• Kun auttaa muita, voi itsekin paremmin. Hevoset ovat opettaneet Jouni Honkaselle, miten ollaan ihmisiksi. Vahva asenne Nro 4/2019 ? 17.5.2019 ? 61. vuosikerta PAPERI Li it to ”On pitempi treeni takana; on ehkä tullut kolmannella tunnilla flow.” s. 24 Imatralle irtisanomisia s. 4 | Tekstiilien teko kiinnostaa metsäyhtiöitä s. 16 | Suru kulkee Timon rinnalla s. 20 1_kansi.indd 1 8.5.2019 14:26:55
• Lasten lounas alle 7-vuotiaille noutopöydästä Voimassa 15.8.2019 asti LIITT OKO RTTI LIITT OKO RTTI Kesäetu* liittoasiakkaille! * Kesäetu bensiinistä ja dieselöljystä on liittokorteilla 2,5 snt/l (norm. 2,1 snt/l). Kesäetu on voimassa 1.6.-31.7.2019 Teboilhuoltamoilla ja -automaateilla lukuun ottamatta Teboil Express-automaattiasemia. Lisätiedot teboil.? /liitto , snt/l 2-3_sisis.indd 2 3.5.2019 9.08.51
• 4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Stora Enso irtisanoo 49 paperiliittolaista Imatralla. 6 Metsä Group suunnittelee jätti-investointia Kemiin. 8 Yt-neuvotteluprosessi kuormittaa työntekijöitä. 10–15 Reportaasi Miehet, jotka katsovat asioita positiiviselta kannalta. 16 Metsäyhtiöitä kiinnostaa tekstiilien valmistus. 20 Timo Leinon avovaimo kuoli yllättäen viisi vuotta sitten. Suru on ollut läsnä siitä lähtien. 26–29 Hiomo 26 Tes-kierrokselta odotetaan palkankorotuksia. 28 Kaukopää vei salibandymestaruuden. 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Käytä jäsenetuja lomalla. 32 Tietämys tiivistyy Turussa. 34 Haistattelijat ja ruusun antajat eivät enää kohtaa. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto 4/2019 | 3 Jukka Koskinen Päivi Karjalainen Vesa-Matti Väärä 10–15 Positiivisuus Hyvää ruokaa ja yhdessäoloa Kotkalainen Antti Huovila laittoi lapsena ruokaa yhdessä äidin kanssa, ja nyt hän kokkaa kolmevuotiaan Meeri-tyttärensä kanssa. Antti kokkaa myös työkavereilleen SonocoAlcoren Karhulan kartonkitehtaalla. Mahdollisuus omien vahvuuksien ja taitojen käyttämiseen on yksi onnellisen elämän salaisuuksista. – Minua ei tässä elämässä harmita oikeastaan mikään, Antti myöntää. 20 Timo Leinon ja Marian elämä muuttui peruuttamattomasti, kun Marian äiti kuoli. Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09 701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 16 Tekstiilikuitujen tekeminen puusta kiinnostaa myös metsäyhtiöitä. 32 Zhechko Todorov ja kumppanit valmistautuvat lakisääteiselle Turussa. 4 Hanne Leinonen siirtyy uusiin töihin, kun Kaukopään PK6 suljetaan. Lasten lounas alle 7-vuotiaille noutopöydästä Voimassa 15.8.2019 asti LIITT OKO RTTI LIITT OKO RTTI Kesäetu* liittoasiakkaille! * Kesäetu bensiinistä ja dieselöljystä on liittokorteilla 2,5 snt/l (norm. 2,1 snt/l). Kesäetu on voimassa 1.6.-31.7.2019 Teboilhuoltamoilla ja -automaateilla lukuun ottamatta Teboil Express-automaattiasemia. Lisätiedot teboil.? /liitto , snt/l Reima Kangas Mikko Nikkinen 2-3_sisis.indd 3 8.5.2019 14:34:48
• 4 | Paperiliitto 4/2019 H uhtikuun lopulla oli metsäteollisuuden superviikko. Stora Enso aloitti ilmoittamalla vuoden ensimmäisen neljänneksen tuloksensa, joka oli todella hyvä. Perään tuli UPM, joka paransi tulostaan 24. kerran peräkkäin. UPM on tällä hetkellä täysin velaton yhtiö, mikä on hyvin harvinaista. Viikon päävoitto osui Kemiin, jonne Metsä Group ilmoitti suunnittelevansa 1,5 miljardin euron biotuotetehdasta. Kuusi ja lisänumero meni Raumalle. Sinne suunnitellaan uutta sahaa, jonka arvellaan työllistävän 100 henkeä. Toisten iloitessa voitoista Stora Enso vähentää Oulussa ja Imatralla väkeä kovalla kädellä. Walki käy ytneuvotteluita vähennyksistä Pietarsaaressa ja Bong Suomi suunnittelee sulkevansa koko tehtaan Pirkkalasta. Metsä Groupin investointi-ilmoituksen ajoitus ei ollut sattuma. Maahan alettiin samaan aikaan rakentaa uutta hallitusta ja sille lyötiin pöytään hanke, jota ei ole ennen Euroopan metsäteollisuudessa nähty. Oikealla ajoituksella Metsä Group halusi varmistaa jo hallitustunnustelujen aikana, että uusi hallitus sitoutuu uuden tehtaan vaatimiin väyläja muihin investointeihin. Ilmoitus sai heti liikettä poliittisissa puolueissa. Kuka uskaltaisi vastustaa hanketta ja mistä syystä? Ei voida väittää, että investoinneilla ei olisi vaikutusta keskusteluun hiilinieluista. Biotuotetehdas käyttäisi vuodessa noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä kuitupuuta. Laskelmien mukaan tämänkin hankkeen Suomen metsät kuitenkin kestävät. Muiden työpöydällä olevien tehtaiden kanssa voikin jo olla toisin. Ensi syksynä Paperiliitto neuvottelee Metsäteollisuus ry:n kanssa paperiteollisuuteen 50. työehtosopimuksen. Kaikki hyvä, mitä viikolla 17 tapahtui voisi antaa myös rauhaa tuleville tes-neuvotteluille, mutta antaako se? Tuohta takovilta yhtiöiltä eurojen pitäisi virrata myös tuloksen tekijöille.? P Osa tuloksesta myös duunarille PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI KUORIMO Piirros Jarno Kiukas Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Mikko Nikkinen P aperikone 6 Stora Enson Imatran Kaukopään tehtaalla on hiljaa. On menossa seisokki. Tämän vuoden lopussa konelinja hiljenee lopullisesti, kun se suljetaan. Yt-neuvottelujen tuloksena 49 paperiliittolaista irtisanottiin eri puolilta tehdasta. Irtisanomisista 12 oli kovia, ja loput lähtevät eläkeputkeen tai eläkkeelle. Työssäolovelvoite jatkuu vuoden loppuun. Pääluottamusmies Arto Hulkon ja työsuojeluvaltuutettu Seppo Jäntin tunnelmat ovat alamaissa. – On aina pettymys, kun kovia irtisanomisia tulee, Hulkko toteaa. – Teollisuuden työpaikkojen menetys harmittaa sekin, Jäntti lisää. Miehet ihmettelevät sitä, että yhtiö ei tarttunut työntekijäpuolen ehdotuksiin. Työnantaja ei tullut ytneuvot teluissa vastaan. 49 paperiliittolaista irtisanotaan – neljäsosa irtisanomisista on kovia. 12 kovaa Imatralle Koivu kukkii, on kevät täyn nä tuoksua, mi hurmaa, huumaa. 4-5_kuorimo.indd 4 8.5.2019 14:27:52
• KUORIMO Paperiliitto 4/2019 | 5 – Ehdotimme sopeuttamistoimille lisäaikaa vuoden 2020 loppuun, jolloin enemmän työntekijöitä olisi ehtinyt eläkeikään tai lähelle sitä, ja olisimme ehkä välttyneet kokonaan kovilta irtisanomisilta. Olisimme olleet myös valmiita lisäämään liikkuvuutta tehtaan sisällä. Sitä liikkuvuuttahan työnantaja on meiltä perännyt, mutta nyt se ei kelvannutkaan. Työntekijäpuoli ehdotti myös joustopakkauspaperia ja etikettipaperia valmistavan PK6:n lajin tai laadun vaihtamista sekä koneen liisaamista jollekin toiselle yhtiölle, mutta näihinkään ei työnantaja tarttunut. Yt:t alkavat nyt myös Eforalla. Vähennystarve koskee 10 henkilöä. – Tätä me osasimme odottaa. On selvä, että kun yksi konelinja suljetaan, niin kunnossapitotarvekin vähenee, Hulkko huomauttaa. Työnhakuvalmennusta tarjolla Kovat irtisanomiset saaneiden ikähaitari on 40–50 vuotta. Suurin osa on liki viisikymppisiä. Useimmilla on takana 20–30 vuoden työsuhteet tehtaalle. Paperiteollisuuden työnäkymät Imatralla, muualla Etelä-Karjalassa tai valtakunnallisesti eivät ole tällä hetkellä Tiukka paikka. Pääluottamusmies Arto Hulkkoa (oik.) harmittaa, ettei sopeuttamistoimille saatu yt:ssä sovittua lisäaikaa. Jari Järveläinen (vas.)ja Jyrki Jokinen jäävät vuoden lopussa eläkeputkeen. 12 kovaa Imatralle kummoiset. Hulkko miettiikin, että monella on edessä uudelleenkouluttautuminen. – Etelä-Karjalassa tehtaat rekrytoivat pääasiassa oppisopimusten kautta, ja sitä reittiä jotkut nyt miettivät, mainitsee Jäntti. Irtisanotuille järjestetään tukitoimia, joihin kuuluu muun muassa mahdollisuus uudelleensijoittumisvalmennukseen. Se tarkoittaa konsulttifirman antamaa yksilöja ryhmävalmennusta, jossa mietitään uusia mahdollisia uria sekä neuvotaan cv:n tekemisessä ja digitaalisessa työhaussa. Moni siirtyy eläkkeelle Näiden irtisanomisten edes jossain määrin valoisa puoli oli se, että suurin osa eläkeputkeen tai eläkkeelle siirtyvistä myös halusi sitä. Tämä oli tilanne myös kuitulinja 2:lla työskentelevillä Jyrki Jokisella ja Jari Järveläisellä. 59-vuotias Jokinen jää eläkkeelle vuoden lopussa, kuten oli suunnitellutkin. Nyt eläkkeelle jääminen vain tapahtui yt-neuvottelujen lopputuloksena. 61-vuotias Järveläinen olisi voinut jäädä eläkkeelle jo viime vuoden keväällä, mutta on jatkanut työssäkäyntiä. Vaikka kuitulinjalle ei yhtään kovaa irtisanomista tullutkaan, kollegojen kohtalo koskettaa. – Kyllä kova irtisanominen on tiukka paikka, lähteä nyt yhtäkkiä etsimään uutta työtä. Kaikista pahin tilanne on niillä, joilla on perhettä ja asuntovelat, Järveläinen miettii. Muutoksia tiedossa kaikille PK6:n sulkeminen on osa koko Stora Ensoa koskevaa kannattavuuden turvaamisohjelmaa. Yhtiöllä on tavoitteena 120 miljoonan euron säästöt. Tammi – maaliskuussa yhtiö teki korkeimman ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihdon sitten vuoden 2013. Liiketulos pieneni, mutta vähemmän kuin odotettiin. Se, että lakkautus osui juuri PK6:een, ei ollut yllätys. Kone on vuosimallia -70, eikä sille ole tehty kuin pakollisia korjauksia ja uudistuksia. Työntekijöitä konelinjalla on yhteensä 52, koska automatiikkaa on vain vähän. Esimerkiksi pakkaamossa työt tehdään pitkälti käsin. Toukokuisena maanantaiaamuna PK6:lla on töissä vuoro, josta kukaan ei saanut irtisanomislappua. Ankeat tunnelmat ovat vaihtuneet helpotukseksi. Mutta edessä on uusi mylläys, kun kaikki työntekijät sijoitetaan uusiin tehtäviin eri puolille tehdasta.? P ”Sitä liikkuvuuttahan työnantaja on meiltä perännyt, mutta nyt se ei kelvannutkaan.” 4-5_kuorimo.indd 5 8.5.2019 14:27:53
• KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela UPM:n neljännesvuositulos kasvoi 24. kerran peräkkäin. Liikevaihto kasvoi vuodentakaiseen verrattuna 7 prosenttia ja oli lähes 2,7 miljardia euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto nousi 5 prosenttia 374 miljoonaan euroon. Biojalostuksen tulosta UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen piti erinomaisina. Sellun, biopolttoaineiden ja puutuotteiden puolella jatkui hyvä kysyntä. Painopaperien toimialueen neljännes oli vahva, mutta UPM jatkaa tuotantonsa sopeuttamista laskevilla markkinoilla. Toimet kohdistuvat Saksaan. Erikoispaperien osalta tarraja irrokepaperien hyvä kysyntä jatkui. Stora Enso kasvatti liikevaihtoa 9. kertaa peräkkäin eli 2,2 prosenttia 2,6 miljardiin euroon. Määrä on korkein ensimmäisen vuosineljänneksen liikevaihto vuoden 2013 jälkeen. Kasvu johtui pääosin korkeammista hinnoista ja paremmasta myyntijakaumasta. Operatiivinen liiketulos pieneni 324 miljoonaan euroon. Ennätyskorkeat liikevaihdot yhtiö kääri pakkaustuotteiden ja biomateriaalien valmistuksessa. Toimitusjohtaja Karl-Henrik Sundström on tyytyväinen, että kannattavuuden turvaamisohjelma osui hyvään aikaan. Metsä Groupin liikevaihto oli 1,4 miljardia euroa ja vertailukelpoinen liiketulos 180 miljoonaa euroa. Pääjohtaja Ilkka Hämälän mukaan hyvä tulos oli ennakoitu. Tuloksentekokykyä heikensi lähinnä sellun hinnan lasku loppuvuodesta. Tulevaan yhtiöt suhtautuvat varoen. Talouskasvun odotetaan jatkuvan vuonna 2019. Epävarmuutta aiheuttavat mm. Kiinan talouskasvu, Britannian ero EU:sta sekä poliittiset tekijät. ? P 6 | Paperiliitto 4/2019 Inkeroisiin lomautusuhka Yt-neuvottelut. Stora Enso neuvottelee Inkeroisten kartonkitehtaalla enintään 90 päivää kestävistä lomautuksista. Neuvottelut koskevat koko tehtaan henkilöstöä eli noin 180 henkilöä. Lomautukset on tarkoitus ajoittaa kesäkuun ja joulukuun välille. Syynä lomautustarpeeseen on työnantajan mukaan taivekartonkien heikentynyt kysyntä. Työnantaja on pyytänyt henkilöstöryhmittäin etsimään vaihtoehtoisia säästökohteita lomautusten sijaan. Yt-neuvottelut alkoivat 8. toukokuuta ja kestävät kaksi viikkoa. Biolietteestä hyöty Heinolaan Bioenergia. Stora Enson Heinolan flutingtehtaalle rakennetaan teollisen mittakaavan laitos, jolla tehtaan vedenpuhdistamossa syntyvä bioliete käsitellään uusiutuvaksi polttoaineeksi. Uutta teknologiaa koekäyttävä laitos tuottaa biopolttoainetta, joka vähentää tehtaan voimalaitoksen hiilidioksidipäästöjä. Koelaitos aloittaa toimintansa Heinolassa kesän aikana. Se käsittelee vuodessa 16 000 tonnia jätevesien käsittelyssä syntyvää biolietettä kiinteäksi biopolttoaineeksi. Liete kuivataan energiatehokkaasti paineen ja lämmön avulla. Kuiva polttoaine on puhdasta ja hajutonta. Koelaitos pienentää tehtaan riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Tehtaan tuottamasta energiasta riittää lämpöä myös Heinolan kaupungin noin 20 000 asukkaan kaukolämpöverkkoon. Plattlingista kiinni paperikone Sulkeminen. UPM suunnittelee sulkevansa pysyvästi paperikone 10:n UPM Plattlingin tehtaalla Saksassa. Samalla poistuu noin 155 000 tonnia päällystetyn mekaanisen paperin kapasiteettia Euroopassa. Paperintuotanto jatkuisi Plattlingin tehtaalla kahdella koneella. Sulkemisen arvioidaan koskevan 160 henkilöä Plattlingissa. Euroopassa sijaitsevista päällystetyn mekaanisen paperin koneista Plattlingin paperikone 10:llä on yhtiön mukaan alhaisin kapasiteetti ja korkein tekninen ikä. SILPPUA Metsäyhtiöt aloittivat vuoden ensimmäisen neljänneksen hyvin tuloksin. