalle. Hän panostaa työhönsä ja hänen työtehonsa on parempi kuin leipiintyneellä työtoverilla. Miten työn imua sitten voi edistää? Inspi-hankkeessa työyhteisöistä löydettiin useita voimavaroja, jotka olivat yhteydessä innostukseen työssä: työn kehittävyys ja monipuolisuus, myönteinen, työyhteisöä tukeva johtaminen, ystävällinen ilmapiiri ja oman työn ”tuunaaminen” eli muokkaaminen mielekkäämmäksi. – Oli yllättävää, kuinka paljon aivan arkiset asiat, kuten ystävällisyys ja työstä saatava palaute vaikuttivat. Kaikki lähtee siitä, että työkaveria tervehditään käytävällä, Lotta Harju huomauttaa. Työn imu ei tarkoita sitä, että työn pitäisi olla aina helppoa tai kivaa. Se ei myöskään tarkoita, ettei työpaikalla olisi mitään epäkohtia tai että ne lakaistaisiin maton alle. – Kahvipöydässä voidaan valittaa pomosta tai palkasta, mutta se ei varsinaisesti vie asioita eteenpäin. Voi olla yllättävänkin voimaannuttavaa, jos huomio kohdistetaan välillä siihen, mikä meillä on hyvin, ja vahvistetaan niitä voimavaroja. ? P Testaa, oletko työn imussa: www.ttl.? /tyonimu ?Koetko innostumista työssäsi? Pasi Ritakorpi ja Taavi lähtivät pilkille. Juha Koivunen pitää työnkiertoa hyvänä keinona ehkäistä leipiintymistä. Lauri Viskaria innostaa mielenkiintoinen työ ja hyvä työporukka. ” Kaikki lähtee siitä, että työkaveria tervehditään käytävällä.” Pasi Ritakorpi ja Taavi lähtivät pilkille. Juha Koivunen, 54, pituusleikkurinhoitaja: Vähennykset loivat epävarmuutta ”Olen ollut 34 vuotta paperitehtaassa töissä. Eihän sitä niin hirveän innostuneesti töihin enää lähde, mutta ei se vastenmielistäkään ole. Eläkeikä on vielä kaukana ja menee koko ajan edellä karkuun. Jos rupeaa miettimään, että kylläpä on rankkaa, sehän muuttuu vielä rankemmaksi. Tehtaasta on viime vuosina vähennetty porukkaa. Se on luonut epävarmuutta ja vienyt innostusta. Ei voi luottaa siihen, että työpaikka säilyy. Kaikki ovat vähän varpaillaan. Työnkierto on hyvä keino ehkäistä leipiintymistä. Mutta työkenttä ei saisi olla liian laaja, muuten se jää pintaraapaisuksi.” Lauri Viskari, 24, sylinterimies: Huippuporukka saa viihtymään ”Meillä on huipputyöporukka oikeastaan joka vuorolla. Se on ykkösjuttu, minkä vuoksi viihdyn töissä. Itse työkin on kivaa ja mielenkiintoista. Kun tässä ollaan vielä kisällejä, saan koko ajan oppia uutta. Jos on viikosta toiseen samalla työpisteellä, totta kai se alkaa puuduttaa. Siksi on hyvä kiertää työpisteillä ja opetella välillä jotain uutta. Myös työporukan yhteisillä tapahtumilla on suuri merkitys. Se luo yhteishenkeä ja tapahtumia muistellaan vielä työpaikallakin. Olen ollut alalla noin kaksi vuotta, joten en ole vielä ehtinyt leipiintymään. Aina siellä jotain uutta ja ihmeellistä tapahtuu.” Emilia Astikainen, 23, työskentelee viimeistelyssä: Tykkään omasta työstäni ”Työssä auttaa jaksamaan, kun on vapaa-ajalla ystäviä ja harrastuksia. Kolmivuorotyö kun on, pitää myös muistaa levätä. Työpaikalla tärkeää on hyvä yhteishenki ja ilmapiiri. On myös hyvä vaihdella välillä työpisteitä. Silloin kenenkään työ ei käy liian yksitoikkoiseksi. On hauskaa, että nähdään vaivaa tavata myös vapaa-ajalla: että joku viitsii järjestää tapahtumia ja että ihmiset myös osallistuvat. Tykkään työstäni. Kertaakaan ei ole ollut sellaista päivää, että olisi harmittanut lähteä töihin. Innostus omaan työhön on aika paljon itsestä kiinni. Positiivisella ajattelutavalla mennään läpi kaikesta.” 18-19_ juttu.indd 20 9.3.2017 13.02.30
21 Paperiliitto 3/2013 Teksti ja kuvat Päivi Ketolainen T ehtaanmyymälän ovi Mäntän Metsä-Tissuella on lukossa. Ovessa on lappu, jonka mukaan kauppa suljettiin tammikuun lopussa. Vain kahtena päivänä viikossa ukset avataan henkilökunnalle muutamaksi tunniksi kerrallaan. Kaupunkilaiset ovat harmissaan, sillä he ovat tottuneet hakemaan pehmoja keittiöpaperinsa tutusta paperikaupasta. Ihan periaatteesta ja kannatuksen vuoksi. Niin teki myös Tuula Lamminmäki. – Myymälän sulkeminen on ennen muuta imagokysymys. Kauppa piti yllä Mäntän mainetta paperikaupunkina, hän napauttaa. Varsinkin kesäisin paperikauppa on vetänyt väkeä jonoksi asti. Paikallisten lisäksi sinne on pysähtynyt bussilasteittain turisteja. – Itse olen hakenut kaupasta lahjapakkauksia, koska niihin oli valmiiksi pakattuna monenlaista paperia. Lopuksi paketista sai hyvän säilytyslaatikon, joten mitään ei mennyt hukkaan. Lamminmäki näkee asiassa myös työllistävän puolen. – Kauppa olisi voinut antaa kesätöitä nuorille. Pakkauksien tekoon on osallistunut myös paikallinen kehitysvammaisten työpaja. Jatkossa Lamminmäki aikoo ostaa paperinsa sieltä, mistä edullisesti saa. Merkkiuskollisuuden hän arvelee rapisevan. Hinta ja arkkimäärä Mänttäläisen marketin pihalla Minna Siiskonen pakkaa auton perään paperipaaleja. Häntäkin kismittää tehtaanmyymälän lopetus. Marketistakin hän on tosin poiminut kyytiin paikallista tuotetta, koska siinä ovat ”hinta ja arkkimäärä kohdallaan”. – Tähän asti olen ostanut perheen paperit tehtaanmyymälästä. Paperikauppojen kuolema Pienet idylliset tehtaanmyymälät sulkevat ovensa. Sieltä sai välillä erikoisuuksia, joita ei muualla myydä. Helmikuussa hiljeni tehtaan kauppa myös Sysmässä. Sysmän Kansiopalvelun putiikissa myytiin kansioiden, mappien ja lehtiöiden lisäksi lahjatavaraa ja somistustarvikkeita. – Totta on, että myynti oli pientä. Mutta kyllähän loppumisesta hieman haikea mieli jäi. Toiminta oli kesäpainotteista, jolloin matkailijat ja Mänttäläinen Tuula Lamminmäki on pitänyt arvossa paikkakunnan omia tuotteita. lä sulkeutui yli kymmenen vuotta sitten. – Se päättyi samaan aikaan, kun yhtiö myi jalostustehtaan pois, muistaa eläkkeellä oleva tehtaan tiedottaja Taisto Maksimainen. Hänen mukaansa myymälässä oli vihkoja muun pienpaperimyynnin lisäksi esimerkiksi rakentajia varten säkkipaperia ja jopa styroxia. – Työntekijöiden suojavaatepalvelukin sijaitsi myymälässä. Vaikka Jämsänkosken myymälä oli tarkoitettu vain työntekijöille, pienellä paikkakunnalla työntekijöiden perheisiin katsottiin kuuluvaksi lähes jokainen. – Syksyt olivat vilkasta aikaa, kun koulut hakivat myymälästä vihkoja ja muita papereita. Paperiliitto-lehti on kiinnostunut kuulemaan, vieläkö jossakin päin maata toimii paperikauppa tehtaan yhteydessä. ? P mökkiläiset piipahtivat kaupassa ostoksilla, kertoo tehtaan luottamusmies Anneli Auvinen. Vihkoja meni syksyisin Mänttä ja Sysmä ovat lajinsa viimeisiä. Aikaisemmin lähes kaikkien paperitehtaiden kyljessä sijaitsi myymälä ainakin työntekijöille. Usein muutkin asiakkaat pääsivät sinne ostoksille. Jämsänkosken tehtaanmyymäMinna Siiskonen santsaa Serlaa. Mänttäläinen Tuula Lamminmäki on pitänyt arvossa paikkakunnan omia tuotteita. lä sulkeutui yli kymmenen vuotta sitten. yhtiö myi jalostustehtaan pois, muistaa eläkkeellä oleva tehtaan tiedottaja vihkoja muun pienpaperimyynnin lisäksi esimerkiksi rakentajia varten säkkipaperia ja jopa styroxia. velukin sijaitsi myymälässä. 18-19_ juttu.indd 21 9.3.2017 13.02.30
Jari Hast pitää selkäänsä kunnossa mm. vesijuoksulla. Paperiliitto ?/???? ?? 22-23_ juttu.indd 22 9.3.2017 13.04.03
