• 03/22 P a p e r i l i i t t o Lakko Sovittelijalta esitys UPM:n selluliiketoimintaan Piia Sjöblom Hevostallin pitäjäksi 12-vuotiaana. Porukassa Janne Hämäläinen on kaivannut pukukoppia. Ihan paras paikka Asumisen tavat ovat yhä moni muotoisempia. Ahon perheen koti on reilun kokoisessa vuokra-asunnossa. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 25.3.2022 9.45.31 25.3.2022 9.45.31
• Elä rohkeasti tässä ja nyt – parasta turvaa läheisillesi on oma henkivakuutuksesi Maalaan isistä hurjan peikon! Paras ilo on näissä hetkissä! Koe kaikki elämän värit ja elä rohkeasti omannäköistäsi elämää. Arjessa on helpompi huomata syyt hymyyn, kun sinulle rakkaat ihmiset on turvattu. Henkivakuutuksella autat perhettäsi pärjäämään taloudellisesti, jos jonain päivänä äkillisesti menehdyt. Esimerkiksi asuntolainan ja muiden kulujen ei tarvitse kaatua kokonaan puolison niskaan, ja autat perhettäsi jatkamaan elämäänsä ja arkeaan tutuissa puitteissa. Turvaa rakkaimpasi Turvassa-henkivakuutuksella osoitteessa turva.fi/henkivakuutus Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Kun välität, valitse heille parasta – Turvassa-henkivakuutus! Eikä muuten maksa paljon. Laske vaikka itse! turva.fi/henkivakuutus Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 24.3.2022 20.52.54 24.3.2022 20.52.54
• P a p e r i l i i t t o 3 / 2 2 2 3 1 . 3 . 2 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a on tärkeä paikka, turvasatama. Se voi olla iso tai pieni, muovautua elämäntilanteen mukaan, vuokrattu tai oma. Kodin merkityksestä Paperiliiton jäsenille voit lukea tämän lehden pääjutusta ja pohtia sitä kautta suhdetta omaan kotiisi. Kodin merkitystä on näinä päivinä pitänyt ajatella aivan uudelta pohjalta. Arviolta yli kymmenen miljoonaa ukrainalaista on jättänyt tai menettänyt kotinsa maan sisällä. Lisäksi yli kolme ja puoli miljoonaa ukrainalaista on paennut maasta. Varmuutta ei ole mistään: milloin kotiin voi palata, onko kotia, johon palata tai onko kodissa ketään, kenen luo palata? Auttamishalu on saanut suomalaiset lahjoittamaan avokätisesti rahaa Ukrainan sodasta kärsiville ja avaamaan kotinsa sotaa pakeneville ja tarjoamaan turvallisen paikan niille, joilta koti on väkivalloin viety. Sodan herättämä epätoivo ja turhautuminen kaikkoavat hetkeksi: ihmiset pystyvät osoittamaan toisilleen välittämistä ja solidaarisuutta. • Jos omaa kotia ei olisi 64. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 UPM:n sellluliiketoimintaan sovintoesitys. SAK tukee työtaistelua. 06 Suomalaiset metsäyhtiöt keskeyttivät toimintansa Venäjällä. 08 Raskausaikana varmistettava turvalliset työolosuhteet. 09 Joskus järjettömyys vetää sanattomaksi. 21 Porukassa: Janne Hämäläinen pääsi taas pelaamaan. 22 Laadusta tinkimättä: Toni Nieminen lisäisi tehoa ja automaatiolla. 24 Mestarikeilaajat Kuopiossa. 25 Tule jäsentapahtumaan Tykkimäelle. 26 Työsuhteen päättyminen ja päivärahat. 27 Antti Härkönen oppii uutta joka päivä. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Ihan tavallisena päivänä: Hanne Rannanjärvi unohti itsensä. 30 Työpari: Ihan paras työkaveri. 31 Maailmalta: Brianniassa kaikilla ei ole kansaneläkettä. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Ei ollut enää yhteistyöterveisin. 16 Heli Tuhkio antaa Huhtamäen kesätyön tekijöille tilaa miettiä asioita itse. Virheiden tekeminenkin on sallittua. Tarpeen tullen apu on kuitenkin lähellä. 18 Kun isäpuoli kuoli, Piia Sjöblom alkoi pitää tallia 12-vuotiaana. Nyt hän omistaa kaksi huippuhevosta. Valmentaminen on loistava vastapaino työlle. 32 Kimppatallissa riittää aina koneita rassattavaksi. Aleksi Kehus on purkanut ja kasannut kymmeniä moottoreita. Joskus ehtii ajamaankin. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Elä rohkeasti tässä ja nyt – parasta turvaa läheisillesi on oma henkivakuutuksesi Maalaan isistä hurjan peikon! Paras ilo on näissä hetkissä! Koe kaikki elämän värit ja elä rohkeasti omannäköistäsi elämää. Arjessa on helpompi huomata syyt hymyyn, kun sinulle rakkaat ihmiset on turvattu. Henkivakuutuksella autat perhettäsi pärjäämään taloudellisesti, jos jonain päivänä äkillisesti menehdyt. Esimerkiksi asuntolainan ja muiden kulujen ei tarvitse kaatua kokonaan puolison niskaan, ja autat perhettäsi jatkamaan elämäänsä ja arkeaan tutuissa puitteissa. Turvaa rakkaimpasi Turvassa-henkivakuutuksella osoitteessa turva.fi/henkivakuutus Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Turvassa-henkivakuutuksen myöntää LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Kun välität, valitse heille parasta – Turvassa-henkivakuutus! Eikä muuten maksa paljon. Laske vaikka itse! turva.fi/henkivakuutus Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 24.3.2022 20.52.55 24.3.2022 20.52.55
• 3 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?03 / 2022 Sovittelija Leo Suomaa antoi tiistaina 22. maaliskuuta sovintoesityksen Paperiliiton ja UPM:n selluliiketoiminnan työ ehtosopimusneuvotteluissa. Vastausaikaa osapuolilla on 14. huhtikuuta saakka. Reilun kolmen viikon mittainen harkinta-aika on poikkeuksellinen. Sen aikana Paperiliitto jatkaa neuvotteluja UPM:n muiden liiketoimintojen kanssa sovittelijan johdolla. Paperiliiton keskeinen tavoite on saada koko UPM:ää koskevat sopimusratkaisut valmiiksi ennen huhtikuisen määräajan päättymistä. Sovintoesityksen hyväksyminen on ehdollista. – Selluliiketoimintaan annettu sovintoesitys voidaan hyväksyä vasta, kun työehtosopimusratkaisu on syntynyt UPM:n kaikille paperiliittolaisille työntekijöille, liiton tes-neuvottelijat korostavat. He painottavat, että pitkittyneen työtaistelun ratkaisemiseksi molempien osapuolten on kyettävä jatkamaan työtään realistisin tavoittein ja nopealla aikataululla. Sellun sovintoesityksen jälkeen työ jatkui UPM Communications Papersin kanssa, mutta eteneminen näytti vaikealta kovien heikennysesitysten takia. Paperiliitto on ilmoittanut lakon jatkuvan 16.4. saakka ellei sopimusta sitä ennen synny. Lakko koskee kaikkia päättyneen paperiteollisuuden työehtoSovintoesitys ja jatkovääntöä teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Reima Kangas 82 lakkopäivän jälkeen sovittelija antoi UPM:n selluliiketoimintaa koskevan sovintoesityksen. sopimuksen alaisia töitä paitsi Helsingin käräjäoikeuden tammikuussa lakon ulkopuolelle rajaamia tehtäviä. Sovittelusta reunaehdot Lakon sovittelu alkoi helmikuun puolivälissä. Paperiliiton tavoite muiden metsäyhtiöiden tasoisesta sopimuksesta oli liian kaukana UPM:n tavoittelemista heikennyksistä. Neuvotteluja silti jatkettiin Paperiliiton ja UPM:n liiketoimintojen kesken. Koska eteneminen sujui nihkeästi, osapuolet palasivat maaliskuussa uudelleen sovitteluun. Valtakunnansovittelija määräsi sovittelijaksi Leo Suomaan. Sovittelu tarkoittaa käytännössä sitä, että ratkaisua kiistaan haetaan osapuolten aiemmin tekemien esitysten pohjalta ja sovittelijan antamien reunaehtojen sisällä niissä asioissa, joista ei ole yhteistä näkemystä. Kun sovittelija antaa sovintoesityksen, siihen pyydetään osapuolilta vastaukset yleensä pikimmiten ilman pitkää harkintaa. Sovintoesityksen sisällöstä osapuolet ovat tavan mukaan tiedottaneet vasta siinä vaiheessa, kun sovintoesitys on hyväksytty työehtosopimukseksi. Tämä periaate on tärkeä erityisesti nyt, kun selluliiketoiminnan sovintoesitykselle on pitkä harkinta-aika ja sen aikana pyritään tekemään sopimusratkaisut myös UPM:n neljälle muulle liiketoiminta-alueelle. »Lakkokassaa tukemalla Teollisuus­ liiton hallitus lähetti ter­ veiset myös UPM:n yhtiö­ kokoukselle.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 25.3.2022 10.13.07 25.3.2022 10.13.07
• 3 / k u o r i m o PaPeriliit to?03 / 2022?5 Paperiliiton tesneuvottelijoiden urakka on jatkunut koko alkuvuoden. Pääluottamusmiehistä tes-neuvottelukuntaan kuuluvat Olli-Pekka Kaikkonen Oulusta (vas.), Arto Hulkko Kaukopäästä, Jouko Aitonurmi Raumalta, ja Jorma Paajanen Äänekoskelta. Liiton toimistosta neuvotteluihin osallistuvat Janne Sirviö ja Jyri Peltola ja viisi muuta asiantuntijaa. Solidaarisuutta Teollisuusliitolta Koska UPM:n lakossa on kyse laajemmin suomalaisen yrityskohtaisen sopimisen – ei vain yhden yhtiön työehtojen – tulevaisuudesta, SAK:n hallitus lupasi, että SAK ja sen jäsenliitot varmistavat kaikissa tapauksissa, että Paperiliitolla ja Sähköliitolla on mahdollisuus jatkaa työtaistelua niin pitkään kuin tarve vaatii. Yksi osoitus tästä tuli Teollisuusliiton hallitukselta, joka osoitti avokätistä tukea työtaistelulle korvaamalla Paperiliiton jäsenilleen maksamia lakkokorvauksia yhteensä 2,2 miljoonan euron edestä. – Meille tällä tuella on iso taloudellinen ja henkinen merkitys. Arvostamme suuresti sitä, että Paperiliitolle osoitetaan tällä tavalla solidaarisuutta ja varsinkin tässä maailmantilanteessa, totesi Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala tukipäätöksestä. Lakkokassaa tukemalla Teollisuusliiton hallitus lähetti terveiset myös UPM:n 29. maaliskuuta pidetylle yhtiökokoukselle: – Me emme jätä Paperiliittoa yksin. Teollisuusliiton hallitus vaatii UPM:n johtoa luopumaan työehtojen heikennyksistä ja työnantajan määräysvallan kasvattamisesta. Hallitusta ihmetytti, että työt seisovat vain UPM:ssä, vaikka Paperiliiton linjaus ei ole ollut enempää kuin se, mitä toimialan muiden yritysten kanssa on sovittu. Teollisuusliitossa nähdään, että UPM:n johto tekee toiminnallaan karhunpalveluksen yrityskohtaisesta työehtosopimisesta haaveilevalle elinkeinoelämälle, sillä UPM:n toiminta on tehnyt palkansaajien huolista totta ja murentanut luottamusta yrityskohtaiseen sopimiseen. Sen luottamuksen palauttaminen vie aikaa ja vaatii tekoja .?• Seuraa ajankohtaista tiedottamista: paperiliitto.? Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 25.3.2022 10.13.08 25.3.2022 10.13.08
