Tosi fani Timo Myller on onnellisesti hurahtanut mies. Jos Iron Maiden lopettaisi, se tarkoittaisi putoamista takaisin maanpinnalle. Nro 3/2017 13.4.2017 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Ei ole tärkeämpää kuin toisen ihmisen hätä, ellei ole oma kuolema kesken.” s. 24 Mänttä sai polttoluvan s. 6 | Metsäteollisuus monipuolistuu s. 16 | Nokian SCA:lla ihmiset ovat voimavara s. 20 1_kansi.indd 1 4.4.2017 14.49.59
Ajan tasalla -tilaisuudet kaikille paperiliittolaisille Tule kuulemaan ajankohtaisia asioita työehto sopimusneuvotteluiden tilanteesta. Kiertuepaikkakunnat: Oulu, Jyväskylä, Tampere, Rauma, Lappeenranta, Helsinki, Kuopio Aika: Elo–syyskuussa. Tilaisuuksissa käsitellään raskaan tessin ajankohtaisia asioita. Jalostuksen ajankohtaistilaisuus pidetään myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Tapahtumista ja aikatauluista tiedotetaan tarkemmin myöhemmin. Seuraa liiton wwwja facebook-sivuja sekä Paperiliitto-lehteä. Tervetuloa mukaan, yhdessä olemme enemmän! 2-3_sisis.indd 2 5.4.2017 8.53.38
PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE 4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Työntekijöiden terveys reistailee Kirkniemellä. 6 Mänttä sai polttoluvan. 8 Paperialan työtapaturmat ovat vähentyneet. 10–15 Reportaasi Fanitus tekee ihmisen onnelliseksi. 16 Metsäteollisuudessa tehdään tulevaisuudessa entistä monimuotoisempia tuotteita. 20 SCA:n pehmopaperit tehdään 95 % suomalaisesta raaka-aineesta. 24 José Quiroz on mukana etsintäpartiossa. 26–30 Hiomo 26 Kesä on festareiden ja motoristien aikaa. 28 Kesätyöt, toteutunut unelma. 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut aivojumpaksi. 32 Leppävirralla Well Manpakilla kukkii työpaikkahuumori. 34 Ärsyke: Aloituskuoleman paras kaveri on kalja. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Veera Korhonen 10–15 Fanittaminen Iloa elämään Timo Myller fanittaa Iron Maidenia. Lempimusiikin lisäksi bändi tarjoaa yhteisöllisyyttä samanhenkisten kanssa ja maantieteellisiä rajoja rikkovaa kaveruutta. Ja on se opettanut myös neuvottelutaitoja: keikkamatkoille lähdetään vasta, kun asiasta on neuvoteltu perheen kesken. 32 ? Pekka Aalto pitää selkänsä vetreänä keppijumpalla. 4 ? Kirkniemen Sappin tehtaan työntekijöiden outojen oireiden aiheuttajaa ei ole löytynyt. 32 ?? Ville Jokitörmä on tiski vuorossa Leppävirran Wellman Pakilla. 16 ?Äänekosken biotuotetehdas on oiva esimerkki metsäteollisuuden tulevasta monimuotoisuudesta. 20 ?Kaisa Mattila työskentelee SCA:n pehmopaperitehtaalla Nokialla. Miisa Kaartinen Sami Karppinen / Metsä Group Matias Honkamaa Kimmo Brandt 2-3_sisis.indd 3 4.4.2017 14.44.26
KUORIMO ? | Paperiliitto ?/???? Teksti Mari Schildt Kuva Kimmo Brandt K olme Sappi Finlandin Kirkniemen paperitehtaan työntekijää on sairastunut tavalla, jonka syytä on etsitty työolosuhteista. Oireet ovat keskushermostoperäisiä: muun muassa huimausta sekä tasapainon ja koordinaation heikkenemistä. Oireet ovat olleet vakavia ja vaatineet sairaalahoitoa. Sairastuneiden oireet ovat hoidon jälkeen helpottaneet, mutta kukaan heistä ei ole täysin toipunut. Kahdesta viime keväänä sairastuneesta yksi on pystynyt palaamaan töihin ja toinen on työkokeilussa. Tämän vuoden helmikuun alussa sairastunut on sairaslomalla. – Kukaan ei halua sellaista, mitä näillä kavereilla on ollut. Puhutaan todella vakavista jutuista, sanoo pääluottamusmies Harri Lindholm. Altistus on tapahtunut hengitysteitse Työterveyslaitoksen (TTL) mukaan sairastuneiden keskushermosto-oireet ovat seurausta hengitystiealtistuksesta, mutta tutkimuksista huolimatta selittäviä syitä ei ole löytynyt. Sairastuneita ei yhdistä mikään muu kuin sama työskentelyalue. Käytännössä tutkimukset on keskitetty viirapuristimen noin 50 x 20 metrin kokoiselle alalle, jossa sairastuneet ovat työskennelleet. TTL on mitannut prosessissa käytettäviä kemikaaleja, mutta ilmoitetut pitoisuuVakavia sairastumisia Lohjalla Sappin Kirkniemen paperitehtaan kolmella työntekijällä on vakavia keskushermostoperäisiä oireita. Oireiden aiheuttajaa ei toistaiseksi ole löytynyt. M itähän sitä ensi kesänä tekisi? Mitähän se Paperiliitto tarjoaa? Vaikka mitä. On lomanviettomahdollisuuksia ympäri Suomea: kolme liiton omaa lomakeskusta ja useita Holiday Clubin kohteita. On monenmoisia hyvinvointijaksoja ja meille jäsenille räätälöityjä tarjouksia. Toukokuussa pitää seurata liittokokouksen kulkua, joko netistä tai lehdestä. Toivottavasti tekevät siellä järkeviä päätöksiä. Auringonvalossa tekee mieli kiillottaa moottoripyörä jo valmiiksi ja suunnistaa kesäkuussa Keski-Suomeen. Sinne on kuulemma tulossa jopa 300 paperiliittolaista motoristia. Eikä varmaan haittaa, että perillä saavat kuulla ajankohtaiset uutiset alan tilanteesta. Toivottavasti kaikkien kaasuvaijerit kestävät perille asti. Kun ajoista on toivuttu, koittaa Työväen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella. Työväen asiaa ja hyvää musiikkia – huvista osan maksaa liitto. Syysiltojen pimetessä jännitys nousee. Uutta työehtosopimusta alkavat meille sorvaamaan. Työn maaliin saaminen vaatii varmasti neuvottelijoilta loputtomia päiviä ja pitkää pinnaa. On myös syytä itsekin valmistautua syksyyn, jos se työnantaja hurjaksi äityy. Piinaa helpottaakseen liiton johto purkaa ennen kiivainta rupeamaa eri puolilla maata, mitä on luvassa ja missä sopimusneuvotteluissa mennään. Näitä tilaisuuksia ei pidä jättää väliin. Toivottavasti meitä jäseniä saapuu runsaslukuisasti paikalle ja kun tilaisuuksia järjestetään ainakin seitsemän, niin kyllä niistä johonkin varmasti ehtii. Saa tietää sitten faktaa eikä tarvitse olla huhupuheiden varassa. Syksyn aikana mitellään Raumalla liiton jalkapallomestaruudesta. Pitäisiköhän kasata omasta vuorosta joukkue mukaan. Kestääköhän nuo polvet vielä? Kyllä se vaan on niin, että ammattiliitosta on minulle hyötyä monessa eri muodossa. Vapaalla ja edunvalvonnassa. Ja onhan sen liiton hankkima vakuutuskin minun turvanani. P Paperiduunarin toimintakello PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Ka?eetauolla kaks lootaa ja ruokiksella viisi. 4-5_kuorimo.indd 4 4.4.2017 14.39.56
KUORIMO Paperiliitto ?/???? | ? det ovat olleet tavanomaisia puunjalostusteollisuudelle, eivätkä aiheuta keskushermostohaittoja. Paikan päällä tehdyt mittaukset suoraan hengitysilmasta eivät nekään osoittaneet TTL:n tavoitetasojen ja viitearvojen ylityksiä. – Työntekijöitä on pyydetty kertomaan nyt mahdollisia paikkoja, joista mittauksia voisi seuraavaksi tehdä, esimerkiksi kiertovedestä. Koitetaan sulkea pois kaikki mahdollinen, sanoo työsuojeluvaltuutettu Toivo Manninen. Hänen mukaansa sairastuneet ovat työskennelleet tutkitulla alueella eniten. Se on vielä selvittämättä, onko vastaavissa töissä ihmisiä, joilla ei olisi mitään vastaavia oireita pitemmänkin työrupeaman jälkeen. Tehtaanjohtaja Martti Savelaisen mukaan saman tyyppisiä olosuhteita on muuallakin puunjalostusteollisuudessa, muun muassa UPM:llä ja Stora Ensolla. Hänen Vakavia sairastumisia mukaansa molemmista yrityksistä on kerrottu, että heillä ei ole vastaavia kokemuksia. Myös aluehallintoviranomainen on ollut mukana selvitystyössä. – Kukaan ei ole todennut, että lähde olisi tässä tehtaassa, kun hemmetti mitään ei löydy. Siinä mielessä tämä on tosi haastavaa, Savelainen sanoo. Hengityssuojainpakko pitempään oleskeluun Sekin on mahdollista, että nykyiset tutkimusmenetelmät eivät lopulta saa kiinni mistään, joka selittäisi työntekijöiden sairastumista. Tuloksia odotellessa Kirkniemessä on ryhdytty suojaamaan työntekijöitä TTL:n ohjeistuksen mukaan. Viirapuristinalueella pitää käyttää ABEK1-P3 -tason hengityssuojainta, jos alueella työskentelee yli 30 minuutin ajan. Hengityssuojaimen käyttö on vapaaehtoista puolta tuntia lyhyemmällä jaksolla. Herkistyneet käyttävät työssä moottoroitua hengityssuojainta, jossa hengitysilma on puhdistettua. Alueelle pääsy on lukon takana. Sinne mentäessä pitää kuitata avain ja arvioida alueella vietettävä aika. Pääluottamusmies Lindholm kertoo, että epätietoisuus oireiden aiheuttajasta ahdistaa paitsi sairastuneita, myös muita työntekijöitä. – Minultakin työntekijät kysyvät, että mitä siellä on. Voiko siellä tehdä töitä? Kun tietäisi, mitä vastata, hän huokaa. P Ammattiosasto ja työnantaja ovat yhteistyössä viranomaisten, työterveyden ja henkilöstön kanssa selvittäneet oireilujen aiheuttajaa. Paperiliittolehti ei saanut lupaa kuvata sisällä tehtaassa. ”Kukaan ei halua sellaista, mitä näillä kavereilla on ollut.” ? Pääluottamusmies Harri Lindholm (yläkuva) ja työsuojeluvaltuutettu Toivo Manninen jakavat työntekijöiden tuskan ja epätietoisuuden Sappin Kirkniemen tehtaalla Lohjalla. 4-5_kuorimo.indd 5 4.4.2017 14.39.57
KUORIMO ? | Paperiliitto ?/???? Teksti Eeva Eloranta-Jokela M äntän Energia Oy:n on vuosien odotuksen jälkeen saanut ympäristöluvan käyttää siistauslietepuristetta polttoaineena energiantuotannossa. Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto myönsi ympäristöluvan maaliskuussa. Heti lupapäätöksen jälkeen Metsä Tissuen Mäntän tehdas ilmoitti uusiomassalaitosta koskevasta investoinnista. Massalaitoksen tuotantoa tehostavan ja elinkaarta pidentävän investoinnin arvo on 5,1 miljoonaa euroa. Työntekijöillekin lupa toi helpotuksen tunteen. – Sillä, että lupa viimein saatiin, on iso merkitys. Tehtaan tulevaisuuden kannalta tämä varmistaa merkittävästi tehtaan olemassa olevia työpaikkoja, toteaa tehtaan pääluottamusmies Timo Virtanen. Polttoluvan saamisen puolesta on matkan varrella vaikuttanut myös Paperiliitto muun muassa järjestämällä tapaamisen silloisen elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen kanssa. Jätettä vai energiaa? Uusiomassatehdas on toiminut vuodesta 1976, kun Metsä Tissue alkoi hyödyntää Metsä Tissuen siistauslietepuriste sai viimein polttoluvan. Yhtiö investoi Mänttään yli viisi miljoonaa euroa. kierrätyspaperia pehmopaperin raaka-aineena. Kierrätyspaperi käsitellään pehmopaperin raaka-ainekuiduksi, jossa siitä poistetaan epäpuhtaudet. Tämän prosessin yhteydessä syntyy sivutuotteena siistauslietettä, joka kuivataan siistauslietepuristeeksi. Siistausjätteen poltosta tuli ongelma vuosikymmenen alussa. Tuolloin Keski-Suomessa UPM sai polttoluvan Jokilaakson tehtailleen, mutta Metsä Tissuelle Mänttään ELY-keskus ei lupaa myöntänyt. Tes-infoja ympäri maata P aperiliitto järjestää kaikille paperiliittolaisille tarkoitettuja Ajan tasalla -ajankohtaisinfoja elo-syyskuun aikana. Ajankohtaisinfoissa käsitellään raskaan tessiä eli paperiteollisuuden työehtosopimusta sekä käydään läpi syksyn tes-neuvotteluiden tilannetta sekä tavoitteita. Infoja järjestetään seitsemällä paikkakunnalla: Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Raumalla. Ajat ja paikat ilmoitetaan myöhemmin. Myös jalostuksen työehtosopimuksesta pidetään oma ajankohtaisinfo, jonka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Uusien työehtosopimusten tultua neuvotelluiksi järjestetään tarvittaessa paikallisia koulutustapahtumia. Koska tämänhetkisen tiedon perusteella on mahdollista, että osastojen syyskokousten aikaan neuvottelut uusista työehtosopimuksista ovat edelleen käynnissä, eivät liiton toimitsijat aiemmasta käytännöstä poiketen lähtökohtaisesti osallistu osastojen syyskokouksiin. Ajankohtaisinfojen annista vastaavat liiton tesneuvottelijat, joten luvassa on faktaa, jota ei muualta saa. Infoihin toivotaan runsasta osanottoa. P Paperiliittolaiset hyvin ehdokkaina Kuntavaalit: Paperiliiton jäsenet asettuivat runsaslukuisesti ehdolle tämänvuotisiin kuntavaaleihin. Paperiliitto myönsi ehdokkaiksi ryhtyneille jäsenilleen 300 euron vaalituen. Vaalitukea haki ja sai lähes 150 jäsentä. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala on ylpeä siitä, että alalta tulevia ehdokkaita on paljon. – Kunnanvaltuustot on se paikka, jossa voi tehdä myös teollisuuspolitiikkaa. Teollisuuden työpaikan olot tuntevia tarvitaan myös kuntien päätöksenteossa, sanoo Vanhala. Kuntavaalien varsinainen vaalipäivä oli sunnuntaina 9. huhtikuuta. Kuopion tehtaalle ympäristölupa Tehdashanke: Kuopion Sorsasaloon suunniteltu Finnpulpin biotuotetehdas on saanut ympäristöluvan. Jos hanke toteutuu, kyseessä on maailman suurin havusellutehdas. Vuonna 2020 käynnistyväksi suunnitellun tehtaan vuosituonto on 1,2 miljoonaa tonnia havusellua. Lisäksi se tuottaa markkinoille muita biotuotteita, kuten 60 000 tonnia mäntyöljyä ja 1,5 TWh biosähköä vuodessa, josta 1 TWh ohjautuu valtakunnan sähköverkkoon. Kaikkiaan 1,4 miljardin euroa maksavan tehdasinvestoinnin työllisyysvaikutus hankevaiheessa on 5 700 henkilötyövuotta. Tehtaan on arvioitu luovan Pohjois-Savossa välillisesti 1 500 ja valtakunnallisesti 3 400 uutta vakituista työpaikkaa. Toiminnan käynnistyttyä tehdasalueella tulee työskentelemään 200 henkilöä. Puuraaka-ainetta tehdas käyttää 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Finnpulp kehittää älykkään biotuotetehtaan konseptia, jonka tarkoitus on saada kilpailuetua esimerkiksi raaka-aineja toimitusketjun hallinnassa, tehtaan tukitoimintojen tehokkuudessa sekä tuotannon laadun ja määrän optimoinnissa. Konseptilla myös parannetaan laitoksen henkilöturvallisuutta ja autetaan tiukkojen ympäristövaatimusten toteuttamisessa. Toteuttamispäätös aiotaan tehdä heinä–joulukuussa 2018. SILPPUA Tule kuulemaan tes-neuvottelutilanteesta alueellisiin Ajan tasalla -tapahtumiin. Lupa polttaa Investointiin liittyen jo keväällä aletaan siistiä Metsä Tissuen Mäntän tehtaan ilmettä etenkin Mäntän keskustan suuntaan. Tapahtumien annista vastaavat liiton tes-neuvottelijat, joten luvassa on faktaa, jota ei muualta saa. 6-7_kuorimo.indd 6 4.4.2017 10.53.20