?? siin hallintaan ja ihminen takaisin työkuntoiseksi. Ei ole yhtä ohjetta, joka sopisi kaikille kipupotilaille. Puolakka käy tutustumassa työpisteisiin, vinkkaa hyvistä työasennoista ja antaa neuvoja taukojumppaan. – Jos joutuu esimerkiksi tekemään paljon toistoja vasemman käden puolelle, pitäisi välillä tehdä vastaliikettä toiseen suuntaan. Istumatyöläisen pitäisi nousta säännöllisin väliajoin ylös tuolista ja pitää itseään liikkeessä, sen mitä työ antaa periksi. Vaikka työergonomialla on iso osuus kipujen hallinnassa, tärkeintä on se, mitä tekee vapaa-ajallaan. Hyvä kunto on kaiken a ja o niin kipujen ennaltaehkäisyssä, kuin kipujen hoidossakin. – On selvää, ettei kaikki liikunta sovi esimerkiksi välilevynpullistumista kärsiville. Nykyään sanotaan kuitenkin, että liikkua voi ja pitää kivusta huolimatta. On tärkeää oppia kuuntelemaan kehoaan ja sitä, mitä kipu haluaa kertoa. Pahimman kivun kohdalla täytyy levätä, mutta sille ei tarvitse uhrata kaikkea. Puolakan mukaan esimerkiksi vesijumppa ja pilates-tyyppinen liikunta sopivat useimmille tukija liikuntaelimistön kivuista kärsiville. Myös Jari Hast on huomannut, että vedessä liikkuminen onnistuu parhaiten. Hän pitää selkäänsä kunnossa vesijuoksun ja kevyen kuntosaliharjoittelun avulla. Töihin Hast palasi vuodenvaihteessa. Lääkärin vastaanotolla hän kävi alkuun kuukauden ja nyt kahden kuukauden välein tarkastuttamassa, että selkä kuntoutuu kuten pitää. Töissä on sovittu, ettei hän tee raskaimpia työtehtäviä. Jos selkä antaa pienenkin merkin kivun palaamisesta, Hast ottaa rennosti. On sekä hänen itsensä, että työnantajan etu, että selkä pysyy kunnossa myös tulevaisuudessa. P Paperiliitto ?/???? Teksti Susanna Chazalmartin Kuvat Tuomo Ylinärä V iime syyskuussa kemiläinen konehoitaja Jari Hast, 49, oli purkamassa kotonaan polttopuukuormaa, kun puukasa valahti hänen syliinsä ja mies heitti puut puolihuolimattomasti sivulle. Selkä oli ollut ajoittain huonossa kunnossa jo vuosien ajan, mutta nyt Hast tunsi sellaista kipua, jota ei ollut tuntenut ennen. Kipu säteili alaselästä pakaran kautta varpaisiin asti. Jalka muuttui tunnottomaksi. Hast hakeutui lääkärille, joka määräsi särkylääkettä ja tulehduskipulääkettä. Lääkkeet eivät tuoneet helpotusta, mutta mies jatkoi töissä. – Siihen sattui syysseisokki ja työ oli viikon ajan fyysisesti erityisen raskasta. Töitä tehtiin pitkiä päiviä vähän huonossa asennossa. Olisi varmaan pitänyt jo siinä vaiheessa viheltää peli poikki ja vaatia sairaslomaa. Sairasloma venyy Pian kipu selässä oli niin kovaa, ettei Hast päässyt enää kunnolla liikkeelle. Koiraa ulkoiluttaessa piti nojailla seiniin, että sai askeleita otettua. Paras asento oli kovalla lattialla selällään, jalat kohollaan tyynyjen päällä. Työterveyslääkäri pisti lähetteen ortopedille, joka määräsi röntgenkuvia. Ensimmäinen ei paljastanut kivun syytä, mutta kun Hast pääsi työpaikan hoitorahasysteemin kautta magneettikuviin, diagnoosi löytyi. – Siellä oli kaksi välilevynpullistumaa oikealla puolella ja yksi pienempi vasemmalla puolella. Se pienempi oli kuulemma vanha vaiva, ilmeisesti edellisen isomman kipujakson ajalta. Sairasloma venyi lopulta kolmen kuukauden mittaiseksi. Joulukuussa 2012 selkä hoidettiin hermojuuren puudutuksella. Se toi helpotuksen. Tukija liikuntaelimistön kipu on yleisin syy poissaoloihin EU:ssa. Kipu vie työtehon ja elämänilon, mutta onneksi sitä vastaan voi taistella. na fyysinen kuormitus on usein toisenlaista. Se, kestävätkö paikat silloin vai eivät, johtuu monesta tekijästä. – Jokainen joutuu pelaamaan niillä korteilla, mitä on sattunut saamaan. Toisten tukija liikuntaelimistö kestää enemmän kuin toisten. Moneen asiaan voi kuitenkin vaikuttaa myös itse. Syyllistäminen ei auta Selkä-, niskaja olkapäävaivat vaivaavat usein pitkään ja pahenevat ajan kanssa. Sidekudoskalvot rispautuvat pikku hiljaa vääristä asennoista johtuen ja lopulta pienikin virheliike aiheuttaa ärhäkän kiputilan. – Silloin on turha syyttää, että ihminen nosti väärin tai muutoin aiheutti toiminnallaan kivun. Usein kipu on monen tekijän summa, Puolakka huomauttaa. Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän tutkimuksen mukaan sairauspoissaoloja lisäsivät kipu useammassa paikassa, ikääntyminen, liikuntaelinsairaudet, mielenterveysongelmat, fyysinen työkuormitus ja huonot vaikutusmahdollisuudet työhön sekä unihäiriöt ja ylipaino. Näistä ylivoimaisesti suurin syy oli monikipuisuus. Ainikki Puolakka yhtyy arvioon. – Usein kipu alkaa jostain tietystä kohdasta, esimerkiksi alaselästä. Elimistö suojautuu silloin supistamalla lihaksia vauriokohdan ympäriltä. Kiputilan pitkittyessä kehoon tulee epätasapainoa, joka voi ajan kanssa aiheuttaa oheisvaivoja muualle kehoon. Hoidossa keskitytään alkuun kipeimpään kohtaan. Lääkärin määräämillä lääkkeillä päästään akuuttivaiheen yli. Sen jälkeen alkaa varsinainen työ. Jos vaivan alkuperä löytyy ja siihen puututaan, kivut palaavat pienemmällä todennäköisyydellä. – Täysin oireeton loppuelämä voi olla epärealistinen tavoite, mutta paljoon voidaan hyvällä hoidolla vaikuttaa. Räätälöityä hoitoa Fysioterapeutin vastaanotolla pohditaan yhdessä, miten kipu saataiKenen selkä napsahtaa? Työfysioterapeutti Ainikki Puolakan mukaan selkä-, niskaja olkapääsäryt ovat tavallisimmat syyt, joiden vuoksi hänen vastaanotolleen tullaan. Työergonomiaan kiinnitetään tehdastyössä entistä enemmän huomiota, mutta häiriötilanteissa normaalit käytännöt saattavat joutua tilapäisesti romukoppaan. – Useimmat osaavat esimerkiksi nostaa oikeaoppisesti jaloillaan kun prosessi kulkee sujuvasti. Mutta jos paperikone jumittaa ja tilanne pitää saada nopeasti korjattua, saattaa tulla rehkittyä väliaikaisesti huonossa asennossa. Myös seisokkien aikaKIPU HALTUUN Huolehdi kunnostasi. Liiku kivun sallimissa rajoissa. Kuuntele kehoasi: mikä aiheuttaa kipua, mikä helpottaa? Lopeta tupakointi, se vähentää hapen määrää veressä ja pahentaa kipua. Ylipaino lisää tukija liikuntaelimistön kuormitusta, pidä siis paino kurissa. Nuku hyvin ja syö terveellisesti – yleisneuvo, joka auttaa myös kivun hallinnassa. Kiinnitä huomiota työasentoihin. Pyydä apua työfysioterapeutilta. Hae vertaistukea kipuryhmistä. Myös mielekäs harrastus voi auttaa siirtämään ajatukset pois kivusta. Asiantuntijana työfysioterapeutti Ainikki Puolakka / Attendo Työterveyshuolto, Kemin tehtaat, Veitsiluoto Välilevynpullistuma vei Jari Hastin sairauslomalle. Lääkkeet eivät tuoneet helpotusta, mutta mies jatkoi töissä. 22-23_ juttu.indd 23 9.3.2017 13.04.03
Paperiliitto ?/???? ?? Pehmopapereiden ja pakkausten käyttö kasvaa Maailman paperi Maailman paperi 123rf Aloite EU:lle: vesi on perusoikeus Julkisen alan ammattiliittojen käynnistämä, EU:lle tehtävä kansalaisaloite vesihuollon yksityistämistä vastaan on kerännyt jo 1,3 miljoonaa allekirjoitusta. Hanketta tukevat monien maiden ammatilliset keskusjärjestöt sekä paperityöläisiäkin edustavat Saksan Verdi ja Itävallan GPA-djp. Suomessa nimiä on koossa 6 500 ja aloitteen voi allekirjoittaa verkossa osoitteessa vesionperusoikeus.? . Paperiliiton johtaja erotettiin Indonesiassa Maailman teollisuustyöläisiä edustava Industriall vaatii jaavalaisen PT Kertas Leces-paperitehtaan ammattiliiton puheenjohtaja Djody Soegiharton työsuhteen palauttamista. Hän vaati tehdasta maksamaan lupaamansa palkat ja osoitti mieltään julistein tehtaan ulkopuolella. Yritys syytti Soegihartoa solvauksesta ja tehtaan johdon halventamisesta ja erotti hänet. Muitakin ammattiliiton aktiiveja on irtisanottu aikaisemmin. Liitto vaatii työministeriötä toimimaan asiassa. Industriall vaatii kirjeessään tehtaan johtoa palauttamaan työsuhteet ja korvaamaan saamatta jääneet palkat. Liitot ovat onnistuneet palkkojen korottamisessa viime aikoina joissakin Indonesian paperitehtaissa. PT Kimberly Clark -tehtaassa johto myöntyi alkuvuodesta 30 prosentin korotuksiin ja satojen työsuhteiden vakinaistamiseen. Stora Ensoa syytetään toimista Kiinassa Yksitoista kansalaisjärjestöä eri puolilta maailmaa jätti maaliskuussa YK:n ihmisoikeusneuvostolle valituksen Stora Enson toiminnasta Guanxin maakunnassa Kiinassa. Valituksen ydin on yhtiön toiminta sen hankkiessa maata sellumetsilleen. Tämän sanotaan johtaneen väkivaltaan ja jopa kahteen kuolemantapaukseen. Stora Enso on vakuuttanut kunnioittavansa paikallisten asukkaiden oikeuksia. Tosiasiat paikan päällä osoittavat kuitenkin, että hyvin vähän konkreettista on tehty, sanoo kiistasta dokumenttielokuvan Punaisen metsän hotelli ohjannut Mika Koskinen järjestöjen