Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
03/23 P a p e r i l i i t t o Ruutuaikaa kertyy kertyy Jyväskyläläisen Mauri Holopaisen vuorokaudesta saattaa jopa puolet kulua erilaisia näyttöruutuja tarkkaillen. Iso osa siitä liittyy työhön, mutta myös vapaa-aikaa kuluu ruutujen äärellä. Metsien käyttö Puupula tuo ongelmia paperiteollisuudelle. Työtapaturma Työnantaja maksoi käräjien kautta, vakuutusyhtiö venkoilee. Frisbeegolf Hienot ? ilikset Paperiliiton mestaruuskisassa. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 17.5.2023 10.19.14 17.5.2023 10.19.14
P a p e r i l i i t t o 3 / 2 2 3 2 6 . 5 . 2 2 3 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a positiivinen pöhinä villitsi ja yhdisti suomalaiset pitämään hauskaa ikään katsomatta ja kannustamaan Käärijää Euroviisuissa. Vaikka voittoa ei tullut, ilon tunne jäi. Kilpailun kakkonen oli tuloksen ratkettua yleisön silmissä yhä ykkönen. Käärijän kisan jälkeen antamissa kommenteissa toistuivat tärkeät ilmaisut: tämä tehtiin yhdessä, yhteistyössä. Yhteistyö on voima ja moottori yhtä lailla arjessa kuin ay-toiminnassakin. Se että ammattiliitto neuvottelee puolestasi työehtosopimukset ja se, että liiton edustaja, luottamusmies, valvoo sopimuksen toteutumista työpaikoilla, ei ole mahdollista ilman jäseniä, ilman kattavaa yleisöä. Ammattiliittokin voi vedota ilolla ja rohkeudella, mutta lopulta merkitystä on sillä, miten liitto kuuntelee, toimii ja auttaa, jos työelämän turvaverkko pettää. Jos Paperiliitto on sinulle tärkeä, kerro liitostasi myös työkaverille ja kesälomittajalle. • Kärkitekijä 65. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Puun riittävyys aiheuttaa huolta 06 Stora Enso aikoo sulkea Anjalan PK?:n. 08 Paccorin kunnossapidolla on yli ???? päivän putki ilman tapaturmia. 09 Onko työ sosiaaliturvaa, ja pitäisikö palkan riittää elämiseen? 20 Peräpohjalainen höpöttäjä puhui hämäläisten suojamuurin läpi. 24 Liiton frisbeegolfmestaruudet ratkottiin hienossa ilmapiirissä. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. 27 Elina Keräsen ei kauaa tarvinnut miettiä liittoon liittymistä. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Uusia jäsenetuja paperiliittolaisille. 30 Työpari: Pohjanmaalla teherään. 31 Maailmalta: Charlesin kuninkuus näkyy kolikossa. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Kun tietää paljon, huomaa kuinka vähän tietää. 16 Imatran tehtailla annetaan työsuojeluasiamiehille selkeä tehtävä. Toni Soiniitty pitää tärkeänä, että roolia kirkastetaan. 18 Hannu Sallinen joutui jättämään tehtaan työtapaturman jälkeen 19 vuotta sitten. Taistelu vakuutusyhtiön kanssa jatkuu yhä. 32 Wilho Osola on päättänyt, että paras päivä on aina se, joka on parhaillaan menossa. Sitku-elämä sai loppua. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 17.5.2023 12.07.53 17.5.2023 12.07.53
3 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?03 / 2023 Viime vuonna Suomen metsistä hakattiin puuta reilut 75 miljoonaa kuutiota. Tästä teollisuuden käyttöön päätyi 64 miljoonaa kuutiota. Kotimaisen puun tarve on kasvanut sen jälkeen, kun puuraaka-aineen tuonti Venäjältä loppui Ukrainan sodan alettua. Venäjältä on tuotu puuta noin 10–15 miljoonaa kuutiota vuodessa. Hakkuumäärien kasvaessa on yltynyt myös keskustelu siitä, miten sovittaa yhteen metsäteollisuuden ja muiden puuta raaka-aineena käyttävien tarve tavoitteisiin luonnon monimuotoisuudesta ja ilmastotavoitteista. Jos puusta on pulaa ja hinta korkealla pitemmän aikaa, tuloksena voi olla tuotannon keskeytyksiä, siirtoja ja äärimmillään tuotannon lopetuksia. Kun Stora Enso ilmoitti huhtikuussa suunnittelevansa Anjalasta toisen paperikonelinjan sulkemista, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala piti yhtenä syynä tilanteeseen Venäjän tuontipuun puuttumisesta aiheutunutta puupulaa. Sulkemisuhasta kerrotaan tässä lehdessä sivulla 6. Puun rooli huolettaa teksti ?Eeva Eloranta-Jokela Puupulan ja hakkuiden vaikutukset metsä teollisuuden toimintaympäristöön huolettavat Paperiliittoa ja muita alan toimijoita. Metsäteollisuuden puuntarve kasvaa lähivuosina. Metsä Fibrelle valmistuu biotuotetehdas Kemiin ja Stora Ensolle iso kartonkikone Ouluun. Metsä Group suunnittelee Kaskisiin isoa kartonkikonetta. –?Suomeen on tulossa isoja investointeja, mikä on hyvä asia. Puuta on kuitenkin tietty määrä eikä se välttämättä riitä kaikille, sillä investointeja ei voi enää tehdä vain vanhan kapasiteetin päälle, Vanhala pohtii. Huolta aiheuttaa myös se, kuinka laajasti puuraaka-ainetta koskevissa päätöksissä otetaan huomioon seuraukset. – Talouden, luonnon monimuotoisuuden ja hiilinieluvaatimusten yhteen sovittaminen on vaikea yhtälö. Siksi tarvitaan alan eri toimijoiden yhteistä näkemystä. Pitää saada rakennettu yhteinen ”metsätarina”, jota viestitään EU:ssa ja joka yhdistää näkemykset siitä, miten ja kuinka paljon Suomessa voidaan tulevaisuudessa puuta käyttää, Petri Vanhala painottaa. Paperiliitto on kevään aikana yhdessä Metsäteollisuus ry:n ja MTK:n kanssa järjestänyt taustatilaisuuksia, joissa Viime vuonna Suomessa hakattiin käyttöön 75 miljoonaa kuutiometriä runkopuuta, runsas miljoona kuutiometriä vähemmän kuin edellisvuonna. Siitä oli tukkia 29, kuitupuuta 35 ja energiapuuta 11 miljoonaa kuutiometriä. Puuston poistuma oli 90 miljoonaa kuutiometriä. Siihen sisältyi käyttöön korjatun runkopuun lisäksi myös runsaat 14 miljoonaa kuutiometriä metsään jäänyttä kuollutta runkopuuta. Hakkuut ylittivät edeltävän viisivuotisjakson keskimääräisen tason kahdella prosentilla ja olivat tilastointihistorian kolmanneksi suurimmat. Puuston poistuma elävästä pystypuustosta poistuva runkopuu 89,5 Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 17.5.2023 9.50.15 17.5.2023 9.50.15
PaPeriliit to?03 / 2023?5 keskustellaan ja tuodaan esiin näiden etujärjestöjen yhteisiä näkökulmia. KeVÄÄN hallitusneuvotteluissa linjataan, miten Suomen hiilinielua voidaan tulevina vuosina kasvattaa EU-velvoitteiden mukaisiksi. Painuuko vaaka hiilinieluyksiköiden ostamiseen toisilta EU-mailta vai rajoitetaanko hakkuita ja kuinka paljon. Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen esitti Ylen A-studiossa 8.5. yhtenä vaihtoehtona Metsähallituksen hakkuiden lopettamisen kahdeksi vuodeksi. Metsähallituksen merkitys metsäteollisuuden raaka-aineen turvaajana on korostunut sen jälkeen, kun Venäjän puuvirta Suomeen tyrehtyi Ukrainan sodan alettua. Metsähallitus arvioi, että puunkorjuun keskeytyminen sen metsistä tarkoittaisi yli 20 keskimääräisen sahan tai vaihtoehtoisesti kahden pienehkön sellutehtaan jäämistä ilman raaka-ainetta vuodessa. Tämän seurauksena puunkorjuu loppuisi noin 120 puutavara-autolta ja 150 metsäkoneelta. Julkisen sektorin palkkatuloihin liittyvät tuloverot, sosiaalivakuutusmaksut ja arvonlisävero vähenisivät 228 miljoonaa euroa vuodessa. Metsähallitus on tehnyt laskelmia myös siitä, mitä vaikuttaa, jos kansallisen biodiversiteettistrategian luonnoksen mukaisesti suojellaan 500 000 hehtaarin lisää valtion metsiä. Tämä voisi johtaa useiden teollisuuslaitosten sulkemiseen sekä sahaettä muussa metsäteollisuudessa. Lievimmillään hakkuut vähenisivät suojelun jälkeen vähintään miljoona kuutiota ja enimmillään 2,1 miljoonaa kuutiota vuodessa. Työpaikkoja metsäsektorilta voisi vähentyä 770–1600 ja välillisesti yli kaksinkertainen määrä.?• Hakkuukertymä kaikki käyttöön hakattu runkopuu 75,1 Metsään jäävä kuollut runkopuu 14,4 Hakkuiden hukkapuu 8,3 Luonnonpoistuma 6,1 Polttopuu ja kotitarvepuu 6,8 Markkinahakkuut 68,1 Energiapuu metsähakkeeksi 4,4 Teollisuuspuu 64,0 Tukkipuu 28,6 Kuitupuu 35,3 Puuston poistuman ja hakkuiden runkopuu ???? (miljoonaa m ? ) lÄHDe: lUoNNoNVarakeskUs lUke, kUVa: aDoBe stoCk Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 17.5.2023 9.50.16 17.5.2023 9.50.16
3 / k u o r i m o 6 / on paljon asioita, jotka mietityttävät henkilöstöä, kun tehtaalla alkoivat huhtikuussa muutosneuvottelut paperikoneen mahdollisesta sulkemisesta. Huolissaan on myös Anjalan paperitehtaan kuorimonhoitaja Jussi Tapola. – Jos tulevaisuudessa on yksi konelinja vähemmän, mitä jäljelle jäävälle tehdään? Jos siinä ryhdytään purkutoimiin ja toinen linja laitetaan uudelleen myyntiin, pienempänä yksikkönä myynti on entistä vaikeampaa, pohtii Tapola. – Tilanne eskaloituu viimeistään silloin, kun Oulun uusi kartonkikonelinja vuonna ???? käynnistyy. Näin ainakin itse ajattelen. koskevat Anjalankosken tehdasintegraatin koko henkilöstöä. Jos suunnitelma toteutuu, Stora Enso sulkisi paperikoneen tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä ja vähentäisi arviolta ??? henkilöä. Pääluottamusmies Jari Punakivi ei yllättynyt niinkään suunnitelmasta, vaan kiireestä, jolla tehtaalle etsitään pysyvää ratkaisua. – Ei jätetty aikaa katsoa lomautusten ajan tilannetta. Olimme neuvotelleet lomautuksista vuoden loppuun saakka, Punakivi perustelee. Enso perustelee linjan lopetusta paperin heikolla kysynnällä ja korkeilla tuotantokustannuksilla. Stora Enso on myynyt vuoden sisällä kolme neljästä myynnissä olleesta tehtaastaan. Yhtiö veti Anjalan pois myynnistä alkuvuodesta. Paperiliiton tietojen mukaan Stora Ensolle teki Anjalan tehtaasta tarjouksen varteenotettava ostajaehdokas. – Nyt ollaan tilanteessa, jossa toinen paperikonelinja suljetaan ja sen mukana iso määrä ihmisiä uhkaa jäädä työtä vaille, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Vanhala näkee sulkemissuunnitelman taustalla Venäjän hyökkäyssodan Ukrai nassa ja siitä johtuvan puuntuonnin tyrehtymisen Venäjältä. – Puupula ja puuraaka-aineen korkea hinta vaikuttavat koko maan metsäteollisuuden toimintaan, Vanhala summaa. Anjalan paperitehdas kuuluu samaan Anjalankosken tehdaskokonaisuuteen Inkeroisten kartonkitehtaan kanssa. • Stora Enso aikoo sulkea Anjalan paperitehtaalta toisen paperikoneen. Anjalan PK ?:lle sulkemisuhka Yritys on vaihtunut, portti pysynyt. Jussi Tapolan aloittaessa ?? vuotta sitten Inkeroisten kartonkitehtaalla kyltissä luki Tampella, nyt Stora Enso. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 17.5.2023 9.55.10 17.5.2023 9.55.10
