PAPERI PAPERI PAPERI Nro 4/2013 24.5.2013 55. vuosikerta Li itt o Mökkilomalle! Nauti liiton omista lomapaikoista s. 28 Ajan ilmiö: Paperiteollisuudesta kulttuuria s. 22 M ik ko N ik ki ne n Toivo elää Kesän saapuessa Marianne Ylönen pääsi taas töihin. Vakituinen paikka olisi lottovoitto. Läheltä piti! Ilmoitettu vaara on helpompi korjata s. 4 ”Kerran Mongoliassa meni takarunko poikki.” Pekka Salo, s. 25 ” Vuorotteluvapaa tuli tarpeeseen 41 vuoden työputken jälkeen.” Mervi Andelin,s. 32 PAPERI PAPERI PAPERI 01_etusivu.indd 1 15.5.2013 9:45:42
if.? 010 19 19 19 Varaudu suuriin riskeihin pikkurahalla. Esimerkkihinta on laskettu 50 000 euron turvalla 42-vuotiaalle Paperiliiton jäsenelle. Nuoremmille hinta on vielä edullisempi! Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* lähimmästä I? stä tai osoitteesta *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisin henkivakuutus. 02-3_sisältö.indd 2 13.5.2013 10:39:26
Paperiliitto ?/???? ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m2, Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 26 ?Arja Hakkarainen sai Paperiliiton kulttuuriapurahaa. 10–15 25 ?Pekka Salon moottoripyörän matka katkesi keskelle Mongolian aroa. Mikko Nikkinen Kuvaaja Sisältö Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Huono työilmapiiri ei ole enää ykkösongelma. 6 Kontupohja on vaikeuksissa. 8 UPM panttasi yt-neuvottelun tulosta. 18 Joutsenossa otettiin käyttöön kaasutuslaitos. 22 Paperiteollisuus antaa aiheita kulttuuriteoksiin. 24 Maailman paperi: Ruotsissa sovittiin palkkoihin keskittyvä tes. 25 Parasta elämässä: Itä kiehtoo, koska seikkailu alkaa heti rajalta, kertoo Pekka Salo. 26–30 Hiomo 26 Jäsenille jaettiin kulttuuriapurahoja. Pauli ei saanut kesätöitä. 28 Liiton lomapaikoissa viihtyy koko perhe. 30 Muista pitää jäsenyytesi kunnossa kesälläkin. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Lennokkikisassa Tuomas Himmasen tavoite oli pitkällä. 34 Varamies: Työläisen elämä on ennalta arvaamaton. 10–15 Reportaasi Töiden laaja kirjo Duunareista yksi tekee osaaikatyötä, toinen uurastaa kesätöissä ja kolmas painaa pätkää. Marianne Alanen haaveilee vakituisesta työstä. ? Pentti Vänskä Pekka Salon albumi Mikko Nikkinen 4 ? Uudet kolhupäähineet ovat ehkäisseet jo monta tapaturmaa, kertoo Petri Riipinen Stora Enso Packagingin Lahden tehtailta. if.? 010 19 19 19 Varaudu suuriin riskeihin pikkurahalla. Esimerkkihinta on laskettu 50 000 euron turvalla 42-vuotiaalle Paperiliiton jäsenelle. Nuoremmille hinta on vielä edullisempi! Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* lähimmästä I? stä tai osoitteesta *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 2011. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisin henkivakuutus. 18 ? Metsä Fibre käynnisti Joutsenossa kaasutuslaitoksen. 25 si keskelle Mongolian aroa. Liiton lomapaikoissa viihMuista pitää jäsenyytesi mas Himmasen tavoite Varamies: Työläisen elä4 seet jo monta tapaturmaa, kertoo Petri Riipinen Stora Enso Packagingin Lahden tehtailta. Ju ha Ta nh ua 02-3_sisältö.indd 3 15.5.2013 21:30:44
Valvomo Kuorimo kertoo uutiset Pääkirjoitus Paperiliitto 4/2013 ? Vastarannan supi Kyllä tälläkin kaasutuslaitoksella sumpit keittää. Kuviss Paperiliiton työsuojelukyselyn mukaan työturvallisuus on jäsenten työpaikoilla edelleen parantunut. Teksti Esa Kaitila, Eeva Eloranta-Jokela Kuva Juha Tanhua Paperiliiton työsuojelukyselyn mukaan työturvallisuus on jäsenten työpaikoilla edelleen parantunut. Tämänvuotisen työsuojelukyselyn vastausten perusteella työtapaturmien määrä on aiemmasta hieman laskenut. Erityisesti työtapaturmat olivat vähentyneet niissä työpaikoissa, joissa aiemmin tapahtui vuoden aikana useita työtapaturmia. Myös keskimääräinen tapaturmataajuus oli pienentynyt kyselyyn vastanneissa yrityksissä. Aiempaa selvästi useammassa yrityksessä ei ollut lainkaan tapaturmista aiheutuneita poissaoloja. Havainnoista toimiin Vaaraja läheltäpiti-tapauksia kirjattiin kyselyn mukaan viime vuonna isoilla, yli 300 hengen työpaikoilla lähes viisinkertainen määrä vuoteen 2008 verrattuna. Kirjauksia tehtiin kaikenkokoisissa yrityksissä aiempaa enemmän. Kirjattujen tapausten takia tehtiin myös aiempaa enemmän korjaavia toimenpiteitä. Keskikokoisissa 100–300 hengen yrityksissä korjaavien toimenpiteiden määrä jäi kuitenkin lähes edellisvuoden tasolle. Kirjaaminen on kasvanut myös työsuojeluvaltuutettu Petri Riipisen työpaikalla Stora Enso Packagingin Lahden tehtailla. Turvahavaintoja tehtiin viime vuonna kaikkiaan 454 kappaletta. Tänä vuonna tapauksia Huono työilmapiiri putosi ykköspaikalta ” Olisiko syynä suomalainen sisu, ettei väen vähyys meitä hetkauta.” oli toukokuun alkuun mennessä kirjattu 276. Myös Stora Enson Enocellin tehtaalla turvailmoituksia tehtiin viime vuonna noin 800. Tammi-huhtikuun aikana niitä oli koossa jo noin 400. – Tapaturmaton kuukausi ja riittävä määrä turvahavaintoja merkitsevät palkkion saamista. Se motivoi, perustelee Riipinen. Hänen mukaansa palkitseminen ei kuitenkaan johda turhien havaintojen tehtailuun: moni asia jää edelleen huomaamatta. – Tehtyjen havaintojen perusteella on muun muassa parannettu valaistusta varastoissa lisäämällä valaisimia ja vaihtamalla palaneet lamput pois, Riipinen kertoo. Teollisuus tarvitsee oman edunvalvojan P aperiliiton puheenjohtaja Antero Mäki esitti vuoden 1993 liittokokouksessa, että perustetaan teollisuusliittojen yhteinen järjestö. Toukokuun 7. päivänä 2013 eli 20 vuotta myöhemmin tämä järjestö, Teollisuuden Palkansaajat TP ry, piti ensimmäisen kevätkokouksensa. Teollisuuden työntekijät ovat siis vihdoin saaneet tuekseen yhteisen järjestön, joka on valmis puhumaan teollisuuden puolesta. Riittävätkö tämän järjestön siivet auttamaan teollisuuden jatkuvuutta Suomessa? Eivät yksin riitä. Järjestö pystyy kuitenkin pitämään yllä keskustelua teollisten työpaikkojen puolesta. Jo tästä tulee olemaan paljon hyötyä. Järjestön kautta avautuu myös uusi yhteistyömuoto paljon kaivatussa liittoyhteistyössä. Nyt, kun yhteistyötä tehdään yli keskusjärjestöjen, voi myös keskustelu keskusjärjestöjen yhdistämisestä alkaa uudelleen. Kevätkokouksen yhteydessä järjestettiin myös seminaari, jossa oli puhujina mm. Koneen toimitusjohtaja Matti Alahuhta, Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja elinkeinoministeri Jan Vapaavuori. Tilaisuuteen kutsutuista 200 kansanedustajasta vain viisi saapui paikalle. Siis vain viisi kansan valitsemaa edustajaa oli kiinnostunut pohtimaan, miten teollisuus pysyisi Suomessa! Poliittisilta päättäjiltä puuttuu kriisitietoisuus siitä, mikä on tämän maan tulevaisuus. Siksi niin harva on edes halukas keskustelemaan teollisuuden tilasta. Tilaisuudessa ministeri Vapaavuoren esitys vahvisti näkemystä, että tarvitsemme todellakin maahan teollisuusministerin. Yhtään tulevaisuuden linjausta tai ajatusta ei ministeri Vapaavuori osannut esittää. Se ei jäänyt keneltäkään salissa istuvalta huomaamatta. Eli töitä riittää TP:lläkin. P Poliittisilta päättäjiltä puuttuu kriisitietoisuus. Pertti Suni kaipaa työnantajalta toimia työhyvinvoinnin puolesta. Eija Valkonen Petri Riipi nen kertoo, että Stora Enso Packagingilla Lah dessa vuoden alusta käyttöön otettu kolhupäähine on ehkäissyt jo useita työtapaturmia. Uusi työasu on terästetty huomioväreillä. 04-5_kuorimocs6.indd 4 15.5.2013 21:41:22
? Paperiliitto 2/2013 sempia ja eri tilanteisiin löytyy ymmärrystä. Kaikkeen ei voi venyä Stora Enson Enocellin tehtaan pääluottamusmies ja I varatyösuojeluvaltuutettu Pertti Suni arvioi, että heillä työilmapiiri on yhä ongelmallinen. Suurin syy Sunin mielestä on moniosaaminen. Tehtaalla käydään keskustelua siitä, että työntekijöitä on liian vähän. Suni kertoo esimerkin: – Jos viiden hengen miehityksestä yksi hoitaa myös sähköautomaation kunnossapitotehtäviä, joutuvat neljä muuta jakamaan työt, jos kunnossapitäjää tarvitaan muualla. Jaksaminen on koetukselKuviss Huono työilmapiiri putosi ykköspaikalta Ei kirjattuja vaaratai läheltäpiti tapauksia Alle 100 tapausta 101–300 tapausta Yli 300 tapausta 2013 (n=77) 14 25 21 40 2012 (n=65) 14 26 28 32 2011 (n=76) 9 38 22 30 2010 (n=75) 15 54 19 12 2009 (n=69) 6 57 23 14 2008 (n=78) 5 62 27 6 Ei tehty korjaavia toimenpiteitä Alle 100 toimenpidettä 101–300 toimenpidettä Yli 300 toimenpidettä 2013 (n=77) 15 35 17 33 2012 (n=65) 19 31 22 29 2011 (n=76) 16 44 24 16 2010 (n=75) 16 62 12 10 Enocellilla on viime vuosina parantunut erityisesti suojainten saatavuus ja käyttö. Ongelmat vaihtelevat Oman ilmoituksen käyttö sairauspoissaoloissa tuli paperiteollisuuden työehtosopimuksessa mahdolliseksi vuonna 2008. Käytäntö näyttää vakiintuneen vuoden 2011 tasolle. Keskisuurissa yrityksissä omalla ilmoituksella poissaoloa on käytetty jopa aiempaa vähemmän. Työsuojeluun liittyvät keskeisimmät ongelmat vaihtoivat järjestystä. Huono työilmapiiri oli tipahtanut vuoden 2011 kyselyn ykkösongelman paikalta viidenneksi. Aiemmissa kyselyissä johtaminen, melu ja työilmapiiri olivat suurimpia ongelmia. Nyt etenkin työasennot ja ilmanvaihto koettiin aiempaa useammassa yrityksessä merkittäväksi ongelmaksi. Petri Riipinen on kokenut, että heillä työilmapiiri on parantunut: suhtautuminen on muuttunut, toisia autetaan ja pelataan paremmin yhteen. – Olisiko syynä suomalainen sisu, ettei väen vähyys meitä hetkauta eikä masenna, vaan parhaamme tehdään? Kun osastolla on vähän väkeä, työilmapiirin pitää olla hyvä. Kyllä meilläkin ennen oltiin helpommin nokat vastakkain. Vaikka nyt on pienempi porukka, osataan silti olla suvaitsevaiviointi oli tätäkin pienemmän vastaajajoukon käytössä. Suurin osa kyselyyn vastanneista työsuojeluvaltuutetuista arvioi yrityksensä työsuojelun tason säilyneen tai parantuneen edellisvuodesta. Kyselyllä koottiin myös tietoa työsuojeluun viime vuosina tehdyistä investoinneista. Työpaikoille oli esimerkiksi hankittu suojaimia ja uusittu työvälineitä, parannettu ergonomiaa, lisätty ensiapupisteitä sekä parannettu kulkuväylien ja laitteiden turvallisuutta. Työsuojelukysely tehtiin nyt kuudennen kerran ja sen vastaukset koskevat noin 70:ää prosenttia paperiliittolaisista työpaikoista. P la, jos tilanne jatkuu pitkään ja toistuu usein. Enocellilla 30 henkeä osallistui Työhyvinvointikortti-koulutuksen pilottiin. Sen jäljiltä työpaikalla on saatu pieniä parannuksia, mutta Suni kaipaisi puuttumista isompiin ilmapiiriä heikentäviin asioihin. Työsuojelun taso säilynyt Uutena asiana Paperiliiton kyselyssä selvitettiin työpaikalla toimivien alihankintayritysten työsuojelua. Alle puolet vastanneista työsuojeluvaltuutetuista oli saanut tiedon yhteisellä työpaikalla toimivan alihankintayrityksen työtapaturmista. Alihankintayritysten turvallisuusarPaperiteollisuuden työturvallisuudessa on tapahtunut ryhtiliike. Ensiksikin yritysten johdossa on asetettu selviä tavoitteita ja niihin on sitouduttu. Toiseksi työntekijät ovat päässeet vaikuttamaan työturvallisuuteen. Se motivoi, sanoo Paperiteollisuuden työalatoimikunnan sihteeri Markku Tolvanen. – Vaaratilanteita kirjaamalla tulee myös huolehdittua, että epäkohdat korjataan. Kun aiemmin niistä huomautettiin vain puheissa, ne saattoivat unohtua. Työturvallisuus on isoissa konserneissa nostettu ykkösasiaksi ja se tuottaa tuloksia. Tolvanen odottaa, että perusasioiden jälkeen parannettaisiin myös työhyvinvointia. Työhyvinvointikorttikoulutuksen on suorittanut yli 4000 henkilöä. P ?Ryhtiliike alkaa näkyä Kirjattuja vaaratilanteita yhä enemmän. Paperiliiton työsuojelukyselyssä ilmoitetut vaaratilanteet ja korjaavat toimenpiteet. n=Vastanneiden työsuojeluvaltuutettujen määrä. % % 04-5_kuorimocs6.indd 5 15.5.2013 21:41:24
Kuorimo kertoo uutiset Silppua Miten Paperiliitto vaikuttaa päätöksentekijöihin? Paperi takkuilee Venäjän Karj alassa Puoshaka ? Paperiliitto 4/2013 Yli puolet Kontupohjan koneista hiljeni talven ajaksi. Teksti ja kuvat Päivi Ketolainen Vielä syksyllä 2011 Suomeen tuotiin noin puolet Kontupohjan sanomalehtipaperin tuotannosta, mutta tänä talvena tuonti on hiipunut. Kontupohjan seitsemästä koneesta vain kolme on toiminut viime syksystä lähtien, ja nekin epävarmasti. Ajoittain toiminnassa on ollut vain yksi kone. Venäläinen metsäalan tietotoimisto Greenpress kertoo, että suuri syy synkkään tilanteeseen on ollut kaasun niukkuus. Myös puuntoimittajat ovat kieltäytyneet toimittamasta tehtaalle puuta, koska Kontupohja Osakeyhtiö ei ole kyennyt maksamaan raaka-ainelaskujaan. Yhtiön velat ovat tällä hetkellä 13 miljardia ruplaa eli noin 315 miljoonaa euroa. Maaliskuussa uudeksi tehtaanjohtajaksi nimitetty Dimitri Turkevitsh kuitenkin väittää, ettei tilanne ole kriittinen, vaikka tehdas onkin selvitystilassa. vaisuudessa painopiste siirtyisi entistä enemmän selluntuotannon suuntaan. Epävarmuus ajaa pois Kaksi vuotta sitten Kontupohja oli vielä koko Venäjän suurimpia sanomalehtipaperin tuottajia. Se tuotti 40 prosenttia koko Venäjän tuotannosta. Hiljattain Suomeen muuttanut Kontupohjan paperitehtaan tiedotustoimiston entinen työntekijä Rudolf Koivisto, 33, on esimerkki siitä, mitä Karjalassa tapahtuu. – Nuoret ihmiset muuttavat Pietariin, Moskovaan tai Suomeen. Yleismaailmallinen kriisi vaikuttaa ja ihmiset pelkäävät, ettei tehdas enää elätä heitä. Mitään muuta työtä ei ole tarjolla. Koivisto tutkii netistä entisen kotimaansa epävarmoja uutisia. Toisaalla löytyy tietoa, että tehtaan koneet käynnistyisivät jo kesän korvalla. – Mutta liikkuu sellaisia huhuja, että loputkin koneet ajetaan alas. Kuka tietää? pyörittää Koivisto päätään. P – Uskon tehtaan nousuun, kun rahoittajaksi on saatu pietarilainen Sankt Peterburg –pankki, hän kertoo Karjalan tasavallan nettilehdessä. Rönsyistä eroon Parhaillaan Kontupohjassa on meneillään konkurssimenettelyyn kuuluva puolen vuoden tervehdyttämisjakso. Yhtiö pyrkii kaupungin kanssa neuvottelemalla eroon sosiaalisista vastuistaan, joihin