Jojo seis Pasi Hietasen paino on heilahdellut ylös alas. Nyt hän haluaa vatsanseudun pysyvästi hoikemmaksi. Miten se tapahtuu? Nro 4/2016 ? 27.5.2016 ? 58. vuosikerta ”Ei onni ole uusi hieno auto tai lomareissu, vaan se koostuu sivuasioista.” s. 24 Kesäduunia 4600 nuorelle s. 6 | Auttaako palkkamaltti? s. 16 | Kenelle juhlavuoden jalkapallokuninkuus? s. 28 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 13.5.2016 13:49:56
henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Paperiliiton 43-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 2-3_sisis.indd 2 13.5.2016 10:08:27
19 ?Jukka Marjamäen työpaikalla Metsä Board Kyrossa tehdään neljäsosa maailman tapettien pohjapapereista. 26 ?Kirkniemen maalivahti Kalle Markkanen pääsi hikoilemaan liiton salibandyturnauksessa. ?Kirkniemen maalivahti Kalle Markkanen pääsi hikoilemaan liiton salibandyturnaukPEFC/02-31-162 4041 0428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Työnantajan pyrkimykset eivät ole muuttuneet 110 vuodessa. 6–9 Kuorimo 6 4600 kesätyöja harjoittelupaikkaa nuorille. 8 Corenson tulos parani uudessa omistuksessa. 9 Pituusleikkuri. Kuka kilpailee ketä vastaan? 10–15 Reportaasi Vararengas vyötäröllä kyllästyttää Pasi Hietasta. 16 Talousmies Sixten Korkman suosittelee palkkamalttia. 19 Hämeenkyrön tehtaalla löytyy konsteja lomautusten välttämiseksi. 22 Pula-aikana käytettiin paperivaatteita. 24 Kolumni. Suomalainen kahvikulttuuri päihittää amerikkalaisen. 24 Lauri Melanen keskittyy hyviin asioihin. 26–29 Hiomo 26 Kirkniemen joukkue taisteli liiton salibandykisoissa. 28 Tanssi ja karaoke olivat Senioriristeilyn suosikit. 31–34 Taukotila 32 Kummitukset häärivät Heinolan yössä. 34 Varamies. Kunnon keskustelu kehittää. Reportaasi s. 10–15 Kun liikunta ei riitä Pasi Hietanen liikkuu paljon ja ainakin ensivilkaisulla näyttää syövänkin terveellisesti. Keskivartaloon kertyy kuitenkin liikaa rasvaa. Vatsanympärys on kymmenisen senttiä liian suuri. Ajoittain paino on pudonnut reilustikin, mutta noussut sitten taas takaisin. Nyt Pasi haluaa pysyvää muutosta. Miten se tapahtuu? Entä mitä parannettavaa ravintoterapeutti löytää Pasin ruokailutavoista? SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Mikko Nikkinen Miisa Kaartinen Henry Moilanen Lassi Kaaria Kimmo Brandt R ei m a Ka ng as xx ?xx 28 ?Paperiliiton senioriristeilyllä tanssittiin aamun asti. Taisto ja Irma Nieminen sekä Maritta ja Markku Nurmi lähtötunnelmissa. 6 ?Suvi-Tellervo Kela sai kesätöitä UPM:n Kaipolan tehtaalta. 4 ?Kohti sopimusta -tilaisuudessa skoolattiin liiton syntymäpäivän kunniaksi. henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Esimerkiksi Paperiliiton 43-vuotiaalle jäsenelle henkivakuutus 50 000 euron turvalla maksaa 6 euroa kuussa. Nyt saat kaikkiin uusiin Primus-henkija -tapaturmavakuutuksiin lisäetuna 2000 euron Selviytymisturvan, joka on lisäkorvaus kuolemantapauksessa. Eiköhän hoideta asia kuntoon saman tien! Kattavimman vakuutusturvan koko perheelle saat osoitteesta Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. KUINKA SELVIÄISIT KAIKESTA jo äisi ksi ? 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 2-3_sisis.indd 3 13.5.2016 13:38:05
? | Paperiliitto ?/???? KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Lassi Kaaria P aperiliitto on taakse jääneiden 110 vuoden ajan luonut vahvaa edunvalvontaa ja työ jatkuu. Liitto kokosi syntymäpäivänään 14. huhtikuuta ydinosaajansa Kohti sopimusta -tilaisuuteen, jossa viriteltiin väki alkaneiden työehtosopimusneuvottelujen taajuudelle ja perehdyttiin aikeisiin yhdistää neljä vientiliittoa yhdeksi suurliitoksi. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala vei yleisön hetkeksi vuoteen 1906 lukemalla otteen Tampereella pidetyn perustavan kokouksen pöytäkirjasta. Kokouksen koolle kutsunut Tampereen ammattiosasto numero 4 on liittonsa tavoin yhä toiminnassa. Pitkän taipaleensa aikana Paperiliitto on ollut näkyvä osa suomalaista ammattiyhdistysliikettä ja yhdessä asiassa se on edelleen omaa luokkaansa: Paperiliiton noin 97 prosentin järjestäytymisaste on poikkeuksellisen korkea. – Se on kovin, mitä tästä maasta löytyy ja sen merkitys koko ay-liikkeelle on suuri. Moni muu liitto kiittää siitä meitä, Vanhala korosti. Tekemällä vaikuttamaan Tilaisuuteen osallistunut työsuojeluvaltuutettu Janne Liukkonen Joutsenosta arvostaa Paperiliiton pitkää vaikuttajan uraa. – Liitossa ollaan myös tässä hetkessä mukana, valmiudessa uuteen neuvottelukierrokseen ja vieläpä positiivisella mielellä, ilman mitään surkuttelua, luonnehtii Liukkonen, jonka oma ura teollisuudessa on kestänyt 22 vuotta. Työpaikallaan Metsä Boardin BCTMPtehtaalla Joutsenossa Liukkonen pitää tär110-vuotias Paperiliitto elää vaihetta, jolloin on mahdollista tehdä uutta historiaa. P aperiteollisuustyöväestö on näihin asti ollut täydellisesti nukkuneena. Yhteistoimintaa ei heidän keskuudessaan ole ollut sanottavasti nimeksikään. Pääasiallisena toimena meidän keskuudessamme on ollut toinen toisemme polkeminen ja pyrkimykset kohota sen työtoverin kustannuksella, joka on huomattu heikommaksi itseään puolustamaan mahdollisimman hyville oloille. Hyville, jos niin voi sanoa, sillä paperiteollisuuden alalla maassamme ei ole kenelläkään hyviä oloja. Joskin jossakussa työssä on kohtuullinen palkka, niin on kaikkia rasittamassa luonnottoman pitkä työpäivä; kun paperiteollisuustyöväestöstä suurin osa tekee vielä noita luonnottoman pitkiä 12 tuntisia työpäiviä ja yleensä on meillä vielä palkkaolotkin kurjaa kurjimmalla kannalla. Teollisuudenharjoittajat kiduttavat meitä niin tyyni kuin mahdollista. Tämä ote on 14.4.1906 pidetystä Paperiliiton perustavan kokouksen pöytäkirjasta. Kieliasu voi saada hymyn huulille, mutta pohjimmiltaan työnantajan pyrkimykset eivät ole tuosta pahemmin muuttuneet. Pohja saavutetuille muutoksille ja tulevalle edunvalvonnalle tulee vahvasta järjestäytymisasteesta. Työnantajien tavoite on saada ay-liike näyttämään kaiken kehityksen jarrulta, ja he viljelevät ajatusta, että maa voisi paljon paremmin, jos ei pitäisi välittää työntekijöiden hyvinvoinnista. Näille työnantajien haaveille porvarihallitus antoi siivet ja niitä siipiä tässä on vuoden aikana katkottu. Työntekijöiden on tiivistettävä rivejä ja pidettävä järjestäytymisaste korkealla, sillä ay-liike joutuu kohtaamaan tulevaisuudessa työnantajien taholta entistä kovempia asenteita. P Historiallista voimaa PÄÄKIRJOITUS Työntekijöiden on tiivistettävä rivejään. VASTARANNAN SUPI Suosittelen kesäksi muillekin karvaisille duunareille. Onnea Paperiliitto! 4-5_kuorimo.indd 4 13.5.2016 14:07:12
KUORIMO Paperiliitto ?/???? | ? keimpinä haasteinaan tiedottamisen ja turvallisuuden parantamista. Oppimista ja kehittymistä tapahtuu liiton kurssien ansiosta. – Pitää olla valmis tekemään ja vaikuttamaan kaikkiin työyhteisön asettamiin haasteisiin, jos haluaa muutosta aikaiseksi, muistaa Liukkonen kokeneimpien parhaista neuvoista. Vuosityöaika pitenee Työehtosopimusneuvottelut olivat Kohti sopimusta -tilaisuuden aikaan alkutekijöissään. – Paperiliiton reunaehto on, että meidän valtuusto vasta päättää, ollaanko mukana kilpailukykysopimuksen pohjalta neuvoteltavassa työehtosopimuksessa vai ei, muistutti puheenjohtaja Vanhala. Työehtosihteeri Markku Häyrynen kertoi, mitä kilpailukykysopimuksesta lopulta jäi pois: helatorstai ja loppiainen eivät muutu palkattomiksi vapaapäiviksi, eikä sairaus ajan palkkaa leikata. Vuosilomat eivät lyhene. ” Se on kovin,mitä tästä maasta löytyy.” Nykyisten työllisyysja kasvusopimusten voimassaoloa jatkettaisiin 12 kuukautta. Niihin ei siis tulisi palkan tai muita kustannusvaikutteisia muutoksia. Rakenteellisista muutoksista isoin on vuotuisen työajan pidentäminen keskimäärin 24 tunnilla ilman vaikutusta ansioihin. Muutokset tulevat voimaan vuoden 2017 alusta, jos sopimus toteutuu. Kirkniemessä Sappin tehtaalla työskentelevä Jani Nuolimo pitää kevättä mielenkiintoisena. – Melko sopuisasti liitto tuntuu lähteneen liikkeelle eli siinä mielessä kannamme kortemme kekoon, Nuolimo pohtii. Kävi paikalliseen sopimiseen esitetyn kriisilausekkeen tai työpaikkojen syntymisen kanssa niin tai näin, Nuolimo ei usko, että ne koskettaisivat omaa työpaikkaa. – Vaikeuksia on neuvotteluyhteyksissä tälläkin hetkellä tehtaan johtoon, Nuolimo sanoo. Tulevan kehittämistä Liittosihteeri Juhani Siira kannusti Kohti sopimusta -tilaisuuden yleisöä vastaamaan liiton jäsenille tarkoitettuun kyselyyn neljän vientiliiton yhdistämisestä. Paperiliiton, Puuliiton, Metalliliiton ja Teollisuuden ammattiliitto TEAMin fuusiota koskevalla kyselyllä liitto saa arvokasta tietoa tulevan toiminnan kehittämiseen. Jäsenkysely oli vastattavana Paperiliiton nettisivuilla huhti-toukokuussa. P Jäsenkyselyn tuloksista kerrotaan tarkemmin tässä lehdessä sivulla 7. Kohti sopimusta -tilaisuudesta lisää sivulla 16–17. ? Edunvalvonnan virrassa on kohdattu toisia asioita paremmin, toisia huonommin, mutta eteenpäin on menty, luonnehti Paperiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Ilkka Nokelainen nostaessaan maljan liitolle. ?Syntymäpäiväkakkua koristi juhlavuoden tunnus, metsän kasvua ja paperirullia kuvaavat numerot 110. Kohti sopimusta 31.5. Paperiliiton liittovaltuuston kevätkokous. 31.5. kello 16:een mennessä keskusjärjestö SAK:lle on ilmoitettava liiton kanta 1.6. työmarkkinoiden keskusjärjestöt arvioivat sopimuksen kattavuutta. Jos kattavuus tai hallituksen toimet todetaan riittämättömiksi, työehtosopimusosapuolet voivat irtaantua tekemistään sopimusratkaisuista. 30.9. Paperiliiton voimassaolevan työehtosopimuksen voimassaolo lakkaa. Onnea Paperiliitto! Työsuojeluvaltuutettu Janne Liukkonen on valmis vaikuttamaan työyhteisön asioihin. 4-5_kuorimo.indd 5 13.5.2016 14:07:13
KUORIMO 6 | Paperiliitto 4/2016 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Henry Moilanen L aboranttiopiskelija Suvi-Tellervo Kelalle kertyy viikossa helposti satoja ajokilometrejä. Joka toinen viikko Kela tekee töitä lähihoitajana Ranuan kunnalla ja ajaa joka toinen viikko lähiopiskelujaksolle Pirkanmaalle Jämsään. Kesäksi kuvio muuttuu. Lomasijaisuus UPM:n Kaipolan tehtaan paperilaboratoriossa alkaa kesäkuussa ja kestää elokuun lopulle. Saman tehtaan paperija massalaboratorioissa Kela suoritti opintoihin kuuluvan kahdeksan viikon harjoittelun aiemmin tänä vuonna. Kela suorittaa Jämsän ammattiopistossa laboratorioalan perustutkintoa. – Työkaverit kannustivat minua hakemaan tehtaalle töihin myös kesäksi, koska olin kuulemma sen verran näppärä. Se tuntui mukavalta ja sain itsevarmuutta hakea kesätöitä, Kela kertoo. Tehdasympäristö, analyysit ja mittaukset ovat jo tulleet tutuksi, samoin laboratorion mukava kahdeksan hengen porukka. Harjoittelussa Kela muun muassa analysoi paperinäytteistä värinottokykyä ja muita ominaisuuksia. – Sain hyvän perehdytyksen ja apua tarvittaessa keneltä vain. Kaikki osaavat suurin piirtein toistensakin työtehtävät. Se oli hyvä, sillä opin parhaiten tekemällä itse, Kela kuvailee. Pohjakokemusta kertyy UPM:n Jokilaakson tehtailla Kaipolassa ja Jämsänkoskella on tänä kesänä töissä kaikkiaan noin sata lomittajaa. Määrä on suunnilleen sama kuin aiempinakin kesinä. TehMetsäteollisuus tarjoaa kesätyöja harjoittelupaikkoja 4600 nuorelle. taiden pääluottamusmiehet Tuomo Alanen ja Jari Kallio arvioivat, että tulijoista noin puolet on tuttuja aiemmilta vuosilta ja puolet uusia, kuten Suvi-Tellervo Kela. Tuomo Alanen on tehnyt Kaipolan puolella havainnon, että lomittajien joukosta puuttuu aiemmin määräaikaisuuksia tehneiden tuttuja nimiä. – Saattaa kertoa siitä, että he ovat saaneet hyvän ammattipohjan täältä ja ovat nyt UPM Tervasaari vähensi kovalla kädellä Reima Kangas U PM:n Tervasaaren tehdas vähentää 34 henkilöä, joista 29 on paperiliittolaisia ja 5 Pron jäseniä. Pääluottamusmies Tomi Eerola pitää vähennyksiä täysin ylimitoitettuina. Tehtaan johto perusteli vähennyksiä sillä, että tehdasalueella vuokralla toimiva BillerudKorsnäs lopettaa tuotannon paperikone 7:lla syksyllä. Samalla UPM järjestelee toimintoja uudelleen tarran taustapaperia tuottavalla kahdella paperikoneella. Eerolan mielestä johto käytti Billerudin lähtöä hyväkseen ja päätti samalla karsia työntekijämäärää kovalla kädellä. – Ihan selkeästi vedettiin luita myöten ja tohtorin toimenpiteet päälle. Billerudille teki töitä kymmenen henkilöä, eikä heidänkään työnsä loppunut kokonaan, sanoo Eerola. Lehden painoon mennessä ei ollut selvillä irtisanottujen nimilistaa. Eerolan mukaan putkeen ja eläkkeelle halukkaita oli tarpeeksi, jotta irtisanomiset