• 03/24 P a p e r i l i i t t o Tes-neuvottelut Sovittuna suurin osa. suurin osa. Työsuojelu Henkinen kuormitus noussut huolenaiheeksi. noussut huolenaiheeksi. Liiton Mestaruudet Salibandy-, keilailuja frisbeegolfkisat ratkottu. Oikeudenmukaisuus ja kunnioitus ovat tärkeitä paperiliittolaisille. Rami-Pekka Rissanen on kiitollinen tuesta, jota on saanut aloittaessaan työuraansa. Oikeudenmukaisuus ja kunnioitus ovat tärkeitä Hyvät asiat Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 24.5.2024 13.03.24 24.5.2024 13.03.24
• HYVIN PAISTAA ! ENSI N TYÖ, SITTEN SUVI Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 23.5.2024 13.19.51 23.5.2024 13.19.51
• P a p e r i l i i t t o 3 / 2 2 4 3 1 . 5 . 2 2 4 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a ääntäsi tai muut päättävät puolestasi. Euroopan parlamentin tiedotuskampanja muistuttaa, että äänestämällä EU-vaaleissa pääset mukaan päättämään siitä, mihin Euroopan unioni keskittyy seuraavien viiden vuoden aikana. Mitä useammat äänestävät, sitä vahvempi demokratia meillä on. Tiedotuskampanjan Käytä ääntäsi -dokumentissa eri EU-maiden seniorikansalaiset kertovat asiallisen koskettavasti nuorille, kuinka he tavoittelivat demokratiaa ja taistelivat sen puolesta. EU-vaalien yhtenä tehtävänä on säilyttää demokratia, vahvistaa sitä ja siirtää se tuleville sukupolville. Ehdokasvalinnassa kannattaa avata silmät sille, että EU-vaaleissa vaikutetaan myös tulevaisuuden työelämäpäätöksiin ja työntekijöiden oikeuksien vahvistamiseen. Suomessa EU-vaalipäivä on 9. kesäkuuta ja ennakkoäänestysaika 29.5.–4.6. #käytäääntäsi #vahvintaonyhteistyö. • Nyt tai ei koskaan 04 Jumia tes-loppusuoralla. 06 Lakko-oikeutta rajoittavat lait astuivat voimaan. 07 Kaskisiin ei tulekaan taivekartonkitehdasta. 08 Jumppa taukohuoneessa kuuluu Juuso Salon rutiineihin. 09 Ministeriö teki satojen miljoonien munauksen, mutta ketä kiinnostaa. 26 Minun porukkani. Bongin kerho juo yhä olutta, vaikka tehdas meni jo. 28 Jari Pimperi oli suunnittelemassa omaa työpaikkaansa. 30 Frisbeekisassa hole in one: kiekko koriin ?? metrin päästä. 32 Salibandymestaruus Valkeakoskelle. 33 Jäsenrekisteri tiedottaa. 34 Työttömyyskassa tiedottaa. 35 Ville Rosenqvist pääsi oppisopimuskoulutukseen Porin Corexille. 36 Sanaristikko ratkottavaksi. 36 Ihan tavallisena päivänä: Renkaat on kyllä vaihdettava itse. 38 Työpari: Ystävyys syntyi töissä. 39 Kolumni: Brittien surkea hallitus. 42 Vaikeat asiat on pystyttävä ratkaisemaan yhdessä. 18 Erilaisia suojaimia on tarjolla, mutta henkisen kuormituksen vähentämiseen ei tehtaassa Joni Oreniuksen mukaan panosteta. 22 Metsä Board hylkäsi suunnitelman Kaskisten uudesta tehtaasta. Sen sijaan yhtiö investoi esimerkiksi Kyröskoskelle. 40 Käsityönopettajan kehut koulussa käänsivät Jari Lönnqvistin elämää hyvään suuntaan. 21-vuotiaana hän kohtasi lottovoiton. 66. vuosikerta Julkaisija · Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? · Päätoimittaja Eija Valkonen · Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela · Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? · Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki · Puhelin 010 289 7700 · Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? · Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? · Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 · Paino PunaMusta · Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi HYVIN PAISTAA ! ENSI N TYÖ, SITTEN SUVI Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 23.5.2024 14.05.46 23.5.2024 14.05.46
• 4?PaPeriliit to?03 / 2024 3 / k u o r i m o PaPeriliiton yrityskohtaisissa tes-neuvotteluissa on edetty sopimuksiin lähes aikataulun mukaan. Toukokuun viimeisen viikon lähestyessä Paperiliitto neuvotteli tiuhaan UPM:n liiketoimintojen kanssa. Paperiliiton tavoitteena oli saada liiton hallituksen toukokuun kokoukseen käsiteltäviksi neuvottelutuloksia myös UPM:n liiketoimintojen kanssa. Tuloksiin ei tihennetystä neuvottelurupeamasta huolimatta edetty ajoissa. Jatkoa ajatellen liiton hallitus teki päätöksen antaa tes-neuvottelukunnalle valtuudet tarvittaessa keskeyttää neuvottelut Paperiliiton ja UPM:n liiketoimintojen välillä ja päättää mahdollisten työtaistelutoimien aloittamisesta. Neuvottelut Paperiliiton ja UPM:n liiketoimintojen välillä olivat yhä käynnissä lehden mennessä painoon perjantaina 24. toukokuuta. Palkantarkistuksia laajempina Paperiliitto on huhti-toukokuun aikana neuvottelut UPM:n liiketoimintojen kanssa työehtosopimuksista kokonaisuudessaan, ei pelkästään palkantarkistuksista. Paperiliiton ja UPM:n liiketoimintojen keväällä 2022 hyväksymä työehtosopimus tehtiin valtakunnansovittelijan sovintoesityksen pohjalta. Sen mukaan kahden ensimmäisen sopimusvuoden jälkeen neuvotellaan palkoista, mutta Paperiliitto ei edennyt tavoitteensa mukaisesti Loppusuora neuvotteluissa Paperiliitto oli hyväksynyt uudet työehdot oli noin 80 prosentille jäsenistä lehden mennessä painoon. UPM:n kanssa neuvottelut jatkuivat. palkantarkistuksissa, koska UPM:llä oli laajempia tavoitteita kuin pelkät korotukset. Suurin osa sovittu aikataulussa Toukokuun viimeiseen viikkoon mennessä Paperiliitto on hyväksynyt uudet työehdot noin 80 prosentille jäsenistä. – Sopimuskaudet ovat pääosin kahdelle vuodelle ja eri yritysten palkankorotukset ovat linjassa keskenään, kertoo vastaava sopimusasiantuntija Markku Häyrynen. »Sopimuskaudet päättyvät Tähän asti sovituissa sopimuksissa tammi-kesäkuussa 2026.» teksti ?Eeva Eloranta-Jokela Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 24.5.2024 13.36.46 24.5.2024 13.36.46
• PaPeriliit to?03 / 2024?5 3 / k u o r i m o Loppusuora neuvotteluissa reiMa kaNGas reiMa kaNGas Paperiliiton toimiston tes-neuvottelijat koolla. Petri Vanhala (vas.), Janne Sirviö, Markku Häyrynen, Jyri Peltola ja Juha Koivisto, heidän takanaan Juhani Siira. UUSi EU-parlamentti valitaan kesäkuussa. Suomessa ennakkoäänestysaika on 29.5.–4.6. ja vaalipäivä on sunnuntaina 9. kesäkuuta. EU-vaaleissa Euroopan unionin asukkaat valitsevat mepit Euroopan parlamenttiin. Suomesta valitaan 15 meppiä. Vaalit pidetään kaikissa 27 EU-maassa eri viikonpäivinä 6.–9. kesäkuuta. Miksi on tärkeää äänestää? Äänestäjät valitsevat Euroopan parlamentin jäsenet eli mepit. Mepit tekevät päätöksiä, jotka vaikuttavat jokaisen arkeen. Päätökset vaikuttavat esimerkiksi työpaikkoihin, terveydenhuoltoon ja ympäristöön. Jokaisella äänellä on merkitystä. Työntekijöiden oikeuksien puolesta Tulevissa vaaleissa vaikutetaan myös tulevaisuuden työelämäpäätöksiin. SAK:n keskeisenä tavoitteena on, että seuraava Euroopan parlamentti jatkaa työntekijöiden oikeuksien vahvistamista. SAK:n tavoitteita ovat lisäksi EU:n arvojen, demokratian ja oikeusvaltion puolustaminen, ulkomaalaisten työntekijöiden oikeuksien ja yhdenvertaisen kohtelun turvaaminen sekä panostus köyhyyden vähentämiseen. Tärkeää on myös, että EU mahdollistaa tulevaisuusinvestoinnit ja että ilmastopolitiikassa edellytetään oikeudenmukaista siirtymää. Yritystoiminnassa on kunnioitettava ihmisoikeuksia. Perusteluja näihin tavoitteisiin näet tarkemmin tutustumalla SAK:n EU-vaalitavoitteisiin osoitteessa sak. ? /europarlamenttivaalit-2024. Ääniä demokratialle EU-parlamentti on koonnut laajan vaalisivuston äänestäjien aktivoimiseksi. Vaalien tiedotuskampanjaan kuuluva video ”Demokratia on kallisarvoinen lahja edellisiltä sukupolvilta” oli toukokuun puoliväliin mennessä kerännyt yli 190 miljoonaa katsomista eri kanavissa. Video muistuttaa, ettei demokratia ole itsestäänselvyys eikä ole kauaakaan siitä, kun miljoonat eurooppalaiset eivät voineet äänestää tai edes ilmaista mielipidettään vapaasti. Käytä ääntäsi -vaalisivusto on osoitteessa elections.europa. eu/? /.?• EU-vaaleista suuntaa hyvälle työelämälle Äänestämällä EU-vaaleissa pääset mukaan päättämään siitä, mihin Euroopan unioni keskittyy seuraavien viiden vuoden aikana. Paperiliiton hallitus hyväksyi toukokuun kokouksessaan Tervakoski Oy:n ja MM-Kotkamillsin neuvottelutulokset uusiksi työehtosopimuksiksi. Viime Paperiliitto-lehden painoon menon jälkeen liiton hallitus hyväksyi uudet työehtosopimukset Billerud Finlandin, Jujo Thermalin, Valmet Kauttuan, Nouryon Finlandin ja Nouryon Chemicals Finlandin työntekijöille. Sopimuskaudet päättyvät tähän mennessä hyväksytyissä sopimuksissa tammi-kesäkuussa 2026.?• EU-parlamenttivaaleilla on väliä. Vaaleissa vaikutetaan myös tulevaisuuden työelämäpäätöksiin. Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 24.5.2024 13.36.46 24.5.2024 13.36.46
• 3 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?03 / 2024 Muun muassa työehtosopimuslakia, työriitojen sovittelusta annettua lakia ja työsopimuslakia koskevat muutokset heikentävät perustuslain 13 §:ssä turvattua ammatillista yhdistymisvapautta merkittävästi. Työtaisteluoikeuden rajoitukset ovat pitkälti elinkeinoelämän ja työnantajaliittojen pitkäaikaisten tavoitteiden mukaisia, ja ne vaikuttavat työntekijäliittojen mahdollisuuksiin puolustaa jäsentensä työehtoja työehtosopimuksista neuvoteltaessa. Rajoitusten työllisyysvaikutuksen on arvioitu olevan suurimmillaankin joitakin satoja henkilötyövuosia. Tukilakkoilulle rajoituksia Ay-liikkeen jäsenten tuleviin työehtoihin vaikuttavat merkittävimmin myötätuntotyötaisteluihin eli tukilakkoihin tulleet rajoitukset sekä lakkosakkojen korotukset. Tukilakkoihin kohdistuvien rajoitusten tarkoituksena on vastata työnantajapuolen kasvaneeseen huoleen ay-liikkeen tuesta yli liittorajojen työehtoheikennyksiä vastustettaessa. Tukilakkoon ei voi vastaisuudessa ryhtyä, ellei lakosta ole ilmoitettu seitsemän päivän ilmoitusaikaa noudattaen valtakunnansovittelijalle sekä asianomaisille työnantajille. Ennakkoilmoitusvelvollisuus tarkoittaa, että työnantaja voi saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi jo ennen tukilakon aloittamista. Tukilakkojen järjestämiseen liittyvät taloudelliset riskit kasvavat, kun sallittujen ja kiellettyjen tukilakkojen rajanveto muuttuu uuden lainsäädännön vuoksi varsin tulkinnanvaraiseksi ja kun samalla tukilakkojakin koskevia lakkosakkoja korotetaan maksimissaan 150 000 euroon. Huomionarvoista on, että hyvityssakkojen korotus ei koske työnantajia, jos ne rikkovat työehtosopimuksen noudattamiseen liittyviä velvoitteitaan. Poliittisen lakon raja 24 tuntiin Poliittisten työtaisteluiden kesto rajoitetaan 24 tuntiin. Rajoitus koskee myös sellaisia poliittisluontoisia lakkoja, joilla pyritään edistämään ja puolustamaan työntekijöiden taloudellisia ja sosiaalisia etuja. Rajoitukset on säädetty siitä huolimatta, että Kansainvälinen työjärjestö ILO on valvontakäytännössään katsonut, että ammattijärjestöillä tulisi aina olla mahdollisuus ilmaista tyytymättömyyttään kysymyksissä, joilla on vaikutusta jäsenistön taloudellisiin ja sosiaalisiin etuihin.?•?Juha koivisto Maan hallituksen kärkihanke, työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittaminen, tuli lainsäädäntönä voimaan 18. toukokuuta. Lakkolait tulivat voimaan reima kangas Paperiliittolaisia osallistui 1.2. mielenilmaisuun hallituksen työelämäheikennyksiä vastaan. Uusi työrauhalainsäädäntö tuli yllättäen voimaan jo toukokuussa. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 24.5.2024 12.23.15 24.5.2024 12.23.15
