100 vuotta Tämä kevät on Vilho Paakon ja itsenäisen Suomen sadas. Nro 4/2017 ? 12.5.2017 ? 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Kolmeseiskan ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei aina ole helppoa.” s. 24 Raflatacille investointi s. 4 | Veitsiluodossa vääntöä lomapäivistä s. 16 | Salibandymestaruus Pohjois-Karjalaan s. 28 1_kansi.indd 1 2.5.2017 11.30.29
Jalas ® 1618 s-sport s3 src Esittelemme nyt uuden JALAS ® S-Sport-turvajalkineen! SUUREMPI MUKAVUUS ILMAN SAUMOJA Uudet JALAS ® S-Sport-jalkineet on tarkoitettu työntekijöille, jotka arvostavat urheilullista, joustavaa ja käytössä mukavaa turvajalkinetta. Malli on ensimmäinen, jossa on käytössä ergonomisen käyttömukavuuden ja tinkimättömät suojausominaisuudet yhdistävä saumaton päällinen. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAs ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. info@ejendals.com | www.ejendals.com 2-3_sisis.indd 2 27.4.2017 14.21.48
4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Raflatacille miljoona investointi. 6 Kehysriihestä heikennyksiä työttömien arkeen. 8 Työntekijät kaipaavat tehtäväkohtaista täsmäkoulutusta. 10–15 Reportaasi Vilho ja Suomi täyttävät tänä vuonna 100 vuotta. 16 Veitsiluodon lomakiistaan ratkaisu Paperiliiton avulla. 18 Ilkka Nokelainen päättää uransa paperiliittolaisten edunajajana. 20 Stora Enson Lahden tehtaalla yhdistetään kahden tehtaan voimia. 24 Timo Peltola laulaa karaokea miesluolassaan. 26–30 Hiomo 26 70 paperiliittolaista pääsi läpi kuntavaaleissa. 28 Salibandyn mestaruus PohjoisKarjalaan. 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Takon kotelotehtan lakisääteisellä päästiin melkein pallogrillailemaan. 34 Varamies: Yhdessä olemme enemmän! 26 ? Seppo Väänänen on Juuso Walden ensi kesänä Jämsän kesäteatterissa. 18 ? Ilkka Nokelainen aloittaa kolmannen elämänvaiheen. 28 ?? Sali bandy turnauksen pysti matkasi PohjoisKar jalaan. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto 4/2017 | 3 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Jukka Koskinen 10–15 Pitkä elämä 100-vuotias Vilho Paakko oli puoli vuotias, kun kansalaissota syttyi. Sotien jälkeen hän oli mukana rakentamassa Summan paperitehdasta. Tehtaan valmistuttua Vil hosta tuli paperimies. Tytär Aila Puonti käy tervehtimässä yksin omakotitalossaan asuvaa, tänä vuonna 100 vuotta täyttävää Vilhoa. 16 ?Matti Berg työpaikalla Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla väännettiin kättä selvästä asiasta – loma ei voi alkaa vapaa päivänä. ?Tämän lehden välistä löydät julisteen, jossa kerrotaan miten ammattiliittosi toimii. Katso ja tarkista, oliko sinulla aukko sivistyksessä. Jii Roikonen Susanna Chazalmartin Mikko Makkonen Mikko Nikkinen Jalas ® 1618 s-sport s3 src Esittelemme nyt uuden JALAS ® S-Sport-turvajalkineen! SUUREMPI MUKAVUUS ILMAN SAUMOJA Uudet JALAS ® S-Sport-jalkineet on tarkoitettu työntekijöille, jotka arvostavat urheilullista, joustavaa ja käytössä mukavaa turvajalkinetta. Malli on ensimmäinen, jossa on käytössä ergonomisen käyttömukavuuden ja tinkimättömät suojausominaisuudet yhdistävä saumaton päällinen. www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAs ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. info@ejendals.com | www.ejendals.com 2-3_sisis.indd 3 2.5.2017 17.51.58
KUORIMO 4 | Paperiliitto 4/2017 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Eija Valkonen U PM Raflatacin ainoaan tuotantoyksikköön Suomessa rakennetaan uusi erikoistarralaminaattien tuotelinja, jonka tuotanto keskittyy pieniin ajosarjoihin. Investoinnin yhteydessä tehostetaan lisäksi tehtaan sisäistä logistiikkaa. Investoinnin arvo on 10 miljoonaa euroa. Summa ei UPM:n konsernitasolla ole iso, mutta sen merkitys on pääluottamusmies Pertti Niemen mukaan Tampereen tehtaalle suuri. – Investointi tuo jatkuvuutta ja valoa tunnelin päähän. Tämä porukka on ollut täällä pitkään töissä, käynyt monet yt:t ja eikä tilanne aina ole näyttänyt hyvältä. Siksi investointi on piristys ja positiivinen ruiske tänne Myllypuron teollisuusalueelle, Niemi sanoo. Tehtaan toimitusvarmuus kasvaa, mikä on tärkeää, koska aiemmin tavallisten, pitkien sarjojen sijaan tilaukset ovat usein lyhyitä erikoiseriä. Niemi pitää tärkeänä myös sitä, että tehtaan oman tuotekehityksen tuloksena luotujen erikoistuotteiden valmistusta ei investoinnin jälkeen tarvitse siirtää muualle. Investointi ei tässä vaiheessa tuo lisää työpaikkoja, mutta Niemen tulevaisuudessa sekin on mahdollista. Raflatacille uusi tuotantolinja Investointia edesauttoi joustava yhdessä tekemisen malli. I stuvan hallituksen puolivälin tarkasteluun kohdistui monella isoja odotuksia ja ehkä myös pelkoja. Loppujen lopuksi yllätyksiä ei tullut, sillä hallitus pysyi linjassaan ja jatkoi työttömien lyömistä. Karenssi uhkaa tulla niille työttömille, jotka eivät ole hakeneet vähintään 15:ä työpaikkaa edeltäneen kolmen kuukauden aikana. Eikä tässä kaikki. Pitää vielä olla edeltäneen kolmen kuukauden aikana vähintään 18 tuntia töissä tai viikko TE-keskuksen kurssilla tai muuten leikataan työttömyysrahasta. Tönimällä työttömiä töihin väkisin luodaan mielikuvaa, että töitä on tarjolla ja saatavilla, jos ne vain kiinnostavat. Asia ei vaan ole niin yksinkertainen. Ei työttömänä kukaan halua olla. Hallitus työllistää kolme uutta ministeriä, se ei ole huono asia. Jos alusta pitäen olisi ollut enemmän ministereitä, olisiko esimerkiksi päätösten valmistelu ollut huolellisempaa ja olisiko salkkuja jakamalla myös työja oikeusministeri ehtinyt työtehtäviensä ohella pitää huolta myös itsestään? Onneksi hallitus ei sentään esittänyt markan palautusta, vaikka eräs tuleva ministeri sitä oman puheenjohtajakampanjansa tehostamiseksi esittikin. Ministerinimityksellä saatettiin ehkä ratkaista myös saman puolueen seuraava puheenjohtaja.? P Budjettiriihen tulokset PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Pomo tekee aina tikusta asiaa. Vuolin kepit valmiiksi. Asia ei vaan ole niin yksinkertainen. Ei työttömänä kukaan halua olla. 4-5_kuorimo.indd 4 2.5.2017 18.17.12
KUORIMO Paperiliitto 4/2017 | 5 Paikallisesti sovittu Investoinnin teki mahdolliseksi työpaikalle rakennettu joustava työaikamalli. Se on sovittu viime marraskuussa paperiteollisuuden nykyistä työehtosopimusta noudattaen. Niemi luottaa, että työaikapankin käytöllä investointi maksaa itsensä nopeasti takaisin. – Paperiteollisuuden tessin puitteissa on mahdollista sopia paikallisesti monista Raflatacille uusi tuotantolinja asiois ta. Meille luotiin ei niinkään työaika-, vaan joustopankki, jossa voi kerryttää vapaita, kun töitä on paljon ja pitää vapaita, kun töitä on vähemmän. Kysymys on Niemen mukaan yksinkertaisesti siitä, että aiemmasta vuoromestarin ruutuvihkosysteemistä on siirrytty digitaaliseen seurantaan. Kaikki työaika tulee kirjattua. Ansiotaso ei muutu, sillä palkka maksetaan myös vapaaksi sovituilta päiviltä työvuorokierron mukaan. UPM Raflatacin Tampereen yksikössä valmistetaan erikoistarralaminaattia esimerkiksi juomaja lääketeollisuudelle. Yksikössä työskentelee yhteensä 350 henkilöä, joista noin 200 on tehdasorganisaation palveluksessa. ? P ? Raflatacin Tampereen tehtaalle rakennetaan erikoistarralaminaattien tuotelinja. Investointi on 10 miljoonaa euroa. ”Investointi tuo jatkuvuutta ja valoa tunnelin päähän.” Adara Display sulkee Heinolassa Heinolassa sulkeutuu jälki junassa myös silkkipaino. Teksti Eeva Eloranta-Jokela M yymäläja kampanjatelineitä aaltopahvista valmistava Adara Display lopettaa toimintansa Heinolassa. Irtisanottuja on seitsemän. Viime kuukaudet tehtaalla on toiminut enää silkkipaino. Lokakuussa tehtaalta sanottiin irti 12 henkilöä, joista työntekijöitä oli 10. Tuolloin vaihtoehtona oli päättää koko tehtaan toiminta, mutta lopetettavaksi päätyivät telineiden stanssaus ja nidonta. Työnantajan perusteet toiminnan päättämiselle ovat tuotannollis-taloudelliset. – Viime syksyn jälkeen vakavasti yritimme jatkaa toimintaa Heinolassa, mutta toimintojen keskittäminen Valkeakoskelle jäi nyt ainoaksi vaihtoehdoksi, sanoo Adaran toimitusjohtaja Kari Ollila. Ollilan mukaan Heinolassa toiminta päättyy heinäkuun loppuun mennessä. Ei yllättänyt Työntekijät ovat uumoilleet tuotannon keskittämistä siitä lähtien, kun Adara osti Displayn kolme vuotta sitten. Viime syksyn yt-neuvotteluissa tuli pienenä yllätyksenä se, että silkkipaino sai jatkaa. Tehdas siirtyi Stora Ensolta Display Packille vuonna 2007. Työsuojeluvaltuutettu Kari Tiiralla tulee kesäkuun 1. päivänä täyteen 36 vuotta pahvitehtaalla. – Aika monella muillakin on pitkät työurat, jopa 45 vuotta. Eläkeiässä ei kuitenkaan ole kukaan muutamaan vuoteen. En ole itse vielä ehtinyt ajatella, mitä teen, kun työt päättyvät, Tiira pohtii. Tiiran mukaan syksyn yt:ssä irtisanotut ovat työllistyneet ennakko-odotuksia paremmin ainakin ensi kesäksi. Neljä on eläkeputkessa ja työttömänä yksi henkilö. ? P Ei ja va lk on en 111-vuotias Paperiliitto on aina ollut jäsentensä liitto. Katso tämän lehden välissä olevasta julisteesta, miten liittokoneisto toimii. Ota juliste talteen ja teippaa se seinälle! Sinun liittosi 4-5_kuorimo.indd 5 2.5.2017 18.17.12
KUORIMO 6 | Paperiliitto 4/2017 Teksti Eeva Eloranta-Jokela A ktiivimalli merkitsee lähes viiden prosentin leikkausta työttömyysturvaan. Paperiliitto linjaa samoin kuin SAK, että se ei leikkausta hyväksy. Työttömyysturvan leikkaamisen lisäksi hallitus on valmistelemassa uusia kiristyksiä myös karensseihin. Hallitus löysi sen sijaan työnteon kannustimiin inhimillisiä ratkaisuja, luonnehti SAK. Järjestö odotti, että nykyisessä tilanteessa olisi löytynyt poliittista tahtoa ottaa käyttöön kaikki työllisyyskeinot. Perhevapaauudistus puuttuu SAK ihmetteli hallituksen haluttomuutta aloittaa perhevapaauudistus, vaikka sille on järjestön mukaan korkea aika. SAK jatkaa uudistusmallinsa viemistä eteenpäin. Monet kiittelivät hallituksen päätöstä alentaa päivähoitomaksuja. SAK:n mielestä päivähoitomaksujen alentaminen ja liikkuvuuden kannustaminen ovat tehokkaita keinoja parantaa työllisyyttä. Myös Elinkeinoelämän keskusliitto EK uskoo maksujen alentamisella olevan myönteisiä työllisyysvaikutuksia nyt, kun on merkkejä talouden kasvusta. Hallitus antoi esityksen ammatillisen koulutuksen reformista. SAK kiittää sitä, että ammatilliseen koulutukseen tuodaan Työttömien ns. aktiivi mallin uhka ei poistunut maan hallituksen puoliväli riihessä työpaikalla tapahtuvaa oppimista koskeva koulutussopimus. Työpaikalla oppimiseen on kuitenkin määriteltävä enimmäiskesto. SAK:n johtaja Saana Siekkisen mukaan muutoin on uhkana, että opiskelijoilla ryhdytään teettämään palkatta palkallisen työn piiriin kuuluvia tehtäviä. Kesätyön tueksi infoa I nfosta voi kysyä neuvoja esimerkiksi palkkaan, työvuoroihin ja koeaikaan liittyvistä aiheista. Kaikki kysymykset käsitellään luottamuksellisesti. Kesäduunarineuvoja Sari-Anne Salminen muistuttaa käymään työsuhteen ehdot huolellisesti läpi ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Työtehtäviin on myös saatava kunnollinen opastus. – Työnantaja on velvollinen antamaan ohjausta myös työpaikan olosuhteista, koneiden ja laitteiden käytöstä sekä työturvallisuudesta. Kunnon perehdytys vähentää työtapaturmia, parantaa työn laatua ja lisää työhyvinvointia. Nettisivuilta www.kesaduunari.fi löytyy muistilista: tee työsopimus, kysy neuvoa, suojele itseäsi, tarkista palkkasi, huolehdi lomakorvauksista ja pyydä työtodistus. Sivujen kautta on myös mahdollista lähettää kysymyksiä kesäduunarineuvojalle. Kannattaa myös tutustua luottamusmieheen ja työsuojeluvaltuutettuun sekä siihen, miten voi liittyä ammattiliiton jäseneksi. Puhelinpalvelu vastaa maanantaista perjantaihin kello 9–15. Neuvontaa saa numerosta 0800 179 279 suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä. Kesäduunari-info on myös Facebookissa ja Twitterissä. SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info auttaa kesätyöntekijöitä jo 13. kerran.? P Veracelissa palkkakiista Ulkomaat: Brasiliassa sijaitsevan Veracelin sellutehtaan plantaasityöntekijät ilmoittivat huhtikuussa olevansa valmiita lakkoon vauhdittaakseen työehtosopimusneuvotteluja. Työntekijät ovat yrittäneet päästä yhtiön kanssa sopimukseen marraskuusta lähtien. Yhtiö on tarjonnut 7 prosentin palkankorotusta, joka on vähemmän kuin vallitseva yli 8 prosentin inflaatio. Työehtosopimuskausi päättyi marraskuussa. Veracelin omistavat puoliksi Stora Enso ja brasilialainen Fibria. Tehdas sijaitsee Bahian osavaltiossa Eunápoliksessa ja se työllistäää noin 400 työntekijää plantaasitoiminnoissa. Plantaasityöntekijöitä edustavan ammattiliiton toimitsijan Carlos Eduardo Chaves arvioi Brasilian Sindicatosin nettisivuilla, että kiistan taustalla vaikuttaa Fibrian halu toteuttaa tehtaillaan Brasiliassa ay-vastaista politiikkaa. Työntekijöissä levottomuutta on herättänyt myös se, tehdas on järjestänyt kalliit juhlat, mutta palkankorotuksiin ei ole varaa. Plantaasityöntekijöitä järjestävä ammattiliitto on vedonnut Stora Enson toimitusjohtajaan Karl-Henrik Sundströmiin edetäkseen pattitilanteesta. Liitto toivoo voivansa näin vaikuttaa Fibriaan, jonka toimintaa liitto pitää ay-vastaisena. Neuvottelutilanteeseen vaikuttavat myös Veracelin suunnitelmat ulkoistaa puunkorjuuta. Tiukat ehdot jäävät biotuotehtaalle Investointi: Aluehallintovirasto myönsi maaliskuun lopussa Finnpulpille ympäristöluvan Kuopion Sorsasaloon suunnitteilla olevalle biotuotetehtaalle. Saadut lupaehdot ovat tiukimmat mitä Suomessa tai maailmalla toimivalle alan laitokselle on asetettu. Ehdot alittavat EU:n alan parhaille käytännöille asettamat vaatimukset. Finnpulp ei aio valittaa lupapäätöksestä, vaan sopeutuu asetettuihin ehtoihin. Yhtiö selvittää uusia ratkaisuja ja teknologioita lupaehtojen mukaisesti. Lopullinen toteuttamispäätös tehdään vuoden 2018 loppupuoliskolla. SILPPUA Kysy neuvoa maksuttomasta Kesäduunari-infosta, jos jokin kesätyössä huolettaa. Aktiivimalli ei lämmitä ?Vientiteollisuuden kannalta on tärkeää, että maan hallituksen päätökset ovat ennustettavia ja pitkäjänteisiä. Puoliväliriihestä ei tullut teollisuudelle lisäkuluja. Kaikki kysy mykset käsi tellään luotta muksellisesti. 6-7_kuorimo.indd 6 2.5.2017 18.18.13
