Nro 4/2018 ? 11.5.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to Sari Hakkarainen haluaa olla kuten mummonsa. Mukavan uskovainen. Sisäinen rauha ”Siivosin pussikonetta. Rätti meni ensin rattaiden väliin ja sitten sormet.” s. 24 Aktiivimalli leikkaa päivärahoja s. 4 | Savuttomat työpaikat yleistyvät s. 8 | Hae apua unettomuuteen s. 20 1_kansi.indd 1 27.4.2018 7.43.24
Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Sony-laatua alennettuun hintaan Äänentoisto samalla kuntoon! Sony KD-55XE8599 -Android-älytelevisio – 55” Norm. 999,90 €. Upeat, luonnolliset värit tarjoava 4K-resoluution Android-älytelevisio, jossa on HDR-teknologia ja aito 100 hertsin paneeli. TV-sovelluksina mm. Yle Areena, Katsomo ja Ruutu sekä Netflix ja Amazon. 2 × DVB-T2-, 2 × DVB-C-HDja 2 × DVB-S2-virittimet. Energia luokka A. Verk.com/63809 HT-XF9000 käyttää Sonyn uutta Vertical Surround Engine -tilaäänitekniikkaa, jonka avulla voit nauttia vaikuttavasta Dolby Atmos -äänestä yhden kompaktin soundbarin avulla. Kaksi etukaiutinta tuottaa kaikenlaisissa tiloissa vertikaalisen äänen sekä virtuaalisen tilaäänen, joka tuntuu tulevan joka puolelta. Laite skaalaa kaiken sisällön niin, että se kuulostaa lähes 7.1.2-kanavaiselta. Verk.com/53144 4K Ultra HD -resoluutio 4K HDR -teknologia Android-älytoiminnot Aito 100 hertsin paneeli Tupla-HD-virittimet Kokonaisteho 300 W Dolby Atmos ja DTS:X 4K HDR -yhteensopivuus Vertical Surround Engine Bluetooth-musiikintoisto ”Ostin tämän, koska samasta laitteesta (65 ”) hyvät kokemukset vuoden ajalta. Voisin ostaa komannenkin, jos olisi tarvetta.” –hyvää edullisesti, 18.2.2018 ”Loistava kuvanlaatu, helppo käyttöönotto. Oma äänentoisto riittävä. Sonyn taattua laatua.” –JPSS, 18.1.2018 ”Ehdoton plussa on kaukosäätimessä oleva (toimii todellakin) ääniohjaus, esim. areenan tai youtuben haussa todella kätevä ei tarvitse tikutella kirjain kerrallaan hakukenttään.” –Timppa, 29.12.2017 Sony HT-XF9000 2.1 Dolby Atmos Soundbar -äänijärjestelmä 799 ,90 Apurahalla 43,00/kk (24 kk) 55" Säästä 200 € 499 ,90 Apurahalla 29,00/kk (23 kk) Uutuus Ei koske Samsungin eikä ProCasterin tuotteita. verk.com/kolmevuotta 3 vuoden takuu televisioille Matkahuollolla televisiot kotiin alkaen 11,90 € Paperi_110518_sisa?sivu.indd 1 23/04/18 15:32 2-3_sisis.indd 2 24.4.2018 11.52.39
4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Aktiivimalli leikkaa päivärahoja. 6 Sellutehdas voi palata Kemijärvelle. 8 Yhä useampi työpaikka on savuton. 10–15 Reportaasi Uskonnollinen vakaumus tekee ihmisestä erilaisen, tehtaassakin. 16 Kaukaan tehtaalla parannetaan tuotannon pullonkauloja 30 miljoonan euron investoinnilla. 20 Unettomuus ajoi Janne Lavirannan sairauslomalle. 24 Marja Työppönen haaveilee metsästyskortista. 26–29 Hiomo 26 Paperiliitolaiset lomailemassa Holiday Clubin lomakohteissa. 28 Salibandy-turnauksen poika meni Uimaharjuun. 30 Työttömyyskassa: Aktiivisuusmalli hämmentää. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Kansiopalvelussa kisataan torstaisin lounastauolla tikkimestaruudesta. 34 Lukunurkassa lukuja hallituksesta. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Nina Susi Eeva Eloranta-Jokela Boreal Bioref Jo ha nn es W ie hn 10–15 Usko Uskoon tulo Stora Enson Veitsiluodon tehtaalla työskentelevä Ossi Karjalainen sai arvopohjan kaikkeen tekemiseen liityttyään helluntaiseurakuntaan. Uskoon tulo oli radikaali ratkaisu, jota punaiseksi kutsutussa Kemissä ei aina niin hyvällä katsottu. 16 Sellupaalit etenevät linjalla UPM Kaukaan tehtaalla. Puikoissa Toni Vepsä. 6 ? Boreal Bioref aikoo rakentaa Kemijärvelle 500 000 tonnin biojalostamon. Hae Apurahaa ja valikoima kasvaa silmissä Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). Sony-laatua alennettuun hintaan Äänentoisto samalla kuntoon! Sony KD-55XE8599 -Android-älytelevisio – 55” Norm. 999,90 €. Upeat, luonnolliset värit tarjoava 4K-resoluution Android-älytelevisio, jossa on HDR-teknologia ja aito 100 hertsin paneeli. TV-sovelluksina mm. Yle Areena, Katsomo ja Ruutu sekä Netflix ja Amazon. 2 × DVB-T2-, 2 × DVB-C-HDja 2 × DVB-S2-virittimet. Energia luokka A. Verk.com/63809 HT-XF9000 käyttää Sonyn uutta Vertical Surround Engine -tilaäänitekniikkaa, jonka avulla voit nauttia vaikuttavasta Dolby Atmos -äänestä yhden kompaktin soundbarin avulla. Kaksi etukaiutinta tuottaa kaikenlaisissa tiloissa vertikaalisen äänen sekä virtuaalisen tilaäänen, joka tuntuu tulevan joka puolelta. Laite skaalaa kaiken sisällön niin, että se kuulostaa lähes 7.1.2-kanavaiselta. Verk.com/53144 4K Ultra HD -resoluutio 4K HDR -teknologia Android-älytoiminnot Aito 100 hertsin paneeli Tupla-HD-virittimet Kokonaisteho 300 W Dolby Atmos ja DTS:X 4K HDR -yhteensopivuus Vertical Surround Engine Bluetooth-musiikintoisto ”Ostin tämän, koska samasta laitteesta (65 ”) hyvät kokemukset vuoden ajalta. Voisin ostaa komannenkin, jos olisi tarvetta.” –hyvää edullisesti, 18.2.2018 ”Loistava kuvanlaatu, helppo käyttöönotto. Oma äänentoisto riittävä. Sonyn taattua laatua.” –JPSS, 18.1.2018 ”Ehdoton plussa on kaukosäätimessä oleva (toimii todellakin) ääniohjaus, esim. areenan tai youtuben haussa todella kätevä ei tarvitse tikutella kirjain kerrallaan hakukenttään.” –Timppa, 29.12.2017 Sony HT-XF9000 2.1 Dolby Atmos Soundbar -äänijärjestelmä 799 ,90 Apurahalla 43,00/kk (24 kk) 55" Säästä 200 € 499 ,90 Apurahalla 29,00/kk (23 kk) Uutuus Ei koske Samsungin eikä ProCasterin tuotteita. verk.com/kolmevuotta 3 vuoden takuu televisioille Matkahuollolla televisiot kotiin alkaen 11,90 € Paperi_110518_sisa?sivu.indd 1 23/04/18 15:32 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 26 ?Jyrki Teräväinen pulahti Jaana-vaimonsa kanssa avantoon lomaillessaan Holiday Clubin Saariselän lomaosakkeessa. 8 ?Janne Wikström jätti tupakat kaksi vuotta sitten. Aamuyskä helpotti. 32 ?Kansiopalvelussa rentoudutaan tauolla korttipelin parissa. 2-3_sisis.indd 3 27.4.2018 8.08.57
4 | Paperiliitto 4/2018 Teksti Eeva Eloranta-Jokela K aikista päivärahaa saavista Paperityöväen Työttömyyskassan jäsenistä noin 80 prosentilla päiväraha on vaarassa pienentyä, koska he eivät täytä aktiivisuusehtoa. Lisäpäivillä olevista päiväraha on leikkautumassa vielä useammalta eli 95 prosentilta. – Luvuissa näkyy, että paperiliittolaiset työttömät asuvat alueilla, joissa ei ole työllistymismahdollisuuksia eivätkä työllistymispalvelut riitä. Alueellinen eriarvoisuus korostuu, näkee Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Maan hallituksen luoma aktiivimalli näyttää lukujen perusteella toimivan enemmän työttömyysturvan leikkurina kuin työttömiä aktivoivana toimena. – Ei malli edesauta työllistymistä ainakaan paperiteollisuuden tehdaspaikkakunnilla, Vanhala toteaa. Yhdellä viidestä säilyy Paperityöväen Työttömyyskassan asiakkaista aktiivisuusvaatimuksen on täyttänyt yksi viidestä ansiopäivärahaa saavasta. Arvion mukaan SAK:laisista ansiopäivärahaa saavista alle puolet on täyttänyt aktiivisuusehdon ensimmäisen kolmen kuukauden aikana. Erityisen hankala tilanne näyttää olevan ikääntyneillä työttömillä, joille ei ole välttämättä edes pyydettäessä tarjolla palveluja ja heidän työllistymisensä on hyvin vaikeaa. Aktiivisuusehtojen täyttämistä on edellytetty työttömiltä tämän vuoden alusta. Seurantajakson pituus on 65 päivää. Niiltä, jotka eivät seurantajakson aikana täytä mitään aktiivisuusehtoa, työttömyysturvaa alenneAktiivimalli leikkaa päivärahoja Neljää viidestä työttömyys turvaa saavasta paperi liittolaisesta uhkaa päivärahan aleneminen aktiivimallin takia. M iten yksittäinen ihminen voi vaikuttaa yhteiskunnan päätöksentekoon? Tilaisuuden tähän saavat kaikki täysi-ikäiset suomalaiset ensi kevään eduskuntavaaleissa. Äänestämällä jokainen voi vaikuttaa. Vai onko joku toista mieltä? Ainakin uusi poliittinen liike, Liike Nyt, joka perustettiin toimimaan uudelta pohjalta: se aikoo luottaa sosiaalisen median mielipiteitä luovaan ja niitä muokkaavaan voimaan. Liikkeen näkemyksen mukaan päätöksentekoon voi vaikuttaa uskaltamalla sanoa, kertomalla mielipiteensä ja toimimalla ajatustensa mukaan – oli varsinaista sanottavaa tai ei. Tieto uuden liikkeen perustamisesta levisi kattavasti ja täysin ilmaiseksi, sillä lanseeraus sai median huomion ilman maksettua mainostilaa tai -aikaa. Samaan aikaan toisaalla ammattiliiton sivun kokoiset ilmoitukset herättivät mielipahaa. Palvelualojen ammattiliitto PAMin #onkoreilua-kampanjaa pidettiin törkeänä propagandana ja vääränä tapana herätellä maksetuilla mainoksilla yhteiskunnallista keskustelua siitä, mitä tässä maassa tapahtuu. Liike Nyt kannustaa ottamaan kantaa ongelmiin, mutta harvemmin siltä suunnalta on tullut tukea palkansaajille tai kannettu huolta heidän pärjäämisestään tai toimeentulostaan. Ei ole myöskään kiinnostusta kuunnella ay-liikettä yhtään enempää eikä parantaa yleisesti työntekijöiden edunvalvontaa. Nämä aiheet eivät oikeistoa miellytä. Ay-liike on joutunut paheksunnan kohteeksi erityisesti siksi, että se voi ääritilanteissa käyttää mielenosoituksia ja lakkoja ilmaistakseen mielipiteensä ja vaikuttaakseen päätöksentekoon. Liikkeen perustajien huolenaiheet taitavat olla lähempänä omia egoja. Julkisuuspeliin tottuneina vallankäyttäjinä he haluavat pitää yleisön omien intressiensä pönkittäjinä. Miksi antaisit äänen sille henkilölle tai puolueelle, joka toimii sinua vastaan? On monta tapaa vaikuttaa, mutta äänestäminen on niistä oikeasti tehokas tapa. Mieti, #onkoreilua ja ketä äänestät. ? P Äänestä, ja mieti ketä PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Kevättä sipuleissa! KUORIMO #äänityöttömälle -mielenilmauksella SAK:laiset liitot vastustivat helmikuun alussa hallituksen luomaa työttömyysturvan aktiivimallia. 4-5_kuorimo.indd 4 27.4.2018 15.14.19
18–35 vuotiaat paperi liitto laiset! Tarjoamme teille vuoden parhaat bileet 27.10. Tapahtumapaikkana Apollo Live Club Helsingissä. Seuraa ilmoittelua liiton facessa, twitterissä ja wwwsivuilla. KUORIMO Paperiliitto 4/2018 | 5 taan 4,65 prosenttia seuraavan tarkastelujakson ajaksi. Työtä etsimässä Ruskon kunnassa asuva Hannu Syrjälä on yksi niistä paperiliittolaisista työttömistä, jonka työttömyysturva aleni. Ansioturva putoaa hänellä kuukaudessa noin 70 euroa ja pysyy siinä, jos aktiivisuusedellytykset eivät seuraavan seurantajakson aikana täyty. Syrjälä etsii keinoja aktiivisuusehdon täyttämiseksi Turun TE-toimiston työllistymispalvelussa Arkeassa. – Nyt yritän päästä töihin Ruskon kunnalle, Syrjälä kertoo. Syrjälä toivoo, ettei hänen työllistämisensä esteeksi nouse se, että hän täyttää tulevana kesänä 62 vuotta. Hän voisi silloin hakeutua työttömyysturvan lisäpäiviltä eläkkeelle, mutta ei aio näin tehdä. Syrjälä on monitaitoinen ja hän voisi toimia tuuraajana hyvinkin erilaisissa tehtävissä, jotta saisi aktiivisuusehdot täytettyä. Aktiivimalli leikkaa päivärahoja Työllistämiseen kunta saisi Syrjälän mukaan 50 prosentin palkkatuen. – Kunnalle se olisi kannattavaa ja hyötyä tulisi monin verroin, arvelee Syrjälä. Kakkosvaihe ei edennyt Maan hallitus toi kehysriihessä lisää epävarmuutta työelämään esittämällä irtisanomisen helpottamista alle 20 henkilön yrityksissä ja alle 30-vuotiaan palkkaamista ilman perustetta määräaikaisesti. Aktiivimallin kakkosvaihe ei kuitenkaan edennyt. Lisäksi nykyistä aktiivimallia korjataan siten, että entistä useampi koulutus täyttää aktiivisuusehdon. SAK:n mielestä näitä linjauksia ei olisi malliin saatu ilman kansalaisaloitetta ja SAK:n painostustoimia. SAK on pitänyt esillä etenkin työttömien oikeutta henkilökohtaiseen palveluun. Näihin hallitus lupasi lisätä resursseja. Edelleen SAK on sitä mieltä, että hallituksen pitäisi perua aktiivimalli ja uudistaa työttömyysturvaa kolmikantaisesti. ? P Hannu Syrjälän mielestä aktiivimallissa on kyse siitä, että viedään pois sellaista, mikä on luvattu antaa. Työttömyysturvan aktiivimalli 65 työttömyysetuuden maksupäivän aikana työttömän on ? tehtävä 18 tuntia palkkatyötä ? TAI oltava TE-toimiston työllistymistä edistävissä palveluissa 5 päivää. Näitä ovat työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, työtai koulutuskokeilu, työnhakutai uravalmennus, kuntouttava työtoiminta. ? TAI osallistuttava 5 päivää muuhun työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavaan rekrytointia tukevaan toimintaan, jonka ajalta maksetaan työttömyysetuutta (esim. rekrytointikokeilu tai muu TEtoimiston hankkima palvelu) ? TAI ansaittava yrittäjänä 23 % yrittäjän työssäoloehdon täyttäviä tuloja (241 € tarkastelujakson aikana v. 2018). Ei koske työtöntä, joka on: ? hakenut työkyvyttömyyseläkettä ja odottaa tästä päätöstä ? työskentelee omaisja perhehoitajana ? saa työkyvyttömyyden tai sairauden perusteella myönnettyä muuta etuutta Pa tr ik Li nd st rö m 4-5_kuorimo.indd 5 27.4.2018 15.14.21
KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela K iinalaiset sijoittajat ovat nyt liikkeellä Suomen biotehdashankkeissa. Rahoitusneuvotteluissa tänä keväänä edenneen Kemijärven lisäksi myös Kuopion Sorsasaloon kaavaillun biotuotetehtaan rahoittajaksi tuli kiinalaisyhtiö. Kiinan merkittävin pehmopaperivalmistaja Hengan International omistaa nyt Finnpulpin osakekannasta 36,5 prosenttia ja omistusosuus voi myös kasvaa. Henganin tultua osakkaaksi myös aiemmat omistajat MTK ja Grizzly Hill Capital ovat kasvattaneet sijoituksiaan, ja ne omistavat nyt molemmat 11,5 prosenttia. Finnpulpin tavoitteena on tehdä lopullinen investointipäätös ensi vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Samalla alkaisivat rakennustyöt. Yhtiö odottaa, että hankkeen ympäristölupiin tulleisiin valituksiin saataisiin ratkaisuja ensi kesänä. Finnpulpin suunnittelema 1,4 miljardin euron tehdasinvestointi työllistää hankevaiheessa 5700 henkilötyövuotta ja valmiilla tehdasalueella 200 henkilöä. Puuraaka-ainetta tehdas käyttää 6,7 miljoonaa kuutiometriä vuodessa.? P 6 | Paperiliitto 4/2018 Tulevaa eläkettä ei tunneta Eläke: Eläketurvakeskuksen eli ETK:n tutkimukseen osallistuneista 54–62-vuotiaista noin puolet osaa arvioida tulevan eläkkeensä määrän. Heistä yli puolet ei tunne lainkaan elinaikakerrointa, joka leikkaa kuukausieläkettä eliniän pitenemisen takia. Kaksi kolmesta 54–62-vuotiaasta tietää työssä jatkamisen vaikuttavan työeläkkeeseen. Eläkkeen määrään vaikuttavilla taloudellisilla kannustimilla on merkitystä vain noin 15 prosentille tutkimukseen osallistuneista. Työssä jatkamisen kolme kannustinta ovat elinaikakerroin, lykkäyskorotus ja varmennusvähennys. Elinaikakerroin pienentää kuukausieläkettä. Kerroin lasketaan vuosittain uusille alkaville eläkkeille. Esimerkiksi vuonna 1956 syntyneeltä elinaikakerroin pienentää vanhuuseläkettä noin 4 prosenttia, kun eläke alkaa vuonna 2018 tai sen jälkeen. Jos eläkkeelle jää myöhemmin kuin alimmassa vanhuuseläkeiässä, eläke paranee lykkäyskorotuksella. Eläkettä korotetaan 0,4 prosenttia jokaista lykättyä kuukautta kohti. Työtä tekevälle lykkääjälle kertyy lisäksi 1,5 prosenttia uutta työeläkettä, joka lasketaan vuosiansioista. Osittaiselle vanhuuseläkkeelle ennen vanhuuseläkeikää jäävän osittaisena nostettu eläke heikkenee varhennusvähennyksellä. Eläkettä pienennetään pysyvästi 0,4 prosenttia jokaista varhennettua kuukautta kohti. Kotimaisen puun käyttö ennätystasoa Puunkäyttö: Metsäteollisuuden raakapuun kotimaisuusaste oli vuonna 2017 suurin lähes 40 vuoteen. Eri toimialoista eniten puuta käytti selluteollisuus. Metsäteollisuus käytti raakapuuta vuonna lähes 70 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli kolme prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kotimaista tästä oli 62 miljoonaa kuutiometriä. Eniten raakapuuta jalosti selluteollisuus, liki 33 miljoonaa kuutiometriä, mikä oli toimialan suurin tilastoitu käyttömäärä tähän mennessä. SILPPUA Finnpulp ilmoitti huhtikuussa aloittaneensa Kuopion biotuotetehtaan perussuunnittelun. Teksti Eeva Eloranta-Jokela K emijärvelle suunniteltu Boreal Bioref Oy:n biojalostamoinvestointi otti harppauksen kohti toteutumista, kun yhtiö allekirjoitti pääsiäisen alla investointia koskevan tavoitesopimuksen kiinalaisen Shanyingin kanssa. Stora Enso lakkautti sellutehtaan Kemijärveltä vuonna 2008. Kemijärven ammattiosaston puheenjohtaja Erkki Sivosuo pitää sellutehtaan mahdollista paluuta Itä-Lappiin kullanarvoisena asiana. – Tätä varten ammattiosasto on kannattanut pitää hengissä. Mitä olen kuullut, niin muutamat muualle töihin muuttaneet odottavat, että pääsevät paluumuuttamaan Kemijärvelle, Sivosuo sanoo. Lähes miljardin hanke Boreal Bioref aikoo rakentaa Kemijärvelle 500 000 tonnin biojalostamon. Kyseessä on 950 miljoonaa euroa maksava tehdashanke, joka työllistää suoraan lähes 190 henkeä ja välillisesti noin 1100 henkeä. RakentamisKuopioon sijoittaja Kiinasta ?Havainnekuva Kemijärvelle suunnitellusta biojalostamoalueesta. Sellutehdas voi palata Kemijärvelle Biojalostamon pohjatyöt alkavat tulevana kesänä, jos suunnitelmat pitävät. ”Tätä varten ammattiosasto on kannattanut pitää hengissä.” Hengan International valmistaa muun muassa pehmopaperia ja hygieniatuotteita. H en ga n In te rn at io na l 6-7_kuorimo.indd 6 27.4.2018 13.14.16
KUORIMO tuottavuudelle ja bruttokansantuotteelle on merkittävä. Samoin 7500 asukkaan Kemijärven kaupungille, Nivala perustelee. Valmista vuonna 2020 Biojalostamolla on kunnianhimoinen aikataulutavoite: mittavat maansiirtotyöt pitäisi saada alkuun tulevana kesänä, jotta laitos valmistuisi vuoden 2020 loppuun mennessä. Myönteinen ympäristölupapäätös hankkeelta vielä puuttuu. Lisäksi neuvotteluja käydään edelleen rahoitussopimuksista ja niihin liittyvistä Kiinan viranomaisten myöntämistä luvista.? P Paperiliitto 4/2018 | 7 Zlatanin jalanjäljissä M anchesterissa, tunteja ennen paikallispelin alkua, pöytään istui punapaitaisia kannattanut vanhempi mies, joka huomasi lehteni sivulta sixpackiään esitelleen paikkakunnan entisen suosikkipelaajan. – Completely useless – täysin hyödytön, totesi herrasmies. Kun keskustelu oli avattu, täytyi jo kohteliaisuuden nimissäkin kysyä, että miten niin. Herrasmies otti kulaukSUORAA PUHETTA Ja miten muiden pelaajien tehtävänä on edistää hänen uraansa ja miten seuran ongelma on se, että muut eivät osaa hommiaan. – Liika raha lajissa on vienyt kunnioituksen niitä pelaajia kohtaan, jotka pelaavat sata lasissa faneille, jotka lystin maksavat, mies totesi. Siinä meille kaikille mietittävää työpaikoillemme. Jalkapallo kun on yhteiskunnan peili ja naamassa vika, jos ei kuvasta pidä. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies vaihe liikuttaa noin 3000 henkeä. Shanyingista tulee Boreal Bioref Oy:n enemmistöomistaja, sellun ja muiden biotuotteiden ostaja ja operatiivinen kumppani. Neuvotteluja yhteistyöstä on käyty viime marraskuusta lähtien. Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala oli mukana sellutehtaan sulkemiselle vaihtoehtoja etsineessä Massaliikkeessä. Viimeiset viisi vuotta Nivala on edistänyt biojalostamohanketta. – Kokonaisuutena olen tähän tehtyyn työhömme tyytyväinen ja nyt pitää tämä loppu hoitaa vähintään yhtä hyvin. Biojalostamon vaikutus Itä-Lapin ja koko Pohjois-Suomen Teksti Markku Häyrynen U utinen myynnistä ei herättänyt isompaa huomiota Walkin Suomen tehtailla Valkeakoskella ja Pietarsaaressa. Asiaa on osattu odottaa siitä lähtien, kun UPM vuonna 2007 myi Walkin suomalaiselle pääomasijoittajalle CapManille. – Yllättävän vähän asia on työntekijöiden kesken herättänyt keskustelua. Tiedossa on ollut, että kauppa jossain vaiheessa tulee, sanoo pääluottamusmies Juha-Pekka Mäkelä Valkeakosken tehtaalta. Kauppa toteutuu, jos kilpailuviranomaiset sen hyväksyvät. Pietarsaaren tehtaalla on kokemusta siitä, että ehdot voivat johtaa myös oston perumiseen. Kansainvälinen pakkausja paperiyhtiö Mondi aikoi pari vuotta sitten ostaa Walkin Pietarsaaren ja Puolassa sijaitsevan Wroclawin tehtaan, mutta kauppa ei täyttänyt kilpailuviranomaisen ehtoja ja jäi toteutumatta. Nyt tilanne on toinen. – Vuoden päästä ollaan viisaampia sen suhteen, mitä omistajanvaihdos tarkoittaa. Toivottavasti piristymistä ja investointeja, kertoo Pietarsaaren tehtaan pääluottamusmies Matti Hautala. Walki-konserni valmistaa teknisiä laminaatteja ja suojapakkausmateriaaleja. Yritys on erikoistunut kuitupohjaisiin älykkäisiin monikerroksisiin laminaattituotteisiin, joita käytetään erilaisiin käyttötarkoituksiin rakentamisesta kuluttajapakkauksiin. Työteliäs kesä Walkin Pietarsaaren tehdas pyörii kesän viidessä vuorossa. Työntekijöitä on 150. Kesätyöntekijöitä on tulossa lähemmäs 40. – Töitä meillä on, kuten muillakin aloilla. Se näkyy nyt sitten siinä, että työvoimaa on kesäksi ollut aiempaa vaikeampi saada, kertoo Hautala. Myös Valkeakoskella on edessä tavallista työteliäämpi kesälomitusten aloitus. 100 vakituisen työntekijän lisäksi tehtaalla on noin 40 määräaikaista, joiden joukossa on monia aiempien kesien lomittajia. – Nyt lomittajiksi tulee ihan uutta porukkaa, joka ei ole ollut alan töissä tai töissä ylipäätään, joten heitä pitää varautua kouluttamaan aiempaa enemmän, Mäkelä pohtii.? P sen ja totesi, että jalkapallo ei kaipaa itseriittoista kaikkitietävää asiantuntijaa, joka kertoo valmentajille, miten joukkueen tulisi pelata. Walkille uusi omistaja CapMan Buyout rahastot myy Walkin toiselle pääomasijoittajalle One Equity Partnersille. Shanying ? kansainvälinen paperiryhmä ja Kiinan kolmanneksi suurin pakkauspaperin ja pahvin tuottaja ? tuottaa voimapapereita, kartonkia, korkea laatuisia aalto, offsetja muita paperilaatuja ? Kiinan lisäksi omistaa yrityksiä mm. Euroopassa, Yhdysvalloissa, Japanissa ja Pohjoismaissa. ? pitkät suhteet Suomen selluja paperikoneteollisuuteen ? osti viime vuoden lopulla ruotsalaisen Nordic Paper -yhtiön ? vuotuinen tuotanto on yli 3 miljoonaa tonnia paperia ja 1 miljardi neliömetriä levyä ja kartonkia. Boreal Bioref ? suomalainen biotalousyritys, joka suunnittelee ja rakentaa Kemijärvelle biojalostamon ? aikoo tuottaa mm. selluloosaa, liukosellua, mikrokiteistä selluloosaa, mäntyöljyä, etanolia, bioenergiaa (sähköja lämpö-), biokaasua, maanparannusaineita sekä puupohjaisia sokereita ? käyttää vuosittain 2,8 miljoonaa kuutiometriä puuta, josta noin 0,4 miljoonaa kuutiometriä haketta toimitetaan hankinta-alueella sijaitsevilta sahoilta Walkin valmistamia kuitupohjaisia laminaatteja käytetään esimerkiksi rakentamisessa. Walki B or ea l B io re f O y 6-7_kuorimo.indd 7 27.4.2018 13.14.17
KUORIMO 8 | Paperiliitto 4/2018 – Tupakkaa meni aski päivässä, ja rööki maistui kipeänäkin. Tunnin välein piti käydä tupakalla. Se alkoi tuntua hölmöläisen hommalta, kertoo Wikström, joka oli polttanut jo parikymmentä vuotta, viisitoistakesäisestä lähtien. Ennen kuin tupakoinnin totaalikielto astui voimaan, Pyroll halusi helpottaa lopettamista tarjoamalla ilmaisia reseptilääkkeitä sekä nikotiinipurkkaa lopettamisen tueksi. Wikströmillä oli takanaan jo joitakin lopettamisyrityksiä ja tällä kertaa hänkin päätti kokeilla lääkkeitä. Hänen kohdallaan niiden vaikutus oli kuitenkin nolla. Sitten hän löi ystävänsä kanssa 500 euron vedon siitä, että pystyy olemaan puolitoista vuotta ilman tupakkaa. Nyt hän on ollut jo kaksi vuotta polttamatta. Kun työpaikka muuttuu savuttomaksi, voi se olla viimeinen kimmoke lopettaa tupakointi. Pakko ei ole kuitenkaan koskaan hyvä motivaattori, korostaa pääluottamusmies Janne Wikström. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Johannes Wiehn N yt olisi hyvä aika lopettaa. Näin mietti pääluottamusmies Janne Wikström, kun Siltakylän Pyroll oli muuttumassa savuttomaksi työpaikaksi pari, kolme vuotta sitten. Yhä harvemmalla palaa Siltakylän Pyroll muuttui savuttomaksi pari, kolme vuotta sitten. Muutos sai myös Janne Wikströmin lopettamaan tupakoinnin. Tupakoitsijat ahtaalle Wikströmin lisäksi muutama muukin tupakoitsija onnistui lopettamaan joko lääkkeillä tai ilman. Pakon kautta syntyi siis lopulta jotain hyvää. Näin on käynyt monella muullakin työpaikalla, jotka ovat muuttuneet savuttomiksi. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut suhtautuvat kuitenkin totaalikieltoihin kriittisesti. – Ehdoton kielto ei mielestäni toimi koskaan. Halu lopettaa tupakointi lähtee omasta päästä eikä siitä, että työnantaja pakottaa, Wikström painottaa. Entä sitten ne, jotka tupakoivat edelleen? Virallinen vastaus on se, että he eivät enää tupakoi työaikana. Jos he haluavat polttaa, on heidän kirjauduttava Ennen kuin tupakoinnin totaalikielto astui voimaan, Pyroll halusi helpottaa lopettamista tarjoamalla ilmaisia reseptilääkkeitä sekä nikotiinipurkkaa lopettamisen tueksi. Wikströmillä oli takanaan jo joitakin lopettamisyrityksiä ja tällä kertaa hänkin päätti kokeilla lääkkeitä. Hänen kohdallaan niiden vaikutus oli kuitenkin nolla. Sitten hän löi ystävänsä kanssa 500 euron vedon siitä, että pystyy olemaan puolitoista vuotta ilman tupakkaa. Nyt hän on ollut jo kaksi vuotta polttamatta. vuttomiksi. Luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut suhtautuvat kuitenkin totaalikieltoihin kriittisesti. – Ehdoton kielto ei mielestäni toimi koskaan. Halu lopettaa tupakointi lähtee omasta päästä eikä siitä, että työnantaja pakottaa, Wikström painottaa. Entä sitten ne, jotka tupakoivat edelleen? Virallinen vastaus on se, että he eivät enää tupakoi työaikana. Jos he haluavat polttaa, on heidän kirjauduttava 8-9_kuorimo.indd 8 27.4.2018 8.02.26