3 / k u o r i m o / 7 Juha Viitala valittiin eduskuntaan ehdolla olleista Paperiliiton jäsenistä tuli valituksi eduskuntaan työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala Raumalta. Viitala oli ehdokkaana ensikertalainen ja nousi eduskuntaan SDP:n riveistä Satakunnan vaalipiiristä. Työsuojeluvaltuutettuna Viitala on toiminut UPM:n Rauman tehtaalla. Paperiliiton toiminnassa Viitala on toiminut liittovaltuuston varajäsenenä ja liiton työsuojelutyöryhmän jäsenenä. Vientiteollisuuden tuntemusta eduskuntaan saatiin lisäksi, kun valituksi tuli Timo Suhonen Varkaudesta, hänkin SDP:n riveistä. Suhonen on ollut ehdolla aiemminkin ja vuoden ???? vaaleissa hän oli vielä Paperiliiton jäsen. • Tes-kierros koossa ennen seuraavaa Paperiliiton ensimmäinen yrityskohtainen tes-kierros on viimeisiä palkkaneuvotteluja myöten takana. viimeisen työehtosopimuksen Paperiliitto teki Huhtamäki Foodservice Nordicin kanssa. Osapuolet sopivat työehtosopimusratkaisun syyskuun loppuun ????. Sopimus noudattaa palkankorotusten osalta niin sanottua yleistä linjaa kuten myös aiemmin huhtikuussa Konvertian kanssa tehty työehtosopimus, joka sekin tehtiin kahdeksi vuodeksi. UPM:n sopimuksen viivästyminen johti siihen, että muiden aiemmin sopimuksen tehneiden yritysten tes-koulutuskierros siirtyi. Tulevaisuudessa koulutukset pyritään pitämään mahdollisimman pian yrityskohtaisen sopimuksen valmistumisen jälkeen. – Tänä keväänä tes-tiedon tarpeeseen on vastattu luottamusmiehille pidetyillä yrityskohtaisilla tes-koulutuksilla ja ammattiosastojen kevätkokousten yhteydessä, sanoo vastaava sopimusasiantuntija Markku Häyrynen. Yrityskohtaisesta sopimisesta johtuva muutos eli lomien uusi sijoittelu nousee yhä keskusteluun. – Työpaikoilla tuntuu edelleen harmittavan nuo muuttuneet lomajärjestelyt ja myös se, että oma työehtosopimuskierros käytiin ennen kuin in? aatio alkoi kiihtyä. Kustannusten nousu aiheuttaa nyt kovasti keskustelua, kertoo sopimusasiantuntija Janne Sirviö. Myös sopimusasiantuntija Jyri Peltolasta on ymmärrettävää, että talvija kesälomiin tulleet laista johtuvat muutokset ovat aiheuttaneet ihmettelyä. – Moni on kysynyt, miksei lomia voida toteuttaa kuten ennenkin. Kun asia on käyty läpi, on käynyt selväksi, miksei vanha lomajärjestely ole mahdollinen, Peltola sanoo. Yrityskohtaisten sopimusten runko noudattaa aiempaa paperiteollisuuden tessiä numero ?? eli sisältö on sitä ennestään tunteville ollut pääosin tuttu. – Koulutuksia on kaiken kaikkiaan pidetty tarpeellisena ja myös sitä, että käydään läpi koko työehtosopimus, ei vain muuttuneita kohtia, Peltola toteaa. Paperiliittolaiset luottamusmiehet ovat aktiivisia olemaan yhteydessä liiton asiantuntijoihin. Kysyminen onnistuu myös lomakaudella: luottamushenkilöille tarkoitettu ja jaettu edunvalvontalinjan numero päivystää läpi vuoden maanantaista perjantaihin toimistoaikana. • Tes-kierroksen viimeinen sopimus tehtiin Huhtamäen kanssa. Juha Viitala kuvattuna Paperiliiton järjestöpäivillä viime vuonna. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 17.5.2023 9.55.11 17.5.2023 9.55.11
8 / tapaturmatonta päivää – tai nyt jo reilusti ylikin. Tällainen hieno putki on takana Paccorin tehtaan kunnossapidossa. Siihen on työsuojeluvaltuutettu Marko Lehtosen mukaan päästy hyvällä riskien hallinnalla, ennakoinnilla, suunnittelulla ja rauhallisella työotteella. Lehtonen huomauttaa, että useinhan onnettomuus sattuu, kun yritetään tehdä jokin asia nopeasti ja helpolla, hieman oikoen. Salaisuus kaiken takana on se, että kunnossapidon porukka on tehnyt töitä yhdessä jo vuosia. Työntekijöiden keski-ikä on yli ?? vuotta. Pitkät työurat ovat tuoneet osaamista ja malttia ja voidelleet tiimin yhteistyön huippuunsa. Läheltä piti -havaintojen tekemisessäkään ei laiskotella. Tärkeää on sekin, että työsuojeluasiamies Marko Kulmala on ottanut osastolla aktiivisen roolin. Paccorin kunnossapito vastaa koko tehtaasta. Työkenttä on monipuolinen. – Kaikki, mikä on tehtaan aitojen sisäpuolella, on meidän vastuullamme, tiivistää Kulmala. Vaaranpaikkoja riittää, sillä työhön kuuluu paljon kiipeilyä, ahtaissa tiloissa työskentelyä ja raskaiden esineiden nostamista. Lattioilla on paljon erilaisia kiinnikkeitä, joihin voi kompastua. Kulmala pohtii, että kunnossapidon hyvä työote on peruja jo vuosilta ????– ????, jolloin he työskentelivät ABB:llä. – ABB:llä oli hyvä työturvallisuuskulttuuri ja palkitsemisjärjestelmä myös meille duunareille. Kunnossapidon pitkä tapaturmaton putki on saavutus siinäkin mielessä, että Lehtosen ja Kulmalan mukaan Paccorin työturvallisuuskulttuuri ei ole ollut paras mahdollinen. Suunta on kuitenkin parempi, ja esimerkiksi riskienarviointi on nyt menossa. – Eräänlainen herätys oli tuotannossa viime vuonna tapahtunut vakava työtapaturma, kertoo Lehtonen. Tuotannossa on saavutettu runsas ??? tapaturmatonta päivää. Kaikille työntekijöille on luvattu ??? euron palkkio, jos kalenterivuonna saavutetaan nolla tapaturmaa. Kulmala pohtii, että työturvallisuutta kehitetään tehokkaimmin pienissä porukoissa, osastoittain. Lehtonen korostaa, että vastuu on myös tekijällä. – On uskallettava käyttää oikeuttaan kieltäytyä vaaraa aiheuttavasta työtehtävästä koneja laiteturvallisuuden tai puutteellisen perehdytyksen vuoksi. • Paccorin kunnossapidossa on työskennelty kohta kolme vuotta ilman tapaturmia. Tuhannen päivän putki »Pitkät työurat ovat tuoneet osaamista ja malttia.» Marko Kulmala arvioi, että kunnossapidon hyvä työturvallisuuskulttuuri juontuu vuosien takaa, mutta koko Paccorin kohdalla asiassa on vielä paljon tekemistä. 3 / k u o r i m o Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 15.5.2023 12.22.08 15.5.2023 12.22.08
/ 9 3 / k u o r i m o N vaalien jälkeen on luonnollista, että demokratiassa aletaan valmistella hallitusohjelmaa, jonka mukaan valtakunnassa eletään seuraavat neljä vuotta. Tuleva pääministeri, Kokoomuksen Petteri Orpo, ilmoitti hyvissä ajoin, että Säätytalolla ei hallitusneuvotteluissa lobbareita suvaita. ”Olen huolissani siitä, että Säätytalossa on niin paljon lobbareita tällä hetkellä, kun taustalla on se, että etujärjestöt ovat käyttäneet valtavia summia kampanjoiden tukemiseen. Väkisin tulee ajatus mieleen, että siellä ollaan kirjoittamassa ostettua hallitusohjelmaa.” Näin sanoi Orpo vuonna 2019. Sen verran katselin etujärjestöistä vapaiden neuvottelijoiden listaa, että huomasin työmarkkinoista ja työelämän kehittämisestä vastaavan ”Hyvinvointi syntyy työstä” -ryhmän sihteeriksi valikoituneen Metsäteollisuus ry:n entisen toimitusjohtajan Timo Jaatisen. Rehellisyyden nimissä on korostettava, että entinen toimitusjohtaja. Ei siis lobbari ollenkaan. Toisekseen Orpon mieltä rauhoittanee, että eipä metsäteollisuudessa suurempaa halukkuutta ole enää vuosiin ollut mitään ostaa, ainakaan työrauhaa. Osa yrityksistä on pikemminkin lähtenyt siitä, että kaikki pitää saada ilmaiseksi tai sitten vielä halvemmalla. tässä eräänä aamuna paikallisessa laboratoriossa ja vieressä sattui mutkittelemaan avustusjärjestön ruokajono. Mietiskelin usein toistettua hokemaa siitä, että työ on parasta sosiaaliturvaa. Selvästikään se ei ollut ollut sitä silmämääräisesti jonon pääosan muodostaneille eläkeläisille. Sitä paitsi työ on työtä ja sosiaaliturva on perustulo, joka annetaan ihmiselle, joka ei sitä itse pysty hankkimaan. Monilla aloilla työstä maksettava korvaus alkaa kuitenkin olemaan siinä määrin pieni, että ymmärrän hyvin, että käsitteet työ ja sosiaaliturva alkavat monen mielessä sekoittumaan. Osa-aikaisen työn palkka ei vain riitä enää leipään. Mikseivät he sitten syö leivoksia, pohtii tämän päivän kanssaihminen. Hyvinvointi syntyy työstä, mutta jotkut pärjäävät kevytyrittäjyydelläkin. Helsingin Sanomien (3.5.) mukaan virolainen järjestäytyneen rikollisuuden yrittäjäporukka on pyörittänyt Suomessa ihmiskauppaa, jossa ulkomaiset työntekijät on rekisteröity Suomessa kevytyrittäjiksi. Järjestelyllä on pyritty pienentämään palkkaa, siirtämään rahaa uhreilta epäillyille ja välttämään työeläkemaksuja, poliisi toteaa. Lopputuloksena rikollisille 2,3 miljoonaa euroa, jonka sinäkin hyvinvoinnistasi maksat. Ja se hyvinvointi syntyy työstä. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Meillä johto siirtyi joitakin vuosia sitten kevyttyöntekoon. Katselevat kotona kameroita ja soittavat, jos linja jostain syystä pysähtyy. Enemmän pitäisi saada aikaan. Vaikka juoksee, pysyy tosiasiassa paikallaan, sanovat. »Ymmärrän hyvin, että käsitteet työ ja sosiaaliturva alkavat monen mielessä sekoittumaan.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 15.5.2023 12.22.09 15.5.2023 12.22.09
10?PaPeriliit to?03 / 2023 10?PaPeriliit to?03 / 2023 teKSti Mari Schildt KUVat Mikko Vähäniitty, Ulla Nisonen 10?PaPeriliit to?03 / 2023 Katse ruudussa Mauri Holopainen tilaa kahta suorotoistopalvelua. Toisesta hän katsoo liigakiekkoa ja toisesta jalkaja pesäpalloa. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 15.5.2023 15.56.15 15.5.2023 15.56.15
PaPeriliit to?03 / 2023?11 PaPeriliit to?03 / 2023?11 Kolme paperiliittolaista seurasi huhtikuisen perjantain aikana, paljonko aikaa kului erilaisten ruutujen, kuten näyttöpäätteiden, kännykän ja television parissa. Työpäivä kerrytti rutkasti ruutuaikaa, mutta vapaapäiväkin oli yllättävän ruudullinen. Katse ruudussa Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 15.5.2023 15.56.18 15.5.2023 15.56.18
