• 58 % ei?????KUI N KA SINÄ PÄRJÄISIT? Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta H EN KIVAKU UTUSKU NTO O N.FI Esimerkldhinta: 42-vuotias henldlö, Paperiliiton jäsen, 50 000 euron turva. Vakuutuksen myöntää Kesldnäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutus-ja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013.
• SISÄLTÖ 10-15 Reportaasi Vapaalla töistä Sadat paperiliittolaiset käyttä­ vät vuosittain vuorotteluvapaan mahdollisuutta. Myös Satu · Tuikkanen halusi omaa aikaa ja piti vuoden tauon töistä. ? Valvomo 4 Pääkirjoitus 4-9Kuorimo 4 Kymin investointi tuntuu mahtavalta. 6 Stora Enson lapsityövoiman käyttö kohahduttaa. 8 Veitsiluodon PKl suljetaan. Metsä Fibre otti käyttöön työaika pankin. 10-15 Reportaasi Vuorotteluvapaalle pääsyyn tulee tiukennuksia. 20 PowerPark täyttyy paperi­ liittolaisista. Myös Duudso­ nit ovat siellä. 22 Paperiduunari maailmalla: Markus Autio, ruotsalainen kartonkityöntekijä 25 Parasta elämässä: Jari Leino rentoutuu uimalla. 26-30Hiomo 26 Lenkkarit jalassa jääkiekko­ mestaruuteen! 28 Muista käydä osastosi ke­ vätkokouksessa. Liiton lomapaikkoihin käyttö­ maksu. 30 Työttömyyskassallasi on asiaa vuorotteluvapaasta ja palkasta. 31-35 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut aivo­ jumpaksi. 32 Beatles sai Reijo Hynnisen sekaisin. Kemin Metsä Fibrellä oltiin h yv ällä tuulella kahvitauolla. 34 Varamies kertaa sellu­ historia.a.. 26jt????:komestaruu­ desta kisattiin töppöstuntu­ malla. 25 +-?ari Leano nollaa pää­ tään uimalla. Mika I<anerva 32 tKuinka moni on nähnyt Gary Mooren? Reijo Hyn­ ninen on ainakin. 20 Duudsonit haastavat paperiliittolaisia mukaan temppuihinsa kesäkuun perhetapahtu­ massa. Muista ilmoittautua mukaan! Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto ry• Päätoimittaja Petri Vanhala• Toimitussihteeri Eija Valkonen • Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela• Ulkoasu ja taitto Reima Kangas• Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi • Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs, PL 326, 00531 Helsinki• Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 • Sähköposti etunimi.sukuni­mi@paperiliitto fi • Internet www.paperiliitto fi • Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 022351371, info@mikamainos.fi • Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa• Osoitteen­ muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi • ISSN 0356-0708 • Paino Forssa Print • Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stcira Enson Veitsiluodon tehdas. Paperiliitto 3/2014 1 3
• I<un mil<ään ei riitä iljat ovat riihessä ja uudet säästökoh­teet ja veronkorotukset on löydetty. Osa allituksen jäsenistä myös lakosi 2,7 mil­din sopeutuspaketin alla. Säästöjen te­minen on aina vaikeata, niin myös veron­korotusten. Poliitikot joutuvat päätösten lisäksi vie-lä miettimään kohdistuvatko toimenpiteet tasapuo­lisesti kaikkiin tulo-ja yhteiskuntaluokkiin. Tehtyjä päätöksiä on helppo kritisoida, mutta ei helppo tehdä. Tällä kertaa ainakin lapsilisien leikkaamisesta nou-si kova kohu ja sen oikeudenmukaisuutta arvostel­laan kovasti. Suurempi ongelma kuin tehdyt toimenpiteet, on se, että ne eivät tule riittämään mikäli emme saali­sää työpaikkoja. Olemme tilanteessa, jossa tehdään säästöpaketteja vaalista toiseen, mutta ongelmat eivät poistu, koska meiltä loppuvat tulot ja veronmaksajat. Julkiselta sektorilta pitäisi siirtää yksityiselle sek­torille 100 000 työpaikkaa, sama määrä kuin teolli­ Mil<ään leil<l<aus tai veron­ l<orotus ei tuo "maahan yhtään inves­ tointia. suudesta on kymmenessä vuo­dessa lähtenyt työpaikkoja. Täl­lä toimella saisimme pienen­nettyä julkisen sektorin palkka­menoja ja parannettua veroker­tymää. Mitään sellaista näky­mää ei kuitenkaan ole, että näin tapahtuisi. Mikään leikkaus tai veron­korotus ei tuo maahan yhtään investointia ja sitä kautta lisää työpaikkoja. Tämä on ongelma, joka pitäisi tavalla tai toisella ratkaista. Muuten tässä maas­sa ei ole tulevaisuudessa mitään lisiä tai veroja, joita korottaa tai joista leikata. Näiden päätösten tekemiseen tarvi­taan iso joukko vastuuntuntoisia ja osaavia politikko­ja. Ja myös omistava luokka on saatava investoimaan Suomeen. Näin saadaan uutta satoa, jota olisi mukava korjata ja josta voisi jakaa leipää kaikille.? -VASTARANNAN SUPI------Aion l<äyttää ääntäni. 4 1 Paperiliitto 3/2014 Järl<evä inv Investointi l<asvattaa sellun­ tuotantoa UPM I<ymillä. Tel<sti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Johannes Wiehn I nvestoinnille oli kuivaamossa työsken­televän Juha-Pekka Mäntysen mie­lestä korkea aika. Puristin seisoo juuri haastatteluhetkellä, kun korjausmiehet selvittelevät vikaa. Mäntynen työskentelee paalauslinjalla, pulpperoijana ja lastaajana. Tarvittaessa hän tuuraa kuivauskoneen hoitajaa. Mäntynen otti uutisen investoinnista vastaan positiivi­sella mielellä. -Investointi oli ainut järkevä vaihtoehto,sillä nykyisen koneen perustukset ja sylinte­rit alkavat olla loppu. Johonkin suuntaan täs­tä oli mentävä, Mäntynen perustelee. Työmaa UPM:llä tulee kohta 35 vuotta täyteen. -Aloitin Voikkaalla ja viimeiset 12 vuottaolen ollut tässä kuivaamolla. Hyvä paikka ol­la töissä, Mäntynen summaa. Edessä olevat muutokset eivät huoleta, sillä Mäntynen on oma-aloitteisesti lisännyt moniosaamistaan, viimeksi kunnossapidosta. Investoinnin toteuduttua koko sellun­tuotanto voidaan ajaa omalle kuivaamol-le. Siitä, miten investoinnin toteutus vaikut­taa työtehtäviin, ei tuotannon puolella vielä ole tietoa. Pääluottamusmies Jorma Timo­nen arvelee, että on alkusyksy, ennen kuin ne selviävät. Merkittävä investointi UPM:n ilmoitti helmikuun viimeisenä päi­vänä investoivansa Kymin sellutehtaaseen 160 miljoonaa euroa. Investoinnin avul-la Kymin vuosituotantokapasiteetti kasvaa 170 000 tonnilla 700 000 tonniin valkaistua havu-ja koivusellua. Yhtiö haluaa investoimalla turvata mark
• kina-asemansa maailman sellumarkkinoi­ den kasvavilla loppukäyttöalueilla. Kymin kapasiteetin lisäys on osa UPM:n aiemmin ilmoittamasta tavoitteesta kasvat­ taa yhtiön 3,3 miljoonan tonnin sellukapasi­ teettia 10 prosentilla seuraavan kolmen vuo­ den aikana. Kapasiteetin lisäyshankkeeseen sisälty­ vät uusi sellun kuivauskone, havukuitulin­ jan modernisointi, uusi kuorimo sekä ener­ giatehokkuuden parantaminen. Riittävä miehitys kuorimalle Kolhulippiksiä tuuletellaan kuoriman valvo­ mossa. Takana on hektinen aamupäivä. Vuorossa on neljä miestä. Miesmäärää ei ainakaan voi vähentää. Toivon mukaan miehistö on vähintään tämänkokoinen, kun uusi kuorimo valmis­ tuu. Silloin homma pelaa ja työturvallisuus säilyy, kuorimomies Esa Kantanen sanoo. Vuorokauden aikana kuorimalla ajetaan noin 16 tuntia koivua ja 8 tuntia kuusta. Uu­ della investointiin suunnitellulla kuorimalla kulkee pelkästään koivua. Nykyisellä vuon­ na 1989 valmistuneella puolella käsitellään sen jälkeen pelkästään kuusta. Tuleva investointi ei vielä näy arjessa. Kai siitä uutisesta jokin uusi vire tänne tuli, mutta muuten töitä tehdään kuten en­ nenkin, Kantanen summaa. "Nyt sitten aletaan ottaa täydet irti." Tärkeimmät vientimaat suomen tärl<eimmät vientimaat sellutuotteissa. Viennin arvo, miljoonaa euroa. Lähde:Tulli 50 -Kiina -sal<sa 40 -Italia -Turl<l<i -Alanl<omaat 30 -Puola ___ __,,,_ ____ .,. _ _, _ _,_,, __ ,_, __ _._, ___ _.__,,_. JIUusi kuo­ rimo nousee vanhan viereen. +-Inves­ tointi on Juha-Pekka Mäntyselle positiivinen uutinen. ? Esa l<anta­ sen työmaa on kuori­ malla. -!-Tero Pasi on osannut varautua sellun tuo­ tannon nostoon. Talteenotto täyteen tehoon Kuorimo valmistui samana vuonna 1989, kun Tero Pasi aloitti työt Kuusaanniemes­ sä. Työpisteenä hänellä on vuodesta 2008 lähtien ollut talteenottolaitos, tehdasalu­ een edellinen iso investointi. Laitoksen ra­ kentamisessa varauduttiin jo tuolloin kapa­ siteetin kasvattamiseen. Muutaman vuo­ den "köröttelyn" jälkeen saadaan päälle isompi vaihde. Nyt sitten aletaan ottaa täydet irti, Pa­ si arvelee. Viimeisen vuoden aikana selluliiketoi­ minnan johtaja on käynyt paikan päällä sen verran useasti, että Pasi osasi investointia odottaa. Se yllätti, että kuivauskoneesta teh­ dään niin iso, että sillä tarvittaessa saadaan koko tuotanto kuivattua. Tietysti mietityt­ tää, miten silloin käy paperintuotannolle, Pasi pohtii. ? Paperiliitto 3/2014 1 5
• KUORIMO Veitsiluodon PI< t suljetaan P äällystettyä aikakaus­ lehtipaperia valmis­ tava PK 1 suljetaan pys yv ästi Stora Enson Veit­ siluodon tehtaalta. Sulkemi­ nen vaikuttaa 88 henkilöön, joista 77 on työntekijöitä ja 11 toimihenkilöä. Tammikuussa alkanei­ den yhteistoimintaneuvot­ telujen tulos julkistettiin maaliskuun viimeisenä päi­ vänä. Vähennys olisi mahdol­ lista hoitaa ilman kovia ir­ tisanomisia, mutta työnan­ tajan mukaan ilman niitä ei nyt selvitä. Tähän asti on sel­ vitty, kertoo pääluottamus­ mies Jouko Suomalainen. Irtisanottavien nimet sel­ viävät huhtikuun puoliväliin mennessä. Kone suljetaan pys yv ästi huhtikuun lop­ puun mennessä. Maaliskuussa tuotantoennätys Päätös on pettymys, vaikka­ kin odotusten mukainen. Porukka on sitoutunut työhönsä ja myös näyttänyt sen. Ironista kyllä PK 1 on maaliskuussa takonut tuo­ tantoennätyksen. Kone on iskukunnossa ja kulkee kuin Nova Press -asiakkaiden pa­ perit tehdään kohta muualla kuin Veitsiluodon Pl<t:llä. juna, Suomalainen sanoo. Sulkemisen syyksi Sto­ ra Enso on ilmoittanut aika­ kauslehtipaperin rakenteel­ lisen kysynnän heikkene­ misen. PKl:n vuosikapasiteetti on 190 000 tonnia pääl­ lystettyä aikakauslehtipa­ peria. Stora Enson mukaan sulkeminen vähentää yhtiön päällystetyn aikakauslehti­ paperin kapasiteettia noin 15 prosenttia. Määrä on noin 2 prosenttia koko Euroopan päällystetyn aikakauslehti­ paperin kapasiteetista. ? -SILPPUA-----------Erilaiset EU-vaalit vaalit: EU= EVVK. Viime euro­ parlamenttivaaleissa näin ajatte­ li 60 prosenttia äänioikeutetuis­ ta suomalaisista ja jätti äänensä antamatta. Ay-liikkeen eurovaalikam­ panjan mielestä sama ei voi tois­ tua. Äänestäjiä tönitään uurnil­ le Ääniä Suorpesta -kampanjal­ la siksi, että EU:n päätökset kos­ kevat aikanaan myös palkansaa­ jien arkea. Kampanja kannustaa äänes­ tämään, jotta eurooppalainen työelämä saataisiin kuntoon. Nettisivustolla tuodaan esiin useita ehdotuksia ja kerrotaan asioiden nykytilasta. Kehittämistä riittää työaika­ suojasta ja lähetettyjen työn" tekijöiden työehtojen säilymi­ seen. Irtisanomissuojan yhte­ näistämistä pidetään tapetilla, koska Suomen irtisanomissuo­ jaa pidetään Eurooppaan verrat­ tuna huonona. Tavoitteina on myös ajaa joukkokanteen mah­ dollisuutta ja parantaa työsuoje­ lustrategioita. 8 1 Paperiliitto 3/2014 Työtä ja hyvinvointia syntyy kestävästä kasvusta. Siihen päästään vakauden, järke­ vän yritysverotuksen, osaamisen kasvattamisen sekä reilun ja va­ paan kaupan keinoin. Ääniä Suomesta pitää vahvaa elinkeinotoimintaa työllisyyden perustana. Laadukkaita julkiset palvelut puolestaan turvaavat hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn. Kampanjasivuston osoite: www.aaniasuomestaJi Europarlamenttivaalit 2011t ? Valitaan 751 meppiä eli euroo­ pan parlamentin jäsentä, Suo­ mesta 13 ? Vaalit kaikissa EU-maissa 22.