• 3 / k u o r i m o PaPeriliit to?03 / 2024?7 METSÄ Board tiedotti maaliskuun lopulla, että Kaskisten taivekartonkitehtaan esisuunnitelma on valmistunut mutta investointia ei toteuteta. Päätös oli iso pettymys Kaskisille ja ympäröivälle Suupohjan seutukunnalle. – Harmistus oli käsinkosketeltava. Vastaavia puheita ei ole ennen pyörretty. Uusi tehdas olisi ollut iso työllistäjä, toteaa työntekijöitä edustava Reino Sahakangas. Hän toimii Kaskisissa Metsä Boardin BCTMP-tehtaan pääluottamushenkilönä. Pettymys nosti osalle työntekijöistä pintaan tunnot 15 vuoden takaa, kun silloinen Metsä Botnia sulki Kaskisista sellutehtaansa. Tällä kertaa Metsä Board ilmoitti Kaskisten uuden taivekartonkitehtaan sijaan investoivansa Kyrön ja Simpeleen tehtaille. Sitä kautta Sahakangas uskoo jatkuvuuteen myös Kaskisissa. – Kyrön kartonkikoneet käyttävät tuota meidän massaa. Porukalle olen järkeillyt, että hierrettä tarvitaan siellä, missä tehdään lisää kartonkia. Toivon, että tehty iso selvitys poikisi jotain myöhemmin, Sahakangas toteaa. Yhtiö kertoi luopuneensa uuden tehtaan rakentamisesta, koska investoinnin kokonaiskustannus nousi alkuperäistä arviota merkittävästi korkeammaksi. Asetetut tavoitteet takaisinmaksuajasta ja sijoitetun pääoman tuotosta eivät olisi täyttyneet. Esisuunnittelu käynnistyi syyskuussa 2022. Metsä Boardin uusista investointisuunnitelmista kerrotaan lisää sivuilla 22–25.?• Kaasuräjähdyksestä pitkä tuotantokatkos Kemiin METSÄ Fibre kävi koko Kemin biotuotehdasta koskevat muutosneuvottelut lomautuksista. Tehtaan haihduttamolla tapahtui 21. maaliskuuta kaasuräjähdys, jonka aiheuttaman tuotantokatkoksen arvioidaan kestävän kesäkuun loppupuolelle. Tehtaan tuotanto alkaa, kun korjaustyöt ovat valmiit ja tehtaan turvalliset toimintaedellytykset on varmistettu. Kaasuräjähdys tapahtui biotuotetehtaan haihduttamolla hitsaustöiden yhteydessä. Tilanteessa kolme henkilöä altistui lievästi rikkivedylle. He palasivat töihin terveystarkastuksen jälkeen Tuotantokatkos johti myös samassa integraatissa toimivan Metsä Boardin kartonkitehtaan tuotannon pysähtymiseen. Huhti-toukokuun vaihteesta alkaen kartonkitehdas on pyörinyt Metsä Groupin muilta tehtailta tulevan sellun varassa. Vaikka Kemin biotuotetehdas on pysähdyksissä, sen voimalaitos pystyy tuottamaan kartonkitehtaan tarvitseman energian.?• Nopeat ehtivät vielä vuorotteluvapaalle LAKIMuuTOS vuorotteluvapaan lakkauttamisesta tulee voimaan 1. elokuuta. Vuorotteluvapaalle voi vielä päästä, jos vapaan aloittaa viimeistään heinäkuun lopussa. Vuorottelusopimus on toimitettava työja elinkeinotoimistolle ja vuorotteluvapaan sijaisen työsopimuksen alkamispäivän on oltava viimeistään 31. heinäkuuta. Vuorotteluvapaalle voi jäädä korkeintaan puoleksi vuodeksi ja työnantaja palkkaa samalle ajalle työttömän henkilön. Vuorotteluvapaan ajalta ei saa palkkaa, vaan vuorottelukorvausta. Sen suuruus on 70 prosenttia siitä työttömyyspäivärahasta, johon hakijalla olisi oikeus työttömänä ollessa. Lisätietoja löydät TYJ:n sivuilta www.tyj.? .?• Kaskisiin ei tule taivekartonkitehdasta Walki Groupin myynti varmistui JAPAnIn johtava metsäja paperipakkauskonserni Oji Holdings Corporation kertoi huhtikuun lopulla saaneensa päätökseen Walki Groupin oston. Myyjä on yhdysvaltalaisen pääomasijoitusyhtiön One Equity Partnersin hallinnoimat rahastot. Kauppa julkistettiin lokakuussa. Yrityskaupalla Oji yhdistää pakkausliiketoimintaansa Walkin jalostusteknologian. Suomessa Walkin tehtaat toimivat Pietarsaaressa ja Valkeakoskella.?• SuOMEn metsäteollisuus oli vuonna 2023 monenlaisessa puristuksessa. Tuotteiden kysyntä oli kotimaassa ja ulkomailla heikkoa, maan talous taantumassa, toimet in? aation hillitsemiseksi jatkuivat. Venäjän puuntuonnin loppuminen kiristi metsäyhtiöiden kilpailua kotimaisesta puusta ja vaikutti mm. Stora Enson päätökseen sulkea Sunilan sellutehdas. Mitä alan ja Paperiliiton toiminnassa tarkemmin viime vuonna tapahtui, on luettavissa Paperiliiton vuosikertomuksessa 2023. Vuosikertomus sisältää monipuolisen katsauksen liiton edunvalvontaan ja järjestötoimintaan. Liittovaltuusto hyväksyi liiton tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen toukokuun kokouksessaan. Vuosikertomus 2023 on ladattavissa pdf-tiedostona Paperiliiton nettisivuilta osoitteesta paperiliitto.? kohdasta Tiedotus> Medialle> Liiton julkaisut.?• Paperiliiton vuosi kansissa kannen kuva: mikko vÄhÄniittY metsÄ grouP Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 24.5.2024 12.23.16 24.5.2024 12.23.16
• 8 / 3 / k u o r i m o työ antaa periksi, Juuso Salo livahtaa taukohuoneeseen jumppaamaan. Liikkuvuusharjoittelu kuuluu Stora Enson Tainionkosken tehtaalla paperikoneella työskentelevän Salon työrutiineihin. – Tavoitteena on tehdä liikkuvuusharjoittelu jokaisessa työvuorossa. Aina en tietenkään ehdi. Salo on ladannut kännykälleen GOWOD-sovelluksen, josta voi valita ?, ?? tai ?? minuutin harjoitteen. Niihin kuuluu putkirullausta, hierontaa tennispallolla sekä staattisia ja dynaamisia venytyksiä. Työpaikalta löytyy tarvittavat välineet: Rullien ja pallojen lisäksi taukotilassa on muun muassa jumppamattoja ja kuminauhoja. Valvomoissa on jumppakeppejä. Padelia ja cross? tiä harrastava Salo venyttelee myös vapaa-ajallaan, mutta työpaikan taukoliikunta on hyvä lisä. – Haluan ylläpitää liikkuvuuttani. Turvakengissä nilkat ja pohkeet menevät jumiin ja istuessa alkavat jumittaa lantio, lonkan koukistajat ja alaselkä. istuminen tekee kropalle hallaa. Se kuormittaa niska-hartia seutua ja alaselkää ja heikentää jalkojen verenkiertoa. Valvomotyöskentelyssä pienikin liikkuminen, kuten seisomaan nouseminen, auttaisi. – Istumista pitäisi tauottaa puolen tunnin välein. Seisomaan nouseminen voisi olla luontevaa vaikka silloin, kun pitää katsoa ylhäällä olevaa näyttöä, pohtii tutkija Päivi Kolu UKK-instituutista. Monien työpaikkojen valvomoissa on tarjolla liikuntavälineitä kuten keppejä ja kahvakuulia. Kolu vinkkaa, että kepin avulla tehtävä kyykky on mitä parhain täsmäliike, koska se suoristaa istumisesta lysyyn menneen ryhdin ja laittaa veren kiertämään jaloissa. Usein jumppavälineet jäävät kuitenkin nurkkaan pölyttymään. – Totuus on, että me ihmiset olemme laiskoja. Työnantaja voisi innostaa taukojumppaan tai hyötyliikuntaan, kuten portaiden kävelyyn työpaikalla tai työmatkapyöräilyyn, erilaisilla haasteilla, joista voisi saada vaikka pienen palkinnon. Miten Juuso Salo onnistui rutiinin luomisessa? – Rutiini syntyy siitä, että tekee, vaikka ei tekisi mieli. Kun tuloksia alkaa näkyä, se kannustaa jatkamaan. Työ koneella on fyysistä, sanoo Salo. Kiireisenä päivänä taukojumppa rentouttaa, ja esimerkiksi yövuoroissa se lisää vireyttä. • Juuso Salo on tehnyt taukojumpasta itselleen rutiinin. Hänestä kannattaisi ottaa mallia, sillä rullailu ja venyttely lisäävät liikkuvuutta, virkistävät ja rentouttavat. Lisää työpaikkaliikuntaa »Kun tuloksia alkaa näkyä, se kannustaa.» Juuso Salo pyrkii tekemään liikkuvuusharjoituksen jokaisessa työvuorossa. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 22.5.2024 9.02.01 22.5.2024 9.02.01
• / 9 3 / k u o r i m o Juuso Salo on tehnyt taukojumpasta itselleen rutiinin. Hänestä kannattaisi ottaa mallia, sillä rullailu ja venyttely lisäävät liikkuvuutta, virkistävät ja rentouttavat. V edustajien jatkuvasti tuskaillessa kansan laiskuutta ja tuhlaavaisuutta, aloin miettimään, että miten ministeriö itse on onnistunut taloudenpidossaan. Ei se aina ole ihan nappiin mennyt. Voisi jopa väittää, että tuhlailusta puhuttaessa ministeriölle ei pitäisi antaa hoidettavaksi edes sitä nakkikioskia. Vuoden 2023 lopulla uutisoitiin (HS Visio 12.10.), että Suomen valtio oli laskenut liikkeelle koronapandemian aikana miljardeja euroja pitkäaikaista lainaa. Veronmaksajien onneksi lainojen korot olivat historiallisen matalalla ja esimerkiksi tammikuussa 2021 otetun kymmenvuotisen lainan korko oli negatiivinen. Kuten lehtijutussa todettiin, sijoittajat siis maksoivat Suomelle siitä, että saivat lainata meille rahaa. Vähän kuin sähköyhtiö maksaisi kuluttajille saunan lämmittämisestä lauantai-iltana. Ei sitä riemua kuitenkaan kauaa kestänyt. Valtiovarainministeriö oli näet antanut Valtiokonttorille ohjeet muuttaa käytännössä nollakorkoiset lainat vaihtuvakorkoisiin ja korkotason noustessa maailmalla maksettavaksi lankeava korko olikin sitten jo lokakuuhun 2023 mennessä noussut prosenttitolkulla. HS Vision arvion mukaan korkokulut nousivat tämän valtiovarainministeriön neronleimauksen vuoksi satoja miljoonia vuodessa. Siis SATOJA MILJOONIA vuodessa. On hyvä huomata, että tappioiden kokoluokka on vain arvio, koska Valtiokonttori on määrännyt tekemiensä johdannaissopimusten tiedot salaisiksi. Sen päätöksen ymmärrän kyllä hyvin. Itse olen pyrkinyt noudattamaan samaa linjaa omien hölmöilyjeni suhteen. Valtionvarainministeriön tunarien johdolla tehdyissä johdannaissopimuksissa on vielä sekin harmillinen piirre, että niiden vakuudeksi piti tallettaa seitsemän miljardia meidän veronmaksajien työllämme kerryttämää rahaa. Toivottavasti ainakin osa siitä saataisiin takaisin, sille saattaisi nimittäin olla jotakin järkevääkin käyttöä. Kiinnostiko tämä uutinen ketään? Ei tietenkään, sillä sattumoisin samaan aikaan iltapäivälehdet löysivät taas haastateltavaksi elämäntapatyötön Ossin, joka kertoi laiskottelevansa periaatteesta ja nauravansa työssäkäyvälle rahvaalle. Kun tämä poloinen kivitettävä oli kansalle esitelty, ei ketään enää kiinnostanut taivaan tuuliin hukkuneet sadat miljoonat. Näin tämä maailma toimii joka ainoa kerta, kun laiskoja ja tuhlaavaisia opetetaan. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Pomo tuli alakertaan ja kertoi, että tilanne on niin vaikea, että joudutaan aloittamaan yt:t kymmenen tuotannon työntekijän irtisanomisesta. ”Mitä? Juurihan yläkertaan palkattiin kaksi uutta työntekijää,” ihmettelin. ”Hyvä, että huomasit”, pomo tuumi, ”täytyy aloittaa yt:t kahdentoista duunarin irtisanomisesta." »Korkokulut nousivat ministeriön neron leimauksen vuoksi satoja miljoonia vuodessa.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 22.5.2024 9.02.01 22.5.2024 9.02.01
• 10?PaPeriliit to?03 / 2024 teKSti Mari Schildt KUVat Akseli Muraja, Reima Kangas, Mirjami Liimatainen, Johannes Wiehn Rami-Pekka Rissanen on todella tyytyväinen tyohönsä ja kiitollinen työkavereille, jotka ovat opettaneet talon tavoille. Paperi_10-17.indd 10 Paperi_10-17.indd 10 22.5.2024 13.10.51 22.5.2024 13.10.51
• PaPeriliit to?03 / 2024?11 teKSti Mari Schildt KUVat Akseli Muraja, Reima Kangas, Mirjami Liimatainen, Johannes Wiehn Kun arvoja haastetaan, ne kirkastuvat entisestään. Oikeudenmukaisuus ja kunnioitus ovat monelle entistäkin tärkeämpiä periaatteita. Paperiliittolaisilla on painava sanansa sanottavana. Painavat arvot Paperi_10-17.indd 11 Paperi_10-17.indd 11 22.5.2024 13.10.53 22.5.2024 13.10.53
• 12?PaPeriliit to?03 / 2024 R ami-Pekka Rissanen, 26 Rissanen työskentelee Kuopion Mondi Power? utella pituusleikkurin hoitajana. Hän asuu Kuopiossa omillaan, mutta haaveilee perheen perustamisesta tyttöystävänsä kanssa. Rissanen on kiitollinen isoveljelleen, joka kannusti ja tuki hakemaan prosessiteollisuuteen. Tue nuorta, luot tulevaisuutta Huhtikuussa Rami-Pekka Rissanen allekirjoitti sopimuksen vakituisesta työpaikasta. – Minulla kävi sellainen säkä, että löysin ammatin, josta itse tykkään, hän kertoo. Moni Rissasen ikätoveri on kokenut työn hakemisen hankalana prosessina. – Kokeilemalla se selviää. Kannattaa avoimin mielin lähteä joka hommaan mukaan. Jokaiselle löytyy se oma paikka, mitä sitten haluaakin tehdä isona – eikä tarvitse olla täydellinen, että pääsee töihin, hän painottaa. Prosessiteollisuus ei ollut minkäänlainen itsestäänselvyys Rissasellekaan. Hän ehti jo jättää tietoja viestintätekniikan opinnot kesken, kun lähti kokeilemaan prosessitekniikkaa. Koulun kautta hän pääsi tehtaalle harjoitteluun. – Se sitten nappasikin ihan oikeasti. Nyt en vaihtaisi mihinkään. Vajaan neljän vuoden aikana ei ole tullut vielä kahta samanlaista päivää eteen, hän sanoo. Lapsiin, nuoriin ja nuoriin aikuisiin satsaaminen on panostamista tulevaisuuteen. Rissanen sanoo, että vain siten Suomella on jatkuvuutta. – Siinä tarvitaan kuitenkin vanhempia sukupolvia opettamaan ja ohjastamaan. Olen itse niin kiitollinen työkavereille, että ovat hyvin opettaneet työtehtäviin ja talon tavoille. Kun itsekin pääsen opettamaan, painotan sitä, että käydään vaikka miljoona kertaa samaa asiaa läpi: ei ole häpeä kysyä apua, hän sanoo. Työssä on hyvä puoli myös se, että sen ansiosta Rissasen tulevaisuus on Kuopiossa. – En lähde täältä minnekään. Haaveeni on perustaa tyttökaverini kanssa oma perhe ja oma koti: ylipäätään nauttia elämästä ja elämän pienistä asioista, hän kertoo. Tuleva lapsiluku on vielä arvailujen varassa. – Lasten hankkiminen aloitetaan yhdestä. Katsotaan, miten sitä sitten innostuu, hän nauraa. K ari Friberg, 59 Työskentelee varastomiehenä DS Smith Packaging Finlandilla Nummelassa. Hän asuu kerrostalossa Nummelassa vaimon kanssa. Työmatkat Friberg kulkee joko sähköskuutilla tai kimppakyydillä työkaverin kanssa. Yhdessä maksetaan kallistuneita bensiinikustannuksia. Ostovoima on heikentynyt Viime aikoina Kari Friberg on seurannut huolestuneena maan tilannetta, jossa sosiaalinen oikeudenmukaisuus tuntuu olevan heikoissa kantimissa. Vähävaraisten kohtelu tuottaa paitsi inhimillistä hätää, myös rasittaa yhteiskuntarauhaa. – Asun kerrostaloalueella ja näen, kun ihmiset yrittävät koko »Haaveeni on perustaa tyttökaverini kanssa oma perhe ja oma koti.» Paperi_10-17.indd 12 Paperi_10-17.indd 12 22.5.2024 13.10.53 22.5.2024 13.10.53
• PaPeriliit to?03 / 2024?13 kun sitä ei ole, hän miettii. Friberg on laittanut merkille, että viereiseltä betonitehtaalta ei enää juurikaan lähde betonielementtejä. Rakentaminen on pysähtynyt. – Sentään edellisen hallituksen aikaan oli ostovoimaa paremmin. Uskallettiin ottaa velkaa ja ostaa asunto tai auto. Kun ennen maksoit kaupassa satasella, sait kassin täyteen, ja nyt saat vähän kassin pohjalle tavaraa. Kaikki hinnat nousevat, ja se käy aika kovin kiinni pienituloisten lompakkoon. Itsellekään ei jää mitään säästöön. Fribergillä on mielipide siitä, mistä hän aloittaisi tilanteen korjaamisen. – Aloittaisin huipulta, Orposta ja Purrasta. Ensimmäisenä pitäisi saada hallitus sumplittua, hän sanoo. Kari Fribergin mielestä se, miten hallitus kohtelee vähävaraisia, ei ole oikein. ajan löytää halvempaa asuntoa. Kaikesta yritetään säästää. Kun olen keskustellut ihmisten kanssa asiasta, kyllä he sanovat, että eivät pärjää, Friberg sanoo. Hän epäilee, että nykymaailmasta on hukkunut käsitys oikeasta ja väärästä. Hän on painokkaasti sitä mieltä, että vähävaraisten tukien leikkaukset pitää perua. – Tietyssä mielessä harmittaa, kun nuoret ihmiset kulkevat tuolla kaljapussit käsissä ja näyttävät pärjäävän. Me työssäkäyvät saamme aika paljon taistella sen makkaralenkin eteen. Siltikään minun mielestäni vähävaraisten tukiin ei saisi koskea, hän sanoo. Friberg painottaa, että ihmisten ostovoima on kerta kaikkiaan loppumassa. – Sitten ihmetellään, kun ei käytetä rahaa. Ei kai sitä käytetä, Paperi_10-17.indd 13 Paperi_10-17.indd 13 22.5.2024 13.10.54 22.5.2024 13.10.54