12?PaPeriliit to?03 / 2023 P rOsEssiOpEraattOri Mauri Holopainen, 25, heräsi perjantaina varhaiseen aamuun. – Olen optimoinut niin, että jo alta 10 minuutin olen autolla, ja ajan reilut puoli tuntia Jyväskylästä töi hin Äänekosken Metsä Fibrelle, hän kertoo. Perjantaina hän oli pöytäoperaattorivuorossa vastaamassa sellumassan valmistuksesta. – Siinä on viisi normaalia tietokonenäyttöä ja pari isompaa taulutv:tä. Ensimmäiseksi katsoin yleistilanteen ja priimalaa tuun liittyvät arvot: että lämpötilat ovat hyvät, eikä missään ole mitään kuormia, ja ettei ole tullut hälytyksiä. Siihen meni noin puoli tuntia, Holopainen kertoo. Sitten hän ehti hakemaan kahvin ja istahti takaisin näyt töjen ääreen. – Kun kaikki menee tasaisesti, niin mitäs siinä muutakaan kuin puhelin esille ja Iltalehti auki. Ensimmäisenä tulee urhei luuutiset luettua. Sitten polttavimmat uutiset sotaan liittyen, mitä nyt lehti päättää syöttää lukijoilleen. Sivusilmällä seuraan koko ajan operointinäyttöjä. Prosessissa oli kaikki hyvin. Kun oli kahvi tai ruokatauon hetki, Holopainen vilkaisi, oliko kavereilta tullut päivityksiä Instagramiin. – Siellä ei nyt ollut mitään uutta kiinnostavaa, olihan arki päiväkin. Instagramin päivittäminen, ei nyt voi sanoa, että olisi minun ikäisiltäni mennyt ohi, mutta se on kokenut pientä infl aatiota, hän kertoo. Tilaa on vallannut Tiktok. – Tiktok on saanut maineen, että se on hupipaikka, ei sitä tosissaan oteta. Se on viihdepaikka, johon ihmiset tekevät höpöhöpövideoita. Toki jotkut tekevät asiaakin ja toiset bis nestä, hän sanoo. Ja kun algorytmi on päätellyt, että tällaista videoista käyttäjä tykkää, niitä saa katsoa loputtomiin. – Siinä saa aikansa taistella, ennen kuin sieltä saa jonkun muun näköisiä videoita, hän miettii. Hyötysovelluksia Holopainen ei perjantaina tarvinnut. – Käytännössä en nykypäivänä käytä tietokonetta mihin kään muuhun, kuin jos täytyy tehtäviä tehdä tai muuta, johon tarvitaan Wordia tai Exceliä. Verottaja, Kela, pankit, nettipostit: kaikki hoidan puhelimella, hän kertoo. tyÖpäivä päättyi kahdelta, ja kotona Holopainen oli puoli kolmelta. – Yleensä olen aamuvuoron jälkeen niin väsynyt, että otan päiväunet, mutta nyt oli poikkeuspäivä. Ajatus oli lähteä heti punttisalille, mutta päädyinkin katsomaan tv:n suoratoistopalvelu Cmoresta Salattuja elämiä. Perjantaisin sinne tulee koko viikon jaksot. Keräsin voimia niitä katsomalla ja lähdin sitten salille. Parin tunnin päästä Holpainen palasi kotiin, laittoi kanat ja riisit mikroon ja Salatut elämät jälleen pyörimään. Kello 18 hän vaihtoi suoratoistopalvelua ja meni Ruutuun, koska halusi katsoa AC Oulun ja Hakan ottelun. – Välillä viestittelin kavereiden kanssa. WhatsAppia ja Snapchattia tulee käytettyä sekaisin, riippuu porukoista. AC Oulun menestyksestä poristiin muutaman kaverin kanssa, jotka myös katsoivat peliä, hän sanoo. Iltatoimien lomassa hän katsoi puolella silmällä Ylen puoli yhdeksän uutiset, sään ja Urheiluruudun ja meni nukkumaan. »päivässä tuli vietettyä aikaa ruutuja seuraten noin 12 tuntia.» Elli-Maria Soininen pitää ahkerasti yhteyttä ystäviinsä ja sukulaisiinsa, missä sitten liikkuukin. Holopainen laskee, että päivässä tuli vietettyä aikaa ruutuja seuraten noin 12 tuntia. – No onhan se ihan järkyttävä määrä, jos oikeasti ajattelee. Jos joka päivä kuormittaisi aivoja näin, jonkinasteinen uupumus tai burnout siitä iskisi päälle. Ehkä punttisali tai sisäurheilu ei Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 15.5.2023 15.56.19 15.5.2023 15.56.19
PaPeriliit to?03 / 2023?13 ole se paras tällaisena päivänä, vaan tarvittaisiin ulkourheilua, jossa aivot saisivat raitista ilmaa ja tuulettuisivat, hän miettii. Kruunupyyssä Elli-Maria Soininen, 32, nousi aamulla viet tämään vapaapäivää. Aamupalan lisukkeena hän selasi Insta gramin, Facebookin ja Iltalehden. – Instassa ja Facebookissa ei ollut oikein mitään. Olen täl lainen niin sanottu kyylääjä: Katson mitä muut tekevät, mutta itse julkaisen todella harvoin. Iltalehdestä hän silmäili otsikoita. – Tuli luettua uutiset polttoaineen hinnannoususta, USA:n tietovuotajasta ja Billerudin USA:n tehtaan sienitartunnasta. Siinä meni ehkä 30–40 minuuttia, hän arvioi. Aamupäivän Soininen vietti tallitöissä sisarensa hevostallilla parin kilometrin päässä kotoa. – Siinä riitti tekemistä! Oli ihana auringonpaiste, mutta meinasi tuulla. Ilman tuulitakkia ei pärjännyt, hän juttelee. Tallilla puuhailun ohessa hän vaihtoi useamman Whats Appviestin, käytti kameraa ja soitti puhelun. – Onnistuin talleilla lyömään itseäni hienosti rautakangella otsaan, niin tuli viestiteltyä kavereiden kanssa, kuinka nätin kuhmun oli saanut aikaiseksi, hän nauraa. Tallitöiden päätteeksi Soininen kävi lounaalla paikallisessa hotelliravintolassa, jonka pihvi tekee perjantaista täydellisen. Maksaminen hoitui kännykän Google Pay sovelluksella. Samalla Soininen vilkuili Instagramia ja lähetti Whats App viestejä. – Minulla on tapana seurata paikallisia asuntomarkkinoita. Olen yrittänyt perehtyä asuntosijoittamiseen, vaikka en tiedä, konkretisoituuko se ikinä, hän miettii. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 15.5.2023 15.56.20 15.5.2023 15.56.20
14?PaPeriliit to?03 / 2023 palattuaan kotiin Soininen vietti puoli tuntia Facebookissa. – Eksyin katselemaan hevosten myyntiilmoituksia. Takarai vossa nalkuttaa, että oma hevonen olisi kiva. Kun ilmoituksia tarpeeksi kauan lukee, kyllä niistä jotain löytyykin. Ne ovat siinä mielessä vaarallisia, hän miettii. Näissä ajatuksissa hän nappasi parin tunnin päikkärit. – Herättyäni hoidin vielä puheluja ja whatsappviestejä. Eksyin myös puoleksi tunniksi Tiktokkiin. Nyt olen selvästi katsonut liikaa Tom & Jerry piirrettyjä, koska niitä tuli vastaan ihan jäätävä määrä. Äkkiä sitä huomaa, että aikaa on vierähtänyt ja tuntuu, ettei mitään ole tehnyt. Soininen työskentelee talteenottolaitoksen ohjaamon hoi tajana Pietarsaaren UPM:llä, ja illalla hän meni yhdessä työ vuoronsa kanssa Kokkolaan syömään. – Vielä autossa sijoitusuutisia Iltalehdestä selasin ennen ravintolaan menoa. Viimeinen silaus! Työkavereiden kanssa ilta meni hauskasti ilman somea, mitä nyt miehelle tuli viestiteltyä, milloin sopisi tulla hakemaan. Soininen on ottanut tavakseen kuunnella ennen nukahta mista äänikirjaa kännykästä, uniajastimella. – Minulla on meneillään Harry Potter ja liekehtivä pikari eng lanninkielisenä versiona. Jos tarvitsee jotain oikein unettavaa, sitten kannattaa valita joku sijoittamiseen tai finansseihin liit tyvä kirja, joka luetaan mahdollisimman monotonisella äänellä! Kännykän laskurin mukaan Soiniselle kertyi ruutuaikaa päivän aikana kaksi tuntia ja 44 minuuttia. Tavallisesti aika venähtää hänellä hyvinkin neljään tuntiin. Mäntässä asuva voimalaitoskäyttäjä Jorma Lehtonen, 57, vietti perjantaina vapaapäivää Mäntän Energialta. Hän meni Jorma Lehtonen ja lapsenlapsi Wilhelmiina opettelevat eläinten ääniä YouTubesta. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 15.5.2023 15.56.20 15.5.2023 15.56.20
PaPeriliit to?03 / 2023?15 lätkineet, lähinnä sen vuoksi, kun itsekin olen pelannut kiekkoa muutaman kymmenen vuotta. Kyllä siinä tunti meni, hän kertoo. Ilma oli niin hieno, että Lehtonen lähti puoli kymmeneltä sähköpyörällä ajelemaan ja teki 16 kilometrin lenkin. Puoli kahdeltatoista hän kävi netissä vilkaisemassa uutisia. – Eihän siellä mitään mullistavaa ollut ehtinyt tapahtumaan. Tavallaan ihan hyväkin, kun maailmantilanne on mikä on, Lehtonen sanoo. Sitten hän lähti vaihdattamaan kesäkumeja autoon paikal liseen liikkeeseen kilometrin päähän. – Se menee niin kätevästi heillä. Olen ne miehet tuntenut oikeastaan koko ikäni, kun pienenä penskana jääkiekkoa pelat tiin. Kuulumisia ei vaihdettu sen enempää. Heillä on kiire, se on nyt sellaista aikaa, hän juttelee. Lehtonen ehti vielä vetäistä sohvalla pienet tirsat ennen, kuin alkoi tapahtua. Wilhelmiina, 1,5 vuotta, saapui taloon. – Hän on oikea pikku apulainen, tai täystuho, miten sen nyt ottaa. Kaikki mitä käteen saa on kohta lattialla. Hauska epeli, Wilhelmiinan pappa hymyilee. Puoli kolmen aikaan ryhdyttiin syömään. Wilhelmiina halusi syödä itse, eli lattialle päätyi saman verran kuin suuhunkin. – Siinä ei kännykkää vilkuilla, aika hyvin hän työllistää, Lehtonen myöntää. Kunhan ruokailun jäljet saatiin siivottua, Wilhelmiina ja pappa ryhtyvät katsomaan yhdessä Youtubesta Pipsa Possua. Kun Wilhelmiinan mielenkiinto loppui, vaihdettiin Fröbelin pali koihin. Kun into siihen loppui, etsittiin netistä eläinten ääniä. – Wilhelmiinan lempiääni on kukko. Papan pitää myös kiekua, vaikka vähän huonolla menestyksellä. Hauskaa se on kuitenkin, tuli sitten millainen ääni vain, Lehtonen hymyilee. Hän vilkaisi nopeasti netistä myös uutiset. Taaskaan ei ollut tapahtunut mitään. päivä jatkui lattialla, jossa Lehtonen rakensi Wilhelmiinan kanssa Legotorneja, ja välillä Wilhelmiina potkutteli potkuau tolla. Viiden aikaan televisio laitettiin päälle, koska alkoi Pikku Kakkonen. – Wilhelmiinaa ei oikein kiinnostanut, niin katsoin sitä sitten itse: toisella silmällä telkkaria ja toisella lasta. En kyllä muista, mitä sieltä tuli. Wilhelmiinan perässä täytyi välillä juosta, ettei hän ehdi kiipeilemään rappusiin ja yläkertaan, Lehtonen kertoo. Seitsemän aikaan pappa, mummu ja Wilhelmiina lähtivät tien toiselle puolelle Wilhelmiinan kotiin, jonne on Lehtosilta 20 metriä. Yhdessä laitettiin iltapalaa ja Wilhelmiinalle yöpukua päälle. Telkkarikin avattiin, mutta kukaan ei ehtinyt sitä katsoa, sillä Wilhelmiinaa ei nukuttanut yhtään. – Me lähdimme kahdeksan jälkeen, kun Wilhelmiinan äiti ja iskä tulivat kotiin. Emäntä meni nettiin ja minä aloin katselemaan televisiota. En kyllä muista, mitä sieltä tuli. Sohvalla makoilin puolen tuntia, olisiko tullut uutisia, Lehtonen muistelee. Kirjanpidon mukaan Lehtonen vietti perjantaina tietoko neella kaksi tuntia ja 35 minuuttia. Televisiota kertyi kolme tuntia ja 45 minuuttia. Lehtonen ei ole ihan tyytyväinen. – Onhan se liikaa. Talvella tulee oltua enemmän ruudun äärellä, mutta kesällä, kun on enemmän ulkona ja käy kalaste lemassa, silloin ei niinkään. Tai no: Kalassa tulee taas katsottua kaikuluotaimen näyttöä tuntitolkulla. ? »Emäntä meni nettiin ja minä aloin katselemaan televisiota.» tuttuun tapaan nettiin puoli seitsemän aikoihin. Isolta ruudulta näkee paremmin kuin kännykästä. Netissä hän katseli NHL:n pelikoosteet Youtubessa ja lues keli aamukahvin kyytipoikana uutiset iltapäivälehtien sivuilta. – NHL:stä tulee katsottua, miten ne suomalaiset siellä ovat Melkein neljä tuntia päivässä Suomalaisten ruutuaika on keskimäärin 3 tuntia ja 50 minuuttia päivässä. Vilkkain ruutuaika on Yle Uutisten aikaan klo 20.40–20.50, jolloin erilaisten ruutujen ääressä on keskimäärin 54 % koko 10 vuotta täyttäneestä väestöstä. Yli puolet 10 vuotta täyttäneestä väestöstä seuraa sosiaalista mediaa useaan kertaan päivässä tai jatkuvasti; naiset ja nuoret intensiivisimmin. 15 % yli 10-vuotiaasta väestöstä ei seuraa sosiaalista mediaa. WhatsApp on suosituin pikaviestinpalvelu. Sitä käyttää 81 % yli 10-vuotiaasta väestöstä. 15–64-vuotiaista useampi kuin yhdeksän kymmenestä seuraa uutisia internetin kautta. Eniten sanomalehtisisältöä internetistä seuraavat työikäiset; miehet enemmän kuin naiset. Lähde: Tilastokeskus. Tiedot kerätty syyskuun 2020 ja 2021 välillä. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 15.5.2023 15.56.21 15.5.2023 15.56.21