menee yhtiön tuotosta yli 80 miljoonaa ruplaa vuodessa. Yhtiö on tähän saakka huolehtinut esimerkiksi kulttuurija liikuntapaikkojen ylläpidosta, terveydenhuollosta ja lasten päivähoidosta. Kontupohjan paperikombinaatti on alueensa ainoa suuri työllistäjä. Sen palkkalistoilla on ollut noin 6000 ihmistä prosessinhoitajista ravintolatyöntekijöihin. Varsinaisessa tuotannossa henkilöstöä on 3000, mutta suurin osa heistä on tällä hetkellä lomautettuna. Kontupohjassa tuotetaan paperiin tarvittava sellu itse. Tehtaanjohtaja Turkevitsh suunnittelee, että tuleElinkeinoelämän lobbareita kutsutaan eduskunnan kuultavaksi kaksi kertaa enemmän kuin palkansaajien (HS 28.4.). Etujärjestöistä eniten vaikuttavien joukossa ei näy Paperiliiton nimeä. Millä tavoin Paperiliitto vaikuttaa eduskunnan päätöksentekoon, puheenjohtaja Petri Vanhala? – Paperiliitto vaikuttaa eduskunnan päätöksentekoon suoraan tapaamalla poliittisia päättäjiä. Vaikuttamiseen kuuluu sekin, että Paperiliitto toimittaa päättäjille tausta-aineistoa. Paljon käydään myös kirjeenvaihtoa ja puhelinkeskusteluja sekä osallistutaan asioita valmisteleviin työryhmiin. Toimimme keskustelun herättäjinä ja otamme kantaa alaa koskettaviin asioihin. Minkä tahojen kanssa Paperiliitto tekee vaikuttamistyötä? – Paperiliitto tekee aktiivisesti yhteistyötä eri poliittisten ryhmien kanssa ja vaikuttaa myös yhdessä työnantajien kanssa eli niin EK:n, Metsäteollisuus ry:n kuin metsäteollisuuskonsernien kanssa. Työntekijäpuolella teemme tiivistä yhteistyötä keskusjärjestöjen, ammattiliittojen sekä Teollisuuden Palkansaajien kanssa Mihin asioihin Paperiliitto on yrittänyt tai voinut viimeksi vaikuttaa? – Kävimme mittavan kampanjan rikkidirektiivin voimaan saattamista vastaan. Se oli järjestöjen suurin yhteistyö sitten ydinvoiman lobbaamisen. Mukana olivat kaikki vientialojen työntekijäja työnantajajärjestöt ja MTK. Lisäksi käynnissä on jatkuva keskustelu poliittisten päättäjien ja työnantajien kanssa siitä, miten teolliset työpaikat saadaan säilytettyä Suomessa. Teemme yhteiskuntavaikuttamista eri tahoilla ja tasoilla jatkuvasti, sillä se on myös keino vaikuttaa ja parantaa jäsentemme edunvalvontaa. P Kontupohjan paperitehdas on pahoissa vaikeuksissa. ” Nuoret muuttavat Pietariin, Moskovaan tai Suomeen.” Nolla tapaturmaa Luokitus: Viidelle paperiliittolaiselle työpaikalle on myönnetty Nolla tapaturmaa -foorumin tasoluokitus. Luokitusta voi hakea yritys, jossa on pitkäjänteisesti kehitetty työturvallisuutta. Tasoluokitukseen vaikuttaa mm. työpaikan työtapaturmataajuus ja tapaturmien vakavuus, työtapaturmien tutkinta ja vaaratilanteiden ilmoitusmenettely. Taso I – Maailman kärjessä: Arizona Chemical Oy, CP Kelco Oy ja 20 muuta työpaikkaa. Taso II – Kohti maailman kärkeä: Tervakoski Oy ja 11 muuta työpaikkaa. Taso III – Suuntana maailman kärki: Sappi Finland Oy, Stora Enso Oyj Imatran tehtaat ja 21 muuta työpaikkaa. 06-7_kuorimocs6.indd 6 15.5.2013 23:52:58
J os milloin, niin nyt, Suomessa tarvitaan kaikki voimat tekemään työtä teollisten työpaikkojen säilymisen puolesta. Maasta on hävinnyt muutamassa vuodessa kymmeniä tuhansia teollisia työpaikkoja, mikä on viemässä Suomea hallitsemattomaan syöksyyn. Alijäämäinen vaihtotase horjuttaa huoltosuhdetta ja hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitoa. Tarvitaan nopeita elvytystoimia maan vientiteollisuuden työpaikkojen pelastamiseksi ja lisäämiseksi. 11 ammattiliittoa ja 700 000 henkeä edustavan Teollisuuden Palkansaajat ry:n teollisuuspoliittinen ohjelma tarjoaa erinomaisia lääkkeitä näihin haasteisiin. Maassa pitää saada investoinnit käyntiin pikaisesti. Esimerkiksi rata-, tieja vesiväylähankkeiden aikaistaminen on nyt perusteltua. Yritysten pitää kaivaa pöytälaatikoissa makaavat ideat ja patentit ja laittaa tuottamaan. Teollisuus Suomessa on meidän yhteinen asiamme, ei anneta sen rapautua. P Teollisuuden puolesta Tarvitaan nopeita elvytystoimia. Tes tutuksi Palsta käsittelee paperiteollisuuden keskeisiä työehtosopimusmääräyksiä ja niiden tulkintoja. Tes tutuksi Palsta käsittelee paperiteollisuuden keskeisiä työehtosopimusmääräyksiä ja niiden tulkintoja. Ilkka Nokelainen Liittovaltuuston puheenjohtaja Tes tutuksi Palsta käsittelee paperiteollisuuden keskeisiä työehtosopimusmääräyksiä ja niiden tulkintoja. P aperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan työntekijöille palkka maksetaan kausipalkkana. Palkkakauden pituus on kaksi työehtosopimuksen mukaista viikkoa. Jos henkilöllä on palkattomia poissaoloja palkkakauden aikana, palkka maksetaan noudattaen työehtosopimuksen 13.7 kohdan määräyksiä. Maksusäännössä on huomattava, että keskeytyvillä ja keskeytymättömillä työaikamuodoilla on omat säännöksensä. Samoin tes-seisokin sisältävien palkkakausien osalta on omat määräykset palkanmaksusta. Mikäli palkattomia poissaoloja on sellaisella palkkakaudella, jossa on säännöllistä työaikaa lyhentäviä arkipyhiä siten, että työntekijä on ollut sekä työssä, että palkattomalla vapaalla, arkipyhiä ei käsitellä palkattomina poissaoloina. Tällöin ei arkipyhistä tule ansionmenetystä työntekijälle. Mikäli työntekijä on palkattomalla vapaalla (esim. lomautus) koko palkkakauden ja on ollut poissa työstä, kausipalkkaa tai sen osaa ei makseta työntekijälle. Esimerkkejä palkattomien poissaolojen vaikutuksesta palkanmaksuun: Palkattomat poissaolot (Tes 13.7) Tam 15, 16, 25, 26, 35 ja 36 Päivätöissä ja keskeytyvässä vuorotyössä palkattomat poissaolot vähennetään kausipalkasta kertomalla poissaolotuntien määrä työntekijän tuntipalkalla Esimerkiksi Tvj P P P P P P P P P P Tehty 8 8 8 8 8 8 8 8 8 Kausipalkan tuntipalkka 15€ (Kausipalkka 15x80=1200) Kausipalkasta vähennetään 8h x 15€ = 120€ 1200€ 120€ = 1080€ Tam 37, 17 ja 27 Keskeytymättömässä ja jatkuvassa vuorotyössä palkattomat poissaolot vähennetään kausipalkasta suhteessa työvuorojärjestelmän mukaisiin työvuoroihin ja vuorovapaisiin Esimerkiksi Tvj I I I Y Y Y Y V V V Tehty I I I Y Y Y V V V Kptp 15€, kausipalkka 15€x82= 1230€ 8h x 1230€ / 80 = 123€, 1230€ 123€ = 1107€ Tai 72h x 1230€ / 80 = 1107€ Suhteuttaminen Tvj A A A A Y Y Y Y V V V = 88h Tehty A A A A Y Y Y V V V = 80 h Kptp 15€, kausipalkka 82 x 15€ = 1230€ Työvuorojärjestelmässä yhteensä 88 h työvuoroja ja vuorovapaita = poissaolo (8h) Kausipalkasta vähennetään Tai Kausipalkka suoraan laskettuna 8 x 1230 = 111,82 € Tai 80 x 1230 = 1118,18 € 88 88 Tes-seisokin sisältäminä palkkakausina kausipalkasta vähennetään palkaton poissaolo kertomalla poissaolotunnit tuntipalkalla, mikäli säännöllisten työvuorojen ja vuorovapaiden tuntimäärä on alle 80. Esimerkki Tvj I I SI SI SI A A A A – Y Y Y Tehty I I A A A – Y Y Y Kolmannen aamun osalta kausipalkasta vähennetään 8 x kptp Seuraavassa numerossa esitellään vuosilomiin liittyviä määräyksiä. Palkattomien poissaolojen vähentäminen Suoraa puhetta ? Paperiliitto 4/2013 Paperiliitto on vakavarainen ja käytännössä velaton. Maksavien jäsenten määrän aleneminen tuo edelleen haasteita liiton taloudenhoidolle. Teksti Markku Leppänen Paperiliiton liittovaltuusto käsitteli 16.5. pitämässään kokouksessa tilinpäätöstä vuodelta 2012. Liiton talous oli pysynyt tilikaudella melko vakaana huolimatta edelleen toimialalla meneillään olevasta rakennemuutoksesta. Paperiliiton taloudenpitoa rasittivat edelleen jäsenistöön kohdistuneet irtisanomiset ja lomautukset. Jäsenmaksutuottojen osuus kasvoi edelliseen tilikauteen verrattuna 2,2 prosenttia. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 7,8 miljoonaa euroa, josta katettiin jäsenmaksutuloilla 5,9 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan rahavirta oli 3,1 miljoonaa euroa, josta merkittävän osan Liiton talous yhä vakaa muodostivat kiinteistösijoitusten kautta tulleet vuokratuotot ja sijoitussalkun korkotuotot. Tilikauden ylijäämäksi muodostui 1,1 miljoonaa euroa. Sijoitusten ja omaisuuden hoitoa Tilikaudella 2012 liitto myi omistamansa Kiinteistö Oy Stella Solariksen osakkeet Kuntien Keskinäiselle Eläkevakuutusyhtiö Tapiolalle. Osakkeiden myynnistä saadut rahat sijoitettiin sijoitusstrategian mukaisesti joukkovelkakirjalainoihin. Liiton kokonaan omistamissa lomakeskuksissa Törmälässä, Särkelässä ja Puralassa jatkettiin kiinteistöjen kunnostamisia. Paperiliiton ja Ammattiliitto Pro:n yhteisesti omistaman Kiinteistö Oy Keurusharjun hallinnoimien lomahuoneistojen saneeraaminen saatettiin päätökseen kuluneella tilikaudella. Kohti liittokokousta Tilinpäätöksen perusteella vieraan pääoman vastuuvelka oli 217 000 euroa eli käytännössä liitto on velaton. Vakavaraisuusprosentti on 97, jota voi pitää erinomaisena. Liiton tilit on tarkastettu säännöllisesti tilikauden aikana, eikä tilintarkastajilla ole ollut huomauttamista talouden hoidon osalta. Paperiliiton talouden hoidolle seuraavat vuodet tulevat olemaan haasteellisia johtuen maksavien jäsenten määrän alenemisesta. Toiminnan painopistealueita pitää miettiä tarkasti ja huomioida toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Paperiliiton liittokokous pidetään 12.–14.6.2013 Helsingissä. Liittokokouksessa tullaan käsittelemään toimialalla tapahtuneita muutoksia ja tulevaisuutta. Kokouksen päätöksillä linjataan myös liiton taloutta seuraavaksi neljäksi vuodeksi. P Toiminnan painopistealueita pitää miettiä tarkasti. 06-7_kuorimocs6.indd 7 15.5.2013 23:52:58
Kuorimo kertoo uutiset Silppua ? Paperiliitto 4/2013 Säästöohjelma etenee UPM: Sellu, energia ja tarra tekivät hyvää tulosta, säästöohjelma etenee paperissa, luonnehti UPM vuoden ensimmäisen neljännestä. Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä oli 144 miljoonaa euroa. Tulos oli toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan odotusten mukainen, sillä vakaa kehitys jatkui kasvuliiketoiminnoissa myönteisesti ja vakaasti. UPM:n mukaan Euroopan paperiliiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttivat alkuvuoden aikana sanomaja aikakauslehtipaperien hintojen lasku, epäsuotuisa valuuttakurssikehitys ja alemmat toimitusmäärät. UPM tavoittelee 90 miljoonan euron säästöä kiinteissä kustannuksissa. Se sulki huhtikuussa pysyvästi kaksi aikakauslehtipaperikonetta, toisen Raumalta ja toisen Ettringenistä Saksassa. UPM:llä on 21 paperitehdasta Suomessa, Saksassa, Isossa-Britanniassa, Ranskassa, Itävallassa, Kiinassa ja Yhdysvalloissa. UPM Paperin liikevaihto vuonna 2012 oli 7,2 miljardia euroa ja se työllistää noin 12 600 henkilöä. Rakenneuudistuksia edessä Stora Enso: Kiinteiden kustannusten osuus pysyvästi alemmas. Building and Livingja Printing and Reading-liiketoiminta-alueet yhdistetään. Stora Enso aikoo toteuttaa uudistukset heinäkuun alkuun mennessä. Yksinkertaistamisen ja kiinteiden kustannusten vähentämisen kautta on tarkoitus säästää asteittain 200 miljoonaa euroa. Yt-neuvotteluja on edessä, mutta niistä yhtiö ei tulosjulkistuksen yhteydessä kertonut tarkemmin. – Painetun median kysyntä laskee Euroopassa rakenteellisesti jo seitsemättä vuotta, ja oletamme kysynnän laskun jatkuvan vielä useita vuosia, perusteli toimitusjohtaja Jouko Karvinen tiedotteessa. Teksti Eeva Eloranta-Jokela UPM vähentää Jokilaakson tehtailta Jämsänkoskelta ja Kaipolasta 41 henkilöä marraskuun loppuun mennessä. Työntekijöitä heistä on 33. Jämsänkosken tehtaalta irtisanottavia on 21, Kaipolasta 12. Ns. kovia irtisanomisia tuli Jämsänkoskelle 8 ja Kaipolaan 7. – Meidän mielestä irtisanomiset olisi voitu tehdä täysin eläkejärjestelyin. Putki-ikäisiä on tehtaalla toista sataa ja nyt rannalle jäi niitä, joilla olisi ollut kiinnostusta jäädä ”putkeen”. Työnantaja sivuutti heidät neuvotteluissa kokonaan, harmittelee Jämsänkosken tehtaan pääluottamusmies Jari Kallio. Myös Kaipolan tehtaan pääluottamusmiestä Tuomo Alasta sapettaa se, että eläköitymisvaihtoehtoja jäi hyödyntämättä. – ”Vapaaehtoisia” oli paljon myös meillä. Kovien irtisanomisten määrä on tyrmistyttävä ja tämä yt täysin turha episodi, Alanen painottaa. Viikkojen viive Vähennyksiä koskevat ytneuvottelut alkoivat helmikuussa. UPM ilmoitti neuvotteluiden päätyttyä 3.4. tiedottavansa ratkaisusUPM sivuutti putki-ikäiset Jokilaakso –41, Kaukas –50. ta huhtikuun loppuun mennessä. Kallion mielestä kolmen ja puolen viikon viive oli järkyttävän pitkä. Myös Alanen koki tiedon viipymisen herättävän työntekijöissä turhaa epävarmuutta. Tehtaanjohtaja Caius Murtolan mukaan työnantaja tarvitsi yt-neuvottelujen päätyttyä riittävästi aikaa selvittää irtisanomisten vaikutukset yli 1000 ihmistä työllistävillä Jokilaakson tehtailla. – Erinäköisiä ratkaisuja käytiin läpi esimieskunnan kanssa ja halusimme varmistaa, että tehtäviin jää riittävää osaamista ja että työnteko jatkuu sujuvasti vähennysten jälkeen. Lopullisiin ratkaisuihin tuli myös tehtävämuutoksia ja siirtoja tehtaalta toiselle, Murtola perustelee. Ratkaisujen valmistuttua henkilöstön edustajat saivat kommentoitavakseen irtisanottavien nimet siltä varalta, että esiin tulee seikkoja, joita työnantaja ei ollut osannut ottanut huomioon. Edessä tehtailla on tehtävien uudelleenjärjestely. Maksuton Kesäduunaripalvelu auttaa nuoria työsuhteisiin liittyvissä asioissa 23.8. asti. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Stora Enson Kaukopään tehtailla paikallisesti jaettavan rahaerän 12 sentistä puolet sovittiin käytettäväksi olemassa olevan palkkausjärjestelmän kehittämiseen ja loput niin sanotusti portaikkoon. UPM Tervasaaressa paikallinen rahaerä jaetaan siten, että samalla yksinkertaistetaan tuotantopuolen palkkausjärjestelmää. Lisäksi saatiin muutama tasokorotus. – Yllättävän kivuttomasti saimme sovittua, luonnehtii Tervasaaren pääluottamusmies Harri Honkala. Paperiteollisuuden työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoja korotetaan 6.5.2013 alkaneen palkkakauden alusta 20 sentin yleiskorotuksella. Sen lisäksi käytetään palkkausjärjestelmään erillinen rahamäärä. Sen suuruus on 12 senttiä kertaa tehtaan työntekijöiden lukumäärä 1.4.2013. Rahaerän jakaminen on Paperiliiton edunvalvontaosaston mukaan sujunut omalla painollaan. Paine kehittämiseen – Se, mikä neuvotteluissa jonkin verran näyttää hiertäneen on periaatteellinen kysymys siitä, mihin rahaerää paikallisesti pitäisi käyttää: Vähennykset eivät kohdistuneet Kaipolassa siistaamolle. Siistaamonhoitaja Aarne Lindholm kuvattiin työnsä ääressä viime kesänä. Paikallisella rahaerällä kehitetään palkkausjärjestelmää. Rahaerästä sopiminen jäi viime tippaan 08-9_kuorimocs6.indd 8 16.5.2013 8:58:11