• 14?PaPeriliit to?03 / 2024 E eva Kivistö, 20 Kivistö asuu Kyröskoskella poikaystävän ja kissan kanssa. Hän on laborantti Metsä Board Kyrolla, mutta on päättelemässä opintojaan lisämassa-aseman työtehtäviin. Kivistö käyttää mieluiten Facebookia. Sen kautta hän lukee myös suurimman osan uutisistaan. Tieto on tärkeää oppia tunnistamaan Kännykän Eeva Kivistö sai yhdeksänvuotiaana. Siitä lähtien hän on käyttänyt sujuvasti nettiä ja sosiaalista mediaa. – Olen opetellut medialukutaitoa itse, oikeastaan kantapään kautta. Olen huomannut, että moni on saanut huonoja vaikutEeva Kivistön mielestä medialukutaito on tärkeää, ja sitä pitäisi opettaa enemmän jo koulussa. teita netistä. Siitä olen itse ottanut oppia: Olen päätellyt, että ei kannata aivan kaikkeen luottaa, mitä netissä on, hän sanoo. Sosiaalinen media on Kivistölle tapa pitää yhteyttä ystävien kanssa ja vaihdella viestejä. Somesta hän löytää myös tietoa, ja se on tapa viettää vapaa-aikaa. – Hyvää somessa on se, että sieltä näkee tosi paljon asioita ja uutisia, ja on ehkä enemmän kartalla, mitä maailmalla tapahtuu. Lisäksi se, että pääsee itsekin viestittämään, niin onhan se helpottanut tosi paljon elämää, hän sanoo. Somen kääntöpuoli on hänen mukaansa se, että somessa liikkuu myös paljon väärää tietoa. – Moni saattaa noukkia itselleen sieltä asioita, jotka eivät ole tarpeellisia ja ovat vahingoittavia itselle tai muille, hän sanoo. Paperi_10-17.indd 14 Paperi_10-17.indd 14 22.5.2024 13.10.55 22.5.2024 13.10.55
• PaPeriliit to?03 / 2024?15 Miljoonan dollarin kysymys onkin, miten erottaa tieto ja väärä väite toisistaan? – Luen tosi paljon erilaisia uutismedioita. Samasta asiasta usein uutisoidaan monessa välineessä. Asia saattaa olla totta, jos moni eri mediataho siitä ilmoittaa. Se on ainakin yksi tapa varmistaa, että tieto pitää paikkansa, Kivistö sanoo. Somenatiivina hän sanoo, ettei ota itseensä, vaikka somessa tulisi vastaan väitteitä, jotka ovat vastoin omia käsityksiä. Sellaiset hän vain sivuuttaa. – Koulussa medialukutaidosta puhuttiin aika vähän. Lähinnä käsiteltiin vain sosiaalisessa mediassa tapahtuvaa koulukiusaamista. Minusta sosiaalisesta mediasta, ja varsinkin sen haittavaikutuksista, pitäisi puhua enemmän koulussa, hän sanoo. J arkko Huovinen, 52. Huovinen työskentelee Pankakoski Mill -kartonkitehtaalla jälkikäsittelijänä. Hän asuu Lieksan Pankakoskella vaimonsa ja poikansa kanssa. Perheeseen kuuluu myös ajokoira. Huovinen nauttii keväästä, kun kävelee kymmenen minuutin matkan kotoa työmaalle. Mihin neuvotteleminen on kadonnut? Jarkko Huovinen on tehnyt kartonkia viisi vuotta. Toissa päivänä hän teki työsopimuksen numero 81. Hän sanoo, että tuntee viimeisimmät hallituksen säästöpäätökset nahoissaan. – Minä olen pätkätyöläinen. Minulta otetaan tuhansia euroja vuodessa tukia pois, enkä minä itse mahda sille mitään, hän sanoo. Työkaverit saivat juuri lomalistat. Siitä on kahdeksan vuotta, kun Huovinen oli viimeksi lomalla. – Joku viisas sanoi, että onhan sinulla pieniä työttömyysjaksoja. Sanoin siihen, että joo, istun kotona puhelin kädessä, että milloin tulee lähtö, hän sanoo. Siksi hänen perheessään ei ole kuuteen vuoteen tehty suunnitelmia. Hän ei voisi kuitenkaan lähteä, koska koskaan ei tiedä, miten työt jatkuvat. – Jos jään työttömäksi, olen 19 päivää ilman rahaa. Jos minulla on sopivasti pieniä pätkiä, en saa koskaan työttömyyspäivärahaa, hän sanoo. Muuttaminen ei auta, koska yli 50-vuotiaalle ei ole tarjolla vakituista työtä missään. – Meidänkin kartonkitehtaamme pyörii määräaikaisilla, koska varamiesjärjestelmää ei ole. Jos meitä sijaisia ei olisi reservissä, tehtaat seisoisivat. Nykyhallitus ei tajua, mitä he tekevät pätkätöitä tekeville ihmisille, joita yhteiskunta kuitenkin tarvitsee. Osa-aikaisesta työntekijästä ei tule vakituista sillä, että häneltä otetaan rahat pois, Huovinen sanoo. Ehkä hallitus ei ymmärrä nykyistä työelämää? Vai eikö se vain halua ymmärtää? – Ihmettelen kovasti sitä, että maassa on tilanne, jossa ei neuvotella. En ole elämäni aikana kokenut tuollaista, että määrätään vain, hän miettii. Jos hän saisi toivoa, hän toivoisi vakinaista työpaikkaa, mutta sitä ennen kuitenkin lomaa, vaikka kaksi viikkoa. – Jos niin kävisi, lähtisimme tältä istumalta Lappiin. »Kunpa muistaisi aina olla rehellinen ja kunnioittava toisia ihmisiä kohtaan.» Paperi_10-17.indd 15 Paperi_10-17.indd 15 22.5.2024 13.10.56 22.5.2024 13.10.56
• 16?PaPeriliit to?03 / 2024 J onna Collanus, 44 Collanus työskentelee vastaanottajana ja pakkaajana Kotkassa Pyrollsackilla. Hän asuu Kotkassa miehensä ja tyttärensä kanssa, ja perheeseen kuuluu myös Cavalier King Charlesin spanieli Mindi. Collanus on ylpeä siitä, ettei ole koskaan kiusannut ketään. Kiusaamista ei saa hyväksyä Poliitikot piikittelevät toisiaan somessa, lapset kiusaavat toisiaan koulussa ja aikuiset työpaikoilla. – Kiusaaminen ja toisten alistaminen saa minut näkemään punaista, sanoo Jonna Collanus. Hänelle on kehittynyt erityisen tarkka vainu kiusaamiseen, koska on itse kokenut sitä ja selvinnyt siitä. Hänellä on myös kokemus siitä, miten puolustetaan kiusattua. – Kaikki kiusaajat eivät edes ymmärrä kiusaavansa, hän sanoo. Kiusaaminen liittyy vallankäyttöön. Jo lapset osaavat kerätä joukkoja omalle puolelleen muita vastaan. – Minun mielestäni opettajat voisivat ottaa sellaista roolia koulussa, että pidettäisiin tunteja, joissa puhuttaisiin kiusaamisesta. Keskusteltaisiin asiasta, vaikka luokassa ei olisikaan kiusaamisongelmaa. Lapset kasvaisivat pienestä pitäen ymmärrykseen, että kiusaaminen ei ole missään tilanteessa hyväksyttävää: ei koulussa, työelämässä eikä vapaa-ajalla, Collanus miettii. Hän jatkaa, että kouluissa kiusaamista kohdistuu myös opettajiin, eikä sekään ole hyväksyttävää. Sitä tekevät oppilaat, ja monella vanhemmallakin on peiliin katsomisen paikka. – Jos kännykkää käytetään kiusaamiseen, on syytä kysyä, voisiko ainakin koulussa huolehtia, että kännykät pysyvät poissa käytöstä, hän miettii. Kun oma tytär muutaman vuoden päästä aloittaa oman koulutiensä, Collanus myöntää, että häntä mietityttää, millainen kokemus häntä odottaa. Onko maailma raaistunut entisestään? Tällä hetkellä Collanuksella on kädet täynnä maailman tärkeintä hommaa kaksivuotiaan Diana-tyttären äitinä. Mutta joskus myöhemmin hän haluaisi mukaan sellaiseen toimintaan, jossa voisi auttaa muita. Hän on itse omien vaiheidensa kautta kasvanut vahvaksi. Siitä riittäisi voimaa ammennettavaksi muillekin. H eljä Leppikangas, 37 Leppikangas asuu Lempäälässä 10-, 13ja 15 -vuotiaiden lastensa kanssa. Hän työskentelee tuotantotyöntekijänä Pakkaus Piipolla. Vaikka riittämättömyyden tunteet ovat tuttuja, Leppikangas suosittelee ajattelemaan vanhemmuutta lempeästi positiivisen kannalta. Kunnioittava käytös opitaan kotona Ihmiset oppivat kotona käyttäytymään ihmisiksi. – Vanhempien yksi tärkeimmistä asioista on opettaa lapsille elämänarvot. Kunpa muistaisi aina olla rehellinen ja kunnioittava toisia ihmisiä kohtaan, sanoo Heljä Leppikangas. Hänen mukaansa asiaa auttaa, että kotona on avoin puhumisen kulttuuri, jossa lapset uskaltavat kertoa asioistaan ja Jonna Collanusta kiusattiin koulussa. Hän haluaa että kiusaamisen estämiseksi tehtäisiin nykyistä enemmän. »Kiusaaminen ja toisten alistaminen saa minut näkemään punaista.» Paperi_10-17.indd 16 Paperi_10-17.indd 16 22.5.2024 13.10.56 22.5.2024 13.10.56
• PaPeriliit to?03 / 2024?17 löytyy oman lähiympäristön sijaan koko maailman laajuudelta. Miten siinä rakennat tervettä itsetuntoa, hän kysyy. Tilanne on haastava sikälikin, että monet vanhemmat ovat eläneet oman lapsuutensa ja nuoruutensa erilaisessa ympäristössä. – Tämä kaikki on yhtä uutta meille vanhemmille kuin lapsillekin, mutta lapsilla tunne-elämä ei ole tarpeeksi kehittynyt käsittelemään sitä kaikkea, Leppikangas sanoo. Lopulta täytyy vain luottaa siihen, että kotona opitut arvot kantavat. – Lasta voi ohjata käyttäytymään toisia kohtaan siten, kuin toivoisi itseäkin kohdeltavan: kohteliaasti ja niin, että otettaisiin toisetkin huomioon, hän sanoo. ? ajatuksistaan. Silti vanhemmat kohtaavat tänä päivänä melkoisen haasteen sosiaalisen median kautta. – Somemaailmassa voi anonyymisti olla ilkeä ja epäkunnioittava. Kun siellä on tottunut ilkeilyyn, niin ehkä huono käytös on helpompaa muussakin elämässä. Kynnys ikään kuin madaltuu. Johtuuko aikuisten ihmisten huono käytös siitä, että ihmiset eivät enää nykypäivänä kohtaa toisiaan elävässä elämässä? Ollaan vain verkossa kanssakäymisissä ja hoidetaan siellä asioita, Leppikangas miettii. Hän myöntää, että nykymaailma, jossa lapset ja nuoret kasvavat, tuntuu pelottavalta. – Netissä ja somemaailmassa kaikki on saatavilla muutaman napautuksen päässä. Vertailukohtia, joihin verrata itseään, Paperi_10-17.indd 17 Paperi_10-17.indd 17 22.5.2024 13.10.56 22.5.2024 13.10.56
• 18?PaPeriliit to?03 / 2024 Epävarmuus kuormittaa työsuojeluvaltuutettu Harri Sipolan työpaikalla Stora Ensolla Kouvolan Inkeroisissa. Vuoden sisällä on lopetettu paperikonelinja, jaettu tehtäviä uudelleen ja käyty uudet muutosneuvottelut vähennyksistä. Paperi_18-21_työsuojelukys.indd 18 Paperi_18-21_työsuojelukys.indd 18 22.5.2024 14.53.42 22.5.2024 14.53.42
• PaPeriliit to?03 / 2024?19 Huolikuorma kasvaa PaPeriliit to?03 / 2024?19 P APERILIITON tämänvuotisessa työsuojelukyselyssä tiedusteltiin paperiteollisuuden työsuojeluvaltuutetuilta työpaikkojen riskitekijöitä. Kysymykset ulottuivat perinteisestä fyysisestä työsuojelusta ja henkiseen kuormitukseen. Kyselyn toteutti Paperiliitossa työsuojeluasioista vastaava toimitsija Eero Vekkeli. – Ilahduttavaa oli huomata, että valtuutettujen mielestä työpaikkojen turvallisuustaso on parantunut. Fyysisen työsuojelun parantumiseen on vaikuttanut henkilökohtaisten suojainten merkittävä kehittyminen. Täysin ymmärrettävää on, että työhön sopivampi henkilökohtainen suojain nostaa turvallisuustasoa, sanoo Vekkeli. Henkilökohtaisia suojaimia on käytössä kattavasti: liki 89 prosenttia valtuutetuista vastasi, ettei suojainten suhteen ole heidän mielestään puutteita. Lähes 98 prosenttia vastaajista arvioi, että fyysisen työsuojelun taso on vähintään sama tai parantunut entisestään. Parannusta ovat tuoneet myös muutokset toimintatavoissa, kuten turvalukituksen käytön lisääntyminen, jaksamista edistävän 12 tunnin tai muun paikallisen työvuorojärjestelmän käyttöönotto. Asenteissa parannusta Vekkelin mielestä suojainten käyttöäkin tärkeämpi valtuutettujen esiin nostama parannus oli kohentunut asenneilmapiiri. – Työturvallisuuden tärkein osa on ihmisten päivittäin tekemät ratkaisut työpaikoilla. Turvalliset ratkaisut päivän askareissa varmistavat sen, että jokainen pääsee terveenä kotiin. Työturvallisuus työpaikoilla on yhteinen asia, mutta jokainen yksilö ratkaisee kokonaisuuden onnistumisen, painottaa Vekkeli. Paperiliiton työsuojelukyselyssä keskeisinä psyykkisinä haittatekijöinä vastaajat pitivät sidonnaisuutta työpisteeseen, kiirettä ja pakkotahtista työtä, huonoa ylempää johtamista ja työn epätasaista rytmitystä. Avoimissa vastauksissa tuli esiin kasvaa Turvallisuustaso ja asenneilmapiiri ovat paperiliittolaisten työsuojeluvaltuutettujen mielestä parantuneet. Huolenaiheeksi on noussut henkinen kuormitus. teKSti Eeva Eloranta-Jokela ?KUVat Johannes Wiehn, Marjaana Malkamäki Paperi_18-21_työsuojelukys.indd 19 Paperi_18-21_työsuojelukys.indd 19 22.5.2024 14.53.44 22.5.2024 14.53.44