KUORIMO Paperiliitto 4/2017 | 7 Vienti säästyi lisärasitteilta Paperiliitto on yhdessä muiden teollisuuden työntekijäja työnantajaliittojen kanssa vedonnut useasti hallitukseen, että hallitus pitää kiinni lupauksistaan olla tuomatta lisärasitteita vientiteollisuudelle tällä hallituskaudella. – Lisäkustannuksissa on aina kärsijänä suomalainen työntekijä, perustelee Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Järjestöjen kannalta positiivista oli, ettei hallitus puoliväliriihessään kiristänyt tärkeimpien vientiyritysten energiaverotusta. ? P Kipuilua ja yhteistyötä T ulin liittoon töihin syksyllä 2004 näkemään parahiksi, kuinka parina kolmena ensimmäisenä työvuotenani alalta katosi neljännes työpaikoista. Tasaisella tahdilla viimeinen alan työntekijä olisi lähtenyt tehtaalta ja sammuttanut valot tänä vuonna. Ei ihme, että alalla on kipuiltu ja kovaa. Lähestyvä syksyn teskierros saattaa olla kaik kien aikojen vaikein. Se kiekon seitsemäs peli, jossa lyödään Tasaisella tah dilla viimeinen alan työntekijä olisi lähtenyt tänä vuonna. SUORAA PUHETTA kovaa, kun tiedetään, että aloituksen jälkeen peruutella ei voi. Voimakkaassa liitossa on toisinaan voimakkaita, jopa toisilleen vastakkaisia näkemyseroja. Mutta sen verran tästä porukasta tiedän, että kun tosipaikka lähestyy, on kaikilla yhteinen maali ja katseet käännettynä samaan suuntaan.? P K yllä voi. Työntekijä liittyy jäseneksi täyttämällä luottamusmiehen tai ammattiosaston toimihenkilön kanssa jäsenmaksun perintäsopimuksen. Lomakkeita on ammattiosastolla tai sen voi tulostaa liiton nettisivuilta. Työntekijä liittyy samalla Paperityöväen työttömyyskassan jäseneksi. Jos kesätyöntekijä on liiton oppilasjäsen, muuttuuko jäsenyys automaattisesti varsinaiseksi jäsenyydeksi? Ei muutu. Työntekijän on aina työsuhteen alkaessa täytettävä jäsenmaksun perintäsopimus. Työntekijä on aloittanut työt kaksi kuukautta sitten. Voiko jäsenmaksua maksaa työsuhteen alkamisesta taannehtivasti? Kyllä voi. Jäsen voi jäseneksi liityttyään maksaa jäsenmaksua enintään 6 kuukauden ajalta, jos työsuhde on ollut voimassa ja hän on saanut ansiotuloa ennen liittymistä. Saako liittyvä jäsen heti liiton täydet jäsenedut ja palvelut? Kyllä saa. Liiton kaikki jäsenpalvelut ja jäsenille tarjottavat edut ovat heti jäsenen käytettävissä. Jäsen saa postitse jäsenkortin ja sen mukana tietoa liitosta ja jäseneduista. Paperiliitolla on myös mobiilijäsenkortti, josta näkee jäsenetuja ja -uutisia. Ammattiosastot päättävät itse jäsenilleen tarjoamistaan jäseneduista, joten niistä tietoa saa ammattiosastosta. Monet osastot pitävät kesätyöntekijöille oman infotilaisuuden. Miksi kesätyöntekijän kannattaa liittyä Paperiliittoon? Paperiliitto valvoo ammattiosastojen kanssa työntekijöiden oikeuksia ja velvollisuuksia työpaikoilla. Tarvittaessa liitto auttaa jäseniään, mikäli heille tulee ongelmia työsuhteeseen liittyvissä asioissa. Kesätyöntekijä kartuttaa lyhyessäkin työsuhteessa ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehtoa. Mikäli kesätyöntekijä jatkaa työsuhteen jälkeen opiskelua, ei opiskeluaika kuluta päivärahan kertymisen tarkastelujaksoa. Työssäoloehdon voi kerryttää useammasta lyhyestä työskentelyjaksosta, kun on maksanut jäsenja kassamaksua. Mitä tehdään, kun työsuhde päättyy? Täytetään jäsenmaksun purkuilmoitus, jolloin jäsentiedot päivittyvät liiton jäsenrekisteriin. Markku Lihavainen, työehtosihteeri Kesätyöläiset jäseniksi Tehtaallemme on tulossa kesätyöntekijöitä. Voiko heidät ottaa ja kuinka heidät otetaan ammattiosaston ja Paperiliiton jäseniksi? Tällä palstalla vastataan usein esitettyihin edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteella tiedotus@paperiliitto.fi. ME VASTAAMME Juha Koivisto vastaava lakimies M ik ko N ik ki ne n Liiton kaikki edut ovat heti käytettävissä. 12 3r f 6-7_kuorimo.indd 7 2.5.2017 18.18.14
KUORIMO 8 | Paperiliitto 4/2017 SILPPUA Ammattiastmat kasvussa Työterveys: Ammattitautien kokonaismäärä on laskussa, mutta ammattiastmojen määrä kasvaa. Työterveyslaitoksen Työperäisten sairauksien rekisteriin (TPSR) kirjattiin vuonna 2014 yhteensä 4 338 uutta ammattitautia tai ammattitautiepäilyä, mikä on 6 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2013. Vahvistettuja ammattitauteja oli 1616, 13 prosenttia vähemmän kuin 2013. Yleisin ammattitaudin aiheuttaja on edelleen asbesti ja kakkosena melu. Ammattiastmojen määrä on kasvussa. Ammattiastman yleisimmät aiheuttajat olivat homesienet, jauhot, viljat, rehut, eläinten epiteeli tai eritteet, varastopölypunkit ja herkistävät kemikaalit. Lisäksi todettiin voimakkaasti ärsyttävien kemikaalien aiheuttamia astmoja. Kun katsotaan rekisteriin kirjattuja ammattitautiepäilyjä, siirtyivät ihotautiepäilyt niukasti meluvammaepäilyjen ohi. Sairauspoissaolot vähenivät Poissaolot. Metsäteollisuuden ammattilaiset sairastavat aiempaa vähemmän. Vuonna 2016 sairauspoissaolojen osuus säännöllisestä työajasta oli paperiteollisuudessa 4,2 prosenttia, joka on 0,1 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2015. Sairauspoissaolojen määrä on viime vuosina vähentynyt tasaisesti. Paperiliittolaisten työpaikkojen tuoreet luvut on vastikään kysytty liiton työsuojelukyselyssä, jonka tietoja ollaan kokoamassa yhteen. Myös työtapaturmista aiheutuneet poissaolot ovat vähentyneet. Työturvallisuuden parantuminen paperiteollisuudessa näkyi viime vuonna tapaturmataajuudessa, joka kertoo tapaturmien lukumäärän miljoonaa työtuntia kohden. Vuonna 2016 tapaturmia tapahtui miljoonaa työtuntia kohden 5,4. Vuonna 2015 luku oli 6,5. Tilastossa työtapaturmaksi on kirjattu kaikki sellaiset tapaukset, joista on aiheutunut vähintään yhden kokonaisen työpäivän tai -vuoron poissaolo tapaturman sattumista seuranneiden poissaolotuntien lisäksi. Tilanne työpaikoilla on heikentynyt selvästi, sillä vielä kaksi vuotta sitten joka toinen duunariammatissa oleva sai työnantajan maksamaa koulutusta. – Koulutus on sekä investointi että palkitsemista. Niukkoina aikoina koulutuksesta helposti nipistetään, sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila. Antila ihmettelee, miksei yrityksissä edelleenkään ymmärretä duunarien kouluttamisen tärkeyttä. – Tuottavuus syntyy yrityksen jokaisella askelmalla, johdosta suorittavaan työhön. Kiky lisäsi koulutusta Jujo Thermalilla Eurassa ovat koulutusasiat paremmin kuin monella muulla paperiteTäsmäkoulutusta, kiitos Kaikki hyötyvät, kun duunaria koulutetaan. Jujo Thermalilla tämä on ymmärretty. Työntekijät kaipaisivat kuitenkin enemmän tehtäväkohtaista täsmäkoulutusta Teksti ja kuvat Tiina Suomalainen S AK:n työolobarometrin mukaan työnantaja koulutti viime vuonna SAK:laisten alojen työntekijöistä vain kahta viidestä. Toimihenkilö pääsee koulutukseen kaksi kertaa ja ylempi toimihenkilö melkein kolme kertaa useammin kuin työntekijä. Markku Valtonen osallistui viime vuonna seitsemään eri koulutukseen. Hän kaipaa koulutuksiin enemmän ammatillista pätevyyttä ylläpitävää täsmäkoulutusta. Miia Artila kaipaa enemmän syventävää koulutusta. 8-9_kuorimo.indd 8 2.5.2017 17.27.12
KUORIMO Paperiliitto 4/2017 | 9 ollisuuden työpaikalla. Pääluottamusmies Jukka Virran mukaan Jujolla ymmärretään koulutuksen tärkeys. Vaikka Jujo Thermalin koulutusbudjetti ei ole suuri, on se henkilöstöpäällikkö Marko Kallion mukaan riittävä. – Puhun mieluummin osaamisen kehittämisestä kuin koulutuksesta. Osaamisen kehittäminen on tiiviisti yhteydessä myös työhyvinvointiin, Kallio huomauttaa. Viime vuonna Jujo Thermalin eri koulutuksiin osallistui 93 prosenttia työntekijöistä ja 83 prosenttia toimihenkilöistä. Kiky-sopimus toi työntekijöille kaksi uutta koulutuspäivää – vaikkakin se tarkoitti pekkasten uhraamista. Ensimmäisenä koulutuspäivänä käsiteltiin turvallisuutta ja yhtiön strategiaa. Syksyllä pidettävänä toisena koulutuspäivänä on tarkoitus perehtyä fyysiseen työhyvinvointiin. Virta toivoisi kuitenkin enemmän räätälöityä, tehtäväkohtaista koulutusta. – Koulutuksen pääpaino on ollut viime vuosina turvallisuudessa ja ympäristöasioissa. Toiveina syventävää ja päivittävää Laborantti Miia Artila osallistui viime vuonna yhteen ulkoiseen koulutukseen, Suomen Laboratorioalan liiton Rovaniemellä järjestämään jätevesianalytiikan koulutukseen. Artilan lisäksi oppiin olisi halunnut toinenkin työntekijä, mutta vain yksi pääsi. – Minä sain koulutusmateriaalit mukaani ja välitin oppimaani muille työntekijöille. Koulutukseen pääsy riippuu paljon myös työtehtävästä. Jujo Thermalilla vuorottajana työskentelevältä Markku Valtoselta vaaditaan monipuolista osaamista. Hän osallistuikin viime vuonna seitsemään eri koulutukseen. Valtonen perehtyi muun muassa uuden hylsyleikkurin toimintaan, kemikaalija jätevesiasioihin ja trukinajoon. Hän kävi myös kouluttajakoulutuksen ja voi nyt opettaa trukinajoa muillekin. Sekä Artila että Valtonen komppaavat pääluottamusmiestään: täsmäkoulutusta tarvitaan lisää. Artila kaipailee syventävää koulutusta, jossa pääsisi pureutumaan jonkin tietyn laboratoriolaitteen hallintaan. Valtonen taas tarvitsisi enemmän ammatillisen pätevyyden ylläpitoa. – Työtehtäviä pitäisi päästä kertaamaan useammin. Kun siirryn toiseen työtehtävään, edellisestä kerrasta voi olla pitkä aika. Motivaatio löydyttävä itsestä Artila mainitsee, että varsinkin ulkoiseen koulutukseen pääseminen on kiinni työntekijän omasta aktiivisuudesta. – Työnantaja ei tule tyrkyttämään, vaan on itse tutkittava koulutustarjontaa ja kerrottava omasta halukkuudesta. Henkilöstöpäällikkö Kallio peräänkuuluttaa myös aktiivisuutta, mutta hieman toisesta näkövinkkelistä. – Toivon, että kaikki työntekijät – esimiehet, toimihenkilöt ja tuotannon työntekijät – ymmärtäisivät, että oman osaamisen kehittäminen on elinehto. Olemme toistaiseksi pystyneet tarjoamaan koulutusta hyvin, mutta motivaatio olisi löydyttävä itsestä, sanoo Kallio. ? P ”Osaamisen kehit täminen on tiiviisti yhteydessä myös työhyvinvointiin.” Täsmäkoulutusta, kiitos U nited Steelworkers piti 75-vuotisen taipaleensa kunniaksi kokousta Las Vegasissa huhtikuussa 2017. Liittoon kuuluu metallikourien lisäksi myös paperi-, kaivosja öljymiehiä yhtä hyvin kuin julkisen sektorin työntekijöitä ja hoitohenkilökuntaa. Kaikesta huolimatta tai sen vuoksi liiton puheenjohtaja Gerard totesi avauspuheenvuorossaan, että liiton voima on ollut aina se suurin voima, jolla toimintaa voidaan viedä eteenpäin, eli porukan yhtenäisyys. Jotain uudella mantereella on aina osattu paremmin kuin täällä samoilla leveysasteilla idempänä. Eli markkinointi. Vegasin kokouksessakin liiton rivijäsen oli pitänyt puheenvuoron todeten, että oman liiton puutteistakin huolimatta jokaisen liiton jäsenen tulisi sanoa joka päivä kymmenen hyvää asiaa omasta liitosta, jota he itse joka päivä rakentavat, mieluummin kuin kymmenen huonoa, joilla purettaisiin sitä, mitä on yhdessä tehty. Meillä vanhalla mantereella, jopa aiemmin hyvin järjestäytyneessä Saksassakin, on liittoja, jotka luopuivat työehtosopimusten tekemisestä, koska järjestäytymisasteen lasku oli vienyt mahdollisuudet saavuttaa säällisiä työehtoja. Syystä tai toisesta porukka oli katsonut, että yksinkin pärjää, jos pärjää. Kun omasta liitosta ei enää puhuta me-muodossa, vaan kieli kääntyy sanoihin ”ne”, ”toimisto” tai ”herrat Helsingissä”, on sokkelin purkaminen aloitettu. Vähän samalla tapaa kuin jalkapallossa. Kun valmentajaa huudetaan sivuun, kun ”ne ei saa kentällä mitään aikaan”, on kausi paketissa ja vastustaja hieroo käsiään. Mitä jos kaikki kuitenkin pohdittaisiin, kummalla tavalla yhteistä etua paremmin ajetaan: leka vai muurauslasta kädessä? Ajateltaisiin, kuten rivijäsen Vegasissa, että liitto on minun ja minä liiton. Naimakauppa, jota kannattaa puolustaa, jos vaihtoehtona on se, että seisoo tuulenhuuhtoma takapuoli paljaana tien poskessa. Naimakauppa, jonka eteen pitää tehdä töitä, minun ja nyt, ei heidän ja sitten joskus.? P Vegasin paperia ja rautaa PITUUSLEIKKURI Naimakauppa jota kannattaa puolustaa. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara Markku Valtonen osallistui viime vuonna seitsemään eri koulutukseen. Hän kaipaa koulutuksiin enemmän ammatillista pätevyyttä ylläpitävää täsmäkoulutusta. 8-9_kuorimo.indd 9 2.5.2017 17.27.13