KUORIMO Paperiliitto ?/???? | ? Lupapäätös on tärkeä, sillä siistausjätteen jäteveron arveltiin vaikuttavan Mäntän tehtailla jopa sadan työpaikan kohtaloon. Lietepuristetta syntyy Metsä Tissuen tehtaalla vuosittain noin 25 000 tonnia. Siitä saatava energiamäärä riittää Mäntän Energian toimitusjohtaja Sami Maaniemen mukaan kaukolämpönä noin 1500 mänttäläisen omakotitalon tarpeisiin vuoden ajan. Lietteen käytöllä korvataan poltettavan turpeen määrää. Lietteen käytöllä myös liikenteen ympäristökuormitus pienenee, kun lietepuristetta ei tarvitse enää kuljettaa muualle. Lietepuristeen polttoainekäyttö alkaa suunnitelman mukaan syksyllä 2017. Mäntän Energialla on käynnissä 15 miljoonan euron voimalaitosinvestointi, jonka avulla pienennetään laitoksen päästöjä ilmaan ja kehitetään lämmön talteenottoa uuden savukaasupesurin avulla. Mäntän Energia Oy:n voimalaitos tuottaa lämpöä Mäntän Kaukolämpö Oy:lle ja lämpöä sekä sähköä Metsä Tissue Oyj:n Mäntän tehtaalle. P Vale, emävale, tilasto L ueskelin Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtajan Timo Jaatisen mielipidekirjoitusta (HS 25.3.) Suomen kilpailukyvystä. Ääni oli Jakobin ääni, mutta kädet olivat Eesaun karvaiset kädet. Aivan kuten pääministeri Sipilä, Jaatinenkin löytää Suomen Pankin luvuista kilpailukyvyllään Pohjois-Korean tasolle juuttuneen teollisuuden. Muuten hyvä, mutta totta se ei ole. Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkija PekMuuten hyvä, mutta totta se ei ole. SUORAA PUHETTA maihin ei kerro vielä mitään kilpailukyvyn tasosta. Toisekseen, vientiteollisuuden tulevaisuutta pohdittaessa pappien ja partureiden yksikkötyökustannuksilla tuskin on merkitystä. Jos kuitenkin haluaisi olla pirullinen, toteaisin metsäyhtiöiden viimeisimmistä tuloksista, että olisiko aika antaa työntekijöillekin taivaan kastetta ja maan lihavuutta, jyviä ja viiniä yllin kyllin. Sillä nyt siihen olisi varaa. P T yönantajan noudatettavat irtisanomisajat löytyvät todellakin työsopimuslain 6 luvun 3 §:stä. Mainitussa lainkohdassa todetaan kuitenkin, että näitä laissa ilmoitettuja irtisanomisaikoja noudatetaan ”jollei muusta sovita”. Tämä ”jollei muusta sovita” tarkoittaa, että työsopimuksen osapuolilla, työnantajalla ja työntekijällä, on lain perusteella lähtökohtaisesti oikeus sopia esimerkiksi laissa ilmoitettua lyhyemmistä irtisanomisajoista. Kun työnhakijan on työhönottotilanteessa arvioitu olevan työnantajaa heikommassa asemassa, on katsottu tarpeelliseksi, että mahdollisuutta käyttää tuota ”jollei muuta sovita”, on tarpeellista rajoittaa. Ottamalla asiallisesti työsopimuslakia vastaavat irtisanomisajat Paperiliitonkin solmimiin työehtosopimuksiin on varmistettu, että jokainen yksittäinen työntekijä saa hyväkseen vähintään työehtosopimuksessa mainitun irtisanomisajan. Näin irtisanomisajan pituudesta ei siis voida esimerkiksi työhönottotilanteessa pätevästi sopia työntekijän vahingoksi työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. I kannattaa huomioida, että voimassa oleva työsopimuslaki on laadittu siten, että vain säännösten tahdonvaltaisuus (mahdollisuus sopia lain määräyksistä poiketen) ilmenee työsopimuslaista nimenomaisesti. Kaikki muut työsopimuslain säännökset ovat ns. pakottavaa oikeutta eli sopimukset, joilla vähennetään työntekijälle työsopimuslain mukaan tulevia oikeuksia ja etuja, ovat mitättömiä, ellei työsopimuslaista itsestään muuta johdu. Joka tapauksessa ja kaikesta huolimatta varsinkin työsopimusta allekirjoittaessaan kannattaa lukea tarkasti mihin ehtoihin työsopimuksen allekirjoituksella sitoutuu ja tarvittaessa ottaa selvää, ovatko jotkin työsopimukseen kirjatut ehdot lain ja noudatettavan työehtosopimuksen mukaisia. Juha Koivisto vastaava lakimies Laki ja irtisanomisaika Miksi työehtosopimukseen on otettu määräyksiä irtisanomisajoista, joita työnantajan tulee noudattaa, kun ne löytyvät myös laista? Eikö työnantajan tule joka tapauksessa noudattaa lakia? Tällä palstalla vastataan usein esitettyihin edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteella tiedotus@paperiliitto.? . ME VASTAAMME Juha Koivisto vastaava lakimies K im m o Sy va ri ka Sauramon opetuslapsena väitän, että kilpailukyvyn muutos suhteessa kilpailijamalla asiallisesti työsopimuslakia vastaavat irtisanomisajat Paperiliitonkin solmimiin työehtosopimuksiin on varmistettu, että jokainen yksittäinen työntekijä saa hyväkseen vähintään työehtosopimuksessa mainitun irtisanomisajan. Näin irtisanomisajan pituudesta ei siis voida esimerkiksi työhönottotilanteessa pätevästi sopia työntekijän vahingoksi työehtosopimuksen määräyksistä poiketen. I kannattaa huomioida, että voimassa oleva työsopimuslaki on laadittu siten, että vain säännösten tahdonvaltaisuus (mahdollisuus sopia lain määräyksistä poiketen) ilmenee työsopimuslaista nimenomaisesti. Kaikki muut työsopimuslain säännökset ovat ns. pakottavaa oikeutta eli sopimukset, joilla vähennetään työntekijälle työsopimuslain mukaan tulevia oikeuksia 12 3r f 6-7_kuorimo.indd 7 4.4.2017 10.53.23
KUORIMO ? | Paperiliitto ?/???? SILPPUA UPM Kymin laajennus harjassa Investointi: UPM Kymin sellutehtaan tuotannon laajennuksen Kymi-870-projektissa vietettiin maaliskuun lopussa päärakennuskohteiden harjannostajaisia. Harjakorkeuteen on saatu koivukuitulinjan laajennusosa sekä kemikaalien talteenottolaitoksen ja seulomon laajennusosat. UPM:n 98 miljoonan euron investointiprojektissa uudistetaan Kymin sellutehtaan puunkäsittelyä, koivukuitulinjaa, talteenottolaitosta ja jätevesien käsittelyä. Sellun vuosituotantokapasiteetti kasvaa investoinnin valmistuttua 870 000 tonniin valkaistua havuja koivusellua. Tänä vuonna valmistuvien uudistusten ansiosta sellun tuotanto tehostuu pullonkaulojen poistuttua ja tehtaan ympäristösuorituskyky paranee. Sellun tuotannon kasvaessa nousee myös energiantuotanto. Edellinen Kymin sellutehtaan 160 miljoonan euron laajennus valmistui syksyllä 2015, jolloin otettiin käyttöön mm. uusi kuorimo sekä uusi sellun kuivauskone. Arkittamo laajenee Inkeroisissa Investointi: Stora Enso laajentaa Inkeroisten Kartonkitehtaan nykyistä arkittamoa. Lisäksi kartonkitehtaalle asennetaan uusi arkkileikkuri oheislaitteineen sekä automatisoidaan rullanja hylsynkäsittelyä. Investoinnin tavoitteena on lisätä kartonkitehtaan arkituskapasiteettia ja parantaa arkituksen kustannustehokkuutta. Stora Enson mukaan muutos lisää jälkikäsittelyn automaatiota, tuo uusia työtapoja ja tehostaa tiimityöskentelyä. Kartonkitehtaan henkilöstömäärää investointi ei lisää. Investoinnin kokonaisarvo on noin 9 miljoonaa euroa. Työt valmistuvat ja laitteet otetaan käyttöön kesällä 2018. Inkeroisten Kartonkitehtaalla valmistetaan taivekartonkia kuluttajapakkauksiin, kuten ruoka-, makeisja lääkepakkauksiin. jen tapaturmiin. – Massan, paperin, kartongin ja pahvin tuotannossa taajuusluku on noin 16, mikä on noin puolet kaikkien alojen keskiarvosta. Tuotteiden valmistuksessa lukema on hieman suurempi eli vähän yli 20, kertoo tietokanta-analyytikko Janne Sysi-Aho Tapaturmavakuutuskeskuksesta. Taajuusluku 16 tarkoittaa, että noin yhdelle 40 työntekijästä sattuu vuoden aikana vakuutuslaitoksen korvaama työtapaturma. Sisulla ja sydämellä Työtapaturmien käyrä on laskenut jo vuodesta 2005. Paperiliiton työsuojelusihteerin Hannu Uleniuksen mukaan luvut kertovat Tapaturmat alas Paperialan työpaikoilla tehdään töitä entistä turvallisemmin. Tapaturmien taajuus on noin puolet kaikkien alojen keskiarvosta. Teksti Tiina Suomalainen P aperialan tapaturmien taajuus on puolittunut vuosien 2010– 2015 aikana, kertovat Tapaturmavakuutuskeskuksen tilastot. Taajuus tarkoittaa tapaturmaa miljoonaa tehtyä työtuntia kohti. Tilanne näyttää hyvältä myös, kun vertaa paperialan tapaturmien määrää muiden aloSavon Sellulla työskentelevä sylinterimies Pekka Lappalainen huolehtii työturvallisuudestaan miettimällä etukäteen työvaiheita ja liikkumista ja jättämällä kiirehtimisen pois. 50 40 30 20 10 2010 -11 -12 -13 -14 -15 Työpaikkatapaturmien määrä miljoonaa tehtyä työtuntia kohti Paperi-, kartonkija pahvituotteiden valmistus Massan, paperin, kartongin ja pahvin valmistus UPM investoi Kymille. UPM 8-9_kuorimo.indd 8 3.4.2017 13.14.40
KUORIMO Paperiliitto ?/???? | ? siitä, että työpaikoilla on tehty pitkäjänteistä työtä työturvallisuuden puolesta. – Meillä on hyvin koulutetut työsuojeluvaltuutetut. Sen lisäksi tarvitaan kaikkien sitoutumista turvalliseen työskentelyyn. Tärkein työ tehdään linjoilla ja koneiden ääressä tarkkailemalla oman työpisteen ja työn tekemisen turvallisuutta. Savon Sellu on hyvä esimerkki pitkäjänteisestä ja sitoutuneesta työsuojelutyöstä. Työsuojeluvaltuutettu Erkki Röppänen korostaa, että heillä toimitaan yhdessä, aidosti eikä koskaan muodon vuoksi. – Emme kaunistele tilastoja, vaan meillä kirjataan kaikki tapaturmat. Ennaltaehkäisy on kaiken a ja o. Savon Sellulla saatiin vastikään valmiiksi työtehtävien vaara-arviointi. – Meillä koko organisaatio on saatu sitoutettua ja työntekijät motivoitua työturvallisuuden edistämiseen. Teemme tätä sisulla ja sydämellä. Vaaravyöhykkeellä kädet ja jalat Eniten paperialalla tapahtuu sormiin, käsiin ja jalkoihin kohdistuneita onnettomuuksia esineitä, käsikäyttöisiä työkaluja ja koneita käsitellessä sekä liikkuessa. – Haavat, pinnalliset vammat, sijoiltaanmenot, nyrjähdykset ja venähdykset ovat tapaturmista tyypillisimpiä, Sysi-Aho mainitsee. Uleniuksen tekemä vertailu kertoo, että käsiin, sormiin ja jalkoihin sattuneet tapaturmat ovat selvästi vähentyneet vuodesta 2013 vuoteen 2015 tultaessa. Eniten ovat kuitenkin vähentyneet silmiin kohdistuvat tapaturmat. 2013 silmävammoja sattui 50, vuonna 2015 määrä oli puolittunut. Enemmistö tapaturmista on lieviä eli niistä on aiheutunut alle neljän päivän työkyvyttömyys. – Ikääntyminen lisää vakavien työtapaturmien määrää. Nuori ja ketterä selviää kaatuessa säikähdyksellä, vanhempi työntekijä saattaa saada luunmurtuman, Sysi-Aho kiteyttää. Eläkeiän nosto voi lisätä tapaturmia. – Paljon voidaan kuitenkin tehdä – ennaltaehkäisemällä, töitä mitoittamalla ja työvuoroja säätämällä. Synkkä piste Vaikka tapaturmatilastot näyttävät valoisilta, yksi musta piste löytyy: kuolemaan johtaneita onnettomuuksia sattuu paperialalla keskimäärin yksi vuodessa. – Se on todella paljon näin pienellä toimialalla, Sysi-Aho huomauttaa. Kuolemantapausten syynä on ollut puristuminen. Tapaturmavakuutuskeskuksen työturvallisuusasiantuntijan Otto Veijolan mukaan kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat tapahtuneet kokeneille keski-ikäisille työntekijöille, jotka ovat työskennelleet pitkään samalla paikalla. Surullinen tapahtumaketju on usein alkanut jostakin häiriötilanteesta, jota on menty korjaamaan. – Ohjeistuksia on noudatettava ja tarkkaavainen oltava. Häiriötilanteissa on aina arvioitava riskit, Hannu Ulenius korostaa. P Surullinen tapahtumaketju on usein alkanut jostakin häiriötilanteesta, jota on menty korjaamaan. Tapaturmat alas K eskellä suomalaista sielunmaisemaa, räntäsateessa ja pilkkopimeässä, auton radiosta alkoi soimaan Bruce Springsteenin River. Lankomiehestä kertovassa tarinassa päähenkilö saa 19-vuotislahjaksi hääpuvun ja liiton jäsenkortin. Sanoituksesta voi päätellä, että liittoon kuulumisella on erityinen merkitys laulun henkilölle vielä vuosia myöhemminkin. Jäsenkortti ja liittoon liittyminen lienevät olleet jonkinlainen riitti aikuisuuteen. Porukka johon päästään, ei jouduta, kuten naimisiin. Aina välillä kaipaa takaisin samanlaista suhtautumista jäsenkorttiin myös täällä. Ajatusta ay-liikkeestä porukkana, johon tehtaalle tullessa päästään, ei jouduta. Jolla on selkeä tavoite, ja joka kunnioittaa ja pystyy keskustelemaan myös muiden, ei välttämättä edes samaa mieltä olevien kanssa. Tehdyistä ratkaisuista ja porukan puolesta työtä tekevistä henkilöistä on oikeus olla montaa mieltä ja pitääkin olla, demokratiassa kun onneksi saadaan elää. Diktatuureissa edes tätä oikeutta ei ole ollut. Olisiko kuitenkin oikein ja kohtuullista, jos toimintaa arvosteltaessa tarjottaisiin vaihtoehtoisia ratkaisuja ja rakentavaa kritiikkiä? On helppo sanoa, että liitto ja luottamusmies ovat hanurista, jos näkemystä ei tarvitse perustella. On helppo sanoa, että olisin tämänkin osannut, jos olisin tullut paikalle. Kaikkein helpoin on sanoa, että ei noin, jos ei tarvitse näyttää, että kuinka sitten. Yhtiöiden ainoa tavoite on tehdä voittoa, se ei maailmassa tule muuttumaan. Mutta mitä jos me muuttuisimme ja alkaisimme yhdessä miettiä, miten mahdollisimman oikeudenmukainen osa voitosta saataisiin jaettua tuloksen tekijöille. Mahdottoman sijaan keskittyisimme siihen, mihin voisimme vaikuttaa. Tässä työssä jokaiselle motivoituneelle käsiparille olisi käyttöä. P Hääpuku ja liiton jäsenkortti PITUUSLEIKKURI Porukka johon päästään, ei jouduta. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara Savon Sellulla työskentelevä sylinterimies Pekka Lappalainen huolehtii työturvallisuudestaan miettimällä etukäteen työvaiheita ja liikkumista ja jättämällä kiirehtimisen pois. M at ia s H on ka m aa 8-9_kuorimo.indd 9 3.4.2017 13.14.41