-25. toukokuuta 2014 ? Suomessa vaalipäivä sunnun­ tai 25.5. äänioikeutettuja ovat 18 vuotta täyttäneet En­ nakkoäänestys 14.5.-20.5. ? Koko maa yhtenä vaalipiirinä ja kaikki ehdokkaat ehdokkaa­ na koko maassa ? Ehdokkaita voi puoluetta tai listaa kohden olla 20 Työail<apanl<l<i Metsä Fibren Äänel<osl<en ja I<emin tehtailla on sovittu otettaval<si huhtilmussa l<äyttöön työail<apanld<ijärjestelmä. Tel<sti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Terho Poikolainen S opimukset on tehty MetsäFibren konsernitason työaika­ pankkityöryhmän pohjalta. Onhan aiemminkin ollut käytössä niin sanottuja vih­ kovapaita, joiden pitämisestä on sovittu esimiehen kanssa. Tämä käytäntö ei kui­ tenkaan ollut kaikille tasapuolinen eivät­ kä näin tehdyt ylityöt näkyneet tilastoissa. Nyt on luotu samat pelisäännöt kaikille ja myös ylityöt tulevat näk yv ämmiksi, kertoo pääluottamusmies Jorma Paajanen. samoilla ehdoilla Vapaiden antamisessa on ollut.vuorokoh­ taisia eroja. Työaikapankkijärjestelmä ta­ soittaa eroja. Näin ajattelee myös keittä­ mälle pari vuotta sitten paperitehtaalta siirtynyt Jarmo Sadinmaa. Uskoisin, että järjestelmää käytän. Se on kaikille tasapuolinen ja tuo selvän pe­ lin. Saan vapaa-ajan menoja paremmin so­ vittua ja jemmattua päiviä vapaita varten. Aika näyttää, miten järjestelmä käytännös­ sä toimii, Sadinmaa sanoo. Järjestelmän h yv inä puolina hän pitää myös sitä, että pankissa voi olla myös kaksi päivää miinusta. Plussaa saa olla enintään neljän päivän verran. Sadinmaan kanssa samassa vuorossa keittämällä työskentelevä prosessinhoitaja Pertti Paattakainen aikoo myös liittyä työ­ aikapankkiin. Tosin hirveästi ei ole ylitöitä tullut tehtyä, se on ollut ailahtelevaa, Paattakai­ nen sanoo. Kemin Metsä Fibrellä pankkisaldo voi vaihdella kuuden päivän miinuksesta kuu­ teen päivään plussaa. Joustoa puolin ja toisin Työaikapankkijärjestelmän yksilöllinen osa tarkoittaa, että työntekijä päättää jär­ jestelmään liittymisestä ja siitä eroamises
• 1 1 1 1 REPORTAASI VUOROTTELUVAPAA "I<un siivosin remontin jäljet pois, se oli sellainen hetl<i, että onpa ihanaa." han uutta, mutta kuitenkin tuttua. Satu Tuikkanen, 54, katselee tyy­ tyväisin mielin ympärilleen koto­ naan Lieksassa. 1960-luvulla ra­ kennettu suuri omakotitalo on ko­ kenut sisätilojen täydellisen pin­ taremontin. Seinillä on uudet ta­ petit, lattiat on uusittu ja huonei­ den välillä on uudet väliovet. Tuik­ kanen ehti remonttimiehen avuksi, koska urakka ajoittui viime kevääseen, kun hänen vuoden mittainen vuorotteluvapaansa oli juuri alkanut. Kun siivosin remontin jäljet pois, se oli sellainen hetki, että onpa ihanaa: sain tä­ män jo alkulomasta pois käsistä. Nyt se on tehty, ja loppuloman ajan saan nauttia, hän hymyilee. Tuikkanen on tänä keväänä palannut työhön Amcor Flexible Lieksan pakkaus­ tehtaalle pituusleikkurin hoitajaksi. Kolmi­ vuorotyö sujuu rutiinilla, sillä Tuikkanen on tehnyt sitä jo vuodesta 1978 asti. Välissä ovat olleet vain kolmen lapsen äitiyslomat ja yksi vuorotteluvapaa kahdessa osassa. Jo se auttaa työelämässä jaksamiseen, että tällainen mahdollisuus on olemassa. Jos minä väsyn liikaa, tai en jaksa joko hen­ kisesti tai ruumiillisesti, niin tietoisuus vuo­ rotteluvapaasta auttaa. Ja kun tulee se het­ ki, että nyt minä tarvitsen omaa aikaa, niin kivuttomasti sen on saanut. Vuorotteluva­ paa on henkireikä, hän sanoo. Sijainen voi olla eri tehtävässä Hallitus aikoo antaa vielä tänä keväänä eduskunnalle lakiehdotuksen, joka tulee ki­ ristämään vuorotteluvapaan ehtoja. Kun tä­ hän asti vuorotteluvapaalle on päässyt kym­ menen vuoden työrupeaman jälkeen, jat­ kossa töissä pitää ahertaa vähintään 16 vuot­ ta. Vuorotteluvapaalta ei jatkossa myöskään pääse jäämään suoraan eläkkeelle. Vuorot­ teluvapaalle asetetaan 60 vuoden yläikära­ ja, joka koskee vuonna 1957 syntyneitä ja si­ tä nuorempia. Vuorotteluvapaan kesto tulee olemaan 100-360 kalenteripäivää. Seuraavalle vuo­ rotteluvapaalle voi jäädä viiden vuoden 12 1 Paperiliitto 3/2014 ?Satu Tuikkaselle vuorotte­ luvapaa oli henkireikä. Vapaan aikana oli myös hyvä hetki tehdä remonttia kotiin. työssäoloajan jälkeen, jos muut ehdot täyt­ tyvät. Vuorottelukorvauksen suuruus on 7080 prosenttia työttömyyspäivärahasta. Eniten vuorotteluvapaan ehdoissa kiris­ tyvät sijaisen palkkaamisen ehdot. Päivän työttömyys ei yleensä enää riitä, vaan sijai­ sella pitäisi olla takana vähintään 90 kalen­ teripäivän mittainen työttömyysjakso 14 kuukauden ajalta. Sen sijaan jos sijainen on alle 30-vuotias, jonka ammattiopinnoista valmistumisesta on kulunut enintään vuo­ si, päivänkin työttömyys riittää. Sama ehto koskee myös alle 25-vuotiaita ja yli SS-vuoti­ aita. Sijaista ei tarvitse palkata samaan teh­ tävään, josta työntekijä lähtee vuorottelu­ vapaalle. Vuorotteluvapaata selvittäneen työja elinkeinoministeriön johtaman työryhmän mukaan ehtojen tiukennukset säästäisivät valtion varoja 22-26 miljoonaa euroa vuo­ sittain. Torjuntavoitto SAl<:lle Hallitus esitti vuorotteluvapaan kiristystä viime elokuussa rakennepoliittisessa ohjel­ massaan. SAK:n ekonomistin Joonas Rah­kolan mukaan hallitus haluaa tukkia reitte­ jä, joilla työelämästä pääsee pois. Ajatuksen taustalla on kestävyysvaje. Toisaalta valtio hakee välittömiä säästöjä, Rahkola sanoo. Asiasta neuvoteltiin kolmikannassa, ja SAK:n hallitus h yv äksyi esityksen maalis­ kuun puolivälissä. Rahkolan mukaan ky­ seessä oli eräänlainen torjuntavoitto. Siitä neuvoteltiin ja tämä tulos saatiin aikaan. Jos sitä ei olisi h yv äksytty, niin lop­ putulos olisi voinut olla palkansaajan kan­ nalta vielä huonompi, hän sanoo. Rahkolan mukaan SAK:ssa olisi mieluusti nähty, että järjestelmään ei olisi kajottu lain­ kaan. Toisaalta uusilla ehdoilla vuorottelu­ vapaa voi purra paremmin työttömyyteen.
• ? Marja-Riit­ ta Lahtinen (oik.)vietti vuorotte,. luvapaan loppuhui­ pennuksen Espanjassa. l<uvas­ sa myös SampoHägg ja Jaana Mälkönen. REPORTAASI VUOROTTELUVAPM -Tavallaan uudenmallihen vuorottelu­vapaa vastaa paremmin alkuperäistä tavoi­tettaan, kun tarkoituksena on saada työt­tömille paremmin töitä. Jatkossa pitää olla ikään kuin aidommin työtön että voi päästä sijaiseksi. Siinä mielessä mennään parem­paan suuntaan, Rahkola sanoo. Hänen mukaansa vuorotteluvapaan tilas­tollisesti suurin saavutus onkin ollut työttö­mien työllistyminen, jota vuorotteluvapaa­sijaisuus on merkittävästi parantanut. Ei l<äy lääkkeel<Si työkyvyttömyyteen Vuorotteluvapaasta on toivottu lääkettä, tai ainakin lykkäystä esimerkiksi työkyvyttö­myyseläkkeelle jäämiseen. Paperiteollisuus­työtä tekevät naiset ovat yksi palkansaaja­ryhmä, jotka joutuvat herkemmin työky­vyttömyyseläkkeelle, kuin naiset useimmil­ta muilta aloilta. Vuorotteluvapaan ja työky­vyttömyyden välillä ei kuitenkaan ole löyty­nyt tilastollista yhteyttä. Satu Tuikkanen ei usko, että vuorottelu­vapaa vähentäisi naisten jäämistä työkyvyt­tömyyseläkkeelle. -Siihen vaaditaan tänä päivänä niin pal­jon fyysisiä sairauksia, että en oikein usko, että vuorotteluvapaa sitä estää, hän miettii. Tuikkasen oma työ on fyysisesti raskasta. Leikkurilla tehtävä työ on painavien rullien nostelua kahdeksan tuntia päivässä. Hänen avullaan siirtyy jopa tuhansia kiloja työvuo­ron aikana. Se on aiheuttanut nivelvaivoja. -Eivät ne korjaannu, vaikka välillä onpois. Vaikka onhan siitä jonkin verran apua: vapaalla omaehtoinen liikunta ja rasitus on aivan erilaista. Olen sitä mieltä, että enem­män se kohdistuu henkiselle puolelle tämä vuorotteluvapaa. Saa omaa aikaa, hän miettii. Itsenäinen sielu lepää Marja-Riitta Lahtisen, 58, puhelin tuuttaa pitkään. Hän oli juuri kirjautumassa hotel­liin Espanjan Fuengirolassa, eikä vastaa en­nen kuin saa laskettua matkalaukut hotelli­huoneen lattialle. -Viikko täällä on vuorotteluvapaani lop­puhuipennus. Kohta on tärskyt kavereiden kanssa hotellilla, hän kertoo iloisena. Lahtinen on töissä painatusaineiston­muokkaajana Stora Enso Paclcaging:lla Lah­dessa. Vuorotteluvapaa lykkääntyi mon-ta kertaa, kun työpaikalla käytiin yt-neuvot­teluita ja nähtiin irtisanomisia. Hän arve­lee, että muutama vuosi sitten vuorotteluva­paalla olisi ollut hänelle suurempi merkitys, mutta h yv ä myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt eläkkeelle on enää pari vuotta aikaa, jonka jaksaa ihan h yv in. Lahtisen työ on toi­mistotyön tapaista näyttöpäätetyöskentelyä päivävuorossa. -Olen ollut 40 vuotta saman työnanta­jan palveluksessa, vuodesta 1974. Kyllä sii­hen leipiintymään alkaa. Siksi tämä tekee tosi terää. Olen suositellut kaikille ystäville ja tuttaville, jos vain taloudellisesti on mahPaperiliitto 3/2014 1 13
• REPORTAASI VUOROTTELUVAPAA "Olen suositel­ lut l<ail<ille ystäville ja tuttaville, jos vainon mah­ dollista." dollista. Kun ikää on jo tämän verran, jotain alkaa olla jo sukan varressa. Itsellä oli ja käy­ tin sen, hän heläyttää. Vapaan vuoden onnenhetket liittyvät hä­ nellä rauhallisiin aamuihin. Saan juoda rauhassa kahvia vaikka kah­ teen kertaan. Voin lukea Etelä-Suomen Sa­ nomia tunnin jos huvittaa, hän kertoo. Sen jälkeen voi heittää repun selkään, sinne uikkarit ja pyyhkeen. Hikilenkin jäl­ keen hän pulahtaa avantoon. Sitten voikin palata kotiin ja keittää vaikka uudet kahvit. Vuorotteluvapaan suurin merkitys mi­ nulle on ollut, että olen saanut olla itseni kanssa. Vaikka olen ollut naimisissa yli 30 vuotta, olen itsenäinen sielu, hän hymyilee. suunnitelma myös vapaalle Vuorotteluvapaan käyttöön ei ole tulossa uudessakaan linjauksessa rajoitteita. Sen saa käyttää, miten parhaaksi näkee. SAK:n työympäristöasiantuntija Raili Perimäki ke­ hottaa kuitenkin suunnittelemaan ajankäyt­ töä myös vuorotteluvapaalla. Se ei ole h yv ä tapa, että viimeisen työ­ päivän jälkeen vain hihkaisee että huraa, nyt vapaalle. Kannattaa tehdä suunnitelma, et­ tei vapaasta tulisi uutta stressiä, hän sanoo. Perimäki suosittelee, että pari päivää voi­ si olla rauhassa kotona ja vasta sen jälkeen lähteä vaikka mökille, jos niin on ajatellut. Pääasia on, ettei leivo liian suurta kak­ kua haukattavaksi. Lisäksi hän neuvoo jättä­ mään myös sattumalle aikaa. Että jäisi aikaa spontaanille innostuk­ selle. Kun vuorotteluvapaalla tulee kiinnos­ tavaa eteen ja mieleen, niin voi tehdä sel­ laistakin, hän sanoo. UPM-Kymmenen Rauman tehtaalla tar­ vesuunnittelijana työskentelevällä Merja Rautavuorella, 55, vuorotteluvapaasta on jo vuosi aikaa. Hänen vuorotteluvapaallaan oli selvät, suunnitellut sävelet: tyttären äitiyslo­ ma päättyi, ja mummi jäi hoitamaan yhdek­ sän kuukauden ikäistä Peppiä. -Luulen, että muuten en olisi vuorottelu­ vapaalle jäänytkään, hän sanoo. Päivät olivat juuri niin säännöllisiä, kuin vauvan kanssa voi olla. Mummi tuli aamulla 14 / Paperiliitto 3/2014 ?