16 / S Enson Imatran tehtailla on yhteensä lähes 50 työsuojeluasiamiestä. Tehtävänkuva on kuitenkin ollut hieman hämärä. Jokainen on toiminut omalla tavallaan. Nyt tilanteeseen halutaan muutos. Viime syksynä järjestettiin ensimmäinen työsuojelutoiminnan kehityspäivä, jossa ideoitiin, miten toimintaa voisi kehittää. Samalla käytiin läpi koulutustarpeita ja päätettiin, että työnantaja hankkii asiamiehille henkilökohtaiset kannettavat tietokoneet tehtävää ja tiedonhankintaa tukemaan. Sovittiin myös kerran kuukaudessa pidettävästä Teams-palaverista, jossa työnantaja kertoo ajankohtaisista asioista työsuojelurintamalla ja työsuojeluasiamiehet kentältä nousseista kysymyksistä. Huhtikuussa työsuojeluasiamiehet istuivat koko päivän kestäneessä Työturvallisuuskeskuksen koulutuksessa, jossa käytiin läpi työsuojeluasiamiehen roolia ja vastuita. Uusia koulutustilaisuuksia on luvassa. alkoi siitä, kun Imatran tehtaiden työsuojelupäällikkö Marko Toimela yhdessä työsuojelun kehitysryhmän kanssa ryhtyi pohtimaan, miten työsuojeluasiamiesten roolia saataisiin aktivoitua. – On ollut surullista nähdä, että joka toinen vuosi valitaan suurella vaivalla osastoille työsuojeluasiamiehet, joilla ei välttämättä ole kuitenkaan mitään roolia – paitsi, jos on hyvin oma-aloitteinen. Tätä valtavaa voimavaraa pitäisi hyödyntää tehokkaammin, jotta turvallisuus toteutuisi entistä paremmin, Toimela sanoo. Työntekijäpuolelle suunnitelmat työsuojeluasiamiesten roolin kirkastamisesta ja osaamisen vahvistamisesta olivat tervetulleita. – Olemme mielellämme mukana, jos työnantaja haluaa huomioida työsuojeluasiamiehet. Tässä mennään positiivisen kautta, yhteys on auki laajalle sakille. Työsuojeluasiamiesten roolin aktivointi hyödyttää kaikkia, jos tätäkin kautta saadaan tiedon kulkua lisättyä ja poissaoloon johtaneita tapaturmia vähennettyä, sanoo työsuojeluvaltuutettu Atte Purho. Toiminnallaan Imatran tehtaat on edelläkävijä Stora Enson sisällä, ja tiettävästi myös koko metsäteollisuuden alalla. hyvä homma. Näin sanovat sekä Kaukopään logistiikassa työskentelevä työsuojeluasiamies Toni Soiniitty että iso vahvuus käyttöön käyttöön Osastojen työsuojeluasiamiesten rooli on usein melko hämärä. Nyt Imatralla on päätetty alkaa kirkastaa roolia ja kehittää asiamiesten osaamista. Tiina Suomalainen Mikko Nikkinen Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 12.5.2023 10.52.20 12.5.2023 10.52.20
/ 17 »Työsuojeluasiamiesten roolin aktivointi hyödyttää kaikkia.» Kaukopään logistiikassa työskentelevä Toni Soiniitty on myös työsuojeluasiamies. Hän pitää hyvin tärkeänä sitä, että asiamiesten roolia kirkastetaan. Toni Soiniitty on tehnyt muun muassa turvallisuusaiheisen videon lomittajille. Myös osaston kuolleita nurkkia on turvallistettu kameroilla ja näytöillä. Mika Helinin ajamalla koneella päällystetään kuppikartongin lisäksi monenlaista muutakin pintaa. Tainionkosken kartonkikone 5:lla työskentelevä työsuojeluasiamies Teemu Kolehmainen. Kolehmainen on ollut työsuojeluasimiehenä toistakymmentä vuotta. Välillä rooli on ollut kirkkaampi ja välillä ei. – Olen pyrkinyt toimimaan aktiivisesti ja esimerkiksi osallistunut työturvallisuusja työsuojelupalavereihin. Koen, että työsuojeluasiamies on jonkinlainen sanansaattaja – kentän viestinvälittäjä työsuojeluvaltuutetun ja työnjohdon suuntaan. Samalla asiamies keventää hieman valtuutetun kuormaa. Kolehmainen mukaan on arvokasta, että turvallisuutta nostetaan näkyvästi ykkösasiaksi ja että työnantaja näyttää vihreää valoa esimerkiksi Paperiliiton työsuojelukurssien käymiselle. Uusista toimista henkilökohtainen läppäri on erityismaininnan arvoinen, sillä se helpottaa asioiden hoitamista. – Voi mennä valvomosta jonnekin rauhallisempaan soppeen vaikkapa osallistumaan Teams-palaveriin. Soiniitystä tuli työsuojeluasiamies toissa vuoden alussa, hänellä oli vain vähän tietoa siitä, mitä työsuojeluasiamies voi ja saa tehdä. – Kävin silloin Paperiliiton työsuojelukoulutuksen, mutta nyt meillä on ollut huomattavasti enemmän koulutusta. Toisten työsuojeluasiamiesten tapaaminen kasvokkain on minusta hyvin hedelmällistä. Silloin pääsee jakamaan vinkkejä ja ajatuksia Soiniitty sanoo. Hän oli jo ennen työsuojeluasiamieheksi ryhtymistä mukana riskienarvioinnissa. Aktiivinen rooli on ollut hänelle luontevaa. Hän on muun muassa tehnyt lomittajia varten turvallisuutta käsittelevän videon, jonka hän toteutti kuvaamalla GoPro-kameralla tilanteita, joissa on turvallisuusriski. Hän on myös ideoinut ja vetänyt oman osastonsa kesätyöntekijöille turvallisuuskoulutuksen. – Olen saanut työnantajalta mahdollisuuden kehittää turvallisuutta. Minut on esimerkiksi vapautettu vuorosta, jos minulla on ollut jokin projekti menossa. Jos osallistuu työajan ulkopuolella esimerkiksi Teams-kokoukseen tai koulutukseen, asiamiehelle maksetaan korvaus, mutta tämä on jokaisen etukäteen sovittava oman esihenkilön kanssa. ? Teemu Kolehmaisella on takana jo pitkä työsuojeluasiamiesura. Tainionkoskella kartonkikone 5:lla työskentelevä Kolehmainen haluaa olla mukana parantamassa työturvallisuutta. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 12.5.2023 10.52.22 12.5.2023 10.52.22
18 / Kun jotain yllättävä tapahtuu, oletamme, että turvaverkko pitää. Mutta näin ei aina käy. Hannu Sallinen ja Petri Viitanen ovat kokeneet kouriintuntuvasti sen, miten pieni ihminen on ison vakuutusyhtiön edessä. H Sallisen oppisopimuskoulutus Enocellilla päättyi työtapaturmaan ja vakavaan loukkaantumiseen. Kuivauskoneelta puuttui kitasuoja, ja Sallisen jalka meni telojen väliin. Säärestä kuoriutui iho ja lihaksia. Nilkan luut menivät kappaleiksi. Jalka leikattiin yli kymmenen kertaa. Amputaatio oli varteenotettava vaihtoehto. Onnettomuudesta on nyt yhdeksäntoista vuotta. Nuo vuodet eivät ole olleet helppoja. Vammautuneen jalan toimintarajoitteiden ja kipujen lisäksi 55-vuotiasta Sallista on kuormittanut taistelu oikeuksiensa puolesta. Ensin työnantaja päätti työsuhteen ja sen jälkeen ilmoitti, että he eivät maksa vahingonkorvauksia. – Sain tietysti liitosta apua. Istuimme käräjillä parikin kertaa. Todistajia kuultiin, ja asia oli täysin selvä. Työnantaja maksoi lopulta korvaukset. Sitten alkoi taistelu vakuutusyhtiön kanssa. Alussa kaikki meni hyvin: vakuutusyhtiö maksoi Salliselle täyttä tapaturmaeläkettä seitsemän vuotta. Korjausleikkausten ja sairauslomien jälkeen hän meni uudelleenkoulutukseen ja valmistui merkonomiksi 2011. Hän oli ollut myös toimistotyötyyppisissä työkokeiluissa, mutta siitä jalka ei tykännyt, vaan tuli kipuja ja turvotusta. Viimeiset kymmenen vuotta hän on työskennellyt postissa. Työpaikka löytyi tuttavan vinkin avulla. – Jaan postia maaseudulla. Vaikka nilkka on jäykkä, pystyn ajamaan automaattivaihteista autoa. Työ sopii minulle – jalka saa sopivasti lepoa ja liikettä. Postin kanssa sovittiin, että Sallinen tekee noin 20 tuntia viikossa. Se ei kuitenkaan ole käynyt vakuutusyhtiölle, vaan yhtiön mukaansa Sallinen kykenee toimistotyyppiseen kokopäivätyöhön. Tapaturmaeläke pieneni, mikä näkyy tietysti Sallisen kukkarossa. – Minulle leikkauksia tehneet lääkärit ovat yksimielisiä siitä, että jopa puolipäivätyön tekeminen olisi minulta hyvä suoritus. Tästä asiasta on kiistelty nyt yli kymmenen vuotta ja valituksia muutoksenhakulautakuntaan tehty useita. Asiat etenevät hitaasti, ratkaisuja joutuu odottamaan vuodenkin. Uusi valitus on taas tehty. Tilanne on turhauttava. – On tämä monena yönä pyörinyt mielessä. Vakuutusyhtiö on se kaikista veemäisin pelikaveri. Periksi en kuitenkaan anna. Taistelu jatkuu! Työkykyinen nilkoista ylöspäin ”Täysin työkykyinen nilkoista ylöspäin.” Näin luki Petri Viitasen, 56, saamassa vakuutusyhtiön päätöksessä. Saman tien lopetettiin kuntoutustuen maksaminen ja Viitanen joutui siirtymään ansiosidonnaiselle. Viitasella on nilkoissa nivelrikko. Vasen nilkka on leikattu kaksi kertaa, huonolla lopputuloksella. Nilkka on jäykkä ja kipeytyy helposti. Kävely ei oikein onnistu ja auto on pitänyt vaihtaa automaattivaihteiseen. Viitanen on hakenut kuntoutustukea puolivuosittain, ja alun perin suunnitelmana oli, että kun vasen nilkka on saatu kuntoon, leikataan oikea. Lokakuinen päätös kuntoutustuen maksamisen lopettamisesta tuli kuin puskista. Ennen sairauslomalle jäämistään vuonna 2020 Viitanen työskenteli Essityllä logistiikassa trukkikuskina. Sitä työtä hän ei voi enää tehdä, koska hän ei pysty nousemaan edes trukkiin. – Työkykykartoituksen tulos oli, että pystyn tekemään työtä, jossa voin suunnitella itse työajan ja tauot, joka ei ole seisomatyötä ja jossa ei ole liikaa istumista. Tällaisia työpaikkojahan Suomi onkin täynnä. Työnantaja tuli vastaan ja Viitaselle räätälöitiin työ, jota hän olisi voinut tehdä 2,5 tuntia päivässä. Vakuutusyhtiölle se ei kuitenkaan sopinut, vaan työtä olisi pitänyt tehdä 4 tuntia päivässä. Asia on edelleen vireillä. Viitanen käy työelämävalmentajalla, jonka kanssa pohditaan mahdollisia työkokeiluja. – Suoraan sanoen vituttaa. Olen täyttänyt kotona ristikoita kohta neljä vuotta. Mietipä itse: ensin teet 35 vuotta töitä tehtaalla ja tehdas antaa vielä armoa, mutta vakuutusyhtiö torppaa kaiken. Viitanen kokee, että hänet on jätetty täysin tyhjän päälle. Hän haluaisi eläkkeelle, sillä nilkat eivät ole muuttumassa paremmiksi. Ensimmäinen työkyvyttömyyseläkehakemus kuitenkin hylättiin. Nyt kerätään uutta aineistoa uutta hakemusta varten. – Kyllä tämä syö miestä . • »tehdas antaa vielä armoa, mutta vakuutusyhtiö torppaa kaiken.» Tiina Suomalainen Mikko Makkonen turvaverkko petti Petri Viitanen Paperi_18-19_vaalit.indd 18 Paperi_18-19_vaalit.indd 18 15.5.2023 11.22.30 15.5.2023 11.22.30
/ 19 Hannu Sallinen joutui lopettamaan työt sellutehtaalla loukkaantumisen takia. Hän on pitkään kiistellyt vakuutusyhtiön kanssa tapaturmaeläkkeestä ja tekee osa-aikatyötä Postissa. Tiesitkö, että • Paperiliiton jäsenenä saat neuvontaa ja mahdollisesti myös oikeusapua tilanteissa, joissa sukset menevät ristiin työpaikalla tai vaikkapa vakuutus yhtiön kanssa. • Paperiliiton lakimies Juha Koivisto työskentelee viikoittain tällaisten juttujen kanssa. Vuosittain hänellä pyörii vakuutusyhtiöiden kanssa noin ??–?? tapausta. Paperi_18-19_vaalit.indd 19 Paperi_18-19_vaalit.indd 19 15.5.2023 11.22.32 15.5.2023 11.22.32