KUORIMO Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara S IPILÄN HALLITUS tuli ulos kehysriihen lääkkeillä työllisyysasteen nostoon. Jälleen kerran ratkaisuja löydettiin ongelmiin, joita ei ole, ja tavoilla, jotka herättävät varmasti keskustelua keinojen perustuslainmukaisuudesta. Nyt hallitus kaavailee alle 30-vuotiaille kolme kuukautta työttömänä olleille nuorille oikeutta perusteettomiin pätkätöihin. Siis lain tuomaa suojaa työskennellä määräaikaisena, vaikka työvoiman tarve yrityksessä olisikin pysyvä. Kyynikko kuitenkin saattaa kysyä, kuinka moni alle 30-vuotias on edes nykylainsäädännöllä saanut itsensä pysyvään työsuhteeseen tässä oppisopimusten, kysynnänvaihteluiden ja koulutusreservien loputtomassa oravanpyörässä? Määräaikaisten lisäksi hallitus on iskemässä hampaansa myös pienten, alle 20 henkeä työllistävien yritysten työntekijöiden irtisanomisten perusteisiin. Hallituksen työlainsäädäntöä valmistelevien virkamiestahojen, Suomen Yrittäjien ja Perheyritysten liiton mukaan suomalaisesta työntekijästä on yhtä vaikea päästä eroon kuin älypuhelimesta kämmenellä. Työntekijäpuolella saattaa tästäkin olla omia ja vastakkaisia kokemuksia ihan sieltä kokoonpanolinjalta. TÄHÄN KUN LISÄTÄÄN hallituksen virittelemät märät unet lainsäädännöstä, joka antaisi myös näille alle 30-vuotiaille oikeuden sopia työehtosopimukset alittavia työehtoja, oppisopimuskoulutettaville (tietenkin määräaikaisille) paremman oikeuden työhön kuin poispotkituille vakituisille, alkaa kuva hahmottua. Uudessa työelämässä töitä tehdään määräaikaisina ja työttömyysjaksoilla aikaa kulutetaan aktiivitoimenpiteissä, vaikkapa määräaikaisena entisessä työpaikassa, vähintään se vaaditut 18 tuntia kvartaalia kohden. Mitä tästä seuraa? Helsingin Sanomien mukaan suomalaiset eivät enää tee lapsia, etenkään pienituloiset. Lapsenteko on rankkaa puuhaa ja erityisesti jälkeläisten elättäminen pätkätöillä. Älypuhelin kämmenellä tätä jälkikasvun vaaraa ei ole, mutta #onkoreilua?? P Paperiliitto 4/2018 | 9 ulos työpaikalta ruokatunnilla sillä edellytyksellä, että se ei ole työaikaa. Pyrollilla Siltakylä ja Valkeakoski toimivat savuttomuuden pilottipaikkoina. Runsas vuosi sitten konsernin kaikki työpaikat muuttuivat savuttomiksi. Ratkaisuun päädyttiin monesta syystä, kertoo Pyroll-konsernin HR-päällikkö Jukka Nummi. – Asiakkailta tuli vahvaa toivetta savuttomuudesta, sillä kartonkiin tarttuvat helposti kaikki hajut. Myös moni työntekijä koki tilanteen epäreiluna, sillä tupakoijat pitivät enemmän ja pidempiä taukoja. Työterveyshuoltokin on ollut iloinen tästä ratkaisusta. Helppo olla ilman Aikoinaan tehtailla tehtiin työtä tupakka huulessa. Sitten tulivat tupakkakopit ja niiden jälkeen tupakkapaikat ulkona. Nyt monet tehtaat ovat kokonaan savuttomia. Lait ja asenteet tupakointia kohtaan ovat muuttuneet, ja tupakointi on vähentynyt Suomessa huimasti. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan työikäisistä, 20–64-vuotiaista, tupakoi viime vuonna päivittäin 13 prosenttia. Vuosituhannen alussa vastaava luku oli 25 prosenttia. 1940-luvulla miehistä tupakoi peräti 76 prosenttia. 37-vuotias Wikström on huomannut tupakoinnin suosion hiipumisen lähipiirissään. – Aika harva kaveri enää polttaa. Siksikin on helppo olla ilman. Aiemmin parhaat jutut kuuli aina tupakkapaikalla – enää niin ei ole. Sauhuttelun lopettaminen oli loppujen lopuksi helppoa, sillä Wikström oli pohdiskellut asiaa jo pitkään, ja motivaatio oli korkealla. – Ehkä siinä ensimmäisen puolen vuoden aikana teki mieli tupakkaa, jos oli viihteellä. Mutta sitten sekin mieliteko jäi pois. Nyt uskallan poltella silloin tällöin jo pikkusikarin. Ei tarvitse enää pelätä, että homma lähtisi lapasesta. Wikström kertoo, että hajuja makuaistit palautuivat nopeasti, ja hän alkoi haistaa mitä ihmeellisimpiä asioita. Myös aamuyskä jäi pois. Muuten hän ei ole huomannut mitään radikaaleja muutoksia. Hänellä on muun muassa aina ollut hyvä hapenottokyky – myös silloin, kun hän vielä tupakoi. Nuuskaamista ei ole kielletty Tupakoinnin vähentyessä nuuskaaminen on lisääntynyt erityisesti nuorten keskuudessa. Tilanne Suomessa on kuitenkin edelleen erittäin hyvä, jos sitä verrataan Ruotsiin, jossa nuuskaa käyttää noin joka viides väestöstä. Paperitehtaillakin nuuskataan, ja tietyillä paikkakunnilla nuuskaaminen on lisääntynyt selvästi. Nuuskaamiseen ei ole tehtailla kuitenkaan puututtu, vaikka sitä mahdollisuutta onkin pohdiskeltu. – Kun UPM muuttui savuttomaksi, työnantaja mietti myös nuuskaamisen kieltämistä, mutta siihen ei lopulta lähdetty, kertoo UPM:n Rauman tehtaan pääluottamusmies Jouko Aitonurmi. Myös Pyrollilla päädyttiin siihen, että nuuskaamista ei kielletä. – Periaatteessa tupakointikielto koskee kaikkia tupakkatuotteita, myös sähkösavukkeita ja nuuskaa. Emme ole kuitenkaan kategorisesti kieltäneet nuuskaamista, eikä se ole noussut samanlaiseksi ongelmaksi kuin tupakointi, Nummi sanoo.? P #onkoreilua PITUUSLEIKKURI Juha Sipilä: Pätkätöihin mars! Yhä harvemmalla palaa ”Tunnin välein piti käydä tupakalla. Se alkoi tuntua hölmöläisen hommalta.” Uudessa työelämässä töitä tehdään määräaikaisina. 8-9_kuorimo.indd 9 27.4.2018 8.02.27
Paperiliitto 4/2018 | 11 VAKAUMUS Uskon asia Vaikka yli 70 prosenttia suomalaisista kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon, uskonnollinen vakaumus tekee ihmisestä erilaisen, tehtaassakin. Sari Hakkarainen Äänekoskelta ja Ossi Karjalainen Kemistä ovat soutaneet vastavirtaan. – Tässä meidän aika värittömässä evlutissa kastetilaisuus on minulle vaikuttavin ja läheisin toimitus. Sallikaa lasten tulla tyköni. Se herkistää aina, Sari Hakkarainen sanoo. Teksti Mari Schildt Kuvat Mikko Vähäniitty, Nina Susi 10-15_pääjuttu.indd 11 27.4.2018 13.23.40
M etsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalla laboranttina työskentelevä Sari Hakkarainen sanoo, ettei ole koskaan tullut uskoon. Tai ollut tulematta. Miksi sitä nyt sitten sanoisi, kun tykkää käydä kirkossa, lukee lasten kanssa iltarukouksen ja kirkkovaltuustoonkin tuli valittua, vaikkakin omaksi hämmästykseksi. – Voisi kuvitella, että minä puhelisin töissä hiljaisella äänellä, että siunattua huomenta kaikille. Sen sijaan, kun meillä puhutaan alapääjuttuja, niin olen mukana. Hyvin usein olen myös aloittamassa niitä. Meillä sitä läppändeerusta heitellään kuitenkin leikkimielellä. Ei se ilkeätä ole. Valtaosa tietää minut ja minun pervot juttuni, hän nauraa. Töissä laboratoriossa hänen vakaumuksestaan tiedetään, mutta ei tehdä numeroa. – Ukot kyllä ovat sellaisia, että kun pääsin läpi kirkkovaltuustoon, niin ne kyllä muistaa aukoa siitä päätään. Kun en aina välttämättä käyttäydy ja puhu kuin kirkkovaltuutettu. Kiroilenkin kuin lappalainen! Hakkarainen sanoo, että on kauhean huono pohdiskelemaan, mutta jos hänen vakaumustaan jotenkin pitäisi kuvailla, niin sen punainen lanka on sama kultainen sääntö, jota ala-asteen uskontotunnilla opeteltiin. – Että yritä olla sellainen ihminen toisille, jonka haluaisit, että sinulle oltaisiin. Sitä olen yrittänyt paljon, mutta joskus en vain pysty. Silloin kultaista sääntöä koetellaan. Tekisi mieli heittää hanskat naulaan, että ei minun tehtäväni ole oikeasti aina. Joskus pitää saada olla se paskiainen itsekin. Kellään ei kuitenkaan ole yhtään kirkkaampaa kruunua, vaikka olisi keitetty missä. Samat elintoiminnot toimivat, oli uskovainen tai ei, karvoilla tai ilman, hän sanoo. Mummojen uskossa Oikeastaan Hakkaraisen vakaumus on kotoisin parhailta esikuvilta, omilta mummoilta. – Varsinkin Aune-mummo oli sellainen mukavan uskovainen. Se oli niin kiva, kun hänellä oli niitä Jeesuksen kuvia siellä kämpässään. Nytkin näen silmissäni sen posliinitaulun, jossa oli Jeesus koristeltu pastelliväreillä. Se oli tosi hieno. Toisessa mummolassa oli kuva suojelusenkelistä saattamassa lapsia sillalla rotkon yli. Se kuva oli 1970-luvulla varmaan joka huushollissa, hän hymyilee. Hakkarainen muistelee, että Aune-mummon luona asiasta ei tarvinnut puhua, mutta se tuli ilmi tekemisissä. – Hänellä oli sellainen sisäinen rauha, ihVAKAUMUS 12 | Paperiliitto 4/2018 meellinen mielenrauha, joka tuli hengellisyydestä. Se oli minusta tosi vaikuttavaa. Kaikki se vaatimattomuus ja arkisuus, ei mitään materialistista tai hössötystä. Jos oli vaikka nimipäivä, häneltä saattoi tulla kortti ja viisi markkaa rahaa ja postimerkki. Se raha oli muistamista ja postimerkki antoi minulle ymmärtää, että minäpä kirjoitan mummolle kiitoksen, hän kertoo. Oli se yksi täti, jolle kelpasi kolmioyskänlääkekin, jos muuta juotavaa ei ollut. Hakkarainen inhosi tädin kaseteilta soittamia, venyttävällä nuotilla laulettuja uskonnollisia viisuja, mutta nekään eivät pitäneet tätiä kuivilla. Aune-mummo ei kuitenkaan koskaan tuominnut. – Ehkä olin sitten tuomitseva, kun en sitä ymmärtänyt. Mutta mummo ymmärsi. Ei koskaan paheksunut vaan hyväksyi mustatkin lampaat. Sitä toivon, että minustakin tulee joskus samalla lailla rauhallinen mummo, joka ei hössötä mutta on läsnä, Hakkarainen miettii. ”Ihmettelin sitä yli ymmärryksen menevää rauhaa ja iloa, mikä ihmisillä oli.” ”Voisi kuvitella, että minä puhelisin töissä hiljaisella äänellä, että siunattua huomenta kaikille.” ? –Silloin kun mummot elivät, uskonto oli joka perheen pakkopulla. Oli pakko käydä kirkossa kuuntelemassa nuhteita siitä, miten syntinen on. Ei se ole tänä päivänä enää niin, Sari Hakkarainen sanoo. ?–Vartijana saatan käydä valvomossa ja muualla, heitän kevyttä läppää. Se antaa itsellekin paljon, kun näkee, että tapaaminen on mieluisa, Ossi Karjalainen sanoo. 10-15_pääjuttu.indd 12 27.4.2018 13.23.41
Ihan ilokseen kirkkoon Hakkarainen tykkää käydä kirkossa. – En minä nyt kirkkoon, ihmiset sanovat. Siinä on joku semmonen, hän ihmettelee ja kertoo, että on kohta lähdössä rippikoululaisen kanssa riparijumikseen. – Toiset vievät lapsen vain parkkipaikalle, mutta minä menen istumaan kirkkoon itsekin. Muuten joutuisin vain ajelemaan edes takaisin. Menen hänen ilokseen sinne takariviin olemaan näkymätön, Hakkarainen virnistää. Hän miettii, että mikä olisi parempi paikka viettää tunti aivan rauhassa. – Se on hyvä paikka vähän miettiä, kun olen oikeasti aika eläväinen ihminen. Kai sitä voisi mennä istumaan kahvilaankin, mutta siellä menee helposti enemmän kuin kolehtihaaviin laitettava summa, hän nauraa. – En minä sen vuoksi käy kirkossa, että kun tuli otettua kuusi kaljaa silloin yhtenä iltana, tai tuli sanottua pahasti työkaverille. Eikä siellä pappi hakkaa nyrkillä saarnastuolia ja hauku seurakuntaa, joka istuu kirkonpenkissä päät nuokuksissa, niin kuin elokuvissa näytetään, hän sanoo. Hakkarainen kertoo, että nykyään saarnat ovat ihan kivoja kuunnella. Papit kertovat maanläheisesti asioista, eikä siellä syytetä ketään. Voit vain olla. – Kello 10 sunnuntaiaamuna on hirveän aikaisin, ainakin minulle! Mutta kun sinne vaivaudun menemään, tulen aina hyvällä mielellä pois. Olenko sitten niin syntinen, voi olla sitäkin, hän nauraa. Kaikista kirkon toimituksista kaste on hänelle kuitenkin ylitse muiden. Se herkistää aina. Merkityksellisimpiä ovat olleet kolmen oman lapsen ja neljän kummilapsen ristiäiset. Silloin hän on kokenut vahvimmin sitä taivaanisäuskoa, jonka hän mummoiltaan oppi. Välit poikki On ollut myös aika, jolloin Hakkaraisen vakaumus oli katkolla. Paperiliitto 4/2018 | 13 VAKAUMUS – Menetin rakkaimman tätini vuonna 2012 aivokasvaimeen. Hän hoiti meitä, kun olin 6-vuotias ja äiti lähti. Samaan aikaan ikätoveri naapurista menehtyi samaan sairauteen ja paras ystävä hukkui Jämsänjokeen. Silloin olin aivan varma, että mitään Jumalaa tai Taivaanisää ei olekaan. Pitkään aikaan en käynyt edes kirkossa, löin välit ihan poikki, hän kertoo. Jotenkin vain hän kuitenkin palasi. – Mutta kyllä perkele koetteli. Kun hän ei eronnut kirkosta näiden kokemusten jälkeen, ei hän sitä rahankaan takia tee. – Jos minä niin tekisin, syy olisi toinen, joku periaatteellinen juttu, hän sanoo. Hän ei eroa myöskään kirkkopoliittisten kiistakapuloiden takia, joita hän kuvaa typeriksi. – Hyväksyn kyllä homoavioliitot. Jos joku haluaa papin aamenen omalle liitolleen, niin sehän on hieno juttu. Keneltä se on pois, oikeesti? En ymmärrä, että ensin suvaitaan, ja sitten ei, hän miettii. Että en katkeroituisi Tarkoitettu tai ei, kirkolla oli vielä yksi yllätys Hakkaraiselle. – Olin seurakunnan valmennusryhmässä, josta sain kauan haaveilemani mummon. Minulla on 92-vuotias ystävä, jonka luona käyn kuuntelemassa, en niinkään puhumassa, ja josta saan ihan hemmetin hyvän fiiliksen joka kerta. Saan piristettyä jonkun ihmisen päivää ihan vaan olemalla ja juomalla kahvit. Viimeiset kaksi kertaa olen lähtenyt sieltä tippa linssissä pois, kun en haluaisi jättää häntä yksin. Jos jostain olen ylpeä, niin tästä olen. Hakkarainen kertoo, että mummoystävä on elänyt sota-ajan kurjuuden, hänen isänsä ? –Minusta on hyvä, että ihmisellä ei ole tasaista elämää. Tulee kriisejä, vaikeuksia ja ahdistusta. Kun me niistä selviämme ja löydämme niihin työkalut, se hioo timantteja, Ossi Karjalainen sanoo. 10-15_pääjuttu.indd 13 27.4.2018 13.23.42