10 | Paperiliitto 4/2017 100 VUOTTA Vilho ja Suomi 100 vuotta Vuonna 1917 Suomessa syntyi 81 046 lasta. Yksi heistä on Vilho Veikko Paakko. Teksti Mari Schildt Kuvat Jukka Koskinen urinko siivilöityy puiden välistä sisälle huoneisiin. Vilho Paakko elelee itse rakentamassaan omakotitalossa Haminassa, ja viettää kesällä 100-vuotissynttäreitään – samana vuonna itsenäisen Suomen kanssa. Valinnaisia juhlapäiviä hänellä on peräti kaksi. Väestötietojärjestelmässä hänen syntymäpäivänsä on merkitty oikean elokuun sijasta heinäkuulle, sillä punaiset polttivat kansalaissodan melskeissä eteläkarjalaisen Savitaipaleen kirkon ja seurakuntatalon, jossa kirkonkirjoja säilytettiin. Kun tietoja myöhemmin kirjattiin, niihin jäi virheitä. Historian mullistukset värittivät Vilhon elämää alusta saakka. Pata päässä sotaa karkuun Vilho syntyi perheensä yhdeksänneksi lapseksi 26.8.1917. Kaikkiaan hänellä oli lopulta kymmenen sisarusta. Perhe viljeli Savitaipaleella omaa tilaa, joka ei ollut aivan pieni, mutta ei suurikaan. Jotenkuten se kuitenkin elätti. Vilho oli vasta puolivuotias, kun kansalaissota vavisutti rauhalliseen elämänmenoon tottunutta Savitaipaletta. Vuoden 1918 sisällissodassa punaisten ja valkoisten rintamalinjat halkoivat pitäjän. Asukkaat joutuivat miettimään, kummalle puolelle asettuvat, vai asettuvatko kummallekaan. Ihmisiä värvättiin ja teloitettiin, ja sodasta saatiin jopa tekosyy kostaa vanhoja sukuriitoja. Vilhon kotikylän miehet jättivät kylän ja menivät naapurikuntaan, kun punaisten rintama lähestyi. – Menivät pois, etteivät päässeet vaatimaan riveihinsä, Vilho selittää. Vanhin veli vei miesten perään myös tilan hevosen, jotta sitä ei takavarikoitaisi. Se oli perheen elinkeinolle välttämätön eläin. Kylään jäivät vain naiset, vanhuk10-15_pääjuttu.indd 10 2.5.2017 14.34.03
Paperiliitto 4/2017 | 11 100 VUOTTA Uusi kevät koittaa Vilho Paakon kotipihalla Haminassa. Vilholle se on jo sadas. 10-15_pääjuttu.indd 11 2.5.2017 14.34.04
12 | Paperiliitto 4/2017 set ja lapset. Kun kotiin kuului kiväärin ammuntaa viiden kilometrin päästä, äiti juoksi pata päässä puolivuotiasta Vilhoa kantaen navetan kivimuurien suojaan. – Muuriin ei kuula pystynyt, Vilho kertoo. Lapsuus oli iloista leikkiä Perhe selvisi kansalaissodasta, ja arki asettui uomiinsa. Lapsilla oli aina tekemistä ja kavereita. – Meitä lapsia oli paljon, ja leikittiin joka päivä. Kun vain veitsi kädessä pysyi, niin rakentelin nelipyöräisiä kärryjä. Niillä sitten laskettiin mäkeä. Ohjaimet olivat narusta, ja niillä ohjattiin, ettemme osuneet puihin, kun tulimme vuorta alas, Vilho hymyilee. Hän aloitti nelivuotisen kansakoulun samana vuonna, kun täytti yhdeksän vuotta. Koulu oli kilometrin päässä kotoa, ja sitä piti opettajapariskunta. Koulussa opittiin lukemaan ja laskemaan, mutta hauskinta olivat kuitenkin välitunnit, kun hiihdettiin koulun ympäri ja laskettiin mäkeä. Ulkoleikit jatkuivat niin kauan, kuin vain valoa riitti. Sitten piti vielä tehdä läksyt öljylampun valossa. Lapsuusvuosien huolettomuus ja riemu saa Vilhon nauramaan ääneen. Mutta koulun päätyttyä leikit loppuivat. Kaksikymmenluvun ihmisille oli selvää, että tila ei elättäisi koko suureksi kasvanutta perhettä. 13-vuotiaana Vilho lähti tilallisille maataloustöihin, jotta perheellä olisi ollut paremmat mahdollisuudet selviytyä. – Se oli pakko. Meitä lapsia oli liikaa. Vaikka silloin se oli luonnollista ja ennakoitavissa, tilannetta muistellessa ilo sammuu Vilhon silmistä. Kotoa lähtiessään hän oli vasta lapsi, joka teki ympäripyöreitä työpäiviä vaateja ruokapalkalla. Rahapalkkaa lapset alkoivat saada 16–17 ikävuoden paikkeilla. – 1920-luku oli köyhää aikaa. Rahaa ei saanut oikeastaan mistään. Elämä meni vain – ei pystynyt ajattelemaan muuta. Ajat olivat huonot, ja ajateltiin, että pitää vain tehdä paljon töitä, hän muistaa. Elämä jatkui työntäyteisenä 1930-luvun lopulle asti, kunnes Suomen armeija kutsui puolentoista vuoden asevelvollisuutta suorittamaan. – Mentiin Kannakselle asemia kaivamaan. Kyllä ne haistoi sen sodan, Vilho muistaa. Sitten syttyi talvisota. Kaikista kovin paikka Kysymys kovista paikoista sodassa saa Vilhon hymähtämään. – Sen kovempaan paikkaan ei voi joutua, kuin missä olin talvisodassa. Kun jätettiin asemat ja peräännyttiin Mannerheim-linjasta, niin minä tulin meidän asemistamme viimeisenä miehenä pois, Vilho kertoo. Hän kertoo, että oli konepistoolimiehenä kaksihaaraisen puolustuslinjan toisessa haarassa, muutaman kymmenen metrin päässä venäläisistä. Vihollisella oli puolustuslinjojen välissä hyökkäysvaunu, jolle suomalaiset eivät voineet mitään, koska armeijalla ei ollut aseita sitä vastaan. – Se rupesi ampumaan puita, jotka olivat vielä pystyssä. Kun se lopetti, katsoin, missä tykin piippu oli ja tähtäsin. Silmäkään ei värähtänyt sinä aamuja iltapäivänä, hän kertoo. Vähitellen hän rupesi ihmettelemään, kun suomalaisia ei tuntunut olevan missään. – Minä olin ollut vain samassa paikassa, enkä tiennyt oliko siinä juoksuhaudassa ketään muita. Lähdin sitten ryömimään puiLapsuusvuosien riemu saa Vilhon nauramaan ääneen. ?Lapsuuskodissa Savitaipaleella iso lapsikatras oppi jo varhain talon töille. ? Oma talo nousee Summan tehtaan lähistölle 1950-luvulla. Apuna ovat vaimo Jenny ja poika Aatto. 100 VUOTTA 10-15_pääjuttu.indd 12 2.5.2017 14.34.05
Paperiliitto 4/2017 | 13 kaan, mutta näin se oli, Vilho nauraa vedet silmissä. Lopulta asemiin saapuu nuoria poikia laskemaan miehet pois. – Yksi poika tuli laskemaan minut ja sanoi, että ei aio katsoa mihinkään. Minä näytin, että ryssä on tuolla puolella. Sinun pitää katsoa sitä. Ei se poika liikkunut mihinkään. Minä sanoin muille, kun sieltä lähdettiin, että nämä eivät pidä tätä linjaa päivääkään. Se oli talvisodan viimeinen hetki ennen perääntymistä. Nuoret pojat eivät pitäneet asemia päivääkään, Vilho sanoo. Kun Vilho oli tullut asemiin, heitä oli ollut komppania, useita kymmeniä miehiä. Nyt heitä käveli poispäin yhdeksän miestä. Syvärillä jatkosodassa Vilho kävi vielä sotimassa jatkosodan. Hän vietti kolme vuotta Syvärillä esikunnan muonittajana. Hän kertoo, että Syvärillä elettiin lähes normaalielämää. Vähän vain piti pitää varansa, kun liikkui ulkona. den alta, ja tulin puolustuslinjojen risteyspaikkaan. Se oli tyhjä, ei ollut ketään. Minä olin pitänyt tuntitolkulla yksin koko asemaa, hän kertoo. Lähellä risteyspaikkaa Vilho näkee suomalaisen. – Hän oli kurkkinut liikaa ja oli ammuttu päähän, Vilho sanoo. Vilho päättää lähteä yrittämään vähän matkan päässä olevaan korsuun. Hän pääsee eteenpäin parin, kolmen mutkan verran, ja löytää kaksi miestä ammuttuna ja vatsallaan juoksuhaudan pohjalla. Tykki näyttää ampuneen juoksuhaudan maavallin läpi. Toisesta puolustushaarasta tuli mies, joka hänkin oli asemansa viimeinen. – Hän tuumasi, että lähtee tuosta juoksemaan. Minä sanoin, että älä mene, katso: Näytin, että justiinsa tuossa on ampumalinja. Hän sanoi, että ottaa vauhtia ja juoksee. Kuularuisku tuli välittömästi. Minä olin siinä sitten viimeinen mies asemissa, Vilho kertoo. Pako kohti omia asemia Vilho arvioi, paljonko kovaa maata oli jäljellä hänen ja hyökkäysvaunun välissä. Sitä näytti olevan pari-kolmekymmentä senttiä. Hän päätti lähteä ryömimään. – Minä läksin, niin matalana kuin ikinä. Mukana oli kolme konepistoolia, oma ja kaksi kaivantojen risteykseen jätettyä. Mietin, että näitä en ryssille jätä. Ei se ampunut. Minä selvisin, Vilho sanoo ja katsoo silmiin. Vilho pääsi taaempana olevaan korsuun, jonne muut olivat vetäytyneet. Sen etupuolella oli juoksuhaudat. Niitä asemia he pitivät vielä kuusi vuorokautta. Hyökkäysvaunu tulitti heitä sen minkä kehtasi. – Sillä puolella jossa minä olin, ei ollut muita. Joka kerran, kun katsoin ryssän puolelle mikä siellä oli tilanne, vaihdoin heti sen jälkeen paikkaa. Silloin ne eivät pystyneet ampumaan minua. Toisella kurkistuksella olisi jo tullut paukku päähän. Venäläiset luulivat, että siellä oli komppania tai enemmänkin. Jumaliuta tätä ei usko ku100 VUOTTA ? Sodan jälkeen Vilho opetteli soittamaan haitaria; se kun sopi hyvin vasenkätiselle. Jaloissa pyörii tytär Aila ja viulua soittaa Huuhan Antti. ? Vilho muistaa, kuinka lapsena joka päivälle riitti vauhdikkaita leikkejä: talvella laskettiin mäkeä suksilla ja kesällä omatekoisilla kärryillä. 10-15_pääjuttu.indd 13 2.5.2017 14.34.05
– Kaikki sotaherrat muonitin. Se oli minun pelastukseni, hän sanoo. Kun veli kaatui, Vilho määrättiin kuuden päivän lomalle. Samalla reissulla hän sairastui punatautiin ja keuhkotautiin, ja veli kuljetti hänet kenttäsairaalaan. Kun Vilho toipui, hän lähti omaan pataljoonaansa Ilomantsin yläpuolelle. Siellä Vilhon sota päättyi syyskuussa 1944, kun hän oli 27-vuotias. Hän matkusti junalla kotiseudulle ja haki aseman läheltä maatalon navetan ylisille kätketyn polkupyöränsä. Sinne hän sen oli jättänyt, kun sotaan läksi. Paluu arkeen alkoi. Omaa elämää rakentamaan Talven Vilho vietti lapsuudenkodissaan, mutta omaakin elämää oli ryhdyttävä taas suunnittelemaan. Naapurikylästä löytyi Jenny. Riiuureissut venyivät pitkiksi, sillä polkupyörän täysin sileiksi kuluneista renkaista pihisivät ilmat vähän väliä pois, kun tyttö istui tarakalla. Kun vihkimistä ryhdyttiin suunnittelemaan, tarvittiin ehdottomasti puku. Veli oli kuitenkin käyttänyt sotavuosina Vilhon vanhan puvun loppuun, joten jostain piti saada vihkipuku. – Lappeenrannasta se löytyi. Ei se oikeaa kangasta ollut, mutta oli kuitenkin puku, Vilho muistelee. Ajat olivat ankeat, sillä pula-aika pisti ihmiset koville. Kaupasta ei saanut mitään; ei ruokaa eikä tavaraa. Jos jotain jostain sai, se piti heti ostaa tai vaihtaa. Inflaatio oli parikymmentä prosenttia. – Oli tavallaan kaksi kärsimystä peräkanaa. Jos pisti rahaa pankkiin, sillä ei kohta tehnyt mitään. Seteli oli pelkkää paperia, Vilho kertoo. Omaan elämään Summassa Kesällä Vilho pääsi Kaukaan selluloosatehtaalle Lappeenrantaan, jossa hän teki haketta kuorimaosastolla. – Sinne tuli kaksimetristä puuta ja niitä hakkasivat valtavat hakut, Vilho kertoo. Sukulaistilalla tarvittiin jatkajaa, joten Vilho otti lopputilin ja lähti maataloa pyörittämään. Elo vanhan isännän ja emännän kanssa ei kuitenkaan sujunut kitkatta, joten Vilho otti jälleen uuden suunnan, ja lähti rakentamaan Summan paperitehdasta. Summan rakennustöistä Vilho jäi tehtaalle töihin, kun kokemusta kuorimosta jo oli. Samalla hän ryhtyi rakentamaan kolmilapsiseksi kasvaneelle perheelle omaa taloa lähelle tehdasaluetta. – Kuorimossa oli hyvä työmaa. Se oli terveellinen, pölytön työpaikka: pihka ja puu tuoksuivat. Kaksi vuoroa jätti hyvin aikaa rakennustöille. Sukulaisia oli apuna vain talon pohjavalussa, muuten talo nousi kahdestaan vaimon kanssa. Tehtaalta sain kuorma-autollisen purua. Seiniin ostin hienompaa purua. Hän teki myös kolmea vuoroa, mutta se ei sopinut hänelle. Huonot yöunet riuduttivat fyysisesti, vaikka voimia olisi tarvittu. – Kahden siskon miehet tekivät kolmea vuoroa ja rakensivat talojaan samalla. He eivät eläneet vanhoiksi. Ei sellaista tahtia ihminen kestä. Minä nukuin kahdeksan tuntia joka yö ja selvisin hyvin. Talokin valmistui vuonna 1957. Työvuodet lipuivat toisensa jälkeen. Työmaalla oli värikkäitä persoonia, mutta heistä Vilho ei halua jutella. Heistä on aika jättänyt, eikä puhuminen tunnu asialliselta. Eläkkeelle Vilho pääsi vuonna 1977. – Johan minä vasta 40 vuotta olen ollut eläkkeellä, hän huomaa. Sukulaisia oli apuna valussa. Talo nousi kahdestaan vaimon kanssa. 100 VUOTTA 14 | Paperiliitto 4/2017 ? Vilhon mielestä pitkän iän salaisuus on aktiivinen elämäntapa. Ei pidä jäädä paikalleen. ? Vilho ja vaimo Jenny kävivät Paperiliiton retkillä. Vilho on ollut Paperiliiton jäsen vuodesta 1956. 10-15_pääjuttu.indd 14 2.5.2017 14.34.08