?? | Paperiliitto ?/???? FANITUS Yhtä en vaihda Fanitus tekee ihmisen onnelliseksi, tietää raumalainen Timo Myller. Teksti Mari Schildt Kuvat Veera Korhonen 10-15_pääjuttu.indd 10 4.4.2017 23.02.49
Paperiliitto ?/???? | ?? FANITUS Sama ?ilis on säilynyt 11-vuotiaasta saakka. Vaikka bändilläkin on ollut yläja alamäkiä, se ei ole minua lannistanut. Tunne ei ole muuttunut oikeastaan mihinkään, Timo Myller sanoo. 10-15_pääjuttu.indd 11 4.4.2017 23.02.50
FANITUS ?? | Paperiliitto ?/???? K un raumalainen prosessityöntekijä Timo Myller, 45, laittaa silmät kiinni, hän pystyy palauttamaan mieleensä hetken, jolloin hänen elämänsä muuttui. Kuva on yhtä elävä, kuin se olisi tapahtunut eilen. – Se oli vuosi 1982, ja olen 11-vuotias. Kaverin isoveli on lähtenyt jonnekin. Mennään hänen huoneeseensa levyhyllylle ja plarataan, Myller kertoo. Kaverin isoveljen huoneessa on kitara yhdessä nurkassa, vahvistin toisessa. Isoveli pelaa amerikkalaista jalkapalloa. Pelikamat ovat yhdessä nurkassa, levyt toisessa. Huoneessa on sänky ja bändijulisteita. Tilanteessa on makeaa, kielletyn hedelmän makua. Pojat kuuntelevat levyjä. Sitten kaveri laittaa soimaan Iron Maidenin The Number of the Beast -levyn. – Sanoin, että kui tämä voi olla näi hyvä, vaikka siinä oli kuunneltu ja äänitetty AC/ DC:n ja Kissinkin levyjä. Tämä oli vielä parempaa. Ajattelin, että ei saakeli, Myller sanoo, ja tuntee edelleen kylmät väreet selässään. Sen jälkeen mikään ei ollut ihan ennallaan. Kotiin tultuaan hän vinkuu levyä vanhemmiltaan niin kauan, että lopulta saa sen, C-kasettina. – Siellä lopussa on Hallowed Be Thy Name -biisi, joka on edelleen lempibiisini, Myller sanoo. Hän sanoo, ettei ole vaihtanut tyyliä 35 vuoteen. – Olen pitänyt oman linjani, ja olen siitä tarkkana. Vuodesta 1982 on Iron Maiden ollut ykkösjuttu, Myller sanoo. Rakastumisen kaltainen tunne Suomen johtaviin fanitutkijoihin kuuluva professori Kaarina Nikunen Tampereen yliopistosta sanoo, että Myllerin kertoma kokemus on yleinen ihmisillä, joilla on jokin ihailun kohde, jotka ovat jonkin asian faneja. Alan tutkijat ovat havainneet, että kokemus on saman tyyppinen, vaikka ihailun kohde vaihtelee. Se voi olla esimerkiksi urheiluseura, automerkki, bändi, näyttelijä tai tv-sarja. – Monesti siihen liittyy rakastumisen kaltainen, hyvin positiivinen tunne. Siinä on jotain, joka puhuttelee vahvasti ja on jotain itselle tärkeää, hän sanoo. Vaikka puhutaan rakastumisesta, kyseessä on kuitenkin eri asia kuin ihmisten välisessä, romanttisessa rakkaudessa. Fanitus on harrastus, joka yleensä laajenee moneen suuntaan: sitä keräillään, sen ympärille kerääntyy yhteisöjä ja tekemistä. Kotona Rauman Uotilassa Myllerillä on kaikki Iron Maidenin levyt: sinkut, maksit, CD:t ja LP:t eri painoksina. Samaa levyä voi löytyä kymmenen eri kappaletta, sillä ne on tehty eri markkinoille: Yhdysvaltoihin, Japaniin tai Eurooppaan. Yksi CD-hylly on täynnä kappaleiden eri versioita. Lisäksi kokoelmassa on erilaisia ? gureja, noin 50 mukia, lehtiartikkeleita, sata fanipaitaa… – Vähän on keräilytouhu lähtenyt lapasesta, Myller myöntää. Fanit viihtyvät osana porukkaa Fani-nimitys tulee englannin kielen sanasta fan, joka taas juontuu sanasta fanatic eli kiihkomielinen, kertoo amerikkalainen tiedejulkaisu Inverse. Sillä on alun perin käytetty tarkoittamassa uskonnollista ”hurahtamista”, ja merkitys on ollut sävyltään negatiivinen. On ajateltu, että ihailu on ollut äärimmäistä ja liiallista, harhaantunutta tai ”Vähän on keräilytouhu lähtenyt lapasesta.” ? Huippuhetkiä. Myller oli mukana Iron Maidenin laulajan Bruce Dickinsonin 50-vuotissynttäreillä. ? Myller kerää bändin maskottia Eddietä kuvaavia figuureja. Kotona Rauman Uotilassa Myllerillä on kaikki Iron Maidenin levyt: sinkut, maksit, CD:t ja LP:t eri painoksina. Samaa levyä voi löytyä kymmenen eri kappaletta, sillä ne on tehty eri markkinoille: Yhdysvaltoihin, Japaniin tai Eurooppaan. Yksi CD-hylly on täynnä kappaleiden eri versioita. Lisäksi kokoelmassa on erilaisia ? gureja, noin 50 mukia, lehtiartikkeleita, sata fanipaitaa… – Vähän on keräilytouhu lähtenyt lapaFanit viihtyvät osana porukkaa Fani-nimitys tulee englannin kielen sanasta fan, joka taas juontuu sanasta fanatic eli kiihkomielinen, kertoo amerikkalainen tiedejulkaisu Inverse. Sillä on alun perin käytetty tarkoittamassa uskonnollista ”hurahtamista”, ja merkitys on ollut sävyltään negatiivinen. On ajateltu, että ihailu on ollut äärimmäistä ja liiallista, harhaantunutta tai 10-15_pääjuttu.indd 12 4.4.2017 23.02.50
FANITUS Paperiliitto ?/???? | ?? tä. Aina kun keikat alkavat lähestyä, foorumit käyvät kuumana. Kysellään hotelleja ja lentoja. Hakeudutaan samoihin paikkoihin, Myller kertoo. Fanitus tekee onnelliseksi Fanit ovat myös onnellisia. Fanitutkimus on selvittänyt, että aktiivinen fanitus vähentää masennusta ja syrjäytymistä. Lempimusiikin tiedetään laukaisevan aivojen välittäjäaine dopamiinia, joka tuottaa hyvänolon ja onnellisuuden tunnetta. – Iron Maidenin musiikki tuottaa hemmetin hyvää ? ilistä, loistavaa oloa. Se on piristävää. Vaikka ulkona sataa lunta ja pitää lähteä lumitöihin, niin kun kuuntelee pohjille pari biisiä, niin ihan eri meininki on. Fiilis on säilynyt 11-vuotiaasta saakka. Vaikka bändilläkin on ollut yläja alamäkiä, se ei ole lannistanut. Suhde ei ole muuttunut oikeastaan miksikään, Myller miettii. ? Myller kuuntelee joka päivä musiikkia. – Aika hyvin osaan biisit ulkoa, hän sanoo. Nicko ja Rebecca tietävät, mistä bändistä isi tykkää. jopa harhaista. Vanhemmat ovatkin sukupolvien ajan olleet huolissaan jälkikasvunsa fanittamisesta. Nykytiedon valossa huoleen ei ole syytä, jopa päinvastoin: iloinen fanittaminen on ihmiselle hyväksi. Faneilla on ominaisuuksia ja taitoja, jotka ovat hyödyksi monenlaisessa ihmisten välisessä kanssakäymisessä; työssä ja vapaa-ajalla. Urheiluseurojen fanikulttuuria tutkineet tiedemiehet ovat havainneet, että faneilla on kehittyneitä yhteisöllisiä taitoja: fanit osaavat olla ja toimia osana porukkaa. Musiikin merkityksestä nuorille tiedetään, että musiikkimaku on tehokas tapa ilmaista itseä ja rakentaa identiteettiä. Saman musiikin harrastajat kokevat olevansa samalla aaltopituudella ja muodostavat helposti samanmielisten yhteisön. Sen jäsenten ei edes tarvitse tavata ja tutustua, vaan homma toimii yhtä hyvin, vaikka yhteisö olisi vain käsite tai ajatus samanmielisten kesken. Yhteisöllisyydestä taas tiedetään, että se lisää jopa elinikää. Myller on nähnyt yhteensä 77 Iron Maidenin keikkaa Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa. Vuodesta 1988 lähtien hän on nähnyt kaikki bändin 21 keikkaa Suomessa. – Tämä on nimenomaan sosiaalista toimintaa. Keikalle lähdetään yhdessä. Keikkamatkalla mennään syömään isolla porukalla, monasti Hard Rock Cafe -paikkaan. Keikkojen jälkeen ei heti lähdetä pois, vaan jäädään paikalle, otetaan kuvia, joissa näkyy useita kansallisuuksia ja lippuja ympäri maailman. Se on siistiä, hän sanoo. Myller sanoo, että konserttikokemus on muutakin, kuin kaksi tuntia musiikkia. – Olemme vähän kuin samaa perhettä, kavereita keskenään. On hienoa nähdä ihmisiä, jotka viimeksi näki vaikka kolme vuotta sitten. Facebookissa pidetään yhteyt10-15_pääjuttu.indd 13 4.4.2017 23.02.51
?? | Paperiliitto ?/???? Faniuden on esitetty lisäävän jopa analyyttistä ajattelua ja luovuutta. ”Rockpoliisi” -ilmiö kertoo faneista, jotka tuntevat asiansa niin perin pohjin, että mielellään hakevat siitä epätäydellisyyksiä ja korjaavat niitä pohtimalla ja keskustelemalla. – Nykyään kuuntelen tarkemmin. Soittajan käsialasta tunnen, kuka kolmesta kitaristista vetää soolon. Heillä on kaikilla tunnistettava soittotyyli, kuten Iron Maidenilla muutenkin. He tekevät tuttua ja turvallista musiikkia. Sopuratkaisuja neuvottelemalla Vaikka monesti ajatellaan, että intohimoinen fani ei tee kompromisseja, Myller yllättää ja todistaakin toisin. – On pakko tehdä kompromisseja: Pysyy välit parempana. Hyvin Niina on ymmärtänyt, Myller kiittää avopuolisoaan. Asiaa on auttanut se, että avovaimo ymmärtää keräilijäluonnetta. Hän on itse kiinnostunut suomalaisesta designlasista. Koko isännän Iron Maiden -kokoelmakaan ei ole esillä. – Nykyään katson tarkemmin, enkä osta aivan kaikkea, mikä vastaan tulee, hän sanoo. Myller kertoo, että enää hän ei lähde keikkareissuille ilman, että kotona asiasta neuvoteltaisiin. – Kaverit laittavat viestiä, että lähdenkö vaikka jonnekin Eurooppaan katsomaan pari keikkaa. Kun siitä rupeaa kotona puhumaan, niin ilmeestä jo näkee, kuinka käy. Kun kiertue julkaistaan, niin silloin on yleensä kotona se keskustelu. Sieltä tulee joko vihreää tai punaista valoa. Kaikkiin ei pääse, vaikka kuinka haluaisi. Tulee stoppi aika hätäseen, hän miettii. Myller kertoo, että on oppinut neuvottelemaan. Huhtikuun lopulla hän on lähdössä keikkamatkalle Saksan Frankfurtiin. Siitä hyvästä koko perhe lähtee kesällä Legolandiin. Neuvotteluissa päästiin kaikkia osapuolia tyydyttävään sopuratkaisuun. Myller sanoo, että toisin kuin kuvitellaan, hänellä on elämässä asioita, jotka ovat tärkeämpiä kuin Iron Maiden. Esimerkiksi perhe: avovaimo ja neljä lasta, noin alkajaisiksi. Ja vaikka hän kuuntelee Iron Maidenin musiikkia joka päivä, töissä hän ei tee niin koskaan. –Ei se onnistuisi millään. Töissä vain joutuisi koko ajan keskeyttämään biisejä. Kun pienellä porukalla ollaan, pitää pysyä skarppina. Valvomossa tulee radiosta mitä tulee. Työt tehdään ja Iron Maidenia fanitetaan niin hyvin kun voidaan. Hurahtaa voi missä iässä tahansa Myller sanoo, ettei hänellä oikeastaan ollut kummempaa kotitaustaa musiikkiin. Radio oli auki, mutta ei sen aikaisilla radiokanavilla juuri kuullut Iron Maidenia. Myller oli pikkukaupunkilaispoika, joka asui perheineen lähellä Rauman keskustaa 1970-luvun, silloin uusissa kerrostaloissa. Naapurusto oli täynnä lapsiperheitä, ja kavereita riitti. – Olimme aina jonkun luona kuuntelemassa levyjä, tai sitten pihalla pelaamassa. Koulussa tärkeintä oli liikunta, ja jalkapallo oli rakas harrastus. Perheen kanssa Myller kävi mielellään veneilemässä, ja teininä mopo on tärkeä juttu. – Mopokausi. Se oli aika hienoa aikaa, näin jälkikäteen ajatellen, Myller hymyilee. Myllerille Tähtien Sota -elokuvat olivat ensin se ykkösjuttu. Hän keräsi elokuvateemaisia mini? gureita ja leikkisotilaita. Kiinnostus sci? in vahvisti myös Iron Maiden -innos? Ei tästä enää voi lähteä reissuille, kuten ennen. Pitää suunnitella monta kuukautta etukäteen, Myller sanoo. Rebecca ja Nicko päättävät, että nyt leikitään. ? Iron Maiden -paita on aika usein päällä – paitsi silloin kuin lähden vaimon ja lasten kanssa jonnekin, Myller sanoo. On asioita, jotka ovat tärkeämpiä kuin Iron Maiden. neen lähellä Rauman keskustaa 1970-luvun, silloin uusissa kerrostaloissa. Naapurusto oli Myllerille Tähtien Sota -elokuvat olivat enFANITUS 10-15_pääjuttu.indd 14 4.4.2017 23.02.52