Armeijan jälkeen häntä kohtasi onnenpotku, kun tehtaan ovet avautuivat. – Huono olo parani kyllä, kun pääsi työelämään. Oli vakituiset tulot, autot ja pelit, kuten nuorella miehellä kuuluu. Silti oli joku rauhattomuus sisällä. Mietin, olisiko elämässä jotain muutakin. Kun työkaveri tehtaalla sitten pyysi mukaansa helluntaiseurakuntaan, Karjalainen lähti mukaan – ja hämmästyi. – Ihmettelin sitä yli ymmärryksen menevää rauhaa ja iloa, mikä ihmisillä oli. Se oli sellainen, johon kiinnitin huomiota. Mietin, että ei tämä kovin huono asia voi olla, kun ihmiset ovat noin iloisia, hän muistelee. Karjalainen sanoo, ettei hän tullut kertalaakista uskoon. Hän tutki ja pohdiskeli asioita muutaman kuukauden, ja teki sitten päätöksen. – Tällä on nyt menty 36 vuotta, joista päivääkään en vaihtaisi pois. Sain arvopohjan kaikkeen tekemiseen. Elämä on ollut rikasta, hän sanoo. on kuollut, kun lapset ovat olleet pieniä, ja aviomies on menehtynyt nuorena. – Silti hän aina muistaa sanoa, että kyllä hänellä on ollut rikas elämä. Odotan sitä, että itse pystyn sanomaan niin. Koska alan arvostaa kaikkea sitä, mitä on ollut? Toivon, että olisin kuin mummo, enkä koskaan katkeroituisi. Puhelin soi Syyskuun alussa vuonna 2015 kemiläisen Ossi Karjalaisen puhelin soi. Kaveri kertoi, että poliisilaitokselta oli soiteltu ja kysytty apua. Hän kysyy Karjalaiselta, olisiko hänellä ratkaisua hätämajoituksen järjestämiseen, kun Kemin asemalle virtasi ihmisiä. Yöt olivat jo kylmiä, ja lapsia nukkui rautatieasemalla ja puistonpenkeillä jalassaan vain varvastossut. – Soitin pari puhelua seurakunnan päätöksentekijöille. Puolen tunnin päästä soitin takaisin, että Kemin helluntaiseurakunta voi ottaa viisitoista näin alkuun heti seuraavaksi yöksi. Myöhemmin mukaan liittyivät muut seurakunnat ja viranomaisetkin parin viikon päästä, Karjalainen muistelee. Seurakunta antoi tilat, ja vapaaehtoiset auttoivat. Ihmiset pääsivät suihkuun ja patjoille nukkumaan. Karjalainen perui vaimonsa kanssa yhteispäätöksellä matkan Espanjaan ja ryhtyi töihin. – Ei siinä ollut vain helluntaiseurakuntalaisia, vaan muitakin järjestöihmisiä. Kaupunginvaltuuston jäsenkin pesi vessaa. Se oli yhteinen hanke, hieno homma, Karjalainen kertoo. Kaikkia pakolaisten auttaminen ei miellyttänyt. – Tietyistä autoista meitä tarkkailtiin, ja joskus saattoi lähteä auto perään. Mutta minähän liikuin tonnikaksisataisella moottoripyörällä, niin eihän ne perässä pysyneet, hän nauraa. Radikaali ratkaisu Syy, miksi Stora Enson Veitsiluodon paperitehtaan vartiointia ja tehdaspalokuntatyötä tekevä suojeluvalvoja päätyi organisoimaan sotapakolaisille hätämajoitusta, juontaa vuoteen 1981, kun hän aloitti työt paperitehtaalla. Siihen asti nuori Ossi Karjalainen oli viettänyt ajelehtivaa elämää noin 15-vuotiaasta asti. – Alkon ympärillähän sitä pyörittiin. 1970ja 1980-lukulaisella nuorisolla alkoholi oli se juttu, eikä sen takia tullut koulujakaan kunnolla käytyä. Alkoholi oli tärkein osa elämää, Karjalainen muistelee. VAKAUMUS 14 | Paperiliitto 4/2018 ? Monta vuotta sitten Burmasta tulleet sisarukset Paulku Htoo, 12 vuotta, ja Sonomia Htoo, 10 vuotta, ovat mukana Ossi Karjalaisen vetämässä nuorisotoiminnassa. Murtadha Kadhamabediin Karjalainen tutustui vuonna 2015, kun nuorimies oli juuri saapunut Kemiin. ?–Meillä töissä valtaosa tietää minut ja pervot juttuni. Hyviähän ne jutut ovat, Hakkarainen nauraa. ”Silloin kultaista sääntöä koetellaan. Joskus pitää saada olla se paskiainen itsekin.” ”Tietyistä autoista meitä tarkkailtiin, ja joskus saattoi lähteä auto perään.” 10-15_pääjuttu.indd 14 27.4.2018 13.23.42
Uskoon tulo oli radikaali ratkaisu, jota punaiseksi kutsutussa Kemissä ei aina niin hyvällä katsottu. Koetella piti. – Töissä tietysti kerroin siitä. Olihan se sellaista hulabulaa vähän aikaa; heittoa ja nälvimistä. Nuorena olin myös kärkäs tarttumaan, ja minullahan oli oikea vastaus kaikkeen, Karjalainen hymähtää. Hän sanoo, että oli hienoa, että hänet pidettiin edelleen porukoissa, vaikka olikin julkiuskovaisena erilainen. – Ei siitä sitten lopulta enää niin suurta numeroa tehty. Moni näki sen kuitenkin hyvänä asiana, Karjalainen muistelee. Ei-kenenkään maalla Vuosien kuluessa hiljainen hyväksyntä sai uusia sävyjä. Kun Karjalainen kiinnostui vuonna 1985 työsuojelusta ja kouluttautui siinä, työkaverit yllättivät. – Vuonna 1992 vapautui suojeluosaston luottamusmiehen paikka. Vaikka olin uskovainen, työkaverit tarjosivat sitä minulle. Mietin että no, onhan se asettumista puolustamaan tiettyjä asioita ja arvoja, hän kertoo. Hän kertoo, että luottamus on hyvinkin konkreettinen asia. Kun hän suojeluvalvojantöissä kiertää tehtaalla ja tapaa ihmisiä, hän tuntee nahoissaan, miten toiset suhtautuvat. – Se antaa itsellekin paljon, kun näkee, että kohtaaminen on mieluisa. Saatan käydä tapaamassa ihmisiä valvomossa ja muualla, heitän kevyttä läppää. Ei se uskonnollista ole, jos nyt ei syntiäkään. Kun ihmiset ilostuvat siitä, että tulee heitä tapaamaan, se kannustaa lähtemään liikkeelle. Kun joskus ihmiset ovat yksin töissä työpisteellään, heistä on tullut tosi hyviä ystäviä, kun kävin säännöllisesti heitä kierroksen aikana tapaamassa, Karjalainen juttelee. Hän kertoo, että vuosikymmenien aikana ne tapaukset, joissa joku on hyökännyt hänen maailmankatsomustaan vastaan töissä tai luottamustoimissa, voi laskea yhden käden sormin. – Sen sijaan olen huomannut, että joskus minulle pystyy avautumaan. Olen käynyt hyviä, syväluotaavia keskusteluja, hän sanoo. Nykyisin hän toimii itsekin puoluepolitiikassa, vaikka pitkään kieltäytyi puoluekirjoista. Hän nauraa, että tuli ulos kaapista vuosituhannen vaihteen jälkeen, kun liittyi Suomen Kristillisdemokraatteihin ja toimii nykyisin puoluehallituksen jäsenenä ja puolueen Lapin piirin puheenjohtajana. – Kyllähän minut tunnetaan. Kun tuolla kävelen, aina tulee joku jututtamaan. En minä välttämättä häntä tunne, mutta juttelen, kerron päivän juttuja ja annan aikaa. Kysyn, mitä oikeasti kuuluu. En mene ohi. Se on tärkeää, hän sanoo. Kaikista suurin kunniamaininta Karjalainen kertoo, että hänellä on ehkä liikaakin rautoja tulessa: seurakunnassa, maahanmuuttajatyössä, EU:n ruoka-avussa, politiikassa ja lentoharrastuksessa. Kymmenen vuotta sitten hänen oli pakko pysähtyä ymmärtääkseen, että perhe ja parisuhde eivät hoitamatta kestä. Oli siivottava kalenteria, varattava aikaa. – Koti, uskonto ja isänmaa. Siinä järjestyksessä, hän sanoo. Hänen silmänsä syttyvät, kun hän kertoo työstä, jotka hän tekee perjantaisin 7–15-vuotiaiden maahanmuuttajalasten kanssa. Rangerit on partiotyyppistä toimintaa, joka kehitettiin alun perin moniongelmaisille jenginuorille. – En aluksi uskonut siihen, mutta nyt 20 vuoden jälkeen olen nähnyt, kuinka se tukee näitä isättömiä, äidittömiä, traumatisoituneita nuoria. Ja kun sieltä tulee se kunniamaininta, se antaa minulle edelleen voimaa jatkaa. Se, kun sanotaan – isä. ? P Paperiliitto 4/2018 | 15 VAKAUMUS ? –Teininä meni monta vuotta, että en käynyt kirkossa. Ihanat poikaystävät ja paheiden opettelut olivat tärkeämpiä, Sari Hakkarainen hymyilee. 10-15_pääjuttu.indd 15 27.4.2018 13.23.43
16 | Paperiliitto 4/2018 TYÖPAIKKA Turvallisuuskoordinaattori Marko Toimelan edessä on UPM Kaukaan sellutehtaan uusi paalauslinja, joka otetaan käyttöön toukokuussa. 16-19_kaukas.indd 16 27.4.2018 8.00.00
Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Mikko Nikkinen, Eeva Eloranta-Jokela J os Kaukaan tehdasintegraatista palaisi aikakoneella ajassa taakse päin, joutuisi Mäntsälään, Kaukasjoen varteen. Tehdas siirtyi sieltä itään, Saimaan rannalle vuonna 1892. Päätuotteena olivat puusta tehdyt lankarullat. Nyt samalla, entisen Lauritsalan kauppalan alueella, sijaitsee Suomen monipuolisin metsäteollisuuden integraatti, joka on levittäytynyt rannasta pitkälle Kaukaantien toiselle puolelle. Alueella käy töissä vakituisesti tuhat ihmistä. Tämän vuoden huhtikuun loppupuoliskolla pidetty investointityöja vuosihuoltoseisokki toi väkeä noin 2000 henkeä lisää. Uusi paalaamo vanhan kylkeen Sellupaalaamon valvomossa on sälekaihdin kiinni. Ikkunasta ei näe enää ulos, vaan sisätilaan, johon rakennetaan uutta paalaamoa. Uusi ulkoseinä on rakennettu useita metrejä kauemmas. – Nyt katsellaan Berliinin muuria, veistelee aluehenkilö Toni Vepsä. Valvomon lasiseinän takana näkymä muuttui jo muutama vuosi sitten. Aiemmin ohi lipui sellupaaleja, mutta nyt niiden kulkua seurataan monitoreista. – Tässä ylhäällä oli ennen vain pienet sitomiskoneet, Vepsä selittää. Tila on käytetty tarkasti hyväksi, kun on tarvittu lisää kapasiteettia pullonkaulojen purkamiseen. Paalaus siirtyi kerrosta alemmas vuonna 2014. Suurimmasta monitorista näkyvät prosessin eri vaiheet. Tarvittaessa kuvaa voi suurentaa. Viereisistä monitoreista näkyvät paalipöytä, viira, hylkyviira ja pituusleikkuri. Kuvakulmat ovat kiinteitä, mutta toisella, uuden paalaamon puolella käytetään 360 asteen kameraa, josta näkymän saa suunnattua mihin suuntaan vaan. Käärintäkoneen ajoon on tehty muutoksia, ja nyt niitä ollaan saamassa kohdalleen. 30 miljoonan investointi UPM Kaukaan tehtaalla toteutetaan 30 miljoonan euron investointia, jolla parannetaan tuotannon pullonkauloja. Toissa vuonna toteutuneella investoinnilla kasvatettiin sellukapasiteettia 30 000 tonnilla ja tänä keväänä edessä on toinen samansuuruinen kapasiteetin lisäys, kunhan puitteet saadaan valmiiksi. Se tarkoittaa, että vuonna 2019 havuja koivusellun vuosituotantokyky nousee 770 000 tonniin. Tulevalla tonnimäärällä Kaukas on UPM:n Suomessa toimivista sellutehtaista kolmanneksi suurin. Uudistuksia toteutetaan kuitulinjoilla, talteenotossa, haihduttamossa, paalauksessa ja puunkäsittelyssä. Huhtikuun loppupuolella pidetyn pariviikkoisen seisokin jälkeen Vepsä on varautunut siihen, että kaiken saaminen kohdalleen vie aikaa. – Tarvitaan hifistelyä ja hienosäätöä, mutta se tapahtuu sitten ajan kanssa. Onpahan pihtinikkareille töitä. Tehtäväkierto monipuolistaa Tehtäväkierron ansiosta Vepsä tietää osapuilleen, miten oma työ tulee muutostöiden valmistuttua muuttumaan, sillä naapurirakennuksessa on samanlainen paalauslinja jo valmiina. Pakkarit tekevät töitä ristiin. – Siellä olemme käyneet opettelemassa, Vepsä sanoo. Investointi tuo Vepsän mielestä mielekkyyttä työhön ja uskoa siihen, että työt eivät Kaukaalta lopu. Vepsä tuli tehtaalle 30 vuotta sitten ja intoa työhön edelleen riittää. – Vielä on paljon annettavaa ja osaamista jaettavaksi. Meitä on monenlaisia, jotkut TYÖPAIKKA Kaukaan huomassa Paperiliitto 4/2018 | 17 Sellun tuotanto kasvaa taas UPM Kaukaan tehtaalla. Investointi poistaa pullonkauloja. ”Tarvitaan hifistelyä ja hienosäätöä, mutta se tapahtuu sitten ajan kanssa.” ?? Kääreitten kanssa on tänään tehty säätöjä ja sellupaali jää linjalla hetkeksi jumiin. Aluemies Toni Vepsä seuraa, mitä toimia tarvitaan. ? Pekka Karhula arvostaa työssään sitä, että ongelmat ratkotaan yhdessä. ? Mikko Huopainen eli Andy teki Kaukaalla pitkään pätkätöitä. Vakituinen työ löytyi oppisopimuskoulutuksen kautta. 16-19_kaukas.indd 17 27.4.2018 8.00.00
Työnkierrossa Karhula näkee huonona puolena sen, että se on pakollista. Hyvät puolet on helppo mainita. – Loppupeleissä työtä saa tehdä aika vapaasti. Ja ongelmat ratkotaan yhdessä, Karhula sanoo. Sanoille tulee vastinetta heti, sillä Karhula menee viereisen pöydän ääreen, missä operaattorit Mikko Huopainen ja Miikka Tuomenoksa reagoivat äkilliseen prosessiongelmaan. Miehet seuraavat lajittelun etenemistä näytöiltä hetken kolmistaan, kunnes varmistuu, että prosessi jatkuu kuten pitääkin. Muskelimies valvoo Kuitulinjan valvomoa ”vartioi” valkotaululle sinisellä tussilla piirretty, Kippari-Kallea muistuttava karikatyyri, jolla on tarkkarajainen sikspäkki ja mittavat hauikset. Ohimennen kuvaan on lisätty yksityiskohtia, viimeksi ankkuritatuointi käsivarteen. Valkotaululle ei enää juuri muuta käyttöä 18 | Paperiliitto 4/2018 TYÖPAIKKA kaivaa omat kuoppansa ja haluaa pysyä siinä. Minusta taas on mielekästä, jos työ on monipuolista. Täällä saa edetä vaikka koneenhoitajan tehtäviin asti ja hienoa, että olen saanut kehittyä, varastosta työuransa aloittanut Vepsä kiittää. Koneenhoitajan tehtävien oppiminen ei vaadi Vepsän mielestä niinkään rutiinia vaan tuntumaa, ja sitä ehtii kertyä vain ajan myötä. – Parasta työssäni on vapaus: välillä voin olla linjalla, välillä konttaan ja nuohoan paikkoja, Vepsä perustelee. Heittäytymisestä kertovat työtakin nuhraantuneet huomionkeltaiset hihat. Monipuolisuuden lisäksi Vepsä arvostaa työporukkaa. Asiat voi pähkäillä yhdessä toisten kanssa. Vuorossa on kolme koneenhoitajataitoista. – Kesällä, kun oli tuuraaja ja lomittaja vakituisten tilalla, piti jonkin aikaa yksinään tehdä kaikki ratkaisut. Siinä sitten pystyi kysymään vaan itseltään, miten olisi parasta tehdä, kun muilla ei taitoa vielä ollut. Käärintäkoneella paalit jatkavat kulkuaan. Tyynesti etenee Investoinnin vaikutukset näkyvät myös kuitulinjalla. Valvomossa on vuoronvaihdon lähestyessä neljä operaattoria ja yksi käynninvarmistaja. Päivä on mennyt tasaisesti. Operaattori Pekka Karhula vilkaisee monitoria. Tyyne-rouvalla on kaikki hyvin. Lempinimi kuuluu koivusellulinjan Thunemerkkiselle puristimelle. Karhula tuli Kaukaalle töihin 17-vuotiaana. Työuraa on kestänyt siitä saakka 36 vuotta. – Ikäni olen ollut tässä vuorossa ja ainoa joka tähän vuoroon jäi, kun kaikki muut vaihtuivat, Karhula kertoo. UPM Kaukas Lappeenranta ? Tehdasintegraatti, joka tuottaa puusta sahatavaraa, havuja koivusellua, päällystettyä aikakauslehtipaperia, energiaa, sekä uusiutuvaa dieseliä ja uusiutuvaa naftaa. ? Tehdasalueella toimiva T&K-keskus ja metsäpalvelut mukaan lukien UPM työllistää Kaukaalla kaikkiaan noin 1 000 henkilöä. ? Sellutehdas työllistää 260 henkilöä ja valmistaa valkaistua havuja koivusellua, vuosituotantokapasiteetti on 740 000 tonnia. ”Loppupeleissä työtä saa tehdä aika vapaasti.” ole. Sen ovat korvanneet sähköiset ilmoitustaulut. Taulun vierestä kuljetaan taukotilaan, joka sijaitsee kuitulinjan ja talteenoton valvomoiden välissä. Kun nykyinen soodakattila käynnistyi syksyllä 1991 uusi valvomo oli ”näyttävä ja viihtyisä”, kuten Keijo Martikainen kuvailee Lauritsalan ammattiosaston 110-vuotishistoriakirjassa. Valvomosta tuli myös näyteikkuna sellutehtaalla käyville vierailijoille. Soodakattilan rakentaminen oli aikanaan merkittävä investointi paitsi sellutehtaalle koko tehdasintegraatille ja sen lähiympäristölle. 