Eläkkeellä uudelle uralle Eläkkeellä Vilho ja Jenny hoitivat puutarhaa. Omalta pihalta tuli satoa niin paljon, että Vilho innostui torimyynnistä. Karhulan torilla hän myi mansikoita ja varsinkin herukoita sekä kesäpaikalta poimittuja kantarelleja. Paikallislehti nimesikin hänet Karhulan kantarellikunkuksi. Viimeisen kerran hän pakkasi myyntipöytänsä autoon 87-vuotiaana. Eläkkeellä hän otti vielä yhden rakennusprojektinkin, ja rakensi kesämökin Savitaipaleelle. Nyt Vilho istuskelee keinutuolissa omassa keittiössään. Jenny sairastui muistisairauteen, ja on siksi hoitokodissa. – Pitkän liiton salaisuus on se, että kumpikin sattuvat olemaan pitkäikäisiä, hän virnistää. Hän kiittää, että vaimo on ollut luonteeltaan sopuisa. – Oikeastaan me emme riidelleet kovinkaan paljoa. Vaimo ymmärsi, aika paljon. Vaikka olisi ollut valittamisen varaa, hän ei ruvennut riitelemään. Hän oli asiallinen, sitä ei voi kieltää, Vilho miettii. Vilhon ajatus on kirkas, ja kuntonsakin puolesta häntä voisi uskoa vuosikymmeniä nuoremmaksi. – Siinäpä se niksi, pojat, hän nauraa. Hän miettii, että he, jotka jäivät eläkkeelle jäätyään kiikkustuoliin parvekkeelle, kuolivat pian pois. Vilho kävi päivittäin lenkilläkin yli 90-vuotiaaksi. – Kun ihminen saa työn teosta kunnon, se vie pitkälle, eikä tule mietittyä turhia! Työ vie ajatukset pois sellaisesta, että mitä se naapuri on tästäkin mieltä, Vilho mietiskelee. Kun näkökulmaa riittää sadan vuoden verran, huomaa myös, että perille pääsee, vaikka ei aina kiirehtisikään. Vilho sanoo, että itsekin halusi nuorena kaiken, mutta kun rahaa ei ollut, ei juuri mitään saanut. Sellainen on tilanne vieläkin monessa perheessä. Ja silti elämä lutviutuu, varsin mallikelpoisesti. ? P 100 VUOTTA Tervaskantojen maa S uomi oli vuonna 1917 kirjaimellisesti nuori maa. Suomessa eli 3,1 miljoonaa asukasta, joista puolet oli alle 25-vuotiaita. Sinä vuonna Suomeen syntyi 81 046 vauvaa, joista lähes 12 prosenttia kuoli ensimmäisen elinvuotensa aikana, sillä imeväiskuolleisuus oli korkea. Vertauksen vuoksi vuonna 2016 Suomessa syntyi 52 814 lasta 5,5 miljoonan asukkaan maahan. Vuonna 1917 syntyneellä poikalapsella oli tilastollisesti edessään 43 ikävuotta. Jos poika kuitenkin selvisi viisivuotiaaksi, hän saattoi olettaa elävänsä noin 57-vuotiaaksi, jos selvisi sodasta. Ikäluokan pojista 5 375:n elämä katkesi toiseen maailmansotaan. Osa ikäluokasta on elänyt huomattavasti eliniän odotetta pitemmän elämän, koska he ovat eläneet suomalaisen terveydenhuollon ja lääketieteen kehityksen aikana. Siksi vuoden 1917 ikäluokasta noin joka sadas on edelleen elossa. Kun Suomi tänä vuonna juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään, mukana juhlimassa on noin 800 satavuotiasta suomalaista. Lähde: Itsenäisyys100.fi Paperiliitto 4/2017 | 15 ? Vilho sanoo, että työn teko pitää mielenkin kunnossa. Silloin ei tule murehdittua turhia. ? Vilhon ja Jennyn liitto on kestänyt 70 vuotta. 10-15_pääjuttu.indd 15 2.5.2017 14.34.10
16 | Paperiliitto 4/2017 EDUNVALVONTA Teksti ja kuvat Susanna Chazalmartin H uhtikuun alussa vuonna 2014 Stora Enson Veitsiluodon tehtaan arkittamolla odotettiin normaaliin tapaan kesälomalistoja. 14. päivänä osaston luottamusmies Matti Bergin puhelin alkoi soida. Listat olivat saapuneet ja nopeimmat olivat ehtineet huomata, että osalla ensimmäinen kesälomapäivä sattui vapaalle. Työehtosopimuksen mukaan näin ei saisi olla. – Ihmettelimme asiaa kovasti, sillä meillä oli kahden vuoden takaa kokemusta vastaavasta ja silloin asia oli saatu sovittua tessin mukaisesti. Kuvittelimme että asia oli loppuunkäsitelty, prosessinhoitaja ja silloinen osaston luottamusmies Matti Berg sanoo. Työnantaja oli jakanut Veitsiluodon tehtaan arkittamon työvuorossa 27 työskentelevät kolme vuoroa kolmeen eri kesälomaryhmään. Kaikki lomaryhmät aloittivat lomansa kesätai heinäkuussa samana viikonpäivänä. Ensimmäinen lomapäivä oli vuoron työvuoroluettelosta riippuen joko työntekijän työpäivä tai vapaapäivä. Lomapäivän menetys koski arkittamon 1-vuoron 3. lomaryhmää sekä 2-vuoron 2. lomaryhmää. Kummankin vuoron vuosiloma alkoi vapaaeli niin sanottuna viivapäivänä ja vuosiloman päättymistä seuraavana päivänä oli iltavuoro. Päivien menetys koski yhteensä 18 työntekijää, mutta kaikki tiesivät, että mikäli käytäntö menee läpi, sama on vastassa itsellä tulevina kesinä. Osaston luottamusmiehenä Berg alkoi selvitellä asiaa yhtiön johdon kanssa. Hän tiesi, että työntekijät olivat oikeassa, sillä työehtosopimus oli heidän puolellaan. – Siellä se vihreässä kirjassa lukee, ettei loma voi alkaa vapaapäivänä. Ei asiassa ollut meidän mielestä mitään epäselvää, Berg toteaa. tuin oli todennut Stora Enso Oyj:n menetelleen paperiteollisuuden työehtosopimuksen vastaisesti ja tuomitsi yhtiön sakkoihin. Tuomio ei yllättänyt, mutta oli helpotus. – Sanoisin, että välit työnantajaan ovat säilyneet riidasta huolimatta asiallisina. Nämä ovat lopulta todella harvinaisia, joskin ikäviä ja erittäin turhauttavia tilanteita, Suomalainen toteaa. Se, miksi yhtiö halusi tieten tahtoen toimia työehtosopimuksen vastaisesti, on pohdituttanut paitsi luottamusmiehiä, myös työntekijöitä. – Ehkä yhtiö haki tällä muutosta lomalain tulkintaan. Vaikea tietää, Suomalainen pohtii. Oikeus toteutuu Berg on tyytyväinen siihen, että liitto otti asian vakavasti, eikä jättänyt sitä paikallisen sopimisen varaan. Hän myöntää olevansa huolissaan hallituksen aikeista lisätä paikallista sopimista, sillä se vaatii jokaiselle työpaikalle vahvoja neuvottelijoita, jotka pystyvät pistämään isoille konserneille kampoihin. – Sillä mitä päästetään sormien läpi, voi olla laaja-alaisia vaikutuksia. Lomapäiväkäytäntö olisi voinut helposti levitä myös muille työpaikoille, jos se olisi liiton puolelta sallittu, Berg uskoo. Tällä hetkellä Veitsiluodon tehtaalla odotetaan vielä tapauksen yksityiskohtien käsittelyä. Luottamusmies käy läpi työnantajan kanssa, ketä työtuomioistuimen päätös koskee ja miten menetetyt päivät korvataan. – On todella valitettavaa, että tapaus venyy ja vanuu näin pitkään. Kyse on kuitenkin parista päivästä kahden vuoden takaa. Pääasia silti, että oikeus toteutuu, Suomalainen summaa. Berg ei ole vielä miettinyt mihin käyttää vuoden takaisen lomapäivänsä, kun se jonakin päivänä hänelle palautetaan. – Eiköhän se mene perheen kanssa oleskeluun niin kuin vapaat yleensä. Tärkeintä tässä on näin työntekijän näkökulmastakin se, että asialle saatiin stoppi eikä lomapäivistä tule enää samanlaista vääntöä.? P Apua liitolta Kun ylemmältä taholta tuli viesti, että lomalistaa ei tulla muuttamaan, Berg vei asian pääluottamusmiehelle Jouko Suomalaiselle. Liiton lakimiehen toiveesta Suomalainen yritti neuvotella asiasta paikallisella tasolla, jotta selvänä pidetty asia saataisiin nopeammin päätökseen. Hän yritti vedota myös konsernin hr-osastolle, mutta turhaan. Stora Enso ilmoitti saaneensa Metsäteollisuus ry:ltä siunauksen käytännölle, eikä ollut valmis neuvottelemaan. Helmikuussa 2015 Suomalainen laati asiasta erimielisyysmuistion ja toimitti sen Paperiliiton lakimiehelle. Sen jälkeen vyyhdin purkaminen siirtyi kokonaan liittojen väliseksi asiaksi. Paperiliitto jakoi työntekijöiden näkemyksen asiasta. Liiton mielestä Stora Enso Oyj oli menetellyt paperiteollisuuden työehtosopimuksen 25.1 §:n vastaisesti määrätessään työntekijöiden loman alkamaan näiden vapaapäivänä siten, että tämä on johtanut työntekijöiden lomapäivien vähenemiseen. Liiton lakimies vei asian lopulta työtuomioistuimeen asti. Odotettu päätös Asian käsittely oli vielä työtuomioistuimessa kesken, kun yhtiö jakoi kesän 2015 lomapäivät edellisvuoden malliin. Nyt se koski myös Bergiä itseään. Hänellä jäi yksi lomapäivä saamatta, sillä ensimmäinen päivä osui vapaalle. Osalla lomapäivän menetys osui kohdalle jo toistamiseen. – Kyllähän se alkoi tuntua melkeinpä kiusanteolta. Oli vaikea ymmärtää miksi yhtiö halusi tieten tahtoen viedä selvän asian niin pitkälle. 27. päivä maaliskuuta 2017 Suomalainen ja Berg saivat odotettua postia: työtuomioisTurhaa vääntöä lomapäivistä Työtuomioistuin tuomitsi Stora Enson sakkoihin lomalain väärästä tulkitsemisesta Veitsiluodon tehtaalla. Luottamusmiehen mielestä asian olisi voinut sopia helposti paikallisestikin ”Oli vaikea ymmär tää miksi yhtiö halusi tieten tahtoen viedä selvän asian niin pitkälle.” Matti Berg on tyytyväinen siihen, että lomapäiväkiis taan saatiin apua Paperilii tosta. 16-17_veitsiluoto.indd 16 2.5.2017 17.23.27
18 | Paperiliitto 4/2017 HENKILÖ Teksti Sami Turunen Kuvat Mikko Nikkinen H elsinkiläishotellin aamiaispöydässä hörppii kahvia levollinen mies. Paperiliiton valtuuston pitkäaikainen puheenjohtaja Ilkka Nokelainen jää eläkkeelle, ja hän on niissä merkeissä viimeisellä Helsingin-reissullaan. Sen jälkeen kolme kautta eli 12 vuotta valtuuston kipparina alkaa olla taputeltu. Millainen mies aamiaisella oikein istuu? – Joku sanoi että olen rauhallinen jääräpää. Joskus jääräpäisyyteen yhdistyy malttamattomuus, ja ne ovat huono yhdistelmä, Nokelainen virnistää. Vaikka jäsenten valitsema onkin, Nokelainen korostaa luottamusmiehen roolia eri osapuolten ymmärtäjänä. – Ensijaisesti hän on vastuussa jäsenille, mutta myös työnantajaa pitää kuunnella. Ilman toimivaa suhdetta työnantajaan hommaa ei voi menestyksekkäästi hoitaa. Nokelainen luonnehtii työtä samanlaiseksi kuin purjehtiminen. – Pitää pysyä keppien välissä ja huolehtia, että kölin alla on riittävästi vettä. Leirien välimatka kasvanut Nokelainen meni kunnossapidon töihin Enson Imatran Kaukopään tehtaalle 42 vuotta sitten, suoraan ammattikoulusta. Rauhallisen jääräpään kyvyt yhteisten asioiden hoitamisessa huomattiin vuosien myötä, ja hän on ollut Kaukopään päätoiminen pääluottamusmies vuodesta 1993. Paperiala on muuttunut Nokelaisen työuran aikana hurjasti. Erityisesti työn fyysinen rasitus on vähentynyt. Paljon muutakin on muuttunut. – Ennen johtajat olivat aidosti kiinnostuneita toimintaympäristöstä tehtaalla. Nykyään he ovat kasvottomampia. Toimeksianto omistajilta on ihan erilainen, nyt tuijotetaan laajemmin tulosta, hän analysoi. Välimatka työntekijöihin on kasvanut. Monet esimiehet tulivat aiemmin tehtäviinsä kokemuksen kautta kouliutuen. – Nyt tullaan suoraan koulunpenkiltä ilman käytännön kokemusta, se näkyy johtamisessa. Eivät pomot ole enää jätkien pilkkiporukoissa. Fuusion kaatuminen harmittaa Nokelaisesta huokuu kokemuksen tuoma kiihkottomuus. Toimialan valtavat muutokset läpikäynyttä miestä eivät pikkuasiat ravistele. Jotkut asiat ovat silti jääneet kaivelemaan. Uran isoin pettymys oli Paperiliiton jättäytyminen pois neljän teollisuusliiton fuusiosta. Prosessi katkesi vasemmistoliittoryhmän vastustukseen. – Millaiset jäljet se jättää liiton sisälle, sitä on syytä arvioida tulevaisuudessa. Itselle se on surullisin juttu uran aikana, ja tulen kantamaan sitä arpea mukanani aina. Toinen iso asia oli 2005 työsulku ja teskamppailut. Silloin alkanut raju rakennemuutos on vaikuttanut tuhansien paperiliittolaisten ja heidän perheenjäsentensä elämään irtisanomisina ja niiden kerrannaisvaikutuksina. – Hyvää oli, että silloin perustettiin työryhmä miettimään alan tulevaisuutta. Nyt olisi aika palata silloiseen keskustelevaan kulttuuriin työnantajien ja työntekijöiden välillä. Viime aikoina syntynyt pelolla johtamisen kulttuuri on erittäin vaarallinen syksyn tes-neuvotteluja ajatellen. Olivatko Nokelaisen mielestä asiat ennen paremmin? – En mie tiedä. Ajat ovat aikoja, tavat muuttuvat. Aktiivinen vaikuttaminen yhteiskuntaan, toimialaan ja muihin järjestöihin on noussut ihan eri tasolle, ja se on hyvä asia. Vanhalan Petri on puheenjohtajana oikeanlainen, verkostoitunut ja arvostettu vaikuttaja, ja ollut myös minulle iso tuki. Ruokaa, golfia, politiikkaa Nokelainen jää toukokuussa eläkeputkeen, ja hänellä alkaa nyt ”kolmas elämänvaihe”. Kalenteri ei suinkaan tyhjene. – Hirvenmetsästys ja luonnossa kulkeminen muutenkin on hieno vastapaino työlle. Toinen harrastus on kokkaaminen: hän on se, joka tekee ruuat vaimollekin. – Ruuanlaitto on minulle intohimo, ehVaikuttajan matka jatkuu Ilkka Nokelaisella on perspektiiviä arvioida metsäteollisuuden ja työmarkkinoiden kehitystä. Eläköityvä vaikuttaja haluaisi palauttaa toimialalle hyvät keskusteluvälit. – Paperiliiton perusajatus on kestänyt hyvin aikaa. Toimimme jäsenistö edellä, ja vuo rovaikutuksen kynnys kentän ja toimiston välillä on olematon. Myös luottamusmiesten hyvä keskusteluyhteys, niin konsernien si sällä kuin niiden välillä, on hieno asia, sanoo Ilkka Nokelainen. ”Viime aikoina syntynyt pelolla johtamisen kult tuuri on erittäin vaarallinen.” 18-19_ilkka.indd 18 2.5.2017 17.52.59
