Nro 4/2014 ? 16.5.2014 ? 56. vuosikerta Isien jäljillä Elojen suvussa työskennellään samassa yhtiössä jo viidennessä polvessa. Ju kk a Ko sk in en Jani Kautto: Äänekoski iloitsee investoinnista s. 4 Lisää työpaikkoja: Varkaudessa tehdään pian kartonkia s. 8 Paperimies Kari: Ammattinsa suvereeni osaaja s. 19 ”En muista koskaan kokeneeni täydellistä kalareissua.” Ossi Peräkylä, s. 25. ” Jos aikoo sukeltaa, oluen ottaminen on jätettävä.” Juha Töytäri s. 32 PaPeri Li itt o 01_etusivu.indd 1 7.5.2014 14:29:50
58 % e ys is uoleh m a erh ensä en st ksi . KUINKA SINÄ PÄRJÄISIT? Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI Esimerkkihinta: 42-vuotias henkilö, Paperiliiton jäsen, 50 000 euron turva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013. if.? 010 19 19 19 02-3_sisältö.indd 2 6.5.2014 22:38:54
Zz ?xxx. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Mikko Nikkinen Max Ste? anson Christophe Rouziou Mikko Nikkinen Mikko Nikkinen M ik ko N ik ki ne n Mikko Nikkinen Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Äänekoskelle metsäteollisuuden historian suurin investointi. 6 Kaukopäässä alkoi lyhyen vuorokierron kokeilu. 8 Varkaudessa investoidaan kartonkikoneeseen. 10–15 Reportaasi Paperintekoa sukupolvelta toiselle. 18 Paperiliittolaisuus yhdistää. 20 Vihdoinkin investointeja! 23 Parasta elämässä: Ossi Peräkylä rentoutuu vesillä. 25–30 Hiomo 25 Näin työssäoloehto kertyy. 26 Kulttuuriapuraha 22:lle paperiliittolaiselle. 28 Liiton salibandymestaruus 2014 on ratkottu. 31–35 Taukotila 31 Ratkaise ristikko. 32 Jämsänkosken voimalaitoksen kahvitauolla puhutaan pyöristä. 34 Oiva Perälä kävelee voidakseen hyvin. Ärsyke kloonaisi Karvisia. Paperiliitto ?/???? | ? 32 ?Juha Töytäri on nähnyt sukeltaessaan myös hain. 26 ?Jarno Eronen edusti liiton salibandyturnauksessa Varkauden joukkuetta. 10–15 Reportaasi Isältä pojalle Tehdaspaikkakunnalla on luontevaa hakeutua tehtaalle töihin. Niin teki myös Elojen suvun miehet. Mitenköhän käy Artun, 2, ammatinvalinnan tulevaisuudessa? ? SISÄLTÖ Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 58 % e ys is uoleh m a erh ensä en st ksi . KUINKA SINÄ PÄRJÄISIT? Kyselymme mukaan useimmat eivät uskoisi selviävänsä taloudellisesti, jos pahin tapahtuisi. Silti monessa perheessä ei kummallakaan aikuisella ole kunnon henkivakuutusta, vaikka sellaisen voisi saada jo kuudella eurolla kuussa. Ota nyt Suomen edullisin henkivakuutus* osoitteesta HENKIVAKUUTUSKUNTOON.FI Esimerkkihinta: 42-vuotias henkilö, Paperiliiton jäsen, 50 000 euron turva. Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013. if.? 010 19 19 19 18 ?MarjaLiisa Pesonen on yksi 260 paperiliittolaisesta Marjasta. 4 ?Äänekoskella Paajanen, Vakoniemi ja Kautto iloitsevat investoinnista. 6 ?Ilkka Sinkkonen Kaukopäästä kannattaa lyhyen kierron kokeilua. 02-3_sisältö.indd 3 7.5.2014 14:39:31
4 | Paperiliitto 4/2014 Kuorimo S uomalaisilla juurilla ja suomalaisen yhteiskunnan tuntemuksella on suuri merkitys yhtiön tulevaisuuden kannalta. Johtajan juuret ja sitoutuminen Suomeen eivät ole itsestäänselvyys. Nokian hajoaminen ja myynti Microsoftille on varoittava esimerkki siitä, mitä voi tapahtua, kun juuret ovat muualla. Tämä virhe ei saisi toistua, kun osin valtio-omisteinen metsäyhtiö valitsee itselleen uuden toimitusjohtajan. Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministerin on käytettävä valtaansa, jotta Stora Enson uuden toimitusjohtajan valinnassa liputetaan suomalaisen puolesta. Kotimaan puolesta liputti myös Metsä Group. Biotuotetehtaan investointi varmistaa olemassa olevat työpaikat ja luo ympärilleen uutta työtä. Samalla se tuo lisää verotuloja valtiolle. Talouden suunnan muuttaa vain se, että saamme lisää yksityisen sektorin työpaikkoja, joilla voimme ylläpitää julkista sektoria. Meillä ei ole yksinkertaisesti varaa sektoriin, jota joudutaan rahoittamaan velkarahalla. Veropolitiikassa kannattaa nyt tähdätä pitemmälle, ei ainoastaan epämääräisen matkan päässä häämöttävään talouskasvuun. Ja veroajattelun suuntaa on syytä myös muuttaa siten, että emme veroilla ja maksuilla rasita liikaa työntekijöitä emmekä myöskään yhtiöitä. Vain tuottavalla työllä saamme maan nousuun ja voimme pitää huolta elintasostamme. On viisasta antaa kapitalistin rikastua, sillä siten me duunarit voimme mitata siitä aikanaan ulos oman osamme. Ilman työtä ja yrityksiä ei ole mitään mitattavaa. ? P Hyvä Suomi! vastarannan supi pääKirjoitus Enoni Masa teki pitkän uran kuorimolla. Talouden suunnan muuttaa vain se, että saamme lisää yksityisen sektorin työpaikkoja. Teksti Päivi Ketolainen Kuvat Max Steffansson Y hteinen lottovoitto. Vuosituhannen paras uutinen. Kippis. Hehkutukselle ei näy loppua, kun äänekoskelaiset iloitsevat Metsä Groupin päätöksestä investoida paikkakunnalle ”uuden sukupolven biotuotetehdas”. Ilorintaman etujoukoissa seisoo Metsä Fibren pääluottamusmies Jorma Paajanen. Vapaa-ajallaan koripallonuoria valmentava mies tietää, että voitto on aina yhteinen saavutus. – On kiva pelata joukkueessa, missä pärjätään. Suurinvestointi osoittaa, että olemme osanneet tehdä täällä asioita oikein. Meihin luotetaan. Hän myöntää olleensa aluksi ällikällä lyöty. Suomen metsäteollisuuden historian suurin investointi kuulosti ihan uskomattomalta. – Pari kuukautta sitten meillä alkoi Tulevaisuuden tehtaat –projekti. Ajattelin, että jotain uutta saattaa olla tulossa, mutta näin isoa pottia en osannut kuvitella. Jättimäinen hanke Prosessinhoitajat Harri Vakoniemi, 47, ja Jani Kautto, 33, olivat jymyuutisen kuullessaan turvallisuuskoulutuksessa. Kesken koulutuksen työntekijöille pidettiin tiedotustilaisuus, jossa tieto vahvistui. – Nyt on sitten epävarmuus loppu, sanoo Vakoniemi ja arvelee hymyssä suin, että hänellä piisaa työtä eläkevuosiin asti. Kautto on yhtä toiveikas. Hän kertoo, että äänekoskelaiset kulkevat kylillä ”naamat näkkärillä”. – Kauppajonoissa ja kuppiloissa ei puhuta juuri muusta kuin tulevasta tehtaasta. Metsä Fibren biotuotetehdas tulee olemaan varsinainen suurhanke. Investoinnin kustannusarvio on yli miljardi euroa. Tehtaan sellukapasiteetti tulee olemaan 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tulovaikutus koko Suomelle on 0,5 miljardia euroa vuosittain. Työpaikkoja tuotantoketjuun syntyy 2 500. Osansa saavat metsänomistajat, metIhanaa, Äänekoski, ihanaa! Metsä Groupin miljardiinvestointi vetää naamat näkkärille. 04-5_kuorimo.indd 4 7.5.2014 16:05:20
Paperiliitto 4/2014 | 5 Kuorimo Kuorimo surit ja kuljetusala. Hyvinvoinnin toivotaan leviävän joka niemeen ja notkelmaan kauppoja ja kampaajia myöten. Positiivinen mullistus Äänekoski onkin ollut viime vuodet ahtaalla. Teolliset työpaikat ovat vähentyneet. Esimerkiksi M-Realin paperilinjan alasajo masensi mieliä kolme vuotta sitten. Työttömyyden kurjistamalle Äänekosken alueelle investointi tarkoittaakin uutta alkua. – Toivon, että työttömyys ja uudet työpaikat kohtaavat täällä toisensa, sanoo Jorma Paajanen. Nykyinen sellutehdas työllistää 160 henkeä. Varsinaiseen selluntuotantoon uusia vakansseja tuskin jatkossakaan kovin paljon syntyy. –Uudet työpaikat tulevat alkuvaiheessa rakennuspuolelle, ja myöhemmin puunkäsittelyyn ja biotuotantoon. Alihankintayrityksiä tästä aivan varmasti poikii. Tehtaan rakentamisen lisäksi esimerkiksi tieolot vaativat järjestelyjä. Uusi tehdas tuo katukuvaan useita satoja rekka-autoja päivässä. Ihanaa, Äänekoski, ihanaa! Puu korvaa muovin Aluksi biotuotetehtaan tuotevalikoima kuulostaa jokseenkin tutulta. Sellu on edelleen ykkönen. Myös mäntyöljyä ja tärpättiä sekä kaukolämpöä ja biosähköä syntyy. Vaan miltä kuulostaisivat vaatekuitu tai auton kojelauta, jotka on valmistettu Äänekosken sellusta? Sellaisia ainakin Jani Kautto uskoo vielä nähtävän, kunhan kehitystyö etenee. Myös työministeri Lauri Ihalainen on toivonut, että Äänekosken malli rohkaisisi investoijia arvoketjuajatteluun pohjautuvalle yritystoiminnalle. Tarvitaan siis ketjuja ja verkostoja. Yhteistyötä. Jorma Paajanen pitää tärkeänä bulkkisellun jalostusta eteenpäin. – Kaikki, mitä nyt tehdään muovista, voidaan jatkossa tehdä puusta, hän tiivistää. Äänekosken selluporukka tietää, että tulevina vuosina on paljon opittavaa ja uutta haastetta. – Tämä tulee olemaan meille positiivinen ponnistus. Aivan varmasti tarvitaan venymistä ja uuden opiskelua, mutta kaiken lupaamme tehdä niin hyvin kuin ikinä osaamme.? P ? – On kiva pelata joukkueessa, missä pärjätään, sanoo Jorma Paajanen. ? – Kylillä kaikki puhuvat uudesta tehtaasta, kertoo Jani Kautto. 10 suurinta maailmassa Omistaja Paikka Tuhatta tonnia 1 RGM/APRIL Pekanbaru, Indonesia 2 900 2 APP/Sinar Mas Perawang, Indonesia 2 380 3 Fibria Aracruz, Brasilia 2 330 4 RGM/APRIL Rizhao, Kiina 1 900 5 Suzano Mucuri, Brasilia 1 850 6 CMPC Nacimiento, Chile 1 510 7 Eldorado Celulose e Papel S.A. Tres Lagoas, Brasilia 1 500 8 Fibria Tres Lagoas, Brasilia 1 300 9 APP/Sinar Mas Yangpu, Kiina 1 300 10 Huatai Dongying, Kiina 1 225 Maailman suurimmat sellutehtaat vuonna 2012, vuosikapasiteetti 10 suurinta Suomessa Omistaja Paikka T. tonnia 1 Stora Enso Imatra 1 080 2 UPM Lappeenranta 915 3 UPM Pietarsaari 800 4 UPM Rauma 800 5 UPM Kaipola 740 6 Metsä Group Joutseno 650 7 Metsä Group Rauma 630 8 Metsä Group Kemi 590 9 Stora Enso Anjalankoski 590 10 UPM Kuusankoski 560 Suomen suurimmat sellutehtaat 2012 ?Harri Vakoniemi toivoo, että investoinnin myötä hänelle riittää töitä eläkevuosiin asti. Biotalouden ekosysteemi M etsä Fibren biotuotetehtaan lopullinen investointipäätös tehdään alkuvuodesta 2015, lupaprosessien jälkeen. Rakentaminen alkaa samana vuonna nykyisen sellutehtaan puukentälle 2017. Kun uusi tehdas on valmis, vanha puretaan. Sellun lisäksi tehdas tuottaa bioenergiaa ja biomateriaaleja. Selluntuotannon ympärille syntyy yritysten muodostama biotalouden ekosysteemi. Uuden tehtaan kuitulinja jalostaa puun selluksi, talteenottolinja tuottaa energiaa ja keittokemikaalit otetaan talteen uudelleen käytettäväksi. ? P Investointi lukuina ? Kustannus: 1,1, miljardia euroa ? Sellukapasiteetti: 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa ? Sähköntuotanto: 1 400 GWh/v ? Kaukolämpö ja höyry: 7 000 GWh/v ? Puunenergia: 1 200 GWh/a 04-5_kuorimo.indd 5 7.5.2014 16:05:22
Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Mikko Nikkinen K artonkikone 4:n koneenhoitaja Ilkka Sinkkonen on tyytyväinen, että Kaukopäässä alkoi lyhyen vuorokierron kokeilu. Muun muassa kuorimolla ja voimalaitoksella lyhyt vuorokierto on käytössä jo nyt. – Kuulostaa järkevältä, jos kaikki siirtyvät samaan kiertoon. Jos ihmiset siten pysyvät terveempänä, onhan se työnantajankin etu, Sinkkonen summaa. Sinkkonen on kuullut lyhyttä vuorokiertoa tekeviltä myönteistä palautetta: pirteys ja reippaus on lisääntynyt. Itsellä on työvuosia koossa 37. Jos terveyteen voi työaikamuodon muutoksella vaikuttaa, se on Sinkkosen mielestä tervetullutta. – Sen tietää, mitä vuorotyön aiheuttama kokovartalokooma on. Jos et kokeile ja uskalla lähteä uuteen, et voi tietää, mitä se antaa. Moni tuskailee väsymystä, kun kellot on siirretty kesäaikaan. Sinkkosessa se herättää hilpeyttä, sillä vuorotyössä tuo kellon siirto tapahtuu kymmeniä kertoja vuodessa. Pakko toi pettymyksen Kuivauskoneen prosessihenkilö Jani Paakki on äärimmäisen pettynyt tapaan, jolla lyhyen vuorokierron kokeilu toteutetaan. Työpaikalla äänestettiin vuorokierrosta syksyllä 2011 ja työnantajan aloitteesta työaikamuodon muuttamiseen sovittiin ”rauhoitusaika” vuoteen 2016. – Viisi vuotta piti olla koskematta vuorokiertoon, nyt työnantaja saneli asian yksipuolisesti. Vastustustahan se herättää, kun väkisin tuli lyhyt kierto. Mieluummin olisin ryhtynyt kokeiluun 12-tuntisesta, kun siitä on muualla hyviä kokemuksia, Paakki punnitsee. 25 vuotta Kaukopäässä työskennelleen 6 | Paperiliitto 4/2014 Kuorimo ” xxxx.” Paperiliitto ei voi yksin taata työpaikkojen säilymistä. Silppua Stora Enso vastasi lapsityövoiman käyttöön Stora Enso: Paperiliitto sai huhtikuun lopussa Stora Ensolta selvityksen lapsityövoiman käytöstä Pakistanissa. Stora Enson mukaan lapsityövoimaa ei sen alihankintayrityksessä tällä hetkellä käytetä. Yhtiö on lisäksi jatkanut toimimista lasten aseman parantamiseksi. Paperiliitolta antoi omat esityksensä Stora Ensolle siitä, miten lapsityövoiman käyttöä voidaan ehkäistä maassa, jossa asia on ongelmallinen. Liiton mielestä Stora Enson olisi tehtävä suoraan kerääjien kanssa sopimuksia raaka-aineen keräämisestä ja maksaa sen suuruista palkkaa, että paperin kerääjiksi hakeutuisi aikuisia. Lisäksi kerääjien liittymistä ammattiyhdistykseen tulisi pyrkiä lisäämään, jolloin heitä koskisivat paikalliset työehtosopimukset. SASK:n mukanaoloa projektissa Paperiliitto pitää tarpeellisena. Stora Enso on jo aiemmin keväällä kuullut SASKin edustajia. Paperiliitto seuraa edelleen, miten Stora Enso asiassa toimii kehittyy. Aihetta käsiteltiin myös kansainvälisessä teollisuusliittojen puheenjohtajien työkokouksessa, jota Paperiliitto isännöi toukokuussa. Vuosiloman sairauskarenssi muuttui Karenssi: Vuosilomalain mukainen sairauskarenssi poistuu myös työaikamuoto 37:aa eli keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekeviltä 1. toukokuuta alkaen. Muissa työaikamuodoissa vuosilomalain muutos tuli voimaan viime lokakuussa. Vuosilomalaissa on todettu, että jos työntekijä on vuosilomansa tai sen aikana synnytyksen, sairauden tai tapaturman vuoksi työkyvytön, loma on työntekijän pyynnöstä siirrettävä myöhempään ajankohtaan. Vuosilomalaki ei ole määritellyt tapaa miten pyyntö tulee esittää. Paperiteollisuuteen on sovittu, että sairauspoissaolo omalla ilmoituksella ei oikeuta vuosiloman siirtoon vuosilomalain tarkoittamassa tilanteessa. Oman työpaikan käytännöt on muuttuneessa tilanteessa hyvä selvittää etukäteen. Aiemman käytännön mukaan vuosilomalla sairastunut työntekijä sai siirrettyä lomaansa vasta 7 sairauspäivän jälkeen. Enää karenssia ei ole. Stora Enson Kauko pään tehtailla alkoi vappuna lyhyen vuorokierron kokeilu. Toivottu vihattu kokeilu 06-7_kuorimo.indd 6 7.5.2014 16:02:13
Paperiliitto 4/2014 | 7 Kuorimo Kesätyöntekijät tulevat K esä tuo tullessaan työpaikoille määräaikaiset työntekijät lomittamaan vuosilomia. Monelle kesätyöläiselle työsuhde voi olla ensimmäinen oikea työ. Siksi on tärkeää, että luottamusmiehet ja ammattiosastojen toimihenkilöt huolehtivat lomittajien jäsenyydestä ja perintäsopimuksen allekirjoittamisesta. Vaikka työntekijä olisikin aikaisemmin ollut työsuhteessa ja liittynyt Paperiliiton jäseneksi, tulee hänen Tutustu etuihin. Markku Lihavainen Työehtosihteeri Suoraa puHETTa periliiton jäseneksi liittyessään työntekijä liittyy samalla myös Paperityöväen Työttömyyskassaan. Maksamalla jäsenmaksua hänen ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtonsa alkaa karttua. Ensimmäistä kertaa jäseneksi liittyvät saavat postitse jäsenkortin ja kirjeen, jossa kerrotaan lyhyesti Paperiliiton jäsenyydestä ja esitellään myös jäsenetuja. Jos vasta harkitset jäsenyyttä, tutustu etuihin ja liittoon osoitteessa www.paperiliitto.? . P täyttää kesätyön alkaessa ammattiosaston taloudenhoitajalle toimitettava jäsenmaksun perintäsopimus. Näin jäsen tunnistetaan työsuhteessa olevaksi. PaSilppua PowerPark saa tuhannet liikkeelle Perhetapahtuma: Paperiliiton perhetapahtuma sai yllättyssuuren suosion. Huvipuisto PowerParkissa Alahärmässä pidettävään tapahtumaan on tulossa noin 5500 osallistujaa. Paperiliiton jäsenille ja heidän perheilleen tarkoitettu huvipuistotapahtuma pidetään lauantaina 7. kesäkuuta. Ilmoittautuminen tapahtumaan on päättynyt. Tapahtumaan osallistuville on lisätietoa tapahtumasta Paperiliiton nettisivuilla: www.paperiliitto.? / kesapaiva-powerparkissa. Paakin mielestä työaikamuoto on yksi osa työhyvinvointia. – Kun työaikamuotoja määrätään pakolla kuuntelematta työntekijöiden enemmistöä, niin ei se ainakaan jaksamista paranna. Tes-muutos mahdollisti Ammattiosaston aloitteesta lyhyen vuorokierron kokeilu aikaistettiin paikallisesti sopien. Työehtosopimuksen mukaan kokeilu olisi voinut alkaa aikaisintaan 1.7. Aikaistamisen avulla ammattiosasto vältti sen, että kokeilu olisi ulottunut kahden kesän ajalle. Pääluottamusmies Ilkka Nokelaisen mukaan työnantaja perusteli kokeilun aloittamista konsernin Reshapesäästöohjelmalla ja sillä, että yhden vuoromestarin malliin siirtyminen sellutehtaalla vaati yhtenäistä vuorokiertomallia Imatran tehtailla. Myöhemmin perusteeksi nostettiin tehtailla käyttöön otettu käyttäjäkunnossapitotoimintamalli. – Se, että joku olisi puhunut lyhytkierron vaikutuksesta työntekijöiden terveyteen, oli hävinnyt ”savuna ilmaan”. Tuotanto, säästöt ja business ajoivat kaiken edelle, Nokelainen kiteyttää. Sekin Nokelaista harmittaa ja osapuolten välistä luottamusta syö, että työnantajalla oli kiire aloittaa kokeilu, vaikka työehtosopimusneuvotteluissa osapuolten välillä todettiin ja kirjattiin, että kokeilut alkaisivat aikaisintaan joulukuussa. Kokeilu kestää vuoden ja sen jälkeen tehdään päätös jatkosta paikallisesti sopien. – Toivottavaa olisi, että nämä ”lähtösekoilut” eivät vaikuta silloin ihmisten mieliin, kun asiasta äänestetään, vaan asiaa pohditaan saatujen kokemusten valossa, Nokelainen sanoo. P ”Jos et kokeile ja uskalla lähteä uuteen, et voi tietää, mitä se antaa.” Ilkka Sinkkonen on tyytyväinen, että saa kokeilla lyhyttä vuorokiertoa. Hauskaan kesäpäivään kuuluu myös Jarpin ja Jukan Duudsonit Show. PowerPark saa tuhannet liikkeelle Paperiliiton perhetapahtuma sai yllättyssuuren suosion. Huvipuisto PowerParkissa Alahärmässä pidettävään tapahtumaan on tulossa noin 5500 osallistujaa. Paperiliiton jäsenille ja heidän perheilleen tarkoitettu huvipuistotapahtuma pidetään moittautuminen tapahtumaan Tapahtumaan osallistuville 06-7_kuorimo.indd 7 7.5.2014 16:02:14
8 | Paperiliitto 4/2014 Kuorimo Kuorimo Teksti ja kuvat Matti Ronkainen T ehtaalla on sittenkin tulevaisuutta – alasajo ainakin pysähtyy. – Paras uutinen kymmeneen vuoteen. Ei parempaa olis voinu tulla. Tehdas jatkuu ja tänne voi taas päästä nuoriakin töihin, tuumaa Varkauden paperikoneen valvomossa paperityöntekijä Jarmo Pesonen. Mies itse tuli tehtaalle rässipojaksi 1974. Uutta väkeä ei ole portista sisään tullut viime vuosina. Suunta on ollut kortistoon. Väki on elänyt ja tehnyt työtä pysyvässä epävarmuudessa. Stora Enso ilmoitti huhtikuun lopulla investoivansa Varkauteen 110 miljoonaa euroa. Suunnitelmasta kerrottiin jo viime kesänä, mutta lopullinen päätös kypsyi nyt. Pitkästä aikaa! Viimeinenkin Varkauden tehtaiden paperikone lakkaa pyörimästä, mutta sen muuntaminen kartonkikoneeksi koetaan pitkästä aikaa positiiviseksi Stora Enson päätökseksi. ” Koko ajan on silti us kottu, puo lustettu tehtaan olemas saoloa.” eu vaalit ?Ensi vuoden elokuun loppuun rullamiehet saavat vielä tutkia hienopaperikoneen tuotosta. Silppua UPM Raflatac vähentää Suomessa Suunnitelma: UPM Raflatac aikoo sulkea yhden Tampereen tehtaan päällystyslinjoista sekä UPM Raflatacin silikonointilinjan Tervasaaren tehtaalla Valkeakoskella. Vähennys koskee enintään 36 henkilöä. Syynä sulkemiseen on filmitarralaminaatin tuotannon lisäys Puolassa Nowa Wies’in tehtaalla, jonka uuteen päällystyslinjaan UPM Raflatac investoi noin 13 miljoonaa euroa. Linja on tarkoitus ottaa käyttöön vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä. Lisäksi UPM Raflatac suunnittelee lopettavansa arkkipäällystyksen ja supistavansa arkkijälkikäsittelynä Polinyan tehtaalla Espanjassa. Tavoite on vähentää enintään 86 henkeä. Arkkipäällystys keskitetään Puolaan. Raflatac perustelee lisäkapasiteetin tarvetta filmiliiketoiminnan voimakkaalla kasvulla Euroopassa. Uudelleenjärjestelyt on tarkoitus tehdä pääosin tänä vuonna. Turkuun jää varasto ja tukku Ytpäätös: Turun kirjekuoritehtaan yt-neuvottelut päättyivät huhtikuussa. Tuotannon työntekijöistä vähennetään 14 ja toimihenkilöistä 3. Lisäksi tehtaalla pakkaustoimintaa hoitanut Varamiespalvelu on irtisanonut 10 työntekijää. Tehtaalla jatkavat jälkipaino sekä varastoja tukkutoiminta. Nämä työllistävät yhteensä noin 20 henkilöä. Karvinen jättää Stora Enson Ero: Jouko Karvinen jättää tehtävänsä Stora Enson toimitusjohtajana. Hän on johtanut yhtiötä seitsemän vuotta. Karvinen jatkaa tehtävässä, kunnes hänelle löytyy seuraaja. Ratkaisu turvaa tehtaan toiminnan ainakin 20 vuodeksi. Hienopaperikone muunnetaan aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi kartonkikoneeksi ja sellukattila pelkästään havupuuta käyttäväksi. Myös kierrätyskuitulaitokseen tulee muutoksia. Tehtaan kapasiteetti kasvaa tuntuvasti. Muutos tehdään ensi vuoden syksyllä. Vanhalla koneella ajetaan elokuun loppuun 2015. Muutostöiden on arvioitu kestävän vähintään viisi viikkoa. Uusia tuotteita – kartonkia ja ruskeaa sellua – lähtee loppuvuodesta jatkojalostukseen. Investointi johtaa toimintamallien uudelleen järjestelyyn. Niitä on ryhdytty suunnittelemaan. Vaikutukset työpaikkoihin selviävät, kun suunnitelmat ovat valmiit, mutta yhtiöstä on vakuuteltu, niin julkisuuteen kuin työntekijöille, että nykytaso säilyy. Positiiviset tunnelmat – Onhan noita yt-neuvotteluja riittänyt, kun tehdasta on ajettu alas. Tämä päätös antaa uskottavuutta tulevaisuuteen, arvioi tyytyväinen ja huojentunut pääluottamusmies Vuosikertomuksen 2013 kannessa Jouko Karviselta kysytään, missä on Stora Enson tulevaisuus. 08-9_kuorimo.indd 8 7.5.2014 15:51:04
Kai Pärnänen. – Tunnelmat ovat nyt positiiviset, niin tehtaalla kuin koko kaupungissa. Vuodesta 2006 lähtien Varkaudesta on lopetettu useampi tuotantolinja. Väki on vähentynyt noin 1200 työntekijällä ja heijastusvaikutuksena paikkakunnalla on lopetettu monia yrityksiä. Paperiliiton ammattiosaston jäsenmäärä kuvaa kehitystä: jäseniä on noin 1250, joista maksavia noin 300. – Koko ajan on silti uskottu, puolustettu tehtaan olemassaoloa ja tehty hyvää tulosta. – Investointipäätös on tosi hyvä, kun vaihtoehtona oli koko tehtaan sulkeminen, sanoo ammattiosaston puheenjohtaja ja työsuojeluvaltuutettu Jukka Voutilainen. – Kaupungilla ihmiset tulevat onnittelemaan, kättelevät ja juttelevat. – Mielialat ovat koko seudulla nousseet. Kaupungintalollakin on ollut ihan erilainen tunnelma kuin aiemmin, kertoo kunnossapitäjä Timo Suhonen, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja, kunnossapito? rma Eforan luottamusmies ja tehtaan varapääluottamusmies. Paperiliitto 4/2014 | 9 Kuorimo Esa Kaitila Tutkija, Paperiliitto S uomessa valtiovalta on pyrkinyt parantamaan metsäteollisuuden toimintaedellytyksiä useilla erilaisilla ohjelmilla. Metsäalan strateginen ohjelma on vuodesta 2007 lähtien kartoittanut metsäteollisuuden tilaa ja sen tulevaisuuden näkymiä sekä laatinut pitkän ja yksityiskohtaisen listan niistä toimenpiteistä, joita valtiovallan ja yritysten tulisi tehdä, jotta metsäteollisuus ja tuotteet saataisiin uuteen kukoistukseen Suomessa. Parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä on Maaja metsätalousministeriön valmistelema Valtioneuvoston metsäpoliittinen selonteko 2050, jossa myös kartoitetaan uusia kasvun mahdollisuuksia koko alalle. Kaikissa viimeaikaisissa toimenpideohjelmissa on korostettu Suomen metsäteollisuuden menestymisen perustuvan tulevaisuudessa korkean jalostusasteiden tuotteiden valmistamiseen. Viime viikkoina onkin pitkästä aikaa saatu myönteisiä uutisia erityisesti massa-, pakkausja biojalosteiden tuotantoon tehtävistä investoinneista täällä Suomessa. Kestävän metsänhoidon johdosta pitkäkuituisen havupuun saatavuus on Suomessa hyvä ja näkymät sellupohjaisille tuotteille ovat suotuisat. Markkinasellua vietiinkin vuonna 2013 lähes 14 prosenttia enemmän kuin edellisvuotena. Paperiliiton ylläpitämästä suhdanneseurannasta selviää myös, että markkinasellua vietiin 8 tärkeimpään Euroopan vientimaahan vuonna 2013 lähes 30 prosenttia enemmän kuin vuosina 2007–2013 keskimäärin. Sen sijaan paperija kartonkituotteita vietiin Suomesta tärkeimpiin Euroopan maihin noin 2 prosenttia