• 3 / k u o r i m o 6 / aloitti hyökkäyksen Ukrainaan torstaina ??. helmikuuta. Hyökkäyksen inhimilliset, poliittiset ja taloudelliset vaikutukset ovat voimistuneet sodan edetessä. Samalla on kasvanut ihmisten halu auttaa sotaa pakenevia ja tukea Ukrainaan jääneitä. Tuenilmaisuna Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö ETUC ja ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC organisoivat kansainvälisen solidaarisuuspäivän. ITUC perusti myös keräyksen Ukrainan työntekijöiden ja heidän perheidensä tueksi. Apu välitetään perille ammattiliittojen kautta sitä tarvitseville perheille. Ammattiosastot ja yksityishenkilöt voivat tehdä lahjoituksen osoitteessa petitions.ituc-csi.org/support-ukraine. Tuotanto ja puunhankinta seis Suomalainen metsäteollisuus on laittanut kaupankäynnin ja toimintansa Venäjällä jäihin. Suomalaisyrityksillä on Venäjällä sahoja, aaltopahvija vaneritehtaita sekä puunhankintaan metsänvuokra-alueita. Suurimpien metsäyhtiöiden liikevaihdosta Venäjän osuus on ?–? prosenttia. Stora Enso on keskeyttänyt Venäjältä toistaiseksi kaiken tuotannon, myynnin sekä viennin ja tuonnin. Yhtiön kolme aaltopahvipakkaustehdasta ja kaksi sahaa työllistävät Venäjällä noin ? ??? henkilöä. UPM on keskeyttänyt toimitukset Venäjälle ja puun ostamisen. Chudovon vaneritehtaan toiminta on lopetettu. UPM työllistää Venäjällä noin ??? henkilöä. Metsä Groupin Svirin sahan toiminta on keskeytetty, samoin puunhankinta Sviriä sekä Suomen ja Ruotsin tehtaiden tuontia varten. Luonnonvarakeskus Luken mukaan Suomesta vietiin Venäjälle metsä teol lisuustuotteita viime vuonna noin ?,? miljardin euron arvosta, josta yli ?? prosenttia muodostui kartongista, runsaat ?? prosenttia hienopaperista, noin ? prosenttia aikakauslehtipaperista ja noin ? prosenttia sellusta. Venäjältä tuotiin metsäteollisuustuotteita ?,?? ja raakapuuta ?,?? miljardin euron arvosta. Tuotteiden tuonnin arvosta yli ?? prosenttia oli sahatavaraa ja koivuvaneria. Lisäksi tuotiin jonkin verran sellua ja Suomen omaan tuotantoon nähden runsaasti sanomalehtipaperia. • Sota herätti halun auttaa. Metsäyhtiöt keskeyttivät toimintansa Venäjällä. Ukrainan vaikea tilanne jatkuu Paperiliitto osallistui Ukrainaa tukevan solidaarisuuspäivän kuvahaasteeseen rauhankyyhkyllä. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 25.3.2022 8.13.39 25.3.2022 8.13.39
• 3 / k u o r i m o / 7 Sappiin Kirkniemen tehtaalla sai alkunsa sähkökatkoksesta, joka keskeytti sähkönjakelun paperikone ?:llä. Kun sähköjä yritettiin kytkeä takaisin, sähköt katkesivat paperikone ?:lta. Tällöin paperikoneen sylinteri pysähtyi, mutta telaa vasten ollut rullain jatkoi pyörimistä ja paperiin kohdistunut kitka sytytti sen palamaan. Tehtaanjohtaja Martti Savelaisen mukaan paloon reagoitiin nopeasti. Alkusammutukseen ryhtyi käyttöpäällikkö apunaan muuta henkilöstöä. – He saivat hyvin pitkälle hoidettua sammutusta, johon avuksi tulivat sitten tehdaspalokunta ja pelastuslaitoksen yksiköitä huolehtimaan jälkisammutuksesta ja sammuttamaan kytöpaloja, Savelainen kertoo. Henkilövahinkoja palo ei aiheuttanut. Koska savua muodostui runsaasti, henkilöstö ohjattiin poistumaan hallista. Paikalle oli hälytetty useita pelastuslaitoksen yksiköitä. Tulipalon jälkeen tuotanto saatiin uudelleen käyntiin parissa päivässä. PK ? käynnistyi kaksi ja PK ? kolme päivää tulipalon jälkeen. – Henkilöstö teki käyntiin lähdön eteen töitä suunnitelmallisesti ja keskeytymättä, kiittää Savelainen. Tulipaloon johtanut sähkökatkos sai alkunsa vioittuneesta jatkoksesta voimalaitokselta paperitehtaalle johtavassa sähkökaapelissa. Paloon johtanut tapahtumaketju käydään läpi huolellisesti, jotta vastaavaa tilannetta ei enää tapahtuisi. Lohjalla sijaitsevan Sappin paperitehtaan kolmella paperikoneella tuotetaan vuodessa noin ??? ??? tonnia korkealaatuisia julkaisuja painotuotepapereita. Henkilöstöä on yhteensä noin ???. Palonalku myös Mäntässä Metsä-Tissuen paperikoneella Mäntässä syttyi myös maaliskuussa pieni tulipalo. Automaattinen sammutusjärjestelmä sammutti palon ja pelastuslaitos kävi varmistamassa tilanteen. Palosta ei aiheutunut henkilövahinkoja. Aineelliset vahingot jäivät Metsä-Tissuen mukaan hyvin pieneksi. Palo aiheutti muutamien tuntien seisokin paperikoneelle. • Pahvinja paperinjalostusalalle työehtosopimus ja Pahvinja Paperinjalostajat Jalo ry:n välillä saatu neuvottelutulos hyväksyttiin työehtosopimukseksi osapuolten hallinnoissa. Kokonaisuutena sopimus on niin sanotun yleisen linjan mukainen. Työehtosopimus on voimassa ?.?.????– ??.?.????. Palkkoja korotetaan ?.?. alkaen yleiskorotuksella ?? senttiä per tunti. Yritystai toimipaikkakohtaisesti on käytettävissä paikallinen erä, jonka suuruus on ?? senttiä kertaa pahvinja paperinjalostusalan työehtosopimuksen soveltamispiiriin kuuluvien työntekijöiden lukumäärä ??.?.????. Paikallisen erän jakamisesta sovitaan työntekijöiden edustajan kanssa. Jos sopimukseen ei päästä, työnantaja jakaa erän päättämällään tavalla. Vuoden ???? palkankorotuksista sovitaan ??.??.???? mennessä. Määräykset ovat voimassa siihen asti, kunnes uusi työehtosopimus on tehty tai sopimusneuvottelut ovat päättyneet. Palkankorotusten lisäksi sopimus korotti myös vuorolisiä, palvelusvuosilisiä sekä pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun palkkioita. • Uutta pinnoitetekniikkaa Walkille investoi uuteen tuotantolinjaan Valkeakoskella. Yhteensä yli ?? miljoonan euron investointi on Walki Valkeakosken historian suurin. Walki on saanut hankkeelle kolmen miljoonan euron rahoituksen Business Finlandin kiertotalouden investointiavustuksena. Linja on suunniteltu itse. Tuotantolinjaa Walki luonnehtii ainutlaatuiseksi ja moderneimmaksi koko maailman mittakaavassa. Vastaavaa uutta tekniikkaa ei Walkilla aiemmin ole käytetty. Yhdistetty dispersioja impregnointiteknologia on yrityksen mukaan tärkeä kierrätettävien kuitupohjaisten pakkausten suojapäällysteille. Tuotantolinja vastaa myös paloturvallisten ja alumiinia korvaavien materiaalien kasvavaan kysyntään. Linjalla voidaan valmistaa paloturvallisella aineella pinnoitettuja materiaaleja polyuretaanieristeisiin. Tuotantolinjaa käytetään lisäksi täysin uuden innovaation testaamiseen. Linja otetaan käyttöön vuoden ???? toisella neljänneksellä, ja se kasvattaa kapasiteettia Walkin tehtailla myös Suomen ulkopuolella. • »Dieselin hinta on noussut ennätyksellisesti ja kahvipaketin hinta on kipurajalla. Ruuan, polttoaineiden ja sähkön hinnat nousevat niin että kohina käy. Tervetuloa korkean inflaation maailmaan.» Hanna Eskola, Talouselämä ??.?.???? Paperikoneilla paloi Kirkniemessä ja Mäntässä Sähkökatkosta aiheutunut tulipalo saatiin Kirkniemessä hallintaan henkilöstön voimin. Mäntässä palon sammutti automaattijärjestelmä. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 25.3.2022 8.13.39 25.3.2022 8.13.39
• 8 / 3 / k u o r i m o esikoistaan Simpeleen Metsä Boardin laboratoriossa työskentelevä Elina Vuorela kävi esihenkilönsä kanssa läpi mahdolliset haitalliset altisteet. He lukivat eri aineiden käyttöturvatiedotteet ja löysivät yhden vaarallisen kemikaalin niistä tehtävistä, joita Vuorela teki. Kyseessä oli erikoisbensiini, jota käytetään painatuskiekkojen pesuun. Niinpä Vuorela ei enää käsitellyt kyseistä ainetta. – Päätimme, että välttäisin varmuuden vuoksi kaikkia tehtäviä, joihin kuuluu erilaisten kemikaalien käsittelyä. Työhömme kuuluu esimerkiksi aika paljon erilaisia väkeviä pesuaineita. vastuulla on, ettei työntekijä altistu raskauden aikana tai pian synnytyksen jälkeen kemiallisille, biologisille, fysikaalisille tai fyysisille tekijöille, jotka voivat vaarantaa vanhemman tai lapsen terveyden. Työterveyslaitos on tehnyt aiheesta Raskaus ja työn altisteet -oppaan, joka kokoaa yhteen haitalliset altisteet ja käytännönläheiset ohjeet. Haitallisia altisteita ovat esimerkiksi liuotinaineet, laboratoriokemikaalit, iskut ja melu. – Usein raskaana oleva voi jatkaa työtään pienin työnkuvan muutoksin, sanoo ylilääkäri Leena Aitto-oja Työterveyslaitokselta. TTL korostaa ennakoinnin tärkeyttä työpaikan riskiarvioinnissa. Kun työntekijä kertoo raskaudestaan, työpaikalla pitäisi olla jo käytännöt turvallisten olosuhteiden varmistamiseksi. Arvioin nissa tarvitaan myös terveyshuollon asiantuntemusta. esikoinen syntyi kolme vuotta sitten ja kuopus vuosi sitten. Vuorela kokee, että hänen toiveitaan kuunneltiin ja työnkuvaa muokattiin niiden mukaan. Molempien raskauksien loppupuolella hän halusi myös välttää tehtäviä, joihin kuului paljon kävelyä, kuten näytteenottoa. – Minulle oli tärkeää, että pystyin tauottamaan työtäni ja istumaan halutessani. Myös tehtaan puolella voi olla odottavalle äidille haitallisia altisteita. Esimerkiksi raskaiden taakkojen käsittely sekä tietyt liikkeet ja epämukavat työasennot voivat haitata raskautta. Ahtaissa tiloissa tai korkealla työskentelyä pitää välttää, sillä niihin voi liittyä loukkaantumisriski. Raskaus ja työn altisteet -opas löytyy osoitteessa: https://www.julkari.? / handle/?????/ ?????? • Kun työntekijä on raskaana, työpaikalla pitää varmistaa turvalliset olosuhteet. Laboratoriossa työskentelevän Elina Vuorelan työnkuvaa muutettiin hänen toiveidensa mukaisesti. Raskaana töissä turvallisesti »oli tärkeää, että pystyin tauot tamaan työtäni.» Juho, Jere, Joona ja Elina Vuorela kotitalon terassilla viime kesänä. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 18.3.2022 11.30.32 18.3.2022 11.30.32
• / 9 3 / k u o r i m o Kun työntekijä on raskaana, työpaikalla pitää varmistaa turvalliset olosuhteet. Laboratoriossa työskentelevän Elina Vuorelan työnkuvaa muutettiin hänen toiveidensa mukaisesti. J asiat hiipivät ihon alle ja usein ne eivät ole niitä miellyttäviä asioita. Ukrainalaisiin kohdistettu järjetön väkivalta laittaa miettimään kaikenlaisia uhkakuvia. Uskoakseni erityisesti niissä perheissä, joissa lapset ovat siinä iässä, että kelpaavat jo tykinruuaksi. Sitähän kaikki sotaan osallistujat kuitenkin ovat. Lisäksi he ovat jonkun vanhempia, lapsia, siskoja ja veljiä. Elämme maailmassa, joka ei ihan kaikkia johtajiaan ole ansainnut. Viimeaikaisia tapahtumia pohtiessa tulee miettineeksi myös metsäteollisuutta. Alaa, jossa tunnelin päässä ollut valo on aina ollut se vitsin vastaantuleva juna. Loppuvuodesta 2021 metsäteollisuus teki historiansa parasta tulosta. Niin hyvää, että yksi yritys päätti keskeyttää tuotantonsa jo vuodenvaihteessa ja loput tuskailivat yli äyräidensä pursuavien tilauskantojensa alla. Nyt ei mikään voi mennä pieleen, totesi yksi neuvotteluihin osallistunut toimitusjohtaja. Paitsi, että tällä kertaa tunnelin päässä syttynyt kirkasvalolamppu ei herättänyt lempeästi aamuun, vaan räjähti kirjaimellisesti sylissä. Tämän päivän (15.3.) tietojen valossa maakaasun ja puun tulo Venäjältä Suomeen on Ukrainan sodan vuoksi loppumassa. Seisovien tehtaiden käynnistämiseen tästä ei ainakaan apua ole. Ei myöskään käyvien tehtaiden käynnissä pitämiseen. Vielä suurempien ongelmien keskellä taitavat painia Keski-Euroopassa sijaitsevat tehtaat, mutta se kai viime päivinä on vihdoin opittu, että toisen tuskaan ei kannata suhtautua vahingoniloisesti. Yllättävän nopeasti voi nimittäin olla tilanteessa, jossa joutuu itse ojentamaan kätensä kämmenpuoli ylöspäin. Pahimmillaan tänä keväänä joudutaan pohtimaan sitä, miten työtaistelun piirissä olevilla tehtailla voitaisiin käydä yt-menettelyä. Siis seisovien tehtaiden mahdollisista lomautuksista. Kuka sitä vuoropuhelua kävisi ja kenen kanssa, kun luottamusmiehiäkään ei toisen mielestä ole. Tällaiseen vaihtoehtoon ei tainnut edes lainsäätäjän mielikuvitus riittää. Tällä alalla tämäkin on näköjään mahdollista. Joskus pieni ihminen jää sanattomaksi kaiken ympärillään olevan järjettömyyden vuoksi. Minulle se piste tuli juuri nyt. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Pomo kävi koneella ihmettelemässä, kuinka tuotanto sujui hänen lomansa aikana kuin tanssi. Laitoin käden pomon olalle ja sanoin, että sähän puhut kun mun rouva. Sekin sanoo kaiken sujuvan paremmin, kun minä olen poissa. »Nyt ei mikään voi mennä pieleen, totesi yksi neuvotteluihin osallistunut toimitusjohtaja.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 18.3.2022 11.30.32 18.3.2022 11.30.32