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Metsä Group I nvestointipäätöstä Kemin uudesta sellutehtaasta odotetaan ainakin kesään 2020, mutta suunnittelu edistyy jo tohinalla. – Tulevan tehtaan valmistelua koskevia henkilöstöneuvotteluja on jo polkaistu käyntiin, kertoo Kemin Metsä Fibren pääluottamusmies Juhani Simula. Metsä Fibre ilmoitti tehdasta koskevasta hankesuunnitelmasta huhtikuun 26. päivänä. Tarkoitus on korvata Kemin nykyinen sellutehdas uudella, vuosittain noin 1,5 miljoonaa tonnia havuja lehtipuusellua sekä lukuisia muita biotuotteita valmistavalla tehtaalla. Investoinnin arvo olisi noin 1,5 miljardia euroa. Yhtiön mukaan tehdas olisi toteutuessaan pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos. Tehtaan sellutuotanto on tarkoitus myydä eurooppalaisille sekä aasialaisille asiakkaille ja samalla tehdasalueella sijaitsevalle Metsä Boardin laineritehtaalle. Työtä tuhansille Uutinen otettiin Kemissä vastaan ilolla. Uusi tehdas ja sen rakentaminen merkitsevät seutukunnalle paljon uusia työpaikkoja. Biotuotetehdas työllistäisi suoraan noin 250 henkilöä ja arvoketjussa yhteensä noin 2 500 henkilöä. Rakennusvaiheessa työtä olisi lähes 10 000 henkilölle. – Suupielet ovat olleet ylävireiset. Tämä on lähtökohtaisesti Länsi-Pohjan alueelle hieno homma. Pajusaaressa on sata vuotta tehty sellua. Vaikka tästä ei nyt toista sataa vuotta pysty lupaamaan, niin 30–40 vuotta kuitenkin. Saadaan jatkuvuutta olemassa oleville työpaikoille – ja että tämän seudun ihmiset ja vielä heidän lapsensakin voivat päästä töihin, Simula sanoo. Lopullisiin investointipäätöksiin vaikuttavat Metsä Fibren mukaan vielä muun muassa puunhankintaan, logistiikkaan, maailmantalouteen ja lupa-asioihin liittyvät tekijät. Simula on hankkeen toteutumisen ja myös luvituksen suhteen luottavainen. – Olemassa olevien lupien aikana tälle tehtaalle ei ole tullut luparajaylityksiä ja tehtaan elinkaari on sentään 30 vuotta. Puu pääosin Suomesta Tehdashanke viritti myös keskustelun kestävästä hakkuumäärästä ja hiilinielujen riittävyydestä. Uuden tehtaan vuotuinen kuitupuun käyttö olisi noin 7,6 miljoonaa kuutiometriä, joka on noin 4,5 miljoonaa nykyisen tehtaan käyttöä enemmän. Puu on tarkoitus hankkia pääosin Suomesta. – Vaikka hiilinielusta ollaan kahta mieltä, kyllä minä olen vakuuttunut, että täällä puuta riittää tulevalle tehtaalle, metsä kasvaa kuitenkin yötä päivää, Juhani Simula pohtii. Tuloskunto kohdallaan Metsä Fibre suunnittelee Kemiin jättikokoista biotuotetehdasta. Kemiin uusi biotuotetehdas Suunnitellun investoinnin arvo olisi noin 1,5 miljardia euroa. Tehdas olisi toteutuessaan pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos. 6-7_kuorimo.indd 6 8.5.2019 16:26:06
• KUORIMO Paperiliitto 4/2019 | 7 Joutavia jorinoita P äivänä eräänä törmäsin radiokanavalla Tuomari Nurmion otsikossa mainittuun kappaleeseen pari vuotta sitten ilmestyneeltä Dumarillumarei-nimiseltä levyltä. Biisissä Nurmio sivaltaa nimettömyyden suojissa netissä vihapuhetta levittäviä koulukiusaajia. ”Forumilla kuraläppä lentää, mutta jättäkää nyt käyttämättä sentään, ihonväriin kohdistuvat solvaukset, plus raiskausja tappouhkaukset”. SUORAA PUHETTA kaan järjissään oleva kehtaisi esittää. Tosin kaikkein hulluimmat kirjoittavat tänä päivänä omilla nimillään lasten harrastuksiin, koulunkäyntiin tai politiikkaan liittyvät oksennuksensa. ”Miksei kelpaa enää vanha ohjenuora, jos asiaa on sen jätkä sanoo suoraan”, kysyy Nurmio. Ja niin kysyn minäkin. Jospa jätettäisiin epäsosiaalinen media vähemmälle ja palattaisiin oikeaan elämään. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Teksti Eeva Eloranta-Jokela W alkin Pietarsaaren tehtaalla alkoivat huhtikuussa koko henkilökuntaa eli noin 180 henkilöä koskevat yt-neuvottelut. Työnantaja suunnittelee vähentävänsä enintään 45 työpaikkaa. – Tilanne on siinä mielessä outo, että työnantaja ei ole nähnyt vaihtoehtona keskustella ensin lomautuksista. Tilauskanta kuulemma huononee kesäksi ja vähennysten tarve on pysyvä, pääluottamusmies Matti Hautala sanoo. Yhtiö perustelee ytneuvottelujen käynnistämistä tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä. Walkin omistaja vaihtui vajaa vuosi sitten, kun CapMan Buyout rahastot myi Walkin toiselle pääomasijoittajalle One Equity Partnersille. CapMan Buyout osti Walkin UPM:ltä vuonna 2007. Walki-konserni valmistaa Pietarsaaressa teknisiä laminaatteja ja suojapakkausmateriaaleja. ? P Teksti Eeva Eloranta-Jokela B ong Suomi Oy aloitti huhtikuun lopulla yt-neuvottelut Pirkkalan kirjekuoripainon tuotannon lakkauttamisesta. Yritys suunnittelee siirtävänsä kaiken painotuotannon kirjekuoria valmistaviin yksiköihinsä. Suomeen jäisi siirron jälkeen vain myyntitoimintaa. Toimet tehtäisiin tämän vuoden aikana. Neuvottelut koskevat Pirkkalan tehtaalla 14:ää tuotannon työntekijää ja yhtä toimihenkilöä sekä lisäksi myyntiosastoilta 2:a toimihenkilöä eli yhteensä 17:ää henkilöä. Pääluottamusmies Timo Tervo arvelee, että Pirkkalasta painokoneet siirrettäisiin Ruotsiin, ei Viron Kohilaan, jonne Bong siirsi kirjekuorien valmistuksen Kaavin tehtaalta vuonna 2015. – Työnantaja hakee koko konsernin rakenteelle muutosta ja lisäystä Ruotsissa sijaitsevan painon kapasiteettiin, Tervo sanoo. Kirjekuorien kysynnän vähenemisen lisäksi harmina on alan kova kilpailu. Työntekijät aikovat yt-neuvotteluissa esittää kiinteiden kulujen supistamista vaihtoehtona lopettamiselle. – Odotamme työnantajalta neuvotteluissa vahvaa näyttöä siitä, ettei päätös ole heillä valmiiksi nuijittu. Pari viime vuotta on tehty voittoa, joten tervehdyttäminen lähtisi liikkeelle vielä munivasta tehtaasta, Tervo huomauttaa. Pirkkalassa Bongin tehdas on toiminut vuoden 2008 elokuusta. Enimmillään tehtaalla oli töissä 24 ihmistä. Määrä on supistunut vähitellen, viimeksi vuonna 2016.? P Walki supistaa Pietarsaaresta Bong aikoo lopettaa Pirkkalassa Niinhän se varmaankin on, nimimerkin takaa on helppo huudella asioita, joita naamatusten ei kuFossiilittomiksi Haitallisten päästöjen minimoimiseksi suunnittelun lähtökohtana on toimia ilman fossiilisia polttoaineita sekä olla 250 prosenttisesti sähköomavarainen. Fossiilittomuuteen pyritään myös Metsä Fibren Rauman tehdasalueella. Siellä on aloitettu hankesuunnittelu mäntysahan rakentamiseksi. Sahan arvioitu tuotanto olisi noin 750 000 kuutiometriä vuodessa ja se työllistäisi noin 100 henkeä. Investoinnin arvo olisi noin 200 miljoonaa euroa.? P Metsä Fibren nykyinen vuosikapasiteetiltaan noin 620 000 tonnin sellutehdas aiotaan korvata 1,5 miljoonaa sellutonnia tuottavalla tehtaalla. Uudet rakennukset erottuvat kuvassa vihreinä ja valkoisina. Matti Hautala Lassi Kaaria Metsä Group 6-7_kuorimo.indd 7 8.5.2019 16:26:07
• KUORIMO 8 | Paperiliitto 4/2019 mään. Aina puhutaan, että muutoksiin pitää varautua, mutta ei sitä kuitenkaan ymmärrä, ennen kuin se sattuu omalle kohdalle, kertoo Jussi Frantsila, joka työskenteli lakkautettavalla, tapetin pohjapaperia valmistavalla koneella. Frantsilan strategia oli olla hötkyilemättä ja ottaa faktat faktoina. – Ei siinä oikein muuta voi, kun hoitaa hommat ja odottaa. Asiasta puhuttiin töissä päivittäin. Itse yritin säilyttää positiivisen vireen ja ajatella, että kaikella on tapana järjestyä. Tietoa on saatava Muutokseen sopeutuminen voi alkaa vasta, kun tiedetään, mihin pitää sopeutua. Näin tiivistää työterveyspsykologi Heli HannoIrtisanomiset koettelevat myös niitä, jotka saavat pitää työnsä. Kyröskoskella epävarmuuden aika jatkui vielä yt-neuvottelujen loputtuakin. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mka Kanerva K un Metsä Board elokuun alussa vuonna 2016 ilmoitti sulkevansa paperikoneen Kyröskoskella, alkoi tehtaalla epävarmuuden aika. Yt-neuvottelut koskivat tehtaan kaikkia 250 työntekijää, ja vähennystarpeeksi ilmoitettiin enintään sata. Se oli valtava määrä. – Uutinen oli pysäyttävä. En nyt sanoisi, että shokki, mutta kyllä se pani miettinen Työterveyslaitokselta. – Yt-kierroksen aikana epävarmuus koettelee voimia, eikä järkipuhekaan välttämättä auta. Sitä roikkuu kuin löysässä hirressä. Kun mitään ei näytä tapahtuvan, uskomattomimmatkin huhut saavat siivet. Hannonen korostaakin tiedottamisen tärkeyttä silloin, kun ei tunnu olevan mitään tiedotettavaa. – Työnantajan on kerrottava, mitä on tapahtumassa ja milloin on tapahtumassa. Työtekijää hän kannustaa pitämään huolta itsestään niillä voimavaroilla, joita on. Olisi yritettävä nukkua ja syödä riittävästi, ulkoilla ja tehdä asioita, joista tulee hyvä mieli. – Puhuminen on tärkeää, asian jakaminen läheisten ja varsinkin työkavereiden kanssa. Yhdessä taakka on kevyempi kantaa. KUORIMO ”Ei sitä kuitenkaan ymmärrä, ennen kuin se sattuu omalle kohdalle.” ?Jussi Frantsila ja Tapio Tienari kokivat vuonna 2016 pysäyttävät yt-neuvottelut, kun Metsä Board ilmoitti vähentävänsä sata työntekijää Hämeenkyrön tehtaalta. Yyteet tuli – miten siitä eteenpäin? 8-9_kuorimo.indd 8 8.5.2019 13:34:08
• Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara P rofessori Jaakko Hämeen-Anttila pohti (HS 22.4.) pääsiäisenä moraalista ongelmaa, joka näyttäytyy erinomaisesti Notre Damen savuavien raunioiden äärellä. Välittömästi palon sammuttamisen jälkeen muun muassa ranskalaisten luksusbrändien omistajasuvut ilmoittivat lahjoittavansa satoja miljoonia euroja kirkon kunnostukseen. Satoja miljoonia sormia napsauttamalla. Hienoa toimintaa kymmeniä miljardeja omistavilta suvuilta. Merkille pantavaa on, että nämä lahjoittajat voivat vähentää verotuksessa 60 prosenttia lahjoituksistaan. Toisin sanoen rahat ovat pois valtion kassasta ja rohkenen arvella… pois köyhimpien perustarpeista. Kassasta, jolla voitaisiin hoitaa asunnottomuutta ja köyhyyttä, joista ihmiset kärsivät niin Pariisissa, Lontoossa kuin Helsingin Myllypuron leipäjonoissa. Vaalien alla Suomessa ei kiinnostanut juuri ketään, että pienituloisia suomalaisia oli vuonna 1993 noin 350 000. Vuoteen 2017 heidän määränsä (654 000) oli lähes tuplaantunut. Pienituloisten lasten osalta suunta on sama. Heidän osuutensa vuonna 1995 oli 4,4 %, mutta vuonna 2017 jo 11,1 %. Tällaista todellisuutta vasten myös Hämeen-Anttila pohtii tulonjaon nykyistä onnistumista. Julkisen sektorin jakaman taloudellisen niukkuuden ja yksityisen sektorin rikkaimman osan satojen miljoonien lahjoitusten kontrasti on valtava. Pienija keskituloisten pohtiessa keskenään, kenellä on paras oikeus niukkoihin resursseihin, yritykset miettivät veronalennuksia ja heikompia työehtoja ja halvempia työehtosopimuksia. Harva tajuaa verotuksenkaan osalta, että jos toinen maksaa esimerkiksi väestön kouluttamisesta vähemmän, niin toinen maksaa aina enemmän. Esimerkiksi menneellä hallituskaudella sosiaaliturvan ja verotuksen muutokset siirsivät köyhyysrajan alapuolelle noin 38 500 henkeä. Näillä toimilla leipäjonot Myllypurossa ovat pian yhtä pitkät kuin turistijonot entiseen loistoonsa