20?PaPeriliit to?03 / 2023 teksti ja kuva? Reima Kangas Valkeakosken osasto 45:n Hakapirtillä oli iloinen tunnelma, kun porukkaa oli kokoontunut syömään ja saunomaan liikuntapäivän jälkeen. Oli keväinen alkuilta ja SM-liigan pudotuspelit vielä käynnissä, mikä herätti keskustelua. Tiedättehän, naapurikaupungin Ilves ja Tappara olivat vielä molemmat mestariehdokkaita. Joku kannatti muitakin joukkueita. Viimeiset olivat vielä saunassa, toiset syömässä ja moni jo lähtenyt kotiinkin. Osasto oli järjestänyt päivän aikana toimintaa useassa paikassa, eri pallopelejä ja muuta. Tarkoitus oli, että mahdollisimman moni voisi osallistua mieleiseensä liikuntaan. Marko Huttu istahtaa tyytyväisenä syömään. Hän esittää, että juttuun pitäisi kyllä haastatella Jarkko Petäjistöä, joka on ollut puuhamiehenä. Petäjistö kuitenkin haluaa jakaa vastuuta. – Tänään on ollut tosi hyvä meininki. Porukka on tykännyt, osa on kysellyt, milloin järjestetään seuraavan kerran, kertoo Huttu. Onhan osasto järjestänyt liikuntatapahtumia ennenkin, mutta tämä oli ensimmäinen kerta tällä sapluunalla, että samaan aikaan valittavana oli useita vaihtoehtoja ja sitten kokoonnuttiin Hakapirtille. Osaston toimitilana on komea hirsirakennus ja rantasauna. Niitä vuokrataan jäsenille ja myös ulkopuolisille. Majoitustilaakin löytyy. Huttu kertoo, että lakon aikana osasto tarjosi täällä jäsenilleen kerran viikossa ruuan ja saunan. Kävijöitä oli enimmillään noin 70. Kavereita löytyy, kun suu käy Kun kemiläinen Marko Huttu muutti Valkeakoskelle, häntä vähän varoiteltiin, että varautuneisiin hämäläisiin on vaikea tutustua. Suulas Peräpohjolan mies ei ole kokenut ongelmia. »Täällä on hyvä henki joka vuorossa. Siitä ei voi puhua mitään huonoa.» M i n u n p o r u k k a n i – Siinä pääsi vaihtamaan kuulumisia, miten mennyt, ja jos oli huolia, pääsi avautumaan, sanoo Huttu. kemissä syntynyt Huttu muutti etelään vuoden 1995 marraskuussa. Häntä oli ruvennut kyllästyttämään, kun Kemin Veitsiluoto Oy:ltä ei löytynyt vakipaikkaa. Töitä tehtaassa oli lähinnä kesäpuolella vuotta. Huttu oli myös uitossa ja teki muita satunnaisia töitä. Etelä-Suomesta hänelle tarjoutui Paperi_20-21.indd 20 Paperi_20-21.indd 20 17.5.2023 11.15.53 17.5.2023 11.15.53
PaPeriliit to?03 / 2023?21 Markku Koro (vas.), Pasi Rauhala, Teemu Latonen, Harri Alho ja Marko Huttu sauna puhtaina Hakapirtin laiturilla. kaksikin vaihtoehtoa: Kirkniemen paperitehdas Lohjalla ja Tervasaaren paperitehdas Valkeakoskella. Hänen vaakansa kallistui Valkeakosken suuntaan. – Tuntui, että Kirkniemi on metsän keskellä. Kemissä olin tottunut siihen, että oli meri ympärillä. Valkeakoskella on paljon järviä ja vesistöjä. Kyllä se vaikutti, Huttu sanoo. Sitä valintaa hän ei ole katunut. Vaimo valmistui opettajaksi vuonna 1996 ja muutti Hutun perässä Rovaniemeltä. Elämä on asettunut Valkeakoskelle mukavasti. Joku kaveri oli varoitellut Huttua, että Hämeessä ihmiset ovat hiljaisempia ja varautuneempia kuin pohjoisessa, eikä tutustuminen ole yhtä helppoa. – Sanoin että mulla on tuo alaleuka sen verran löysä, että se jauhaa koko ajan. On siinä toisenkin pakko ruveta puhumaan, ei tuosta muuten pääse eroon. Olen vähän semmonen, että höpötän ja uskallan kysyä, jos pitää jotain kysyä, Huttu kertoo. Ongelmia ei olekaan ollut. Työpaikalla hän pääsi osaksi porukkaa jo koulutuksen aikana, eikä ole kokenut itseään missään vaiheessa ulkopuoliseksi. – Täällä on hyvä henki joka vuorossa. Siitä ei voi puhua mitään huonoa. Yksi juuri eläkkeelle jäänyt kaverikin sanoi, että tämä on ollut niin hyvä porukka olla töissä. Jos ongelmia tulee, ne ratkaistaan yhdessä. Koskaan ei ole keljuttanut mennä töihin, toteaa Huttu. Hän ei ole varsinaisesti suunnitellut aktiivista toimintaa ammattiosastossa, mutta on huomannut ajautuneensa sinne pikku hiljaa yhä enemmän. Huttu on käynyt mielellään talkoilemassa Hakapirtillä ja sitä kautta hänet pyydettiin osaston hallitukseen. – Mukavahan se on touhuta. Järjestetään talkoita, kunnossapitoa, siivousta, haravointia ja muuta. Siinä riittää tekemistä, ja tässä on hyvä porukka, hän sanoo.?• Paperi_20-21.indd 21 Paperi_20-21.indd 21 17.5.2023 11.15.57 17.5.2023 11.15.57
22?PaPeriliit to?03 / 2023 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Vuoden 2018 lokakuussa aloitin kunnon valvonnan hommat. Halusin tehdä vaihtelevaa työtä, osittain tietokoneella ja osittain kentällä. Tämä työ mah dollisti sen. Pari kuukautta kun meni, niin lähdettiin koulun penkille, ja sain värähtely analysoijan koulutuksen. Korona sotki aikatauluja, ja koulutus venyi lähes neljään vuoteen. Alkuun kiersin mittaamassa laitteita ennalta määritellyllä viikkoreitillä. Mit tasin sähkömoottoreita, vaihdelaatikoita ja pumppuja. Analysoin mittaustuloksista, onko alkavaa laakerivikaa, linjausvir hettä, hammasvauriota vaihdelaatikossa tai vastaavaa. Jos jotain löytyi, laitoin laitteen seurantaan. Koetin saada rikkou tuvan osan ajoissa vaihdetuksi, ettei tulisi hallitsemattomia alasajoja. Nyt kentälle on viritetty langattomia antureita, jotka lähettävät tietoa verkkoon, ja me kun nonvalvontamittaajat analysoimme ne tietokoneella. Enää ei kierretä säännölli sesti, mutta on hyvä käydä paikan päällä varmistamassa tilanne. Parasta työssä on, kun löytää vikoja ajoissa, ja laitteiden osat saadaan vaihdetuksi hallitusti, ettei tule isompia vahinkoja. Silloin työturvallisuuskin on parempaa, eikä osastolla tule massaa tai lipeää niskaan. Haaste on siinä, kun yritetään arvioida, kuinka pitkään laitteet kestävät, ja miten pitkään niillä pystyy ajamaan. Melkein kristallipalloa tar vitaan! Joskus vika on sellainen, että mekaaniselta puolelta ei löydy mitään. Ongelma voi olla sähköpuolella. Sähköi sissä vioissa on pirun hankalaa ennustaa, kauanko laitteet vielä kestävät. Se voi kestää tunnin tai puoli vuotta. Aivan suoraa polkua ei ole sen suhteen, mihin kannattaa kiinnittää huomiota. Toisista laitteista rekisteröidään värinöitä, jotka johtuvat ajosta ja prosessista. Esi merkiksi puhaltimissa riittää usein, että ne pestään. Joistain pumpuista tiedetään, että niistä menee vieraita esineitä läpi. Jos siinä huomaa epätavallisuuksia, kannattaa katsoa, onko jotain jo hajonnut. Pari vuotta sitten kesällä mentiin sei sakissa tekemään tarkistuksia puuosas tolle. Huomattiin, että tässä on laakeri huonossa kunnossa. Sanottiin, että ei enää metriäkään tällä vehkeellä, tämä pitää remontoida. Kun ottivat laitteen auki, niin sanoivat, että tässä tuli talolle 600 000 euron säästö. Se tuntui aika hyvälle. siinä menee pari, kolme vuotta ennen kuin oppii tuntemaan laitteet. Aluksi tulee helposti vääriä diagnooseja, ja osia saattaa laittaa vaihtoon liiankin her kästi. Aivan kaikkea ei kirjasta opi, vaan on käytävä paikan päällä katsomassa, varsinkin sellaiset laitteet, jotka oikeasti hytkyvät ja pomppivat. Silloin ymmärtää, missä mennään, eikä joka tärinää kannata ottaa tosissaan. Kun mittailee useammin, ajatus alkaa muotoutua, mikä on vikana, vai onko mikään. Työ edellyttää myös, että käydään katsomassa laitekunnos tuksessa, mitä laitteet ovat syöneet. Kun näkee laitteen purettuna, oivaltaa paremmin. Meidän ammattikuntaamme käytetään jo melko paljon teollisuudessa. Värähtely mittauksia käytetään moneen muuhunkin kuin pyöriviin laitteisiin. Esimerkiksi laivan runkoa arvioidaan lujuuslaskel mien pohjalta. Kun sitä kuormitetaan merellä, arvioidaan miten se kestää, ja runkoa vahvistetaan laskelmien mukaan. Öljynporauslautoilla tutkitaan pumppuja, porauslaitteita ja vaihdelaatikoita. ala kehittyy koko ajan, ja tekoäly on jo isossa roolissa. Anturit osaavat itse diag nosoida, mitä on mahdollisesti menossa rikki, tai onko voiteluongelmaa, laake rivauriota tai epätasapainoa. Täysin auko tonta se ei ole, vaan siihen joutuu suhtau tumaan vähän varauksella. Osa laitteista kuuntelee ääntä, ja jos se muuttuu, laite antaa ilmoituksen poikkeamasta. Myös sähköisten vikojen havainnointi on kehit tymässä. Siihen pitää saada vielä lisää älyä: Sillä saisi monta ongelmaa kiinni. Toisinaan pystyn tekemään töitä myös etänä. Se on tarpeen varsinkin vaativim missa ongelmatilanteissa, kun tietää, että joku vika on olemassa, mutta ei tahdo saada selville mikä. Tarvitaan aikaa ja syventymistä. Joskus alitajunta jää miet timään asiaa, ja saattaa vaikka saunan lauteilla tulla mieleen, että ai niin, tuossa muuten se vika on. Toivottavasti olen tulevaisuudessa edelleen saman firman palveluksessa. Ja toivottavasti saan edelleen kehittää työtä eteenpäin.»?• Koneen kunto selville teksti?Mari Schildt?kuVa?Mikko Makkonen Kai Granö toimii kuin lääkäri, joka tutkii vaivat ja tekee ennusteita niiden kehittymisestä »sanoivat, että tässä tuli talolle 600 000 euron säästö. Se tuntui aika hyvälle.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 9.5.2023 14.00.12 9.5.2023 14.00.12
PaPeriliit to?03 / 2023 ?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Kai Granö on kunnonvalvonta mittaaja Stora Enson Uima harjun tehtaalla. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 9.5.2023 14.00.12 9.5.2023 14.00.12