• 10 / 10 / Mari Schildt Mirjami Liimatainen, Jussi Partanen, Reima kangas Omalla tavalla Paperi_10-15a.indd 10 Paperi_10-15a.indd 10 21.3.2022 17.07.40 21.3.2022 17.07.40
• / 11 Oma koti on kaikille tärkeä rauhoittumisen paikka, mutta siihen yhteneväisyydet päättyvätkin. Paperiliittolaiset Ylöjärvellä, Hämeenlinnassa ja Raumalla kertovat, mikä tekee heidän asunnostaan kodin. Omalla tavalla Sohva on Pekko Aholle paras paikka rentoutumiseen. Tällä kertaa hän saa sinne seuraa avopuoliso Heidistä, kuopus Eveliinasta sekä Aatu-koirasta. Paperi_10-15a.indd 11 Paperi_10-15a.indd 11 21.3.2022 17.07.42 21.3.2022 17.07.42
• »Vuokra-asumisessa on kiistatta hyviä puolia.» 12 / P alkaa heti paritalokodin oven takaa Ylö järven Metsäkylässä. Tällä asuu Pekko Aho avopuolisonsa Heidin kanssa sekä 14-vuotias Alex, 11-vuotiaat Laura ja Mirella, viisivuotias Eveliina sekä koirat Aatu ja Alma. – Vaikka vilskettä onkin, niin koti on paikka, jossa voi olla rauhaksiin. Täällä asutaan vähän sivummassa, mutta silti on muitakin taloja. Pääsee metsään koirien kanssa lenkille ja kävelylle. Koulu näkyy melkein ikkunasta ja nuorimman päiväkotikin on melkein vieressä, Aho juttelee. Kun Aho saapuu kotiin tuotantotyöntekijän työstään Encore Ympäristöpalveluista, hän istuu mielellään keittiön pöydän ääreen kahville ja katselee pihalle. Keittiön ikkunasta näkyy puita, parkkipaikkaa ja koiria ulkoiluttavia ihmisiä. Hän miettii, että se on mukavan arkista, kunnon lähiöunelmaa. – Tämä asunto tuntui kotoisalta saman tien. Sitä on vaikea pukea sanoiksi. Vaikka lähistöllä asuu muitakin lapsiperheitä, on kuitenkin rauhaa ja rauhallisuutta, hän miettii. Hiljaisuus on luksusta varsinkin silloin, kun työmaalla on jatkuva, kova meteli. – Siksi kotona on kiva olla varsinkin silloin, kun on aivan hiljaista. Ei kuulu minkäänlaista melua, ei edes autojen ääniä. Oman kodin huippuhetki onkin Aholle silloin, kun lapset ovat nukkumassa ja koirat on käytetty ulkona. – Siinä saa sen tunnin, kaksi ihan luvan kanssa maata sohvalla. Mitään miesluolaa minulla ei ole, enkä sellaista tarvitsekaan. Minulle riittää, kun menen sohvalle makaamaan, niin toinen koirista hyppää kainaloon. Jos katoaisin omaan miesluolaani, en voisi kuitenkaan olla siellä yksin. Lapset tulisivat mukaan, hän juttelee. Lasten makuuhuoneet ovat yläkerrassa, vanhempien alakerrassa. – Aiemmin oltiin kaikki samassa tasossa. Monet sanovat sisärappusia turhiksi neliöiksi, mutta kyllä ne vain tuovat aika paljon lisäarvoa asumiseen, hän sanoo. Ahon perheelle sopiva asumismuoto on vuokra-asunto. – Asuminen on helppoa. Mitään remontteja ei tarvitse miettiä, eikä täällä sellaisia tarvittaisi muutenkaan, koska asunto on hyvässä kunnossa, hän sanoo. Vuokralla asuminen ei Suomessa ole se tyypillisin lapsiperheen asumismuoto. Aho sanoo, että välillä sitä saa kysyjille perustella. Heillä asia ratkesi siinä vaiheessa, kun perheen lapsiluku kasvoi kerralla yhdestä kolmeen. – Iso lapsiluku mutkistaa asunnon ostamista. Tarvittaisiin isompi talo, se vaatii taas enemmän rahaa. Pankit eivät ihan hirveän mielellään myönnä isoa talolainaa ensiasunnon ostajille, vaikka työt olisivat kuinka vakituisia, hän sanoo. Aho myöntää, että jos kelloa käännettäisiin taaksepäin 15 vuotta, silloin olisi ollut järkevämpää ostaa se kaksio pesämunaksi, sen jälkeen kolmio ja sitten talo. – Kun tulee tuplaraskaus, sellaista on jo huomattavasti vaikeampi järjestää, Aho sanoo. Hän miettii, että lähitulevaisuudessa asuntoon voi tulla tilaa. – Ei siihen mene monta vuotta, kun siskojen naama alkaa niin ärsyttää, että esikoinen lähtee omillensa. Hetken ajan päästä lähtee kaksi seuraavaa. Ei meidän enää silloin kannata näin isoa asuntoa pitää. Silloin voikin jo miettiä, pitäisikö ostaa kolmio. Joona Harhalan kodin erikoisuus on värejä vaihtava ja musiikkia soittava löylykiulukaiutin. Enni Lähteenmäelle on tärkeää, että keittiö pysyy siistinä. Silloin oltaisiin iäkkäitä ensiasunnon ostajia, hän naurahtaa. Aho sanoo, että vuokra-asumisessa on kiistatta hyviä puolia. – Jos olisi omakotitalo, 5–6 huonetta ja iso piha, niitä tarvitsisi hoitaa. Tämä on vaivattomampaa. Remontoiminen ei ole omalla vastuulla. Vuokra-asunnosta pääsee myös halutessaan helposti eroon. Paperi_10-15a.indd 12 Paperi_10-15a.indd 12 21.3.2022 17.07.42 21.3.2022 17.07.42
• / 13 Aho sanoo ajatelleensa, kun on katsonut Ukrainan hävitystä, miten pahalta mahtaa tuntua, kun oma talo tuhotaan. Hän miettii, pääseekö vuokra-asuja siinä tilanteessa helpommalla. – Sota, kyllä se vähän stressitasoja nostaa. Olen sanonut lap sille, että meillä ei ole tässä mitään hätää. Sota on tuolla, se ei ole täällä. Tänne asti ei ole tulossa mitään eikä ketään, ei ainakaan huomaamatta. Meillä on turvallista. tuli kuin kaupan päälle, kun raumalainen Enni Lähteenmäki perusti uusioperheen avomiehensä kanssa yli vuosikymmen sitten. Valinta oli käytännön sanelema juttu. – Muistan että silloin, kun ensimmäinen lapsi teki lähtöä kouluun, mietittiin mihin kouluun hänet laitetaan. Sen mukaan on päätetty, missä asutaan, Lähteenmäki miettii. Kodista on edelleen lyhyt matka minne vain. Kun Lähteenmäki polkaisee polkupyöränsä vauhtiin kotitalon pihalta, hän on töissä Rauman UPM:n tehtaalla alle puolessa tunnissa. Tai olisi, jos tehdas olisi käynnissä. Prosessihenkilön työt PK 1:llä odottavat lakon päättymistä. Lähteenmäki sanoo, että oli koti-ihminen jo lapsena. Kavereita hän näki mielellään muualla. Lähteenmäki viihtyi hyvin itsekseen, ja viihtyy edelleen. Parasta on, kun meluisan päivän jälkeen astuu hiljaiseen, puhtaaseen kotiin. – Imuri käy joka päivä. En minä siitä hommasta tykkää, mutta se on nopeampaa, kun sen tekee joka päivä. Ei koko taloa, mutta vaikka keittiön imuroin. Minusta on kiva, että keittiö on puhdas, kun nukkumaan menee. Aamulla herätessä ei ensimmäisenä tarvitse ruveta laittamaan astioita tiskikoneeseen, hän miettii. Keittiön ikkunasta avautuu näkymä pihalle. Noissa puissa perheen neljä lasta ovat ahkerasti kiipeilleet. Pekko Ahon kotona on tilaa koko suurelle perheelle. Paperi_10-15a.indd 13 Paperi_10-15a.indd 13 21.3.2022 17.07.43 21.3.2022 17.07.43
• 14 / – Varsinkin talvella oli sanottu, että ei kannata kiivetä jäätyneellä oksalla. Sitten se katkesikin, hän muistaa. Nyt nuorinkin lapsista on jo päättämässä peruskouluaan. – Kun lapset olivat pieniä, silloin tilaa olisi halunnut enemmänkin. Lapset ravasivat rallia ympäriinsä, ja Plastomopoilla mentiin peräkkäin. Ovenkarmeja sellainen söi, hän hymyilee. Koti on kestänyt silti hyvin. – Meillä ei ole sellaisia huonekaluja, ettei niihin uskaltaisi koskea. Tai että tuoli olisi niin kallis, ettei siihen voisi istua. Vaikka koko katras asuu edelleen kotona, pian koittaa aika, jolloin kotona tilaa on enemmän kuin vielä koskaan. – Olen ajatellut, että ehkä voisin saada vaikka ompeluhuoneen, kun lapsia muuttaa talosta. Ompelukset voisi jättää käsistä, eikä tarvitsisi aina kerätä niitä siistiin pinoon. Ja saisi vetää oven perässään kiinni, hän miettii. Lähteenmäki pitää aina kahta käsityötä käsillä: helpompaa ja vaikeampaa. Juuri nyt kirjoneulesukkaan syntyvä hevosenpää teettää aika tavalla miettimistä. – Halvemmallakin vaatteita saisi, kun hakisi kaupasta! Kankaat maksavat nettikaupoissa 25 euroa metriltä, eikä metrillä saa tunikaa aikaan, hän miettii. Tänä talvena, kun lapset ovat lähteneet aamulla kouluihinsa, vanhemmat ovat pakanneet sukset autoon ja lähteneet hiihtämään jopa viisi kertaa viikossa. – Ne samat ihmiset siellä aamuisin hiihtävät, me ja eläkeläiset, Lähteenmäki hymyilee. He ovat myös etsineet geokätköjä ja koonneet kaatopaikkakuorman. – Toisilla on aina neljä rautaa tulessa ja valittavat, että ovat ihan loppu, eivätkä ehdi sitä tai tätä. Minä olen todennut, että Enni Lähteenmäki haaveilee omasta ompeluhuoneesta. Joona Harhalan kotona imuroi robotti. Paperi_10-15a.indd 14 Paperi_10-15a.indd 14 21.3.2022 17.07.44 21.3.2022 17.07.44
• »tarvitseeko sitä kiinteätä kotia olla missään.» / 15 – Kotityöt jakautuvat meillä siten, että molemmat yrittävät pitää keittiön siisteystasoa yllä, ja imuroinnin hoitaa robotti. Se on kyllä vuosituhannen paras keksintö. Imurointia varten Harhala nostaa tuolit pöydälle ja lähtee pois laitteen tieltä. – Silloin tällöin kun muistaa ottaa nurkat, joihin se ei pääse, niin pysyy koti puhtaana, hän juttelee. Muutakin tekniikkaa löytyy. Älypistorasioita voi käyttää netin kautta. Niillä voi säätää valaistusta tai laittaa vaikka valmiiksi ladatun kahvinkeittimen päälle ennen kotimatkaa Tervakosken koneenhoitajan töistä. Oma järjestelmänsä valvoo huoneiden kosteutta ja lämpötilaa. Sen sijaan televisiota kodissa ei ole. – Ostin ensimmäiseen omaan asuntooni tv:n, toiseen se vielä tuli mukana, mutta sitten se meni vanhemmille. En oikeastaan tiedä, mihin tänne sen telkkarin laittaisi. Näin meillä on eletty jo useampi vuosi, hän kertoo. Jos pariskunta haluaa katsella ohjelmaa tai elokuvaa, sitä varten heillä on katossa videotykki ja olohuoneen ruokailutilaan viritettävä valkokangas. – Meillä ei ole tv-taustamelua, vaan keskitymme ohjelmaan, jos jotain katsomme. Videotykki vie vähemmän tilaa kuin televisio veisi, Harhala sanoo. Isännän ylpeys on erikoisuus, joita löytyy todella harvasta kodista: värejä vaihtava ja musiikkia soittava löylykiulukaiutin. – Zone on suomalainen innovaatio, johon startuprma keräsi joukkorahoituksen. Olen ollut kyllä tyytyväinen, että osallistuin. Musiikkia tulee kuunneltua saunassakin nykyään, rokki soi. Minulle se on parasta rauhoittumista, hän juttelee. Kiulu toimii muuallakin kuin saunassa. Sen voi täyttää jäillä ja juomilla ja ottaa rannalle mukaan. – Monikäyttöinen ämpäri, Harhala tarkentaa. Mitä hän oikeastaan haluaa asumiseltaan ja kodiltaan, sitä Harhala kertoo miettineensä viime aikoina. – Olen vähän haikaillut, että omakotitaloa tekisi mieli. Saisi enemmän tilaa puuhastella, kun täällä ei siihen juuri ole mahdollisuuksia ilman autotallia tai muuta harrastetilaa. Meillä on pienenpieni kylmävarasto, jossa säilytän työkaluja. Kun kelit sallivat, pihalla voi vähän puuhastella, hän sanoo. Mutta sitten tulee se mutta. – Aina tulee vastaan se, että mistäs sitä rahaa saisi sen verran. Vaimo on juuri perustamassa omaa yritystä. Siksi tällä hetkellä on tilanne se, ettei isompaan asuntolainaan ole varaa. Harhala on miettinyt sellaistakin vaihtoehtoa, että jos ei olisikaan niin sidottu seiniin. – Sellainenkin ajatus on, että tarvitseeko sitä kiinteätä kotia olla missään, hän kysyy. Vaihtoehto voisi olla vaikka matkailuauto. Vai hankkisiko asunnon jostain päin maailmaa, asuisi siellä hetken ja matkustaisi taas seuraavaan paikkaan? Mitä koti edes on? Hän miettii, että ehkä koti on parisuhde: olla siellä, missä vaimokin on. – Ehkä se, mihin haluan panostaa, ei ole se asuminen. Jos raha menee pääasiassa asumiseen, silloin elämästä puuttuu aika paljon. Ei pysty harrastamaan. Mutta sekin on mahdollista, että hankimme sen omakotitalon. Sitähän en vielä tiedä, haluanko asettua aloilleni vai lähteä maailmalle, hän miettii. Onneksi päätös on omissa käsissä. Sekin on tärkeää. kyllä minulla ainakin on aikaa istua tässä sohvalla ja kutoa. Se on miten asiansa itse järjestää. Joona Harhala on aina ollut kiinnostunut tekniikasta. Hän asuu yhdessä vaimonsa Karoliinan kanssa Hämeenlinnassa rivitalokolmiossa. Joona Harhalan ja hänen vaimonsa Karoliinan kotona ei televisio pauhaa. Jos jotain katsotaan, niin sitä varten on katossa videotykki. Paperi_10-15a.indd 15 Paperi_10-15a.indd 15 21.3.2022 17.07.44 21.3.2022 17.07.44
