Nro 3/2018 ? 29.3.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to Ville Kyröläinen ja muut parikymppiset laittavat vanhempien sukupolvien kuluneet tavat ja ajattelumallit uusiksi. Tuoreet arvot ”Vaikka Suomeen tulo oli kulttuurishokki, jäin ja totuin.” s. 24 Vihdoin uusi paperikone! s. 4 | Korvaajia tappavalle muoville s. 16 | Vuosi 1918: raskas isku paperipaikkakunnille s. 20 1_kansi.indd 1 20.3.2018 12.32.09
Yli 20 arvostelua 95 % arvostelijoista suosittelee ”Olen ollut erittäin tyytyväinen itse tuotteeseen ja sen pesutulokseen jos ei lasketa lievää ahteutta jos yrittää laittaa isoja astioita.” –De Brujin, 18.1.2018 ”Hiljainen. Kannattaa ottaa kuljetus asennuksineen.” –JoneVaan, 17.1.2018 ”Todella hiljainen pesukone, välillä jää miettimään että onkohan se edes päällä. Pesee astiat myös kiiltävän puhtaiksi. Todella tyytyväinen ostokseen!” –SatuV, 15.1.2018 ”Olemme erittäin tyytyväisiä ostamaamme astianpesukoneeseen. Kone on melkein äänetön kun käyttää sitä energiansäästöohjelmaa.” –veljenveli, 1.12.2017 ”Loistava hinta-laatusuhde. Ainoa mitä jäin kaipaamaan, oli hieman suurempi korkeuden säätö, jotta olisi sopinut kauniimmin pöytätason alle. Helppo ja yksinkertainen käyttö ei tarvitse päntätä opaskirjaa oppiakseen pesuohjelmat :) Oma taso aterimille on ison perheen käytössä aivan loistava ominaisuus, en koskaan ajatellut ihastuvani astianpesukoneeseen, mutta näin kävi. Toivotaan, että kestää ;)” –Tu Mama, 27.9.2017 ”Todella hyvä ja hiljainen astianpesukone. Tähän mahtuu paljon astioita ja ne saa lastattua järkevästi. Loistava hinta-laatusuhde.” –JenniK, 1.1.2018 ”Vihdoinkin on kodinkone, joka on oikeasti hiljainen. Kolmatta yläkoria hieman vierastin mutta se onkin kätevä leikkuuveitsien ja keittiölastojen, tuttipullon osien ja juomapullon korkkien ym pesuun. Siellä pysyvät hyvin tallessa. Kahvipannun pesin ennen lasikorissa mutta nyt se on ahdas eikä sovi väliin kun on tuo kolmas yläkori. Ainut ehkä miinus on automaattinen ekopesu, joka on heti tarjolla kun koneeseen laittaa virrat. Muuten ihan hyvä mutta pesu kestää yli 3h... toki nopeasti nappia painamalla saa tunnin ohjelman. Hiljaisuus yllätti oikeasti. Se on aivan mahtavaa!” –kotiäiti, 20.12.2017 ”Tämä on hiljainen ja iso astianpesukone. Tekee sen mikä luvataan.” –Late, 24.1.2018 359 ,90 Apurahalla 22,00/kk (23 kk) 359 Säästä 80 € 359 ,90 359 ,90 359 359 Säästä 80 € Norm. 439,90 € Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Arvostettu astianpesukone alennettuun hintaan Tarjous voimassa 29.4.2018 asti. ”Tosi hiljainen ja helppo käyttää .suosittelen , monta eri ohjelmaa.” –Tiskarimummo, 6.7.2017 Norm. 439,90 €. Erittäin hiljainen, energiatehokas ja tilava. Kuusi pesu ohjelmaa sekä aikaa säästävä VarioSpeed Plus -erikoistoiminto. Asennustila: K 815–875 × L 600 × S 550 mm. Verk.com/15373 Bosch SMU46KW03S Serie 4 Energialuokka A++ Äänitaso 46 dB Jopa 13 hengen astiastolle Näyttö ja ajastin Kolmas taso aterimille Paperi_230218_sisäsivu.indd 1 13/03/18 13:14 2-3_sisis.indd 2 20.3.2018 17.10.11
16 ?Miten Kotkamillsin uusi kahvimuki ja muoviin sotkeutunut kilpikonna ja liittyvät toisiinsa? 4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Kotkamillsille uusi paperikone. 6 Suomen Kerran toiminta siirtyy Imatralle. 8 Työpaikoilla tapahtuvan oppimisen määrä kasvaa. 10–15 Reportaasi Menestyvät parikymppisemme. 16 Muovin korvaajia on keksittävä aina vain lisää. 20 Valkoiset kostivat rankasti punaisten vallankumousyrityksen. 24 Simon Cornic – Suomeen kotiutunut ranskalainen. 26–29 Hiomo 26 Keilamestaruus meni Kuopioon. 28 Juhlanäytös 200-vuotiaan Tervakosken paperitehtaan elämästä. 30 Työttömyyskassalla on asiaa. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Deitti-ilmoitus Jyväskylän Karton varastolta. 34 Ärsykkeen kolumni: Väärä aika oikeassa paikassa. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Mikko Nikkinen Varkauden museo / Ivar Ekström Reima Kangas Troy Mayne Ari Seppä 10–15 Parikymppiset Raikkaat pärjääjät Suurin osa parikymppisistä paperiliittolaisista ei haaveile isopalkkaisesta työstä, vaan toivoo lähinnä vakinaista työpaikkaa ja kohtuullista toimeentuloa tai ”sen verran rahaa, että voi hiukan matkustella”. Näin ajattelee myös Simpeleen Metsä Boardilla työskentelevä Toni Löppönen. 20 Valkoiset aloittivat punaisten teloittamisen välittömästi jo pihalla vallattuaan Ahlströmin Varkauden tehtaan helmikuussa 1918. 28 ?Niko Koukkari, Ari-Pekka Louhelainen, Maija Kauppi ja Sonja Hyvönen esiintyvät Tervakoski 2 -näytelmässä. Yli 20 arvostelua 95 % arvostelijoista suosittelee ”Olen ollut erittäin tyytyväinen itse tuotteeseen ja sen pesutulokseen jos ei lasketa lievää ahteutta jos yrittää laittaa isoja astioita.” –De Brujin, 18.1.2018 ”Hiljainen. Kannattaa ottaa kuljetus asennuksineen.” –JoneVaan, 17.1.2018 ”Todella hiljainen pesukone, välillä jää miettimään että onkohan se edes päällä. Pesee astiat myös kiiltävän puhtaiksi. Todella tyytyväinen ostokseen!” –SatuV, 15.1.2018 ”Olemme erittäin tyytyväisiä ostamaamme astianpesukoneeseen. Kone on melkein äänetön kun käyttää sitä energiansäästöohjelmaa.” –veljenveli, 1.12.2017 ”Loistava hinta-laatusuhde. Ainoa mitä jäin kaipaamaan, oli hieman suurempi korkeuden säätö, jotta olisi sopinut kauniimmin pöytätason alle. Helppo ja yksinkertainen käyttö ei tarvitse päntätä opaskirjaa oppiakseen pesuohjelmat :) Oma taso aterimille on ison perheen käytössä aivan loistava ominaisuus, en koskaan ajatellut ihastuvani astianpesukoneeseen, mutta näin kävi. Toivotaan, että kestää ;)” –Tu Mama, 27.9.2017 ”Todella hyvä ja hiljainen astianpesukone. Tähän mahtuu paljon astioita ja ne saa lastattua järkevästi. Loistava hinta-laatusuhde.” –JenniK, 1.1.2018 ”Vihdoinkin on kodinkone, joka on oikeasti hiljainen. Kolmatta yläkoria hieman vierastin mutta se onkin kätevä leikkuuveitsien ja keittiölastojen, tuttipullon osien ja juomapullon korkkien ym pesuun. Siellä pysyvät hyvin tallessa. Kahvipannun pesin ennen lasikorissa mutta nyt se on ahdas eikä sovi väliin kun on tuo kolmas yläkori. Ainut ehkä miinus on automaattinen ekopesu, joka on heti tarjolla kun koneeseen laittaa virrat. Muuten ihan hyvä mutta pesu kestää yli 3h... toki nopeasti nappia painamalla saa tunnin ohjelman. Hiljaisuus yllätti oikeasti. Se on aivan mahtavaa!” –kotiäiti, 20.12.2017 ”Tämä on hiljainen ja iso astianpesukone. Tekee sen mikä luvataan.” –Late, 24.1.2018 359 ,90 Apurahalla 22,00/kk (23 kk) Säästä 80 € Norm. 439,90 € Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Arvostettu astianpesukone alennettuun hintaan Tarjous voimassa 29.4.2018 asti. ”Tosi hiljainen ja helppo käyttää .suosittelen , monta eri ohjelmaa.” –Tiskarimummo, 6.7.2017 Norm. 439,90 €. Erittäin hiljainen, energiatehokas ja tilava. Kuusi pesu ohjelmaa sekä aikaa säästävä VarioSpeed Plus -erikoistoiminto. Asennustila: K 815–875 × L 600 × S 550 mm. Verk.com/15373 Bosch SMU46KW03S Serie 4 Energialuokka A++ Äänitaso 46 dB Jopa 13 hengen astiastolle Näyttö ja ajastin Kolmas taso aterimille Paperi_230218_sisäsivu.indd 1 13/03/18 13:14 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 24 ?Simon Cornic tekee itse huonekaluja saadakseen juuri sellaisia kuin haluaa. 16 ?Miten Kotkamillsin uusi kahvimuki ja muoviin sotkeutunut Deitti-ilmoitus Jyväskylän Ärsykkeen kolumni: Väärä 2-3_sisis.indd 3 20.3.2018 17.14.21
4 | Paperiliitto 3/2018 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Johannes Wiehn O peraattori Sami Lifländer seu raa verhopäällystimen reunaa Kotkamillsin kartonkikoneel la Kotkassa. Aiemmin tällä sa malla paikalla sijaitsi hieno paperikone. Kartonkikoneinvestointi lisäsi tehtaan työntekijämäärää 30:llä. Suunnilleen saman verran uusia paikkoja avautuisi, jos tehtaan uusi suunnitelma toteutuu: Kotkamills on aloittanut esiselvityksen uuden laminaatti paperikoneen rakentamiseksi Kotkaan. – Se olisi positiivinen asia koko paikka kunnalle ja loisi myös uusia välillisiä työ paikkoja, sanoo Lifländer. Kartonkikoneen vieressä PK 1:lla valmis tetaan laminaattipapereita. Niitä Kotkamills valmistaa tämän vuoden loppuun saakka myös Imatralla Tainionkosken tehtaallaan. Kotkamills on vuokrannut Tainionkosken PK 7:ää vuodesta 2010, mutta Stora Enso on sanonut vuokrasopimuksen irti. Kun val mistus Tainionkoskella päättyy, Kotkamill sillä on tuotannossaan yhden paperikoneen Mitä, uusi paperikone? Suomen nuorin paperikone käynnistyi 20 vuotta sitten. Pitkästä aikaa Suomessa puhutaan uusista paperi koneista. N eljättä luokkaa käyvän naapurinpojan kou lussa oli puhuttu sotesta. Poika ei ollut ym märtänyt opettajan puheista mitään, joten kotiin tultuaan poika kysyi isältä, mikä se sote oikein on. Isä vastasi, että ei hän ehdi selittämään asiaa, kun talvilomaa on vain viikko ja sen aikana olisi kiva tehdä muutakin. Sote ja maakuntavaalit, mitkä kuumat puheenaiheet kaikkien suomalaisten huulilla! Välillä ihmetyttää, mi ten ennen tultiin edes toimeen ilman noita kahta sanaa. Mistä television Astudiossa ja Pressiklubilla puhuttiin ja lehtien yleisönosastoissa kirjoitettiin ennen sotea ja maakuntavaaleja? Pelottavaa noissa sanoissa on se, ettei maassa tai da olla ketään, joka osaisi yksinkertaisesti ja ymmärret tävästi selittää, mistä niissä on kyse. Kertokaa, jos jo ku osaa. Edes asiaa valmistelevat poliitikot, virkamie het tai alan asiantuntijat eivät tunnu löytävän asiois ta yhteistä säveltä. Kaiken lisäksi jotkut heistä vaihta vat näkemystään muutaman kuukauden välein – ja te kevät uudenkin kannan uskottavaksi, ainakin omasta mielestään. Kokoomuksen Elina Lepomäki paljasti sotesta sen, mitä moni pelkää: kukaan ei tiedä varmasti, paljonko nämä kaikki muutokset lopulta maksavat ja ketkä niis tä hyötyvät. Maakuntavaalit ovat Keskustalle paratiisi, sillä täs sä paratiisissa he saisivat selvän vallan maakunnissa. Tai ainakin he saisivat valtaa jostakin, mutta mistä, se on vielä epäselvää, kuten sekin, milloin maakuntavaa lit järjestetään. Silti nämä maakuntavaalit on pidettävä, himmelit ja rakennelmat on luotava. Vaaleja tarvitaan, koska poliit tiset kaupat on tehty. Ja siitä huolimatta moni asia on edelleen epäselvä. Niin, mistä televisiossa ja yleisönosastoissa puhut tiin ennen sotea ja maakuntavaaleja? No, rakenne muutoksesta, eläkeuudistuksesta, kestävyysvajeesta ja muista yksinkertaisista asioista.? P Pitkä kuuma sote PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Virvoin eväät työmatkalla. KUORIMO 4-5_kuorimo.indd 4 20.3.2018 16.15.06
KUORIMO Paperiliitto 3/2018 | 5 mentävä aukko. Aukon täyttämistä Kotkamills pitää tär keänä, sillä sen tytäryhtiö Kotkamills Ab sorbex aikoo paperikoneinvestoinnilla myös vastata laminaattipaperin kasvavaan kysyn tään. Laminaattien käyttökohteiden arvel laan monipuolistuvan nykyisestä. Käynnistys vuonna 2019 Uutta paperikonetta ei Suomessa ole raken nettu sen jälkeen, kun UPM:n Rauman teh taan PK 4 käynnistyi vuonna 1998. Kotka millsille kaavailtu kone on sitä selvästi pie nempi, mutta paperikone joka tapauksessa. – Fyysisesti uusi kone tulee olemaan pik kuinen, mutta se riittää täyttämään markki Mitä, uusi paperikone? naraon, kertoo Kotkamillsin pääluottamus mies Petteri Uusiheimala. Uuden suunnitellun PK 3:n strategisia mittoja on jo väläytelty. Uusiheimalan mu kaan ne olisivat 4 metriä leveyttä ja 60 met ? Kartonkikone rakennettiin Kotkamillsillä aikakaus lehtipaperikoneen tilalle pari vuotta sitten. Sami Lifländer valvoo päällystystä. ”Kotkamillsillä on Suomen paras johtajakolmikko, jonka kanssa voi oikeasti tehdä yhteistyötä.” Kotkamills ?Paperi ja metsäteollisuus tuotteita vuodesta 1972 ?Kotkamills Oy vuodesta 2010 ?Tytäryhtiöt Kotkamills Absorbex Oy ja Kotkamills Wood Oy. Kotkamills Imprex Oy:n osti lokakuussa eteläkorealainen Dongwha ja se toimii nykyisin nimellä Dongwha Finland Oy. riä pituutta. Tuotantokapasiteetin, kustan nusarvion ja käynnistymisaikataulun yhtiö tiedottaa investointipäätöksen jälkeen. Pää tökselle on aikaa tämä vuosi. Investointipäätös saadaan mahdollisesti jo loppukesästä ja tuotanto uudella koneella alkaisi vuoden 2019 aikana. – Tämänhetkinen suunnitelma on, että paperikone saa oman rakennuksen. Kyllä se tähän tehdasalueelle vielä mahtuisi sujuvas ti, Uusiheimala toteaa. Suunnitellussa investoinnissa yhdistyvät ison integraatin hyödyt, kun samoja perus toimintoja energiasta logistiikkaan käyttää ja kustannuksia jakaa useampi yksikkö. – On tämä äärettömän hieno juttu. Ja sen voin sanoa, että Kotkamillsillä on Suomen paras johtajakolmikko, jonka kanssa voi oi keasti tehdä yhteistyötä. Täytyy myös ke hua, että kun he lähtevät jotain yrittämään, se vie myös maaliin, Uusiheimala kiittää. Kotkamillsillä on töissä kaikkiaan 500 ihmistä, joista työntekijätehtävissä on noin 300. Kaivattua jatkojalostusta Paperiliitossa Kotkamillsin suunnitelma otettiin tyytyväisenä vastaan. – Sellutehtaille on isoja investointeja teh ty tai niitä toteutetaan parhaillaan. On tärke ää, että myös jatkojalostukseen saadaan uu sia avauksia, sanoo Paperiliiton puheenjoh taja Petri Vanhala. Vanhalan mielestä alan elinvoimaisuus kasvaa, jos kolmen suuren metsäteolli suuskonsernin UPM:n, Stora Enson ja Met sä Groupin lisäksi investointeja toteutetaan myös muissa yhtiöissä. Kotkamillsin lisäksi myös Espoossa toi miva Paptic suunnittelee paperikoneen ra kentamista. Yritys aikoo ennen kesää pal jastaa, minkä tehtaan yhteyteen se tehdään. Kyseessä on kolmen metrin levyinen pape rikone, jonka tuotteilla korvataan muovin käyttöä. Aiheesta lisää tämän lehden sivuil la 16–19. ? P 4-5_kuorimo.indd 5 20.3.2018 16.15.06