voitaisiin tehdä pehmeästi. – Mutta katotaan nyt mitä kapitalisti haluaa. Eiköhän se sieltä ainakin malliksi kaiva kovia irtisanomisia. Yt-neuvottelut päättyivät toukokuun alussa. Irtisanottavien työntekijöiden määrä ei vähentynyt neuvottelujen aikana. – Ylempien toimihenkilöiden yhden hengen vähennys kyllä muuttui yhden hengen lisäykseksi, Eerola sanoo.? P ”Ihan selkeästi vedettiin luita myöten ja tohtorin toimenpiteet päälle.” Metsäyhtiöt elävät jo nousukautta Mari Schildt Stora Enson vuoden kolme ensimmäistä kuukautta sujuivat myötätuulessa. Operatiivinen liiketulos ponnisti viime vuoden viimeiseen neljänneksen 242 miljoonasta eurosta 248 miljoonaan. Vuoden takaiseen verrattuna nousu oli vielä suurempi. Viime vuoden tammi-maaliskuussa operatiivista liiketulosta kertyi vain 220 miljoonaa euroa. Yhtiön myynti ei kuitenkaan pysynyt aivan kasvaneen kapasiteetin vauhdissa. Liikevaihto laski loka-joulukuun 2 487 miljoonasta eurosta 2445 miljoonaan euroon. Vuoden takaisesta liikevaihto laski 1,8 prosenttia. Myyntilukua painoi hupeneva paperintuotanto ja myyty Barcelonan tehdas. UPM tuuletti alkuvuonna jopa ennätyksellisiä tuloslukuja. Vertailukelpoinen liiketulos parani loka-joulukuun 247 miljoonasta eurosta tammi-maaliskuun 281 miljoonaan euroon. Vuoden takaiseen verrattuna vertailukelpoinen liiketulos parani jopa 34 prosenttia, joka on paras tulos vuosiin. Liikevaihto laski loka-joulukuun 2574 miljoonasta eurosta tammi-maaliskuun 2446 miljoonaan euroon. Vuoden takaiseen verrattuna lasku oli pienempi. Toimitusjohtaja Jussi Pesosen mukaan viime vuoden kustannustehokkuustoimet alkoivat tuntua tuloksessa tämän vuoden puolella. Myös markkinaympäristö oli yhtiölle suosiollinen. Metsä Board ei ole alkuvuonna parantanut tulostaan kilpailijoidensa tahtiin. Liiketulos ilman kertaluonteisia eriä pysyi tammi-maaliskuussa lähes loka-joulukuun tasolla 35 miljoonassa eurossa. Vuoden takaiseen vuosineljännekseen verrattuna laskua kertyi selvästi enemmän, sillä silloin liiketulosta kertyi vielä 43,2 miljoonaa euroa. Myös liikevaihto laski viime vuoden viimeisen neljänneksen 462,2 miljoonasta eurosta 435,6 miljoonaan. Vuoden takaiseen verrattuna pudotus oli jyrkempi, sillä silloin liikevaihtoa kertyi reippaasti enemmän, 525,7 miljoonaa euroa. Toimitusjohtaja Mika Joukion mukaan syynä oli irtautuminen kannattamattomasta paperiliiketoiminnasta. Kartongin tuotanto Suomessa pyörii kuitenkin täydellä teholla ja kysyntä on vahvaa. ? Vielä Jämsän ammattiopistossa opiskeleva SuviTellervo Kela osaa odottaa kesätyöltään paperitehtaan laboratoriossa vaihtelevia ja työntäyteisiä päiviä. SILPPUA Kesäksi labraan 6-7_kuorimo.indd 6 15.5.2016 9:32:36
KUORIMO Paperiliitto 4/2016 | 7 työllistyneet muualle, Alanen arvelee. Tehtaille on tulossa myös muutamia paperikonelinjan lakkauttamisen vuoksi irtisanottuja. UPM sanoi viime vuonna Jokilaaksosta irti kaikkiaan toistasataa henkilöä. Vastuullista kesäduunia Metsäteollisuus tarjoaa kesätyöja harjoittelupaikkoja tänä vuonna noin 4600 nuorelle. UPM ja Stora Enso tarjoavat kumpikin noin Työn arvostuksesta ” T erroristit voittivat jällein”. Näin twiittasi Kokoomuksen johtoon pyrkivän kansanedustajan avustaja saatuaan tietää, että työehtosopimuksen minimit alittavien palkkojen mahdollistaminen ei edennytkään toivotulla tavalla osin terroristien eli ayliikkeen ja sen jäsenten vastustuksen vuoksi. Itse muistan asioita 70-luvun lopulta lähtien. Jo tuolloin kulmakunnan miehet lähtivät autoillaan enKaikki tiesivät missä kansantuloa tehtiin. SUORAA PUHETTA olisi kukaan kehdannut nimittää. Kaikki tiesivät, missä kansantuloa tehtiin. Jotain työn arvostuksesta tänään twiitti paljastaa. Somessa roikutun päivän jälkeen tuntuu varmasti ihmeelliseltä, että toiset ihmiset tekevät päivisin oikeasti töitä, ja että tuosta työstä pitäisi vielä maksaa palkkaa. Mutta olisiko liikaa vaadittu, jos selällä maatessaan opettelisi edes kirjoittamaan kohtuullisen oikein. Se voisi ainakin tehostaa viestiä.? P 1000 ja Metsä Group noin 700 työpaikkaa eri puolilla Suomea sijaitsevilla tehtaillaan. Suurimmat metsäyhtiöt ovat mukana Vastuullinen kesäduuni 2016 -kampanjassa, joka haastaa työnantajat tarjoamaan nuorille kesätöitä ja hoitamaan työhön liittyvät asiat mallikkaasti. Kampanja järjestetään kuudetta kertaa ja siinä on tänä vuonna mukana ennätyksellisesti yli 300 työnantajaa, jotka tarjoavat yli 50 000 työpaikkaa. ? P nen seitsemää tehtaisiin maitopullot ja leivät kasseissaan. Terroristeiksi heitä ei Juha Koivisto vastaava lakimies Työpaikan säilyttämistä Työpaikkojen säilyminen huolena Paperiliiton jäsenkyselyyn vastattiin laiskasti. Ay-liikkeen tärkeänä tehtävänä pidetään teollisten työpaikkojen säilymistä Suomessa. Reima Kangas P aperiliitto järjesti huhti–toukokuun vaihteessa jäsenkyselyn, jossa tiedusteltiin jäsenten mielipiteitä liittoyhteistyöstä ja muista liiton toimintaan vaikuttavista asioista. Liittosihteeri Juhani Siira arvelee, että matalan osallistumisaktiivisuuden voi tulkita positiivisesti. Asia ei hirveästi keskusteluta työpaikoilla, koska se hyväksytään yleisesti. – Se antaa luottamusta selvittelyn jatkamiseen. Jos asiaan olisi suuri vastustus, niin se näkyisi varmasti vastausten määrässä, sanoo Siira. Muutenkin vastaajat painottavat samoja asioita, joita liiton toiminnassakin painotetaan. – Tämä osoittaa, että olemme olleet tekemässä oikeaa työtä, sitä mitä jäsenet ovat halunneetkin, sanoo Siira.? P Ay-liikkeen tulee vaikuttaa tulevaisuudessa Teollisuuden työpaikkojen säilyttämiseen Suomessa 70% 8% Muutosturvan kehittämiseen 8% 44% Paperiliiton toiminnassa arvostan eniten Liiton tukea työpaikan ongelmatilanteissa 28% 33% Työttömyysturvaa 42% 25% Paperiliiton jäsenkysely Äänestysaktiivisuus Liittojen yhdistyminen Kysely tehtiin liiton nettisivuilla. Äänioikeutettuja oli 16 397. Heistä 606 äänesti. Alla ne vastukset, joissa yli puolet vastaajista piti aihetta tärkeänä. 3,6% 61% Järjestötoiminnassa eniten arvostan Jäsenten tarpeiden ja toiveiden huomioon ottamista 38% 31% Vahvaa yhteiskunnallisen toimijan roolia 31% 27% Edunvalvonnassa eniten arvostan Palkkatasoa ja työehtojen kehittämistä Parempi, että Paperi-, Puuja Metalliliitto ja TEAM yhdistyvät 32% 37% 22% 46% 6-7_kuorimo.indd 7 15.5.2016 9:32:36
8 | Paperiliitto 4/2016 KUORIMO SILPPUA Keskusjärjestö saa odottaa Järjestöt: Ammattiliitot ottavat kantaa uuteen keskusjärjestöön kesäkuun alkuun mennessä. Palkansaajaliitot käsittelevät keskusjärjestöhanketta kevätkokouksissaan. Järjestön edunvalvonnan ja järjestötoiminnan tavoitteet, strategia, aiesopimus sekä hallintomalli ja säännöt valmistuivat maaliskuun lopussa ja ne ovat liittojen käsiteltävinä. Hankkeen ohjausryhmä on ohjeistanut palkansaajaliittoja ottamaan kantaa valmisteltuun materiaaliin ja kommentoimaan sitä kesäkuun alkuun mennessä. Liitot kokoontuvat arvioimaan tilannetta ja hankkeen etenemistä 1. kesäkuuta. Lylylle seuraaja Puheenjohtaja: SAK:n nykyiselle puheenjohtajalle Lauri Lylylle valitaan seuraaja SAK:n edustajakokouksessa Tampereella 6.–8. kesäkuuta. SAK:laisten ammattiliittojen edustajat pyysivät huhtikuun lopulla Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtajaa Jarkko Elorantaa asettumaan ehdolle SAK:n seuraavaksi puheenjohtajaksi. Jarkko Elorannan ehdokkuuden takana ovat käytännössä kaikki SAK:n jäsenliitot. Eloranta, 50, toimii myös SAK:n valtuuston puheenjohtajana. Vaarana alepalkkaus Koulutussopimus: Opetusja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasoselle annettu ehdotus koulutussopimuksen käyttöönotosta ammatillisessa koulutuksessa kummeksuttaa SAK:ssa. Se antaa työnantajalle mahdollisuuden maksaa opiskelijalle haluamansa korvauksen ilman, että työssäoppijalla on työsuhde työnantajaan. Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö muistuttaa voimassaolevasta periaatteesta, jonka mukaan koulutukseen liittyvästä työssäoppimisesta ei makseta palkkaa eikä siitä synny työsuhdetta. Työssäoppiminen on oppimista, sillä ei voi korvata oikeaa työvoimaa. SAK painottaa, ettei se vastusta palkan maksamista työssäoppijalle, jolloin on kyse työsuhteesta ja työnantaja voi tehdä työntekijän kanssa oppisopimuksen. Selvitys saa myös kiitosta: eri työssäoppimisen muotoja on voitava yhdistää kokonaisuudeksi ja näin keventää työpaikan hallinnollista taakkaa sekä lisätä järjestäjän vastuuta. ta vuotta? Aro-Koivisto ei ole kommentoimassa, sillä hän on tänä keväänä siirtynyt viettämään eläkepäiviä. Valvomosta löytyy vastaajaksi koneenhoitaja Veijo Rantanen. – Kyllä kai se innostus on säilynyt. Ei tämä ole huonompaakaan suuntaan mennyt. Mistään yt-neuvotteluista ei ole enää puhuttu, niitä oli Stora Enson aikana jatkuvasti. Huhua on kuulunut, että investointirahaakin voisi saada, jos tulee hyviä ideoita, sanoo Rantanen. Tehtaat kuntoon, Dermot Smurfit Corenson uudella isännällä on maine, että se ostaa vanhoja tehtaita ja laittaa ne tuloskuntoon. Powerfluten suurin omistaja ja hallituksen puheenjohtaja on irlantilainen sijoittaja Dermot Smurfit. Hänen johtamansa sijoittajaryhmä osti lähes konkurssikypsän Savon Sellun M-Realilta vuonna 2005 ja käänsi sen alle kymmenessä vuodessa liikevoitolla mitattuna Suomen kannattavimmaksi metsäyhtiöksi. Powerflute on kymmenen vuoden aikaMittarit nousuun Corenso paransi tulostaan uuden omistajan alaisuu dessa. Työntekijätkin ovat varovaisen tyytyväisiä. Teksti Reima Kangas Kuvat Jussi Partanen S tora Enso myi hylsyjä ja hylsykartonkeja valmistavan Corenson liiketoiminnan Powerflute Oyj:lle vuoden 2014 lopussa. Kauppa tuli monille työtekijöistä yllättäen, mutta ensi säikähdyksen jälkeen uusi omistaja herätti innostusta ainakin Porin hylsykartonkitehtaalla. – Stora Enson aikana meillä kaikilla oli olo kuin jouluporsaalla: odotettiin vain koska kirves heilahtaa. Tämä uusi omistaja on tuonut porukkaan toiveikkuutta ja tulevaisuudenuskoa, sanoi rullakoneella työskennellyt Reijo Aro-Koivisto, tammikuussa 2015 Paperiliitto-lehden haastattelussa. Vieläkö innostus uudesta omistajasta on säilynyt, kun kaupasta on kulunut puolitoisKeräyspaperista on pulaa Corenson Porin tehdas käyttää kartongin raaka-aineena keräys paperia. Sen saaminen Suomesta on yhä hankalampaa ja raaka-aineen hinta on noussut, koska kilpailu keräyspaperista on lisääntynyt. Paperia joudutaan tuomaan aiempaa enemmän ulkomailta, mikä nostaa kustannuksia. ”Corenson yritysosto on ollut todella käänteentekevä.” Koneenhoitaja Veijo Rantanen on tyytväinen Corenson nykyiseen omistajaan. 8-9_kuorimo.indd 8 15.5.2016 11:46:21
Paperiliitto 4/2016 | 9 KUORIMO Ketä vastaan ja millä säännöillä? PITUUSLEIKKURI na investoinut Savon Selluun noin 50 miljoonaa euroa. Viime vuonna Savon Sellu teki uuden ennätyksensä myynnissä, tuotannossa ja tuloksessa. Smurfit osti sijoittajaryhmän kanssa myös tappiollisen Pankakosken tehtaan vuonna 2006 Stora Ensolta. Pankaboardin koko toimintatapa laitettiin uusiksi ja tehdas on nyt varsin kannattava. Corenso on ollut Powerflute-konsernissa nyt puolitoista vuotta. Pääluottamusmiehet Asko Knuuttila Porin kartonkitehtaalta ja Ossi Peräkylä Loviisan hylsytehtaalta ovat kuitenkin hieman pettyneitä. Peräkylän mukaan epävarmuus jatkuu. Tuotantopuolella omistajanvaihdos ei ole muuttanut juuri mitään, vaikka nykyiseltä omistajalta onkin vähän helpompi saada investointirahaa kuin Stora Ensolta. Knuuttila kaipaa vauhtia ennen kaikkea tuotekehitykseen. – On selvää, että kartonkihylsypuolella on laskeva trendi. Tulevaisuutta ajatellen pitäisi kehittää uusia tuotteita, Knuuttila sanoo. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Powerflute-konserni C orenso ? Perustettu vuonna 1992. ? Valmistaa hylsykartonkia ja hylsyjä. ? Liikevaihto: 213,2 miljoonaa euroa vuonna 2015, 196,0 miljoonaa vuonna 2014 ? Käyttökate (tulos ennen korkoja, veroja, poistoja ja kuoletuksia): 26,3 miljoonaa vuonna 2015, 25,2 miljoonaa vuonna 2014 ? Tuotantolaitokset: Kartonkitehdas Porissa, hylsytehtaat Imatralla ja Loviisassa. Toimintaa myös kymmenessä muussa maassa. ? Työntekijöitä: Porissa noin 70, Imatralla 15 vakinaista, Loviisassa 15. Yhteensä reilut 900. ? Muuta: Powerflute Oyj osti Corenson Stora Ensolta loppuvuodesta 2014. Kauppahinta oli 90 miljoonaa euroa. S avon Sellu ? Liikevaihto: 144,1 miljoonaa euroa vuonna 2015, 134,4 miljoonaa vuonna 2014 ? Käyttökate: 29,3 miljoonaa vuonna 2015, 18,7 miljoonaa vuonna 2014 ? Työntekijöitä: 150 ? Muuta: Teki viime vuonna ennätyksensä myynnissä, tuotannossa ja tuloksessa. P uunhankintayhtiö Harvestia ? Powerflute omistaa yhdessä Vapon kanssa. Powerflute teki ennätystuloksia Muutoksia tai ei, Corenson vuoden 2015 tulos ja liikevaihto olivat paremmat kuin edellisvuonna. Koko Powerflute-konsernin eli käytännössä Savon Sellun ja Corenson yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi viime vuonna noin 360 miljoonaan euroon. Corenson osuus tästä oli 213 miljoonaa euroa. Konsernin käyttökate nousi yli 55 miljoonaan euroon. Tästä Corenson osuus oli reilut kaksikymmentä miljoonaa. – Corenson yritysosto on ollut todella käänteentekevä, sillä se on yli kaksinkertaistanut konsernin koon ja kannattavuuden sekä merkittävästi kasvattanut liiketoimintaamme globaaleilla markkinoilla, Dermot Smurfit hehkutti Powerfluten lehdistötiedotteessa maaliskuussa. Corenson hyvä tulos yllätti Ossi Peräkylän. Ainakaan Loviisan perspektiivistä hän ei heti huomaa siihen syytä. – Mutta se on kyllä hiton hyvä asia, että omistaja on tyytyväinen, sanoo Peräkylä. ? P Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. H an na Sa ka ra H elsingin Sanomien mielipidepalstalla (9.5.) peräänkuulutettiin laskelmia siitä, millä tasolla vientituotteiden valmistuskustannukset Suomessa ovat verrattuna kilpailijamaihin. Kirjoittajan tavoitteena oli saada selville, pitikö työntekijäpiirien väite sopivien vientituotteiden puuttumisesta paikkansa vai johtuisivatko viennin ongelmat kuitenkin mahdollisesta Suomen kilpailijamaita korkeammasta kustannusja palkkatasosta. Jos työn hintaan liittyvistä asioista julkaistaisiin enemmän tietoa, voitaisiin kirjoittajan näkemyksen mukaan päästä nykyistä asiallisempaan keskusteluun. Kerrankin voi todeta, että ratkaisun emmeet löytyvät helposti. Pekka Sauramo julkaisi Suomen kilpailukykyä koskevan artikkelinsa Talous & Yhteiskunta -lehden numerossa 2/2015. Artikkelin perusviesti on, että kotimaisessa keskustelussa on käytetty mittareita, joilla ei voida lopultakaan sanoa hintakilpailukyvystä yhtään mitään. Tarkoitushakuisestiko? Sauramon perusviesti on, että puolivuosisataiseen taloushistoriaan suhteutettuna Suomen kilpailukyky on hyvä ja kestää vertailun kilpailijamaihimme. Samaa todisti aikanaan Paperiliiton ja Metsäteollisuuden yhdessä laatima tulevaisuustyöryhmän raporttikin. Vaikka julkisesta keskustelusta toisin voisi luullakin, lopulta kuitenkin yritykset kilpailevat globaalissa maailmassa, eivätkä valtiot. Näppituntumalla voisi arvioida, että kotimaisilla metsäfirmoilla menee nyt ainakin kohtuullisesti, jos voittoja tehdään (melkein) enemmän kuin koskaan. Näsäviisas voisi vielä todeta, että erityisen hyvin menestyvät firmat, jotka tekevät pääosan tuotannostaan Suomessa ja kotimaisilla työehdoilla. Olisiko kuitenkin niin, että ratkaisevaa menestykselle on se, mitä tehdään? Kaupaksi meneviä tuotteita. Mutta jos näin olisi, olisi vastaus alun kysyjän kysymykseen sellainen, jota työehtoja heikennettäessä ei haluta. Laadukkaiden vientituotteiden liian vähäinen määrä. ? P Pekka Sauramon artikkeli luettavissa kokonaisuudessaan: http://www.labour.fi/ty/tylehti/ty/ty22015/pdf/ ty22015Sauramo.pdf Voittoja tehdään (melkein) enemmän kuin koskaan. 8-9_kuorimo.indd 9 15.5.2016 11:46:21
10 | Paperiliitto 4/2016 RUOKAILUTOTTUMUKSET Vararengas hiiteen Pasi Hietasen vyötäröllä on liikaa rasvaa. Hän on päättänyt päästä siitä eroon. Pasi Hietanen asuu yksin, ja päivät täyttyvät töistä ja harrastuksista. Jääkaappi huutaa usein tyhjyyttään. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen 10-15_pääjuttu.indd 10 13.5.2016 1:07:51
12 | Paperiliitto 4/2016 RUOKAILUTOTTUMUKSET P asi Hietanen, 36, seisoo ravitsemusterapeutti Tarja Mänttärin vastaanotolla. Nopealla vilkaisulla Pasi vaikuttaa pitkältä ja raamikkaalta mieheltä. – Otapa se huppari pois, niin mitataan, sanoo Tarja. Hän kietaisee mittanauhan Pasin vyötärön ympärille. – Kyllä sinä metrikerhoon pääset. Tämä näyttää 102 senttiä. Jotain sinä olet saanut siihen vyötärölle kerättyä. Se jokin on rasvaa, ja siitä Pasi haluaa eroon. Jojoilua painon kanssa Aamulla Pasin vaaka näytti 92,7 kiloa. Pituutta miehellä on 183 senttiä. Painoindeksi on vajaa 28, mikä tarkoittaa lievää ylipainoa. Pasin paino on vuosien mittaan seilannut ylös ja alas. Paksuimmillaan hän on ollut 103 kiloa ja hoikimmillaan 82 kiloa. – 2011 paino putosi, kun treenasin maratonille. Viime vuonnakin paino tipahti samoihin lukemiin, kun remontoin kämppää, enkä ehtinyt syödä. Aina ne kilot ovat kuitenkin tulleet nopeasti takaisin. Lapsena ja nuorena Pasi oli ylipainoinen. 16-vuotiaana, kun Pasi meni ammattikouluun, terveydenhoitajalla oli tyly viesti: Jos et saa painoa pois, aletaan suunnitella verenpainelääkitystä. – Tuli vähennettyä syömistä radikaalisti ja juostua pururataa. Kesällä jaoin myös mainoksia ja kapusin rappukäytäviä. Seuraavana syksynä luokkakaverit ihmettelivät, mihin Pasista oli hävinnyt puolet. Paino alkoi kuitenkin kivuta ylöspäin armeijassa. – Sellaista jojoilua tämä on ollut. Nyt Pasin tavoitteena on pudottaa painoa pysyvästi. Ehkä sinne 85 kiloon. Tai ei sillä painollakaan ole niin väliä – pääasia on saada ylimääräinen rasva pois. – Vielä olisi toivoa. Mitä enemmän ikää kertyy, sitä vaikeampi vyötäröä on kaventaa. Takaraivossa painaa myös tieto siitä, että diabetes on sukurasite. Sekä Pasin isällä että isän äidillä oli kakkostyypin diabetes. Liikuntaa ja palokuntaa Tarjan mukaan aihetta huoleen ei vielä ole, koska Pasin kolesteroli, verenpaine, verensokeri ja veren rasva-arvot ovat kunnossa. Sydänsairauksien ja diabeteksen riskit ovat siis toistaiseksi vähäiset, vaikka vyötärönympärys onkin liian iso. Miesten ihannemitta on alle 94 senttiä. Lisäksi Pasi ei ole todellakaan mikään sohvaperuna. Vaikka Pasin työ Stora Enson Kaukopään tehtaalla on istumista trukin tai puoliperävaunuyhdistelmän ratissa, kaiken muun ajan hän onkin sitten liikkeessä. Pasi kuuluu sekä tehdaspalokuntaan että Ruokolahden VPK:hon. Palokunnan puolesta ohjattua liikuntaa on kaksi kertaa viikossa. Lisäksi Pasi käy juoksuja pyöräilylenkeillä ja kuntosalilla. – Tavoitteenani on treenata neljästä viiteen kertaan viikossa. Mutta jos on joku raskas pelastustai sammutustehtävä, niin kyllä se korvaa salin tai juoksulenkin. Itse asiassa Pasi liikkuu niin paljon ja Tarja tulee siihen tulokseen, että Pasin suurin ongelma on epäsäännöllinen ruokarytmi. ?Kasviksia ja hedelmiä pitäisi syödä kuusi kourallista päivässä. ?Muutos aiempaan: Pasi syö monipuolisemmin ja useammin. 10-15_pääjuttu.indd 12 13.5.2016 1:07:52
Paperiliitto 4/2016 | 13 RUOKAILUTOTTUMUKSET Päivisin Pasi syö työmaaruokalassa mega-annoksia. Yövuoroissa hän ei välttämättä syö mitään, vaan sinnittelee kahvilla. Kun hän tulee yövuorosta kotiin, hän käy suoraan nukkumaan. Aterian aika on vasta keskipäivällä tai iltapäivällä herättyä. Äkilliset pelastustehtävät saattavat myös leikata pitkiä taukoja kunnon aterioihin. Keikalla tulee sitten tankattua leipää ja limpparia, jotta saa energiatasot nopeasti ylös. Vaikka Pasi ei yleensä syö kebabeja tai pitsoja, niin taannoisella kahden viikon kurssilla hän söi niitäkin. Oluttakin tuli juotua. – Olenkin päättänyt pitää huikattoman huhtikuun. Katsotaan, mitä siitä seuraa. Säännöllisyys ennen kaikkea Tarja tulee siihen tulokseen, että Pasin suurin ongelma on epäsäännöllinen ruokarytmi. Lisäksi pienistä jutuista, kuten kroppaa rasittavasti, että liikuntaa lisäämällä hänen on vaikea enää pudottaa painoaan. – Mutta jos vähentäisit liikuntaa, varmaankin lihoisit. Kroppasi on niin tottunut siihen, Tarja huomauttaa. Fakta on myös se, että liikkumalla on vaikea polttaa syömisellä saatuja kaloreita. Esimerkiksi puolikkaassa pitsassa on 500 kilokaloria, joiden polttamiseen tarvitaan tunti liikuntaa. Tämä pätee myös toisinpäin: liikuntasession aiheuttama hyöty nollautuu helposti, jos treenien jälkeen syö mättämällä. Mitä Pasi syö? On siis käännettävä katse siihen, mitä ja miten Pasi syö. Jospa sieltä löytyy jokin tekijä, joka kerryttää rasvaa vyötärölle. Tarja kertoo, että rasvakudosta kertyy kehossa sekä ihon alle että vatsaonteloon sisäelimien ympärille. Myös maksa voi rasvoittua. – Yhdessä läskikilossa on 7000 kilokaloria. Jos syö joka päivä 500 kilokaloria vähemmän kuin tavallisesti, niin teoriassa laihtuu puoli kiloa viikossa, Tarja sanoo. Hän silmäilee Pasin ruokapäiväkirjaa. Listassa on puuroa, raejuustoa, wok-vihanneksia, rahkaa ja mehukeittoa, jauhelihaa, ruisleipää, kananmunaa, juustoa, appelsiinia. – Tämä näyttää fiksulta ja järkevältä. Maitotuotteesikin ovat rasvattomia. Tästä on vaikea nipistää. Ainut, mikä pistää silmään, on tuo mehukeitto rahkan kanssa. Se on turhaa energiaa, joka kannattaisi vaihtaa vaikka marjoihin, Tarja neuvoo. Tarja jatkaa Pasin jututtamista. Käy ilmi asioita, joita ei näy kahden päivän ruokapäiväkirjassa. Omenavyötärö kapeammaksi ? Syö terveellisesti. Ota mallia esimerkiksi Pohjolan ruokakolmiosta. www.diabetes.fi/ ruokakolmio ? Syö säännöllisesti 3–4 tunnin välein pieniä määriä. ? Suosi pehmeitä rasvoja, syö kalaa 2–3 kertaan viikossa ja kuusi kourallista vihanneksia päivittäin. ? Vältä kovia rasvoja, sokeria ja valkoista viljaa. ? Juo vettä 1,5 litraa päivässä ja kun treenaat, niin juo ainakin litra lisää. ? Varmista, että saat riittävästi unta. Väsyneenä ei jaksa miettiä fiksuja valintoja. ? Älä stressaa. Stressihormoni kortisoli kerryttää rasvaa navan ympärille. ? Harrasta säännöllistä liikuntaa. Lajilla ei niin väliä, kunhan se on itselle mieluista. ? Muista hyvä ryhti ja keskivartaloa vahvistavat liikkeet. Lähde: Ravitsemusterapeutti Tarja Mänttäri ja erikoislääkäri Katriina Kukkonen-Harjula UKK-instituutista. ?Muutos aiempaan: Ei enää arpajaisia hyllyjen välissä, vaan kauppalistan kanssa kauppaan. 10-15_pääjuttu.indd 13 13.5.2016 1:07:53
RUOKAILUTOTTUMUKSET mehukeitosta tai oluttuopillisesta, saattaa kertyä yllättävän paljon kaloreita. – Epäsäännöllinen syöminen haittaa elimistön normaalia toimintaa. Koska kroppa ei tiedä, milloin seuraavaksi tulee ruokaa, se alkaa varastoida energiaa. Pitkän tauon jälkeen tulee myös ahmittua liikaa ja kaikki ylimääräinen kertyy rasvaksi, Tarja summaa. Tehokkain ase vyötärön metsästykseen on säännöllinen ja terveellinen syöminen. Pitäisi syödä pieniä annoksia 3 – 4 tunnin välein. Näin elimistön aineenvaihdunta pysyy käynnissä ja polttaa rasvaa. Vuorotyö hankaloittaa säännöllistä syömistä, mutta ei tee sitä mahdottomaksi. Se vain vaatii tavallista enemmän suunnitelmallisuutta. – Yövuoroon sinun on ehdottomasti otettava mukaan evästä. Jos et ehdi itse laittaa ruokaa, voit hyvin ottaa evääksi vaikkapa jonkin valmiskeiton. Vaivattomia välipaloja saa hedelmistä, kirsikkatomaateista ja naposteluporkkanoista. Palokuntatehtäviä on mahdoton ennustaa, mutta Tarja pohtii, voisiko haalarin taskussa kulkea vaikka proteiinipatukka ensihätään. Työmaaruokalassa tulee myös helposti syötyä koko rahan edestä – eli liikaa. Tarja vinkkaa, että kannattaa kasata ruoka ja salaatit samalle lautaselle lautasmallin tapaan. Entä ne rasvat? Pasi levittää leivän päälle kasvirasvamargariinia ja lorauttaa puuroonsa öljyä, mutta tämä ei riitä. Monityydyttymätöntä eli pehmeää rasvaa pitäisi syödä enemmän. Se tarkoittaa 2 – 3 kala-ateriaa viikossa ja 2 ruokalusikallista öljyä päivässä, josta osan voi korvata leivän päälle levitettävällä kasvimargariinilla. – Kaikista paras on rypsiöljy, koska siitä saa omega3-rasvahappoja. Toki muitakin öljyjä voi käyttää, mutta ei palmueikä kookosöljyä, koska niiden rasva on kovaa. Ruoxxxx ? Kuvcis. Pasin aamupainosta on pudonnut jo kolme kiloa ja vyötärönympärys on kaventunut alle metriin. ?Jo parissa viikossa Pasin vyötärö on kaventunut 2,5 senttiä. ?Pasi ei haaveile rasvattomista muskeleista – kunhan pääsisi jenkkakahvoista eroon. ?Ruokapäiväkirja auttaa myös kontrolloimaan syömistä. 10-15_pääjuttu.indd 14 13.5.2016 1:07:54