• 16?PaPeriliit to?03 / 2022 E nsimmäisenä kesätyöpäivään Heli Tuhkio koski pahvilaatikkoon ja sai heti haavan sormeensa. Siitä on kohta 18 vuotta. Muistosta on Tuhkiolle hyötyä, kun hän nykyään perehdyttää Hämeenlinnan Huhtamäki Food Servicen tehtaalla niin taloon tulevia asentajaoppilaita, työkavereita kuin kesätyöntekijöitäkin pikarikoneen hoitajiksi. Muutama vuosi sitten uusissa tiloissa aloittaneessa tehtaassa käytetään enimmäkseen pitkälle automatisoitua aihiostanssauskonetta. – Olen yrittänyt uusille terottaa, että viiltosuojahanskat käteen, aina, Tuhkio naurahtaa. Hän olisi itse toivonut aikoinaan perinpohjaisempaa perehdytystä. Nyt työ on muuttunut automatisaation myötä ja käsinpakkuut vähentyneet. Yksi Tuhkion perehdytettävistä on tänä vuonna Julius Törn­ roos. Vuosi sitten koulunsa päättäneelle parikymppiselle Huhtamäki on ensimmäinen työpaikka ikinä. Mies suhtautuu asiaan tyynesti. – Työtä siinä missä muukin. Paljon saa tehdä hommia. Vinkki kesätyön hakuun tuli enolta, joka työskentelee tehtaalla. Törnroosin mielestä on parempi saada rytmiä elämään kuin vain maata kotona. Ja rahaakin tienaa. – Eka päivä oli hankala. Aika paljon oli muistettavaa ja pää jumissa. Nyt ne asiat jo alkaa muistaa, Törnroos sanoo. Tuhkiokin muistaa Törnroosin opastamisen ensihetket, kun opeteltiin vaikka käsittelemään lusaa eli kartonkirullan kuorimiseen tarvittavaa työkalua. – Jos ei saksia kummempaa ole ennen käyttänyt, niin kyllä lusan kanssa pitää vähän opetella. Vaikkei työkokemusta olisi ollenkaan, kartonkipikareita tekevä kone tulee parin viikon perehdytyksessä tutuksi. – Laitetaan koneeseen paperirullia, merkkaillaan numerosarjat, ja kone sitten tekee mukit ja putken kautta kelmuttaa pötkön, Törnroos selittää. – KaiKKihan me ollaan täällä kesätöissä, minäkin kohta 35 vuotta. Varapääluottamusmies Arja Saarista naurattaa, vaikkei se varsinaisesti vitsi olekaan. Monet ovat tulleet aikoinaan tehtaalle kesätöihin ja jääneet sille tielle. Saarinen on nykyään tuotantoassistentti. Hän toimi myös kymmenisen vuotta pääluottamusmiehenä. – Meillä on paljon pitkiä työsuhteita. Mutta voi olla, että nykynuoret liikkuvat enemmän kuin me ennen. Saarinen ajattelee, ettei tehdastyö ehkä ole monellekaan se unelmien ammatti, mutta kesätöistä saatava palkka on kilpailukykyinen. – Usein tulee samoja ihmisiä useampana vuonna. Saattavat olla muutaman kesän täällä ja sitten lähtevät opiskelemaan. Saarinen huomauttaa, että kesätyöntekijät eivät aina ole nuoria työelämää vasta aloittelevia. Osa voi olla vakituisen työpaikkansa menettäneitä, oppisopimuskoulutettavia tai vaikka sähkömieheksi opiskelevia. Huhtamäelle palkataan kesätyöntekijöitä noin kaksikymmentä, valtaosa tuotantoon. Hakijoilta edellytetään 18 vuoden ikää, mutta muuten kokemusta ei ole pakko olla. Perehdyttämisessä työturvallisuus on tärkein asia ja perehdytykseen olemassa tarkka ohjeistus. Pikarikoneen käyttö kuuluu perinteisesti aloittelijoiden töihin. Koska Heli Tuhkio tekee samaa työtä itse, perehdyttäminen on ollut hänen heiniään. – Oikeastaan pidän siitä tosi paljon. On jännä tilanne, kun ollaan joka päivä oppimassa jotain uutta. Perehdyttämisessä oleellista on käydä läpi yleisimpiä häiriöitä, joita eri koneilla voi vuoron aikana esiintyä. Laatuvirheiden aktiivinen tarkkailu opitaan myös jo alussa. Tuhkiolla on käytössään hyväksi havaitsemansa tavat perehdyttämisessä. – Tärkeintä on tuki. Haluan antaa uutta opettelevalle omaa tilaa miettiä itse ja järkeillä ne jutut. Tuhkion tyylinä ei ole vahdata selän takana, mutta hän on silti koko ajan läsnä. Jos näyttää, ettei suju, apu on lähellä. – Sanoin silloin alussa Juliuksellekin vain, että jos mä en yhtään ärsytä sua, niin et sä mitään opikaan, hän nauraa. Tärkeintä on ”hyvä ja rento meininki”. – Mokata saa ja pitääkin. Todella hyvin perehdytettävät ovat uskaltaneet pyytää apua. Tietävät kyllä, että aina saa nykäistä hihasta. Tuhkion mielestä kesätyöntekijät ovat virkistävä lisä työyhteisöön. – Joskushan kesätyöntekijä voikin keksiä paremman tavan tehdä jokin vaihe. ? tärkeintä on tuki Kesätyöntekijät marssivat taas tehtaille. Huhtamäellä pikarikoneen käyttöä opettelevan omille ajatuksille annetaan tilaa, mutta apua saa aina. »jos mä en yhtään ärsytä sua, niin et sä mitään opikaan.» teksti ? Sini Saaritsa ?kuva? Reima Kangas Paperi_16-17_.indd 16 Paperi_16-17_.indd 16 22.3.2022 10:37:50 22.3.2022 10:37:50
• PaPeriliit to?03 / 2022?17 Heli Tuhkio sanoo, että hänen tyylinään ei ole vahtia selän takana kesätyöntekijän toimia. Kuvausta varten hän asettuu kuitenkin seuraamaan, kun Julius Törnroos testaa mukien laatua. KESÄDUUNARIT Metsä Group: Kesätyöntekijöitä palkataan noin 630, joista tuotantoon ja kunnossapitoon noin 530. Stora Enso: Kesätyöntekijöitä palkataan arviolta 800, joista tuotantoon ja kunnossapitoon arviolta 500. UPM: Kesätyöntekijöitä palkataan noin 750, joista tuotantoon ja kunnossapitoon noin 500. cvcv Paperi_16-17_.indd 17 Paperi_16-17_.indd 17 22.3.2022 10:37:51 22.3.2022 10:37:51
• 18 / K Piia Sjöblom oli pieni, hänellä oli keinuhevonen nimeltään Kangaskolkka, jota hän kuljetti mukanaan perheen ravireissuilla. Kerran mestariohjastaja Risto Lanki lupasi Piialle ajavansa raveissa Kangaskolkkaa. Voi sitä pettymyksen määrää, kun näin ei tapahtunutkaan! Piia on ollut hevostyttö kaksivuotiaasta asti, kun hänen äitinsä ja isäpuolensa innostuivat hankkimaan ensimmäisen ravihevosen. Siitä l ähtien perheessä oli hevosia. Kymmenen vuotta myöhemmin kohtalo puuttui peliin: Piian isäpuoli menehtyi sairauskohtaukseen ja hänen äitinsä jäi yksin kolmen lapsen ja seitsemän hevosen kanssa. – Osaanhan minä homman, rauhoitteli 12-vuotias Piia äitiään, kun tämä pohti, miten tästä selvitään. Tomerana tyttönä Piia alkoi pitää tallia. Ennen kouluunmenoa hän kävi ajamassa yhden hevosen ja koulupäivän jälkeen hän jatkoi muiden hevosten kanssa. Äiti ja isoveli auttoivat karsinoiden siivoamisessa. Saatuaan raviohjastajakortin 16-vuotiaana Piia alkoi myös itse ohjastaa. Voittojakin tuli. Eräästä voitosta lehti otsikoi: ”Hevonen vei tytön voittoon.” oli ollut taapero, kun vanhemmat olivat eronneet. Välit isään olivat jääneet etäisiksi. Tuolloin Korialla asunut Piia suunnitteli, että kun hän täyttää 18 vuotta ja saa ajokortin, hän alkaa lämmitellä suhdettaan Kuusankoskella asuneeseen isäänsä. Vuonna 1993 silloisen Kymin paperiteollisuus Oy:n Kuusaanniemen sellutehtaalla syttyi tulipalo. Palo levisi rajusti hake kuljettimessa ja varastossa. Palossa menehtyi tehtaan palokuntaan kuulunut sammutusmies ja yksi käyttömies. Hän oli Piian isä Heikki Sjöblom. Piia ei koskaan saanut tilaisuutta tutustua isäänsä paremmin. Surun ja menetyksen hetkillä hevoset ovat aina tuoneet Piialle lohtua. Hevosten luokse hän pakeni nytkin. – Hevosille voi itkeä kaikki surut. Ne ottavat ne vastaan järkähtämättä, Piia sanoo. Isänsä kohtalon takia Piia oli aina vannonut, että hän ei koskaan menisi töihin tehtaalle. Toisin kävi: levyseppähitsaajakoulutuksen käynyt nainen päätyi UPM:lle – ensin kunnossapitoon, sitten pituusleikkurille ja lopulta trukinkuljettajaksi. – Olin kuullut aiemmin vain huhuja siitä, miten isä kuoli. Kun aloitin tehtaalla, työhönopastajani Pehkosen Reijo kierrätti minua ympäriinsä ja kertoi, miten kaikki oli tapahtunut. Hevosnainen Hevosnainen Hevoset ovat Piia Sjöblomin voimaeläimiä. Ne tarjoavat unohtumattomia kokemuksia ja lohtua surun hetkinä. Tiina Suomalainen Jenna Haapala Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 16.3.2022 8.26.42 16.3.2022 8.26.42
• / 19 »Hevonen vei tytön voittoon.» ? Piian omistama Jacques Hyneman juoksi helmikuussa voiton Suomen pääraviradalla Vermossa ohjastajanaan Tapio Perttunen. Piian tytär Krista pitelee sylissään Kouvolan Raviradan Piialle myöntämää Kouvolan Vuoden Komeetta-palkintoa ????. Pöydällä näkyy ruusukkeita Piian hevosten Suomen voitoista Vermossa. ?? Piia lämmittää hevostaan Brazen Leonorea Vermossa. ? Piia ja Brazen Leonore kotioloissa. Tehtaalla oli tehty parannuksia, jotta vastaavaa ei enää koskaan sattuisi. Se helpotti Piian oloa. Hän pystyi ajattelemaan, että onnettomuus ei ollut ollut kenenkään vika. puheissa vilisevät hienot ravurinimet. Piia ei enää ohjasta itse, vaan hän on jättänyt sen työn ammattilaisille. Hän keskittyy valmentamiseen. Hän omistaa tällä hetkellä kaksi huippuravuria, Jacques Hynemanin eli Jaskan ja Brazen Leonoren eli Lyylin. Kaksikko on ollut loistavassa iskussa. Tuorein voitto tuli kovatasoisista Vermon raveista helmikuussa. Hevosille ja työlle elänyt Piia ei ollut koskaan haaveillut miehestä ja lapsista. Elämä on kuitenkin täynnä yllätyksiä. Seitsemän vuotta sitten hän tutustui Tuohikotissa asuvaan Antti Pohjantähteen. Amorina toimi yhteinen ystävä. Pariskunta meni kihloihin Sisiliassa vuonna 2016 ja neljä vuotta sitten syntyi tytär Krista. Antti ei ollut hevosmies, mutta Piia nauraa tehneensä hänestä sellaisen. Antti muun muassa hoitaa tallihommat silloin, kun Piia ei pysty. Useimmiten ne kuuluvat kuitenkin Piian rutiineihin. – Aamuvuorossa hoidan tallihommat ennen töihinmenoa ja yövuorosta menen suoraan tallille. Hevosten hoitaminen ja valmentaminen on mahtavaa vastapainoa työlle. ja Lyyli työntävät sametinpehmeitä turpiaan aidan yli. – Hienoja, viisaita ja kauniita eläimiä, sanoo Piia ja silittää Jaskan kaulaa. Siitäkö se hevoshulluus kumpuaa? – Siitäkin. Ja onhan se mahtavaa, kun saa tuollaisen 500kiloisen eläimen tottelemaan pelkällä ajatuksen voimalla. Olisipa lasten kasvattaminen yhtä helppoa, hän hymähtää. Hevoset ovat myös terapeuttisia eläimiä. Niiden kanssa puuhailu tekee hyvää. Kun Piia lähtee ratsastamaan tai ajamaan, kaikki maailman murheet unohtuvat ja stressi pyyhkiytyy pois. Vaikka Piia ei enää itse ohjasta, yksi unelma hänellä on. Hän haluaa kokea, millaista on ohjastaa oikein hyvää hevosta oikein hyvällä radalla. Se saattaa tapahtua Brazen Leonorilla Mikkelin raviradalla ensi kesänä. Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 16.3.2022 8.26.42 16.3.2022 8.26.42