KUORIMO 6 | Paperiliitto 3/2018 Teksti Eeva Eloranta-Jokela S uomalaiset metsäja kemianteollisuuden yritykset ovat investoineet huomattavia summia Uruguayhin viimeisen kymmenen vuoden aikana. Stora Enson Montes del Platan ja UPM:n Fray Bentosin lisäksi UPM on tehnyt Uruguayn hallituksen kanssa investointisopimuksen uuden, kolmannen suomalaisomisteisen sellutehtaan rakentamisesta. Suomalaiset järjestöt SASK, Paperiliitto ja Teollisuusliitto aikovat tutkia, miten suomalaisten yritysten Uruguayn investoinnit ovat vaikuttaneet maan työmarkkinasuhteiden kehittymiseen. Tutkimus tehdään lähikuukausina yhteistyössä Uruguayn ammattiliittojen keskusjärjestöä lähellä olevan tutkimuslaitoksen Cuesta Duarten kanssa. Palkat nousivat Paperiliitto oli vuosina 2009–2014 mukana Metsäalan työoikeudet ja järjestäytyminen -hankkeessa, jonka tarkoituksena oli varmistaa monikansallisten yhtiöiden eettisten normien ja ILOn hyväksymien työelämän perusoikeuksien toteutuminen metsäalan tuotantoketjussa. Hankkeessa korostui Montes Del Platan työntekijöiden ammatillinen järjestäytyminen ja ammattiliiton perustaminen, työehtosopimus sekä kunnolliset työolot. Paperija selluloosatyöntekijöiden liiton FOPCUn silloinen puheenjohtaja Julio Burgueño kertoi vuonna 2015 Paperiliitto-lehdelle onnistumisista: alan palkat nousivat noin 50 prosenttia kymmenessä vuodessa ja järjestäytymisaste oli 85 prosenttia.? P Teollisuudelle tukea kehysriihestä Kehysriihi: Vientiteollisuus odottaa huhtikuun kehysriihessä hallitukselta talouskasvua tukevia, osaajapulaa helpottavia ja uusia investointeja petaavia päätöksiä. Kemianteollisuus ry, Metsäteollisuus ry ja Teknologiateollisuus ry esittävät maan hallitukselle, että vientiteollisuuden verorasitusta tai muitakaan kustannuksia ei pidä kasvattaa eikä luoda epävarmuutta esimerkiksi energiaja polttoaineverojen korotuksilla. Järjestöt satsaisivat osaamiseen, koulutusjärjestelmän kehittämiseen sekä tutkimus-, kehitysja innovaatiotoiminnan vauhdittamiseen. Kasvava työvoimapula uhkaa vakavasti talouskasvua. – Helpotusta osaajapulaan saadaan muun muassa varmistamalla riittävä rahoitus ammatilliseen koulutukseen, lisäämällä muuntoja täydennyskoulutusta, tekemällä työperäinen maahanmuutto sujuvaksi sekä kotouttamalla ulkomaiset opiskelijat Suomeen, järjestöt toteavat yhteisessä tiedotteessa. Vientiteollisuus odottaa päättäjiltä johdonmukaista ja pitkäjänteistä teollisuuspolitiikkaa sekä lupausten pitämistä, jotta Suomi houkuttelisi investointikohteena ja yritysten kilpailukykyisenä sijaintipaikkana. Kemianteollisuus, metsäteollisuus ja teknologiateollisuus tuovat 90 prosenttia Suomen tavaraviennin tuloista sekä 80 prosenttia tavaraja palveluviennin tuloista. Työryhmä selvittää reformin vaikutuksia Koulutus: Paperiliiton hallitus perusti helmikuussa työryhmän selvittämään, mitä vaikutuksia ammatillisen koulutuksen uudistuksella on työpaikoille ja millä edellytyksillä opiskelijoille mahdollistetaan oppiminen. Työryhmän jäseniksi valittiin liiton toimistosta Juhani Siira, Markku Häyrynen ja Päivi Turtiainen sekä työpaikkojen edustajiksi Pertti Niemi ja Juha Viitala UPM:stä, Jorma Paajanen ja Petri Salminen Metsä Fibreltä sekä Olli-Pekka Kaikkonen Stora Ensosta. Tämän lehden sivulta 8 voit lukea, mistä ammatillisen koulutuksen uudistamisessa on kyse. SILPPUA Järjestöt tutkivat Uruguayn työmarkkinasuhteiden kehittymistä suomalaisinvestointien jälkeen. Teksti Eeva Eloranta-Jokela P ääluottamusmies Toni Orponen on hoitanut pestiään Suomen Kerran Kotkan tehtaalla kolme vuotta ja takana on kuudet ytneuvottelut. Tällä kertaa tuloksena on sekä hyviä että huonoja uutisia: ketään ei irtisanota, mutta tuotanto siirtyy toiselle paikkakunnalle. Orposen työmatka pitenee kotiovelta 135 kilometriin. Työntekijöiden mielestä he saivat vaikeaan yhtälöön nähden hyvän diilin, kun kaikille tarjottiin töitä. – Imatralla me alamme tehdä kolmena päivänä viikossa töitä eli 12-tuntisia päiviä. Päivien välillä pitää yöpyä Imatralla kaksi yötä. Ainakin alussa vaihtoehtona on hotellityyppinen majoitus, mutta pitemmän päälle tarvitaan pysyvämpää vuokra-asumista, Orponen kertoo. Työntekijöitä Kotkan tehtaalla on 17 ja henkilöstöä kaikkiaan 22. Maaliskuun alussa Orposen tiedossa oli kolme työntekijää, jotka eivät aio jatkaa siirtyä Imatralle vaan he irtisanoutuvat. Yrityssaneerauksen puitteissa Työntekijät antoivat neuvottelujen aikana myös vastaehdotuksen, mutta se ei riittänyt. Lautasliinojen tekijöiden työmatka pitenee, kun valmistus siirtyy Kotkasta Imatralle. – Ehdotimme työnantajalle pienimuotoista palkka-alea ja työnantaja lupasi lisäksi neuvotella vuokranantajan kanssa alennusta vuokraan. Juuri 300 000 euron vuokran verran olisi pitänyt saada säästöön. Se on saUruguayn ay-työn hedelmät Suomen Kerta muuttaa ?Suomen Kerran koneita aletaan siirtää yksi kerrallaan Kotkasta Imatralle. 6-7_kuorimo.indd 6 20.3.2018 16.17.08
KUORIMO Käytettiinkö teillä allekirjoituspöytäkirjan kohta 14 mukaista seisokkityöskentelyä? 2 55 Työskenneltiinkö tehtaallanne, tai osassa siitä jouluna 2017? 39 18 Kävikö koko tehtaanne joulun 2017? 25 32 Työskenneltiinkö tehtaalla TES 6.4.4 määräysten mukaan? 40 17 Sovittiinko yrityksessänne paikallisen rahaerän jakamisesta? 34 23 Jos sovittiin, käytettiinkö rahat palkkausjärjestelmän kehittämiseen? 17 40 Käytettiinkö rahaa yksittäisten työntekijöiden palkantarkastuksiin? 6 51 Sovittiinko paikallinen erä kaikille yleiskorotuksena 8.1.2018 alkaen? 22 35 synä. Yrityssaneerauksen tarkoitus on tervehdyttää ylivelkaantunut yritys. Imatralla Suomen Kerralla on käytössään oma kiinteistö ja tiloja, joista kertakäyttölautasten valmistus viime syksynä päättyi. Sinne siirtyessään yritys säästää vuokrakulut. Muutto kone kerrallaan Kotkassa Suomen Kerralla on kymmenkunta konetta, joita aletaan siirtää yksi kerrallaan Imatralle todennäköisesti maaliskuun lopulta lähtien. Muutto osuu vuoden hiljaiseen hetkeen. – Viime vuosina lomautuksia on ollut maalis-huhtikuussa. Nyt niitäkään ei ilmeisesti tarvita, kun muutamme koneita, Orponen arvioi. Maaliskuun aikana on tarkoitus ajaa tuotantoa varastoon, sillä koneiden saaminen käyttökuntoon Imatralla vie aikansa. Orposen mukaan on pitkään aikaan ensimmäinen vuosi, kun myynti ei ole laskenut. – Aika näyttää, miten käy tästä eteenpäin. Suomen Kerran tehdas Imatralla tyhjeni viime vuoden lopulla, kun kertakäyttölautasten valmistus loppui ja koneet myytiin. Tuotannon 11 työntekijää sanottiin irti ja varastoon jäi 6 työntekijää. Kotkan ja Imatran tehtaiden lisäksi Suomen kerralla on Riihimäellä kynttilätehdas ja henkilöstöä kaikkiaan noin 90.? P Paperiliitto 3/2018 | 7 Työntekijöiden vaihtoviikot N yt on sitten kaikki nähty. Helsingin Sanomat (10.3.2018) kertoi hallituksen uusimmasta älynväläyksestä työoikeuden alalla. Nyt hallitus ajaa mallia, jossa työnantaja voisi irtisanoa vanhat työntekijänsä ja ottaa tilalle oppisopimuskoulutettavia. Eli työnantajan tarjolla olevan työn määrä olisi samaan aikaan vähentynyt pysyvästi, kun yhtiössä ilmenisi työvoiman tarve, jota täytyisi oppisopimuksella hoitaa. SUORAA PUHETTA lä, uuden vuosituhannen ministeriainesta, juoksuhautojen Leonardo da Vinci. Oikea Uomo universale hakkaamassa päätään Karjalan mäntyyn. Kun tämä laki tulee voimaan, kannattaa yli 40-vuotiaiden vahtia selustaansa. Vanha on vanha, vaikka voissa paistaisi. Mutta onpahan potkujen tultua aikaa ajatella suuria ajatuksia ja veistää jousipyssyä Honkajoen kanssa Korsuorkesterin tahtiin. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies ma summa, jonka Kotkan tehdas on tehnyt vuodessa tappiota, kertoo Orponen. Kulukuurin syynä on yrityssaneeraus, johon kertakäyttöisiä kattaustarvikkeita valmistava Suomen Kerta asetettiin viime sykTeksti Markku Häyrynen P aperiliitto kysyi työpaikoilta, miten nykyisen työehtosopimuksen mukaiset paikallisen rahaerät jaettiin. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan tammikuun 8. päivänä alkaneen palkkakauden alusta oli jaettavissa yleiskorotuksen lisäksi paikallinen rahaerä 19 senttiä kertaa tehtaan työntekijöiden lukumäärä 30.11.2017. Saatujen tulosten perusteella paikallisen rahaerän jakamisesta sopi lähes 60 prosenttia työpaikoista. Paikallisen rahaerän jakaminen toteutettiin paikallisten palkkausjärjestelmien mukaisesti. 40 prosentilla työpaikoista ei paikallisen rahaerän jakamisesta sovittu eli korotus jaettiin niin sanotusti perälaudan mukaan. Paperiliiton kyselyssä selvitettiin myös tehtaiden joulukäynnin toteutumista. Jouluna 2017 paperija sellutehtaat kävivät joko kokonaan tai osittain 39 tehtaalla. Kokonaisia tehtaita oli käynnissä 25. Työehtosopimuksen mukainen uusi jouluja juhannuskäynti (allekirjoituspöytäkirjan kohta 14 mukaan) toteutui yhden tehtaan kahdella osastolla. Paperiliiton tekemä kysely lähetettiin 73 pääluottamusmiehelle, joista 57 vastasi kyselyyn.? P ”Imatralla me alamme tehdä kolmena päivänä viikossa töitä eli 12-tuntisia päiviä.” Juha Metso Melkoinen ikiliikkuja. Ikiliikkujaa teki sotamies Honkajokikin Tuntemattomassa. Jo koulussa kerrottiin, että siitä hankkeesta ei tule mitään. Tosiasiassahan Honkajoki oli aikaansa edelRahaerät jaettu Valtaosa työpaikoista pääsi sopimukseen paikallisen rahaerän jakamisesta. Rahaerän jako Joulukäynti Kyllä Ei 6-7_kuorimo.indd 7 20.3.2018 16.17.09
KUORIMO 8 | Paperiliitto 3/2018 – Huoli työntekijöiden jaksamisesta on kova. Aiemmin työnopastajia tarvittiin lähinnä vain keväisin kesätyöntekijöiden tullessa, nykyään työnopastajia tarvitaan koko ajan. On oppisopimuskoulutettavia, moniosaajiksi kouluttautuvia omia työntekijöitä ja jatkossa myös entistä enemmän nuoria opiskelijoita. Miten turvataan meidän työntekijöittemme jaksaminen, kun koko ajan on joku siinä rinnalla koulutettavana? miettii UPM:n Rauman tehtaan työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala. Viitala on Paperiliiton edustajana opetushallituksen alaisessa prosessiteollisuuden työelämätoimikunnassa, jonka tarkoitus on varmistaa ammatillisen koulutuksen reformin laatu. Viitala lisää, että vaatimuksia tulee lisää myös työnantajille, koska koulutusvastuuta siirretään työpaikoille. Kuka opastaa ja valvoo? SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Heinikoski jakaa Viitalan huolen. – Koulutusreformissa on paljon hyvää, mutta myös paljon vaaran paikkoja. Työpaikalla tapahtuva oppiminen on nykyaikaa, mutta samalla meitä huolestuttaa koulutuksen laatu. Onko työpaikoilla riittävästi osaavia ohjaajia ja onko heillä riittävästi aikaa opastamiseen? SAK olisi myös kaivannut tiukempia pelisääntöjä. Nyt luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut on laissa jätetty tiedottamisen ulkopuolelle. Työnantajan ei tarvitse anPaperiteollisuuden tulevat taitajat oppivat entistä enemmän työssä. Siihen vaaditaan työntekijöiden aikaa ja jaksamista. Teksti Tiina Suomalainen A mmatillinen koulutus elää isointa uudistustaan 25 vuoteen. Ammatillisen koulutuksen reformin myötä työpaikoilla tapahtuvan oppimisen määrä kasvaa, opintoja räätälöidään yksilöllisemmiksi, eikä nuorten ja aikuisten koulutusta enää erotella. Tällä hetkellä suurin huoli on se, miten oppiminen työpaikalla käytännössä toteutuu. ?Liian kova vauhti? Ammatin oppimista siirretään yhä enem män työ paikoille. ”Jos tehtaalle pölähtää yht äkkiä 20 nuorta, kenen vastuulla he ovat.” Koulutus uudistuu – ollaanko valmiita? 8-9_kuorimo.indd 8 21.3.2018 8.45.04
KUORIMO Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara S UOMEN TELEVISIO (Yle TV1, 8.3.) esitti dokumentin Pohjois-Korean valtion ulkomaille töihin lähettämistä orjista. Näyttää siltä, että idässä jatkuu pitkä perinne työntekijöiden oikeuksien polkemisessa. Tässä tapauksessa mentiin tosin jo niin pitkälle, että mitään poljettavaa ei enää ollut. Työntekijöiden palkat lähetettiin Pohjois-Korean valtiolle, ja ansaitakseen jotain perheilleen kotiin lähetettäväksi tuli työntekijöiden tehdä kirjaimellisesti pimeitä töitä yöaikaan normipäivän jatkeeksi. HALLITUS AJOI muutama vuosi sitten lainsäädäntöä, jossa Suomessakin oltaisiin mahdollistettu työskentely työehtosopimusten minimit alittavilla työehdoilla. Tämä suomalaisille työntekijöille tarjottu mahdollisuus polkea omia työehtojaan olisi luonnollisesti koskenut myös ulkomaalaisia työntekijöitä Suomessa. Pelokkaimmat epäilivät, että suomalaisilla elinkustannuksilla ei oltaisi pystytty kilpailemaan halvemman hintatason maista tulevien ammattimiesten kanssa. Pohjois-Korean pöytään lyömän tarjouksen jälkeen on pakko todeta, että pelokkaimmat olisivat olleet oikeassa. Onneksi tämä hallituksen ja EK:n märkä uni halpatyömarkkinoista jäi vielä toteutumatta. TYÖEHTOJEN POLKEMISESTA puhuttaessa jää usein huomaamatta, että työehtosopimukset suojelevat työntekijän lisäksi myös työnantajaa. Pelisääntöjen maailmassa myös rehellisesti toimiva yrittäjä ja yritys voi pärjätä kilpailussa. Reilu kilpailu on puukaupassakin luottamuksen tae, Metsäteollisuus ry totesi puukauppaa koskeneessa tiedotteessaan. Harmaa talous ja pimeät palkat eivät ole pidem män päälle yhdenkään laillisesti toimintaansa pyörittävän yrityksen etu. Jos ei usko, niin kannattaa kysyä suomalaisilta rakennusfirmoilta. Ja katsoa ohjelma Pohjois-Korean orjista, jotka dokumentin mukaan jo tänä päivänä työskentelevät lähialueillamme Venäjällä ja Puolassa. Eli aivan naapurissa.? P Paperiliitto 3/2018 | 9 taa henkilöstön edustajille tietoa siitä, kuinka paljon opiskelijoita on kulloinkin tulossa työpaikalle oppimaan, millaisille paikoille ja kenen ohjattavaksi. Vaikka uudistus näkyy vasta ensi syksynä aloittavien opiskelijoiden kohdalla, on nuoria prosessiteollisuuden opiskelijoita Saimaan ammattiopistossa Sampossa opettava Annina Lehtonen jo ennakoinut uudistusta. – Koska näytöt tulevat olemaan aiempaa laajempia, olen pyrkinyt jo nyt monipuolistamaan näyttöjä kattavammiksi. Myös Lehtosta mietityttää, miten työelämälähtöisyyden toteuttaminen käytännössä tapahtuu. – Jos tehtaalle pölähtää yhtäkkiä 20 nuorta, kenen vastuulla he ovat? Työpaikalla tapahtuvan oppimisen valvonnan resursseja on vähennetty opettajan osalta ensi lukuvuonna. Käytännössä se merkitsee sitä, että opettajan ohjausaika tehtaalla vähenee entisestään. Yhteistyötä tarvitaan Sampon koulutuspäällikön Leena Ojamaan mukaan reformi ei ole heille mikään uhkakuva. Oppilaitoksella on toimivat konseptit sekä Stora Enson että UPM:n kanssa, ja reformin mukaisia työtapoja on jo tuotu koulutukseen. – Meillä on jo aiemmin järjestetty koulutusta hyvin työssäoppimispainotteisesti varsinkin aikuiskoulutuksessa. Nyt myös nuorten koulutukseen suunnitellaan rakenteita, kuten työpajoja sekä digitaalisia oppimisympäristöjä ja -välineitä, jotka mahdollistavat opiskelijoiden etenemisen omassa tahdissa. Myös projektipäällikkö Pekka Nokelainen Stora Enson Imatran tehtailta toppuuttelee pelkoja. Hän korostaa yhteistyötä henkilöstön, oppilaitosten ja työnantajan välillä ammatillisen koulutuksen kehitystyössä. – Meillä työssäoppijat on otettu koordinoidusti sisään jo parin vuoden ajan. Tiedämme opiskelijamäärät ja sijoituskohteet tehtaalla. Nämä tiedot ovat myös henkilöstön edustajien saatavilla. Olemme myös lisänneet työnopastajakoulutusta. Paperiliiton järjestösihteeri Päivi Turtiainen korostaa, että uudistus on vielä aivan alkuvaiheessaan. – Kesällä, kun kesätyöntekijät tulevat, työpaikoilla ”testataan” uutta mallia ja selvitetään, miten reformi tulee jalkautumaan. Auki on edelleen muun muassa se, millä edellytyksillä alle 18-vuotiaiden oppiminen työpaikalla tapahtuisi. Tätä selvitellään kevään ja kesän mittaan.? P Pohjois-Korean orjat PITUUSLEIKKURI Jää usein huomaamatta, että työehtosopimukset suojelevat myös työnantajaa PohjoisKorean johtaja Kim Jongun Ammatillinen koulutus uudistuu ?Laboratorioalan, prosessiteollisuuden sekä sähköja automaatioasentajan perustutkintojen perusteet muuttuvat 1.8.2018. ?Työpaikalla tapahtuvan oppimisen määrä kasvaa. ?Oppilaitos ja työpaikka solmivat koulutussopimuksen. ?Opiskelija ei saa palkkaa, eikä yritys koulutuskorvausta. ?Koulutussopimuksesta voi kesken tutkinnon suorittamista siirtyä oppisopimukseen. ?Opiskelija voi räätälöidä tutkintoaan ja osaamistaan. ?Jokaiselle laaditaan henkilökohtainen kehittämissuunnitelma. ?Kaikki tutkinnot suoritetaan näyttöinä. Koulutus uudistuu – ollaanko valmiita? M ik ko N ik ki ne n Ji i R oi ko ne n 8-9_kuorimo.indd 9 21.3.2018 8.45.04