vähemmän kuin 2007–2013 välisenä aikana. Tästä yhtälöstä herää aiheellinen kysymys, mistä syystä Suomessa tehtyä sellua ei jalosteta täällä Suomessa pitkälle jalostetuiksi paperija kartonkituotteiksi valtiovallan toimenpideohjelmien tavoitteiden mukaisesti vaan viedään sellu muualle Eurooppaan jatkojalostettavaksi? P Lue lisää investoinneista sivulta 20. Sellu paperiksi TilaTSTo NÄKYmÄ Paperityöväen työttömyyskassan ansiopäivärahansaajat Lomautettuna Vuorottelukorvauksella Lisäpäivärahalla Työttömänä 2010 2011 2012 2013 Paperityöväen työttömyyskassassa työttömänä olevien määrä on tämän vuoden maaliskuussa yli 7,4 prosenttia pienempi kuin vastaavana kuukautena vuonna 2013 ja lähes 10 prosenttia pienempi kuin 2012. Erityisesti lisäpäivärahalla olevien määrä oli vähentynyt edellisvuoteen lähes viidenneksellä. Laskevan jäsenmäärän johdosta työttömyysaste oli kuitenkin edelleen hyvin korkea, 16,4 prosenttia. Työpaikkoja puuhuoltoon Stora Enso perustelee investointia sillä, että Varkaudessa on integroitu sellutehdas, voimalaitos ja muuntamiseen sopiva paperikone. Myös sijainti on hyvä tehtaan puuhuollon kannalta. Havukuituun siirtyminen piristää metsätaloutta. Nyt tehdas on käyttänyt vuodessa noin 1,1 miljoonaa mottia, josta 0,8 miljoonaa mottia koivua. Muuntotöiden jälkeen havupuuta tarvitaan noin 1,4 miljoonaa mottia, joten sen kysyntä kasvaa lähes miljoonalla motilla. Stora Enson puunhankinta arvioi, että investointi merkitsee noin 200 työpaikan lisäystä puunhankintaketjuun.Eurooppa on päämarkkina-alue, kun jatkossa Varkaudesta viedään kartonkia ja sellua. Ne myydään yhtiön ulkopuolelle, vaikka mahdollista olisi myös oma jatkojalostus. – Täällä on runsaasti sopivaa tilaa purettujen paperikoneiden paikalla ja logistisesti jatkojalostus olisi järkevää täällä, Pärnänen vihjaa. – Varkaudessa on vahva metalliklusteri. Olisi hyvä, että se saisi muutostöissä mahdollisimman paljon tilauksia ja työpaikkoja, Suhonen toivoo. P TilaSTo ? Stora Enson päätös muuntaa Varkauden tehtaiden viimeinen paperikone aaltopahvin raaka-ainetta valmistavaksi kartonkikoneeksi on otettu positiivisesti vastaan . ?Ammattiosaston puheenjohtaja Jukka Voutilainen ja pääluottamusmies Kai Pärnänen ovat huojentuneita, jopa iloisia. ? Varapääluottamusmies ja Varkauden kaupunginhallituksen 1.varapuheenjohtaja Timo Suhonen kertoo, että ilmapiiri on muuttunut. 08-9_kuorimo.indd 9 7.5.2014 15:51:05
RepoRtaasi stoRA eNso, oulu 10 | Paperiliitto 4/2014 Monessa polvessa Perinteisillä paperipaikkakunnilla paperityöläisen ammatti periytyy usein vanhemmilta lapsille. Näin myös kotkalaisten Elojen ja imatralaisten Ilvesten perheissä. REPORTAASI | SUKUPOLVET teksti Tiina Suomalainen | kuvat MIkko Nikkinen, Jukka Koskinen 10-15_pääjuttu.indd 10 7.5.2014 13:59:20
Paperiliitto 4/2014 | 11 Sama tehdas on tarjonnut töitä kolmessa polvessa Jari, Juhani, Juha ja Timo Elolle. Yhtiö on tuonut leivän myös kahdelle aiemmalle sukupolvelle. 10-15_pääjuttu.indd 11 7.5.2014 13:59:22
Paperiliitto 4/2014 | 13 RepoRtaasi sukupolvet Juhania veti merille isoisän ja isän esimerkki. He olivat olleet sahan lisäksi myös merillä töissä. – Työ oli helkkarin mukavaa, siksi kai merillä tuli niin kauan viihdyttyäkin. Vain koti-ikävä vaivasi. Alkuaikoina lomaa oli kerran vuodessa kesällä, mutta loppuajasta rytmi oli perheellisellekin hyvä – yksi kuukausi töissä, toinen kuukausi lomalla, Juhani kertoo. Hurjasta merimieselämästä ei ollut tietoakaan. Merimiehet saivat ottaa perheitä mukaan laivoille, ja myös Juhanin pojat kulkivat joskus isän mukana. Timo kävi muun muassa 7-vuotiaana Venetsiassa. – 10-vuotissynttäreitäni vietettiin Jugoslavian Rijekassa, nykyisessä Sloveniassa. Söimme spagettia, joimme kokista ja uimme rannalla, josta meitä tultiin häätämään pois. Siellä oli kuulemma haivaara, Timo muistelee. Tehtaalle siitä! Timon, jota myös Norskaksi sanottiin, ammatinvalinta tapahtui pienessä pakkoraossa. Elettiin vuotta 1978. Timo oli juuri päässyt armeijasta, ja otti kotona rennosti. – Nyt lähdet Norska Norskalle töihin, tokaisi isä-Juhani, kun sohvalla makailua oli jatkunut kolme kuukautta. Isä pakkasi pojan autoon ja vei hänet Gutzeitille töitä kysymään. Timolla oli takanaan kansaja oppikoulu ja työkokemusta muun muassa Loviisan ydinvoimalan rakennustyömaalta. Paperitehdas oli kuitenkin kaikista luontevin vaihtoehto – siihen vaikutti paperipaikkakunnan henki ja suvun perintö. Gutzeitille päätyi myös Timon nuorin veli Jari. – Ei Gutzeit paha paikka ollut. Siihen aikaan elettiin hyviä vuosia, ja vaikkei palkassa kehumista ollutkaan, niin työpaikka oli varma, Timo huomauttaa. Ensin Timo työskenteli sahalla monissa töissä. Kun sahalta vähennettiin väkeä, hän siirtyi sellutehtaan meesauunille. Taas yhdisteltiin, ja Timosta tuli varamies sellulle. 15 vuotta hän toimi luottamusmiehenä, minkä jälkeen hänet siirrettiin seulomoon. Väliin mahtuu myös vuonna 2000 suoritettu paperiteollisuuden ammattitutkinto. Timon työvuosien suurin myllerrys on ollut paperija metsäteollisuuden rakennemuutos. Stora Enso saneerasi rajusti 2000-luvun loppupuolella, ja lopulta Kotkan paperitehdas myytiin amerikkalaiselle OpenGate Capital -sijoitusyhtiölle vuonna 2010. – Alussa oli vaikeaa, mutta nyt firma on tehnyt jo positiivista tulosta, Timo huomauttaa. Timo aikoo jäädä eläkkeelle 60-vuotiaana. Yövuorot käyvät sitä vaikeammiksi, mitä enemmän ikää tulee. – Ilmapiiri tehtaalla on nykyään ihan toinen kuin ennen vanhaan. Nyt vallitsee työnantajan sanelupolitiikka. Ei ehkä eläkepesti Juha sai miettiä koulutusvalintoja teini-iässä rauhassa, isä ei niihin puuttunut. Yksi asia oli varma: – Ammattikoulu oli minulle ainoa vaihtoehto, koska en ollut hyvä koulussa. Niinpä Juha lähti opiskelemaan koneistaja-asentajaksi ja pääsi kesätöihin ensin Kotkan paperitehtaalle ja sitten sellulle. Armeijan jälkeen Juha sai pidemmän tuurauksen kunnossapidosta. 1999 Juha valittiin Stora Ensoksi muuttuneen yhtiön mekaanisen kunnossapidon oppisopimuskoulutukseen ja vakinaistettiin. Kun isä työskentelee tuotannossa ja poika kunnossapidossa, ei ole sitä vaaraa, että liikaa törmäiltäisiin. Vapaa-ajalla he puhuvat työasioista jonkin verran. – Kyllä niistä tulee kolmen kaljan jälkeen juteltua. Juha on työsuojeluvaravaltuutettu, ja minua tietysti kiinnostaa, miten tehtaalla menee, Timo mainitsee. Kun Juha tuli alalle, näkymät olivat vielä hyvät. Nyt näyttää Jussi-vaaria lainaten ”helkkarin huonolta”. – Totta kai voi toivoa, että tästä työstä jäisi eläkkeelle. Elämme kuitenkin niin raadollista aikaa, että tuskin se on todennäköistä. Toisaalta, uskoa antaa se, että kaikkien näiden mullistusten jälkeenkin olen vielä tässä, sanoo Juha. S anotaan, että Kotkan Tiutisissa asui aiemmin paljon Hännisiä, nykyään Eloja. Siinä niitä Eloja nyt pyörii tuoreenkarhean omakotitalon keittiössä monessa sukupolvessa: Juhani Elo eli Jussi-vaari, 83, Timo eli Tipi-vaari, 56, Juha, 38, sekä Arttu, 2, ja juuri kouluun lähtevä Venla, 10. – Muutimme tänne vaimon kanssa runsas kymmenen vuotta sitten, ja nuo tulivat perässä, mainitsee Juhani. Eloja yhdistää muukin kuin asuinpaikka. Tiutisen saareen kantautuu paperitehtaan kolina lahden toiselta puolelta Kotkansaaresta. Kotkamills ja sen edeltäjät ovat tarjonneet töitä Elojen miehille jo viidessä sukupolvessa. Norskan sahalla Se, miten Elojen suku päätyi Vaasan Mustasaaresta Kymenlaaksoon Suomenlahden rannalle, on jo tarina sinänsä. Lyhykäisesti se menee näin: 1800-luvun alussa suvun nimi oli vielä Glader. Johan Glader lähti Vaasasta merille töihin, sairastui lavantautiin, ja hänet jätettiin laivasta Pietarissa. Parannuttuaan Johan Glader käveli Suomeen. Summan kohdalla matka tyssäsi, kun Glader rakastui ja jäi niille sijoilleen. Johan Gladerin poika Adolf muutti sukunimen Eloksi sen ajan suomalaisuustrendin mukaisesti. Adolf Elo työskenteli Kotkan Hietasen ja Norjan sahoilla remonttimiehenä 40 vuotta 1800ja 1900-lukujen vaihteessa. Norjalaisen Hans Gutzeitin 1872 Kotkansaareen perustama Norjan eli Norskan saha oli Suomen suurin ja nykyaikaisin. Sen voimanlähteenä oli sadan hevosvoiman tehoinen höyrykone. Adolfin poika Voitto Elo jatkoi jonkin aikaa isänsä jalanjäljillä. Hän työskenteli 1920-luvulla kuutisen vuotta Hietasen ja Norskan sahoilla remonttimiehenä ja viilarina. Gutzeitin laivoilla Voiton poika Juhani Elo syntyi 30-luvun alussa talouslaman kourissa kärvistelevään Suomeen. Juhani aloitti työn tekemisen satamassa merkkipoikana jo 15-vuotiaana koululaisena. Suurin osa työvuosista meni merillä – ensin vuoden verran Enso-Gutzeitin hinaajilla Kotkan satamassa ja sitten runsas 20 vuotta Gutzeitin rahtilaivoissa konemestarina. Enso-Gutzeit Oy oli saanut alkunsa vuonna 1927, kun Gutzeit & Co:iin fuusioitiin sen suurimmat tytäryhtiöt Pankakoski ja Enso. Toisen maailmansodan jälkeen Enso-Gutzeit perusti varustamoyhtiön hoitamaan paperin ulkomaankauppaa. Laivat veivät paperia Eurooppaan kuten Belgiaan, Hollantiin ja Englantiin, mutta myös Amerikkaan. ? Timo Elon työura alkoi sahalta. ?Juhani Elon työvuosista suurin osa kului merillä. ?Juha Elo työskentelee kunnossapidossa. Summan kohdalla Glader rakastui ja jäi niille sijoilleen. 10-15_pääjuttu.indd 13 7.5.2014 13:59:25
Paperiliitto 4/2014 | 15 RepoRtaasi sukupolvet Samalla koneella – Minulle oli ihan sama, mihin Sami hakee opiskelemaan. Pääasia, että johonkin. Ettei jää peräkammarinpojaksi, Esa lohkaisee. Valmistuttuaan Sami kävi armeijan ja pääsi sitten kesätöiden kautta ensin määräaikaisiin ja vuonna 2001 vakituisiin töihin Kaukopäälle. – Pituusleikkurin kakkosja ykkösapulainen, varahenkilö, CTMP-laitoksen hoitaja, massamies, prosessi ykkönen, Sami luettelee työpaikkojaan. Isä ja poika ovat mahtuneet hyvin samaan tehtaaseen. – Näemme viikoittain. Samilla on toimisto neljännessä kerroksessa ja minulla kolmannessa, Esa huomauttaa. Yhden kesän isä ja poika työskentelivät jopa samassa vuorossa maitopurkkikartonkia ajavalla kartonki nelosella. Vaikka perheessä on tapana vitsailla, että eihän siitä mitään tullut, niin oikeasti se meni ihan hyvin. Vapaa-ajalla isä ja poika karttelevat työasioista puhumista. – Jossakin vaiheessa ajettiin pahvia enemmänkin, mutta ei enää, Esa mainitsee. Suunnitelma B on oltava Esasta suurin muutos hänen työvuosiensa aikana on ollut se, että työntekijöistä on tullut moniosaajia. – Ennen jokainen teki yhtä osa-aluetta, nyt tehdään kaikkea. Minusta uusi systeemi on parempi. Ei tarvitse jämähtää vain yhteen hommaan. Sami nyökyttelee vieressä. – Idea on hyvä, kunhan ei yritetä survoa yhdelle henkilölle liikaa tehtäviä. Sami huomauttaa, että jokin muuttui pysyvästi vuoden 2005 työsulun myötä. Sen jälkeen ilmapiiri tehtaassa viileni. Työnantajan kanssa ei enää voinut keskustella, vaan työnantaja ryhtyi käyttämään määräysvaltaa. Parhaimmillaan Kaukopäässä oli kaikkiaan 2 500 työntekijää. Nyt heitä on tuhatkunta. Vuosien 2009 ja 2013 suurissa irtisanomisissa on otettu juustohöylällä kaikki löysät pois. Paperiteollisuudessa ei ole nykyään muuta varmaa kuin epävarmuus. Samillakin on suunnitelma B olemassa, mutta se pysyy salassa. – Omat lapseni ovat vielä pieniä, mutta heille en aio ikinä suositella paperityöläiseksi ryhtymistä. He saavat itse päättää aikanaan. Nyt lasten haaveet risteilevät sirkustaiteilijan, poliisin ja jätekuskin ammateissa – ja kaikessa siltä väliltä. ? P Ilveksiä kolmessa polvessa Enso-Gutzeit ja Stora Enso ovat kietoutuneet myös imatralaisen Ilveksen perheen vaiheisiin. Raili Ilves, 78, aloitti työnteon ”jo penskana” Enso-Gutzeitin omistamissa metsissä. – Metsää piti raivata ja siementää, propseja kuoria ja käpyjä kerätä, Raili muistelee. Kiertokoulun jälkeen Raili pääsi töihin Gutzeitin omistamaan Immolan kartanoon karja-apulaiseksi. Immolan kartano kuului Enso-Gutzeitin maatalousosastoon, joka oli aiemmin omistanut maatiloja eri puolilla Suomea. Sotien jälkeen jäljellä oli vain Lieksan metsäosasto ja Imatran pellot. Yhtiön maatalousosasto lopetettiin vuoden 1971 aikana. Kun