• 20?PaPeriliit to?03 / 2022 teksti ?Reima Kangas?kuva?Hanna Koikkalainen TäTä on kaivattu: peliä tutussa porukassa. Kun takana on kymmeniä vuosia joukkuepalloilua, liki vuoden koronatauko on tuntunut oudolta. Janne Hämäläinen on tottunut pienestä pitäen menemään joukkueen ehdoilla, porukka etusijalla, heittämään herjaa pelin tiimellyksessä ja hienhajuisissa pukuhuoneissa. Olo on rento ja vapautunut, kun ympärillä heiluu samanhenkisiä ja -hajuisia kavereita. Hämäläinen kuvaakin itseään joukkueurheilijaksi henkeen ja vereen, niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. – Koko ikäni olen urheillut, kaikenlaista, mutta pääasiassa joukkuepelejä. Nuorempana pelasin jääkiekkoa Imatran Ketterässä ja salibandya Ruokolahden Rajussa. Kun lopetin aktiiviuran pelasin puulaakisarjaa. Hiihto, kuntosalit ja muut – kuntoportaatkin – ovat mukavia harrastuksia. Hämäläinen kyllä virnuilee ironisesti, että ne haiskahtavat keski-ikäisen miehen lajeilta. Hiihtänyt Hämäläinen on joskus paljonkin, mutta se on tapahtunut joukkuepelien ohessa, ei niiden sijaan. Kuntoportaat Lappeenrantaan tehtiin pari vuotta sitten entiseen hyppyrimäen alastulorinteeseen, 103 porrasta. Niitäkin Hämäläinen on harrastanut koronasulun aikana. Kahdeksan kertaa kun nousi ylös, oli vaikeuksia kävellä kotiin. – Mutta että yksin taistella tuolla… Kyllä sitä kaipaa joukkuehommaa ja sunnuntai-iltaa, että pääsee heittämään läppää koppiin, yhteenkuuluvuuden tunnetta. Sitä ei saa yksilöurheilussa, sanoo Hämäläinen. Hän pohtii, että porukka tarkoittaa juuri yhteenkuuluvuutta, yhdessä tekemistä ja yhdessä olemista. – Siinä suhteessa on sama, onko sählyvuoro vai ollaanko töissä, sanoo Hämäläinen. Hän korostaa, että sosiaalinen kanssakäyminen on todella tärkeää yhtä lailla joukkuelajeissa kuin työkavereiden kanssa työpaikalla. Se hitsaa porukkaa yhteen samalla, kun tehdään töitä tai pelataan. Sen avulla muodostuu joukkue. – Kun miettii töitä tehtaalla kin, kuka saa yksin saa tuotantoa käyntiin häiriön jälkeen? Pitää olla tiimi. Ja vaikka on kuinka taitava, ei joukkueurheilussa pysty yksin tekemään maaleja, sanoo Hämäläinen. Suomalaisia ei ennen pidetty varsinaisina joukkuepelaajina, mutta Hämäläisen mukaan tilanne on muuttunut. Vaikkapa Leijonien tai Huuhkajien menestys perustuu nimenomaan joukkuepeliin ja joukkuehenkeen. Vihdoinkin kentälle Vannoutuneelle joukkuepelaajalle koronatauko on ottanut lujille. »Kyllä sitä kaipaa joukkuehommaa, että pääsee heittämään läppää koppiin.» m i n u n p o r u k k a n i Paperi_20-21a-.indd 20 Paperi_20-21a-.indd 20 22.3.2022 12:58:42 22.3.2022 12:58:42
• PaPeriliit to?03 / 2022?21 – Kun peleissä oli tauko eikä nähnyt pelikavereita, alkoi yksinään tekeminen maistua puulta. Kaikki rupesivat odottamaan, että pääsisi taas pelaamaan, sanoo Janne Hämäläinen (oik.). Hämäläinen on ollut 22 vuotta töissä Stora Enson Tainionkosken tehtaassa ja on huomannut samansuuntaista muutosta myös töissä. Se on välttämätöntäkin, kun työntekijämäärä on ajettu niin pieneksi. – Koko tiimin ja vuoron pitää olla sitoutunut yhteispeliin, että pärjätään, sanoo Hämäläinen. Kourulan palloiluhallissa Lappeenrannassa kokoontuva salibandyvuoro on aikoinaan perustettu pesäpalloseura Pesä Ysien junioreiden isien vuoroksi. Hämäläisen tytär pelasi pesäpalloa ja hän itse oli mukana valmennuksessa. Pikku hiljaa väki on vaihtunut, mutta kävijöillä on yhä tausta pesäpallon parissa. Urheilijoita kun ollaan, jutut pyörivät enimmäkseen urheilun ympärillä, vaikkapa tulevassa pesäpallokaudessa tai SaiPan jääkiekkokaudessa. – Positiivisen kautta. Kukaan ei halua pilata sitä yhteistä aikaa sillä, että käydään juttelemaan surullisista asioista. Pientä leukailuahan siinä aina on mukana, mutta ei kukaan suutu. Sivullinen ei välttämättä ymmärtäisi sitä välillä mustaakin huumoria, sanoo Hämäläinen. Osallistujien ikähaarukka on noin 20–50 vuotta. He viestivät isossa ryhmässä WhatsAppin kautta, ja pelaamaan tulevat aina ketkä pääsevät. – Porukkaan on tullut ihan huippu-urheilijoitakin, Imatran Pallo-Veikkojen edustuspelaajia. Siinä on tekemistä, kun viisikymppinen ukko koettaa pärjätä mukana, sanoo Hämäläinen. Periksihän ei höntsäpelissäkään anneta, ja nyt koronatauon jälkeen pelataan entistä hirveämmällä tsempillä. – Jokainen lähtee kotiin hymyssä suin kaikkensa antaneena, sanoo Hämäläinen.? ? Paperi_20-21a-.indd 21 Paperi_20-21a-.indd 21 22.3.2022 12:58:43 22.3.2022 12:58:43
• 22?PaPeriliit to?03 / 2022 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Teemme tällä tehtaalla paperinjalostusta. Koneet arkittavat ja rullaavat kartonkia ja paperia, eri kokoja ja laatuja. Niitä käytetään esimerkiksi elintarvikelautasiin, pakkauksiin ja juomakuppeihin. Mitä asiakas tilaa, sitä tehdään. Tulin Siltakylän tehtaalle vuonna 2014. Olin ollut sitä ennen Waasan Myllyllä ja armeijassa sekä tekemässä elementtiasennusta rakennusalalla. Tehtaalla olin ensin kesätöissä kahteen kertaan, sitten määräaikaisilla sopimuksilla ennen vakinaistamista. Sattui hyvään rakoon, että minut vakinaistettiin aika nopeasti. Ennen kuin pääsin pituusleikkurille olin hyvän aikaa pakkaajana: Siinä oppi tehtaan tapoja ja paikat hyvin. Siksi pakkaamisen kautta on hyvä aloittaa nämä hommat: Yhtenä päivänä pakkaa yhdellä koneella ja toisena toisella, ja samalla väkisinkin tutustuu myös ympärillä oleviin ihmisiin. Pakkarina tuli pyörittyä lähemmäs vuoden ajan. Sitten pääsin kouluttautumaan pituusleikkurille. Niitä on nykyään viisi, joista kaksi on lähes uusia. Nykyisin työskentelen pääosin kahdella Goebelin koneella, joilla rullataan lähes poikkeuksetta kartonkia, etupäässä 1–5 rataa. Toki täällä rullauspuolella, bobinahommissa, ratoja voi olla jopa parikymmentä. Rataleveydet vaihtelevat noin viidestä sentistä päälle kahteen metriin. Työt vaihtelevat muutaman kymmenen kilon koeajosta aina satojen tuhansien kilojen tilauksiin. Työn jälki ja lopputulos ovat tärkeintä. Vahdin konetta ja tarkkailen laatua. On varmistettava asiak kaalle menevän rullaustyön laatu sen lisäksi, että työ täyttää tilaajan antamat speksit. Koneen hoitajan vastuulla on tarkkailla myös raaka-aineen laatua. Jos rulla on huono, sitä ei voi jalostaa eteen päin. Sen voi huomata jo, kun työntää rullaa lattialla: Jos se on kovin löysä, se ei edes pyöri kunnolla. Siihen toki vaikuttaa myös materiaalin paksuus. Pinnoitettujen rullien pinnoitteessa voi olla heittoa, rullat voivat olla löysiä, tai voi olla profiiliheittoa, vaikkapa painaumaa. Voi olla haasteellista saada rulla ajetuksi koneesta läpi. Vaikkapa kaksi metriä leveän rullan välillä voi olla löysempi kohta, ja se voi vetää ratoja ristiin. Aina ongelmia ei voi nähdä ennalta, vaan ne käyvät selviksi, kun lähtee ajamaan. Joskus rullan voi puolittaa, ja ajaa sen osan, mikä saadaan ajettua. Nyt eletään murroskautta, kun ympäris tökysymykset tuovat uudenlaisia laatuja. Isot tehtaat reagoivat ensin, ja me sitten jalostamme heidän tuotteitaan. Asiakkaat vaativat ja yhteiskunnassa ollaan valveutuneita. Välillä tämä työ voi olla aika liukuhihnamaista. Ammattilaisen erottaa määrätietoisesta toiminnasta. Kun työvaiheet tulevat selkäytimestä, se näyttää melkein robotin työskentelyltä. Ei tarvitse ihmetellä ja aprikoida, vaan pystyy toimimaan levollisesti ja jouhevasti. Osaaminen vapauttaa tekemään havaintoja ja olemaan tarkkana. Vaikka kuulosuojaimista kuuntelisi radiota, samalla huomaa paljon. Työssä on vaihtelevuutta: erilaisia hommia ja työvaiheita sekä työpisteitä. Tämä työ on aika fyysistä, ei mitään valvomotyötä. Koneen ajamisen lisäksi autan välillä myös pakkaria, ja mittariin tulee 10 000–20 000 askelta useimpina työpäivinä. Alue, jolla toimitaan, on melko pieni, mutta niin vain askelia vain kertyy. Automatiikkaa lisäämällä ja turhiksi käyneiden työvaiheiden poistamisella voisi työtä keventää ja tehoja lisätä. Silloin työ ei olisi niin paljon työntekijän omasta panoksesta kiinni. Nyt terveys ja jaksaminen vaikuttaa kaikkeen. Työaikamuotoakin olisi hyvä tarkistaa. Työnteon helpottaminen auttaisi moneen, myös vapaa-aikaan. Voisi harrastaa ja puuhata lastenkin kanssa, eikä vain puhallella. Jaksaminen on kuitenkin kaiken yhteisen hyvän perusta. Sen avulla kaikki menee paremmin – sekä töissä että vapaalla.»?• Jaksaminen on yhteisen hyvän perusta TeksTi?Mari Schildt?kuVa?Jukka Koskinen Toni Nieminen kehittäisi työtään automaatiota lisäämällä. Se mahdollistaisi pitemmän päivän tekemisen ja vapaa-ajan lisäämisen. Se parantaisi myös toimintavarmuutta. »Osaaminen vapauttaa tekemään havaintoja ja olemaan tarkkana.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 18.3.2022 10.26.57 18.3.2022 10.26.57
• PaPeriliit to?09 / 2021?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Jaksaminen on yhteisen hyvän perusta Toni Nieminen on koneenhoitajana Konvertia Groupin Siltakylän tehtaassa. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 18.3.2022 10.26.58 18.3.2022 10.26.58