tiedotteessa. Uhreille ei ole maksettu korvauksia eikä yksipuolisen maankäytön vaikutuksia paikallisen väestön selviytymiseen ole huomioitu, hän sanoo. Heikki Jokinen P aperiteollisuuden tulevaisuutta kartoitetaan monella taholla. Tutkimuslaitos RISI:n Rod Young laskee PPI-lehdessä paperija kartonkiteollisuudelle kolmen prosentin kasvun tänä vuonna. Kaksi edellistä vuotta tuotanto nousi vain prosentin vuodessa. Sanomalehtipaperin käytön Young arvelee vähenevän tänäkin vuonna, mutta ei yhtä jyrkkänä kuin kahtena edellisvuonna. Muun painopaperin ja kirjoituspaperin kulutuksen hän olettaa kasvavan kaksi prosenttia. Vuoden 2007 luvuista jäädään silti kauas taakse. Sanomalehtipaperia kuluu 23 prosenttia eli yhdeksän miljoonaa tonnia vähemmän kuin silloin ja muuta painopaperia sekä kirjoituspaperia seitsemän tonnia vähemmän. Alan veturiksi Young nostaa pehmopaperin ja pakkausmateriaalin. Pehmopaperin kulutus kasvanee tänä vuonna 4,5 prosenttia. Vuoteen 2007 verrattuna siinä on 22 prosenttia nousua. Pakkausmateriaalin kysyntä kasvanee tänä vuonna 4 prosenttia, nousua vuodesta 2007 on peräti 18 prosenttia. Syy löytyy Kiinasta, jossa keskiluokan kasvu ruokkii pehmopaperin kulutusta. Alan kasvu keskittyy kehittyviin maihin, joissa kulutus noussee kuusi prosenttia. Edellisvuosina nousu oli neljä prosenttia. Konsulttiyhtiö PWC julkisti hiljan 23 maata kattavan metsäsektorin toimitusjohtajien kyselytutkimuksen. 92 prosenttia vastasi, että heidän yhtiöissään on leikattu kustannuksia viime vuonna. Luku oli isompi kuin minkään muun teollisuuden alan. Peräti 89 prosenttia johtajista sanoi, että leikkaukset jatkuvat. Alan yritysten henkilökunta on vähentynyt rivakammin kuin millään muualla alalla ja kolmannes johtajista sanoi vähenemisen jatkuvan. Toimitusjohtajat kertoivat painottuvansa parempiin asiakassuhteisiin ja ekologisesti kestävämpään tuotantoon. Ruotsin metsäteollisuus on löytänyt uusia markkinoita Aasiasta ja Afrikasta, kertoo Nordisk papperstidning. Paperin viennistä menee lähes kolmannes EU:n ulkopuolelle ja massan viennistä yli kolmannes. Silti maassa suljettiin viime vuonna kaksi paperitehdasta, neljä paperikonetta ja kahdeksan sahaa. P Amerikkalainen asiantuntija ennustaa paperija kartonkiteollisuudelle kolmen prosentin kasvua. Syy löytyy Kiinasta, jossa keskiluokan kasvu ruokkii kulutusta. Kiinan keskiluokan kasvu nostaa pehmopaperin kulutusta. 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 24 10.4.2013 6:54:23
Teksti Jenni Räinä Kuva Leena Koskela H evosia on ollut meillä kotona aina. Olen kasvanut niihin kiinni. En tiedä mikä meissä pojissa on, kun velipoika on yhtälailla hevosista kiinnostunut ja sisko puolestaan ei ollenkaan. Kaksi ravihevostamme ovat vanhempieni luona ja käyn niiden luona melkein päivittäin. Neljän lapsen, vuorotyön ja hevosharrastuksen yhdistämisestä kuuluu kiitos Hanna-vaimolle. Tämä vaati paljon joustamista, eikä onnistuisi, ellei kotoa tulisi apua. Vietän lasten kanssa paljon aikaa. He ovat niin lyhyen aikaa pieniä, että heidän kanssaan pitää olla nyt. Myöhemmin minun seurani ei enää kiinnosta. Lapset kulkevat tallilla ja raveissa mukana ja näkevät samalla, mitä tämä homma on. Sanni, 3, vie jo hevosen tarhaan kuin miehet. Minä seuraan varalta vieressä. Siiri, 6, puolestaan taluttaa hevosen traileriin. Hevosten kanssa oleminen on aloitettava pienenä, jos sitä meinaa tehdä. Kysyin vanhimmalta lapseltani Aapolta, 8, tuleeko hänestäkin hevosmies. Aapo sanoi, ettei tule, hänestä tulee jääkiekkoilija. Sanoin, että se on hyvä homma sekin. Hevoset ovat samalla tavalla persoonia kuin ihmisetkin. Niillä on jokaisella omat käyttäytymismallinsa. Rita Rolls ei esimerkiksi anna isälle tarhassa kiinni. Papan pitää hakea Siiri tai minut avuksi. Ne ovat niitä hevosten omia vinkeitä, toisinaan ärsyttäviä, toisaalta ne tekevät eläimestä kiinnostavan. Parasta hevosissa on tunteella mukana eläminen. Kun maalilinja raveissa ylittyy, käy sisälläni melkoinen mylläkkä. Jos ajan omilla hevosillani, reaktiot tulevat aina voimakkaina. On sama olenko ensimmäisenä vai viimeisenä. Lapset eivät vielä osaa jännittää kilpailuissa. Viimeksi Aapo jo tuuletti, kun voitin kaksi lähtöä ja kävi halaamassa aina, kun vaihdoin lähtöjen välissä hevosta. P Marko Pellistä kiehtoo hevosen kehittymisen seuraaminen varsasta aikuiseksi. Hevosessa näkyy oman käden jälki. Kolmevuotiaan Arvo-Kas-ruunan hän toivoo pääsevän pitkälle. Kun maalilinja ylittyy, käy hevosmies Marko Pellisen sisällä mylläkkä. Tunteella mukana Hevoset ovat samalla tavalla persoonia kuin ihmisetkin. Paperiliitto ?/???? ?? Parasta elämässä Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Marko Pellinen, 30, on prosessinhoitaja paperikone viidellä Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla Kemissä. 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 25 10.4.2013 6:54:24
Paperiliitto 3/2013 ?? Osastot Teksti Eeva Eloranta-Jokela uottamusmies saa käytännön oppia kurssilta ja toisilta luottamusmiehiltä. – Parasta antia on se, että tapaa muita luottamusmiehiä ja kuulee, miten toisten työpaikoilla on asioita hoidettu, toi esiin yksi jos toinenkin luottamusmiesten peruskurssin osallistuja. Kotka Millsillä prosessimies viitosena eli vanhalla nimikkeellä pakkarina työskentelevä Mia Onni siirtyi impregnoinnin luottamusmieheksi työosaston varaluottamusmiehen paikalta. Kiljavan opistolla viisi päivää kestäneeltä kurssilta Onni sai uutta sulateltavaa asiaa ainakin kuukaudeksi. – Tietoa tuli paljon tiiviinä pakettina ja lyhyessä ajassa. Iltakeskusteluissa pohdittiin, mitä päivän aikana tuli esiin, se auttaa sulattelussa. Koulutuksen isoin anti on se, että eri-ikäiset ja eri puolilta maata tulevat luottamusmiehet voivat vaihtaa kokemuksia ja vertailla, miten eri tehtailla toimitaan. Luottamusmiesten jaksamisessa tuntuisi myös olevan koulutuksen paikka. Kurssin anti laaja Kokemusten jakamista piti tärkeänä myös Raumalla Metsä Fibren tehtaan talteenoton luottamusmiehenä aloittanut Kimmo Vaarola. Hän odotti saavansa kurssilta pohjaa ja oppia tehtäväänsä, sillä aiempaa kokemusta ei ole. Osaston toimikunnassa Vaarola on varajäsen. – Halukkaita näihin tehtäviin ei meillä oikein ollut ja nyt vaihtui samalla kertaa osaston luottamusmiehistä sekä varsinainen että vara, Vaarola sanoo. Veitsiluodossa tilanne oli samankaltainen eli luottamusmieheksi ryhtyvistä oli pulaa. Työkaverukset päättivät ottaa haasteen vastaan. – Ehdotin Mikolle Alamommolle, että ryhdy sinä osaston luottamusmieheksi, niin minä lähden varaksi, sanoo Ismo Krupula. Alamommo on nyt 70-päisen työosaston luottamusmies ja Krupula vara. Krupula on ensimmäistä kertaa luottamusmieskoulutuksessa. Anti on ollut laaja. – On tärkeää tietää, mihin asiat perustuvat ja miten asioiden kuuluu omalla työpaikalla mennä, Krupula perustelee. Opeteltavaa paljon Prosessihenkilö kakkonen Jarkko Mattinen on työskennellyt Stora Ensolla Kaukopäässä muovipäällystyskoneella toistakymmentä vuotta, mutta luottamusmiehenä hän on keltanokka. KEVÄTKOKOUKSET Pirkanmaan piiri: Valkeakosken os. 45 ti 23.4. klo 17.00, Hakapirtti Tampereen os. 50 ke 24.4. klo 15.30, ABC Kolmenkulma Länsi-Suomen piiri: Porin os. 10 to 25.4. klo 17.00, osaston toimitila Turun os. 24 ma 22.4. klo 16.00, Veritas-stadionin Olé-ravintolan kabinetti Etelä-Suomen piiri: Loviisan os. 39 su 21.4. klo 15.00, Safcafeen tilat, Länsikaari 1 Helsingin os. 46 to 25.4. klo 18.00, Nummelan Työväentalo Rientola, Pisteenkaari 3 Kirkniemen os. 87 ke 24.4. klo 17.00, Tietola Kymen piiri: Karhulan os. 16 la 4.5. klo 16.00, K-kosken Kalakievarissa. Käsitellään Rantakodon mahdollinen myynti. Kotkan os. 37 ti 23.4. klo 16.00, ravintola Karoliina. Käsitellään mökin mahdollista myyntiä. Saimaan piiri: Joutsenon os. 23 ke 24.4. klo 17, Joutsenon työväentalo Pohjois-Karjalan