viimeiset eläimet myytiin ja pellot pantiin pakettiin, Railin oli lähdettävä etsimään töitä muualta. – Menin Kaukopään portille työnhakuun. Siellä oli joka aamu pitkä jono, kun ihmiset odottivat työhönottajan juttusille pääsyä. Jos tärppäsi, työt alkoivat yleensä jo seuraavana päivänä, mutta joskus jopa saman tien. Raili pääsi heti kesätöihin siivoojaksi. Siitä hän siirtyi hakkeenkuljettajaksi ja myöhemmin laboratorioon käytöntarkkailijaksi. Työ opetti tekijäänsä. Paperitehtaalla oli niihin aikoihin paljon naisia töissä siivouspuolella ja laboratoriossa, mutta ei koneilla. – Tehtaalla oli mukavaa olla töissä. Ei ollut kinaa kenenkään kanssa, vaan huumorilla mentiin. Jätkäporukalla oli omat lempinimet kaikille. Minua kutsuttiin tupsukorvaksi sukunimeni takia. Raili jäi eläkeputkeen vuonna 1994 ja eläkkeelle kaksi vuotta myöhemmin. Isältä pojalle Railin esikoinen Esa, 56, työskenteli oppikoulun jälkeen isänsä apuna Ukonniemen taimitarhalla. Taimitarha kuului sekin Enso-Gutzeitille. Kun työt taimitarhalla vähenivät, oli luontevaa hakea Gutzeitin ammattikouluun. – Gutzeitin koulussa oli prosessilinja, sähköja automaatiolinja sekä koneja metallilinja. Minä hain koneja metallipuolelle, koska tykkäsin tehdä käsilläni. Ukko on koulutukseltaan seppä – sieltä se käsillä tekeminen kai tulee, Esa miettii. Elettiin vuotta 1976, kun Esa pääsi Gutzeitin kouluun ja sitä myötä Kaukopäälle töihin. – Ensin työskentelin kunnossapidossa parikymmentä vuotta, sitten päiväja vuorotöissä eri osastoilla. Kymmenen vuotta olin päätoimisena luottamusmiehenä. Nyt olen ollut pari vuotta päiväprosessihenkilönä. Kun Esan poika Sami, 37, alkoi miettiä koulutusvalintoja peruskoulun jälkeen, oli vaihtoehtoja kolme: paperiprosessinhoitajaksi, sähköasentajaksi tai hävittäjälentäjäksi. – Hävittäjälentäjää minusta ei voinut tulla, koska minulla oli silmälasit. Järkisyistä hain paperipuolelle – sinne oli helpompi päästä kuin sähköasentajaoppiin. Työnäkymätkin olivat paperialalla hyvät. Duunareiden lapsista duunareita M onilla ammateilla on taipumus siirtyä verenperintönä vanhemmilta lapsille. Suomessa on muun muassa pappis-, lääkäri-, näyttelijä-, autoilijaja maanviljelijäsukuja, joissa lapset valitsevat saman alan kuin vanhempansa. Ammattien periytymiseen vaikuttaa mallioppiminen, kasvatus ja perheen kulttuuri. Kodin lisäksi mallia ammatinvalintaan tulee kaveripiiristä ja muusta ympäristöstä. Esimerkiksi tehdaspaikkakunnalla on luonteva hakeutua tehtaalle töihin. Ammattien periytymistä ei ole Suomessa tutkittu. Sen sijaan koulutuksen periytyvyyttä on. Koulutus viitoittaa puolestaan tietä ammatinvalinnoille. – Vaikka meillä on Suomessa tasaarvoiset koulutusmahdollisuudet, niin lasten koulutus mukailee herkästi vanhempien koulutusta. Korkeasti koulutettujen lapsilla on muita suurempi todennäköisyys hankkia korkeakoulututkinto, kun taas matalammin koulutettujen lapsilla on suurempi todennäköisyys hankkia opistotason koulutus, summaa erikoistutkija Sakari Ahola Turun yliopistosta. ? Äiti ja poika eli Raili ja Esa Ilves. ?Raili Ilves aloitti työt yhtiön metsistä ja karjanhoidosta. ?Sami Ilves on kolmatta polvea tehtaalla. ” En aio suositella paperityöläiseksi ryhtymistä.” 10-15_pääjuttu.indd 15 7.5.2014 13:59:27
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Planar Sweet S3 4252181-302-92S 35-42 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar 1 S3 4252131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar 2 S3 4252133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar Soft 4212132-102-92M 35-38 EN ISO 20347: O1 SRC FO 4212132-103-92M 39-48 EN ISO 20347: O1 SRC FO Planar 3 S3 4252135-302-93M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252135-303-93M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe S ta ti iv i Uusi turvajalkine Sievin Planar 3 on uuden ajan turvakenkä. Siinä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikäs ja persoonallinen Planar 3 on myös mukava ja tukeva muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Varrellinen Planar 3 laajentaa käyttömukavuuden uusiin ulottuvuuksiin memory foam -nilkkasuojansa ansiosta: yksilöllisesti jalan muotoja mukaileva memory foam tukee miellyttävästi jalkaa auttaen ehkäisemään nilkkavammoja. Tiivisrakenteinen memory foam tukee käyttäjän jalkaa ehkäisten nilkkavammoja ja pehmentäen ja vaimentaen ulkopuolisia iskuja. SIEVI_PLANAR3_PAPERILIITTO_310314.indd 1 31.3.2014 10.46 16-17_sievi.indd 16 6.5.2014 15:49:32
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Planar Sweet S3 4252181-302-92S 35-42 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar 1 S3 4252131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar 2 S3 4252133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe Planar Soft 4212132-102-92M 35-38 EN ISO 20347: O1 SRC FO 4212132-103-92M 39-48 EN ISO 20347: O1 SRC FO Planar 3 S3 4252135-302-93M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252135-303-93M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC Fe S ta ti iv i Uusi turvajalkine Sievin Planar 3 on uuden ajan turvakenkä. Siinä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikäs ja persoonallinen Planar 3 on myös mukava ja tukeva muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Varrellinen Planar 3 laajentaa käyttömukavuuden uusiin ulottuvuuksiin memory foam -nilkkasuojansa ansiosta: yksilöllisesti jalan muotoja mukaileva memory foam tukee miellyttävästi jalkaa auttaen ehkäisemään nilkkavammoja. Tiivisrakenteinen memory foam tukee käyttäjän jalkaa ehkäisten nilkkavammoja ja pehmentäen ja vaimentaen ulkopuolisia iskuja. SIEVI_PLANAR3_PAPERILIITTO_310314.indd 1 31.3.2014 10.46 16-17_sievi.indd 17 6.5.2014 15:49:33
?? | Paperiliitto ?/???? PROFIILI Mistä on paperiliittolainen tehty? ?Koneenhoitaja Kari Kauppisella on työpaikalla 17 etunimikaimaa. Kari Harrastaa Ariel-moottori pyöriä. Hän on Lauritsalan osasto 44:n jäsen. Miehet Paperiliittolaisia miehiä on 29 291. Eniten on 64-vuotiaita (s. vuonna 1950). Ikäluokittain: Alle vuotiaat: – -vuotiaat – -vuotiaat – -vuotiaat – -vuotiaat – -vuotiaat Yli -vuotiaat Sukunimet Väestörekisterin mukaan yleisimmät sukunimet Suomessa 17.3.2014 ovat Korhonen, Virtanen, Mäkinen ja Nieminen. Paperiliittolaisissa miehissä Korhosia on 132, Virtasia 167, Mäkisiä 176 ja Niemisiä 195. Etunimet Paperiliittolaisten miesten suosituimmat etunimet: Kari Timo Juha Markku Seppo Suomen suosituimmat miesten etunimet kaikilta tilastoiduilta vuosikymmeniltä (suluissa paperiliittolaisten määrä 18.3.2014): Juhani ( ) Johannes ( ) Olavi ( ) Antero ( ) Tapani ( ) Ay-toiminta Ammattiosastojen toimihenkilöitä: Luottamustehtävissä: Pääluottamusmiehiä Työsuojeluvaltuutettuja Paperiliiton jäsenet ovat monenkirjava joukko alansa ammattilaisia. Vaikket itse olisikaan Karin tai Marjan kaima, teitä yhdistää paperiliittolaisuuden lisäksi moni muukin asia. 18-19_papperintekijä.indd 18 7.5.2014 16:03:04
Paperiliitto ?/???? | ?? PROFIILI Mistä on paperiliittolainen tehty? Naiset Paperiliittolaisia naisia on 9 208. Eniten on 66-vuotiaita (s. vuonna 1948). Ikäluokittain: alle -vuotiaat: – -vuotiaat – -vuotiaat – -vuotiaat – -vuotiaat – -vuotiaat Yli -vuotiaat Sukunimet Väestörekisterin mukaan yleisimmät sukunimet Suomessa 17.3.2014 ovat Korhonen, Virtanen, Mäkinen ja Nieminen. Paperiliittolaisissa naisissa Korhosia on 25, Virtasia 59, Mäkisiä 65 ja Niemisiä 59. Etunimet Paperiliittolaisten naisten suosituimmat etunimet Marja Ritva Anja Pirkko Tuula Suomen suosituimmat naisten etunimet kaikilta tilastoiduilta vuosikymmeniltä (suluissa paperiliittolaisten määrä 18.3.2014): Maria ( ) Helena ( ) Johanna ( ) Anneli ( ) Kaarina ( ) Ay-toiminta Ammattiosastojen toimihenkilöitä: 59. Luottamustehtävissä: Pääluottamusmiehiä Työsuojeluvaltuutettuja , kuten tiedetään, ihan mikä tahansa mies. Esimerkiksi betoniraudoittaja on paperimiehen rinnalla varsinainen nössö, eikä kirvesmiestä voi sanoa edes mieheksi, jos häntä verrataan raavaaseen lusantyöntäjään. Aito paperimies on eri planeetalta. Jo työhönottohaastattelussa hän erottuu siinä, ettei viivy pitkään. Muutama minuutti riittää, paperimiehet kun eivät käytä aikaansa jaaritteluun. He ovat toiminnan miehiä. Oikealla paperimiehellä ei ole vaimoa. Perhostenkeräilijöillä sellainen saattaa olla, mutta ei raavaalla massankeittäjällä tai sylinterimiehellä. Paperimiehellä voi olla muija, akka tai eukko, jollain emäntäkin. Vaimot ovat feministejä ja niitä paperimies ei voi sietää silmissään. Insinööreillä on vaimot, teknikoilla ja juristeillakin voi olla. Perheneuvojilla ja ympäristönsuojelutarkastajilla on puolisot. Paperimiestä moiset nimitykset puistattavat. Kymmeniä vuosia paperikoneella työskennellyt pyttymies ei muista luvanneensa kirkossa papille rakastavansa muijaansa minkäänlaisessa mäessä. Siinä on täytynyt tapahtua perustavaa laatua oleva virhe. Siitä on niin kauankin. Paperimiehet eivät myöskään rakasta mitään. He voivat kyllä sietää nurkissaan naista, jos se ei narise, eikä puutu asioihin silloin, kun mies keskustelee kaverinsa kanssa pilkkisiimoista tai pintahiivaoluista. E ? Todelliset ? utinginvääntäjät eivät vaatteilla koreile. Kukkakuvioita näet äärimmäisen harvoin vanhemman koneenhoitajan paidassa. Liiton tuulipuvun kanssa oikea paperimies käyttää oman yhtiön logolla varustettua lippistä, joka pukee häntä niin pääkuin jälkiruoankin kanssa. Parempiin tilaisuuksiin, kuten vuoron retkille huopa? rmaan siisti paperimies laittaa hillityn villapuseron ja nuorekkaat farkut, joita hän käyttää myös osaston nuorisojaoston kesäkauden avajaisissa. Niistä irtoavat eritteet kirjopesussa helposti ja ne istuvat taas ryhdikkäästi seuraavassa tilaisuudessa. Kulmahousut ovat kukkoilua massamiesten mielestä. Ulkomaanpellet ja muut vähemmistöryhmät, etenkin sukupuolisiin vähemmistöihin kuuluvat voivat sitten pysyä kauempana meikäläisistä ammattimiehistä. Eihän ne osaa aina edes suomea! Väsyneenä rankan työpäivän jälkeen saattaa paperialan ammattimies tirvasta sellaista vaikkapa kärsään. ”Rautaa rajalle” on oikean paperiduunarin motto. N ei ole koskaan tuottanut paperimiehille vaikeuksia. Monet naiset leikkivät vaikeasti tavoitettavaa kiertämällä kevyesti ? utingille tuoksahtavan kartongintekijän kaukaa. Todellisuudessa nainen näin viestittää olevansa valmis mihin vain. Paperimies osaa taitavasti käyttää kehon kieltä olematta silti naismaisen imelä. Vanha hyväksi havaittu konsti, kevyt röyhtäisy ja sepaluksen kaivaminen kapakanpöydässä saa Ellin kuin Ellin polvet veteläksi. Siitä alan ammattilainen poimii naisen kuin kypsän mansikan omiin tarpeisiinsa. Voisin luetella teille lisää monia sellaisia itsestään selviä asioita, joita löytyy vain oikeilta kotelontaittajilta ja pyykkilautavatsaisilta rullamiehiltä, mutta tuskin minun tarvitsee enempää mainostaa. Paperimies on pantu paljon vartijaksi. Hän on ammattinsa suvereeni osaaja, joka on niin urheilun areenoilla kuin tanssilavojen parketeillakin kotonaan ja häntä on turha mennä monessakaan asiassa neuvomaan. P Paperimiehen syvin olemus Kirjoittaja on 64-vuotias paperiliittolainen Veli-Matti Bruun Hartolasta. Hän työskenteli koko työuransa Heinolan Flutingtehtaalla eri vakansseissa. Sepaluksen kaivaminen kapakanpöydässä saa Ellin kuin Ellin polvet veteläksi. Yleistä Paperiliitossa on varsinaisia jäseniä 17 925 (ei eläkeläisjäseniä) Suurimmat osastot Työssäkäyviä jäseniä (suluissa kokonaisjäsenmäärä): Kaukopään osasto ( ) Oulun osasto ( ) Veitsiluodon osasto ( ) Lauritsalan osasto ( ) Inkeroisten osasto ( ) Eläkeikä Paperiliittolainen mies jää eläkkeelle keskimäärin 59,3 vuoden ikäisenä ja nainen 59,9 vuoden ikäisenä. Työttömänä Työttömyyspäivärahaa maksettiin vuonna 2013 yhteensä 5 553 paperiliittolaiselle, joista miehiä oli 4 313 ja naisia 1 240. Vuorotteluvapaalla Ajalla 1.1.–31.12.2013 oli yhteensä 479 paperiliittolaista, joista miehiä 424 ja naisia 55. Tulot Paperiteollisuuden säännöllisen työajan keskituntiansio oli 2. neljänneksellä 2013 miehillä 18,93 ja naisilla 17,46 euroa tunnissa. (Palkkatilastossa tilastoituja työntekijöitä oli yhteensä 13 242.) Kuolema Paperiliittolainen mies kuolee keskimäärin 73,5 vuoden ikäisenä ja nainen 79,8 vuoden ikäisenä. Lähde: Liiton jäsenrekisteri ? Kalanterinhoitaja MarjaLiisa Pesonen työskentelee Karin kanssa samassa vuorossa. Vapaa-aika kuluu viiden lapsenlapsen ja ristikoiden parissa. Teksti Eija Valkonen Kuvat Mikko Nikkinen 18-19_papperintekijä.indd 19 7.5.2014 16:03:04