-Vuorot­ teluvapaalla oli hienoa, kun sai vain olla, ilman että kukaan tai mikään hätyytti, muistelee Satu Toikka­ nen. Paperiliit­ tolaiset vuorotte­ luvapaalla 1.1.-31.12.2013 vuorotte­ lul<orvausta mal<settiin 479 henl<ilöl­ le, joista mie­ hiä 424 ja nai­ sia 55. Maaliskuus­ sa2014 vuorottelu­ l<orvausta mal<settiin 115 henl<ilöl­ le, joista mie­ hiä 96 ja nai­ sia 19. tyttären luokse odottamaan, että Peppi he­ rää. Sitten oltiin kotona tai mentiin mum­ min ja papan luo. Päiväunet maittoivat par­ haiten ulkona. Se oli h yv äksi myös mum­ mille, joka sai liikuntaa vaunuja työnnelles­ sään. Välipäivätkin järjestyivät luonnostaan, kun vuorotyössä työskentelevä tytär oli jos­ kus itsekin päivät kotona. Vuosi oli Rauta­ vuorelle arvokas, koska sen aikana hän loi lapsenlapseensa luontevan ja s yv än suhteen. Kyllä lapsi antaa paljon sisältöä elä­ mään. Hän kehittyi ja oppi paljon: puhu­ maan, kävelemään ja syömään itse, Rauta­ vuori kertoo. Ensimmäiset sanatkin, jotka mummi ja pappa saivat kuulla, olivat pappa ja mummi. Stressi ajaa vuorotteluvapaalle Työja elinkeinoministeriön teettämässä, Tampereen yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa vuorotteluvapaalle lähtijät arvioivat työkykyään ennen ja jälkeen vuorotteluva­ paan. Ennen vuorotteluvapaata lähtijät ar­ vioivat oman työkykynsä asteikolla yhdestä kymmeneen keskimäärin 7.2 pisteeksi. Vuo­ rotteluvapaan jälkeen töihin palatessa itse arvioitu työkyky sai keskimäärin 8.1 pistet­ tä. Itse arvioitu työkyky oli siis parantunut. Kun tutkittavilta kysyttiin syytä vuorotte­ luvapaalle lähtemiseen, tärkeimmäksi syyk­ si nousi stressaava työ. Seuraavaksi yleisim­ mät syyt olivat, että haluttiin lisää aikaa per­ heelle sekä harrastukseen ja virkistykseen. Työterveyslaitoksen vanhemman tutki­ jan Irja Kandolinin mukaan vuorotteluva­ paalle lähtö kertoo usein siitä, että työelä­ mässä kaikki ei ole kohdillaan. Työn kuormitus on asia, johon pitäisi kiinnittää enemmän huomiota työpaikoil­ la, hän sanoo. Kun työntekijä kertoo esimiehelleen toi
• ? J<evät 2012.Merja Rautavuori on lähdössä kävelylle. Pulkassa istuu tyt­ tärentytär Peppi. REPORTAASI VUOROTTELUVAPAA veestaan päästä vuorotteluvapaalle, se on Kandoliinin mukaan h yv ä sauma lähteä pohtimaan, mistä työn kuormittavuus voisi johtua, ja miten tilannetta voisi helpottaa. -Työterveyslaitoksella olemme havain­ neet useiden eri alojen tutkimuksissa, että paras tapa kehittää työtä ovat yhteiset kes­ kustelut, hän sanoo. Pelkkä esimiehen kanssa käytävä keskus­ telu ei kuitenkaan riitä, vaan mukaan pitäi­ si ottaa koko työyhteisö tai osasto. Kandoli­ nin mukaan silloin saadaan monipuolinen näkemys siitä, mikä toimii ja missä olisi vie­ lä kehitettävää. Monella lailla merkittävä vuosi Satu Tuikkasella on vajaat kuusi vuotta ai­ kaa eläkkeelle. Olen ajatellut, että jos terveyttä vain riittää, niin sen verran vielä jaksaisin tehdä töitä. Kun vain terveyttä riittäisi, niin olisin onnellinen, hän sanoo. Jos hän ei olisi jäänyt vuorotteluvapaal­ le, asiat eivät olisi todennäköisesti sen kum­ memmalla tolalla. Töissä vain aherrettaisiin, kuten yleensä. -Tuleehan siinä vuodeksi helpotuksen olo, totta kai. Niille asioille on vihdoin aikaa, joista tykkää. Että ei aina tarvitse miettiä, et­ tä en voi tuotakaan tehdä, kun työvuorot ei­ vät anna myöden, hän pohtii. Tuikkasen mukaan sosiaalinen elämä kärsii vuorotyöstä paljon. Muut ihmiset te­ kevät päivätöitä ja ovat viikonloput vapaalla. -Omat lapseni asuvat muualla Suomes­ sa. Ei ole äidillä ne viikonloput vapaita, hän huokaa. Tuikkasen mieleen ovat vuorotteluva­ paasta piirtyneet ne pienet hetket, jolloin sai vain olla, ilman että kukaan tai mikään hä­ tyyttäisi. Tuikkasilla on kesämökki Pieli­ sen rannalla. Kesällä saattoi istua aviomie­ hen kanssa veneessä pohjaongella tai heit­ tää uistinta. Aurinko laski metsän taakse ja järvi oli tyyni kuin ihmisen mieli. -Me molemmat olemme tehneet vuo­ rotöitä ja vielä eri vuoroissa. Yhteistä va­ paa-aikaa ei ole paljon ollut. Sitäkin oli nyt enemmän. Vuorotteluvuodesta tuli Tuikkaselle mer­ kittävämpi, kuin hän oli etukäteen osannut arvatakaan. Lapsenlapsi syntyi huhtikuun lopulla. Oli ihana, kun sain mennä laittamaan mi­ niän kanssa ristiäisiä. Kesällä oli tyttären häät. Olipa ihana sielläkin olla järjestelyissä mukana, hän hymyilee. Vuoteen osui tummiakin sävyjä. Marras­ kuussa aviomies sairastui vakavasti. Satu Tuikkanen pystyi olemaan miehensä tukena sairaalassa ja kotona toipilasaikana. Hän ehti moneen kertaan siunaamaan, että olipa hy­ vä, että oli vuorotteluvapaalla. -Paljon tapahtui minun elämässäni vuo­ den aikana. ? Paperiliitto 3/2014 1 15
• Uusi turvajalkine Sievin Planar 3 on uuden ajan turvakenkä. Siinä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikäs ja persoonallinen Planar 3 on myös mukava ja tukeva muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Varrellinen Planar 3 laajentaa käyttömukavuuden uusiin ulottuvuuksiin memory foam -nilkkasuojansa ansiosta: yksilöllisesti jalan muotoja mukaileva memory foam tukee miellyttävästi jalkaa auttaen ehkäisemään nilkkavammoja. ?ilr.JU Planar Sweet S3 m.;?s 42-52181-3O2-92S 35-42 EN ISO 20345: S3 SRC ' 3 ?ilr.JU Planar 2 S3 m.;?s 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC ' 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC 1\sievi Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Tiivisrakenteinen memory foam tukee käyttäjän jalkaa ehkäisten nilkkavammoja ja pehmentäen ja vaimentaen ulkopuolisia iskuja. ?ilr.JU Planar 1 S3 42-52131-3O2-92M m.;?s 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC @3D• 42-52131-3O3-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC r.Ju.;11 Planar Soft 42-12132-102-92M 35-38 EN ISO 20347: 01 SRC FO 42-12132-103-92M 39-48 EN ISO 20347: 01 SRC F0 • ·· . .. . . . -: : ·. ' . -... · •. . . . . , . . . . . ·. · . . . . . . . .. .. 1 . . . . .. . . • Sievin Jalkine Oy• Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com
• .. .. : t> •· ,, .. -• .. Planar 3 S3 42-52135-302-93M 35-38 EN ISO 20345: S3-S _ 42-52135-303-93M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC, ..·, ;? m (/)
• "Selluloosasta on mahdollista valmistaa l<orl<ean lisäarvon tuotteita, jotl<a tuovat suomeen lisää työtä ja hyvinvointia."
• TULEVAISUUS Sellusta on monel<si Professorit val<uuttavat: Selluloosasta voi tehdä paljon muutal<in l<uin paperia. Tel<sti Esa Tuominen Kuvat 123rf uomessa. tutkita.a.n pa.rha.illa.a.n vimmatusti selluloosa.n käyttöä mitä erilaisimpien tuotteiden valmistuksessa.. Sitä muka.a. kun paperin kysyntä pienenee, on selluloosa.ne löytymässä toinen toistaa.n eksoottisempia. käyttökohteita.. Kolme selluloosa.tutkimuksen ka.nssa. te­ kemisissä oleva.a. professoria. tuntuvat oleva.n vakuuttuneita. siitä, että lähivuosina. ta.pa.h­ tuu läpimurto. Pepsi on jo ilmoittanut julkista.va.nsa. ensimmäisen pa.perikuiduista. valmistetun pullon, tietää professori Ali Ha.rlin VTT:stä. Tässä on selluloosasta. valmistettu jo­ jo, näyttää professori Jyrki Vuorinen Tam­ pereen teknillisestä yliopistosta. ja. jojoilee muutama.n vedon. Selluloosaa. käytetään jo nyt esim. lääk­ keissä ja. va.ikka.pa. ma.kka.ra.nkuorissa., huo­ ma.utta.a. Aalto-yliopiston tekstiilisuunnitte­ lun professori Pirjo Kääriäinen ja. lisää vielä: Minähän olen suora.sta.a.n hura.hta.nut selluloosa.a.n ... Puuta on, teknologiaa on, designia on Selluloosa.n mahdolliset uudenlaiset käyttö­ ta.va.t ova.t pitäneet Jyrki Vuorisen kiireise­ nä. Hän muistuttaa., että Suomella. on a.la.lla. pa.ljon vahvuuksia.: Ei Suomen vihreä kulta. mihinkään ole kadonnut ja. me hallitsemme sellun tuotan­ non tekniikan. Meillä on myös tuotekehit­ telyssä välttämätöntä design-osa.a.mista., jo­ ka. nousi ma.a.ilma.lla. kuuluisuuteen jo 1950ja. 60-luvulla.. Selluloosasta. on mahdollista. va.lmista.a. korkea.n lisäa.rvon tuotteita., jotka. tuova.t Suomeen lisää työtä ja. h yv invointia.. Vuorinen puhuu pitkään sel­ luloosasta. komposiittien lujite­ ma.teria.a.lina.. Aine on kova.a. ja. kestävää. Jos synnytettäisiin bio­ pohjaisia. muoveja. ja. käytet­ täisiin selluloosa.a. lujitea.inee­ na., syntyisi täysin metsäta.­ louspohja.isia. rakenteita.. Vuorinen otta.a. esimerkik­ si matka.puhelinliikenteen mas­ toon sijoitettava.n antennin suoja.­ kuoren, joka. on yleensä valmistettu la.sikuitupolyesterista.. Se voitaisiin korva.ta. sellusta. valmistetulla. suoja.kuorella., jo­ ka. olisi edullinen ja. ympäristöystävällinen vaihtoehto. Muita. selluloosa.pohja.isia. tuotteita. voisi­ vat olla. erilaiset profiilit, putket ja. va.ikka.pa. ne jojot. Selluloosaa. voida.a.n käyttää kumin lujitteena., mikä a.nta.a. mahdollisuuden tehdä esimerkiksi sellupohja.isia. a.utonrenka.ita.. Luonto on a.nta.nut selluloosa.ne tukun erinomaisia. meka.a.nisia. ominaisuuksia. ku­ ten jäykk yy den. Siksi selluloosa. on ja. sen tulee olla. pa.ljon muutakin kuin paperia.. Professori Vuorinen kertoo myös Sa.sta.­ ma.la.n koulutuskunta.yhtymän hankkeesta., jossa. a.va.ina.sema.ssa. on pieni paperikone: Sillä tehdään koulutusta.rkoituksiin sel­ lusta., vedestä ja. muovista. luonnonkuidul­ la. lujitettua. muovia.. Näin syntyy oivallista. ma.teria.a.lia. mitä erilaisimpien esineiden valmistukseen. Tampereen teknillinen yliopisto etsii ak­ tiivisesti sellulle uudenlaista. käyttöä ka.n­ sa.invälisenä yhteistyönä. Yksi lähimmistä yhteistyökumppaneista. on ruotsa.la.inen Boråsin tekstiilikorkea.koulu. Öljy loppuu, sellua riittää Aalto-yliopiston tekstiilisuunnittelun pro­ fessori Pirjo Kääriäinen muistuttaa., että ta.­ va.llisella. kulutta.ja.lla. ei ole a.a.vistusta.ka.a.n siitä, kuinka. monenlaisissa. tuotteissa. sellu­ loosaa. jo nyt käytetään. Luettelo on pitkä. Se ulottuu a.iva.n a.r­ kisimpiin tuotteisiin kuten jäätelöön, ka.