24 / 3 / H i o m o Tuloksia : Avoin kilpasarja: ?. Petteri Jurva ?. Petri Matula ?. Joni Peippo Harrastesarja: ?. Jani Venäläinen ?. Janne Pohjanharju ?. Mika Nykänen Naisten sarja: ?. Mirva Danielsbacka Parikilpailu, kilpasarja: ?. Petri Matula ja Niko Marttila ?. Joni Peippo ja Vesa Peippo ?. Rami Tiikkaja ja Jarno Mäkinen Parikilpailu, harrastesarja: ?. Jyri Peltola ja Niko Lassila ?. Teemu Tastula ja Juha Tervo ?. Joonas Hakulinen ja Roope Virtanen. yksin ajellut Valtteri Muona kertoi, että vastaanotto kisapaikalla Anjalassa oli todella mukava. Vaikka hän ei tuntenut ketään, heti alusta lähtien syntyi tunne, että hän sopii tähän porukkaan. – Oli tosi rentoa ja kaikki olivat ystävällisiä, kertoo Muona. Kilpailijat arvottiin neljän hengen ryhmiin, jotka lähtivät kiertämään rataa eri väyliltä. Äänekoskelta tullut Teemu Raatikainen ei tuntenut omasta ryhmästään ketään etukäteen. Se ei häirinnyt, sillä heti esittäytymisen jälkeen juttu alkoi luistaa. – Oli hauska tavata ihmisiä muilta työpaikoilta, ja vielä oli hyvä juttu, ettei siellä keskellä metsää hirveästi tehty sellua eikä leikattu kartonkia. Muuten tutustuttiin, mutta työasioita käsiteltiin vähemmän. Vapaalla siellä kuitenkin oltiin, sanoo Raatikainen. Raatikainen tutustui frisbeegol? in jo kymmenen vuotta sitten, mutta on heitellyt aktiivisemmin kolme vuotta. Nämä olivat hänen ensimmäiset kilpailunsa. Valtteri Muona aloitti harrastuksen kolme vuotta sitten. Hän kertoo, ettei ole kovin kilpailuhenkinen, mutta on käynyt viikkokisoissa laajalla alueella: Imatran lisäksi esimerkiksi Helsingin suunnalla, Kuopiossa, Heinolassa ja Mikkelissä. – En lähde aina voittamaan vaan pitämään hauskaa, hän sanoo. Muona aikoo osallistua liiton mesLiiton mestaruudet frisbee gol? ssa ratkaistiin lämmin henkisessä tunnelmassa. Liiton mestaruudet frisbee gol? ssa ratkaistiin Hauska tapahtuma Teemu Raatikainen ei ollut aiemmin osallistunut kilpailuihin frisbee gol? ssa. Petteri Jurvan heitto lähtee. Jurva voitti kilpasarjan. Petri Matula ja Niko Marttila (sininen huppari) voittivat parikilpailun. Taustalla seuraa Jarno Mäkinen. Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 17.5.2023 12.05.41 17.5.2023 12.05.41
/ 25 3 / H i o m o Kirkniemi ykkösenä keilakisassa vuoden ???? turnaukseen Kouvolan Kuusankoskella osallistui ?? paperiliittolaista. Miesten sarja: ?. Pekka Aalto, Kirkniemi ??, ?. Tommi Sihvola, Inkeroinen ??, ?. Antti Mastomäki, Mänttä ?. Naisten sarja: ?. Kati Tähti, Kuusanniemi-Voikkaa ??. Parijoukkue: ?. Kirkniemi ??, Pekka Aalto ja Seppo Lehtelä, ?. Mänttä ?, Antti Mastomäki ja Markku Kytömäki. ?. Inkeroinen ??, Tommi Sihvola ja Markus Sihvola. Nelijoukkue: ?. Kirkniemi ??, ?. Jämsänkoski ??, ?. Valkeakoski ??. voittivat salibandy? naalin niukasti ?–?. Valkeakosken Marko Koivuranta lohduttautuu sillä, että viime vuoden kolmas sija parani. – Ja jos mennään tuloksen taakse, niin saimme tuplattua pelaajamäärän viime vuodesta. Yhdessä liikkuminen ja hauskanpito on kuitenkin se kaikkein tärkein homma. Paperiliiton tarjoamat pelitapahtumat ovat hieno tapa kasata ihmisiä yhteen, sanoo Koivuranta. Siitä ei silti pääse mihinkään, että tappio karvastelee. Muistissa on vielä viime kesän jalkapalloturnauskin, jossa Valkeakoski ?? niin ikään hävisi loppuottelun. Koivuranta toteaa, että tulevissa kisoissa tähtäin on ilman muuta korkemmalla. – Kun Valkeakoskelta lähdetään liikeelle, tullaan urheilukaupungista ja tavoitteena on voitto. Pikkulinnut ovat laulaneet, että general manager Jukka Lumijärvi on jo aloitellut jalkapallojoukkueen kasaamista, vihjaa Koivuranta. • Rauman osasto ? voitti mestaruuden salibandyssa Loppuottelun hävinnyt Valkeakosken osasto 70 tähtää jo menestykseen jalkapalloturnauksessa. taruuskisaan myös ensi vuonna ja yrittää saada myös työkavereita mukaan. Raatikainen tuli Äänekoskelta kolmen muun pelaajan kanssa. – Tästä jäi hyvä ? ilis. Oli tosi hyvät rennot kisat. Kavereiden kanssa todettiin, että kyllä lähdetään ensi vuonnakin kisailemaan, sanoo Raatikainen. • ? Vesa Peippo. ?Karri Tani heittää, Juha Tervo ja Mika Jonsson seuraavat. ? Joni Melin ?Valtteri Muona Valkeakosken Jonne Innala(edessä) kamppailee Rauman Juha Välttilän kanssa. Taustalla Juha Riuttamäki (vas.), Niko Uusikartano ja Jussi Rauhala. Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 17.5.2023 12.05.43 17.5.2023 12.05.43
26?PaPeriliit to?01 / 2023 j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Liiton jäseneksi ja oppilasjäseneksi liitytään sähköisesti osoitteesta paperiliitto.fi löytyvän linkin kautta. Liittymisen yhteydessä täytetään automaattisesti perintäsopimus, joten uuden jäsenen ei tarvitse tehdä sitä erikseen eAsioinnissa. Muussa tapauksessa aina uuden työsuhteen alussa on tehtävä jäsenmaksun perintäsopimus. Ilman sitä työnantaja ei voi periä jäsenmaksua palkastasi. Ensimmäinen perintäsopimus kannattaa tehdä yhdessä toimipaikkasi pääluottamusmiehen tai ammattiosaston taloudenhoitajan kanssa. Liiton jäsenrekisteri auttaa myös tarvittaessa. Saat täytettyä perintäsopimuksen eAsioinnin Jäsentiedot-osiossa. Tarkista ensin, että yhteystietosi ovat ajan tasalla ja päivitä ne tarvittaessa. Jos vaihdat ammattiosastoa, tee muutos ennen perinLiity jäseneksi tai tee perintäsopimus sujuvasti täsopimuksen vahvistamista. Täytä tämän jälkeen samalta sivulta löytyvä perintäsopimus (Toimipaikka/Perintäsopimus Muokkaa). Jos työnantaja ei peri jäsenmaksua palkastasi tai työskentelet paperialan ulkopuolella, jäsenmaksu maksetaan itse. Lue lisää osoitteesta paperiliitto.fi tai kysy apua jäsenrekisteristä. JÄSENKORTTI ON PUHELIMESSA AINA MUKANA Kun tarvitset jäsenkorttia, näytä se puhelimestasi. Jos et vielä käytä mobiilikorttia, voit tilata sen eAsioinnista. Kirjaudu eAsiointiin ja lähetä Jäsentiedot-osiosta latauslinkki puhelimeesi. Muista tarkistaa ennen linkin lähetystä tiedoissasi näkyvä puhelinnumero. Voit myös pyytää liiton jäsenrekisteriä lähettämään linkin puhelimeesi puh. 0102897700/jäsenrekisteri tai jasenrekisteri@paperiliitto.fi. T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Hakemuksen huolellinen täyttäminen nopeuttaa asiasi käsittelyä Paperityöväen Työttömyyskassa pyrkii käsittelemään jäsentensä hakemukset mahdollisimman nopeasti. Hakemusten käsittelyä nopeuttaa, kun hakemus on huolellisesti täytetty ja työttömyyskassaan on toimitettu kaikki tarvittavat liitteet. eAsioinnin kautta lähetetyt hakemukset, liitteet ja viestit tulevat työttömyyskassalle heti, ja voit asioida eAsioinnissa mihin vuorokauden aikaan tahansa. Postin kautta toimitettuna hakemukset saapuvat työttömyyskassalle hitaammin. Muista täyttää hakemus huolellisesti ja vastaa hakemuksessa kaikkiin kysyttyihin kohtiin. Tarkista, että osoitetietosi ja pankkiyhteystietosi ovat ajan tasalla. Etenkin pankkiyhteyden tarkastamisessa on syytä olla tarkkana, koska järjestelmässä saattaa olla tallentuneena aiemmin ilmoittamasi tilinumero, joka ei ole enää käytössäsi. Otamme sinuun yhteyttä, jos tarvitsemme lisätietoja tai lisää liitteitä. Työttömyyskassaan lähettämäsi liitteet näet eAsioinnin Liitteet-välilehdellä, ja kunkin liitteen kohdalla olevaa nuolta klikkaamalla voit myös tarkistaa, miltä lähettämäsi liite näyttää. Mikäli lähetät liitteet valokuvina, otathan yhden kuvan per sivu ja tarkastat, että valokuvan laatu on hyvä ja koko sivun tiedot ovat luettavissa kuvasta. Hakemukset käsitellään työttömyyskassassa aina saapumisjärjestyksessä. Hakemusten käsittelyyn ottoaikaa voit seurata Paperityöväen Työttömyyskassan verkkosivuilta osoitteesta www. paperikassa.fi. Jos haluat olla työttömyyskassaan yhteydessä, voit lähettää työttömyyskassalle tietoturvallisesti viestin eAsioinnin kautta, tai työttömyyskassan verkkosivuilta löytyvän ”ota yhteyttä”-lomakkeen kautta. Voit myös soittaa työttömyyskassan puhelinpäivystykseen p. 020 690 429, maanantaista torstaihin kello 9-12. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 17.5.2023 9.53.56 17.5.2023 9.53.56
PaPeriliit to?03 / 2023?27 3 / h i o m o A r j e s s a m u i s t o k i r j o i t u s ammattiosasto 42:een on tänä vuonna liittynyt noin 20 uutta jäsentä. Yksi heistä on jälkikäsittelyssä työskentelevä Elina Keränen, 34. Vuonna 2008 paperiprosessinhoitajaksi valmistunut Keränen ehti välillä olla seitsemän vuotta töissä ihan muulla alalla kunnes hän viime marraskuussa palasi UPM:n Rauman tehtaalle. Keränen kuului YTK:hon, mutta kun hän alkoi jutella ammattiliittoasioista työkaverinsa Tuula Poolin kanssa, kypsyi päätös. – Ei sitä tarvinnut kauaa miettiä. Tuula korosti, että jos kuuluu Paperiliittoon, apu on lähellä ja vastauksia saa heti. YTK:ssa oli hankala saada kiinni ketään, jos oli jotain kysyttävää. Lisäksi Paperiliiton jäsenedut ovat tosi hyvät. Niinpä Keränen marssi pääluottamusmiehen pakeille ja liittyi ammattiosaston jäseneksi. – Sekin kävi mutkattomasti. Ei tarvinnut olla yhteydessä sinne ja tänne vaan kaikki hoitui kerralla. Kiitoksena jäsenhankinnasta ja jäseneksi liittymisestä Pool ja Keränen saivat lahjakortit paikalliseen pizzeriaan. Kyseessä on ammattiosaston kampanja, jolla halutaan kannustaa osaston aktiiveja kertomaan ammattiosaston ja Paperiliiton toiminnasta uusille työntekijöille. – Työtaistelun jälkeen meillä on ollut hieman tiedonkulun vaikeuksia työnantajan ja ammattiosaston välillä. Uusia työntekijöitä ei aina muisteta esitellä pääluottamusmiehelle tai työsuojeluvaltuutetulle. Pohdin, mistä saisimme apua tilanteeseen ja niin syntyi idea pizzalahjakortista, kertoo ammattiosaston puheenjohtaja Pasi Sihvonen. Sitä Sihvonen ei osaa sanoa, kuinka moni uusista jäsenistä on liittynyt kampanjan ansiosta. Keräselle pizzalahjakortti tuli positiivisena yllätyksenä. – Olisin liittynyt muutenkin, mutta se oli vielä extrabonus. Tuli tunne, että onpas kiva, kun tällä tavalla muistetaan. Konkari Pool aikoo jatkaa jäsenhankintaa kesätyöntekijöiden joukossa: – Totta kai! Ja ilman pizzalahjakorttiakin. Nuorilla on paljon tietämättömyyttä. Se, että pääluottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu ovat läsnä ja lähellä on ehdoton valttikortti. Näin minä jäsenyyttä markkinoin. Keränenkin aikoo laittaa kapulan kiertämään ja ottaa sopivalla hetkellä asian puheeksi uusien työkavereiden kanssa.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Elina Keränen liittyi jäseneksi ja sai kiitokseksi pizzalahjakortin Jari Mäki-Korte työskentelee UPM:n Rauman paperitehtaalla. Ammattiosasto ??:een kuuluva Tuula Pool (vas.) rekrytoi jäseneksi työkaverinsa Elina Keräsen. Kaksikko työskentelee pituusleikkurilla UPM:n Rauman tehtaalla. Jari Mäki-Korte vuoden duunari Satakunnassa duunarit on uusi palkinto, jonka SAK jakaa jokaisella toiminta-alueellaan. Satakunnassa palkinnon sai prosessimies Jari Mäki-Korte Raumalta. – Minulla on jalka ollut oven välissä monessa asiassa ja duunari-identiteetti on minulle hyvinkin tärkeä. Ay-toiminnan aloitin paperikoneen luottamusmiehenä, mutta nykyisin taidan toimia enemmänkin portin ulkopuolella, kuten eduskuntaan meiltä valitun Juha Viitalan tukiryhmässä. On tosi tärkeää, että saatiin eduskuntaan joku, joka ymmärtää vientiteollisuuden päälle. Vuoden duunarin valitsevat SAK:n alue toimikunnat sekä alueja järjestöasiantuntijat. Palkinto on jatkoa viime syksynä lanseeratulle Vuoden esimerkillinen työnantaja -palkinnolle.• 1 k y s y m y s t ä 1. Minkä automerkin malli on Cupra? 2. Mitä biblio? ili tekee? 3. Minkä maan kaupunki on Pultava? 4. Mitä merkitsee gravitaatio? 5. Millä venäläisellä nimellä ValkoVenäjä tunnetaan? 6. Mikä elokuva sai vuoden 2023 parhaan elokuvan Jussi-Palkinnon? 7. Minkä ammattiliiton kirjainlyhenne on RAU? 8. Mikä on Xbox? 9. Minkä puolueen kansanedustaja on Jussi Saramo? 10. Kuka laulaa Sinun vuorosi loistaa? Vastaukset sivulla 35. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 17.5.2023 9.53.57 17.5.2023 9.53.57