20 | Paperiliitto 4/2014 Viimein investointeja Massaja paperiteollisuuden investoinnit 2000-luvulla Miljoonaa euroa 2000 624 2001 1253 2002 515 2003 539 2004 559 2005 535 2006 546 2007 538 2008 625 2009 137 2010 195 2011 244 2012 291 600 300 900 2000-luvulla investointien keskiarvo on ollut 446 miljoonaa euroa vuodessa. InvestoInnIt Teksti Eeva Eloranta-Jokela Grafiikka Reima Kangas M etsä Groupin aie investoida Äänekoskelle 1,1 miljardin euron biotuotetehdas on toteutuessaan alan kaikkien aikojen suurin investointi Suomessa. Kevään 2014 kuluessa metsäteollisuusyhtiöt ovat ilmoittaneet myös kahdesta muusta isosta investoinnista, toisesta UPM Kymille ja toisesta Stora Ensolle Varkauteen. Kymin investointi oli tehtaalla jossain määrin odotettu. Talteenottolaitos valmistui kahdeksan vuotta sitten. Investoinnin toteuduttua siitä saadaan täysi teho irti. Varkauden investointipäätöksen pitkittyminen ehti jo herättää huolta hankkeen toteutumisesta. Suunnitelma hienopaperikoneen muuttamisesta aaltopahvin valmistukseen julkistettiin viime kesäkuussa. Päätöksen tuotantosuunnan muutoksesta Stora Enso teki huhtikuun lopulla. Paperiliitto mukana vaikuttamassa Paperiliitto on muiden teollisuuden työntekijäja työnantajajärjestöjen mukana vaatinut useaan otteeseen maan hallitukselta toimia, jotta yritykset investoisivat Suomeen. Vientiliitot ovat tehneet yhteisiä kampanjoita, kirjelmiä ja vetoomuksia, jotta yritykset investoisivat kotimaahan. Paperiliitto on tuonut esiin muun muassa sen näkökohdan, että suomalaiseen ympäristövastuunsa tuntevaan teollisuustuotantoon sijoittaminen tukee myös kestävää kehitystä. Kampanjoinnin tulosta tai ei, yritykset ovat tahoillaan tehneet päätöksiä suomalaisen metsäteollisuuden elinvoiman puolesta. Valtaosin laitteisiin Paperiliitto selvitti kyselyllä jäsentensä työpaikoilla vuonna 2013 tehtyjä ja vuodelle 2014 tiedossa olevia investointeja. Kyselyyn vastattiin lähes 50 eri paikkakunnalta. Vastausten perusteella investointien määrä kasvaisi tänä vuonna noin kuudenneksen ja lähes kaikki ilmoitetut investoinnit ovat koneja laiteinvestointeja. Varoja käytettiin viime vuonna vaihtelevasti olemassa olevan kapasiteetin ylläpitoon, kapasiteetin nostamiseen, laadun parantamiseen tai pullonkaulojen poistamiseen. Investointeja tehtiin myös muun muassa jätevesija energiahuollon parantamiseen. Paikoin investoinnit ovat merkinneet myös useamman työpaikan menettämistä. Työturvallisuuden parantaminen tai turvalaitteen hankinta mainitaan erillisinä investointeina vain muutamassa vastauksessa. Pienikin voi olla merkittävä Rakentamiseen tai tietojärjestelmiin käytetään kyselyn perusteella alle kymmenesosa kaikista investointivaroista. Isohkojen rakentamista koskevien investointien joukossa olivat viime vuonna esimerkiksi Tervakoski Oy:n ja Sonoco Alcoren rakennushankkeet. Sonoco Alcore investoi Kotkassa tehtaan katon korjaukseen noin miljoona euroa. Tervakoskella rakentamiseen investoitiin 2 miljoonaa euroa. Saman verran käytettiin ohjelmistoja tietojärjestelmien uusimiseen Stora Enson Heinolan Fluting-tehtaalla. Pienempiä tietoja ohjausjärjestelmien uusimisista tai yhteensovittamisia toteutettiin viime vuonna useilla tehtailla etenkin laiteinvestointien yhteydessä. Paperiliitto selvitti paperiteollisuuden yrityksissä tehtyjen investointien määrää nyt toista kertaa. Muutos investointiasteeseen Yksistään Äänekoskelle suunniteltu biotuotetehdas nostaa massateollisuuden tilastoon piikin, jollaista suomalaisessa metsäteollisuudessa ei tilastojen valossa ole aiemmin nähty. Metlan tilaston mukaan 2000-luvulla massaja paperiteollisuuden investointien keskiarvo on ollut 446 miljoonaa euroa vuodessa. Investointiaste eli investointien arvo jaettuna toimialan liikevaihdolla on vuosituhannen alusta lähtien ollut keskimäärin 3,1 prosenttia, kun se koko teollisuudessa on ollut keskimäärin 2,5 prosenttia liikevaihdosta. Paperija massateollisuuden edellinen investointien huippuvuosi 1,3 miljardin investoinneilla oli 2001. Se jälkeen investointeihin käytettiin noin 500 miljoonaa euroa vuosittain. Vuonna 2008 investoinnit vielä nousivat 625 miljoonaan euroon, mutta putosivat alle 200 miljoonaan kahdeksi vuodeksi. Metlan tilastossa vuoden 2012 massaja paperiteollisuuden investoinnit olivat 291 miljoonaa euroa. Saman tilaston mukaan metsäteollisuuden investoinnit olivat yhteensä 413 miljoonaa euroa. Lähteet: Asiantuntijana Paperiliiton tutkija Esa Kaitila Paperiliiton työntekijämääräja investointikysely Metsätilastollinen vuosikirja 2013 Metsäteollisuus investoi nyt myös Suomeen. 1200 160 miljoonaa € UPM KyMi KoUvola Vuosikapasiteetti 700 000 tonnia valkaistua havuja koivusellua vuodessa. 20-21_investoinnit.indd 20 8.5.2014 9:33:26
Paperiliitto 4/2014 | 21 InvestoInnIt 1 100 miljoonaa € Metsä GroUP, Metsä Fibre, ääneKosKi Suunniteltu biotuotetehdas. Vuosikapasiteetti 1,3 miljoonaan tonnnia. 2 miljoonaa € tervaKosKi oy tervaKosKi Rakennuksiin. 2 miljoonaa € stora enso Heinola FlUtinG Ohjelmistoihin ja tietojärjestelmiin. 1 miljoona € sonoco-alcore oy KotKa Tuotantorakennuksen katon korjaus. Tulevia investointeja 150 miljoonaa € UPM-KyMMene biojalostaMo laPPeenranta Tuottaa raakamäntyöljystä uusiutuvia biopolttoaineita. Käynnistyy kesällä 2014 Investoitu lisäksi 10 m € tietojärjestelmiin. 110 miljoonaa € stora enso varKaUs Hienopaperikoneen muuttaminen aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi. 20-21_investoinnit.indd 21 8.5.2014 9:33:26
115-53045 (4 litraa) 115-53052 (1 litra) Neste Premium 5W-40 -moottoriöljy Korkealaatuinen synteettinen moottoriöljy bensiinija dieselmoottoreihin. Erinomainen voitelu kylmimmissäkin olosuhteissa! 115-53045 (4 litraa) 115-53052 (1 litra) 4 + 1 litran kanisterit yhteishintaan 19 90 3,98 /l Vain meiltä! Kiillotuskone 1200 W Nopeudensäätö Varustettu D-kahvalla Pehmeä käynnistys Käyttökytkin lukittavissa Laikan halkaisija: 180 mm Pyörimisnopeus: 1000-3600 r/min Karan kierre: M14 Paino: 2,3 kg Vakiovarusteet: D-kahva, Velcro hiomalautanen, villatyyny, kova vaahtomuovityyny, pehmeä vaahtomuovityyny, kuusiokoloavain 236-1144 Autosoitin London 120 CD/MP3/WMA. Teho max. 4 × 45 W, USBja AUX-IN -liitännät irrotettavassa etupaneelissa. Varustettu virtamuistilla. 881-CD120 Kiiltovaha 500 ml. 104-000740 Vahashampoo 500 ml. 118-819 2 50 5,00 /l 8 90 17,80 /l 89 00 69 90 Saatavana lisävarusteena lampaanvillainen kiillotustyyny. Tuotekoodi: 283-VEL608 fixus.fi Tarjoukset voimassa 31.5.2014 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. Kiillotuskone 1200 W Nopeudensäätö Varustettu D-kahvalla Pehmeä käynnistys TULOKSELLISIA KOHTAAMISIA Teollisuuden ammattitapahtumat Järjestäjä: Yhteistyössä: REKISTERÖIDY MESSUKÄVIJÄKSI ENNAKKOON NETISSÄ! TERVETULOA POHJOISEN TEOLLISUUDEN SUURTAPAHTUMAAN! POHJOINEN TEOLLISUUS 2014 21.-22.5.2014, OULUHALLI KOKONAISUUDESSA MUKANA: KUNNOSSAPITO | KAIVOS | SOPIMUSVALMISTUS | NORRKAMA Messuilla esillä ratkaisuja, laitteita ja palveluja tuotantoketjun koko matkalta. Mukana myös mm. Kunnossapidon seminaarit ja Pohjoisen suurhankkeiden esittelyjä. Lue lisää ohjelmasta netistä! www.pohjoinenteollisuus.fi 22-23_parasta.indd 28 6.5.2014 15:45:45
PARASTA ELÄMÄSSÄ Sarjassa lukijat kertovat itsestään Ossi Peräkylä, työskentelee xxx tehtaalla xxx. Teksti Jarkko Fräntilä Kuva Jukka Koskinen O lin noin kuusivuotias, kun kävin ensimmäisen kerran kalassa isäni ja vaarini kanssa. Harrastus kulkee sukupolvelta toiselle. Myös omat poikani ovat käyneet kalassa koko ikänsä. Nyt he alkavat olla kohta teini-ikäisiä, joten yhteiset harrastukset isän kanssa ovat heille vähän noloja. Niinhän se sen ikäisenä menee aina. Pikkupoikana kalastaminen oli enimmäkseen lähinnä onkimista ja virvelinheittoa. TäOssi Peräkylälle kalastuksessa ei ole kyse saaliista. Rauhoittumisen aikaa tä nykyä harrastan mieluiten vetouistelua. Käyn minä joskus verkotkin heittämässä vesille, mutta yleensä vain viikoksi tai pariksi keväällä ja syksyllä. Keväällä uistellessani yritän saada taimenta, kun taas kesällä helpoiten nousee kuhaa tai lohta. Kuha on suosikkikalani niin uisteluharrastuksen kuin maunkin suhteen. Käyn usein Loviisan Atomilahdella uistelemassa. Käy siellä muitakin, joten mikään salainen paikka se ei suinkaan ole. Minulle uistelussa on kyse siitä, että saan olla rauhassa omien ajatusteni kanssa. Raskaan työpäivän jälkeen on mukava rentoutua vesillä. Toisaalta harrastamme myös retkiveneilyä perheen kesken. Ahventa käyn joskus kalastelemassa vaimoni kanssa. Hän istuu veneen nokassa, lukee kirjaa ja minä kalastan. En muista koskaan kokeneeni täydellistä kalareissua. Aina ei uistelureissuilla tärppää, mutta tässä harrastuksessa saalis ei olekaan se tärkein asia. Jokaisella kalareissulla on omat kohokohtansa. Pääasiallisesti kalastuksessa on minulle kyse luonnossa liikkumisesta. Kun aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta niin kyllä sitä ulapalla viihtyy. Ai kerronko kalajuttuja? No sanotaanko niin, että ei se saalismääräni koskaan kerrottuna ainakaan pienene. P Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Ossi Peräkylä työskentelee Corenso United Oy tehtaalla koneenhoitajana. Ossi Perälahti narraa mieluiten kuhaa. Paperiliitto ?/???? | ?? TULOKSELLISIA KOHTAAMISIA Teollisuuden ammattitapahtumat Järjestäjä: Yhteistyössä: REKISTERÖIDY MESSUKÄVIJÄKSI ENNAKKOON NETISSÄ! TERVETULOA POHJOISEN TEOLLISUUDEN SUURTAPAHTUMAAN! POHJOINEN TEOLLISUUS 2014 21.-22.5.2014, OULUHALLI KOKONAISUUDESSA MUKANA: KUNNOSSAPITO | KAIVOS | SOPIMUSVALMISTUS | NORRKAMA Messuilla esillä ratkaisuja, laitteita ja palveluja tuotantoketjun koko matkalta. Mukana myös mm. Kunnossapidon seminaarit ja Pohjoisen suurhankkeiden esittelyjä. Lue lisää ohjelmasta netistä! www.pohjoinenteollisuus.fi 22-23_parasta.indd 29 6.5.2014 15:45:47
24 | Paperiliitto 3/2014 1) Rihawi et al., Graefe’s arch. Clin. Exp. ophtalmol. (2006) 244:845-854 SILMÄKLINIKKA Maailman pienin silmäklinikka lisää mahdollisuuksiasi pelastaa silmät! Onnettomuuden sattuessa on tärkeintä aloittaa huuhtelu nopeasti ja pyrkiä palauttamaan silmän normaali pH-arvo. Cederrothin puskuroidun silmänhuuhtelun ansiosta näkösi pelastuu suuremmalla todennäköisyydellä kuin tavallisella keittosuolaliuoksella. Huuhteluneste laimentaa ja huuhtelee, minkä lisäksi se neutraloi emäksisiä ja happamia roiskeita (vaikutus on yleensä tehokkaampi emäksiin kuin happoihin). Siksi silmälääkärit suosittelevat Cederrothin huuhtelunestettä tutkimuksessa, jossa verrattiin erilaisten silmänhuuhtelunesteiden tehoa emäksiin 1 . Lue lisää maailman pienimmästä silmäklinikasta. www.? rstaid.cederroth.com Todistetu sti tehokka ampi kuin keittosu olaliuos emäsja happoro iskeisiin. 13-2191tg-Cederroth_EyeWash_230x297_FI.indd 1 2014-04-25 16:25 24-25_kassa.indd 24 7.5.2014 16:50:28