115-metrisestä piipusta tuli kauas Saimaalle näkyvä maamerkki. Olennaista oli myös se, että uusimmalla tekniikalla pyrittiin vähentämään selluntuotannossa lähiympäristöön syntyviä hajuhaittoja. Tulevaisuuden ammattilaisia Piipun ympärillä on sen valmistumisen jälkeen koettu yläja alamäkeä. Yhden paperikonelinjan mukana Kaukaalta on vähennetty työntekijöitä, biojalostamon ansiosta palkattu uusia. Kaukaalaisten keski-ikä on 49 vuotta, mikä merkitsee, että tulevien 10–15 vuoden aikana tarvitaan uutta työvoimaa eläkkeelle siirtyvien tilalle. UPM aloitti vuonna 2014 oman ”Tulevaisuuden ammattilainen”-koulutuksen. Sitä kautta Kaukaalle työllistyi vakituisesti muun muassa operaattori Mikko ”Andy” Huopainen. Ennen koulutusta Huopainen teki vuosien ajan pätkätöitä. Hän oli tyytyväinen, että töitä löytyi, vaikka aina vain pienemmissä pätkissä. Kaikkiaan epävarmuuden aika kesti 21 vuotta. – Pitkään en tykännyt keväästä vuodenaikana ollenkaan, sillä kevät meni jännittäessä, pääsenkö töihin ja saanko töitä sellaiseksi ajaksi, että pysyn ansiosidonnaisella päivärahalla. Kevät muuttui ihan toisenlaiseksi sen jälkeen, kun sain vakituisen työn. Sillä oli iso henkinen vaikutus, kun pystyin suunnittelemaan elämää ihan toisella tavoin eteenpäin, kuvailee Huopainen. Huopainen valmistui aikoinaan ammattikoulusta paperiprosessinhoitajaksi ja opiskeli myöhemmin vielä teknikoksi – viimeisten Imatralta valmistuneiden joukossa. Nyt Huopainen tuntee olevansa sopivan monipuolisessa työssä ja hyvässä työpaikassa, jonka henkeen kuuluu auttaa työkaveria. – Työkavereilla on iso merkitys muutenkin. Heidän ansiostaan työssä viihtyy ja pystyy pitämään yllä omaa osaamistaan. Lisäplussaa työpaikalle toi tänä keväänä investointiseisokki. – Kun kuulimme, että tehtaalle on tulossa rahaa parannuksiin, pidin sitä hyvänä merkkinä. Itsellä on vielä työuraa paljon jäljellä, joten investointi tuo tunnetta jatkuvuudesta, Huopainen toteaa.? P ? Mikko Huopainen suoritti UPM:n ensimmäisen ”Tulevaisuuden ammattilainen” -oppisopimuskoulutuksen. TYÖPAIKKA * Kesäedun saa bensiinistä ja dieselöljystä Teboil-huoltamoilta ja automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express-automaattiasemia. Korotettu etu on voimassa 1.6.-31.7.2018. Etu normaalisti 2,1 snt/l. Lisätiedot www.teboil.fi/liitto JÄSENKORTILLASI 1.6.-31.7.2018 KESÄETU* POLTTOAINEESTA -2,5 snt/l 16-19_kaukas.indd 18 27.4.2018 8.00.01
* Kesäedun saa bensiinistä ja dieselöljystä Teboil-huoltamoilta ja automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express-automaattiasemia. Korotettu etu on voimassa 1.6.-31.7.2018. Etu normaalisti 2,1 snt/l. Lisätiedot www.teboil.fi/liitto JÄSENKORTILLASI 1.6.-31.7.2018 KESÄETU* POLTTOAINEESTA -2,5 snt/l 16-19_kaukas.indd 19 27.4.2018 8.00.01
20 | Paperiliitto 4/2018 UNI 20-23_uni.indd 20 27.4.2018 13.00.16
Unta palloon! Paperiliitto 4/2018 | 21 UNI Teksti Päivi Ketolainen kuvat Mikko Vähäniitty R intamamiestalossa asuu tyytyväinen mies. Hän on Janne Laviranta, 47. Kävelymatkan päässä puksuttaa Jämsänkosken tehdas. Se on ollut Jannen työpaikka pian 30 vuotta. Olohuoneessa leikkii kolmevuotias Sivi-tytär. – Tämä on elämäni laadukkainta ja onnellisinta aikaa, toteaa Janne. Ennen onnen aikaa elämä heitti hänen eteensä syvän kriisin. Siitä selviytymiseen on tarvittu työtä ja asennetta. Ongelmat alkoivat kasautua kymmenisen vuotta sitten, jolloin kellosta tuli Jannelle epämukava kaveri. Kelloon vilkuilu oli erityisen ärsyttävää silloin, kun olisi pitänyt vetää unta palloon. Kello tikitti, mutta uni ei tullut. Tiedossa on, että unen vähyys ajaa ihmisen pikatietä epätoivoon. – Elämä myllersi koko ajan kotona ja töissä. Ja univelka kasvoi kasvamistaan. Sairauslomalle ja terapiaan Aivan aluksi hän sai nukahtamispillerit, mutta ne eivät poistaneet unettomuuden syitä. Tilanne kulminoitui eräänä syyspäivänä rankametsässä. – Minulle tuli hengenahdistus. Menin suoraan työterveysasemalle. Sieltä minut ohjattiin samaa kyytiä mielenterveystoimistoon ja sieltä sairauslomalle. Diagnoosi oli keskivaikea masennus. Sen jälkeen Jannen masennusta ja unettomuutta alettiin perusteellisesti tutkia ja hoitaa. Terapiassa pulpahti pintaan asioita lapsuudesta asti. Oliko Janne pyrkinyt elämässään miellyttämään liikaa muita? Mistä nuoruuden kahvikuppineuroosi oli johtunut? – Vaikka olen avoin ihminen, niistä asioista en ollut koskaan kenellekään puhunut. Janne on tehnyt ikänsä vuorotyötä, mikä oli yksi taustasyy unettomuuteen. – Joka kolmas teollisuudessa vuorotyötä tekevä kärsii merkittävästä unihäiriöstä, sanoo vastaava työterveyslääkäri Timo Korpio. Korpio on hoitanut paperimiesten uniongelmia Valkeakoskella 1980-luvulta alkaen. Hänen mukaansa kynnys hakeutua lääkäriin uniongelmien vuoksi on matala onneksi. Mitä pitempään ongelma jatkuu, sitä hankalampaa sitä on hoitaa. – Väsymys on myös työturvallisuusriski, hän muistuttaa. Aamuvuoro on hankalin Hankalin rupeama jaksamisen suhteen on Korpion mukaan aamuvuoro. – Usein yritetään mennä nukkumaan illalla liian aikaisin. Tuloksena on katkonainen yöuni. Toinen ongelmakohta ovat yövuorojaksot, joiden aikana unen määrä tahtoo jäädä väkisin vähäiseksi. Päivällä nukkuminen kun ei ole yhtä helppoa kuin yöllä. Suuri joukko sopeutuu vaihtuvaan rytmiin, mutta eivät kaikki. Kun ihminen ikääntyy, vaihtelevaan unirytmiin mukautuminen voi entisestään vaikeutua. Terveelliset elämäntavat edesauttavat uniterveyttä kaikilla. Erityisesti se koskee vuorotyöläisiä. – Alkoholi ei sovi vapaapäivien täytteeksi eikä unilääkkeeksi, sillä alkoholi heikentää unen laatua. Vapaat pitäisi käyttää itsestä huolehtimiseen. Liikunnan harrastaminen kannatJanne Laviranta oppi nukkumaan, mutta siihen tarvittiin lääkettä, sairauslomaa, elämänmuutos ja pitkä terapia. Janne Laviranta patistaa unettomia puhumaan ongelmasta. Apua on olemassa. Sitä kannattaa hakea. 20-23_uni.indd 21 27.4.2018 13.00.17
22 | Paperiliitto 4/2018 taa aina. Ulkona puuhastelu saa unenkin maistumaan. Pitkä kierto sopii Jannelle Lyhyt vai pitkä kierto? Kysymys jakaa vastaajat kahteen leiriin. Tutkimusten valossa nopea kierto kuormittaa vähemmän kuin pitkä. Janne Laviranta sanoo, että hänelle sopisi kuitenkin paremmin pitkä kierto. – Minulle tuottaa hankaluutta kääntää rytmiä nopealla tahdilla. Pitkä vapaa antaisi mahdollisuuden elää normaalia elämää lähes viikon kerrallaan. Koko Jämsänkosken UPM:n tehdas on kuitenkin siirtynyt lyhyeen kiertoon, joten asian kanssa on elettävä. Vuosien unikamppailu antoi Jannelle työkaluja lyhyen kierron ehdoilla elämiseen. – Toki lyhyt kierto on hyväkin ratkaisu, jos sitä ajattelee perheen kannalta. Tässä järjestelyssä saan viettää lasten kanssa enemmän yhteisiä iltoja. Timo Korpio kertoo, että myös Tervasaaressa kokeiltiin lyhyttä kiertoa. Sitten siirryttiin taas pitkään kiertoon, sillä työntekijät arvostavat palautumisjaksoja. Ihminen on päivällä eläjä. Siksi kaikki eivät sopeudu yötyöhön koskaan. Vaikka työnantajalla olisi halua tulla työjärjestelyissä vastaan, aina se ei ole mahdollista. – Joskus on alettava miettimään suorastaan alanvaihtoa, sanoo Korpio. Voimat katosivat Janne Laviranta luettelee oireita, joihin liian vähäinen uni johti. – Olin kiukkuinen ja itkuherkkä. Huumorintaju katosi. Aivan pienetkin asiat veivät suhteettoman paljon voimia. Oli tunne, että asiat jäävät jumiin ja aloin unohtaa asioita. Nukahtamislääkkeen avulla Janne sinnitteli puoli vuotta. Joka päivä hän ei niihin turvautunut. Lääke oli hänelle laastaria, joka hieman auttoi, mutta pillereillä oli kääntöpuolensakin. – Lääke heikensi unen laatua, ja herättyä oli tokkurainen olo. Syksy 2008 oli rankinta aikaa. Elokuussa Lavirannan perheeseen syntyi vauva. Lokakuussa hengenahdistuskohtauksen jälkeen Janne oli sairaslomalla kolme kuukautta. Sen aikana alkoi terapia, joka jatkui kaksi vuotta. Kela maksoi terapiasta puolet. Sen jälkeen hän kävi vielä vuoden jakson ASLAK-kuntoutuksessa. – Näiden aikana sain työkaluja uniongelmienkin käsittelyyn. Yksi käyttökelpoinen työkalu on mielen tyhjentäminen ennen nukkumaan menoa. Sängyn voi ajatella olevan turvapaikka, jonne murheet eivät ulotu. ?Unettomuuskierre johti Jannen elämässä suureen elämänmuutokseen. ?Jos asiat ovat hyvin, nukun hyvin. Jos nukun hyvin, asiatkin sujuvat, kertoo Janne. UNI ”Lastenkin kanssa osaan elää nyt rennommin kuin ennen.” Unipelin säännöt on tunnettava Täysin huoleton ei Janne ole vieläkään unensa suhteen. Hän tietää, kuinka helposti rytmi voi seota. Pyrkimyksenä on positiivinen unikierre: – Jos asiat ovat hyvin, nukun hyvin. Jos nukun hyvin, asiatkin sujuvat. Janne vertaa unta pelaamiseen. Unipelin säännöt on tunnettava, ja virhesiirrot kostautuvat. – Koetan vapaapäivinäkin nukkua säännöllisesti kahdeksan tuntia. Unettomuuskierre johti Jannen elämässä lopulta suureen elämänmuutokseen. Hän päätyi avioeroon. Ratkaisu oli vaikea, mutta samalla vuosien takakireys helpotti. Rankaksi asian teki se, että Antti-poika oli tuolloin alle vuoden ikäinen. Aiemmasta suhteesta hänellä on myös Saija-tytär. – Nyt he asuvat vuoroviikoin minulla ja äidillään. Välimatka on lyhyt, joten näemme usein muutenkin. Levännyt mies hymyilee Aiemmin Janne oli pikkutarkka asioiden hoitaja. Vaikeudet ovat opettaneet heittäytymisen taitoa niin, että uusi parisuhde lähti toimimaan. Avovaimo Iida Mäkisen kanssa on hankittu uusi koti, ja tytär. Tärkeitä ovat arjen luksushetket, halit ja pusut. – Lastenkin kanssa osaan elää nyt rennommin kuin ennen. Töissäkin muutos on huomattu. Levännyt mies juttelee ja hymyilee jälleen. Työnantajankin kanssa Janne on käynyt uniasiat läpi. Jannelle tarjottiin sairasloman jälkeen mahdollisuutta kevennettyyn työhön. – Halusin kuitenkin takaisin normaaleihin töihini hiertämölle. Kun unettomuus helpotti, hän lähti jatko-opintoihin sähköasentajaksi. Uusi taito on tuonut monipuolisuutta työtehtäviin. Nykyään hän tekee hiertämöajon ja kenttämiehen töiden lisäksi käyttökunnossapidon töitä. Janne patistaa unettomia puhumaan ongelmasta. Apua on olemassa. Sitä kannattaa hakea. Elämäntaparemontilla apua Työterveyslääkärin mielestä elämäntaparemontti on aina ensimmäinen keino palauttaa hyvät unet. Muotiin tulleet melatoniinituotteet ovat nekin turvallisia ja joillekin niistä on todella hyötyä. Lääkkeiden suhteen pitäisi sen sijaan olla varovainen. – Unilääkkeet ovat vain tilapäinen apu, eikä lääkeuni ole koskaan luomu-unen veroista. Janne Lavirannalla on edelleen silloin tällöin huonoja öitä tai nukkumapäiviä. Ne eivät kuitenkaan saa otetta miehestä. – Nykyisin nukun enimmäkseen hyvin tai keskinkertaisesti.? P 20-23_uni.indd 22 27.4.2018 13.00.18
20-23_uni.indd 23 27.4.2018 13.00.18
Teksti Ilkka Palmu Kuva Mika Kanerva M ITÄ MUSTA NYT sanois. Käyn töissä pussitehtaassa, koska oon aina tykännyt tehdastyöstä. Koneen vieressä on rauhallista, yövuorossa varsinkin. En kaipaa yllätyksiä. Vai kaipaanko? Saan kuitenkin välillä inspiraatiokohtauksia. Mä luulen, että parhaiten musta osaisi kertoo mun eläimet. Minkähänlainen se tarina olis? Pienenä meillä oli kissa Misu, mutta se piti lopettaa. Sitten pari akvaariota, ja pihalla ötököiden hautausmaa. Kissa Mii, jonka vei ilves. Sitten toinen kissa nimeltä Pentu. Kun lähdin kotoa, poikaystävän kanssa otettiin ensin koira Teri ja sitten kissa Pikkis. Pikkis on mulla vieläkin. Sitten tuli elämään sillä tavalla erikoinen puolisko, että se ei tykännyt eläimistä. Kun mä halusin koiran, se halusi rakentaa arkkitehdin suunnitteleman puolen miljoonan euron hirsitalon. Vuosi sitten tammikuussa siivosin töissä pussikonetta. Rätti meni ensin rattaiden väliin ja sitten sormet. Musta tuntui, että puoliso vähätteli tapaturmaa. Kaikki mitä en halua jotenkin tiivistyi. Muutin pois ja löysin paremman miehen, oikeen sielunsisaruksen. Ostin kaksion ja koiran, Pipsa pirpanan! Se on venäjäntoy, toistaiseksi 1,4 kilon painoinen. Puolet kaikista naisista sanoo: "Mä en kestä!" jos se kurkkaa kaupassa mun takin alta. Pipsan lisäksi mulla on Pikkis ja Pikkukissa, ja sitten Elmo, Harri ja Tiitus – mun haarniskamonnit akvaariossa! Ja sitten tietysti Sami, mun mies. Mä oon huono antaan nimiä eläimille. Kuka muka antaa kissalle nimen Pikkukissa? Mutta ne on mun eläimiä. Mun elämää. Mun haaveita. Tulevaisuudessa vois olla harmaa tupa ja perunamaa, mun vanhempien talo. Yks perhe mettän toisella puolella. Toinen koira, kanoja viisi, yksi kukko, kissat, virveleitä, ehkä metsästyskorttikin. Kävisin lintumettällä. Kyllä niin voi käydä. Mä haaveilen asioista, jotka mä voin saada.? P Marja Työppönen on huono antamaan nimiä eläimille. Elämästä, eläimistä Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 24 | Paperiliitto 4/2018 PARASTA ELÄMÄSSÄ 24-25_parasta elämässä.indd 24 27.4.2018 7.52.06