Silppua Näkymä ? Tilasto Paperiliitto 4/2013 Työn tuottavuus on ollut massaja paperiteollisuudessa etenkin viimeisen 10 vuoden aikana selvästi korkeammalla tasolla kuin koko teollisuudessa tai puutuoteteollisuudessa. 1 2 3 4 5 6 7 8 2002-2011 2000-2011 1991-1999 Teollisuus yhteensä Massaja paperiteollisuus Puutuoteteollisuus Työaikojen haitat esiin Lainmuutos: Työnantajan on jatkossa selvitettävä ja arvioitava myös työajoista johtuvat haittaja vaaratekijät. Tätä edellyttävä työturvallisuuslain muutos tulee voimaan kesäkuun alusta. Työtapaturmien sekä työperäisten vammojen ja sairauksien on todettu lisääntyvän, kun viikoittainen työaika ylittää 40 tuntia. Tapaturmariskiin vaikuttaa työajan keston lisäksi työn tauottaminen. Ottamalla huomioon työaikoihin liittyvät haittaja vaaratekijät voidaan tehokkaammin ehkäistä sairauspoissaoloja ja tapaturmia sekä lisätä työssä jaksamista. Lainmuutos perustuu työmarkkinakeskusjärjestöjen syksyllä 2011 tekemään raamisopimukseen. Huhtamäki vähentää Yt-päätös: Huhtamäki Foodservice Finlandilla käytiin kevään aikana yhteistoimintaneuvottelut vähennyksistä. Hämeenlinnassa sijaitsevalta tehtaalta irtisanotaan yhteensä 29 työntekijää, joista paperiliittolaisia on 22. Neuvotteluissa irtisanottavien määrä väheni 4:llä. Osa irtisanomisista voidaan toteuttaa niin sanotusti pehmein keinoin. Irtisanottavilla on työvelvoite toukokuun loppuun saakka. Huhtamäen alkuvuoden tulos pysyi suhteellisen vakaana. Yhtiön mukaan asiakkaiden varovaisuus jatkui, mikä heikensi kuluttajapakkausten kysyntää. Tilausten koot pysyivät pieninä, ja asiakkaat pyrkivät edelleen pitämään varastotasonsa alhaisina. Lisäksi pitkittynyt talvi heikensi sesonkituotteiden kysyntää Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Raaka-aineiden hinnat pysyivät vakaina. SCA paransi tulosta Osavuositulos: SCA:n hygieniatuotteilla oli suotuisa myynnin kasvu ja ne saavuttivat edellisvuotta paremman tuloksen. Forest Productsin alhaiseen tulokseen vaikuttivat pääosin valuuttakurssien vaikutukset ja painopaperien alentuneet hinnat. Konsernin liikevaihto oli alkuvuoden ensimmäisellä neljänneksellä viidenneksen suurempi kuin vuosi sitten. Kasvu johtui pääosin yritysostoista ja suuremmista myyntimääristä. Räväköitä otsikoita , T änä vuonna kylmenee vielä monta paperikonetta otsikoi Talouselämä-lehti 3.5.2013. Lehden mukaan sulkemisaalto iskee Eurooppaan ja markkinat ovat paperien tekijöille lohduttomat. Saman lehden Talousarvio-palstalla toinen toimittaja veikkaa tappolistaa: UPM:n sulkee Kaipolan ja Stora Enson Veitsiluodon. Tuhoa ennustavat otsikot ja veikkaukset voivat pahimmassa tapauksessa alkaa toteuttaa itse itseään, jos poliitikot ja investoijat toimivat niiden perusteella. Voivatko räväkät otsikot sitten osua oikeaan? Konsulttiyhtiö Pöyryn ennusteen mukaan painopaperin tuotanto Euroopassa vähenee 1,5 prosenttia joka vuosi vuoteen 2020 asti. Toisaalta jo nyt on tehty päätöksiä lakkauttaa mm. Ruotsista ja Ranskasta juuri painopaperituotantoa, jolloin kilpailutilanne paranee kilpailijoiden osalta. Kapasiteetin lisäykset kohdistuvat Euroopassa pääasiassa keräyskuitupohjaiseen pakkauskartonkija pehmopaperituotantoon. Pöyryn ennustukseen kuuluu myös se, että keräyspaperin niukkuuden ja siitä johtuvan hinnan kohoamisen takia neitsytkuituisten paperituotteiden kysyntä Euroopassa tulevaisuudessa kasvaa. Paperia, kartonkia ja sellua viedään Suomesta myös aiempaa enemmän muualle kuin Eurooppaan. Aasian maat, Venäjä ja Latinalaisen Amerikan maat ovat nousseet aiempaa tärkeämmiksi vientimaiksi. Kohoavan elintason myötä Aasian maissa myös painopapereiden kulutuksella on vielä potentiaalia lisääntyä, kulutetaanhan siellä vain noin 10 kiloa paperia vuodessa henkilöä kohtaan, kun sama kulutus LänsiEuroopassa on yli 100 kiloa henkilöä kohden. Tuhokirjoitusten tavoitteena tulisikin olla päättäjien herättäminen tajuamaan alan nykyinen ahdinko ja avun tarve, ei sanella satojen työpaikkojen kohtaloa. P Voivatko räväkät otsikot osua oikeaan? MIKSI? Jokilaakson tehtaiden irtisanomiset ovat osa UPM:n uudelleenjärjestelyjä. UPM vähentää Euroopan painopaperikapasiteettia pysyvästi 580 000 tonnilla. Samalla UPM järjestelee uudelleen Paperiliiketoimintaa ja UPM:n globaaleja funktioita. UPM valmistaa Jokilaakson paperitehtailla painopapereita sekä erikoispapereita tarraja pakkauskäyttöihin. Jokilaakson tehtailla työskentelee yli 1000 ihmistä. Jämsässä työskentelee lisäksi lähes 150 UPM Metsän ja globaalien toimintojen henkilöstöä. UPM sivuutti putki-ikäiset – Työt eivät kadonneet mihinkään, vaikka nyt tiettyjä tehtävävakansseja häviääkin, Jari Kallio kiteyttää. Kaukas ”pehmensi” Lappeenrannassa UPM Kaukaan paperitehtaan ja Kaukaan tehtaiden yhteisten toimintojen henkilöstömäärä vähenee 50:llä. Työntekijöitä heistä on 37. Pääluottamusmies Kari Rikkilän mukaan vähennykset toteutetaan kokonaan pehmeillä keinoilla. Kaukaalla yhteistoimintaneuvottelut alkoivat samaan aikaan kuin UPM:n Jokilaakson tehtailla ja samoista syistä. Neuvottelujen tulos julkistettiin kuitenkin nopeammin eli 8.4. P Tiedon viipyminen herätti työntekijöissä turhaa epävarmuutta. Tomi Aho Lä hd e: T ila st ok es ku s ja M et sä nt ut ki m us la ito s Työn tuottavuus (Tehdyt tunnit / teollisuuden arvonlisäys) palkkausjärjestelmän ylläpitoon vai kehittämiseen, sanoo Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira. Rahaerän voi perustellusta syystä käyttää myös yhteisesti sovitulla tavalla kokonaan tai osittain kausipalkkojen tuntipalkkojen yleiskorotukseen. Jos ja kun jaosta lopulta syntyy erimielisyyttä, asian käsittely jatkuu Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n sopiman neuvottelujärjestyksen mukaisesti. Viime kädessä, jos liittojen käsittelyssä ei saada yksimielisyyttä, paikallinen rahaerä käytetään 12 sentin yleiskorotuksella työntekijöiden kausipalkkojen tuntipalkkoihin. P Vähennykset eivät kohdistuneet Kaipolassa siistaamolle. Siistaamonhoitaja Aarne Lindholm kuvattiin työnsä ääressä viime kesänä. Rahaerästä sopiminen jäi viime tippaan 08-9_kuorimocs6.indd 9 15.5.2013 23:33:27
10 Paperiliitto 4/2013 Monenlaisissa töissä Reportaasi ? Erilaiset työsuhteet Erilaiset työsuhteet Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen, Pentti Vänskä Erilaisten työsuhteiden kirjo on laaja. Yksi tekee osaaikatyötä, toinen uurastaa kesätöissä ja kolmas painaa pätkää. Useimpien tavoitteena siintää vakituinen työ. 10-15_pääjuttucs6.indd 10 15.5.2013 15:50:59
11 Paperiliitto 4/2013 Monenlaisissa töissä Marianne Ylönen sai kesätöitä Simpeleen Metsä Boardilta. Pihapuuhissa mukana Samu-poika. 10-15_pääjuttucs6.indd 11 15.5.2013 15:51:00
Paperiliitto 4/2013 12 lueasentaja Pasi Turkki on vaihtamassa murskan teriä voimalaitoksessa. Hän poraa ruuvinkantoja esiin, irrottelee teriä ja muistaa varoa sormiaan. Alueasentajan työ on vaihtelevaista, eikä kahta samanlaista päivää ole. Turkki tuli ensimmäistä kertaa töihin UPM:n Kaipolan tehtaalle kesällä 2002 opiskellessaan vielä levyseppähitsaajaksi. Seuraavana vuonna Turkki valmistui ja sai taas kesätyöpaikan Kaipolasta. – Hieno juttu. Tästähän saattaa irrota vakituinen työ piankin, Turkki ajatteli silloin. Toisin kävi. 29-vuotias Turkki työskentelee edelleen määräaikaisena. Kymmeneen vuoteen on mahtunut sijaisuuksia, joiden pituus ulottuu kolmesta, neljästä kuukaudesta runsaaseen vuoteen. Työttömyysjaksot ovat kestäneet yhdestä päivästä muutamaan kuukauteen. Pätkän päättyessä Turkki saattaa tietää jonkinlaisella varmuudella uudesta työrupeamasta, tai sitten ei. Töitä odotellessa Turkki käpistelee kaikenlaista, tekee pihatöitä ja talvella metsästää. Parhaillaan Turkki on kesätyöntekijänä, mitä edelsi kolmen kuukauden vuorotteluvapaasijaisuus. – Kyllähän tässä ovat toiveet vakituisesta työpaikasta hautautuneet. Välillä on otettu uutta porukkaa töihin, eikä omaa nimeä vain listasta löydy. Koko ajan on katseltava mahdollisuuksia muualta, mutta näin pienellä paikkakunnalla työt ovat kiven alla. Reissuhommiin Turkki ei ole perheellisenä valmis. Kotona ovat vaimo ja 2,5ja 4,5-vuotiaat lapset. Uudelleenkouluttautuminen ei ole taloudellisista syistä mahdollista. Pahinta on epävarmuus Määräaikaisia työntekijöitä on noin viisi, kuusi prosenttia paperialan työntekijöistä. Turkin kaltainen tilanne, jossa pätkätyöt kestävät monta vuotta, ei ole paperiteollisuudessa kovin yleinen. Soittokierros tehtaille kuitenkin kertoo, että ilmiö on tuttu. Turkin kohtalotoveri, kolmekymppinen nainen toiselta paperitehtaalta, miettii, että pahinta pätkätöiden tekemisessä on odottaminen ja epävarmuus. Nainen ei halua esiintyä nimellään, koska pelkää, että asiasta julkisesti puhuminen vaikeuttaa työnsaantia. Nainen on työskennellyt määräaikaisena vajaat kymmenen vuotta. Hänen pätkänsä ovat olleet pääasiassa kesätyöjaksoja. Sekaan mahtuu myös pidempi sijaisuus. – Pätkän päättyessä on ihan mukavaa olla kotona, kun lapsetkin ovat vielä pieniä. Hhetken lähestyessä stressi kasaantuu: entä jos minua ei enää tänä kesänä otetakaan töihin. Tilanne olisi ihan toinen, jos voisi luottaa siihen, että määräaikaisuuksia on tarjolla jatkossakin. Nainen on totutellut ajatukseen, että vakituista työpaikkaa ei alalta saa. – Ja kuitenkin itää toivo, että ehkä ajat paranevat. Onneksi mieheni on sentään vakituisissa töissä. Onneksi edes pätkää – Määräaikaisuus on laillinen aina, kun sille löytyy peruste – ja varsinkin isoissa tehtaissa perusteen löytäminen on helppoa. Joskus työsuhteiden ketjuttamisesta on jouduttu käymään oikeuttakin, kertoo Paperiliiton sopimussihteeri Markku Häyrynen. Yleisimmät määräaikaisuuden syyt ovat pitkät sairauslomat, vuorotteluvapaat ja vanhempainvapaat. Määräaikaisten vakinaistamista hidastavat nykyään myös isot irtisanomiset ja takaisinottovelvollisuus. Firman toiselta tehtaalta irtisanottu työntekijä kun menee rekrytoinnissa ohi määräaikaisten. Pätkätyö on kaksipiippuinen juttu, miettii Pasi Turkki. – Se tuo epävarmuutta elämään, ja tulevaisuuden suunnitteleminen on vaikeaa. Pitkistä kesälomista perheen kanssa on turha haaveilla. Toisaalta saa olla tyytyväinen, kun töitä kuitenkin on. Omanarvontunto on koetuksella, kun vakinaistamista ei kuulu. Toisaalta voi olettaa, että on hoitanut hommansa hyvin, koska töitä kuitenkin tarjotaan koko ajan. Työpaikastaan Turkilla ei ole pahaa sanottavaa. – Tykkään työstäni ja minulla on mukavat työkaverit. Olen tasavertainen vakituisten työntekijöiden kanssa. Työterveyshuoltokin on sama kuin muilla. Vihdoinkin vakituiseksi Toive vakituisesta työpaikasta ei ole turha, sillä aina jotakuta onnistaa. Näin kävi Juha Ikävalkolle, 46, joka työskentelee Joutsenon Metsä Boardilla käynnissäpito-operaattorina. Kahdeksan vuotta kestäneiden pätkätöiden jälkeen Ikävalko vakinaistettiin viime joulukuussa. Samaan aikaan Ikävalkon kanssa tehtaalle palkattiin kaksi muutakin määräaikaista vakituiseen työsuhteeseen, koska vahvuutta suurennettiin. – Kun työnantaja ilmoitti joskus syksyllä, että joulukuussa vakinaistetaan, se tuntui uskomattomalta. En sen kummemmin juhlinut, mutta tuli siinä itsekseen hymyiltyä useampaan otteeseen. Edelleenkin on hetkiä, jolloin mietin, onko tämä tottakaan. Vakinaistaminen toi varmuutta elämään. Aiemmin Ikävalko yritti venyttää penniä ja panna rahaa sivuun pahojen päivien varalle. Nyt voi elää huolettomammin. Ikävalko asuu omistusasunnossa, joten matka pankkiin asuntolainaa anomaan ei ollut ajankohtainen, kuten monilla vakinaistetuilla. Ikävalkon asema työpaikalla ei ole vakinaistamisen myötä muuttunut, vaan hän kokee aina olleensa samalla viivalla muiden kanssa. Kesälomistakin hän on päässyt nauttimaan. Lähivuosina työpaikkoja pitäisi vapautua alalta paljon suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Näin käy muun muassa Powerfluten Savon Sellussa. – Meillä vakinaistamisia on varmasti tiedossa, jos määräaikaiset vain jaksavat odottaa. Viiden vuoden sisällä eläkkeelle jää parikymmentä henkilöä, ynnäilee luottamusmies Eero Ahonen. Nuoren miehen lottovoitto Aiemmin vakituinen työ oli itsestäänselvyys alalla. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja niin myös se, miten vakinaiseksi päästään. Tavallisimmin tie vie pätkätöiden kautta, mutta joskus käy kuin ennen vanhaan: suoraan kiinni vakituisiin töihin. Näin onnekkaasti kävi 27-vuotiaalle Mikko Hämäläiselle, joka aloitti tammikuussa työt Savon Sellulla käynninvarmistajana. ” Pitkistä kesälomista perheen kanssa on turha haaveilla.” ?Työntekijöiden vuorotteluvapaat antavat työttömille mahdollisuuden saada määräaikaista työtä. ??Mikko Hämäläinen sai lottovoiton: vakituisen työpaikan! ?Pääluottamusmies Eero Ahonen Savon Sellusta uskoo, että vakinaistamisia on tiedossa suurten ikäluokkien eläköityessä. Oikealla Mikko Hämäläinen. 10-15_pääjuttucs6.indd 12 15.5.2013 15:51:01