RUOKAILUTOTTUMUKSET Paperiliitto 4/2016 | 15 kavalioon kannattaa ottaa myös avokadot ja pähkinät. Pehmeä rasva auttaa alentamaan veren kolesterolia. Lisäksi siitä saa rasvahappoja, joita tarvitaan muun muassa solujen ja aivojen toimintaan. Tulosta näkyy Vajaan viikon kuluttua Tarjan tapaamisesta Pasi rustaa kotona kauppalistaa. Hän on herännyt yövuorosta vartin yli 11 ja syönyt puuron puolilta päivin. Pasi on tarttunut Tarjan vinkkeihin heti. Nyt hän suunnittelee syömiset ja ostokset etukäteen niin, että ei tarvitse pitää arpajaisia kaupan hyllyjen välissä. Yövuoroon hän vie mukanaan aterian, ja pitää näppinsä erossa kaverin tuomista kekseistä ja pullista. Työmaaruokalassa hän täyttää ensin puolet lautasesta salaatilla ja vasta sitten muulla. Ja jos kaverit pyytävät treenien jälkeen kaljalle, Pasi sanoo ei. – Kanaa ja wokkivihanneksia – niistä saa ruokaa helposti ja joutuisasti, kalkkunaleikkeitä, kasvimargariinia, tomaattia, pakastemarjoja. Entä mitä minä syön yövuorossa? Taidan ottaa jonkun valmiskalakeiton. Syömisten sumpliminen on helppoa, koska Pasi on sinkku, eikä hänen tarvitse ottaa ketään muuta huomioon. Pasi on alkanut myös pitää ruokapäiväkirjaa. Hän kirjaa kierrevihkoon kaiken, mitä syö tai juo. Kikka on hyvä. Nyt ei tule napattua sitä ylimääräistä nakkipakettia kaupasta, kun kaikesta on mustaa valkoisella. Kauppaan kurvaillessaan Pasi huomauttaa, että ei hän mitään sikspäkkiä ole metsästämässä. Hänelle riittäisi se, että pääsisi eroon turhista jenkkakahvoista. Mihin ryhmään kuulut? Mättöä vaan Tätä tyyppiä ei kiinnosta oma terveys ja syöminen. Todennäköisesti hänellä ei ole ongelmia terveytensä kanssa. Toisaalta hän voi olla myös henkilö, joka tiedostaa, että pitäisi muuttaa ruokailutottumuksia. Hän ei kuitenkaan koe pystyvänsä siihen. Mättääjälle on tärkeää saada maha täyteen pienellä rahalla. Työmaaruokalan lämpimän aterian hän saattaa jättää väliin, koska pitää sitä liian kalliina. Hän suosii energiapitoisia ruokia suoraan automaatista. Omat eväät ovat niukat. Hän saattaa myös olla syömättä mitään työpäivän aikana. Pakko tsempata Tämä tyyppi tiedostaa, että syömisen kanssa on pakko tsempata, jos meinaa pysyä hengissä. Hän kiinnittää omaan syömiseensä huomiota joko pakosta tai ennaltaehkäisyksi. Hänellä on ongelmia panonsa kanssa sekä sydäntautien ja diabeteksen vaaratekijöitä. Hänellä saattaa olla jo kakkostyypin diabetes. Pakko tsempata -tyyppi on jo saanut ruokavalio-ohjausta ja hän myös pyrkii noudattamaan ohjeita. Hän saattaa vältellä työmaaruokalan lämpimiä aterioita, koska linjastolta tulee helposti syötyä liikaa. Hän kiinnittää huomiota eväiden laatuun ja määrään. Moderni syöjä Tämä tyyppi tietää, että hyvä syöminen on hyvän terveyden perusta. Hän katsoo tarkasti, mitä syö. Hän saattaa myös noudattaa omaa dieettiään. Hän liikkuu paljon ja on muutenkin kiinnostunut terveydestään. Hän saattaa jättää työmaaruokalan lämpimän aterian väliin, koska se ei vastaa hänen tarpeitaan. Tämän tyypin eväät ovat monipuoliset ja terveelliset. Lähde: Äijätiimi-hankkeen raportti Työmiesten työaikaiset ruokapalvelut ja syöminen työaikana, Mikkelin ammattikorkeakoulu Kun Tarjan tapaamisesta on kulunut runsas kaksi viikkoa, Pasilla on lisää hyvää kerrottavaa: – Valmisruokaa ei ole mennyt moneen päivään. Olen kokkaillut ja tehnyt ruoka-annoksia eväsrasioihin. Olen myös vähentänyt jauhelihaa ja lisännyt kalaa ruokavalioon. Pasin aamupainosta on tippunut jo kolme kiloa ja vyötärönympärys on kaventunut alle metriin – 99,5 senttiin. Tästä se lähtee kohti kesää. Motivaatiot ovat kohdillaan. – Kyllä se palokuntatouhu motivoi. Kuntotestissä on esimerkiksi vedettävä vähintään viisi leukaa – painavan vararenkaan kanssa se on vaikeaa. Jos muutaman kymmenen vuotta vielä jaksaisi, ettei ihan täysin pullahtaisi. ? P ?Avokadon rasva on terveellistä. 10-15_pääjuttu.indd 15 13.5.2016 1:07:54
16 | Paperiliitto 4/2016 KOHTI SOPIMUSTA -TILAISUUS Auttaako palkkamaltti? Teksti Reima Kangas Kuvat Lassi Kaaria S ixten Korkmanin mukaan työmarkkinoille lankeaa nykytilanteessa suuri vastuu. Hän korostaa, että eri osapuolilla on oltava malttia ja pyrkimystä yhteistyöhön. Korkman puhui Paperiliiton Kohti sopimusta -tilaisuudessa Helsingissä huhtikuussa. Korkmanin mielestä avoimen sektorin vientialojen olisi asetettava askelmerkit ja palkat olisi jäädytettävä, kunnes vienti antaa mahdollisuuden korotuksiin. Hän kutsui kilpailukykysopimusta yhteiskunnalliseksi älykkyystestiksi ja toivoi että se läpäistään. – Vaihtoehto kilpailukykysopimukselle on jumalattoman kielteinen, pakkolait. Niiden myötä syntyisi riitaa, lakkoja ja niin edelleen. Kukaan ei sen jälkeen investoisi Suomeen, sanoi Korkman. Jos kilpailukykysopimus onnistutaan saamaan aikaan, se lieventää hänen mukaansa jonkin verran yritysten tuskaa ja on hyvä asia investointien kannalta. Korkman totesi, että elinkeinoelämän puolella on haukkoja, jotka eivät halua sopimusta. He haluavat murskata ay-liikettä. – Heidän varansa ovat ulkomailla, ei heitä kiinnosta Suomen kilpailukyky, sanoi Korkman. Samalla tavalla katkeruutta on myös palkansaajapuolella. – Tarvitaan malttia, rauhallista, hedelmällistä keskustelua, sanoi Korkman. Kilpailukyky rapautunut Korkmania kuunnellessa kävi selväksi, että Suomi todella on taloudellisissa vaikeuksissa. Kilpailukyky on rapautunut. Kokonaistuotanto on pienempi kuin kahdeksan vuotta sitten. Talousmies Sixten Korkman suosittelee malttia työmarkkinakeskusteluihin ja palkankorotuksiin. Työntekijöitä epäilyttää, onko niistä hyötyä muille kuin yritysten omistajille. – Rauhan aikana ei ole koskaan nähty näin huonoa tilannetta tuotannon tasolla, sanoo Korkman. Työttömiä on noin 9,5 prosenttia työvoimasta ja pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut nopeasti. – Seurauksena on pysyvää syrjäytymistä, joka johtaa valtiontalouden kustannuksiin ja inhimillisiin tragedioihin, sanoi Korkman. Suomella ei nykymenolla näytä olevan varaa nykyisenlaisen hyvinvointivaltion ylläpitämiseen. Menot uhkaavat jäädä pysyvästi suuremmiksi kuin tulot, ja ennen pitkää tilanne muuttuu kestämättömäksi. Korkmanin mukaan lääkkeitä ovat toiminnan tehostaminen ja palvelujen leikkaaminen sekä veropohjan laajentaminen. Korkman ei usko, että hallitus pystyy tempuillaan saamaan työllisyyttä tavoittelemaansa 72 prosenttiin. Tilanteesta ei hänen mielestään kuitenkaan voi syyttää hallitusta. Korkman totesi myös, että kyseessä ei ole vain suomalaisten ongelma. Tilanne on vaikea ja erikoinen koko maailmantaloudessa. Hämmennys on hyvin tavallista yhtä lailla Yhdysvalloissa kuin Ranskassakin. Hallitus toi kovat arvot tullessaan Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala totesi olevansa Korkmanin kanssa eri mieltä ainakin yhdessä asiassa. Vaikka maailman tilanne määrää Suomea, niin kyllä hallituksellakin on osuutensa. – Vaalitulos 2015 näkyi heti työmarkkinakeskustelussa. EK:sta lähti hyvät kirjeet ja hallitus antoi mahdollisuudet tuoda kovat arvot esille. Tästä on tullut hyvin ideologinen kierros, Vanhala sanoi. Yleisesti seminaarin edustajat pitivät Korkmanin esitystä maailman ja Suomen taloustilanteesta asiantuntevana ja puolueettomana. Suurimpia epäilyksiä herätti Korkmanin ajatus siitä, että palkkamaltti ja verohelpotukset voisivat tuoda investointeja Suomeen. – Meidän on vaikea luottaa yritysten johtoon. Jos säästöjä tulee, rahat menevät osin?Sixten Korkman on toiminut muun muassa Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan toimitusjohtajana sekä Euroopan unionin neuvoston talouspoliittisen osaston pääjohtajana sekä Aaltoyliopiston taloustieteen laitoksen professorina. 16-17_kohti sopimusta2.indd 16 13.5.2016 10:00:55
Paperiliitto 4/2016 | 17 KOHTI SOPIMUSTA -TILAISUUS koihin, ja ehkä investionteihin ulkomaille. Se vie pohjaa innnostukselta ja luottamukselta, sanoi liiton hallituksen jäsen Jouko Aitonurmi. Korkman vastasi, että vaikea hänen on investointeja luvata. Todennäköistä kuitenkin on, että jos Suomeen sijoitetulle rahalle tulee tuottoa, niin investoinnit Suomeen voivat lisääntyä. Korkman mainitsi myös, että esimerkiksi Saksassa on tehty sopimuksia, joissa yritys lupaa olla irtisanomatta työntekijöitä, jos he suostuvat palkan alennukseen. Paperiliiton liittovaltuuston jäsen Jouni Katavisto muistutti maan hallituksen luvanneen työpaikkoja, kun yhteisöveroa alennettiin. – Ainakaan meille ei ole tullut yhtään, Katavisto sanoi. Hän pohti, käykö kilpailukykysopimuksen kanssa samoin. Korkman totesi, että Suomen kannattaa pitää sama verotus muiden pohjoismaiden tasolla. Yhtiöt tulouttavat voittojaan sinne, missä vero on matala. – Ehkä ne tulouttavat enemmän Suomeen. Voi olla että yritys jättää sulkematta tehtaan, sanoi Korkman. Hän arvioi, että ainakin lyhyellä tähtäyksellä kilpailukykysopimus keventää yritysten taakkaa. – Ja lyhyt tähtäys kiinnostaa, kun ahdinko on suuri. Jos näyttää siltä, että Suomessa on pitkään näkyvissä vakaa tilanne ja työmarkkinoilla pienet palkankorotukset, tänne saattaa tulla investointeja, sanoi Korkman. Työnantaja hyökkää Lempäälässä toimivan Pyrrollpackin pääluottamusmies ja Paperiliiton liittovaltuuston jäsen Vesa Järvinen oli tilaisuuden jälkeen lähinnä huvittunut palkkamaltin korostamisesta. Hän totesi, että tässä on menty vuosikausia käytännössä nollalinjalla, reaalisesti ehkä miinuksellakin. – Aina ne parkuvat kurjuuttaan kun pitäisi työmiehelle jotain maksaa. Eipä se palkkamaltti ole investointeja lisännyt eikä työmaita. Päinvastoin irtisanomiset jatkuvat, ei se ainakaan meikäläisessä luottamusta herätä, sanoi Järvinen. Hänen mielestään luottamus pitäisi ansaita ennen kuin sitä voi vaatia. Järvisen mielestä ajan henki tuntuu kuitenkin olevan päinvastainen. – Työantaja hyökkää aika kovallakin kädellä ay-liikettä vastaan ja hallitus antaa pelimerkkejä. Mitä olen jutellut muiden kanssa, luottamusmiehiä ja ammattiosastojen puheenjohtajia yritetään irtisanoa ja kepillä kokeillaan jäätä monella suunnalla, Järvinen sanoi. Jarno Pikkumäki aloitti tammikuussa työsuojeluvaltuutettuna Walki Oy:ssä Pietarsaaressa. Hänkin totesi seminaarin jälkeen, ettei luottamus työnantajapuoleen ole suurta. Vaikka firmat tuottavat voittoa, raha tuntuu valuvan muualle kuin investointeihin. Itse tapahtumaan Pikkumäki oli tyytyväinen. – Oli ensimmäinen kerta, kun olen mukana tällaisessa. Tämä oli hieno tilaisuus olla kuuntelemassa.? P Kohti Sopimusta -tilaisuuteen oli kutsuttu Paperiliiton ammattiosastojen puheenjohtajat sekä työpaikkojen pääluottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut. Paikalla olivat myös liiton hallitus ja valtuusto sekä toimiston työntekijöitä. ”Aina ne parkuvat kurjuuttaan kun pitäisi työmiehelle jotain maksaa.” ?Jarno Pikkumäki ja Vesa Järvinen toteavat, että luottamus työnantajapuoleen on pieni. 16-17_kohti sopimusta2.indd 17 13.5.2016 10:00:56
18 | Paperiliitto 4/2016 Kesän ajan jäsenkortilla tavallista suurempi alennus * ! *Alennus koskee bensiiniä ja dieselöljyä 1.6.–31.7.2016. Edun saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoa kampanjasta ja jäseneduista osoitteesta www.teboil.fi/liitto JÄS ENK ORT TI -2,5 snt/l 18-21_kyrö.indd 18 13.5.2016 0:39:55
Paperiliitto 4/2016 | 19 TYÖPAIKKA Kyröskosken PK 3 tekee neljäsosan maailman tapettipapereista. Tehtaalla osataan vähän toistenkin lajit. Laadut hallussa Risto Niemelä tarkistaa tapettikoneen puhdistimen toimintaa. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Miisa Kaartinen Kesän ajan jäsenkortilla tavallista suurempi alennus * ! *Alennus koskee bensiiniä ja dieselöljyä 1.6.–31.7.2016. Edun saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoa kampanjasta ja jäseneduista osoitteesta www.teboil.fi/liitto JÄS ENK ORT TI -2,5 snt/l 18-21_kyrö.indd 19 13.5.2016 0:39:56