Paperiliitto 4/2018 | 25 Marja Työppönen on 32-vuotias paperipussikoneenhoitaja Pyrollpackin Lempäälän tehtaalla. ”Tulevaisuudessa voisi olla harmaa tupa ja perunamaa.” Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA M UUTIN KOLME vuotta sitten Cornwallin rannikon idylliin Englannissa. Täällä on upeita kartanoita, subtrooppisia puutarhoja, salakuljettajien luolia, huikeita patikkareittejä, ikivanhoja rantapubeja, laitumilla ponit ja lampaat. Ihmiset rakastavat small talkia, ja aina on joku kysymässä, haluaisinko kupin teetä. Mutta paratiisiin on luikerrellut käärme. Sen nimi on Brexit, ja sen myötä tunnelma on muuttunut. Ilmassa on kyräilyä, epävarmuutta ja turhautumista. Britannia on jakaantunut kahtia, lähtijöihin ja jääjiin. Cornwall äänesti lähtemisen puolesta. Täällä on paljon maanviljelijöitä ja duunareita, jotka suhtautuvat Brysselin väkeen erittäin epäluuloisesti. Palkat ovat muuhun maahan verrattuna kehnot, työtä löytyy lähinnä sosiaalisektorilta, turismista ja maataloudesta. Kreivikuntamme on yksi Britannian köyhimmistä alueista, ja EU:n tuki on välttämätön infrastruktuurin pystyssä pitämiseksi. Brexitin vaikutus on nyt vähitellen valjennut: eurooppalainen työväki on kääntämässä Britannialle selkänsä ja ilman sitä pyörät eivät pyöri. Kausityöntekijöitä tuli jo viime kesänä vähemmän kuin ennen, ja osa ulkomaalaisista on jättänyt saaren, koska kukaan ei tiedä mitä tapahtuu. Osa Cornwallin sadosta mätäni tästä syystä viime syksynä pelloille. Farmarit – jotka siis äänestivät Brexitin puolesta – huutavat nyt hallitusta apuun työvoiman turvaamiseksi. Paikalliset menevät mieluummin kortistoon kuin tekevät kausiluontoista, raskasta ja huonosti palkattua maataloustyötä. Monet ulkomaalaiset ovat joutuneet Brexitin jälkeen vihapuheiden kohteeksi. Minä en ole kokenut syrjintää – päinvastoin, ihmiset ovat pahoitelleet Brexit-tulosta ja halunneet minun tietävän, että äänestivät toisin. Meidän pienessä perheessämme Brexit on sitä vastoin aiheuttanut kiivaita väittelyitä. Brittimieheni äänesti lähtemisen puolesta, minä en ulkomaalaisena saanut edes äänestää. Mielestäni Euroopassa on tällä hetkellä tarpeeksi kuohuntaa ilman Brexitejäkin. Saksalais-englantilainen tytärpuoleni haluaisi olla osa Eurooppaa, jossa nuoret ovat tottuneet matkustamaan, opiskelemaan ja tekemään työtä ilman rajoja. Brexit on saanut meidät miettimään muuttamista takaisin Ranskaan, josta tulimme. Perheemme on hajallaan kolmessa maassa, ja matkustaminen Iso-Britannian ja EU-maiden välillä saattaa tulevaisuudessa kallistua ja hankaloitua. Löin kaksi vuotta sitten mieheni kanssa vetoa, että Brexit ei tule ikinä toteutumaan. Poliitikot keksivät kyllä jonkin keinon, millä tämä kaikkien kömmähdysten äiti saadaan lakaistua maton alle piiloon. Ja sitten voidaan taas keskittyä olennaiseen: teen juontiin, puutarhan hoitoon ja sään ihmettelemiseen. ? P Kömmähdysten äiti Farmarit – jotka siis äänestivät Brexitin puolesta – huutavat nyt hallitusta apuun työvoiman turvaamiseksi. Kaarina Gri? ths Kirjoittaja on Cornwallissa, Englannin rannikolla asuva vapaa toimittaja ja kirjailija. 24-25_parasta elämässä.indd 25 27.4.2018 7.52.07
26 | Paperiliitto 4/2018 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen J yväskylän osasto 12 koki suuren myllerryksen vuonna 2010, kun Sappi-konserni lopetti Kankaan paperitehtaan ja työntekijät irtisanottiin. Siitä lähtien osaston toiminta on jatkunut pienellä liekillä, kertoo osaston sihteeri ja taloudenhoitaja Veli-Matti Muhonen. Osastoon kuuluu 417 jäsentä, joista suurin osa on eläkeläisiä. – Pikkuhiljaa toimintaa ajetaan alas. Niin kauan kuin meillä on vielä varoja, haluamme kuitenkin pitää osastoa hengissä. Vastaavanlainen tilannehan on esimerkiksi myös Kajaanissa. Muhonen kertoo, että liitolle on Jyväskylästä tehty ehdotus, miten toimia hiipuvien osastojen suhteen. – Olemme puhuneet niin sanotusta nolla-osastosta, johon voisivat kuulua kaikki ne jäsenet, joilla ei ole enää omaa osastoa. Siinä oltaisiin sitten hamaan tappiin asti. Muhosen mukaan on tärkeää, että liiton jäsenyys säilyy, vaikka osasto lähtee alta. – Moni on kuitenkin tehnyt 30–40 vuoden elämäntyön paperitehtaalla ja maksanut jäsenmaksuja. Eihän se voi niin mennä, että meidät vain pullautetaan ulos. On tärkeä päästä nauttimaan eduista ja tapaamaan toisiamme. Muhonen on itse ollut ammattiosastoaktiivi jo vuosia. Hän ehti toimia kymmenen vuotta osaston luottamusmiehenä ja neljä vuotta pääluottamusmiehenä ennen kuin joutui jäämään työkyvyttömyyseläkkeelle työtapaturman seurauksena vuonna 2007. Vuonna 2016 hänestä tuli ammattiosaston sihteeri ja viime vuodenvaihteessa myös taloudenhoitaja. Muhoselle tämä sopii – näin hän pysyy ajan hermolla asioista. Osasto pitää vuosittain kevätja syyskokoukset. Muuhun toimintaan kuuluvat muun muassa jouluruokailu jäsenille ja omavastuulla tehdyt risteilymatkat, jotka ovat olleet Muhosen mukaan kysyttyjä jäsenistön keskuudessa. – Kokouksissa meillä pyörii lähes sama 10–15 hengen ydinporukka, mikä on kuulemma enemmän kuin monella sellaisella osastolla, joilta ei ole viety työpaikkaa alta. ? P Säästöliekillä Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä ARJESSA Veli-Matti Muhonen ? Jyväskylän osasto 12:n sihteeri ja taloudenhoitaja. ? Työkyvyttömyyseläkkeellä. Veli-Matti Muhonen on mukana Jyväskylän osasto 12 toiminnassa, jotta pysyy ajan hermolla asioista. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Liikkuen ja laskien, Vuokatti L aineen perhe Heinolasta lomaili Katinkullan Golfharjussa maaliskuun lopulla. Kolmelapsiselle perheelle paikka sopi mainiosti. – Lapset tykkäävät kylpylästä, eilen käytiin keilaamassa ja huomenna aiotaan rinteeseen laskettelemaan, kertoo Marko Laine. Mäessä on jo kokeiltu lumilautaa, liukureita ja pulkkaa. Varustearsenaaliin mahtuu kaikki, mitä 5-, 7ja 8-vuotiaiden lasten kanssa lomaillessa voi vain kuvitella. Loman puolivälissä kaikki on mennyt mukavasti. Jäsenetuhintaisella HC-lomalla Laine on ensimmäistä kertaa. – Olen aina ajatellut, että itsellä on huono arpaonni, mutta hain ja sain juuri sen lomaviikon ja paikan, minkä halusimme, Laine iloitsee. Seutuun tutustuen, Lappeenranta K uopiolainen Jari Repo oli tyytyväinen, että hän sai Holiday Club Saimaasta juuri toivomansa viikon. 12-tuntista työaikamuotoa tekevän Revon loma oli itse asiassa pitkä vapaa lisättynä yhdellä lisävapaapäivällä. Vaimonsa Päivin ja Chita-koiran kanssa lomaillut Repo piti myös loma-asunnon sijainnista. – Aika kuluu hyvin. Täällä Lappeenrannan ja Imatran seudulla on tullut vähemmän liikuttua, joten katseltavaa riittää, Repo perustelee. Loma-asunnolta pääsee kätevästi ulkoilemaan koiran kanssa hyville kävelyreiteille. Kevät eteni viikon mittaisen loman aikana kohisten. – Lumet ovat sulaneet ja maata paljastuu nyt vauhdilla, kuvailee Repo. Revot ovat käyttäneet jäsenen lomaetua aiemminkin ja käyneet kahdesti Tampereen Kylpylässä. Myös sen sijainti ulkoilureitteineen Näsijärven rannalla on pariskunnan mielestä mainio. Paperiliiton jäsenet voivat lomailla jäsenetuhintaan Holiday Clubin kohteissa. Lomaviikon käyttäneet jäsenet kertovat tunnelmia Vuokatista, Lappeenrannasta ja Ivalosta. Alennusta lomahuoneistoista ja kylpylähotelleista ? Paperiliiton jäsenet saavat Holiday Clubin omien lomahuoneistojen normaalihinnoista 25 prosentin alennuksen vähintään 2 vuorokauden majoituksesta. Loma-asuntojen varaukset puhelimitse Holiday Clubin keskusvaraamosta puh. 0300 870 900 (ma–pe 8–18, la 10–15). ? Paperiliiton jäsenet saavat lisäksi 30 prosentin alennukseen Holiday Clubin kylpylähotellien hotellisekä Villas-asuntojen majoituksista. Hotellija Villas-asuntojen varaukset verkkokaupasta osoitteesta: www. holidayclubresorts.com koodilla: paperiliitto1 ? Lisäksi jäsenet voivat hakea jäsenetuhintaista lomaviikkoa Holiday Clubin viikko-osakkeista. Haut järjestetään kahdesti vuodessa ja niistä ilmoitetaan erikseen Paperiliitto-lehdessä ja liiton nettisivuilla. Katso lisätietoja näistä ja äkkilähdöistä www.paperiliitto.fi. Lomalle mieli Jari Repo istahti Chita-koiran kanssa Saimaan rantamaisemiin. 26-27_hiomo.indd 26 27.4.2018 10.28.54
HIOMO Paperiliitto 4/2018 | 27 Rauman osasto 42 Onkikisat kanaalissa ma 4.6., kokoontuminen virastotalon länsipäädyssä klo 17.30. Valkeakosken osasto 70 Teatteriretki jäsenille Hämeenlinnan Uuteen kesäteatteriin lauantaina 7.7. klo 14.00 Kaksi puuta -romanttiseen musiikkikomediaan. Lippuja on rajoitettu määrä, lipun hinta 10 €, max. 2 lippua / jäsen. Lippuja voi lunastaa pääluottojen toimistoilta tai soittamalla Juha-Pekka Mäkelä 050 529 2271 tai Markku Salokivi 040 731 0197. Lähdemme Valkeakosken Liikenteen bussilla klo 12.15 Liikenteen talleilta jatkaen reittiä: Sointulan ostoskeskuksen päätepysäkkiHakakatu-Helletie-Juhannusvuorentie-Kaapelintie-Sääksmäentie-Ulvajankatu-Tallikatu-Lempääläntie-Kenraalintie-Painontie-Eerolantie-Salomaantie-Kaakonojantie-Seminmutka-Tampere, sekä samaa reittiä takaisin käänteisessä järjestyksessä. Tervetuloa mukaan! Kiitokset Hämeenlinnan osasto 66:lle kiitokset muistamisesta merkkipäivänäni 29.3. Terttu Valkki OSASTOT Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 2/18 NYT LEHTIPISTEISSÄ Merija järvilohi risteytettiin UUSI LOHI KASVAMASSA Ammattilaisen PARHAAT KUHAJIGIT H Vaeltavat lohet uivat kaukana rannasta H Merilohi ja järvilohi on nyt risteytetty H Kuhajigejä ammattilaisen opein H Airiston taimen siirtyi rantaan H Raksiuistelussa syötin koko on tärkeä H Suomenlahdelta odotetaan hyvää saalista H Veneplotterit tekevät järvistä pohjakartat H Jäämeren lohta Neidenelvalta H Sisäperä-Baylineriin perämoottori H Viekkaita Dog Tooth-tonnikaloja H Nuorisotyötä kalastusharrastuksen eteen H Kesän tärkeimmät uistelukisat jne. Apuraha tekee mahdolliseksi kolmen käsityötaiturin yhteisen näyttelyn Myllykoskelle. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Johannes Wiehn H elmikuussa avattiin Myllykoskella Kulttuuritalo Wanha Rautakauppa. Suosituksi tulleesta näyttelytilasta lähti idea, että paljon käsitöitä tekevät Marja-Riitta Ukkola, Aila Vesterinen ja Riitta Sydänmaanlakka saisivat sinne töitään esille. – Tila inspiroi, mutta tilavuokra tuntui kalliilta. Saimme vinkin hakea apurahaa ja tajusin, että voisimme saada tähän Paperiliitolta kulttuuriapurahaa, kertoo Ukkola. Kolmikko on entisiä puhtaanapidon työkavereita Myllykosken paperitehtaalta. Kun tehdas lähes seitsemän vuotta sitten suljettiin, kokoontumiset jatkuivat Olkkarissa, tehtaalta irtisanottujen yhteisessä kokoontumistilassa. Siellä tavataan edelleen tuttuja, ja samalla harjoitellaan milloin mitäkin uutta käsityötekniikkaa. Vuosien varrella on tuunattu vanhoja kirjoja, tehty koruja kierrätysmateriaaleista, maalattu mehiläisvahaa ja muovattu sellupitsiä. Eläkkeellä ollessa aikaa käsitöiden tekemiseen riittää entistä enemmän. – Työn ohessa en olisi jaksanut näin pitkäjänteisiä isoja töitä tehdäkään. Nyt voin. Ja virkkauskin on nykyisin välineurheilua, on ergonomiset virkkuukoukut, jotka estävät rasitusvammoja, vaikka virkkaisi pitemmän aikaa, Ukkola kertoo. Ensi syksyksi suunnitellussa näyttelyssä yleisö näkee, miltä virkatut mandalat näyttävät ja tuntuvat. Näytteille asetetaan myös tilkkutöitä, keramiikkaa ja lasinsulatustöitä. ? P Käsitöiden pauloissa ? Paperiliiton kulttuuri apurahaa haki 35 jäsentä, joista apurahan sai 22. Apu rahaa myönnettiin yhteen sä 8000 euroa. ? Kuvataide: Wikström Janne ? Kirjallisuus: Berg Timo, Hanhisuanto Kari ? Musiikki: Blomster Kimmo, Haavisto Jussi, Jääskeläinen Hannu, Korpinen Jarno, Mäntynen Jarmo, Pehkonen Tanja, Perälä Saara, Pulkkinen Susanna ? Valokuvaus: Juntto Mikko, Mäkiselkä Kimmo, Paananen Ilpo, Palonen Jari, Pukki Timo ? Mediataide: Erkkilä Teppo ? Kädentaidot: Elokannas Marko, Julku Jani, Molander Carita, Paavola Marko, Ukkola Marja-Riitta. SAK:n apurahat SAK:n kulttuurirahasto myönsi yhteensä 15 000 euroa 19 hakijalle. Mukana oli kaksi Paperiliiton jäsentä. Tuomo Salonen sai apurahan valokuvanäyttelyn rakentamiseen ja Heikki Vastiala DJ-monitorikaiuttimien hankkimiseen. Maisemat vetoavat, Ivalo J yrki Teräväinen piti Saariselän ensilumista niin paljon, että lähti lomailemaan samaan Holiday Clubin kohteeseen uudelleen vuotta myöhemmin helmikuussa. – Sitä ennen olimme käyneet Ylläksellä ja Levillä. Saariselkää kokeilimme, kun oli mukava liiton tarjous ja arpa suosi, Teräväinen kertoo. Lomaseurana olivat vaimo, aikuinen tytär ja perheen kaksi rottweileria. Koirat kulkevat mukana reissussa, jos lemmikit ovat sallittuja. Saariselän Tirrolammen luhtitalossa sijaitsevaan huoneistoon kuuluu sauna. Murtomaalatu kulkee vain parinsadan metrin päässä. – Tykkään sekä hiihtää perinteistä retkimielellä, että laskea mäkeä. Varusteet tulee molempiin lajeihin vuokrattua paikan päältä. Teräväinen on töissä Oulussa ja asuu vapaat kotona Varkaudessa. Lomilla ja vapailla hän pitää rauhasta. – Saariselällä nautin maisemista. Siellä mieli lepää ja nautin hiljaisuudesta. ? P Paperiliiton kulttuuri apuraha Aila Vesterinen, Marja-Riitta Ukkola ja Riitta Sydämaanlakka Riitan virkkaaman torkkupeiton takana. Siellä mieli lepää ja nautin hiljaisuudesta. Marko Laine lomaili Vuokatissa vaimonsa Susannan ja lastensa Eevin, Annin ja Nikin kanssa. Holiday Clubin jäsenetuhintaiset viikot ovat Paperiliiton jäsenten haettavissa kaksi kertaa vuodessa. Hakea voi useisiin huoneistoi hin viidessä kohteessa. Ivalo Vuokatti Tampere Punkaharju Lappeenranta M ar ko La in e 26-27_hiomo.indd 27 27.4.2018 10.28.55