– Savon Sellu haki kahta uutta työntekijää, kävin haastattelussa ja onnekseni pääsin. Hakijoita oli käsittääkseni aika monta. Kun tällaisesta firmasta saa vakituisen paikan, on se kuin lottovoitto. Vuonna 2004 ammattikoulusta valmistuneella miehellä on kokemusta monenmoisesta. Hän on ajanut rekkaa, työskennellyt Stromsdalilla, kokenut tehtaan konkurssin, päässyt tilalle perustetun Premiun Boardin koulutukseen ja sitä kautta vakinaiseksi. – Sitten Premium Boardilla tulivat pakkolomautukset, ja tulevaisuus muuttui taas epävarmaksi. Aloin katsella muita mahdollisuuksia. Hämäläinen aikoo myydä Juankoskelta ostamansa ensiasunnon ja asettua asumaan Kuopioon. Tulevaisuuteen hän suhtautuu luottavaisesti. – Uskon, että yrityksellä on jatkuvuutta. Tehdas tekee hyvää tulosta, tuote ja tilauskanta ovat kohdillaan. Paljon muuta ei tarvitakaan. Kesäduunari hankkii oppia Kesätöihin tehtaat palkkaavat sekä opiskelijoita että määräaikaisia. Tämän vuoden kesätyöntekijöiden määrän arvellaan olevan suurin piirtein sama kuin viime kesänä. Yksi kesäduunareista on Marianne Ylönen, 32, jonka työt alkoivat huhtikuussa tutussa paikassa. Ylönen työskentelee kolmatta kesää pituusleikkurilla Simpeleen Metsä Boardilla. Ylösen kesätyöt ovat aina venyneet seitsemän, kahdeksan kuukauden mittaisiksi pätkiksi. Nyt hän tekee puolen vuoden mittaista sijaisuutta, joka päättyy lokakuussa. – Viihdyn työpaikallani, sehän on yksi parhaista. Kesäduunissa saa työkokemusta ja jalkaa oven väliin. Tänä kesänä minulla olisi tarkoitus opetella toinenkin työ eli rullapakkaus. Moniosaaminen lisää työllistymismahdollisuuksia. Ylösen tavoitteena on vakituinen työ – tietenkin. Aiemmin Ylönen työskenteli siivoojana, mutta kyllästyi ajamaan siivouskohteesta toiseen pienellä palkalla. – Kun aloin opiskella prosessiteollisuutta vuonna 2004, meille sanottiin, että valmistumme parhaaseen mahdolliseen saumaan. Just joo, muutamassa vuodessa kaikki mullistui. Kun valmistuin 2008, näkymät eivät todellakaan olleet ruusuiset. Nyt toiveet ovat korkeammalla, sillä tehtaalta on jäämässä paljon väkeä eläkkeelle. Ylösen tämän kesän työrupeama järjestyi yhden työntekijän lähtiessä vuorotteluvapaalle. Vuorottelukorvauksen saajien määrä vaihtelee vuodenaikojen mukaan, eniten sapattivapaalla ollaan paperiteollisuudessa heinä-lokakuussa. Tuorein luku on maaliskuulta 2013, jolloin vuorotteluvapaakorvausta sai 135 liiton jäsentä. Se tarkoittaa, että samaan aikaan yhtä monta työtöntä työnhakijaa saa tilaisuuden määräaikaisiin töihin. Jaksamista ja työllistymistä niin ikään tukeva osa-aikalisä lakkautettiin vuoden alussa. Siinä työntekijä siirtyi määräajaksi kokoaikatyöstä osa-aikaiseksi, ja tilalle palkattiin työtön työnhakija. Osa-aikaiseksi omasta halusta Pätkäja kesätöiden lisäksi tehtailla työskennellään myös muunlaisissa epätyypillisissä työsuhteissa kuten osa-aikaja vuokratöissä. Paperiteollisuudessa on tällä hetkellä noin neljäsataa työntekijää osa-aikatöissä. Tavallisimpia ovat osittainen hoitovapaa, osatyökyvyttömyyseläke ja osa-aikaeläke. Mukana on myös jokunen osittaisella opintovapaalla oleva. Osa-aikajärjestelyissä on lähes poikkeuksetta taustalla työntekijän oma toive. Oulun Stora Enson tehtaalla työskentelevä prosessinhoitaja Markku Suomela, 61, jäi osa-aikaeläkkeelle heti, kun se oli mahdollista eli 58-vuotiaana. – Minulla oli takanani lähes neljäkymmentä vuotta työuraa paperitehtaalla. Osaaikaeläke auttaa jaksamaan töissä, eikä lisääntynyt vapaa-aikakaan ole pahitteeksi. Suomelan elämä jaksottuu kahteen vuorokiertoon töissä ja kahteen vuorokiertoon kotona. Eläkepäivät ovat kuluneet puolitoistavuotiasta lapsenlasta hoidellen, kotihommia tehden, tietokoneella värkkäillen ja lenkkeillen. – 24 vapaapäivää katkaisee työrupeaman mukavasti. Siinähän ehtisi halutessaan vaikka matkustella. Vapaiden jälkeen Suomela pääsee hyvin töihin kiinni, sillä työtehtävät ovat ehtineet upota selkäytimeen. Tehtailta kerrotaan, että osa-aikaeläkkeelle pääsy on periaatteessa helppoa. Kolmivuorotyössä haasteena on kuitenkin löytää työpari, jonka kanssa työaika jaetaan. Suomelan työpari on jäämässä kokonaan eläkkeelle, mikä tarkoittaa muutoksia Suomelan arkeen. – Palaan kesäkuun alussa vuodeksi kokoaikatöihin. Ajatus suoraan sanoen tympii. Esimies ehdotti, että jos jäisin eläkkeelle jo nyt, mutta siihen en ollut taloudellisista syistä valmis. Se tekisi kuitenkin liki kahdensadan euron loven eläkkeeseen kuukausittain. Suomela arvelee, että kunto on hieman rapistunut osa-aikaeläkkeellä. Hän aloittikin keväällä kuntosaliharrastuksen, jotta jaksaa painaa vielä vuoden kokoaikatöissä. ? P Pitkää ja Pätkää Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde ? Eli vakituinen työ, jonka kesto on työsopimuksessa määritelty jatkumaan toistaiseksi. ? Toistaiseksi voimassa oleva sopimus päättyy työantajan tai työntekijän irtisanomisen perusteella irtisanomisajan jälkeen. Määräaikainen työsuhde ?Määräaikaisuudelle pitää aina olla peruste, kuten sijaisuus tai työn kausiluonteisuus. Myös kesto on määriteltävä. ? Määräaikaisten työsuhteiden ketjutusta on vaikeutettu työsopimuslain muutoksella. Sen mukaan toistuvien määräaikaisten työsopimusten käyttö ei ole enää sallittua, jos työnantajan työvoiman tarve voidaan osoittaa pysyväksi. Määräaikaista työntekijää ei voi irtisanoa ennen määräajan päättymistä. Osa-aikatyö ? Osittainen hoitovapaa: Lyhennetty työaika on tarkoitettu lapsen hoitamiseen. Mahdollista siihen asti, kunnes lapsen 2. kouluvuosi päättyy. ? Osittainen opintovapaa: Opintovapaalle pääsy edellyttää, että työsuhde on kestänyt vähintään vuoden. Opiskelu voi olla myös osaaikaista, jolloin välissä on erimittaisia työssäolojaksoja. ? Osa-aikaeläke: Lakia muutettiin niin, että ennen vuotta 1954 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle 60-vuotiaana. 1954 tai sen jälkeen syntyneet voivat jäädä 61-vuotiaana. Työaikajärjestelyt sovitaan työnantajan kanssa. ? Osatyökyvyttömyyseläke: Voidaan myöntää, jos työkyky on alentunut, mutta työntekijä selviytyy kuitenkin osa-aikatöistä. Vuorotteluvapaa ? Vuorotteluvapaan kesto on 3 kk–1 v. ? Tilalle on palkattava työtön työnhakija. Päivänkin työttömyys riittää. Paperiliitto 4/2013 15 ” Kun tällaisesta firmasta saa vakituisen paikan, on se kuin lottovoitto.” ?Vakituisen työpaikan myötä Mikko Hämäläinen muuttaa myös uudelle paikkakunnalle. ??-Kesäduunissa saa työkokemusta ja jalkaa oven väliin, sanoo Marianne Ylönen. ?Pätkätyöt aiheuttavat päänvaivaa varsinkin perheellisille. 10-15_pääjuttucs6.indd 15 15.5.2013 15:51:05
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com S ta ti iv i UUT UUS ! Planar 1 S3 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Planar 2 S3 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Sievi PLANAR Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvasja naulaanastumissuojalla. Tartu töihin uudella otteella! SIEVI_PLANAR_PAPERILIITTO_200213.indd 1 20.2.2013 15.03 16-17_sievi.indd 16 15.5.2013 9:50:30
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com S ta ti iv i UUT UUS ! Planar 1 S3 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Planar 2 S3 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Sievi PLANAR Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvasja naulaanastumissuojalla. Tartu töihin uudella otteella! SIEVI_PLANAR_PAPERILIITTO_200213.indd 1 20.2.2013 15.03 16-17_sievi.indd 17 15.5.2013 9:50:31
Paperiliitto 4/2013 18 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Mikko Nikkinen M etsä Fibren Joutsenon tehdas on maailman suurin yksilinjainen havusellutehdas. Maaliskuussa käyttöön vihityn kaasutuslaitoksen ansiosta siitä tulee myös ensimmäinen hiilidioksidineutraali tuotantolaitos Suomessa. Kaasutuslaitos tehostaa uusiutuvan energian käyttöä polttoaineena, sillä tehtaalla käytetty maakaasu korvataan puun kuoresta valmistettavalla biokaasulla. Laitoksen käyttämä teknologia on uudenlainen sovellus Suomen selluteollisuudessa: se hyödyntää tehtaan ylijäämälämpöä puun kuoren kuivatuksessa ja parantaa näin tehtaan energiatehokkuutta. Jättihanke arvioitavana Metsä Fibren tehdasalue sijaitsee Lappeenrannan kaupungin Joutsenon taajamassa Pulpin kaupunginosassa. Sellutehtaan ruokalan ikkunasta näkyy uusi kaasutuslaitos. Se toimia periaatteessa ulkotilassa, mutta pohjoisten sääolojen takia laitoksessa on katto. Seinät ovat ilmavat, vähän kuten ladossa. Neljän vuoden kuluttua saattaa tontilla kohota toinenkin kaasutuslaitos. Jos Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren, kaasuyhtiö Gasumin ja Helsingin Energian yhteishanke etenee, tehtaan tontista kolme hehtaaria tulee 300 henkeä välillisesti työllistävän biojalostamon käyttöön. Biokaasulaitoksen polttoainetehoksi arvioidaan 200 megawattia. Määrä vastaa noin 50 000 kotitalouden sähkön Biokaasua puun kuoresta Metsä Fibren Joutsenon tehdasalueella käyttöön otettu kaasutuslaitos voi toimia alkusoittona 200 megawatin biojalostamolle. Topi Hyytiäinen odotti muutaman vuoronvaihdon kaasutuslaitoksen hienosäätöä. Kuivattu kuoriaines kulkee oikealla näkyvällä kolakuljettimella kuivurilta syöttösäiliöön ja siitä kaasutettavaksi polttimoon. 18-21_ joutseno.indd 18 16.5.2013 9:06:00
Paperiliitto 4/2013 20 ja lämmön kulutusta vuodessa. Biokaasun tuotannossa käytettäisiin pääasiassa sellutehtaan puunhankinnan sivuvirroista syntyvää ylimääräistä metsähaketta ja kuorta. Niitä käytetään jo nyt kaasutuslaitoksen raaka-aineena. Häkämittarit mukana Voimalaitoksen valvomossa on jutuntekohetkellä kaasutuslaitoksen käytöstä enemmän teorian tuntemusta kuin käytännön kokemusta. Laitos saatiin varsinaisesti käyntiin vasta toukokuun alussa. Samalla tehtaasta tuli energian suhteen omavarainen, kun maakaasu voitiin korvata oman laitoksen tuottamalla kaasulla. Prosessimiehet arvioivat työmäärän kasvavan. – Kaasutuslaitoksen hoitaminen vaatii tarkkaavaisuutta ja vahtimista, arvelee Tero Korhonen. Hänestä on hyvä, että Joutsenoon on investoitu ja kehitetty uutta tekniikkaa. – Työ opettaa, teoria ei ikinä korvaa sitä, vastaa Topi Hyytiäinen kysymykseen, saako uuden kaasutusBIOJALOSTAMO KOLMEN YHTEISTYÖNÄ Joutsenon biojalostamo on esisuunnitteluvaiheessa. Hankkeessa on mukana kolme tahoa: ? Metsä Fibre Oy tuottaa havuja lehtipuusellua paperin, kartongin ja pehmopaperin valmistajille sekä kehittää aktiivisesti puubiomassaan perustuvaa uutta liiketoimintaa. ? Gasum Oy on maakaasun maahantuontiin, tukkumyyntiin ja siirtotoimintaan sekä maaja biokaasupohjaisten energiaratkaisujen tuottamiseen Suomessa keskittynyt yritys. ? Helsingin Energia on energiayritys, joka tuottaa ja myy sähköenergiaa, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä. laitoksen tehtävät haltuun kolmipäiväsellä koulutuksella. Hannu Borgström lisää, että saivathan he laitoksen valmistajalta vielä vierihoidon päälle. Häkävaara sitoo miehiä Kaasutuslaitoksen käyttöönotto on teknisten säätöjen takia viivästynyt, mutta sellutehtaan rakenteilla olevan polysul? dilaitoksen käyttöönotto tapahtunee toukokuun lopussa eli edellä aikataulusta. – Hyvä, että kehitellään uutta, se kertoo, että eivät ala ainakaan tehdasta hautaamaan, Borgstörm pohtii. Takana hänellä on 40 vuoden työura tehtaalla. Korhonen ja Hyytiäinen tulivat voimalaitokselle vuonna 1998, kun uusi puoli lähti käyntiin. Vuorossa on tätä nykyä viisi henkilöä. – Jos neljällä ajetaan, se on jo varsin tiukka miehitys, Borgström sanoo. Miehityksen riittävyys on olennaista, sillä kaasutuslaitoksen tuottaman häkäkaasuvuotovaaran takia alueelle ei saa mennä ilman kaasumittareita. ?Kuvan keskellä näkyvän meesauunin poltin on uusittu. Uuniin johdetaan yläpuolelta puukaasua maakaasun sijasta. Kun kaasutuslaitos toimii, Metsä Fibren Joutsenon tehdas on energian suhteen omavarainen. Myös muille tehtaille Joutsenon tehtaan kaasutuslaitoksen on arvioitu tuovan siihen investoidut varat takaisin muutamassa vuodessa. Myös Metsä Fibren muilla tehtailla on käynnissä vastaavanlaista kehitystyötä ja tavoite tehdä yhtiön kaikista tehtaista lähivuosina hiilidioksidineutraaleja. Bioenergian tuottajana Metsä Fibren sellutehtaat ovat merkittäviä jo nyt, sillä niissä syntyy noin viidennes Suomen puuperäisillä polttoaineilla tuotetusta sähköstä. Joutsenoon suunniteltu biojalostamohanke on parhaillaan ympäristövaikutusten arvioinnin selvitysvaiheessa. Investointipäätös tehtäneen aikaisintaan vuonna 2014. Biojalostamo ehtisi valmiiksi aikaisintaan vuonna 2017. Jalostamon tuottamaa valmista biokaasua on tarkoitus johtaa maakaasuverkoston kautta muun muassa Helsingin Energian Vuosaaren voimalaitoksille ja näin korvata maakaasu polttoaineena. P ” Kaasutuslaitoksen hoitaminen vaatii tarkkaavaisuutta ja vahtimista.” ?Tero Korhonen on tyytyväinen, että kaasutuslaitos on saatu käyttöön. ?Hannu Borgströmille työ voimalaitoksella on perin tuttua, kaasutuslaitoksella sen sijaan uutta. ?Syöttösiilosta kuoriaines menee kaasutukseen. Puuainesta kuorimosta Polttoainesyöttösiilo Petimateriaalisyöttösiilo Kiertopeltikaasutin Poltin Meesauuni Viirakuivuri ?Hakekuljettimen juurelle ja vanhan kuorimon alueelle kaavaillaan biojalostamon rakentamista. 18-21_ joutseno.indd 20 16.5.2013 9:06:05