• 24?PaPeriliit to?03 / 2022 3 / H i o m o PAPERILIITON mestaruutta tavoittelevien keilaajien kisakuljetuksiin tarvittiin takavuosina busseja. Nyt kilpailijat mahtuvat henkilöautoihin. On silti turha luulla, että taso olisi laskenut. Tämän vuoden kisat käytiin Kuopiossa. Mukana oli hieman yli 30 kilpailijaa. – Tavoitteena on voitto, vaikka ei tässä silti olla verenmaku suussa. Pitää osallistua, kun joku jaksaa vielä järjestää kisoja, totesi helmikuun lopussa kilpailemassa ollut Timo Lapakko siinä vaiheessa päivää, kun kaikki oli vielä mahdollista. Lapakko edusti Kaipolan osastoa keilakaveri Taisto Tammelinin kanssa. Kaipolan tehtaan sulkeminen vuosi sitten teki Tammelinista ja Lapakosta työttömiä. Eläkepäivien alkamista tänä vuonna odottavat 62-vuotiaat kaverukset käyvät nykyisin keilaamassa jopa kolme kertaa viikossa. Lähin keilahalli on Keuruulla 56 kilometrin päässä. Kumpikin kilpailee myös veteraanien SM-sarjassa. – Kun aloitin 30 vuotta sitten, Jämsänkoskella oli oma halli ja keilaseura kuten melkein kaikilla paperitehdaspaikkakunnilla tuohon aikaan, muisteli Tammelin. MIEHET olivat lähteneet Jämsästä vartin yli seitsemän ja palasivat illaksi kotiin. Lapakko unohti lähtökiireessä keilaushousut ja seurapaidan kotiin, mutta tärkeimmät eli kengät ja viisi keilapalloa tulivat mukaan. – Käyhän se heitto farkuissakin. Tärkeintä on rytmitaju, kävelyn, käsien ja heiton koordinaatio, hän opasti. Kuopion osaston isännöimät kisat pidettiin Kuopion uudessa Keilakukon hallissa yhdessä Keilaseura Tiimin kanssa. – Kotikenttä ei ole tässä lajissa etu, sitä saattaa päinvastoin jännittää, kun on paljon tuttuja ympärillä. Aion silti voittaa kisan, paljasti kisojen johtaja, kuopiolainen Timo Mikkonen, veteraanien SM-tason keilaajia hänkin. Timo Lapakko ei ollut suorituksensa jälkeen tyytyväinen. – Radanhoito oli haastava ja tulokset huonot. Ensi vuoden kilpailua odotellessa harjoitellaan keilausta, totesi Lapakko. Sen, miten Timo Mikkosen voittohaaveiden kävi, voi tarkistaa tuloksista osoitteessa paperiliitto.? .?•?VUoKKo VilJaKKa Timo Lapakko unohti keilahousut kotiin, mutta farkuissakin tuli kaatoja. Mestarikeilaajat kisasivat Kuopiossa Timo Lapakko (vas.) ja Taisto Tammelin ovat keilanneet ja kilpailleet vuosia yhdessä. He edustivat Kuopiossa Kaipolan osastoa. MatiaS HoNKaMaa Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 24.3.2022 14.42.30 24.3.2022 14.42.30
• PaPeriliit to?03 / 2022?25 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä maa teloittaa vuodessa enemmän ihmisiä kuin muut maat yhteensä? 2. Missä maassa on Sano-niminen kaupunki? 3. Mikä on maniokki? 4. Minkä maan kaupunki on Odessa? 5. Mistä sanoista tulee yritysnimi UPM? 6. Minkä lajin urheilija on Kamila Valijeva? 7. Mitä ovat köyhät ritarit? 8. Kuka näyttelee pääosaa elokuvassa Forrest Cump? 9. Mihin kaupunkiin päättyy Siperian rata? 10. Mitä seuraa Iivo Niskanen edustaa? j ä s e n r e k i s t e r i Jäsenkortti kännykässä YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@ paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Lataa liiton sähköinen jäsenkortti puhelimeesi, niin voit osoittaa olevasi Paperiliiton jäsen. Kortista löydät linkit liiton uutisiin, jäsenetuihin, yhteystietoihin ja eAsiointiin, jossa voit muuttaa jäsenrekisteritietojasi tai asioida työttömyysturva-asioissa. Myös If:in liittovakuutuksen voimassaolotieto ja Ifin palvelunumerot on liitetty mobiilikorttiisi. Jos et vielä käytä mobiilikorttia, voit tilata sen eAsioinnin Jäsentiedot-osiosta. Kirjaudu eAsiointiin ja lähetä sieltä latauslinkki puhelimeesi. Tarkemmat ohjeet Paperiliiton www-sivuilta paperiliitto.fi/jasenasiat. Sivulla kerrotaan myös, miten toimia, jos et voi käyttää mobiilikorttia puhelimessasi. Muovista jäsenkorttia Paperiliitolla ei enää ole. MOBIILIJÄSENKORTILLA VOIT LUNASTAA JÄSENETUJA TAI ESIMERKIKSI PÄÄSYN LIITON TAPAHTUMIIN. Vauhdikas kesäpäivä Tykkimäellä! Tätä on odotettu! Paperiliittolaiset perheet pääsevät taas hurvittelemaan Tykkimäen huvipuistoon ja Aquaparkiin. Kouvolassa sijaitseva huvipuisto Tykkimäki on varattu paperiliittolaisille perheineen yksityiskäyttöön lauantaina 11.6. klo 10.00–15.00. Kello 15 huvipuisto avataan myös muille kävijöille, mutta paperiliittolaiset voivat jatkaa hauskanpitoa huvipuiston sulkeutumiseen klo 19 asti. Vesipuisto Aquapark aukeaa klo 11 ja sielläkin voi pitää hauskaa klo 19 asti. Tapahtumaan ilmoittaudutaan Paperiliiton nettisivuilla paperiliitto.fi. Ilmoittautuminen päättyy 19.5. Tapahtuma on tarkoitettu vain Paperiliiton jäsenille puolisoineen ja kotona asuville lapsilleen. Paperiliittolainen isovanhempi voi ottaa mukaansa lastenlapsiaan. Perhekunnan jäsenyys Paperiliittoon tarkistetaan portilla. Varaudu näyttämään mobiilijäsenkortti kännykästäsi. Portilla osallistujille jaetaan huvipuistoranneke. Tervetuloa viettämään vauhdikas kesäpäivä kanssamme! Lisätietoja: paperiliitto.fi Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 24.3.2022 14.42.31 24.3.2022 14.42.31
• 26?PaPeriliit to?08 / 2021 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Työsuhteen päättyminen ja päivärahaoikeuden alkaminen Työsuhteen päättymistapa voi vaikuttaa oikeuteesi saada ansiopäivärahaa. Määräaikaisen työsuhteen päättyessä päivärahaoikeus alkaa tavallisesti heti omavastuuajan jälkeen. Myös silloin, kun työsuhde on päättynyt irtisanomiseen, eikä irtisanomisen yhteydessä ole maksettu mitään työsuhteen päättymiseen liittyvää korvausta, voi maksatus alkaa heti omavastuuajan jälkeen. Omavastuuaika on viittä työtöntä työpäivää vastaava aika, ja se tulee asetettavaksi silloin, kun työssäoloehtosi on täyttynyt joko ensimmäisen kerran tai uudelleen edellisen enimmäisajan alkamisen jälkeen. Omavastuuaikaa ei kuitenkaan aseteta, jos edellisen enimmäisajan alkamisen yhteydessä omavastuuaika on asetettu ja ensimmäisestä maksetusta päivärahapäivästä on alle vuosi. Jos työnantaja irtisanomistilanteessa maksaa sinulle erityisiä korvauksia, ovat ne pääsääntöisesti jaksotettavia etuuksia, ja ne saattavat siirtää päivärahaoikeuden alkamisajankohdan pitkällekin tulevaisuuteen riippuen maksetun erilliskorvauksen suuruudesta. Näitä korvauksia, jotka eivät ole vakiintunutta palkkaa, voidaan kutsua tukipaketiksi, kultaiseksi kädenpuristukseksi, erorahaksi, bonukseksi tai muulla vastaavalla nimikkeellä. Se, millä nimikkeellä korvaukset on maksettu, ei ole ratkaisevaa. Nimikkeestä riippumatta työnantajalta saatu taloudellinen etuus, joka perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen, työsuhteen päättymiseen liittyvään sopimukseen tai muuhun vastaavaan järjestelyyn, estää työttömyysetuuden myöntämisen ajalta, jolle etuus jaksotetaan työsuhteen päättymisestä lukien. Jaksotus tehdään Voit halutessasi saada etuuspäätökset kirjeen sijasta sähköisesti eAsiointiin. Maksuilmoitusten toimitustavan olet voinut valita sähköiseksi jo aiemmin. Pääset itse muutamaan päätösten toimitustapaa kirjautumalla eAsiointiin ja valitsemalla kohdasta Asetukset, että päätös toimitetaan eAsiointiin. Myös ansiopäivärahahakemuksen täyttämisen yhteydessä pääset valitsemaan päätöksen toimitustavan, jos et ole sitä jo aiemmin tehnyt. Työttömyyskassa ilmoittaa sinulle saapuneesta sähköisestä päätöksestä joko tekstiviestitse tai sähköpostilla, oman valintasi mukaan. jakamalla taloudellinen etuus viimeisimmän työsuhteen päiväpalkalla. Jos irtisanoudut itse työstäsi, tai jos sinun katsotaan omalla menettelylläsi aiheuttaneen työsuhteen päättymisen, voi TE-toimisto asettaa sinulle korvauksettoman määräajan eli karenssin. Tällaisen karenssin pituus on yleensä tapauksesta riippuen 60–90 päivää. Työttömyyskassa ei voi maksaa etuutta karenssin aikana. Jos sinulle on asetettu karenssi tai työsuhteen päättymisestä lukien on jaksotettu taloudellinen etuus, tulee mahdollinen omavastuuaika asetettavaksi vasta näiden jälkeen. Omavastuuaika ei voi kulua jaksotuksen tai karenssin aikana. Päivärahaoikeuden alkaminen on siis aina tilannekohtaista. On kuitenkin tärkeää huolehtia siitä, että työnhaku on voimassa TE-toimistossa myös näiden mahdollisten korvauksettomien jaksojen aikana. Työttömyysetuutta ei ilman erityisen painavaa syytä myönnetä takautuvasti pitemmältä kuin kolmen kuukauden ajalta ennen hakemuksen vireille tuloa. Näin ollen on tärkeää toimittaa kassalle hakemus kolmen kuukauden sisällä siitä ajankohdasta, josta lukien päivärahaa haetaan. On kassan tehtävä tarkistaa päivärahaoikeuden syntyminen ja antaa sitä koskevat päätökset. Toimita siis kassalle hakemus mahdollisine liitteineen, kun työsuhteen päättymisestä on kulunut vähintään kaksi täyttä kalenteriviikkoa ja huolehdi, että olet ilmoittautuneena työttömäksi työnhakijaksi TE-toimistoon ensimmäisestä työttömyyspäivästä alkaen. Saat tiedon tekstiviestitse, jos olet tilannut maksuilmoitukset saapumaan tekstiviestitse, ja muussa tapauksessa sähköpostilla. Tarkistathan siis eAsioinnin omista tiedoistasi, että Paperityöväen Työttömyyskassalla on ajantasainen sähköpostiosoitteesi sekä puhelinnumerosi. Huomioithan, että jos et ole käynyt lukemassa sähköistä päiväraha päätöstäsi eAsioinnissa 7 päivän kuluessa, postitamme päätöksen sinulle. Kaikki päivärahapäätöksesi löydät eAsioinnin tilannetiedoista. Tarkemman ohjeen toimitustavan valinnasta löydät kassan nettisivuilta osoitteesta www.paperikassa.fi. YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Sähköinen päätös Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 18.3.2022 19.20.54 18.3.2022 19.20.54
• PaPeriliit to?03 / 2022?27 3 / h i o m o A r j e s s a m u i s t o k i r j o i t u s vain ja katsomaan. Näin ajatteli Antti Härkönen, 27, kun hänen isänsä houkutteli häntä ammattiosaston hallitukseen. Kolmen kuukauden ja kolmen kokouksen jälkeen toisen polven tehtaalainen ja ammattiosastolainen voi jo todeta, että onpa hyvin mielenkiintoista. – Olen ollut ”virassa” vasta vähän aikaa, mutta olen oppinut jo paljon. En ollut tajunnutkaan, mitä kaikkea siellä taustalla tapahtuu. On ollut kiinnostavaa kuunnella kokeneempien ja viisaampien kommentteja. Härkönen pohtii, että hallituksen varajäsenyyden kautta on helppoa päästä hommaan sisään ja myös vaikuttamaan. – Kyllä oman äänensä saa kuuluviin, eikä minua ainakaan ole jännittänyt ilmaista mielipidettäni. Pitää vain ensin miettiä pari kertaa ennen kuin avaa suunsa, hän virnistää. Härkönen työskentelee Kemin Metsä Fibrellä käynnissäpitäjänä ja operaattorina. Hänen tiensä tehtaalle on tukevasti pohjustettu vankalla koulutuksella. Peruskoulun jälkeen Härkönen opiskeli kaksoistutkinnon ja sai sekä valkolakin että sähköasentajan tutkinnon. Sen jälkeen hän jatkoi vielä automaation opintoja ammattikorkeakoulussa. Tekniikan insinööriksi hän valmistui vuonna 2019. – Toinen vaihtoehto olisi ollut suuntautua vuoroesimieheksi. Minulle oli kuitenkin paljon luontevampaa valita se tie, jolla pääsee tekemään itse sen sijaan, että katsoisin, mitä muut tekevät. Vakituisen työpaikan Härkönen sai vuonna 2020. Sitä ennen hän oli ollut tehtaalla muutamia kesiä kesätöissä. – Tuntui tosi hyvältä saada vakipaikka. Silloin tipahti paino hartioilta. Olihan se iso juttu tällaiselle nuorelle miehelle, jolla ei ollut käytännössä juurikaan työkokemusta eikä näyttöjä. Härkönen viihtyy työssään erittäin hyvin. Työ on hänestä mielenkiintoista ja hän kokee oppivansa uutta joka päivä. Tehtäväkierto kentällä ja operaattorina tuo mukavaa vaihtelua työnkuvaan. – Jos minun johonkin pitäisi istahtaa pysyvästi, niin se olisi operaattorin työ. On kiehtovaa, miten tietokoneen ääressä voi vaikuttaa prosessiin. Tehdashan on aina ajamassa johonkin suuntaan, ja tällaisella vanhalla tehtaalla on lisäsi aivan oma sielunelämänsä. Siihen on mukauduttava ja koko ajan on oltava valppaana.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Väinö Antikainen ??.?.????