Paperiliitto ?/???? | ?? tusta: Bändin mielikuvitukselliset levykannet kiehtoivat pojan mieltä – ja kiehtovat yhä. Fanitutkija Kaarina Nikusen mukaan ei pidä paikkaansa, että musiikki tuottaisi suurimmat ja kestävimmät elämykset nuoruudessa. – Fanius liitetään usein nuoruuteen, koska siinä on siirtymävaihe: ihminen kasvaa, kehittyy, ja maailma avautuu. Identiteettiä työstetään hyvin paljon. Monesti fanius liittyy näihin vaiheisiin, mutta ei kuitenkaan lopu niihin. Kyllä myöhäisemmissäkin elämänvaiheissa voi olla tällaisia tosi tärkeitä löytöjä. Tutkimuksen mukaan monet hurahtavat aikuisiässä, jopa eläkeläisenä, hän sanoo. Vanhimmat lapset, 18 ja 17 -vuotiaat edellisestä liitosta, eivät jaa isänsä omistautumista Iron Maidenille. – He ovat olleet katsomassa Iron Maidenia Olympiastadionilla. Tykkäsivät kyllä, mutta Maidenin levyjä he eivät kuuntele ikinä. Heillä on luureissa aina musiikkia, mutta se on sellaista, josta minä en tykkää. Ei se erilainen musiikki tee ihmisestä yhtään huonompaa, Myller sanoo. Lapsikatraan nuorin, kaksivuotias poika, tosin tulee muistamaan isänsä harrastuksen joka kerta, kun allekirjoittaa jotain. – Minä sain päättää nimen. Hänestä tuli Nicko Bruce. Nicko on bändin rumpali ja Bruce laulaja, Myller hymyilee. Unelma, joka toteutui Fanitus on tuonut Myllerin elämään asioita, jotka muuten olisivat jääneet kokematta. Hän pääsi esimerkiksi bändin laulajan Bruce Dickinsonin 50-vuotispäiville. Myller sanoo, että se oli hänelle yksi kovimpia juttuja. Bruce Dickinson lensi itse lentokonetta, jolla seurue siirtyi Britannian Cardi?sta Puolaan. Lentokentältä seurue kuljetettiin hotelliin ja synttäripaikalle, jossa päivänsankari leikkasi ja tarjoili Ed Force One -mallista kakkua ja toimi illan dj:nä. – Oli kuin normaali tyyppi, Myller sanoo. Kotiinviemisiksi vieraat saivat kassillinen kuvia ja fanitavaraa. Mukana oli Myllerin mukaan faneja, jotka olivat seuranneet bändin mukana aivan alusta saakka. – Niil oli sellaset jutut, et huhhuh. Se oli iha… Sanotaan, ettei ikän ol kokenu. Hiano juttu, Myller henkäisee. Vuonna 2003 hän pääsi esiintymään Iron Maidenin kanssa lavalle ja keikkabussiin kuuntelemaan uutta levyä. Viime vuonna hän matkusti Las Vegasiin bändin keikalle. Myller kertoo, että Iron Maidenin hieno valoshow ja lavasteet sopivat Las Vegasiin kuin nenä päähän: Keikkapaikan ulkopuolella valot välkkyivät yhtä kiihkeästi kuin sisäpuolellakin, ja rahapelit kilisivät. – Siinä oli raumalainen vähän, että ei hemmetti. Se oli unelma, joka toteutui. P ? Jos Iron Maiden lopettaisi, tipahtaisin varmaan tuolilta. Tai jostain, takaisin maanpinnalle. Kaamea paikka se olisi, Myller sanoo. Tällä koneella Myller lensi Iron Maidenin laulajan Bruce Dickinsonin 50-vuotissynttäreille. Puikoissa oli synttärisankari itse. FANITUS 10-15_pääjuttu.indd 15 4.4.2017 23.02.53
Paperiliitto ?/???? | ?? METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUS Kehitys jatkuu Metsäteollisuuden tuotteet monipuolistuvat tulevaisuudessa entisestään. UPM Kymin sellutehtaan kemikaalien talteenottolaitoksen laajennus on osa investointia, jolla selluntuotanto nousee 870 000 tonniin. Teksti Eeva Eloranta-Jokela A pulaisjohtaja Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutista arvioi Paperiliitto-lehdelle vuonna 2011, että Suomen paperin ja kartongin tuotantokapasiteetti laskee nykytasosta noin viidenneksen vuoteen 2020 mennessä. Tuolloin kapasiteettia oli jäljellä noin 12 miljoonaa tonnia. Viidenneksen lasku tuotantokapasiteetissa on jo lähes saavutettu. Vuonna 2016 paperin kartongin tuotantokapasiteetti Suomessa oli 10,1 miljoonaa tonnia. – Edelleen painoja kirjoituspaperien kapasiteetti tulee tippumaan. Kartonki pysyy ainakin nykytasolla, ellei nousekin, Hetemäki arvioi. 16-19_tulevais.indd 17 4.4.2017 15.52.58
?? | Paperiliitto ?/???? METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUS Sitä, paljonko painoja kirjoituspapereiden kapasiteetti putoaa, on Hetemäen mukaan entistäkin vaikeampi arvioida. Sellun kehitys yllättänyt Metsäteollisuuden kehityksessä yllätyksellisintä on Lauri Hetemäen mielestä ollut se, että sellutuotantoa on tullut ja on tulossa vielä lisää. Toinen positiivinen muutos on ollut lakkautettujen paperikonelinjojen tilalle investoidut kartonkikoneet, kuten on tehty Varkauden Stora Ensolla ja Kotkamillsillä. – Tähän on edelleen mahdollisuuksia, mutta en näe merkittävää kasvua. Nykytaso säilyy, mutta on kysymysmerkki, muutetaanko käytöstä poistettuja paperikonelinjoja kartongin tuotantoon, vaikka pakkausmateriaalien kysyntä Euroopassa kasvaa. Kapasiteetin lisäykset voivat tapahtua muualla kuin Suomessa, Hetemäki arvioi. Eri laaduista aaltopahvin osuus saattaa edelleen nousta. Vakaana jatkunee myös pehmopaperin tuotanto. Markkinoiden kannalta haasteellisin tuote on aikakauslehtipaperi. Taivekartongin ja nestepakkauskartongin tuotantoon vaikuttaa positiivisesti se, että ne perustuvat pakkausmateriaaleina uusiutuviin luonnonvaroihin ja ovat kierrätettäviä. Metsäyhtiöt ovat kehittäneet uusia tuotteita, joissa myös aiemmin käytetty muovitai alumiinikalvo saadaan korvattua puuraaka-aineesta tehdyllä pinnoitteella. – Myös metsäsektorista riippumattomat megadriverit ovat kallellaan siihen suuntaan, että pakkausja kartonkipuolella näkymät ovat hyvät. Eri asia on sitten se, missä tuotteet tehdään. Suomen puolesta puhuu se, että Suomella on erityisosaamista ja saatavissa raaka-aineeksi neitseellistä havukuitua. Moninaisemmat tuotteet Metsäteollisuuden tuotekehitys ja entistä monipuolisemmat tuotteet edellyttävät myös alalla työskenteleviltä entistä laajempaa osaamista. Yhden osaamisalueen työnkuvasta on vuosien varrella siirrytty moniosaamiseen. Yksi tuote ei enää dominoi, vaan valmistus hajaantuu eri tuoteryhmiin. – Keskeistä kehityskulussa on alan monipuolistuminen, tuotantoon tulee yhä moninaisempia tuotteita. Ajatellaan vaikka Lappeenrannassa UPM:n biodieselin valmistusta, joka on kaukana paperiprosessista. Tulevaisuus edellyttää yhä enemmän uuden oppimista, tekemistä eri tavoin kuin aiemmin, Lauri Hetemäki sanoo. Strategioiden varjossa Paperiliiton tilaston mukaan paperija selluteollisuudesta on 10 viime vuoden aikana hävinnyt noin 9000 työpaikkaa. Uusien vähennysten uhka ei alalta ole väistynyt. Alan irtisanomisten määrä on viiden viime vuoden aikana tasaantunut. Tulevaa kehitystä on Lauri Hetemäen mukaan vaikea arvioida, sillä tuleviin päätöksiin vaikuttaa keskeisesti se, miten tuotantopaikka sopii yrityksen strategiaan. – Vaikka Suomessa on teknologialtaan tehokkaita yksiköitä, lisähintaa tekee aina Lauri Hetemäki Lieksa Pankaboard Kuopio Savon Sellu Joensuu Enocell Kemi Metsä Board Metsä Fibre Stora Enso Veitsiluoto Oulu Stora Enso Pietarsaari UPM BillerudKorsnäs Kaskinen Metsä Board Pori Corenso Rauma UPM Metsä Fibre Kauttua Jujo Thermal Lohja Sappi Kotka Stora Enso Sunila Kotkamills Sonoco-Alcore Kouvola UPM Kymi Stora Enso Anjala Stora Enso Inkeroinen Simpele Metsä Board Imatra Stora Enso Kaukopää Stora Enso Tainionkoski Kotkamills Tainionkoski Joutseno Metsä Fibre Metsä Board Lappeenranta UPM Heinola Stora Enso Tervakoski Tervakoski Oy Valkeakoski UPM Tervasaari Tampere Metsä Board Tako Mänttä Metsä Tissue Jämsä UPM Jämsänkoski UPM Kaipola Hämeenkyrö Metsä Board Kyro Nokia SCA Äänekoski Metsä Fibre Metsä Board Varkaus Stora Enso Paperin ja kartongin tuotannon kehitys 1960–2016 Suomen paperi-, kartonkija massatehtaat 1960 1970 1980 1990 2000 2010 Painoja kirjoituspaperi Muu paperi Kartonki 10 8 6 4 2 Paperi Paperitehtaita 17 Kartonkitehtaita 15 Massatehtaita 15 Kartonki Massa 1 2 3 4 5 6 8 9 7 Äänekosken Biotuotetehtaan rakennukset maaliskuussa 2017. Vasemmalla käyvä tehdas, keskellä soodakattila ja turbiini sekä oikealla kaustisointi. Sami Karppinen / Metsä Group Graa?en tiedot: Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto 16-19_tulevais.indd 18 4.4.2017 15.52.58
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 Paperiliitto ?/???? | ?? METSÄTEOLLISUUDEN TULEVAISUUS kuljetusmatka. Se on kustannus, joka on pyrittävä kirimään kiinni, Hetemäki lisää. Maailman mittakaavassa Kuusi vuotta sitten maailman painoja kirjoituspapereiden markkinatilanne näytti varsin kahtiajakautuneelta. Kokonaiskulutuksen arvioitiin laskevan noin viisi prosenttia vuodesta 2007 vuoteen 2020. Teollisuusmaiden kulutuksen ennustettiin kutistuvan 35 prosenttia ja kehittyvien maiden kasvavan 43 prosenttia. Kiinassa sanomalehtipaperin kulutus on kuitenkin jo alkanut laskea ja painopaperissakin laskusuunta on lähellä. Hetemäki muistuttaa, että kehitykseen voi vaikuttaa sekä talouskasvun hidastuminen että digitalisoitumisesta johtuva rakennemuutos. – Kiinassakaan ei enää painoja kirjoituspaperin osuus kasva, vaan taantuu. Tämä on iso muutos kehittyvissä maissa. Toisaalta pakkauksia tarvitaan entistä enemmän, kun kaupungistuminen lisääntyy, kotitalouksien määrä kasvaa ja verkkokauppa lisääntyy. Pakkaamisen kasvuun Kiinassa on myös toinen syy. Siitä lähtien, kun OECD-maat alkoivat siirtää kulutustavaroiden valmistusta Kiinaan, on sinne siirtynyt myös pakkaamista. Tästä syystä pakkaustuotteiden osuus on Kiinassa kasvanut voimakkaasti, mikä on näkynyt etenkin Länsi-Euroopan ja Yhdysvaltojen tuotantomäärissä. Liukosellua ja biotuotteita Biotuotteiden kehittämisessä on otettu askeleita eteenpäin. Vähitellen uudet tuotteet ovat löytäneet myös markkinoita. Esimerkiksi Enocellin tehtaalla Uimaharjussa aloitettiin vuonna 2012 myös liukosellun valmistus. – Nyt siellä lähes puolet selluntuotannosta menee tekstiilintuotannon tarpeisiin, ja paperisellun tuotanto vähentynyt, Hetemäki sanoo. Suomessa kaavaillaan uusia sellutehtaita Kajaaniin, Kemijärvelle ja Kuopioon. Hetemäen mielestä moninaistuminen on näissä tulevissa hankkeiden avainsana. Moninaisuutta sellutehtailla tarvitaan myös riskien hajauttamiseksi: näin ei olla yhden tuotteen ja sen hintakehityksen varassa. – Kaikkein innovatiivisin tapa tehdä näitä uusia hankkeita on se, mitä on käytetty Äänekoskella Metsä Groupin biotuotetehtaan yhteydessä. Kun tehdasta lähdettiin suunnittelemaan, yritys kutsui myös pk-yrityksiä mukaan selluntuotannon sivuvirtoja jalostamaan ja tekemään bisnestä. Tämä symbioosissa toimiminen on Äänekoskessa kiinnostava konsepti. Toivon mukaan sinne syntyy yhä lisää toimintoja, sillä moninaisten sivuvirtojen taloudellinen merkitys voi ajan mittaan kasvaa, Hetemäki painottaa. Nanosellun käyttö laajenee Puuraaka-aineesta valmistettavien uusien tuotteiden kirjo on laaja. – Myös energiantuotanto, oli se sitten biopolttoaineita, kaasua, sähköä tai lämpöä, tulee olemaan merkittävää ainakin seuraavan vuosikymmenen aikana. Teknologia sallii jo tehdä melkein mitä vaan, mutta edelleen jää kysymyksiä, kuten mitä kannattaa tehdä ja missä tai mikä on markkinoiden koko. Nanosellun kaupallinen käyttö on parhaillaan laajenemassa Suomessa. Stora Enso investoi nanosellun hyödyntämiseen pakkauskartonkitehtaillaan Imatralla ja Inkeroisissa Suomessa sekä Forsin tehtaalla Ruotsissa. – Kun puhutaan nanosta, puhutaan paitsi pienikokoisista nanoja mikro?brilleistä myös volyymiltään pienen kokoluokan tuotannosta, joka voi kuitenkin olla liikevaihdoltaan ja arvonlisältään erinomainen, muistuttaa Hetemäki. Tekijöiden määrä auki Myös tulevien tuotteiden valmistamiseen tarvittavan henkilöstön määrää on vaikea ennustaa. Tänä vuonna käynnistyvä Äänekosken biotuotetehdas lähinnä säilyttää, ei lisää henkilöstön määrää tehtaassa, vaikka se luo metsiin ja kuljetukseen merkittävästi uusia työpaikkoja. Lähivuosina työvoiman määrään vaikuttaa myös robotisaatio. Kehitys on nopeasti johtanut siihen, että robotti voi korvata ihmisen myös niissä tehtävissä, jotka tähän saakka ovat olleet ihmisten käsissä. P ”Nyt Uimaharjussa lähes puolet sellun tuotannosta menee tekstiilintuotannon tarpeisiin.” Sellun tuotanto Suomessa Valkaistu havusellu Muu Paperin tuotanto Suomessa 1 2 3 4 5 6 7 8 miljoonaa tonnia 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 miljoona tonnia Painoja kirjoituspaperi Muu paperi Kartonki Paperin ja kartongin tuotanto lajeittain 2016 Painoja kirjoituspaperi 54 % Kartonki 33 % Muu paperi 13 % 16-19_tulevais.indd 19 4.4.2017 15.52.58