piiri: Kajaanin os. 51 ma 29.4. klo 16.00, Hotelli Kajaani (Kuukkeli) Juankosken os. 57 pe 26.4. klo 16.00, Ruukin kievari Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren os. 52 ma 29.4. klo 18.00, TT-halli Ennakkotietoa karaokekisasta Karaokekilpailu: Paperiliiton parasta karaokelaulajaa etsitään la 6.7. klo 14–21 Jämsässä, Jämsän Äijän aukiolla. Kilpailuun mahtuu mukaan 50 ensiksi ilmoittautunutta. Viiden parhaan laulajan ? naali alkaa noin kello 20. Pääpalkintona on vapaavalintainen 7 vrk:n loma Paperiliiton Holiday Clubin kohteessa. Karaoketapahtuman jälkeen tapahtuma-alueella tanssit. Ilmoittautumiset 14.6 mennessä: mika.temonen@ upm.com 050-9194555, jari.k.kallio@upm.com 040167 7622. Järjestelyistä vastaavat ammattiosastot 11 ja 80. Kokemusten vaihto antoisaa Luottamusmies saa käytännön oppia kurssilta ja toisilta luottamusmiehiltä. Työntekijöiden jaksamiseen tulee ja on alettukin kiinnittää huomiota, koska kuormitus on viimevuosina kasvanut. Imatralta tullut Jarkko Mattinen huomasi kurssilla, miten paljon opeteltavaa onkaan. Sami Laakso Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-27_hiomo_1-4.indd 26 9.3.2017 13.05.28
Paperiliitto 3/2013 ?? Osastot Teksti Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen M aaliskuun lopulla Pauli Variksen teoriaopinnot vaihtuivat käytäntöön, kun toinen työssäoppimisjakso alkoi. Variksen harjoittelupaikka on sama kuin syksyllä eli Stora Enson Kaukopään tehtaan kartonkikone ykkönen, jossa hän ottaa tuntumaa prosessihenkilön töihin toukokuun loppuun asti. – Koneella on kolmea eri hommaa, ja pyörin niissä kaikissa – pituusleikkurin hoitajana sekä etuja takalaidan hoitajana. Minulla ei ole suosikkia, vaan tykkään kaikista työtehtävistä, Varis kertoo. Ennen työssäoppimisjaksoa Varis sivuutti yhden merkkipaalun, kun hän esitteli opinnäytteensä luokalle ja opettajalle. Varis sai opettajalta hyvää palautetta pituusleikkuria käsittelevästä työstään. – Luokkakaverit saivat esittää kysymyksiä, mutta kenelläkään ei jäänyt mitään kysyttävää. Otin sen positiivisesti, onnistuin kai selittämään asiat niin kattavasti, Varis virnistää. Kesäduunin hakua Työnteko maistuu Varikselle luokkahuoneessa istumisen jälkeen, eikä vuorotyökään tuota ongelmia. – Teoriaopinnot antavat eväitä käytäntöön, ne auttavat ymmärtämään kartonginvalmistuksen kokonaisuutta. Mutta koneiden käyttäminen on opeteltava paikan päällä, sitä ei kirjoista opi, Varis huomauttaa. Keväällä valmistuva Varis on lähettänyt kesätyöhakemuksia "vaikka kuinka moneen paikkaan". Muutamasta on tullut sähköpostilla vastaus, että valinta ei nyt osunut kohdalle. – Kaikista parasta olisi päästä kesätöihin tälle samalle kartonkikoneelle, Varis miettii. Nousussa ollaan Kylmä kevät on tuonut lämpimiä uutisia Etelä-Karjalan ammattiopiston prosessija kemiantekniikan osastonjohtaja Jukka Lavikaiselle ja kumppaneille. Kevään yhteishaussa ensisijaisia hakijoita paperiteollisuuden koulutusohjelmaan oli 31, kun viime vuonna ensisijaisia hakijoita oli kahdeksan. Pohjanoteeraus oli vuonna 2011 – kaksi hakijaa. Ensi syksynä aloituspaikkoja on tarjolla yhteensä 18. – Näillä näkymin saamme täyden luokan, Lavikainen iloitsee. P Matkalla paperimieheksi Palsta seuraa prosessinhoitajaksi opiskelevan Pauli Variksen elämää. Käytännon mies Teoriaopinnot antavat eväitä käytäntöön, sanoo Pauli Varis. Tuomo Laaksosta kertova tarina oli toinen Paperiliitto-lehden jutuista joka osallistui kilpailuun. Kokemusten vaihto antoisaa Kurssia hän pitää hyödyllisenä ja keskustelua avoimena. – Suurin hyöty tulee kuitenkin siitä, että saman alan ihmiset ja luottamusmiehet ovat koolla. Se yllätti, että työsopimuslakia saisi tässä tehtävässä opetella tuntemaan aika paljon, Mattinen kertoo. Oulussa Maintpartnerilla työskentevä Kari Niemelä piti opin saamista varapääluottamusmiehen tehtävään tärkeänä. Hyvää on se, että luottamusmiehenä pääsee vaikuttamaan omaa työtä koskeviin asioihin. – Työntekijöiden jaksamiseen tulee ja on alettukin kiinnittää huomiota, koska kuormitus on viimevuosina kasvanut. Tehtaat käyvät kolmessa vuorossa, mutta kunnossapito on päivätöissä ja varallaolossa, Niemelä sanoo. P ?Mia Onni sai eväitä irtisanottavien ja töihin jäävien kohtaamiseen. ?Ismo Krupulalle jäivät mieleen kurssilaisten kertomat neuvot ja vinkit. Entinen Lielahden osasto 6 Leporannan käyttö 2013 : Rakennuksen yläkerta on varattavissa yhtäjaksoisesti max. 7 vrk/varaaja. Saunomassa voi käydä ilman varausta. Käyttömaksut 2013: 1vrk 10 €, 3 vrk (pe-su) 30 €, 7vrk (ma-su) 50 €. Varaukset Jarkko Johansson puh 040 703 2350. Maksut tilille: FI7557 3209 2010 0256. Jyväskylän osasto 12 Järjestää matkan Tallinnaan su-ma 19.–20.5. Lähtö Harjunkadun tilausajolaiturista klo 12.30. Sitovat ilmoittautumiset viimeistään ti 30.4. Kari Forsmannille, puh 050 520 1045. Avecin hinta 126 €, joka maksetaan osaston tilille FI30 5290 9520 0044 99, viestiin avecin nimi. Valkeakosken osasto 70 Järjestää teatteriretken jäsenilleen 4.5. klo 14.00 Musiikkiteatteri Palatsissa esitettävään Finnhitz-showhun. Lippuja on rajoitettu määrä, lipun hinta on 10 euroa, max 2 lippua/jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta tai soittamalla Markku Salokivi, p. 040 731 0197 tai Jorma Pirttilä, p. 0400 943 104. Lahjakortin voitto Jämsänkoskelle Arvonta: Paperiliiton eAsiointipalvelua käyttäneet osallistuivat helmi-maaliskuussa Sryhmän 200 euron lahjakortin arvontaan. Lahjakortin voitti Jouni Kantala Jämsänkoskelta. Tieto voitosta tavoitti Kantalan, kun hän oli hakkailemassa jäitä omakotitalonsa pihalla. Kantala ei ollut huomannut, että eAsioinnissa oli meneillään kilpailu. – Olen käyttänyt eAsiointipalvelua tavallista enemmän, kun on ollut lomautuksia ja seurannut, missä vaiheessa oman hakemuksen käsittely on, kertoo Kantala, joka työskentelee UPM:llä käyttökunnossapidossa. Koskettava juttu Kiitokset: Viime lehdessä julkaistu Veikko Kultasen ”Minun Kaarinalleni” oli koskettava ja hyvä kirjoitus. Se koskee niin monia meitä Paperiliiton aktiiveina toimineita, joiden puolisot ovat kanssamme vaiheikkaat vuodet jakaneet. P ertti Juntunen ja Kauko Immonen Kajaanin osasto 5 1 P aperiliitto-lehti voitti Palkansaajalehdet PALEn kuvajournalismikilpailun. Vuonna 2012 julkaistuja lehtiä koskeneen kilpailun tuomarina toimi Aalto-yliopiston valokuvataiteen professori Merja Salo. Salo kiitti Paperiliitto-lehteä valokuvalähtöisestä juttukonseptista, jossa valokuvilla on keskeinen ja näyttävä rooli ensin kannessa, sitten sisällysluettelossa ja lopulta itse jutussa. Kilpailuun lähetetyt kaksi esimerkkiä osoittavat, että konsepti soveltuu sekä henkilöettä teemajuttuun ja on mahdollisesti vielä muunneltavissa muihinkin aiheisiin. Kuvien suuri koko edellyttää hyvää tekniikkaa, joka toteutuu molemmissa esimerkeissä. Kilpailuun osallistuivat jutut Hyvä mieli (lehti 2/12), jonka oli kuvannut Miisa Kaartinen ja Hiipivä hiljaisuus (lehti 9/12), jonka oli kuvannut Mauri Helenius. Kunniamaininnan Salo antoi Intiim-lehdelle rohkeasta kansikuvan käytöstä sekä Löntagarenille ja Palkkatyöläiselle, jotka ovat varanneet yksittäiselle työpaikkaa tai ihmistä työssään esittävälle valokuvalle oman paikan ja otsikon. Kilpailuun lähetettiin kaikkiaan 22 juttua 12 lehdestä. P Paperiliittolehti palkittiin Eeva Eloranta-Jokela 26-27_hiomo_1-4.indd 27 9.3.2017 13.05.29