• ?? UPM Raflatacin Joni Orenius ja kausityöntekijä Arttu Peltokangas. ?Stora Ensolla Inkeroisissa prosessinhoitaja Jari Parkkila ja Harri Sipola. ? Sipola on kahden tehtaan työsuojeluvaltuutettu. 20?PaPeriliit to?03 / 2024 myös kommentteja kireästä tes-tilanteesta, lomautuksista ja tilausten vähäisestä määrästä. Henkisen kuormituksen kasvusta paperiliittolaisilla työpaikoilla ei vielä ole vertailutietoa. Esimerkiksi SAK:n vuoden 2022 työolobarometrissa noin neljännes teollisuuden työntekijöistä koki työnsä henkisesti kuormittavaksi. Varman tekemän Teollisuus ja työkyky -selvityksen mukaan vuonna 2021 työn henkistä kuormitusta kokevien osuus teollisuudessa oli suurempi kuin työnsä fyysisesti raskaaksi kokevien osuus, joita oli 44 prosenttia. Paperiliiton työsuojelukyselyyn vastasi 59 prosenttia valtuutetuista. Kysely oli avoinna 7.2.–1.3.2024. Vastaajista 44 prosenttia oli toiminut tehtävässään korkeintaan viisi vuotta. Työn määrä kuormittaa Suojalaseja, käsineitä ja kuulosuojaimia on kiitettävästi tarjolla, mutta henkiseen kuormitukseen panostus on työsuojeluvaltuutettu Joni Oreniuksen mielestä häviävän pientä UPM Raflatacilla Tampereella. – Lisääntynyt moniosaaminen kuormittaa, sillä viime syksyn muutosneuvottelujen jälkeen parikymmentä työntekijää sanottiin irti ja työt jaettiin entistä pienemmälle porukalle. Yhtenä päivänä ollaan yhdellä, toinen toisella ja samalla viikolla ehkä vielä kolmannellakin koneella, Orenius kuvailee. Työntekijät yrittävät sopeutua, mutta eivät nosta kuormittavuutta esiin, sillä nyt on töitä. Tulevaisuudessa nähdään epävarmuuksia, niin kauan kun tes-neuvottelut yrityksen ja Paperiliiton välillä ovat kesken. – Osa työntekijöistä on kyllästyneitä ja valmiita lähtemään muualle, jos alkaa näyttää siltä, että neuvotteluissa ei edetä ilman lakkoa. Epävarmuus vie ajatukset muualle Kouvolan Inkeroisissa Stora Enson kahden tehtaan yhteinen työsuojeluvaltuutettu Harri Sipola kiteyttää kuormittavuuden johtuvan yhdestä seikasta. – Meillä kuten varmaan jokaisella Stora Enson tehtaalla eniten huolettaa epävarmuus. Tunteen taustalla on monta tekijää: yritys lakkautti viime vuonna Anjalan paperitehtaalta toisen paperikoneen PK 3:n. Suurin osa vähennyksistä toteutettiin niin sanotusti pehmein keinoin, mutta ensimmäistä kertaa tehtaalle tuli myös kovia irtisanomisia. Samojen muutosneuvottelujen yhteydessä käsiteltiin kartonkikoneen uusia työtapamuutoksia. Niiden opettelun vielä kestäessä Stora Enso aloitti tänä vuonna uudet muutosneuvottelut kaikilla toimipaikoillaan yhteensä tuhannen hengen vähennyksistä. Haastatteluhetkellä Inkeroisten muutosneuvottelujen päättymiseen on aikaa kaksi viikkoa. – Epävarmuutta koetaan taas, koska uumoillaan uusia kovia irtisanomisia. Jäljellä ei enää ole sellaisia, joita voitaisiin irtiPaperi_18-21_työsuojelukys.indd 20 Paperi_18-21_työsuojelukys.indd 20 22.5.2024 14.53.44 22.5.2024 14.53.44
• Työsuojeluvaltuutettu Joni Oreniuksen työpaikalla UPM Raflatacilla moniosaamisen vaatimus on entisestään kasvanut. PaPeriliit to?03 / 2024?21 sanoa pehmein keinoin, Harri Sipola näkee. Muutosneuvottelujen aikana henkilöstöä on muistutettu olemaan yhteydessä työterveyteen ja hakemaan apua, jos huoli tulevasta kuormittaa. Ihmiset usein sinnittelevät, jos pelkona on irtisanomisuhka. – Riski työtapaturmiin kasvaa, jos ihmisten ajatukset ovat muualla, painottaa Sipola. Melu yhä haitallisin Työsuojelukyselyn vastaajien työpaikoilla tehtiin viime vuoden aikana kaikkiaan 67 972 turvallisuushavaintoa, joista 60 238 kirjattiin kolmessa suurimmassa metsäteollisuuskonsernissa. Havainnoista 86 prosenttia johti korjaaviin toimiin. Eniten haittaa työpaikoilla aiheuttivat melu, liian korkeat tai liian matalat lämpötilat, pölyisyys, kuten paperipöly sekä hankalat työasennot. Neljän kärjessä tapahtuu kyselyjen välillä pientä vaihtelua. Yli puolet (56 %) vastasi, ettei työpaikalla esiinny epäasiallista käytöstä tai työpaikkakiusaamista. Lähes joka kolmas (31 %) kertoi ilmiöstä työntekijöiden välillä ja joka viides (22%) lähiesihenkilön kanssa. Ilmi tuotiin myös epäasiallisuutta keskijohdon tai ylemmän johdon (9 %) suunnalta tai työntekijän esihenkilöön kohdistamasta epäasiallisesta käytöksestä (5 %). Vastaajilla oli mahdollisuus valita useita vaihtoehtoja. Vastaajista 80 prosenttia ilmoitti, että epäasialliseen käytökseen myös puututaan työpaikalla käytössä olevien toimintaohjeiden mukaisesti. ? T YÖSUOJELUVALTUUTETUILTA tuli Paperiliiton työsuojelukyselyssä vahva viesti työpaikkojen henkisen kuormituksen lisääntymisestä. Viime vuonna yleinen taloudellinen tilanne Euroopassa synkensi näkymiä myös paperiteollisuudessa. Tämä näkyi useilla työpaikoilla tilauskirjojen ohentumisena, jotka johtivat myös laajoihin lomautuksiin. Taloustilanteen lisäksi syksyllä alkaneet työehtosopimusneuvottelut yritysten kanssa kasasivat epävarmuutta tulevaisuudennäkymiin. Tämän hetken käsityksen mukaan yleinen taloudellinen tilanne on parantumassa, mikä toivottavasti vähentää murehtimisen määrää työpaikoilla. Työehtosopimusneuvottelut ovat edelleen käynnissä eri yritysten kanssa. Henkilöstö voi huonosti niissä yrityksissä, joissa neuvottelut eivät tahdo kulkea. Pahaa oloa ja turhautumista tilanteeseen puretaan kentältä työsuojeluvaltuutettujen kautta ja tämä viesti näkyi työsuojelukyselyn vastauksissa. Pohdinkin kovasti, mitä työnantajat kuvittelevat saavuttavansa heikentämällä työilmapiiriä tällä tavoin. Vuosikertomuksissa vakuutetaan henkilöstön olevan suuri voimavara, mutta todellisuus on toista. Näyttää taas siltä, että häntä heiluttaa koiraa. Kyselyssä erottuvat toisaalta edukseen ne työpaikat, joissa on aitoa yhteistoimintaa työnantajan kanssa. Työsuojeluvaltuutettujen ja pääluottamushenkilöiden työpanosta käytetään aidosti työpaikan kehittämiseen työturvallisuuden ja parempien työskentelytapojen löytämiseksi. Yrityksen palkinto tästä yhteistoiminnasta on sitoutunut ja osaava henkilöstö. Ristiriitoja ja haasteita on varmasti myös näissä yrityksissä. Se, että haetaanko riitaa vai sovintoa asioihin on se olennaisin ero. ? Aito yhteistoiminta lisää työhyvinvointia Eero Vekkeli Paperiliiton työsuojeluasioista vastaava toimitsija »Henkilöstö voi huonosti niissä yrityksissä, joissa neuvottelut eivät tahdo kulkea.» Paperi_18-21_työsuojelukys.indd 21 Paperi_18-21_työsuojelukys.indd 21 22.5.2024 14.53.45 22.5.2024 14.53.45
• Monitoimimies Jari Takala nostaa sellua kuljettimelle. Sellu tulee Kyröskoskelle muilta konsernin tehtailta. 22?PaPeriliit to?03 / 2024 Paperi_22-25_Kyro.indd 22 Paperi_22-25_Kyro.indd 22 22.5.2024 16.04.21 22.5.2024 16.04.21
• PaPeriliit to?03 / 2024?23 Kyrossa tapahtuu PaPeriliit to?03 / 2024?23 – Olin epävarma, jaksaako tämän ikäisenä (56) enää 12-tuntista, mutta yllättävän hyvin tämä on mennyt. Ensimmäisenä nukkumavapaana sitä on kävelevä haamu, mutta sitten on mies taas vireessä, hän sanoo. Takala ei ehkä virallisesti ole varamies, mutta käytännössä hoitaa tuurauksia monessa eri paikassa. – Kemikaali, massaosasto – ja labrassakin pärjään jotenkuten. Kaikesta on jonkinlainen osaaminen, mutta ei ole mukavaa, kun kaikki jää pintapuoliseksi. Kun kuivaan päähänkin pistetään pitkästä aikaa, joutuuhan siinä kyselemään. Onneksi kaverit vielä vastaavat, hän sanoo. Takala on lähtenyt maailmalle Pohjanmaalta Vimpelistä. Hän teki armeijan jälkeen työpätkiä paperitehtaissa ja kävi välissä prosessikoulun Mäntässä. – Tässä on menty sattumankaupalla. Elämä heittelee. Hämeenkyrössä tulee 30 vuotta täyteen. Kohta täällä alkaa olla täydet valtuudet ja kansalaisoikeudet, hän veistelee. Työaikakokeilussa työntekijä on voinut periaatteessa valita yksilöllisesti työvuoron pituudeksi 8 tai 12 tuntia, mutta myös lyhennetyn työajan tai muun yksilöllisen työaikajärjestelyn, jos se on järjestettävissä. Yksilöllinen järjestely ei ole aivan helppoa. – Meillä joku käyttää puolikasta työaikaa, ja sitä haluavia voi tulla jatkossa lisää. Tehtaan työntekijämäärä on kuitenkin niin minimaalinen, että se vaatii aika sovellukset, pohtii Joensivu. Hän pitää kokeilua joka tapauksessa merkittävänä ja toivoo, että oikeasti yksilölliset järjestelyt rupeavat ajan mittaan sujutista, mutta yllättävän hyvin tämä on mennyt. Ensimmäisenä nukkumavapaana sitä on kävelevä haamu, mutta sitten on mies taas vireessä, hän sanoo. hoitaa tuurauksia monessa eri paikassa. kuten. Kaikesta on jonkinlainen osaaminen, mutta ei ole mukavaa, kun kaikki jää pintapuoliseksi. Kun kuivaan päähänkin pistetään pitkästä aikaa, joutuuhan siinä kyselemään. Onneksi kaverit vielä vastaavat, hän sanoo. Hän teki armeijan jälkeen työpätkiä paperitehtaissa ja kävi välissä prosessikoulun Mäntässä. Hämeenkyrössä tulee 30 vuotta täyteen. Kohta täällä alkaa olla täydet valtuudet ja kansalaisoikeudet, hän veistelee. yksilöllisesti työvuoron pituudeksi 8 tai 12 tuntia, mutta myös lyhennetyn työajan tai muun yksilöllisen työaikajärjestelyn, jos se on järjestettävissä. Yksilöllinen järjestely ei ole aivan helppoa. tulla jatkossa lisää. Tehtaan työntekijämäärä on kuitenkin niin minimaalinen, että se vaatii aika sovellukset, pohtii Joensivu. että oikeasti yksilölliset järjestelyt rupeavat ajan mittaan sujuT rukki pyörähtelee ketterästi ahtaissa tiloissa, kun Jari Takala siirtää sellupaaleja kuljettimelle. Kyron kartonkitehtaan pääluottamusmies Jussi Joensivu ei voi olla ihastelematta Takalan ajotaitoa. Joensivu on itse edellisenä päivänä ajellut Kyröskoskelta Espooseen Metsä Groupin pääkonttorille, jossa neuvoteltiin konsernin uudesta palkkausjärjestelmästä. Tulevaisuudessa palkkaus perustuu työntekijöiden henkilökohtaiseen osaamiseen. Systeemiä on hierottu maalis-huhtikuusta lähtien. Työntekijäpuolelta mukana ovat pääluottamushenkilöt kaikista konsernin tehtaista. Joensivu vitsailee, että jos he töppäävät, ainakin asiat ovat yhtä huonosti joka paikassa. – Järjestelmän runko täytyy saada kaikkia yksiköitä tyydyttäväksi. Sitten systeemi jalkautetaan ja mukaan tulee paikallinen osuus. Tämä tapahtuu mahdollisesti tämän vuoden aikana, hän sanoo sitten vakavampana. Työntekijöiden palkkasummat muuttuvat jonkin verran, mutta eniten muuttuu palkan laskemisen periaate. Teoriassa vaikka jokaisella työntekijällä voi tulevaisuudessa olla eri palkka. ViiMe joulukuussa Metsä Groupissa alkoi kokeilu yksilöllisestä työajasta vuorotyössä oleville. Lähes kaikki ovat valinneet 12-tuntisen työaikamuodon. Prosessihenkilö Jari Takalalle ei kuitenkaan ollut itsestään selvää, millaisen työajan hän halusi. Metsä Board investoi Kyröskosken kartonkitehtaaseen reippaita summia. Samaan aikaan Metsä Group uudistaa koko konsernin palkkausjärjestelmää ja kokeilee yksilöllistä työaikaa. teKSti Ja KUVat Reima kangas Paperi_22-25_Kyro.indd 23 Paperi_22-25_Kyro.indd 23 22.5.2024 16.04.23 22.5.2024 16.04.23
• 24?PaPeriliit to?03 / 2024 maan joustavammin. Eläkeiän lähestyessä työajan lyhentäminen saattaa kiinnostaa yhä useampia. – Fakta on kuitenkin, että työntekijämäärä vedetty kipurajalle. Nippa nappa pärjätään, ja jos on yhtään poissaoloja, tehdään ylitöitä. Kun pari, kolme työntekijää on poissa, saa aika lailla taiteilla, että tuotanto edes pysyy päällä, sanoo Joensivu. Poliittisten lakkojen aikana Metsä Group – toisin kuin Stora Enso ja UPM – ei keskeyttänyt palkanmaksua, vaikka tehtaan tuotanto pysähtyi. Kyron kartonki kone seisoi kaksi viikkoa. – Koneella tehtiin huoltotöitä ja me labrassa käsittelimme asiakaspalautteita ja tutkimme jätevesinäytteitä, kertoo laborantti Erja Savisto. Jussi Joensivun mukaan konserni noudatti palkanmaksussa asiallisesti lain henkeä. Hän toteaa, että yksikkö kyllä hakee maksimaaliset säästöt joka asiasta. Tämä huomattiin viimeksi viime vuoden lomautuksien aikana, mutta muuten toiminta on ehkä vähän inhimillisempää kuin jossain muualla. – Kyllä minua harmittaa esimerkiksi UPM:n kavereiden puolesta. Siellä se touhu on ihan käsittämätöntä, hän sanoo. Tes-neuvottelujen siirtyminen yrityskohtaisiksi on Joensivun mukaan tiivistänyt huomattavasti koko Metsä Groupin konsernin pääluottamushenkilöiden yhteistyötä. – Puhallamme yhteen hiileen todella vahvasti. Pidämme yhteisiä Teamseja ja postailemme ja vertailemme asioita. Se toimii todella hyvin. Hämeenkyrössä paikallisesti työntekijäpuolen välit yläkerran kanssa ovat Joensivun mukaan suunnilleen kunnossa. Kyron tehdas valmistaa päällystettyjä taivekartonkeja vaativiin pakkausja painatuskäyttöihin. Tehtaan dispersiopäällystettyä barrierkartonkia käytetään muun muassa rasvanja kosteudenkestoa vaativissa elintarvikepakkauksissa. Päämarkkinat ovat Euroopassa, mutta kartonkia viedään myös Pohjois-Amerikkaan ja Aasiaan. Tuotannossa käytetään Metsä Groupin omia selluja: BCTMP:tä eli valkaistua kemihierrettä Metsä Boardin Joutsenon ja Kaskisen tehtailta sekä kemiallista sellua Metsä Fibren tehtailta. Kyron tehtaassa on on noin 150 työntekijää. Jussi Joensivu kehaisee, että järjestäytymisprosentti on vähintään sata – joukossa saattaa olla vielä joku toimihenkilökin. Ammattiosasto on aktiivinen joka suuntaan. – Iso hatunnosto osaston puheenjohtajalle. Meillä on pirun hyvät aktiivit, sanoo Joensivu. Janne Vatajaniemi on ollut puheenjohtajana kuutisen vuotta. – Osasto on pieni eikä toimijoita ole liikaa. Kyselemme kuitenkin porukan toiveita ja yritämme järjestää tapahtumia ?Jari Takala kemikalion säiliöillä. ?Erja Savisto kävi välillä töissä pienessä yrityksessä Tampereella ja toteaa, että tehtaalla perusasiat on paremmin järjestetty. ?Janne Vatajaniemen mukaan ammattioastossa ei ole liikaa aktiiveja, mutta homma pelaa. Paperi_22-25_Kyro.indd 24 Paperi_22-25_Kyro.indd 24 22.5.2024 16.04.26 22.5.2024 16.04.26