Paperiliitto 4/2017 | 19 HENKILÖ kä se näkyy vähän kehossakin, Nokelainen nauraa vatsaansa katsellen. Rakkaassa lajissa, golfissa, käynnistyy puolestaan jo Nokelaisen 30. kausi. Luottamustoimistakaan hän ei pääse irti, siitä pitää huolen komeat 532 ääntä kuntavaaleissa. Luopuminen liiton luottamustoimista mahdollistaa paluun kuntapolitiikkaan, jossa hänellä oli aiemmin isoja vastuita. Ensimmäinen päivä leipätyöstä jättäytymisen jälkeenkään ei ole tyhjä. – Se on vapunpäivä, silloin kannan työväenyhdistyksen lippua Imatran vappumarssilla. Ilo pienistä asioista Työtovereiden mukaan Ilkka Nokelainen on sydäntä myöten aito paperiliittolainen. Mitähän se mahtaa tarkoittaa? – Kyllä liitto on vähän kuin oma lapsi, se on ollut läsnä 24/7 – hallitsevasti, mutta ei kahlitsevasti. Kuten lapsen kanssa, moni hieno hetki on syntynyt pienistä asioista. – Isot linjat menevät omaa kulkuaan, mutta yksittäisen jäsenen auttaminen on ollut aina tärkein voimavara: se, kun voi auttaa pienessäkin asiassa ja saa siitä positiivista palautetta. Nokelaiselle on kertynyt lukematon määrä luottamustyökilometrejä. Kuutostie kuoppineen ja mutkineen on tullut tutuksi satojen Helsingin-reissujen myötä. – Ihan joka kerta ei ole ollut kiva lähteä, mutta suurimmaksi osaksi kuitenkin. Kilometrien lisäksi on kertynyt muistiinpanoja. – Olen kirjoittanut 1.1.1993 alkaen kaikkien neuvottelujen muistiinpanot kierrevihkoihin. Kaikki ovat tallessa, ja nyt on menossa 59. vihko. Mutta ei, työmarkkinamiehen muistelmia ei ole luvassa.? P 18-19_ilkka.indd 19 2.5.2017 17.53.00
20 | Paperiliitto 4/2017 TYÖPAIKKA Teksti Sami Turunen Kuva Panu Rissanen H ennalassa ei ole mikään ennallaan. Satavuotiaalla varuskunta-alueella ei ole sotilaista ja äkseerauksesta enää tietoakaan, vaan elämä syntyy vastaanottokeskuksen kuhinasta. Myös kadun toisella puolella on meneillään iso muutos – jälleen kerran. Stora Enso pysäyttää aaltopahvikoneensa Heinolassa ja keskittää pakkaustuotantonsa Lahteen. Osana kokonaisuutta yhtiö investoi 19 miljoonaa euroa uusiin koneisiin ja tuotantoa tukeviin toimintoihin Lahdessa. Myös Heinolasta siirtyy Lahden tehtaalle sekä koneita että henkilökuntaa. Yt-neuvottelut päättyivät joulukuussa, ja Heinolassa ovet lyödään lopullisesti kiinni tammikuussa 2018. – Päätösten jälkeen tunnelma on ollut Heinolassa haikea ja iloton, kertoo Lahden tehtaan pääluottamusmies Mika Sillanpää. – Paperityöntekijöiden määrä vähenee 40 työntekijällä. Osa pääsee eläkkeelle, osa eläkeputkeen, osa irtisanotaan. Noin 80 henkeä siirtyy tänne meille. Muutoksia riittänyt Yt:t ovat tulleet tutuksi Päijät-Hämeen storaensolaisille: neuvotteluja on käyty tämänkertaisten lisäksi sekä viisi että kymmenen vuotta sitten. Trafiikkia on riittänyt. Aiemmissa muutoksissa osa lahtelaisista on siirretty Heinolaan. – Lahdesta on reissannut Heinolassa nelisenkymmentä ihmistä, iso osa vi vihkimässä itse Urho Kekkonen 1970-luvun alussa. Suurin osa tuotannosta menee elintarviketeollisuudelle. – Teemme pakkauksia tunnetuille kotimaisille brändeille, ja aika paljon tuotteisiimme törmää kylmähyllyillä, sanoo tehtaan markkinointipalvelupäällikkö Kati Lök. Se tarkoittaa käytännössä pakkauksia muun muassa panimoteollisuudelle ja meijereille. Lahdessa valmistetaan 200 miljoonaa pakkausta vuodessa, joka tarkoittaa noin 30 rekkalastia päivässä. kimppakyydeillä. Nyt osa heistä palaa takaisin, osalle ei paikkaa löydy. Heinolassa asuvat eivät taas luonnollisesti ole vilpittömän innoissaan 40 kilometriin pidentyvästä työmatkasta. Sillanpää on katsellut Lahden tehtaan menoa 1990-luvun alkupuolelta asti. Pääluottamusmiehenä hän on ollut kolme vuotta, sitä ennen yhden kauden varapääluottamusmiehenä. – Yksi koppipäivä viikossa, hän hymähtää luottamustehtävään käytettävissä olevaa aikaa. Kunniakas historia Hennalan teolliset juuret ovat 1800-luvun lopun Tornatorin lankarullatehtaassa, mutta pakkauksiakin 14 hehtaarin tontilla on tehty jo vuosikymmeniä. Vuonna 1963 avattiin ensimmäinen tehdas. toisen tehtaan käUusi luku Stora Enso sulkee Heinolan aaltopahvitehtaan ja keskittää tuotantoaan Lahteen. Kaikkien paperiliittolaisten ponnistus on yhdistää eri tehtailta tulevat ihmiset yhdeksi joukoksi 20-21_lahti.indd 20 2.5.2017 12.54.36
Paperiliitto 4/2017 | 21 TYÖPAIKKA tön siirron myötä paperityöläisten määrä nousee noin 135:een. – Emme me yhtä isoksi palaa kuin 1980-luvulla, jolloin täällä oli jopa 600 ihmistä, mutta tulevaisuus näyttää valoisammalle. Mutta pitää tehdä töitä, että saadaan pidettyä markkinaosuudet ja sitä kautta leipää kaikille, Mika Sillanpää pohtii. Uutta väkeä tulee, ja luottamusmiehellekin isoin haaste on yhtenäisyyden rakentaminen ja vaaliminen. – Edellisten yt-neuvottelujen jälkeen meille jäi Lahteen kokenutta ja ammattitaitoista väkeä. Sillä on tehty hyvä duunia ja joustettu myös aika paljon. Mutta nyt tehdas aloittaa ihan puhtaalta pöydältä, Sillanpää sanoo. – Meillä on koko ajan Lahdessa työskennelleitä lahtelaisia, sitten on Heinolaan siirrettyjä ja siellä reissanneita lahtelaisia sekä Heinolassa aina työskennelleitä heinolalaisia. Kaikki heidät pitää saada nyt kotiutumaan ja hitsautumaan yhdeksi isoksi joukoksi.? P – Tuotanto jää pääasiassa kotimaahan. Vientiin menee vain alle prosentti tuotannosta, koska aaltopahvituotantoa on Euroopassa niin paljon. Ja kun tuotteessa on paljon ilmaa, sitä on kallista kuljettaa. Toivo herännyt Aidan takana kohahtelee Helsinkiin kiitäviä junia. Junamatkustajat voivat ihailla Storan Enson tontin takareunaan kohoavaa hallia, jota rakennetaan Saksasta keväällä saapuvaa uutta aaltopahvikonetta varten. Harjakorkeudessaan olevan hallin katolla häärii pataljoona oranssiasuisia rakennusmiehiä. Päätös investoinnista saavutti yhtä aikaa henkilöstön niin Lahdessa kuin Heinolassa, eikä pääluottamusmiehelläkään tihkunut tietoa etukäteen. – Kun päätös tuli, olihan se positiivinen shokki. Tämä antaa tehtaalle jatkuvuutta, ja töitä toivottavasti jopa vuosikymmeniksi, Sillanpää hymyilee. Luonnollisesti Heinolassa shokin laatu oli toisenlainen kuin Lahdessa. Sillanpää sanoo, että tärkeintä on pitää nyt kaikki mukana. – Ei saa syntyä kuppikuntia, vaan porukka pitää saada intergoitua jouhevasti. Täällä on tarkoitus olla pitkään, ja tämä on kaikkien yhteinen työpaikka. Jos tehtaiden välillä onkin aiemmin ollut pientä kilpailua, sen aika on nyt ohi. Se, että suhteet tehtaan johtoon ovat kunnossa, helpottaa osaltaan sopeutumista. – Tehtaan uusi johtaja, Juha Alhonoja, on hyvin dynaaminen ja ulospäinsuuntautunut, hän tykkää jutella ihmisten kanssa, sanoo Sillanpää. Katse eteenpäin Toimihenkilöt ja kunnossapito mukaanlukien Lahden tehdas työllistää nyt pari sataa henkeä, heistä paperiliittolaisia on vajaa 60. Heinolan henkilös”Jos tehtaiden välillä onkin aiemmin ollut pientä kilpailua, sen aika on nyt ohi.” Pääluottamusmies Mika Sillanpäällä on Heinolasta Lahteen siirtyville storaenso laisille positiivinen viesti. –Heidän ammatti taitoaan arvostetaan ja heidät otetaan täällä varmasti hyvin vastaan. 20-21_lahti.indd 21 2.5.2017 12.54.37
22 | Paperiliitto 4/2017 Teksti Noora Mattila Kuva Maiju Pohjanheimo H elmikuun lopussa täytin neljäkymmentä. Ei hetkauttanut yhtään! Odotin vain, että saisin järjestää kavereille hauskat juhlat. Niissä oli bändi ja tietysti karaokea. Vedin ZZ Topin Sharp Dressed Manin ja Billy Idolia. Työporukassa minut tiedetään karaokelaulajana. Lauloin Kaipolan vuosijuhlien mieskuorossa, ja kuntoremontissa Levillä käytiin tietysti Joikussa pyörähtämässä. Kyllä minä ainakin meidän vuorosta olen paras laulaja. Bravuurit vaihtelevat, mutta kun vaimon kanssa lauletaan Nightwishin Wish I had an Vaikka toisin voisi luulla, karaoketähti Timo Peltola ei laula rokkibändissä vaan paperitehtaalla. Yllätysmomentti ja ankkurinappi T untemani hartaan hinduperheen tytär on menossa naimisiin. Teoriassa hieno asia, sillä intialaisille häät ovat yksi elämän kohokohtia, joissa ei menoja säästellä ja joita juhlitaan aina pidemmän kaavan kautta. Mutta suunniteltua ilonjuhlaa varjostaa potentiaalinen katastrofi. Sulhanen kun edustaa eri kastia kuin tuttavaperheeni, joka kuulu Brahmineihin eli ylimpään luokkaan. Perhe on parhaansa mukaan mennyt väliin ja yrittänyt naittaa tyttöä soveliaimmille hindukokelaille, mutta nuori nainen on pitänyt päänsä rakkausavioliittonsa puolesta. Perhedraama on nyky-Intian arkea. Vaikka kastilaitos kiellettiin Intian perustuslaissa jo vuonna 1950, on se tosiasiassa yhä voimissaan joka puolella Intiaa ja sääntelee niin elämän arkea kuin juhlaa, työnjakoa, parinvalintaa ja sosiaalis ta asemaa. Pääkastit jakautuvat tuhansiin alakasteihin, jotka määräytyvät usein ammatin mukaan. Kastijako alkaa itse asiassa jo ennen syntymää. Intiassa jo ihmisen nimestä voi kertoa paljon – uskonnon, kotipaikan ja tietenkin kastin. Koulutuksessa erot korostuvat. Korkean kastin lapset käyvät kalliissa yksityiskouluissa ja verkostoituvat keskenään, kun taas varattomat joutuvat valtion kouluihin, joissa on pulaa kaikesta. Työelämässä kastilaitoksen luoma arjen hierarkia näkyy selkeästi. Alempikastisen ei tule puhutella ylempikastista suoraan, tai ei ainakaan nimellä. Alempaa kastia oleva saa tehdä aina huonommat hommat ja hän ei myöskään saa samoja mahdollisuuksia uralla. Kastilaitoksesta ei enää puhuta nimellä ja perusintialainen kieltää sen olemassaolon. Puhutaan kuitenkin avoimesti siitä, kuinka hindulaisuus korostaa puhtautta jumalan edessä. Tämän vuoksi aamulla lakaistaan lattiat ensimmäisenä, jotta jumalat tulisivat siunaamaan kodin. Lattian lakaisee palvelija tai perheen nuorin miniä. Puhtaus liittyy myös ihmisten erotteluun. Ylempikastisen mielestä alempikastiset tai kastittomat ovat epäpuhtaita ja heidät tulee pitää erillään. Alempikastiset eivät pullikoi, koska karma, eli ihmisen hyvyyttä keräännyttävä järjestelmä kyllä maksaa kaiken korkojen kera takaisin. Ellei tässä elämässä niin seuraavassa. Vaikka Intia modernisoituu ja liikkuu eteenpäin huimaavaa vauhtia, ihmisten erottelun tuhansia vuosia jatkunutta kierrettä ei katkaista yhdessä yössä. Jopa kaikkivoipa rakkaus voi olla sen edessä voimaton.? P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Rakkaus jyrän alla MAAILMALTA Alempikastisen ei tule puhutella ylempikastista. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. PARASTA ELÄMÄSSÄ Pia Heikkilä Kirjoittaja on Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. 22-23_tulevaisuuden_tehdas.indd 22 2.5.2017 10.46.31