Paperiliitto 3/2013 28 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Eija Valkonen Petri Vanhala ” T ässä saunassa keitettiin lakkosoppaa. Sellainen kyltti oli lapsuudenkotini saunan seinällä. Meidän saunan padassa keitettiin soppaa yleislakon aikana koko kylälle. Itse synnyin kuusi vuotta myöhemmin, mutta äidin tarinat noista ajoista ovat jääneet mieleen. Meitä oli neljä lasta. Sisareni ja kaksi veljeäni olivat minua vanhempia. Menin kahdeksanvuotiaana Anjalan VPK:hon, kuten muutkin kylän lapset. Siellä sanottiin, että lähimmäisen auttamisen halua teille täällä opetetaan. Olen aina viihtynyt ihmisten kanssa ja pitänyt tärkeänä, että voin tehdä asioita toisten eteen. VPK oli itselleni hyvä paikka kasvaa. Vilkkaana lapsena ja suhteellisen kapinallisena kaverina olisi elämä voinut kääntyä huonompaankin suuntaan. Isä kuoli helmikuussa 1973. Jäimme äidin kanssa asustelemaan kahdestaan. Keskikoulun jälkeen piti mennä töihin. Kotitalosta Anjalasta ei ollut pitkä matka Tampellan ja Myllykosken paperitehtaille. Niin minusta, paperimiehen pojasta, tuli prässipoika ja paperimies. Ensimmäiset poliittiset vaalit kävin 1974, kun pyrin Inkeroisten yhteiskoulun kouluneuvostoon. Ammattiosastossa aloitin nuorisovastaavana. Anjalankosken kaupunginvaltuustossa olin kaksi kautta. Tiedonnälkä kasvoi ja menin Kiljavan ”pitkälle kurssille” ja siitä Työväen Akatemiaan. Sieltä minut houkutteli Tampereen yliopistoon Aallon Riku, josta tuli myöhemmin Metallin puheenjohtaja. Yritin ensimmäisen kerran Paperiliiton toimistoon töihin 1991, vaikkei tainnut olla paikkoja silloin aukikaan. Olin päättänyt, että haluan töihin sinne. Valmistuin hallintonotaariksi ja tein töitä verohallinnossa kymmenen vuotta ennen kuin ympyrä sulkeutui. Vuonna 2002 aloitin Paperiliitossa talouspäällikkönä ja seuraavana vuonna liittosihteerinä. Nyt liiton puheenjohtajana uskon yhä paperiliittolaiseen edunvalvontaan. Suomi ei enää johda metsäteollisuuden tuotteiden määrässä mitattuna, mutta se johtaa edelleen laadussa ja osaamisessa. Tulevaisuuden päätöksissä ei kuitenkaan voi nojata siihen, mitä liitto on joskus ollut vaan siihen, mitä me olemme nyt. Saulin kanssa olen tehnyt töitä nyt kymmenen vuotta. Joku kerran kysyi, miten tulen Kovasen kanssa toimeen. Mun mielestä menee aika hyvin. Oltiin kerran Kajaanissa hirvimettällä. Sauli ampus ja mä ajoin hirvee. Sauli sanoi silloin, että ei viitti vetästä, kun Vanhala näkyi hirven takaa. Valmennan juniorijalkapalloilijoita. Olen tuntenut tämän poikani joukkueen kaverit nappulaikäisestä saakka. Omaa ikääni en ole koskaan miettinyt niin paljon kuin nyt. Niinhän sitä tuli odotettua, että täyttää 18, saa ajokortin, pääsee ravintolaan. Sen jälkeen sitä elelee ja huomaa, että perskeles, ikää kertyy kaiken aikaa. Itsellään on hyvä olla sen ikäisenä kuin on.” Sauli Kovanen ” O lin ollut yksin metsällä ja ampunut kolme sorsaa. Kun palasin, veljeni Paavo otti kuvan. Se on ehkä vuodelta 1970. Olen pienviljelijäperheestä KeskiSuomesta, Sumiaisista. Ensimmäiselle luokalle lähdin vuonna 1960. Muistan Aapisenkin vielä. Koulupäivät venyivät pitkiksi, sillä kaikki ikäluokat kulkivat samalla kyydillä. Uteliaisuus on ollut minussa kai aina. Elämänympäristö oli vaatimaton ja sitä oppi ajamaan asioita porukalla. Yhteisen vastuun henki syntyi myös siitä, että meitä oli seitsemän lasta. Äiti tapasi sanoa, että kuusi poikaa ja jokaisella yksi sisko. Kansalaiskoulusta jatkoin ammattikouluun asentaja-koneistajalinjalle, sitten mutka Ruotsissa. Armeijan jälkeen menin Äänekosken Paperitehtaalle töihin toukokuussa 1974. Ay-tehtävissä aloitin seuraavaEi viitti vetästä, kun Vanhala näkyi hirven takaa. Puheenjohtaja Petri Vanhala täytti 50 vuotta 1.huhtikuuta. Liiton sihteeri Sauli Kovanen täytti 60 vuotta 3.huhtikuuta. Hyvässä iässä Sauli Kovanen oli kahta päivää vaille kymmenvuotias, kun Petri Vanhala syntyi Sauli Kovasen sorsasaalista vuonna 1970. Petri Vanhala 10-vuotiaana. Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-31_hiomo_1-4.indd 28 9.3.2017 13.06.03
Paperiliitto 3/2013 29 Mielessä vuorotteluvapaa? V uorotteluvapaalain tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla työntekijän työssä jaksamista ja parantaa samalla työttömänä työnhakijana olevan henkilön työllistymisedellytyksiä määräaikaisen työkokemuksen kautta. Vuorotteluvapaan edellytykset Vuorotteluvapaalle voit jäädä, jos työaikasi ylittää 75 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta. Työssäolosi ja työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Em. ajankohtaan voi sisältyä enintään 30 päivää palkatonta poissaoloa. Poissaolopäiviksi lasketaan kaikki kalenteripäivät poissaolon alkamisesta poissaolon päättymiseen. Poissaoloon luetaan kaikki paitsi sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo. Sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo rinnastetaan työssäoloon. Työja elinkeinotoimisto tutkii ja antaa työvoimapoliittisen lausunnon edellytysten täyttymisestä. Vuorotteluvapaata harkitsevan kannattaa selvittää jo ennen vapaalle hakeutumistaan oikeutensa vuorottelukorvaukseen. Työhistoriaedellytys Vuorotteluvapaan edellytyksenä on myös, että olet ennen vuorotteluvapaan alkamista ollut työssä vähintään kymmenen vuotta. Jos olet ollut vuorotteluvapaalla aikaisemmin, niin työtä tulee tehdä vähintään viisi vuotta, ennen kuin voit jäädä vapaalle seuraavan kerran. Työntekoon rinnastettavana aikana voidaan ottaa huomioon myös aikaa, jolta on maksettu sairausvakuutuslainmukaista äitiys-, erityisäitiys-, isyystai vanhempainrahaa tai erityishoitorahaa. Lisäksi työntekoon rinnastettavana aikana voidaan ottaa huomioon aikaa, jonka olet ollut työtai Kun jäät vuorotteluvapaalle, lähetä työttömyyskassaan: ? Vuorottelukorvaushakemus ? Kopio vuorottelusopimuksesta ? Palkkatodistus ? Muut mahdolliset liitteet, esimerkiksi henkilökohtainen verotuspäätös viimeisestä valmistuneesta verotuksesta, jos sinulla on maatai metsätila ? Päätös kotihoidon tuesta, jos sitä perheellesi maksetaan Kun jäät vuorotteluvapaan toiselle tai kolmannelle jaksolle, lähetä työttömyyskassaan: ? Vuorottelukorvaushakemus ? Muut mahdolliset liitteet, esimerkiksi henkilökohtainen verotuspäätös viimeisestä valmistuneesta verotuksesta, jos sinulla on maatai metsätila ja jos tämä vuorottelujakso sijoittuu eri kalenterivuodelle kuin edellinen vuorottelujakso ? Vuorottelukorvaushakemusja vuorottelu sopimus lomakkeet sekä lisää tietoa vuorotteluvapaasta saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestön nettisivulta osoitteesta www.tyj.fi na vuonna työsuojeluasiamiehenä ja siitä lähtien olen ollut näillä jäljillä. Varapääluottamusmieheksi tulin 27-vuotiaana. Silloin Äänekoskella oli meneillään helkkarinmoinen rakennemuutos. Oli pysähtymässä sulfaatti-, sulfiittisekä hiivatehdas, voimalaitoksia pari kappaletta, saha. Pääluottamusmiesaikanani väheni 500 työpaikkaa. Onneksi viereen perustettiin Botnian sellutehdas, jonne palkattiin noin 200 henkeä. 1990-luvulle tultaessa alkoivat lomautukset. Ne eivät olleet kovin pitkiä, mutta väkeä lomautettiin surutta. Noiden lomautusten jälkitilanteessa me saatiin vähän jarruja sopimusrakenteeseen eli pykälä, että lomauttaa saa vain erittäin poikkeuksellisista syistä. Aloitin Paperiliiton II puheenjohtajana vuonna 1990. Kuluneiden 23 vuoden aikana Paperiliitto on edunvalvonnassa joutunut puolustuskannalle, kamppailuun yhä voimakkaampia heikennysesityksiä vastaan. Liiton yhteiskunnallinen asema on muuttunut EU:n rahapolitiikan ja globaalin markkinatalouden kautta ja se muutos on ollut valtava. Äänekoskella olin mukana myös kunnallispolitiikassa, useamman kauden kaupunginvaltuustossa ja kaupunginhallituksessa. Eduskuntavaaleissa olin ehdolla kaksi kertaa. Ikä on sellainen, että 18-vuotiaaksi asti sitä odottaa, että se lisääntyy, mutta sen jälkeen odottaa, että se pysähtyisi. Silti oma ikä on se paras. Olen suht koht terve, eläkepäivät Paperiliiton sihteerin tehtävästä lähestyvät ja elämä on muutenkin reilassa. Lapset oon saanna höllyvän suon yli kuivalle maalle, omillaan pystyvät jatkamaan. Jos elämä joskus mättää ja rämpyttää, niin parhaat löylyt tulevat hirsisaunassa mökillä. Saunassa mieli korjaantuu ja tasottuu.” ? P virkaehtosopimukseen perustuvalla hoitovapaalla