• PaPeriliit to?03 / 2024?25 ja reissuja sen mukaan, sanoo Vatajaniemi. Hän kertoo, että vuoden 2016 irtisanomisten jälkeen moni vanha osaston aktiivi jäi pois. Remmiin astunut ja nuorempi sukupolvi on koettanut häärätä, minkä pystyy. Vuonna 2016 Kyro vähensi 94 henkilöä, kun PK3, kuorimo ja hiomo suljettiin. Silloin paperikoneella työskennellyt Erja Savistokin sai lähteä. Hän ajoi linja-autokortin ja oli pari vuotta kuljettajana, kunnes meni laboratoriotöihin pieneen yritykseen Tampereelle. Vajaat kolme vuotta sitten Kyron laboratoriosta vapautui paikka, ja Savisto pääsi tänne taas. – Oli mukava tulla takaisin. Täällä on hyvä porukka ja työkavereiden kanssa on tunnettu toisemme jo pitkän aikaa, hän sanoo. VUoDen 2016 tapahtumat olivat paikkakunnalle kova isku, ja pessimistit ennustelivat koko Kyröskosken tehtaan sulkemista. Viime vuosina Metsä Board on kuitenkin uusinut sen jälkikäsittelyä ja pituusleikkuria 20 miljoonalle eurolla. Parhaillaan on käynnissä turbiinin ja generaattorin uusiminen. Maaliskuussa Metsä Board ilmoitti uusista suunnitelmista. Yhtiö ei rakennakaan uutta kartonkitehdasta Kaskisiin niin kuin oli suunnitellut. Sen sijaan se aikoo investoida Simpeleen ja Kyron kartonkitehtaisiin sekä Husumin tehdasintegraattiin Ruotsissa 250 miljoonaa euroa kymmenen vuoden aikana . Kaskisissa tehdashankkeen peruuntuminen oli valtava pettymys, mutta toisaalta uutinen investoinneista lisäsi tulevaisuuden uskoa muissa tehtaissa. Jo huhtikuussa Metsä Board julkisti ensimmäisen investointipäätöksen, joka koski Simpeleen taivekartonki koneen uudistamista. Uudistus parantaa tuotannon tehokkuutta ja kartongin laatua ja mahdollistaa fossiilisten polttoaineiden korvaamisen kartongin valmistuksessa. Uudistus laitettiin heti liikkeelle ja sen arvioidaan valmistuvan ensi vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Simpeleen investoinnin arvo on noin 60 miljoonaa euroa. Tehtaan kapasiteetti kasvaa 10 000 tonnia, noin 310 000 tonniin vuodessa. Tehdas valmistaa korkealaatuista kevyttä taivekartonkia, josta tehdään pääosin elintarvikeja lääkepakkauksia. Jussi Joensivu arvioi, että Metsä Board sijoittaa Hämeenkyröönkin ainakin kymmeniä miljoonia euroja pitemmällä aikajaksolla. – Kyllä täällä koettiin, että se tuo meille lisää elinkaarta, sanoo Joensivu. • xxxxx »Puhallamme yhteen hiileen todella vahvasti. » Jussi Joensivu oli pitkään osastonluottamusmiehenä ja varapääluottamusmiehenä. Toissa vuonna hän aloitti pääluottamusmiehenä. Miia Heinämäen titteli on kunnossapitäjä, mutta hänen työnkuvansa on kallistunut automaatiotekniikan suuntaan. Paperi_22-25_Kyro.indd 25 Paperi_22-25_Kyro.indd 25 22.5.2024 16.04.30 22.5.2024 16.04.30
• 26?PaPeriliit to?03 / 2024 teksti ja kuva Ilkka Palmu Kahdet kasvot -kievarin pöydässä istuu kuusi herraa, jotka jäivät jäljelle Bongin kirjekuoripainosta, kun se lakkautettiin Pirkkalassa vuonna 2019. Tesoman kirjekuoritehtaan aikana perustettu olutkerho ei silloin moisesta moksahtanut, joten hörppiminen jatkuu edelleen. Tällä kertaa kotoaan pääsivät livahtamaan Ville Helenius, Riku Vainionpää, Jari Leivo, Timo Holle Holopainen, Pekka Keinonen ja Pekka Repo. Miehet näyttävät tuoreilta siihen nähden, että heidät yhdistävä tekijä, kirjekuori, on lähinnä historiaa. Vai muistatteko vielä sen liimapinnan maun kielellä, kun pistitte kirjettä postiin? – Muistan, mutta tein sen äänestyspaikalla eikä se kirje mennyt postiin, sanoo Ville. Ville tekee nykyään Lakalaivassa Ahlströmilla kuitukangasta. Holle jäi työttömäksi ja mankeloitui työkokeilun jälkeen yleismieheksi koneistamoon, Jari tekee asennushommia toiminimellä, Keinonen lähti John Deerelle ja Repo pääsi eläkkeelle. Riku työskentelee offsetpaino Punamustassa, joka painaa muun muassa Paperiliitto-lehtiä. Eli Riku voisi halutessaan estää tämän lehden ilmestymisen jollakin tihutyöllä? – En halua! Sen jälkeen minäkään en voisi enää ilmestyä, siis töihin! OLUtKeRhO perustettiin aikana, jolloin tehtaan työnjohtaja Antti Helpiölä R.I.P. saattoi järjestää työntekijöidensä oluen juontiin harrasterahaa. – Silloin oli siitä syystä huomattavasti virallisempaa kuin nykyään. Pidettiin juoduista olutmerkeistä kirjaa, ja osallistujista. Perustamiskokoukseen ei tullut yhtään naista, mikä jäi päälle. Herraklubiksi haukuttu seura puolustautui silloin että tervetuloa naiset, tulkaa ihmeessä! – Mutta kun ei ne tulleet. Ei ne edelleenkään tule. On se ihme. Olisi päässyt keskustelemaan urheilusta ja juomaan miesten kanssa kaljaa. Lasi kiertää suusta suuhun, jos uusi tuttavuus ilmestyy baaritiskiltä pöytään. Keinonen arvioi juomaansa, yhtä monista Uuden Englannin ipoista, ammattilaisen elkein. Bongin perilliset Olut on ihmeellinen asia. Tampereella se yhdistää Bongin työporukan, vaikka tehdas lopetettiin monta vuotta sitten. »Miinusmerkitkin näyttävät plussalta, kun niitä yhdessä kiikaroi lasin läpi.» – Hedelmäinen, hieman katkera, parempaa kuin odotin! Ville tykkää stouteista enemmän. Iisalmelaiselle Revolle malli on sama, kunhan se on Olvia. – Enkä juo ipaa, koska olen Tapparan mies. En ainakaan tunnusta. OLUtKaUSI alkaa syksyllä ja päättyy Viikinsaaressa kesän alussa. Omat festarit kierretään luonnollisesti tarkkaan, Suuret oluet, pienet panimot ja vastaavat. Kun näitä puidaan, Holle ilmoittaa yhtäkkiä, että kerholla on mystisesti edelleen tallella M i n u n p o r u k k a n i Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 24.5.2024 11.01.13 24.5.2024 11.01.13
• PaPeriliit to?03 / 2024?27 400 euroa Bongin rahoja, jota ei kukaan perinyt takaisin. Riku sanoo tämän kuultuaan vain yhden sanan: Tallinnaan! Joskus ennen illat venyivät yli pilkun, nykyään palaudutaan aiemmin. Mutta on niitä vanhoja kiva muistella! Ville kertoo mitä voi seurata siitä, kun yö venyy yli äyräidensä. – Seuraavana aamuna kun kirjekuorikone pysähtyi ja vinkaisi, Leivon pää nousi esiin paperiroskalaatikosta. Tässä vaiheessa haetaan lisää olutta. Kysyn erikoisinta kokemusta alalta. Holle jää miettimään, mikä oli se viskimäinen maailman vahvin olut, joka maksoi 20 euroa, mutta sana karkaa. – Se ei ollut kovin pahaa erikoiseen valmistusmenetelmään nähden. Sitä tehdään kylmätislaamalla, eli jäädyttämällä saadaan prosentit nousemaan ilman tislausta. Holle tietää kaiken. Sellainen pitää olla joka porukassa. Ja Rikukin pitää olla. – Se myöhästyy aina puoli tuntia! Sille pitää valehdella tapaamisaika puoli tuntia aikaisemmaksi kuin oikea, mutta se ennakoi valheen ja tulee silti puoli tuntia myöhässä! Sehän on sille tunti, pohtii Ville. Olut on ihmeellistä. Miinusmerkitkin näyttävät plussalta, kun niitä yhdessä kiikaroi lasin läpi. On niin mukava jatkaa tasan siitä, mihin viimeksi jäätiin, kun siihen vielä on mahdollisuus. Puhutaan persoonallisuuksista, jotka jäävät töistä mieleen lopuksi ikää. – Jaskalla olis ollut huomenna syntymäpäivät, kertoo Ville. Jaska Isovesi oli aina äänessä ja hakeutui porukan keskipisteeksi. Kaikki pitivät hänestä. Hän ei tullut syksyllä edelliseen kohtaamiseen, vaikka odotettiin. Aortta oli revennyt ja mies poistunut. Sitä oli vaikea käsittää silloin, ja on vieläkin. Miehet ovat hetken hiljaa ja nostavat sitten maljan kaverilleen. Joku taitaa sanoa, että olis kiva että tekisitte sitten minullekin näin. Tarkoitus on toisin sanoen jatkaa kokoontumisia saattohoitoon saakka .?• Jari Leivo (vas), Timo Holopainen, Ville Helenius, Riku Vainionpää, Pekka Repo ja Pekka Keinonen nostavat maljat edesmenneelle kaverilleen Jaska Isovedelle, joka oli porukan äänekäs ilopilleri. Nyt saa lamppu toimittaa miehen virkaa kaverien keskellä. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 24.5.2024 11.01.14 24.5.2024 11.01.14
• 28?PaPeriliit to?03 / 2024 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »HAIN vuonna 2005 silloisen Metsäliiton oppisopimuskoulutukseen. Sen jälkeen menin Kemin vanhalle massatehtaalle operaattoriksi. Noin kolme vuotta sitten lähdin mukaan projektiin, jossa suunniteltiin uuden tehtaan rakentamista. Olin käyvän tehtaan operaattorin tehtävissä. Työskentely suunnitteluprojektissa oli ajoittain hektistä mutta myös opettavaista. Hyvänä motivaattorina oli tieto siitä, että tulen työskentelemään samalla osastolla. Huomaan kyllä, että oma ammattitaito on projektin myötä kehittynyt. Tiedän ja tunnen prosessin hyvin. Ensin oli PI-kaaviokatselmukset, joissa katselmoitiin prosessia: Mihin ja millaisia putkia kannattaa suunnitella? Valmet toimitti PI-pohjakaavion. Sitä sitten katselmoitiin ja muokattiin niin, että me operaattoritkin olimme tyytyväisiä. Sitten putkistokatselmukset: Katselmoitiin 3D-mallilla, miten putket tehdassaliin vedetään. Annettiin myös prosessin piireille nimiä. Piirejä on monta tuhatta. FAT-testeissä testattiin joka ikinen automaatiopiiri. Sen jälkeen tehtiin tehtaan komissiointia. Se on osa laadunvarmistusprosessia, jossa osoitetaan, että järjestelmät toimivat niin, kuin on tarkoitettu. Tehtaan käynnistyminen jännitti Olihan se huipennus, kun saatiin tehdas ajolle. Kyllä siinä tiettyä jännitystä oli, kuinka prosessi alkaa pyöriä. Oli henkilökohtaistakin latausta. Kun on ollut mukana hyväksymässä, että tämä piiri toimii oikein, haluaa toki nähdä, että se toimii myös elävässä elämässä. Siitä operaattoreiden työt vasta alkoivatkin. Tehdashan ei lähde kuin napista painamalla käyntiin, vaan virittämistä tarvitaan tosi paljon. Se vaihe jatkuu yhä. Koko ajan mennään eteenpäin, vaikka haihduttamon räjähdysonnettomuuden aiheuttama katko onkin ollut harmillinen. Meitä on keittämön alueella kolme henkilöä perusmiehityksessä: yksi keittää, yksi ajaa ruskeaa puolta ja yksi on kenttähenkilönä. Taukoja pidetään siten, että kenttähenkilö tulee tauon ajaksi kuskinpaikalle. Menin vasta helmikuun alussa vuoroon, koska oma roolini on ollut enemmän olla taustalla ja tukena, ja olen opettanut muita. Nyt olen seisakin takia takaisin päivätöissä pitämässä keittämökoulutuksia. Kerron, mitä muutoksia on tehty keittämöalueelle, miten ne käyttäytyvät ja miten niitä ajetaan. Olen pitänyt myös simulaattorikoulutuksia, joissa on käyty läpi prosessin käynnistämistä, pysäytystä ja ajoa. Keittämöllä keitetään kuorimolta tuleva hake: pasutetaan, sitten imeytetään samassa astiassa, siirretään hakepumpuilla keittimeen ja keitetään. Siitä kuitu ohjataan puskusäiliöön ja edelleen ruskean massan pesuun. Tavoitteena on saada massa keittimellä tiettyyn kappalukuun. Massan pitää olla riittävän pestyä, että sen voi lähettää eteenpäin. Myös mustalipeän kuiva-aine ja jäännösalkalit pitää olla tarkasti kohdillaan. Keittimen ajaminen ja prosessin opettelu on ollut minulle aina mieluista. Kaikkein mielekkäintä on prosessin lukeminen ja sen ohjaaminen. Se on samalla myös haastavinta: Pienillä liikkeillä saa ison prosessin ohjautumaan oikeaan suuntaan. Metsästys on vastapainoa työlle Viime vuosi oli työnteon kannalta aika tiukka. Onneksi yhteistyö toimii esihenkilön kanssa, ja olen saanut palautusjaksojakin vietettyä alkuvuonna. Ei pelkkää työtä jaksaisi, vastapainoakin pitää olla. Olen päässyt perheen kanssa hiihtolomalle ja metsästysreissuille. Latvalintuja käyn tammikuussa hiihtelemässä, että pysyy mieli virkeänä. Metsästystä harrastan myös työkavereiden kanssa. Se on yhdenlaista suhdetoimintaa sekin: työelämässä on helpompi toimia, kun on tutut kaverit. Lasten kuljetuksiakin voi harrastukseksi sanoa: maanantaina tyttärillä on ollut tanssia, tiistaina jumppaa, yhtä vien torstaina ratsastamaan ja toista lauantaina taitoluisteluun. Ajankäyttöongelmia ei meikäläisellä ole. Mutta ei tämä hassumpaa elämää ole.»?• Itse suunnitellut työt TEKSTI Mari Schildt KUVAT Nina Susi Jari Pimperi on ollut kolmen vuoden ajan suunnittelemassa Metsä Groupin Kemin biotuotetehdasta, jossa työskentelee operaattorina. Jari Pimperi, 41 on tehty keittämöalueelle, miten ne käyttäytyvät ja miten niitä ajetaan. Olen pitänyt myös simulaattorikoulutuksia, joissa on käyty läpi prosessin käynnistämistä, pysäytystä ja ajoa. Keittämöllä keitetään kuorimolta tuleva hake: ohjaaminen. Se on samalla myös haastavinta: Pienillä liikkeillä saa ison prosessin ohjautumaan oikeaan suuntaan. Metsästys on vastapainoa työlle Viime vuosi oli työnteon kannalta aika tiukka. Onneksi yhteistyö toimii esihenkilön kanssa, ja olen saanut palautusjaksojakin vietettyä alkuvuonna. Ei pelkkää työtä jaksaisi, vastapainoakin pitää olla. Olen päässyt perheen kanssa hiihtolomalle ja metsästysreissuille. Latvalintuja käyn tammikuussa hiihtelemässä, että pysyy mieli virkeänä. Metsästystä harrastan myös työkavereiden kanssa. Se on yhdenlaista suhdetoimintaa sekin: työelämässä on helpompi toimia, kun on tutut kaverit. Lasten kuljetuksiakin voi harrastukseksi sanoa: maanantaina tyttärillä on ollut tanssia, tiistaina jumppaa, yhtä vien torstaina ratsastamaan ja toista lauantaina taitoluisteluun. Ajankäyttöongelmia ei meikäläisellä ole. Mutta ei tämä hassumpaa elämää ole.»? »Olihan se huipennus, kun saatiin tehdas ajolle.» TYÖ:?Metsä Groupin Kemin biotuotetehdas, operaattori massatehtaalla. KOULUTUS: ammattikoulun automaatiolinja. HARRASTUS: metsästys ja kalastus. PERHE: avopuoliso ja 7-vuotiaat kaksoistytöt, avopuolison jo aikuiset tyttäret sekä lyhytkarvainen saksanseisoja. MOTTO: kehitys loppuu tyytyväisyyteen. Paperi_28-29.indd 28 Paperi_28-29.indd 28 21.5.2024 10.09.57 21.5.2024 10.09.57
• L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Itse suunnitellut työt Kemin biotuotetehdas käynnistyi viime syyskuussa. Vuosi oli Jari Pimperille työn suhteen aika tiukka, sillä hän oli mukana tehtaan suunnitteluprojektissa. PaPeriliit to?03 / 2024?29 Paperi_28-29.indd 29 Paperi_28-29.indd 29 21.5.2024 10.09.57 21.5.2024 10.09.57