20 | Paperiliitto 4/2016 T uotantokapasiteetiltaan maailman suurin ja Suomen ainoa tapetin pohjapaperia valmistava kone käy taas viikon tauon jälkeen. Metsä Board Kyron PK 3:n 100 000 tonnin vuosituotannon osuus on 25 prosenttia lajin maailmanmarkkinoista. – Koneet on tarkoitettu ajettaviksi, seisottaminen on niille melkein pahempaa kuin kulua ajossa, sanoo koneenhoitaja Juhani Rajala tapettikoneen valvomossa Metsä Board Kyrolla. Tapetin pohjapaperia voidaan tehdä yksi tai useampi kerros ja myös päällystää. Kyröskoskelta pohjapapereita viedään edelleen painettaviksi tapettitehtaille eri puolille maailmaa, vain murto-osa jää Suomeen. – Asiakkaat vaativat tapeteilta aina vain enemmän, 80-luvun tapetti ei enää kenellekään kelpaisi, Rajala arvelee. Työpari Risto Niemelä kehuu, kuinka muovikuitua sisältävät non-woven-tapetit on helppo asentaa paikalleen. – Miksei ole aiemmin keksitty niin helppoa tapaa asentaa tapetit? Liisterit seinälle ja tapetti siihen. Ennen, kun tapettien piti antaa vettyä, niin nehän ehti kuivua käsiin, Niemelä kuvailee ja nostaa näppiensä välissä näkymätöntä vuotaa, jonka voi kuvitella tarttuneen kaksinkerroin. Non-woven-tapetin tuotannon osuus kasvaa, mutta edelleen valtaosin tuotetaan perinteistä, ei muovikuituja sisältävää tapettipohjaa. Kone seisoo, miehet töissä Kyron yhden paperikoneen viennin osuus on parhaimmillaan ollut 5 prosenttia koko Suomen viennistä Ukrainaan. Tapettituotantoliiketoiminnan johtajan Olli Haaranojan mukaan tapetin pohjapaperin vientimarkkinoilla jatkuu poikkeustilanne kolmatta vuotta. EU:n Venäjälle Ukrainan kriisin takia asettamat pakotteet tuntuvat täällä Kyröskoskella saakka, samoin ruplan kurssi. Kysyntää ei ole entiseen tapaan, sillä ukrainalaiset tapettipainot eivät tilaa pohjapaperia epävarmoihin oloihin. Sen sijaan, että työntekijöitä olisi tapettikoneen ajoittain seisoessa lomautettu, koneella tehdään huoltoja kunnossapitotöitä sekä toteutetaan koulutuksia. Työntekijät ovat myös käyneet tuuramassa kartonkikoneella, jotta siellä on voitu pitää juhlapyhistä kertyneitä vapaita. Lomautuksia oli viime vuonna vain yhteen otteeseen, kahden viikon jakso. – Lomautusten vaihtoehdoksi on löytynyt työnantajan kanssa yhteistä ajattelua ja halua hakea konsteja, millä lomautukset voidaan välttää, kertoo pääluottamusmies Matti Turunen. Tulevan kesän lomat on tapettikoneella TYÖPAIKKA ? Matti Turunen (vas.) ja Pasi Anttila esittelevät Kyron taivekartongista valmistettuja suklaarasioita ja lääkepakkauksia. ? Risto Niemelän (vas.) ja Juha Rajalan mukaan tapettien asennus on nyt helppoa. sovittu pidettäväksi kahdessa erässä juhannuksen jälkeen ja ennen koulujen alkua. Työkaverista ei erota Paikallisen sopimisen henki on Kyrolla löydetty aiemminkin. Sen avulla pystyttiin investoimaan kartonkikoneeseen silloin ja myös myöhemmin. Kartonkirulla on täyttymässä ja päällystäjä Jukka Marjamäki lähtee vaihtamaan tampuurin ja ottamaan näytteitä. Kyro on Metsä Boardin tehtaista se, jossa voidaan omien laatujen lisäksi tehdä tarvittaessa myös muiden laatuja. Nyt valmistumassa on omaa laatua oleva korkealaatuinen päällystetty kartonki, jonka käyttökohteita ovat kosmetiikan ja lääkkeiden pakkaukset. Hajuja makutestin tarve kertoo, että sisällöksi on tulossa elintarvikkeita. – Todennäköisesti suklaata, veikkaa Marjamäki. Päällystäjän tehtävien lisäksi Marjamäki on työskennellyt sekä kartonkikoneen että tapettikoneen leikkurilla. Nelosvuorossa hän on ollut koko 2000-luvun siitä lähtien, kun jatkoi tehtaalla ympärivuotisesti kesätyövuosien jälkeen. – Meidän vuorolla on hyvä porukka, joka auttaa toisiaan. Siviilissäkin nähdään ja 18-21_kyrö.indd 20 13.5.2016 0:40:00
Paperiliitto 4/2016 | 21 TYÖPAIKKA pystytään ottaan kuppia, ihan tappelematta, Marjamäki heittää. – Huumorilla on päivät mentävä, sillä ollaanhan me 200 päivää vuodessa kuitenkin yhdessä. Työ ja roisit puheet hitsaavat yhteen. Kuivanpään valvomossa tunnutaan olevan yhtä mieltä siitä, että vaimosta voi ottaa eron mutta ei työkaverista. Erottamattomasti työelämään kuuluvat myös kesän lähestyessä lomittajat. Marjamäki pohtii, miten kauan heillä menee oppia tehtävänsä. Tunnissa valmistuu joka tapauksessa 32 tonnia kartonkia ja tampuurin vaihdot on tehtävä 25 minuutin välein. – Rautaliikenne on kovaa, Marjamäki toteaa. Vyönkiristyksestä elinvoimaa Aiemmin kartonkikoneita oli kaksi. Tehtaan omistanut sukuyhtiö Kyro Oy pysäytti vuonna 1984 niistä toisen. Se purettiin ja myytiin osina Filippiineille. Matti Turusen mielestä noina aikoina oli työnantajan kanssa helpompi ottaa asioita puheeksi ja ryhtyä sopimaan, koska päätöksentekijät löytyivät läheltä, tehdasalueella sijainneesta pääkonttorista. Tämä tausta vaikuttaa asioiden sopimisessa ehkä edelMetsä Board Kyro ? Tehdas perustettu Kyröskoskelle Hämeenkyröön 1870. ? Henkilöstöä noin 250. ? Tuottaa taivekartonkia, tapetin pohjapaperia ja valkoista ensikuitulaineria. ? Tuotantokapasiteetti 190 000 tonnia kartonkia ja 100 000 tonnia tapetin pohjapaperia ja laineria vuodessa. leen, vaikka nyt toimitaan osana isoa Metsä Groupia. Neuvottelemassa on edelleen pöydän molemmilla puolilla henkilöitä, joilla on takanaan yhteistä historiaa. 1990-luvun alussa sovittiin paikallisesti, että tehtaalla pidättäydytään palkankorotuksista kolmeksi vuodeksi. Vuonna 1990 aloitti edelleen työsuojeluvaltuutettuna toimiva Pasi Anttila. Ajatusta palkkojen jäädyttämisestä ei ollut helppoa myydä työntekijöille, vaikka tuoreessa muistissa oli toisen kartonkikoneen lakkautus. Luottamushenkilöt saivat kuulla tekemästään sopimuksesta pitkään. – Rystysillä silittivät meidän päitä, kun niistettiin palkoista, Anttila muistelee. Matti Turunen oli noihin aikoihin varapääluottamusmies. Marmatus kuitenkin laantui ajan myötä, sillä tulos lämmitti. Tiukka vyö palkkojen ympärillä vei tavoitteeseen: vuonna 1994 saatiin uusittua kartonkikone. – Ja täällä on ihmisillä edelleen töitä, painottaa Turunen. Kyro Oy:n osti vuonna 1995 Metsä Serla. Nimi muuttui M-realiksi vuonna 2001 ja Metsä Boardiksi vuonna 2012. Kymmenettä vuotta pääluottamusmiehenä toimiva Turunen suhtautuu tehtaan tulevaisuuteen kartonkiyhtiössä luottavaisesti. – Konserni on tehnyt oikeita ratkaisuja siirtyessään kartonkiin, kiittää Turunen. Pakinkantajia puuttuu Tulevaisuudessa huolettaa sama ongelma kuin muillakin tehtailla: työntekijöiden ukkoontuminen. Tehtaan työntekijöiden keski-ikä on 44,3 vuotta, mikä on pari vuotta alempi kuin Metsä Boardilla keskimäärin. Tapettikoneen työntekijöiden keski-ikä on selvästi korkeampi, yli 50 vuotta. Pasi Anttilan mielestä olisi korkea aika ottaa töihin uutta porukkaa, joka ajettaisiin sisään ennen kuin niin sanottu hiljainen tieto poistuu työpaikalta eläkkeelle jäävien mukana. Matti Turunen arvioi, että hiljaisen tiedon omaksuminen on tärkeää etenkin kunnossapidon tehtävissä. – Ennen oli niin sanottuja pakinkantajia, jotka samalla oppivat konkareiden taidot. Myös tämän päivän keinoin olisi tärkeää saada jollain tavoin tämä arvokas tieto talteen, Turunen sanoo. Anttila toivoisi aikaa antaa työntekijöille myös ammatillista koulutusta. – Onhan se osaamisen, työnhallinnan ja työssä viihtymisen kannalta tärkeää, että osaa työnsä hyvin. ? P ” Rystysillä silittivät meidän päitä, kun niistettiin palkoista.” ??Jukka Marjamäki siirtää valmiin kartonkirullan pois koneelta leikkurille. ? Matti Lähteenkorva kävi kartonkikoneella avustamassa näytteiden otossa. ?Käynninvarmistaja Jussi Ahlgren valmistelee hylkyrullien siirtoa giljotiinille. ? Hämeenkyrön Voima Oy:n biovoimalaitos otettiin käyttöön vuonna 2012. Oikealla seisoo vuonna 1922 valmistunut piippu. 18-21_kyrö.indd 21 13.5.2016 0:40:04
22 | Paperiliitto 4/2016 PAPERILIITTO 110 VUOTTA Paperi korviketaloudessa Teksti Juha Viinikainen E lintarvikkeiden säännösteleminen aloitettiin syksyllä 1939 jo ennen talvisodan syttymistä. Aluksi säännöstelytoimet kohdistettiin vain muutamiin tarvikkeisiin kuten sokeriin, kahviin ja bensiiniin. Varsinkin jatkosodan aikana puutetta alkoi olla lähes kaikesta ja yhä useammat tuotteet joutuivat säännöstelyn alaisiksi. Pula raaka-aineista synnytti korviketalouden, jossa puuttuvia materiaaleja yritettiin korvata toisilla. Erityisesti kangaspulaa yritettiin paikata paperilla. Niin sanotusta kehruupaperista voitiin valmistaa lankaa, josta tekstiilitehtailla sitten kudottiin kangasta. Paperia löytyi ihmisten arjesta monista eri paikoista: kodeissa saattoi olla paperisia pöytäliinoja, verhoja ja mattoja. Niin ikään patjoja, tyyToisen maailmansodan seurauksena Suomeen kehittynyt pula-aika pakotti tarkastelemaan paperin käyttömahdollisuuksia aikaisempaa laajaalaisemmin, sillä paperilla jouduttiin korvaamaan muita vaikeammin saatavilla olevia materiaaleja. Paperia käytettiin korviketaloudessa niin monipuolisesti, että pula-aikaan on jopa viitattu ”paperiaikana”. nyjä, lakanoita, pyyhkeitä ja hygienialiinoja valmistettiin paperista. Paperinvalmistuksen raaka-ainetta, selluloosaa, hyödynnettiin korviketaloudessa monin tavoin. Siitä esimerkiksi valmistettiin tekosilkkiä ja rehua. Selluloosavanu korvasi puuvillan. Kotirintamalla pukeuduttiin paperiin Yksi paperikorvikkeiden käyttötarkoituksista oli siviiliväestön vaatetus. ”Oikeaa” kangasta käytettiin nimittäin ensisijaisesti yhteiskunnan kannalta kaikkein tärkeimpiin kohteisiin: jatkosodan aikana rintamamiesten vaatteisiin ja sotien jälkeen metsäsavottojen jätkien työrukkasiin. Kotirintamalla olleiden osaksi jäi kierrättää vanhoja vaatteita tai ostaa korvikkeita. Kaupoista sai tekokuituja paperivaatteita. Paperista valmistui parhaimmillaan koko 22-23_historia.indd 22 13.5.2016 0:52:16
Paperiliitto 4/2016 | 23 PAPERILIITTO 110 VUOTTA Paperi korviketaloudessa vaatekerta ja jopa vauvannutut. Naisille korvikkeista tutuiksi tulivat esimerkiksi paperista valmistetut mekot ja laukut. Luonnonkuitujen ohella pulaa oli myös nahkasta ja siksi väestölle esiteltiin korvikekengätkin. Kenkien pohjat olivat puuta ja päälliset usein paperia. Paperiset päälliset olivat ilmavina sopivia kesäkeleille, mutta ne eivät tietenkään kestäneet kovin hyvin kastumista. Paperi myös hajotti helposti naisten silkkisukat. Tästä johtuen mainoksissa naisia kannustettiin kulkemaan ilman sukkia ? siitäkin huolimatta, ettei kaupungilla sukatta kulkeminen aikakauden normien mukaan oikein soveliasta ollutkaan. Ankara sota-aika Toinen maailmansota oli sotkenut pahasti suomalaista paperikauppaa. Suursodassa kaupankäynti oli muuttunut sodankäynnin välineeksi ja sen seurauksena suomalaisen paperin vienti oli romahtanut. Korviketalouden ansiosta paperijalosteiden kotimainen kulutus kuitenkin lisääntyi jatkosodan edetessä. Näin paperikorvikkeiden tuottaminen auttoi viennin ongelmien kanssa paininutta teollisuutta. Ankara sota-aika loi uudenlaisia tarpeita ja arkielämän korvikkeiden lisäksi paperia käytettiin monipuolisesti myös poikkeustilan erikoistuotteissa. Tällaisia olivat ruumispussit ja ruumisarkkujen vuoraamiseen käytetty ”kirstupaperi”. Niin ikään sotaväen naamiointiverkot ja kotien pimennysverhot syntyivät paperista ja kartongista. Selluloosan valmistuksessa syntyneitä sivutuotteita puolestaan käytettiin esimerkiksi ruudin valmistamisessa. Toisaalta täytyy muistaa, että myös paperiteollisuutta koettelivat sota-aikana raaka-aineiden ja työvoiman vähyys. Kun miehet olivat rintamalla, joutuivat naiset ja lapset hoitamaan esimerkiksi tukinuittoa, jotta tehtaille saatiin puuta. Kovista ponnisteluista huolimatta paperiakaan ei pystytty jokaisessa tilanteessa tuottamaan tarvittavaa määrää. Jatkosodan aikana kansanhuoltoministeriö joutui päättämään myös sanomalehtipaperin kulutuksen rajoittamisesta. Pula-aikaa kesti vielä vuosia sotien jälkeenkin ja vasta vähitellen eri tuotteet vapautuivat säännöstelystä. Lopullisesti poikkeustilan voidaan katsoa loppuneen kun kahvin säännöstelystä luovuttiin viimeisimpänä vuonna 1954. Paperin monet mahdollisuudet Aikakausilla on omat erityistarpeensa. Viime vuosikymmeninä paperiteollisuudessa on jouduttu reagoimaan digitaalisen viestinnän lisääntymisen aiheuttamaan painopaperin kysynnän laskuun. Pula-aika puolestaan pakotti pohtimaan, mihin kaikkeen muuhun kuin kirjapainojen raakamateriaaliksi paperi tuotteena taipuu. Vaikka pula-aika ensisijaisesti tarkoittikin puutetta ja kärsimystä, synnytti se korviketalouden kautta myös kekseliäisyyttä. Ehkä pula-ajasta voidaan tässä mielessä ottaa mallia nykypäiväänkin. Korviketalouden kokemusten perusteella näyttää siltä, että paperin käyttömahdollisuuksissa vain mielikuvitus on rajana. Viime vuosien uutiset uusista panostuksista biotuotantoon sekä ennustukset niin sanottujen älykkäiden paperituotteiden tulemisesta kuulostavat lupaavilta paperin entistä monipuolisemman käyttämisen kannalta. Eihän sitä tiedä, vaikka olisimme jo matkalla uuteen paperiaikaan. ? P ?Tällaisia paperihousuja käyttivät esimerkiksi likaisia töitä tehneet työmiehet. 1940-luvun puolessa välissä valmistetut housut ovat nykyään Suomen Metsämuseo Luston kokoelmissa. ?Väestöä kehotettiin suosimaan kesäisin korvikekenkiä ja säästämään nahkakenkiään vaativammalle talviajalle. Kuvassa naisilla on jaloissaan OTK:n jalkineosaston korvikesandaalit vuonna 1948. A tt e H yv är in en / T yö vä en m us eo W er st as . T im o K ilp el äi ne n / Su om en M et sä m us eo Lu st o. Paperiduunarit näkyville ?Paperiliitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Juhlavuotta vietetään Työväen museo Werstaalla Tampereella, Frenckellin vanhan paperitehtaan naapurissa Finlaysonilla. ?Paperityöläisten historiasta kertova näyttely ”Paperiduunarit” avautuu yleisölle 21.10.2016 ja museoon on yleisöllä vapaa pääsy. ?Paperiliitto-lehdessä ilmestyy koko vuoden kestävä juttusarja liiton vaiheista. Tämä on sarjan neljäs osa. 22-23_historia.indd 23 13.5.2016 0:52:18