?? | Paperiliitto ?/???? TYÖPAIKKA Ihmiset ovat voimavara. Näin ajatellaan Nokialla SCA:n pehmopaperitehtaalla. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Miisa Kaartinen Hyvää tehden T ällä työpaikalla rima on korkealla. SCA:n Nokian paperitehtaan tavoite on olla hyvä työpaikka ja jatkaa tuotantoa vielä toiset 150 vuotta. Tavoitteeseen pääseminen on vaatinut ponnisteluja. Sen tietää tehtaan pääluottamusmiehenä vuodesta 2006 toiminut Mika Lehtonen. – On saatu taistella sen puolesta, että Nokialla säilyy paperitehdas, Lehtonen sanoo. Työ on kannattanut. Lehtonen sanoo suoraan, että on tehtaasta ylpeä: se on paras. Perinteikkäällä tehdasalueella on kymmenen vuoden sisällä uusittu kaksi jalostelinjaa ja viime vuonna käynnistyi uusi biovoimalaitos. Uusin investointi on nenäliinaa valmistava linja, jolla alkoi tuotanto maaliskuun alussa. Ruotsalainen SCA osti Nokian paperitehtaan Georgia Paci?cilta vuonna 2012, mikä on osaltaan vaikuttanut ruotsalaisen keskustelevan yrityskulttuurin ujuttautumiseen vähitellen myös Nokialle. Lisää kulttuurinmuutosta on luvassa pian koko SCA:n tasolla. Operaattorien työnkuvaa aiotaan muuttaa siten, että heille tulee enemmän päätösvaltaa. Esimiesten rooli on tukea heitä ja pikemminkin valmentaa kuin käskyttää. Muutoksen takana on ajatus siitä, että ihmiset halutaan nähdä voimavarana. – Parhaiten meidän omat työntekijät tietävät, miten asiat kannattaa tehdä. Kun ihmiset voivat itse vaikuttaa työhönsä, se lisää työn mielekkyyttä ja työn tuottavuutta, sanoo henkilöstöpäällikkö Jenni Sironen. Raskasta liikennettä Kuljetuksessa työskentelevä Kaisa Mattila huolehtii useita kertoja päivässä, että automaattitrukit saavat lastin tuoduksi ja hän puoliperävaunun lastatuksi. Kun kuorma on valmis, Mattila ajaa auton parin kilometrin päässä sijaitsevaan varastoon, sillä tehdasalue Nokianvirran rannalla ei riitä varastointiin. Kaisa Mattilan vuoron porukka tulee hyvin juttuun keskenään. 20-23_nokia.indd 20 4.4.2017 10.35.31
Paperiliitto ?/???? | ?? TYÖPAIKKA ??Jalostelinjoilla kaikki työntekijät pystyvät tekemään kaikkia tehtäviä. Petteri Pajunen seuraa ajoa jalostelinja ykkösellä. ? Pasi Toivonen on Nokian SCA:lla käynninvarmistaja. 20-23_nokia.indd 21 4.4.2017 10.35.31
työntekijöitä, jotta heiltä onnistuu tarvittaessa vianmääritys, ja laitteiden toimivuudesta huolehtiminen. Lindille oppi kunnossapidosta on tuonut omaan työhön vaihtelua. – Kun jotain menee rikki, pystytään alussa itsekin jotain tekemään, Lind selittää. Tarkoitus on avustaa tehtaan omaa kunnossapitoa myös remonteissa. – Se on parasta mahdollista oppia, sanoo Lind mennessään paperikoneelle tarkistamaan, ovatko tuotteessa arvot kohdallaan, näkyykö reikiä tai muuta poikkeavaa laadussa. Pilottiryhmän koulutus kesti vajaat kaksi vuotta ja koulutuksessa on nyt uusi ryhmä. Osallistujat suorittavat kunnossapidon ammattitutkinnon. Henkilöstöpäällikkö Sirosen mukaan koulutuksella voidaan parantaa tuottavuutta. – Ihmiset tuntevat laitteet, joilla työskentelevät ja pystyvät sitä kautta myös miettimään, mistä vika voi johtua. Se lisää työ mielekkyyttä, kun omaan työhön tulee muuta sisältöä, uskoo Sironen. Omaa kunnossapidon osaamista Nokialla arvostetaan muutenkin. Kunnossapito toimi muutamia vuosia ulkoistettuna, kunnes palautettiin tehtaan omaksi toiminnaksi. TYÖPAIKKA ?? | Paperiliitto ?/???? Aiemmin Mattila ajoi pelkästään trukilla. – Olin ajatellut, että ajan joskus rekkakortin, ja työssä siihen sitten tuli mahdollisuus. Vaikka isolla autolla ajaminen oli aina ollut haaveena, kyllähän se alkuun hirvitti, Mattila myöntää. Vilkkaimpana päivänä Mattila on lastannut, siirtänyt ja purkanut lastin 19 kertaa. Työn raskaus tulee ihan muusta kuin tien päällä olemisesta. Siksi on tärkeää, että työporukassa on hyvä henki ja työntekijöillä mahdollisuus vaikuttaa työhönsä. Kuten siihen, että Mattila sai takaisin entisen työparinsa. Työnantaja kuunteli ja niin Marja Järvinen pääsi palaamaan Mattilan kanssa samaan vuoroon. Tiimissä on ihan oma henkensä, joka yhdistää paitsi töissä myös vapaa-aikana. – Tehdään risteilyjä, mökkireissuja ja käydään kalakilpailuja, kertoo Järvinen. Kunnossapidon oppia Paperikone 9:lla on tänään koeajopäivä. – Yksi ottaa näytteitä ja toinen kahvia, sanoo käynninvarmistaja Pasi Toivonen ja kaataa kahvia mukiin. Viereisellä pöydällä paperikoneenhoitaja Marko Lind on juuri ottanut paperinäytteet koe-erästä. Hän on yksi kunnossapitokoulutuksen pilottiryhmäläisistä. Koulutuksen ideana on kouluttaa tehtaan tuotannon Työsuojeluvaltuutettu Mika Eronen on tyytyväinen, että työtapaturmat ovat vähentyneet roimasti. Fakta S CA Hygiene Products Ab, Suomen toiminnot liikevaihto Suomessa noin 200 miljoonaa euroa vuonna 2016 Suomessa henkilöstöä 300, joista 200 Nokialla sekä myynti-, markkinointija hallinnointihenkilöstöä 100 henkeä Espoossa 2 paperikonetta, joiden vuosituotanto on 75 000 tonnia S CA Euroopan suurin yksittäinen metsänomistaja SCA perustettu Ruotsissa 1929 ja yrityksen valmistamia tuotteita myydään yli 100 maassa. Yritys työllistää maailmanlaajuisesti 44 000 henkilöä tuotteet: pehmopaperit 55 %, hygienia 30 % metsät 15 % (sellu, paperi, puu) työntekijöitä, jotta heiltä onnistuu tarvittaessa vianmääritys, ja laitteiden toimivuudesta huolehtiminen. Lindille oppi kunnossapidosta on tuonut omaan työhön vaihtelua. – Kun jotain menee rikki, pystytään alussa itsekin jotain tekemään, Lind selittää. Tarkoitus on avustaa tehtaan omaa kunnossapitoa myös remonteissa. – Se on parasta mahdollista oppia, sanoo Lind mennessään paperikoneelle tarkistamaan, ovatko tuotteessa arvot kohdallaan, näkyykö reikiä tai muuta poikkeavaa laadussa. jaat kaksi vuotta ja koulutuksessa on nyt uusi ryhmä. Osallistujat suorittavat kunnossapidon ammattitutkinnon. Henkilöstöpäällikkö Sirosen mukaan koulutuksella voidaan parantaa tuottavuutta. – Ihmiset tuntevat laitteet, joilla työskentelevät ja pystyvät sitä kautta myös miettimään, mistä vika voi johtua. Se lisää työ mielekkyyttä, kun omaan työhön tulee muuta sisältöä, uskoo Sironen. Omaa kunnossapidon osaamista Nokialla arvostetaan muutenkin. Kunnossapito toimi muutamia vuosia ulkoistettuna, kunnes palautettiin tehtaan omaksi toiminnaksi. Työsuojeluvaltuutettu Mika Eronen on tyytyväinen, että työtapaturmat ovat vähenCA Hygiene Products Ab, liikevaihto Suomessa noin 200 miljoonaa euroa vuonna Suomessa henkilöstöä 300, joista 200 Nokialla sekä myynti-, markkinointija hallinnointihenkilöstöä 100 joiden vuosituotanto on yrityksen valmistamia tuotteita myydään yli 100 maassa. Yritys työllistää maailmanlaajuisesti 44 000 tuotteet: pehmopaperit 55 %, hygienia 30 % metsät 15 % Koneenhoitaja Marko Lind palaa tarkkailemasta koeajettavan tuotteen laatua. 20-23_nokia.indd 22 4.4.2017 10.35.32
Paperiliitto ?/???? | ?? TYÖPAIKKA Hyvää myös turvallisuus Hyvällä työpaikalla pitää myös työturvallisuuden olla kohdallaan. Työsuojeluvaltuutettu Mika Erosen mukaan tapaturmaluvuissa on tapahtunut iso parannus. Vielä 2000-luvun alussa tapaturmataajuus eli tapaturmia miljoonaa tuntia kohden oli 30, mutta viime vuonna ensimmäistä kertaa luku oli pyöreä nolla. Parannuksia on tehty paitsi riskinarviointien kautta myös järjestämällä kampanjoita läheltä piti -tapauksien kirjaamiseksi. Kirjaamiset ovat johtaneet myös puutteiden korjaamisiin. – Nykyisin osataan ajatella turvallisuutta, Eronen sanoo. Nokian tehtaalla eivät piinaa korkeat sairauspoissaololuvut. Eri henkilöstöryhmien yhteinen sairauspoissaoloprosentti on ollut 3,3. Alimmillaan yhden paperitehtaan osaston poissaoloprosentti jäi viime helmikuussa 1,5:een. Parannusta on saatu myös korvaavan työn käytäntöihin. Korvaavaan työhön tuleminen on aiempaa selkeämpää, kun on luotu selvät pelisäännöt. Raaka-aineet Suomesta Nokian tehdas on SCA:n ainoa Suomessa ja se työllistää yhteensä noin 200 henkeä, joista 150 on työntekijöitä ja loput toimihenkilöitä. Kotimaisuus on tehtaan tuotteissa korkealla, sillä selluraaka-aine tulee yli 95-prosenttisesti Suomesta. Aiemmin selluakin saatiin samalta tontilta, mutta vuonna 1985 pysäytetyn sellutehtaan alueella sijaitsee nykyisin siistauslaitos, jonne toimitetaan kotimaista keräyspaperia. Tehtaan suurimmat markkinat ovat Suomessa ja Baltian maissa. Tuotannosta yli puolet menee vientiin. Paperitehdas on toiminut samalla paikalla Nokialla 150 vuotta. Tehtaanjohtaja Heikki Mustaniemen visiossa vuosia on saman verran edessä. – Ratkaiseva on, miten hyviä ja kilpailukykyisiä tuotteita meillä tehdään ja niin, että ihmiset haluavat ja pystyvät niitä ostamaan, Mustaniemi sanoo. Joustoa ja jatkuvuutta Vessapaperia ei digitalisaatio syrjäytä, mutta sen menestymisessä olennaista ovat laatu Isolla autolla ajaminen oli aina ollut haaveena. ja hinta. Tuotantokustannusten minimoimiseksi Nokialla siirrytään tarvittaessa tekemään työaikamuoto 37:sta 36:een. Mustaniemi tietää, että muutos ei ole helppo etenkään työntekijöiden päiväkoti-ikäisten lasten hoidon kannalta. PK 9:n valvomossa Marko Lind ei pidä vaihdosta omalta kannaltaan ongelmallisena. Nykyinen tam 37 on lyhyen kierron takia mieleinen. Pasi Toivonen on kärkevämpi. – Kyllä ainakin itseäni rassaa se, että työaikamuoto vaihtuu välillä 36:ksi ja taas 37:ksi. Ennen tehtiin pelkkää 37:aa ja jos oli hiljaisempaa, lakaistiin lattioita, sanoo Pasi Toivonen. Työaikamuodon vaihtaminen synnyttää myös epävarmuuden tunnetta. – 37:ssa pysyminen olisi parasta ja siinä rinki toimisi, jos pystyttäisiin enemmän liikuttelemaan ihmisiä. Nyt kun tuotantoväki on ajettu minimiin, ei kiireen keskellä pystytä ihmisiä kouluttamaan useampiin tehtäviin. 37:ssa voitaisiin kouluttaa ja siten saada väelle lisää osaamista ja liikuteltavuutta, mikä puolestaan toisi toivottua joustavuutta ja säästäisi kustannuksia toisaalta, Mika Lehtonen pohtii. Yhtenä vaihtoehtona kustannusten tasaamiselle on ajateltu työaikapankin käyttöönottoa, mutta työ on vasta alkutekijöissään. P Kaisa Mattila ajoi aiemmin trukkia, nyt myös puoliperävaunuyhdistelmää, jolla kuljetetaan tuotteet varastoon. 20-23_nokia.indd 23 4.4.2017 10.35.33
?? | Paperiliitto ?/???? Teksti Noora Mattila Kuva Maiju Pohjanheimo J os toinen ihminen on hädässä, on osattava toimia oikein. Jos olen katsomassa telkkaria ja kuulen, että vanhus on kadonnut metsään, kyllä silloin täytyy lähteä etsimään. Ei ole mitään tärkeämpää kuin toisen ihmisen hätä, ellei ole oma kuolema kesken. Ensiapu on kiinnostanut minua aina, ihan vain siksi, että osaisin toimia, jos jotain sattuu. Äiti laittoi minut jo 13-vuotiaana ensiapukurssille. Vuonna 2013 postiluukusta tuli mainos SPR:n ensiapuryhmästä, ja sinne me emännän kanssa lähdettiin. Pian sen jälkeen kuulin vapaaehtoisten pelastuspalvelusta Vapepasta ja liityin siihenkin. Liminkalainen José Quiroz ei halua hoivata ja paapoa, mutta on valmis lähtemään etsintäpartioon, kun tilanne tulee. Aina on voitava auttaa I stuin autobaanan ruuhkassa, kun radiossa kerrottiin tukoksen syy: toisen maailmansodan aikaisen pommin purku. Koko autobaana oli katkaistu parin kilometrin matkalta, tuhannet asukkaat evakuoitu alueelta useiksi tunneiksi, kun pomminpurkajat yrittivät saada 70 vuotta vanhan, liittoutuneiden lentokoneesta pudotetun ja räjähtämättä jääneen pommin vaarattomaksi. Kuulostaa erikoiselta, muttei sitä ole. Asun Ruhrin alueen laidalla läntisessä Saksassa, ja juuri tänne räjähteitä satoi toisessa maailmansodassa eniten. Yhä niitä löydetään maaperästä lähes päivittäin ja vuodessa puretaan 250–300 pommivanhusta. Periaatteessa joka kerta, kun iskee lapion takapihan multaan, on oltava varuillaan. Niinpä kaksi kesää sitten soitimme jo palolaitokselle, kun myllätyn kukkamaan alta löytyi iso, lieriönmuotoinen, metallisen ja sementtisen oloinen järkäle. Ei se onneksi ollut pommi, minuuteissa saapunut palomies vahvisti. Ehkä jokin ylimitoitetusti valettu perusta pyykinkuivaustelineelle? Onneksi Suomessa maaperä ei menneisyyden takia tikitä. Ja onneksi Suomessa voidaan tänä vuonna juhlia satavuotiasta isänmaata tietyllä ylpeyden tunteella. Täällä Saksassa sen sijaan ylpeys omaa maata kohtaan on vähäistä. Harva osaa edes kansallislaulun sanat ja Saksan lipun näkee katukuvassa vain jalkapallon arvokisojen aikaan. Toisen maailmansodan merkitys oli tietysti Saksalle kovin erilainen kuin Suomelle. Täällä koululaisia kasvatettiin pitkään häpeämään omaa maataan – sinänsä ymmärrettävää – ja ehkä siksikin paikalliset identiteetit ovat Saksassa yhä kansallistunnetta vahvempia. Kampaajani on syntynyt Turkissa, mutta on ylpeä uerdingeniläinen – Uerdingen on Krefeldin kaupunginosa. Naapurini korostaa olevansa kölniläinen, vaikkei ole asunut Kölnissä vuosiin. Toiset naapurit ovat vannoutuneita krefeldiläisiä, ja kun heiltä kysyy, mitä se tarkoittaa, he listaavat tiettyjä ominaisuuksia ja kertovat tykkäävänsä siitä ja tästä kaupungissa. Minäkin olen ehkä jo krefeldiläinen, olen ainakin huomannut tiettyjä piirteitä. Olen tullut kärsimättömäksi autobaanojen ruuhkissa ja innostunut puutarhanhoidosta. Olen tottunut pomminpurkuihin ja siihen, että kadun toisella puolella tönöttää valtava, ruma, betoninen siviilisuojabunkkeri sota-ajalta. Sitä ei pysty ikinä paksujen seiniensä takia purkamaan, mutta pääasiahan on, ettei sitä ikinä enää käytetä. P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Pommi puutarhassa? MAAILMALTA Kun iskee lapion takapihan multaan, on oltava varuillaan. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . PARASTA ELÄMÄSSÄ Liminkalainen José Quiroz, 47, työskentelee operaattorina Arizona Chemicalsin Oulun tehtaalla, joka jalostaa mäntyöljyä. Vapaa-ajan paras asia hänelle on toiminta SPR:n ensiapuryhmässä sekä vapaaehtoisten pelastuspalvelussa. Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. 24-25_tulevaisuuden_tehdas.indd 24 1.4.2017 17.02.05