10 | Paperiliitto 3/2018 20-VUOTIAAT Olen pari kymppinen! Oletko huolestunut parikymppisten pärjäämisestä? Älä ole, sillä tätä ikäluokkaa menestyvämpiä ja terveempiä aikuisia on vaikea löytää. – Minun kaveri porukassani ei kukaan ole työttömänä. Kaikki ovat töissä tai opiskelemassa, sanoo Toni Löppönen. Teksti Mari Schildt Kuvat Mikko Nikkinen ja Maiju Pohjanheimo 10-15_pääjuttu.indd 10 20.3.2018 16.19.38
uosi 1998 oli viime vuosituhannen lämpimin. Suomessa siitä ei ollut paljon iloa, koska kesä vietettiin vesisateessa. Suomessa syntyi 57 108 vauvaa, joita äidit tuudittivat hyräillen Celine Dionin kappaletta My heart will go on. Laulu soi kaikkialla, sillä elokuva Titanic rikkoi katsojaennätyksiä myös Suomessa. Vauvojen unia saattoi häiritä mekkala, joka syntyi Mika Häkkisen formulamestaruudesta ja Naganon olympialaisten miesten jääkiekkopronssista. Samana vuonna syntyi myös liikevaihdoltaan maailman suurin metsäalan yritys, kun ruotsalainen Stora ja suomalainen Enso yhdistyivät. Mutta siitä vuoden 1998 ikäluokka kiinnostui vasta pari vuosikymmentä myöhemmin. Paperiliittolaisia ja parikymppisiä Tänään maassa asuu vajaat 60 000 kaksikymmentävuotiasta. Heistä 72 on paperiliittolaisia. Parikkalalainen Toni Löppönen työskentelee Simpeleen Metsä Boardilla AL-operaattorina arkittamossa yli puolen vuoden sopimuksella. – Olen tykännyt hirmu paljon olla töissä. Se on niin iso tehdasmaailma, ja siellä on paljon opittavaa, hän kertoo. Oululainen Leonard Kallio pääsi prosessinhoitajan töihin Oulun Stora Ensolle suoraan koulusta, ja on sen jälkeen tehnyt töitä kuukauden taukoa lukuun ottamatta. Koska työ ei ole vakinainen, hän asuu vielä kotona. – Ei tuo äiti ole sanonut siihen mitään. Maksan hänelle vähän vuokraa, hän kertoo. Suoraan Lahden Stora Ensolta armeijan harmaisiin siirtyneellä lahtelaisella Onni Leinosella on Parolannummella vielä vajaat 300 piikkiä aamukammassa. Armeijassa hän erikoistuu sotilaskuljettajaksi ja panssarivaunuasentajaksi. – Nyt olen ajatellut myös kuljetusalalle lähtemistä, vaikka paperiteollisuuskin kiinnostaa, hän sanoo. Lappeenrantalainen Ville Kyröläinen aloitti tammikuussa Joutsenon Metsä Fibrellä prosessinhoitajan oppisopimuskoulutuksen, joka jatkuu ensi vuoden syyskuuhun. – Käyn kunnialla oppisopimuskoulutuksen läpi, ja sitten lähden kehittämään itseäni, etten jäisi paikalleni, hän juttelee. Vahvasti töissä Nämä nuoret ovat työllistyneet hyvin. Myös heidän saman ikäiset kaverinsa ja tuttavansa ovat töissä tai jatko-opinnoissa, vaikka vakinainen työpaikka onkin vielä harvinainen herkku. Koulutetut nuoret pääsevät parhaillaan paremmin töihin kuin aikoihin, sillä talouden noususuhdanne on heillä osunut juuri oikeaan kohtaan. – Moni meidän luokalta pääsi suoraan 20-VUOTIAAT 12 | Paperiliitto 3/2018 töihin. Onhan se mukavaa kun on töitä. Ei sitä kotona jaksaisi istua, vaikuttaahan sellainen jo mielialaankin. Toivottavasti tulen joskus yltämään omien vanhempien elintasoon. En tiedä yllänkö siitä elintasosta yli; onhan noilla talot hyvällä paikalla ja semmoiset, miettii Leonard Kallio. Oleellisin asia työllistymisessä on ollut koulutus, sillä näillä nuorilla on toisen asteen ammatillinen tutkinto taskussa. Se on ollut näyttö työnantajalle, että kaverilla on kykyä ja pitkäjännitteisyyttä tarpeeksi, että opintojen tapaan myös työt tulevat tehdyiksi. Tilastojen valossa varsinkin parikymppiset miehet uskovat vahvasti, että jokainen on oman onnensa seppä. – Työttömyys ei pelota, sillä olen aina uskonut siihen, että kyllä minä aina paikan löydän. Olen 16-vuotiaasta lähtien tehnyt kesätöitä. Vapaa-aika tulee tulevaisuudessa todennäköisesti yhä vähenemään, koska töitä pitäisi tehdä koko ajan yhä enemmän ja päiviä pidennetään. Minulle se tosin ei ole ongelma, sanoo Onni Leinonen. Urbaanit ja globaalit arvot Nuorisobarometrin mukaan tämän päivän 20-vuotiaat osuvat keskelle arvojen muutosta. Heitä hiukan vanhemmat korostavat itsenäistä ajattelua, työn tärkeyttä ja materiaalista hyvinvointia. He uskovat teknologiaan ja teollisuuteen, ja myös teollinen työ on tärkeää. Tutkijat nimittävät tätä urbaaniksi sukupolveksi. Nousussa on kuitenkin uusi, globaali sukupolvi. Sen edustajat korostavat yli maantieteellisten rajojen ulottuvaa ajattelua ja arHe puhuvat kuin yhdestä suusta globaalista yhdenvertaisuudesta. on Parolannummella vielä vajaat 300 piikkiä aamukammassa. Armeijassa hän erikoistuu sotilaskuljettajaksi ja panssa– Nyt olen ajatellut myös kuljetusalalle lähtemistä, vaikka paperiteollisuuskin kiinVille Kyröläialoitti tammikuussa Joutsenon Metsä Fibrellä prosessinhoitajan oppisopimuskoulutuksen, joka jatkuu – Käyn kunnialla oppisopimuskoulutuksen läpi, ja sitten lähden kehittämään itseäni, etten jäisi paiNämä nuoret ovat työllistyneet hyvin. Myös heidän saman ikäiset kaverinsa ja tuttavansa ovat töissä tai jatko-opinnoissa, vaikka vakinainen työpaikka onkin vielä harvinainen herkku. Koulutetut nuoret pääsevät parhaillaan paremmin töihin kuin aikoihin, sillä talouden noususuhdanne on heillä osunut juuri oikeaan kohtaan. – Moni meidän luokalta pääsi suoraan töihin. Onhan se mukavaa kun on töitä. Ei sitä kotona jaksaisi istua, vaikuttaahan sellainen jo mielialaankin. Toivottavasti tulen joskus yltämään omien vanhempien elintasoon. En tiedä yllänkö siitä elintasosta yli; onhan noilla talot hyvällä paikalla ja semmoiset, miettii Leonard Kallio. Oleellisin asia työllistymisessä on ollut koulutus, sillä näillä nuorilla on toisen asteen ammatillinen tutkinto taskussa. Se on ollut näyttö työnantajalle, että kaverilla on kykyä ja pitkäjännitteisyyttä tarpeeksi, että opintojen tapaan myös työt tulevat tehdyiksi. Tilastojen valossa varsinkin parikymppiset mieHe puhuvat kuin yhdestä suusta globaalista yhdenvertaisuudesta. 10-15_pääjuttu.indd 12 20.3.2018 16.19.40
voja, työn sisältöä ja palvelualoja. He uskovat vahvasti informaatioteknologiaan ja digitalisaatioon. Parikymppiset paperiliittolaiset kertovat, että he kokevat olevansa lähempänä urbaanin sukupolven arvoja, mutta heidän puheissaan vilahtelee globaalin sukupolven piirteitä. Vaikka he korostavat työn ja teollisuuden merkitystä, he toisaalta puhuvat kuin yhdestä suusta globaalista yhdenvertaisuudesta ja tarpeesta vahvistaa tasa-arvoa ihmisten kesken. – Elämässä on tärkeää, että tulee taloudellisesti toimeen, pystyy asumaan ja elämään normaalisti, on hyvät välit kaikkien kanssa ja ettei ole mitään ennakkoluuloja muita kohtaan. Olen aika lailla samaa mieltä, että globaali ajattelu on vahvistumassa, sanoo Ville Kyröläinen. Armeijapalvelusta parhaillaan suorittava Onni Leinonen katsoo asiaa myös sodan ja rauhan näkökulmasta. – Kaikkien ihmisten pitäisi olla tasa-arvoisia, että rauha pysyy. Toisaalta kaikki ihmiset ovat samanlaisia ja heidän pitäisi myös olla samassa arvossa, naisten ja miesten ja näin. Se koskee ylipäätään ihmiskuntaa, hän sanoo. Ville Kyröläisen mukaan sukupuolten arvostuksessakin olisi tekemistä. – Siinä ei ole tasa-arvo oikein toteutunut. Vaikka siihen on puututtukin, asiaa ei oikein ole saatu eteenpäin. Minusta se olisi oikeudenmukaista, hän sanoo. Työstä nämä nuoret ajattelevat etupäässä niin, että on tärkeintä, että on töitä. – Tähän päivään mennessä en ole tehtaalla valittanut kertaakaan, mitä hommia siellä teen, vaikka ihan hyviä hommia teen tälläkin hetkellä. Mutta ajattelen niin, että kunhan on töitä: mieluummin tekisin mitä vaan, kuin olisi ilman, sanoo Toni Löppönen. Toisaalta reunaehtojakin löytyy. – On silläkin joku merkitys, mitä teen. En välttämättä lähtisi siivoojan hommiin, vaikka ei se nyt huono ala olekaan. Mutta se ei ole Paperiliitto 3/2018 | 13 20-VUOTIAAT yhtään minun juttuni. Eikä palvelualakaan, tai siis asiakaspalvelu, ei sekään. Silti pääasia on, että on töitä, Onni Leinonen sanoo. Kaverit keskiössä Ystävät ovat keskeinen asia 20-vuotiaan maailmassa. Vanhempiensa kokemuksiin verrattuna uutta on se, että tämän päivän parikymppisten ystäväja tuttavapiiri on huomattavasti monikulttuurisempi kuin vanhemmillaan. Noin puolella ikäluokasta on maahanmuuttajataustaisia ystäviä, ja 80 prosenttia arvelee, että tuleva puoliso saattaa olla maahanmuuttajataustainen. – Minulla on maahanmuuttajataustainen kaveri. Tai eihän hän niin maahanmuuttaja ole; kaveri on vaan tummaihoinen. Tulevaa puolisoa ei voi tietää, mutta ei minulla sitä mitään vastaankaan olisi, jos hän olisi maahanmuuttajataustainen, sanoo Toni Löppönen. Kaverit ovat nuorten miesten elämän keskiössä. ?Työttö myys ei pelota, sillä olen aina uskonut siihen, että kyllä minä aina paikan löydän, sanoo Onni Leinonen. ? Ville Kyrö läisen päivät täyttyvät op pisopimus koulutuk sesta Metsä Fibrellä, pesäpallos ta Imatran PalloVeik kojen edus tusjouk kueessa ja seurustelus ta tyttöystä vän kanssa. Hän miettii, ettei osaisi ollakaan, jos ei olisi me nossa koko ajan. ?En muista sellaista päivää, ettei naurattai si ja olisi hauskaa, sanoo Toni Löppönen. ? Uskon, että digita lisaatio on enemmän mahdolli suus kuin uhka, sanoo Leonard Kallio. 10-15_pääjuttu.indd 13 20.3.2018 16.19.41
Kaverit ovat aika lailla pää roolissa elämässä. – En kyllä enää tupakoi, mutta alkoholia käytän kyllä. Ei se ehkä niin oleellista ole, vaikka käytettyä tuleekin viikottain, ihan suomalaiseen, perinteiseen tyyliin, sanoo Onni Leinonen. Liikuntaharrastusten puolesta paperiliittolaiset kaksikymppiset menevät jossain määrin valtavirtaa vastaan. Lähes jokaisella on liikunnallisia harrastuksia, joiden kirjo vaihtelee pesäpallon puoliammattilaisuudesta hauskanpidon varjolla lätkän pelailuun. – Urheilu on aina ollut osa elämää. Ei sitä muuta osaisi tehdäkään. Jos työpäivän jälkeen pitäisi vain olla, niin tuskin sitä osaisi. Olen niin tottunut siihen, että olen menossa koko ajan, Ville Kyröläinen sanoo. Onni Leinolle, kuten monille ikäisil– Kaverit ovat aika lailla pääroolissa elämässä. Heidän kanssaan tulee tosi paljon vietettyä aikaa. Se on ihan ykkösjuttu. Kavereiden kanssa käydään ajelemassa ja bilettämässä. Kaikkea, mitä sattuu keksimään, sanoo Onni Leino. Imatran Palloveikkojen edustusjoukkueessa pelaava Ville Kyröläinen kertoo, että kaveritkin ovat urheilijoita. Työltä, seurustelulta ja pesäpallolta jää vähemmän aikaa muuhun sosiaaliseen elämään. – Eihän sitä juuri muualla jutella; jos ei kasvotusten, niin whatsupissa. Aluksi julkaisin itse enemmän, mutta nyt se on mennyt enemmän seuraamisen puolelle, hän sanoo. Kaksikymppisille on luonnollista, että kaverisuhteita pidetään yllä yhtä lailla somessa kuin kasvotustekin. Toinen ei sulje pois toista, vaan laajentaa kanssakäymistä. – Netissä, sosiaalisessa mediassa ja kaupungilla ollaan. Tietokoneella viihdyn aika paljon, ja sitten käyn luistelemassa kavereiden kanssa. Kiekkoa käymme pelaamassa, kertoo Leonard Kallio. Vaikka perheen perustaminen tuntuu kaksikymppisistä tosi kaukaiselta asialta, isäksi on jo ehtinyt heidän joukostaan vajaat 300 parikymppistä miestä ja äidiksi yli 800 naista. Vaikka ilmiö on harvinainen, kaikilla tähän juttuun haastatelluilla nuorilla oli tuttavapiirissä saman ikäisiä isiä ja äitejä. Omalle kohdalleen heidän on vaikea hahmottaa aikaista perheellistymistä. – Oikeastaan en ajattele perheenperustamisesta yhtään mitään. Paremminkin joskus olen ajatellut, että katsoo sitten vanhempana, jos on vakituinen työpaikka, ja muuten menee hyvin. Itse olen ajatellut, että elän ensin omaa elämää ja katson sitten, Löppönen sanoo. – Perheellistymistä en näin nuorena viitsi ajatella. Ehkä sitten joskus. Tytöt, ne kyllä kiinnostaa. Parisuhdetta ei tällä hetkellä ole, vaikka virityksiä on ollut, kertoo Onni Leino. Entistä terveemmät elintavat Mitä tulee terveisiin elintapoihin, siinä suhteessa vanhemmilla sukupolvilla ei ole saumaa osoitella sormella ”nykyajan nuorisoa”. Kaksikymppiset ovat selkeästi vähemmän humalahakuisia ja polttavat huomattavasti vähemmän kuin edeltävät sukupolvet. Ammattiopintojen aikana 70 prosenttia parikymppisistä ei vetänyt kännejä kuukausittain tai tupakoinut. Lukioissa luvut ovat vieläkin suuremmat. Sen sijaan ylipainoisuus on tilastollisesti yleisempää kuin ennen, ja liikuntaharrastukset ovat hiipuneet. – Tulee ehkä käytyä liikaa syömässä pikaruokaa. Olisihan se hyvä olla hyvässä kunnossa vanhempanakin, kyllähän se merkitsee, Leonard Kallio miettii. Toni Löppönen kertoo, että on tupakoitsija, mutta alkoholia hän käyttää todella harvoin. 20-VUOTIAAT 14 | Paperiliitto 3/2018 – Joskus nuorempana se oli mukavaa, mutta nyt kiinnostus on siihen melkein kokonaan mennyt. Ei ole sellaista bilettäjäfiilistä, kun hauskaa voi pitää ilman alkoholiakin. Kaveripiiri ajattelee aika samalla tavalla. Ei ole sellaista, että sitä pitäisi litkimällä litkiä viikonlopusta toiseen, hän sanoo. Onni Leino myöntää, että tässä kohdin hän on tilastopoikkeus. Kaverit ovat aika lailla pää roolissa elämässä. la on liikunnallisia harrastuksia, joiden kirjo vaihtelee pesäpallon puoliammattilaisuudesta hauskanpidon varjolla lätkän pelailuun. – Urheilu on aina ollut osa elämää. Ei sitä muuta osaisi tehdäkään. Jos työpäivän jälkeen pitäisi vain olla, niin tuskin sitä osaisi. Olen niin tottunut siihen, että olen menossa koko ajan, Ville Kyröläinen sanoo. Onni Leinolle, kuten monille ikäisilti vähemmän kuin edeltävät sukupolvet. Ammattiopintojen aikana 70 prosenttia parikymppisistä ei vetänyt kännejä kuukausittain tai tupakoinut. Lukioissa luvut ovat vieläkin suuremmat. Sen sijaan ylipainoisuus on tilastollisesti yleisempää kuin ennen, ja liikunta– Tulee ehkä käytyä liikaa syömässä pikaruokaa. Olisihan se hyvä olla hyvässä kunnossa vanhempanakin, kyllähän se merkitsee, Leonard Kallio miettii. Toni Löppönen kertoo, että on tupakoitsija, mutta alkoholia hän käyttää todella hän on tilastopoikkeus. 10-15_pääjuttu.indd 14 20.3.2018 16.19.42