­ ra.melleihin, lääkkeisiin ja. jopa. ma.kka.ra.n­ kuoriin. Puhuma.tta.ka.a.n va.a.tteista.. Voi olla., et­ tä vielä joskus öljypohja.iset ja. puuvilla.poh­ ja.iset kuidut korva.taa.n selluloosa.pohja.isil­ la.. Öljyä on ma.a.ilma.ssa. ra.ja.llinen määrä, mutta. puuta. riittää. Professori Kääriäinen muistuttaa., että tekstiilien ohella. selluloosasta. voida.a.n va.1mista.a. erittäin kovia., kera.miikka.a. muistut­ tavia. tuotteita.. -Olen innoissani selluloosasta. ma.teria.a.lina.. Se on ka.iken muun h yv än lisäksi bioha.joa.va. ja. kier­ rätettävä, mitä pidän kestävän kehityksen ka.nna.lta. h yv in tärkeänä. Jotain on tulossa Kolma.s "selluloosa.professo­ ri", Ali Ha.rlin VTT:stä arvelee, että tutkimus on sa.a.nut selville selluloosasta. viimeisten kymmenen vuoden a.ika.na. eh­ kä enemmän kuin edellisen sa.da.n vuoden a.ika.na. yhteensä. Tämä a.nta.a. uskoa., että jota.in suurta. on vielä sellurinta.ma.lla. tulossa., professori heit­ tää arvoituksellisesti. Ha.rlin otta.a. esimerkiksi na.noselluloosa.n, joka. tunnettiin vielä viisi vuotta. sitten va.in la.bora.toriossa.. Nyt se on jo pilotoitu ja. sen ka.upa.llinen läpimurto on odotettavissa. lä­ hivuosina.. Liukosellua. on tekstiileissä nykyään va.in noin 6 prosenttia.. Arvion mukaa.n 15 vuoden kuluttua. määrä voida.a.n nosta.a. 30 prosent­ tiin. Se merkitsee, että ka.ikki Suomen ha.k­ kuuylijäämät ja. selluntuota.nnon aleneminen voida.a.n korva.ta., Ha.rlin ennustaa.. VTT:ssä selluloosa.n uudenlaista. käyttöä tutkita.a.n tiiviisti. Tutkimustyö sa.a. rahoitusta. myös suoraa.n teollisuudelta., mikä Ha.rlinin mukaa.n on h yv ä merkki: Se osoittaa., että teollisuus uskoo sellu­ loosa.n uusiin käyttötarkoituksiin. Yleensä­ hän tutkimushankkeisiin ei ta.hdo suora.a. ra­ hoitusta. sa.a.da.. Pa.kka.usteollisuudessa. muovi on Ha.rli­ nin mukaa.n syönyt kuituma.teria.a.lin osuut­ ta. viimeiset 30 vuotta.. Nyt suunta. on a.lka.nut kääntyä, koska. kartonkiin on pystytty tuo­ maa.n muovin ominaisuuksia., kuten muoka.t­ ta.vuutta.. Vielä on ehkä a.ika.ista. puhua. selluloo­ sa.buumista.. Mutta. toiveita. herättävää a.ja.n­ ja.ksoa. eletään. Sellunkeiton uudet mahdollisuudet a.1ka.va.t nyt a.va.utua. tutkijoille. Eikä siitä kulu ikuisuutta. kun ne rea.lisoituva.t bisnekseksi ja. työpaikoiksi. m ?Sellu luo mahdollisu ul<sia Paperiliiton mielestä pitkäkuituisella puu­ pohjaisella sellulla ja eri nanosellun sovellu­ tuksilla tulee olemaan aiempaa suuremmat markkinat kaikilla markkina-alueilla tulevai­ suudessa. Tästä syystä tulee jo·lyhyellä aika­ jänteellä aloittaa kokonaan uuden selluteh­ taan rakentaminen Suomeen. Tämä on yksi toimenpide, jota Paperiliit­ to ehdottaa Valtioneuvoston metsäpoliittista selontekoa 2050 koskevassa lausunnossaan. Paperiliiton tutkija Esa Kaitila esitteli liiton toimenpide-ehdotuksia eduskunnan ympä­ ristövaliokunnalle maaliskuun alussa. Lausunnossa ehdotetaan myös, että Suo­ messa tulee ennakkoluulottomasti pyrkiä vaikuttamaan tuotantorakenteisiin ja kulu­ tuskäyttäytymiseen siten, että uusiutumat­ tomista raaka-aineista tehdyt tuotteet korva­ taan uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvil­ la tuotteilla. Paperiliitto 3/2014 1 19
• Duudsonit tulee! Ainal<in 4 ooo paperiliittolaista perheenjäsenineen on ilmoit­ tautunut jäsentapahtumaan PowerParl<issa. I<esälmun 7. päivän vauhdild<aaseen me­ noon sisältyy myös Duudsonit Show. --·--·· -----?-·--Tel<sti Eeva Eloranta-Jolcela Kuvat Antti Aimo-l<oivisto uvassa on taattua duudsonimeininkiä ja live stuntteja. Myös yleisöä haas­ tetaan mukaan, joten heittäytymis­ mieltä mukaan! Nyt on mahdollisuus päästä ylittämään itsensä nou­ semalla duudsoneiden kanssa . lavalle, Jarppi Leppälä pohjustaa. Liveshow'ssa on oma jännityksensä. Se on myös hauska ja energinen, yksi osa haus­ kaa päivää huvipuistossa. Ennald<oluulottomasti uutta päin PowerParkissa Duudsonit ovat esiintyneet useasti. Sehän sijaitsee lähellä kotikontuja. Oma suosikkini laitteista on puinen vuoris­ torata, se on metallirunkoisiin verrattuna ihan omanlaisensa, Leppälä kertoo. Jos Duudsonien tekemiset eivät ole en­ nestään tuttuja, Leppälä vinkkaa katsojaa olemaan ennakkoluuloton ja katsomaan asi­ oita uusin silmin. Tämä auttoi myös Duudsoneita, jotka mursivat televisiosarjaa teh­ dessään monia omia ennakkokäsityksiään. Tämä tuli selväksi jo Duudsonit tuli ta­ loon -sarjan 3. tuotantokauden avausjak­ sossa, kun kolme lieksalaista kehitysvam­ maista miestä sai toteuttaa haaveitaan. Ko­ ko Lieksaa innostettiin karistamaan ennak­ koluuloja ja ryhtymään tukihenkilöiksi yksi­ näisille. Sarjassa on yhdeksän osaa. Viime vuoden puolella tehtyjen kuvaus­ ten jälkeen on keväällä aikaa hengähtää ja miettiä uutta. -Olen tehnyt pari reissua Jenkkeihin ja siellä on kuvattu YouTuben Duudson-kana­ valle piilokameroita ja muita. Se on h yv ää vastapainoa, kun televisiotuotannossa on pitkä sykli. YouTubessa tänään saatu idea on katsottavissa ylihuomenna. Jeld<u päivässä Jos huvipuistot ja duudsonit ovatkin tuttuja, voi pohjalainen luonteenlaatu olla vieraam­ pi. Jarppi Leppälä tekee sen tutummaksi. -Tähän pätee sama, kuin vähän joka asi­ aan eli avoin mieli. Jos ihmiset vaikuttaa ju­ milta eikä rivakasti vastaa kysymyksiin, se ei tarkoita, ettei susta pidettäis. Harvoin kun suunsa avaa, niin sanaan pystyy luotta­ maan. Mitä sanotaan, sitä myös tarkotetaan. Paperiduunarit voisivat olla duudsonien etäisiä esi-isiä, sillä monessa paperitehtaas­ sa on elänyt varsin vilkas jäynäkulttuuri. Sehän on hyvä! Jekku päivässä pitää mielen virkeänä, Leppälä hymisee. ? +-Juld<a ja Jarppi ovat perhetapah­ tuman täh­ tiesiintyjät. JÄSENTAPAHTUMA 1' I<ahdesti suomen parhaal<si vapaa-ajan­ kesl<ul<sel<si valittu PowerParl< usl<oo huvin voimaan. Perhetapahtuma paperiliittolaisille Nähdään PowerParl<issa! P aperiliittolaiset suuntaavat kesä­ kuun 7. päivänä kohti Alahärmän PowerParkia. Tällöin huvipuisto laitteineen on varattu paperiliitto­ laisten perhetapahtumaan saapujien käyt­ töön. Jäsentapahtumaan ovat tervetulleita kaikki Paperiliiton jäsenet, myös työttömät, opiskelijaja eläkeläisjäsenet. Jäsenen mu­ kana voivat tulla hänen puolisonsa sekä sa­ massa taloudessa asuvat lapset. Paperiliitto­ lainen voi ottaa mukaansa myös lastenlapsi­ aan. Tapahtuma on osallistujille maksuton. Portit aukeavat lauantaina 7. kesäkuuta klo n ja sulkeutuvat klo 19. Ilmoittaudu netissä Ilmoittaudu mukaan Paperiliiton nettisivuil­ la täyttämällä sähköinen lomake. Tarvitset ilmoittautumiseen jäsennume­ ron, jonka näet jäsenkortistasi tai sähköi­ sestä eAsiointipalvelusta. Kun olet lähettä­ nyt ilmoittautumisen, saat saman tien säh­ köpostiisi ilmoittautumisvahvistuksen. Vah­ vistus ja voimassaoleva jäsenkortti toimivat sinun ja perheesi yhteisenä sisäänpääsylip­ puna. Voit tulostaa vahvistuksen paperille tai varautua näyttämään vahvistuksen mo­ biililaitteeltasi. Jos jäsenkorttisi on kadonnut, tilaa uusi kortti osoitteesta jasenrekisteri@paperi­ liitto.fi tai puhelimitse 010 289 7700 / Jäsen­ rekisteri. Ilmoittautumiset ja lisätietoja: www.paperiliitto.fi ? Muista ilmoittautua tapahtumaan 9.5. mennessä. Paperiliitto 3/2014 1 21
• PAPERIDUUNARIN MAAILMA unel111ien työpail<l<a ?!Markus Autio työs­ kentelee Stora Enson Forsin tehtaalla Ruotsissa. '\ Ruotsalainen l<artonl<ityönte­ l<ijä Marl<us Autio haaveilee metsästysreissusta suomeen. Tel<sti Susanna Chazalmartin M arkus Autio, 40, on tehnyt kartonkia Stora Enson Far­ sin tehtaalla Ruotsissa vuo­ desta 1993. Tehdas on yksi Euroopan suurimmista ja moderneimmista kartongin tuottajista. Työn­ tekijöitä on tällä hetkellä noin 550. Autio on koulutukseltaan levyseppähitsaaja, mutta on ollut tyytyväinen vakituiseen työpaikkaansa. Aution työpisteellä KM2:lla on kiertä­ vää työvuorolista. Ensimmäisellä viikolla on kaksi aamua, kaksi iltaa ja kolme yötä, sitten viikko vapaata. Sen jälkeen kaksi yötä, kak­ si vapaata, kolme aamua, kaksi iltaa, kaksi yötä ja viisi vapaata. Sitten taas kaksi aa­ mua, yksi ilta, kaksi vapaata ja kierros al­ kaa alusta. Viikonloppuna töitä tehdään kello kuu­ desta kuuteen. Tämä järjestely on sopinut minulle h yv in. Lomat on helppo järjestää toiveiden mukaan. Itse olen kesälomalla ai­ na syksyisin, Autio kertoo. l<aikl<i mitä voi toivoa Ruokailu tehtaalla on järjestetty työpaikka­ ruokalassa. Aina Autio ei lähde sinne asti. Hän tekee eväät kotona ja syö ne työpisteen taukotilassa. Jos paikkoja alkaa kolottaa Au­ tio voi käydä työpaikan terveyskeskukses22 1 Paperiliitto 3/2014 sa, missä hoidetaan ensisijaisesti työperäi­ siä vaivoja. Vielä en ole onneksi joutunut turvautu­ maan työterveyshuoltoon. Paperiteollisuuden keskipalkka on Ruot­ sissa 25 500 kruunua, eli noin 2 900 euroa. Se kelpaa Autiolle h yv in. Asun yksin vuokra-asunnossa Hedemo­ rassa, joka on noin 7000 asukkaan taajama 32 kilometrin päässä työpaikalta. Minulla on kolme lasta, mutta he eivät asu luonani. Autio kokee, että saa tehdä työtä unelma­ paikassa. Minulla on h yv ät työkaverit ja ilmapii­ ri tehtaalla on avoin. Muuta en osaa toivoa­ kaan. Ay-asiat sydäntä lähellä Aution vapaa-aika kuluu pitkälti ammat­ tiyhdistyshommissa. Hän toimii ammatti­ osastonsa varapuheenjohtajana. Lähes kaikki työntekijät kuuluvat liit­ toon. Liitto auttaa jäseniään monissa eri ti­ lanteissa, esimerkiksi vakuutusasioissa. Ko­ en, että teemme tärkeää työtä. Mies on tyytyväinen työpaikkaansa ja elämäänsä, mutta jo talvella mielessä pyörii syksyinen Suomen reissu. Silloin Autio mat­ kustaa Pohjanmaalle tapaamaan vanhempi­ aan ja jänisjahtiin. Haaveilen siitä, että kuulen taas jänis­ koiran haukun kuusimetsässä kirkkaassa syyssäässä. Muuten kaikki on tällä hetkellä elämässä h yv in. l:i:I Pohjoismaiden suurin maa Ruotsi -? -? Ruotsi on pinta-alaltaan Länsi-Euroopan l<olman­ neksi suurin maa. Maassa on 9,5 miljoonaa asukasta. ? suurimmat paperiteollisuu­ den työnantajat ovat Stora Enso, SCA, Holmen jaMet­ säGroup. ? Ruotsissa oli vuonna 2012 l<ail<l<iaan 38 paperitehdas­ ta. 12 suurinta tehdasta tuot­ taa 70 prosenttia maan pa­ perista. ? Ruotsi on Euroopan kol­ manneksi suurin paperin­ ja selluntuottaja Sal<san ja suomen jälkeen. ? Lähes 99 prosenttia Ruot­ sin paperityöntel<ijöistä l<uu­ luu pail<alliseen paperialan työntel<ijöiden ammattiliit­ toon Pappersiin. Liiton l<aut­ ta hoituvat muun muassa työttömyysvakuutukset. PAPERIN TUOTANTO VUOSITTAIN tonnia 11400 000 PAPERITEOLLISUUDEN TYÖPAIKAT 21000·
• i l/ '•··.···. I "·i;;· .· .. · .. ··•.·:·:· .. :1 ·.· .. ??_:.·· f'"' { Ne ovat sopeutuneet ympäristöönsä, ne ovat fiksuja, ne ovat hyvännäköisiä, kuten Exa/ter. Exalter on sopeutunut ja kehittynyt uudeksi versioksi, fxa/ter' Parempi kuin mikään aiempi turvajalkine. Exa/ter' on mukava, hyvännäköinenja suojaa parhaimmalla mahdollisella iavalla. JALAS® 9508 / S3 SRc HRo Saat lisätietoja JALAS• Exalter'-mal/iston jalkineista. ottamalla Yhteyttä meihin. info@eJendafs. fi • www.exafter2.co,n
• EXPOMARK •••• ? ? ? ? • • AANIA SUOMESTA RATKAISEE EUROVAALIT 2014 Suomalaisen työn tulevaisuus ja työelämän oikeudenmukaisuus ratkaistaan Euroopan unionissa. 60 % suomalaisista vaikeni 2009. Pidetään huoli, etteivät suomalaisen työn äänet hiljene. Palkansaajat ratkaisevat eurovaalit annetuilla äänillä. ÄÄNIÄSUOMESTA.FI TULOKSELLISIA KOHTAAMISI Teollisuuden ammattitapahtum TERVETULOA POHJOISEN TEOLLISUUDEN SUURTAPAHTUMAAN! & POHJOINEN TEOLLISUUS ? 2014 21.-22.5.2014, OULU HALLI KOKONAISUUDESSA MUKANA: KUNNOSSAPITO i KAIVOS i SOPIMUSVALMISTUS i NORRKAMA Järjestäjä: EXPOMARK •••• Yhteistyössä: OMS OULU MINING SCHOOL Messuilla esillä ratkaisuja, laitteita ja palveluja tuotantoketjun koko matkalta. Mukana myös mm. Kunnossapidon seminaarit ja Pohjoisen suurhankkeiden esittelyjä. Lue lisää ohjelmasta netistä! www.pohjoinenteollisuus.fi (J POHTO REKISTERÖIDY MESSUKÄVIJÄKSI ENNAKKOON· NETISSÄ! SMSY, PIPO ry