Paperiliitto ?/???? | ?? Vapepa on eri järjestöjen yhteenliittymä, jota SPR koordinoi. Kun joku on kadoksissa vaikka täällä Limingassa, silloin lähtevät Punainen Risti, motoristit, hevosihmiset ja koiraihmiset etsimään. On hienoa nähdä, kun viisikymmentä ihmistä tulee usein monen kilometrin päästä ja haluaa auttaa. Se on omaisille tärkeää. Vaikka sitten täytyisi hakea järvestä, niin on ainakin yritetty. Etsintöjä varten olen yrittänyt kouluttaa toista kultaista noutajaani pelastuskoiraksi, mutta kun se on niin itsepäinen. Yritän jotakin opettaa ja se katsoo minua, että mulla on tässä nyt tärkeää tekemistä. Nenä sillä pelaa, mutta ei vain tottele! Paikallisessa ensiapuryhmässä on kuusi ihmistä, josta meidän perhe on puolet, koska tyttökin tuli mukaan. Se on semmoinen likka, joka työntää nenänsä joka paikkaan. Oikeaa hätätilannetta ei ole koskaan sattunut: ensiapu onkin sellainen harrastus, jota ei oikeasti halua tehdä. Päivystyksissä pitää lähinnä laittaa laastaria, kun porukka hölmöilee. Festareilla nuoriso juhlii mutta ei muista syödä, joten me annetaan ruokaa ja potkitaan heidät sitten takaisin elämään ja riehumaan. Kyllä porukka kunnioittaa, kun on SPR:n liivit päällä. Ne luottavat siihen, että tiedän jotakin, vaikkakin yleensä kysytään vain vessan paikkaa. Äitini oli sairaanhoitaja, mutta minusta ei siihen olisi. Minun juttuni on panna ihminen pakettiin ja sairaalaan niin, ettei ihan käsiin kuole, mutta hoivaamisen viettiä minulla ei ole. Hermot eivät riitä paapomiseen, ja vaipanvaihtoon ei meikäläinen lähde. P Aina on voitava auttaa Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Sirpa Kautto T ykkään vaihtelusta, ja kun itsellä on 40 mittarissa, ajattelin, että lähden nyt tai en koskaan. Uusia tehtaita ei kovin usein tehdä, Jussi Hynninen perustelee. Hynninen on työskennellyt Metsä Fibrellä Joutsenossa 90-luvun lopulta lähtien kuitulinjalla, valkaisussa, kuivaamolla ja viimeksi massatehtaalla vuodesta 2000 eteenpäin. Nyt hän keittää sellua Äänekosken käyvällä sellutehtaalla, kunnes Metsä Groupin uusi biotuotetehdas käynnistyy. – Tuote on sama, toimintatavat erilaiset ja eri mittakaavassa. Joutsenossa on suht uusi ja iso tehdas, joten tämä on vähän sellaista back to basics, takaisin perusteisiin. Laitekanta on erilainen. Joutuu enemmän ajatuksella keskittymään selluntekoon, vähän kuin tekisi hyppyä tuntemattomaan. Silti on ollut mukavaa, Hynninen kuvailee. Samassa vuorossa on kaksi muutakin joutsenolaista ja kuivaamolta heitä löytyy lisää. Heidät on Hynnisen mielestä otettu hyvin vastaan ja majoitusja muut järjestelyt on hoidettu hyvin. Työpäivien ajan Hynninen asuu Äänekoskella ja ehtii myös harrastaa: hiihtää, metsästää ja kalastaa. Lyhyen kierron vapaat hän viettää kotona Joutsenossa, mikä tuntuu hyvältä myös perheen yläasteikäisistä lapsista. Työt jatkuvat alkusyksyyn. – Tässä oli mahdollisuus myös lyhyen kierron kokeiluun. Olen siitä tykännyt. Elämisen laatu ja unen laatu ovat parantuneet huomattavasti. Moni kokee pitkistä vapaista luopumisen vaikeaksi, mutta ei lyhyttä kiertoa pidä kokeilematta tyrmätä. Tammikuussa alkanut työrupeama on tuonut joka päivä uutta opittavaa, uusia ihmisiä ja uusia toimintatapoja. – Vastaavaa kokemusten vaihtoa pitäisi olla enemmän, esimerkiksi kuukausi toisella paikkakunnalla. Sitähän leipääntyy ja tulee putkinäkö, jos vuosikymmenestä toiseen tehdään samalla tavalla. P Vaihtelunhalu sai Jussi Hynnisen lähtemään resurssiavuksi käynnistysvaiheeseen. Lainamies Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin käyntiinlähdön vaiheita Äänekoskella. TEHDAS KÄYNTIIN – Kokemus kasvaa, kun välillä joutuu epämukavuusalueelle, sanoo Jussi Hynninen. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.?. 24-25_tulevaisuuden_tehdas.indd 25 1.4.2017 17.02.05
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Teksti Tiina Suomalainen K uluttajapakkauksia valmistavan Huhtamäen pääluottamusmies Arja Saarinen kuvailee tunnelmiaan tasaisen vihaisiksi. Vaikka hän pehmentää sanojaan naurulla, niin näinhän se on. Luottamusmiehen toimi on sellainen, että positiivisia asioita tulee harvoin esille. Luottamusmiehen puheille tullaan, kun jossain mättää. Viime aikoina työntekijöiden mielialaa on kiristänyt kiky-sopimus, jonka soveltaminen alkoi työpaikalla helmikuussa. Huhtamäellä työaikaa lisättiin pudottamalla kolme pekkaspäivää pois. – Eihän se ihmisten tunnelmia kohenna, kun otetaan saavutettu etu pois – ja vielä pakon edessä. Käytännössä työajan pidennys merkitsee palkan alennusta. Edellisessa lehdessä haastateltu työsuojeluasiamies Ulla-Maija Turunen halusi tietää, pidennettiinkö työaikaa sanelemalla vai neuvottelemalla. – Kemianliitto ja Paperiliitto sopivat, että 24 tunnin pidennys menee vuorovapaista. Paikallisesti sovimme, että 36 pekkasen menetys korvataan koulutuspäivinä. Elinkeinoelämän keskusliiton uuden puheenjohtajan Veli-Matti Mattilan kommentit siitä, että nykyinen kiky ei riitä, ovat myös herättäneet keskustelua työpaikalla. – Kommentit kuulostavat järjettömiltä. Eihän meidän tavallisten työntekijöiden palkat tunnu riittävän elämiseen nytkään mitenkään, Saarinen puuskahtaa. Saarinen lähti pääluottamusmieheksi vuonna 2010, koska halusi vaikuttaa työpaikan asioihin. Hän sanoo, että luottamusmiesvuodet eivät ole olleet helppoja. Isolla työpaikalla on opittava luovimaan. – Aina uuden kauden alussa tulee mieleen, että mitä tulikaan taas tehtyä. Haasteellista tämä on, mutta kai minä sitten olen ihminen, joka tykkää haasteista. Onnistumisen ilo tulee haasteiden voittamisesta ja siitä, kun joskus kuulee sanan ”kiitos”. Saarisen kysymys seuraavalle haastateltavalle: Onko teillä käytössä korvaava työ ja miten se on järjestetty? P ”Kai minä sitten olen ihminen, joka tykkää haasteista.” Kikyn kanssa Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Arja Saarinen Pääluottamusmies Huhtamäellä Hämeenlinnassa Pakkaamohoitaja Työntekijöitä 180 Arja Saarisen työpaikalla kiky-sopimus vähensi pekkaspäiviä. Lassi Kaaria T yöväen Musiikkitapahtuman nimekästä kaartia ovat tänä vuonna Tuure Kilpeläinen, Anna Puu, Sanni, Lauri Tähkä, Chisu, Kotiteollisuus ja Pete Parkkonen. Paperiliiton jäsenenä saat 15 euron alennuksen Musarien lipuista. Valkeakoskella Tervasaaren paperitehtaan ja MyllyKäytä Musarien lippuetu saaren museon pihamaalla 27.–30.7. järjestettävä festivaali on tunnettu menevistä keikoistaan ja lämminhenkisestä tunnelmastaan. Musarit kokoaa hyväntuulisen festarikansan jo 46. kerran. P Anna Puu on yksi Musareiden monista tähdistä heinäkuussa. yöväen Musiikkitapahtuman nimekästä kaartia ovat tänä vuonna Tuure Kilpeläinen, Anna Puu, Sanni, Lauri Tähkä, Chisu, Kotiteollisuus ja Pete Parkkonen. Paperiliiton jäsenenä saat 15 euron alennuksen Musarien lipuista. Valkeakoskella Tervasaaren paperitehtaan ja MyllyKäytä Musarien lippuetu saaren museon pihamaalla 27.–30.7. järjestettävä festivaali on tunnettu menevistä keikoistaan ja lämminhenkisestä tunnelmastaan. Musarit kokoaa hyväntuulisen festarikansan jo 46. kerran. P Anna Puu on yksi Musareiden monista tähdistä heinäkuussa. 26-27_hiomo.indd 26 4.4.2017 10.39.24
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO P aperiliiton keilausmestaruudet 2017 ratkaistiin tänä vuonna Euran keilahallilla. Osallistujia oli kaikkiaan 43. Miesten sarjan voittajaksi keilasi Paavo Löppönen Simpeleen osastosta 25, tuloksella 1245. Toiseksi tuli Pasi Kairistola Kirkniemen osastosta 87, tuloksella 1201, ja kolmanneksi Mika Savinainen Rauman osastosta 42, tuloksella 1189. Parikilpailun voittivat Paavo Löppönen ja Harri Vuorela Simpeleeltä. Kilpailun järjestivät Kauttuan osasto 7 ja Euran keilailuliitto. P Paperiliiton keilausmestarit selvillä K evätaurinko hehkuttaa jo asfalttia. Moottoripyörällä reissaamista suunnitellessa kannattaa muistaa, että ilmoittautuminen paperiliittolaisten motoristien kokoontumisajoihin kestää toukokuun puoliväliin saakka. Tänä vuonna kokoonnutaan Keski-Suomessa Laukaassa. Kyseessä on jo kahdestoista kerta, kun paperiliittolaiset päristelevät yhteiseen tapahtumaan. Järjestelyistä vastaavat tällä kertaa Äänekosken ammattiosastot 13 ja 77. Maaliskuun loppuun mennessä tapahtumaan ilmoittautuneita oli yli 260. Tapahtumapaikkana on Kylpylähotelli Peurunka, jossa majoittujille on monenlaisia vaihtoehtoja. – Tapahtuman sijainti keskellä maata on sellainen, että joka suunnasta on helppo tulla, sanoo osasto 13:n puheenjohtaja Seppo Ruotsalainen. Perjantaista sunnuntaihin kestävässä tapahtuman aloitusiltana lämpenee rantasauna. Molempina iltoina on tarjolla elävää musiikkia ja paikan päällä voi myös laulaa karaokea. – Rantasaunalla esiintyy äänekoskelainen Duo Tornado, joka esittää Juicea ja muuta mukavaa musiikkia, kertoo Mika Savolainen osasto 77:sta tapahtuman Facebook-sivuilla. Järjestäjät eivät vielä paljasta yhteisajon reittiä. Suunnitelmissa on kierros, jota ei aiemmissa tapahtumissa ole koettu. Lähde mukaan Paperiliiton motoristitapahtuma järjestetään 9.–11.6. Laukaassa. Ilmoittautuminen hoidetaan keskitetysti ammattiosastojen kautta. Ammattiosastojen yhteyshenkilöiden tulee ilmoittaa oman osastonsa osallistujat 15.5. mennessä osoitteeseen: osallistujat@tutamail.com. Varaa majoituspaikkasi suoraan Kylpylähotelli Peurungasta varaustunnuksella Paperiliiton motoristit. Peurungan myyntipalvelu: p. 020 751 6300 ja peurunka@peurunka.?. Katso tarkemmat tiedot liiton nettisivuilta osoitteesta www.paperiliitto.?. Lisätietoja: mika.savolainen@pp9.inet.? / 050 598 5827. Suuntana Laukaa Paperiliiton motoristit tapaavat kesäkuussa Keski-Suomessa Paavo Löppönen kisasi Paperiliiton mestariksi Euran keilahallilla. Harri Nurminen 26-27_hiomo.indd 27 4.4.2017 10.39.25
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO HIOMO Teksti Tiina Suomalainen 19 -vuotias Alex Karpus on onnellinen nuorimies. Hän oli hakenut kesätöihin Stora Enson Imatran tehtaille, ja jo maaliskuussa hänelle soitettiin ja tarjottiin töitä heti. Karpuksen työrupeama voimalaitoksella jatkuu näillä näkymin lokakuuhun asti. – Se puhelinsoitto piristi päivän. Tuntuu ihan lottovoitolta päästä töihin. Hyvin ovat asiat myös Paperiliitto-lehden seuraamalla Suvi-Tellervo Kelalla. Hän valmistui laborantiksi maaliskuussa ja aloittaa toukokuussa vuorotteluvapaan sijaisuuden UPM:n Kaipolan tehtaan laboratoriossa. Sijaisuus jatkuu syksyyn asti. – Ihan mahtava juttu, että sain heti oman alan töitä. Noin 2 600 lomittajaa Stora Enson Imatran tehtaat palkkaa tänä kesänä noin 140 työntekijää. UPM:n Jokilaakson tehtailla lukema pyörii noin 130:ssä. Koko Metsäteollisuus työllistää kesällä yhteensä noin 4 600 nuorta, joista paperiteollisuuden osuus on noin 2 600. Kesätyöntekijämäärät ovat pysyneet jotakuinkin samoina viime vuosina. – Laskemaan päin ne eivät ainakaan ole, huomauttaa Metsäteollisuus ry:n koordinaattori Paavo Lyytikäinen. Toiveikkuus alalla on Lyytikäisen mukaan lisääntynyt. – Kyllä tuntuma on tämä. Kun taannoin vierailin Tampereella prosessiopiskelijoita tapaamassa, oli melkein jokaisella ollut edellisenä kesänä oman alansa työpaikka. Alex Karpus kertoo, että hänen opiskelukavereistaan moni sai viime kesänä töitä Imatralta ja Simpeleeltä. Tulevan kesän tilannetta Karpus ei vielä tiedä. Kelan opiskeKesäduunin kutsu Prosessinhoitaja Alex Karpuksen kesätyöt alkoivat jo. Laborantiksi juuri valmistunut SuviTellervo Kela aloittaa työt toukokuussa. Iso tehdas kodin lähellä sai Alex Karpusin opiskelemaan prosessitekniikkaa. Vastikään laborantiksi valmistuneen SuviTellervo Kelan tulevakin kesä vie töihin tuttuun laboratorioon, nyt vuorotteluvapaan sijaiseksi. ”Tämä oli suunnitelmakin, että valmistun ajoissa ja pääsen saman tien työnhakuun.” 28-29_hiomo.indd 28 4.4.2017 15.52.26