• 30 / 3 / H i o m o niin kaunis kun sä leijut ilmassa, laulaa Don Huonot kuulokkeissa. Kyse on frisbeestä, joka lehahtaa lentoon onnellisen duunarin kädestä. Ollaan täydellisen lomapäivän ytimessä Keuruulla paperiliittolaisten frisbeegol? n mestaruuskisoissa. Aurinko ei voisi lämpimämmin paistaa eikä kiekko kauniimmin leijailla kohti ?? metrin päässä siintävää maalia. Se lentää koria kohti kuin ufo kapean metsärännin keskijanaa pitkin. Kuudes sekunti: aivan kohti. Heittäjän sydän lyö ylimääräisen lyönnin. herää Hollolassa kello viisi. Heinolassa työkaveri Tero Sorsa odottaa kiekkokassin kanssa. Tero on lupautunut parikisaan kaveriksi, vähän kokemattomampi kaveri. Kisassa parivaljakko valitsee melkein aina oikein, kumpi ottaa toisella heitollaan riskin ja yrittää täysillä. Voittohan siitä seuraa. – Ihan nappi päivä, magee keli ja hyvät pöperöt. Illalla vielä Meiju Suvasta hotellilla, sai katsella kun lonkkavikaset pyöritteli toisiaan. Sit kotiin, ja yhdeltä yöllä pötkölleen mieli iloa täynnä, muistelee Petteri. Vaikka holaria ei ole heittänyt kumpikaan. mahassa on silliä, katkarapua ja vihermozzarellasalaattia, lautasella nautaa ja perunaporkkanamuusia. Tavoite on täyttynyt: ei oltu Tampereen Takon työkaveri Lavikon Ronin kanssa viimeisiä. Vilho pohtii lajia pikkupäissään. – Pitää vaan pitää pää kylmänä ja keskittyä täysillä. Silloin voit voittaa ne kaikki, jotka on sua parempia. Vähän niin kuin elämässä muutenkin. Samalla kyseessä on äärimmäisen rento laji: kenttiä kiertää käsi kädessä vasta-alkajaa ja ammattilaista, ei haittaa, ja varsinkin frisbeillä on kivaa. Frisbee tykkää, että sitä heitetään. Ja jos frisbee tykkää eniten, se lentää ihan suhonaan koriin. Vilhon ja Ronin kiekot eivät tänään viitsineet tehdä niin. kääntää lauantai-iltana auton kotipihaansa Imatralla. Pelipaikalle tultiin jo perjantai-iltana Kimmo Lankisen kanssa, kun kauas on pitkä matka. Tästä huolimatta Kari, ??, halusi palata kotiin kisan jälkeen, koska Meiju Suvaksen jälkeen ei olisi päässyt oman emännän kanssa saunaan. Mutta kyllä oli kiva retki! Vaikka rata oli mäkinen ja vaikea ja hiki valeli kasvoja. – Oli vaan niin mukava nähdä muuta samanhenkistä väkeä ympäri Suomea! Ainoa vika oli se, että lounaalla loppui ruoka kesken. Ja se, että Kari ei heittänyt holaria. Tämä juttu kertoo Ukkoslinnusta, joka toteutti elämänsä tarkoituksen. Täydellinen lomapäivä Keuruulla Vilho Pursiainen Tampereelta keskittyy täydelliseen suoritukseen. Paperi_30-31_frisbee.indd 30 Paperi_30-31_frisbee.indd 30 23.5.2024 13.40.43 23.5.2024 13.40.43
• / 31 Eihän tätä harjoitella kilpailuja, vaan elämää varten, vai miten se meni. 3 / H i o m o ? HOLE IN ONE! Ukkoslintu poseeraa isäntänsä kanssa. Laukkasen Late on saanut tässä vaiheessa jo suunsa kiinni. ? Hannu Särkkä tähtää sillä mielin, että nyt osuu. Tuloksia ja lisää kuvia löytyy osoitteesta verkkolehti.paperiliitto.? keilailu opettaa elämää varten, Jari Kallio? – Varmaan ainakin rauhallisuutta. Sitä ehkä osaa paremmin pitää pään kasassa eikä turhaan rupea kiukuttelemaan. Kun keilatessa menee huonosti, pään sisällä rupeaa kuohumaan. Helposti tekee mieli ottaa pallot kassiin ja lähteä kävelemään. Jos tuli mokattua, pitää kuitenkin yrittää kasata itsensä ja ajatella seuraavaa suoritusta. Nuorempana tuli tehtyä paljon sitäkin, että laitoin lekkeriksi, kun heitto ei sujunut. Nyt yritän joka tapauksessa parhaani loppuun asti. Tämä on varmaan hyvä opetus muuhunkin elämään. Miten heitto tänään meni? – Ei oikein hyvin sujunut, kyllä me Markun (Järvinen) kanssa molemmat ollaan pettyneitä tuloksiin. Miksi näin? – Me olemme tämän vuoden puolella heittäneet niin vähän, että varmuus ja rutiini puuttui. Mikä keilailussa on vaikeinta? – Kyllä se on radan lukeminen. Radat ovat erilaisia ja sinne levitetään öljyt tietyllä pro? ililla. Pitää osata löytää oikea heittopaikka ja se, miten ja minne heittää. Pallon valintakin vaikuttaa tosi paljon. Kisan aikana olosuhteet muuttuvat ja siihen pitäisi reagoida. Sitten kun mennään isoihin kilpailuihin, on iso merkitys sillä, miten pää kestää. Miten tästä eteenpäin? – Pallot menevät varastoon ja otetaan taas syksyllä esille. Kesällä pelaan gol? a. Ilman muuta on tarkoitus lähteä Paperiliiton golfkisoihin. Varmaan saadaan ainakin neljän hengen porukka kasaan. keilailumestaruudet ratkaistiin huhti-toukokuussa Valkeakoskella. Kisan järjestivät Valkeakosken keilailuliitto ry ja Paperiosasto ??. Voittajat Neljän joukkue: Markku Kytömäki, Markus Kokki, Petri Mastomäki ja Jukka-Pekka Siukola, osasto ? Mänttä, ???? pistettä. Parikilpailu: Pasi Kairistola ja Erkki Drischenko, osasto ?? Kirkniemi, ???? pistettä. Yksilökilpailu: Seppo Lehtelä, osasto ?? Kirkniemi, ???? pistettä. Kaikki tulokset löytyvät osoitteesta verkkolehti.paperiliitto.? . • : Mitä keilailu opettaa? Jari Kallio sai tällä kertaa palata pettyneenä Jämsänkoskelle. kiskaisee Innova Thunderbirdiä forepuolelta lähes täysillä. Viiden sekunnin lennon jälkeen Ukkoslintu päättää tarttua ohjaimiin, väistelee paria perhosta, ottaa huomioon pohjoistuulahduksen ja sujahtaa koriin ?? metrin jälkeen ajassa ?.??. (Ette voi todistaa, että olisin väärässä.) – En mä saa siinä sanottua mitään. Tai en muista. Täysin abstrakti ? ilis. Suu ammollaan, ihmettelee Laukkanen. Holari. Tampereelta kisaan lähtenyt DS Smithin nuorimies harrastaa lajia about työkseen, mutta eihän tällaista voinut odottaa: ränni oli niin kapea ja kori niin kaukana. – Ei pystyis tekeen uudelleen vaikka yrittäis ?? ??? kertaa. Tota kiekkoa ei enää heitetä enää koskaan. Seinälle menee! Ukkoslintu värähtää. Hän haluaisi vielä lentää. • : , : Paperi_30-31_frisbee.indd 31 Paperi_30-31_frisbee.indd 31 23.5.2024 13.40.44 23.5.2024 13.40.44
• 32?PaPeriliit to?03 / 2024 VALKEAKOSKEN osasto 70 kirkasti viime vuoden hopeansa ja voitti Paperiliiton mestaruuden salibandyssä. Koskilaiset ovat menestysputkessa, sillä viime kesänä osastojen 70 ja 45 yhdistetty joukkue voitti liiton jalkapalloturnauksen. – Lähdimme Raumalle pitämään hauskaa hyvällä porukalla sekä pelaamaan sählyä. Onnistuimme molemmissa hyvin. Kiitokset Rauman osasto 8:lle todella hyvin järjestetystä tapahtumasta ja kaikille kilpakumppaneille seurasta. Nähdään ensi keväänä! kommentoi Valkeakosken kapteeni Marko Koivuranta. Kauttuan osasto 7 oli ensimmäistä kertaa mukana salibandyturnauksessa ja ylsi heti loppuotteluun asti. Siellä tuli tappio rankkarikisassa. Valmentaja Mikko Jaatinen oli pettynyt. – Tavoite oli tietysti voittaa koko homma, kun kerran lähdettiin mukaan. Tappiosta jäi Kauttualaisille aika lailla hampaankoloon. Iltajuhlassa heidän puheis saan ilmenikin aikomusta parantaa sijoitusta ensi vuonna. Tiina Suuronen oli salibandyturnauksessa ensikertalainen, kuten useimmat muutkin Äänekosken osasto 13:n joukkueessa. Porukka ei ollut pelannut yhdessä, eikä kukaan pelaa salibandya aktiivisesti. Ehkä sen takia menestystä ei vielä tullut. – Hävittiin kaikki matsit, mutta osallistuminenhan se on tärkeintä, sanoo Suuronen. Aluksi häntä vähän jännitti, millaista on pelata sekasarjassa, mutta kaikki meni hyvin. Pelitkin olivat suhteellisen tasaisia. Äänekoskelta oli turnauksessa toinenkin joukkue, osastosta 77. Osasto 77 muodostuu Metsä Fibren työntekijöistä ja osasto 13 Metsä Boardin ja Nouryon Chemicalsin väestä. Aluksi oli ollut puhetta yhteisjoukkueesta, mutta pelaajia Ensikertalainen Kauttua pääsi heti loppuotteluun saakka. Mestaruus meni Valkeakoskelle 3 / h i o m o »Jalkapalloturnaukseen yhdistetään voimat.» Valkeakoski 70 voitti Kauttuan alkusarjassa 3–1, mutta loppuottelu ratkesi vasta rankkareilla. Valkeakosken kelta paitaiset Jussi Rauhala (edessä) ja Marko Koivuranta ahdistavat Kauttuan Ville Tuomista. Taustalla Jussi Lehto. ? Timo Pull sai hikoilla Äänekoski 13:n maalissa. Verkkoa heiluttamassa Kyröskosken Konsta Alakomi. ? Rauma 42:n Juho Hyvärinen voi vain seurata, kun Valkeakosken taikuri Huttunen käskyttää palloa. ? Kyröskosken Janne Jylhä on ratkaisevasti myöhässä, kun Äänekoski 77:n Eerika Hänninen etenee. Paperi_32-33_hiomoa.indd 32 Paperi_32-33_hiomoa.indd 32 22.5.2024 13.15.25 22.5.2024 13.15.25
• PaPeriliit to?03 / 2024?33 j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t ta a YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen­ rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Liityitkö jäseneksi? Menikö jäsenmaksu palkastasi? Tarkista palkkalaskelmastasi, että palkasta on peritty liiton jäsenmaksu. Kun jäsenmaksusi ovat ajan tasalla, pidät jäsenyytesi voimassa ja saat hyödyn jäseneduistasi. UUSI JÄSEN? Paperiliiton jäseneksi liitytään sähköisesti osoitteesta paperiliitto.fi löytyvän linkin kautta. Liittyessäsi täytät samalla automaattisesti perin­ täsopimuksen, joka tarvitaan, jotta työnantaja voi periä jäsenmaksun palkastasi. Liittymisestä on ohjevideo. Jos olet Paperiliiton oppilasjäsen ja halua kerryttää työssäoloehtoa kesätöistäsi, liity osoitteessa paperiliitto.fi Paperiliiton varsinaiseksi jäseneksi ja samalla Paperityöväen Työttömyyskassan jäseneksi. Muu­ tosta ei voi tehdä eAsioinnin kautta. UUDESSA TYÖSSÄ? Aina työsuhteen alussa on tehtävä jäsenmaksun perintäsopimus. Ilman sitä työnantaja ei voi periä jäsenmaksua palkastasi. Saat täytettyä perintä­ sopimuksen eAsioinnin Jäsentiedot­osiossa. Täyttämisestä on ohjevideo. Huomaa, että ensimmäinen perintäsopimus kannattaa tehdä yhdes­ sä toimipaikkasi pääluottamusmiehen tai ammattiosaston taloudenhoi­ tajan kanssa. Liiton jäsenrekisteri auttaa myös tarvittaessa. Uusi perin­ täsopimus myös silloin, kun määräaikainen työsuhteesi päättyy. Vaikka työt jatkuisivat saumattomasti, palkanlaskenta ei välttämättä aloita jäsenmaksun perintää ilman päivitettyä perintäsopimusta. Jäsenmaksun voi maksaa itse, jos työnantaja ei peri jäsenmaksua palkastasi tai työskentelet paperialan ulkopuolella. Lue lisää osoittees­ ta paperiliitto.fi tai kysy apua jäsenrekisteristä. ILMOITA MUUTOKSISTA Ilmoita aina jäsenrekisteriin, jos olet työtön, aloitat opiskelun, jäät perhevapaalle, olet Kelan sairauspäivärahalla, ryhdyt yrittäjäksi, vaihdat alaa tai muutat ulkomaille Voit muuttaa yhteystietojasi ja ilmoittaa jäsenmaksuvapautukseen oikeuttavasta syystä eAsioinnissa tai jäsenrekisteriin jasenrekisteri@ paperiliitto.fi. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma­pe kello 9–12. kertyikin runsaasti. – Vähän puhuttiin, että jos jalkapalloturnaukseen mennään kesällä, niin sitten yhdistetään voimat, sanoo Suuronen. Hän on ilman muuta kiinnostunut jalkapalloturnauksestakin, kun Rauman matka osoittautui niin onnistuneeksi. Haastatteluhetkellä joukkue on paluumatkan kahvitauolla Orivedellä. Taustalta kuuluu matkanjohtaja Timo Pullin selitystä. – Timo hoitaa järjestelypuolen ylivertaisesti. Mistään ei varmaan löydy vastaavaa, jos Timo joskus jää pois. Ei hän onneksi varmaan malta ikinä lopettaa, sanoo Suuronen. Pronsiottelussa Hämeenkyrön osasto 38 voitti Rauman osasto 8:n maalein 2–1.?•?Reima Kangas, Kuvat: Juha sinisalo Paperi_32-33_hiomoa.indd 33 Paperi_32-33_hiomoa.indd 33 22.5.2024 13.15.26 22.5.2024 13.15.26
• 34?PaPeriliit to?01 / 2023 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Kesätyöt ja työssäoloehdon kerryttäminen Kesätöiden alussa kannattaa tarkistaa oma jäsenyystilanne ja liittyä työttömyyskassaan, jos et ole vielä jäsen. Jäsenyyshakemus kannattaa täyttää viimeistään työsuhteen ensimmäisenä päivänä, koska jäseneksi ei voi liittyä takautuvasti. Jäsenyys alkaa siitä päivästä, jolloin työttömyyskassa on vastaanottanut jäsenyyshakemuksen, edellyttäen, että jäsenmaksu on maksettu mainitusta ajankohdasta lukien. Työttömyyskassan jäsenenä kerrytät töitä tehdessäsi itsellesi työssäoloehtoa, jonka perusteella voit mahdollisesti myöhemmin saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Ansiopäiväraha perustuu palkkatuloihin ja on useimmiten suurempi kuin Kelan maksamat työttömyysetuudet. OPISKELIJA VOI KERRYTTÄÄ TYÖSSÄOLOEHTOA PIDEMMÄLLÄ AIKAVÄLILLÄ Jotta ansiopäivärahaa voi saada, on täytettävä työssäoloehto jäsenyysaikana. Tämänhetkisen lainsäädännön mukaan työssäoloehto täyttyy 26 kalenteriviikosta, jolloin työaika on ollut vähintään 18 tuntia kalenteriviikossa. Työn ei kuitenkaan tarvitse olla yhdenkestoista. Työssäoloehdon tulee täyttyä 28 kuukauden sisällä ja opiskelijalla tuota 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää opiskeluita vastaavan ajan verran. Työttömyyskassan jäsenyyden tulee kuitenkin olla voimassa koko tarkastelujakson ajan. Lakimuutoksen myötä 2.9.2024 jälkeen työssäoloehto täyttyy silloin, kun hakijalla on kassajäsenyyden aikana työssäoloehtoa kerryttävää palkkatuloa 12 kuukauden ajalta 28 kuukauden tarkastelujakson sisällä. Myös lakimuutoksen jälkeen tarkastelujaksoa voidaan pidentää esimerkiksi opiskeluita vastaavalta ajalta. Työttömyyskassan jäsenyyden tulee olla yhdenjaksoista, joten pidä jäsenyytesi voimassa koko opintojen ajan, vaikka et tekisikään opiskelujen ohella töitä koko ajan. Tarkista paperikassa.fi/paperiliitto.fi -sivuilta missä tilanteissa voit saada vapautuksen jäsenmaksuista ja silti säilyttää kassajäsenyyden. Lomapalkka tai vuosiloma-ajan palkka on vuosiloman ajalta maksettavaa vakiintunutta palkkatuloa. Jos saat kokoaikatyön palkkaan perustuvaa vuosiloma-ajan palkkaa, kyseisiltä lomapäiviltä ei ole oikeutta päivärahaan. Jos sen sijaan vuosiloma-ajan palkka perustuu osa-aikatyöhön, voit hakea soviteltua päivärahaa. Muista ilmoittaa hakemuksessasi ”vuosiloma” ja pitää työnhakusi voimassa myös vuosilomasi aikana, jos aiot hakea työttömyyskassasta ansiopäivärahaa. Lomarahalla tarkoitetaan entistä lomaltapaluurahaa, joka on usein suuruudeltaan 50 % loma-ajan palkasta. Lomaraha ei ole vakiintunutta palkkatuloa, eikä sitä näin ollen oteta huomioon päivärahan määrittelyssä. Osa-aikatyöstä saatu lomaraha huomioidaan kuitenkin sovittelussa tulona. Lomakorvauksen nimellä maksetaan työsuhteen päättyessä pitämättömät lomapäivät, jotka siirtävät ansiopäivärahaMiten vuosilomat ja lomarahat vaikuttavat päivärahan maksatukseen? oikeuden alkua niin monella päivällä, kuinka monen työpäivän keskimääräistä palkkaa maksettu lomakorvaus vastaa. Tätä kutsutaan lomakorvauksen jaksottamiseksi, joka koskee kokoaikaisia, yli kaksi viikkoa kestäneitä työsuhteita, jotka ovat päättyneet. Osa-aikaisesta ja alle kaksi viikkoa kestäneestä työsuhteesta maksettuja lomakorvauksia ei jaksoteta, vaan ne sovitellaan, kun päivärahaa maksetaan. Hae päivärahaa työttömyyskassasta normaalissa rytmissä joko neljän viikon tai kalenterikuukauden ajalta. Jos saat hakujaksolla vuosiloma-ajan palkan rahana, vaikka et lomaa pitäisikään, muista ilmoittaa myös se työttömyyskassalle. Työttömyyskassa saa pääsääntöisesti palkkatiedot tulorekisteristä ja tarvittaessa ne pyydetään sinulta itseltäsi. Työttömyysturvaa tulee hakea kolmen kuukauden sisällä hakujakson alkamisesta myös kesän aikana. Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 23.5.2024 7.32.33 23.5.2024 7.32.33