28?PaPeriliit to?03 / 2023 3 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 10.6. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 3”. Ristikon 2 palkinnon sai Marko Heikkinen, Nastola. ari Kiviharju LAURELL PIIPUISSA KÄSINEET ? ? ? ? EHTOOT LAURELL PIIPUISSA KÄSINEET ? ? ? ? EHTOOT vaate S E A N S U A T vaate E R I K uuS T I V O L I V A S T A uuS A T I K TUKEA ? TUKEA ? A L U E M A A L A U S T U L O K A N N A T T A A T A R H A K O L I JOKU elliV P U N A JOKU P A S I A T elliV O L A V O U T A E S T E R M T I T U ALUT ALUT I D U T R A A T O H A R M I S V K E R I M Ä K I K A A M E A T M A S I TV TV OTIN TV TV A S A T OTIN S A N K A R I I S I M U R O T ALUS NICK K ALUS R NICK T R A P L U R J U S Y L E I S I N T A I T A A U R A T A LAAR LAAR M A R T T O R A T S U L L O T U T SALO SALO M I K A L U V I A L U I S V MUUTOKSIN MUUTOKSIN E V O L U U T I O R A T A S I T E M JÄSENIN JÄSENIN N A T O V E S I S A D E I K K U N A RAHA E RAHA E T M A R S Ä Ä N E T A S T A H A M E E T M Ä T Ä S N T Trump ? Trump I V A N K A U ? U S O L I S E V A K I A T I L M O I T U S P Y R Y I ERI P E I L I K I M I ERI K L A S P Y Ö K I T > > E D A M A M O K I L M A A S T E R I T E R E R E L E J A O T K Y Ö K I T S I T O A A A P A A U T O T O T O Paperiliitto-lehden meneillään oleva vuosikerta. ROINE TUKIJOILTA VAPUN JUOMA RAOTTAA VENESUOJA SUUSSA SATIE Paperiliitto-lehden meneillään oleva vuosikerta. ROINE TUKIJOILTA VAPUN JUOMA RAOTTAA VENESUOJA SUUSSA SATIE Connery HARJOJA ISTUINSATSIT VIHTAAN LAITETUT Connery HARJOJA ISTUINSATSIT VIHTAAN LAITETUT LAITTEIN VIHTA LAITTEIN VIHTA LÄÄNIKIN ALIN "kuitit" taulu sukua PALKKAA LÄÄNIKIN ALIN "kuitit" taulu sukua PALKKAA MIESPUOLINEN päiväkoti Lieksassa MIESPUOLINEN päiväkoti Lieksassa huulille Kuosmanen kaimoineen viimeisin JUTUT viulistilla huulille Kuosmanen kaimoineen viimeisin JUTUT viulistilla METSÄ Toivonen Marstio AMERIKAN KALOJA TEKEVÄ PIIRROKSIN Volga ennen METSÄ Toivonen Marstio AMERIKAN KALOJA TEKEVÄ PIIRROKSIN Volga ennen ELOTON RIESA TAITEKOHTA SARJAKUVA AIROIN ELOTON RIESA TAITEKOHTA SARJAKUVA AIROIN EteläSavoa HIRVEITÄ JUHTA EteläSavoa HIRVEITÄ JUHTA aamuin "Hulot" aamuin "Hulot" USEIN ESILLÄ AATOKSEN SUKU BALBO ASEIN ASETETTU retku taloa USEIN ESILLÄ AATOKSEN SUKU BALBO ASEIN ASETETTU retku taloa osata viljaa vaota ITÄÄ osata viljaa vaota ITÄÄ RIITOJA AHDETTUJA Hatšaturjan RIITOJA AHDETTUJA Hatšaturjan EURAJOKEA silmässä 3.=E MIGUEL WEST kovaa VIHAKIN EI KIILLÄ EURAJOKEA silmässä 3.=E MIGUEL WEST kovaa VIHAKIN EI KIILLÄ HAMPAIN samoin KINA HAMPAIN samoin KINA PISAROIN lasinen SEIS PISAROIN lasinen SEIS MEINAAMISET SUOTUJA PELIKAANILINTU ISOÄIDIN KOTI käsky etsivä suista maasta MEINAAMISET SUOTUJA PELIKAANILINTU ISOÄIDIN KOTI käsky etsivä suista maasta myrskykin ASUSTEITA kohoutuma lusikoilla salkoihin myrskykin ASUSTEITA kohoutuma lusikoilla salkoihin HAPAN Raitio SULA! Oseaniassa HAPAN Raitio SULA! Oseaniassa AUTOJA tiedotus SADE Silvo koottu Josip Broz AUTOJA tiedotus SADE Silvo koottu Josip Broz JÄÄMIES PUITA JÄÄMIES PUITA kuvastin juosten kaasuseos KUKKIVA kuvastin juosten kaasuseos KUKKIVA JUUSTO KYTKIN ositukset KEITTIÖT JUUSTO KYTKIN ositukset KEITTIÖT hihan suussa SOLMIA suotyyppi kulkuneuvo hevospeli hihan suussa SOLMIA suotyyppi kulkuneuvo hevospeli Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 17.5.2023 9.51.41 17.5.2023 9.51.41
PaPeriliit to?03 / 2023?29 Ikaalinen Spa & Resort KAMPANJAETU . . ASTI Kaikki majoitusvaihtoehdot (poislukien wow-huoneet), alennus päivän hinnasta. Lisäksi koko vuoden voimassa oleva etu: – alennusta majoittumisesta. Lohja Spa & Resort Jäsenetuhinta majoituksesta. Lohja Spa on monipuolinen kylpylä kauniin Lohjanjärven rannalla noin tunnin ajomatkan päässä Helsingistä ja Turusta. Olympiastadionin tornivierailu metriä korkea stadionin torni on yksi parhaista paikoista ihailla Helsinkiä. Sinä ja koko seurueesi pääsette torniin alennettuun hintaan. CityShoppari Saat Cityshopparin käyttöösi veloituksetta (normaalihinta , e/ kk). CityShopparisovellus kokoaa yhteen yli rahanarvoista etua jopa toimipaikassa. Padel Club Finland Arkena klo ja klo – kentän tuntihinta Paperiliiton jäsenille (norm. ). Etu käytössä kaikilla Suomen PCF halleilla. Uusia jäsenetuja paperiliittolaisille Paperiliiton jäsenenä saat monia rahanarvoisia etuja. Tässä muutama uusi. Lue tarkemmat tiedot ja ohjeet sekä tarkista kaikki jäsenetusi osoitteessa www.paperiliitto.? /jasenasiat/jasenedut Muista myös, että sinulla on Liittovakuutus Paperiliitto on vakuuttanut työssäkäyvät jäsenensä IFissä Liittovakuutuksella. Vakuutukseen sisältyy matkustajaturva ja vapaa-ajan tapaturmaturva. Vakuutus korvaa muun muassa matkasairauden ja -tapaturman hoitokulut. Liitto on neuvotellut sinulle myös edullisen henkivakuutuksen ja alennuksia muista vakuutuksista. Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 17.5.2023 9.51.43 17.5.2023 9.51.43
30?PaPeriliit to?03 / 2023 3 / t a u k o t i l a käynnissäpitO-OperAAttOrit Kari Pirttimäki ja Rene Salo aloittelevat iltavuoroa Metsä Boardin Kaskisten BCTMPteh taalla – tänään kuorimossa. Salo tarkkai lee valvomossa, että kuori lähtee, eikä tule tukoksia. Samalla hän ajaa lietelai tosta. Pirttimäki kiertää kentällä. – Pitää valvoa, ettei tule vuotoja, ja kuunnella, ettei mikään paikka ala koli semaan ja rikki menemään. Jos ei muuta, niin pestään ja siivotaan, hän kertoo. Ja kun Salo haluaa jaloittelemaan, vaihdetaan töitä päikseen. Työ Kaskisten tehtaalla on luon teeltaan kiertävää, ja työpari vaihtuu kierron mukaan. Salo kiertää kuorimolla, BCTMPkentällä, integraattikentällä ja integraattiajossa. Pirttimäki hoitaa kahta paikkaa paalaamossa, kahta kuorimossa, BCTMPkenttää ja integraattikenttää. – Ei se kyllä hyvä olisi, jos pitäisi vain yhdessä paikassa olla. Se kävisi yksitoik koiseksi. Nämä paikat pystyy hoitamaan hyvin. Jos jossain paikassa ei kävisi useampaan kuukauteen, työn saattaisi unohtaa, tai asiat saattaisivat ehtiä muuttua, Salo miettii. Miehet kertovat, että heillä on käynyt hyvä työkaverituuri: mukavia tyyppejä on koko vuoro täysi. He korostavat, että huumoria pitää olla. – Kävisi se tympiäksi, jos koko ajan pitäisi tosikkona olla! Huumori vaihtelee, mutta pysyy kuitenkin sellaisena, ettei ketään sillä loukata, Salo hymyilee. Vaikka ikää on 26vuotiaalla Salolla ja 61vuotiaalla Pirttimäellä melkein toistensa peilikuvat, työt sujuvat hyvin yhteen. – Renellä on hyvä ajomieskokemus, minulla enemmän kenttäkokemusta, Pirttimäki summaa. Salo on sähköisen puolen osaajia, Pirt timäellä on mekaaninen puoli hallussa. Pirttimäki kiittelee, että Salon vahva osaaminen tietokoneissa auttaa häntäkin. Salo taas kokee työnteon jouhevaksi, kun käsillä on Pirttimäen laaja kokemus. Pohjanmaalla kun töitä tehdään, tyyli on suoraa ja avointa. – Olen kiertänyt paljon Euroopassa, maailmalla ja Suomessa. Minusta muualla on paljon jäykempää, kuin täällä Pohjan maalla, Pirttimäki sanoo. Salo pohtii hetken, mitä se työnteko Pohjanmaalla on, ja summaa sen sitten yhteen sanaan: – Teherää. Se on siinä, hän sanoo. ? • mari sChildt Homma sujuu, kun pitkä kokemus ja viimeisin osaaminen yhdistyvät. Kiertävää työtä »Kävisi se tympiäksi, jos koko ajan pitäisi to sik kona olla!» JUssi Partanen t y ö p a r i Rene Salo (edessä) ja Kari Pirttimäki vaihtavat hakkuun teriä. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 16.5.2023 17.24.45 16.5.2023 17.24.45
PaPeriliit to?03 / 2023?31 3 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Kotkalaisilla aloilla AsuinpAikkA:?Kotka syntynyt: 26.5.1995 Kotkassa Asuu: tyttöystävän kanssa työ: kunnossapitojärjestelmän laatija Dongwha Finland Oy:llä terveiset: kaikille dongwhalaisille syntymäpäivänään: menee Ramm steinin konserttiin Helsinkiin. Don Hovila AikA näyttää, mihin Don Hovila päätyy töihin suo ritettuaan sähkötekniikan opinnot Lappeenrannan yliopistossa. – Maailma muuttuu niin lyhyessä ajassa, että en ole edes yrittänyt sitä vielä päättää. Opintoja on jäljellä vuosi ja päälle diplomityö. Hovila teki kesäisin töitä Dongwha Finlandilla samalla, kun opiskeli meren kulun insinööriksi. Opintojen jälkeen hän päätti jatkaa töitä maissa ja tutulla työpaikalla. – Töistä pääsee aina päivän päätteeksi kotiin, toisin kuin merellä, jossa työvuoro voi kestää kahdesta viikosta kuukausia putkeen, Laivoissa nykyisin hyö dynnettävän sähkötekniikan tuntemus antoi hyvän pohjan jatkaa tekniikan opintoja. – Kaverit on heittäneet, että jos vielä ryhtyisin ahtaa jaksi, osaan kaikkea, mitä kotkalaisen duunarin kuuluu osata. • eeva eloranta Jokela E nnen kruunajaisia hallitsijan vaihtuminen Britanniassa näkyi meidän arjessamme lähinnä uutena 50 pennyn kolikkona. Kruunajaisten odotus toi kuitenkin Charlesin otsikoihin ryminällä. Media vatvoi kuukausia kruunajaisjärjestelyjä ja sitä, kutsutaanko Megan ja Harry vai ei ja mihin seksikohussa ryvettynyt Andrew laitetaan. Katujuhlia järjestettiin ympäri maan, mutta ei samanlaisella innolla kuin Elisabeth II:n valtaannousun 70-vuotisjuhlina. Elisabeth oli ikoni ja instituutio – eihän suurin osa kansasta ollut elänyt muuta kuin Elisabethin aikaa. Charles on verrattain suosittu, vaikka hänellä on painolastinaan syrjähypyt Camillan kanssa, rahalahjoitusten vastaanottaminen mm. Saudi-Arabiasta ja riitelevä perhe. Elisabethin kuoltua monarkian vastustus on lisääntynyt ja ”Not my king”-kyltit ovat ilmestyneet katukuvaan. Oikeutta mielenosoituksiin tiukennettiin juuri ennen kruunajaisia, ja monarkian vastustajia pidätettiin juhlapäivänä jo, kun he olivat nostamassa banderollejaan autosta. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch kommentoi, että näin voisi olettaa tapahtuvan Moskovassa, ei Lontoossa. Myös Brittiläisen Kansainyhteisön maissa puhaltavat muutoksen tuulet. Kuningashuoneen kymmenien miljardien omaisuutta kartutettiin aikoinaan orjakaupalla. Antigua ja Barbuda on väläytellyt vaativansa korvauksia kolonialismin ajan vääryyksistä. Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissakin ihmetellään, miksi Iso-Britannian kuninkaan pitäisi olla edes muodollisesti heidän valtionpäämiehensä. Jamaika ja Belize ovat jo ilmoittaneet haluavansa tasavallaksi. Kuningas Charles III:n valtakunta on siis pienenemässä. Charles on yrittänyt vähentää hovin menoihin kohdistuvaa arvostelua säästötoimin. Kruunajaiset olivat halvemmat kuin Elisabethin juhlat aikoinaan, mutta ne maksoivat silti noin 125 miljoonaa puntaa. Täällä Cornwallin periferiassa historiallista päivää juhlittiin vaatimattomammin. Meidän kylässämme järjestettiin tee-party ja käsityöpiiri virkkasi kuningasparin pääpostilaatikon koristeeksi. • lä hd e: il m at ie te en la it os lä hd e: Ui m ao Pe tU s Ja he ng en Pe la st Us tU sl iit to Juhannusaaton lämpötila Juhannuksena hukkuneet 30 25 20 15 10 5 30 25 20 15 10 5 1985 1985 1990 1990 2000 2000 2010 2010 2022 2022 Päivän korkein lämpötila Jyväskylässä Suomessa juhannusviikonloppuna hukkuneet t i l a s t o p a r i »Hallitsijan vaihtuminen on näkynyt lähinnä uutena 50 pennyn kolikkona.» Kaarina Griffiths Kirjoittaja on Cornwallissa Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 16.5.2023 17.24.46 16.5.2023 17.24.46