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO HIOMO Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 ?? VUOTTA SITTEN Uusi paperija puumassateollisuuden työehtosopimus vuodeksi 1963 allekirjoitettiin viimein maaliskuussa. Neuvotteluja oli käyty marraskuusta lähtien. Samapalkkaisuuskysymyksessä otettiin ensimmäinen askel, joten Irma Uusikorpi Porista, liiton toimitsija Taimi Valta ja liittotoimikunnan jäsen Sylvi Katajainen hymyilivät asian kunniaksi lehden etusivun kuvassa. Uudella sopimuksella yhdistettiin naisten ja miesten palkkataulukot yhdeksi taulukoksi ja naiset saivat samapalkkaisuuskorotuksen. Samapalkkaisuus päätettiin toteuttaa vuoteen 1965 mennessä. Sopimus toi palkkoihin yleiskorotuksen, joka oli 14 penniä tunnilta ja kuitenkin vähintään 5 prosenttia. Korotuksen vastaava rahamäärä olisi nykyisin 29 senttiä Rahamuseon rahanarvolaskurilla laskien. P Suut messingillä Valkeakosken osasto 70 Teatteriretki osaston jäsenille Tampereen Komediateatteriin lauantaina 17.6. klo 18.00, esityksenä dekkarikomedia Kaasua, komisario Palmu! Lippuja on rajoitettu määrä, lipun hinta 10 €, max 2 lippua / jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta tai soittamalla Janne Pietilä p. 0400 943 104 tai Markku Salokivi p. 040 731 0197. Matkareitti joka lähtee klo 16.30 Valkeakosken Liikenteen talleilta: Sointulan ostoskeskuksen päätepysäkki-Hakakatu-Helletie-Juhannusvuorentie-Kaapelintie-SääksmäentieUlvajankatu-Tallikatu-Lempääläntie-Kenraalintie-Painontie-Eerolantie-Salomaantie-Kaakonojantie-Seminmutka-Tampere, sekä samaa reittiä takaisin käänteisessä järjestyksessä. OSASTOT KEVÄTKOKOUKSET KIITOKSET lukavereista ainakin pari on jo saanut ensi kesäksi alansa töitä. Ura alkuun vauhdilla Alex Karpus piti kiinni unelmastaan ja haki opiskelemaan prosessitekniikkaa, vaikka kuuli juttuja, ettei alalla olisi enää töitä tarjolla. – Ala kiinnostaa minua ja tuntuu omalta. Asun kilometrin päässä Kaukopään tehtaasta, ja minulla on myös tuttuja tehtaalla töissä. Vuorotyökin kiinnostaa. – Minua myös kiehtoo iso tehdasmaailma. Se on ihan toista kuin joku rakennustyömaa – täällä jokainen päivä on erilainen. Karpuksen työura on alkanut vauhdilla. Hän pääsi työssäoppimisjakson kautta voimalaitokselle kesätöihin jo viime kesänä ja sai olla töissä vuoden loppuun asti. Nyt työhön kuuluu kuorikattilan, neljän kaasukattilan, kahden turbiinin sekä vedenvalmistuksen ja vesilaitoksen hoito. – Työporukka on niin hyvä kuin olla voi. Töihin saa tulla iloisin mielin. Karpus aikoo hoitaa työnsä niin hyvin kuin osaa, ja toivoo, että töitä olisi tarjolla jatkossakin. Työn perässä minne vain Suvi-Tellervo Kela odottaa kesätyön alkua hyvillä mielin. Työpaikka on mieluisa ja tuttu, sillä hän oli myös viime kesänä töissä Kaipolan laboratoriossa. – Tämä oli suunnitelmakin, että valmistun ajoissa ja pääsen saman tien työnhakuun. Lähetin hakemuksia eri puolille Suomea – Jokilaakson lisäksi Ouluun, Valkeakoskelle ja Hämeenlinnaan. Jos töitä aikoo tehdä, on myös oltava valmis matkustamaan työn perässä. Nyt Kela aikoo ottaa rauhallisesti, suunnata kotikonnuilleen Ouluun ja pitää ennen kesätöiden alkua hieman lomaa. Sen hän on ansainnut. P H en ry M oi la ne n Pirkanmaan piiri: Nokian os. 2: ke 26.4. klo 15.45, Kerhola Mäntän os. 5: ti 18.4. klo 17.00, kaupungintalolla kokoushuone 3 Tampereen os. 50: su 23.4. klo 15.00, ABC Kolmenkulma kokoustilat Tampereen os. 62: la 22.4. klo 12.00, ABC Lahdesjärvi, Amuri-tila Valkeakosken os. 70: ke 26.4. klo 16.00, osaston toimitalo, Antinniementie 5 Länsi-Suomen piiri: Kauttuan os. 7: to 27.4. klo 16.00, Seiskala Rauman os. 42: ke 26.4. klo 16.30, Eurajoen Säästöpankin tiloissa Kauppakatu 2, Rauma Etelä-Suomen piiri: Lohjan os. 47: ke 26.4. klo 17.30, LUSP-kokoustila, Laurinkatu 48 B Saimaan piiri: Tainionkosken os. 22: to 20.4. klo 16.30, osaston toimitiloissa, Vuoksenniskantie 90, Imatra Lauritsalan os. 44: ma 24.4. klo 17.00, Kotapirtillä, Mikonsaarentie 180 Keski-Suomen piiri: Jyväskylän os. 12: ke 19.4. klo 10.00 Kivistön työväentalo Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren os. 52: ti 25.4. klo 18.00 TT Halli Timo Kiittää Kiitokset Paperiliitolle, ammattiosasto 41:lle, työkavereille sekä Stora Enson Veitsiluodon tehtaalle muistamisestani jäädessäni eläkkeelle. 40 vuoteen mahtuu paljon muistoja, ja niitä muistellessa petangue on parasta terapiaa, jopa liikuntaa. Hyviä vuosia kaikille, ja kyllä se kesäkin taas sieltä tulee lomineen. Se on minun mielipiteeni ja yhdyn siihen. Timo Berg 28-29_hiomo.indd 29 4.4.2017 15.52.26
?? | Paperiliitto ?/???? TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA LIIKKUVUUSAVUSTUS Jos haet työmatkaja muuttokuluja korvaavaa liikkuvuusavustusta, huolehdi, että työttömyyskassa saa hakemuksesi ennen työsuhteen alkamista. OIKEUS LIIKKUVUUSAVUSTUKSEEN Liikkuvuusavustuksen maksaminen edellyttää, että sinulla on oikeus työttömyysetuuteen juuri ennen työn aloittamista ja että haet liikkuvuusavustusta ennen työn alkua. Työn alkaessa edestakainen työmatka-aikasi tulee kokoaikatyössä olla yli 3 tuntia päivässä ja osa-aikatyössä yli 2 tuntia päivässä. Työajan pitää olla vähintään 18 tuntia viikossa ja työn on kestettävä vähintään 2 kuukautta. Liikkuvuusavustusta voidaan myöntää, jos olet työsuhteen alkaessa oikeutettu täyteen, vähennettyyn tai soviteltuun työttömyysetuuteen. Työttömyysetuuteen oikeutettuna pidetään henkilöä, joka tosiasiassa saa työttömyysetuutta tai henkilöä, jolle ei makseta työttömyysetuutta, mutta meneillään on korvaukseton määräaika (ns. karenssi), alle 25-vuotiasta koskeva ammatilliseen koulutukseen liittyvä rajoite, työssäolovelvoite tai ansiopäivärahan omavastuuaika. Liikkuvuusavustusta ei voida myöntää, jos työttömyysetuusoikeus puuttuu jostain muusta kuin edellä mainituista syistä. Esimerkiksi, jos saat etuutta, joka estää työttömyysetuuden maksamisen, sinulle ei voida maksaa liikkuvuusavustusta. Myös edellisen työsuhteen päättymiseen liittyvä taloudellisen etuuden jaksotusaika, jos se ajoittuu uuden työn alkuun, estää liikkuvuusavustuksen saamisen. LIIKKUVUUSAVUSTUKSEN MAKSAMINEN Liikkuvuusavustus maksetaan jälkikäteen siten, että ensimmäinen maksukausi on 2 viikkoa ja kukin seuraava kausi 4 viikkoa. Liikkuvuusavustus on peruspäivärahan (32,40 euroa vuonna 2017) suuruinen ja sitä maksetaan enintään 5 päivältä viikossa. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa 30 päivän, 45 päivän tai 60 päivän ajan riippuen vastaanotetun työn kestosta. Liikkuvuusavustuksen kestoa arvioidaan työsuhteen alkamisajankohtana työsopimuksen perusteella. Myöhemmillä muutoksilla työsuhteen kestoon ei ole avustusoikeutta pidentävää vaikutusta. Jos työsuhde kestää 2 kuukautta, voidaan avustusta maksaa 30 päivän ajan. Jos työsuhde kestää 3 kuukautta, voidaan avustusta maksaa 45 päivän ajan. Vähintään 4 kuukautta kestävä työsuhde oikeuttaa avustuksen maksamiseen 60 päivän ajan. LIIKKUVUUSAVUSTUKSEN HAKEMINEN Liikkuvuusavustusta haetaan työttömyyskassalta. Huomaathan, että hakemuksen tulee olla työttömyyskassalla ennen työn alkamista. Hakemuslomakkeen löydät osoitteesta www.tyj.fi. Liitteeksi hakemukseen tarvitaan kopio työsopimuksesta. Jos et ole saanut työsopimusta ennen työsuhteen alkamista, toimita liite työttömyyskassaan myöhemmin. MUUTOSILMOITUS Ilmoita työttömyyskassalle heti, jos työsuhde, jonka perusteella olet hakenut liikkuvuusavustusta, päättyy tai jos työnteko keskeytyy. Ilmoitusvelvollisuus koskee aikaa, jolta liikkuvuusavustusta maksetaan. Muutos ilmoitetaan liikkuvuusavustushakemuksella. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen, Leila Levosalo ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto. fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Muista hakea liikkuvuusavustusta työttömyyskassasta ennen työn alkamista. Avustusta ei voi hakea enää työn alettua. 30-31_kassa-ristikko.indd 30 4.4.2017 15.10.31
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 2/2017 täyttäneistä palkinnon sai Aimo Nieminen, Vilppula. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 25.4. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 3”. ? Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste Ristikon 2/2017 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 4.4.2017 15.10.36
?? | Paperiliitto ?/???? Teksti ja kuva Susanna Chazalmartin K ymmenkunta vuotta sitten kirkniemeläinen Pekka Aalto oli 48-vuotias tanakka tehdastyöläinen, jonka selkä oli notkea kuin rautakanki. Hiki virtasi vähäisestäkin liikkumisesta ja hiihtoladulla tuntui että kuolee. Töissä energiat olivat vähissä. Hän tajusi, että oli ryhdistäydyttävä. Aalto pudotti painoa ravitsemusterapeutin opastuksella ja alkoi hiihdon lisäksi käydä uimassa ja sauvakävelemässä. Talvisin hän pulahtaa uimaan avantoon ja viime syksystä asti hän on käynyt kuntosalilla. Viime kesänä Aalto luki Paperiliitto-lehdestä keppi jumpasta, jota saattoi harrastaa työpäivän lomassa. Aalto repäisi ohjeet irti ja haki valvomon varastosta vanhan harjanvarren. Keppijumppa tuntui heti mukavalta nivelissä ja jumpasta tuli säännöllinen osa työpäiviä. – Yleensä otan kepin esille puolivälissä vuoroa. Teen kymmenkunta liikesarjaa, kolme kertaa kaksikymmentä toistoa kutakin. Siinä saa mukavasti hien pintaan. Työtilassa ei ole jumppahetkellä muita, mutta lasikopin seinien läpi ohikulkijat kyllä näkevät mitä sisällä tapahtuu. Aalto ei ole saanut jumppaamisesta negatiivista kommenttia. – Päinvastoin, luulen että moni katsoo että pitäisi itsekin alkaa jumppaamaan. Varttitunnin jumpan jälkeen Aalto tuntee olonsa vetreäksi ja energiseksi. Loppupäivä sujuu hyvissä tunnelmissa. Aallon paino on pudonnut vuosien varrella seitsemän kiloa ja kroppa on nyt notkeampi. Enää miestä ei harmita kiivetä töissä tikkaita pitkin säiliöiden päällä telineillä. – Päinvastoin, otan senkin nykyään liikunnan kannalta. Vapaa-ajalla kunnon kohoamisen näkee parhaiten tanssilattialla. Yläkroppa taipuu nyt eri tavalla tangon huumassa ja tanssia jaksaa helposti kolme-neljäkin tuntia. Lisäkirittäjänä hänellä on aktiivisuusranneke, joita näkee enenevässä määrin myös muiden tanssijoiden ranteissa. Juuri käydyssä kehityskeskustelussa Aalto kertoi esimiehelleen tavoitteeksi sen, että pystyisi tekemään omaa työtään eläkeikään asti. – Keppijumppaa ei siis auta lopettaa. P Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Selkä vetreäksi ELÄMÄÄN LAATUA Savolaisia eväitä ja kalajuttuja Pilkkiä nypitään ja venettä tervataan lounastauolla Well Manpakilla Leppävirralla. Teksti Mari Schildt Kuva Matias Honkamaa V ielä on paikkoja siivottavana maanantaiksi, ennen kuin viikko on pulkassa aaltopahvilaatikkojen valmistajalla Well Manpakilla Leppävirralla. Sitä ennen pidetään lounastauko. – Tällä viikolla on juteltu lähinnä kalastuksesta. Kaverin luona pidettiin pilkkikisat ja siellä tehtiin riistakäristystä ja saunottiin ihan kunnolla. Siitä jäi ruokapuheet päälle, juttelee tuotantotyöntekijä, pääluottamusmies Tomi Tuovinen ja huomaa, että oikeastaan sitä alkaakin olla jo nälkä. Lounaaksi hän on ottanut kaurapuuroa. – Meillä on sellainen perinne, että perjantaina työnantaja tarjoaa aamukahvit ja sämpylät. Ei tarvinnut niin paljon ottaa eväitä mukaan. Puuro on perussavolainen eväs, hän sanoo. Kesäksi uistelukisat Unnukalle Tuotantotyöntekijä, työsuojeluvaltuutettu Jari Eklund syö tänään paketin kananuudelia, jonka on laittanut kuumaan veteen hautumaan. – Työtehot kärsii jos syö liikaa, hän tuumii. Kevätaurinko paistaa ulkona siihen malliin, että ajatus karkaa Koirukselle, joka on osa Kallavettä. – Just haaveilin, että jos töiden jälkeen lähtisi pilkille. Ahveniahan sieltä olisi tarkoitus saada. Niitä sitten paistinpannulle, reippaasti voita, vähän suolaa ja pippuriakin, ehkä, hän kuvailee. Tuotantotyöntekijä Ville Jokitörmä on stanssannut tänään pahvilaatikoita. Hän LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Pekka Aallosta kuoriutui parkettien partaveitsi liikunnan ja taukojumpan avulla. 32-33_tauko.indd 32 3.4.2017 13.26.34