nousevassa Notre Damessa.? P Paperiliitto 4/2019 | 9 Ristiriitaiset tunnelmat Syyskuun lopussa yt:t Kyrolla päättyivät, ja tuli tieto, että 84 tuotannon työntekijää irtisanotaan. Nykyinen pääluottamusmies ja silloinen voimalaitoksen prosessinhoitaja, osaston luottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja Tapio Tienari muistaa stressaavan tunnelman. – Kun tuli tieto, että irtisanomislappuja aletaan jakaa, työntekijät kyselivät toisiltaan, että joko sinä olet saanut. Jussi Frantsilalle ei irtisanomislappua tullut, vaan uusi työ löytyi kartonkikoneelta ja jälkikäsittelystä. Hän ei silti kiljunut riemusta. – Se oli kaksipiipuinen juttu. Totta kai sitä iloitsi, että itselle kävi näin. Mutta samaan aikaan viereltä joutui lähtemään tuttuja työnkavereita. Heidän puolestaan oli huoli. Hannonen puhuu ilmiöstä nimeltä eloonjääneiden syndrooma. Potkuilta säästynyt kokee ristiriitaa ja miettii, voiko iloita, kun muille kävi kurjasti. Työntekijät kovilla Irtisanottujen osa on tietysti rankin, mutta helpolla eivät pääse nekään, jotka saavat pitää työpaikkansa. – Usein työtehtävät muuttuvat, työmäärä lisääntyy, ja työstä tulee sirpaleisempaa. Perehdytys uusiin tehtäviin voi jäädä heikoksi, sillä potkut saaneilla ei ole ymmärrettävistä syistä motivaatiota perehdyttää, Hannonen toteaa. Epävarmuuden aika ei Kyrolla loppunut yt-neuvottelujen päättymiseen vaan jatkui vielä vuoden päivät. – Pitkään oli sellaista henkeä, että oliko tämä vain hetkellinen pelastuminen. Mietittiin, mikä on tehtaan tulevaisuus yhdellä koneella? Nyt on päästy pahimman yli. Kartonki vetää hyvin, ja olemme saaneet tehtyä sellaista tulosta, jota konsernissa odotetaankin, Tienari kertoo. Frantsila koki, että pettymykset hitsasivat porukkaa yhteen, ja syntyi vertaistukea. – Toki sellaistakin signaalia annettiin, että voi käydä työterveyshuollossa juttelemassa. Itselle tuli tahto selviytyä. En halunnut lotrata tapahtuneella vaan tarttua töihin. Tienari lisää, että vaikkei uhkia ole nyt näkösällä, tilanne voi muuttua milloin vain. Hän on ylipäätään huolissaan siitä, miten kovilla työntekijät ovat ilman yt-neuvottelujakin. – Puhun nyt yleisellä tasolla. Työturvallisuuteen kiinnitetään työpaikoilla paljon huomiota, on henkilönsuojaimet ja muut, mutta henkiseen jaksamiseen ei. Työntekijät ovat kovassa paineessa. Tässä auttaisi keskusteleva ilmapiiri ja työntekijöiden kuunteleminen. Tällainen avoin ilmapiiri auttaa selviytymään myös muutostilanteissa. Lähteneitä ei unohdeta Lähtöpassit saaneista puhutaan Kyrolla päivittäin. Heitä ei ole unohdettu. – Pienellä paikkakunnalla ihmisiin törmää helposti. Työpaikalla sitten jutellaan, että näin sitä ja sitä ja kyselin, mitä kuuluu, Tienari kuvailee. Kyrolla kävi siinä mielessä onnellisesti, että tiettävästi liki kaikki irtisanotut ovat päässeet uusiin töihin joko konsernin muihin yksiköihin tai muualle. Surullisiakin kohtaloita irtisanomisten yhteydessä aina on. Kaikki eivät selviydy potkuista, vaan elämä saattaa luisua alaspäin. Hannosen mukaan tällaiset tarinat voivat olla niin ahdistavia, että niistä vaietaan työpaikalla. – Mutta niistäkin pitäisi puhua. ? P Kodittomana Notre Damen raunioilla PITUUSLEIKKURI Vaalien alla Suomessa ei kiinnostanut juuri ketään, että pienituloisten määrä oli tuplaantunut. KUORIMO Yyteet tuli – miten siitä eteenpäin? 8-9_kuorimo.indd 9 8.5.2019 13:34:09
• 10 | Paperiliitto 4/2019 ELÄMÄNASENNE Hevonen ei ole vain työkaveri, vaan myös ystävä. Tunnepuoli välittyy molemmin puolin. Hevonen antaa sympatiaa, jos itse on surullinen. Ja senkin näkee, jos hevosella ei ole kaikki hyvin, Jouni Honka­ nen sanoo. 10-17_pääjuttu.indd 10 8.5.2019 14:13:59
• Paperiliitto 4/2019 | 11 ELÄMÄNASENNE Teksti Mari Schildt Kuvat Reima Kangas, Jukka Koskinen Valoisalla puolella Positiivinen suhtautuminen asioihin on sekä elämän­ tapa että taito, jonka voi opetella. Jouni Honkaselle ja Antti Huovilalle se on luontaista. H ämeenlinnan Lammilla ruskea hevonen kurkkaa valkoisen otsatukan alta ja näyttää siltä kuin hymyilisi. Jouni Honkanen halaa ja taputtaa hoidokkiaan. – Talli tai ravirata on minulle toinen koti. Nyt ei ole ehtinyt niin paljoin raveissa käymään, mutta kyllä ne hevosvoimat ovat minulle kodin ohella se toinen voimavara, hän juttelee. Jouni muutti Etelä-Savosta Kerimäeltä Hämeenlinnaan vaimonsa Suvin työn perässä. Kotiseudulla työt ja palvelut hupenivat sitä tahtia, että lähdettävä oli. – Eihän täältä tuntenut oikeastaan ketään. Minä kun olen tällainen hölösuu, niin äkkiä sitä ihmisiin tutustui. Olen saanut kyllä paljon hienoja ihmisiä ympärille täälläkin, hän sanoo. Hän kiittelee hyvää tuuriaan, että pääsi puolitoista vuotta sitten Huhtamäelle töihin pikarikoneen hoitajaksi. Toukokuun alussa hän järjestää työkavereille ravireissun Vermoon. 10-17_pääjuttu.indd 11 8.5.2019 14:14:04
• – Aina pyrin siihen, että vaikka olisi huonompi päivä, niin sitä ei työpaikalla näytetä. Yritän aina repiä joka päivästä positiivista. Olen aina sanonut, että joka päivässä on jotain positiivista, vaikka se olisi itselle huonompi, hän sanoo. Nyt Lammin hevostilalla asuvat myös Jounin ja Suvin lapset, kuusivuotias Otso ja kaksivuotias Eetu, sekä yhteensä neljä hevosta, kolme koiraa ja kaksi kissaa. – Savossa oli sellainen kulttuuri, että käytiin paljon kylässä naapureissa. Kysyin aina, onko siellä eläimiä. Minua ei ole koskaan autot tai koneet kiinnostaneet, siitä harvinainen poika olin, että koulussakin ihmeteltiin, kun tykkäsin vain hevosista, kun muita kiinnostivat mopot, hän hymyilee. Koti on kaiken ydin Hetken kotona on aivan hiljaista. Niin hiljaista, ettei kotkalainen Antti Huovila halua rikkoa sitä edes radion tai television äänellä. Sen sijaan hän on lukenut kaikessa rauhassa uutiset kännykästä aamukahvin äärellä. – Minä olen aina viihtynyt kotona, ihan aina. Oma perhe on ollut haaveeni, ja koti on kaiken ydin koko elämässäni, Antti sanoo. Antti työskentelee koneenhoitajana Sonoco-Alcoren Karhulan kartonkitehtaalla. – Kun tehtaalle menin vuosituhannen vaihteessa, kaikki oli uutta, työkaluista lähtien. Minulla ei koskaan ollut mopoa, ja olin tehtaalla vähän outolintu, hän naurahtaa. Mutta niin vaan hän päätyi tekniselle alalle töihin. – Olen aina viihtynyt tehtaalla tosi hyvin. Asun tässä lähellä, tykkään vuorotyöstä ja palkka on hyvä, hän hymyilee. Kun eteisessä kolisee, seitsenvuotias Lauri tulee kotiin ja vaatii isältä apua läksyjen tekoon. Viisivuotias Nestori ja kolmevuotias Meeri ovat vielä tarhassa ja vaimo Saila on töissä Kotkan kaupungilla. Kun lapset on saatu kotiin, Antti keräilee heidät pöydän ääreen syömään. Isä huolehtii tässä perheessä ruuanlaitosta. – Sitten jutellaan päivän asiat. Niistä kysyn ihan joka päivä. Se kiinnostaa minua aina, hän sanoo. Koti oli Antin turvapaikka jo lapsena. Vaikka vanhemmat erosivat kun Antti oli alle kymmenvuotias, hän muistaa vain, että elämä äidin kanssa oli leppoisaa. ”Olen aina sanonut, että joka päivässä on jotain positiivista, vaikka se olisi itselle huonompi.” ? Koti on kaiken ydin koko elä­ mässäni, ja se on siellä, missä perhe on, Antti Huovila sa­ noo. Samal­ la sohvalla viihtyvät myös vaimo Saila, ja lap­ set Meeri, Nestori ja Lauri. ? Otso on innoissaan, kun isä Jou­ ni Honkanen on heppana rattaiden edessä. 12 | Paperiliitto 4/2019 ELÄMÄNASENNE 10-17_pääjuttu.indd 12 8.5.2019 14:14:06
• – Vaikka rahaa ei ollutkaan, mutta ehkä just sen takia. Ei alettu turhasta murehtimaan. Äiskän kanssa me teimme yleensä ruokaa. Kun koulusta tuli kotiin, oli lämmin ruoka nenän edessä. Se oli hyvä. Se on minun paras muistoni, hän hymyilee. Ihmissuhteet ovat se ykkösjuttu Psykologi, valmentaja ja tietokirjailija Satu Pihlaja nauraa, ettei tiedä että positiivisessa psykologiassa olisi tutkittu mopojen merkitystä. Sen sijaan tiedetään, että valoisan maailmankuvan omaavilla ihmisillä on yhteisiä piirteitä. – Hyvät ihmissuhteet tekevät onnelliseksi. Se ei tarkoita, että niitä pitäisi olla paljon, vaan riittävästi ja laadultaan hyviä. Pihlaja kertoo, että suomalaiset sanovat melkein aina perheen tärkeimmäksi arvokseen, mutta miten tämä näkyy käytännössä, onkin joskus toinen juttu. – Jos se perhe on se oma arvo, silloin siihen kannattaisi panostaa. Työkin on suomalaisille tärkeää, mutta se on paremminkin seiskapaikalla kuin ykkösenä tai kakkosena, hän sanoo. Onnellisuuden perustan ei välttämättä tarvitse olla mitään konkreettista, kuten koti tai perhe. Pihlajan mukaan se on paremminkin tunne merkityksellisyydestä, mitä se kenellekin tarkoittaakin. Tärkeää olisi, että pystyisi elämään oman merkityksellisyytensä mukaisesti. – Usein merkityksellisyyden tunne liittyy muihin ihmisiin; siihen, että meistä on hyötyä työyhteisössä, lähiympäristössä tai laajemmin yhteiskunnassa. Jos teemme itsellemme merkityksellisiä asioita, tunne säilyy, vaikka ympäristö muuttuisi, Pihlaja sanoo. Jos oikeasti haluaa lisätä omaa onnellisuuttaan, siihen on Pihlajan mukaan eräs helppo keino. Tiedetään nimittäin, että toisten auttaminen luo onnellisuutta. Satunnaisetkin ystävälliset teot tuntemattomille, tai tutuillekin, tuottavat hyvää mieltä. – Onnellisuutta tutkittaessa on havaittu, että avuliaisuus tuottaa pitempikestoista onnellisuutta kuin esimerkiksi lyhytkestoista mielihyvää tuova toiminta, kuten vaikka shoppailu tai alkoholinkäyttö. Parhaillaan tutkitaan, olisiko muiden auttaminen jopa perustarve, jota ihminen tarvitsee voidakseen hyvin, hän sanoo. Yllättävää kyllä, myös kärsimys voi lisätä onnellisuutta. Silloin on kyse elämänarvojen asettumisesta uuteen asentoon. Timantti syntyy paineessa Jouni Honkanen kertoo, että toistakymmentä vuotta raviurheilua on opettanut hänelle periksiantamattomuutta. Voittoihin ja tappioihin oli opittava suhtautumaan. – Sanotaan, että tappiot ja pettymykset kasvattavat, ja niin ne kasvattavatkin. Hevoset ovat pärjänneet mukavasti, mutta on ollut myös takapakkia ja huonoa tuuria. Hänen omat vaikeat hetkensä liittyvät nekin raviurheiluun. Hän toimi jonkin aikaa alan yrittäjänä ja valmensi ja kengitti hevosia. – Herätyskello soitti neljältä aamulla ja kello 21–22 aikaan olin taas kotona. Vuoden pätkä kun oli sitä, niin tuli väsymys. Piti miettiä elämän tarkoitusta, että onko tässä mitään järkeä. Ihmisen pitäisi ajatella välillä itseäänkin. Olen aina ollut liiankin tunnollinen, hän huokaa. Hevonen on ystävä Jounille huononkin päivän pelastus ovat hevoset. Hän lähtee hevosen kanssa lenkille rauhoittumaan. ?Meillä on joka aterial­ la väriä ja kasviksia. Hyvällä ruualla on iso merkitys hyvinvoin­ tiin, Antti sanoo. Paperiliitto 4/2019 | 13 ELÄMÄNASENNE 10-17_pääjuttu.indd 13 8.5.2019 14:14:07
• – Se on terapiaa, luonto yleensäkin. Siellä ihminen rauhoittuu, kun on hiljaista, linnut laulaa eikä ole huolta huomisesta. Tulee hyvä mieli, hän sanoo. Jouni sanoo, että tykkää paljon hevosen sielunelämästä. – Se ei ole vain työkaveri, vaan myös ystävä. Hevonen aistii jos minua harmittaa tai olen surullinen. Kyllä se antaa sympa tiaa. Senkin näkee, jos hevosella ei ole kaikki hyvin. Hevonen sen näyttää, omalla luonteellaan. Samalla herkkyydellä hän kuuntelee myös kanssaihmisiään. – Minua on kuunneltu ja tykkään, että jos jollain on vaikeaa, niin minä sitten kuuntelen. Olen saanut olla aika monelle ystävälle ja kaverille luottamushenkilö. Moni on sanonut, että minulle on helppo avautua ja helppo puhua. Että ymmärrän enkä työnnä pois, hän sanoo. Kun Jouni tapaa negatiivisuutta henkivän ihmisen, hän sanoo, että saattaa ensin varautua. – Mutta sitten jo koitan jotenkin siihen lähteä. Mietin, että mikähän sillä on? Olen aina sanonut, että väkivalta ei ole ratkaisu mihinkään, ei hevosten eikä ihmisten kanssa. Kyllä kaikki on puhumalla selvitettävä, hän pohtii. Ravihommissa Jounin motto on, että vastusta ei pidä pelätä, mutta sitä pitää kunnioittaa. – Sama se on elämässäkin: Liikaa ei täällä pidä pelätä, mutta kunnioittaa kyllä, varsinkin toista ihmistä. Oli se ihonväriltään millainen tahansa. Kaikki ovat minulle saman arvoisia. Ihmisiä me kaikki ollaan, Jouni sanoo. Kolmea työtä, yötä päivää Antti Huovilan positiivisuus on ollut koetuksella parin viime vuoden aikana. Talo kävi kasvavalle perheelle pieneksi, ja sitä piti laajentaa. Kun uutta tehtiin, ruvettiin vanhaakin remppaamaan samaan malliin. Samaan aikaan vaimo Saila kävi töissä kaukana kotoa. Antti teki kolmivuorotyötä, remontoi ja pyöritti kolmen pienen lapsen huushollia yhtä aikaa. Talo on juuri valmistunut, mutta sekään ei vielä hymyilytä. Koettelemuksista on niin vähän aikaa. 14 | Paperiliitto 4/2019 ”Kaikkien kanssa on tultava toi­ meen. En voi sietää itse kes­ keistä elämän­ mallia.” ?Saila ja Meeri Huo­ vila ovat tä­ nään Antin apulaisina ruuanlai­ tossa. ? Jouni sanoo, että Lammin maalai­ sidyllissä elämä on mallillaan ja Otson ja Eetun hyvä kasvaa. ELÄMÄNASENNE 10-17_pääjuttu.indd 14 8.5.2019 14:14:07