Tasan päättyneen pelin jälkeen PohjoisKarjalan Jere Keränen, Joni Korhonen ja Jari Lukkarinen pyyhkivät hikeä ja hörppivät energiajuomaa vaihtopenkillä. Miehillä ei ole voitto mielessä. – Ei näin pienellä porukalla voiteta. Tärkeintä olikin, että saatiin joukkue kasaan ja päästiin paikalle puolustamaan mestaruutta, kolmikko miettii. Ensikertalaiset Pyhtäältä Pyhtään pojilla on vauhti päällä ruokatauolla. Ensimmäistä kertaa turnaukseen osallistuva joukkue heittää huulta kanarisottoa syödessään. Miehet kertovat, että pelikuvioita ei ole ehditty harjoitella, vaan he ovat ensimmäistä kertaa yhdessä kentällä. – Että siihen nähden on mennyt hyvin, joku nauraa. – Voi olla, että torilla tavataan tai sitten juhlitaan Pyrollin takapihalla, toinen vitsailee. HIOMO Poika pysyy Pohjois-Karjalassa Joukkue on teettänyt turnausta varten itselleen tyylikkäät mustavihreät paidat. Into päästä pelaamaan on niin kova, että esimerkiksi numerolla 5 pelaava Tuomas Palonen on lähtenyt reissuun suoraan 12 tunnin yövuorosta. – Ajattelin, että nukun matkalla, mutta eihän siitä mitään tullut. Onneksi nyt alkavat pitkät vapaat. Töissä ei tarvitse olla kuin torstaiaamuna. Nuorta verta kentänlaidalta Kuljetus, harhautus, laukaisu. Kun pallo lentää maaliin, kentällä tuuletetaan ja vaihtopenkki kolistelee mailoja. Tiivistahtisessa turnauksessa on vahvoilla se joukkue, jolla riittää miehiä. Esimerkiksi Uimaharjulla on vaihtopenkillä liki yhtä monta miestä kuin kentällä. Totista taistoa tämä ei kuitenkaan ole. Siksi Toimiston joukkueen joukkueenjohtaja, Paperiliiton työehtosihteeri Markku Lihavainen kysyy Paperiliiton salibandy turnauksessa pelattiin rakkau desta lajiin. Lieksan ja Panka kosken yhteisjoukkue puolusti mestaruutta yhden vaihtomie hen joukkueella. Ja kuinka sitten kävikään? Loppuottelussa ottivat yhteen Lauritsala ja Uimaharju. Kuvassa Lauritsalan Marko Kuolimo ja Uimaharjun Sami Puhakka taistelevat pallosta. Tilanteeseen rientämässä myös Uimaharjun Riku Vuori. ?Mika Sormusen ja Arto Tirrosen tuuletus tyyliä. 28 | Paperiliitto 4/2018 Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Arttu Muukkonen H iki haisee, ja pelikentän laidat rytisevät, kun paperiliittolaiset taistelevat järjestyksessään seitsemännessä salibandyturnauksessa Lappeenrannassa. Mukana on kuusi joukkuetta, ja pelejä käydään kahdella kentällä. Puolilta päivin Lieksan ja Pankakosken yhteisjoukkue pelaa pienemmällä kentällä Pyhtäätä vastaan. Lieksa/Pankakoskella on paljon pelissä, sillä joukkue voitti viime vuonna. Tällä kertaa he ovat liikkeellä hyvin pienellä porukalla – vaihtomiehiä on vain yksi – ja mahdollisuudet uusia mestaruus ovat häviävän pienet. 28-29_hiomo.indd 28 27.4.2018 13.05.57
Paperiliitto 4/2018 | 29 HIOMO HIOMO HIOMO 60-VUOTISTAIVAL P aperiliiton ”ensimmäiseksi omaksi” työtaisteluksi kuvattu kaksipäiväinen lakko vauhditti tes-neuvotteluja maaliskuussa 1977. Saman vuoden kesäkuussa Dipolissa Espoossa pidetyssä liittokokouksessa nähtiin, että laman aiheuttamat vaikeudet maksatettiin työntekijöillä lomauttamalla ja irtisanomalla, vaikka samaan aikaan yhtiöt jakoivat omistajilleen osinkoa. Kolmasosa tehtaista seisoi ja lomautuksia oli takana jo parin vuoden ajalta. Vaikeista ajoista kertoivat myös lehden otsikot: ”Pakkolomat puristavat paperityöntekijöitä itsenäisyyden juhlavuonna”. ”Paperin pitkä poikkeustila”. Seuraavana vuonna työttömyyskassan maksamien työttömyysavustusten määrä kaksinkertaistui. Ala oli tullut taitekohtaan, jossa yhä useammalla tehtaalla epävarmuus työpaikoista kasvoi. Työvoiman tarpeeseen alkoi aiempaa selvemmin vaikuttaa myös automatisoinnin kasvu ja tuotannon rationalisointi. Viisivuorojärjestelmä otettiin käyttöön joulukuussa 1979, jolloin vuotuinen työaika lyheni 40 viikkotunnista 36:een. Vuorojärjestelmän muutosta seurasi toinen iso asia: laki yhteistoiminnasta yrityksissä. Yli kymmenen vuotta kestäneen valmistelun jälkeen laki tuli voimaan 1.7.1979. Vuonna 1881 Paperiliitto juhli näyttävästi Tampereella 75-vuotista toimintaansa ja piti 13. liittokokouksen. Yli 50 000-jäseninen liitto piti samassa yhteydessä myös muutaman vuoden tauon jälkeen retkeilypäivät. Edelliset oli pidetty Oulussa 1976. Kuin juhlavuoden kunniaksi nousi myös SAK:n johtoon ensimmäinen paperiliittolainen, kun tehtävään valittiin Pentti Viinanen.? P 1976-1981 Paperiliitto-lehden matkassa eri vuosikymmenillä kentänlaidalla höntsäileviltä paikallisilta säbäpojilta, kiinnostaisiko peliaika. Kyllä! Niinpä Lieksan vähäväkinen joukkue saa kolmanteen otteluunsa kaksi nuorta poikaa vahvistukseksi. Mutta ei auta: Toimiston joukkue lyö Lieksa/Pankakosken 5 – 2. ”Poika pääsi kotiin” – Hoitakeehan homma! toivottelee joku kultaotteluun astelevalle Uimaharjun joukkueelle. Vastassa heillä on kokenut Lauritsala, jonka miehet jo verryttelevät isolla kentällä. Lauritsalan joukkue on saanut levätä yhden pelin. Uimaharju tulee suoraan ottelusta Pyhtäätä vastaan. Ottelua on pelattu muutama minuutti, kun Uimaharju tekee ensimmäisen maalin. Samaan aikaan käydään pienellä kentällä pronssiottelua. Siinä riittää draaman kaarta. Ensin Toimisto laukoo 3–0 johdon, mutta sitten Pyhtään pojat nousevat ja tasoittavat maali maalilta. Toisessa erässä Pyhtää kuitenkin romahtaa täysin. Pronssiottelu päättyy Toimiston 7–3 voittoon. Pyhtääläisiä ei kuitenkaan harmita. – Kylmä totuus oli se, että jalat eivät jaksaneet. Mutta aivan mahtavaa on ollut. Nyt kun pää on auki, niin ensi vuonna uudestaan, Tuomas Palonen miettii. Kullasta käydään tiukkaa taistoa. Toisen erän alussa Lauritsala tekee ensimmäisen maalin ja Uimaharjun johto kapenee. Mutta sitten alkaa tapahtua: Uimaharju tekee kolmannen maalinsa ja kohta perään neljännen. Ottelu päättyy Uimaharjun 4–1 voittoon, eikä riemulla ole rajoja. Miehet kerääntyvät voittorinkiin, hyppivät ympyrää ja huutavat hei, hei, hei. Voittoisa joukkue on – kuinkas muuten – väsynyt mutta onnellinen. – Voitimme viimeksi vuonna 2013 ja siitä asti olemme yrittäneet jahdata voittoa. Nyt saimme vihdoin pojan kotiin. ? P Tulokset 1. Uimaharju os. 88 2. Lauritsala os. 44 3. Toimisto 4. Pyhtää os. 32 5. Inkeroinen os. 15 6. Lieksa os. 78/ Pankakoski os. 30 ”Kylmä totuus oli se, että jalat eivät jaksaneet.” Matti Virtanen Heinolan osastosta 81 voitti leh den lukijoiden valoku vauskilpailun kuvallaan ”Työn lomassa” vuonna 1976. ? Mustavih reäpaitoihin pukeutunut Pyhtään jouk kue osallistui kisaan ensim mäistä kertaa. Vastustajana Lieksa/Panka koski. Ovatko työkykysi ja ansiomahdollisuutesi heikentyneet tai onko lähivuosina sellaista uhkaa? Hae Kelan rahoittamaan KIILA-kuntoutukseen! Löydät keinoja työnja elämänhallintaan ja opit tunnistamaan työhön liittyvät kuormitustekijät. Kuntoutuksen sisällöstä puolet muodostuu ammatillisista ja puolet terveyteen liittyvistä teemoista. Aiheina muun muassa ammatillinen kehitys, työhyvinvointi, stressinhallinta, liikunta, harrastukset ja ihmissuhteet. KIILA-kuntoutus on osittain yksilöllistä ja osittain ryhmämuotoista. Yksilötapaamiset toteutetaan puhelinja videoneuvotteluina. Ryhmäjaksot pidetään Kiipulan kuntoutuksessa Janakkalassa. Kurssi alkaa syksyllä. Lisätietoja 21.5. alkaen Hanna-Kaisa Siimekseltä, p. 0102 897 729 ja hanna-kaisa.siimes@paperiliitto.fi Vahvista työkykyäsi KIILA-kuntoutuksessa – Hae Paperiliiton omalle kurssille! ? Uima harjun joukkueen voitonjuhla ringissä riit tä energiaa. 28-29_hiomo.indd 29 27.4.2018 13.05.57
30 | Paperiliitto 1/2018 TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA AKTIIVISUUSMALLI HÄMMENTÄÄ Aktiivisuusmalli on lisännyt työttömyyskassalle tulevien puhelujen ja sähköpostien määrää. Aktiivisuuden seuranta tulee vaikuttamaan myös päivärahahakemusten käsittelyaikaan, koska aikaisempaa suurempi osa hakemuksista ei mene ns. automaattimaksatuksesta läpi, vaan vaatii etuuskäsittelijän käsittelyn. Hämmennystä ja kysymyksiä ovat herättäneet etenkin työllistymistä edistävät palvelut, kuten työkokeilu, ja muu aktiiviuutta kerryttävä toiminta, kuten rekrytointikokeilu. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat työnhakuvalmennus, uravalmennus, työja koulutuskokeilu, työvoimakoulutus, omaehtoinen opiskelu, kotoutumisen edistämisestä annetussa laissa tarkoitettu omaehtoinen opiskelu ja kuntouttava työtoiminta. Näihin palveluihin osallistumisen ajalta TE-toimisto antaa työttömyyskassalle lausunnon. TYÖKOKEILU Työkokeilua voidaan käyttää sopivan työja koulutusvaihtoehdon löytämiseksi tai työmarkkinoille paluun tukemiseksi. Työkokeilusta sovitaan TE-toimiston kanssa, joka antaa kokeilun ajalta lausunnon työttömyyskassalle. REKRYTOINTIKOKEILU Rekrytointikokeilu ei ole työllistymistä edistävä palvelu. Rekrytointikokeilun ja rekrytointikoulutuksen ajalta TE-toimisto ei anna lausuntoa. Rekrytointikokeilu työllistymistä tukevana palveluna on määräaikainen ja voimassa vuoden 2018 loppuun. Kokeilu samalla työnantajalla voi kestää enintään kuukauden. ANSIOPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN Päivärahahakemukseen merkitään palvelun nimi esimerkiksi työvoimakoulutus tai työkokeilu. eAsioinnin kautta lähetettävässä lomakkeessa kohdassa päiväkohtainen selitys valitaan alasvetovalikosta oikea vaihtoehto. Rekrytointikokeilua ei sähköisen hakemuksen vaihtoehdoista löydy. Valitse tässä tapauksessa muu syy ja kirjoita selvityskohtaan Rekrytointikokeilu. Jos olet ollut jossain sellaisessa aktiivisuutta kerryttävässä palvelussa, josta ei sähköisessä hakemuksessa ole oikeaa vaihtoehtoa, niin valitse muu syy ja kirjoita selvityskohtaan palvelun nimi. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu Jäsemaksutiedot eAsioinnista Jos maksat jäsenmaksusi liitolle itse eli työnantaja ei peri niitä suoraan palkastasi, saat viiteja maksutiedot käyttöösi nyt myös eAsioinnista. 1. Syötä jäsenmaksulaskuriin tarvittavat tiedot. 2. Saat tilinumeron, viitenumeron ja summan. 3. Voit lähettää tiedot itselle sähköpostiin tai tulostaa. ALOITITKO KESÄTÖISSÄ? Liity jäseneksi tai uusi perintäsopimus heti työsuhteen alussa. Voit liittyä jäseneksi tai uusia perintäsopimuksen täyttämällä sähköisen jäsenhakemuksen ammattiosaston edustajan kanssa liiton netti sivuilla www.paperiliitto.fi. Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./ Jäsen rekisteri PL 326, 00531 Helsinki. 30-31_kassa-ristikko.indd 30 27.4.2018 10.20.37
Paperiliitto 4/2018 | 31 TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 3/2018 täyttäneistä palkinnon sai Juliana Siekkinen Kangaslammelta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 12.6. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 4”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 3/2018 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 27.4.2018 10.20.45