Paperiliitto ?/???? Teksti Päivi Ketolainen K un on perinteisesti puhuttu metsäteollisuuden historiasta, se on tarkoittanut tilastoja, tuotantomääriä tai koneiden kehitystä. Nyt taloushistorian kirjoittajat ovat saaneet rinnalleen kulttuurintekijät. Metsäteollisuuden johtajista ja työntekijöistä tehdään näyttämötaidetta ja kirjoitetaan kirjoja. Paperin historia muuttuu ihmisen näköisiksi tarinoiksi. – Aikalaisten on hankala purkaa oman aikansa ilmiöitä. Ehkä metsäteollisuus on nyt siinä vaiheessa, että sen aika on tullut, pohtii Metsäperkeleen Helsingin kaupunginteatterille ohjannut Kari Heiskanen. Metsäperkele –näytelmä kertoo G.A. Serlachiuksen elämästä. Se vie katsojat 1800-luvun Mänttään, jonne tamperelainen apteekkari perustaa paperitehtaan. Jyväskylässäkin tehdään ensi kesänä pitkästä aikaa paperia, tosin vain näyttämöllä. Kankaan entisen paperitehtaan pihalle nousee kesäteatteri, jossa Eurooppa Neljä esittää duunarimusikaalin Isältä pojalle. Miljöö on aito, lavasteita ei paljon tarvita. Musikaalin tapahtumat ajoittuvat 1970-luvulle. – Se oli aikaa, jolloin tehdaspaikkakunnat olivat vielä turvallisia ja kollektiivisia yhteisöjä. Tehdas tarjosi työtä isiltä pojille, kuvailee musikaalin käsikirjoittaja ja ohjaaja Taava Hakala. ”Varsinainen perkele” Miten on? Kiinnostaisiko askarrella omin käsin paperiarkki ja syödä urakan päätteeksi kämppäemännän keittämää lihasoppaa? – Vaikkapa tällaista tuotepakettia tarjoamme museovieraillemme, esittelee Mäntän Gustav-museon palveluja viestintäpäällikkö Päivi Viherkoski. Mäntässä oivallettiin metsähistorian tuotteistaminen kymmenen vuotta sitten. Serlachiuksen suku oli jättänyt jälkeensä muhkean säätiön ja mittavat taidekokoelmat, joiden pohjalle oli turvallista ideoida uutta toimintaa. Tehtaan entinen pääkonttori muuttui museoksi, jossa esitellään paikkakunnan tehdashistoriaa monin tavoin. Samalla nousi taidenäyttelyitä ympäri kaupunkia. Mänttä aletaan jo tuntea paremmin museoista ja kulttuurista kuin savupiipputeollisuudesta. Toukokuun puolivälissä Gustavissa on auennut uusi perusnäyttely Paperiperkele. Sen anti ei perustu museoesineisiin, vaan draamaan ja elämyksiin. Museovieras saa kuulokkeet korvilleen ja tempautuu saman tien keskelle historiallisia tapahtumia. – Elävöitämme historiaa ja haemme vuorovaikutusta. Meillä Mäntässä on alusta lähtien tuuletettu pölyisiä käsityksiä museosta. Mäntässä ja Helsingissä päädyttiin Serlachiuksen elämäntarinaan toisistaan tietämättä. Molemmat produktiot pohjautuvat Teemu Keskisarjan kirjoittamaan teokseen Vihreän kullan kirous. – Patruunan kerrotaan nimittäneen itse itseään varsinaiseksi perkeleeksi, joten siitä nämä nimet, selittää Päivi Viherkoski. Osa isoa tarinaa Kun paperinteko muuttuu kulttuuriksi, myös totutut yleisöt sekoittuvat. Kari Heiskasen mukaan Metsäperkelettä on tullut katsomaan runsaasti yleisöä maakunnista, ja varsinkin miehet ovat löytäneet tiensä teatteriin. Mäntän museon perusnäyttelyssäkin käy miehiä poikkeuksellisen paljon. – Toki kulttuurin peruskuluttajat ovat kaupungeissa asuvia naisia. Mutta myös ammattiosastot tekevät tänne retkiä, kertoo Viherkoski. Mäntässä käy vuosittain noin 50 000 turistia. Miksi he sinne tulevat? Nykyaika on elämyshakuista. Ihmiset etsivät juuriaan ja haluavat liittää oman elämäntarinansa osaksi isompaa kertomusta. Patruunoiden aika oli nykyvinkkelistä katsoen patriarkaalista. Paperipaikkakunnat olivat saarekkeita, joissa tehdas huolehti isällisesti yhteisön ihmisistä kehdosta hautaan. – Emme hae tarkoituksella nostalgiaa. Mutta kun aikaa kuluu, entiset hyvät asiat muistetaan. Tottahan on niinkin, että Suomessa on ollut niin paljon metsäteollisuutta, että lähes jokaisen omasta henkilöhistoriasta löytyy jonkinlainen yhtymäkohta metsään ja paperiin. Sammon takojat Ohjaaja Kari Heiskasta kiinnostaa historia. Hän löytää Serlachiuksen pioneerityöstä viitteitä myös omaan aikaamme ja jopa tulevaisuuteen. – Maaninen työnteko, rautainen tahto ja rohkeus. Oman aikamme sammon takojissa on näitä samoja piirteitä kuin Serlachiuksessa aikanaan. Metsäteollisuuden perustajat näkivät koskissa ja metsissä uuden alun. Nyt vihaiset virtuaalilinnut nokkivat Suomelle hyvinvointia. Mitä yhteistä ilmiöillä on? – Rajojen ylittäminen ja työnteon vimma. Uuden aloittaminen vaatii aina olosuhteiden ja hankaluuksien voittamista, vastaa Heiskanen. Hyvästä tarinasta löytyy sankari. Kauppaneuvos Serlachius täytti Heiskasen mielestä sankarin mitat tekemällä jotain, mitä kukaan muu ei ollut tehnyt. Entä millaisia sankareita ovat isä ja poika tänä kesänä Kankaan kesäteatterissa? – Vielä 1970-luvulla oletettiin, että jos isä on paperitehtaalla työssä, niin poikakin menee tehtaaseen. Tässä näytelmässä ristiriita syntyy siitä, että pojalla on toisenlainen unelma elämästä, vaikka paperintekokaan ei ole hävettävää, muotoilee ohjaaja Taava Hakala. Sankaruus löytyy oman kutsun kuulemisesta. P Nostalgiaa piippujen tyveltä Paperiteollisuus kiinnostaa nyt teattereita ja kirjailijoita. K uv a T ap io V an ha ta lo / H el si ng in K au pu ng in te at te ri ?? 22-23_metsäperkele.indd 22 14.5.2013 11:26:01
Paperiliitto ?/???? Nostalgiaa piippujen tyveltä Historiaa matkamuistoksi. Mäntän ensimmäinen toilettipaperirulla on tuotteistettu ja yksittäispakattu. Helsingin Kaupunginteatterissa pyörivä Metsäperkele –näytelmä kertoo G.A. Serlachiuk sen elämästä. Pääosassa on Pertti Sveholm. PUUSTA PAPERIA, PAPERISTA KULTTUURIA Katsottavaa, koettavaa: METSÄPERKELE G.A.Serlachiuksen tarina Helsingin kaupunginteatterissa jatkuu syksyllä 2013. www.hkt.? PAPERIPERKELE Serlachius-museon uusi perusnäyttely Mäntässä kertoo teollisuusmies G.A. Serlachiuksen tarinan. Avoinna kesäkuusta elokuuhun joka päivä. www.serlachius.? METSÄJÄTTI Miika Nousiaisen samannimiseen kirjaan perustuva näytelmä jatkuu Suomen Kansallisteatterissa syksyllä 2013. www.kansallisteatteri.? ISÄLTÄ POJALLE Duunarimusikaalin ensi-ilta pe 28. kesäkuuta entisen Kankaan paperitehtaan alueella Jyväskylässä. www.teatterieurooppanelja.? VERLA Verlan tehdasmuseo Verlankosken äärellä Kymenlaaksossa kuuluu maailmanperintöluetteloon. Museo on kesällä auki ti-su. www.verla.? LUSTO Suomen metsämuseo Punkaharjulla avoinna kesä–elokuussa päivittäin. www.lusto.? Luettavaa: Teemu Keskisarja: Vihreän kullan kirous – G.A:Serlachiuksen elämä ja afäärit (2010) Miika Nousiainen: Metsäjätti (2011) Oula Silvennoinen: Paperisydän, Gösta Serlachiuksen elämä (2012) Päivi Ketolainen: Paperimiehet (2013) ?? 22-23_metsäperkele.indd 23 14.5.2013 11:26:01
Paperiliitto 4/2013 24 Palkoista sovittiin Ruotsissa ja Itävallassa Maailman paperi Maailman paperi Per-Anders Sjöquist Vuoden häpeäpilkku löytyi Britanniasta Itävaltalaisten kansalaisjärjestöjen sosiaalisen vastuun verkosto Nesove jakoi Vuoden häpeäpilkku -palkintonsa itävaltalaiskonserniin kuuluvalle MayrMelnhof Packaging -pakkauskartonkiyhtiölle. Se lakkautti tehtaansa Liverpoolissa Britanniassa noudattamatta lakia neuvotteluista eurooppalaisen yritysneuvoston kanssa. Yhtiö myös irtisanoi viime vuonna 48 ihmistä ja erotti potkuja vastaan protestoineita työntekijöitään. Palkinto jaettiin yleisöäänestyksen perusteella. Muut ehdokkaat olivat Pakistanissa toimiva tekstiilivalmistaja sekä Brasiliaan jättipatoa rakentava yhtiö. Espanjan paperi kiertää Euroopassa Espanjassa on uusi laki, joka takaa suurille jätepaperin tuottajille oikeuden vaatia sen kierrätystä Euroopassa. Aiemmin sama oikeus oli vain julkisella sektorilla, nyt myös yrityksillä. Espanja on Euroopan toiseksi suurin kierrätyspaperin käyttäjä Saksan jälkeen. Laki parantaa raaka-aineen riittävyyttä sekä haittaa sen lähettämistä halpojen työvoimakustannusten maihin. Vuonna 2011 Euroopassa paperista kierrätettiin 70,4 prosenttia. Se on suurempi osuus kuin muissa maanosissa. Hallituksen investointi ehkä pelastaa sellutehtaan Norjalaisen Toftan selluloosatehtaan kohtalo on ollut pitkään auki. Omistaja, ruotsalainen Södra Cell on lakkauttamassa tehdasta. Norjan valtio teki jokin aika sitten päätöksen tukea paperija metsäteollisuutta 98 miljoonan eurolla, josta pääosa menee investointeihin. Østlendingen-lehti kertoi, että valtio neuvottelee tehtaan osakkeiden osittaisesta ostosta. Maan hallituksen työryhmä on esittänyt, että valtion tulisi Statskog-yhtiöllään olla enemmän mukana metsätaloudessa. Södra oli sulkemassa tehtaan toukokuun alussa, mutta on nyt ilmoittanut sen jatkavan 19. toukokuuta asti. Tehtaan lakkautus lisäisi puun kuljetuskustannuksia.? P Heikki Jokinen S opimus noudattaa tällä sopimuskierroksella vakiintunutta teollisuusliittojen linjaa ja antaa kolmen vuoden aikana vuosittain 2,0, 2,2 ja 2,6 prosentin korotukset, yhteensä 6,8 prosenttia. Korotukset on laskettu samoina kruunumäärinä jokaiselle, jolloin palkkatilille tulee kolmen vuoden aikana yhteensä 206 euron korotus. Pappersin sopimussihteeri Matts Jutterström täsmensi Arbetet-lehdelle, että tämä voi merkitä hiukan erisuuruisia prosenttikorotuksia työpaikasta riippuen. Kaikille taataan 103 euron korotus ja sama summa jaetaan paikallisesti kolmen vuoden aikana. Mikäli tästä ei päästä sopimukseen, raha käytetään 90-prosenttisesti liiton ehdottamalla tavalla. Työnantaja päättää 10 prosentista. Pappersin puheenjohtaja Jan-Henrik Sandberg pitää sopimuksen suurena voittona sitä, että työnantajien vaateet työaikajoustoista eivät edenneet. Hän uskoo sopimuksen nostavan reaalipalkkoja, vaikka sen tosin näkee vasta jälkikäteen. – Useimmat ennusteet osoittavat erittäin matalaa in? aatiota vuodelle 2013. Sopimus antaa suuremmat korotukset seuraaville vuosille, joten toivoa on. Muilla teollisuuden aloilla tehty osa-aikaeläkesopimus ei sisälly Pappersin sopimukseen. Osana keskusliittotason sopimusta vanhempainvakuutusta pidennetään kuukaudella. Pappers on ainoa teollisuusliitto, joka ei ollut mukana solmimassa teollisuusliittojen raamisopimusta. Itävallan GPA-djp -liittokin hyväksyi vapun aikaan vuoden mittaisen työehtosopimuksen paperija pakkausteollisuuteen. Sopimuspalkat nousevat 3,1 prosenttia. Palkat nousevat kuitenkin vähintään kolme prosenttia alle 4 440 euroa kuussa ansaitsevilla ja 2,7 prosenttia sitä enemmän tienaavilla. Saksassa paperiteollisuuden neuvottelut ovat yhä auki. IG BCE -liitto on täsmentänyt vaateensa: vuoden sopimus ja 5,5 prosentin korotukset. Tämä vastaa Saksassa viime aikoina tehtyjen työehtosopimusten tasoa. ? P Työnantajien vaateet työaikajoustoista eivät edenneet. Ruotsissa tuli palkoista sopu. Kuvassa Scan Östrandin paperitehdas. Pappers-liitto hyväksyi juuri vapun alla kolmivuotisen puhtaasti palkkoihin keskittyvän työehtosopimuksen. Ola Ökeborn Toftan sellutehtaassa on noin 300 työntekijää. 24-25_parasta elämässä_maailman pCS6.indd 24 14.5.2013 12:24:40
Paperiliitto 4/2013 25 Teksti Tiina Suomalainen K esälomalla suuntaan prätkän kohti Georgiaa ja Armeniaa. Olen vuosien mittaan kolunnut lähes kaikki Euroopan maat ja siksi olen viimeiset kymmenen vuotta reissannut pääasiassa idässä kuten Kazakstanissa, Mongoliassa ja Venäjän Kauko-Idässä. Usein reissaan yksin, joskus kaverin kanssa kuten silloin, kun ajoimme Japaninmeren rannalle Vladivostokiin asti. Itä kiehtoo, koska seikkailu alkaa heti rajalta. Elämänmeno on erilaista, ja rahat riitPekka Salo Mongolian aroilla. Teksti Tiina Suomalainen K esälomalla suuntaan prätkän kohti Georgiaa ja Armeniaa. Olen vuosien mittaan kolunnut lähes kaikki Euroopan maat ja siksi olen viimeiset kymmenen vuotta reissannut pääasiassa idässä kuten Kazakstanissa, Mongoliassa ja Venäjän Kauko-Idässä. Usein reissaan yksin, joskus kaverin kanssa kuten silloin, kun ajoimme Japaninmeren rannalle Vladivostokiin asti. Itä kiehtoo, koska seikkailu alkaa heti rajalta. Elämänmeno on erilaista, ja rahat riittävät hyvin. Paikalliset suhtautuvat ystävällisesti ja auttavaisesti. Olen oppinut lukemaan kyrillisiä kirjaimia ja puhumaan hieman venäjää niin, että vaikkapa hotellihuoneen vuokraaminen luonnistuu. Uhkista ja vaaroista toitotetaan paljon, mutta totuus on se, että joka paikassa ihmiset elävät omaa tavallista arkeaan. Eikä rikollisia todellakaan kiinnosta kymmenen vuotta vanha reissussa rähjääntynyt prätkä tai motoristin likaiset ryntteet. Ainut vaara idässä on liikenne. Pietarin ja Moskovan välisellä tiellä on hyvin vilkasta, ja onnettomuuksia tapahtuu paljon. Mitä kauemmas menee, sen rauhallisempaa on, mutta samalla tiet muuttuvat huonokuntoisemmiksi. Joskus pomppuisilla teillä on takajousitus pettänyt, kun pyörän päällä on paljon tavaraa. Kerran Mongoliassa meni takarunko poikki niin, että prätkällä ei voinut ajaa matkatavaroiden kanssa. Olin vielä sellaisella tietymättömällä taipaleella. Mutta siitäkin selvittiin. Sain matkatavarat rekan kyytiin lampaantaljakuorman päälle ja ajoin pyörällä perässä. Välillä yövyimme majatalossa ja sadan kilometrin jälkeen saavuimme kylään, jossa runko saatiin hitsattua. ? P 1150-kuutioinen BMW vie Pekka Salon idän eksotiikkaan. Prätkällä kauas Parasta elämässä Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Kaskislainen Pekka Salo työskentelee käynnissäpito-operaattorina Metsä Boardin Kaskisen tehtaalla. Sain matkatavarat rekan kyytiin lampaantaljakuorman päälle. Pekka Salon albumi 24-25_parasta elämässä_maailman pCS6.indd 25 14.5.2013 12:24:41