• – On aika tiukkaa settii. Toisaalta tämä on ihan paras koulu. Ei nimittäin pienet murheet enää hetkauta, hän sanoo. Kahdeksaan vuoteen Huovilat ovat olleet pois kotoa vain yhden yön kerran tai kaksi kertaa vuodessa. – Jos me vaimon kanssa pääsemme lomalle, me olemme viikon hiekkarannalla ja tulemme kotiin. Minulle riittäisi erimaalainen olut ja lämmin ilma, toisenlainen ruoka. Se on muuten loistavaa, kun joku muu tekee ruuan, Antti innostuu, mutta myöntää sitten maistelevansa sitä sillä mielellä, että kannattiko tästä maksaa, vai olisiko itse osannut tehdä parempaa. – Jos lomalle lähtisi, niin se olisi enemmän sitä, että saisi olla kahdestaan. Se olisi se tärkeämpi juttu. Toisaalta itse me olemme tämän halunneet, vaikka onneksi etukäteen ei tiedä, kuinka rankkaa se tulee olemaan, hän sanoo. Ei ole mikään pakko olla oikeassa Antti Huovila tavoittelee stressitöntä arkea. – En tykkää yhtään kiireisestä elämästä. Teen kotona ruokaa valmiiksi pariksi, kolmeksi päiväksi kerrallaan, niin ei tarvitse koko ajan olla tekemässä ja hösäämässä. Lapset eivät tykkää kokeiluista, mutta perussetit kelpaa oikein hyvin. Kasviksien puolestapuhuja olen kuitenkin, ja kyllä meillä kaikki parsakaalista tykkää, hän juttelee. Hän sanoo, että hyvään arkeen kuuluu sekin, että osataan olla sovussa. – Ei tässä kuitenkaan hirveästi ole sellaisia asioita arjessa, jotka kiinnostaisivat niin paljon, että tarvitsisi aina mielipide sanoa. Parempi antaa vaimolle tunne, että päättää. Jos pitäisi aina olla oikeassa, niin ei siitä tulisi yhtään mitään. On hirveän vähän asioita, jotka niin paljon merkitsevät, hän miettii. Samaa yhdessäolon taitoa hän opettaa myös lapsilleen. – Kaikkien kanssa on tultava toimeen. En voi sietää itsekeskeistä elämänmallia. Negatiivisuutta en halua lähistölle yhtään. Minä putsaan sen mielestäni tai vaihdan paikkaa. Jos pääsee tilanteesta pois, lähden pois. Minä en ole mikään opettaja. Jokainen elää kuin elää, mutta ympärilleni en sellaista halua. Negatiivisuus aiheuttaa vain pahoinvoinnin tunteita, hän sanoo. Onnentunteita hän saa perheensä lisäksi esimerkiksi muiden auttamisesta. – Meillä töissä yövuorossa minä yleensä kokkailen koko porukalle. Olen saanut ne syömään jopa vihanneksia! Siitä olen jankannut kauan aikaa. Nyt meillä on yövuorossa hyvä salaatti muun ruuan kyljessä, vaikka eivät ne sitä varsinaisesti pyydä. Teen vähän kuin oma äitini aikanaan: Tarpeeksi kun jankkaa ja vähän muokkaa, niin kyllä se siitä. Pakko ei ole syödä, jos ei tykkää, hän virnistää. Hän sanoo, että ilmapiiri töissä on tosi hyvä. – Huumori meillä täällä Kotkassa on sellaista vähän piikikästä. Sen pitää olla kivaa vinoilua, jossa ei mennä henkilökohtaisuuksiin. Harkittua pilkkaa, siihen minä en suostu. Jos tarkoituksella yritetään loukata, niin silloin mennään yli. Mutta kun toisella on hyvä mieli, jutustellaan ja vinoillaan, niin sehän on loistavaa. Antti miettii, että ylipäätään mieliharmeja ei kannata reppuunsa kerätä. – Minua ei tässä elämässä harmita oikeastaan hirveästi juuri mikään: ei eduskuntavaalit eikä mikään. Sekin on elämää ja sen kanssa eletään. Toivon, että kaikki suostuvat leikkimään kaikkien kanssa. ? P Paperiliitto 4/2019 | 15 ? Aivan hiljainen aamukah­ vihetki on Antille päivän huip­ puhetki. ELÄMÄNASENNE 10-17_pääjuttu.indd 15 8.5.2019 14:14:08
• INNOVAATIOT Biocelsol-menetelmän salaisuus on liuotinnesteessä. Selluloosa saadaan liuotetuksi ilman myrkyllisiä kemikaaleja. Siitä eteenpäin tekstiilikuidun valmistusprosessi on samanlainen kuin viskoosilla. 16 | Paperiliitto 4/2019 16-19_vaalit (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2019-05-07).indd 16 8.5.2019 13:10:32
• INNOVAATIOT Tekstiilien valmistaminen puukuidusta kiinnostaa myös metsäteollisuusyhtiöitä. Suomessa on kehitteillä ainakin neljä varteenotettavaa tuotantomenetelmää. Niistä yhden salaisuus on tässä purkissa. Teksti ja kuvat Reima Kangas M etsäyhtiöistä Metsä Group näyttää olevan tekstiilinkuitujen teossa sikäli pisimmällä, että Äänekosken sellutehtaan viereen valmistuu vielä tänä vuonna koelaitos. Se valmistaa tekstiilikuituja märästä paperiselluloosasta, joka tulee suoraan tehtaasta putkea pitkin. Laitoksen rakentaa Metsä Groupin ja japanilaisen kauppahuoneen Itochu Corporationin yhteisyritys. Stora Enso ei ainakaan vielä ole ilmoittanut omasta koelaitoksesta tekstiilikuidun tuottamiseen. Yhtiö on kuitenkin hyvin kiinnostunut tekstiileistä. Viisi vuotta sitten Marimekko esitteli Allu-mekon, joka oli syntynyt tutkimusprojektissa Aalto-yliopiston kanssa. Mekko oli neulottu Ioncellkuidusta, jossa oli käytetty Stora Enson Enocellin tehtaan liukosellua ja Stora Enso oli hankkeessa tiiviisti mukana. Tänä vuonna Stora Enso sijoittaa noin 50 miljoonaa euroa Enocellin tehtaaseen, joka muutetaan tuottamaan pelkästään liukosellua. Liukosellua käytetään pääasiassa tekstiilikuitujen valmistukseen. Enocell tuottaa muutoksen jälkeen noin 430 000 tonnia liukosellua vuodessa. Tuotanto menee vielä kiinalaisille viskoositehtaille, mutta olisihan se mahdollista, että Stora Enso käyttäisi sitä vielä joskus omassa tekstiilikuitutehtaassaankin. KIINNOSTUS TEKSTIILIKUITUJEN valmistukseen on helppo ymmärtää. Tekstiilikuidusta saa kiloa kohti paremman hinnan kuin mistään aiemmasta metsäteollisuuden suurten tuotantomäärien tuotteesta. – Esimerkiksi liukosellun hinta on tällä hetkellä noin tuhat taalaa tonnilta, mutta tekstiilikuidusta saa 2500–3000 dollaria tonnilta, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin. Maailman tekstiilimarkkinat ovat valtavat. Tekstiilejä ostetaan kohta 150 miljoonaa tonnia vuodessa, ja määrä kasvaa hurjaa vauhtia. Suomessa hakataan nykyisin kuitupuuta noin 40 miljoonaa kuutiometriä. Jos kaikesta siitä tehtäisiin kangasta, se riittäisi alle viiteen prosenttin maailman kangasmarkkinoista. Kulutuksen kasvu pakottaa hakemaan uusia ratkaisuja tekstiilien valmistamiseen. Nykyiset tuotantotavat ovat monin tavoin ongelmallisia jo nykyisillä tuotantomäärillä. Öljypohjaisten tekokuitujen valmistus kuluttaa uusiutumattomia luonnonvaroja ja tuotteet hajoavat hyvin huonosti. Niistä tulee samantyyppisiä ongelmia kuin muovista. Puuvillan kasvatus aiheuttaa suuria ympäristöongelmia. kasvatuksessa kuluu todella paljon vettä, keskimäärin jopa 10 000 litraa yhtä kiloa valmista puuvillaa kohti. Kaiken lisäksi sitä kasvatetaan yleensä alueilla, joissa sateet ovat vähäisiä, ja kasteluun käytetään pumpattua vettä. Ongelmaa kuvastaa hyvin se, että maailman neljänneksi suurin järvi, Aral-järvi on pumpattu liki kuiviin. Neuvostoliitto alkoi 1960-luvulla käyttää vettä lähinnä puuvillaviljemien kasteluun. Jo nyt suuri osa maailman ihmisistä kärsii veden puutteesta. Eikä ole mahdollista, että vettä käytettäisiin jatkossa puuvillaan yhtä paljon kuin aiemmin, puhumattakaan siitä, että puuvillan viljelyä lisättäisin. Puuvillan viljelyssä käytetään myös valtavasti kasvinsuojeluaineiksi kutsuttuja myrkkyjä, sillä se on hyvin herkkä tuhohyönteisille ja rikkakasveille. – Useimmiten puuvilla myös kerätään koneellisesti. Sitä ennen kasvit tapetaan myrkyillä pystyyn, että niiden lehdet putoavat pois tieltä. Aine on Agent orange, sama jolla amerikkalaiset Vietnamin sodassa pudottivat viidakosta lehdet, että Vietkongin sotilaat saadaan näkyville, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin. PUUKUIDUN TUOTANTO on kestävämpää kuin puuvillatai öljypohjaisten kuitujen. Harlin toteaa, että puuraaka-aine on uusiutuvaa ja se on uuden teknologian ansiosta myös täysin kierrätettävää. Puu kasvaa sadevedellä. Kun puusta valmistetaan tekstiilikuitua, vettä kuluu alle murto-osa puuvillan vaatimasta määrästä. Puusta on tehty tekstiilejä jo pitkään. Viskoosin valmistus keksittiin Englannissa 1890-luvulla. Suomessakin siitä on osaamista pitkältä ajalta. Ensimmäinen viskoositehdas perustettiin Jääsken kuntaan Karjalaan 1930-luvulla. Ali Harlin toteaakin, että prosessi on periaatteessa yksinkertainen. Kun puusta liuotetaan pois sideaine ligniini, saadaan selluloosaa. Sen jälkeen liuotetaan selluloosa sopivaan nesteeseen, vedetään valmistunut tahna pitkäksi kuiduksi ja lopuksi poistetaan siitä liuotinneste. On saatu tekstiilikuitua, josta voi valmistaa lankaa. Prosessin yhteydessä on myös poistettu tiettyjä selluloosasolun osia. Viskoosin ongelmana on, että sitä valmistettaessa tarvitaan ja siinä syntyy vaarallisia aineita. Aineiden talteenotto ja uudelleenkäyttö myös kuluttaa paljon energiaa. Tulevaisuus purkissa Paperiliitto 4/2019 | 17 16-19_vaalit (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2019-05-07).indd 17 8.5.2019 13:10:33
• INNOVAATIOT 18 | Paperiliitto 4/2019 Nyt kehitetään ympäristöystävällisiä tapoja eli käytännössä pitää löytää turvallinen aine, johon selluloosa liukenee ja jonka avulla valmistuskulut saadaan tarpeeksi pieniksi. METSÄ GROUPIN Äänekosken tehtaille nouseva koelaitos käyttää Aalto-yliopistossa ja Helsingin yliopistossa kehitettyä Ioncell-kuidun valmistusmenetelmää. Sellu pystytään liuottamaan vaarattomaan ioniseen liuokseen, eräänlaiseen suolaliuokseen. Ioncell-kuidun raaka-aineena voidaan käyttää sekä puhdasta selluloosaa että kierrätysmateriaaleja. Menetelmällä on valmistettu kuitua myös kierrätyspahvista ja puuvillajätteestä. Äänekosken koelaitoksella kuitu valmistettaisiin pelkästä selluloosasta. Ioncell-kuidun vetolujuus on noin kaksinkertainen viskoosiin verrattuna. Lisäksi sen tuotantoprosessi on varsin ympäristöystävällinen. Ioncell-menetelmässä käytetty liuotinneste on kuitenkin kalliimpaa kuin valmistettava kuitu, joten menetelmän menestys riippuu kokonaan siitä, kuinka hyvin liuotinneste saadaan talteen. Äänekosken koelaitoksen kapasiteetti on 500 tonnia vuodessa. Omistajat päättävät 2–3 vuoden jälkeen, rakennetaanko Suomeen varsinainen tekstiilikuitutehdas. Sen kapasiteetti olisi noin 50 000 tonnia. Ali Harlin uskoo, että rakentaminen alkaa noin vuonna 2025. – Eihän koelaitosta lähdetä rakentamaan, ellei aiota tehdä isoa tehdasta. En tietysti voi muuta kuin toivoa, että tehdas tulisi Suomeen, hän sanoo. TAMPEREEN TEKNILLISESSÄ yliopistossa on kehitetty toisenlainen menetelmää, jossa selluloosaa liuotetaan entsyymien avulla. Entsyymit ovat biologisia aineita, joita on esimerkiksi ihmisen ruuansulatuselimistössä. VTT:n tutkimuslaitoksessa Espoossa Biocelsol-menetelmää kehitetään toimimaan suuressa mittakaavassa. Nyt tekstiilikuitua pystytään valmistamaan noin sata kiloa päivässä. Johtava tutkija Marjo Määttänen arvioi, että vuoden kuluttua he siirtävät tuotannon suurempaan kokeilulinjastoon. Kahden vuoden kuluttua prosessi olisi siirrettävissä taas seuraavaan kokoluokkaan, joka olisi suurin piirtein saman kokoinen kuin Äänekosken tehtaiden Ioncell-koelaitos. Tämä vaatisi sen, että joku yritys ottaa riskin ja investoi laitokseen. Riskiä voi pienentää se, että Biocelsol-menetelmä sopii käytettäväksi viskoositehtaan laitteilla. Biocelsol-menetelmällä toimiva suuri tehdas voisi olla toiminnassa ensi vuosikymmenen loppupuoliskolla. Määttänen kertoo, että Biocelsol-menetelmällä tuotettu kuitu on erittäin imukykyistä. Sitä onkin suunniteltu käytet?Marjo Määttänen kehittää Biocelsolmenetelmää VTT:llä. ?Ioncell-menetelmä laboratoriomittakaavassa: Selluloosa liuotetaan ioniseen nesteeseen, puristetaan suuttimien läpi kehruuliuokseen, josta kuidut kerätään. Kuitu leikataan paloiksi, avataan, pestään ja kuivataan. Sitten se voidaan karstata ja kehrätä langaksi. 16-19_vaalit (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2019-05-07).indd 18 8.5.2019 13:10:36