–??.?.???? syntynyt Väinö Antikainen aloitti työt A. Ahlström Oy:n sahalla 14-vuotiaana, minkä jälkeen hänelle avautui paikka prässipoikana paperitehtaalla. Armeijan jälkeen hän palasi sahalle, käväisi hetken konepajalla ja pääsi takaisin paperitehtaalle. Siellä hän jatkoi eläkevuosiin saakka. Antikainen kävi ahkerasti koulutuksissa, erityisesti Sirola-opiston kursseilla. Ammattiosasto 14 jäseneksi liityttyään vei ammattiyhdistystyö mukanaan. Hän toimi osaston sihteerinä ja valistussihteerinä, ja osallistui myös moniin Paperiliiton liittokokouksiin. Pääluottamusmieheksi Antikainen valittiin 1970. Hän oli toimessa lähes 16 vuotta. Edustettavia lähes 1 600. Tänä aikana Varkauden tehtailla tapahtui paljon muutoksia; tuli uusi paperikone sekä saha, voimalaitos ja kuorimo. Työsarkaa riitti. Antikainen oli vakuuttunut, ettei paperiteollisuus koskaan katoa Varkaudesta kokonaan. Osittain hän olikin oikeassa: tehdas on olemassa, vaikka valmistaakin nykyisin vain kartonkia. Antikainen oli mukana kunnallispolitiikassa SKDL:n ja myöhemmin Vasemmistoliiton valtuutettuna yhteensä lähes 26 vuotta. Eläkevuosinaan Antikainen harrasti lukemista ja teatterissa käyntiä sekä matkustelua. Hän otti myös kantaa moninaisiin asioihin paikallislehdessä mielipidekirjoituksillaan. Väinö Antikainen oli isä, ukki ja isoukki, joka nautti lastenlasten ja lastenlastenlasten seurasta.?•?taiNa riSSaNeN, Väinö Antikaisen tytär Antti Härkönen innostuu sekä työstään että osaston hallituksen jäsenyydestä Kemin osasto ?? hallituksen varajäsen Antti Härkönen työskentelee Metsä Fibren tehtaalla käynnissäpitäjänä ja operaattorina. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 18.3.2022 19.20.54 18.3.2022 19.20.54
• 28?PaPeriliit to?03 / 2022 3 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 20.4. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 3”. Ristikon 2 palkinnon sai Kari Kyllästinen, Kotka. ari Kiviharju ? ? EHTOO PAINUA PIIKEIN puuroihin pientä pieniä pallon kera nuori! Tauno EHTA pelotella Unkaria ? tarkastelua ? jäätön tyhjä hiuksissa kyynelein OSAAVA KUVA POLIISILLA PAUL Sn ASEIN Toivanen kasvava ? taistella PÖLLÖ JOHTI toistaa lapsia johtua yhtä paljon etsiminen sarastusta PÖLYÄVÄ Mattila +t halpa koru RÖLLINÄ varattuja TEA suojia Buster KUU alasimella punottuja ? POIS Volga ennen maku OTSILLE YLÄOSAT ylitettyjä väittävä TASAIN ÄÄNTÄ NEESON LISAYS SUURIA HISSEIN Susanna usein TUNTEA kirkkosoitin JALOKIVI ALASTON ENNEN PELIÄ! ROMMILLA TÄYTETTY MÄÄRITELTYJÄ ULTRALYHYITÄ RADIOAALTOJA KOUVOLAN KAUPUNGINOSA HYLLY AIDATKIN SELLAISET LAULANUT VEIKKO RASVAA RISTIKOT USEIN HEVOSELLA kaupunki koillisBrasiliassa (1.=C) ? PIILOTELLEN pilkkaaminen KUUMIA KAURISMÄKI KAIMOINEEN Amerikan valuuttaa LAIVOJEN ETUOSIA SÄRKELÄ NAPATTUJA VALJAIDEN OSANA IHOVAIVA EROTETTUJA OSA PUUTA MAKSIMI PAHOJEN TEKEMIÄ VOI LIEKKI TUULESSA kulkuneuvot HEVOSPELI SYÖVYTTÄÄ ensimmäisinä Blom ja kaima VAUVOJEN IMEMIÄ Pajumäki +t SKOG 2X VALUUTTAA kehämäinen suuntia INARIN KYLÄ NOUSEVIA! REUNUS VEIKATA tutut väylät AVARA HUONETILA POISTOT LAITTAA PUOLIKSI NUKKUA TAIKURIN TEKEMIÄ PÄÄHINE Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 22.3.2022 12:19:09 22.3.2022 12:19:09
• – Seela on tosi ketterä, nopea ja kaikkea, mie en enää ole. Menen siten kuin pystyn ja katson ettei Seela satuta itseään. Ei hän kyllä tarvitse apua, kun on niin pienestä käynyt täällä, sanoo Hanne Rannanjärvi. Toisin piti mennä Hanne Rannanjärvi miettii vähän syyllisenä, että hänelle on käynyt se perusjuttu, joka oli tarkoitus välttää. Perhe-elämä on vienyt mennessään niin, että oman itsensä muistaminen on jäänyt vähälle. – Olen aiemmin ollut liikkuva ihminen. Olin kiinnostunut ei niin valtavirtalajeista, kuten kiipeilystä. Lapsen syntymän jälkeenkin olen vähän yrittänyt, mutta siitä on jo pitkä aika, hän ihmettelee. Rannanjärvi käy sentään tyttärensä Seelan, 7, kanssa jo neljättä vuotta Kotkan Parkourliikkeen harjoituksissa. Paitsi että tämäkin harrastus oli pitkään tauolla. Rannanjärvi on pitänyt tiukkaa koronakuria. – Nyt korona alkaa jäädä suurempien uutisten varjoon, enkä jaksa enää niin huolestua. Aloin myös ajatella, että Seela oli viisivuotias kun korona alkoi. Kaikki synttärit ja muut peruttiin, en voi viedä koko hänen lapsuuttaan. Rannanjärvi ei ole luovuttanut itsensäkään suhteen. – Yritän esimerkiksi tulla töihin aina pyörällä tai kävellen. Yritän sinnikkäästi pitää kiinni edellisestä elämästä, mie nousen kyllä vielä täältä!?•?teKsti: reima Kangas, Kuva: johannes Wiehn PaPeriliit to?03 / 2022?29 3 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 22.3.2022 12:19:10 22.3.2022 12:19:10
• 30?PaPeriliit to?03 / 2022 3 / t a u k o t i l a Kun pituusleikkurin hoitaja Sanni Mattila ja kakkoshenkilö Katja Lehto aloittavat työvuoron, keitetään kahvit. Sitten päivitetään kuulumiset. – Oikein odotan, että kuulen, mitä Sannille on taas sattunut ja tapahtunut. Sitten ryhdymme katsomaan työjuttuja, Lehto sanoo. – Käytännössä jaan koko elämäni Katjan kanssa, haluaa hän tai ei. Suu käy!, Mattila kertoo. Naiset ovat paitsi työkavereita, myös ystäviä. Se ei ollut itsestäänselvää, kun he siirtyivät samaan vuoroon Jujo Thermalin jälkikäsittelyn pituusleikkurilla vajaat neljä vuotta sitten. – Kyllä uusi työkaveri aluksi jännitti. Tiesin, että hän on menevä ja sanavalmis. Minä taas olen hiljaisempi. Mietin, miten me tulemme toimeen. Kaikkien kanssa ei vain tule niin hyvin toimeen, vaikka kuinka yrittäisi, Lehto miettii. – Kävi uskomaton tuuri, että meidät molemmat siirrettiin yhtä aikaa samaan vuoroon. Tehdastyö ja varsinkin vuorotyö on tosi kuormittavaa. On kiva, että henkilökemia työssä ei kuormita sitä lisää, vaan päinvastoin helpottaa työtaakkaa. Kun me vain yhdessä teemme, niin saamme kyllä hommat hoidettua, Mattila sanoo. Työn lomassa jutellaan aivan kaikesta. Mattila puhuu ja Lehto prosessoi. – Sanni sanoo joskus, että luen häntä kuin avointa kirjaa. Tietysti kun toista kuuntelee ja osaa tulkita, huomaa toisen tunnetiloja ja osaa muuttaa omaakin toimintaa tilanteeseen sopivaksi, Lehto sanoo. – Me puhumme aivan kaikesta. Jonkun verran työasioita, mutta myös elämästämme, harrastuksistamme, mihin maailma on menossa. Jaetaan ilot ja surut. Sillä lailla meistä on tullut tosi läheiset, Mattila sanoo. Hyvien ystävien kesken voidaan olla myös ihan hiljaa ilman, että se tuntuisi kiusalliselta. Molemmat kertovat, että kentälläkin he jo tietävät, mitä toinen tekee seuraavaksi. Heidän työskentelynsä on hioutunut niin yhteen, että aivan yhtä saumatonta se ei ole muiden kanssa. – Kun Sannilla on muita töitä, vähän jännityksellä odotan, kenet saan työparikseni. Ihan oma, rento itseni en silloin aina osaa olla, Lehto miettii. – On ollut aivan lottovoitto, että olen saanut Katjan työparikseni. Olen siitä tosi kiitollinen, Mattila sanoo. – Sanni on työkaverina mahtava: Ihan paras, Lehto sanoo. ? • ?Mari Schildt Sanni Mattila ja Katja Lehto ovat huomanneet, että yhdessä he selviävät mistä vain. Ihan paras työkaveri »jaan koko elämäni katjan kanssa.» Veera Korhonen t y ö p a r i Katja Lehto (vas.) ja Sanni Mattila ovat Kauttualla toimivan Jujo Thermalin ensimmäinen vakinainen työpari, jossa molemmat työntekijät ovat naisia. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 15.3.2022 15:54:48 15.3.2022 15:54:48
• PaPeriliit to?03 / 2022?31 3 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a t i l a s t o p a r i p ä i v ä n s a n k a r i Omasta kanalasta AsuinpAiKKA:?Uimaharju syntynyt: Enossa 31.3.1998 perhe: avomies, koira, kukkoja ja kanoja työ: sähköasentajana kuitulinjalla Stora Enson Enocellillä terveiset: menevät miehelleni syntymäpäivänään: tarjoaa työkavereilleen pullat Marika Saastamoinen mAriKA Saastamoinen asuu omakotitalossa ja arvostaa maaseudun rauhaa. Taajaman ulkopuolella asuminen teki mahdolliseksi sen, että pari vuotta sitten pihalle rakennettiin kanala, jossa kiekuu kaksi kukkoa omissa parvissaan. – Siitä kai se innostus lähti, kun naapurissa oli kanoja. Sen verran omat kanat nyt munivat, ettei tarvitse kaupasta munia ostaa, kaikki tulee itse syötyä. Marikasta kanojen pito on helppoa, vaikka ruokkiminen ja siivoaminen vie päivittäin jonkin verran aikaa. Perheen suomenpystykorva tulee myös kanojen kanssa hyvin toimeen. Keväälle Marikalla ei ole suurempia suunnitelmia. – Lähinnä luonnosta nauttimista, kun luonto taas alkaa vihertää. Aurinko lämmittää jo mukavasti pilkilläkin. Aina sieltä jotakin nousee pannulle tai savustuspönttöön laitettavaksi. • eeVa elorantajoKela B riteillä on voimakas aut­ tamisen perinne; täällä on jatkuvasti menossa jotain rahankeräystä, ihan normiai­ koinakin. Ukrainan tilanne on saanut rahapussin nyörit höltymään enti­ sestään, ja ihmiset aloittavat spontaanisti omia, pieniä rahankeräyksiään. Meidän nurk ka pubissamme virkataan auringon­ kukkapannulappuja, ja ystäväni aloitti maksullisen haasteen: kuka kasvattaa suurimman auringonkukan? Vuonna 2019 britit antoivat hyvänte­ keväisyyteen 11,3 miljardia puntaa. 62 prosenttia väestöstä lahjoittaa säännöl­ lisesti, ja kitsaina pidetyt skotit ovat yllättävästi avokätisimpiä. Ukrainalle on viikossa kerätty yli 100 miljoonaa puntaa. Hyväntekeväisyydellä on pitkät perin­ teet. Esimerkiksi meidän kylämme soppa­ keittiössä ruokittiin 1870­luvulla päivit­ täin lähes tuhat konkurssiin menneen valimon työntekijää ja perheenjäsentä. Jotkut yhteiskunnan toiminnot, jotka Suomessa ovat valtion ja kuntien vastuulla, rahoitetaan Britanniassa yhä vapaaehtoisvoimin. Avun tarve on siis suurempi. Täällä on myös yhteiskunnan rakenteesta – luokkaeroista – johtuen enemmän köyhyyttä. Osalla kansasta ei ole työeläkettä, vaan sinnitellään erittäin pienen kansaneläkkeen ja sosiaalitukien turvin – ja tehdään töitä niin kauan kuin pystyssä pysytään. Seitsemänkymppinen supermarketin kassa on tavallinen näky. Kunnon sairauspäiväraha ja työttömyys­ turva ovat harvinaista herkkua. Kansan ja konservatiivihallituksen auttamishaluissa on kuitenkin vissi ero. Kun Euroopan maat ottivat Ukrainan pakolaiset heti sodan alettua avosylin vastaan, Iso­Britannia on myöntänyt puolitoista viikkoa sodan syttymisen jälkeen vaivaiset viisikymmentä viisumia. Anomuksia on 15 000. Satoja pako­ laisia on käännytetty Ranskan puolella Calais’ssa ja heitä on kehotettu mene­ mään Pariisiin tai Brysseliin viisumia anomaan. Ranskan sisäministeri tuomitsi Britannian menettelyn epäinhimillisenä. Viisumin voivat tällä hetkellä saada vain ne pakolaiset, joilla on täällä perheen­ jäseniä. Kansan mielipide saattaa tosin muuttaa tämän pian. • lä hd e: Ve ro nM aK Sa ja t lä hd e: ti la St oK eS Ku S Valtion menot Vapaa-ajan kalastajien saaliit 70 60 50 40 30 20 10 70 60 50 40 30 20 10 1990 2000 2010 2020 1990 2000 2010 2020 »Seitsemänkymppinen supermarketin kassa on tavallinen näky.» Kaarina Griffiths Kirjoittaja on Cornwallissa Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. miljardia euroa tonnia Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 15.3.2022 15:54:48 15.3.2022 15:54:48