• !, I 1 1 I: Pehmeäs­ tä jäästä huoli­ matta piti pulmhuo­ nepelitkin, tottakai, käydä. ?Valkea­ koskenmes­ tarijoul<kue. ?Antti Sep­ pänen tel<ee maalin. ??Viimei­ sen niitin lyöjä: Juuso MäkeläVal­ keakoskelta. Voitto l<otiin ·lapsuuden s Osasto 70:n pojat voittivat jääldeld<omestaruuden lenldmrit jalassa. Tel<sti: Illd<a Palmu Kuvat: Mika l<anerva uringonlasku valaisee Valkeakosken jääkiekkojoukkueen vaihtoaitiota. Adaran ja Wal­ lcin paperipakkausmiehet miettivät taktiikkaa lop­ puotteluun Nokian SCA Tissuen pehmomiehiä vastaan Lasten Kuomat olis parhaat! Tai kumisaappaat! Nokian kontiot? Puheet ovat yhtä pehmeiltä kuin jää puhujien alla, mutta minkäs teet. Toipiitsijat komensivat jo iltapäi­ vällä kiekkoilijoille kengät jal­ kaan, koska kanttailu kävi jään pettäessä mahdottomaksi. Sii,1,-l<ivempi on voittaa töppöset jalassa kuin hävitä luistimilla, riemuitsi voittajajouk­ kueen Pette­ ri Peld<onen. tä lähtien on höntsäilty hymy huulessa. Töp­ pöset jalkaan ja pallolla naapurin poikia plä­ siin, jee! Nyt olisi lipokkaiden pito tärkeää. Nokia on voittanut tähän mennessä kaikki otte­ lunsa ja tilanne on 0-0. Altavastaajan edes­ sä on 30 kutkuttavaa minuuttia turnauksen loppuottelua. Hien ja pierun voimin Koskin joukkueeseen kuuluu molari, neljä pakkia ja viisi hyökkääjää. He ovat varustau­ tuneet taistoonsa pukuhuoneessa Sandelsia juoden jo h yv än aikaa. Kumpi haisee enemmän, hiki vai pieru? Pukuhuone pistää miettimään. "20vuotta on viime l<errasta." Osasto 70:n pelipaidoissa lukee Adara. Selkiä koristavat itse keksityt numerot, hyök­ kääjä no 99 Antti "Väinökretski" Seppäsestä lähtien. Molari Sami Lahtisen numero on ta­ san nolla, koska hänellä ei pelipaitaa ole. Ei valmentajia, ei ryppyotsia eikä ketään har­ mita, vaikka luistelu vaihtui töppöstelyyn. Eipähän tarvitse siirtyä ajassa ja paikassa yhtä ahkerasti. 20 vuotta on viime kerrasta, mutta ihan samalta tuntuu. Naurattaa väkisin! Ainoa ero, että silloin jaksoi vetää aamusta iltaan, nyt h yv ä jos 3 minuuttia, kertoo hyök­ kääjä Toni "Iso Teukka-Salama" Pohjalainen. Me painettiin velipojan kanssa pihatiel­ lä, kaveri vieressä vastaa. Joo. Me taas alakouluikäisenä metsässä Ilveslammen jäällä, siinä missä nyt on asun­ tomessualue. Koppiin tulee hetkeksi hiljaista. Ken­ gänkärkiä katsellaan. Ihan kun aikamiehet muistelisivat, miten kivaa lapsena oli. 1
• l(OSl<i voitti Valkeakoski voitti Nokian ja samalla Paperiliiton ensim­ mäisen jääkiekkomestaruu­ den lauantaina 8. helmikuu­ ta Tampereen Koulukadun lämpöisillä tekojäillä. Kevätkeli sotki 10 jouk­ kueen kahden lohkon turnauksen, kun aamun ve­ sisade taittui 10 asteen au­ ringonpaisteeksi. Kiekko vaihdettiin kau­ kalopalloon ja luistimet ken­ kiin. Kaukopään ja Kirknie­ men joukkueet suuttuivat ja luovuttivat ja lähtivät kotiin. Nokialaiset olivat voitta­ neet jokaisen pelinsä, mutta hävisivät lopussa Koskin po­ jille surkeasti 0-3. Päivän tiukin ottelu oli kuitenkin, yllättäen, Valkea­ kosken ja Joutsenon pudotuspeli. Jokaisen alkusar­ jan ottelunsa hävinnyt Jout­ seno piti pintansa 1-1, ja tä­ män jälkeen vielä rankka­ reissa huikeat 13 kertaa pe­ räjälkeen. Ei ollut helppoa kellään harhautella malaria töppöset jalassa. Lil Joukkueiden sijoitus ja pisteet: 1. Valkeakoski 15 2. Nokia 18 3. Raflatac 12 4. Kyröskoski 6 5. Mänttä 3 6. Äänekoski 3 7.Tako 3 8. Joutseno O 9.Kaukopää 10. Kirkniemi +-"Poika" pääsi sau­ naan. 6 l<areille Pakki panee parastaan Katsomossa ei ole ketään, kun viimeinen peli alkaa. Päästään ihan omalla porukalla aikakoneeseen ja 1980-luvun loppuun, kun paitsio oli vaan sana telkkarissa. Hyökkääjät kyttäävät maalilla. Jokainen suunnanmuutos tuo mieleen paikallaan su­tivan Aku Ankan, mutta näitä reppanoita on Nokian riveissä enemmän. Pojat eivät saa oikein mitään aikaan, vaikka numero 10 kyl­lä yrittää ahkerasti. Paras pito on kuitenkin Koskin pakilla ni­meltä Juuso Mäkelä. Kun hän kiskoo paUon reppuun 3-0, se on siinä ja pysyy. Ihan niin lapsellisia eivät pojat ole, että riehaantuisivat kasaksi juhlimaan, mutta pi­rusti kyllä naurattaa. Pakki Petteri Pekko­ sen sanoin: -Kivempi on voittaa töppöset jalassakuin hävitä luistimilla. Ja nyt me lähetään saunaan! i::;;i HIOMO -VANHAKUVAKERTOO-------------Palsta l<ertoo vanhan l<uvan herättämiä tarinoita. Veli-Matti Väisäsen albumi Retkeilytunnelmissa. J<aksi miestä Enso-Gutzeitin Karhulan insuliit­ titehtaalta sekä Pertti Mannoja,Matti Rosendahl, Veli Matti Väisänen, Matti Laari ja Martti Salo Enso-Gutzeitin summan tehtaalta. Liiton retl<eilypäivillä Sari Kangas \/4 eli Väisänen muistaa hyvinPaperiliiton retkeilypäivät Ää­ekoskella helluntaina vuonna 965. 17-vuotias Väisänen oli vas­ta aloittanut työnsä Enso-Gutzeitin Sum­man tehtaalla. Sieltä ja Karhulan insuliit­titehtaalta lähti kaksipäiväiseen tapahtu­maan bussilastillinen porukkaa. Pääjuhlan puhujana oli Paperiliiton pitkäaikainen puheenjohtaja Veikko Ah­ tola. Ohjelmaan kuului myös illanvietto läheisellä tanssilavalla sekä pyhäpäivälle osuneet urheilukilpailut. -Meiltäkin oli 4xl00 metrin viestis­sä juoksu porukka, joka taisi tulla kisassa kolmanneksi, Väisänen kertoo. Retkeilupäivillä oli satoja osanotta­jia ympäri Suomen. Osa yöpyi teltois-sa leirintäalueella, osa kuvassa näk yv än koulun lattialla. Sinne oli levitetty pin­kopahvit makuualustoiksi, mutta Väisä­sen mukaan valoisassa kesäsäässä ei juu­ri nukuttu.Cii Tunnetko kuvassa olevat Summan tehtaan miehet? Entä onko sinulla paperiliittolaisista kertova vanha lmva? Lähetä tiedot tai l<uvasi toimitul<seen. Muista laittaa myös yhteystietosi. -511 VUOTTASITTEN---------------Paperiliitto-Iehti all<oi ilmestyä vuonna 1959 Palkallinen vappu lcaildlle Palkallinen vapunpäivä toteutet­ tiin ensimmäisenä paperiteolli­ suuden alalla. Koska työehtoso­ pimuspolitiikka oli teollisuusliit­ tomuotoista, palkalli­ sen vapunpäivän sai­ vat kaikki teollisuu­ den piirissä vakinai­ sessa työsuhteessa olleet työntekijät. Lehden pääkirjoituksessa Sulo Penttilä ei pitä­ nyt asiaa niinkään palkkapoliit­ tisena kuin periaatteellisena. "Vuosikymmenien vaati­ mus on tullut to­ teutetuksi sen su­ kupolven aikana, joka on joutunut kantamaan ras­ kaan vastuun kan­ sansa kohtaloista ja vastannut viime vuosikym­ menen ahkerasta työstä." Huhtikuussa ilmestyneen lehden kannessa komeili liiton uuden toimiston talo Helsingis­ sä Rauhankatu 15:ssä. Valtionar­ kiston naapurissa toimineen toi­ miston ikkunat sijaitsivat por­ raskäytävän vasemmalla puolel­ la 1. kerroksessa ja yläpuolella 2. kerroksessa". lii Paperiliitto 3/2014 1 27
• 1 ! TARKICA L A Työväen mesitsiä yöväenlaulut nostivat henkeä, kun työväestö alkoi puolustaa etujaan. Lie­ kö nyt kaikilla niin h yv ät ol­ tavat, ettei niitä juuri enää soiteta? Osasin Työväen Marssin sanat ennen lukemaan oppimista. Lapse­ na ei ymmärtänyt laulujen sanomaa, vaan melodian iskevyys ja sävelkulku jäivät mieleen. Hiukan vanhempana ja viisaampana sanomat avautuivat. Viime aikoina olen palautellut mie­ leeni työväenlaulujen sanomaa. Monet ovat ajankohtaisia tähänkin maailman aikaan. Köyhyyttä on yhä, luokkaerot kasvavat myös Suomessa ja sotia käy­ dään siellä täällä. Koko ajan lähempänä meitä on lisääntyvää rauhattomuutta. Isäni kanssa kierrettiin etenkin kesä­ tilaisuuksissa laulelemassa näitä työvä­ estön lauluja. Ensin laulettiin alta pois vahvat perinteiset työväenlaulut, ja tun­ nelman hiukan vapautuessa Veikko La­ vin laulujen, mm. Limperin Hilman, kautta loppuiltaan, jolloin jotkut jo kat­ selivatkin 'liimeisen kerran Dnjepriin. Millaista sanomaa nykyiset räppija hiphoppilaulujen sanat välittävät? Täy­ tynee ruveta kuuntelemaan niitä uu­ delta näkökulmalta. Josko niistä löytyi­ si nykytyöväestön mesitsiä. Joka ryhmittymällä on omat veisun­ sa, jolla polkaistaan kyseisen ryhmän kinkerit käyntiin. Ennen on varmaan aloitettu ja lopetettu ammattiosasto­ jenkin kokoukset työväenlaululla. Sil­ loin kun järjestäytyminen oli uutta. ? Jotl<ut l<atselivat jo viimeisen l<erran Dnjepriin. Jukka Koskinen I<äytöntarl<l<ailija ja ammattiosasto 19:n sih­ teeri Anri Mäl<Ynen työsl<entelee Kymillä I<uusanniemessä. Tällä palstalla Mäl<Ynen on tietävinään, mistä l<irjoittaa. 28 1 Paperiliitto 3/2014 varaa pailcka kesäksi tTörmälän lomakes­ kukseen tulee muu­ toksia. Fakta ?Vuonna2013liitonlomapai­l<?issama­joittui 8 000ihmistä. ? Majoitus­vuoro­kausia oli27000. Paperiliiton lomapaild<oja l<0sl<eva vuorol<ausimal<su otetaan l<äyttöön 1. l<esälmuta. esäkuusta alusta alkaen Tör­ mälässä, Puralassa ja Sär­ kelässä majoittuvilta peri­ tään 10 euroa per majoitus­ vuorokausi. Maksua ei pe­ ritä alle 18-vuo_tiaita majoit­ tujilta. Maksu koskee sekä huoneistoja et­ tä karavaanipaikkoja. Paperiliiton liittoval­ tuusto päätti asiasta syyskokouksessaan vii­ me vuonna. Näin varaat majoituksen 1) Tee varaus puhelimitse. 2) Maksa majoitus etukäteen Paperiliiton ti­ lille FI471521 30071036 01. Käytä seuraavia viitteitä: ? Törmälä 201882584 ? Purala 20182568 ? Särkelä 20182571 3) Näytä lomapaikassa kuitti maksusta ja voimassa oleva jäsenkortti. Poikkeustapauksissa maksun voi myös suorittaa lomapaikoissa pankkitai luottokor­ tilla. Maksu suoritetaan tulopäivänä klo 12.00-14.00 tai seuraavana päivänä klo 12.00-14.00. Loppusyksystä 2014 otetaan käyttöön sähköinen lomapaikkavarausjärjestelmä. Sen jälkeen pääperiaatteena tulee olemaan se, että lomapaikkoja koskevat varaukset tehdään netissä ja maksetaan myös samalla. Sähköisestä varausjärjestelmästä lomailua suunnitteleva näkee varaustilanteen reaali­ ajassa, kertoo liiton talouspäällikkö Markku Leppänen. Törmälän tiloissa muutoksia Törmälän lomakeskuksessa oleva majoitus­ ja huoltorakennus puretaan. Liiton hallitus päätti asiasta kokouksessaan maaliskuussa. Asiantuntijoiden tekemien selvitysten mukaan rakennuksessa on sellaisia ra­ kenteellisia virheitä, joita ei kannata kustan­ nuksellisista syistä korjata. Eri rakenteissa on myös pitkälle levinneitä homekasvustoja, Markku Leppänen perustelee. Liiton toimistossa on käynnissä selvi­ tystyö eri vaihtoehdoista korvata puuttuvat huoltoja majoitustilat.? -KEVÄTKOKOUKSET---------_, __________ _ Pirkanmaan piiri: Nokian os. 2, ma 1 4 . 4 . klo 16.15, Nokian Kerholan Si­ vusali. Valkeakosken os. 45, ti 15.4. klo 17.00, Hakapirtti. Tampereen os. 62, pe 11.4. klo 13.00, pääkirjasto Metso. Länsi-Suomen piiri: Porin os. 10, to 2 4 . 4 . klo 17.00, osaston toimitila. Rauman os. 42, kel6. 4 . klo 16.15 Cumulus. Etelä-suomen piiri: Loviisan os. 39, ke 16. 4 . klo 16.00, Safcafe, Länsikaari. Hämeenlinnan osasto 66, la 12. 4 . klo 1 4 .30, Cumulus. Saimaan piiri: Tainionkosken os. 22, to 24.4. klo 17.30, osaston (tai 21:n) toimitila. Joutsenon os. 23, ma 1 4 . 4 . klo 18.00, Joutsenon työväentalo. Lauritsala os. 44, ke 23. 4 . klo 17.00 Kotapirtillä Jyväskylän os. 12, ma 28. 4 . klo 11 Kivistön työväentalo. Pohjois-Karjalan piiri: Juankosken os. 57, ke 16. 4 . klo 16, Ruukin Kievari. Kajaanin os. 51, ti 29. 4 . klo Keski-Suomen piiri: 15.00, Ravintola Kajaani. Jämsänkosken os. 11, ke Pohjois-suomen piiri: 23. 4 . klo 16.15 UPM-Kymmene J-koski, Keskuskonttori Pietarsaaren os. 52, to 24. 4 . Rustholli. klo 18.00, TT Halli.