• täväksi enemmänkin esimerkiksi hygieniatuotteissa ja puhdistusliinoissa kuin vaatteissa. Tätä tukee sekin, että kuitu on luontaisesti valkoista. SPINNOVA OY kehittää teknologiaa, jossa lanka tehdään suoraan sellumassasta. Massa hienonnetaan mekaanisesti mikrofibrilloiduksi selluloosaksi (MFC). Prosessissa ei käytettä haitallisia kemikaaleja eikä liuotusta. Spinnovan teollisen mittakaavan koelaitos valmistui Jyväskylään vuodenvaihteessa. Yritys yrittää kehittää prototyyppejä tuotteista, joiden kuidut voi korvata Spinnovan kuidulla. Yrityksen kuitua luonnehditaan lämmöneristyskyvyltään villaa vastaavaksi. Spinnovan mukaan prosessi kuluttaa vain vähän energiaa ja vettä. THE INFINITED Fibre Ltd kokeilee tuotantoa VTT:n tiloissa Espoossa ja hakee rahoitusta tuotantolaitoksen perustamiseen. Yrityksen kuitua kutsutaan selluloosakarbamaatiksi. Teknologialla voidaan valmistaa kuitua ns. suljetun kierron menetelmällä, eli materiaalit kiertävät aina uudelleen. Selluloosakarbamaatin raaka-aineena voi käyttää sellumassaakin, mutta tarkoitus on valmistaa kuitua kierrätystekstiileistä tai -kartongista. Tämäkin menetelmä kuluttaa vähemmän kemikaaleja, vettä ja energiaa kuin esimerkiksi puuvillan tuotanto. Kuitua kuvaillaan puuvillan tyyppiseksi. ALI HARLIN toteaa, että olisi aivan mahtavaa, jos joku suomalaisyritys saa tekstiilikuidun tuotannon pyörimään. – Nosta tuotteen arvo tuplaksi, se ratkaisee kaksi ongelmaa yhdellä iskulla. Ei tarvitse kaataa yhtään närettä lisää, kun saa voiton kaksinkertaiseksi ja raha jää Suomeen, Harlin hehkuttaa. Ali Harlin arvioi, että Pohjoismaat ja Itävalta ovat maailman johtavia maita puukuitupohjaisten tekstiilien kehittämisessä. Suomi on aivan kärkipäässä. – Täällä on monta kehityspolkua ja kiinnostunutta, mukana kaikki metsäteollisuusyritykset. Tämä johtaa siihen, että jotain tästä tulee. Ruotsalaiset olivat yrittämässä samanlaisia asioita, mutta me ollaan liipaistu vasemmalta ja oikealta ohi, sanoo Harlin.? P INNOVAATIOT Paperiliitto 4/2019 | 19 ”Nosta tuotteen arvo tuplaksi, se ratkaisee kaksi ongelmaa yhdellä iskulla.” Kuvakaappaus Aalto-Yliopiston videolta. 16-19_vaalit (Conflicted copy from REIMAR-PC on 2019-05-07).indd 19 8.5.2019 13:10:37
• ELÄMÄNTILANNE Timo Leinon elämä muuttui peruuttamattomasti eräänä kesäisenä lauantaina. Kuolema tuli kylään, ja jätti Timon ja Maria-tyttären jatkamaan arkea kahdestaan. Timo menetti elämänkumppanin ja Maria äidin. Suru ei koskaan mene pois, vaan sen kanssa oppii elämään. Suru kulkee rinnalla 20 | Paperiliitto 4/2019 20-23_matti.indd 20 3.5.2019 9.44.51
• ELÄMÄNTILANNE Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Päivi Karjalainen Suru kulkee rinnalla Paperiliitto 4/2019 | 21 O li juhannuksen jälkeinen lauantai vuonna 2014. Timo Leino katseli iltauutisia olohuoneessa, hänen avovaimonsa Mirja tiskasi astioita keittiössä. Päivä oli ollut ihan tavallinen. Timo oli käynyt Ylihärmässä hakemassa lautoja tyttären leikkimökkiä varten, ja Mirja oli puuhaillut kotiaskareiden parissa. He olivat päivän aikana soitelleet muutaman kerran. Mirja oli puhelimessa valittanut päänsärkyä, joka myöhemmin kuitenkin helpotti. Yhtäkkiä olohuoneeseen kantautui Mirjan hätääntynyt huuto. Timo kiiruhti paikalle, ja ehti nähdä Mirjan tuupertuvan keittiön lattialle. Timo pyysi Mirjan poikaa soittamaan ambulanssin ja alkoi itse elvyttää. 30 painallusta, 2 puhallusta. Uudestaan ja uudestaan. Hän tiesi, että elvytys oli turhaa. – Silmistä näki, että se on menoa. Tajuttoman ihmisen silmissä on katse, mutta Mirjan silmissä ei ollut minkäänlaista ilmettä, pelkkää mustaa. 20-23_matti.indd 21 3.5.2019 9.44.52
• ELÄMÄNTILANNE Ruskeat silmät ja musta tukka. Niihin Timo kiinnitti ensimmäisenä huomiota nähdessään Mirjan pietarsaarelaisessa baarissa, jossa hän oli juhlimassa pikkuveljensä syntymäpäiviä syyskuussa 2008. Mirja tuli pöytään juttelemaan, sillä hän oli Timon pikkuveljen naapuri. Jutustelu tuntui Timosta heti luontevalta, ja siitä alkaen kaksikko alkoi viettää tiiviisti aikaa yhdessä. Mirjan avoimuus teki vaikutuksen. Hän ei salaillut vaan kertoi paljon itsestään ja elämästään. 41-vuotiaalla Mirjalla oli kaksi lasta, joista toinen oli jo aikuinen ja toinen teini-ikäinen. Hänen ensimmäinen avioliittonsa oli päättynyt eroon ja toinen siihen, kun aviomies menehtyi syöpään. Mirjasta oli tullut leski alle nelikymppisenä. Timokin kertoi itsestään. Hän oli 50-vuotias, paria vuotta aiemmin eronnut. Hänellä oli neljä lasta, joista yksi oli jo kolmekymppinen ja kolme nuorempaa teini-iässä. Lapset asuivat äidillä ja isällä oman maun mukaan. – Kyllä sen vaan tietää, kun joku on oikea. Se oli se kokonaisuus, johon Mirjassa rakastuin. Ja kun vielä sai vastakaikua omille tunteilleen. Oli mukavaa löytää sellainen elämänkumppani. Lasten takia Mirja ja Timo eivät harkinneet yhteen muuttamista, vaan molemmat pitivät omat talonsa, jotka sijaitsivat muutaman kilometrin päässä toisistaan. Vuorotellen aikaa vietettiin milloin Mirjalla, milloin Timolla. Kahdesta tulee kolme Pian Mirja huomasi olevansa raskaana. Se oli positiivinen yllätys molemmille – ”että vielä tässä iässä saa kokea moista”. Syyskuussa 2009 syntyi kymmenen pisteen vauva, jolle annettiin nimeksi Maria. Koska Timo ja Mirja asuivat eri osoitteissa, ei Timo saanut isyysvapaata. Hän pystyi kuitenkin järjestämään itselleen parin viikon loman Alholmens Kraftilta, jossa hän työskenteli sähköasentajana. – Maria oli helppo vauva. Vauva-arki lähti sujumaan hyvin – olihan meillä molemmilla kokemusta jo ennestään. Mirja hoiti lasta kotona, ja kun tyttö hieman kasvoi, Mirja alkoi työskennellä Timon sähkötukkufirmassa puolipäiväisenä. Elämä oli tasaista. Kotiaskareita, grillausta, koiran ulkoilutusta, joskus reissuja Ouluun, jossa asui Mirjan sukulaisia. Paljon aikaa kului Timon vanhempien huvilalla Uusikaarlepyyssä. Siellä kalastettiin ja sienestettiin. Kaikki oli mallillaan. Kunnes tuli se kohtalokas kesäkuun päivä. Lämmin eloton käsi Ambulanssi kiidätti Mirjan ensin Kokkolaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan ja sieltä Ouluun yliopistolliseen sairaalaan. Lääkäri soitti Timolle ja kertoi, että Mirja oli saanut laajan aivoverenvuodon, joka oli tuhonnut hänen aivotoimintonsa. Sydän pumppasi edelleen, mutta keuhkot olivat lakanneet toimimasta. Toivoa ei olisi. Mirja oli aivokuollut. Hänet pidettäisiin hengityskoneessa niin kauan, että omaiset ehtisivät hyvästellä hänet, ja sisäelimet saataisiin talteen. 22 | Paperiliitto 4/2019 Voimanosto on Timon henkireikä. Marraskuussa hän voitti klassisen voimanoston SMkilpailut. 20-23_matti.indd 22 3.5.2019 9.44.53
• Pietarsaaressa kesäyön hämärä hiipi hiljaiseen taloon. 5-vuotias Maria oli unten mailla ja autuaan tietämätön järkyttävistä tapahtumista. Timo soitti läpi läheisiä ja sukulaisia, itki yhdessä Mirjan pojan kanssa ja kömpi lopulta Marian viereen nukkumaan. Hän sai nukuttua jokusen tunnin. Aamu oli kova. Oli kerrottava Marialle, mitä oli tapahtunut. Sen jälkeen Timo suuntasi läheisten kanssa Ouluun. 240 kilometriä tylsää suoraa tietä. – Ei siinä paljon mitään juteltu. Se reissu oli vain tehtävä. Mirja makasi sairaalavuoteella sen näköisenä kuin nukkuisi. Hengityskone pumppasi ilmaa keuhkoihin. EKG-laite piirsi kaunista käyrää. Oli käynyt ilmi, että Mirjalla oli aivojen takaosan verisuonistossa synnynnäinen vika, ylimääräinen kieppi, joka oli aiheut tanut sairauskohtauksen. – Hän oli niin luonnollisen näköinen. Oli kummallista nähdä elossa oleva ihminen, joka on kuollut. Timo otti Mirjaa kädestä kiinni. Käsi oli lämmin mutta eloton. Timo ei halunnut jäädä katsomaan, kun Mirja irrotettiin hengityskoneesta. Oulusta palattua Maria sanoi isälleen, ettei hän tiennyt, että äiti menisi niin pian pois. – En minäkään, Timo vastasi. Arki ja puhuminen kannattelivat Ensimmäiset viikot ja kuukaudet Mirjan kuoleman jälkeen kuluivat käytännön asioita järjestellessä. Timosta oli helpottavaa, kun ei ehtinyt ajatella mitään. Hautajaispäiväksi sattui kaunis kesäinen sää. Vaikka päivä oli raskas, oli hyvä saada surra yhdessä sukulaisten kanssa. Marian takia Timon oli pidettävä kiinni perusasioista. Oli käytävä kaupassa, laitettava jauhelihakeittoa ja uunikalaa, lenkitettävä koiraa, vierailtava sukulaisilla, vietävä tyttö päiväkotiin aamulla ennen töihin menoa ja haettava illalla pois. Mirjan nuorin poika oli liki täysi-ikäinen ja hän jäi asumaan kotitaloonsa isoveljensä kanssa. ELÄMÄNTILANNE Timo piti vain viikon mittaisen sairausloman. Kun hän palasi töihin, hän jutteli tapahtuneesta työkavereiden kanssa päivittäin. Puhuminen oli konkreettinen keino, jonka avulla tapahtunutta pystyi käsittelemään ja jäsentämään. Avoimuus on auttanut Timoa myöhemminkin menetyksestä selviytymisessä. – Olen helposti lähestyttävä, ja ihmiset uskaltavat ottaa asian puheeksi kanssani. Minulla on muutamia ammattiyhdistystoiminnan kautta saatuja ystäviä, joiden kanssa juttelemme menetyksestä ja siitä selviytymisestä aina tavatessamme. Päivitämme tilannetta ja sitä, miten olen jaksanut. Voimanostoa harrastava Timo huomasi, miten suru imi alkuvaiheessa voimia myös kehosta. Fyysisestä treenistä palautuminen vei enemmän aikaa, ja hän kevensikin harjoittelua. Kun voimat palautuivat, kuntosali osoittautui hyväksi paikaksi nollata mieli. – Kun nostaa rautaa, on pakko keskittyä siihen, mitä on tekemässä. Parin tunnin treeni pyyhkii kaikki surut ja murheet hetkeksi mielestä. Suru muuttaa muotoaan Sanotaan, että suru kulkee vuoristorataa. Kun Timo miettii Mirjan kuoleman jälkeisiä vuosia, hänestä elämä on ollut pikemminkin tasaista, ja vuodet sekoittuneet toisiinsa. Joskus joku tietty asia saattaa tuoda Mirjan mieleen ja silloin itkettää. Sitten taas jatketaan. – Pariin vuoteen en nähnyt mitään unia Mirjasta. Kai se oli mielen keino suojautua. Mutta sitten niitäkin alkoi tulla. Unet ovat aina arkisia ja hyviä. Mirja on niissä läsnä tavalla tai toisella, vaikkei mitään erityistä tekisikään. Timon suhtautuminen kuolemaan on luonnollinen. Kuolema kuuluu elämään, ja se on vain hyväksyttävä. Muutama vuosi ennen Mirjan kuolemaa Timon pikkuveli menehtyi haimasyöpään. Muitakin läheisiä on mennyt. Mutta silti – kun viereltä poistuu ihminen, tuntuu kuin itsestä vietäisiin palanen. Katkeruutta Timo ei ole koskaan tuntenut, mutta vihaa kyllä. Kaikista pahiten kouraisee Marian suru. Silloin on noussut mieleen myös kysymys miksi. Jotkut läheisensä menettäneet helpottavat oloaan juttelemalla kuolleelle. Timo ei. – Puhun mieluummin elävien kanssa. Mariallekin on kerrottu asia suoraan niin kuin se on: äiti ei istu pilvenreunalla, vaan makaa mullan alla. Kesäkuun lopussa Mirjan kuolemasta tulee kuluneeksi viisi vuotta. Ehkä Timo ja Maria vievät haudalle ruukkukukan. Leikkokukkia ei koskaan, sillä Maria ei halua. – Suru, ikävä ja kaipaus eivät mene koskaan pois. Oikeastaan suru ei edes ole mitään sellaista, mistä pitäisi päästä yli. Se on aina olemassa, mutta se muuttaa muotoaan. Suru ei enää määrittele minua, vaan se on yksi asia muiden joukossa.? P Paperiliitto 4/2019 | 23 ”Oikeastaan suru ei edes ole mitään sellaista, mistä pitäisi päästä yli.” Timo Leinolla on aiemmasta avioliitosta neljä aikuista lasta. Maria syntyi syksyllä 2009. Timo työskentelee sähköasentajana Alholmens Kraftilla, joka tuottaa prosessihöyryä ja -lämpöä UPM:n Pietarsaaren tehtaille. 20-23_matti.indd 23 3.5.2019 9.44.53