24 | Paperiliitto 4/2016 Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen I hmiset hakevat onnellisuutta usein väärästä suunnasta. Ei onni ole uusi hieno auto tai lomareissu, vaan se koostuu sivuasioista. Carpe diem – tartu hetkeen, niin kuin sanottiin elokuvassa Kuolleiden runoilijoiden seura. Hyvä arki on sitä, kun lähtee vaimon ja koiran kanssa lenkille luontoon, Saimaan rannalle. Tai sitä, että pääsee kesän tullen taas pelaamaan golfia. Tai sitä, että saa olla musan kanssa tekemisissä. Olen freelancemuusikko – esiinnyn trubaduurina kitaran kanssa ja lisäksi teen bändihommia. Lauri Melasen intohimo on tavallinen arki. Hän haluaa keskittyä hyviin asioihin. Ihmisellä on vapaus valita Lauri Melanen työskentelee käyttöhyödykeoperaattorina Kaukaan biojalostamolla. S uomen ainutlaatuista kahvikulttuuria uhkaavat amerikkalaiset arvot ja etiopialaiset laatupavut. Asuinpaikkani Seattle on Yhdysvaltain kahvipääkaupunki. Se antoi maailmalle Starbucksin, joka mullisti ihmisten kahvitietoisuuden ja teki kahvin ostamisesta sarjan yksilöllisiä valintoja. Todelliset kahviharrastajat tietenkin tuhahtavat Starbucksille. Seattlessa on joka nurkalla parempia kahviloita, espressobaareja. Parhaat baristat osallistuvat mestaruuskilpailuihin, joissa vertaillaan espressojen vivahteita ja maitovaahtoon piirrettyjä kuvioita. Siksi odotin, että Anthony Bourdain antaisi kahviloille erikoismaininnan Layover-matkaohjelmansa Seattle-jaksossa. Bourdain kuitenkin kuittasi ne tokaisemalla: ”Kahvikulttuuria ei ole olemassakaan. Kahvi on pelkkä juoma.” Aluksi se ärsytti, mutta sitten tajusin: ei varmaan olekaan, Amerikassa. Täällä kahvi napataan ohi kulkiessa pahvimukiin. Se todella on vain juoma, jolla ei ole sosiaalista ulottuvuutta. Seattlessa kahville istutaan korkeintaan läppärin seurassa. Suomessa taas on erinomainen kahvikulttuuri. Siitä kertoo esimerkiksi ystävälleni sattunut tapaus: Naapuriasuntoon muuttanut poika ilmaantui yllättäen ovelle eikä sanonut mitään. ”Lukitsitko itsesi ulos?” ystäväni kysyi hämmentyneenä. Ei, siitä ei ollut kyse. ”No… haluatko kahvia?” Kyllä vain. Pojalla oli mukikin mukana. Etenkin maaseudulla on tapana pistäytyä kylään, ja silloin vieraalle tarjotaan kahvia, ehkä myös pullaa tai suklaapisaroita. Kahville tulosta ei aina tarvitse ilmoittaa etukäteen. Luvialla asuva veljeni havahtuu silloin tällöin siihen, että anoppi istuu hiljaa nurkassa ja pannu porisee jo. Suomen kahvikulttuuri on kuitenkin uhanalainen. Kaupunkeihin on alkanut ilmaantua hienoja paahtimoita, joissa myydään etiopialaisista varjokasvatetuista pavuista uutettuja americanoja. Se on vaarallista! Suomen hienon kahvikulttuurin kulmakivi on väljähtänyt keskiruskea Juhlamokka. Kun kahvi ei ole aromikasta tai marjaisaa, ei oikeastaan edes hyvää, sen ylitse voidaan keskustella. Esimerkiksi säästä. Kaiken lisäksi Starbucks on saapunut Suomeen. Signeeratuista pahvimukeista ei ehkä ole enää paluuta. Ne johtavat siihen, että mennään yksin kotiin katselemaan Netflixiä. Ilman pullaa. Ihmisten ajautumisen erilleen voi pysäyttää vain yksi asia: paha sumppi. ? P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Juhlamokan kulttuuriperintö MAAILMALTA No… haluatko kahvia? Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. PARASTA ELÄMÄSSÄ Noora Mattila Kirjoittaja on Seattlessa asuva vapaa toimittaja. 24-25_parsta.indd 24 13.5.2016 1:05:56
Paperiliitto 4/2016 | 25 Logoterapia on auttanut minua ymmärtämään elämän tarkoitusta. Logoterapiassa ajatellaan, että vaikka ihmisellä ei ole aina vapautta valita olosuhteita, hänellä on vapaus valita suhtautumisensa niihin. Perustan elämäni paralleeliselle arvojärjestelmälle, en pyramidiselle. Pyramidisessa arvojärjestelmässä elämää määrittää yksi korkein arvo, kuten työ. Jos se yksi ainoa asia häviää, romahtaa koko hoito. Paralleelisessa arvojärjestelmässä elämän perusta koostuu useista vahvoista arvoista – perheestä, terveydestä, työstä, harrastuksista. Se ei keikahda, vaikka yksi arvoista saisikin siipeensä. Meikäläisen elämä on ollut myrskyisää. Siihen mahtuu kaksi avioliittoa ja freelance-muusikon vauhdikkaat vaiheet. Viimeisen viiden vuoden aikana minulla on ollut rajuja sairauksia. Olen kuitenkin noussut jaloilleni ja löytänyt seesteisyyttä. Logoterapia on opettanut minulle myös positiivisuutta. Eniten minua työelämässä harmittaa se, että aina hurjasti parjataan. Sellaiseen on helppo lähteä mukaan. Itse en viitsi uhrata voimavaroja hajottamiseen, vaan mieluummin rakennan. ? P Ihmisellä on vapaus valita Teksti Marjaana Lehtinen N ipottamista? Kyttäystä? Työturvallisuusasioihin puuttuminen ei ole kumpaakaan. Se mahdollistaa, että jokainen työntekijä kävelee työpäivänsä päätteeksi ehjänä portista ulos. Työmaavahvuus Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren biotuotetehtaalla kasvaa koko ajan. Nyt rakentajia on noin 1 200, ja lukumäärä nousee 2 500:aan vuoden lopulla. – Tärkeintä on, että ihmiset tunnistavat työnsä riskit ja miettivät niin omaa kuin työkaverinsa turvallisuutta. Tavoitteena on tehdä työt mahdollisimman turvallisesti, painottaa Joutsenon BCTMP-tehtaalta projektissa lainassa oleva turvallisuusasiantuntija Tommi Pykäläinen. Ennen töiden aloittamista jokainen uusi työntekijä käy läpi työmaaperehdytyksen. Vasta kun turvallisuuskäytännöt ovat hanskassa, saa kulkuluvan alueelle. Turvallisuuskierroksia tiuhaan Metsä Fibren turvallisuusasiantuntijat ja aluevastaavat, Rakennusliiton työsuojeluvaltuutetut sekä urakoitsijat kiertävät päivittäin työmaalla ja arvioivat turvallisuusvaatimusten täyttymistä. Puutteet kirjataan sähköiseen turvallisuuspäiväkirjaan, ja ne on korjattava pikimmin. – Havainnot liittyvät yleisimmin kaiteiden kuntoon ja kiinnitykseen sekä yleiseen järjestykseen ja siisteyteen. Myös suojalasit saattavat puuttua tai putoamisvaljaat on puettu väärin, Pykäläinen kertoo. Kuka tahansa voi ilmoittaa havaitsemastaan puutteesta tai vaaratilanteesta turvallisuushavaintokortilla, netin kautta tai suullisesti. Työtapaturmien määrä on hyvän ennakoinnin ja huolellisuuden ansioista pysynyt tyydyttävänä ja vakavuusaste alhaisena. Tavoite on nolla tapaturmaa. Ambulanssia on tarvittu kerran, kun raudoitusverkkoja kaatui kolmen työntekijän päälle, joista kaksi loukkaantui melko lievästi. ? P . Paras keino estää tapaturmia työmaalla on ennakoida ne. Ammattitaitoa Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin vaiheita. TEHDAS NOUSEE Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. Näkymä Äänekosken tehtaalta Äänevoiman katolta 12.5. biotuotetehdas.fi 24-25_parsta.indd 25 13.5.2016 1:05:57
26 | Paperiliitto 3/2016 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen K un työsuojeluasiamies Johanna Toivonen tulee työvuoroon Stora Enson Kaukopään tehtaan laboratorioon, hän pyrkii heti käymään läpi turvallisuushavainnot. – Ne ovat konkreettinen apu, joiden perusteella työturvallisuutta voidaan kohentaa. Viime aikoina esillä on ollut liikkuminen, sillä vastaanottolaboratorion näytteenhakureitit ovat hieman muuttuneet. Olemme myös saamassa umpikärkikengät laboratoriokäyttöön, mikä parantaa liikkumisen turvallisuutta omalla osastolla. Toivonen miettii, että hänen kolmen vuoden työsuojeluasiamiesaikanaan tehtaan väki on reipastunut turvallisuushavaintojen tekemisessä. – Turvallisuuden tärkeys tiedostetaan, ja havaintojen määrä on lisääntynyt. Tuntuu, että meillä on yhteinen tekemisen meininki. Muutenkin Toivosella ei ole kuin hyvää sanottavaa työturvallisuuden hoidosta tehtaalla. Työsuojeluryhmässä, joka kokoontuu kerran kuukaudessa, pureudutaan asioihin yhdessä. Ryhmään osallistuvat kaikkien laboratorioiden työsuojeluasiamiehet sekä työsuojelun edustajia ja esimiehiä. – Olemme saaneet paljon asioita eteenpäin. Mennyt työviikko on ollut työsuojeluasioiden suhteen rauhallinen. Alkuviikosta Toivonen kävi työsuojeluvaltuutetun kanssa nopean keskustelun kesän tuurauksista. Toivonen on vuoden alusta lähtien ollut toinen varavaltuutettu ja kesällä hänelle on tulossa ensimmäinen kahden viikon tuuraus. – Olen todella innostunut. On kiva päästä tositoimiin ja kartuttamaan kokemusta. Viikolla perehdyttiin myös työssäjaksamiseen liittyvään kyselyyn työnantajan, työterveyshuollon edustajan ja luottamushenkilöiden kanssa. Viime lehdessä luottamusmies Jukka Heinonen kysyi, miten työyhteisössä on hoidettu työssä jaksamiseen liittyvät asiat. – Mielestäni todella hyvin. Meillä niihin panostetaan, on kyselyitä, seurantaa, tiedottamista ja tapahtumia. Toivosen kysymys seuraavalle haastateltavalle: Miten pidät huolta omasta työssäjaksamisestasi? ? P ”Olen todella innostunut.” Yhdessä tehden Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Johanna Toivonen ? Työsuojeluasiamies ja 2. varavaltuutettu Stora Enson Kaukopään tehtaalla ? Laboratoriovuorotyöntekijä ? Työsuojeluasiamiehenä oman työn ohessa ? Alueeseen kuuluu noin 30 työntekijää Johanna Toivosen mukaan tehtaan väki tiedostaa turvallisuuden tärkeyden aiempaa paremmin. Teksti Janne Hulkkonen Kuvat Reima Kangas M etallitalon koko Hakaniemen torin puoleisen seinän on alkukevään ajan peittänyt gigalomaaninen mainoskangas, jossa lukee kaksimetrisin kirjaimin: ”Edunvalvonta on joukkuelaji.” Huhtikuun puolivälissä Metalliliiton vaalit ovat ohi, ja kangas on poistettu. Ay-toiminnan ja joukkueurheilun välinen yhteys ei kuitenkaan ole kadonnut. Se on siirtynyt 25 metriä maan alle. Torin mukulakiveyksen alla väestösuojassa toimivassa palloiluhallissa Paperiliiton Kirkniemen osasto 87 kamppailee Kaipolan osasto 80:aa vastaan. Käynnissä ovat Paperiliiton mestaruuskisat. Peliaikaa on 2,5 minuuttia ja kirkniemeläiset ovat maalin tappiolla. Tilanne on vaikea. Kaipola on hallitseva mestari, ja lisäksi kirkniemeläisillä piiputtaa. Puolustus ei jaksa hölkätä hyökkäyksen tueksi, eivätkä hyökkääjät ehdi auttamaan, kun Kaipola ryntää vastahyökkäykseen. Tilanne on 5–3 ja peli ratkennut. Kirkniemen vaihtopenkki nojautuu taaksepäin. Tuleeko nyt Sappin tehtaalla työskenteleviltä pelaajilta kitkeriä kommentteja? – Ei mitään, rauhassa vaan, rohkaisee Sami Lepistö pelikavereitaan. Taktisia muutoksia Pelin jälkeen päällystäjä Jari Laukkanen, massaosaston kenttämies Rami Hannula, PK 2:n reservi Tero Karvonen ja joukkueen kapteeni, massaosaston reservi Juha SjöPaperiliiton juhlavuoden salibandymestaruus ratkaistiin ay-liikkeen pyhätössä, Helsingin Hakaniemessä. Kirkniemen osaston peliesitys oli aluksi makkelia, mutta mitä sitten tapahtui? Kirkniemen 87 – joukkue joka nousi 26-27_hiomo.indd 26 15.5.2016 9:27:22
Paperiliitto 3/2016 | 27 HIOMO Kirkniemen 87 – joukkue joka nousi ?Kisoihin hallitsevana mestarina saapunut Kaipola rökitti Paperiliiton toimiston joukkueen luvuin 5-3. ?Kaukopää vei voiton osaston 44 Lauritsalasta luvuin 4-2. gren, pitävät taktiikkapalaveria palloiluhallin kahviossa. Tarvitaan muutoksia. – Kaksi ottelua pelattu. Pisteitä on yksi, Sjögren perustelee. Kirkniemeläiset ovat ensimmäistä kertaa Paperiliiton turnauksessa, mutta pelikokemusta heiltä löytyy. Parinkymmenen pelaajan ringistä yli puolet pääsee joka maanantai ja torstai Järtsille eli Järnefeltin ylä-asteen saliin työnantajan tarjoamalle pelivuorolle. Pelaajat ovat viihtyneet porukassaan. Lähes samalla kokoonpanolla on pelattu viimeiset 3–4 vuotta. Lisää mahtuisi mukaan. Ihme on, ettei löydy, kun tehtaalla on yli 500 työntekijää. Taktiikkapalaveri päättää lopulta vain siirtää pari äijää pelipaikalta toiselle. Muutoksia tärkeämpää olisi saada parempi peliilme. Oikealla fiiliksellä on mahdollista voittaa parempikin joukkue. – Se riippuu siitä, miten peli lähtee kulkemaan. Jos kulkee, se luo uskoa, että nyt mennään, Laukkanen kuvailee oikeaa mielentilaa. ” Saatiin joukkueena juonesta kiinni. Joskus porukka vaan hitsautuu yhteen” Liiton mestarit kautta aikojen 2012: Kaukopään osasto 21 2013:Uimaharjun osasto 88 2014:Kaukopään osasto 21 2015:Kaipolan ossato 80 2016:Kaukopään osasto 21 ? Rami Hannula korvaa kuntosalilla ne kerrat kun töiden takia ei ehdi salibandyvuorolle. ?Ylärivi vasemmalta Sami Lepistö, Tero Karvonen, J-P Nisunen, Jari Laukkanen, Ari Salo, Markku Pehkonen. Alarivi vasemmalta Rami Hannula, Juha Sjögren, Jussi Paakkinen, Kalle Markkanen, Samu Niemelä, Janne Laukkarinen Kuinkas sitten kävikään Alkusarjassa oikeaa mielentilaa ei tahtonut löytyä. Kirkniemi sijoittui viidestä joukkueesta vasta neljänneksi. Ainoa voitto – turnauksen järjestelyistä vastaneesta Paperiliiton toimistosta – toi 87:lle kuitenkin paikan mitalipeleihin. Välierässä vastassa oli tuttu mörkö: puhtaalla pelillä alkusarjan voittanut Kaipola. Kirkniemi kuitenkin käänsi alkusarjan tappion yhtä suureksi voitoksi. Mitä ihmettä oikein tapahtui? – Saatiin joukkueena juonesta kiinni. Joskus porukka vaan hitsautuu yhteen, Hannula vastaa. – Se oli kokonaisuudessaan hyvä peli meiltä, nappisuoritus. Vaikka finaalissa kärsitty tappio Kaukopään osasto 21:lle hieman harmitti, osa 87:n pelaajista juhlisti hopeamitaleja menemällä syömään. – Kyllä siinä oli puhetta, että ensi vuonna osallistuttaisiin taas, Hannula kertoo. ? P 26-27_hiomo.indd 27 15.5.2016 9:27:25