PaPeriliit to?03 / 2023?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä T änään oli tosi hyvä ilma, kun haravoin pihaa. Käytiin kaupoilla, ostettiin kuoriketta ja nurmikonsiementä. Pistin paljun pesään tulet, vaimolle rentoutumista varten pitkän työpäivän päätteeks. Pihan päähenkilöt syöksyi äsken trampoliinille pomppimaan, kun joku lenkkeili ohi. Celmi on 7-vuotias samojedi, Kerttu 2-vuotias sekarotunen husky ja Bruno vuoden vanha huskyn ja koirasusien sekotus. Tomaatit ja sipulit ja perunat istutetaan saaveihin parvekkeelle, ei niitä voi noiden armoille jättää. Mun vaimo tekee yrittäjänä kakkuja täällä kotona. Me tavattiin neljä vuotta sitten. Rescue-koirista tuli meidän juttu, kun haettiin Celmille kaveria. Paljon kun sometetaan kummatkin, löydettiin eläinsuojeluyhdistyksiltä ensin Kerttu ja sitten Bruno. Näitä pentujahan tehtaillaan ja myydään minne sattuu kerrostaloihmisille. Some on vaimolle osa elinkeinoa ja mulle luontevaa, et kaikki tutut tietää mitä meillä tapahtuu. Ja sieltä tulee kaikenlaista vinkkiä vaikka pönttöuunissa kokkailuun. Heti pitää sit arinaa viritellä lihan paistoon. Elämä on sellaista vanhan ja uuden sekotusta. Asuin lapsena samassa talossa mummon ja papan kanssa, oli aitat ja navetat Kymijoen rannassa. Mummo ja pappa piti sikalaa, isä oli ahtaaja ja äiti kirjanpitäjä. Mummon kanssa tuli leivottua pullat ja leivät, viljeltiin perunat ja kasvatettiin kurkut sun muut. Peruskoulusta päädyin leipurilinjalle ja sieltä leipomoon töihin. Satamassa tein töitä tilapäisenä. Lasten äitin kanssa menin yksiin parikymppisenä, ja normaalin duunarielämän alkuun, kun pääsin Pyrollille vakituisiin töihin trukkia ajamaan. Eron jälkeen parisuhteissa oli väliin aikoja, ettei halunnut palata töistä kotiin ollenkaan, mut ei ikinä enää. Jos vaikka vaimo on saanut päivän pulkkaan, kun tulen töistä, mua oottaa vimpan päälle tehdyt iltapalat. Tai aamuvuoroon kun meen, vaimo tekee mulle leivät mukaan, jos mie muistan pistää aamukahvit sille. Oltiin viime perjantaina yötä tädin luona. Häneltä on kuollut ainoa lapsi. Sellasta voi tapahtua. Sanoin lähtiessä ihan ääneen, että sitku-elämän pitää loppua. Hyvä ruoka tehdään jo tänä iltana, katsotaan Voice of Finlandia sohvalla vierekkäin koirien pusuteltavana. ? Kymiläiselle trukkikuskille tämä päivä on aina paras päivä. Wilho Osola on päättänyt niin. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Jukka Koskinen »Sanoin lähtiessä ihan ääneen, että sitkuelämän pitää loppua» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 16.5.2023 9.38.26 16.5.2023 9.38.26
34?PaPeriliit to?03 / 2023 »Mitä enemmän jotain asiaa opiskelee, sitä paremmin ymmärtää kuinka vähän tietää.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. K irjoitin uuden kirjan. Teoksen nimi on Yli luonnollisen ja tätä kirjoittaessa julkaisupäivään on pari viikkoa. Edellinen kirjani, Ajattele kuin mentalisti, sai hyvän vastaanoton ja kirja meni kaupaksi sen verran, että kustantamo ehdotti toisen kirjan kirjoittamista. Minä en ole kirjailija. Nautin kirjoittamisesta ja vaikka uusi kirja on jo kolmas, jossa nimeni on kannessa, en koe itseäni oikeaksi kirjailijaksi. Vitsailin joskus kollegalleni, että meidän alallamme huijarisyndrooma on todellinen asia. Mutta totta se on, ammattihuijarikin voi kärsiä huijarisyndroomasta. Huijarisyndrooma on yhdenlainen ajatusvääristymä. Siinä ihminen uskoo, että hänen oma osaamisensa on ikään kuin huijausta tai väärinkäsitystä. Huijarisyndroomasta kärsivä ihminen ei omasta mielestään osaa juuri mitään ja pelkää, että hänen osaamattomuutensa paljastuu muillekin. Lohdutan itseäni sillä, että erään rikollisryhmän entisen jäsenen Mika Ilménin kirjat olivat jättimenestyksiä, vaikka omien sanojensa mukaan Immu ei osaa edes lukea ja kirjat kirjoitti haamukirjoittaja. Kirjan tarinat ovat kuitenkin sen verran kiinnostavia, että lukijakuntaa riittää. Taikuripiireissä käytetään termiä “taikurin syyllisyys”, kun tarkoitetaan ilmiötä, jossa taikuri etenee tempun jälkeen toiseen temppuun turhan nopeasti, koska häntä pelottaa paljastuminen. Se, että ihmiset tajuaisivat, ettei hänellä oikeasti ole taikavoimia ja maagiselta vaikuttava ilmiö olikin vain sorminäppäryyttä ja harhautusta. Ajattele, huijarisyndrooman oudoin muoto: huijari pelkää, että ihmiset tajuavat hänen huijaavan, vaikka huijarille maksetaan siitä, että hän huijaa. Huijarisyndrooma syntyy epävarmuudesta omien kykyjen ja osaamisen suhteen. Mitä enemmän jotain asiaa opiskelee, sitä paremmin ymmärtää kuinka vähän loppujen lopuksi tietää. Alan asiantuntijana esiintyminen tuntuu kamalalta, kun tietää tietonsa pienuuden. Huijarisyndrooma nousee myös täydellisyyden tavoittelusta. Ajan myötä ihminen tottuu ja sopeutuu ja huijarisyndrooma alkaa useimmiten kadota, kun kilometrejä alkaa kertyä. Huijarisyndrooman voisi nähdä niin sanotun ylivertaisuusvinouman eli Dunning–Kruger-efektin käänteisenä puolena. Ylivertaisuusvinoumassa ihminen kuvittelee tietävänsä tietystä asiasta laajalti, vaikka todellisuudessa hänen tietämyksensä siitä on vähäinen. Uuden teokseni aihepiiri, henkiset ihmiset ja esoteria olivat minulle aiemmin varsin tuntematonta maaperää. Tuttavapiirissäni ei juurikaan ole niin kutsuttuja henkisiä ihmisiä. Kirjan taustatyön vuoksi tutustuin meedioihin, selvänäkijöihin ja energiaparantajiin, luin lukuisia kirjoja liittyen uushenkisiin aiheisiin ja katselin tuntikaupalla dokumentteja ufoista, tarottulkinnasta ja esoteerisista kamppailulajeista. Vaikka aihepiiri ei missään muodossa ollut tieteellinen, koin silti jatkuvaa stressiä siitä, että osaanko taustatöiden lisäksi kirjoittaa aiheesta yhtään mitään. Mutta olin laittanut nimeni kustannussopimukseen, joten oli vaan pakko edetä. tilannetta helpotti, kun päätin olla avoimempi itselleni ja muille. Huijarisyndrooma on siitä mielenkiintoinen ilmiö, että se menettää voimaansa, jos se tuodaan esiin. Kun kertoo muille avoimesti epävarmuuden tunteista ja oman osaamisensa turhan kriittisestä tarkastelusta, mörkö alkaa pienentyä ja asiat saavat erilaisia mittasuhteita. Pään sisäinen monologi vaimenee harrastamalla avointa dialogia ystävien ja läheisten kanssa. Asiaa myös auttaa, kun yrittää keskittyä omiin vahvuuksiinsa ja kysyy reilusti apua heikkouksiensa kanssa. Kirjaa varten haastattelemani tarottulkitsijan korteista nousi puhuttelevia viisauksia liittyen kirjaprojektiini. Tee yksi asia kerrallaan, älä stressaa liikaa kokonaisuudesta. Baby steps. Elefanttikin syödään pala kerrallaan. Ripustaudumme usein liikaa kokonaisuuden tuskastelemiseen, kun fokuksen pitäisi olla pienissä asioissa, joista kokonaisuus lopulta muodostuu. Kukaan meistä ei ole täydellinen eikä siihen pitäisi pyrkiäkään. Inhimillisyyteen kuuluu erilaiset vahvuudet ja heikkoudet, ja ne myös tekevät meistä ja töistämme persoonallisia ja uniikkeja. ? »Huijarisyndroomasta kärsivä ihminen ei omasta mielestään osaa juuri mitään.» 3 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ka rr i Ha rj u Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 16.5.2023 8.27.30 16.5.2023 8.27.30
PaPeriliit to?03 / 2023?35 3 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 4 Aineistot viim. 6.6. Ilmestyy 30.6. Nro 5 Aineistot viim. 16.8. Ilmestyy 8.9. O s a s t o t Porin osasto 10 järjestää eläkeläispäivän 13.6. Ravintola Liisanpuistossa klo 12–16. 1 v a s t a u s t a 1. Volkswagenin ?2. Kerää kirjoja? 3. Ukrainan ?4. Vetovoimaa 5. Belarus? 6. Tytöt, tytöt, tytöt 7. Rautatiealan Unioni 8. Pelikonsoli ?9. Vasemmistoliiton 10. Juha Tapio . K Y M E N L A A K S O N M U S E O MAKSUTTOMAN KESÄDUUNARI-INFON TARJOAVAT KESÄTYÖNTEKIJÄ – KYSY NEUVOA ILMAISEKSI Kesäduunari-info palvelee sinua toukokuusta elokuuhun kesätyösuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. 0800 179 279 040 747 1571 Kysy WhatsAppissa: Tai soita ma–pe klo 9–15: Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 16.5.2023 8.27.31 16.5.2023 8.27.31
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja sievi.com Uutuus! Runner Roller TR+ S3 Koot 35–48 Runner Rollerin metalliton rakenne koostuu komposiittivarvassuojasta, joka eristää hyvin lämpöä ja kylmyyttä sekä joustavasta tekstiilinaulasuojasta. Pohjan erinomainen pito ja kulutuskestävyys on varmistettu Sievi TractionPro®-kitkapohjalla, jonka alaspäin levenevä, nykyaikaisesti muotoiltu pohjarakenne lisää käyttömukavuutta ja iskunvaimennusta erityisesti jalan tukialueille. SIEVI_RUNNER_PAPERILIITTO_230x270+3_140423_ PuMu_JobOptions_1.6(C) TAKASIVU.indd 1 SIEVI_RUNNER_PAPERILIITTO_230x270+3_140423_ PuMu_JobOptions_1.6(C) TAKASIVU.indd 1 16.5.2023 10.57 16.5.2023 10.57 Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 16.5.2023 11.53.20 16.5.2023 11.53.20