leen, urheilu liittyy nimenomaan yhdessäoloon kavereiden kanssa. – Porukalla käydään pelaamassa futista, säbää, squashia, laskettelua, moottoriurheilua, kelkkailua, tai mennään vesijetin tai mönkijän kanssa. Vauhti on tärkeää. Siitä saa kiksejä ja adrenaliiniryöppyjä. Se on pääasia. Toni Löppösen urheiluharrastus on muuttunut satunnaiseksi. – Liikuntaharrastuksia ei oikeastaan pahemmin ole enää. Joskus tuli käytyä punttisalilla, mutta kiinnostus siihen hommaan lopahti. Joskus tulee käytyä näin talvisaikaan luistelemassa ja jääkiekkoa pelaamassa. Ikäluokan pojat on rokotettu 12:ta ja tytöt 13 tautia vastaan. Kouluterveyskysely antaa suuntaa myös jo valmistuneisiin kertoessaan, että ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista pojista yli 80 prosenttia kokee terveydentilansa hyväksi. Vajaat 80 prosenttia ammatillisten oppilaitosten opiskelijoista koki, että elämällä on päämäärä ja tarkoitus. Isoja haaveita ja pienempiä pelkoja Vuosien taloustaantuma on vaikuttanut siihen, että kaksikymppisten pelot liittyvät eniten työttömyyteen ja talouteen, mutta myös läheisten terveyteen. Nuorisobarometrin mukaan nuoria pelottaa, että omalta seudulta ei löydy työpaikkaa, ja joudutaan jäämään kotiin. Tulevaisuuden unelmat liittyvät perinteisiin työhön, perheeseen ja asumiseen mutta myös matkailuun. Suurin osa ei haaveile isopalkkaisesta työstä yrityselämän huipulla, vaan toivoo lähinnä vakinaista työpaikkaa ja kohtuullista toimeentuloa tai ”sen verran rahaa, että voi hiukan matkustella”. – Jos vain tulee mahdollisuus, varmasti lähtisin kiertelemään eri paikkoja. Olisi mukava käydä kerran vuodessa tai kahdessa jossain ulkomailla pitemmän aikaa. Itse olen matkaillut aika paljon. On se hauskaa nähdä välillä muutakin kuin vain Suomea, Löppönen sanoo. Onni Leinon unelmassa on jo suunnitelman makua. – Pitäisi hankkia omakotitalo jostain maalta lähitulevaisuudessa. Voisi olla vähän maata ja mettää. Siinä on se pääunelma. Maatalous olisi ihan kiva harrastuskin ja se, että voisi hoitaa metsää. Ei siihen oikeastaan liity mitään perhekuvioita. Se on vain oma visio. Sen sijaan pelkoja nuorilla miehillä on vähänlaisesti. Pohdinnan jälkeen löytyy sentään jotain. – Terrorismi voisi pelottaa. Se on yleistynyt aika paljon. Jos ei koskaan lähtisi kotoaan pois, tuskin silloin joutuisi minkään hyökkäyksen kohteeksi. Jos sattuu olemaan väärään aikaan väärässä paikassa, niin minkäs siinä tekee. Yöunia se ei kuitenkaan vie: Minulla on hyvät unenlahjat, Ville Kyröläinen sanoo. Leonard Kallio on samoilla linjoilla. – Sodat pelottavat, maailmanrauhan säilyminen – ja hammaslääkäri, hän virnistää. Aika velikultia. ? P Lähteitä: Nuorisobarometri, Tilastokeskus, THL. Paperiliitto 3/2018 | 15 Kaksikymppiset numeroina: Aleksi, Teemu, Ville ja Laura, Jenna, Emma: vuoden 1998 yleisimmät etunimet 74 vuotta: 20-vuotiaiden poikien elinikäodote 81 vuotta: 20-vuotiaiden tyttöjen elinikäodote 57 108 vauvaa syntyi vuonna 1998 290 miestä ja 830 naista ovat itse vanhempia. 93 vuonna 1998 syntyneistä on kuollut 7,1 % perustoimeentulon saajista on 18-24 vuotiaita 15 701 euroa: 15-24-vuotiaiden käytettävissä olevat rahatulot keskimäärin vuonna 2016 12–13 rokotusta eri tauteja vastaan. 20-VUOTIAAT ? Perheen perusta minen: olisihan se tulevaisuu den suun nitelma. Vaikka kyllä se hyvin kaukaiselta tuntuu, sa noo Leonard Kallio. ?Unelmat eivät välttämättä ole sellaista, joita voisi tuosta vain toteuttaa. Toivon kuitenkin, että olisi varma työ paikka ja asunto, Toni Löppönen sanoo ? Villen kissa. 10-15_pääjuttu.indd 15 20.3.2018 16.19.42
Teksti Janne Hulkkonen Kotkamillsin kuvat Johannes Wiehn M aailmassa tuotetaan vuosittain 300 miljoonaa tonnia muovia. Yli 500 000 kiloa joka minuutti. Esimerkiksi muovikasseja tehdään 2 miljoonaa minuutissa. Ja tahti kiihtyy. Kerran tuotettu muovi säilyy lähes ikuisesti. Silti siitä tehdään paljon kertakäyttötuotteita. Puolet muovista on jätettä alle neljässä vuodessa. Esimerkiksi muovipussien keskimääräinen käyttöaika on 12 minuuttia. Yhteensä muovia on tuotettu maailmassa tähän mennessä 8,3 miljardia tonnia. Vain 21 prosenttia on kierrätetty tai poltettu energiaksi. Loppu on päätynyt kaatopaikoille ja suuri osa meriin. Muovinen meri -dokumentin tekijät lähettivät sukellusyksikön Välimeren syvänteeseen yli kahden kilometrin syvyyteen ja löysivät meren pohjasta muovipulloja. Osa mereen joutuvasta muovijätteestä uppoaa, osa jää kellumaan. Auringonvalon ja suolaveden vaikutuksesta muovijätettä murenee pieniksi alle 5 millimetrin kokoisiksi muovihiukkasiksi eli mikromuoviksi. Valmiina tuotantoon – Tällainen siitä nyt tulee, Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen julistaa ylpeänä. Hän pitää kädessään 2 desilitran vetoista pahvista kahvikuppia. Se on tehtaan kruununjalokivi ja innovaatio, joka voisi osaltaan vähentää meressä vellovan muovin maailmanlaajuista ympäristöongelmaa. Istumme funkkishenkisen konttorin pröystäilemättömässä toimistossa. Pöydällä seilaa hampurilaispakettien ja muiden pikaruokarasioiden meri. Kotimaisen rahaston tuella paperitehtaan ostanut kotkalainen paluumuuttaja Hämäläinen on pukenut päälleen sinisen työtakin. Euroopassa kuppikartongin kulutus on noin 300 000 tonnia vuodessa. Muovia kuppikartongin päällystämiseen kuluu 21 miljoonaa kiloa, josta merkittävä osa päätyy muualle kuin jätehuoltoon. Kotkamills pystyy tuottamaan vuodessa jopa 400 000 tonnia maatuvaa ja kierrätettävää kartonkia. Tähän mennessä sitä on toimitettu koeerinä Suomen lisäksi Balttiaan ja Ruotsiin. Mutta kyselyjä on tullut kauempaakin. – Heti kun nettikeskustelu alkoi, Kiinasta tuli sähköpostia, että haluamme heti näitä rullia. Kun sanoin, että seuraavan kerran saamme niitä vasta maaliskuussa, he vastasivat, että ”Ok, sitten heti”, Hämäläinen naureskelee. Tavallisesti asiakkaat eivät hamua kartonkirullia näin innokkaasti. Toisaalta Hämäläinen ei ihmettele intoa. Hän on työskennellyt Kiinassa ja tietää miltä näyttää, kun jätehuolto ei toimi. – Eräs kaveri lähti sinne töihin. Hän ajoi illalla kohti majapaikkaa joen yli ja vaimo ihasteli, että täällä on joutseniakin. Kun he myöhemmin kävivät katsomassa niitä, niin joessa uiskentelikin muovipusseja, Hämäläinen kertoo. Kiinnostusta kierrätettävää kuppia kohtaan nostavat suunnitelmat kieltää tai verottaa muovisia kertakäyttöastioita. Esimerkiksi Britanniassa parlamentin komitea ehdottaa ”latte-veroa”, Se tarkoittaisi, että muovikupista pitäisi maksaa 25 pencen haittavero. Britanniassa heitetään vuosittain menemään 2,5 miljardia kertakäyttökuppia. Jos kupit laitetaan jonoon, se yltää viisi ja puoli kertaa maailman ympäri. Sopii kierrätykseen Muovia käytetään yleisesti kertakäyttökupeissa, jotta niistä saadaan tarpeeksi veAlbatrossin nälkäkuolema on vain yksi muovijätteen aiheuttama ongelma, niin kuin mikromuovi juomavedessäsi. Nyt ovat hyvät, maatuvat ja kierrätettävät ideat tarpeen. MUOVIN KORVAAJAT Maaksi pitää sinun taas tuleman Paperiliitto 3/2018 | 17 denpitäviä. Kotkassa pinnoittamiseen käytetään maatuvaa seosta. Asiakkaan toiveista riippuen voidaan käyttää maissista tehtyä tai öljypohjaista luonnossa hajoavaa pinnoitetta. Suurin osa on tähän mennessä tehty seoksilla, joissa on molempia saman verran. Sekä biopohjaisella, että öljypohjaisella pinnoitteella on huonoja puolia. Kotimaisen mäntyöljyn käyttöä selvitellään, Hämäläinen kertoo. Parasta olisi, että mukit kierrätettäisiin. Siihen kotkalaisten kartonki sopii mainiosti. Kupit voi kierrättää jopa toimistopaperiksi. – Kuvatkaa tuo kierrätyslaatikko, Hämäläinen kehottaa. Työhuoneen nurkassa seisoo vihreä laatikko, jollaisia on tarkoitus kokeilla Kotkan alueella kahviloissa ja pikaruokapaikoissa. Kierrätettävät mukit viedään laatikossa ravintolohin. Kun kupit on käytetty, ne voi palauttaa samassa laatikossa uusiokäyttöä varten. Muovia rantavesissä Muovia päätyy kalojen, merilintujen ja -nisäkkäiden elimistöön. Monet merilinnut nääntyvät nälkään, kun niiden vatsa on täyttynyt muovin palasista. Nisäkkäät ja kalat saattavat tarttua meressä vellovaan muoviroskaan. Muovin takia miljoona merilintua ja satatuhatta merinisäkästä kohtaa tuskallisen kuoleman joka vuosi. Tutkimuksissa on selvinnyt, että jopa yhdeksällä merilinnulla kymmenestä on muovia mahassaan. Kalojen elimistöön muovia päätyy suoraan vedestä tai ravinnon välityksellä. Suomen ympäristökeskuksen tutkimuksessa kaikki testatut Suomenlahden eläinplanktonit söivät muovikuulia. Parhaillaan tutkitaan, kuinka paljon Suomen rannikkovesien kaloissa on mikromuovia. Ympäristökeskukselle lopputyötään tekevä Erika Zidbeck on tutkinut 503 kalaa. Tulokset julkaistaan kevään kuluessa. – Jo nyt voi sanoa, että rannikolla kaloissa näyttää olevan muovia, hän kertoo. Paptic Oy aikoo ennen kesää paljastaa, minkä tehtaan yhteyteen se ryhtyy rakentamaan uutta kolmemetristä paperikonetta. ? Midwayn atollilta löytyneen albatrossin ruumiinavaus paljasti kuolinsyyn. Lintu oli nääntynyt nälkään, koska sen maha ei pystynyt sulattamaan muuovijätettä. Kuva: NOAA ?Paptic-kassien tuleva valmistuspaikka julkaistaan ennen kesää. Uusi kone on tarkoitus rakentaa vanhan tehdasintegraatin yhteyteen. joessa uiskentelikin muovipusseja, HämäKiinnostusta kierrätettävää kuppia kohtaan nostavat suunnitelmat kieltää tai verottaa muovisia kertakäyttöastioita. Se tarkoittaisi, että muovikupista pitäisi maksaa 25 pencen haittavero. Britanniassa heitetään vuosittain menemään 2,5 miljardia kertakäyttökuppia. Jos kupit laitetaan jonoon, se yltää viisi ja puoli kertaa maailvoi palauttaa samassa laatikossa uusiokäyttöä varten. Muovia rantavesissä Muovia päätyy kalojen, merilintujen ja -nisäkkäiden elimistöön. Monet merilinnut nääntyvät nälkään, kun niiden vatsa on täyttynyt muovin palasista. Nisäkkäät ja kalat saattavat tarttua meressä vellovaan muoviroskaan. Muovin takia miljoona merilintua ja satatuhatta merinisäkästä kohtaa tuskallisen kuoleman joka vuosi. Tutkimuksissa on selvinnyt, että jopa yhdeksällä merilinnulla kymmenestä on muovia mayhteyteen. 16-19_muovi.indd 17 19.3.2018 15.59.40
man erittäin suuria kustannuksia. Juuri se, jonka portilla Hämäläinen pikkupoikana odotteli isäänsä töistä. Uutta voi oppia Kotkamillsin laboratoriossa Ritva Palander kaataa vettä copp-mittauslaitteen kuppiin. Päälle viritetään pala kartonkia ja sen jälkeen kuppi käännetään ylösalaisin. Sitten odotellaan 3 minuuttia. Käynnissä on kartongin vedenläpäisevyyttä koskeva mittaus. Palander on työskennellyt Kotkan tehtaalla yli 30 vuotta. Hän on työskennellyt siivoojana, tuotannonlaskijana ja prosessimiehenä. Kun paperikoneen tilalle rakennettu kartonkikone viime kesänä käynnistettiin, Palander sai siirron labroratorioon käytöntarkkailijaksi. Hän ei ole tehtaalla ainoa, jonka tehtävät ovat muuttuneet. – Kaikki ovat opetelleet uutta. Eihän tällaista ole tehty missään aiemmin. On vään18 | Paperiliitto 3/2018 MUOVIN KORVAAJAT Paperikassi 2.0 Kotka ei ole Suomessa ainoa paikka, jossa mietitään, miten paperikonetta voisi käyttää niin, että muovin kulutus vähenisi. Espoossa toimiva Paptic Oy aikoo ennen kesää paljastaa, minkä tehtaan yhteyteen se ryhtyy rakentamaan uutta kolmemetristä paperikonetta. Aiemmin harkittiin vanhan ostamista, mutta toimitusjohtaja Tuomas Mustosen mukaan nyt on päädytty uuden rakentamiseen. – Juuri passeleita koneita ei löytynyt, hän kertoo. Papticin tavoitteena on tarjota vaihtoehto esimerkiksi muovija puuvillakasseille. Yhtiö on kehittänyt vaahtoprosessimenetelmän, jolla on mahdollista tuottaa kestävää ja joustavaa sellupohjaista materiaalia. Markkinat tällaiselle tuotteelle ovat valtavat. Maailmassa tuotetaan jopa biljoona muovikassia vuodessa. Suomessa muovikasseja päätyy roskiin 300 miljoonaa vuosittain. Papticin nyt kaavailemalla koneella voitaisiin tuottaa 20 000 tonnia joustopakkausmateriaalia. Tuomas Mustosen mukaan Paptic-kassin ympäristökuormitus olisi 20–30 prosenttia pienempi kuin kertakäyttöisten kilpailijoiden. Koska kassia voi käyttää monta kertaa, putoaa sen kuormitus murto-osaan. Kiinnostus tuotetta kohtaan on suuri, ja tilauskirja jo nyt täynnä puoleksi vuodeksi. – Kansainväliset yritykset haluavat korvata pakkauksissaan muovia uusiutuvilla ratkaisuilla. Takaisin Kotkaan Idea kierrätettävän kertakäyttökupin valmistamisesta syntyi paperi-insinöörien kesäpäivillä Saaristomerellä kuutisen vuotta sitten. Markku Hämäläinen on koulutukseltaan paperitekniikan tohtori ja työskenteli silloin Saksassa. Tehdas tuotti hienopaperia, jonka menekki ei ollut hyvä. – Yhden kartonkikehitysmiehen kanssa ihmeteltiin, mitä siellä voisi tehdä. Hän sanoi, että kierrätettävä kuppikartonki olisi kova sana tulevaisuudessa, Hämäläinen kertoo. Työhuoneen seinillä on kuvia purjeveneistä. Suomenlahden sinilevälautat ja roskaiset vierasvenesatamat ovat herättäneet purjehtijasta luonnonsuojelijan. Hämäläinen ryhtyi tutkimaan olisiko maatuvan kuppikartongin tekeminen mahdollista. Koeajoissa selvisi, että perinteisillä menetelmillä se ei onnistuisi. Tarvittaisiin verhopäällystin, jonka avulla pinnoitteen määrää on helppo säätää, eikä maatuvan kartongin tuotannossa tarvita ylimääräisiä työvaiheita. Saksassa omistajat eivät innostuneet ideasta, joten Hämäläinen ryhtyi etsimään toista paikkaa hankkeen toteuttamiseen. Koko Euroopasta löytyi vain yksi tehdas, jossa hanke olisi mahdollista toteuttaa il”Kaikki ovat opetelleet uutta. Eihän tällaista ole tehty missään aiemmin.” Ritva Palander testaa kartongin kestävyyttä copp-laitteella. Tehtaalla on tehty paljon työtä, jotta päällystys muodostaa vedenpitävän ”filmin” kartongin päälle. 16-19_muovi.indd 18 19.3.2018 15.59.41
Paperiliitto 3/2018 | 19 MUOVIN KORVAAJAT netty ihan uskomattomalla tavalla, Palander sanoo. Tuloksia on tullut. Koneet pyörivät kovalla hyötysuhteella ja kuukausituotantoennätyksiä syntyy. – Minulle sanottiin, että kestää vuosikausia, ennen kuin paperimiehestä tulee kartonkimies, jos koskaan, tehtaanjohtaja Hämäläinen sanoo. Kun uusi kartonkikone käynnistettiin, työntekijöitä neuvomassa oli Valmetin kouluttajia. – Muutamassa kuukaudessa se kääntyi niin, että meidän äijät rupesivat sanomaan kouluttajille, että ei se noin mene, tehdään näin, Hämäläinen kehuu. Ritva Palanderille on tärkeää se, että maatuvalle kartongille on kysyntää. Kun aiemmin oltiin löysässä hirressä, nyt tulevaisuus näyttää hyvältä. Mutta kuvat merien muovijätteestä kertovat Palanderille myös, että jotain on tehtävä, ettei pallo huku jätteisiin. 9 hajoavaa ratkaisua Kotkamillsin kahvikupin ja Papticin kassien lisäksi tarjolla on jo muitakin maatuvia puupohjaisia tuotteita, joilla korvataan muovia. 1 StoraEnson uusituvasta puukuidusta valmistetuilla aaltopahvipakkauksilla voi korvata stryoksipakkaukset kalateollisuudessa. 2 DSSmith on Tuoreboxi on puukuitupohjainen pakkaus kylmien, kuumien, kosteiden ja rasvaisten ruoka-aineiden pakkaamiseen. 3 SAGA ja MetsäTissuen silikonoidusta leivinpaperista sekä kahdesta aaltopahvilinerista valmistettu paistovuoka korvaa alumiinija muovikertakäyttövuoat. 4 Sulapacin kosmetiikkapakkaukset on valmistettu biohajoavista sidosaineista ja puuhakkeesta ja pinnoitettu vettä ja öljyä hylkivillä maatuvilla pinnoitteilla. 5 StoraEnson ja Pyrollin kartonkinen mätirasia on vaihtoehto muoviselle rasialle. 6 Welmu Imnternationalin sellupohjainen läpinäkyvä kalvo sopii tuorekelmuksi tai salaatin pakkaukseen. 7 Pyrollin kokonaan puupohjaisen patonkikotelon ikkuna on valmistettu puupohjaisesta selluloosa-asetaattikalvosta. 8 Walkin kehittämä kateviljeyyn sopiva materiaali on valmistettu biohajoavasti pinnoitetusta voimapaperista. 9 Sukarwoodin valaisimet, henkarit ja muut designtuotteet tehdään sellusta. Lähde: Uusipuu ?Maatuvia ja kierrätettäviä kuppeja käytettiin ensi kertaa viime kesänä Tall Ship Racen -tapahtuman yhteydessä Kotkassa. Markku Hämäläinen kertoo, että Kotkamillsillä on sopimus alan suuren toimijan kanssa ympäristöystävällisten kahvikuppien toimittamisesta. Nimeä ei saa vielä paljastaa. ?Muovijäte on myös sosiaalinen ongelma. Monissa kehittyvissä maissa köyhimmät ihmiset joutuvat elämään kaatopaikoilla, jonne maatumatonta muovijätettä pinotaan valtaviksi vuoriksi. Kuva: Lehtikuva – Tämä on maailma pelastuu -kartonkia, Palander sanoo kädessään pieni pala Aegle Barrier-kartonkia. Muovia mukissasi Muovisaaste tunkeutuu myös ihmisten ravintoon. Mikromuovihiukkasia löytyy esimerkiksi juomavedestä, kertoo loppuvuodesta julkaistu amerikkalaistutkimus, jossa juomaveden pitoisuuksia mitattiin ympäri maailmaa. Keskimäärin yli neljä näytettä viidestä oli muovin saastuttamia. Muovia löytyy myös merisuolasta, ja Saksassa mikromuoveja mitattiin 12 tutkitusta olutmerkistä. Mikromuovin vaikutukset ihmisten terveyteen ovat epäselvät. Muovin mukana elimistöön saattaa kulkeutua haitallisia ja myrkyllisiä aineita. Eläinten kudoksista on myös mitattu kohonneita arvoja muovin ainesosia. Tutkija Erika Zidbeck pitää hyvänä, että muoviongelmaan on havahduttu. Muutoksia on tehtävä nopeasti, sillä merestä mikromuovia on mahdoton saada pois. Muoviroskat säilyvät merissä kymmenistä vuosista jopa tuhansia vuosia. – Ennaltaehkäisy on kaikkein tärkeintä, hän sanoo. Säyneen katse Kotkamillsin naapurissa sijaitsee suomalaista vesiluontoa ja kalalajeja esittelevä Maretarium. Merivesiakvaariossa ahvenet, vimpat ja taimenet solahtelevat hypnoottisesti. Kolmikiloinen säyneen vonkale tuijottaa pyöreillä silmillään lasin takana. Katse on läpitunkeva. Suomenlahden tilan parantamiseksi on tehty paljon ja edistystä on havaittu. Muovin kulutusta täytyy vähentää, jotta meren tila ei taas heikkene. Se ei ole helppoa, mutta työllistää suomalaisten paperintekijöiden aivoja ja käsiä.? P 16-19_muovi.indd 19 19.3.2018 15.59.42