Paperiliitto 4/2014 | 25 Työssäoloehdon kertyminen T yöttömällä työnhakijalla on oikeus ansiopäivärahaan, kun hän on ollut vakuutettuna (jäsenenä työttömyyskassassa) vähintään 26 edellistä viikkoa ja vakuutettuna ollessaan on täyttänyt työssäoloehdon. Työssäoloehto Työssäoloehto täyttyy, kun jäsen on ollut työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden tarkastelujakson aikana 26 kalenteriviikkoa sellaisessa palkkatyössä, jossa työaika on kunakin viikkona ollut vähintään 18 tuntia. 28 kuukauden tarkastelujakson pidentäminen 28 kuukauden tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemän vuotta, jos jäsen on ollut poissa työmarkkinoilta hyväksyttävästä syystä. Hyväksyttäviä syitä tarkastelujakson pidentämiseen ovat mm. päätoiminen opiskelu, asevelvollisuus tai siviilipalvelus, sairaus tai alle 3-vuotiaan lapsen hoito. Työssäoloehtoon voidaan lukea vain sellainen työ, josta on maksettu työehtosopieAsiointipalvelu ? Voit hoitaa työttömyysturvaa ja jäsenmaksua koskevia asioita myös sähköisesti. ? www.paperiliitto.fi> eAsiointipalvelu ? Tee ansiopäivärahahakemus, tarkista käsittelyn tila ? Ilmoita jäsenyyttä koskevista muutoksista ?Täydennä yhteystietojasi Työttömyysturva-asiat ? Paperityöväen Työttömyyskassa ? Ma-pe klo 9.00–12.00 ? Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) ? Sähköposti: tyokassa@ paperiliitto.fi ?Tietoa työttömyysturvasta ja sen hakemisesta myös www.paperiliitto. fi/tyottomyyskassa ? Faksi: (09) 876 4095 ? Osoite:Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki Jäsenasiat ? Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus ? Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 ? Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen tai Leila Levosalo ? Sähköposti: jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ? Faksi:(09) 701 2279 ? Osoite:Paperiliitto r.y./ Jäsenrekisteri, PL 326, 00531 Helsinki ? Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. muksen mukainen palkka. Ellei alalla ole työehtosopimusta, on palkan oltava kokoaikatyöstä vähintään 1134 euroa (vuonna 2014) kuukaudessa. Työssäoloehdon täyttyminen uudelleen Kun jäsen päivärahaoikeuden alkamisen jälkeen uudelleen täyttää työssäoloehdon, nollataan aikaisemmin maksetut päivät ja 500 päivän enimmäisaika alkaa alusta. Työssäoloehdon voimassaolo Jos hakija on ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ja hänellä ei ole työttömyysturvassa määriteltyä ns. hyväksyttävää syytä poissaololleen, putoaa hän kokonaan ansiopäivärahalta. Ansiopäivärahalle hän pääsee uuden työssäoloehdon täyttämisen jälkeen. Muista jäsenmaksu Kun allekirjoitat uuden työsopimuksen, muista huolehtia myös liiton jäsenmaksusta. Näin jäsenyytesi pysyy voimassa ja saat kerrytettyä työssäoloehtoa saumattomasti. ? P ?Työssäoloehto täyttyy, kun on ollut työttömyyttä edeltäneen 28 kuukauden tarkastelujakson aikana 26 kalenteriviikkoa. 12 3r f 1) Rihawi et al., Graefe’s arch. Clin. Exp. ophtalmol. (2006) 244:845-854 SILMÄKLINIKKA Maailman pienin silmäklinikka lisää mahdollisuuksiasi pelastaa silmät! Onnettomuuden sattuessa on tärkeintä aloittaa huuhtelu nopeasti ja pyrkiä palauttamaan silmän normaali pH-arvo. Cederrothin puskuroidun silmänhuuhtelun ansiosta näkösi pelastuu suuremmalla todennäköisyydellä kuin tavallisella keittosuolaliuoksella. Huuhteluneste laimentaa ja huuhtelee, minkä lisäksi se neutraloi emäksisiä ja happamia roiskeita (vaikutus on yleensä tehokkaampi emäksiin kuin happoihin). Siksi silmälääkärit suosittelevat Cederrothin huuhtelunestettä tutkimuksessa, jossa verrattiin erilaisten silmänhuuhtelunesteiden tehoa emäksiin 1 . Lue lisää maailman pienimmästä silmäklinikasta. www.? rstaid.cederroth.com Todistetu sti tehokka ampi kuin keittosu olaliuos emäsja happoro iskeisiin. 13-2191tg-Cederroth_EyeWash_230x297_FI.indd 1 2014-04-25 16:25 Hiomo työttömyyskassa tiedottaaa 24-25_kassa.indd 25 7.5.2014 16:50:28
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO TEPPO RÄSÄNEN, hyökkääjä, Imatra ”Pelaan hyökkääjänä oikeaa laitaa. Maalintekotaidon olen aina osannut, siksi kai ne ovat pelaamaan päästäneet. Puolustajana olen surkea, ja se korostuu vielä iän myötä, kun ei kerkeä nuorempien perässä. Aloitin salibandyn pelaamisen kavereiden kanssa 14-vuotiaana. Lajiin oli helppo päästä kiinni, ei tarvinnut kuin kengät ja mailan.Olen teini-ikäisestä asti pelannut sarjassa ja vielä viime vuonnakin pelasin, mutta nyt polvet kränäävät liikaa. Minulta on leikattu kierukka molemmista polvista. Salibandy ei anna polville armoa. Harrastan myös sulkapalloa ja tennistä, mutta salibandy on ykkönen – siinä kiehtoo lajin nopeus ja räjähtävyys. Joukkuelaji on opettanut minulle sosiaalisuutta. Kykyni olla kanssakäymisissä toisten kanssa on parantunut, kun joukkueessa on niin monta erilaista ukkoa. Olen myös oppinut täsmällisyyttä aikojen noudattamisessa. Nuorempana sitä oppi tietysti pahantekoakin, kun joukossa tyhmyys tiivistyy. Suosittelen kaikille joukkuelajeja. Tietysti vuorotyötä tekevälle aikataulut aiheuttavat hieman haasteita. Yksilölajia harrastaessa sitä ongelmaa ei ole. Treenaan kolme kertaa viikossa ja pelit päälle. Tässä on helppo pitää itsensä kunnossa, koska peli on niin nopeatempoista.” Salibandyturnauksessa tossut soivat para? exia vasten ja laidat rytisivät. Jos lajissa on pallo, se on hauskaa. ? Linda Lövgrenin taidonnäyte. ?Voittajajoukkue Kaukopää 1: Jouni Vapalahti mv, Markku Pirhonen, Timo Kekäläinen, Eero Kekälänen, Anssi Hirn, Teppo Räsänen, Jukka Ovaskainen, Ari-Pekka Hämäläinen, Jere Melto, Jarno Luostarinen, Jarmo Pellinen. ?Hyökkääjä Teppo Räsänen hiostettavana. ?Jarno Eronen lähtee nousuun. JARNO ERONEN, puolustaja, Varkaus ”Aloitin salibandyn vasta 22-vuotiaana. Tämä on ensimmäinen vuosi, kun en pelaa sarjaa – mutta seutuliigaa kyllä. Joukkuelajeissa minua viehättää yhteisöllisyys ja se, että miestä on mukana laidasta laitaan. Joukkuelajeissa oma huono päivä ei ole niin paha kuin yksilölajeissa. Porukassa voidaan auttaa toinen toista. Pelaan myös sulkapalloa ja jalkapalloa. Salibandy on rankka laji. Siinä on paljon kääntyilyä ja venkoilua, joita ei esimerkiksi lisuutta. Kykyni olla kanssakäymisissä toisten kanssa on parantunut, kun joukkueessa on niin monta erilaista ukkoa. Olen myös oppinut täsmällisyyttä aikojen noudattamisessa. Nuorempana sitä oppi tietysti pahantekoakin, kun jouSuosittelen kaikille joukkuelajeja. Tietysti vuorotyötä tekevälle aikataulut aiheuttavat hieman haasteita. Yksilölajia harrastaessa sitä ongelmaa ei ole. Treenaan kolme kertaa viikossa ja pelit päälle. Tässä on helppo pitää itsensä kunnossa, koska peli on niin nopeatemJos lajissa on pallo, se on hauskaa. taidonnäyte. Joukkuelajeissa minua viehättää yhteisöllisyys ja se, että miestä on mukana laidasta laitaan. Joukkuelajeissa oma huono päivä ei ole niin paha kuin yksilölajeissa. Porukassa voidaan auttaa toinen toista. Pelaan myös sulkapalloa ja jalkapalloa. Salibandy on rankka laji. Siinä on paljon kääntyilyä ja venkoilua, joita ei esimerkiksi HIOMO Palloa jahtaamassa Teksti: Tiina Suomalainen Kuvat: Mikko Nikkinen 26-27_hiomo.indd 26 7.5.2014 15:45:23
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO jalkapallossa ole. Minä olen kuitenkin saanut pysyä kunnossa, pitää ihan puuta koputtaa. Ei ole ollut kuin pikkuvaivoja. Salibandy ja jalkapallo ovat älypelejä. Vaikka salibandy on nopeatempoista, ei siinä voi huiskia miten sattuu, vaan ratkaisuja on pystyttävä tekemään vauhdissa. Olen puolustaja, ja hyökkääjä tarpeen vaatiessa. Puolustaminen sopii minulle, koska en tykkää seisoskella ja odottaa maalintekopaikkaa, vaan mielelläni liikun molempiin suuntiin. Salibandyä voi pelata monen sortin puulaakijoukkueissa. Laji on siitä kiitollinen, että kunto alkaa nopeasti nousta. Jos jonkun vinkin voi aloittelijalle antaa, niin kannattaa satsata hyviin pelikenkiin. Itse huomaan, että iän myötä palautumiselle on annettava enemmän aikaa. Olo jää helposti tukkoiseksi, jos pelaa liikaa. Ja lihashuolto olisi muistettava. Usein tulee mentyä pelin jälkeen suoraan sohvalle.” LINDA LÖVGREN, maalivahti, Imatra ”Olen aina ollut urheilutyttö. Nuorempana harrastin kaikkia mahdollisia urheilulajeja jääkiekosta jalkapallon kautta maastojuoksuun. Juoksuun kyllästyin nopeasti, koska siinä ei tapahdu mitään. Jos lajissa on pallo, se on hauskaa. Pallo takaa sen, että laji on vauhdikas. Lisäksi joukkuelajeissa saa olla muiden kanssa tekemisissä. Joukkueessa pelatessa oppii kunnioittamaan toisia ihmisiä ja jakamaan. On osattava työntää oma ego sivuun ja ajateltava kokonaisuuden kannalta. Olen kotoisin Ruotsista ja siellä pelasin salibandya ammattilaisena naisten liigatasolla. Maalivahti minusta tuli, koska olin ainut, joka ei pelännyt palloa. Pelottomuuden lisäksi vaaditaan ainakin ketteryyttä, nopeutta sekä hyvää silmän ja käden koordinaatiota. Työskentelin Ruotsissa Tetra Pakilla. Suomeen tulin miehen perässä vuonna 2012, ja sain vakituisen paikan Tetra Pakilta Imatralta. Suomessa en ole jatkanut aktiivista salibandyuraa. En oikeastaan tiedä, miksi. Nyt minulla on tosin polvikin sökönä. Pelailen työpaikan poikien kanssa kerran viikossa. Olin tässäkin turnauksessa ainut nainen, mutta olen tottunut siihen. Teollisessa työssä ei ole ylipäätään kovin paljon naisia.” P Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO ?? VUOTTA SITTEN Reima Kangas E n muista kuvanottohommaa, mutta olimme kyllä Viljon kanssa samassa vuorossa jonkun aikaa. Varmaan olen sitten kuvassa, sanoo mökillä ”orjahommissa” puhelimeen vastaava Pentti Hyvärinen. Hyvärinen ja koneenhoitaja Viljo Rimpilä näkyvät pieninä hahmoina hallin toisessa päässä kuvan vasemmassa reunassa. Etualalla työskentelee Kimmo Mäntymaa. Kuva on otettu 12.7.1967. Hyvärinen muistelee, että tuohon aikaan liitto ja työntekijät ajoivat voimakkaasti palkankorotuksia. – Meilläkin oli sellainen tyyli, että vaikka ei neuvotteluissa ei olisi tullut hirveitä, niin vaadittiin heti 50 penniä lisää, jos vaikka remontissa tuli yksi venttiili lisää. Hyvärinen pääsi melko pian kuvan ottamisen jälkeen koneenhoitajaksi ja oli sellutehtaassa kaikkiaan 25 vuotta – Olin niin kauan kuin se pyöri. Sitten alettiin rakentaa uutta ja olisin päässyt sinne, mutta sanoin, että työmatka tulee liian pitkäksi. Uusi tehdas tuli puolen kilometrin päähän. Niin Hyvärinen jäi entiselle paikalle, mutta siirtyi paperitehtaaseen. Siellä hän ehti työskennellä 12 vuotta, kunnes jäi eläkkeelle muistaakseen 1997. Onko sinulla paperiliittolaisista kertova vanha kuva? Lähetä tiedot tai kuvasi toimitukseen. Muista laittaa myös yhteystietosi. – Metsäliiton Selluloosa Oy:n Äänekosken sulfaattiselluloosatehtaan selluloosan puhallinkuivaajan kuivapää ja selluloosa-arkkien paalauskone. Työssä paalaaja Keijo Mäntymaa, koneenhoitaja Viljo Rimpilä ja apukoneenhoitaja Pentti Hyvärinen, kertoo kuvan teksti. Äänekosken sellua ”Luonto se on, joka tikankin pojan puuhun vetää ja korkeuksiin pikkupojat. Kevät on tehnyt tehtävänsä ja kesä on tulossa hyvää kyytiä. Kesälomakin on nyt pitempi”, kertoi Paperiliittolehden kansikuvateksti toukokuussa 1960. Paperiliiton liittotoimikunta kiitti lehdessä Työväen Eduskuntaryhmiä vuosilomalain parannuksista. Lomaoikeus oli vuodesta 1938 lähtien ollut 9 – 12 päivää. Nyt se nousi 18 – 24 päivään. Liiton toimitsija Antero Mäki vieraili Tapetti Oy:ssä Toijalan kauppalassa. Toijalassa toimi tuolloin maan kuudesta tapettitehtaasta kolme. Ala tähtäsi aiempaa vankemmin vientiin, mutta markkinointi ulkomaille tuotti vaikeuksia. Punakantinen, taskukokoinen ”Laulun mahti”-laulukirja oli julkaistu ja sitä sai tilata liiton toimistosta ”yhdessäolotilaisuuksiemme rikastuttajaksi ja hengen nostattajaksi”. P Vuosiloma tuplaantui Aarne Pietinen/Lusto/Metsäteollisuus ry:n kokoelma Liiton salibandyturnaus Paperiliiton ammattiosastojen salibandyturnauksen voitti Kaukopää 1:n, joka päihitti ? naalissa Uimaharjun maalein 4–2. Pronssin nappasi Kaukas Uimaharjua vastaan maalein 2 – 0. Turnauksen MVP (Most Vision Player) meni Kaukopää 1:n Markku Pirhoselle. Hän dominoi kenttää suvereenisti ja oli mukaan ? naalipelin kaikissa maaleissa. Salibandyturnaus käytiin Imatralla huhtikuun alussa. 26-27_hiomo.indd 27 7.5.2014 15:45:26