• PaPeriliit to?03 / 2024?35 3 / h i o m o A r j e s s a m u i s t o k i r j o i t u s Rosenqvistia, 23, voi kutsua oppisopimuskonkariksi. Porin Corexin kartonkitehtaalla työskentelevällä Rosenqvistilla on nimittäin menossa jo toinen oppisopimuskoulutus. Ensimmäisen kerran hän valmistui oppisopimuskoulutuksella ammattiin 19-vuotiaana. Peruskoulun jälkeen hän lähti ammattiopistoon opiskelemaan autonasentajaksi, mutta siirtyi vuoden päästä autokorjaamolle oppisopimuskoulutukseen. – Minulle oppisopimuskoulutus sopii. Siinä oppii oikeita työtapoja – sellaisia, joita ammattilaiset käyttävät. Koulussa on vain yksi oikea tapa ja se on kirjan tapa. Rosenqvist miettii, että oppisopimuksesta hyötyvät sekä työnantaja että opiskelija. – Opiskelija saa tutkinnon, palkkaa ja työpaikan ainakin koulutuksen ajaksi. Työnantaja näkee ilman isompia riskejä, millainen työntekijä on kyseessä. Valmistuttuaan Rosenqvist työskenteli autokorjaamolla neljä vuotta ja vaihtoi hinausauton kuljettajaksi. Hän alkoi kuitenkin toivoa vaihtelua, sillä elämä oli yhtä autoa – Rosenqvist harrastaa vapaa-ajallaan autoja ja niiden korjaamista. – Olin miettinyt Corexia jo jonkin aikaa. Ajattelin kuitenkin, ettei minulla ole mahdollisuutta päästä sinne, koska minulla ei ole prosessiteollisuuden perustutkintoa. Mutta sitten Corexilla työskentelevä isäni vinkkasi oppisopimuskoulutuksesta. Viime vuoden keväällä Rosenqvist otti riskin ja haki vakituisesta työstään kesätöihin Corexille. Hänet valittiin. Samalla hän ilmoitti tuotantopäällikölle, että olisi kiinnostunut oppisopimuskoulutuksesta. Kun Rosenqvistin kesätyöt loppuivat, hän jatkoi saman tien oppisopimuslaisena. Kesä kului uusiomassalaitoksella, jossa hän opetteli muun muassa linjantäyttöä. Nyt Rosenqvist työskentelee jälkikäsittelyssä, jossa hän perehtyy vaihtajan, pakkarin ja leikkurikuskin tehtäviin. – On ollut puhe, että seuraavaksi siirtyisin uusiomassalaitokselle opettelemaan prosessia. Rosenqvistin tavoitteena on päästä oppisopimuskoulutuksen jälkeen jatkamaan töitä vakituisena tai määräaikaisena. Yksi vetovoimatekijä on hyvä työilmapiiri. – Työporukka on tosi mukavaa. En ole aiemmin ollut töissä, jossa olisi näin hyvä henki.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Oppisopimuskoulutus on Ville Rosenqvistin juttu Porin Corexilla työskentelevä Ville Rosenqvist saa oppisopimuskoulutuksensa valmiiksi vuoden, puolentoista kuluttua. 1 k y s y m y s t ä 1. Minkä maan kaupunki on Fuengirola ? 2. Keitä ovat Suomen Wanhat Toverit nimisen järjestön jäsenet? 3. Mistä kaupungista tulee salibandyseura Esport Oilers? 4. Mitä tarkoittaa polyamoria? 5. Mikä on Suomen kansalliskukka? 6. Kuka lauloi levylle tarinan Rakkaus ja metsärahat? 7. Kuinka paljon Suomessa on yksinasujia? 8. Mikä on Suomen suurin järvi? 9. Mitä tarkoittaa digisanaston webinaari? 10. Kuka on Vasemmistoliiton puheenjohtaja? Vastaukset sivulla 35. Maksuton Kesäduunari-info on kesätyöntekijöiden tukena koko kesän : , Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info palvelee taas ja toimii 31.8. saakka. Kesätyöntekijät saavat maksutonta neuvontaa työsuhteeseen liittyvissä kysymyksissä puhelimitse, Whats Appissa ja yhteydenottolomakkeen kautta. Jokainen kesätyöntekijä voi ottaa yhteyttä neuvontapalveluun, eikä palvelun käyttö edellytä ammattiliiton jäsenyyttä. Kesäduunarineuvojan tavoittaa arkisin kello 9–15 puhelimitse numerosta 0800 179 279 tai WhatsApp-sovelluksella numerosta 040 747 1571. Yhteyttä voi ottaa myös sähköisellä lomakkeella. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi halutessaan ottaa yhteyttä myös nimettömästi. Aluksi kannattaa tutustua usein kysyttyihin kysymyksiin ja kesäduunarin muistilistaan Kesäduunari-infon verkkosivuilla www. kesaduunari.? / .?• Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 23.5.2024 7.32.34 23.5.2024 7.32.34
• 36?PaPeriliit to?03 / 2024 3 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 30 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 30.7. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 3”. Ristikon 2 palkinnon sai Heikki Rusanen, Vuorela. FILMEILLE ? SAUNASSA PIHALLE FILMEILLE ? SAUNASSA PIHALLE H ? ? ITÄAUTO ? K O K K A A J A L L E ? ITÄAUTO E P U U K O L A I M U T L E M U K U L U L O L A > TV:T > A T A R TV:T A S A T E N O T T T U R O I T S E N I S A ORI S A T U L A ORI E P ÄLLI ÄLLI L U V U T A U T O ? ? ? ? > ? ? ? ? > A T A A T A R L O A T P T P E K O K I V I T A L O T O V A A L I T "2." "2." T O K A O L I J A T S O S E T I T O O M A T I T K U I S U U S E S I N E ERÄT ? ERÄT S E T I T ? T A U L A R E L E E T A S A K I T A T R O T A S A N T I AITA w ? T A K U U AITA A w V N A L T A ? M ? ? A S K E L T A P A A M A R K O O V E T A S T E R I M A A T L A E T OSA USKOA JAKO ? ? P A LA OSA USKOA O JAKO ? T A H A N S A ? P A LA K O K K A R E OTTAA OTTAA P I V O K E T O T I I P I I U K R I kg EHTA A K A S I A kg EHTA A I T O V A P A A K U L I U R A K O I N T I O A A S A A K I T H U P I H A A M U T I I T A AUTO …... N A M U AUTO O P E L …... R I V I T U N N O T 18.3. A T O S A I T O J/V A A A M U 18.3. E E T U KOULUSTA KENOSSA ISKEMISIÄ SATEISTA MYÖTÄILEE ASTIA MENNEENÄ PÄIVÄNÄ KOULUSTA KENOSSA ISKEMISIÄ SATEISTA MYÖTÄILEE ASTIA MENNEENÄ PÄIVÄNÄ KIELTÄÄ LUONTIIN SISÄÄN KIELTÄÄ LUONTIIN SISÄÄN HAJU KASVI MENOERÄ MISSINÄ HAJU KASVI MENOERÄ MISSINÄ SUKUA SUKUA AKIN KERA MINÄ aallot LAULAVA AKIN KERA MINÄ aallot LAULAVA ISTUIN ISMAIL LÄHELLÄ LATTIAA KULTTUURIA VIENTI ISTUIN ISMAIL LÄHELLÄ LATTIAA KULTTUURIA VIENTI KOKILLA LAPSI TASEESSA VUORISTO kulkuneuvo KOKILLA LAPSI TASEESSA VUORISTO kulkuneuvo RIKOS POROISTA PYYDYKSET ÄVEIV päissä LOSKAT TYTTÖJÄ RIKOS POROISTA PYYDYKSET ÄVEIV päissä LOSKAT TYTTÖJÄ asuttuja SOIKEITA Vilén taitaa asuttuja SOIKEITA Vilén taitaa LÄSNÄ HILLO säiliö Josip aukene LÄSNÄ HILLO säiliö Josip aukene eivät muiden surua ei näy TAVARA HEINÄ eivät muiden surua ei näy TAVARA HEINÄ työkalut ETEISTILA LAAJA kytkimet työkalut ETEISTILA LAAJA kytkimet TUOTTEELLE ANNETTU JOUKOT Arsin kera ATLE ISKU TUOTTEELLE ANNETTU JOUKOT Arsin kera ATLE ISKU kinkussa piilosta ilmakehä! alusasuja kinkussa piilosta ilmakehä! alusasuja UKSET ontuvakin HYVÄ RUOKA Asell haluttu UKSET ontuvakin HYVÄ RUOKA Asell haluttu KUKKIVA valtiot itää HUIPUT KUKKIVA valtiot itää HUIPUT METALLIN KERA METALLIN KERA pyyn paikka KUKIN TELTTA Merikanto pyyn paikka KUKIN TELTTA Merikanto PUULAJI haavaan SUKUA irti oleva avulias PUULAJI haavaan SUKUA irti oleva avulias TYÖSSÄ TYÖTÄ palvottu TYÖSSÄ TYÖTÄ palvottu POIKIA RIEMUA aaveet ISOKO? POIKIA RIEMUA aaveet ISOKO? KARKKI aistitut KARKKI aistitut Wirtanen YLITTÄVÄ valkenee Wirtanen YLITTÄVÄ valkenee Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 36 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 36 21.5.2024 10.19.34 21.5.2024 10.19.34
• 3 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Pulttipyssy ja kaikki muu, mitä onneen tarvitaan on kevät. 32-vuotias Aleksi Markkanen hymyilee autohallissa. Käsissä on kaikki mitä onneen tarvitaan: pulttipyssy, viimeinen kesärengas ja valkoinen Volvo. Mietin miehiä, joille renkaiden vaihto tarkoittaa hetken vartoilua rengasliikkeen toimistossa kitkerää asiakassumppia hörppien. Miehet mutustavat mariekeksiä ja vilkuilevat tosiaan: taas on se aika vuodesta, kun ostetaan jotakin, mitä isä teki itse. Paljonkohan Aleksi Markkaselle pitäisi maksaa siitä, että hän ei vaihtaisi kesärenkaitaan itse? Ei kävelisi halliin, kun omaa autoa katsastetaan? Pakkopaitaa siinä tarvittaisiin. Aleksi pistää tupakaksi ja kertoo elämästään. Hänellä on kaksi pientä lasta ja vaimo. Kesä veneillään katetulla sisämoottoriveneellä pitkin poikin Päijännettä. Töihin Jämsänkoskelle mekaanisen kunnossapitäjän hommiin on siedettävä matka. Sukulaiset katsovat lapsia aina kun on tarvis. Aleksi näyttää täydellisyyttä hipovia kuvia mahonkiveneestä, jonka hän teki kavereidensa kanssa ilman minkäänlaista kokemusta. Tämän miehen lapset eivät kädettömiksi kasva. Uskon, että joku heistä jää pitämään kotikylän elämää yllä niin kuin oma isäkin teki. Elämä Kuhmoisissa on ihanaa, kun päättää niin. • Aleksi Markkanen vaihtaa renkaita. Kuka muu ne muka voisi vaihtaa? PaPeriliit to?03 / 2024?37 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 37 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 37 21.5.2024 10.19.35 21.5.2024 10.19.35
• 38 / 3 / T a u k o t i l a muistavat, miten tutustuivat toisiinsa. Hannele Soilammi oli töissä, ja äitiyslomalla ollut Sari Hämäläinen tuli käymään tyttärensä kanssa vuonna ????. – Juteltiin siinä, että meistä tuleekin työpari. Äitiysloman jälkeen menin sitten töihin. Meillä synkkasi tosi hyvin, vaikka emme olleet aikaisemmin toisistamme kuulleetkaan, Hämäläinen muistaa. Yhteiset työt alkoivat ruokalappukoneella. Nykyisin Hypapillakin tehdään hoiva-, pyyhintä-, hygienia-, kotitalous-, siivousja suojaustuotteita jo siten, että kutakin konetta ajaa vain yksi koneenhoitaja. Naiset osuvat samaan vuoroon edelleen aina silloin tällöin. – Silloin saan kyydin töihin minäkin, kun itselläni ei ole ajokorttia, Soilammi kertoo. Työtoveruus muuttui ystävyydeksi, kun Soilammi pyysi Hämäläistä kokeilemaan avantouintia. Naiset ovat viihtyneet avannossa jo ?? vuotta, kahtena päivänä viikossa. Kesällä käydään lenkillä ja uimassa. Kerran eräs tehtaalla vieraillut luuli naisia sisaruksiksi. Hämäläinen sanoo, että he ovat varmaankin sielun sisaruksia. – Hannele on kauhean reilu ja ystävällinen. Olen pystynyt hänelle kaiken purkamaan vaikeistakin asioista, ja hän on jaksanut kuunnella, hän sanoo. – Sari on äärimmäisen ihana ja luotettava. Ei ole mikään itsestäänselvyys, että aikuisiällä löytää näin hyvän ystävän, Soilammi kertoo. Yhdessä naiset viljelevät myös tummasävyistä huumoria, eikä kumpikaan pistä pahakseen pientä naljailua. Aviomiehet ovat tyytyväisiä, kun Soilammi ja Hämäläinen käyvät kulttuuritapahtumissa keskenään, eikä heidän tarvitse. Joka syksy ja kevät naiset käyvät Valkeakosken kaupunginteatterissa ja kesällä kesäteatterissa. Työväen Musiikkitapahtumaan naiset menevät myös joka kesä. Eräänä vuonna he keksivät mennä piknikille ennen festivaalialueelle menoa. – Ollaan töissä sanottu, että kuka vaan voi tulla, vilttiä riittää kyllä. Meidän työyhteisömme on siitäkin kiva, että lähtevät mukaan tällaiseen, Hämäläinen sanoo. – Tosin viime vuonna meni piknik aivan läskiksi, kun oli kauhea vesisade, eikä päästy lainkaan puistikkoon. Tänäkin kesänä on tarkoitus levittää piknikviltti. Aurinkoinen keli on tilauksessa. • Hannele Soilammista ja Sari Hämäläisestä tuli työn ohessa ystävät Valkeakosken Hypapilla. Sielunsisaret Hypapilla »Ei ole itsestäänselvyys, että aikuisiällä löytää näin hyvän ystävän.» t y ö p a r i Hannela Soilammin ja Sari Hämäläisen ystävyys alkoi tämän koneen ääressä parikymmentä vuotta sitten. % Paperi_38-39.indd 38 Paperi_38-39.indd 38 23.5.2024 9.18.52 23.5.2024 9.18.52