Paperiliitto 4/2017 | 23 Angel, sillä saa ainakin huomiota. Karaokessa parasta on juuri yllätysmomentti, koska ulkonäöstä ei voi yhtään tietää, mitä sieltä tulee. Se on hauskaa, kun yleisön päät kääntyy ja vedon jälkeen tullaan kysymään, että missä bändissä sinä laulat. En missään bändissä, vaan paperitehtaalla! Lapsuudenperheeni ei ollut musikaalinen, mutta liityin lapsikuoroon, kun ei Länkipohjan pikkukylässä ollut muitakaan harrastusmahdollisuuksia. Karaokea taisin laulaa ensimmäisen kerran Viikkarin laivalla 17-vuotiaana. Päästiin kaverin kanssa alaikäisinä ravintolaan jonkun mummon perässä ja vedettiin Ankkurinappi. Siitä se pikkuhiljaa lähti. Jossain vaiheessa laitoin piharakennukseen niin sanotun miesluolan, jossa on karaokelaitteet, telkkarit ja baari, näyteikkunassa moottoripyörät. Käyttää sitä kyllä muukin perhe kuin minä. Mutta viimeksi toissa päivänä kävin siellä puutöiden ohella laulamassa, kun piti päästä huilaamaan. Laulaessa tulee hyvä mieli ja siinä pääsee keskittymään. Ei pyöri työasiat mielessä. Kolmeseiskan ja perhe-elämän yhteensovittaminen ei aina ole helppoa. Menemme vaimon kanssa mieluusti karaokebaareihin ihan vain istumaankin. Niissä on hyvä tunnelma. Rentoa ja hauskaa, porukkaa pukumiehistä sortseihin. Se on yhteisö, joka ei katso yhteiskuntaluokkaa.? P Yllätysmomentti ja ankkurinappi Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Riikka Liikanen K un Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella käynnistyy alkusyksystä, se tietää laboratoriossa vipinää. – Näytteitä tulee alkuun analysoitavaksi enemmän ja useammista paikoista. Laitteet muuttuvat olennaisesti, tulee uusia nykyaikaisempia laitteita ja menetelmiä, kuvailee laborantti Sari Hakkarainen. Käyntiinlähdössä laboratorion tehtäväksi tulee ylimääräisiä analyyseja. Tähän on varauduttu palkkaamalla starttivahvistuksia ja pitkästä aikaa kesälomittajiakin. Laitteiden opettelua varten laboratorion työntekijät on jaettu pienempiin ryhmiin, jotka ovat kukin perehtyneet tiettyyn laitteeseen syvällisemmin. Kun laitteet otetaan käyttöön, osaamista voidaan sitten jakaa muille vähitellen. – Olemme myös käyneet Rauman tehtaalla saamassa neuvoja ja kokemusta laitteista, joita nyt tulee tänne uuteen laboratorioon, kertoo Hakkarainen ja sanoo tuntevansa tervettä jännitystä uuden tehtaan käynnistämistä kohtaan. – Sitä osaa jo suhtautua, perehtyä rauhassa, että oppii uudet asiat kunnolla ja saa niihin rutiinia. Uusi laitos on kyllä niin iso, että eihän sitä vielä oikein käsitä, mitä kaikkea se lopulta tuo tullessaan. Tosi tyytyväinen olen kuitenkin, että saan olla yhtenä mukana käyntiinlähdössä. Laboratorion perusrutiineihin kuuluu tarkistaa säännöllisesti tuotantoon sijoitettujen online-mittareiden toimintaa sekä ottaa ja analysoida havuja koivusellun sekä kattilaveden ja jätevesien laatua. Hakkarainen on aamusta käynyt Teräväniemessä jätevedenpuhdistamolla ottamassa happilukemat ja kiintoainenäytteet. – Joitakin laboratorioanalyyseja tehdään myös uudella jätevedenpuhdistamolla, mutta missä laajuudessa, ei vielä tiedetä. Kiintoaineesta tehty kakku kuivuu parhaillaan uunissa. Näyte on valmis parissa tunnissa.? P Biotuotetehtaan käyttöönotto vilkastuttaa alussa Sari Hakkaraisen työpäivää. Uutuutta hohtava Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin käyntiinlähdön vaiheita Äänekoskella. TEHDAS KÄYNTIIN Sari Hakkarainen perehtyy uusien laboratoriolaitteiden käyttöönottoon vähitellen. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 40-vuotias Timo Peltola työskentelee UPM:n Jokilaakson tehtaalla Kaipolassa hiertämön hoitajana. Hän tuli Paperiliiton SM-karaokessa kakkoseksi ja pokkasi tänä vuonna myös Suomi 100 -mitalin Finlandia-hiihdoissa 22-23_tulevaisuuden_tehdas.indd 23 2.5.2017 10.46.32
24 | Paperiliitto 4/2017 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen P ostikortteja valmistavalla Kartolla päättyivät tammikuussa yt-neuvottelut. Huhtikuun alkupuolella tuli jo ilmoitus uusista. – Se tuli ihan puskista. Vaikka edellisten päättyessä sanottiin, että joudutaan mahdollisesti pitämään vielä uudet yt:t, ei kukaan ajatellut, että näin pian. Voiko tällaista edes tapahtua? tiivistää tunnelmat työsuojeluvaltuutettu Sari Ahonen. Tammikuussa irtisanottiin yhteensä neljä työntekijää, joista yksi oli paperiliittolainen. Tällä kertaa työnantaja hakee viittä irtisanomista ja vielä suurempia lomautuksia kuin edellisellä kierroksella. Henkilöstö kyseenalaisti edellisten yt-neuvottelujen tuloksen, koska se oli heidän mukaansa ylimitoitettu ja horjutti toimintavarmuutta. – Töitä on, eikä kaikkia lomautuksiakaan ole voitu vielä toteuttaa. Irtisanotuilla on edelleen irtisanomisaika meneillään, eivätkä lomautusten säästötkään näy vielä laskelmissa. Eikö mikään riitä? Turha kai mainita, että tunnelmat tehtaalla ovat alamaissa. Ahonen yrittää itse olla hyväntuulinen ja tsempata työkavereita. – Kaipaan Karton iloista ilmapiiriä. Olen huolissani työntekijöiden ja jaksamisesta – ja niin pitäisi olla työnantajankin. Vaikeinakin aikoina Ahosta auttaa jaksamaan se, että hän hoitaa luottamustoimensa niin hyvin kuin pystyy. – Minulle tulee hyvä mieli, kun työkaverit luottavat minuun. Pidän huolen, että käännämme kaikki kivet. Periksi ei anneta. Huhtamäen pääluottamusmies Arja Saarinen halusi tietää, onko tehtaalla käytössä korvaavaa työtä. Ahosen vastaus on lyhyt ja ytimekäs: ei. Ahosen kysymys seuraavalle haastateltavalle: Miten työnantaja pitää yllä työssäjaksamista? Onko teillä käytössä esimerkiksi kulttuurija liikuntaseteleitä? ? P ”Minulle tulee hyvä mieli, kun työkaverit luottavat minuun.” Ei kai taas! Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Sari Ahonen ? Työsuojeluvaltuutettu Kartolla Jyväskylässä. ? Lähettämötyöntekijä. ? Työntekijöitä 25, joista osa kuuluu Teamiin. Sari Ahonen yrittää tsempata työkavereita yt-neuvotteluiden aikana. Paperiduunareita valtuustoihin Ossi Tauriainen valittiin uudelleen Rautjärven valtuustoon. Sirpa Peltonen valittiin ensimmäistä kertaa Jämsän valtuustoon Teksti Eeva Eloranta-Jokela M onet Paperiliiton jäsenet ovat aktiivisia toimijoita myös kunnallispolitiikassa. Lastausoperaattori Ossi Tauriainen (sd.) on yksi Rautjärven kunnanvaltuustoon valituista. Alle 4000 asukkaan eteläkarjalaisen kunnan valtuustossa vaikuttaa lisäksi neljä muuta Paperiliiton jäsentä. Rautjärven lisäksi myös sekä Kemin että Äänekosken valtuustojen jäsenistä viisi on paperiliittolaisia. Metsä Boardin Simpeleen tehtaalla töissä käyvälle Tauriaiselle valtuustotyö on tuttua aiemmalta kaudelta. Sydäntä lähellä ovat erityisesti lapsiperheiden asiat ja nuorison liikkuminen. Tauriainen on paikallisesti vetovastuussa jalkapallojaoston pyörittämisestä. – Pidän tärkeänä, että nuorilla on mahdollisuuksia liikkua vapaa-ajalla, Tauriainen sanoo. Kuntavaalien keskeinen puheenaihe on ollut sosiaalija terveyspalveluiden uudistaminen eli sote. Tauriainen toivoo, että oman kunnan palvelut eivät ainakaan huonone. Etenkin ikääntyneille, joilla liikkuminen on vaikeaa, palvelujen siirto pitemmälle voi olla huono ratkaisu. – Rautjärveltä löytyy nyt suht’ hyvät palvelut päiväsaikaan, iltapäivystys Lappeenrannassa tai Imatralla, Tauriainen kertoo. Parhaani teen Sote huolettaa myös Jämsän kaupunginvaltuustoon ensimmäistä kertaa valittua Sirpa Peltosta (vas.). Keski-Suomessa sijaitsevassa Jämsässä asuu runsaat 21000 ihmistä. – Miten sote tulee menemään, miten terveydenhuolto järjestetään? Julkisissa palveluissa on kehitettävää, jotta kaikki kuntalaiset saisivat yhtä hyviä palveluja kuin työterveyshuollon piirissä olevat, Peltonen sanoo. Peltonen on tyytyväinen ja yllättynyt, että tuli valituksi. – Parhaalla mahdollisella tavalla pyrin valtuustossa toimimaan. Peltonen työskentelee UPM:n Jokilaakson tehtailla tällä hetkellä siistijänä mutta ajoittain myös tuotannon jälkikäsittelyssä. Hän on Jämsässä yksi kuudesta valtuutetusta, jotka ovat Paperiliiton jäseniä. Kuusi paperiliittolaista tuli valituiksi myös Imatran valtuustoon. Paperiliiton liittovaltuuston puheenjohtaja Ilkka Nokelainen (sd.) sai paperiliittolaisista ehdokkaista kolmanneksi eniten eli 532 ääntä. Se oli Imatralla kolmanneksi suurin äänisaalis. Nokelaisen haastattelun voit lukea sivuilta 18–19. Kevään kuntavaaleissa oli ehdolla yli 156 Paperiliiton jäsentä. Paperiliiton keräämien tietojen mukaan heistä 70 valittiin vaikuttamaan valtuustoihin 30 paikkakunnalla.? P Huhtikuun kuntavaaleissa valtuustoihin valittiin 70 paperiliittolaista. Miten sote menee? Miten terveydenhuolto järjestetään? 24-25_ilmoja.indd 24 2.5.2017 18.29.50
24-25_ilmoja.indd 25 2.5.2017 18.29.50
Kesäja heinäkuun ajan jäsenkortilla tavallista suurempi alennus * ! Heinäkuun erikoisetu! Lounas ruokapöydästä *Alennus koskee bensiiniä ja dieselöljyä 1.6.–31.7.2017. Edun saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoa kampanjasta ja jäseneduista osoitteesta www.teboil.fi/liitto JÄS ENK ORT TI -2,5 snt/l JÄS ENK ORT TI -20% 26-27_hiomo.indd 26 2.5.2017 14.42.43
Paperiliitto 4/2017 | 27 HIOMO OSASTOT Valkeakosken osasto 70 Teatteriretki osaston jäsenille Tampereen Komediateatteriin lauantaina 17.6. klo 18.00, esityksenä dekkarikomedia Kaasua, komisario Palmu! Lippuja on rajoitettu määrä, lipun hinta 10 €, max 2 lippua / jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta tai soittamalla Janne Pietilä p. 0400 943 104 tai Markku Salokivi p. 040 731 0197. Matkaan lähdemme Valkeakosken Liikenteen bussilla, joka lähtee 16.30 liikenteen talleilta jatkaen reittiä: Sointulan ostoskeskuksen päätepysäkki-Hakakatu-Helletie-JuhannusvuorentieKaapelintie-Sääksmäentie-Ulvajankatu-Tallikatu-Lempääläntie-Kenraalintie-Painontie-Eerolantie-Salomaantie-Kaakonojantie-SeminmutkaTampere, sekä samaa reittiä takaisin käänteisessä järjestyksessä. Lauritsalan os. 44 Veteraanileiri 3.–7.7. Venäjänsaaressa. Ilmoittautumiset Sepolle p. 040 582 6125. Teksti ja kuva Päivi Ketolainen M iten täällä on kaikilla näin kiire ja nuoriso kulkee risaisissa farkuissa, ihmettelee pilven päältä maan kamaralle piipahtava Juuso. Palvelutaloihin suuntautunut kiertue oli esimakua Juuso – viimeinen patruuna -näytelmälle. Sen toteutuksesta vastaa ensi kesänä Jämsän Kesäteatteri. Juusosta kertovan näytelmän on käsikirjoittanut Risto Hakola. Hän myös ohjaa sen. Nimiosaa esittää Seppo Väänänen, Kaipolan paperitehtaalla työuransa tehnyt koneenhoitaja ja näyttelijä. Walden oli Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n toimitusjohtaja vuodet 1940-69. Tuona aikana hän ylsi legendan mittoihin omapeJuuso nousee näyttämölle Moni vanhainkodin asukas hieraisi kevättalvella Jämsässä silmiään, kun aidon oloinen tehdaspatruuna Juuso Walden saapui heitä tervehtimään. Waldenia pidettiin kuitenkin huonona talousmiehenä. Hän otti surutta velkaa. Seppo Väänänen esittää ensi kesänä Juuso Waldenia. Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjannut Risto Hakola, joka myös esiintyy Juuson autokuskina. räisellä tyylillään. Lippalakki, berberitakki ja Land Rover. Juuson muistelu on edelleen elävää kansanperinnettä Valkeakoskella, Jämsässä ja Simpeleellä. – Käsikirjoitusta tehdessäni olen koettanut kuvailla, millainen ihminen kätkeytyi tämän legendan taakse, sanoo Risto Hakola. Aito ja huolehtiva Käsikirjoitus perustuu tutkimusmateriaaliin, Waldenista tehtyihin kirjoihin ja aikalaisten haastatteluihin. Tärkeä taustoittaja on ollut valkeakoskelainen Eino Pohjolainen, jota Hakola haastatteli viime talvena. Juuso Walden jatkoi Yhtyneiden johtamista isänsä Rudolf Waldenin jäljiltä. Suurin Juuson rakennuttama maamerkki oli Kaipolan paperitehdas. Waldenia pidettiin kuitenkin huonona talousmiehenä. Hän otti surutta velkaa ja järjesteli suureellisia juhlia. Toisaalta Walden tunnettiin alaisistaan huolehtivana ja lämminsydämisenä ihmisenä. Hän kätteli mielellään työntekijöitään ja kyseli perheiden kuulumiset. Oliko Juuson lähestymistapa laskelmoitua vai aitoa? – Olen tullut päätelmään, että kyllä se aivan aitoa hänen puoleltaan oli, sanoo Hakola.? P Juuso – viimeinen patruuna saa ensi-iltansa 9. heinäkuuta Jämsän Kesäteatterissa. Kesäja heinäkuun ajan jäsenkortilla tavallista suurempi alennus * ! Heinäkuun erikoisetu! Lounas ruokapöydästä *Alennus koskee bensiiniä ja dieselöljyä 1.6.–31.7.2017. Edun saa kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Lisätietoa kampanjasta ja jäseneduista osoitteesta www.teboil.fi/liitto JÄS ENK ORT TI -2,5 snt/l JÄS ENK ORT TI -20% Tes-infoja ympäri maata Kaikki paperiliittolaiset ovat tervetulleita elo-syyskuun aikana pidettäviin ajankohtaisinfoihin. Infoja järjestetään seitsemällä paikkakunnalla: Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Oulussa, Tampereella ja Raumalla. Ajat ja paikat ilmoitetaan myöhemmin. Ajankohtainfoissa käsitellään raskasta tessiä eli paperiteollisuuden työehtosopimusta sekä käydään läpi syksyn tesneuvotteluiden tilannetta sekä tavoitteita. Infojen ajankohdista tiedotetaan myöhemmin. Myös jalostuksen työehtosopimuksesta pidetään oma ajankohtaisinfo, jonka ajankohta ilmoitetaan myöhemmin. Uusien työehtosopimusten tultua neuvotelluiksi järjestetään tarvittaessa paikallisia koulutustapahtumia. Ajankohtaisinfoihin liitto toivoo runsaasti osallistujia. Liiton toimitsijat eivät syksyn tes-neuvottelujen takia lähtökohtaisesti osallistu osastojen syyskokouksiin, kuten tähän asti. ? P Motoristi, muistithan ilmoittautua Motoristitapahtuma järjestetään Laukaalla 9.–11.6. Olethan muistanut ilmoittautua ammattiosastosi yhteyshenkilölle. Pelkkä majoitusvaraus ei toimi tapahtumaan ilmoittautumisena. Ilmoittautumisaika päättyy 15.5. Lisätietoja www.paperiliitto.fi ? P 26-27_hiomo.indd 27 2.5.2017 14.42.44