28 | Paperiliitto 4/2016 HIOMO Rauman osasto 42 Onkikisat kanaalissa torstaina 9.6., kokoontuminen virastotalon länsipäädyssä klo 17.30. Eläkeläistapahtuma torstaina 30.6. klo 12–15 Taunolassa. Bussikuljetus lähtee Savilan terminaalista klo 11.30 ja paluukuljetus lähtee Taunolasta klo 15.00. Valkeakosken osasto 70 Teatteriretki osaston jäsenille Tampereen Komediateatteriin lauantaina 11.6. klo 15.30, ohjelmassa uutuuskomedia Reinikainen. Lisätietoa www.komediateatteri.? Lippuja on rajoitettu määrä, lipun hinta 10 €, max. 2 lippua / jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta tai soittamalla Janne Pietilä 0400 943 104 tai Markku Salokivi 040 731 0197. Matkaan lähdemme Valkeakosken Liikenteen talleilta klo 14.00. Reitti: Sointulan ostoskeskuksen päätepysäkki-Hakakatu-Helletie-Juhannusvuorentie-Kaapelintie-Sääksmäentie-Ulvajankatu-Tallikatu-LempääläntieKenraalintie-Painontie-Eerolantie-Salomaantie-Kaakonojantie-Seminmutka-Tampere, sekä samaa reittiä takaisin käänteisessä järjestyksessä. Kerro tarinasi patruunoista Tarinankeräys: Mäntän viimeisistä patruunoista Ralph Erik Serlachiuksesta ja Gustaf Serlachiuksesta tehdään elämäkerrat. Teosten kirjoittajat Teemu Keskisarja ja Oula Silvennoinen toivovat että paikkakuntalaiset tai paikkakunnalla asuneet kertoisivat heille muistojaan patruunoista. Kirjat valmistuvat vuosina 2018–2020 ja aineiston kerääminen on jo alkanut. Keskisarja korostaa Aamulehden haastattelussa, että elämäkerran ei ole tarkoitus toimia kiiltokuvana, vaan pyrkiä kertomaan asiat niin kuin ne olivat. Oula Silvennoiselle voi lähettää tietoja ja muistoja R. Erikistä sähköpostitse oula. silvennoinen@helsinki.? tai postitse, Pernajantie 2 A 9, 00550 Helsinki. Teemu Keskisarjalle voi lähettää tietoja ja muistoja Gusta? sta sähköpostitse teemu. keskisarja@helsinki.? tai postitse osoitteeseen: Ylipalontie 3 A, 00670 Helsinki. OSASTOT HIOMO tä tuli lähdettyä, Takkinen muotoilee viikko risteilyn jälkeen puhelimessa. Hän tanssi kumpanakin yönä melkein kolmeen asti. – Aamupalalla olin jo palautunut, hän vakuuttaa. Kestävyyttä tuo se, että Takkinen harrastanut lavatanssia vuodesta 1959. Seluskan kanssa parkettia on kulunut silti vasta vähän. – Me on oltu porukassa kaksi vuotta. Tämä on tällainen uusi rakkaus, Takkinen paljastaa. Tanssi ei ollut 110-vuotisjuhlaristeilyn ainoa ohjelmanumero. Tärkeintä oli kuitenkin se, että pääsi tapaamaan vanhoja kamuja. Aika moni yllätti tulemisella, vuodesta 1962 alkaen Kajaanin tehtaalla aikauslehtipaperia tehnyt Takkinen kertoo. Kamujen kesken oli pohdiskeltu, että senioreiden risteilyjä voisi järjestää hiukan useamminkin. Vaikka parin vuoden välein. – Silloin moni kerkeäisi vielä käydä, Takkinen laskeskelee ?Kajaanilaiset Tarmo Takkinen ja Liisa Seluska viihtyivät senioriristeilyllä. – Tervetuliaismaljat kohotettiin jo satamassa. Sen jälkeen ohjelmassa oli yleistä seurustelua koko matkan ajan, Takkinen kertoo. ??Mirja ja Rauno Kondratjeff viihtyivät pitkään kumpanakin iltana. ? Pirkko Virtanen (vas) ja Elsa Rapatti tulivat Mäntästä. Risteily keräsi noin kaksisataa osallistujaa. Tyyni meri ja nuori rakkaus Tarmo Takkinen ja Liisa Seluska tanssivat aamuyöhön asti Paperiliiton senioriristeilyllä. ” Aamupalalla olin jo palautunut.” Teksti Janne Hulkkonen, Reima Kangas Kuvat Kimmo Brandt ” M aantielle vaan, tahdon tuntemattomaan”, tummaääninen Janne Tulkki laulaa. Kello lähenee puoltayötä, mutta senioriristeilyllä ilta on nuori. ”Sieltä kultaa löytää saan”, Tulkki Tulkki tulkitsee painottaen joka sanaa. Tarmo Takkinen ja Liisa Seluska pyörähtelevät parketilla varmoin askelin. Viking Gabriel lipuu tyynellä merellä tasaisesti kohti Tukholmaa. ”Kaipaan kotiin”, Tulkki toistelee Lumikenttien kutsun viimeisessä säkeistössä, mutta Takkinen ja Seluska kaipaavat kotiin yhtä paljon kuin kesäisen lämpimältä Saaristomereltä löytyy lumikenttiä. – Oikein ei milloinkaan harmittanut, etNyt tehdään kaikkien aikojen tapahtuma jalkapalloon hurahtaneille! K ootkaa oma joukkueenne ja tulkaa taistelemaan paperiliittolaisten jalkapallomestaruudesta. Syyskuun 3. järjestettävän turnauksen taistot käydään Helsingissä KäPa:n valmennuskeskuksessa laadukkaalla keinonurmikentällä. Pelit pelataan puolikkaalla kentällä miehityksellä 6+1. Turnauksen isännöi Paperiliiton 110-vuotisjuhlaJuhlapotkut Helsingissä! 28-29_hiomo.indd 28 13.5.2016 13:39:51
Paperiliitto 4/2016 | 29 HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO 54 VUOTTA SITTEN Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliitto vietti 75-vuotisjuhliaan huhtikuussa 1981. Juhlat pidettiin uusissa toimitiloissa osoitteessa Paasivuorenkatu 4–6 A. Liiton toivomuksesta lahjat olivat valtaosin tauluja, jotka ovat koristaneet toimiston seiniä näihin päiviin saakka. Taulut on tänä keväänä siirtyneet uuteen sijaintiin Hakaniemenranta 1:een. Liiton toimisto muutti Hakaniemen torin laidalla sijaitsevan talon 7:nteen kerrokseen 9. toukokuuta. Yksi suurimmista lahjateoksista on Kimmo Kaivannon öljy-akryylityö ”Huhtikuu” vuodelta 1980. Sen lahjoittivat Paperiliitolle joukko vuorineuvoksia ja Metsäteollisuus ry:n edustajia. – Taulussa näkyvä paperipussi ja sen pulppuaminen kuvasi lahjoittajien mielestä sitä hyvää henkeä ja ilmapiiriä, joka neuvotteluosapuolten välillä tuolloin vallitsi, muistaa tilanteessa läsnä ollut liiton entinen pääsihteeri Artturi Pennanen. Taulu päätyi myöhemmin puheenjohtaja Antero Mäen mukaan nimettyyn kokoushuoneeseen. Onnittelijoiden joukossa olivat muun muassa moninkertainen Urho Kekkosen kauden ministeri ja Enso Gutzeitin silloinen toimitusjohtaja Olavi J. Mattila, Veitsiluoto Osakeyhtiön toimitusjohtaja Pentti Rautalahti ja Serlachiuksen yhdistymistä Metsäliittoon edesauttanut Gustaf Serlachius. Paperiliiton puheenjohtajana toimi tuolloin Antero Mäki ja toisena puheenjohtajana Kalevi Aronen. ? P Vasemmalla vuorineuvoksien joukossa muun muassa Olavi J. Mattila (eturivissä toinen vasemmalta), Pentti Rautalahti (eturivissä neljäs vasemmalta) ja katseensa tauluun kohdistanut Gustaf Serlachius. Taulua vastaanottavat vasemmalta oikealle Artturi Pennanen, Kalevi Aronen, Antero Mäki sekä Eero Filpus Kemistä ja Pentti Lundan Valkeakoskelta. Aika muuttaa taulut Jo neljättä vuotta jatkunut korkeasuhdanteen aika oli nostanut reaalista kansantuloa yli 20 prosentilla ja teollisuustuotannon määrää yli kolmanneksella. Maassa vallitsi hyvä työvoiman kysyntä ja korkea työllisyysaste. Myös keskimääräinen ansiotaso oli noussut. SAK:n valtuusto piti kokoukseen välttämättömänä turvata hyvä kehitys. Se oli kuitenkin huolissaan valtiovallan ja elinkeinoelämän haluttomuudesta varautua laskukauteen. Viiden vuoden takainen taantuma joukkotyöttömyyksineen oli järjestöllä vielä hyvin mielessä ja ay-liikkeen oli kaikin laillisin keinoin estettävä huono kehitys ja päinvastoin tuettava taloudellista ja sosiaalista edistystä. Yhdeksäs liittokokous lähestyi ja lehti esitteli kokouspaikan valokuvin. Kokouspaikkana oli Otaniemen urheiluhalli ja kokouksen osanottajat majoittuivat Teekkarikylään, jota vielä tuolloin ympäröivät metsät ja pellot. ? P Laillisin keinoin uhkia vastaan Paperiliiton kuva-arkisto/K. Keski-Korhonen ? xxx HIOMO Se yksi asia aina mielessä Mirja ja Rauno Kondratjeff tulivat risteilylle Simpeleeltä. Hekin viihtyivät jalkeilla pitkälle yöhön, vaikka eivät niin kovia tanssijoita olekaan. – Kuunneltiin kun Janne Tulkki lauloi ja vähän tanssittiinkin, kertoo Mirja. Raunolle yhtä tärkeää taisi olla se, että pääsi itse esiintymään. Mirjan mukaan karaoke on miehellä aina ensimmäisenä mielessä, ja niissä merkeissä illat pitkälti sujuivatkin. – Oli oikein mukavaa. Tutustuttiin siinä kotkalaiseen pariskuntaankin. Mirja ja Rauno olivat töissä Simpeleen tehtaassa nelisenkymmentä vuotta. Molempien työura katkesi irtisanomiseen, mutta nyt Mirja on ollut jo eläkkeellä vuoden ja Rauno kolme vuotta. Kondratjeffit käyvät osaston järjestämillä teatterimatkoilla. Liiton moottoripyörätapahtumaan he ovat osallistuneet joka vuosi. ? P Tyyni meri ja nuori rakkaus vuoden kunniaksi Paperiliiton toimisto. Osallistumismaksu on 200 euroa/joukkue. Hintaan sisältyy lounas pelipaikalla sekä hauska illallistapahtuma. Ilmoittautumiset 18.7. mennessä osoitteessa www.paperiliitto.fi. Liiton nettisivuilla on myös lisätietoja majoituksesta ja muusta tapahtumaan liittyvästä ohjelmasta. ? P 28-29_hiomo.indd 29 13.5.2016 13:39:51
30 | Paperiliitto 4/2016 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA VEROKORTIN VOI TILATA SUORAAN TYÖTTÖMYYSKASSAAN Jos ansiopäivärahan saaja tarvitsee uuden verokortin, hän voi tilata sen suoraan omaan työttömyyskassaansa verohallinnon verkkopalvelusta. Uuden verokortin voi tilata osoitteesta www.vero.fi/verokortti. Verkkopalvelussa voi tulostaa verokortin itse tai lähettää sen postitse valitsemaansa osoitteeseen. Palvelusta voi lähettää verokortin myös suoraan omaan työttömyyskassaansa. Verkkopalvelun käyttäminen edellyttää verkkopankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia. Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 2/16 NYT LEHTIPISTEISSÄ Moni uistelee LIIAN PIENILLÄ SIIMAPAINOILLA H Saalisvarma Korpijärvi H Kisakonkarit pysyvät suunnitelmassa H Älä ota tummaa kututaimenta H Mätirasioita puroon H Jukarainen pyytää soutaen H Tee valamalla raksihuput H Hauki-Hokkasen vertailutesti H Porttipahta on ahvenpesä H Kuha on SM-uistelun tavoite H Teneriffalta tonnikalaa H Kalakisan voi voittaa nyt myös kalan pituudella H Kesän uistelukisat jne... 5 VUOROKAUD EN KYLPYLÄLO MANEN 175 € / 2HH Majoitus 2-hengen huoneessa aamiaisella, elämyskylpylä , tunturiretki gondolihissillä , soutelua, keilausta ja kylpylähoitoja. Hinta/henkilö voimassa Paperin jäsenelle 31.8.2016 saakka, vastaava hinta ilman jäsenalennusta 295 €. Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut hotelli@hotellilevitunturi.fi KYLVE KESKIKESÄN AURINGOSSA LEVILLÄ KYLVE Yhteystiedot Työttömyysturva-asiat Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. Hakaniemenranta 1, 2. kerros, 00530 Helsinki. JÄSENASIAT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Leila Levosalo. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki Sudokun ratkaisut Nro 5 Aineisto. 14.6. Ilmestyy 1.7. Nro 6 Aineisto. 16.8. Ilmestyy 31.8. Nro 7 Aineisto. 14.9. Ilmestyy 30.9. Nro 8 Aineisto. 12.10. Ilmestyy 28.10. Nro 9 Aineisto. 9.11. Ilmestyy 25.11. Nro 10 Aineisto. 7.12. Ilmestyy 23.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2016 30-31_kassa-ristikko.indd 30 13.5.2016 13:41:57
Paperiliitto 4/2016 | 31 TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 3/2016 täyttäneistä palkinnon sai Jorma Tikka Kotkasta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 10.6. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 4”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 3/2016 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 13.5.2016 13:41:58