Lupa tappaa 20 | Paperiliitto 3/2018 VUODEN 1918 TAPAHTUMAT Teksti Reima Kangas A ntti Kujalan kirjoittaman Pa periliiton historian mukaan Paperiliitolla tai ammattiyh distysliikkeellä ylipäänsä ei ollut erityisempää osuutta sii hen, että vallankumoukseen ryhdyttiin. Vielä tammikuun puolivälissä 1918 Pape riliitto kehotti osastoja huonon markkinati lanteen takia välttämään kaikkia selkkauk sia, etteivät tehtaat keskeyttäisi tuotan toaan. Liitolle oli tärkeintä jäsenistön toi meentulon turvaaminen vaikeiden aikojen ja suurlakon jälkeen. Kun vallankumous oli alkanut, Paperiliiton johto oli kuitenkin pää osin valmis asettumaan sen palvelukseen. Sodan alkaessa tammikuun lopussa SDP:n johdon vallankumoukselliset aset tivat kansanvaltuuskunnan punaisen Suo men hallitukseksi. Punaiset ottivat haltuun sa EteläSuomen. Punaisen Suomen raja kulki linjan Pori–Tampere–Kouvola–Viipu ri pohjoispuolella. Kansanvaltuuskunta pyr ki pitämään tehtaat käynnissä. Jos tehtai den johto huolehti tästä, siihen ei juuri puu tuttu. Valtuuskunta otti haltuunsa sellaisia kannattavia yrityksiä, jotka omistajat olivat lopettaneet. Parhaimmillaan helmikuun lo pulla 60 prosenttia työntekijöistä työskente li entisissä työpaikoissaan. Kymenlaakso oli ydinalue Kymiyhtiö otettiin haltuun helmikuun puo lessa välissä. Paperiliiton sihteeri Valtteri Vihriä siirtyi ylikomissaariksi johtamaan yh tiön toimintaa. Oli tärkeää, että tehtaat pys tyivät toimittamaan paperia Venäjälle mak suna punaisten saamista aseista ja viljasta. Paperia tarvittiin myös lehtien painamiseen. Lakkoilevat Kymiyhtiön virkailijat pai nostettiin töihin. Tähän liittyi yhtiön isän nöitsijän ja kahden työnjohtajan murha. Sisällissotaa tutkineen Marko Tikan mu kaan Kymenlaakso poikkesi alusta lähtien muusta maasta. Kouvolan seudun punai nen terrori oli systemaattista. Kymijokivarsi oli vallankumouksen tyyssija, jossa punais ten toiminnalla oli yhteneväisyyksiä Venä jän kehitykseen. Punakaartien taktiikkana oli ottaa alue hallintaan; ensin suuret tehtaat ja sotilaal lisesti tärkeät kohteet, kuten puhelin ja len nätin. Punaiset loivat myös vallankumouk selle tärkeät instituutiot, kuten oikeuslai tokset ja vastavallankumouksellisten tut kinnan. Sodan alkuvaiheessa teloitettiin so tilaallisia vastustajia mahdin osoituksena. Seuraavaksi murrettiin tehtaan työnjohdon ja virkailijoiden lakot, koska koneet piti saa da pyörimään. Kymiyhtiö oli maailman suurin paperin tuottaja, jota historiantutkimus pitää myös aikansa suurimpana järjestäytyneen työväen vastustajana Suomessa. Aiempien vuosien suurten lakkojen yhteydessä työväki oli pan tu polvilleen muun muassa rikkurityövoiman avulla. Satoja työntekijöitä oli erotettu. – Kuusankoskelaiset oppivat riiston ja luokkataistelun teoriaa jokapäiväisessä elä mässään, kirjoittaa Kymenlaakson alueen tapahtumia tutkinut Mirja Turunen kirjas saan Veripellot. Kymiyhtiön työväki asui kolmessa teh daskylässä nykyisen Kouvolan keskustan lä hellä, Voikkaalla, Kymintehtaalla ja Kuusan koskella. Kylissä asui noin 10 000 ihmistä ja kaikki olivat riippuvaisia yhtiöstä. Kun yhtiön suuremmat herrat tulivat käymään tehtaalla, työläiset laitettiin kahta puolta kunniaporttia huutamaan eläköötä. Kun johtaja tuli vastaan tehtaan alueella, pi ti hänelle nostaa lakkia ja kumartaa. Turusen mukaan Kuusankoskella si sällissota kärjistyikin kenties puhtaimmin kumouk selliseksi luokkasodaksi, jossa oli vat vastakkain suuri tehdasväestö ja ruot sinkielinen tehtaan johto sekä virkailijat. Antti Kujalan mukaan Kouvolan seudun punaisen terrorin ylläpitäjänä oli 1500 pu Vuoden 1918 tapahtumat koettelivat rajusti paperi teollisuus paikkakuntia. Valkoisilla oli lupa tappaa myös taistelujen jälkeen. Va rk au de n m us eo n ku va -a rk is to , A . A hl st rö m O y: n ko ko el m a/ Iv ar Ek st rö m ?Teloitus todennäköisesti Varkauden tehtaan takana olevilla tukkipinoilla. Taustalla näkyvä rakennus on todennäköisesti Laaksola, nykyisen paperitehtaan parkkipaikalla. 20-23_1918.indd 20 21.3.2018 8.44.02
Paperiliitto 3/2018 | 21 VUODEN 1918 TAPAHTUMAT nakaartilaisen muodostaman Kymintehtaan rykmentin komentaja, Voikkaan tehtaassa puuseppänä työskennellyt Oskari Sundman ja taustavoimana aiempien vuosien suurten lakkojen tuottama katkeruus. Sodan alkuvaiheessa terrori ei poikennut muusta maasta. Maaliskuun lopussa otteet kovenivat. Kouvolan salainen tutkijakomi tea etsi vallankumouksen vastustajia. Tämä paperikoneenhoitaja Vihtori Saarisen joh tama komitea tuomitsi kuolemaan ja teloit ti useita kymmeniä Kymenlaakson alueel ta pidätettyjä valkoisia. Teloitukset pyrittiin tekemään salassa, eikä edes punaisten rivi miehillä ollut niistä tietoa. Sodan loppu lisäsi terroria Kymiyhtiön tehtailla tilanne oli ollut rauhal linen sen jälkeen, kun virkailijat olivat suos tuneet aloittamaan työt helmikuussa. Huh tikuun loppupuolella virkailijoita alettiin kuitenkin pidättää. Tämä liittyi siihen, et tei heitä enää tarvittaisi tehtaan pyörittämi seen. Valkoiset olivat vallanneet Tampereen maaliskuun lopussa, ja oli selvää, että val koiset voittavat sodan. Maan punaisten ylin johto, Kansanvaltuuskunta, oli paennut Ve näjälle, jossa se haaveili uudesta vallanku mousyrityksestä. Valtuuskunta oli myös laa tinut suunnitelman kokonaisten tehtaiden siirtämiseksi itään. Kymenlaaksossa yritettiin noudattaa oh jeita, mutta kuusankoskelaiset eivät pääs seet tehtaan purkamisessa alkua pidemmäl le ennen sodan päättymistä. Sodan viime päivinä he ehtivät kuitenkin vielä teloittaa kymmeniä vangittuja poliittisia vastustajia. Mitään sotilaallista hyötyä surmista ei ollut, koska sota oli jo häivitty. Mirja Turusen mu kaan surmat eivät kuitenkaan olleet sattu manvaraisia. Ne olivat uuden vallankumo uksen valmistelua poistamalla tieltä luokka vihollisia. Punaisten terroria kiihdyttivät myös tie dot valkoisten tekemistä teloituksista Var kau den ja Tampereen valtausten yhteydes sä. Joukossa oli puhdasta herravihaakin. Katkeroituneimmilla kapinallisilla kyti mie lessä ajatus: tapetaan vielä muutama lahtari. Kymiyhtiö menettikin sodan aikana joh toporrastaan enemmän kuin mikään muu suuryritys Suomessa. Turunen toteaa, että se oli ainoa myös yritys, jossa surmaajia oli vat pääasiassa omat työntekijät. Huhtikuun lopussa punaiset ampui vat Korian sillalla 26 Kymiyhtiön virkaili jaa. Heidän joukossaan oli Kymiyhtiön toi mitusjohtaja Gösta Björkenheim. Hänen te loittamisensa herätti järkytystä paikkakun 20-23_1918.indd 21 21.3.2018 8.44.03
22 | Paperiliitto 3/2018 TYÖPAIKKA VUODEN 1918 TAPAHTUMAT nalla. Björkenheim oli tunnettu myötämie lisestä suhtautumisestaan ja luottamukses taan työväkeä kohtaan. Hän oli ollut ym märtäväinen työväen tavoitteille jo edellise nä vuonna, ja tuntui ymmärtävän niitä vielä sodan puhjettuakin. Kollektiivinen kosto Huhtikuun lopussa Valkoiset olivat vallan neet melkein koko EteläSuomen. Kymen laakso oli viimeinen punaisten hallussa ole va alue. Valkoiset saartoivat sitä joka puo lelta ja kostivat punaisten tekemiä surmia surmaamalla vangiksi saatuja punaisia lä hialueilla. Kotkan Tiutisen työläiskaupun ginosaan tuli haminalaisia valkoisia hävittä mään sosialismia. Paikalliset valkoiset yrit tivät jarrutella, koska heilla ei ollut pahaa sa nottavaa oman kylän punaisista. Haminalai set vaativat kuitenkin kenttäoikeuden pys tyttämistä ja lupasivat panna teloituksia käytäntöön. Toukokuun 3. päivänä valkoiset tulivat Kouvolaan. Antti Kujalan mukaan Kymiyh tiön tehtailta vangittiin 900 ihmistä. Vir kailijoiden surmasta otettiin kymmenker tainen hyvitys. Peräti 275 kuusankoskelais ta punaista, joukossa myös vieraspaikka kuntalaista tehtaanväkeä, vietiin teloitus komppanian eteen. Kuusankosken puhdistuksia johtivat jää kärit ja Kymiyhtiön työnjohtajat. Kaatuneet, teloitetut ja vankileirillä kuolleet mukaan lu kien Kuusankosken kolmessa tehdaskylässä kuoli 487 punaista. Komissaarina toimineella ja Kymiyhtiötä johtaneella Valtteri Vihriällä ei ollut toivoa kaan eloonjäämisestä, vaikka hän ei ilmei sesti ollut suoraan vastuussa tehdyistä mur hista. Myös Paperiliiton Kymin piirin toimit sija Aku Panttila ammuttiin. Kymmenen kuollutta yhtä kohti Eräissä valkoisen Suomen lehdissä oli sodan aikana vaadittu, että jokaista surmattua val koista kohti pitäisi teloittaa ainakin kymme nen punaista. Tällainen kollektiivisen kos ton ajatus oli varsin yleinen. Jonkun tietyn valkoisen kuoleman sai maksaa hengellään useampi punainen ilman, että juuri heidän syyllisyyttään tutkittiin. Kollektiivisen koston uhriksi jouduttiin myös Kotkassa. Kotkan punaiset olivat sur manneet kolme henkilöä. Kostoksi valkoiset teloittivat 73 punaista. Valkoisten terroria oli esiintynyt sisällis sodan alusta lähtien, mutta se oli huipus saan toukokuussa. Sääksmäellä (ja siihen kuuluneella Valkeakoskella) teloitettiin noin 200 ihmistä. Noin 200 valkeakoskelaista, eli noin 10 prosenttia miehistä, pääosin punai sia oli kuollut jo sodassa. Valkeakosken nais komppanian nelisenkymmentä naista te loitettiin Hauholla huhtikuun lopussa. Ete läSuomessa ylipäänsä tapettiin lähes kaikki kiinni saadut punakaartilaiset naiset. Nokialla sodassa kuoli noin 90 henkilöä, ja yhtä lukuun ottamatta kaikki punaisia. Nokiayhtiö menetti 10 prosenttia työväes tään, mikä hillitsi teloituksia sodan jälkeen. Kouvolassa kaupungin historian traagi sin vaihe sisältyi yhden viikon tapahtumiin 7.5.1918 alkaen. Punaisten teloittamia uh reja ruvettiin etsimään Tommolan pellosta, johon suuri heistä osa oli haudattu. Puna vangit pantiin kantamaan ruumiit kaupun gin keskustaan ja pesemään ne ruiskuhuo neen pihalla. – Jokainen kynnelle kykenevä kouvola lalinen kävi noina päivinä ihmettelemässä ruiskuhuoneen ruumisrivejä, kirjoittaa Mir ja Turunen. Nuori kouvolalainen punakaartilainen Toivo Samanen oli kieltäytynyt pesemäs tä sanoen: ”Kun en ole näitä tappanut, en myöskään pese”. Vankeja komentanut varti ja komensi Samasen puuta vasten ja ampui saman tien. Surmatöitä tapahtui myös Tommolan ve ripellolla. Samaan aikaan, kun valkoisten ruumiita kaivettiin esiin, ammuttiin hautoi hin punaisia. Kouvolassa ammuttiin 120 pu naista, jotka olivat enimmäkseen muualta kotoisin. Varkauden tehdas koston areenana Varkaus ja Leppävirta olivat jääneet kapi nayrityksen alettua punaisen vallan saarek keeksi valkoisen Suomen keskelle. Loka kuun 1917 eduskuntavaaleissa SDP oli saa nut Varkaudessa 85 prosenttia äänistä. Mar raskuun Suurlakko oli vahvistanut vallanku ??Vangittuja punaisia suljettuna Varkauden tehdasseurakunnan kirkkoon, Kirkosta punaisia vietiin tuomittavaksi kenttätuomioistuimeen. ?Valkeakosken naiskaarti jäi valkoisten vangiksi Hauholla. Käytännössä kaikki teloitettiin. Varkauden museon kuva-arkisto, A. Ahlström Oy:n kokoelma/ Ivar Ekström Wikipedia 20-23_1918.indd 22 21.3.2018 8.44.03