tai olet suorittanut varusmiestai siviilipalvelusta. Ajasta enintään neljännes voi olla edellä mainittua rinnastettavaa aikaa. Vuorottelusopimus Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaasta vuorottelusopimuksella. Työnantaja palkkaa työvoimatoimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön vuorotteluvapaata vastaavaksi ajaksi. Työnantaja toimittaa työvoimatoimistoon ennen vapaan alkamista alkuperäisen vuorottelusopimuksen ja selvityksen työntekijän palkkaamisesta. Vapaalle jäävä työntekijä toimittaa työvoimatoimistoon omat henkilötietonsa ja selvityksen edeltävän 13 kuukauden työssäolosta, sekä tiedot mahdollisesta sivutyöstä tai yritystoiminnasta, esim. maatalous. Vuorotteluvapaan pituus ja jaksottaminen Vuorotteluvapaan pituus on vähintään 90 kalenteripäivää ja yhteensä enintään 359 kalenteripäivää. Vapaan voit sopia pidettäväksi useammassa jaksossa, kunhan kunkin jakson pituus on vähintään 90 päivää. Jaksottamisesta on aina sovittava täsmällisesti vuorottelusopimuksessa ennen vapaan aloittamista. Sopimukseen on kirjattava jokaisen jakson tarkka alkamisja päättymispäivä. Jaksottamisesta ei voi sopia enää sen jälkeen, kun vuorotteluvapaa on alkanut. Tämä tarkoittaa myös sitä, että sovittuja jaksoja ei voi enää vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen muuttaa. Vuorotteluvapaa on pidettävä kokonaisuudessaan kahden vuoden kuluessa vapaan alkamisesta lukien. Vuorotteluvapaan pidentämisestä on tehtävä sopimus viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan päättymistä. Vuorottelukorvaus Vuorotteluvapaan ajalta maksettava korvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta (ilman lapsikorotuksia), johon olisit oikeutettu jäädessäsi työttömäksi. Korvaus on 80 prosenttia päivärahasta, jos sinulla on vähintään 25 vuotta työhistoriaa ennen vapaan aloittamista. Vuorotteluvapaan aikana ansaitut palkkatulot tulee ilmoittaa työttömyyskassaan. Vuorotteluvapaan aikana saadut ansiotulot vähentävät korvausta tai estävät korvauksen maksamisen. Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltäneen 52 viikon palkasta. Jos jäät vuorotteluvapaalle kesken palkkakauden, palkkatodistus kirjoitetaan viimeisen täyden palkkakaudenpäättymisestä 52 viikkoa (26 palkkakautta) taaksepäin. ? P Äiti tapasi sanoa, että kuusi poikaa ja jokaisella yksi sisko. 26-31_hiomo_1-4.indd 29 9.3.2017 13.06.03
?? Paperiliitto 3/2013 Määräaikaishuoltoja korjauspalvelut Auton tekniikka kestää pidempään ja toimii luotettavammin, kun sitä huolletaan autonvalmistajan suunnitteleman huolto-ohjelman mukaisesti. Auto vaatii huolenpitoa kunnon säilyttämiseksi. Huollata siis autosi mieluummin ennakkoon ja välty ongelmilta. Huollamme kaikki merkit Huolto-ohjelmat vaihtelevat merkeittäin ja malleittain. Fixus-korjaamopisteissä huollot ja korjaukset sujuvat kilpailukykyiseen hintaan ja takuuvarmasti. Fixus-ketjun korjaamot käyttävät huolloissa ja korjauksissa alkuperäistä vastaavia osia tai merkkivaraosia. Takuu säilyy Auton takuu säilyy, kun se huolletaan valmistajan määräaikaishuolto-ohjelman mukaisesti. Fixus-pisteissä hoituvat kaikkien yleisten automerkkien ja -mallien määräaikaishuollot sekä korjaukset. Omalta Fixus-korjaamoltasi saat kustannusarvion ja tiedon autosi kunnosta ja korjaustarpeista. fixus.fi Lähimmän Fixus-korjaamon löydät netistä osoitteessa: Auton huoltoja korjauspalvelut – edullisesti ja takuulla! Korjaamo Korjaamo Tyk-valmennuksessa haetaan ratkaisuja työssä jaksamisen tukemiseksi. Valmennuksessa tarkastellaan, mitä työssäsi tapahtuu, mikä siinä on muu? unut ja kuinka muutokset vaiku? avat jaksamiseesi. Valmennus on tarkoite? u Paperiliiton jäsenille, joilla työkyvyn heikkenemisen riskit ovat jo nähtävissä. Verven, Paperiliiton ja Kelan yhteistyössä järjestämät kurssit toteutetaan Verven Mikkelin toimipaikassa. Hakuohjeet: Kelan kuntoutushakemukseen (KU101) tarvitset lääkärin B-lausunnon terveydentilastasi. Toimita hakemus lii? eineen paikkakuntasi Kelan toimistoon mahdollisimman pian. Tiesithän, e? ä Tyk-valmennusta varten voit hakea Kelalta kuntoutusrahaa. Kurssi alkaa 4.11.2013 Tyk-valmennus koostuu 33 kuntoutuspäivästä, jotka jakaantuvat viidelle kuntoutusjaksolle 1,5 vuoden ajalle. Ensimmäinen jakso 4.-15.11.2013. Tyk-valmennus Ota yhtey? ä ja kysy lisää: Hanna-Kaisa Siimes hanna-kaisa.siimes@paperilii? o.? , p. 010 289 7729 Mervi Aula mervi.aula@verve.? , p. 040 509 1133 Majoitus ja ruokailu: www.an? olanhovi.? Lisätietoa Tyk-valmennuksesta: www.verve.? tai www.kela.? Haku Paperiliiton kuntoutuskurssille käynnissä 26-31_hiomo_1-4.indd 30 11.4.2013 9:08:54
Taukotila Tarjoaa tekemistä Paperiliitto 3/2013 ?? Sudoku Ristikko Ristikko Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:_____________________________________________ Osoite: __________________________________________________ ________________________________________________________ Puhelin: _________________________________________________ Sudoku Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 2/2013 täyttäneistä palkinnon sai Sylvi Nieminen Lempäälästä. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 7.5. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 3”. Vaikeusaste Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35 Ristikon 2/2013 vastaus Laatinut Pauli Vento Laatinut Arto Inkala Vaikeusaste Vaikeusaste 26-31_hiomo_1-4.indd 31 11.4.2013 9:08:56
Hyvää syntymäpäivää! Palstalla haastattelemme jäsentä, joka täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä. Mitäs tiedät? ?? Paperiliitto ?/???? Taukotila Juhlia ei juhlita ?. Minkä puolueen pää-äänenkannattaja on Demokraattilehti? ?. Missä pidetään Tuska-festivaali? ?. Millä toisella nimellä tunnetaan reviisori? ?. Mikä joukkue voitti jääkiekon SM-liigan runkosarjan? ?. Kenen kirjoittama romaani on Paperimiehet? ?. Minä vuonna starttasi Suomen uusin paperikone? ?. Mitähän tarkoittaa sivistyssana pioteetti? ?. Kuka laulaa singlelevyllä Paperimiehen tyttärestä? ?. Minkä väristä hattua käyttää Karhuherra Baddington? ??. Mikä on kuksa? Vastaukset sivulla Tulostavoite ei ollut tuulesta temmattu. Raimo Kirjola arvasi, että lennokki liitää pitkälle. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen K un seuraavan kerran uittelet teepussia mukissasi, lappu, jota pitelet, voi olla lähtöisin Siltakylästä, Kotkan kupeesta. Pyroll Convertingin tehtaalla rullataan ja leikataan kartonkia monenlaisiin tarkoituksiin kertakäyttömukeista tupakkaaskeihin. Arkkileikkurin hoitaja Raimo Kirjola pyytää odottamaan vielä hetken, että työ leikkurilla tulee valmiiksi. Kirjola nappaa varaston oven suusta lavalta kartonkia, joka sormituntumalta vaikuttaa vähintään 200-grammaiselta. Kirjola sukii lennokin taitokset teräviksi puukiilan avulla. Taitokset menevät kohdilleen heti ensi yritLennokkikisa Lennokkikisa Raimo Kirjolan lihasmuisti ei petä. Antenni pysäytti tuotannossa on 42. Kesäisin on palkattu kymmenkunta lomasijaista, mutta ensi kesäksi saatetaan ottaa 15. Viikonloput tärkeitä Raimo Kirjola tuli töihin Pyrollille vuonna 1985. – Tein sitä ennen keikkahommia, eikä aamulla tiennyt mihin illalla päätyi, Kirjola selittää. Töitä on siitä lähtien riittämällä, eikä varakartonkia tarvita. Koelennokkia Kirjola ei kuulemma ole tehnyt, eikä kisaa varten erityisesti valmistautunut. – Harjoittelu on aloittelijoiden hommaa, Kirjola heittää. Kesätöitä tarjolla lomasijaisille Saliin laskeutuu odottava tunnelma sitä mukaa, kun ruokatauko lähestyy ja koneet pysäytetään. Joku ehtii vetää leukoja seinään kiinnitetyssä telineessä. Yleisönä olevan työporukan ainoa nainen Nina Liljeqvist antaa Kirjolalle kevyen onnenpotkun. Ilmapiiri on työpaikalla helpottunut, sillä ensimmäistä kertaa neljään vuoteen vuodenvaihteessa ei ole käyty lomautusneuvotteluja. Työntekijät ovat