• / 39 3 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i % Pyöreitä vuosia : Joensuu : 31.5.1974 Tuupovaarassa : vaimo ja kaksi kissaa : kuitulinjan huoltomies Stora Enson Enocellillä : kaikille tänä vuonna 50 täyttäville : kahvitellaan kotona pienesti Esa Lauronen Esa Laurosen syntymäpäivään on pari viikkoa, sade ja lämmin päivä ovat tuoneet koivikkoon lehdet. – Alkaa olla aika hakea oma ja vaimon moottoripyörä talvisäilöstä. Pääsemme ajelemaan pikku reissuja. ??-vuotissyntymäpäivä on työehtosopimuksessa vapaapäivä. Laurosta harmittaa niiden puolesta, joiden ainutlaatuinen merkkipäivä ei osu työpäiväksi. Vapaa on osoitus arvohetken muistamisesta. Työnantajalta tulee lisäksi lahja. – Taaksepäin ajatellen on vuodet menneet nopeasti. Olo ei tunnu sen kummallisemmalta kuin aiemminkaan. Jokaisella napsahtaa joka päivä yksi pykälä lisää ikää, Lauronen pohtii. Lapsena Lauronen vietti syntymäpäiviään monesti koulun päättäjäispäivänä. – Todistusten jaon jälkeen syötiin synttärikakkua. • T paikallisvaalit toivat mukanaan auringon pilkahduksen talouskriisin kurjistamaan Britanniaan. Labourin murskavoitto (1158 valtuustopaikkaa ja Torylle 515) ei tullut yllätyksenä, sillä kansalaiset ovat saaneet tarpeekseen konservatiivien arvomaailmasta: valehtelusta, hyvä veli -verkostoista, julkisen terveydenhuollon alasajosta, sananvapauden kaventamisesta ja öykkärimäisestä käytöksestä. Viime vuodet ovat olleet kuin huono tosi-tv-sarja, jossa konservatiivipoliitikot etenevät skandaalista toiseen sen sijaan että hoitaisivat heille annettua luottamustehtävää. Boris Johnsonin hallituksen pandemian aikainen päätös lähettää testaamattomia vanhuksia sairaaloista hoivakoteihin oli ratkaiseva käänne Toryn suosiossa. Kymmeniätuhansia vanhuksia kuoli laitoksissa ilman, että omaiset pääsivät heidän kuolinvuoteelleen. Ja samaan aikaan Downing Street 10:ssä juhlittiin kokoontumiskielloista huolimatta. Cornwallin paikallisvaalit ovat vasta ensi vuonna. Siihen asti on siedettävä Tory-vetoista kunnanvaltuustoa ja sen toilauksia. Paras esimerkki on amerikkalaisen biljonäärin avaruusmatkailuprojekti, johon sijoitettiin 12 miljoonaa puntaa verorahoja. Newquayn lentokentästä piti tulla avaruusturismin hotspot, mutta rma teki konkurssin. Nyt samaa kunnan omistamaa lentokenttää ollaan myymässä ulkopuolisille. Toivottavasti hanke ei ehdi toteutua ennen ensi vuoden vaaleja. Labour on nousussa Cornwallissakin, kun maanviljelijät ja kalastajat ovat huomanneet, että Brexitin puolesta äänestäminen ja Tory ehdokkaiden kannattaminen on ollut isku heidän elinkeinolleen. Myös piittaamattomuus vesiensuojelusta on saanut kansan takajaloilleen. Yksityiset vesiyhtiöt maksavat lihavia osinkoja omistajilleen, mutta päästävät puhdistamatonta viemärivettä vesistöihin. Jää nähtäväksi, pystyykö Labour lunastamaan kansan odotukset. Nykyistä huonommin ei maata voi kuitenkaan johtaa. 14 vuotta porvarivaltaa on pudottamassa Britannian lähes dickensiläiseen kurjuuteen. • »Nykyistä huonommin ei maata voi kuitenkaan johtaa.» Kaarina Gri? ths Kirjoittaja on Cornwallissa Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. Paperiliitto-lehden kolumnisteilta uusia kirjoja Johanna Nordlingilta ja Kaarina Gri? thsiltä on ilmestynyt ajankohtaisesti uusia teoksia. Nordlingin Jalkapallon muotoinen Saksa on analyyttinen katsaus saksalaiseen jalkapalloon lajin kehittymisestä yläluokkaisten koulujen huvituksesta työväenluokan intohimoksi. Kirjaan on haastateltu pelaajia, valmentajia, ja muita jalkapallotoimijoita. Mukana on myös useita Bundesliigassa pelanneita suomalaisia kuten Juhani Peltonen, Petri Pasanen, Lukas Hradecky, Tinja-Riikka Korpela ja Essi Sainio. Gri? thsin dekkari Lintumies vie Cornwalliin. Englantilaiskylän taidefestivaalin aattona nuoret kohtaavat ihmisen kokoisen lintuhahmon. Pian kylältä löytyy ruumis, ja kuolema vaikuttaa liittyvän Lintumies-legendaan. Rikostarkastaja Digginsin apuna tapausta tutkii suomalainen pro? loija Antti Honkanen. Cornwall-mysteerin ensimmäinen osa Meren syliin ilmestyi viime vuonna. • Paperi_38-39.indd 39 Paperi_38-39.indd 39 23.5.2024 9.18.52 23.5.2024 9.18.52
• 40?PaPeriliit to?03 / 2024 P a r a s t a e l ä m ä s s ä L apsuudessa onnen hetket oli niitä, kun isä tuli töistä ja lähdettiin ajamaan rossia montulle. Nelivuotiaasta harrastettiin, huollettiin vehkeet. Polkupyörät, mopot, moottoripyörät ja autot, niistä tuli läpikotasin tuttua puuhaa. Olin luotu käsillä tekemään. Isä oli huonekalupuuseppä ja äiti kunnalla toimistohommissa. Asuttiin Laukaassa, lähes samassa paikassa kuin nykyäänkin. Koulu oli vaikeaa. Matematiikan ope sanoi, että Lönnqvististä ei tule isona yhtään mitään. En päässyt ammattikouluun autolinjalle, kun todistus oli huono. Pääsin onneksi prosessilinjalle Äänekoskelle ja sitä kautta nykyisiin töihin. Koulussa mollaaminen olisi vienyt huonoille teille, jos ei olisi ollut käsityön opettajana Vekkelin Vesaa. Hän kehui ja kannusti. Olen hänet aikuisena käynyt kättelemässä, kiittänyt siitä, että minusta tuli se mitä olen. Toinen syy on vaimoni Marita. Hän käänsi vuonna 2001 elämäni hyvään päin. Eveliina syntyi kun olin 22, ja Sonja 2 vuotta myöhemmin. Meillä asuu sukulaiset Laukaassa tukena. Sitä alkaa pitää itsestään selvänä, vaikka se ei ole sitä. Tajusin sen 31-vuotiaana, kun isä kuoli sairauteen. Sitten se kuoleminen jostakin syystä vielä jatkui. Kannoin muutaman vuoden sisään monta sukulaistamme hautaan. Isä oli tehnyt kaksi omakotitaloa, mennyt koko ajan läpi harmaan kiven. Ja sitten hän kuoli 55-vuotiaana. Miksi? Päätin välttää yltiöpäistä tavoitteellisuutta, se ajaa ihmisen ressiin aivan turhan takia. Moni asia muuttui, kaljanjuontikin jäi vähitellen lähes kokonaan pois. Mieluummin lähden seuraavana aamuna tekemään puita, tai kaivelen kaivinkoneella terapiamielessä energiapuuhommia. Lähden aamupalan jälkeen Essolle tapaamaan kavereita. Rakennan autotallissa Golfin G60-erikoismallia. En tosiaankaan odota lottovoittoa. Olen sen jo saanut, kun Maritan tapasin. Sonja asuu Jyväskylässä, ja Eveliina täällä Laukaassa, he ovat meillä usein. Eveliina sai esikoisensa 22-vuotiaana, saman ikäisenä kuin minä hänet, ja nyt hänellä on jo toinen vauva. Hän on puolivuotias, häntä saan sylissä pitää ja ihmetellä. Toisia tulee sijaan kun toisia lähtee. Se on parasta mitä on. ? Laukaalainen autovelho sai 21-vuotiaana lottovoiton. Se käveli Jari Lönnqvistin elämään. teksti ja kuva? Ilkka Palmu »Olen hänet aikuisena käynyt kättelemässä, kiittänyt siitä, että minusta tuli se mitä olen.» Paperi_40-41.indd 40 Paperi_40-41.indd 40 22.5.2024 9.05.39 22.5.2024 9.05.39
• PaPeriliit to?03 / 2024?41 PaPeriliit to?03 / 2024?41 Jari Lönnqvist on 44-vuotias prosessinhoitaja Nouryon Chemicals Finlandin Äänekosken tehtaalta. Nuoren papan elo ei ole pöllömpää! Iiris on Jarin Eveliina-tyttären toinen lapsi. Niki-koira hyppäsi sohvalle saamaan osansa rapsutteluista. Paperi_40-41.indd 41 Paperi_40-41.indd 41 22.5.2024 9.05.41 22.5.2024 9.05.41
• 42?PaPeriliit to?03 / 2024 »Sovun rakentajat ja heikoimman puolustajat eivät saa palstatilaa eivätkä kannatusta.» Petri Vanhala Kirjoittaja on Paperiliiton puheenjohtaja. M itä Suomessa tapahtuu? Työpaikoilla, kahviloissa ja toreilla puhuttavat ja jopa pelottavat sekä geopoliittiset vaarat että maan sisäinen tilanne. Huoli tämän hetken Suomesta on yhteinen. ”Demokratia vaatii, että vaikeitakin asioita kyetään ratkomaan yhdessä”, sanoi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomari Pauliine Koskelo Helsingin Sanomissa (18.3.2024). Viesti on tärkeä, koska Suomessa sovun rakentajat ja heikoimman puolustajat eivät saa palstatilaa eivätkä kannatusta. Tilaa ja suosiota saa kovimmin huutavan ääni. Onko niin, että Suomesta ei löydy tarpeeksi johtajia, jotka haluavat tai osaavat ratkaista ongelmia? On helpompi syyttää muita, kuin johtaa ja kantaa vastuuta. Yhdessä asioiden ratkaisemista oli kyse myös SAK:n Painava syy -kampanjassa, joka taisteli kaikkien työtätekevien puolesta. Lakoilla saimme nostettua epäkohdat esiin ja kerrottua, mitä mieltä ay-liike on hallituksen tekemistä ja suunnittelemista toimista. Nyt leikataan niiltä, joilla on vähiten, ja rajoitetaan niiden toimintaa, jotka puolustavat heikoimpia, ja puolustavat niitä, jotka eivät itse siihen pysty. Lakot loppuivat, mutta neuvottelut eivät ole jatkuneet odotetulla tavalla, aitoina. Niin sanotut lakkolait tulivat voimaan paljon ennakoitua aiemmin, 18. toukokuuta. Työntekijän perusoikeutta, työtaisteluoikeutta, rajoitetaan rankasti. Hallitus väittää, että lakko-oikeuden ytimeen ei kajottu. Tukilakkojen rajoitukset vaikuttavat kuitenkin suoraan siihen, millaisia työehtoja työntekijät voivat itselleen neuvotella muiden tukemana. Huolta ja surua aiheuttaa myös nuorten tulevaisuus, eikä vain heidän työehtojensa kautta. Miten nuoret jaksavat sodan, sosiaalisen median ja ilmastonmuutosten aiheuttamien paineiden ja pelkojen kanssa? Sosiaalinen media on täynnä ei-hyväksyttävää käytöstä. Älykkäinä pitämäni, vaikutusvaltaisissa asemissa olevat ihmiset tuovat itsestään esiin aivan outoja piirteitä. Viestipalvelu X:ssä törmää jatkuvasti vihaan, aggressiiviseen käytökseen, rasismiin ja valheisiin, eikä tämä ole vain meidän suomalaisten ongelma. X:ssä tykätään niistä, jotka loukkaavat tahallisesti toista ihmistä. Kun maata uhkaa taloudellinen köyhtyminen, pahin ja syvintä vahinkoa aiheuttava uhka näyttääkin olevan henkinen rappeutuminen ja sivistyksen taantuminen. Mikä ikävintä, johtavassa asemassa olevat ihmiset, kuten osa poliitikoistamme, paljastavat käytöksellään Suomen henkisen tilan. iHmetyttääkö enää se, miten nuoret koulussa kiusaavat toisiaan, eivät kunnioita läheisiään ja toimivat vastuuttomasti? Mallin he saavat meiltä aikuisilta. Kun tähän lisätään kiinnostuksen väheneminen tutkittuun tietoon sekä usko TikTok-kanaviin ja valeuutisiin, on syytä olla huolissaan paitsi ihmisistä myös maamme tulevaisuudesta. Miten Suomi sitten tulee selviytymään tulevaisuudessa? Suomelle pitäisi luoda selkeä visio, minkälaista tulevaisuutta haluamme tavoitella ja konkreettiset linjaukset siitä, miten visio toteutetaan. On välttämätöntä pitää kiinni opetuksen tasosta kaikilla kouluasteilla ja siitä, että jokainen lapsi ja nuori voi kotioloistaan riippumatta käydä koulua, saada riittävät kansalaistaidot ja hankkia itselleen ammatin. Suomalainen työelämä tarvitsee osaajansa ja nuoret tarvitsevat varmuutta, että he pärjäävät, voivat hankkia kodin ja perustaa perheen, jos se kuuluu omiin toiveisiin. Varmuutta tarvitaan siihenkin, että Suomi antaa turvaa, kun elämässä tulee eteen vaikeuksia. Jos nykytilanteeseen ei pysähdytä, maatamme uhkaa ihmisten jakautuminen eri leireihin ja henkinen köyhyys. Näin ei saa tapahtua. Vastuu tulevaisuudesta ja yhteisestä visiosta on meillä, jotka voimme asioihin vaikuttaa. Kysymys kuuluukin, ketkä ottavat tilanteen tosissaan. Nyt on paikka johtajuudelle ja yhteistyölle. ? »on syytä olla huolissaan paitsi ihmisistä myös maamme tulevaisuudesta.» 3 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_42-43.indd 42 Paperi_42-43.indd 42 22.5.2024 16.17.08 22.5.2024 16.17.08
• / 43 3 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 4: Aineistopäivä 14.8. Ilm. 30.8. Nro 5: Aineistopäivä 9.10. Ilm. 25.10. Nro 6 Aineistopäivä 4.12. Ilm. 20.12. 1 v a s t a u s t a 1. Espanjan 2. Eläkkeellä olevia sosialidemokraatteja 3. Espoosta 4. Ihmisten monisuhteisuutta 5. Kielo 6. Jaakko Teppo 7. 1,3 miljoonaa henkilöä 8. Saimaa 9. Internetin välityksellä tapahtuva verkkoseminaari 10. Li Andersson Paperiliiton jalkapalloturnaus Lahdessa 14.9. Merkkaa päivä kalenteriisi! Lisätietoja tapahtumasta tulossa pian. Seuraa paperiliitto.? /jasenasiat/tapahtumat/ Nyt on aika alkaa kasata joukkuetta! Aika ja paikka: 29.6. Kuusankoski, Koski-Golf Ilmoittautuminen: 23.6. klo 21.00 mennessä. Kilpailumuoto: tasoituksellinen lyöntipeli. Miehille ja naisille omat sarjat. Kilpailumaksu: 15 €, maksettava 23.6. mennessä. Paperiliiton tilille FI 47 1521 3007 1036 01. Käytä viitenumeroa 2018304. Muuta: Kilpailumaksu sisältää kilpailun ja siihen liittyvät toiminnot, lounaan noutopöydästä, välipalan 9 reiän pelin jälkeen, sekä saunan ja pukuhuoneet pelaajien käyttöön. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumiset: www.paperiliitto.? /jasenasiat/tapahtumat/ Tervetuloa mukaan! Paperiliiton golfmestaruuskisa Muista lipputuki! järjestetään tehtaan piipun juurella Val kea koskella ??.–??.?. Muis tathan, että Paperiliiton jäsenet saavat Musareiden festarilipuista ?? euron alennuksen. Osa ammattiosastoista tarjoaa hinnasta lisäalennuksia. Liput ja lisätiedot: musarit.? Paperi_42-43.indd 43 Paperi_42-43.indd 43 24.5.2024 9.31.31 24.5.2024 9.31.31
• VARMANA PIDETYT TURVALLISET JA MUKAVAT JALKINEET OVAT HYVÄN TYÖPÄIVÄN PERUSTA. SIEVIN INNOVATIIVISUUS SEKÄ LAADUKKAAT JA VASTUULLISET MATERIAALIT TAKAAVAT KORKEATASOISEN TURVALLISUUDEN JA MUKAVUUDEN TUNTEEN LÄPI TYÖPÄIVÄN. KUN PUET JALKAASI SIEVIN TURVAKENGÄT, VOIT OLLA VARMA SIITÄ, ETTÄ NE HOITAVAT TEHTÄVÄNSÄ YHTÄ HYVIN KUIN SINÄKIN. SIEVI_RUNNER_PAPERILIITTO_230x270+3_300424_ PuMu_JobOptions_1.6(C) TAKASIVU.indd 1 SIEVI_RUNNER_PAPERILIITTO_230x270+3_300424_ PuMu_JobOptions_1.6(C) TAKASIVU.indd 1 30.4.2024 16.16 30.4.2024 16.16 Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 22.5.2024 10.04.52 22.5.2024 10.04.52