Paperiliitto ?/???? | ?? Savolaisia eväitä ja kalajuttuja kertoo, että työpaikkahuumori pitää mielen virkeänä. – Sitä kun kommelluksia tulee konneella, niin siitä saahaan aina hyvät naurut. Kun on työ valmis, tulee työkaverit kertomaan, että tässä muuten olis vielä tämmönen pikkujuttu: tuohon tarvis vielä tommosen reijän tehä. Minusta se ei ole yhtään mukavata mutta kavereista se on tosi mukavata, hän nauraa. Vapaalla olisi tarkoitus ryhtyä järjestelemään Unnukka Uistelua. Konnuksen Vapaa Veikkojen puheenjohtajalla riittää hommaa, sillä paikalle odotellaan heinäkuun puolessa välissä 40–60 venekuntaa. – Siinä on suhteellisen hyvät palkinnot, perämoottoria ja näin. Niidenkin takia moni tulloo, hän sanoo. Uutta ammattia opettelemassa Esa Lindell on aikuisopiskelija ja suorittamassa yhtiössä työssäoppimisjaksoa osana kolmevuotista prosessinhoitajakoulutusta. – Painoin sanomalehtiä 33 vuotta. Jäin opintovapaalle ja ajattelin, että jos sitä tässä elämässä vielä muutakin tekisi, kuin lehtiä. Makealle se on tämä ensimmäinen viikko maistunut, kun on uutta tekemistä ja intoa riittää, hän hymyilee. Päivätyöaika on hänelle uutta. Painoalalla tehtiin seitsemän yövuoroa putkeen. Viimeiset vajaat 15 vuotta hän oli joka sunnuntai töissä. Tänä sunnuntaina hän aikoo tehdä jotain ihan muuta. – Veneen ajattelin tervata, sisältä ja ulkoa. Sitä kun pihassa tekee, niin lenkkeilijät pysähtyvät ja sanovat, että ai kun tuoksuu ihanalle, hän hymyilee. P ”Veneen ajattelin tervata, sisältä ja ulkoa.” Tomi Tuovisen, Jari Eklundin ja Esa Lindellin jutut ovat pyörineet kalastuksen ympärillä. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas T uula Uusitalon ajatukset eivät täyty syntymäpäivästä vaan uudesta elämäntilanteesta. Toukokuun alussa hän jää lomien jälkeen virallisesti eläkkeelle. Pakkaus Piipolla työvuosia ehti kertyä 29. Eläkkeeseen Uusitalo on varautunut hankkimalla koiran. Se pitää huolen, että sohvalta tulee lähdettyä liikkeelle. Lisäksi täytyy pitää seuraa isännälle. – Hän on jo joitakin vuosia odottanut minua eläkeläiskaveriksi. Eläkepäivät Uusitalo aikoo aloittaa tekemällä kotona odottavia sitten kun -projekteja. Ensimmäisenä pitäisi ottaa käsittelyyn myyrien ja rikkaruohojen myllertämä piha, joka on ollut huonolla tolalla. Pakkaus Piipolle Uusitalo päätyi aikoinaan työnhakuun lehti-ilmoituksen perusteella. Työnhausta mieleen on jäänyt erityisesti se, että työtodistuksia ei kyselty. Kaikissa muissa paikoissa ne syynättiin tarkasti. Vuosien varrella työntekijöiden määrä väheni jatkuvasti, mutta lama-ajat eivät olleet niitä pahimpia. – Meillä töitä oli aina vähiten silloin, kun muilla alkoi nousukausi, Uusitalo muistelee. P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Ei juhlia SYNTTÄRISANKARI Tuula Uusitalo Asuinpaikka: Vesilahti Syntynyt: 13.4.1954 Syntymäpaikka: Tampere Työpaikka: Tuotantotyöntekijä, Pakkaus Piippo Terveiset: Entisille työkavereille! Tuula Uusitalo totuttelee ajatukseen eläkkeelle jäämisestä. Testaapa tietosi – ja kaverin myös . Montako varusmiespalvelun suorittanutta naista on Suomen reservissä? . Mikä joukkue voitti tämän kauden jääkiekko Liigan runkosarjan? . Mitä tarkoittaa kirjainlyhenne oyj? . Kuka on Popeda-yhtyeen laulusolisti? . Missä maassa Taleban-sissit pitivät valtaa? . Minkä maan presidentti on Recep Tayyip Erdo?a . Mitä tarkoittaa sivistyssana joviaali? . Mikä on stetoskooppi? . Minkä yrityksen toimitusjohtaja on Veli-Matti Mattila? . Kuka laulaa levyllä Ystävän remppa -nimisen kappaleen?? Vastaukset sivulla ??. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 3.4.2017 13.26.35
. naista . Tappara . Julkinen osakeyhtiö . Pate Mustajärvi . Afganistanissa . Turkin . Hyväntuulinen, leppoisa . Lääkärin kuuntelulaite . Elisan . Arttu Viskarin ?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA O letko koskaan katsonut aamulla peiliin ja ollut tyytymätön johonkin, mihin parranajo, meikkaus ja hampaidenpesu eivät tepsi? Oletko silloin kadehtinut jotakuta, joka ei kärsi yhtä paljon kuin sinä? Minä olen, ja koska olen ? ksu, olen myös yrittänyt ratkaista ongelmani. Olen vaihtanut peilin. Olen poistanut sen ja jättänyt parran ajamatta. Olen pusertanut kateutta ulos itsestäni otsa punaisena huomatakseni vain, että se on juuttunut minuun tiukemmin kuin paska Junttilan tuvan seinään. Ei lähe Serlan keltaisella. Kun muilla vaan on helpompaa. Naapurin Pentin otsassa on peukalonpään kokoinen syylä, joo-o, mutta se voisi leikkauttaa sen pois! Ja Teuvoserkku voisi hampaansa uusiksi laittaa. Ja Mira töissä! Ei tarvitsisi muuta kuin kasvattaa kulmakarvat takaisin. Ne sen maalatut ylipaksut mustat viivat ovat pahin erektiontappaja sitten vekkihameen keksinnän, jonkun pitäisi sanoa siitä sille! Minä olen eri juttu, koska se sietämätön, mitä peilistä näkyy, on silmien takana aivoissa. Siellä asuu aloituskuolema. Aloituskuolema on autotalli, jonka työkaluihin ei pääse käsiksi, koska edessä on kaksi mottia roinaa, joten uusien lauteiden tekoa varten pitäisi ensin tyhjentää peräkärry, jonka jälkeen kuvaan astuu priorisointihenkilö = puoliso. Vanhan orapihlaja-aidan käkkyrät voisi kuulemma poistaa tontilta, vaikka ovat olleet nurmella vasta yhden talven yli. Stana. Taidan juoda kaljan. Kaljan kun juo, ja toisen, on ongelma ohi. Ei tarvitse kenenkään muunkaan tehdä työpäivän jälkeen muuta kuin katsoa Huutokauppakeisaria. Sitten nukkumaan. Ja aamulla peilissä on taas se sama tyyppi silmät harmaina. Kalja, tuo aloituskuoleman paras kaveri. Vastustamaton pikaratkaisu kaikkeen. Koska aina voi aloittaa huomenna, jos tänään ei jaksa. Tai ylihuomenna. Tai ensi kuussa. Vuoden päästä. Kuolinvuoteella? Ou shit...tähän ajatusketjuun verrattuna yhden kaljan juonti on suorastaan pakollista. Niin. Seuraavan kerran peilistä katsoo möhömaha eläkeläinen, joka ei saanut mitään aikaan. Se istuu pöntölle, pusertaa ja miettii naapurin Penaa, joka seilaa merellä syylänkarvat tuulessa viuhuen sillä höyrylaivalla, jota se kunnosti 20 vuotta töiden jälkeen. Mikä ääliö. Leikkaisi sen syylän pois! P Aloituskuolema Aina voi aloittaa huomenna, jos tänään ei jaksa. HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: Harrastanut jalkapalloa seitsemän vuotta. Miksi: Hyvässä seurassa harjoittelu on hauskaa. Treeneissä tulee huomaamatta juostua itsensä henkihieveriin. Aloitus: Nuorempi lapsi oli vauvaiässä hankala tapaus. Pekkalan naapuri ehdotti pään tuulettamista kodin ulkopuolella. Hän mainosti, että IPS Witch -joukkueeseen olivat tervetulleita kaikki pelitaidoista riippumatta. Pekkala jäi koukkuun jo ensimmäisissä harjoituksissa. Opettelu: Jalkapallon maailma oli uusi. Sisäsyrjäsyötöstä alkaen kaikki piti opetella alusta. Ahkera harjoittelija on kehittynyt valtavasti. Nyt hän on myös apuvalmentajana omassa sekä oman juniorinsa joukkueessa. Parasta: Harjoituksissa saa nauraa itselleen. Pekkalan mukaan ei ole sellaisia treenejä, ettei siellä meinaa kuolla nauruun tai pissata housuunsa. Yleensä naurut syntyvät siitä, että tosissaan yritetystä hienosta harhautuksesta tai potkusta ei tule mitään. Into: IPS Witch harjoittelee kolmesti viikossa. Pekkala odottaa innoissaan jokaisia treenejä. Vähemmällä harjoittelulla olisi mahdotonta jaksaa pelata parikymppisiä vastustajia vastaan sarjapeleissä. P Pissat housuun Tanja Pekkala Ikä: 46 Asuinpaikka: Imatra Perhe: 8ja 11-vuotiaat pojat Työ: Käynnissäpitooperaattori, Omya, Imatra JÄSEN HARRASTAA Tanja Pekkala rupesi pelaamaan jalkapalloa aikuisena. MISTÄS TIESIT? Pate Mustajärvi Kirjoittaja Ilkka Palmu on 45-vuotias tamperelainen duunaritoimittaja, jolla on 4 lasta, vanha omakotitalo ja vilpitön mieli. Ä R SY K E Ä R SY K E Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa • Kehon kuntoindeksi -testit rekassa • Testien kesto vain 20 minuuttia • Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen • Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille huhtiKUU Ma 24.4. Hamina Ti 25.4. Kotka Ke 26.4. Karhula To 27.4. Kouvola Pe 28.4. Kouvola toukoKUu Ti 2.5. Imatra Ke 3.5. Lappeenranta To 4.5. Lappeenranta Pe 5.5. Lappeenranta Ma 8.5. Forssa Ti 9.5. Hämeenlinna Ke 10.5. Tampere To 11.5. Tampere Pe 12.5. Tampere Ma 15.5. Äänekoski Ti 16.5. Keuruu Ke 17.5. Jyväskylä To 18.5. Jyväskylä Pe 19.5. Jyväskylä La 20.5. Jyväskylä Ma 22.5. Vaasa Ti 23.5. Vaasa Ke 24.5. Seinäjoki Pe 26.5. Seinäjoki Ma 29.5. Iisalmi Ti 30.5. Siilinjärvi Ke 31.5. Kuopio matka hyvään kuntoon -kiertue 2017 kesäKUU To 1.6. Kuopio Pe 2.6. Kuopio Ma 5.6. Porvoo Ti 6.6. Järvenpää Ke 7.6. Hyvinkää To 8.6. Tammisaari Pe 9.6. Helsinki Tapahtumat järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen. -tunnuksella merkityt tapahtumat ovat SuomiMies seikkailee -tapahtumia, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille. Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi matkahyvaankuntoon.fi 34-35_tauko.indd 34 3.4.2017 13.32.11
Sudokun ratkaisut sivulta 31 TAUKOTILA Nro 4 Aineisto ................................... 26.4. Ilmestyy ...................................12.5. Nro 5 Aineisto ....................................13.6. Ilmestyy ..................................30.6. Nro 6 Aineisto .....................................9.8. Ilmestyy .................................. 25.8. Nro 7 Aineisto. ....................................6.9. Ilmestyy .................................. 22.9. Nro 8 Aineisto ....................................2.10. Ilmestyy .................................18.10. Nro 9 Aineisto .....................................1.11. Ilmestyy ..................................17.11. Nro 10 Aineisto ....................................5.12. Ilmestyy ................................. 22.12. Paperiliitto ?/???? | ?? Paperiliitto-lehden aikataulu 2017 Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa • Kehon kuntoindeksi -testit rekassa • Testien kesto vain 20 minuuttia • Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen • Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille huhtiKUU Ma 24.4. Hamina Ti 25.4. Kotka Ke 26.4. Karhula To 27.4. Kouvola Pe 28.4. Kouvola toukoKUu Ti 2.5. Imatra Ke 3.5. Lappeenranta To 4.5. Lappeenranta Pe 5.5. Lappeenranta Ma 8.5. Forssa Ti 9.5. Hämeenlinna Ke 10.5. Tampere To 11.5. Tampere Pe 12.5. Tampere Ma 15.5. Äänekoski Ti 16.5. Keuruu Ke 17.5. Jyväskylä To 18.5. Jyväskylä Pe 19.5. Jyväskylä La 20.5. Jyväskylä Ma 22.5. Vaasa Ti 23.5. Vaasa Ke 24.5. Seinäjoki Pe 26.5. Seinäjoki Ma 29.5. Iisalmi Ti 30.5. Siilinjärvi Ke 31.5. Kuopio matka hyvään kuntoon -kiertue 2017 kesäKUU To 1.6. Kuopio Pe 2.6. Kuopio Ma 5.6. Porvoo Ti 6.6. Järvenpää Ke 7.6. Hyvinkää To 8.6. Tammisaari Pe 9.6. Helsinki Tapahtumat järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen. -tunnuksella merkityt tapahtumat ovat SuomiMies seikkailee -tapahtumia, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille. Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi matkahyvaankuntoon.fi Tosi fani Timo Myller on onnellisesti hurahtanut mies. Jos Iron Maiden lopettaisi, se tarkoittaisi putoamista takaisin maanpinnalle. Nro 3/2017 13.4.2017 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Ei ole tärkeämpää kuin toisen ihmisen hätä, ellei ole oma kuolema kesken.” s. 24 Mänttä sai polttoluvan s. 6 | Metsäteollisu us monipuolistuu s. 16 | Nokian SCA:lla ihmiset ovat voimavara s. 20 1_kansi.indd 1 4.4.2017 14.49.59 Paperiliitto haluaa kertoa jäsenille alan uutisista, tapahtumista ja jäseneduista. Lehden ja nettisivujen lisäksi näistä kerrotaan myös uutiskirjeellä. Tämä sähköinen kirje tavoittaa kaikki ne, joiden sähköpostiosoite on rekisterissämme ajan tasalla. Käy tarkistamassa tai lisäämässä omasi. Akuuteissa tilanteissa tiedotamme asioista myös tekstiviesteillä, joten tarkista, että myös puhelinnumerosi on tiedoissasi ajan tasalla. Kaikkien 26.4. mennessä jäsentietonsa päivittäneiden kesken arvotaan 3 kappaletta 50 euron arvoisia lahjakortteja. Tietojen päivittäminen tapahtuu www.paperiliitto.? -sivuston kohdassa eAsiointipalvelu. Palveluun kirjaudutaan pankkitunnuksilla. Päivitä yhteys tietosi saat uutiskirjeen ja osallistut arvontaan jäseneduista. Lehden ja nettisivujen lisäksi näistä kerrotaan myös uutiskirjeellä. Tämä sähköinen kirje tavoittaa kaikki ne, joiden sähköpostiosoite on rekisterissämme ajan tasalla. Käy tarkistamassa tai lisäämässä Akuuteissa tilanteissa tiedotamme asioista myös tekstiviesteillä, joten tarkista, että myös puhelinnumerosi on tiedoissasi ajan tasalla. Kaikkien 26.4. mennessä jäsentietonsa päivittäneiden kesken arvotaan 3 kappaletta 50 euron arvoiTietojen päivittäminen tapahtuu 34-35_tauko.indd 35 4.4.2017 15.00.02
Parasta hengittävyyttä jaloillesi SieviAir Roller S1 SieviAir Roller XL S1 Sievin kehittämä ja patentoima SieviAir ® sananmukaisesti hengittää jalkojesi mukana parantaen jalkineiden ilmanvaihtoa joka askeleella. Rei’itetyn sisäpohjan alla on suodatin, joka on yhteydessä uloshengityskanaviin. Jokaisen askeleen yhteydessä suodatin painuu ja jalan nostovaiheessa se palautuu alkuperäiseen tilaansa. Jalkineiden pohjassa olevat virtauskanavat poistavat kengästä jalkojen lämpenemisestä syntyvän kosteuden tämän pumppausmekanismin avulla. Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 info@sievi.com sievi.com SieviAir Roller XL S1P on varustettu joustavalla, teräksisellä naulaanastumissuojalla. Boa ® -kiristysmekanismi • Hengittävä SieviAir ® -pohjarakenne • Pitävä ja joustava pohja • FlexStep ® -iskunvaimennus • Hengittävä 3D-dry ® -vuorimateriaali • Kevyt ja tilava varvassuoja • Öljyä ja kemikaaleja kestävät pohjat • SieviBalance ® -kiertojäykiste • Iskuja vaimentava Dual Comfort -pohjallinen • Antistaattinen ja ESD • Suomessa tehty SUOMI_SIEVIAIR_PAPERILIITTO_230x270+3_takakansi_270317.indd 1 27.3.2017 13.11