VUODEN 1918 TAPAHTUMAT Paperiliitto 3/2018 | 23 mouksellista mielialaa. Vallankumoukselli suus tarkoitti monille nimenomaan paikalli sen vallan ottamista ja jäsentymätöntä pyr kimystä muuttaa elinoloja nopeasti. Varkauden kaarti esiintyi sisällissodan alussa uhmakkaasti. Punaiset surmasivat valtakautensa aikana Varkaudessa ja lähiym päristössä 17 henkilöä ja haavoittivat kahta. Elintarvikkeita takavarikoineet partiot tap poivat seitsemän henkilöä ja polttivat kol me taloa. Valkoisten joukot saarsivat Varkauden helmikuun 19. ja 20. päivän välisenä yönä. Punaiset vetäytyivät Ahlströmin tehdasalu eelle Päiviönsaarelle. Viimeiseksi suojapai kaksi jäi massatehdas, jonne ahtautui illal la noin 700 punaista.Epätoivoiseen tilantee seen joutuneet punakaartilaiset antautui vat kello 22. Valtausta seurasi ankarat rankaisutoi met. Välittömästi taistelun jälkeen teloitet tiin noin 80 punaista ja myöhemmin noin 200 lisää. Lisäksi 80 kuoli vankileireillä. Tehtaan toiminta käynnistyi uudelleen heti Varkauden valloituksen jälkeen. Val koisten Savon rintaman ylipäällikkö antoi 7. maaliskuuta määräyk sen sotatilaasetuksen soveltamisesta Varkauteen, mikä teki kai kista työvelvollisia. Varkauden taistelu oli suhteellisen pieni, mutta sen vertauskuvallinen arvo oli valkoi sille merkittävä. Vielä suurempi merkitys oli punaisten valtakauden tapahtumista ja val koisten valloituksen jälkeisistä rankaisutoi mista kerrotuilla tarinoilla. Ne vaikuttivat kummankin puolen käsityksiin vihollisesta ja lisäsivät kostomielialaa. Jämsänkosken teloittajat Valkoiselta terrorilta ei säästytty niilläkään paikkakunnilla, joissa punaisten teot olivat hyvin vähäisiä. Jämsä oli koko sodan ajan valkoisella puolella eikä siellä taisteltu lain kaan. Siitä huolimatta 70–80 paikkakunta laista menetti henkensä valkoisessa terroris sa. Teloitukset alkoivat osittain suojeluskun nan esikunnan jäsenistä koostuvan jämsäläi sen sisäpiirin päätöksestä. Suurin osa mur hista oli muutaman miehen, Jalmari Saaren, Jussi Fromin ja Veikko Sippolan sekä ja heidän lähipiirinsä toteuttamia. Saari oli jol lain lailla osallisena lähes 60 surmaan. Hei dän toimensa saivat vähintäänkin hiljaisen hyväksynnän valkoisilta. Sodan alkuvaiheessa Jämsässä toimittiin kuten valkoisten hallitsemilla alueilla yleen säkin. Työväenliikkeen johtohahmot vangit tiin ja lähetettiin tuomittaviksi Pohjanmaal le. Nopeasti tapahtumat kehittyivät mieli valtaiseksi puhdistukseksi. Uhreiksi joutui vat myös päätekijöiden henkilökohtaiset vi hamiehet ja joskus sattumanvaraisen oloi sesti valitut ohikulkijat. Noin neljän kuukauden ajan helmikuus ta 1918 asti Saari ja From kumppaneineen vangitsivat ihmisiä punakapinaan osallistu miseen vedoten. Vangitut olivat enimmäk seen miehiä, mutta myös muutamia punais ten kanssa seurustelleita naisia ammuttiin ”huonona naisena”. Kiinni otetut kuljetettiin Saaren kartanol le, jonka riihessä osaa pidettiin vangittuina viikkoja. Vangittuja kuulusteltiin ja joskus kidutettiin ”tunnustusten” saamiseksi.Aluk si teloituksia tehtiin kartanon pihapiirissä. Sitten miehet ilmoittivat seurakunnalle siir tävänsä teloitukset kirkon kellotapulin juu relle. Seurakunta hyväksyi tämän hiljaisesti. – Teloituksia tehtiin yöaikaan, salakäh mäisesti. Yleensä kun sodan voittajapuo li jakaa oikeuttaan, kyhätään kokoon edes jonkinlainen oikeusistuin, mutta nämä teh tiin yösydämmellä. Ja usein humalassa, ker too Jämsän historiaan perehtynyt käsikir joittaja Risto Hakola Ylen haastattelussa. Hakolan mukaan Saari ja Sippola joutui vat oikeastaan ainoina valkoisina Suomessa oikeuteen sisällissodan aikaista tapahtumis ta. Hekin välttyivät rangaistukselta, sillä väli aikainen valtionhoitaja Per Erik Svinhufvud oli antanut lokakuussa 1918 asetuksen, jos sa vapautettiin rikosoikeudellisesta vastuus ta kaikki sodan tai sen jälkiselvittelyjen ai kana laittomiin teloituksiin ja muihin sotari koksiin osallisina olleet valkoiset. Valkoisilla oli käytännössä ollut lupa tappaa koko ajan, vaikka selvää käskyä tästä ei ollut annettu. Asia kuitenkin varmistettiin jälkikäteen. Kuolemanleirit Valkoisten kosto ei loppunut teloituksiin. Pu navankeja oli otettu jopa 80 000. Lukumää rä vaihteli nopeasti sillä punaisia etsittiin ja vangittiin lisää, heitä vapautettiin ja teloi tettiin. Elokuussa vankeja oli 37 000. Osa oli saanut vapautuksen tai ehdonalaisen tuomi on. Vankien vapauttamiseen vaikutti se, että pahenevasta tilanteesta leireissä uutisoitiin ulkomailla asti. Noin 13 000 vankia meneh tyi tauteihin ja nälkään leireillä ja pian siel tä vapautumisen jälkeen. Tätä edesauttoi se, että J. K. Paasikiven johtama senaatti kielsi omaisia tomittamasta paketteja vangeille. Sisällissotaan liittyviä teloituksia ja suo ranaisia murhia on usein selitetty vihalla tai joidenkin yksilöiden ominaisuuksilla. Mirja Turusen mukaan hirmuteoilla oli kuitenkin sodanjohdon ja jopa valtiovallan hiljainen hyväksyntä. Taustalla oli tiukka säätyyh teiskunta. Paremmassa asemassa olevat ko kivat saaneensa asemansa jumalalta hyvien ominaisuuksiensa ansiosta eivätkä alemmat saaneet kyseenalaistaa tuota asemaa. Mirja Turusen mukaan sodan jälkiselvit telyt olivat nimenomaan valkoisten tavoite, eivät vihan sivutuote. Professori Juha Siltala on todennut, että kyse oli etnisestä puh distuksesta. Punaiset erotettiin pois suo malaisista, omaksi roduksi, jonka kohtelus sa ei tarvinnut noudattaa samoja sääntö jä kuin puhtaan rodun ollessa kyseessä. Sil talan mukaan ajateltiin, että ”Punaryssäläi syyden” tartuttamat suomalaiset oli leikatta va irti kansakunnan terveestä ruumiista.? P Lähteitä: Antti Kujala, Paperiliiton historia; Mirja Turunen; Veripellot; Itsenäisyys 100 -sivusto. ?Kuolleita punakaartilaisia saatetaan hautaan Kuusankosken seuratalon pihalla. Poikilo-museot KUOLLEET Punaiset Taisteluissa: 5700 Teloitettu, murhattu: 7400 Vankileireillä: 11 700 Kadonnut: 1800 Valkoiset Taisteluissa: 3400 Teloitettu, murhattu: 1400 Muut 4400 Lähde: Suomen sotasurmat 1914– 1922 20-23_1918.indd 23 21.3.2018 8.44.03
Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Reima Kangas T YKKÄÄN VÄREISTÄ , haen niistä iloisempaa tunnelmaa. Erityisesti inkalaisista ja meksikolaisista väreistä tulee lämpimämpi tunnelma. Kun on lunta, on taas valoisaa ja värit näkyvät. Tarvitsen ympärilleni paljon värejä, ne inspiroivat. Tykkään luoda ja jos saan käsiini puulevyn, alan heti miettiä, mitä tästä voisi tehdä. Kun teen huonekaluja, yleensä maalaan ne. Tv-taso tai lipasto ovat huonekaluja, joita tarvitaan ja ne ovat myös katseltavana joka päivä. Meillä huonekalut on tehty omaan tyyliin ja omiin mittoihin, eikä kenelläkään ole samanlaisia. Se on ranskaksi unique, uniikki, ainutlaatuinen. Jossain lasten elokuvassa näkyi meksikolainen lipasto, joka oli joka sivulta pyöreä. Sellaista en ole vielä rakentanut, mutta aion yrittää. Suomalaiset laittavat autojaan, minä laitan huonekaluja. Jos tarvitsee, kaveri laittaa meidän autoa, ja minä autan vaikka rakentamisessa. Palvelus palveluksesta. RAKENSIMME PIHALLE autotallin. Siellä voin tehdä puuhommia, toisin kuin asuessamme kerrostalossa Rennes’issä. Pikkuhiljaa kehityin ja ostin paremmat työkalut. Lapsemme Sami, 7, ja Mia, 9, tulevat usein mukaan puuhailemaan. Heillä on oma laatikkonsa ja siellä puupaloja, joihin he voivat naulata, maalata ja ruuvata. Rakennellessa syntyy puusta lentokoneita, laivoja ja tauluSimon Cornic haluaa ympärilleen värejä. Tunnelma unelmia Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . ?? | Paperiliitto ?/???? PARASTA ELÄMÄSSÄ ja. Tauluja on meillä seinät täynnä. Tapasin vaimoni Anna-Maijan, kun hän opiskeli Ranskassa. Neljä vuotta myöhemmin jäin virkavapaalle työstäni kirjanpainajana ja kokeilin, miltä tuntuu asua Suomessa. Huhtikuussa tulee 10 vuotta siitä, kun muutin pysyvästi Suomeen ja aloitin työt nykyisessä työpaikassani. Enää en voisi palata Ranskaan, oma perheeni on täällä. Ranskassa elämä on nopeaa, on enemmän stressiä. Suomessa on rauhallista. Asun maalla ja olen heti töistä palattuani luonnon keskellä. Vaikka Suomeen tulo oli kulttuurishokki, jäin ja totuin. Onneksi mulla on ystävien perheitä, jotka tulevat välillä käymään. Ranskasta kaipaan silti sukua, kahta siskoa ja siskon lapsia, kavereita, huumoria –ja gastronomiaa. P 24-25_parasta elämässäa.indd 24 14.3.2018 10.52.23
Paperiliitto ?/???? | ?? Simon Cornic on flekso painaja Pyrollpackin tehtaalla Ypäjällä. Vapaa-ajalla hän valmistaa huonekaluja itse, jotta hän saisi niistä yksilöllisiä, juuri oikean värisiä ja tunnelmaisia, kuten sängyn pääty. ”Meillä huonekalut on tehty omaan tyyliin ja omiin mittoihin, eikä kenelläkään ole samanlaisia.” Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA P ERUSINTIALAINEN EI pelkää kuolemaa koska hindulaisuudessa päästään seuraavaan elämään karman eli hyvien tekojen kerryttämisen avulla. Hän ei myöskään välitä turvallisuussäännöistä samoin kuin eurooppalaiset. Mopon selässä matkustaa usein koko perhe mummoineen ja vauvoineen, rakennustyömaalla tikapuut ja telineet on tehty huterasta bambusta ja vain harva on tietoinen paloturvallisuudesta. Mutta perusintialainen pelkää yhtä asiaa enemmän kuin mitään muuta: työttömyyttä. Se voi tuoda mukanaan kurjuuden kierteen josta on vaikea nousta. Työttömyys on se mörkö, joka saattaa yllättäen ajaa ihan kunniallisenkin perheen kadulle. Kun palkansaanti loppuu, ihminen putoaa melkein aina tyhjän päälle. Jokainen työssäkäyvä tietää, että uusia ihmisiä löytyy helposti töihin, sillä työvoimasta on runsauden pula. Intian suurkaupunkeihin muuttaa maaseudulta joka päivä tuhansia ihmisiä työpaikan toivossa, ja he asettuvat slummeihin tekemään päiväpalkalla töitä. Tapana on, että perheen pää tulee kylältä kaupunkiin töihin ja lähettää rahaa perheelle, jota hän käy tapaamassa kahdesti vuodessa. Epävirallinen, käteisellä pyörivä sektori on valtava, sillä se työllistää ainakin 700 miljoonaa ihmistä. Työttömiä oli viimeisten tilastojen mukaan noin seitsemän prosenttia työikäisistä, mutta harmaan talouden laajuuden ansiosta sitä on vaikea mitata. Usein työpaikoilla on asuntoetu, tosin Intiassa se tarkoittaa vähän eri asiaa kuin Suomessa. Rakennustyöläiset muuttavat työn perässä ja asuvat teltoissa ilmaiseksi työmaan kupeessa. Lastenhoitajat asuvat pienessä kopperossa luksustalon takana. Vartijat nukkuvat vahtikopissaan yöt. Näille ihmisille työ on elämä, sitä tehdään vähintään kuusi päivää viikossa, ellei seitsemän, melkein kellon ympäri. Länsimaalaisittain ymmärrettyä riistoa tapahtuu rutiininomaisesti. Jos tulee työstä kenkää, koti lähtee alta. Intiassa perhe on ihmisen sosiaaliturva, sillä perheenjäsenen sairastuessa on tapana, että sairaalalaskuihin osallistuvat kaikki maksukykyiset. Julkista turvaa kun ei ole. Yhteisöllisyys merkitsee aina omaa lähipiiriä, joka toisaalta voi koostua useasta sadasta ihmisestä, naapureista ja tutun tutuista. Esimerkiksi naisilla on omat verkostonsa, kukkarobileiksi nimitettyjä illanistujaisia, jotka keräävät rahaa verkoston apua tarvitseville. Työttömyyteen liittyy köyhyyden lisäksi toinenkin pelko – kasvojen menetys voi olla köyhyyttäkin kamalampaa. Intialaisen sielunmaiseman keskiössä on ahkeruuden kunnioitus. Hän ylpeilee mielellään säästeliäisyydellään ja kovalla työnteollaan. Hindulaisuudessa nuukuus ja vaatimaton elämä kerryttää hyvää karmaa. Jos keskiluokkaisen perheen nuorin poika ei saa töitä valmistuttuaan, hän on joko laiska tai tyhmä ja tästä seuraa häpeää koko perheelle. Yhteisö ei anna anteeksi laiskurille helposti. P Kuolemaa pahempi Perheen pää lähettää rahaa perheelle, jota hän käy tapaamassa kahdesti vuodessa. Pia Heikkilä Kirjoittaja on Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. 24-25_parasta elämässäa.indd 25 14.3.2018 10.52.24
26 | Paperiliitto 3/2018 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen L askettelumatka Ylläkselle kuluu niihin Veitsiluodon os 41:n klassikkomatkoihin, joille riittää aina osallistujia. Jokakeväinen laskettelureissu on taas vuorossa huhtikuun alussa. Matkalle osallistuu perheineen myös Janne Tuominen, joka toimii osastonsa luottamusmiehenä ja kuuluu lisäksi ammattiosaston hallitukseen. Hallitukseen hän ajautui, kun luottamusmieskokemusta oli kertynyt jo useammalta vuodelta. – Hallituksen jäsenyys ja luottamusmiestoiminta täydentävät hyvin toisiaan. Saan tietoa monesta tuutista. Ja samalla käsiteltävät asiat ovat hyvin erilaisia: luottamusmiehenä väännän työhön liittyviä juttuja, osastossa mietimme taas paljon jäsenistön vapaa-ajan asioita. Haastatteluhetkellä töissä oli väännön alla uusi paikallinen Kiky-sopimus, koska työnantaja oli irtisanonut edellisen. Osastossa paukkuja pannaan muun muassa sen miettimiseen, millainen toiminta kiinnostaisi jäseniä. – Reissut ovat meillä olleet suosittuja, ja niitä tulee varmasti jatkossakin. Laskettelureissun lisäksi teemme teatterija lätkämatsimatkan Ouluun. Kemin elokuvateatteri Kinopirtti on myös avattu uudestaan ja ehdotin hallitukselle, jospa saisimme viriteltyä yhteistyötä uuden yrittäjän kanssa. Tuominen myöntää, että ammattiyhdistystoiminnan moniottelijaa väsyttää välillä. – On raskaita vaiheita, jolloin tuntuu, että tämä ottaa enemmän kuin antaa. Silloin ajattelen, että saa kyllä luvan olla viimeinen kausi. Mutta sykleittäinhän se menee: kun saa asioita vietyä eteenpäin, tuntuu taas kivalta. Aina, kun on aika vaihtaa luottamusmiehiä tai hallitusta, Tuominen miettii, jaksaako hän edelleen antaa ja riittääkö hänellä intoa kehittää asioita niin, että ne olisivat tasapuolisia ja fiksuja. – Ja halutaanko minut? Jos jäsenistö on sitä mieltä, että minulla ei ole enää ideoita, on parempi saada uutta verta tilalle. ? P Aktiivin mietteitä Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä ARJESSA Janne Tuominen ? Veitsiluoto os 41:n hallituksen jäsen, osaston luottamusmies. ? Työskentelee prosessinhoitajana Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden voimalaitoksella ja lipeä linjalla. Janne Tuominen saa intoa, kun pystyy viemään asioita eteenpäin. Teksti Eeva Eloranta-Jokela S impeleellä käydyn keilakisan miesten sarjan voitti kilpailun ensimmäiset heitot tehnyt Timo Mikkonen Kuopion ammattiosastosta 55. – Sattui hyvä päivä ja tähtimerkit kohdilleen. En kyllä silloin uskonut, että tulos riittäisi voittoon, mutta joskus näinkin voi käydä, myhäilee Mikkonen. Kilpailuvarmuus on kasvanut siitä lähtien, kun Mikkonen alkoi totisemmin harrastaa keilaamista vuonna 2012. Hyvä tulos tuli myös parikilpailusta. Mikkosen heitot Heikki Husson kanssa toivat Kuopiolle kakkossijan. Mikkonen on osallistunut lähes jokaiseen Paperiliiton keilaturnaukseen vuodesta 2012 alkaen Euran kisaa lukuun ottamatta. Simpele joukkueista paras Toiseksi keilamestaruuskilpailun miesten sarjassa tuli Lauri Melanen Lauritsalan osastosta 44 ja kolmanneksi Jukka-Pekka Siukola Mäntän osastosta 5. Parikilpailussa voiton veivät Mäntän Jukka-Pekka Siukola ja Antti Mastomäki. Kuopion Timo Mikkonen ja Heikki Husso tulivat toiseksi. Kolmas oli Simpeleen pari Harri Vuorela ja Paavo Löppönen. Nelijoukkueissa oli mukana kuusi joukKeilamestaruudet ratkaistu Paperiliiton keilamestaruus meni Kuopioon, parikilpailun voitti Mänttä ja joukkuekisan Simpele. Timo Mikkonen voitti miesten sarjan. 26-27_hiomo.indd 26 20.3.2018 17.17.54