32 | Paperiliitto 4/2016 Teksti Susanna Chazalmartin P erhekin sen tietää: tiistaina on äidin ilta. Silloin Hollolan Nostavan kylällä asuva Johanna Puranen pakkaa sählymailan ja urheiluvermeet treenikassiin ja suuntaa kylän koulun liikuntasalille hikoilemaan. Nostavan Nousevat Tähdet, eli kotoisammin NoNot, on sählyjoukkue, jossa on mukana parikymmentä kylällä asuvaa tai asunutta naista. Ikähaarukka on parikymppisistä viisikymppisiin. Tärkeintä joukkueelle on yhdessä tekeminen ja hauskanpito. – Kirmaamme puolitoista tuntia reikäpallon perässä akkaporukalla. Säännöistä ei niin välitetä, kunhan kaikki pääsevät juoksemaan. Tiistainen hikihetki on Johannalle erityisen tärkeä siitä syystä, että arkisin hänen työpäivänsä venyvät työmatkoineen kymmeneen tuntiin. Kun on istunut autossa puolitoista tuntia ja tehnyt raskaan työpäivän varastolla, on pieni pakkokin päästä tuulettumaan kunnolla naisporukassa. Miehiltä ja lapsilta on silloin liikuntasalille pääsy kielletty. – Se on meille sellainen irtiotto arjesta. Yhdellä iskulla saa nostettua kuntoa ja vaihdettua kuulumiset naapuruston naisten kanssa. Ja saattavat siellä vähän kirosanatkin raikua. Kaksi vuotta sitten NoNot osallistuivat ensimmäistä kertaa suosählyn SM-kisoihin. He vuokrasivat huvilan kisapaikan lähettyviltä ja saunoivat ja ompelivat pelipaitoja perjantai-illan. Lauantaina he olivat valmiita valloittamaan suokentän. Ensimmäisenä kesänä joukkue ei onnistunut maalinteossa, mutta viime kesänä maaleja syntyi jo kolme. Se tuntui työvoitolta. – Sitä ei heti uskoisi kuinka rankasta lajista on kyse. Kun rämpii suossa vyötäröä myöten ja onnistuu siitä vielä suhaisemaan pallon maaliin, fiilis on niinkuin olisi voittanut maailmanmestaruuden. Tämän kesän kisoja Johanna odottaa jo innoissaan. Hikisen pelipäivän jälkeen on loihakkaa pulahtaa järveen pesulle ja siitä saunan lämpöön yhdessä joukkuekavereiden kanssa. Ne muistot lämmittävät vielä talven pitkillä työmatkoillakin. ? P Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Pallon perässä ELÄMÄÄN LAATUA ”Kirmaamme puolitoista tuntia reikäpallon perässä.” TAUKOTILA NoNotin joukkue odottaa jo ensi ke sän suo sählyjä. Johanna Pura nen on vasem massa reunassa. Kummituksia ja dominokeksejä Heinolan yössä on selittämätöntä tunnelmaa. Kuka sormeilee automaattisia kuljetuslaitteita? Teksti Mari Schildt Kuvat Panu Rissanen H einolan keväisen kalpeassa yössä ei liiku kuin satunnainen kissa. Kun kansa kääntää kylkeä sängyissään, Stora Enso Packagingilla kartonkitehtaan kolmosvuoro aloittaa viimeistä yövuoroaan ennen pitkää viikonloppuvapaata. – Tuotannossa on paineita. Radat ovat täynnä tavaraa, joka pitäisi saada asiakkaille ajettua, sanoo prosessinhoitaja Kimmo Hukka. Tänäkin yönä olisi tarkoitus tehdä maailmalle noin satatuhatta neliötä laatikkopahvia. – Kun työnjohtajaa ei ole paikalla, päätökset tehdään oman porukan kesken. Jos meidän mielestämme rakenne on hyvä ja painatus toimii, niin kyllä se sitten viedään läpi linjaston ja pakataan, pakkaamon hoitaja Oskari Hovi kertoo. Hiljaista kuin kartonkitehtaassa Yöllä tehtaassa on rennompaa. – Meidän koneen vieressä on työnjohtokoppi, jossa päivällä hiippailee isojakin päälliköitä. Tulee oltua varpaisillaan. Yöllä tunnelma on vapautuneempi. Ollaan oman itsemme herroja, prosessinhoitaja Juha Mälkönen juttelee. Yöllä on tehtaassakin, jos ei nyt hiljaista, niin ainakin hiljaisempaa kuin päivällä. Tehdassalissa liikkuu ihmisiä vain harvakseltaan. – Välillä kun ollaan ikkunoiden äärellä, niin ulkona juoksentelee jäniksiä ja kettuja. YÖKYÖPELIT 32-33_tauko.indd 32 13.5.2016 1:05:20
Paperiliitto 4/2016 | 33 TAUKOTILA Teksti Sari Kangas O piskelu on täyttänyt Eetu Karhusen päivät syksystä lähtien. Urheiluhierojan titteli häämöttää parin kuukauden päässä. Lukemista on valtavasti. Karhunen aikoo kuitenkin selättää itkut ja päntätä loputkin opinnot kunnialla läpi. Siksi hän ei ehdikään syntymäpäivärientoihin. – Normaalisti vetäisin kavereiden kanssa rehelliset hörpyt ja kännit, niin kuin paperimiesten kuuluukin, Karhunen hekottaa. Karhunen on työskennellyt Takolla kymmenisen vuotta ja sinne hän palaa myös opintovapaansa jälkeen. Urheiluhierojan töitä Karhunen alkaa luultavasti tehdä varsinaisen työnsä ohessa. Tutkinto on hyvä olla olemassa myös pahan päivän varalle. Karhunen tuumaa, ettei nykyisin voi enää tuudittautua siihen, että saa olla samassa työpaikassa eläkepäiviin asti. Tähän mennessä se on vielä onnistunut kiitettävästi: Karhunen on itsekin neljännen polven takolainen. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Uutta kohti SYNTTÄRISANKARI Eetu Karhunen Syntynyt: 27.5.1988 Syntymäpaikka: Tampere Perhe: Vanhemmat ja sisko Työ: Kartonkikone ykkösen sylinterimies, Metsä Board Tako Terveiset: Takolaisille työkavereille! Eetu Karhusen isä ja sisko ovat töissä samalla tehtaalla. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mikä joukkue voitti v. 2016 miesten lentopallon SM-mestaruuden? 2. Mitä tarkoittaa sivistyssana eskaloida? 3. Kuka laulaa levyllä Palkkasoturista? 4. Mistä viljasta valmistetaan Koskenkorvaviina nykyisin? 5. Mitkä maat ovat Ecuadorin rajanaapureita? 6. Mihin metsäteollisuuskonserniin kuuluu Metsä Fibren liiketoiminta? 7. Minkä puolueen edustaja on liikenneministeri Anne Berner? 8. Kenen nimipäivää vietetään 1.5? 9. Missä maassa valmistetaan Kiamerkkistä autoa? 10. Millä toisella nimellä hollanteri tunnetaan? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? Kummituksia ja dominokeksejä Siinäpä se sitten onkin, sanoo prosessinhoitaja Tommi Lankinen. Seurana on myös se entinen paperimies, joka kummittelee sormeilemalla automaattisia kuljetuslaitteita. Vai onko? – Välillä tulee sellaisia häiriöitä, että ihan itsestään ei sellaista voi tapahtua. Ketään ei näy, mutta kuitenkin ihmeellistä tapahtuu. Kummitukset pitävät hauskaa meidän kustannuksellamme ja saavat meidät kävelemään ympäri hallia etsimässä vikaa, Mälkönen hymyilee ja miettii, että pitääkin laittaa tämä korvan taakse, kun tulee kesätyöntekijöitä. – Pitää ottaa niiltä luulot pois, hän virnistää. Tarkka ruokavalio pitää hereillä Kimmo Hukka on virittänyt yötyöläisen ruokavaliota jo 1980-luvulta saakka. Nyt se alkaa olla kohdillaan: Muutama kupillinen kaakaota ja kolme-neljä dominokeksiä. Jos hän söisi enemmän, silmät alkaisivat lurputtaa viimeistään aamu neljältä. Hukka syö tukevammin vasta aamulla kotona ennen nukkumaanmenoa – ja juo kahvia. Entä voiko valvomiseen tottua? Mielipide kallistuu sen puoleen, että ei täysin. – Yö tuntuu yöltä. Viidessä yössä ei ehdi rytmi kääntyä. Väsyttää ihan tolkuttomasti, huokaa prosessinhoitaja Timo Ansomäki. Vaikka on valvomisessa puolensakin, hän miettii, ainakin kesällä. – Välillä tulee yöllä käytyä ulkona katselemassa. Näkee, kun aurinko nousee.? P ” Ihan itsestään sellaista ei voi tapahtua.” xxx ”xxx” ?Heinolan yössä voi tapahtua kummia. Sitä ihmet televät koneapu lainen Timo Ansomäki (vas.), vara koneen hoitaja Juha Mälkönen, koneenhoi taja Tommi Lankinen, koneenhoi taja Kimmo Hukka ja pakkausase manhoitaja Oskari Hovi. xxx xxx ? xxxx 32-33_tauko.indd 33 13.5.2016 1:05:21
?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA M e elämme ajassa johon kuuluu kaikenlaisten uutisten leijuminen edessämme ja prosessoituminen aivoihimme. Tämä kaikki tulee joko paperisena perinteiseen postilaatikkoon, mikä olisi paperintekijälle vain hyvää, tai sitten bitteinä computereitten tai puhelinten verkkoon. Paperiliitto teki hiljakkoin jäsenkyselyn, jolla haluttiin selvittää, että mikä on jäsenistölle tärkeää. En tiedä vielä tuloksista, mutta uskoisin, että edunvalvonnan lisäksi tärkeää olisi työhön ja työehtoihin liittyvistä asioista ja tavoitteista tietäminen. Ay-liikkeen yksi perustehtävähän on kertoa jäsenmaksua maksavalle jäsenelle järjestön tavoitteet ja merkitys sekä yksilölle että yleisesti. Muistelen, kun Paperiliiton puheenjohtaja otti 2000-luvun alkuvuosina tavakseen lähestyä luottamusmiehiä ja ammattiosastoja omilla sähköpostiviesteillä. Viestit menivät perille, koska tieto tuli suoraan ”ylhäältä alas”, ilman välikäsiä. Ja varmasti tuntui mukavalta, kun sai lukea suoraan omalta päätteeltä liiton puheenjohtajan viestit, kannustukset ja terveiset. Sittemmin kun liitto avasi verkkosivuilleen keskustelukanavan, jossa voitiin nimimerkillä antaa palautetta ja käydä keskustelua, niin hyvää tarkoittava keskustelupaikka jouduttiin sulkemaan epäasiallisten ja henkilökohtaisuuksiin menevien törkykirjoitusten takia. Muutamat rääväkynät pilasivat hyvän asian. Nimittäin viestinnän tulee olla ay-liikkeessä ja järjestötoiminnassa aina kaksisuuntaista. Ei pelkästään ylhäältä alas, vaan myös päinvastoin. Toki keskustelua käydään nytkin, mutta vain henkilökohtaisten sähköpostien välityksellä ja jossain määrin facebookissa. Kannustankin jäsenistöä keskustelemaan ja viemään viestiä päättäjille, mutta ei niin että se on pelkkää neuvottelijoiden tai liiton johdon haukkumista. Oikeanlainen, kriittinenkin keskustelu on sananvapautta ja demokratiaa, joka yhdistää ja vahvistaa ay-liikettä. Ammattiosastossa tulee toimia samoin. Rivijäsenen viesti pääluottamusmiehelle on yhtä tärkeä kuin pääluottamusmiehen tuoma tieto jäsenelle. Erään tehtaan pääluottamusmies totesikin, että mitä enemmän jaksat kävellä ja käydä työpaikoilla kyselemässä ja keskustelemassa, sitä paremmin jäsenistö voi. Hyvin toimitettu jäsenlehti ja tiedotteet ovat jäsenelle myös tärkeitä ja konkreettisia jäsenmaksun palautteita. Ne ovat käyttökelpoisia kanavia, koska niissä voidaan kuvata ja kirjoittaa asioita, mistä muut tiedotusvälineet eivät kerro. Ja sitten on vielä ne epämääräiset huhut, joista tulee kuin tosiasioita, ennen kuin oikea tieto ampuu ne alas. P Vie viestiä – tee tietoa! Kirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-tiedottaja ja toimittaja. Takana on pitkä työura sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp.inet.? VA R A M IE S HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastanut autojen entisöintiä kolmisenkymmentä vuotta Miten aloitti: Salokivi oli 17-vuotias, kun tilasi Englannista ensimmäisen kunnostettavan autonsa. Ketään esikuvaa ei ollut johdattamassa alalle. Näprääminen vain kiinnosti. Autot: Salokivi keskittyy 1950ja 1960-lukujen autoihin. Mustang-kauden jälkeen hän ei ole ollut merkkiuskollinen. Vaihtelemalla oppii uutta. Paras projekti: Uusin autoprojekti on aina ykkönen. Tällä hetkellä tallissa on Austin vuodelta 1959. Miksi: Korjaaminen ja rakentelu ovat verissä. Tärkeintä ei ole auton saaminen valmiiksi tai sillä ajelu vaan tekeminen ja hoksaaminen. Työmäärä: Täysentisöinnissä auto puretaan osiin, hiekkapuhalletaan ja sen jälkeen kasataan mutteri mutterilta. Työtunteja kuluu ainakin 2000. Aikaa homma vie kolmekin vuotta, sillä välillä täytyy metsästää osia ja säästää niihin rahaa. Kuinka paljon: Salokivi on tehnyt seitsemän täysentisöintiä. Autot ovat menneet uusille omistajille näyttelyautoiksi. P Autojen rassaus Markku Salokivi Ikä: 47 Asuinpaikka: Valkeakoski Perhe: Avopuoliso ja kaksi lasta Työpaikka: Adara Pakkaus Oy Työtehtävä: Kunnossapitäjä JÄSEN HARRASTAA Markku Salokiven mielestä parasta harrasatuksessa on autotallin rauha. MISTÄS TIESIT? . Kokkolan Tiikerit . Laajentaa, kiihdyttää vähitellen . Hector . Ohrasta . Peru ja Colombia . Metsä Groupiin . Keskustapuolueen . Vapun . Etelä-Koreassa . Massan jauhin Oikeanlainen keskustelu vahvistaa ay-liikettä. Jalaksella on sadan vuoden kokemus markkinoiden kehittyneimpien turvajalkineiden valmistamisesta. Jalkineemme laadun tunnusmerkki on nyt musta. Juoksujalkineen iskunvaimennus. Kiipeilykengän pito. Aktiivisesti käyttömukavuutta parantavat tekniset ominaisuudet. Vuosien hienosäädön tuloksena voimme todeta, että musta turvajalkineemme on nyt täydellinen. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9518 SUOJALUOKKA s1P sRC HRO Jalas ® 9568 SUOJALUOKKA s3 sRC HRO tHe next steP, always 34-35_tauko.indd 34 13.5.2016 13:51:21
Paperiliitto ?/???? | ?? Paperiliitto ?/???? | ?? Jalaksella on sadan vuoden kokemus markkinoiden kehittyneimpien turvajalkineiden valmistamisesta. Jalkineemme laadun tunnusmerkki on nyt musta. Juoksujalkineen iskunvaimennus. Kiipeilykengän pito. Aktiivisesti käyttömukavuutta parantavat tekniset ominaisuudet. Vuosien hienosäädön tuloksena voimme todeta, että musta turvajalkineemme on nyt täydellinen. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja. info@ejendals.fi | www.ejendals.com Jalas ® 9518 SUOJALUOKKA s1P sRC HRO Jalas ® 9568 SUOJALUOKKA s3 sRC HRO tHe next steP, always P, always P, always P 34-35_tauko.indd 35 13.5.2016 13:51:22
FESTARIMEININKIÄ AIKUISEEN MAKUUN! ILMAINEN FESTARILIPPU. HYVÄÄ OHJELMAA. JA HODAREITA JA SYNTTÄRIKAKKUA. Paperiliitto tarjoaa 110-vuotisjuhlavuoden kunniaksi jäsenilleen ilmaisen festarilipun Työväen Musiikkitapahtumaan Valkeakoskelle 30. heinäkuuta. Tarjoamme myös vain paperiliittolaisille tarkoitettua erikoisohjelmaa! Synttärikemuissa klo 12–14 esiintyvät mm. mentalisti Pete Poskiparta ja Annala&Saikkonen Duo (Mokoma). Tilaisuuden juontaa Eppu Salminen. Tarjolla hodareita ja synttärikakkua. Alueella A-oikeudet. Kemujen jälkeen voit vapaasti nauttia festivaalien ohjelmasta pitkälle yöhön. Esiintymässä mm. Antti Tuisku, Kaija Koo ja Mokoma. Katso koko ohjelma: www.valmu.com Hanki lippusi 17.6. mennessä, osallistut arvontaan Paperiliitto kustantaa lauantain festarirannekkeen kaikille jäsenilleen. Täysi-ikäisten perheenjäsenten on ostettava ranneke itse. Rannekkeen ostaneet ja alaikäiset perheenjäsenet ovat tervetulleita myös paperiliittolaisten omaan jäsentapahtumaan klo 12–14. Tilaa liput: www.lippu.fi tai liput@valmu.com / p. 040 525 7177. Varaudu kertomaan jäsennumerosi lippua tilatessasi. Sähköinen lippu vaihdetaan festarirannekkeeseen portilla. KAIJA KOO ANTTI TUISKU ANNALA& SAIKKONEN DUO Tilaa ilmainen lippusi 17.6. mennessä, niin olet mukana arvonnassa. Pääpalkintona kahden hengen illallispaketti Valkeakosken Stella-ravintolaan. Lisäksi viisi pakettia Paperiliiton 110-vuotisjuhlatuotteita. 1_kansi.indd 2 15.5.2016 15:11:22