Paperiliitto 4/2013 26 Tapatumia Karavaanarit koolle Kokoontuminen: Liiton karavaanareiden kesätapaaminen 28.–30. kesäkuuta Törmälässä. Ohjelmaa perinteiseen tapaan eli pelejä, kilpailuja, lettuja sekä yhdessäoloa. Lisätietoja: Markku Määränen, p. 0400 423 378. Alennusta festarille! Musarit: Valkeakoskella 25.– 28.7. järjestettävä Työväen Musiikkitapahtuma tarjoaa tähtiartisteja ja mielenkiintoisia uutuuksia, näyttelyitä, lastenja nuorten ohjelmaa, yöyhteislauluja, lavatansseja ja työväenmusiikin helmiä. Paperiliitto tukee jäsentensä osallistumista. Jäsen saa valitusta lipusta 10 euron alennuksen. Mainitse jäsenyytesi lippua ostaessasi! Lisätietoja ja ohjelma: www.valmu.com. Kaikki eivät kuolleet Tehtaanmyymälä: Viime Paperiliitto-lehdessä oli juttu Paperikauppojen kuolemasta. Ainakin Eskimo Finlandin tehtaanmyymälä Rauman Lapissa on auki arkisin klo 10–17. Eskimo Finland Oy (entinen Euracon) tekee ruoanvalmistuksessa tarvittavia tuotteita ja pakkauksia. Yhteystiedot: Eurajoentie 10, 27230 Lappi, puh. (02) 838 2726. Lisätietoa osoitteesta www.eskimo? nland.? . osastot Turun os. 24 Retki: Jäsenet perheineen! Retki Korkeasaareen la 8.6. Vierailemme myös liiton toimistolla. Hinta 10€/aikuinen, sisältää matkan ja pääsyn Korkeasaareen. Lapset ilmaiseksi. Ruokailuista kukin huolehtii itse. Bussi lähtee klo 8.00 Kirjekuoritehtaalta, josta linja-autoaseman kautta vanhaa ykköstietä Helsinkiin. Ilmoittautuminen Seijalle 31.5. mennessä. Puh. 050-465 9608. Tervetuloa! Kemin os. 33 Juhlat: Perinteiset kesäjuhlat työssäkäyville ja vapaalle siirtyneille jäsenille perheineen Vähämaan majalla la 8.6. klo 12.00. Musiikkia ja yhteislaulua. Tervetuloa! Lauritsalan osasto 44 Veteraanileiri 24.–28.6. Venäjänsaaressa. Ilmoittautumiset p. 045 650 8993/Pauli, toukokuun loppuun mennessä. Leiri järjestetään, jos osallistujia on riittävästi. Teksti Sari Kangas Kuva Pentti Vänskä J o lapsena värit olivat tärkeitä Arja Hakkaraiselle. Hän sanoo nauttivansa ja aistivansa voimakkaasti luonnon hehkuja. Heinien ja puiden lehtien vihreän sävyt ja niiden vaihtelut kasvin pinnalla kiinnittävät huomion. Koska Hakkaraisen äiti maalasi maisemia, muotokuvia ja asetelmia, väreihin liittyvien tuntemusten siirtäminen paperille alkoi luonnostaan. Ennen värikynien saamista Hakkarainen keräili erivärisiä kukkia ja kokeili kaupasta hankitulle puotipaperille, millaisia sävyjä niistä jää. Niittyleinikki ja kissankello voittivat haalean puna-apilan. – Nykyäänkin leimallista töilleni on värienkäyttö. Tavoitteena on luonnollisuus Maalauksen Hakkarainen kokee onnistuneeksi, jos työ näyttää luonnolliselta, hänen aistimuksensa mukaiselta. Se tarkoittaa töitä, joissa värit, varjot ja valo ovat vahvoja. Kun taulu on kuin kohteensa, sille voi laittaa pisteen ja signeerata sen. Valmiit työt päätyvät ystäville, omalle seinälle ja joskus kaupaksi. Niitä on ollut näytteillä Kaavin ja Juankosken käsityömyymälöissä sekä äidin kanssa pidetyssä yhteisnäyttelyssä Kaavilla. Taiteen tekeminen oli Hakkaraiselle pitkään piirVärimaailman maalari Arja Hakkarainen on piirtänyt tai maalannut koko ikänsä. Hän on yksi Paperiliiton kulttuuriapurahan saajista. ten jälkeen varsinainen siirtyminen öljyväritöihin tapahtui kuitenkin vasta konkreettisen päätöksen myötä. – Halusin haasteita ja otin öljyvärivälineet esille. Kukkataulut lähellä sydäntä Öljyväreihin siirtyessä syntyivät Hakkaraiselle rakkaimmat maalaukset, ensimmäiset kukkataulut. Tärkeintä niissä on se, että niitä katsellessa näkee, miten omat taidot ja tekniikka ovat parissakymmenessä vuodessa kehittyneet. Kukka-aihe on säilynyt vuodesta toiseen, sillä kukista saa vaihtelevia töitä, joissa värit nousevat keskeisiksi. Kahdeksan vuoden takainen Valkoiset tulppaanit on suosikkityö onnistuneen asetelman vuoksi. – Sähkönsininen tausta muodostaa tulppaaneille ikään kuin taivaan, Hakkarainen selittää. Kukkia esiintyi lapsuuden piirustuksissakin, mutta enemmän Hakkarainen luonnosteli eläinja prinsessakuvia. Kissa-aiheisella vesivärityöllä tuli toisella luokalla voitto koulun piirustuskilpailussa ja alpakkalautanen palkinnoksi. Yläasteella se sai seuraa toisesta vastaavasta palkinnosta. Yksi maalausuran kehitysaskel oli siveltimen vaihtaminen veitseen seitseArja Hakkarainen haluaisi maalata päivittäin, mutta aika ei anna myöten. ” Halusin haasteita ja otin öljyvärivälineet esille.” arJa haKKaraiNeN ? Asuinpaikka: Kaavi ? Työpaikka: Bong Suomi Oy ? Työtehtävä: Koneapulainen ? Harrastus: Öljyvärimaalaus tämistä. Ensimmäinen maalaus oli seitsemännellä luokalla kodin maalaushuoneessa valmistunut bambityö. Yksittäisten poikkeusHiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-31_hiomo_1-4cs6.indd 26 15.5.2013 21:43:57
Paperiliitto 4/2013 27 Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen E ihän tässä näin pitänyt käydä! Pauli Varis on pettynyt. Häntä ei valittu kesätöihin Stora Enson Kaukopään tehtaalle. – Minulla oli kesälle yksi toivomus, ja se oli, että pääsisin kartonkikone ykköselle. Sille samaiselle, jolla olen nyt työssäoppimisjaksolla. Kakkossijalla oli kartonkikone nelonen, jolla oli viime kesänä pituusleikkurin apulaisena. Varis on yrittänyt pähkäillä syitä siihen, miksi häntä ei valittu. – Näyttää siltä, että kesätöihin on otettu pidempään töissä olleita. Päivämestarin mukaan hakemuksia tuli viisisataa, joten onhan siinä varaa valita. Toivo elää Huonot uutiset saatuaan Variksen motivaatio työharjoitteluun koki kolauksen. Hän sai kuitenkin olon tasattua nopeasti. – Keinot ovat aika vähissä. Sitä voi yrittää menestyä koulussa, hoitaa opintonsa kunnolla ja suorittaa työharjoittelun niin hyvin kuin pystyy. Jos se ei riitä, minkäs teet. Varis oli hakenut kesätöihin eri puolille Etelä-Suomea, mutta toukokuun puoliväliin mennessä hän oli kutakuinkin luopunut toivosta, että pääsisi millekään paperitehtaalle. Varis olikin alkanut lähettää hakemuksia muualle, kuten asfalttimieheksi ja rajavartiolaitokseen informaatikoksi. Variksen opettajan, paperija kemianalan lehtorin Anne Leppälän mukaan opiskelijoiden ottaminen kesätöihin on nyt edennyt varovaisemmin kuin edellisvuonna. Kolmannen vuosikurssin seitsemästä opiskelijasta kolme oli päässyt alan töihin ja neljäs muihin töihin. Aiempina vuosina kaikki opiskelijat ovat päässeet kesätöihin. – Tehtaat ottavat kesätöihin ensisijaisesti irtisanottuja ja pitkäaikaisia määräaikaisia. Hyvässä opissa Kaikesta huolimatta Variksen työssäoppimisjakso on edennyt hyvin. – Olen saanut tehdä töitä vuorossa, jossa on suupaltteja. Sellaiset puheliaat tyypit ovat parhaita opettajia. Huhtikuun lopussa Varis teki ammattiosaamisen näytön pituusleikkurilla. Hän työskenteli vuorossa normaalisti, työntekoa olivat seuraamassa opettaja ja työpaikan työssäohjaaja. Lehden ilmestymisen aikoihin Variksen työharjoittelu märässä päässä päättyy. Ammattiopiston kevätjuhlan jälkeen tuore prosessinhoitaja pääsee juhlimaan valmistumistaan.? P Matkalla paperimieheksi Palsta seuraa prosessinhoitajaksi opiskelevan Pauli Variksen elämää. Kaukopää ei tärpännyt Pauli Varis ? Ikä: 30 ? Asuinpaikka: Imatra ? Perhesuhteet: Sinkku ? Harrastukset: Liikunta, play station, auton ruuvailu, tietokoneen kanssa kikkailu, musiikki ja leffat. Pauli Varis ei saanut Kaukopäästä kesätöitä. Keinot ovat aika vähissä. Sitä voi yrittää menestyä koulussa. kee sisustustauluissa, mutta muuten niiden käyttö on harvinaista, mikä sai Hakkaraisen kokeilunhalun heräämiään. Viimeisimpänä syntyi tulipunaruusu, jonka tausta on hopeansävyinen. Se tekee työstä rauhallisen vaaleaa seinää vasten. Parasta on kuitenkin se, että epätavallinen väriyhdistelmä tuo työhön erikoisuutta. Hakkaraisen sormet syhyävät maalaamiseen pariin päivittäin, mutta kolmivuorotyö kirjekuoritehtaalla lohkaisee arjesta ison osan, ja hän ehtii taiteilemaan lähinnä viikonloppuisin. Silloin maalaamiseen kuluu nelisen tuntia päivässä. Paperiliiton kulttuuriapurahan Hakkarainen on saanut kerran aiemminkin. Nyt hän ei olisi sitä huomannut hakeakaan, ellei työpaikalla olisi jaettu hakemuksia ja vielä erikseen kehotettu häntä apurahaa anomaan. Koska värit, maalauskankaat ja taulujen kehykset ovat arvokkaita, ei ole vaikea päättää, mitä rahasummalla tekee.? P Arja Hakkarainen haluaisi maalata päivittäin, mutta aika ei anna myöten. män vuotta sitten. Hakkarainen löysi kirpputorilta laadukkaita öljyvärejä ja päätti niiden kanssa kokeilla uutta välinettä, maalausveistä. Siihen liittyvän tekniikan hän omaksui pikkuhiljaa kokeilujen kautta, mutta ihastui samantien veitsen jättämään jälkeen. Kun siveltimellä maalattu väri on samea, veitsellä lopputulos on kirkas ja syvä. Viikonloput maalataan Uusin villitys on hopeaja kultavärien käyttö. – Ne tuovat maalauksiin metallinhohdetta ja vievät tauluja klassisesta tyylistä modernin taiteen suuntaan. Hopeaja kultavärejä näaPuraha 19 PaPeriliittolaiselle ? Paperiliiton kulttuuriapurahaa haki määräaikaan mennessä 32 henkilöä. Apurahaa myönnettiin 19 hakijalle yhteensä 7145 euroa. ? Kirjallisuus: Berg Timo, Hanhisuanto Kari ? Musiikki: Haavisto Jussi, Hirsimäki Jukka-Pekka, Kärnä Johanna, Partanen Niko, Pirinen Arto ? Kuvataide: Hakkarainen Arja, Haurinen Pirjo, Laine Tapio, Rantanen Petri ? Valokuvataide: Järvinen Vesa, Laine Reeta, Lumme Jarkko, Perälä Ville, Pirinen Tuomo, Unha Jussi, Vartiainen Kimmo ? Muu/Kansankulttuuri: Ruokoniemi Kimmo 26-31_hiomo_1-4cs6.indd 27 15.5.2013 21:43:58
Paperiliitto 4/2013 ?? Silppua Teksti Reima Kangas 20 kiloa muikkua kuudella verkolla. Se oli Puralan loma-alueenhoitaja Riku Valveen kalareissun tulos viime juhannuksena. – Moni lomailija nosti isoja saaliita, Valve muistelee. Kesäaikaan Puralaan tulee kävijöitä ympäri Suomen ja suuri osa viipyy viikon. Lapsiperheille, työssäkävijöille ja eläkeläisille löytyy kaikille tekemistä. – Kalastus, marjastus ja sienestys ovat suosituinta puuhaa. Kouvolanseutulaiset käyvät Puralassa myös päivän reissuilla. – Tänne tullaan lasten tai kaveriporukan kanssa paistamaan makkarat ja saunomaan. Talvella pulahdetaan lisäksi avantoon. Joskus piipahtajia saapuu bussilastillinen tai pari. Myllykosken, Inkeroisen, Kotkan ja Sunilan vakioporukan busseissa matkaavat myös mumHyväkuntoiset lomapaikat ovat kaikkien jäsenten käytettävissä. Majoitu ilmaiseksi liiton lomapaikoissa Paperiliiton kaikissa lomapaikoissa on hyväkuntoiset majoitustilat ja yhteiskeittiöt tilavine ruuansäilytysmahdollisuuksineen. Karavaanareille ja telttailijoille on hyvät palvelut. Lomapaikat sijaitsevat luonnon helmassa veden äärellä, joten uinti-, kalastusja ulkoilumahdollisuudet ovat vieressä. Saatavilla on myös soutuveneitä, joihin voi kiinnittää oman perämoottorin. Kalastuslupia saa paikan päältä. Kauppaja ravintolapalveluita lomapaikoissa ei ole. Majoittujat tuovat ruuat, juomat ja liinavaatteet mukanaan ja huolehtivat omalta osaltaan siisteydestä ja viihtyvyydestä sekä loppusiivouksesta. Kaikissa kohteissa on kiinteä työasema nettiyhteydellä ja langaton verkko. Lisätietoja saa lomapaikanhoitajilta sekä liiton internetsivuilta. Varaukset tehdään puhelimitse arkisin klo 11–13. Yksityishenkilöt voivat tehdä varauksen aikaisintaan kaksi kuukautta etukäteen. Sesonkiajalle varaukset kannattaa tehdä ajoissa, mutta muulloin majoitustilaa löytyy yleensä lyhyelläkin varoitusajalla. Karavaanarialueelle ei tarvitse ennakkovarauksia. Esimerkiksi ammattiosastot voivat varata lomapaikkoja kokouksiaan varten. Varaukset on tehtävä vähintään kaksi kuukautta etukäteen. 1 TÖRMÄLÄ Kuusamossa on Lapin erämaaluontoa ja rauhaa etsivän unelmakohde. Majoitus: Isommassa rakennuksessa on tilaa 33 hengelle huoneissa. Päärakennuksessa on neljä 2–4 hengen huonetta, joissa myös lemmikit ovat sallittuja. Alueella on kaikkiaan neljä saunaa, joista pääsee kirkasvetiseen järveen uimaan. Sesonkiaika: 15.6.–30.9. Osoite: Törmäläntie 16, 93999 Kuusamo. Lomapaikanhoitajat: Pekka ja Maini Kovanen, p. 050 566 6119, pekka.kovanen@ paperiliitto.? Törmälän lähiseudulla ovat mm. Oulangan kansallispuisto ja Rukatunturi. 1. Törmälän lähellä 2. Puralan lähellä Puralan lähiseudulla ovat esimerkiksi Tykkimäen huvipuisto Kouvolassa, Verlan tehdasmuseoalue ja Akvaariotalo Maretarium Kotkassa. Kesäaikaan Puralaan tulee kävijöitä ympäri Suomen ja suuri osa viipyy viikon. Lapsiperheille, työssäkävijöille ja eläkeläisille löytyy kaikil– Kalastus, marjastus ja sienestys ovat suosituinta puuhaa. Kouvolanseutulaiset käyvät Puralassa myös päivän reissuilla. – Tänne tullaan lasten tai kaveriporukan kanssa paistamaan makkarat ja saunomaan. Talvella pulahdeJoskus piipahtajia saapuu bussilastillinen tai pari. Myllykosken, Inkeroisen, Kotkan ja Sunilan vakioporukan busseissa matkaavat myös mumlomapaikoissa on hyväkuntoiset majoitustilat ja yhteiskeittiöt tilavine ruuansäilytysmahdolliKaikissa kohteissa on kiinteä työasema nettiyhteydellä ja langaton verkko. Li1 TÖRMÄLÄ Törmälän lähiseudulla ovat mm. Oulangan kansallispuisto ja Rukatunturi. Puralan lähiseudulla ovat esimerkiksi Tykkimäen huvipuisto Kouvolassa, Verlan tehdasmuseoalue ja Akvaariotalo Maretarium Kotkassa. Lomapaikkojen varusteluja yhteystiedot Kaikissa liiton lomapai koissa on hienot kalastus mah dol li suudet. 1 2 3 M et sä ha lli tu s T yk ki m äe n hu vi pu is to , Ve rla , M ar et ar iu m Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi ERI KELILLE JA KALALLE 2/13 NYT LEHTIPISTEISSÄ Mikä uistinväri H Ilmanpaineen nopea muutos voi laukaista huippusyönnin H Miksi joku saa kalaa paremmin H Vaikeuksien kautta Äänisen apajille H Äänekäs uistin herättää kalat H Turvallisuus vesillä, varo hypotermiaa H Nostokoukku kiellettiin Tornionjoella H Valkeakosken Tappajahaukea jahdattu 20 v. H Lohisaaliit lupaavat hyvää Tornionjoelle H Lohipeltien Tiura-värit myös raksihuppuihin H Kustavi-GP:n kaikki kisakalat vapautettiin H Kuparinväri toimii Itämeren syönnöslohelle H Uistelukisat Suomenlahdelta Kilpisjärvelle H Näsijärvestä yritetään tehdä lohijärveä ym. Kalamiesten tekemä lehti 25 vuotta Samat joukkueet keilakisan kärjessä Keilakisa: Paperiliiton parhaiksi keilajoukkueiksi selvisivät Mäntän osasto 5, Valkeakosken osasto 70 ja Äänekosken osasto 13. Kolmen kärki oli paras sekä parikilpailussa että joukkuekilpailussa. Henkilökohtaisen kilpailun ykköseksi keilasi Petri Mastomäki (1422) ja toiseksi Juha Vuokko (1412) molemmat Mäntän osastosta 5. Naisten sarjan voitti Laura Aaltonen (1393) Rauman osastosta 8. Parikilpailun voittivat Mäntän osasto 5:n Juha Vuokko ja Petri Mastomäki. Toiseksi tuli Valkeakosken osasto 70:n joukkue Kari Etuaho ja Markku Laaksonen. Kolmanneksi ylsivät Äänekosken osasto 13:sta Sami Metsälä ja Jarno Blomberg. Parikilpailuun osallistui 24 joukkuetta. Joukkuekilpailun voitti Mäntän osasto 5, toiseksi tuli Valkeakosken osasto 70 ja kolmanneksi Äänekosken osasto 13. Kaikki tulokset: www.paperiliitto.? Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-31_hiomo_1-4cs6.indd 28 15.5.2013 23:57:07