28 | Paperiliitto 4/2014 hiomo Teksti Ilkka Palmu Kuvat Mikko Nikkinen K äynninvarmistaja Timo Keijosen autokatoksessa pörisee. Lappeenrantalaismies jäi Kaukaan sellutehtaalta kuuden vapaille puolisentoista vuorokautta sitten, mutta ei hän malta sorvin äärestä pois pysyä. Vai onko Timon sorvi oikea? 450 millin kärkivälillä saa aikaan korkeintaan jakkaran jalat. – 900-millisen Rexonin ajattelin ostaa seuraavaksi. Sillä jo jotakin tekee. Hankinta toteutuu pian. Timo sai sitä varten Paperiliitolta kulttuuriapurahaa 500 euroa. – Sillä rahalla saisi muutaman hyvän taltan, mutta hyvä niinkin. Mutta kunnon sorvi maksaa reilun kaksi tonnia. Uusi vannesahakin on hankintalistalla. Vanha vastaa lähinnä lehtisahaa. – Vaan eipä minun verstaaseen paljon isompia vehkeitä mahdu. Höyläpenkkiäkään en oo kehannut ottaa. Puumies veistelee puukkoja Timo on aina tykännyt puutöistä. Hän rakensi talonsa itse puolen vuoden vuorotteluvapaan aikana, Kastellin rungosta. Työpaikallakin saa joskus askarrella remonttihommissa, mutta suurimman aikaa Timo pyörii kuivauskone ykkösellä ja nelosella. Ja haaveilee entisistä ajoista. – Rakennusja kuljetuspalveluissa olin pitkän pätkän ennen kun ne ulkoisJukka Koskinen ihdoinkin kuuluu muutama hyvä uutinen rakennemuutokseen. Positiivisella mielellä istuskelin minäkin parvekkeella aamukahvilla. Katselin vihreään vuodenaikaan heräilevää luontoa. Mietin, että onneksi perustuslakivaliokunnan päätöksellä oppilaitokset saavat ju(h)listaa kesän alkaneeksi perinteisesti Suvivirrellä. Ainakin vielä tänä vuonna. Kohta valmistuu oppilaitoksista taas eri alojen ammattilaisia. Meitä ammattiosastoissa toimivia on kehotettu kertomaan uusille töihin tulijoille liittymisestä osastoon. Vanhemmille on usein mahdoton rasti opastaa nuoria tällaisissa asioissa. Varsinkin nuoret saattavat olla ilman järjestäytynyttä edunvalvontaa ihan lainsuojattomia. Työehtoja ei noudateta ja heitä saatetaan pompotella miten sattuu. Ulkoistamisten myötä saattaa myös kauemmin palvelleelle käydä niin, että työnantajan edustaja ”kyykyttää satasella” joko saamiensa ohjeiden perusteella tai soveltamalla omiaan. Toivottavasti jokaisella työpaikalla on asiantuntevaa edunvalvontaa, ja toivottavasti jo oppilaitoksissa jaettaisiin tietoa järjestäytymisestä. Ettei se menisi siihen, että liittoon liittynyt saisi tietoa vain ammattiliiton lehdestä. Vielä pahempi olisi, että edunvalvonta ja järjestäytyminen kuihtuisivat kokonaan alalla kuin alalla. ? P Taas joutui armas aika TaRkkaiLiJa Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Työnantajan edustaja saattaa ”kyykyttää satasella. Turun osasto 24. Osasto on varannut bussin liiton Power Parktapahtumaan lähtijöille. Jos haluat mukaan, soita Seijalle, p. 050 465 9608. Hinta on 25 € aikuinen ja 10 € lapsi, hintaan sisältyy yksi ruokailu. Lähtö on Turun linjaautoaseman turistibussilaiturista 7.6. kello 7.00. Ilmoitathan tulostasi viikon sisällä. Olisitko kiinnostunut lähtemään viettämään viikonloppua (pe-su) Puralaan, Jaalaan liiton mökille. Tarkoitus olisi mennä elokuun lopulla. Soitto taas Seijalle, niin katsotaan toteutuuko reissu. Ilmoitukset kesäkuun aikana. KEVÄTKOKOUKSET 2014 Pirkanmaan piiri: Valkeakosken os. 45, ti 15.4. klo.17.00, Hakapirtti Tampereen os. 50, su 6.4. klo 15.00, ABC Kolmenkulma, kokoustilat Tampereen os. 62, pe 11.4. klo13.00, pääkirjasto Metso Länsi-Suomen piiri: Turun os. 24, ke 9.4. klo 16.00, Veritas-stadion, osasToT Sorvi on vaarallinen väline. Se syö yöunet. Apurahaa ajansyöjälle Timo Keijonen haki liiton apurahaa harrastukseensa. 28-29_hiomoa.indd 28 7.5.2014 14:34:48
Paperiliitto 4/2014 | 29 hiomo Teksti Tiina Suomalainen P unainen kierrevihko on tätä nykyä Emmi Reinikaisen paras kaveri. Joka päivä hän kirjoittaa vihkoon sen, mitä on työpäivän aikana tehnyt ja oppinut. Kerran viikossa opiskelijat kirjaavat myös blogiin yhteenvedon viikosta. – Kun teen muistiinpanot päivittäin, on siitä minulle tulevaisuudessa hyötyä. Asiat säilyvät vihossa, ja voin sieltä tarvittaessa tarkistella. Jokaiselle oppisopimuskoulutettavalle on laadittu henkilökohtainen opetussuunnitelma. Parhaillaan Reinikaisella on menossa työssäoppimisjakso paperitehtaalla. – Työskentelen vuoroissa opastajani, vuorosähkärin, kanssa. Hänen kanssaan pääsen oikeisiin työtilanteisiin ja käytännön työtehtäviin. Vaikka Reinikaisella on kokemusta kunnossapidosta Ovakolla, on paperitehtaalla paljon uutta opittavaa. – Jo pelkästään koneet ovat minulle uusia ja outoja. Ja niin mielenkiintoisia! Reinikainen nauraa, että pitäisi joskus ottaa askelmittari mukaan, sillä päivän aikaan tulee käveltyä isoa tehdasta ristiin rastiin. Tekemällä oppii Käytännön työharjoittelujakso on Reinikaisen mieleen, sillä hän oppii parhaiten tekemällä. Teoriajaksot ovat vuorossa syksyllä. Reinikainen muistelee, että ammattiopistossakin hän nautti eniten, kun pääsi tekemään käsillään. Teoria oli haasteellisempaa. – Usein käy niin, että jos en jotakin asiaa tajua heti, niin oivallus tulee seuraavana päivänä, kun olen hieman sulatellut. Olen myös herkkä kysymään, jos en jotakin hoksaa. Kolmivuorotyö, koirat ja hevoset pitävät Reinikaisen kiireisenä. Kaiken lisäksi hän aloitti kuntosaliharrastuksen kuukausi sitten. – Päivävuoroissa hoidan kotiin päästyäni ensin koirat ja hevosen ja menen sitten salille. Sen jälkeen onkin kiire nukkumaan, että jaksaa aamulla herätä. ? P ” Olen herkkä kysymään.” Oivalluksia Palsta seuraa Emmi Reinikaisen oppisopimuskoulutusta. oppisopimuksessa Mikko Nikkinen Emmi Reinikainen oppii parhaiten tekemällä. Emmi REinikainEn ? Ikä: 29 ? Asuinpaikka: Imatra ? Perhesuhteet: Avoliitossa ? Harrastaa: Koiria ja hevosia Lauritsalan osasto 44. Veteraanileiri 30.6–4.7. Venäjänsaaren Nelospirteillä. Ilmoittautumiset Seppo Smolanderille p. 040 582 6125 kesäkuun puoliväliin mennessä. Karavaanarit koolle kesäkuussa Liiton karavaanareiden kesätapaaminen järjestetään 27.–29. kesäkuuta Törmälässä. Ohjelmaa perinteiseen tapaan eli pelejä, pieniä kilpailuja, lettuja sekä yhdessäoloa. Lisätietoja Markku Määräseltä p. 0400 423 378 Timo kEijonEn ? Käynninvarmistaja, 46, Lappeenranta. ? Perhe: Vaimo ja Viru-koira, kaksi täysi-ikäistä lasta toisessa osoitteessa. ? Koulutus: Levyseppä-hitsaaja. ? Ura: Vuosi metallipajalla, 18 vuotta Kaukaan tehtaan rakennusja kuljetuspalveluissa, 7 vuotta sellutehtaalla. ? Harrastukset: Puutyö, veneily ja koiratouhut. kulTTuuRiapuRahaa 22:llE Paperiliittolaisten kulttuuriharrastuksiin tarkoitetut kulttuuriapurahat vuodelle 2014 on jaettu. Määräpäivään mennessä apurahaa haki 32 paperiliittolaista. Apurahat jaettiin 22 jäsenen kesken seuraavasti: M usiikki ? Blomster Kimmo, Jalonen Jussi, Kaisamatti Alpo, Kantokivi Ville, Kivilaakso Harri, Lehtonen Aki, Oinonen Kaisa, Perälä Saara, Räsänen Ville-Veikko, Sivosuo Erkki, Turunen Hanne V alokuvaus ? Haapala Kalle, Heikkinen Matti, Keijonen Jarkko, Vallius Janne K irjallisuus ? Juntunen Raimo, Pakarinen Esa, Pääkkönen Esa M ediataide ? Lindholm Sami M uu harrastus ? Keijonen Timo, Laukkarinen Pentti, Vainonen Pirjo. Apurahaa ajansyöjälle tettiin. Ne oli huippuhommia. Pidettiin paikat siistinä vähän eri tavalla kuin nykyään. Kotona ahertaminen on mukavampaa. Timo veistelee varastossaan kuppeja ja kippoja, tekee vuolupuukkoja ja silloin tällöin jonkun koriste-esineen, kun lahjaksi tarvitaan. – Kuka nyt mitäkin pyytää. Voiveitsiä ja paistinlastoja. Huonekalut jäävät tekemättä sattuneesta syystä. – Kaukaan entinen puuseppä, huippusorvari Jäkälän Erkki, on houkutellut sorvikerhoon, mutta ei sinne vuoroista ehtisi kuin kerran pari kuussa. Harmittaisi vaan. Ja minulle sitä paitsi riittää, kun käyn kellon perästä töissä. Harrastus voi olla Timon mielestä mitä vaan, kunhan se ei ole pakollista. Talon tekeminen riitti. Perimmäisen kysymyksen äärellä Viime viikkoina Timoa ei ole paljon sorvilla näkynyt: kevät ja venehommat menevät edelle mielekkyydessä. Ja kesä menee kalastellessa. Sitten tulee syksy. Vettä sataa ja vaahteranlehdet lentävät, villapaita lämmittää. ja mieleen nousee perimmäinen kysymys: Mistä tulisi nyt parempi mieli kuin erilaisten puulajien ja metallien valinnasta seuraavan puukon kahvaa varten? Uusi vannesaha vingahtaa käyntiin hämärässä, vaikka aamuun pitäisi mennä. Sitten hyrähtää sorvi, ja vielä joku kolmas ääni. Ihan kun joku vislailisi? – Illat on niin vaarallisia. Kello on yhtäkkiä yli puolenyön. Aika menee sorvaillessa niin hiton nopeasti. ? P 28-29_hiomoa.indd 29 7.5.2014 14:34:50
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO | Työttömyyskassa tiedottaa Paperiliitto ?/???? ?? | ?? | Paperiliitto www.exal ter2.com Jalas® 9500 / S1 SRC HRO Jalas® 9508 / S3 SRC HRO Jalas® 9500 / S1 SRC HRO Ne ovat sopeutuneet ympäristöönsä, ne ovat fiksuja, ne ovat hyvännäköisiä, kuten Exalter. Exalter on sopeutunut ja kehittynyt uudeksi versioksi, Exalter 2 – parempi kuin mikään aiempi turvajalkine. Exalter 2 on mukava, hyvännäköinen ja suojaa parhaimmalla mahdollisella tavalla. SELVIYTYJÄ ToISET SELVIYTYVÄT mISTÄ VaaN Saat lisätietoja JALAS ® Exalter²-malliston jalkineista, ottamalla yhteyttä meihin. info@ejendals.fi?•?www.exalter2.com 30-31_hiomo ja ristikko.indd 30 6.5.2014 15:56:33
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju Laatinut Arto Inkala RISTIKKO SUDOKU Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 3/2014 täyttäneistä palkinnon sai Jorma Kruskopf Lappeenrannasta. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 10.6. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 4”. Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste Ristikon 3/2014 ratkaisu ? www.exal ter2.com Jalas® 9500 / S1 SRC HRO Jalas® 9508 / S3 SRC HRO Ne ovat sopeutuneet ympäristöönsä, ne ovat fiksuja, ne ovat hyvännäköisiä, kuten Exalter. Exalter on sopeutunut ja kehittynyt uudeksi versioksi, Exalter 2 – parempi kuin mikään aiempi turvajalkine. Exalter 2 on mukava, hyvännäköinen ja suojaa parhaimmalla mahdollisella tavalla. SELVIYTYJÄ ToISET SELVIYTYVÄT mISTÄ VaaN Saat lisätietoja JALAS ® Exalter²-malliston jalkineista, ottamalla yhteyttä meihin. info@ejendals.fi?•?www.exalter2.com 30-31_hiomo ja ristikko.indd 31 6.5.2014 16:34:21
32 | Paperiliitto 4/2014 Teksti Sari Kangas M erenalaisen maailman nähtävyyksien kokohaitari on suuri. Sunnuntaisukeltelijana itseään pitävän Juha Töytärin mielestä sukeltamisen kohokohtia ovat isot eläimet kuten kilpikonnat ja hait. Pienempää ja värikkäämpää ihailtavaa riittäää kalaparvissa ja koralleissa. – Pinnan alla pikkukalat näyttävät itse asiassa samalta kuin Nemoa etsimässä -elokuvassa, Pyroll Convertingin Siltakylän tehtaan korjausmies kertoo. Hänen suosikkinsa on keltainen boxfish, kuutiomainen kala, jolla on kokoa pari senttiä kanttiinsa. Töytärin mukaan ulkomaan sukellusreissuja ei voi verrata peruslomailuun etelässä. – Niistä tulee mieleen baari. Jos aikoo sukeltaa, oluen ottaminen on jätettävä. Fyysinen harrastus ottaa voimille. Sukellusretket alkavat aikaisin, ja merellä vietetään pitkiä päiviä. Sukellusryhmissä on silti aina rento tunnelma. Ja meren alla täydellisen rauhallista. Töytärin sukellusharrastuksen alku on kuuden vuoden takaisessa Mauritiuksen matkassa. Kalat parveilivat merenpinnan tuntumassa, ja vaimo seurasi niitä snorklaamalla. Seuraan ei voinut olla liittymättä. Kotimaassa vaimo keksi, että merta voisi tutkia syvemmältäkin. Sopiva sukelluskurssipaikka löytyi Thaimaasta, ja nyt pariskunta on suorittanut jo toisenkin tason sukelluskurssin. Töytärille nykyinen lupa 30 metrin sukelluksiin riittää, sillä syvemmät ovat raskaampia. Myös värimaailma muuttuu harmaammaksi. Suomen merivesissä näkyvyys on muutenkin huono. Varsinkaan talvisukelluksille ei mennä kiinnostavan nähtävän perässä. – Jään alla sukeltaminen on vain muuten parasta sukeltamista Suomessa, Töytäri miettii. ? P Jo sukellusvälineiden kuljettaminen avannon reunalle pakkaspäivänä tuo erikoisen lisänsä sukelluksiin. Jään alla olevassa rauhassa sitten kaikki maalliset mietteet unohtuvat. ? P KahvitauKo KahvitauKo tauKotila Puhutaan työstä tai pyöristä Voimalaitoksen tuli ei sammu, eikä kahvi ehdi kylmetä. Juha Töytäri sukeltaa Thaimaassa, taustalla vaimo. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Sentit ja metrit Elämään laatua Teksti Päivi Ketolainen Kuvat Tomi Aho amuyhdeksältä Jämsänkosken tehtaan voimalaitoksen huoltoporukka juo toiset kahvit. – Ekat kahvit juotiin heti, kun tultiin seitsemältä töihin, sanovat automaatioasentajat Tapio Vilenius ja Tero Salmela sekä koneasentaja Tapani Kesämaa. Kahvinkeitin pulputtaa kuumaa kahvia tänään vielä monta kertaa, sillä miehet nauttivat mustaa makiaa sekä töiden lomassa että varsinaisella kahvitauolla. Vileniukselta ja Kesämaalta saattaa heilahtaa kurkusta alas jopa kymmenen kupillista päivässä. Salmela tyytyy hieman maltillisempaan määrään. Kuuma on myös voimalaitoksen jättimäinen kattila. Siellä palaa sammumaton tuli, joka polttaa tuhkaksi puuaineksen, mikä ei paperiksi kelpaa. Täällä roihuavat lähiseutujen risut, kannot ja männynkävyt tehden niistä energiaa. – Välillä lyödään pesään turvetta ja muutakin polttoon kelpaavaa. Kerrosleijukattilassa syntyvä höyryvoima pyörittää Jämsänkosken neljää paperikonetta ja samasta kattilasta riittää kaukolämpöä vielä kylille jaettavaksi. – Jäisi moni kämppä kylmäksi ilman meidän työtämme, kehaisee porukka. Että pyörämiehiä Kahvi ratkoo kielenkannat. Sumppi vetää suupielet hymyyn. Tapio Vilenius eli Tappi on punonut partansa letille. Tapani Kesämaa eli Tapsa antaa leukarisukkonsa rehottaa. – Yksi meistä on tänään poissa, hän on mekaaninen korjaaja Kai Lahtinen. HänelJään alla sukeltaminen on vain muuten parasta sukeltamista Suomessa. Tapio Vilenius, Tapani Kesämaa ja Tero Salmela kehuvat työpaikkansa yhteishenkeä. 32-33_tauko.indd 32 6.5.2014 15:38:02