• Aleksi Kehus on 23-vuotias mekaaninen käynninvarmistaja Metsä Boardin Kemin kartonkitehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 14.3.2022 19.36.08 14.3.2022 19.36.08
• PaPeriliit to?03 / 2022?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä T änään ois tavallinen lauantai, pitää lähteä rakto­ ria laittamaan. Eilen sorvattiin kaverin luona ham­ masratasta vaihteistoon, ja nyt se pitäis asentaa paikalleen. Raktorihan on välttämättömyys, että saa aurattua lumia pihasta ja auvottua jääratoja, ja siinä tuttuja välillä ohimennen avittaa. Meillä on kimppatalli kaveriporukalla entisen muoviputkitehtaan hallissa, siellä tullee laitettua vehkeitä kymmeniä tunteja viikossa. Ollaan lapsuudesta asti tunnettu, jääradoilla rälläilty iät ajat. Ei tule ikinä päivää ilman tekemistä, puretaan koneita atomeiksi ja laitellaan viriosia. Nykyisenä kilpurina on 325:nen Bemari. Pyöräytin sen katolleenkin kerran ralleissa, meni kaikki pellit uusiksi paitsi takalunkka. Tyttöystävä on kattellu tätä hommaa nelisen vuotta, mutta häntä ei tarvitse korjata. Kotipaikalla asun vuokralla oma­ kotitalossa Kuivaniemellä. Kesät menee veneillessä ja syksyt metsästellessä, mutta nyt on autoilun aika. Huoltomiehen hommat alkoi kymmenen vanhana. Kaikkia räpsyjä en muista, mutta eka auto oli Skoda Favourite. Sitten Galantti, Passatti, pari 626 Matzdaa, Fiesta, Jetta, eka tieliiken­ neauto E36 Bemari… sitten taisin ostaa pystylyhtysen kaks­ satasen mersun kesäautoksi, tein siihen ilma­alustan, vaihoin isomman moottorin ja asensin pyöräkonneen turbon. Bemareita mulla on ollut ehkä 8. Kyllä on mennyt kymmeniä autoja romut­ tamolle paaliin oman käden kautta! Remontit aina eskaloituu, sehän se on koko jutun suola. Yrittää hakata laakeria irti vaihelaatikosta eikä se millään irtua, ja sitten hajuaaki kaikki, ja osat onkin jotain spesiaaleja, että pittää keksiä kaikkia erikoiskikkoja. Tai kun ostaa muka toimivan auton ja löytää heti jotain uskomatonta vikaa. Hetken päästä menee pulttia poikki ja kaikkia kairataan ja hitsataan, ja tietenkin se pultti tippuu moottorin sisälle jostain kanavasta ja mennee jummiin… yhtä Viia Doloroossaa… mutta kyllä siellä se palkintokin oottaa, kun on oiottu ja hitsattu neljä viikkoa autoa kasaan ja lähtee testit ottamaan. Tunnelma on ensin pelonsekaista kuulostelua, että mitähän seuraavaksi hajuaa, mutta sitten se pelaakin! Onhan se mukava, että saa välillä vähän ajjaakkin! Elämähän on yhtä korjaamista, ei se tule valmiiksi ikinä. Se on mahtava juttu. ? Jos maailmasta olisi pultti ruosteessa, Aleksi Kehus muuttuisi pulttipyssyksi. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Nina Susi »Remontit aina eska loituu, sehän se on koko jutun suola.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 14.3.2022 19.36.08 14.3.2022 19.36.08
• 34?PaPeriliit to?03 / 2022 »Kuinkahan monta väärinkäsitystä elämässäni on tapahtunut, joista en koskaan tule itse tietämään.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. J oskus kauan sitten, kun olin vielä oikeissa töissä, koin mielenkiintoisen esimerkin siitä, kuinka pieni väärinkäsitys saattaa muuttaa todellisuutta. Käynnissä oli projekti suhteellisen vaativan ja hieman hankalan asiakkaan kanssa. Kuten usein mainostoimistotöissä, saattaa asiakas haluta ratkaisuja, jotka eivät lopulta ole järkeviä tai toimivia. Painajaismaisia palavereita olivat esimerkiksi sellaiset, joissa asiakas aloitti kertomalla, että tavanomaiset internetsivut ovat erittäin tylsän näköisiä ja että hänellä olisi täysin vallankumouksellinen idea siitä, kuinka hän haluaisi nettisivunsa rakennettavan. Etenkin reilut kymmenen vuotta sitten teknologia oli sellaista, että nettisivujen muodon piti täyttää tietyt normit, jotta ne toimisivat mahdollisimman monilla eri alustoilla. Siksi pyörän keksiminen uudelleen oli lähtökohtaisesti tuhoon tuomittu ajatus. Tarinan asiakas ei onneksi halunnut mahdottomia, mutta hän oli hyvin tarkka ja toisaalta kommunikoi epäselvästi toiveistaan. Tämä johti loputtomalta tuntuvaan säädön määrään ja tunnelma molemmissa leireissä kiristyi. Sähköposteja vaihdettiin kymmeniä päivässä. Yhtenä iltana vastasin lyhyesti hänen sähköpostiinsa kännykällä. Aamulla asiakas soitti huutaen pää punaisena. Ihmettelin reaktiota, mutta pysyin rauhallisena. Kun huutoa oli jatkunut jonkin aikaa ilmoitin, että en aio jatkaa puhelua mikäli herra jatkaa tällä linjalla. ”Niinhän jo ilmoitit, että yhteistyömme päättyy tähän!” mies vastasi. Olin täysin kysymysmerkkinä ja tiedustelin, että mistähän hän on tällaisen mielikuvan saanut. ”No eipä ollut enää yhteistyöterveisin!” mies huusi. Olin entistäkin hämmentyneempi ja pyysin tarkennusta. ”Et laittanut enää viestiisi yhteistyöterveisin” mies kertoi. Tietokoneella sähköpostissani oli vakioasetuksena allekirjoitus ”Yhteistyöterveisin, Jose Ahonen”. Koska olin illalla kirjoittanut viestin kännykälläni, ei allekirjoitusta ollut tullut automaattisesti mukaan, enkä ollut huomannut tai jaksanut erikseen kirjoittaa sitä. Asiakas tulkitsi asian niin, etten enää ollut yhteistyöhalukas. Selitin hänelle, miksi allekirjoitus puuttui. Linjalle tuli pitkä hiljaisuus. Asiaa piti prosessoida. Lopulta mies ymmärsi, että oli käsittänyt tilanteen väärin ja pahoitteli tapahtunutta. Itse yritin pitää pokkaa kaikin voimin. Tapahtuneen jälkeen jäin miettimään, mitä olisi tapahtunut, jos asia ei olisi koskaan tullut ilmi enkä olisi voinut selittää sen oikeaa laitaa. Tilanteessa harvinaista oli, että mies kertoi mikä häntä ärsytti. Moni ei kertoisi. Kuinkahan monta hirveää väärinkäsitystä elämässäni on tapahtunut, joista en koskaan tule itse tietämään? Näitä asioita aivoni sitten pohtivat yön pikkutunteina ja pitävät hereillä. TohTori Sandra Murray teki mielenkiintoisen kokeen, joka myös liittyy väärinkäsityksiin. Vuonna 2013 julkaistun tutkimuksen keskeisenä ajatuksena oli tutkia pariskuntien kokemuksia liittyen epäluulon tunteisiin suhteessa. Murray kollegoineen kutsui kokeeseen pariskuntia täyttämään kyselyn. Koehenkilöt jaettiin kahteen osaan. Toisessa ryhmässä pariskuntia pyydettiin erikseen vastaamaan kyselyyn, jossa kysyttiin mistä asioista ei pidä kumppanissaaan. Toisessa ryhmässä toinen puoli pariskunnista sai tällaisen kyselyn, toinen puoli taas kyselyn, jossa pyydettiin listaamaan esineitä kodistaan. Ensimmäisessä ryhmässä pariskunnat vastasivat kyselyyn keskimäärin saman ajan. Toisessa ryhmässä myös huijatut pariskuntien osapuolet vastasivat kyselyyn huomattavasti pidemmän ajan, koska kuvittelivat, että heidän kumppaninsa – jotka oikeasti kirjoittivat pitkää listaa esineistä – listaavat kynä sauhuten huonoja puolia heistä. Loppuun vielä yksi omalle kohdalle sattunut väärinkäsitys. Menimme talomme hissillä ja vaimoni paheksui hissin seinään raaputettuja kuvioita. Tuumin, olisivatko naarmut kuitenkin tulleet vahingossa, esimerkiksi muuton yhteydessä. Vaimoni osoitti hissin ovea, jossa myös naarmuja ja sanoi ”mutta katos tota!” samalla hetkellä, kun ovet avautuivat. Havaitsimme nuoren naisen, joka varmasti kuuli lauseen ja näki häntä osoittavan sormen. Noloa, mutta nauratti. ? »’No eipä ollut enää yhteistyöterveisin!’ mies huusi.» 3 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ka rr i Ha rj u Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 14.3.2022 19.37.59 14.3.2022 19.37.59
• 3 / i l m o i t u s t a u l u PaPeriliit to?03 / 2022?35 P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 3 Aineistot viimeistään 15.3. Ilmestyy 31.3. Nro 4 Aineistot viimeistään 27.4. Ilmestyy 13.5. Nro 5 Aineistot viimeistään 14.6. Ilmestyy 1.7. 1 v a s t a u s t a 1. Riihimäellä 2. Vuxxx Ja ri Sa lo ne n Paperiliittolaisten motoristien kokoontumisajot järjestää Paperiliiton Porin ammattiosasto 17.–19.6.2022 Ikaalinen Spa & Resortissa. Ilmoittautuminen: keskitetysti ammattiosastojen kautta 30.4. mennessä. Osastot ilmoittavat osallistujan nimen, ammattiosaston ja puhelinnumeron osoitteeseen paperimp2020@gmail.com. Osallistumismaksu: tapahtuman hinta on 60 € /henkilö ja se maksetaan ammattiosastoista keskitetysti 30.4. mennessä Porin ammattiosastolle, tilinro: FI97 5542 5420 0147 33. Maksettaessa käytettävä viite: 1122. Lisätietoja: Paperiliiton www-sivut ja Samuel Halonen, puh. 041 449 3439. Motoristit kokoontuvat Ikaalisiin 17.–19.6. k e v ä t k o k o u k s e t Pirkanmaan piiri: Nokian os. 2: ke 20.4. klo 15.45, Kerholan sivusali. Asioina mm. Lehtiniemen mökkien hävittäminen. Valkeakosken os. 70: ma 25.4. klo 16, toimitalo. Länsi-Suomen piiri: Porin os.10: ma 4.4. klo 16.00, osaston toimitila, Gallen-Kallelankatu 16 Etelä-Suomen piiri: Tervakosken os. 54: ke 6.4. klo 15.45, Tervakosken seuratalon kahvio Hämeenlinnan os. 66: la 9.4. klo 14.30, Scandic Hämeenlinnan City, Raatihuoneenkatu 16 Kymen piiri: Karhulan os. 16: su 10.4. klo 17, Villa Munkholma Kotkan os. 17: ti 26.4. klo 16.15, osaston toimitila, Satamakatu 9 Pyhtään os. 32: la 2.4. klo 16.00, Kotkan SDP:n kokousja saunatila, Kotkankatu7 Karhulan osasto 73: to 21.4. klo 16. Saimaan piiri: Kaukopään os. 21: ke 20.4. klo 19.00, osaston toimisto, Vuoksenniskantie 78 Tainionkosken os. 22: to 21.4. klo 17.00, osaston toimitila, Vuoksenniskantie 107 Joutsenon os. 23: ti 26.4. klo 18.00, Joutsenon työväentalo Keski-Suomen piiri: Jyväskylän os. 12: ma 25.4. klo 11.00, Palokan ABC:n kokoustilat Äänekosken os. 13: to 7.4. klo 17.00, kaupungintalon kahvio, os. Hallintokatu 4. Hallitus kokoontuu klo 16.15. Pohjois-Suomen piiri: Pietarsaaren os. 52: ke 27.4. klo 18.00, TT halli. o s a s t o t Valkeakoski os. 70: Uintikuukaudet jäsenille maalis-, huhtija toukokuussa Valkeakosken uimahallissa. 1 krt/viikko 3 kk:n ajan vot käyttää kuntosalia ja altaita. Näytä Paperiliiton jäsenkorttiasi lippuluukulla. Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 22.3.2022 14:18:28 22.3.2022 14:18:28
• Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja • sievi.com Cobra 2 Roller+ S3 Koot 35–48 Sukkamainen rakenne ja sivulle sijoitettu BOA® Fit System lisää jalkineen käyttömukavuutta. Turvajalkineen erinomainen pito ja kulutuskestävyys on varmistettu TractionPro-kitkapohjalla, jonka sporttinen profiili tarjoaa pitoa ja iskunvaimennusta erityisesti jalan tukialueille. FlexEnergy® -joustoelementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseesi. TractionPro Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 21.3.2022 9.32.30 21.3.2022 9.32.30