mies Riku Vuori. – Vuorotyö sotkee osan suunnitelmat. Osalle taas ajomatka Joensuuhun lienee turhan pitkä, turnauksen paikallisiin järjestäjiin kuulunut Vuori pohti. Vuori työskentelee Uimaharjun sellutehtaalla valvomon operaattorina. Vajaa tunti ennen pelien alku vieressä jäseniään venyttelee saman tehtaan kuivauskoneenhoitaja Jukka Haakana. Molempien työ on pitkälti istumatyötä. Vastapainoksi liikunta tulee tarpeeseen. Yhteisöllisyyttä Ennen otteluiden alkua tunnelma Joensuun Areenalla on lenseä. Isäntäjoukkue Uimaharjun pelimiehet saapuvat paikalle ensimmäisinä. Iloa ja pientä hymynkaretta suupieliin tuo se, että uimaharjulaisilta riitti täydennysmiehiä myös Paperiliiton toimiston joukkueeseen. Autetaan miestä mäessä. Turnauksen järjestelyissä paperimiesten 28 | Paperiliitto 4/2017 HIOMO HIOMO Teksti Sirkka-Liisa Aaltonen Kuvat Mikko Makkonen L oppuottelussa Lieksan ja Pankakosken yhteisjoukkue kohtasi Kaukopään. Varsinainen peliaika päättyi 2–2. Pohjoiskarjalaisten voitto ratkesi vasta neljännessä rangaistuslaukausparissa. Paperiliiton salibandyVoitto jäi Pohjois-Karjalaan Paperiliiton salibandyturnauksesta kehkeytyi trilleri, kun kultakamppailu päättyi huikaisevaan rankkikisaan. ?Kuntoilua vai tiukkaa kisailua ja voitontahtoa? Välillä säbässä meno yltyy kovaksi ja kolhujakin tulee. ? Lieksan joukkue juhlii pääsyä finaaliin (vas.) Juho Hiltunen, Niko Nevalainen, Heikki Haapalainen. ”Tämä oli suunnitelmakin, että valmistun ajoissa ja pääsen saman tien työnhakuun.” turnaus pelattiin ensimmäistä kertaa Joensuun Areenalla. Puitteet olivat hulppeat, oltiinhan maineikkaan Joensuun Josban kotiareenalla. Mukana oli yhteensä kuusi joukkuetta. Enemmänkin olisi mahtunut, tuumasi Uimaharjun paperi28-29_hiomo.indd 28 2.5.2017 17.53.55
Ismo Salminen pelasi Kuusanniemen joukkueessa viime kesän turnauksessa. Paperiliitto 4/2017 | 29 HIOMO HIOMO Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 54 VUOTTA SITTEN Ruutupaitaan pukeutunut mies nostaa aaltopahvilaatikkoa pinon päälle. Laatikoissa on Oma maa –tietokirjoja ”Suomen kodeille”. Kuvatekstin mukaan myös kirjat soveltuvat mainiosti pakattaviksi aaltopahvilaatikoihin. Laatikot on suljettu erikoislujalla Sitko-liitospaperilla. Muissa kuvissa mies valvoo sementinjakeluasemalla säkkien täyttöä, kaksi miestä vuoraa seinää eristystai vuorauspaperilla ja nainen keittiössä käärii kalaa Alumit-paperiin. Kuvien erilaiset paperit on valmistettu Yhtyneet Paperitehtaat Oy:n Paperituotteella Valkeakoskella. Kuvat liittyvät Paperituotteen tehtaan johtajan Niilo Elon esitelmään, jonka lehti on saanut julkaistavakseen. Paperinjalosteiden vienti oli edelleen vahvasti kiinni suuren ostajan Neuvostoliiton tilauksissa mutta odotukset markkinoiden laajentamiseksi Euroopassa olivat korkealla.? P Painettua tietoa Voitto jäi Pohjois-Karjalaan avuksi on rientänyt tyttösalibandyseura FB Factor Kontiolahdelta. – Riku kysyi apua ja meiltähän sitä saa, pelikenttiä viimeistellyt Factorin sihteeri Markus Holopainen huikkaa. Holopaisen ohella Areenalla häärii muutama seuran aikuinen ja iso joukko pieniä juniorityttöjä. Heidän vastuullaan on muun muassa tapahtuman buffetin pyörittäminen. – Tilaisuus on tytöille loistava, se opettaa omatoimiseen tekemiseen ja sitä kautta varojen keräämiseen, Holopainen toteaa. Leikkimielellä tai sitten ei Hetki ennen ensimmäisen ottelun alkua Vuori ja Haakana vetävät muiden mukana pelivermeet ylle. Jos hetki sitten parivaljakko kuvailikin turnauksen leppoisuutta, nyt otteissa näkyy voittamisen halu. Lämmittelyssä mailakäsi liikkuu taitavasti. – Joo, sanotaan, ettei voitolla ole merkitystä, mutta viimeiseen astihan joka mies voittoa haluaa. Etukäteen tiedetään, että Kaukopään joukkue on kova. Ovat monesti olleet mitaleilla, Vuori juttelee ennen pillin vihellystä. Lauritsalan joukkueen pelaaja-valmentaja Anssi Sinkkonen valmistautuu samaan aikaan avausotteluun kakkoskentällä. – Kerran ylsimme pronssille, muuten sijoitukset ovat olleet keskitasoa. Ilo on se, että joukkueen saimme jälleen helposti kokoon, Sinkkonen kertoo todeten, että UPM:n Lylyn-hallissa peliporukat treenaavat työn vastapainoksi kahdesti viikossa. Noin kello neljään mennessä pelit ovat ohi ja voittajajoukkue Lieksa-Pankakoski himoitun kiertopalkinnon voittaja. Yllätysvoittajiksi mainitun joukkueen iloinen kuittailu kuulemma jatkui illan mittaan. Mitäpä voitonnälkäinen Riku Vuori siihen? – Vähän jäi hampaankoloon, vaan onhan se turnaus ensi vuonnakin…? P ?Turnauksen kahviopalveluista huolehtivat Jennica Holopainen (vas.), Liina Ruotsalainen ja Elli Saastamoinen. ?? Lieksa/Pankakosken joukkueella oli hurja voitontahto! Ylempi kuva on finaaliottelusta Kaukopäätä vastaan. Alemmassa kuvassa taistellaan Uimaharjun kanssa. Tulokset 1. Lieksa os. 78/ Pankakoski os. 30 2. Kaukopää os.21 3. Uimaharju os. 88 4 Oulu os. 43 5. Lauritsala os. 44 6 Paperiliiton toimisto Huippuvalmen tajan vinkit K olmesti Suomen salibandy maajouk kueen MM-kultaan luotsannut Petri Kettunen tsemppaa Paperiliiton salibandyharrastajia. – Lajissa saa taistella, ja liikettä tulee sopivasti. Yhdessä tekemisen iloon laji sopii hienosti! Kettusen vinkit peruskuntokaudelle ovat selkeät: – Salibandy kuormittaa erityisesti alaselkää, pakaroita ja takareisiä. Lajia onkin syytä harjoitella vähintään kerran viikossa, jotta lihaksisto tottuu. Suosittelen myös monipuolista kestävyysliikuntaa kuntosalista alkaen. Treenin jälkeen kannattaa käyttää 3–5 minuuttia venyttelyyn – takareidet, pakarat, etureidet, pohkeet. Antaa aika paljon lisää miellyttävyyttä lajiin, kun kroppa ei ole jumissa. Kun fyysinen puoli on kunnossa, lajin teknisiä hienouksia oppii varsin helposti. – Pallo ja maila tottelevat kohtuullisen nopeasti. Paperiliiton jalkapalloturnaus 2017 järjestetään Raumalla 16.9. Turnauksen isännöi Rauman osasto 42. Pelit pelataan puolikkaalla kentällä miehityksillä 6+1 Rauman talviharjoitteluhallilla, os. Hankkarintie 8, Rauma. Käytössä on kaksi kenttää. Osallistumismaksu on 350 euroa/joukkue. Sitovat ilmoittautumiset 25.8. mennessä osoitteeseen pasi.sihvonen@upm.com, puh. 040 549 0482. Ilmoittautumisvahvistuksen mukana tulee tilinumero, jolle osallistumismaksu maksetaan. Ilmoittautumisen jälkeen tulee lisätietoja tarkemmasta turnausaikataulusta. Paperiliitolle on varattuna huonekiintiö Raumanlinnasta. Jos saavutte jo edellisenä päivänä, huomioikaa tämä varausta tehdessänne. Tulo 16.9. Lähtö 17.9. Hinta 1hh 80EUR/yö, 2hh 95EUR/yö, sis. aamiaisen ja paikoituksen Kaikki varaavat ja maksavat huoneensa itse. Huoneet varataan suoraan hotellista varauskoodilla ”Paperiliitto 2017” 25.8.2017 mennessä, jonka jälkeen varaamattomat huoneet vapautuvat myyntiin. Tarjoushintaiset huoneet ovat varattavissa vain joko sähköpostitse raumanlinna@ raumanlinna.fi tai puhelimitse 02 83 221. Lisätietoja turnauksesta: Pasi Sihvonen, pasi.sihvonen@upm.com tai Markku Lihavainen, markku.lihavainen@ paperiliitto.fi / puh. 0400 759 878. ? P Paperiliiton jalkapallo turnaus Raumalla 28-29_hiomo.indd 29 2.5.2017 17.53.56
30 | Paperiliitto 7/2015 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA IKÄÄNTYVÄN TYÖTTÖMYYSTURVA LISÄPÄIVÄOIKEUS Lisäpäivillä tarkoitetaan sitä, että tiettyinä vuosina syntynyt henkilö voi saada ansio päivärahaa, vaikka ansiopäivärahan enimmäisaika olisi täyttynyt. Vuonna 1954 tai sitä ennen syntynyt pääsee lisäpäiville, kun hän on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Vuonna 1955–1956 syntynyt pääsee lisäpäiville, kun hän on täyttänyt 60 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Vuonna 1957 tai sen jälkeen syntynyt tulee pääsemään lisäpäiville, jos hän on täyttänyt 61 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä. Lisäksi kaikilta ikäluokilta edellytetään, että 20 viimeisen vuoden aikana on työskentelyä vähintään 20 vuotta. Lisäpäiviä voidaan maksaa enintään sen kuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta. VANHUUSELÄKKEELLE 62-VUOTIAANA Pitkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen 62vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Tämä mahdollisuus on 1957 tai sitä ennen syntyneillä. Oikeus vanhuuseläkkeeseen koskee työtöntä, joka on täyttänyt 62 vuotta ja on saanut työttömyyspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Eläke voi alkaa hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta. Sitä ei saa takautuen. Hakemuslomakkeen vanhuuseläkettä varten saat työeläkelaitoksesta tai Kelasta sekä näiden internetsivuilta. Eläkehakemuksen voit jättää työeläkelaitokseen tai Kelaan LISÄPÄIVÄTODISTUS Eläkkeenhakijan on lisäksi pyydettävä työttömyyskassasta lisäpäivätodistus. Todistus tulee toimittaa työeläkelaitokselle ja Kelalle. Lisätietoa vanhuuseläkkeestä voit kysyä omasta työeläkelaitoksesta. Lisäpäivätodistuksesta saa tietoa työttömyyskassasta. Työttömän oikeus vanhuuseläkkeeseen 62-vuotiaana poistuu vuonna 1958 ja sen jälkeen syntyneiltä. TYÖLLISTÄMISVELVOITE Työllistämisvelvoitteen piiriin kuuluvat ne 57–59vuotiaat työnhakijat, joiden työttömyys päivärahan enimmäisaika on täyttynyt. Jos työttömyyspäivärahasi enimmäisaika (500 päivää) täyttyy sen jälkeen, kun olet täyttänyt 57 vuotta, mutta et vielä 60 vuotta, pääset työllistämisvelvoitteen piiriin. Työllistämisvelvoitteen perusteella järjestetty työ ei alenna työn päätyttyä maksettavaa työttömyyspäivärahaa. Tätä säännöstä sovelletaan myös tilanteessa, jossa vain osa työssäoloehtoon luettavista viikoista on täytynyt velvoitetyössä. TE-TOIMISTON VELVOLLISUUS PALVELUIDEN JÄRJESTÄMISEN 60 VUOTTA TÄYTTÄNEILLE Työssäoloehtoon voidaan 1.1.2017 alkaen lukea myös sellaiset täydet kalenteriviikot, joina 60 vuotta täyttänyt henkilö on ollut työllistymistä edistävässä palvelussa. Jos työssäoloehtoon luetaan aikaa, jona olet ollut työllistymistä edistävässä palvelussa, työttömyyspäivärahan perusteena olevaa palkkaa ei määritellä uudelleen. PÄIVÄRAHAN TASON SUOJAUS 58 VUOTTA TÄYTTÄNEILLE Päivärahan perusteena olevaa palkkaa ei lasketa uudelleen, jos työnhakijan työssäoloehto on täyttynyt hänen täytettyään 58 vuotta ja uusien tulojen perusteella laskettu palkka olisi aiempaa palkkaa pienempi. Työttömyyspäivärahan perusteena on tällöin se palkka, jonka mukaan sinulle viimeksi maksettu päiväraha on määritelty. Ikäedellytyksen katsotaan täyttyneen, jos täytät 58 vuotta samana päivänä, kun työssäoloehto täyttyy. Jos kaikki työssäoloehtoon luettava työ on tehty ennen kuin olet täyttänyt 58 vuotta, ei päivärahan suojaa ole, vaikka hakisit päivärahaa vasta täytettyäsi 58 vuotta Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen, Leila Levosalo ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Muista hakea liikkuvuusavustusta työttömyyskassasta ennen työn alkamista. Avustusta ei voi hakea enää työn alettua. 30-31_kassa-ristikko.indd 30 2.5.2017 15.14.21
Paperiliitto 4/2017 | 31 TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 3/2017 täyttäneistä palkinnon sai Mirja-Liisa Laakso-Lähteenmäki, Hämeenlinna. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 13.6. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 4”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 3/2017 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 2.5.2017 15.14.23