HIOMO Paperiliitto 3/2018 | 27 kuetta. Voiton vei Simpeleen nelikko Harri Vuorela, Paavo Löppönen, Mauri Hyrkäs ja Hannu Anttonen. Joukkuekilpailun kakkoseksi tuli Mänttä ja kolmanneksi Äänekoski. Simpeleen keilahallissa pidetyssä kisassa oli 32 osallistujaa. Kilpailun johtaja Harri Vuorela on pettynyt osallistujamäärään. – Flunssakausi osui pahasti keskelle kilpailua ja osallistumisiin tuli useita peruutuksia. Kilpailu voisi olla viisaampaa järjestää maalis-huhtikuun vaihteessa, Vuorela pohtii. Tuloksia: Tas. M=0, A=3, B=8, C=90, D=25. 1. Timo Mikkonen B os. 55 Kuopio, 1227 48 1275, 2. Lauri Melanen B os. 44 Lauritsala, 1217 48 1265, 3. Jukka-Pekka Siukola B os. 5 Mänttä, 1190 48 1238, 4. Pekka Häkli M os. 21 Imatra, 1220 1220, 5. Jorma Koskelainen B os. 73 Kotka, 1158 48 1206, 6. Paavo Löppönen A os. 25 Simpele 1183 18 1201, 7. Harri Katajisto C os. 46 Helsinki 1085 90 1175, 8. Antti Mastomäki B os. 5 Mänttä 1123 48 1171, 9. Markku Kytömäki C os. 5 Mänttä 1114 48 1162, 10. Sami Metsälä A os. 13 Äänekoski 1136 18 1154. Joukkue 2: 1. Jukka-Pekka Siukola B, Antti Mastomäki B, os. 5 Mänttä, 2409, 2. Timo Mikkonen B, Heikki Husso C, os. 55 Kuopio, 2364, 3. Harri Vuorela B, Paavo Löppönen A, os. 25 Simpele, 2329. Joukkue 4: 1. Simpele 4541, 2. Mänttä 4466, 3. Äänekoski 4395. Keilamestaruudet ratkaistu Paperiliitto-lehti kysyi ammattiosastoilta, mitä liiton ja osastojen tapahtumiin osallistumista ne tukevat. K yselyyn tuli vastauksia 23 eli reilu kolmannes osastoista vastasi. Kahta osastoa lukuun ottamatta kaikki ammattiosastot vastasivat tukevansa liiton jäsentapahtumiin osallistumista. Motoristitapaamista, jalkapallokisaa ja keilausta kertoi tukevansa vähintään kaksi kolmesta osastosta. Tuore keilamestari Timo Mikkonen toivoo osastolta isompaa taloudellista tukea. – Minusta olisi hyvä ele ja reilua omalta ammattiosastolta, jos annettu summa kattaisi osallistujan matkaja majoituskulut. Keilaturnauksessa edustamme joka tapauksessa omaa ammattiosastoa, Mikkonen pohtii. Viime vuoden keilaturnauksen Eurassa 400 kilometrin päässä Mikkonen jätti väliin, koska osaston tuki ei riittänyt yöpymiseen. Ammattiosasto nosti tänä vuonna korvausta 100:sta 120 euroon. Mikkonen pitää tärkeänä, että jäsenet voivat osallistua liiton urheilutapahtumiin ja tavata kilpailuissa muiden ammattiosastojen jäseniä. Aina voi kysyä Kyselyyn vastanneet osastot perustelivat tuen antamista jäsenille sillä, että se on yksi muoto saada jäsenet hyötymään jäsenmaksuistaan. Tuen määrästä päättää osaston hallitus tapauskohtaisesti, etenkin, jos osallistuminen tiettyyn turnaukseen ei ole vakiintunutta. Jäsenten yhteistä osallistumista tapahtumiin saatetaan tukea myös etukäteen sovitulla summalla per jäsen. Puolet ammattiosastoista kertoi järjestävänsä täysin maksuttomia tilaisuuksia ja lähes kaikki järjestävät omavastuuhintaisia tilaisuuksia. Joka toisella ammattiosastolla on tarjota osallistumista johonkin paikalliseen toimintaan alennettuun hintaan, kuten esimerkiksi uimahallilippuja. Neljä osastoa vastasi kustantavansa toiminnan jäsenilleen kokonaan. Omavastuumaksu on käytössä lähinnä siksi, että näin osasto voi sitouttaa jäsenet osallistumaan, jotta peruutuksia ei tule viime hetkellä esimerkiksi huonon sään takia. Ammattiosastosi tarjontaa voit seurata osaston nettisivuilta ja Paperiliitto-lehden Osastot-palstalta. ? P Pirkanmaan piiri: Valkeakosken os. 45: ti 24.4. klo 15.30, Hakapirtti Länsi-Suomen piiri: Kauttuan os.7: ke 18.4. klo 16.00, Seiskala Turun os. 24: la 14.4. klo 13.00, Panimoravintola Koulu, Eerikinkatu 18 Rauman os. 42: to 5.4. klo 16.30, osaston toimitila, Riekkopolku 4 Kymen piiri: Sunilan os. 48: ti 10.4. klo 16.00, osaston toimitila, Vesivallinaukio 5 B Saimaan piiri: Kaukopään os. 21: to 19.4. klo 17.30, VTY-talon kahvio, Torikatu 7 Lauritsalan os. 44: ke 18.4. klo 17.00, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180 Keski-Suomen piiri: Jyväskylän os. 12: ma16.4. klo 11.00, Kivistön työväentalo Äänekosken os. 13: pe13.4. klo16.30, Rautatienkatu 52 Kaipolan os. 80: to 26.4. klo 17.00, Ahjonsali Pohjois-Karjalan piiri: Pankakosken os. 30: ke 28.3 klo 17.00, Hotelli Puustelli, Lieksa Kajaanin os. 51: to 19.4. klo 18.00, Puisto Bowling, Lönnrotinkatu 1 Kuopion os. 55: ke 11.4. klo 18.00, Pohjois-Savon Osuuspankin kokoustilat, Tulliportinkatu 38 A 3. krs Uimaharjun os. 88: to 12.4. klo 18.00, Villa Koivurannan Sali Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren os. 52: to 19.4. klo 18.00, TT Halli KEVÄT KOKOUKSET Mallisäännöt muuttuivat Paperiliiton liittokokous päätti muuttaa ammattiosastojen mallisääntöjä, joten osas tojen kevät kokouksissa käsitellään kohtaa 5 § Jäsenyydestä aiheutuvat maksut koskeva sääntömuutosasia. Osallistumista tuetaan Osastojen tuki eri tapahtumiin osallistumiseen on yksi tapa saada jäsenet hyötymään jäsenmaksuistaan. Paperiliiton Oulun osasto 43 täyttää 80 vuotta Paperiliiton Oulun osasto n:o 43 ry kutsuu jäsenensä + avec ammattiosaston 80-vuotisjuhlaan lauantaina 21.4.2018. Juhlaohjelma alkaa klo 17.00. Onnitteluiden vastaanotto 16.00–16.45. Juhla järjestetään Sokos Hotel Arinan kokousja juhlatiloissa (Kauppakeskus Valkea, 4. krs, Isokatu 25). Pukeutumiskoodi: Smart casual. Toivomme teidän ilmoittautuvan 6.4. mennessä osoitteeseen oulun.osasto43@gmail.com. Ilmoitukseen oma nimi sekä henkilömäärä. Paikkoja on rajoitettu määrä. Juhlatoimikunta KUTSU osallistumaan, jotta peruutuksia ei tule viime hetkellä esimerkiksi huonon Ammattiosastosi tarjontaa voit seurata osaston nettisivuilta ja Paperiliitto-lehden Osastot-palstalta. ? ? P ? Ji i R oi ko ne n Kesätöissä? Liity jäseneksi! Paperiliiton jäseneksi voit liittyä heti työsuhteen alussa. Tutustu jäsenetuihin: www.paperiliitto.? /jasenasiat Saat liittymisohjeet Paperiliiton ammattiosaston edustajalta. 26-27_hiomo.indd 27 20.3.2018 17.17.54
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Muukalaisen sisäänajo Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Ari Seppä T ervakosken paperitehdas vietti 200-vuotisjuhlaansa komeasti tarjoamalla katsottavaksi paikkakunnasta kertovan näytelmän. Napialan Työväennäyttämön Tervakoski 2 on jatko-osaan viittavasta nimestään huolimatta itsenäinen oma näytelmänsä ja oma lukunsa Tervakoskea, kuten käsikirjoittaja Metti Löfberg on kuvaillut. Kolme vuotta sitten tehdyssä ykkösosassa tarinoita Tervakoskelta kerrottiin tehtaan sisältä katsoen. Liikkeelle lähdettiin tehtaan perustamisesta ja edettiin 1960-luvulle. Paljon tärkeitä tarinoita Tervakosken historiasta jäi yli. – Tämä on uusi tarina, nyt katsotaan tehdasta kylältä, kertoo näytelmän ohjaaja Sanna Saarela. Haastatteluista liikkeelle Tarinoita koottiin lisää. Haastatteluja tehtiin nelihenkisen työryhmän voimin, kertomuksia ja muistoja säästelemättä. Ajallisesti näytelmässä kuljetaan 60-luvulta tähän päivään. Ohjaaja on tuonut mukaan naisnäkökulmaa vaimojen, äitien ja tytärten kautta. Tehdas on ollut tervakoskelaisille iso ylpeydenaihe ja ihmiset ovat kasvaneet sen varassa. – Tarinoissa tuodaan nyt esiin, mitä tunteita paikkakuntalaisissa herää, kun mukaan tulee ulkopaikkakuntalainen, keskelle kirjoittamattomia sääntöjä ja opittuja malleja, selittää Saarela, joka itse muutti Tervakoskelle suunnilleen yhdeksän vuotta sitten. Osa porukkaa, osa tarinaa Näytelmän aihe puhuttelee näinä aikoina missä tahansa, missä tiivis yhteisö joutuu kohtaamaan piirin ulkopuolelta tulevia ja tulijat kohtaavat pitkään yhteen kasvaneen yhteisön. Näytelmään, kuten elämäänkin, kuuluu sekä naurua että itkua. Katsoja jää myös pohtimaan, mistä aineksista syntyy muheva tarina ja onko se lähellekään totta. Joka tapauksessa tarinat koskettavat monella tapaa. Keskeisessä roolissa on Pekka Tamminen, joka esittää perheensä kanssa Itä-Suomesta Tervakoskelle muuttavaa Ja? aa. Tamminen, tulisieluista tehtaan työntekijää Sirreä esittävä Ari-Pekka Louhelainen ja henkistä johtajaa Ronski-Anaa esittävä Juha Salminen ovat kaikki töissä paperitehtaalla myös tosielämässä. Esitykset: to 29.3., pe 6.4., pe 13.4. ja pe 20.4. klo 18, la 31.3., la 7.4., su 8.4., la 14.4., su 15.4. ja la 21.4. klo 15. P Miten ulkopuolinen pääsee sisään pikku yhteisöön, siitä kertoo näytelmä Tervakoski 2. Tervakosken paperitehtaan duunarit Sirre (Ari-Pekka Louhelainen) ja Ronski-Ana (Juha Salminen) ovat konkareita, jotka ottavat vastaan Tervakoskelle muuttaneen ja tehtaalta vastikään työpaikan saaneen Jaffan (Pekka Tamminen, oikealla). Tehdas on ollut tervakoskelaisille iso ylpeydenaihe. 28-29_hiomo.indd 28 20.3.2018 16.40.21
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO HIOMO HIOMO ?? VUOTISTAIVAL T yöturvallisuus nousi voimakkaasti valokeilaan vuosikymmenen alussa tapahtuneen myrkytystapauksen jälkeen. Nokialla työmiehen hengen vienyttä biphenyliä vaati myös Paperiliiton liittotoimikunta viimein korvattavaksi jollakin toisella aineella. Myös muiden myrkkyjen tutkiminen oli aloitettava. Nokian ammattiosasto nro 2 oli jo vuonna 1959 esittänyt kyseisen myrkyn tutkimista, koska se aiheutti työntekijöille päänsärkyä ja muita vaivoja. Juhlava, yksimielinen ja tehokas liittokokous linjasi paperityöväen suuntaa aivan juhannuksen 1972 alla Dipolissa Espoossa. Paperiteollisuus ei kaivannut uusia laitoksia vaan tuotteiden jalostusasteen nostamista. ”Satuselluja ei tarvita”, kuului jutun otsikko. Tuolloin nähtiin, että ainoa tie työllisyyden parantamiseen ja kannattavuuden kehittämiseen oli nostaa jalostusastetta – etenkin selluloosan vientiä harjoittavilla tehtailla Pohjois-Suomessa. Konehankinnat oli syytä tehdä kotimaasta ja hyvissä ajoin ennen suhdannenousua. Jäsenmäärä kasvoi Elettiin jäsenmäärän kasvun aikaa. Vuonna 1971 jäsenmäärä ylitti jälleen uuden tuhatluvun ja oli 42 005 henkeä. Liiton retkeilypäivät kasvattivat suosiotaan. Ne pidettiin Valkeakoskella vuonna 1971, Pietarsaaressa 1973, Imatralla 1974 ja Porissa 1975. Paperiliitto-lehti siirtyi o? setpainomenetelmään helmikuussa 1973. Lehteä painettiin Eteenpäin Oy:ssä Kotkassa, yleensä EnsoGutzeitin Summan tehtaan paperille. Mainoksia työväenlehdistä pankkipalveluihin julkaistiin aiempaa näkyvämmin. Lehdessä tuotiin edelleen esiin maailmanpoliittisia aiheita Vietnamin sodasta Chilen pakolaisiin. Paperiliitto muutti vuonna 1973 Rauhankadulta Hakaniemen torin laidalle osoitteeseen Siltasaarenkatu 3–5. Liiton toimisto muutti taloon uudelleen vuonna 2016, tosin osoitteena Hakaniemenranta 1 A. P 1970-1975 Paperiliitto-lehden matkassa eri vuosikymmenillä 45 vuoden takaisen kuvan kylteistä jäi yksi historiaan 7.3.2018, kun Metallityöväen liiton kirjaimet purettiin. Tervetuloa Pohjantähteen Uudet ja vanhat leiriläiset tervetuloa: perinteisellä Pohjantähti-leirillä syntyvät kesän parhaat muistot. Leiri on SAK:laisten liittojen, TUL:in ja Kisakeskuksen yhteistyössä järjestämä perheleiri. Leirillä on luvassa hauskaa ohjelmaa koko perheelle: liikuntaa, kulttuuria ja kädentaitoja. Myös isovanhemmat voivat hakea tälle lomalle yhdessä lapsenlapsiensa kanssa. Pohjantähti-leiri 2.–7.7.2018 Urheiluopisto Kisakeskus, Raasepori www.kisakeskus.? Omavastuu 218 €/aikuinen, 119 €/lapsi Haku päättyy 30.4.2018 Löydä oma tapasi voida hyvin ja tee siitä pysyvä. aukeaa 1.4. haku jaksoiLle Tutustu ja hae jaksoille osoitteessa pht.fi Tunnista itsellesi merkityksellisiä asioita. Ne vievät eteenpäin, kun epämiellyttävät ajatukset ovat muutoksen esteenä. Me tuemme sinua. Autamme löytämään motivaation pysyä päätöksessäsi. Pysyvään muutokseen -hyvinvointijaksoilla saat työkaluja parempaan arkeen. Tule mukaan, pystyt siihen! Pohjantähti-leirillä riittää hauskaa ohjelmaa koko perheelle. 28-29_hiomo.indd 29 20.3.2018 16.40.22
?? | Paperiliitto ?/???? TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA VUOROTTELUVAPAA Ehtojen tiukentuminen on vähentänyt vuorotteluvapaan käyttöä. Vuorottelu vapaata käytti viime vuonna 225 paperiliittolaista, mikä on yli 100 henkeä vähemmän kuin kahtena edellisenä vuotena. EDELLYTYKSET Vuorotteluvapaalle voit jäädä, jos työaikasi ylittää 75 prosenttia kokoaikaisen työntekijän työajasta ja työssäolosi ja työsuhteesi samaan työnantajaan on kestänyt vähintään 13 kuukautta ennen vuorotteluvapaan alkamista. Tähän jaksoon voi sisältyä enintään 30 päivää palkatonta poissaoloa. Poissaoloksi luetaan kaikki paitsi sairaudesta tai tapaturmasta johtuva poissaolo. VUOROTTELIJAN YLÄIKÄRAJA Ikäraja lasketaan työntekijän eläkelain mukaisesta vanhuuseläkkeen alaikärajasta. Vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää iän, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuuseläkkeen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella. 1957 syntyneen alin eläkeikä on 63 vuotta 9 kuukautta. Hän ei voi jäädä vuorotteluvapaalle enää sen kalenterikuukauden jälkeen, kun on täyttänyt 60 vuotta ja 9 kuukautta. 1958 syntynyt ei voi jäädä vuorotteluvapaalle enää sen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, kun on täyttänyt 61 vuotta. Vuorottelijan yläikärajaa ei sovelleta ennen vuotta 1957 syntyneisiin. TYÖHISTORIAEDELLYTYS Vuorotteluvapaan edellytyksenä on, että olet ollut työssä ennen vuorotteluvapaan alkamista vähintään 20 vuotta. Jos olet ollut vuorotteluvapaalla aikaisemmin, työskentelyaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä. Jos olet epävarma työhistoriaedellytyksen täyttymisestä, ole yhteydessä työttömyyskassaan jo silloin, kun suunnittelet vapaalle jäämistä. KESTO Vuorotteluvapaan kesto yhdenjaksoisesti on vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 180 kalenteripäivää. TE-toimisto antaa vapaan kestosta työttömyyskassalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon. VUOROTTELUSOPIMUS Työnantaja ja työntekijä sopivat vapaasta vuorottelusopimuksella. Työnantaja palkkaa TE-toimistossa työttömänä työnhakijana olevan henkilön vuorotteluvapaata vastaavaksi ajaksi. SIJAINEN Vuorotteluvapaasijaiseksi voidaan valita henkilö, joka on ollut työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneen 14 kuukauden aikana. 90 päivän ehtoa ei sovelleta alle 30 vuotiaaseen työnhakijaan, jonka ammattitai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään vuosi. Ehtoa ei edellytetä myöskään, jos sijaiseksi valitaan alle 25-vuotias tai yli 55-vuotias työnhakija. VUOROTTELUKORVAUKSEN SUURUUS Vuorottelukorvaus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon sinulla olisi oikeus työttömäksi jäädessäsi. Vuorottelukorvaukseen ei makseta lapsikorotuksia. Korvauksen perusteena oleva työttömyyspäiväraha lasketaan vuorotteluvapaata edeltäneen vähintään 52 viikon palkasta. TYÖLLISTYMINEN VUOROTTELUVAPAAN AIKANA Ilmoita kaikesta vuorotteluvapaan aikana tehdystä työstä työttömyyskassaan. Kun jäät vuorotteluvapaalle, lähetä työttömyyskassaan: vuorottelukorvaushakemus kopio vuorottelusopimuksesta muut mahdolliset liitteet, kuten henkilökohtainen verotuspäätös, jos sinulla on maatai metsätila tai päätös kotihoidontuesta, jos sitä perheellesi maksetaan Vuorottelukorvaushakemusja vuorottelusopimuslomakkeen sekä lisätietoa vuorotteluvapaasta saat Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta osoitteesta www.tyj.fi. Mahdolliset vuorottelukorvaukseen vaikuttavat asiat, kuten vapaan keskeytyminen tai työllistyminen omalle tai toiselle työnantajalle tulee ilmoittaa viipymättä työttömyyskassaan. Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen, Leila Levosalo ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki. ?? | Paperiliitto ?/???? Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu 30-31_kassa-ristikko.indd 30 20.3.2018 16.30.54
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 2/2018 täyttäneistä palkinnon sai Kalle Saarnisto Lempäälästä. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 23.4. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 3”. ? Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 27 Vaikeusaste Ristikon 2/2018 ratkaisu VIITTA MONI HELVI PYÖRIVÄ 30-31_kassa-ristikko.indd 31 20.3.2018 16.30.55