Paperiliitto 4/2013 ?? mot, vaarit ja lapsenlapset. Mukana on oma kokkikin ja orkesteri, jonka tahdissa pistetään jalalla koreasti, heitetään tikkaa ja pelataan kyykkää. Ruokaa suoraan kasvimaalta Särkelän kasvimaalta lomalaiset saavat pöytään lähiruokaa. 25 metrin päässä keittiöstä kasvaa perunaa, sipulia, salaattia ja porkkanaa. – Kitkeäkin voi, jos haluaa, lomaalueenhoitaja Osmo Koste nauraa. Majoitu ilmaiseksi liiton lomapaikoissa 2 PURALA sijaitsee Kouvolan pohjoispuolella Jaalassa Pohjois-Kymen mäkisessä ja järvisessä luonnossa. Majoitus: Päärakennuksessa on tilaa 30 vierailijalle 2–5 hengen huoneissa. Kesäisin myös aittarakennuksen kahdeksassa huoneessa voi majoittua 30 lomailijaa. Rantasauna lämpiää päivittäin. Lapsiystävällinen ranta on matala ja hiekkapohjainen. Sesonkiaika: Juhannuksesta elokuun puoliväliin. Osoite: Puralantie 133, 47850 Verla. Lomapaikanhoitaja: Riku Valve, p. 050 340 0127, riku.valve@paperiliitto.? 3 SÄRKELÄ Särkisalossa on ulkoilijan paratiisi Turun saaristossa, meren ja järven rannalla. Särkelään pääsee sekä maanteitse että vesitse. Majoitus: Tilaa on kahdessa talossa yhteensä noin 60 henkilölle 4–6 hengen huoneissa. Tarvittaessa mahtuu lisäksi 30 vierasta tilapäiseen yhteismajoitukseen parvelle. Saunaan pääsee meren ja järven rannalla. Sesonkiaika: Kesäkausi ja toukokuun alku. Osoite: Finnarintie 200, 25610 Ylönkylä. Lomapaikanhoitaja: Osmo Koste, p. 050 373 9877, osmo.koste@paperiliitto.? . KESÄLOMA KYLPYLÄSSÄ 194,5 € / HLÖ 5 VRK 2-HENGEN HUONEESSA Hinnat sisältäen majoituksen aamiaisella, aamu-uinnit, yhden päivittäisen sisäänpääsyn elämyskylpylä än, kuntosalin käytön, elävää musiikkia joka ilta ja kaksi gondolikiertoa jelua tunturiin (3.6. lähtien), kävelysauvat lainaksi, soutelua Immeljärvellä, tunnin keilausta, päivän pizzan tai lounasbuffan sekä 30 min hieronnan. Hinta voimassa Paperin jäsenelle, vastaava hinta ilman jäsenalennusta 259 €. Jäsenyys todistettava jäsenkorttia vastaan. Voimassa 29.8. saakka. 3. Särkelän lähellä Särkelän lähialueilla ovat mm. Tukholman-risteilyjen lähtöpaikka Turussa, Teijon retkeilyalue ja Muumimaa Naantalissa. mot, vaarit ja lapsenlapset. Mukana on oma kokkikin ja orkesteri, jonka tahdissa pistetään jalalla koreasti, heitetään tikkaa ja pelataan kyykkää. Ruokaa suoraan kasvimaalta Särkelän kasvimaalta lomalaiset saavat pöytään lähiruokaa. 25 metrin päässä keittiöstä kasvaa perunaa, sipulia, salaattia ja porkkanaa. – Kitkeäkin voi, jos haluaa, lomaalueenhoitaja Osmo Koste nauraa. Särkelän lähialueilla ovat mm. Tukholman-risteilyjen lähtöpaikka Turussa, Teijon retkeilyalue ja Muumimaa Naantalissa. Siikaongelta eräs lomailija toi viime kesänä pesuvadillisen ? leetä. Toukokuun alussa useampi kalastaja sai toistakymmentä kuhaa päivässä. Särkelä on Kosteen mukaan monenlaisten ryhmien suosima paikka. Etenkin lapsiperheiden määrä on lisääntynyt. – Yhdeksi yöksi suunniteltu majoitus voi vaihtua viikkoon, sillä jalkapallopelit, onkikisat ja uinti ovat lapsille mieluisia, Koste kertoo. Moottoripyöräilijöitä alueelle houkuttelevat Turun saariston pienet tiet losseineen. Osa kävijöistä tulee Firapelin lavatansseja varten. – Melkein parempi paikkahan tämä on kuin taivas, ja vielä pirun hyvät talkkaritkin, Koste tuumii Särkelästä pilke silmäkulmassa. Törmälä on uudistunut Törmälän lomailijat ovat loma-alueenhoitaja Maini Kovasen mukaan liikkuvaista sakkia. Suosittuja ovat esimerkiksi Karhunkierros Oulangan kansallispuistossa, koskenlasku sekä melonta. Viime vuosina Törmälää on uudistettu, ja sen myötä lapsiperheet ovat löytäneet paikan. Ensi kesäksi lapsille tulee vielä lisäpuuhaa, kun kiipeilytelineet, hiekkalaatikot ja keinut saadaan pihalle. – Uintivedet täällä ovat kesälläkin viileät, mutta se ei ole vesipetoja haitannut. Kalastus on silti ykköslaji. Syksysesonki jatkuu pitkälle ruskaretkeläisten ansiosta, ja talvella kävijöissä on paljon laskettelijoita. P Ta lli nk Si lja Li ne , M et sä ha lli tu s, M uu m im aa 26-31_hiomo_1-4cs6.indd 29 15.5.2013 23:57:29
?? Paperiliitto 4/2013 Työssä P aperiliiton jäsenmaksu (vuonna 2013 1,55 %) peritään ennakonpidätyksen alaisesta vakuutetusta palkkatulosta eli bruttopalkasta. Pääsääntö on, että jäsen tekee perintäsopimuksen aina työsuhteen alussa, jolloin jäsenmaksu peritään suoraan palkasta. Aina perintäsopimuksen teko ei ole mahdollista eikä järkevää, esimerkiksi jos sinulla on useita lyhyitä työsuhteita muulla alalla. Näissä tapauksissa jäsenmaksu maksetaan itse. Jäsenmaksut maksetaan aina ammattiosaston tilille. Ammattiosaston taloudenhoitajalta saat tilinumeron ja ohjeet maksun suorittamiseen. Maksaessasi jäsenmaksuja ilmoita omat henkilötietosi ja aika, jolta maksu on suoritettu. Maksa jäsenmaksut vähintään kolmen kuukauden välein. Mikäli jäsenmaksurästejä on kuuden kuukauden ajalta, jäsen katsotaan eronneeksi. Työssä muualla kuin paperiteollisuudessa J äsenen, joka on siirtynyt pysyvästi pois paperiteollisuuden ammatista tai työalalta, tulee siirtyä oman alansa liittoon ja työttömyyskassaan. Pysyväksi siirtymiseksi katsotaan pysyvä tai yli vuoden määräaikainen työsuhde muulla alalla. Kun siirryt kokoaikatyöhön muulle alalle, sinun on vuoden kuluessa vaihdettava liittoa ja työttömyyskassaa. Kun liityt toiseen liittoon kuukauden kuluessa edellisestä liitosta erottuasi, siirryt ns. vanhana jäsenenä ja edellisen liiton jäsenyysaika ja työssäolo lasketaan hyväksesi. Yrittäjänä J os aloitat yritystoiminnan, sinulla on oikeus säilyttää jäsenyys 18 kuukauden ajan. Jäsenmaksun määräytymisperusteena käytetään ennen yrittäjyyttä palkansaajana saatua ansiotuloa. Voit myös heti yritystoiminnan alettuasi siirtyä yrittäjäkassan, Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT) tai Suomen Yrittäjäin työttömyyskassa (SYT) jäseneksi. Kun siirryt kuukauden kuluessa yrittäjäksi ryhtymisestä palkansaajakassasta yrittäjäkassaan, voidaan palkansaajakassassa hankittua työssäoloaikaa ja vakuutettuna oloaikaa lukea enintään kuusi kuukautta mukaan yrittäjän työssäoloehtoon. JÄSENREKISTERIN YHTEYSTIEDOT Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsenrekisteri, PL 326, 00531 Hki Faksi: 09 701 2279 Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.? Yhteyshenkilöt: Ammattiosastot 2-37: Tuija Tirinen, puh. 010 289 7733 Ammattiosastot 38-89 Leila Levosalo, puh. 010 289 7717 Päivitä itse jäsentietosi Voit tarkistaa ja päivittää omia jäsentietojasi eAsiointipalvelussa. Palvelussa voit myös katsella jäsenmaksutilannettasi ja syöttää jäsenmaksuvapautushakemuksen. Näet palvelusta lisäksi Paperityöväen Työttömyyskassaan lähettämiesi hakemusten, työvoimapoliittisten lausuntojen ja päätösten tilanteen. Samassa palvelussa täytetään myös työttömyysturvan jatkohakemus. Palveluun pääset kirjautumaan liiton nettisivuilta oman pankkisi tunnistuspalvelun avulla. Näin pidät jäsenyytesi kunnossa Työttömänä J äsenmaksua ei peritä työttömyyspäivärahasta. Jos olet työttömyyspäivärahan saajana ja sinulla on satunnaisia tai osa-aikaisia työsuhteita, liitä aina päivärahahakemuksen mukaan selvitys palkkatulosta maksetusta jäsenmaksusta. Selvitykseksi käy esimerkiksi kopio jäsenmaksukuitista. Opiskelijana O ppilasjäsen: Oppilasjäseneksi voit liittyä opiskellessasi paperialalle. Tällöin jäsenyys on voimassa vain opiskeluajan. Oppilasjäsen ei maksa liiton jäsenmaksuja paitsi, jos menee paperialalle töihin, jolloin voi liittyä varsinaiseksi jäseneksi. Opiskelijajäsen: Jos työskentelet opiskeluaikana, tulee jäsenmaksut maksaa palkkatulosta. Kun opiskelun aikana teet esimerkiksi kesätöitä, tee aina jäsenmaksun perinnästä uusi sopimus heti työsuhteen alussa. Jäsenmaksun perintä ei automaattisesti ala edellisen työjakson (kesän) perintäsopimuksen perusteella. Jos olet työssä muulla alalla, eikä perintäsopimuksen tekeminen ole mahdollista, maksa jäsenmaksut vähintään kolmen kuukauden välein. Ulkomailla J os työskentelet lähetettynä työntekijänä suomalaiselle työnantajalle, jäsenmaksu maksetaan normaalisti ansiotulosta. Vapautus jäsenmaksuista voidaan myöntää, jos työskentelet Euroopan Unionin tai ETA-sopimuksen piirin kuuluvassa maassa. Maksuvapautus voi jatkua enintään vuoden. Edellytyksenä on, että työttömyysvakuutus hankitaan työskentelymaasta. Suomeen palatessasi todistat vakuutusja työskentelykaudet työskentelymaan vakuutuslaitokselta saatavalla lomakkeella. ta, maksa jäsenJÄSENMAKSUISTA VAPAUTUMINEN Jäsen on vapautettu jäsenmaksujen suorittamisesta sen ajan, jolta hän ei saa veronalaista palkkaa. Yleisimpiä jäsenmaksuista vapautumisen syitä ovat: Palkaton sairausaika. Työttömyys (katso kohta ”työttömänä”). Opiskelu (katso kohta ”opiskelijana”). Vuorotteluvapaa. Äitiys-, isyystai vanhempainvapaat sekä hoitovapaa. Asevelvollisuus, vapaaehtoinen asepalvelus ja siviilipalvelus. Ilmoita maksuvapauteen oikeuttava syy ammattiosastosi taloudenhoitajalle tai Paperiliiton jäsenrekisteriin. Jatkossa ilmoita syy, esimerkiksi sairauden tai hoitovapaan jatkumisesta, puolivuosittain. Maksuvapaa jäsenyys voi jatkua enintään seitsemän vuotta maksuvapauteen johtaneen syyn alkamisesta lukien. Pi irr ok se t 12 3r f Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-31_hiomo_1-4cs6.indd 30 16.5.2013 8:26:19
Taukotila Tarjoaa tekemistä Paperiliitto 4/2013 ?? Sudoku Ristikko Ratkaisijan nimi:_____________________________________________ Osoite: __________________________________________________ ________________________________________________________ Puhelin: _________________________________________________ Laatinut Pauli Vento Laatinut Arto Inkala Ristikko Voita lahjakortti! Sudoku Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 3/2013 täyttäneistä palkinnon sai Ritva Miettinen Imatralta. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 10.6. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 4”. Vaikeusaste Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35. Ristikon 3/2013 vastaus Laatinut Ari Kiviharju Laatinut Arto Inkala Vaikeusaste Vaikeusaste 26-31_hiomo_1-4cs6.indd 31 14.5.2013 19:42:11
Hyvää syntymäpäivää! Palstalla haastattelemme jäsentä, joka täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä. Mitäs tiedät? ?? Paperiliitto ?/???? Taukotila Kuvis Lennokkikisa Lennokkikisa Nopea kisaan lähtö jäi vaivaamaan. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Mikko Nikkinen T ehtaalla on huoltoseisokki meneillään, mutta lastauksessa se ei tunnu. Osallistuminen kisaan sujuu lennossa, lastauksen lomassa Metsä Boardin BCTMP-tehtaalla Joutsenossa. Kisaan lupautunutta Tuomas Himmasta on pyydetty mukaan vain muutama hetki aiemmin. Hän on taitellut kaksi lennokkia kokeeksi. Toisessa on kolme harkittua taitosta, toisesta taas taitoksia on turha yrittää laskea, niitä on lukuisia. Vaikka työkaverit muuta sanovat, Tuomas taittelee kisaa varten toistamiseen sen simppelimmän version. Sana kiirii ja varastoon ehtii muutama pää lisää yleiLennossa heitetty Päivä kerrallaan Teksti Sari Kangas M ervi Andelin aloitti viiden kuukauden vuorotteluvapaan huhtikuussa, joten hän saa kerrankin möyriä puutarhakauden pihallaan ajan kanssa. Erityisesti Andelin vaalii syyskesällä värikkäästi kukkivia dahlioita, jotka istutti vapun jälkeen. –Syksyllä kaivan niiden juurakot ylös ja vien talvisäilytykseen veljeni kellariin. Puutarhatöissä Andelin on myös syntymäpäivänään, ?. Minkä urheilulajin huippuseura on HC West? ?. Mitähän tarkoittaa sivistyssana kalkyloida? ?. Kuka laulaa singlellä ”Hei mummo”? ?. Missä kaupungissa sauhusi aikanaan Summan paperitehdas? ?. Mitkä värit ovat Venäjän lipussa? ?. Mikä on vesisiippa? ?. Minkä puolueen kansanedustaja on Jani Toivola? ?. Kuinka paljon Suomen kokonaispinta-alasta on metsämaata? ?. Mitkä asiat Vasemmistoliitto ilmoittaa ideologiakseen? ??. Missä sarjakuvakirjassa esiintyy hahmo Touho? Vastaukset sivulla peeseen 41 vuoden työputken jälkeen. – Kun koskee ja kolottaa, työssäkäynti ottaa voimille. Andelin on taistellut vuosia polvikulumien kanssa. Tekonivel ja siirtyminen kevyempiin töihin tehtaalla ovat kuitenkin auttaneet. Nyt hän harjoittelee lähestyvää eläkettä varten vapaallaoloa. Eläkepäivien suunnitelmia ei silti ole, sillä kaikki on jo saavutettu: jälkikasvu, punainen tupa ja perunamaa. Nyt Andelin tekee asioita, joista pitää, ja elää päivän kerrallaan. P mutta tarjoaa kyllä kakkukahvit lapsilleen ja näiden perheille. Lapsenlapset odottavat herkkuja innokkaalta leipurilta. Myös veljet tulevat vierailulle. Vuorotteluvapaa tuli tarsön joukkoon. Puhe kääntyy nopeasti 12-tuntiseen työvuorojärjestelmään. Siihen siirryttiin tehtaalla viime marraskuussa. Himmanen tekee työaikamuoto 27:ää. Omaan työaikamuotoon ei tullut muutosta, mutta aamuvuoron alku siirtyi myöhemmäksi. – Itselläni työvuorojen alkaminen siirtyi kuudesta seitsemään ja se on sopinut minulle hyvin, Himmanen kertoo. Valmiina ylitöihin Matti Paakkinen tuuraa Himmasta kisaan osallistumisen ajan. 12-tuntisesta Paakkisella on pelkkää hyvää sanottavaa. – Paras puoli on tietysti pitkät vapaat. On vähän kuin tekisi vanhan systeemin vuoron iltavuoroa koko ajan. Ja yötyöstä palautuu nopeammin, Paakkinen luettelee. Etukäteen työpaikalla mietittiin, riittääkö ylitöihin tulijoita. Ilman mitään erillistä järjestelmää ovat ylityöt Tuomas Himmasen heiton olosuhteet olivat kohdallaan ja tavoite pitkällä. Mervi Andelin Syntynyt: 25.5.1955 Karjalohjalla Perhe: Elelee sinkkuna. Kaksi aikuista poikaa ja kaksi lastenlasta. Ammatti: Laboratoriotyöntekijä Sappi Kirkniemi Terveiset: Kirkniemen ammattiosastolle ja koko Kirkniemen porukoille! Mervi Andelin odottaa lapsenlapsia kylään. 32-33_taukotilacs6.indd 32 15.5.2013 21:39:22