• Teksti Ilkka Palmu Kuva Reima Kangas I stuttiin 10 vuotta sitten kaljalla puulaakifutispelin jälkeen ja tuli puheeksi juokseminen. Kotona lähdin googlettelemaan, ja huomasin, että seuraavalla viikolla olisi Forssan maraton. Ilmoittauduin – ja pääsin maaliin ajalla 3.32. Se oli käänteentekevä juttu. Koko aikuisikäni olin elänyt tekemättä mitään. Treenannut sitten muutaman kuukauden juoksua puulaakipelejä varten kyllästyttyäni siihen, etten jaksa juosta kentällä. Yhtäkkiä juoksen yli maaliviivan, jonka olen itselleni asettanut. Voitan itseni. Sen jälkeen olen juossut viivan yli 27 kertaa. Se on aina yhtä hienoa. Juoksu on ainoa asia, jossa olen ikinä ollut tavoitteellinen. Minustahan piti tulla matematiikan opettaja. Sitten pääsin suhteilla töihin tehtaalle. Kalja maistui, ja pian helppo raha veti pitemmän korren opiskelemisesta. Kokonaan en luovuttanut. Annan matematiikan yksityisopetusta sukulaisille, työkavereiden lapsille ja kenelle vaan, joka tarvitsee preppausta kirjoituksia tai pääsykokeita varten. Itselle teen tilastoja. Menee helposti tunti excelillä lenkin jälkeen tuloksia vertaillessa. Merkkaan kilometrit, kengät, harjoituksen tyypin, kelin, askelfrekvenssin ja ? iliksen. Jos kirjaan ? ilikseksi kympin, tiedän tehneeni jotakin oikein. On pitempi treeni takana; on ehkä tullut kolmannella tunnilla ? ow; olen ehkä ollut hetken verran ilmankeveä ja tuskaton. Sellaista metsästän, enkä mitenkään esimerkillisesti. Monet kerrat olen juossut kisoissa maaliviivan yli kalja kädessä ja rööki huulessa. Jouluna tuli kolme vuotta, kun lopetin juomisen ja polttamisen. Tänä keväänä Barcelonassa tein uuden ennätyksen, 2.49, ja päädyin sitä juhlimaan baariin. Kaveri sanoi että älä hyvä mies alota. Tiedä häntä – mulle kyse on siitä, mitä en lopeta. Juoksemista. P Juoksu on ainoa asia, jossa Marko Järri on ollut tavoitteellinen. Maratonia lasissa Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.? . ?? | Paperiliitto ?/???? Marko Järri on 43-vuotias käynninvarmistaja Takon kartonkitehtaalla. ”Kalja maistui, ja pian helppo raha veti pitemmän korren opiskelemisesta.” PARASTA ELÄMÄSSÄ 24-25_parasta elämässä.indd 24 9.5.2019 8.55.52
• Paperiliitto ?/???? | ?? Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA S UOMESSA KOHISTIIN hiljattain, kuinka osassa nepalilaisia ravintoloita paljastui etelä-aasialaisten työntekijöiden hyväksikäyttöä, huonoja palkkoja ja orjatyömäisiä ehtoja. Ne järkyttivät. Suomi on hyvinvointivaltio, sivistynyt ja tasa-arvoinen maa, jossa riistotyönteko ei käy päinsä. Onhan lottovoitto syntyä Suomeen. Aloin pohtia, millaisena maana Suomi näyttäytyy sadoille miljoonille intialaisille, nepalilaisille ja bangladeshilaisille. Nooh, täytyy myöntää heti alkuun, että suurin osa heistä ei ole ikinä kuullutkaan Euroopasta, saati sitten Suomesta. Koulutustaso kun on EteläAasiassa heikkoa. Nepaliravintoloihin töihin tulleet tuskin katsoivat karttaa tai googlailivat Suomen säätä, kun tuli mahdollisuus lähteä rikkaaseen länsimaahan. Veikkaan, että he olivat tulleet Suomeen omasta tahdostaan, paremman elämän toivossa. Ja aivan varmasti kokeneet lottovoittajan tavoin itsensä ainakin ensialkuun onnekkaiksi – heillehän tarjottiin työpaikka ulkomailta asti ja he saisivat työstään jopa palkkaa! Intiassa on tapana raataa seitsemän päivää viikossa, ympäri vuoden. Lomia, sairauspäiviä tai muita sosiaaliturvan tuomia herkkuja ei tunneta, puhumattakaan työttömyyskorvauksesta tai eläkkeestä. Työehtoja tai sopimuksia ei kouluttamattomille tarjota. Palkanmaksu voi usein viivästyä tai jäädä kokonaan pois. Onnekkaita ovat ne, joilla on seuraavana päivänä työpaikka. Keskipalkka on kouluttamattomalla tehdastyöläisellä noin sata euroa kuussa, josta on maksettava asuminen, terveydenhoito ja koulutus. Työlainsäädäntö on toki olemassa mutta se on hatara ja siitä on olemassa yhtä monta tulkintaa kuin on työnantajaakin. Ja kuka lukutaidoton duunari nyt lähtee oikeusteitse hakemaan maksamattomia palkkojaan? Työn perässä muuttavia ihmisiä on pelkästään Intiassa valtavat määrät. Juuri tämä liikkuva työvoima on suurin riiston kohteeksi joutunut ryhmä. Suurin osa kastittomista ja kouluttamattomista tekee liikkuvaa työtä, ja heidän perusoikeuksiaan loukataan niin työelämässä kuin koulutuksen ja asumisen suhteen. Ilman pysyvää osoitetta ovat arjen asiat hankalia. Monet koulutetutkin haluavat pois maastaan, parempien tienestien ja elinolosuhteiden perässä. Tosiasiassa vain hyvin koulutetuilla eli rikkailla intialaisilla on mahdollisuus lähteä ulkomaille töihin tai opiskelemaan. Parisen tuhatta tietotekniikan osaajaa on perheineen tullut Suomeenkin asti. Olen tavannut heistä muutamia. Kertoivat viihtyvänsä meidän hienosti järjestetyssä yhteiskunnassa. He pyörittelevät päitään ihmeissään, kun kerroin pitäväni Intiasta. ”Hui! Mikset tule jo takaisin? Siellä Intiassa on kuuma, saasteet ja karmeat ihmisjoukot!” Tajusin, kuinka Suomi edustaa sadoille miljoonille Nirvanaa – oli kyseessä sitten meidän mittapuun mukainen riistotyö tai ei. Jos intialainen työntekijä on päässyt Suomeen asti, ei hän sieltä helpolla takaisin halua. Mahdollisuus päästä Suomeen on ainutlaatuinen ja korkean koulutuksen maa houkuttelee elämänlaadullaan ja puhtaudellaan. Suomessa arvostetaan ihmisten työpanosta ja kunnioitetaan intialaisia työntekijöitä. He ovat kovia tekemään duunia, eivät juuri räyhää tai juopottele. Suomi on ja pysyy unelmamaana miljoonille. Kukaan ei varmasti halua kohdella toisia ihmisiä orjina, mutta totuus on se, että maailmassa niitä on paljon. Etelä-Aasiassa yhteiskunnat kun on rakennettu eriarvoisuudelle. P Paratiisin porteilla Intiassa on tapana raataa seitsemän päivää viikossa, ympäri vuoden. Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. 24-25_parasta elämässä.indd 25 9.5.2019 8.55.53
• Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Lassi Kaaria P aperiteollisuuden pääluottamusmiehille tehdyn kyselyn perusteella paperiteollisuuden työpaikoilla odotetaan tulevalta kierrokselta reaaliansioita nostavia palkankorotuksia, vuosityöajan lyhentämistä sekä keinoja keventää työuraa loppupäästä. Pääluottamusmiesten tes-tilaisuuteen huhtikuussa osallistuneista kaksi tuoreinta saivat pohdittavakseen, mitkä asiat heidän työpaikoillaan tuntuvat tärkeimmiltä tulevissa neuvotteluissa. Räätälöityjä ratkaisuja UPM Kymin sellutehtaan pääluottamusmiehenä aloitti toukokuun alussa Hannu Mentula. Kymillä odotuksissa on kiky-tuntien poistaminen, mahdollisuus kokeilla 12-tuntista työvuorojärjestelmää ja keinoja tukea ikääntyvien työntekijöiden jaksamista. – 12-tuntisen vuorojärjestelmän kokeilu pitäisi voida toteuttaa samalla tavoin työehtosopimuksella kuten lyhyen vuorokierron kokeilu muutama vuosi sitten. 12-tuntinen puhuttaa työntekijöitä todella paljon, Mentula perustelee. Kymiltä tulee viiden vuoden sisällä eläkeikään noin 30 työntekijää. Keinoja jaksamiseen Tes-kierrokselta odotetaan parempaa palkkaa, vähemmän kiky-tunteja ja tukea työuran loppupäähän – Yhteiskunta tuntuu kiristävän ikääntyneiden tilannetta, kun työkyvyttömyyseläkkeelle on vaikea päästä ja samaan aikaan eläkeikä nousee. Työkykyä pitäisi tukea entistä enemmän. Kymillä on menossa yksivuotinen kokeilu, jossa 58 vuotta täyttänyt voi vaihtaa osan palvelusvuosikorvauksesta vapaaksi. Mentulan mielestä henkilöille, joiden työkyky on alentunut ja jotka eivät kuitenkaan täytä ehtoja päästä työkyvyttömyyseläkkeelle, voisi esimerkiksi räätälöidä kevennettyä työtä. Samalla he saisivat siirrettyä vuosien osaamista ja ammattitaitoa nuoremmille tekijöille. Työaika kokeilussa Juha Kosola aloitti DS Smithin Nummelan tehtaan pääluottamusmiehenä vuoden alussa. Odotusten kärjessä ovat tutut asiat. – Palkankorotukset ja kiky. Kiky on ehkä se kovin asia, mikä meillä on hiertänyt. Jos halutaan parantaa työhyvinvointia ja työn ja vapaa-ajan yhteensovittamista, ei siihen oikein istu tuo työajan pidennys, Kosola pohtii. Tärkeä merkitys on myös työhyvinvoinnilla. Siihen on voitu vaikuttaa palkkaamalla lisää työvoimaa. Tuotannon tehtävissä työskentelee vajaat 50 henkilöä. – Nummelassa on työmäärä ollut kasvamaan päin, joten meille otettu vuoden sisällä tuotannon tehtäviin kahdeksan työntekijää, joista puolet tämän vuoden puolella, Kosola sanoo. Nummelan tehtaan työaikamuoto on 25 eli aamuja iltavuoroa tehdään viitenä päivänä viikossa. – Meillä on testattu nyt muutama viikko kolmella koneella 10-tuntista iltavuorossa eli iltavuoroviikolla töihin tullaan maanantaista torstaihin, Kosola kertoo. Kokeilusta on sovittu työnantajan kanssa hyvässä yhteistyössä. Tarkoitus on palautteen perusteella pohtia myös kokeilun laajentamista. – Tuntuu, että tämä kiinnostaa etenkin nuoria työntekijöitä ja niitä, joilla on pitkä työmatka. Nummelasta jää kuluvan vuoden aikana eläkkeelle kaksi henkilöä. Sen jälkeen tulee pitempi väli ennen seuraavaa eläköitymistä. DS Smithillä on varauduttu tukemaan pitkää työuraa. – Meillä on olemassa 55+ ikäohjelma, johon liittyy erilaisia kuntoon ja jaksamiseen liittyviä toimia sekä mahdollisuus tallettaa palvelusvuosikorvauksia vapaina varastoon. ? P HIOMO Juha Kosola arvelee, että alalle tulevia uusia työntekijöitä kiinnostavat myös uudenlaiset työaikajärjestelyt. 26 | Paperiliitto 4/2019 – Työuran loppu päähän pitäisi kehittää jotain, mikä auttaa ikääntyviä työn tekijöitä jaksamaan työelämässä, sanoo Hannu Mentula. 50. työehtosopimus E nsi syksynä Paperiliitto neuvottelee Metsäteollisuus ry:n kanssa paperi teollisuuteen 50. työehtosopimuksen. Nykyisen sopimuksen voimassaolo päättyy 30.11. Pysy ajan tasalla T ulevan syksyn neuvotteluihin liittyen Paperiliitto pitää jäsenet ajan tasalla kiertämällä syyslokakuussa seitsemällä paikkakunnalla. L appeenranta 24.9. T ampere 26.9. T urku 1.10. J yväskylä 3.10. H elsinki 15.10. O ulu 17.10. T ampere 9.11. (jalostus) 26-27_hiomo.indd 26 7.5.2019 15:59:38
• J ostain se kotistudion kokoaminen pitää aloittaa, joten Paperiliiton kulttuuriapurahasta tuli hyvä kimmoke. Valkeakoskelainen varastohenkilö ja kahden kouluikäisen pojan isä Antti Tirri käyttää apurahan sekvensserin eli äänitysohjelman hankkimiseen. – Pikku hiljaa teen lisää hankintoja kotistudiota varten, että pääsen äänittämään ja työstämään omia lauluja mahdollisimman pitkälle, Tirri kertoo. Tirri on tehnyt biisejä, laulanut ja soittanut kitaraa ”aina”. Äänitysohjelmaa Tirri ei ole koskaan käyttänyt, mutta siihen hän aikoo ottaa aikaa ja opetella. – Olennainen osa omaa musiikin tekemistä on kokeilla ja testata, mikä kuulostaa hyvältä. Kotistudiossa se onnistuu silloin, kun itselle sopii, ilman bändiä ja kallista studioaikaa. Tarkoitus on tehdä kotona laadukkaita demoja, ja jossain vaiheessa mahdollisesti myös ihan julkaisuvalmista musiikkia. Aiemmin Tirri kirjoitti lähinnä englanninkielistä rockia, mutta vuodenvaihteessa teksti vaihtui suomeen ja tyylin määrittelee laulu itse. – Biisikohtaisesti mietin, mitä se vaatii toimiakseen. En mieti genreä valmiiksi. Rockissa on aina tiettyjä vaatimuksia, mutta jos teen popimpaa, voin kokeilla vapaammin. Studiotyötä odottavat biisit kertovat rakkaudesta ja ihmissuhteista. – En oikein muusta osaa kirjoittaa. Olen aina kirjoittanut lauluja, joskus kausittain enemmän, joskus on hiljaisempia jaksoja. Tänä vuonna lauluja on taas alkanut tulla, Tirri myhäilee. Paperiliiton kulttuuriapurahat Paperiliitto myönsi kulttuuriapurahaa tänä vuonna yhteensä 4150 euroa. Hakemuksia tuli 24. Apurahan saajia on yhteensä 11. Paperiliiton kulttuuriapurahojen hakuaika on vuosittain helmi-maaliskuussa. Hakemukseen tarvitaan ammattiosaston allekirjoitus. Samalle henkilölle voidaan myöntää apuraha aikaisintaan kolmen vuoden päästä edellisestä apurahasta. Päätöksenteossa huomioidaan myös SAK:n myöntämät kulttuuriapurahat. Apurahan saajat 2019: Kuvataide: Järvenpää Matti ja Kankainen Harri. Musiikki: Ala-Kolu Ville, Huopainen Mikko, Rantaniva Marko, Tirri Antti ja Vesterinen Risto. Tanssi: Turunen Jarmo. Valokuvaus: Björkroth Jari, Kumpulainen Jari ja Vallius Sanna. ? P HIOMO Teksti Tiina Suomalainen T urun osasto 24:n toiminnantarkastaja Mona Karjalainen ei ole