myös tyytyväisiä hyvään tilauskantaan ja siihen, että pienellä porukalla on saatu tavoitteet saavutettua. Työntekijöitä tehtaan Teksti Eeva Eloranta-Jokela P asi Terävä jättää järjestelmällisesti kaikki juhlat juhlimatta eikä syntymäpäivä tee poikkeusta. – Eivät tällaiset välivuodet varsinkaan vaikuta mitenkään, Terävä vakuuttaa. Vaimoa hän on kieltänyt leipomasta kakkua, mutta tietää, ettei se auta. Kakku on juhlapäivänä yhtä varmasti pöydässä kuin äiti kutsumatta kylässä. – Aina se tuppaa muistamaan. Hyvä tietysti, että on kakkua tarjottavana. Ja lapsethan tykkää kyllä. Juhlia paremmin Metsä Boardilla lastaajana työskentelevä Terävä viihtyy ladulla tai pyörän päällä. Molemmissa kunto kasvaa ja aika kuluu mukavasti. Aktiivisempi hyötyliikunta alkoi kolme vuotta sitten, jolloin Terävä alkoi pyöräillä työmatkansa. Viime talvena ikävä kaatuminen säikäytti kuitenkin sen verran, että harrastus jatkui vasta teiden sulettua. – Kaatumisesta tuli silti vain kosmeettisia vaurioita kasvoihin. Simpeleen tehtaalla Terävä on työskennellyt 20 vuotta eli siitä asti, kun pääsi ammattikoulusta. Työ kotipaikkakunnalla on maistunut, ja Terävä toivoo sitä riittävän myös seuraaviksi 20 vuodeksi. P Pasi Terävä Syntynyt: 19.4.1970 Asuinpaikka: Simpele Perhe: Vaimo, 13-vuotias tyttö ja 10-vuotias poika Ammatti: Lastaaja Metsä Boardin Simpeleen tehtaalla Terveiset: Työkavereille! Vaimo muistaa Pasi Terävän syntymäpäivät. 32-33_taukotila.indd 32 9.4.2013 17:49:05
Hauris ?? Paperiliitto ?/???? Kari Kekki on bongannut harvinaisen aavikkojuoksijan. Teksti Sari Kangas K öyliöläisen Kari Kekin kännykkä piippaa. Bongariliiton viestin mukaan pellolla parinkymmenen kilometrin päässä on havaittu tunturikiuru. Harvalukuista lajia ei Satakunnassa joka vuosi näe, joten Amcorin Kauttuan tehtaan pituusleikkurin hoitaja Kekki suuntaa kaukoputken, kiikarin ja kameran kanssa vierailijaa katsomaan. Kekin lintuinnostus alkoi ala-asteella Leineperin koulun lintukirjojen selailulla. – Sitten aloin tarkastella ulkona lintujen värejä ja kokoa ja miettiä, mitä ne ovat. Liikkeelle piti lähteä nollasta ja opetella sinitiainen, västäräkki ja keltasirkku. Oppiminen vei mukanaan, ja lajituntemuksen kasvaessa linnut saivat jatkuvan huomion. Vaikka vaimon mukaan siivekkäät menevät edelleen kaiken edelle, harrastaminen on rauhoittunut ajoista, jolloin Kekki vietti viikkoja Utössä. Vapauden kaiho on osa harrastusta – Pohjoisesta etelään muuttavia lintuja katsoessa toivoo, että voisi liitää niiden mukana taivaalla. Parasta on silti lintuihin ja luontoon liittyvän ymmärryksen lisääntyminen. Harvinaisuuksien lisäksi ihan normilinnut kiinnostavat, sillä samankin lajin yksilöissä on vaihtelua. Talvella ruokintapaikalla kävi leukistinen talitiainen, jolta tummat alueet puuttuivat kokonaat. Todellinen lottovoitto tepasteli vastaan vuosia aiemmin koulumatkalla. Outo lintu ihmetytti lukiolaista, joka palasi kotiin lintukirjojen luo. Sana kiiri, eikä Kekki ollut päivän ainoa koulusta pinnaaja. Kyseessä oli toinen Suomessa havaittu aavikkojuoksija, erikoisuus Pohjois-Afrikasta. Lehdessä ollut iso juttu sai opettajan ymmärtämään poissaolot. – Sääli, että poikkeavat kiinnittävät saalistajan huomion. Aavikkojuoksijasta tuli sinisuohaukan ruokaa, sillä vaalea lintu hernepellossa näkyi kauas. Kekki on bongannut Suomessa 381 lintulajia, mutta tunturikiurun kanssa ei tällä kertaa onnistanut. – Pellolla raakkui vain variksia, Kekki nauraa. P Lottovoittajaksi KISAN TULOKSET . Raimo Kirjola 27,30 . Jukka-Pekka Mäkelä , . Leena Juomola , HEITTÄJÄN TIEDOT Nimi: Raimo Kirjola Työ: Koneenhoitaja arkkileikkurilla Pyroll Converting Oy:llä Siltakylässä. Heittokokemus: Iän tuomaa. Tulostavoite: 30 metriä. Tulos: 27,30 metriä. Lennokkiiin käytetty paperi: 220 g kartonki Kaukopäästä. Kommentti: Antenni olisi heiton ajaksi sittenkin pitänyt irrottaa. Tulostavoite ei ollut tuulesta temmattu. Raimo Kirjola arvasi, että lennokki liitää pitkälle. Tekijä Jarno Kiukas tänyt. Kymmenen viime vuoden aikana väkeä on kuitenkin vähennetty. Koneilla on yksi ihminen aiemman KISAN TULOKSET si heiton ajaksi sittenkin pitänyt irrottaa. Työaikamuoto tehtaalla on 35 eli aamu-, iltaja yövuoroissa tehdään töitä maanantaista perjantaihin. Moni pitää kolmevitosta rankkana, mutta Kirjola ei sitä vaihtaisi. – Minulle on tärkeää, että viikonloput ovat vapaat, Kirjola sanoo. Vapaa-aikanaan Kirjola hiihtää, juoksee ja käy kuntosalilla. Helsinki City Maratonin Kirjola on aikoinaan juossut aikaan 3.36 ja on tulokseen edelleen varsin tyytyväinen. Omalla juoksuharrastuksella ei kuulemma ole tekemistä sen kanssa, että Pyrollin perustaja Reino Uusitalo on innokas maratoonari. Kirjola uumoilee, että eiliset lumityöt ovat vieneet kädestä herkkyyden. Hän ehdottaa kuitenkin heittämistä liikuntahallissa, jossa katto on riittävän korkealla. Ehdotus ei ole aiheeton, sillä ensimmäinen heitto osuu teräspylvääseen, toinen roskalavaan, kolmas ja pisin törmää katossa roikkuvaan radiovahvistinantenniin. Kaikki heitot vievät yli 20 metrin. Nuorena leiskautetut keihäskaaret taisivat palautua lihasmuistista. P kahden sijaan. Vain kahdella koneella, joilla tehdään eniten ajoja, on töissä sekä koneenhoitaja että pakkaaja. Harjoittelu on aloittelijoiden hommaa. Elämä(ä)n laatua Sarja etsii laatua työja vapaa-aikaan. Poikkeavat kiinnittävät saalistajan huomion. 32-33_taukotila.indd 33 9.4.2013 17:49:06
Taukotila tarjoaa viihdettä Y li 900 nykyistä ja entistä mänttäläistä kokoontuu heinäkuussa Serlachiuksen imperiumin tyyssijaan. Luvassa on luokkakokouksia, tapahtumia ja ties mitä. Mänttäläisten Facebook-ryhmässä käydään jo kuumina. Tapahtuma ei ole syntynyt itsestään. On ilmeistä, että Mäntän taidekesä ja musiikkijuhlat ovat luoneet pohjaa kiinnostukselle kotikontuja kohtaan. Ei-mänttäläinenkin on vaikuttunut käyskenneltyään Honkahovin ja Joenniemen kartanoissa, piipahdettuaan Serlachiuksen museossa tai yövyttyään klubilla. Paikallisten itsetuntoakin ne nostavat. Mänttä ei ole mänttäläisille vain miljöötä ja muistoja. He kuljettavat kotiseutuaan mukanaan ja ovat rakentaneet identiteettiään sen varassa. Facebook-ryhmässä käytiin syksyllä rapsakkaakin mielipiteen vaihtoa siitä, miten selvästi Mänttä oli jakautunut sosiaalisesti luokkiin,miten se ilmeni ja itse kuhunkin vaikutti. Mennyt elää meissä monessa sukupolvessa. Teollisten rakenteiden ryskeessä yritetään pitää ihmisistä huolta. Tarkkana saa olla myös siitä, mitä meistä jää jäljelle rakennuksina, tarinoina, esineitä, tapoina ja yhdyskuntina. Kyse on kulttuurin vaalimisesta ja muokkaamisesta tulevan rakennuspuiksi. M eitä kiehtovat antiikin aarteet Roomassa ja Ateenassa, ritareiden linnat ja munkkien luostarit muualla Euroopassa. Näillä kulttuurien syntysijoilla on rakennettu merkittäviä elinkeinoja raunioiden ympärille. Teollisen ajan monumentit, laitteet ja elämäntapa käyvät nekin ennen pitkää kiinnostaviksi, kun ja jos ihmiskunta onnistuu muutoin jättämään Telluksen elinkelpoiseksi. Edellyttää asia sitäkin, etteivät koneet jyrää nyt rikki kaikkea tarpeettomaksi käyvää. On meillä jo Verla, jokunen ruukki ja tehdasmuseo kertomassa varhaiReijo "Reka" Hämäläinen on 57-vuotias toimittaja Kotkasta. Takana on pitkä ura työmarkkinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ay-historiikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com Mennyt meissä Paljon teollista perintöä kipataan jätteisiin, kuskataan laivoilla kehittyviin maihin ja sulatetaan. Vastaukset ?. Sosialidemokraattisen puolueen ?. Tampereella ?. Tilintarkastaja ?. Helsingin Jokerit ?. Päivi Ketolaisen ?. Rauman PK 4, vuonna 1998 ?. Arvostusta ?. Hanna Pakarinen ?. Punaista ??. Puusta valmistettu juomamuki sesta teollisuudestamme. On myös vanhoja tehdaskiinteistöjä kulttuurin, käsitöiden, palvelujen ja palaverien