• -KIRJAT----------------------Paperimiehen painajainen Marld<u l<uisma, Sal<ari Siltala ja Teemu l<esldsarja: Paperin painajai­ nen, 201.lf. Tel<sti Juha Koivisto vuodesta ilmestyi kolmen histori­ ntutkijan Markku Kuisman, Tee­ mu Keskisarjan ja Sakari Silta­ lan mainio kirja Metsäliiton historiasta. Kuten kirjan alussa osuvasti lukijal­ le huomautetaan, aiemmista menestykset­ tömyystarinoista poiketen, tällä kertaa his­ toriaa tehneet ovat halunneet tekemisistä­ än puhua. Kirja osoittaa h yv in, kuinka metsäteol­ lisuusyhtiöitä on kautta historian pelastet­ tu. 1990-luvun laman osalta kirjassa kerro­ taan, miten (sittemmin Metsäteollisuus ry:n Presidentti Urho I<ekkonen muurasi Metsä­ Botnian I<askisten tehtaan peruskiven vuon­ na 1975. I<irjan kuvitusta. johtoon noussut) Timo Poranen, noustuaan Metsä-Serlan johtoon 1990, lähes ensimmäi­ seksi työkseen sulki tusinan verran tehtai­ ta ja kadotti 2 500 työpaikkaa. Tämä merkit­ si yhdessä vuodessa noin viidenneksen vä­ hennystä henkilöstöön. Ei ihme, että irtisa­ nomiset aiheuttivat lakkoja ja työnseisauk­ sia eri paikkakunnilla. Pelastustoimien ohella kirja kuvaa loista­ vasti myös niitä kehityskulkuja, joilla pulaan toistuvasti jouduttiin. Lähes surkuhupaisana voi pitää kehityskulkua, jossa Finnforestin toi­ mitusjohtajana toiminut Jorma Vaajoki kut­ suttiin 1990-luvun puolessa välissä luomaan strategiaa koko Metsäliitto-Yhtymälle. Vaa­ joki näki jo tuolloin paperintekemisen Met­ sä-Serlan pahimmaksi ongelmaksi ja suurim­ maksi riskiksi, joka söi valtavasti pääomia ja oli bisneksenä jo ylikypsä. Vaihtoehtona oli irtautua paperista kokonaan tai investoida siihen jättimäisiä omaisuuksia. Vaajoen mie­ lestä luopuminen oli ainoa vaihtoehto. Kuten historiasta tiedetään, toisin kävi. Kun kotimaiset kilpailijat ostivat romurau­ taa jatkuvasti ulkomailta Metsäliiton nenän edestä, jäi myöhemmin Moolokin kidaksi osoittautuva paperinvalmistaja MoDo Met­ sä-Serlan käsiin. Vasta 2002 esitettiin Met­ säliiton johdolle uudelleen strategia, jossa paperista irtauduttiin "yksintein ja äkkiä". Uuden strategian konsultoi, totta kai, Jor­ ma Vaajoki. Kirja toimii erinomaisena oppaana met­ säteollisuuden syy-seuraussuhteisiin ja osoittaa, kuinka perustellutkin strategiat jäävät syrjään sopivan joukkohysterian val­ latessa yhtiön päätöksentekoelimet tai kun rahaa vain sattuu olemaan poltettavaksi as­ ti. Erityisen hyödyllinen kirja on lukea yh­ dessä Oula Silvennoisen Göstä Serlachiuk­ sesta kirjoittaman Paperisydän-kirjan kans­ sa. Nämä teokset kahlattuaan saattaa aiem­ min älylliseen laiskuuteenkin sortunut luki­ ja havahtua ymmärtämään m?tsäteollisuu­ den muutosten perimmäisiä syitä ja kehitys­ kulkuja, jotka johtivat kymmenien tuhan­ sien työpaikkojen menetyksiin. ? Musiikkijuhlat Karavaanarit Hae lomalle Hyödynnä l<aravaanarit koolle 10 euron alennus kesäkuussa Paperiliittolaiset saavat 10 euro n Liito n karavaa n areide n kesätaalen n ukse n Työväe n Musiikkitapaaminen järjestetää n 27.-29. pahtuman sisäänpääsylipuista. kesäkuuta Törmälässä. Ohjel!_a_pahtuma maa perinteisee n tapaan eli ?? l '.'W!, ään ?· · ?· ... . . ?,, _ __ ? ?. "'c,. pj??l!??% n ;;k?r;??;Valkeakos· .. 1 kell ?. . sao oa. Luelisää: . _ @ ? ... , , , Lisäti???j? Ma_?kWWw.valmu.com ??i'; :,. ;.? ku Maaraselta p. .......A Ja . 0400 423 378 l<aipaatko virkistystä? Hae hyvinvoi n tijaksolle Vieru­ mäelle. Loma on tarkoitettu Pa­ periliiton työssäkäyville ja työ­ markki n oide n käytettävissä ole­ ville jäsenille. Loma-aika o n 26.30.5. Haku päättyy 5.5. Loma­ jakso n hinta on 200 € .. Lomaohjelma ja lisätiedot: www.paperiliitto.fi HIOMO -OPPISOPIMUKSESSA-----Palsta seuraa Emmi Reinil<aisen oppisopimusl<oulutusta. Emmi Reinikainen haluaa valmistua 2 vuodessa. Uuden edessä Teksti Tiina suomalainen M iten sopeutuu nuori nainen äi­ jäporukkaan? H yv in ainakin, jos on kyse Emmi Reinikai­ sesta, joka on jo terästehtaalla kouliin­ tunut miesmeininkiin. UPM:n Kaukaan ja Kymin oppisopi­ muskoulutus alkoi maaliskuussa kolmen päivän intensiivileirillä Vierumäellä. En­ nen leirin alkua Reinikaista hieman jän­ nitti uusien ihmisten kohtaaminen. Mietin myös sitä, miten minut ote­ taan ainoana naisena mukaan porukoihin. EMMI REINIKAI­ NEN ? Il<ä: 29 ? Asuinpail<­ l<a: Imatra ? Perhesuh­ teet: Avoliitossa ? Harrastaa: Koiria ja hevosia Kaikki sujui ongelmitta. Ryhmähenkeä luotiin ja vahvistettiin muun muassa salibandya pelaamalla ja temppurasteilla. Siinä sivussa oppisopimuskoulutetta­ vat saivat tuhdin tietopaketin tulevasta. Leiri taisi on­ nistua h yv in, sillä se sai opiskelijoilta keskiarvon 8 ½. l<ahdeksasta neljään Viime syyskuusta lähtien työttömänä olleen Reinikaisen päiviin on nyt tullut aivan erilainen rytmi. Imatralta Lap­ peenrantaan on lähdettävä ajamaan jo ennen puolta kahdeksaa ja kotimatkalle pääsee neljän jälkeen. Illat menevät tiiviisti hevosen ja koirien kanssa tou­ hutessa. Yöunia hän ei ole menettänyt, vaikka onkin uuden edessä. Jokin asia saattaa etukäteen kutkuttaa vatsanpoh­ jaa, mutta sitten kun on siinä tilanteessa, niin ei pelota­ kaan enää yhtään. Paljon ei Reinikaisella ole vielä kerrottavaa koulutuk­ sesta. Ensimmäiset viikot menevät tehtaaseen ja esi­ miehiin tutustuessa sekä erilaisia pätevyyksiä, kuten työturvallisuusja tulityökortteja, suorittaessa. Huhtikuussa opiskelijat siirtyvät työpaikoilleen. Rei­ nikaisen työpaikka on Kaukaan paperitehdas. Suhtaudun tulevaan h yv illä mielin. Aion panos­ taa opiskeluun kaiken energiani ja valmistua kahdes­ sa vuodessa. ? "Mietin myös sitä, miten minut otetaan ainoana nai-:-_ sena mul<aan porul<oihin." Paperiliitto 3/2014 1 29
• 11 1 1 1 11 HIOMO I Työttömyysl<assa tiedottaa vuorotteluvapaa taul<oa yhdelle, työtä toiselle vuorotteluvapaalain tarl<aitul<­ sena on edistää työnteldjän työssä jal<samista ja parantaa samalla työttömän työnhaldjan työllistymisedellytyl<siä. akia sovelletaan kokoaikatyöntekijään ja työntekijään, jonka työaika on yli 75 prosenttia ajalla sovellettavasta koko­ aikaisen työntekijän työajasta. Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että henkilöllä on työssäoloaikaa vävuorotte­ hintään 10 vuotta ennen vapaan alkamista. luvapaan h k.1.. 'k . . kesto on Jos en 1 o on saanut a1 a1semmm vuorottevähintään lukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähin90 päivää. tään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Lisäksi edellytetään, että vuo­ rotteluvapaalle jäävän työssäolo ja työsuh­ de samaan työnantajaan on yhdenjakoisesti kestänyt vähintään 13 kuukautta välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista. Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 90 kalenteripäivää yhdenjaksoisesti ja yhteen­ sä enintään 359 kalenteripäivää. Vapaan jaksottamisesta on so,... .. !!lf vittava vuorottelusopimuk••1!!==Lähetä työttö­ myyskassaan Kun jäät vuorotteluvapaalle: ? vuorottelul<?rvaus­ hal<emus ? Kopio vuorottelu­ sopimul<sesta ? Pall<l<atodistus ? Muut mahdolliset liitteet Kun jäät vuorotteluva­ paan toiselle tai kolman­ nelle jal<solle: ? Vuorottelul<?rvaus­ hal<emus ? Muut mahdolliset liitteet luvapaa on kuitenkin pidettävä kahden vuo­ den kuluessa sen aloittamisesta lukien. Työnantajan tulee tehdä vapaalle jäävän kanssa vuorottelusopimus. Tämä sopimus sekä työsopi­ mus, josta selviää, että sijainen on palkattu vuorottelu­ vapaan ajaksi, on toimitet­ tava työja elinkeinotoi­ ja elinkeinotoimistolle seuraavien vuorot­ telujaksojen alkaessa. vuorottelu vapaan muutoksista uusi ehdotus Vuorotteluvapaajärjestelmän uudistamis­ ta suunnitteleva työryhmä on antanut uu­ den ehdotuksen järjestelmän muuttami­ seksi. Kolmikantaisesti valmisteltu ehdo­ tus luovutettiin työministeri Lauri Ihalai­ selle 13.3.2014. Tarve uudistukselle perus­ tuu elokuussa laadittuun rakennepoliitti­ seen ohjelmaan. Muutoksia olisivat esimerl<il<si: ? Työhistoriaedellytyksen nostaminen 16 vuoteen ? Sijaista koskevat edellytykset tiukentui­ sivat ? Vuorotteluvapaalta ei voisi enää siirtyä vanhuuseläkkeelle ? Vuorotteluvapaan kesto tulisi olemaan 100 360 kalenteripäivää sessa ennen vapaan ·??;;;:;:i;?;;tf,?:?:-=======::. aloittamista. Kunkin mistolle ennen va­ paan alkamista. Vastaavat sel­ vitykset on toi­ mitettava työHallituksen on tarkoitus antaa lakiesitys vuorotteluvapaalain muuttamiseksi tänä keväänä. Alustavasti on suunniteltu, että lakimuutokset tulisivat voimaan 1.9.2014. Työryhmän ehdotuksen mukaan uusia säännöksiä ei sovellettaisi, jos vuorottelu­ sopimus on tehty ennen lain voimaantuloa ja vapaa on alkanut vuoden 2014 aikana. jakson vähimmäis­ pituus on 90 kalen­ teripäivää. VuorotteTarkemmin: Työja elinkeinoministeri­ ön tiedote www.tem.fi o;I Ansiopäivärahan perusteena oleva pall<l<a E alkansaajan ansioVakiintunut palkka Vakiintunut m yy s tai lomautus alkaa vuokorvaus ei vaikuta päivärapäivärahan perusden 2014 puolella, voidaan han määritykseen. teena oleva palkka Val<iintunutta pall<l<aa palkka ei ole päivärahan määrittelyssä otYritystoiminnasta saatua (työttömyysturvalain 6. luVal<iintunutta pall<l<aa etaan henkilön vavun 4 §) ovat esimerl<il<si: määrittäessä huomioon ei taa huomioon kaikki palkat. tuloa ei voida ottaa huomikiintuneen palkan pohjal? vuosiloma-ajan pall<l<a, oteta työhön perustumaJos työssäoloehto ulottuu oon