Hauris ?? Paperiliitto ?/???? Kiltti Bichi Kuvis hoituneet. Jos tekijöitä tarvitaan, on joku ylityöhaluinen aina listalta löytynyt. Hyvä työpaikka Himmanen muistelee, että edellisestä paperilennokin heittelystä on ainakin 15 vuotta, ehkä alakoulussa. Hän kävi Joutsenossa Kesolan koulua. Ekaluokka aloitti siellä vain joka toinen vuosi eli samaa koulua kävivät 1.-, 3.ja 5-luokkalaiset. Seuraavana vuonna heistä tuli 2.-,4.ja 6.-luokkalaisia. Väliluokat kävivät koulua vain muutaman sadan metrin päässä Keskuskoululla. – Luokkamme taisi olla aika vilkas, muistaakseni poikia oli enemmän kuin tyttöjä, Himmanen kertoo. Himmanen jatkoi peruskoulusta ammattikouluun metallipuolelle ja suoritti tehtaalle tultuaan myös paperiteollisuuden ammattitutkinnon. Tehtaalla on menossa kymmenes työvuosi. Varastotyöntekijän tehtäviä Himmanen on hoitanut kaksi ja puoli vuotta. – Ei voi moittia, hyvä työpaikka tämä on. Ainakin itse lähden mielelläni töihin. Himmasta on helppo uskoa, vaikka työkaverit eivät kisatuloksesta paljon kiitosta jaa. P . Teksti Sari Kangas H ellyyttävä näky. Pieni lyhytkarvainen pentu tuijottaa nappisilmillään. Korvat lurpattavat ja pää on kallellaan. Kuvan alla tietokoneruudulla Bichi mainitaan kiltiksi ja ihmisrakkaaksi. Satu Laakson tytär tiesi heti internet-ilmoituksen nähtyään, että tuon koiran hän haluaa Asokan koiratarhasta Espanjasta. Karton lähettämötyöntekijä Laakson lapsuudenkodissa oli aina koira: aluksi samojedinpystykorva, sitten naapurin väliaikaishoidosta löydetty saksanpaimenkoira ja viimeisenä Venäjältä noudettu snautseri. – Ne olivat seuraa pitäviä perhekoiria, joita pidettiin sisällä ja siliteltiin. Kun Laakso muutti itsekseen asumaan, uusi koti kaipasi tietenkin lemmikkieläintä. Kääpiösnautseri Ville oli kuin perheenjäsen seuraavat 15 vuotta. Sen poismenon jälkeen uuden lemmikin hankinta vaikutti epäasialliselta. Koti tuntui kuitenkin tyhjältä, ja sitten työkaveri kertoi adoptoineensa koiran Espanjasta. Siellä koiria hylätään satojatuhansia vuosittain, esimerkiksi metsästyskauden päätteeksi. Pian Laakso tutki tyttärensä kanssa suomenkielistä www.auringonkoirat.comsivustoa. Kun Bichi oli valittu, Laakso täytti sähköisen lomakkeen, ja parin päivän kuluttua Espanjasta soitettiin. Yhteyshenkilö selvitti Laakson soveltuvuutta adoptioon kyselemällä työajoista, lomanviettotavoista ja aiemmista lemmikeistä. Bichi saatiin varattua 150 euron alkumaksulla. Tarhat eivät myy koiria, mutta perityillä summilla katetaan ruoka-, eläinlääkärija matkakuluja. Kaikki koirat ovat hoidettuja ja rokotettuja, vanhemmat niistä myös steriloitu tai kastroitu. Pari viikkoa myöhemmin Laaksot olivat lentokentältä Bichiä vastassa. – Jo kentällä tiesin, että se oli täysi nappivalinta. Iloisesta ja touhukkaasta vilistäjästä tuli heti ystävä, joka saa aina hyvälle tuulelle. Ehkä kohtalollakin oli sen löytämisessä näppinsä pelissä: Bichi oli tuotu koiratarhalle 10.12.2010 samana päivänä kun Ville-koira kuoli. P Tekijä Jarno Kiukas Elämä(ä)n laatua Sarja etsii laatua työja vapaa-aikaan. ” Jo kentällä tiesin, että se oli täysi nappivalinta.” KISAN TULOKSET . Raimo Kirjola , . Jukka-Pekka Mäkelä . . Leena Juomola , . Tuomas Himmanen , HEITTÄJÄN TIEDOT Nimi:Tuomas Himmanen Työ: Käynnissäpito-operaattori Metsä Boardin Joutsenon tehtaan varastossa. Heittokokemus: Heikko. Ala-asteiässä viimeksi. Tulostavoite: 20 metriä. Tulos: 3,47 metriä Lennokin paperi: 80 g A4 tulostuspaperi. Kommentti: Ehkä tämä tuli sittenkin liian nopeasti. peasti. peasti. A4-tulostuspaperi päätyi lennokiksi lähettämön printteristä. Ei voi moittia, hyvä työpaikka tämä on. ta vaikutti epäasialliselta. mutta perityillä summilla katetaan ruoka-, eläinlääkärija matkakuluja. Kaikki koirat ovat hoidettuja ja rokotettuja, vanhemmat niistä myös steriloitu tai kastroitu. Pari viikkoa myöhemmin Laaksot olivat lentokentältä Bichiä vastassa. – Jo kentällä tiesin, että se oli täysi nappivalinta. Iloisesta ja touhukkaasta vilistäjästä tuli heti ystävä, joka saa aina hyvälle tuulelle. Ehkä kohtalollakin oli sen löytämisessä näppinsä pelissä: Bichi oli tuotu koiratarhalle 10.12.2010 samana päivänä kun Ville-koira kuoli. Satu Laakson Bichi on kiltti ja ihmisrakas koira. 32-33_taukotilacs6.indd 33 15.5.2013 21:39:24
Taukotila kaiden verotus kiristyi tai milloin se helpottui. Samoihin aikoihin ohitettiin melko vähillä ”lööpeillä” se miten kävi Reino Raumalaisen, joka sai kolmoskoneen lopettamisen myötä lopputilin. Uutisille se oli vain osa UPM:n alkuvuoden sopeuttamisohjelmaa, mutta tiedon tultua tyynyyn painui sinä iltana monta mietteliästä päätä. H allituksen kehysriihen kuuluneen yritysten veroalen maksavat lopulta kuluttajat ja palkansaajat. Tiedot kertovat esimerkiksi, että vaikka verovapaat osinkotulot poistuvat, niin 150 000 euroon asti osingoista vain neljäsosa on pääomaveron alaista. Yrityksillä onkin nyt ”veroalen” myötä näytön paikka työpaikkojen ja investointiensa julkistamiseen. Töitä kun haluaa jo kesäksikin moni nuori. Lyhytaikaiseksikin jääneistä kesäduuneista on monilla meistä mukavat muistot. P S howorkesteri Lapinlahden Linnut sanoi sketsissään joskus, että jos työläinen ei tuota tarpeeksi, on häneltä otettava työnsankarin merkki pois. Jos tästä huolimatta yrityksen voitto ei osoita riittävästi ylöspäin, otetaan työläiseltä palkkaa pois ja jne. Sketsi kuvaa melko osuvasti tämän päivän työläisen elämää, jonka jokainen päivä on kuin uusi elämä ja niin ennalta arvaamaton. Elinkeinoelämä eli tämä työnantajapuoli, niin kuin sen uutiset ilmaisevat, on ollut viime aikoina hyvin luovalla päällä keksiessään mitä ihmeellisimpiä muutosesityksiä nykyiseen työläisen elämään. Useimmiten nuo esitykset merkitsevät muodossa jos toisessa heikennystä aikaisempaan elämään. Näin työnsankarin merkki on jo otettu pois suomalaiselta työläiseltä ajat sitten ja niin monella tilastolla häntä syyllistetty, että luulisi tuon jo vähemmästäkin perille menevän. V aan on toisenlaisiakin tilastoja, jotka eivät vaan pääse lööppeihin. Kuten sekin, että meidän työmme kilpailukyky on aivan Euroopan parasta ja muualla työllä on kalliimpi hinta kuin meillä. Tavallinen rivijäsen ei reagoi näihin ”uutisiin” juuri muutoin kuin ajatuksella, että hänen oma työpaikka säilyisi ja siitä saatavalla palkalla saisi maksettua asuntoa, voisi vaihtaa vaihteeksi autoa ja ostaa jotain ylimääräistä tai käväistä katsomassa lomalla jonkun muun maankin elämää ja hintatasoa. Jälkikasvullekin voisi miettiä jotain tarpeellista. Siis aivan arkisia asioita, joissa kaiken lähtökohta on hänen ja puolison työpaikka. Vähemmästäkin häntä alkoi viime talven viimeisten yöpakkasten aikaan sylettää, kun tiedotusvälineet jauhoivat illasta ja aamusta toiseen hallituksen päätöksiin liittyvää osakkeenomistajien verotusasiaa. Tietoa tuli vain siitä, että milloin rikKirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-toimittaja ja tiedottaja, jonka toimenkuvaan kuuluu myös urheilusta kirjoittaminen. Ammattiosastojen historiat ovat myös mielenkiinnon kohteina. Takana on pitkä työura itäsuomalaisessa sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp2.net.? Työläisen elämää Yritysten veroalen maksavat lopulta kuluttajat ja palkansaajat. Jani Toivola on Vihreiden kansanedustaja. Paperiliitto ?/???? ?? Pi irr os La ur a Ta in io Varamies Vastaukset ?. Käsipallon ?. Laskea, laskelmoida ?. Suvi Teräsniska ?. Haminassa ?. Valkoinen-sininenpunainen ?. Yksi lepakkolaji ?. Vihreiden ?. 60 prosenttia ?. Punavihreys ??. Aku Ankassa. On Akun pölhö serkku Sarja kertoo paperiliittolaisten harrastuksista. Jäsen harrastaa Mistäs tiesit? Teksti Sari Kangas Mitä: on moottoripyöräillyt aktiivisesti viimeiset kymmenen vuotta. Miksi: Moottoripyöräily on kiehtovampaa kuin autolla reissaaminen. Pyörän päällä tuntee vahvasti maaston muodot, lämpötilan muutokset ja vauhdin. Miten aloitti: Ystävä lainasi toista moottoripyöräänsä ja pyysi kaveriksi Norjan-matkalle. Ajaminen sytytti ja piAjaminen sytyttää TAPIO MYLLYNEN Asuinpaikka: Pankakoski Ikä: 61 Perhe: kolme aikuista lasta ja neljä lastenlasta Työpaikka: muovikalvokoneenhoitaja Amcor Flexibles Oy:ssä Lieksassa Luottamustoimi: pääluottamusmies. an oli hankittava oma pyörä. Kuinka paljon: Ajaa kesässä 20 000 kilometriä. Ensi talvena Myllynen hankkii nastarenkaat, jotta ajaminen onnistuu vuoden ympäri. Missä: On kierrellyt Pohjoismaissa ja hieman Venäjällä. Mukana kulkevat retkeilyvälineet ja teltta, mutta huonolla säällä yöpyminen siirtyy sisätiloihin. Suunnitelma: Ajaa ensi kesänä Arkangelin kautta Kostamukseen ja käy katsomassa Vienanmeren maitovalaita ja Solovetskin luostarialuetta. Viikon reissulle matkaa kertyy 3000 kilometriä. Haave: Lähteä osaavassa porukassa kiertämään kaukaisempia alueita Venäjällä. Talvet: Matkojen suunnittelu on osa hupia. Kohteiden tutkiminen, reittien valinta ja karttojen hankinta tapahtuvat talvella. Erityistä: On aloitellut moottoripyöräblogia osoitteessa www.retkituntemattomaan.? . P neenhoitaja Amcor Flexibles Oy:ssä Lieksassa Luottamustoimi: pääluottamusmies. onnistuu vuoden ympäri. On kierrellyt Pohjoismaissa ja hieman Ajaa ensi kesänä Arkangelin kautta Kostamukseen ja 34-36_taukotila_Varamiescs6.indd 34 15.5.2013 10:09:57
Nro 5 Aineistot ...................10.6. Ilmestyy ................... 28.6. Nro 6 Aineistot ...................14.8. Ilmestyy ................... 30.8. Nro 7 Aineistot ................... 11.9. Ilmestyy ....................27.9. Nro 8 Aineistot ...................2.10. Ilmestyy .................. 18.10. Nro 9 Aineistot ................... 6.11. Ilmestyy ...................22.11. Nro 10 ............................... Aineistot ................... 3.12. Ilmestyy ..................20.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2013 fixus.fi Palveluksessasi yli 230 Fixus-korjaamoa kautta maan. Löydä lähin osoitteessa: Palveluksessasi yli 230 Fixus-korjaamoa Autokorjaamo Sinun eduksesi! Fixus-korjaamoketju palveluksessasi Fixus-ketju kattaa koko Suomen. Suomalaisia autoilijoita palvelee yli 230 autokorjaamoa Hangosta Ivaloon tarjoten kattavasti erilaisia huolto-, korjausja lisäpalveluja. Takuu säilyy Huolto-ohjelmat vaihtelevat merkeittäin ja malleittain. Fixus korjaamopisteissä huollot ja korjaukset sujuvat kilpailukykyiseen hintaan ja takuuvarmasti. Fixus-ketjun korjaamot käyttävät huolloissa ja korjauksissa laadukkaita, alkuperäistä vastaavia merkkivaraosia. Auton valmistajan antama takuu säilyy, kun huollot suoritetaan valmistajan ja maahantuojan huolto-ohjelman mukaisesti huomioiden Suomen olosuhteet. Saat huoltotarjouksen helposti ja nopeasti joko paikan päällä, puhelimitse tai sähköpostilla. Tarvitsemme vain auton rekisteritunnuksen. Pyydä tarjous paikkakuntasi Fixus-korjaamosta. Paperiliitto ?/???? ?? Sudokun ratkaisut Paperiliittolainen, hae seuraaville jaksoille: 25.–30.8. Kylpylähotelli Levitunturi Teema: Liikkumaan, haku päättyy 26.6.2013 6.–11.10. Kylpylähotelli Levitunturi Teema: Painonhallinta, haku päättyy 7.8.2013 HINTA TÄYSIHOIDOLLA 150 € / 5 VRK. Jaksoihin liittyy seurantajakso 60€/2vrk samassa kohteessa. Haku ensisijaisesti sähköisesti, PHT ry:n nettisivulla www.pht.? . Jos tarvitset apua hakemuksen tekemisessä, ota yhteys liiton lomavastaavaan: Hanna-Kaisa Siimes, p. 0102 897 729, hanna-kaisa.siimes@paperiliitto.? JÄMSÄN ÄIJÄN AUKIOLLA LA 6.7.2013 KLO 14–21 paperiliiton karaoke-laulukilpailu Kilpailuun mahtuu mukaan 50 ensiksi ilmoittautunutta. Noin klo 20 alkavaan ? naaliin pääsee esikarsintojen jälkeen arvovaltaisen tuomariston valitsemat 5 parasta laulajaa. Pääpalkintona vapaavalintainen 7 vrk:n loma Paperiliiton Holiday Clubin kohteessa. Ilmoittautumiset 14.6 mennessä. Karaoketapahtuman jälkeen tapahtuma-alueella tanssit elävän musiikin tahdissa. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: mika.temonen@upm.com, puh. 050-9194555, jari.k.kallio@upm.com 040-167 7622 Liput 5 € , Paperiliiton jäsenet ilmaiseksi. Tapahtumajärjestelyistä vastaavat : osastot 11 ja 80 Jyrki Mäntylä voitti kisan viime vuonna. 34-36_taukotila_Varamiescs6.indd 35 15.5.2013 10:11:08
? PO LK U PYÖ R ÄT ? PYÖ R Ä H UO LTO ? K U NTO L A IT TEE T ? TA RVI K K EE T MEILTÄ LÖYDÄT TESTIVOITTAJAMERKIT: PALVELEMME ARK. 10-19, LA 10-16 ? HELSINKI ?Kallio, Helsinginkatu 18 ?Malmi, Malmin raitti 9 ? Itäkeskus, Itäkatu 1-5 VANTAA ? Tammisto, Valimotie 29 ? Petikko, Petikontie 3 ESPOO ?Tapiola Oravannahkatori 3 ? Olari, Länsikeskus, Pihatörmä 1 TUUSULA ? Riihikallio Riha-Center, Haukantie 2 HYVINKÄÄ ? Rääkänkatu 9 HÄMEENLINNA ?Hämeensaarentie 5 ?TAMPERE ?KUOPIO ?JOENSUU ?LAPPEENRANTA ?JYVÄSKYLÄ ?LAHTI ?OULU ?TURKU Osta nyt maksa vasta elokuussa! Tarjous voimassa 12.4.-15.6 .2013 M a a h a n tu o ja S ik si E d u ll in e n ! w w w . s u o m e n p o l k u p y o r a t u k k u . f i w w w . s u o m e n p o l k u p y o r a t u k k u . f i Nouda myymälästä tai tilaa netistä! Nouda myymälästä tai tilaa netistä! 1399.TULE JA KOEAJA UUDET SÄHKÖAVUSTEISET! TULE JA KOEAJA UUDET SÄHKÖAVUSTEISET! e-Bike – 4 faktaa e-Bike – 4 faktaa Kenelle e-Bike sopii? Vastaus on helppo: se sopii jokaiselle, joka haluaa ottaa pyöräilyn hiukan kevyemmin. Tutustu itse, niin huomaat e-Biken olevan paitsi tyylikäs, myös hauska! E-Biken sähkömoottori avustaa pyöräilijää jokaisella polkaisulla, mutta teho tuntuu parhaiten paikaltaan lähtiessä ja ylämäessä. Tehokas sähkömoottori ladattavine akkuineen ei vie perille, mutta helpottaa juuri sen verran, ettei pidempääkään matkaa tarvitse puskea hiki kypärässä. Sähkömoottori tuo keveyttä polkemiseen ! Juuri sopivan avustustehon valitset kätevästi e-Biken ohjaustangon panelin painikkeella. Panelin ledit näyttävät myös akussa jäljellä olevan virran määrän. Irrotettava akku ladataan pyörän mukana tulevalla laturilla normaaliin verkkovirtaan kytkettynä. Täysi akku riittää avustustehosta riippuen 35–70 kilometrin matkaan ja akun latautuminen tyhjästä täyteen kestää esimerkiksi Urbane-mallin Li-ion-akulla vain 2,5 tuntia! Helkama e-Biken akun lataat vaikka toimiston pöydällä Ja sitten nauttimaan maisemista ! Valikoimistamme löytyy sopiva malli jokaiselle sähköpyörää harkitsevalle, kaipaatpa helpotusta työmatkapyöräilyyn tai ekologisempaa vaihtoehtoa kakkosautolle. Valitse tilanteeseen sopiva avustusteho ? Moderni alumiininen city-runko matalalla jalannostokorkeudella ja vääntävä etunapamoottori ? Naisten Lounatuuli ja miesten Pohjatuuli ovat molemmat 3-vaihteisia ja varustettu LED -valoilla edessä ja takana! Lounatuuli Helkama eBiket vievät perille tavallista pyörää kev yemmin ja tietenkin t y ylistä tinkimättä! Malliston uutuus on rento kaksikko Lounatuuli & Pohjatuuli. • Runko: alumiini • Runkokoot: 51cm • Etuhaarukka: teräs • Vaihteet: Shimano Nexus 3 • Jarrut: V-Jarru / Jalkajarru • Renkaat: 28" Pohjatuuli 34-36_taukotila_Varamiescs6.indd 36 8.5.2013 11:15:42