Teksti Sari Kangas J uri Toivosen mielestä tasavuosia voi aina juhlia vähän isommin. Perheen suunnitelmissa on lähteä porukalla kaupunkilomalle. Todennäköisin kohde on Praha. Matka ei sijoitu syntymäpäivälle vaan lähemmäksi kesää. Toivonen suunnitteli myös kunnon juhlia ystäville. Karkumatka ulkomaille vei lopulta voiton, Toivonen sanoo. Varsinaisena juhlapäivänä Lohjan kodissa piipahtaa sukulaisia ja kavereita. Lohja on ollut Toivosen kotipaikkakuntana ja tukikohtana 80-luvun puolivälistä. Lapsuusja nuoruusiässä hän on sieltä reissannut isänsä elementtirakentamiseen liittyneen työn takia mm. Nigeriassa, Saudi-Arabiassa ja Espanjassa. Ulkomaiden ajat ovat jääneet rikastavina kokemuksina mieleen. – Silloin sai nähdä, miten muualla eletään, käydä kansainvälisiä kouluja ja oppia kieliä. Lukioaikanaan Toivonen piti itsekin välivuoden ja työskenteli rakennusalalla Espanjassa. Kun muut työntekijät puhuivat vain espanjaa, sitä oli pakko oppia. Sopivan tilaisuuden tullen ulkomaan työkomennukset kiinnostaisivat yhä.? P Paperiliitto 4/2014| 33 tauKotila Puhutaan työstä tai pyöristä Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mikä on Suomen lampien ja järvien yleisin nimi? 2. Missä sijaitsee tehdasmuseo Verla? 3. Kenen kirjoittama romaani on Luonnon laki? 4. Mitä merkitsee sivistyssana hallusinaatio? 5. Minkä yhtiön sellutehdas sauhuaa Äänekoskella? 6. Mistä kaupungista on kotoisin jalkapallojoukkue FC Inter? 7. Kuinka pitkä matka on Helsingistä Äänekoskelle? 8. Mikä yhtye lauloi vuonna 1985 Nahkatakkisesta tytöstä? 9. Mikä on Puuliiton jäsenlehti? 10. Kuka oli Suomen ensimmäinen naispresidentti? Vastaukset sivulla 34 Vähän isompaa SynttäriSanKari mitäS tiEdät? Juri Toivonen Syntynyt:16.5.1974 Syntymäpaikka: Riihimäki Perhe: Vaimo ja 7-, 14ja 15-vuotiaat lapset Työ: Työsuojeluvaltuutettu, Mondi Lohja Oy Terveiset: Kaikille työkavereille! Juri Toivonen lä on lettitukka. Nyt pitäisi hoksata, mitä miehiä nämä ovat. Aivan, pyörämiehiä. Jutut sekä ulkomuoto kertovat harrastuksesta. – Jos ei puhuta työasioista, puhutaan pyöristä, sanoo joukon ainoa siloposki eli Tero Salmela. Nyt seuraa pieni tekstimainos. Tapilla on Yamaha, Tapsalla Suzuki ja poissaolevalla Kaitsulla on tallissa monta eri merkkiä. – Minulla on pyörässäni kumminkin eniten vaihteita, koettaa polkupyöräilevä Tero lyödä väliin. Kesä taitaakin kulua heillä kaikilla paljolti pyörän selässä. Kolme ohjastaa moottoripyörää, yksi sotkee fillaria. Tehtaan paras paikka Työpaikkaansa kahviporukka kehuu estottomasti. – Voimalaitos on ehdottomasti tehtaan paras paikka. Perusteluna on, että työ on vaihtelevaa ja pienellä porukalla yhteishenki on hyvä. – Vastuutakin meillä riittää, välillä ehkä liiaksikin, toteaa Tero Salmela. Hän viittaa väen vähentymiseen ja työnjohtoportaan karsimiseen. Työkenttä on kuitenkin laaja ja työt ovat moninaiset. – Voimalaitoksella tuotetaan höyryn lisäksi sähköä ja kolmenlaista vettä. Kahviporukka voisi pitää vesilaaduista luennon. Mutta lyhyesti: erilaisia vesiä tarvitaan, koska käyttökohteitakin on monia. Ne kolme vettä ovat mekaaninen vesi, kemiallinen vesi ja suolaton vesi. – Äläkä kysy, mihin niitä tarvitaan, tulee liian pitkä juttu. Kahvit on litkitty tällä erää. Hillomunkit jäävät pöydälle odottamaan seuraavaa pannullista. ? P Äläkä kysy, mihin niitä tarvitaan, tulee pitkä juttu. Kahvi mieluiten: Tapio Vilenius: ”Juon kahvini maidolla. Kahvin kanssa kinkkujuustocroissant.” Tero Salmela: ”Pelkkä kahvi, ei maitoa, ei sokeria. Tumma voileipä kaveriksi.” Tapani Kesämaa: ”Musta kahvi sokerilla, lisäksi karjalan piirakka.” Jämsän kosken voimalaitos, UPM ? K attila: kerrosleijukattila ? T eho: 185 MW ? H yötysuhde: 90,3 prosenttia ? T oimii: biopolttoaineella ? P olttoaineet: mm. kannot, hakkuujäte, turve ? K ulutus: noin 40 rekkakuormaa vuorokaudessa ? T yöllistää: 26 henkilöä Tapio Vilenius, Tapani Kesämaa ja Tero Salmela kehuvat työpaikkansa yhteishenkeä. 32-33_tauko.indd 33 6.5.2014 15:38:03
KUORIMO H aen ärrältä pinon sanomalehtiä, jotta tämä aamu jäisi mieleen painomusteen hajussa. Metsä Fibre lupaa rakentaa Äänekoskelle 1,1 miljardin euron sellutehtaan, eikä tässä vielä kaikki! Storan Jouko ”Kemijärventappaja” Karvinen eroaa! Äänekosken 20 000 asukkaan tuppukylä on seonnut. Lehtien kolumnistit puhkuvat isänmaallista hurmosta. Investointipäätöksestä ylistetään Metsäliittoa ja sen 127 000 metsänomistajaosakasta. Laskeskelen. Metsäliittolaisille kertyy tehtaasta maksettavaa 4 300 euroa per nuppi. Se lienee propsinmyyjälle hirveä summa, koska Metsä Groupin johtajat jo raottelevat yhteiskunnan kukkaroa. T ehtaan tekemiseen tarvitaan 6 000 miestä. Urakka vastaa Karibian jättiristeilijän tekoa, joten kai sitä telakkatukeakin sitten tarvita Komennusmiesten biletystä on joka tapauksessa odotettavissa. Kaupunginjohtaja Javanaisen sanoin: ”Jokainen haluaa olla nyt äänekoskelaisten housuissa!” Mikäs sen hienompaa geneettisesti sulkeutuneessa tuppukylässä. Ammattiopistoon vaan uusia linjoja ja rekkakuormittain lisää opiskelijoita, jos ei oman perheen odottamaton lisäys kiinnosta. A jatukseni harhailee itävaltalais-äänekoskelaisista vauvoista Jouko Karviseen, jonka kalju pää pilkottaa valtoimenaan joka lehdessä. Karvinen. Hävitti 7 vuodessa Stora Ensosta 10 000 työpaikkaa ja sulatti ? rman arvosta 60 prosenttia. Sai tästä hyvästä palkkioita 14,4 miljoonaa euroa. Samaan aikaan Metsäliiton Kari Jordan nosti yhtiönsä konkurssin partaalta huippukuntoon tulevaisuuden ovia kolkuttamaan. Sellusta voi tehdä kohta mitä vaan, mutta harjoitella pitää. Jos minä olisin insinööri, yrittäisin tehdä 3D-tulostimella ensi alkuun Jouko Karvisen klooneja Äänekosken Huiman jalkapallokentälle. Nanoselluloosasta, viskoosista ja makkarankuoresta saisi ihan hyviä. Jos tekisi vaikka 550 kappaletta ja pistäisi pelaamaan omaan maaliin vuoden ajaksi? 550 on niin kiva luku. Tämän jutun opetus on 550. Sen verran Jouko Karvisen työvuosia saisi ostaa 1,1 miljardilla eurolla, jos Karvisen voisi kloonata. P ?? | Paperiliitto ?/???? ?. Mustalampi (532 kpl) ?. Kouvolan kaupungissa ent. Jaalan kunta ?. Kari Hotakaisen ?. Aistiharha ?. Metsä Fibre (Group) ?. Turusta ?. 314 km ?. Dingo ?. Särmä ??. Tarja Halonen Teksti Sari Kangas Mitä: On vuoden alusta alkaen tehnyt pitkiä kävelylenkkejä viisi kertaa viikossa. Miksi: Työpaikan vuosittaisessa terveystarkastuksessa selvisi, että kolesteroliarvot ovat koholla. Perälä teki terveydenhoitajan kanssa sopimuksen, että alentaa kolesterolia liikkumalla säännöllisesti ja vähentämällä rasvoja ruokavaliosta. Vakiolenkit: Perälä kävelee kymmenestä viiteentoista kilometriä jokaisena arkipäivänä. Hän lähtee kävelylle aina suoraan töistä. Reitillä vierähtää vähintään puolitoista tuntia. Hyöty: Kilot ovat vähentyneet ja olo on piristynyt. Sen huomaa skarpimpana olona etenkin aamuisin. Urheilutausta: Perälä pelasi nuorempana lentopalloa, mutta joutui jättämään sen polvivammojen takia. Sittemmin uintivalmennus nielaisi pitkään valtaosan vapaa-ajasta. Kävelylenkkien tekeminen on ennestään tuttua sekin, mutta näin säännöllisessä muodossa se ei ole aiemmin elämään kuulunut. Suunnitelma: Vaikka kolesteroliarvot olisivat seuraavassa mittauksessa suositusten tasolla, Perälä jatkaa harrastustaan. Hän haluaa pysyä kuosissa jatkossakin. P Kävelylenkkejä OIVA PERÄLÄ Ikä: 58 Asuinpaikka: Kauttua Perhe: Vaimo ja aikuinen poika Työ: Sähköasentaja, Valmet Kauttua JÄSEN HARRASTAA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas TAUKOTILA Oiva Perälä kävelee vähintään puolitoista tuntia päivässä. Tarja Halonen oli Suomen ensinmäinen naispresidentti. 550 Jouko Karvista Pr es id en tin ka ns lia Kirjoittaja Ilkka Palmu on 42-vuotias tamperelainen free-toimittaja, jolla on 3 lasta ja vilpitön mieli. Hän toivoo palautetta paperimiehiltä osoitteeseen ilikkapalmu@gmail.com Ä R SY K E ” Hävitti 7 vuodessa Stora Ensosta 10 000 työpaikkaa ja sulatti ? rman arvosta 60 prosenttia.” 34-35_tauko.indd 34 6.5.2014 15:41:05
Paperiliitto ?/???? | ?? Sudokun ratkaisut Nro 5 Aineistot ................10.06. Ilmestyy .................27.06. Nro 6 Aineistot ................13.08. Ilmestyy ................ 29.08. Nro 7 Aineistot ................10.09. Ilmestyy ................ 26.09. Nro 8 Aineistot ................ 15.10. Ilmestyy ................. 31.10. Nro 9 Aineistot .................12.11. Ilmestyy ................. 28.11. Nro 10 Aineistot .................. 3.12. Ilmestyy ..................19.12. Paperiliitto-lehden aikataulu Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi KALAPAIKAT KARTALLA 2/14 NYT LEHTIPISTEISSÄ Puruveden Kalamiesten tekemä lehti 26 vuotta H Suomenmestarit: Dippailu on tehokasta H Painojen lisääminen parantaa saalista H Houkutuslevy veden lämmön mukaisesti H Suurhaukia sinivalkoisin viehein, Ruotsista H Vaelluslohen perässä Perämerellä H Iso lohikala vetää Ruotsin järville H Vieheoppia Amerikasta: hohtava viehe H Lohjan nuoret uistelijat ovat saamamiehiä H Vastuullisuutta perätään kalavesille H Toiveena villin taimenen elpyminen H Kesän 2014 tärkeimmät uistelukisat ym. Paperiliiton Jalkapalloturnaus Paperiliiton Jalkapalloturnaus järjestetään Tampereella 6.9.2014 Turnauksen isännöi Tampereen osasto 50. Pelit pelataan Ikurin Virelän tekonurmella (Tuohikorventie 27–29) puolikkaalla kentällä miehityksillä 6+1. Osallistumismaksu on 350 euroa/joukkue. Osallistumisilmoitukset (sitovat) 10.8. mennessä osoitteeseen mika.lahtinen@ ppp.inet.? tai mika.lahtinen@upmra? atac.com. Ilmoituksen jälkeen tulee vahvistus ilmoittautumisesta ja mukana tilinumero johon osallistumismaksu maksetaan. Mukaan mahtuu 12 ensimmäisenä ilmoittautunutta ja maksun hoitanutta joukkuetta. Ilmoittautumisen jälkeen tulee lisätietoja tarkemmasta turnausaikataulusta. Lisätietoja: mika.lahtinen@ppp.inet.? tai mika.lahtinen@upmra? atac.com tai 040 557 6790. on 350 euroa/joukkue. Osallistumisilmoimika.lahtinen@ . Ilmoituksen jälkeen tulee vahvistus ilmoittautumisesta ja mukana tilimaksun hoitanutta joukkuetta. Ilmoittautumisen jälkeen KESÄLOMA KYLPYLÄSS Ä 203,50 € / HLÖ VIISI VUOROKAUT TA KAHDEN HENGEN HUONEESSA Hinta/ Paperin jäsen sisältäen majoituksen aamiaisella, aamu-uinnit, yhden päivittäisen sisäänpääsyn elämyskylpylä än, kuntosalin käytön, elävää musiikkia joka ilta (ei 12.5.-18.6.) ja kaksi gondolikiertoajelua tunturiin (3.6. lähtien), kävelysauvat lainaksi, soutelua Immeljärvellä , tunnin keilausta, päivän pizzan tai lounasbuffan sekä 30 min hieronnan. Vastaava hinta ilman jäsenalennusta 271 €. Voimassa 31.8. saakka. 34-35_tauko.indd 35 6.5.2014 15:41:50