32 | Paperiliitto 3/2018 Kartossa ollaan muuton alla Karto Oy:ssä Jyväskylässä osa työntekijöistä on muuttamassa töineen parinsadan metrin päähän toiseen yritykseen. Mutta syömässä käydään yhdessä senkin jälkeen. Teksti Mari Schildt Kuva Mikko Vähäniitty P ostija onnittelukorteista, lahjapaketointisekä sisustusja kattaustarvikkeista tunnettu jyväskyläläinen Karto on siitä harvinainen työpaikka, että sen henkilökunnalla on ruokaetu. Siitä ilosta oli hyvä kokoontua lounaalle helmikuun lopun pakkaspäivänä. Ruokala on avoin kaikille muillekin. Siellä nähdään muun muassa läheisen Kirjapaino Karin väkeä, joista osa on entisiä Karton työntekijöitä. Keväällä sinne on lähdössä ulkoistuksen myötä lisää kartolaisia. Haikeaa, mutta kiinnostavaa Pakkauskoneenhoitaja Heidi Hämäläinen on yksi, joka vaihtaa työnantajaa. – Onhan se toisaalta ihan kivaa vaihtelua, kun kuitenkin on täällä ollut töissä jo 13 vuotta, hän miettii. Hämäläinen sanoo, että mieli on samalla haikeakin, koska monta hyvää työkaveria jää vanhaan työpaikkaan. – Meillä on ollut niin hyvä yhteishenki täällä: on käyty laivalla, mökkeilemässä, syömässä ja vietetty pikkujouluja. Voi olla, että kehitetään jonkinlaiset läksiäiset. Ja yhteyttä pidetään varmasti, hän sanoo. Samassa tilanteessa on myös pakkauskoneenhoitaja Kimmo Sihvola. – Toukokuussa tulisi 29 vuotta täyteen tässä työpaikassa, hän sanoo. Nyt kun koneet muuttavat uuteen halliin parinsadan metrin päähän, hän menee töitLAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Teksti Eeva Eloranta-Jokela E n ole aiemmin niin paljon olympialaisia seurannut, mutta nyt sairauslomalla laitoin telkkarin heti aamusta auki, Kivimäki kertoo. Tyräleikkaus sujui suunnitellusti. Suomalaiset saivat Pyeongchangin olympialaisista kuusi mitalia. Norjalaishiihtäjien ylivoimalle Kivimäkikin etsii selitystä. – Sieltä löytyvät todelliset huippu-urheilijat, täysammattilaiset. Norjalla on varaa. Myös harjoittelua tukevat vuoristo-olosuhteet ovat omasta takaa. Penkkiurheilijana Kivimäki on kiekkomiehiä. – Sitä pitkälle kattelen, enkä vain Rauman Lukon pelejä. Seuraan muitakin, sillä joka päivä tulee televisiosta jokin peli. Myös Euroopan liigojen jalkapalloa tulee seurattua. – Olen joskus pelannut itsekin jalkapalloa. Rikoin polveni pikkukylän sarjaa pelatessa. En enää jatkanut, kun polvikierukka paukkus pariin otteeseen ja se operoitiin. Tämän talven hyvä hiihtokelit menevät Kivimäeltä ohi ja se harmittaa. – Olen hiihtänyt paljon, mutta kelit ovat viimeiset kolme–neljä vuotta olleet siihen huonot täällä Rauman seudulla. Nyt olisi hyvät kelit, mutta leikkauksesta on vielä liian vähän aikaa, pitää ottaa iisisti. Hiihtotaito kasvoi Kivimäen lapsuudessa hyötyliikunnassa. Kotoa oli kansakouluun matkaa kolme ja puoli kilometriä. – Usein hiihdin tai menin potkukelkalla. Ja jos koulussa oli hiihtokilpailut, ennen sitä oli jo hiihdettynä sama matka. Silloin riitti lunta eikä sannotettu teitä, kuten nyt. Talven paukkupakkaset osuivat nekin Kivimäen sairausloman ajalle. Onni sekin, sillä työpaikalla UPM Rauman varastolla sään vaihtelut huomaa ja vaatekertoja on pakko lisätä. – Kun ulkona mittari näyttää -20 astetta ja tuulee toistakymmentä metriä sekunnissa, varasto viilenee hetkessä, etenkin, jos isot ovet ovat molemmissa päissä yhtä aikaa auki.? P Markku Kivimäki toipui leikkauksesta ja haikaili television ääressä pitkästä aikaa hiihtoladuille. Onnistunut ajoitus Paperiliitto-lehden kanssa samanikäisen jäsenen elämää HYVÄÄ VUOSIKERTAA Rippikouluun Markku Kivimäki ajoi mopolla 15 km:n matkan Kuivalahdelta Eurajoelle. Rippijuhlat vietettiin 1974. 32-33_tauko.indd 32 14.3.2018 12.50.47
Paperiliitto 3/2018 | 33 Kartossa ollaan muuton alla ten mukana. – Ei voi tuomita ennen kuin näkee mitä työ uudessa paikassa on, hän miettii. Lähettämötyöntekijä Satu Laaksonen jatkaa Kartolla. Hän kertoo viettäneensä aamun keruuautomaatilla keräillen yksija kaksiosaisia kortteja asiakkaille. Kun työntekijöillä on tarvetta omalle onnittelukortille, se löytyy firmasta, eikä tarvitse mennä kauppaan korttiostoksille. – Joskus kun on unohtanut ottaa sen kortin töistä mukaan ja pitää käydä kaupassa, niin kyllä se Karton kortti on joka tapauksessa, hän sanoo. Varaston lemmekkäin hiustyyli Porukan juniorilla Tuure Saerolla hymy on herkässä. Taskussa ovat tuoreet varastomiehen paperit, ja tutkintoa vastaava työ on 22-vuotiaalla Saerolla vakinainen. – Nyt voi jo alkaa suunnittelemaan tulevaisuuttakin. Oma pieni luukku olisi hienoa, kun lainaakin varmaan saisi vakituisilla tuloilla. Ja omakotitalo jossain vaiheessa ehdottomasti, hän hymyilee. Saero erosi joulun alla pitkäaikaisesta tyttöystävästä, eli emännän paikka olisi vapaana. Hän miettii, että uuden emäntäehdokkaan saattaisi saada hurmattua vaikka lennokkaalla hiustyylillä, josta hän saa kuulla kommenttia työpaikalla harva se päivä. – Kampaus on tänään sellainen, että illalla olen käynyt suihkussa, sitten pyörinyt jossain pellossa ja sen jälkeen pipo päähän ja menoksi. Vähän semmonen risupuska, hän nauraa. Jos ja kun tämä kuvaus herätti viehättävän neiti-ihmisen kiinnostuksen, Saeron tavoittaa Karton varastolta. ? P ”Ei voi tuomita ennen kuin näkee mitä työ uudessa paikassa on.” ?Satu Laaksonen (vas), Heidi Hämäläinen, Tuure Saero, Harry Saero ja Maria Aitolehti voivat jatkossakin syödä samassa ruokalassa, vaikka osa heistä vaihtaa työnantajaa. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas J ani Keränen toivoo syntymäpäivälleen aurinkoista säätä. Toivomuslistalla on pilkillä istuminen keväisessä paisteessa. – Syntymäpäivään on oikeastaan niin pitkään kuin muistan kuulunut juuri pilkkiminen, Keränen selittää. Kalastusharrastus on isän ja ukin peruja. Heidän kanssaan Keränen kiersi jo lapsena Lieksassa Kitsin salolampia. Nykyisin Keränen asuu Joensuussa. Pilkkimään hän matkustaa kuitenkin yhä juuri Lieksaan, tutuille vesistöille. Kalapaikat löytyvät siellä itsestään eikä karttoja tarvitse vilkuilla. Pitkään Keräsen pilkkikavereina olivat syntymäpäivisin ukki ja mummo. Ukki kuoli muutama vuosi sitten, ja viime vuodet pilkille on suunnattu isän kanssa. Kevätpilkiltä tuliaisina on yleensä kookkaita ahvenia, joiden paino liikkuu kilon molemmin puolin. Niistä saa kunnon fileitä pannulle. – Lahjoja tai muita kinkereitä ei syntymäpäivänä siihen rinnalle tarvita, Keränen toteaa. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Synttäripilkille SYNTTÄRISANKARI Jani Keränen Syntynyt: 29.3.1982 Syntymäpaikka: Lieksa Asuinpaikka: Joensuu Perhe: Avovaimo ja kolme lasta Työ: Prosessinhoitaja, Enocell Oy, Uimaharju Terveiset: Iskälle ja äidille! Pilkkiminen kuuluu olennaisesti Jani Keräsen syntymäpäivään. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mitä tekee diskofiili? 2. Missä pelataan Paperiliiton salibandyturnaus 2018? 3. Minkä maan tunnus on valkopää meri kotka? 4. Mikä maa tuli toiseksi Pyeongchangin olympialaisten jääkiekossa? 5. Mikä on tyrni? 6. Mikä on Viron valtion asukasluku? 7. Millä nimellä kutsutaan curlingin yhtä pelijaksoa? 8. Millä paikkakunnalla sijaitsevat Tervasaaren tehtaat? 9. Mikä oli maailman ensimmäisen paperikoneen leveys vuonna 1799? 10. Minä vuonna laulaja Saara Aalto on syntynyt?? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 14.3.2018 12.50.49
?. Kerää äänilevyjä ?. Lappeenrannassa ?. Yhdysvaltojen ?. Saksa ?. C-vitamiinipitoisia marjoja kasvattava pensas ?. ?,? miljoonaa ?. Pääksi ?. Valkeakoskella ?. ?? cm ??. Vuonna ???? ?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? Saara Aalto Vastaukset sivun 33 kysymyksiin T ARKOITUS OLI ajaa aamulla Muuramesta Kuhmoisiin, napata siellä vanhemmillaan hoidossa olleet vaimo ja lapsi kyytiin ja palata kotiin Tampereelle. Jämsän kohdalla kieppasin kuitenkin kiertoliittymästä keskustaan. En tiedä miksi – oli kai aikaa. Mitä minä täällä teen, ihmettelin. Surkea kerrostalo, jossa asuin vuoroviikoin monta vuotta avioeron jälkeen, ei voinut olla syy. Parveke, josta katselin Jämsänjoelle? Ehkä vähän. Autioitunut Keskuskatu, vanhan työpaikkani ikkunat, suhteettoman suuri S-market, Riverside Pizzeria Valentino, joka tulee taistelemaan konkurssia vastaan ilman asiakkaita sadan vuoden päästäkin, homeinen yläaste ikkunat rikottuna keskustan ykköspaikalla, Olin liikuttunut, hämmentynyt, en tiennyt mitä katselin, itseänikö? Asuin ja tein tällä töitä yli kahdeksan vuotta. Tuossa istuin voikukkien seassa nurmikolla huolta vailla, tuossa pienellä sillalla söin lasten kanssa jäätelöä kevätjuhlan jälkeen, tuossa haastattelin tilkkutaiteilijaa, tuossa liukastuin humalassa, tuossa rakastuin, tuolla laiturilla itkin ja tuon talon ihmistä pelkäsin. AJOIN OHI JÄMSÄNKOSKEN valtavan paperitehtaan. Muistin, miten suututin paperimiehet yhdellä kolumnilla paikallislehdessä, vai oliko niitä kolumneja ehkä hyvin monta, ehkä oli. Kävin soittamassa vanhan ystävän ovikelloa. Hän ei ollut kotona. Päätin käydä kotini pihassa, sen minkä myin. Ei ollut muuta suuntaa jäljellä, vaikka tällä viimeisellä etapilla edessä olisi jo jotakin liikaa. Kauneus. Kankarisvesi Rasuan jälkeen. Hongat, hiekkarannat, ohuen ohut Köyryssaari, jonka petäjien läpi näkee sinne toiselle puolelle jonnekin. Kerran sumussa saari nousi vedestä ilmaan, minä näin sen. Oma koti mäntykankaalla, nyt jonkun toisen. Joku muu katsoo rannassa leikkiviä lapsia keittiön ikkunasta; vilkaisee huolimattomasti salmea, vaikka sen ylitse ui kerran kesällä karhu, vaikka lapset näkivät sen, vaikka minä näin sen. Kaikki siinä talossa koettiin: sekin, miltä kuulostaa kun papukaija rääkyy männikössä juhannusyönä ja miten naapurin emäntä kesämekossaan sen perässä kanervikossa juoksee. Ei se papukaija palannut, enkä palaa minäkään, mutta ei se johdu siitä, että olisi ollut kamalaa, päinvastoin. Oli vain väärä aika oikeassa paikassa. P Vanhalla tiellä Olin liikuttunut, hämmentynyt, en tiennyt mitä katselin, itseänikö? Kirjoittaja Ilkka Palmu on entinen jämsänkoskelainen, nykyään tampe re lainen duunari toimittaja, jolla on 4 lasta, vanha omakotitalo ja vilpitön mieli. nykyään tampe re lainen duunari toimittaja, jolla on 4 lasta, vanha omakotitalo ja vilpitön mieli. Ä R SY K E 2 3 . –2 4 . 5 . 2 1 8 , O U L U TEOLLISUUDEN SUURTAPAHTUMA 2018 KERÄÄ JOUKKUE, OSALLISTU JA VOITA TEOLLISUUDEN TEKIJÖIDEN AMMATTIMESTARUUSKISA LATAA ILMAINEN PÄÄSYLIPPU WWW.POTE.FI/ LIPUT TAPAHTUMA TÄYNNÄ AMMATTILAISIA TOIMINTAA, TUOTANTOA, TEKNOLOGIAA NÄE LAITTEET JA RATKAISUT | KOKEILE KÄYTÄNNÖSSÄ VIIHDETTÄ, VIRVOKKEITA JA STREETFOODIA ISÄNTÄNÄ MATO VALTONEN M ik a Ka ne rv a 34-35_tauko.indd 34 20.3.2018 16.27.41
Sudokun ratkaisut sivulta 31 Nro 4 Aineistopäivä .................. 23.4. Ilmestyy ........................... 11.5. Nro 5 Aineistopäivä ...................12.6. Ilmestyy .......................... 29.6. Nro 6 Aineistopäivä ...................15.8. Ilmestyy .......................... 31.8. Nro 7 Aineistopäivä ...................12.9. Ilmestyy ..........................28.9. Nro 8 Aineistopäivä .................10.10. Ilmestyy ........................ 26.10. Nro 9 Aineistopäivä ................... 7.11. Ilmestyy ......................... 23.11. Nro 10 Aineistopäivä ...................4.12. Ilmestyy ......................... 21.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2018 Nro 3/2018 ? 29.3.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to Nro 3/2018 ? 29.3.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to Ville Kyröläinen ja muut parikymppiset laittavat vanhempien sukupolvien kuluneet tavat ja ajattelumallit uusiksi. Tuoreet arvot ”Vaikka Suomeen tulo oli kulttuurishokki, jäin ja totuin.” s. 24 Vihdoin uusi paperikone! s. 4 | Korvaajia tappavalle muoville s. 16 | Vuosi 1918: raskas isku paperipaikkakunnille s. 20 1_kansi.indd 1 20.3.2018 12.32.09 Paperiliiton XIII motoristitapahtuma – ilmoittautuminen on alkanut Aika: 3.-5.8.2018 Paikka: Nokian kylpylähotelli Eden (Cumulus Resort Eden, Paratiisikatu 2, Nokia) Tapahtuman järjestelyistä vastaan Paperiliiton Tampereen osasto 50. Ilmoittautuminen: Ammattiosaston yhteyshenkilö hoitaa ilmoittautumiset keskitetysti. Ilmoittautumiset: mika.lahtinen@upmra? atac.com / mika.lahtinen@ ppp.inet.? . Ilmoittautumiseen osallistujien nimet ja tieto, haluaako ostaa tapahtuman t-paidan (hinta 15-20 euroa) ja paidan koko. Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu suoritettava 29.6. mennessä. Muuta: Perinteinen lauantain kiertoajelu korvataan Sotkanvirran risteilyllä. Risteily järjestetään m/s Silver Sky laivalla, jonka matkustajakapasiteetti on 250, joten ensiksi ilmoittautuneet ja maksaneet ovat etusijalla, jos osallistujia on enemmän kuin 250. Tietoa risteilystä www.hopealinjat.? . Tapahtuman osallistumismaksu 60 euroa / osallistuja. Osallistumismaksu sisältää Sotkanvirran risteilyn ja lauantai-illan iltaruokailun. Tapahtuman alustava aikataulu löytyy osoitteesta www.paperiliitto.? . Majoitukset jokainen varaa ja maksaa itse. Majoitusvaraukset tehdään myynti keskuksesta p. 020 055 055 tai my.reservation@restel.? . Varaustunnus on Paperiliitto 2018. Lisätietoja: Mika Lahtinen, mika.lahtinen@ppp.inet.? ja 040 557 6790 ja Pertti Niemi 040 648 3810. Äänekoskelainen Pentti Niiranen osallistui moottoripyörätapahtumaan viime vuonna. 2 3 . –2 4 . 5 . 2 1 8 , O U L U TEOLLISUUDEN SUURTAPAHTUMA 2018 KERÄÄ JOUKKUE, OSALLISTU JA VOITA TEOLLISUUDEN TEKIJÖIDEN AMMATTIMESTARUUSKISA LATAA ILMAINEN PÄÄSYLIPPU WWW.POTE.FI/ LIPUT TAPAHTUMA TÄYNNÄ AMMATTILAISIA TOIMINTAA, TUOTANTOA, TEKNOLOGIAA NÄE LAITTEET JA RATKAISUT | KOKEILE KÄYTÄNNÖSSÄ VIIHDETTÄ, VIRVOKKEITA JA STREETFOODIA ISÄNTÄNÄ MATO VALTONEN Paperiliitto ?/???? | ?? : mika.lahtinen@upmra? atac.com / mika.lahtinen@ ppp.inet.? . Ilmoittautumiseen osallistujien nimet ja tieto, haluaako ostaa tapahtuman t-paidan (hinta 15-20 euroa) ja paidan koko. Ilmoittautuminen ja osallistumismaksu Perinteinen lauantain kiertoajelu korvataan Sotkanvirran risteilyllä. Risteily järjestetään m/s Silver Sky laivalla, jonka matkustajakapasiteetti on 250, joten ensiksi ilmoittautuneet ja maksaneet ovat etusijalla, jos osallistujia on enemmän kuin 250. Tietoa risteilystä www.hopealinjat.? . Tapahtuman osallistumismaksu 60 euroa / osallistuja. Osallistumismaksu sisältää Sotkanvirran risteilyn ja lauantai-illan iltaruokailun. Mika Lahtinen, mika.lahtinen@ppp.inet.? ja 040 557 6790 ja Pertti Niemi 040 648 3810. Äänekoskelainen Pentti Niiranen osallistui moottoripyörätapahtumaan viime vuonna. 34-35_tauko.indd 35 20.3.2018 16.27.24
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 info@sievi.com • sievi.com Työmukavuuden uusi aika. Sievi Racer 1 S2 GT Racer S3 Racer Roller S3 Racer on rento ja sporttinen. Se on kevyt ja täydellisesti jalkaan sopiva. Sen materiaalit hengittävät ja pitävät jalkasi kuivana koko päivän. Kengässä on uskomaton pito ActionPro -kaksikerrospohjan ansiosta. Ja mikä parasta – sen sisäpohjassa on uusi Sievi FlexEnergy* -joustoelementti, jonka tuomaa mukavuutta ei ole turvajalkineissa ennen nähty! * Sievi FlexEnergy -joustoelementti on valmistettu Infinergy ® stä, joka on BASF’n rekisteröimä tavaramerkki. Saat sen Racer Roller S3 ja Sievi Racer 1 S2 -turvajalkineisiin. Kaikki Racerit on tehty Suomessa S ie vi Fl ex En erg y -joustoelem en tti po hja n sis ällä SUOMI_SIEVI_RACER_PAPERILIITTO_230x270+3_TAKAKANSI_120218.indd 1 12.2.2018 12.46 34-35_tauko.indd 36 15.3.2018 18.44.24