32 | Paperiliitto 4/2018 Korttitaito hioutuu lounaalla Kansiopalvelu Oy:ssä Sysmässä tuotannon työntekijät lataavat tauolla akkuja pelaamalla tikkiä. Torstain peli huipentaa työviikon. Teksti Mari Schildt Kuva Lauri Rotko T orstait ovat Samaa Oy:hyn kuuluvan Kansiopalvelun tuotannossa Sysmässä aivan erityisiä päiviä. Silloin tuotannon viisihenkinen henkilöstö kokoontuu lounastauolla mittaamaan, kuka on tämän viikon tikkimestari. Voittaja vie mukanaan pullon laatujuomaa. – Koskenkorvaahan se on perinteisesti ollut. Tähänkin on iskenyt devalvaatio: ennen oli kolmen vartin pullo, mutta nyt on vain 0,35 desilitran, naurahtaa painajaksi taloon tullut, mutta moniosaajan hommia tekevä Jari Nora. Palkintoa päätettiin pienentää, kun tuotannossa on väki vähentynyt. Viiden hengen joukossa pääpalkinto alkoi osua kohdalle tuikitiheään, ja pullon hankinta alkoi käydä kukkaron päälle. Pelissä ei huijata Kansiopalvelussa tikkiä on pelattu ainakin 1980-luvulta saakka. Ehkä kauemminkin, mutta vuodesta 1989 asti työpaikalla on pidetty mestaruuksista kirjaa. – Teijolla taitaa olla monta sataa pulloa. Epäilen kyllä, että ne eivät löydy baarikaapista, Nora nauraa. Viimeistelijänä ja koneenkäyttäjänä työskentelevä Teijo Leinonen vakuuttaa, että korttipelissä ei koskaan huijata. – Jos rahasta tai viinasta pelataan, niin LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Teksti Eeva Eloranta-Jokela R aumalainen varastonhoitaja Markku Kivimäki on tässä sarjassa kertonut itsestään ja työurastaan. Työnkuvat ovat muuttuneet, mutta aina Kivimäki on toiminut tavallaan palvelutehtävässä: ensin autonkuljettajana ja nyt varastonhoitajana. Raumalla asuu lähes 40000 ihmistä – Tämänkokoisessa kaupungissa ei varmaan ole monta putiikkia, missä en olisi omissa tai yhtiön asioissa käynyt. On haettu milloin jotain juhlayllätystä pilailuliikkeestä, milloin lahjaa pitsinnyplääjän kaupasta. Onneksi minun ei kuitenkaan tarvinnut sitä pitsiliinaa valita. Riitti, kun tiesin sen nimen. Liinoja on annettu lahjaksi etenkin tehtaan naispuolisille vieraille, Kivimäki kertoo. Henkilöja tavarakuljetuksen tehtävissä tuli eteen aina uutta. – Olen työn myötä oppinut paljon asioita, joista olisin muuten jäänyt paitsi. Kuljettajan työ oli monipuolista ja kohtasin sen aikana monennäköisiä ammattiryhmiä ja harrastuksia. Työ vei myös paikkoihin, joihin harvalla on pääsy. – Joskus 1980-luvulla vein Rauman telakan asentajia huoltotöihin Poriin, Mäntyluodontien varressa olevaan Kaanaan vesitorniin. Siellä oli laite, jolla mitattiin koeajolla olleen laivan nopeuksia. Pääsin asentajien mukana vielä korkeammalle kuin vesitornin näköalatasanne, ihan katolle asti. Siellä ei kovin moni ole käynyt, eikä enää varmaan pääsisikään, arvelee Kivimäki. Kerran Kivimäki pääsi tutustumaan kyyditsemiensä vieraitten mukana öljynporauslauttaan, jota rakennettiin Mäntyluodon telakalla. – Olin utelias ja menin, kun silloiset päälliköt kysyivät, lähdenkö mukaan. Sitä kyllä kaduin, olin sen jälkeen niin jäässä kuin äijä voi olla. Oli syksy ja ylhäällä jäätävän kylmä. Korkeat paikat eivät haittaa, eikä lautta ollut edes meressä vielä, eikä aaltoja alla. Siinä näki, että eivät ole häävit olot niillä, jotka työksensä poraavat öljyä. Onneksi oli odottamassa lämmin auto, kiitos öljynporaajien.? P Pitsiä, pilailutarvikkeita ja korkeita paikkoja. Kuljettaja on kokenut kaikenlaista. Näköalapaikoilla Paperiliitto-lehden kanssa samanikäisen jäsenen elämää HYVÄÄ VUOSIKERTAA Työ on vienyt Markku Kivimäkeä mitä erilaisimpiin paikkoihin. Tämä kuva on kuitenkin lomalta. 32-33_tauko.indd 32 27.4.2018 7.44.36
Paperiliitto 4/2018 | 33 Korttitaito hioutuu lounaalla silloin ei koskaan huijata. Se on kirjoittamaton sääntö, hän virnistää. Hän tuumaa, että jos vähän huijataankin, niin vain silloin, kun treenataan pelitaitoja muuten vain. Jos silloinkaan. Toisten pelitavat tunnetaan Painaja, moniosaaja ja luottamusmies Sami Siniranta miettii, että Paperiliittohan voisi polkaista pystyyn tikkimestaruusturnauksen, vaikka jonkun toisen tapahtuman yhteyteen. Kansiopalvelussa on ainakin treenattu niin tiukasti, että painetta kisamenestykseen löytyy. – Tikkiturnaus: se olis aika kova, Siniranta innostuu. Hän miettii, että korttia pelataan varmasti muuallakin päin Suomea. Olisihan se mahtavaa pelata vaihteeksi isommalla joukolla. – Pelikaverit on täällä töissä oppinut jo tuntemaan aika hyvin: tietää, millä tyylillä he pelaavat. Yllätykset ovat viiden hengen porukassa vähissä, Siniranta sanoo ja tuumaa, että omalle joukkueelle pitää sitten hankkia vielä yhtenäiset peliasut. Tikkimestaruus ei tänä torstaina ratkea, sillä Kansiopalvelun taukotuvassa otetaan valokuvia. Sen jälkeen jatketaan kansioiden tekemistä – mitä nyt vähän haaveillaan, että se tikkimestaruuspoika käytäisiin hakemassa kotiin Sysmään. ? P ”Jos rahasta tai viinasta pelataan, niin silloin ei koskaan huijata.” ? Jari Nora, Sami Siniranta ja Teijo Leinonen pelaamassa joka torstaista tikkipeliä lounastauollaan Kansiopalvelu Oy:ssä. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas J uha Elon syntymäpäivä vierähtää töissä. Välivuosia hän ei ole juhlinut pariinkymmeneen vuoteen eikä tämä vuosi tuo poikkeusta. Sukulaisilta ja ystäviltä tulee jonkin verran onnitteluviestejä, mutta sen kummempaa ohjelmaa päivään ei kuulu. Tasavuodet sattuivat viime vuodelle. Silloin Elon kotiin kokoontui noin 25 hengen verran sukulaisia ja ystäviä. Iltaa vietettiin grillaamisen parissa jutustellen ja seurustellen. Pöydässä oli myös itse tehtyjä salaatteja ja makempaa tarjottavaa. – Syntymäpäivieni ajankohta on juuri sopiva grillaamiseen. Siksi se kai kuului myös kolmikymppisten ohjelmaan kymmenen vuotta sitten, Elo miettii. Silloin juhlien ohjelmassa oli myös karaokea. Elo ei ole lajin harrastaja, mutta kotikaraokelaitteet olivat tuohon aikaan pinnalla, joten niitä tuli kokeiltua. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Ei ohjelmaa SYNTTÄRISANKARI Juha Elo Syntynyt: 11.5.1977 Syntymäpaikka: Kotka Asuinpaikka: Kotka Perhe: Avovaimo sekä 14-vuotias tytär ja 6-vuotias poika Työ: Vuorohuoltomies, Kotkamills Oy Terveiset: Kaikille lehden lukijoille hyvää kesän odotusta! Syntymäpäivän sijasta Juha Elon mielessä alkaa jo olla lähestyvä kesä ja heinä kuulle osuva loma. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Kuka on UPM:n, Sammon ja Nordean hallitusten puheenjohtaja? 2. Milloin käytiin Korean sota? 3. Mikä on justeeri? 4. Minkä niminen joukkue pelaa ottelunsa Tehtaan kentällä? 5. Missä kaupungissa on Tykkimäen huvipuisto? 6. Minkälaista ruokaa on aladobi? 7. Mikä oli vuonna 2017 Suomen toiseksi yleisin sukunimi? 8. Mitkä esineet olivat Neuvostoliiton symboleja? 9. Minkä maalainen rap-muusikko on Mikael Gabriel? 10. Mikä on evankelis-luterilaisten osuus suomalaisten uskonnoista? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 27.4.2018 7.44.36
1. Björn Wahlroos 2. Vuosina 1950-53 3. Tukkisaha 4. FC Haka 5. Kouvolassa 6. Lihahyytelöä 7. Virtanen 8. Sirppi ja vasara 9. Suomalainen 10. 72 prosenttia 34 | Paperiliitto 4/2018 TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? Björn Wahlroos Vastaukset sivun 33 kysymyksiin O N VÄITETTY, että hallitus vetää lakialoitteidensa epärealistisia lukuja hatusta. Väite on täysin väärä, sillä hallitus tietää mitä tekee. Aktiivimallin leikkuri on 4,65 prosenttia. Tuon verran työtön menettää korvauksestaan, jos ei osallistu hankalasti saavutettaviin aktivointitoimiin. Luotettavan tiedon mukaan luku syntyi YläSavon kepupiirin illanvietossa, kun ilmeni, että vieremäläisen Ponssen pääomistaja Juha Vidgrén saa vuodelta 2017 osinkoja 4,65 miljoonaa euroa. Kaikkia nauratti kovin tämä yhtäläisyys. Ei ole sattumaa sekään, että 4,65 on lähellä kaupassa myytävän oluen vanhaa enimmäisprosenttia, 4,7:ää. Tuota käyttämättömäksi jäänyttä lukua ei haluttu kuitenkaan hyödyntää sellaisenaan, koska hallitus pelkäsi leimautuvansa mielikuvituksettomaksi insinöörijoukoksi. ENITEN HALLITUSTA viehättää maaginen 5,5 -luku, jonka se valitsi kaupassa myytävän alkoholin uudeksi enimmäisprosentiksi. Eikä sattumalta. Jos perussuomalaisten ja keskustan presidenttiehdokkaiden Huhtasaaren ja Vanhasen kannatukset (6,9 ja 4,1) lasketaan yhteen, niiden keskiarvo on täsmälleen 5,5. Niinistön kannatusta kepun raittiusosasto ei suostunut ottamaan laskelmaan mukaan. Politiikan kulisseissa tosin kuiskittiin, että kokoomuksen ultraliberaali siipi valitsi prosenttiluvun suoraan Suomen asukasluvun perusteella (5,5 miljoonaa). Saman huhun mukaan viininlipittäjäosasto sai mukaan lausuman, jonka mukaan prosenttia nostetaan jatkossakin asukasluvun perusteella. Lukunurkan väestölaskentageneraattori arvioi, että saammekin viinit maitokauppoihin vuonna 2648. 5,5 on pysynyt hallitustyön lainalaisuutena tuonkin jälkeen. Kun kokoomuksen vapaa-ajattelija Elina Lepomäki lasketaan sote-sotkun myötä jo oppositioleiriin, hallituspuolueiden enemmistö on enää 11 kansanedustajaa. Arvaatte varmaan, että se on kahdesta sadasta edustajasta 5,5 prosenttia. AINOA, MISSÄ hallitus lipeää 5,5 prosentin linjastaan, on sen oma kannatus. Viimeisimmässä Hesarin gallupissa erittäin tyytyväisiä hallituksen politiikkaan oli enää kaksi prosenttia suomalaisista – se on 4 463 333 äänioikeutetusta 89 226 ihmistä. Näin ollen niistä 1 690 848 suomalaisesta, jotka äänestivät hallituspuolueita viime vaaleissa, erittäin tyytyväisten joukko on enää 5,3 prosenttia. Kun hallitus jatkaa määrätietoista rämpimistään, on hyvinkin mahdollista, että vaaleihin mennessä luku saadaan tiputettua sinne vanhan alkoholiprosentin tienoille.? P Prosenttien hallitus Luku syntyi YläSavon kepupiirin illanvietossa. LU K U N U R K K A Kirjoittaja Sami Turunen on entinen pääluottamus mies, joka rakastaa sanoja, numeroita ja nippeli tietoa. Kaipaa palautetta osoitteeseen sami@arvosana.fi La ur i R ot ko 2 3 . –2 4 . 5 . 2 1 8 , O U L U TEOLLISUUDEN SUURTAPAHTUMA 2018 KERÄÄ JOUKKUE, OSALLISTU JA VOITA TEOLLISUUDEN TEKIJÖIDEN AMMATTIMESTARUUSKISA LATAA ILMAINEN PÄÄSYLIPPU WWW.POTE.FI/ LIPUT TAPAHTUMA TÄYNNÄ AMMATTILAISIA TOIMINTAA, TUOTANTOA, TEKNOLOGIAA NÄE LAITTEET JA RATKAISUT | KOKEILE KÄYTÄNNÖSSÄ VIIHDETTÄ, VIRVOKKEITA JA STREETFOODIA ISÄNTÄNÄ MATO VALTONEN 34-35_tauko.indd 34 24.4.2018 10.32.05
Sudokun ratkaisut sivulta 31 Nro 5 Aineistopäivä ...................12.6. Ilmestyy .......................... 29.6. Nro 6 Aineistopäivä ...................15.8. Ilmestyy .......................... 31.8. Nro 7 Aineistopäivä ...................12.9. Ilmestyy ..........................28.9. Nro 8 Aineistopäivä .................10.10. Ilmestyy ........................ 26.10. Nro 9 Aineistopäivä ................... 7.11. Ilmestyy ......................... 23.11. Nro 10 Aineistopäivä ...................4.12. Ilmestyy ......................... 21.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2018 Nro 4/2018 ? 11.5.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to Sari Hakkarainen haluaa olla kuten mummonsa. Mukavan uskovainen. Sisäinen rauha ”Siivosin pussikonetta. Rätti meni ensin rattaiden väliin ja sitten sormet.” s. 24 Aktiivimalli leikkaa päivärahoja s. 4 | Savuttomat työpaikat yleistyvät s. 8 | Hae apua unettomuuteen s. 20 1_kansi.indd 1 27.4.2018 7.43.24 Paperiliitto 4/2018 | 35 Paperiliiton XIII motoristitapahtuma – ilmoittaudu mukaan! Aika: 3.-5.8.2018 Paikka: Nokian kylpylähotelli Eden (Cumulus Resort Eden, Paratiisikatu 2, Nokia) Tapahtuman järjestää Paperiliiton Tampereen osasto 50. Ilmoittautuminen: Ammattiosaston yhteyshenkilö hoitaa ilmoittautumiset keskitetysti. Ilmoittautumiset: mika.lahtinen@upmraflatac.com / mika.lahtinen@ ppp.inet.fi. Ilmoittautumiseen nimet ja tieto, haluaako ostaa tapahtuman t-paidan (hinta 15–20 euroa) ja paidan koko. Ilmoittaudu ja maksa osallistuminen 29.6. mennessä. Muuta: Perinteinen lauantain kiertoajelu korvataan Sotkanvirran risteilyllä. Risteily järjestetään m/s Silver Sky laivalla, jonka matkustajakapasiteetti on 250, ensiksi ilmoittautuneet ja maksaneet ovat etusijalla. Tietoa risteilystä www.hopealinjat.fi. Osallistumismaksu 60 euroa / osallistuja. Osallistumismaksu sisältää Sotkanvirran risteilyn ja lauantai-illan iltaruokailun. Tapahtuman aikataulu löytyy osoitteesta www.paperiliitto.fi. Majoitukset jokainen varaa ja maksaa itse. Majoitusvaraukset tehdään myynti keskuksesta p. 020 055 055 tai my.reservation@ restel.fi. Varaustunnus on Paperiliitto 2018. Lisätietoja: Mika Lahtinen, mika.lahtinen@ppp.inet.fi ja 040 557 6790 ja Pertti Niemi 040 648 3810. Äänekoskelainen Pentti Niiranen osallistui moottoripyörätapahtumaan viime vuonna. 23.–24.5.2018, OULU TEOLLISUUDEN TEKIJÄT KUTSU KILPAILUUN AMMATTIMESTARUUSKILPAILU 20 ENSIMMÄISENÄ ILMOITTAUTUNUTTA JOUKKUETTA TIENAA KISABURGERIT! Kerää 2-6 henkilön porukka hauskaan ja hyödylliseen teollisuuden ammattilaisten kilpailuun. Joukkueesi ja edustamasi yritys saa mainetta alan ammattilaisten keskuudessa, pääset kokeilemaan käytännössä erilaisia koneita ja laitteita sekä voit voittaa upeita tuotepalkintoja! Kisa järjestetään Pohjoinen Teollisuus -tapahtumassa ja osallistuminen käy helposti messuvierailun ohessa. Katso lisää ja ilmoittaudu: pote.fi/kisat ONKO TEIDÄN YRITYKSESSÄ TEOLLISUUDEN PARHAAT TEKIJÄT? TEOLLISUUDEN SUURTAPAHTUMA 2018 POHJOINEN TEOLLISUUS pohjoinenteollisuus.fi 34-35_tauko.indd 35 27.4.2018 13.03.17
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 info@sievi.com • sievi.com Työmukavuuden uusi aika. Sievi Racer 1 S2 GT Racer S3 Racer Roller S3 Racer on rento ja sporttinen. Se on kevyt ja täydellisesti jalkaan sopiva. Sen materiaalit hengittävät ja pitävät jalkasi kuivana koko päivän. Kengässä on uskomaton pito ActionPro -kaksikerrospohjan ansiosta. Ja mikä parasta – sen sisäpohjassa on uusi Sievi FlexEnergy* -joustoelementti, jonka tuomaa mukavuutta ei ole turvajalkineissa ennen nähty! * Sievi FlexEnergy -joustoelementti on valmistettu Infinergy ® stä, joka on BASF’n rekisteröimä tavaramerkki. Saat sen Racer Roller S3 ja Sievi Racer 1 S2 -turvajalkineisiin. Kaikki Racerit on tehty Suomessa S ie vi Fl ex En erg y -joustoelem en tti po hja n sis ällä SUOMI_SIEVI_RACER_PAPERILIITTO_230x270+3_TAKAKANSI_120218.indd 1 12.2.2018 12.46 34-35_tauko.indd 36 19.4.2018 11.37.38