päivärahan perusteena ta työttömyyttä edeltäneeltä irtisanomisajan pall<l<a ja tonta tuloa esimerl<il<si: vuoden 2013 puolelle, niin olevana palkkana. ajanjaksolta, jona henkilö on muu työstä mal<settava ? Lomarahat, lomal<?rvaus myös silloin ansaittua palkJos henkilölle, joka an täyttänyt palkansaajan työsperuspall<l<a. ? Työnantajalta saatu takaa voidaan ottaa mukaan saanut palkkaa useammassäoloehdon (26 viikkoa). Eli ? Vuoro-ja saunalisät, palloudellinen etuus, jopäivärahan määrittel yy n. ta työstä samanaikaisesti ja käytännössä työttömyyttä velusvuosil<?rvaus ja ylil<a perustuu työsuhteen Lakimuutos koskee henjonka työttöm yy s on alkanut työl<?rvaus päättymiseen tai tnuuedeltäneen 26 viikon ajalta. hun vastaavaan järjestekilöitä, joilla on sivutyö päävuoden 2014 puolella, on jo Jos henkilö on työllistylyyn toimen ohessa. Lakia sovelehditty määritellä ansiopäinyt kahdessa tai useammasyleensäkin huomiotavat tu? Irtisanomisajan pall<l<aa letaan myös henkilöihin, väraha, määritys korjataan sa työssä yhtä aikaa, palkanlot vaikka työajat kahdessa vastaava l<?rvaus joille maksetaan irtisanotakautuvasti. Päivärahan määritte-lyssä otetaan huotai useammassa työsuhtees? Asiasta tarl<emmin misajan palkkaa ilman. työhakijan tulee itse olla yhteymioon henkilön tulot kaisa ylittäisivät aloilla sovelwww.finlex.fi: Valtiovelvoitetta ja joka työskendessä työttöm yy skassaan ja kista työsuhteista. Kahdesta lettavat enimmäistyöajat. neuvoston asetus työttelee samaan aikaan toisella pyytää ansiopäivärahan uutömyysetuutta määtai useammasta työsuhteesKaikkien palkkojen huorättäessä huomioon työnantajalla. delleen määrittelyä. ta tehtävässä palkanmäärimioon ottaminen riippuu siiotettavasta tulosta Edelleenkään työsuhteen Jäsenmaksu maksetaan tyksessä otetaan huomioon tä, milloin työttöm yy s tai lo30.12.2002/1332 päättyessä maksettava irtisaentiseen tapaan vain päätoikaikki palkanmäärityksessä mautus alkaa. Jos työttönomisajan palkkaa vastaava men ansiotulosta. o;I 30 Paperiliitto 3/2014
• -SUDDKU-----Laatinut Arto Inl<ala Ratkaisut sivulla 35. 1 4 6 1 3 5 6 9 3 1 3 1 8 2 2 9 7 9 8 3 1 4 7 2 5 6 4 3 9 8 Vail<eusaste * 4 6 7 4 6 5 3 2 6 5 7 7 4 9 6 1 3 5 2 4 7 8 3 5 5 9 Vail<eusaste * * * 4 8 1 8 4 6 3 6 1 8 9 2 5 7 5 7 4 6 3 2 9 9 7 3 5 2 5 6 Vail<eusaste * * ** * Ristikon 2/201.lt ratkaisu -RISTIKKO Laatinut Pauli vento Rudolf 1 UTSJOELLA juhlallinen tunturi KNUT myyjä VORO arabivaltio suksen pohjassa , ., idässä 4 exkunkku kurat kirkon väkeä herkkä povaamista vahvike r+ ITO ? "tähti" 4 Coward muovitaloja Blank Angela syötävää jakso Kiljusen ;J väkeä T ohuita MARX 4 oitis Voita lahjakortti! Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahja­ kortti. Ristikon 2/2014 täyttäneistä palkinnon sai Reijo Lehtinen Valkeakoskelta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 30.4. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus "Ristikko 3". ? 1 mitattavissakin AKSEL ikävä ovat kesyjä ohuita MAAKUNTA K K Johansson FIRMA epiteeli Risto TVSARJA unelma It-firma ARKI FIRMA täyteaine pieniä CJ Tarja 2-2 lain osia NATO 1 vie Joensuuhun @ FAKTAT Alpo ja kaima valtio TAUKDTILA Kivinen takakautta Romanian rahoja Kainuuta mm fl/Ju?nn LJ liUU •· . Ratkaisijan nimi: _____________ _ Osoite: __________________ _ Puhelin: ________________ _ Paperiliitto 3/2014 1 31
• TAUKOTILA -ELÄMÄÄNLAATUA-----Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-ail<aan. f?''"'' Reijo Hyn­ ninen meni sel<aisin Beatlesistä. Hyvän mielen musiil<l<ia Tel<sti Sari Kangas eljen saama lahja sekoitti Reijo Hynnisen pään jouluna 1977. Kääreistä paljastunut · Beatlesin c-kasetti innosti 8-vuotiaan pojan hoilaamaan John Lennonin ja kumppanei­ den mukana ja muutti samalla koko loppuelämän. Kaapit, hyllyt ja laatikot notkuvat levyjä. Niitä on kertynyt muutamia tuhansia, Joutsenon Pulpin teh­ taan prosessinhoitaja kertoilee. Brittipop on kuljettanut miestä maailmalle. Rolling Stones vanhalla Wembleyn stadionilla, Eric Clapton Royal Albert Hallissa, Led Zeppelin kolmella alkuperäisjäsenellä, The Who 150 000 hengen ulkoil­ makonsertissa. Näin Hynninen listaa erityisiä keikka­ muistojaan. Beatles-diggarin järisyttävin kokemus liittyy kuitenkin Ruotsiin ja ensimmäiseen Paul McCartney-konserttiin. S? oli viedä jalat alta. Ensimmäisen Beatles-kappaleen alkuäänistä lähti väreet kulk.emaan vartalon läpi. Tunnelma pääs­ sä oli järkyn hieno. Siitä meni ihan sekaisin. Mieles­ sä kulki epäuskoinen kysymys, voiko aikuinen mies saada musiikista tällaisen euforiakohtauksen. Ullwmaan keikkamatkat ovat olleet lähes vuosit­ taisia, mutta kotimaastakin hän hyödyntää kaiken kiinnostavan. Nyt Hynnisellä on erikoinen tilanne. 11Järisyttävin l<ol<emus liittyy ensimmäiseen Paul McCartney-l<onserttiin. moitustaulu ammottaa tyhjyyttään. Yleensä siellä on kaksi tai kolme lippua tuleviin konsertteihin. Sellaista suursuosikkia ei enää ole, jota en olisi käynyt kuuntelemassa. Hynninen seuraa starojen keikkakalenteria viikoit­ tain internetistä ja tietää, että.keikat tupsahtavat eteen yhtäkkiä. Parhaillaan hän odottelee Viron Öllesummer­ festarin esiintyjälistaa. Odotellessa brittipop pauhaa Hynnisen kotona päivittäin. Rahisevat vinyylit ja cd:t jäävät hyllyihin vain huonolla tuulella. Minulla musiikkiin kuuluu h yv änolontunne ja h yv ä mieli. Kappaleiden mukana kuuluu rallatella, ta­ putella jalkaa ja hyräillä iloisesti. ? 32 1 Paperiliitto 3/2014 Kari Koskela, Tauno Blomberg ja Jukka Nikupeteri kahvitauolla Kemin Metsä Fibren taukohuonee Val<avaa ja viii KAHVITAUKO , Metsä Fibren tehtaalla I<emissä odotetaan viil<onlopun virldstysreissua. Teksti Susanna Chazalmartin Kuvat Jyrki Nikkilä T uomo Blomberg kuorii appel­ siinia taukohuoneen pöydän ää­ ressä ja selailee parhaat päivän­ sä nähnyttä Seiskaa. Jukka Ni­kupeteri laskee kahvit kuppiin, leikkaa pullapitkosta reilun palasen ja istah­ taa vakiopaikalleen Blombergia vastapäätä. Eikös niitä lehtiä tullut ennen tänne ihan firman puolesta, Nikupeteri kysyy Blom­ bergilta, joka on ollut samassa talossa jo 43 vuotta. -Työnantaja tilasi meille Kansan Tahtoa ja sen sellaista. Mutta siitä on aikaa. Lehtiä on mukava selata kahvikupin ää­ ressä. Aina ei jaksa jutella, vaikka kyllä täällä h yv in aina juttu lentää. Läheskään kaikki ei tosin ole julkaisukelpoista, pöydän päähän istahtanut Seppo Ylimäinen myöntää nau­ reskellen. Hänelläkin on edessään tavallinen mus­ ta kahvi, vaikka seinän vieressä nököttäväs­ tä automaatista saisi paljon muutakin her­ kullista. Ainakin mustikkasoppaa, teetä, kaaka­ ota ja cappuccinoa, Ylimäinen luettelee. Urheilumestareita Nikupeteri huomauttaa, että pöydässä istuu tervehenkistä väkeä. Kari Koskela on mesta­ ri lautailussa ja Arto Paldanius on "entinen veteraani urheilija", joka ei tosin näytä sen enempää entiseltä kuin veteraaniltakaan. Arto se sai minutkin pitämään huolen
• dSttä itsestäni. Hän kannusti jättämään auton ko­ tiin ja tulemaan töihin pyörällä, Nikupete­ ri kiittelee. Ja kun sain sinut pyöräilemään aloin kulkea itse autolla neljän kilometrin matkani, Paldanius heittää ja porukka hörähtää nau­ ruun. Urheilusta puhe kääntyy luontevasti huo­ miseen Levin reissuun, jolle koko porukka on lähdössä. Virkistäytymään, Blomberg huomauttaa. Nikupeteri mainitsee jotain kolmoishy­ pystä, joka jäi tekemättä Sotshissa, mutta jonka Koskela on luvannut kavereille esitellä. ''Aina ei jal<sa jutella, vail<l<a l<yllä täällä hyvin aina juttu lentää. Työkaverin silmin: Jukka Nikupeteri "Toimelias veteraani, luonnoltaan nuorel<as hausl<anpitäjä, ei mur­ jota." l<ari l<oskela "Luottamusmies, nopea ja ahl<era, sosiaalinen, virtaa riittää." Tuomo Blomberg "Porul<an professori, op­ pi-isä, iloinen ja inno­ l<as." Arto Paldanius "Tel<ijämies, urheilulli­ nen, pitää huolen myös työl<avereista." seppo Ylimäinen "Hyvä työl<averi, aut­ tavainen, l<ertoo hyviä juttuja." Metsä Fibre, l<emi ? Tehdas perustettiin vuonna 1893. Sel­ lua Kemissä on teh­ ty vuodesta 1919. ? Kapasiteetti: 590 ooo tn/v havu­ ja lehtipuusellua ? Erikoistunut tuot­ tamaan sellua, jo­ l<a sopii pehmoja hienopaperin sel<ä lainerin valinistul<­ seen ? Henl<ilöstö: 169 Saapa nähdä kuka sinne rinteeseen asti pääsee, Koskela naurahtaa. Ja kuka selviää ehjin nahoin maanan­ taiksi töihin, Nikupeteri lisää. Yt:t mielessä Sitten puhe vakavoituu. Naapuritehtaan Sto­ ra Enson yt:t mietityttävät miehiä. Ei siitä ole kauan kun tästäkin poru­ kasta pistettiin 34 miestä pihalle, Paldani­ us huokaa. Nyt tilanne näyttää paremmalta. Viime aikoina on vakinaistettu kolme nuorta, jotka tulivat oppisopimuskoulutuk­ seen, Koskela huomauttaa. Työnantajien toimet herättävät ihmetys­ tä, mutta keskustelua täytyy jatkaa seuraa­ valla tauolla. Ylimäinen on jo liuennut takai­ sin verstaalle, muutkin miehet tekevät läh­ töä. Yhden päivän kun vielä jaksaisi. Huo­ menna pääsee Lapin valkeille hangille. ? TAUKOTILA SYNTTÄRISANKARI --­ Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä vuoden viisaampi Tel<sti Sari Kangas L eila Pitkäsen muLeila Pitkänen kaan vuosien karttuSyntynyt: mista ei itse huomaa. Kun seuraa lasten kasvua ja aikuistumista, tajuaa kuitenkin myös oman vanhenemisen. Vaikka mieli pysyy nuorekkaana, ikä tuo vii­ sautta mukanaan. -Nykyään teot ovat 11.4.1975 Syntymäpaikka: Hämeenlinna Perhe: Puoliso ja 22-, 19ja 16-vuo­ tiaat lapset Asuinpaikl<a: Hämeenlinna Työ: Laadunval­ voja, Huhtamäl<i Terveiset: Työl<a­ vereille ja l<otiin! harkitumpia ja asioita osaa miettiä eri nä­ kökulmista, Pitkänen sanoo. Pitkäsen syntymäpäivälle sattuu työ­ päivä, mutta perheenkin kanssa hän eh­ tii kahvittelemaan. Joku lapsista on aina leiponut kakun, ja lahjaksi on usein tullut henkilökohtaisia tavaroita tai asioita. Myös Pitkäsen suosima valkoinen suk­ laa on tuttu lahja. Lapset tuovat sitä varmaan taktisista syistä. Tietävät, että se menee kuitenkin saman tien jakoon. Isoja juhlia Pitkänen ei ole ikinä järjes­ tänyt, mutta ensi vuoden nelikymppisille hän uhkaa suunnitella tavallista suurem­ mat pirskeet. ? Lapset tekevät kakun Leila Pitkäselle. MITÄS TIEDÄT?