32 | Paperiliitto 4/2017 Teksti Susanna Chazalmartin M ika Perttunen, 51, oli aina ajatellut, ettei hän tule koskaan käyttämään silmälaseja. Kun ikä lähenteli viittäkymmentä, silmälääkärin tuomio oli kuitenkin tyly: ikänäköä oli tullut sen verran paljon, että mies tarvitsi silmälasit. Kaverit lohduttivat rock'n'roll -henkistä miestä sanomalla, että olihan Buddy Hollyllakin silmälasit, ja komeat olivatkin. Yhdessä vaimonsa Niinan kanssa Mika metsästi viisikymmentäluvun henkisiä mustasankaisia laseja koko kaupungin läpi, kunnes oikeanlaiset löytyivät. – Lasit olivat hienot, mutta oli vaikea hyväksyä, että niitä piti pitää päässä koko ajan. Lasit ahdistivat ja ärsyttivät jatkuvasti, Mika myöntää. Mikalle määrättiin kaksiteholasit, jotka piti kohdistaa päätä kääntämällä oikeaan kohtaan lähelle katsottaessa. Se ei helpottanut totuttelua. – Tuntui, että pää pyöri jatkuvasti kuin pöllöllä. Oli helpompi olla kokonaan ilman laseja, vaikka vaimo asiasta huomauttelikin. Lähinäön huononemisen vuoksi myös työpaikan suojalaseihin tuli vahvuudet. Suurentavat suojalasit ovat turvallisuuskysymys, sillä lipeäpuolen kunnossapidossa ohjeet on pystyttävä lukemaan tarkasti. – Esimerkiksi sähkömoottorin rihtaaminen onnistuu vain lasien avulla, sillä laserlukulaitteen numeroita ei näkisi ilman niitä. Suojalasit ovat turvavaruste siinä missä turvakengät ja kypäräkin. Viimeisimmässä näöntarkastuksessa kävi ilmi, että Mikan kaukonäkö toimi kuin kotkalla. Hän hommasi lukulasit, joita pidetään päässä vain lukiessa tai tarkkaa työtä tehdessä. Kävelemään lähtiessä Mika nostaa lasit otsalle – tai unohtaa pöydän kulmalle. Vaikka lasien pitäminen edelleen ärsyttää ja laseja saa aina olla etsimässä, Mika myöntää, että ne ovat kirkastaneet hänen maailmansa. Sanomalehden lukeminen aamulla onnistuu nyt ilman silmien kipristelyä ja siristelyä. Myös kännykän käyttö on helpottunut, kun viestejä ja tekstiä näkee oikeasti lukea. – Voisi sanoa, että valo on saapunut elämääni, Mika vitsailee, vain puoliksi leikillään. ? P Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Maailma kirkastui ELÄMÄÄN LAATUA ”Tuntui, että pää pyöri jatkuvasti kuin pöllöllä. Viikonlopun kynnyksellä Perjantain lakisääteisellä Takon Lahden kotelotehtaalla mietitään viikonlopun rientoja – ja odotetaan kauniin kevät perjantain grillikestejä Teksti Mari Schildt Kuva Panu Rissanen T akon Kotelotehtaalla Lahdessa on odotettu jo pitkään, että keli vihdoin olisi aurinkoinen ja keväisen lämmin. Kun sellainen osuu perjantaille, on työnantaja luvannut tarjota lakisääteisellä grillimakkaroita. Vaan kuinka ollakaan, kevät tarjoilee tänäkin perjantaina taivaan täydeltä: milloin räntää, milloin vettä. Siinä ei pihan pallogrilli pöhise. Se on siis taukohuonetta vain tarjolla huhtikuisena perjantaina. Stanssin koneenhoitaja Jani Lemetti pitää yllä reipasta mieltä, vaikka eväät unohtuivat. – Sattuuhan näitä. Ihan hyvä on paastotakin välillä. Pysyy kato kuosissa, hän vakuuttaa. Kahvilla kulkevaa päiväänsä hän ryydittää miettimällä tulevaa kesälomaa. Se on ensimmäinen kokonainen ja palkallinen kymmeneen vuoteen, juhlan paikka siis. Maitopurkkitehtaan lopettamisen jälkeen on mennyt lähes vuosikymmen pätkätöissä, ulkomailla ja työttömänä. – On tätä odotettu ja pitkään. Nyt on vakipaikka, hän hymyilee. Tauti, pysy loitolla! Painokoneella painajana työskentelevä Toni Rinkinen pistelee vaimon tekemää makaroonilaatikkoa ja pysyttelee terveenä. Viikonloppuna olisi tarkoitus lähteä vaimon kanssa kahdestaan Aulangolle kylpylään. Kaksi vuotta sitten sitä yritettiin viimeksi, LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Ikänäön ilmaantuminen oli pienoinen järkytys kemiläiselle Mika Perttuselle. 32-33_tauko.indd 32 2.5.2017 13.03.47
Paperiliitto 4/2017 | 33 Viikonlopun kynnyksellä mutta hääpäivää lähtikin viettämään tytär vaimon kanssa, koska aviomies makasi kotona vatsataudissa. – Varmaan pitäisi olla olla hanskat kädessä ja desinfiointiainepullo taskussa, hän miettii. Lapsillekin pitäisi vielä keksiä hyvä selitys, miksi he menevätkin mummolaan. Koneapulaisena stanssikoneella työskentelevä Jarmo Pulkkinen ei halua tänä viikonloppuna minnekään, koska takana on tuore Lapinreissu vaimon kanssa. Hän on ollut Kotelotehtaalla töissä kuukauden, ja nauttii kaksivuorotyöstä entisen kolmivuoron sijaan. – Toivottavasti tästä tulee vakinainen työ, hän sanoo. Tietoa tuutin täydeltä Varastonhoitaja Erja Kauppila ei ensi viikolla ajele trukilla, pura eikä lastaa rekkoja. Hän viettää viikon Kiljavan opistolla Nurmijärvellä varaluottamusmieskurssilla. Varaluottamismiehenä hän oli jo vuosia sitten, ja ryhtyi nyt uudestaan hommaan vuoden vaihteessa. – Minulla on halu tietää, mitä siellä säädöksissä on ja mitä etuja meillä on. Tykkään oppia uutta ja etsiä tietoa. Se on mielenkiintoista, Kauppila sanoo. Hän miettii, että kyllä jokaisen pitäisi olla selvillä työehtosopimuksen pykälistä. – Minulle on tärkeää, että tiedän itse, ettei tarvitse olla muiden tiedon varassa. Sitten työt taas jatkuvat. Nyt tehtaalla syntyy varsinkin kakkulaatikoita, äitienpäivää viettäville Suomen äideille. ? P ”On tätä odotettu ja pitkään. Nyt on vakipaikka.” ? Takolaisia lakisääteisellä: etummainen pöytä oikealta Toni Rinkinen ja Petri Viitala. Seuraavassa pöydässä Mikko Torvinen ja Jani Lemetti. Takapöytä Jarmo Pulkkinen ja oikealla Erja Kauppila. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas J ouni Salosen edellisistä syntymäpäiväjuhlista on kulunut neljä vuotta. Kolmenkymmenen vuoden rajapyykkiä hän juhlisti ystäviensä ja serkkujensa kanssa luksusmökissä. – Vuokrasin osasto 54:n lomanviettopaikan Vähikkälän Hietalahdesta. Vastavalmistuneessa mökissä iltaa vietettiin hyvän ruuan, juomien ja saunomisen parissa. Salosta ei järveen saanut, mutta jokunen rohkea pulahti uimaan. Myös paikalle tuodut pelilaitteet, PlayStation ja Nintendo Wii, tarjosivat hupia. Seuraavaa merkkipäiväjuhlaa Salonen aikoo viettää kuuden vuoden kuluttua, kun tasakymmen paukahtaa täyteen. Juhliminen silloin tällöin maistuu senkin takia, että se on hyvä keino saada myös kauempana asuvat kaverit saman katon alle. Lähestyvä kesä tuo Salosen mieleen etenkin loman. Jos aiempien vuosien onni jatkuu, Saloset suuntaavat heinäkuussa johonkin Paperiliiton Holiday Club -kohteeseen. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä 6 vuotta juhliin SYNTTÄRISANKARI Jouni Salonen Asuinpaikka: Tervakoski Syntynyt: 12.5.1983 Syntymäpaikka: Janakkala Perhe: Vaimo sekä 5ja 7-vuotiaat pojat Työ: Paperikone 12:n päällystäjä, Tervakoski Oy Terveiset: Työkavereille!! Pojat Atte ja Aaro tahtovat Jounin kesäloman osuvan Holiday Club Saimaalle tai Vuokatille. Syynä on Angry Birds -puisto. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Minkä puolesta kemijärveläiset taistelivat kovasti vuonna 2008? 2. Mikä oli Venäjän Pietarin kaupungin entinen nimi? 3. Mikä kaupunki yhdistetään monesti lehmuspuihin? 4. Mitä merkitsee sana relevantti? 5. Kuka näyttelijä voitti Putous-kilpailun vuonna 2017? 6. Missä maanosassa sijaitsee Burundi? 7. Mikä laite on reititin? 8. Mikä on työttömän henkilön yleinen ansiopäivärahan enimmäisaika? 9. Kuka on Metsä Groupin toimitusjohtaja? 10. Minkä urheilulajin huippunimi on Anni Vuohijoki? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 2.5.2017 13.03.48
1. Sellutehtaan 2. Leningrad 3. Lappeenranta 4. Olennainen, merkityksellinen 5. Pilvi Hämäläinen 6. Afrikassa 7. Laite joka jakaa verkkoa eri laitteille 8. 400 päivää 9. Kari Jordan 10. Painonnoston 34 | Paperiliitto 4/2017 TAUKOTILA E lämämme, varsinkin työelämämme menee yhä mutkikkaammaksi ja epävarmemmaksi. On silti yritettävä pysyä selvillä asioista ja koetettava muodostaa kuvaa ajan riennosta. Mikä vaikuttaa siihen, säilyykö työpaikka, kuka hoitaa lapset ja millä rahalla maksetaan koulutus? Saako kesätöitä tai harjoittelupaikan tehtaalta? Entä sote? Toki uutisissa näkyy työntekijän ja pienen ihmisen kannalta positiivistakin. On mukava lukea Suomen alkavasta nousukaudesta ja oikeiden työpaikkojen määrän kasvusta. Uskomatonta, kun on lähes parin vuosikymmenen verran lukenut vain vähennyksistä. Positiivista sekin, mitä Uudenkaupungin autotehtaan työhönotto totesi hakijoille. Työpaikka on tiedossa, kunhan osaatte kuvailla itseänne muutaman sanan lauseella ja asenne on kohdallaan. Joskus 1970-luvulla pääsi rakennusalalle töihin, kun tuli selvin päin ja tervein käsin. Historia kertoo, että tätä periaatetta noudatti myös se torpparin tekemä sopimus kansalaissodan teoissa. Siinä on vissi ero, jos töihin päästään eikä jouduta. Aivan kuten Paperiliitto-lehdessä Väistyhän vähän -mies taannoin pohdiskeli, on kyseessä vissi ero: kun tehtaan porukka kuuluisi innokkaasti ja sataprosenttisesti liittoon, olisivat epävarmuutta tuovat asiat suuremman kuin yhden pituusleikkurin hoitajan pään murheita. (Joskus sanottiin, että surkoon siis hevonen, kun sillä on iso pää). Ilman ammattiliiton jäsenyyttä yksilö joutuu heikoille. Kaikilla ei ole samaa mahdollisuutta kuin EK:n puheenjohtajalla Veli-Matti Mattilalla, joka neuvotteli itselleen 1,5 miljoonan vuosipalkan etuineen ja kädenpuristuksineen. Ulkomailta on tutkittua tietoa siitä, miten tuloerot ovat kasvaneet, kun järjestäytyminen on heikentynyt. Tätäkö kohti mennään, kun poliittinen oikeisto ja työnantajat liioittelevat lausunnoissaan työmarkkinoiden joustamattomuutta työehtojen suhteen. Yleinen Työttömyyskassa eli YTK ei käy kenenkään yksityisen työntekijän puolesta palkkaneuvotteluja. Työehtosopimus onkin yksi tärkeimmistä ammattiliiton jäseneduista. Ay-liikkeellä on edelleen tärkeä tehtävänsä ja paikkansa. Ei ole turhaan sanottu, että yhdessä olemme enemmän. ? P Päästään eikä jouduta HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastanut salibandyä 12-vuotiaasta asti. Miksi: Palloilulajit ovat kiinnostaneet aina. Joukkuelajeissa tärkeä merkitys on myös pelikavereilla sekä yhdessä tekemisellä. Miten aloitti: Ravattinen asui lähellä Lappeenrannan alueen ensimmäistä salibandyhallia. Aluksi siellä käytiin kaveriporukalla pelailemassa. Jossain vaiheessa muodostui joukkue, joka alkoi pelata hallin omaa sarjaa. Valmentaminen: Suurimpina salibandyinnostuksen vuosina Ravattinen valmensi myös junioreita. Heidän parissaan vierähti hieman vajaa vuosikymmen. Kuinka usein: Nykyisin Ravattinen käy pelaamassa vähintään kaksi kertaa viikossa työpaikkansa liikuntapaikalla. Sarjat eivät enää houkuta, mutta työkavereiden kanssa pelailu piristää ja ylläpitää kuntoa. Tauko: Valmennusvuosien jälkeen salibandy jäi joksikin aikaa. Loikoiluvuosina ylimääräistä painoa kertyi 15 kiloa, mikä innosti Ravattisen takaisin pelikentälle. Salibandyn lisäksi kuntosaliharrastus on jäänyt kiinteäksi osaksi elämää. Pelipaikka: Alusta asti Ravattinen on pelannut mieluiten puolustajana. ? P Bandy piristää Sami Ravattinen Ikä: 35 Asuinpaikka: Lappeenranta Perhe: Kaksi koiraa Työpaikka: Kaukaan paperitehdas Ammatti: Päivämies JÄSEN HARRASTAA Sami Ravattinen kuvattiin Paperiliiton salibandyturnauksessa viime vuonna. MISTÄS TIESIT? Pilvi Hämäläinen Kirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-tiedottaja ja toimittaja. Takana on pitkä työura sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp.inet.fi VA R A M IE S Kaikilla ei ole samaa mahdollisuutta kuin EK:n puheen johtajalla.
Sudokun ratkaisut sivulta 31 TAUKOTILA Nro 5 Aineisto ....................................13.6. Ilmestyy ..................................30.6. Nro 6 Aineisto .....................................9.8. Ilmestyy .................................. 25.8. Nro 7 Aineisto. ....................................6.9. Ilmestyy .................................. 22.9. Nro 8 Aineisto ....................................2.10. Ilmestyy .................................18.10. Nro 9 Aineisto .....................................1.11. Ilmestyy ..................................17.11. Nro 10 Aineisto ....................................5.12. Ilmestyy ................................. 22.12. Paperiliitto 4/2017 | 35 Paperiliitto-lehden aikataulu 2017 100 vuotta Tämä kevät on Vilho Paakon ja itsenäisen Suomen sadas. Nro 4/2017 ? 12.5.2017 ? 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Kolmeseiska n ja perhe-elämän yhteensovitta minen ei aina ole helppoa.” s. 24 Raflatacille investointi s. 4 | Veitsiluodossa vääntöä lomapäivistä s. 16 | Salibandymes taruus Pohjois-Karjala an s. 28 1_kansi.indd 1 2.5.2017 11.30.29 Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 2/17 NYT LEHTIPISTEISSÄ H Kangosjärvellä uistellaan vapaasti H Nokialla valetaan kuulia: Nyt pääsee syvälle H Katseet koukkuun: Yhdellä vai kolmella? H Selvennyksiä kalojen rauhoitusaikoihin ja pyyntimittoihin H Millä perhoilla on suurlohia saatu? H Lusikkauistimen monet mahdollisuudet H Levajokisuu on hieno soutupaikka H Unelma jättilohesta H Voiko Suomenlahdesta saada talvella lohta H Veneen ja koneen kausihuoltoihin H Kesän uistelukisat jne. Lohen käsittely: LAINEILTA LAUTASELLE Ajan tasalla -tilaisuudet kaikille paperiliittolaisille Tule kuulemaan ajankohtaisia asioita työehtosopimusneuvotteluiden tilanteesta. Kiertuepaikkakunnat: Oulu, Jyväskylä, Tampere, Rauma, Lappeenranta, Helsinki, Kuopio Aika: Elo–syyskuussa. Tilaisuuksissa käsitellään raskaan tessin ajan kohtaisia asioita. Jalostuksen ajankohtaistilaisuus pidetään myöhemmin erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Tapahtumista ja aikatauluista tiedotetaan tarkemmin myöhemmin. Seuraa liiton wwwja facebook-sivuja sekä Paperiliitto-lehteä. Tervetuloa mukaan, yhdessä olemme enemmän! 34-35_tauko.indd 35 2.5.2017 17.20.24
EURO ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Ent o t se 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus osoitteessa Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. 2000 € Ny kaupa ää l SELVIYTYMIST URVA 34-35_tauko.indd 36 28.4.2017 14.29.52