tarkoituksiin. Mutta paljon teollista perintöä kipataan jätteisiin, kuskataan laivoilla kehittyviin maihin ja sulatetaan uuden raaka-aineeksi miettimättä sen arvoa. Missä ovat sahojen, verstaiden, leipomoiden, satamien ja panimoiden tarinat? Missä kerrotaan työstä telakalla, jos laivat rakennetaan vastedes muualla? Mitä tapahtuu asuinaluille, joiden väki jättää ne tyhjilleen? Teollisuuden syntysijoilla on museoitu vanhaa ja rakennettu uutta oman perimän varaan pitkään. Ainakin Glasgow ja Liverpool ovat tulleet myös suomalaisille teollisuuspaikkakuntien pomoille tutuiksi, kun nämä ovat pähkäilleet uutta vanhasta. Kovin vähän ponnisteluja tuosta on kuitenkin syntynyt. Sen sijaan raivaamme yhä surutta pois näköpiiristämme vanhaa, kun se käy rasitteeksi tai on uuden tiellä. Elämme tarkan harkinnan aikoja. P SARI PEURA Ikä: 41 Asuinpaikka: Jyväskylä Perhe: Mies, 14-vuotias tyttö ja 19-vuotias poika Työpaikka: Karto Oy Jyväskylä Työtehtävä: Lähettämötyöntekijä Energinen olo säilyy harjoituksen jälkeisenkin päivän. Sarja kertoo paperiliittolaisten harrastuksista. käytetyt taulut ja tikat koteihinsa. Kuinka usein: Osallistuu joukkueessa SM-liigan kilpailukierrokselle kerran kuussa. Heittelee kotona kisoja edeltävinä päivinä tunnin harjoituksia. Pubipelit ovat jääneet nuoremmille. Kerho: Turkulainen Satatikka ry. Saavutus: 1990-luvun alussa kisaili aktiivisesti ja oli Suomen ranking-listan sijalla 18. P Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastanut dartsia eli pubitikanheittoa 25 vuotta. Miksi: Alun perin innostui, koska kyseessä on mukava ajanvietepeli. Poikamiehenä aikaa kului baareissa, mutta darts piti mielenkiinnon muussakin kuin oluessa. Pelin ääreen kerääntyi 5-10 hengen porukka. Taskujen pohjalta pistettiin markat pottiin, josta ilta kisattiin. Parasta nyt: Onnistumisen tunteet, kun hyvän treenauksen jälkeen heitto kulkee ja tikka osuu, minne pitääkin. Kilpailuissa tärkeää on myös pitää hermot kasassa. Hyvä fyysinen kunto auttaa siinä. Miten aloitti: Kotikaupungissa järjestettiin 1980-luvulla iso darts-kilpailu, Finnish Open. Niinimäki sai kutsun seuraamaan kisoja veljeltään, joka toimi kokousjärjestäjänä kisahotellissa. Molemmat innostuivat lajista ja ostivat kilpailun jälkeen Tikka häränsilmään Paperiliitto ?/???? ?? Rekan kyydissä Sarja kertoo paperiliittolaisten harrastuksista. ILARI NIINIMÄKI Asuu: Turussa Ikä: 49 Perhe: Vaimo Työ: Kuorikoneen painajana Turun Kirjekuoritehtaalla Luottamustoimi: Pääluottamusmies Jäsen harrastaa Mistäs tiesit? Jokerit voitti SM-liigan runkosarjan. kuntina. Kyse on kulttuurin vaalimisesta ja muokkaamisesta tulevan raRoomassa ja Ateenassa, ritareiden linnat ja munkkien luostarit muunen pitkää kiinnostaviksi, kun ja jos ki ja tehdasmuseo kertomassa varhaiReijo "Reka" Hämäläinen mittaja Kotkasta. Takana on pitkä ura työmarkkinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ay-historiikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com kehittyviin maihin sesta teollisuudestamme. On myös vanhoja tehdaskiinteistöjä kulttuurin, käsitöiden, palvelujen ja palaverien tarkoituksiin. Mutta paljon teollista perintöä kipataan jätteisiin, kuskataan laivoilla kehittyviin maihin ja sulatetaan uuden raaka-aineeksi miettimättä sen arvoa. Missä ovat sahojen, verstaiden, leipomoiden, satamien ja panimoiden tarinat? Missä kerrotaan työstä telakalla, jos laivat rakennetaan vastedes muualla? Mitä tapahtuu asuinaluille, joiden väki jättää ne tyhjilleen? Teollisuuden syntysijoilla on museoitu vanhaa ja rakennettu uutta oman perimän varaan pitkään. Ainakin Glasgow ja Liverpool ovat tulleet myös suomalaisille teollisuuspaikkakuntien pomoille tutuiksi, kun nämä ovat pähkäilleet uutta vanhasta. Kovin vähän ponnisteluja tuosta on kuitenkin syntynyt. Sen sijaan raivaamme yhä surutta pois näköpiiristämme vanhaa, kun se käy rasitteeksi tai on uuden tiellä. Elämme tarkan harkinnan aikoja. Sarja kertoo paperiliittolaisten harrastuksista. joukkueessa SM-liigan kilpailukierrokselle kerran kuussa. Heittelee kotona kisoja edeltävinä päivinä tunnin harjoituksia. Pubipelit ovat jääneet nuoremvun alussa kisaili aktiivisesti ja oli Suomen ranking-listan sijalla 18. Kuinka usein: Ikä: 49 Perhe: Työ: painajana Turun Kirjekuoritehtaalla Luottamustoimi: Pääluottamusmies joukkueessa SM-liigan kilpailukierrokselle kerran kuussa. Heittelee kotona kisoja edeltävinä päivinä tunnin harjoituksia. Pubipelit ovat jääneet nuoremIkä: 49 Perhe: Vaimo Työ: Kuorikoneen painajana Turun Kirjekuoritehtaalla Luottamustoimi: Pääluottamusmies 34-36_taukotila_Varamies.indd 34 9.3.2017 13.09.44
Nro 4 Aineistot .....................7.5. Ilmestyy ....................24.5. Nro 5 Aineistot ...................10.6. Ilmestyy ................... 28.6. Nro 6 Aineistot ...................14.8. Ilmestyy ................... 30.8. Nro 7 Aineistot ................... 11.9. Ilmestyy ....................27.9. Nro 8 Aineistot ...................2.10. Ilmestyy .................. 18.10. Nro 9 Aineistot ................... 6.11. Ilmestyy ...................22.11. Nro 10 Aineistot ................... 3.12. Ilmestyy ..................20.12. Paperiliittolehden aika taulu 2013 VERKKOSAARENKATU 2, 00580 HELSINKI TEL 09 701 7673 WWW,HOTBIKE.FI MUISTA: Varaosat Paperit Kastele kasvit Paperiliitto 3/2013 35 Sudokun ratkaisut Paperityöväen Työttömyyskassan edustajiston varsinainen kokous pidetään 13.6.2013 klo 8.30 alkaen Helsinki Congress Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5, 00530 Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat, sekä kassan sääntöihin tulevat muutokset. Paperityöväen Työttömyyskassa Hallitus Kutsu PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSAN EDUSTAJISTON KOKOUS Sauli Kovanen Jaana Vahlberg Hallituksen puheenjohtaja Kassan johtaja Paperiliitto r.y:n XXI varsinainen liittokokous pidetään 12.6. – 14.6.2013. Kokous alkaa 12.6. klo 13.00 Helsinki Congress Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5, 00530 Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n 12. ja 13. kohdissa mainitut asiat. Liittokokouksessa tulevat myös käsiteltäviksi sääntöjen 11 §:n 5. kohdan tarkoittamat määräaikaan mennessä liiton hallitukselle kirjallisina toimitetut osastojen esitykset. Paperiliitto r.y. Hallitus PAPERILIITON XXI LIITTOKOKOUS Kutsu Paperiliitto r.y:n XXI varsinainen liittokokous pidetään 12.6. – 14.6.2013. Kokous alkaa 12.6. klo 13.00 Helsinki Congress Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5, 00530 Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 11 §:n 12. ja 13. kohdissa mainitut asiat. Liittokokouksessa tulevat myös käsiteltäviksi sääntöjen 11 §:n 5. kohdan tarkoittamat määräaikaan mennessä liiton hallitukselle kirjallisina toimitetut osastojen esitykset. Paperiliitto r.y. Hallitus PAPERILIITON XXI LIITTOKOKOUS Kutsu Paperityöväen Työttömyyskassan edustajiston varsinainen kokous pidetään 13.6.2013 klo 8.30 alkaen Helsinki Congress Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5, 00530 Helsinki. Kokouksessa käsitellään sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat, sekä kassan sääntöihin tulevat muutokset. Paperityöväen Työttömyyskassa Hallitus Kutsu PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSAN EDUSTAJISTON KOKOUS Sauli Kovanen Jaana Vahlberg Hallituksen puheenjohtaja Kassan johtaja
if.? 010 19 19 19 *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Varaudu suuriin riskeihin pikkurahalla. Esimerkkihinta on laskettu 50 000 euron turvalla 42-vuotiaalle Paperiliiton jäsenelle. Nuoremmille hinta on vielä edullisempi! Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* lähimmästä I? stä tai osoitteesta henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisin henkivakuutus. 34-36_taukotila_Varamies.indd 36 8.4.2013 11:38:28