---Testaapa tietosi ja l<averin myös 1. Kuka on Suomen ulkoministeri? 2. Kuka imatralainen oli Putouksessa? 3. Mikä on ns. 300 euron suojaosa työttömyyskorvauksessa? 4. Mikä oli vuonna 2013 Suomen suurin tapahtuma kävijämäärältään? 5. Mikä on Ukrainan pääkaupunki? 6. Kenen sävellys on ikihitti Yesterday? 7. Mitä on makulatuuri? 8. Minkä suomalaisen yrityksen esitteessä oli maininta Ukrainan presidentin huvilasta? 9. Minä vuonna Suomen väkiluku ylitJi s miljoonan rajan? 10. Minkä metsäyhtiön paperikoneet pyörivät Changshunssa? 10·+ Mikä on naisten osuus Facebookin käyttäjistä Suomessa? Vastaukset sivulla 34 Paperiliitto 3/20141 33
• TAUKOTILA -JÄSEN HARRASTAA--Timo Leskisen paras metsästyskaveri on lrlanninsetteri Neo. Al<l<ujen lataus Tel<sti Sari l<angas TIMO LESKINEN Mitä: On metsästänyt ja ka­lastanut pienestä pitäen. Miten aloitti: Kulki isän kansllcä: 55 Asuinpaikka: sa verkoilla ja ongella Mäntyummeljol<i harjun Korpijärvellä.Metsäs­tys alkoi isän sorsa-ja k yy h­kyjahtien seuraamisella. Miksi: Kalastus ja metsästys Perhe:Vai­ mo, täysi­ il<äinen poi­ l<a ja 9-vuotias Neo-l<oira Työ: Proseslataavat akkuja. Luonnossa sinhoitaja, nollataan arjen kiireet. MakStora Enso, Inkeroinen karanpaisto ja kahvinkeit-to nuotiolla ovatkin metsästysreissujen ko­hokohtia. l<uinka usein: Kalastukseen ja metsästyk­seen hurahtaa molempiin parikymmentä päivää vuodessa. l<enen l<anssa: Käy verkoilla ja ongella mie­luiten yksin, koska silloin saa toimia oman pään mukaan. Metsästysseura riippuu esi­merkiksi työvuoroista. Irlanninsetteri Neo on yksi parhaista metsästyskavereista, sillä se haukkuu vain asiasta. Kohteet: Verkoista nousee peruskalojen li­säksi siikaa ja taimenta. Metsältä Leskinen saalistaa pienriistaa kuten lintuja ja jäniksiä. Paras saalis: Posiolta tuli syksyisellä kala­reissulla saalis lähes jokaisella heitolla. Jou­kossa oli yli neljän kilon haukia. Metsältä yk­kösmuisto on se, kun Neo-koira ajoi ensim­mäisen jäniksensä liikkeelle seitsemän vuotta sitten. Samalle paikalle Leskinen aikoo laskea koiransa tuhkat, kun siitä aika jättää. GI -MISTÄS TIESIT?----1.Erkki Tuomioja2.Antsku3.Työtön voi ansaita300 e/kk4.Kotkan Meripäiväts.Kiova6.Paul McCartneyn7.Heikkolaatuinen paperi8.Honkarakenne Oy:n9, Vuonna 1991 10. UPM:n 10+ 57 prosenttia 34 1 Paperiliitto 3/2014 vesterday on Paul McCart­ neyn sävel­ tämä kap­ pale. Sellutehtaiden l<eitol<sia sallistuin lähimmäisen rakkauden kansanliikkeeseen lait­tamalla punaliivisen lippaaseen parin emon kolikon. Kuit­tasin näin auttamisen omantunnon. Olin myös yhteiskun­tavastuullinen. Tätä ei ollut metsäjätti Stora Enso vuonna 2008, kun se lopetti sellun keiton Kemijärvellä. Kemijärven tehdas oli kannattava ja sen työntekijät motivoituneita. He eivät ymmärtäneet työnantajansa menettelyä millään mittarilla mi­tattuna. Tuo ymmärtämättöm yy s saa uutta lisää painajaismaisesti vuon­na 2014, kun maailmalta kuuluu, että Kemijärven sellutehtaan kattilat pori­sevat Kanadan Thursonissa Fortress Paper yhtiölle dollareita erinomaisena sellubisneksenä. Tehdas tekee liukosellua, jolla on nyt kysyntää. Miksi Stora Enso toimi näin, vaikka työntekijät esittivät yt-neuvotteluis­sa liukosellun ottamista tehtaan tuotantoon 65 miljoonan investoinnilla? Yhtiö myi eduskunnan siunauksella keittimet Kanadaan ja Intiaan. -Yhtiö hajotti tehtaan kuin hengen hädässä, sanoi kemijärviaktiivi Ju­ ha Pikkarainen julkisuudessa. Herrojen "viisautta''. tähän lisää se, että helmi­kuussa 2014 UPM heitti julkisuuteen ajatuksen Suomeen rakennettavasta 1,5 miljoonan tonnin kapasiteetin sellutehtaasta. Tällä hetkellä maailmalla on sellumarkkinat, jotka takaavat iloksemme Suomen nykyisille tehtaille ympä­rivuotisia käyntivuorokausia, mutta jatkuuko buumi miten pitkään? P alataan vuoteen 2008, jolloin Suomen selluteollisuudessa tehtiin tehdasruumiita. Kaskisen sellutehdas ajettiin alas, mutta koneet nä­kivät uuden aamun Intiassa. Lopettamisen koki myös Valkeakosken Tervasaaren tehdas ja joku pienempi yksikkö. Kun lasketaan lopetettujen ., tehtaiden vuosituotantolukuja; Kemijärvi 250 000 tn, Kaskinen 450 000 tn ja Tervasaari 235 000 tn, niin päästään lähes miljoonaan tonniin. Eikö se olisi Suomessakin melkoinen bisnes ja paljon työpaikkoja ny­kyisillä sellumarkkinoilla? Eikö tehtaiden !opettajia hävetä esittäessään uu­den ison sellutehtaan rakentamista Suomeen. Ja kuka maksoi menetettyi­nä työpaikkoina nämä päätökset? Suomalainen paperintekijä. Suomi on lamassa vuonna 2008 alkaneesta teollisuuden romahduksesta, jonka myötä menetettiin merkittävä osa kansantaloutemme perustasta. Uu­si iso sellutehdas toisi toki taas työtä ja toimeentuloa. Sellutehdas on ener­gialtaan omavarainen ja jopa ylikin. Ja puuta riittää. Sitä kasvaa 100 mil­joonaa kuutiota ja siitä hakataan 60 miljoonaa kuutiota. Ja vaikka sellu on­kin bulkkituote, puun käyttö siihen on kansantaloudellisesti arvokkaampaa kuin tehdä ne haloiksi. Mutta kannattaako sellu vielä vuonna 2025? GI Kirjoittaja Keijo Martil<ainen on pitl<än linjan ay-toimittaja ja tiedottaja, jonl<a toimenl<u­ vaan l<uuluu myös urheilusta l<irjoittaminen. Ammattiosastojen historiat ovat myös mie­ lenl<iinnon l<ohteina. Tal<ana on pitl<ä työura itäsuomalaisessa sellutehtaassa. l<eijo.martil<ainen@pp2.net.fi -NAURIS I Piirtänyt Jarno Kiul<as -------------------------/.lf(A H?l/<Of f(?V1if J1.1.f. JOS ?tlSI f l,j,V?tlA yf(.,tf1'1s1 f AAS.
• Sudokun ratl<aisut 3 9 2 5 8 1 7 6 4 6 4 1 3 7 2 5 9 8 5 8 7 4 6 9 3 1 2 4 3 6 1 9 5 8 2 7 2 5 8 6 3 7 1 4 9 1 7 9 2 4 8 6 3 5 8 1 4 7 2 3 9 5 6 7 2 5 9 1 6 4 8 3 9 6 3 8 5 4 2 7 1 3 4 2 9 5 1 8 7 6 8 1 9 7 6 2 4 3 5 6 7 5 8 3 4 1 2 9 4 3 6 5 2 8 9 1 7 2 5 7 4 1 9 6 8 3 1 9 8 6 7 3 5 4 2 9 2 1 3 4 6 7 5 8 7 8 3 1 9 5 2 6 4 5 6 4 2 8 7 3 9 1 4 9 2 6 8 3 5 7 1 5 8 7 2 1 4 9 6 3 3 6 1 5 7 9 4 8 2 6 4 9 8 3 2 7 1 5 1 2 8 7 6 5 3 4 9 7 5 3 4 9 1 6 2 8 8 3 5 1 4 6 2 9 7 9 7 6 3 2 8 1 5 4 2 1 4 9 5 7 8 3 6 Sinä ammattiosastosi tai työpaikkasi LUOTTAMUSHENKILÖ. Kaipaatko liikunnallista hengähdystaukoa? Lisää eväitä hyvinvointiisi? SAL-lomat tarjoaa nyt mahdollisuuden liikuntakeskus Pajulahdessa. HINTA 100€ VAIN TAI Sisältää majoituksen, täysihoidon ja mukaansa tempaavan ohjelman. Tutustu ohjelmiin, kurkkaa lisätietoja ja ilmoittaudu: www.sal-lomat.fi Pajulahti?•11 o liikuttaa A SAL LOMAT Of)e, Paperiliitto-lehden aikataulu Nro4 Nro6 Nro8 Aineistot ............... 30.04. Aineistot ................ 13.08. Aineistot ................ 15.10. Ilmestyy ................. 16.05. Ilmestyy ................. 29.08. Ilmestyy ................. 31.10. NroS Nro7 Nro9 Aineistot .............. .10.06. Aineistot ............... .10.09. Aineistot ................. 12.ll. Ilmestyy ................. 27.06. Ilmestyy ................ 26.09. Ilmestyy ................. 28.ll. EuroMaintenance tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden kuulla ja tavata teollisuuden kunnossapidon kansainvälisiä osaajia. Kongressissa mukana 100 puhujaa 30:stä maasta. Messuilla kohtaat alan laitetoimittajat, palveluntarjoajat ja asiantuntijat. Tervetuloa tapaamaan alan asiantuntijoita! Järjestäjät: EXPOMARK efnms •••• Partneri: maint partner KILJAVAN KESÄ Harrastekursseilta iloa ja hyötyä 23.-27.6. 28.-29.6. Yhdessä kesällä, perhekurssi Taidekurssi Englannin perusteet Ay-englanti Musiikkikurssi Tanssi Matkailijan eesti Suunnistus Vaijerikoru Valokuvaus ja kuvankäsittely· 30.6.-4.7. Yhdessä kesällä, perhekurssi Matkailijan espanja Atk-mix Kuorolaulu Hinnat täysihoidolla: SAK:n jäsen/perheenjäsen/muut 2 päivää 55 € / 110 € / 150 € 5 päivää 120 € / 215 € / 340 € Lapset 4-13 v. 50 % (lisävuoteella), alle 4 v. maksutta ? Lisätietoja: l(otorannantie 49 l<iljava (Nurmijärvi) KIL AVAN OPISTO Q. 09 276 251kurssit@kio.fiwww.kiljavanranta.fi ?euro? MAINTENANCE CONGRESS & EXPO REKISTERÖIDY MESSUILLE VELOITUKSETTA NETISSÄ! Kongressi 5.-7.5. Messut 6.-8.5. Messukeskus, Helsinki www.euromaintenance2014.org. Yhteistyössä: Samanaikaisesti: 9!!lllf. ·.,-. ? •. . I FINNTEC TOOLTEC JOINTEC www.finntec.fi ? PINTA ? 2014 www.pintafair.fi
• 11 L 1 01 041 9 .J FIS KAt·iGA8 RE 1 MR 1RL0LR!n lE 3:31 12600 L?YLI?INEN PR02 12600 1(01(0 PERHEELLE TULE VIETTÄMÄÄN l<esän vauhdil<l<ain päivä paperiliittolaisten perhetapahtumaan PowerParl<iin! l<ol<o huvipuisto on varattu paperiliittolaisten käyttöön lauantaina 7. l<esäl<uuta ldo 11.00-19.00. Jäsenet perhein,een pääsevät huvipuistoon ja laitteisiin ilmaisel<si. Lue lisää tapahtumasta ja ilmoittaudu mul<aan osoitteessa www.paperiliitto.fi! PPAPERILIITTO •