ihan tyypillisimmässä paperiliittolaisen työtilanteessa. Hänellä on nimittäin parhaillaan menossa työkokeilu aikuisten kehitysvammaisten ja autististien palvelukodissa. Kun koteloita ja alustoja Kaarinassa valmistanut Hj. Jousi hakeutui konkurssiin viime vuoden lopulla, loppuivat työt myös Karjalaiselta ja neljältä muulta tuotannon työntekijältä. Viisikymppisellä Karjalaisella on vielä 15 vuotta aktiivista työikää jäljellä, ja kun palvelukodissa työskentelevä miniä vinkkasi työkokeiluun hakeutumisesta, Karjalainen tarttui tilaisuuteen. – Työkokeilu jatkuu toukokuun loppuun asti. Kesällä voin todennäköisesti työskennellä palvelukodissa sijaisena. Myös oppisopimuksen mahdollisuudesta on puhuttu. Osasto 24:n jäsenenä Karjalainen ei ole mikään poikkeus. Osaston noin 120 jäsenestä vain kuusi on enää töissä paperialalla – heistä suurin osa Ypäjän Pyrollpackilla. Loput jäsenistä ovat työttömänä, eläkkeellä tai muissa töissä. Muihin töihin sijoittuneet ovat silti halunneet jatkaa liiton jäseninä. – Osastolla on vain vähän tuloja, ja toiminta on hyvin pientä. Joskus joku on kysynyt, että mihin osastoon yhdistytään, mutta puheenjohtajamme Seija Virtanen on sanonut, että niin kauan kuin hänessä henki pihisee, osasto 24 on ja pysyy. Karjalainen ehti työskennellä Hj. Jousella 32,5 vuotta. Hän muistelee lähteneensä osaston toimintaan mukaan joskus 1990-luvun puolivälissä. Tarina on se klassinen: työkaverit houkuttelivat kokoukseen ja sen jälkeen syömään, ja kohta Karjalainen huomasi jo olevansa osaston nuorisovastaava. Toiminnantarkastajana hänellä on nyt meneillään seitsemäs vuosi. Hj. Jousella hän toimi työsuojeluvaltuutettuna vuodesta 2012 lähtien. – Itse pidän tärkeänä sitä, että meillä on Turun alueella oma osasto. Edelleen on ihmisiä, jotka ovat innokkaita jatkamaan toimintaa.? P Turku ei hellitä Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä ARJESSA Mona Karjalainen ? Turku os. 24:n toiminnantarkastaja. ? Työkokeilussa kehitysvammaisten palvelukodissa. Mona Karjalaisen työpaikka meni konkurssiin, mutta osaston toiminta jatkuu. Paperiliitto 4/2019 | 27 Biisit saavat kasvaa Antti Tirrin haave kotistudiosta toteutuu pala palalta. Työaikaopas julkaistu Kun tarvitset malleja ja esimerkkejä säännöllisen työajan järjestämisestä paperiteollisuudessa, näet niitä tuoreesta oppaasta. Oppaan ovat laatineet yhdessä Paperiliitto ja Metsäteollisuus ry. Oppaasta julkaistaan sähköinen tulostettava versio Paperiliiton ja Metsäteollisuuden nettisivuilla 13.5. Valmistelussa ovat mukana olleet myös ammattiliitot Pro ja Sähköliitto eli sisällössä on huomioitu myös toimihenkilöitä ja alalla työskenteleviä sähkömiehiä koskevat säännöllisen työajan järjestämistavat. Ay-koulutus siirtyy Murikkaan Paperiliiton ay-koulutus tapahtuu vuoden 2020 alusta Murikka-opistossa. Paperiliiton hallitus päätti asiasta huhtikuun kokouksessaan. Opisto on keskittynyt teollisuuden alojen aktiivien kouluttamiseen. Murikka-opisto sijaitsee Näsijärven kupeessa Tampereen Teiskossa. Murikan kursseja järjestetään myös sivutoimipisteessä Helsingin Hakaniemessä. Tähän saakka liiton ay-koulutukset on toteutettu Kiljavan opistolla Nurmijärvellä, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa. ”Olennainen osa omaa musiikin tekemistä on kokeilla ja testata, mikä kuulostaa hyvältä” Antti Tirri hankkii Paperiliiton kulttuuriapurahalla äänitysohjelman. 26-27_hiomo.indd 27 7.5.2019 15:59:39
• HIOMO Teksti Reima Kangas Kuvat Juha Viitala K un Teppo Räsänen menee kentälle, hän lähtee voittamaan. Ei sillä lailla veren maku suussa, vaan rennolla otteella. Ei kauhean vakavasti, mutta täysillä. Pitää paahtaa minkä pystyy, ei se muuten ole hauskaa. Nyt kun ikää on 36 vuotta, jotain on muuttunut nuoruudesta. Vaikka voittoa tavoitellaan, häviö ei nykyään ole katastrofi. – Nuorempana tappio harmitti paljon enemmän. Enää ei ruveta itkemään, jos tulee häviö, mutta huomaahan sen vastustajastakin, että on inhottava hävitä, Räsänen sanoo. Tässä tapauksessa vastustajana – ja häviäjän roolissa – oli Lahden osasto 86. Räsäsen joukkue Kaukopään osasto 21 voitti Paperiliiton mestaruusturnauksen loppuottelun maalein 3–2. xxxxxxx – Oli kiva, hyvä vastustaja. Siellä oli ketjullinen nuoria poikia, jotka olivat nopeita ja hyviä pelaamaan. Meidän kokemus riitti tällä kertaa, Räsänen sanoo. Räsänen filosofoi, että urheilussa tappioillakin on kyllä oma tehtävänsä. Häntä harmittaa suhtautumistapa, jossa esimerkiksi lapsia halutaan säästää häviöiltä. – On joitain hippokisoja, joissa ei aina edes mitata tuloksia. Heitetään ja se on siinä. Minusta lasten olisi hyvä oppia myös pettymään. Joku voittaa ja häviää, siitä urheilussa on kysymys, Räsänen sanoo. Pallo on vienyt mennessään Urheilu ja varsinkin pallopelit ovat olleet tärkeitä Räsäsen 28 | Paperiliitto 4/2019 Täysillä mutta ei (aivan) tosissaan Kaukopään joukkueen kapteeni Teppo Räsänen pääsi kolmannen kerran nostamaan liiton mestaruuspokaalia. Se oli tarkoituskin. Kaukopään osaston kapteeni Teppo Räsänen juhlii mestaruutta. Rauman osasto 42:n Tony Laukkanen tuulettaa maaliaan paikallisvastustaja Rauman osasto kasia vastaan. elämässä. Hän on pelannut parikymmentä vuotta salibandya tosissaan ykkösja kakkosdivisioonassa. Jalkapallo on kuulunut myös ohjelmaan. Divaritasolla pelaaminen piti lopettaa polvivaivojen takia. Silloin elämään tuli pieni tyhjiö. – Oli vaikea ajatella, mitä sitä oikein tekee. Joukkueessa on aina menot ja rutiinit, tutut kaverit, tuki ja turva. On hirveän mukava viettää aikaa yhdessä Räsänen sanoo. Räsänen on ollut myös innostunut katsoja. Ennen lasten syntymää kotona oli tvkanavia vaikka kuinka paljon, kun oli aikaa katsella urheilua. Nykyään penkkiurheilu on jäänyt vähälle. Kun jotain alkaa seurata, se voi kuitenkin nopeasti viedä mennessään. Imatran Ketterä voitti tämä keväänä jääkiekon Mestiksen, mikä oli Räsäsen mielestä huippujuttu. Hän oli katsomassa paria ottelua jäähallissa. – Ne todella sytyttivät. Siinä katsoessa alkavat sykkeet kyllä nousemaan, hän sanoo. 28-29_hiomooo.indd 28 7.5.2019 18:21:19
• HIOMO HIOMO HIOMO Paperiliitto 4/2019 | 29 Hyvä kunto, parempi mieli Räsäsen lapset ovat 3ja 6-vuotiaita. Vuosia on ollut päivänselvää, että omat harrastukset jäävät vähemmälle. Työpaikalla salibandyporukka kokoontuu maanantaisin höntsäilemään tunnin verran. Lisäksi hän pelailee silloin tällöin tennistä ja sulkapalloa sekä käy lenkillä. Kun lapset vähän kasvavat, Räsänen aikoo harjoitella tavoitteellisemmin. – Minulla on ajatus, että pitää olla hyvässä kunnossa. Siitä tulee hyvä mieli, kun sykkeet nousevat ja tulee hiki pintaan. Työpaikan kuntoilumahdollisuudet saavat Räsäseltä kiitosta. – Meillä on jumppia ja vaikka minkälaisia tunteja ja omat punttisalit vimosen päälle. On tosi mukavaa, kun on järjestettyä toimintaa, niin on helpompi lähteä mukaan. Ensi vuonna iltaohjelmaa Paperiliiton turnauksessa oli tänä vuonna joukkueita ennätysmäärä, kymmenen. Paperiliiton toimiston puolesta kisajärjestelyistä vastannut Markku Lihavainen pahoittelikin, että suuri osanottajamäärä oli yllättänyt isännät, eivätkä he olleet huomanneet järjestää iltaohjelmaa. Lihavainen kuitenkin lupasi, että jos ensi vuonna illanvietto on taattu, jos osanottajamäärä on yhtä suuri kuin tällä kertaa. Tämä ilahduttaa Teppo Räsästä. Pelien jälkeen olisi mukava tutustua muiden osastojen kavereihin. Kaukopään joukkue jäi nytkin Helsinkiin yöksi nauttimaan jälkipeleistä. – Käytiin hotellilla saunomassa, melkein kuin ennen vanhaan. Juttu luistaa ja siinä on sellaista mukavaa meuhkaamista. Siitä nämä reissut ovat mukavia, että tietää, että siellä on hyvä henki. Se on parasta, sanoo Räsänen. ? P Tulokset: 1. Kaukopää 21, 2. Lahti 86, 3. Kirkniemi 87, 4. Liiton toimisto Käy katsomassa kuvagalleria liiton nettisivuilla www.paperiliitto.fi Turun osasto 24 Huomio Turku! Paperin huvipuistopäivä la 15.6. Power Parkissa. Lähdemme kello 6.30 Turun linja-autoaseman turistibussilaiturista. Hinta 20 e, alle kouluikäiset 10 e, hintaan sisältyy ruokailu huvipuistossa. Soittele Seijalle ilmoittautumisen jälkeen tulostasi kyytiin, puh. 050 465 9608. Pidetään mahtava päivä hupien parissa. Rauman osasto 42 Onkikisat kanaalissa ti 11.6. Kokoontuminen virastotalon länsipäädyssä klo 17.30. Marko kiittää Suuret kiitokset kaikille muistamisesta merkkipäivänä. Marko Kaitasuo, Sunilan osasto 48. OSASTOT Touko–elokuu 0800 179 279 Kesäduunari-info K esätyöntekijän kannattaa ottaa yhteyttä rohkeasti heti, jos jokin kesätöihin liittyvä asia mietityttää. Pähkäilyssä auttaa SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info jo 15. kesää. Se on tarjonnut vastauksia tuhansien nuorten sekä heidän vanhempiensa ja työnantajien kysymyksiin. Yhteydenottoihin vastaa tänä vuonna oikeustieteen ylioppilas Liisa Lehtonen. Kesäduunari-info on avoinna perjantaihin 30. elokuuta asti. Kesäduunarineuvojan tavoittaa numerosta 0800 179 279 arkisin kello 9–15. Käytössä on myös Kesäduunari-infon sivuilta löytyvä sähköinen yhteydenottolomake. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi ottaa yhteyttä nimettömänä. Apua löytää myös Kesäduunari-infon verkkosivuilta osoitteessa www.kesaduunari.fi. Ennen yhteydenottoa voi tutustua usein kysyttyjen kysymyksien vastauksiin. Lisäksi kannattaa tutustua myös kesäduunarin muistilistaan. ? P Maksutonta infoa kesätyön pulmiin Kaukopään Petu Kosonen teki joukkueensa kaikki kolme maalia loppuottelussa, kun Lahti kaatui 3–2. Tässä Kososen taakse jää Lahden Jani Savolainen. Lahden Kalle Mattila ja Kuusankosken Kimmo Sipilä kamppailevat pallosta. 28-29_hiomooo.indd 29 7.5.2019 18:21:20
• TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA JÄSENREKISTERI TIEDOTTAA Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.? Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.? /tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–14. Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.? , Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./ Jäsen rekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.? / eAsiointi ?? | Paperiliitto ?/???? Lakimuutos maksuperusteisesta sovittelusta tuli voimaan 1.4.2019. Sovitellun työttömyyspäivärahan maksaminen muuttui ansaintaperusteisesta sovittelusta maksuperusteiseksi sovitteluksi. Lakimuutoksen tavoitteena on, että palkkatietojen odottaminen ei enää viivästyttäisi työttömyyspäivärahan maksua ja, että osittaisen työllistymisen ja lyhytkestoisen työn vastaanottamisen esteet vähenisivät. Maksuperusteista sovittelua käytetään tilanteissa, joissa työnhakija tekee osa-aikatyötä tai enintään kaksi viikkoa kestäviä satunnaisia kokoaikatöitä. Myös sellaisten lomautusten kohdalla, jotka on toteutettu lyhentämällä työpäivää, käytetään jatkossa maksuperusteista sovittelua. Sivutoimisen yritystoiminnan tulot sovitellaan edelleen maksuperusteisesti. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että palkanmaksupäivällä on merkitystä. Työttömyyspäiväraha maksetaan jatkossa soviteltuna sen hakujakson ajalta, jolla osa-aikatyön tai enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön palkka on maksettu. Aikaisemmin päiväraha maksettiin soviteltuna sen hakujakson aikana, jolla työ oli tehty. Aloititko kesätyön? Jäätkö vanhempainvapaalle? Jos työtilanteesi muuttuu, vaihdat alaa tai alat opiskella, muista ilmoittaa asiasta Paperiliiton jäsenrekisteriin. Kätevimmin ilmoitat muutoksista sähköisesti eAsioinnissa tai olemalla yhteydessä liiton jäsenrekisteriin. Yhteystiedot näet tältä sivulta. PÄIVITÄ TIETOSI Tarkista eAsioinnissa, että puhelinnumerosi ja sähköpostiosoiteesi ovat tiedoissasi ajan tasalla. Päivittämällä viestit ammattiliittosi eduista ja tulevasta työmarkkinasyksystä tavoittavat sinut. Linkki eAsiointiin löytyy osoitteesta www.paperiliitto.? ja mobiilijäsenkortista. Kirjautumiseen tarvitset jäsennumerosi. Jos et vielä ole ladannut jäsenkorttia mobiiliin, tilaa latauslinkki puhelimeesi eAsioinnista. MAALISKUU HUHTIKUU TOUKOKUU KESÄKUU Esimerkkitilanne, jossa työtön ottaa vastaa osa-aikatyön Työttömyyskassa on maksanut täyttä työttömyyspäivärahaa työttömyyden ajalta. Saat osa-aikatyön Työ päättyy Saat 30.6. toukokuulta palkan Päiväraha pienenee sillä jaksolla, jona saat palkkaa. Näin tulosi pysyvät tasaisina. Lisäksi palkanmaksusta johtuva viive päivärahan maksuun poistuu. Työn ajalta makse taan täy ttä päivärahaa Työ vaikuttaa päivärahaan kesäkuussa, jolloin palkka maksetaan. LAKIMUUTOS: MAKSUPERUSTEINEN SOVITTELU ILMOITA MUUTOKSISTA 30-31_kassa-ristikko.indd 30 6.5.2019 6.53.00
• TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 3/2019 täyttäneistä palkinnon sai Paula Leppänen, Harjavalta. Tee näin: Täytä ristikko. Palauta se 10.6. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 4”. ? Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste Ristikon 3/2019 ratkaisu Paperiliitto ?/???? | ?? Työ vaikuttaa päivärahaan kesäkuussa, jolloin palkka maksetaan. 30-31_kassa-ristikko.indd 31 6.5.2019 6.53.12
• Encore Ympäristöpalvelujen Turun toimipisteen taukotuvassa tiivistyy monen lajin tietämys. Varsinkin musiikin. Teksti Mari Schildt Kuva Vesa-Matti Väärä T akatalvi puhaltaa viileää ilmaa turkulaisen Encore Ympäristöpalvelujen halliin, jossa kierrätysmateriaalien paperi-, kartonki-, muovija metallipaalit kurkottavat kohti taivasta. Paalauskone puskee tiukkaan painettua kartonkipaalia, jonka kyljestä erottaa maitotölkkejä, kissanruokapakkauksia ja olutlaatikoita. Pauli Leppälä on tänään leikannut Stora Ensolta Lahdesta tulleita paperirullia. – Sahataan, jos ei mahdu leikkuriin. Ne paalataan ja lähetetään Varkauteen, hän juttelee. Kotitalouksilta kerätyn kartongin seasta on löytynyt yllätyksiäkin: pappatunturin moottori, useampia polkupyöriä ja muuta roinaa. Virkavalta oli kutsuttava paikalle, kun pahvin seasta löytyi ammuksia. Kerran poliisit etsivät pahvin seasta murhaajan kadonnutta vaimoa. Mutta nyt tuotannon työntekijät suuntaavat taukotupaan lounaalle. Klassista, jazzia ja vaihtoehtometallia Zhechko Todorov nauraa, että hänellä on itse kalastettuja ja paalattuja kalapuikkoja. Työsuojeluvaltuutettu Lars Wigeliuksella on omatekoisia lihapullia. – Mammas köttbullar, työkaverit tarkentavat ja arvelevat, että varmaan seurana on taas venäläisiä suolakurkkuja. Mario Kanasaar kertoo, että aikoo mennä lauantaina jo aikaisin levykaupan oven LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Alennusta majoituksesta Majoitusta on tarjolla jäsenetuhintaan Holiday Clubin lomakohteissa, Imatran kylpylässä, Levi Hotel Spassa, Keurusharjun lomaosakkeissa, Yyterin Virkistyshotellissa sekä hostelleissa ympäri maan. Suomi Camping myöntää jäsenalennusta Tampereella, Luumäellä, Porissa ja Heinolassa. Katso tarkemmat ehdot ja voimassaolot liiton nettisivuilta. Liiton lomakeskukset Paperiliitto omistaa kolme lomakeskusta eri puolilla maata. Ne sijaitsevat Turun itäisessä saaristossa Särkisalossa, järven rannalla Jaalan Verlassa ja erämaamaisemissa Kuusamossa. Niissä voit majoittua edullisesti huoneistoissa tai varaamalla vaunupaikan. Bensiini ja autonvuokraus Autolla liikkuva hyötyy sitä enemmän, mitä enemmän hän tankkaa Teboil-asemilla. Autovuokraamo Hertz tarjoaa erikoishinnat vapaa -ajan vuokrauksista Suomessa ja ulkomailla. Vapaa-ajan vakuutus Lomalaisen vapaa-ajan tapaturmien ja matkasairastumisten varalta jäsenyyteen kuuluu If:n liittovakuutus, joka on voimassa kaikilla jäsenillä eläkeläisja oppilasjäseniä lukuunottamatta. Laivamatkat ja hotellit Ulkomaille suuntaavat hyötyvät jäsenyydestä myös Eckerö Linen, Tallink Siljan ja Viking Linen matkassa. Pohjoismaihin ja Baltiaan suuntaaville yöpymisetuja tarjoaa Nordic Choice Hotels. Edullisia lomia ja hyvinvointijaksoja Tämän kaiken lisäksi Paperiliiton jäsenillä ja ja perheenjäsenillä on mahdollisuus käyttää erilaisia lomaetuja ja hyvinvointijaksoja liiton kautta. Lue lisää netistä Tarkempia tietoja jaksoista, hakemisesta sekä kaikista jäseneduistasi näet osoitteessa www.paperiliitto.? /jasenasiat/jasenedut.? P Käytä lomalla jäsenetujasi Lomailetko kotimaassa autoillen? Siinä tuli jo kolme syytä hyödyntää Paperiliiton jäsenille tarkoitetut alennukset ja edut majoituksesta ja polttoaineesta. 32 | Paperiliitto 4/2019 Turun tietäjät Adobe Stock 32-33_tauko.indd 32 3.5.2019 10.34.42
• taakse odottelemaan kansainvälisen levypäivän LP-harvinaisuuksia. 500–600 LP-levyn kokoelma saattaa hyvinkin karttua 6080 -luvun musiikilla. – Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun tänne tulee, että on levyraati menossa, sanoo tuotantoesimies Janne Lehtonen, joka vannoo vaihtoehtometallin nimeen. Todorov kertoo, että menee kesällä viikoksi klassisen musiikin festivaalille kotiseudulle Bulgariaan, 1400-metrin korkeuteen Rilavuoristoon. Leppälän erikoisala on jazz. Hän sanoo, että tuskin menee Pori Jazziin saakka, koska puolivälistä matkaa löytyy pienempi Laitilan JazzKukko -tapahtuma. Muut nauravat, että ei se Laitila Jazz mutta se Laitila Kukko! Eikä puhuta TPS:stä Jos ei musiikista, niin sitten puhutaan Todorovin saunanikkunoista, joiden 1980-luvun maalia ei enää löydy kaupasta. Tai Wigeliuksen kevätkylvöistä. Jääkiekon SM-liiga kun mainitaan, kahvihuoneeseen laskeutuu merkitsevä hiljaisuus. Lehtonen näyttää synkältä, kunnes työkavereita alkaa naurattaa. – Nyt saatana turpa kiinni, niin ei mene tunteisiin, hän parkaisee. – Ei mene ei, Kanasaar virnistää. TPS:ää ei tässä huoneessa kannata mainita, eikä varsinkaan sitä, kuinka sillä meni tämä kausi. Leppälä miettii, että jonnekin voisi viikonloppuna mennä, jos vaimo laskee. Lehtonen lähtee maajoukkueleirille lähtevän tyttärensä kanssa kansainväliseen jääkiekkoturnaukseen. Todorov miettii, jos kuitenkin tulisi se lottovoitto. Voisi vaikka ostaa ne uudet saunan ikkunat. Sitä odotellessa pitää kuitenkin vielä puristaa pahvia paaleiksi, kansakunnalle uusiokäyttöön. ? P ?Kahvitauko Encorella: Mario Kanasaar, Zhechko Todorov, Pauli Leppälä ja Lars Wigelius. TAUKOTILA Teksti Eeva Eloranta-Jokela K un kevättalven auringonpaistepäivät alkavat, Jussi Pirinen ulkoilee luonnossa. – Pitkän talven ja pimeän jälkeen on ooteltu valoisia päiviä ja kynnys lähteä ulos madaltuu, Pirinen kertoo. Perheen kaksi vanhinta lasta ovat jo opiskelemassa. Meneillään on yhtä aikaa monenlaista kasvuvaihetta. – Kun nuorimmalle ostettiin vielä vaippoja, vanhimmalle ostettiin auto. Syntymäpäiväänsä Pirinen ei juhli, ellei ole kyse pyöreistä vuosista. Tänä vuonna se osui sattumalta ulkoiluloman aloituspäiväksi. – Ei tuijoteltu kalenterista syntymäpäiviä vaan vuorovapaita, kun päätettiin lähteä puolison kanssa kahdestaan vaellusreissulle Saariselälle. Kolmevuotias nuorimmainen pärjää jo muutaman yön hoidossa mummilassa. – Olosuhteista riippuu, otetaanko mukaan sukset vai ei. Mikäs sen mukavampaa kuin rautupilkillä istuksia, jos on vielä silloin jäät.? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Suksilla tai ilman SYNTTÄRISANKARI Jussi Pirinen Asuinpaikka: Silkku Syntynyt: 17.5.1972 Enossa Perhe: vaimo ja 6 lasta, kaksi pohjanpystykorvaa ja yksi suomenajokoira Työ: puunkäsittelyn prosessinhoitaja, Stora Enson Enocellin tehtaat, Uimaharju Terveiset: Kaukaan kuorimon väelle ja Enocellin nykyisille työkavereille! Jussi Pirinen on syntymäpäivänään matkoilla eli vaellusreissulla kaksin vaimonsa kanssa. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mikä on seepia? 2. Kuka kirjoittaa Koiramäki-sarjaa? 3. Minkä ikäisenä Suomessa jäätiin keskimäärin eläkkeelle vuonna 2018? 4. Mikä on urheilukielessä sentteri? 5. Ketä ovat Yön sudet? 6. Minkä maan pääkaupunki on Kiova? 7. Kuka laulaa Meille vai teille? 8. Mitä haisevaa kaasua sulfaattisellutehtaat levittävät ilmaan? 9. Minkä maalainen lentoyhtiö on Aeroflot? 10. Kuinka monta autoa (kaikki autot) Suomessa oli rekisterissä v. 2017? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? Paperiliitto 4/2019 | 33 32-33_tauko.indd 33 3.5.2019 10.34.42
• 34 | Paperiliitto 4/2019 TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? Vastaukset sivun 33 kysymyksiin Koiramäkeä tekee Mauri Kunnas. 1. Mustekalalaji 2. Mauri Kunnas 3. 61,3 vuotiaina 4. Keskushyökkääjä 5. Venäläisiä moottoripyörä­ jengiläisiä 6. Ukrainan 7. Mamba 8. Merkaptaania 9. Venäjän kansallinen lentoyhtiö 10. 4 056 725 autoa Terveisiä B-luokalta Ilkka Palmu on 46-vuotias tamperelainen maarakentaja, jolla on 4 lasta, vaimo ja vilpitön mieli. Ä R SY K E M ik a Ka ne rv a K ESÄKUUN ensimmäinen lauantai peruskoulun ulko-ovien edessä: ysiluokka lusittu, tulevaisuuden toivoilla ykköset yllä, käsissä ruusut ja puhelimet, someen virtaa yhteiskuvaa luokkatovereista kaulatusten, isät ja äidit taaempana ylpeinä ja hämillään. Nolottaakohan sitä liikaa, jos menee ottamaan facebookkiin Voieii...vastahan hän oli vauva -kuvan? Tiedät tunteen, jos sinulla on yläkoulun päättäneitä lapsia. Kesä! Elämä odottaa A-luokkaa. Ja B-luokkaa. Parkkipaikalla viisi poikaa vetää mopoilla paskarinkiä kumit ulvoen. Parfyymien hajuun sekoittuu sikarin käryä. Kaksi kaveria yskii savua silmille tokmannipuvuissa, ottaa naukkuja taskumatista ja huutaa ovesta kesälomalle astuvalle luokanvalvojalle Haista vittu vammanen homo! Voi sitä myötähäpeän määrää luokan priimuksilla, jotka juoksevat itkua nielevän open kiinni kiitoskortit ja ruusut käsissään. Vuosiluokan viimeinen yhteinen kokemus. Vitunhuutelijat ja ruusunantajat eivät tämän jälkeen kohtaa. Paskaringistä ei mennä huippulukion A-luokalle: mennään juomaan, huumeisiin, linnaan, hautaan. Vahvimmat pelastuvat, mutta eivät siihen uuteen maailmaan, jossa vastakkainasettelun aika meni ohi. Jos tie jonnekin vie, niin sinne, jossa jokainen tuttu on duunari, jokainen pomo herra ja jokainen ooppera vääryys. Luokkayhteiskunta ei kuole koskaan. Jos olet keskiluokkaa, voi olla, ettet sitä näe. B-luokkalaisten nimiä ei julkaista sanomalehden rikosuutisissa, mutta lähiöpubissa ne on tiedetty jo kauan ennen käräjiä. Jare sai puukosta, Make joutui poseen vaikkei muista mitään. T IEDÄN mistä puhun. Kerran oli tyttöystävä, jonka ensimmäinen yhteiskuntakokemus oli huostaanotto, ensimmäinen seksikokemus kimpparaiskaus 13-vuotiaana ja ensimmäinen mielikuva itsestä samanvärinen kuin vaatetus: pikimusta. Hänen teini-ikänsä kavereista 3 oli tappanut itsensä huumeisiin, 3 oli vankilassa ja loput 3 töissä. Minulla kesti pitkä aika tajuta, että he kaikki kuuluivat hänen käsitemaailmassaan sanan normaali alle. Hän oli ihana ihminen. Tiedä se, sinä normaali. Ne kaverit paskaringissä kevätjuhlien jälkeen ovat normaaleja omassa maailmassaan. Pyydän: Yritä nähdä heidät. He ovat ihmisiä. Heistä kukaan ei ole valinnut äitiään.? P Paskaringistä ei mennä huippu lukion A-luokalle: mennään juomaan, huumeisiin, linnaan, hautaan. 34-35_tauko.indd 34 7.5.2019 18:18:14
• Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 2/19 NYT LEHTIPISTEISSÄ H Ajolinjoissa saaliin salaisuus H Vipeltääkö vieheesi pyytävää vauhtia H Takilan viehekuviot porrastamalla pystyja vaakasuuntaan H Pohjoisen Ruotsin hienot kalavedet: Arjeplog H Kuusamon Uistin teki ison Räsäsen H Treffit uusilla säännöillä kieli poskessa H Lohta uistellaan Puolankin merialueilla H Lohijoella iso apu oppaan neuvoista H Inarin Juutuanjoki koukuttaa H Lohimiehen Juttu: raivokas jarrun pärinä H Kesän uistelukisat ym. Saaliin salaisuus OIKEISSA AJOLINJOISSA TAKILAN VIEHEKUVIOT TAUKOTILA Paperiliitto 4/2019 | 35 Nro 5 Aineistopäivä ............................. 11.6. Ilmestyy .................................... 28.6. Nro 6 Aineistopäivä ............................ 14.8. Ilmestyy ....................................30.8. Nro 7 Aineistopäivä ............................. 11.9. Ilmestyy .................................... 27.9. Nro 8 Aineistopäivä ............................ 9.10. Ilmestyy ...................................25.10. Nro 9 Aineistopäivä ............................. 6.11. Ilmestyy ................................... 22.11. NRO 10 Aineistopäivä .............................3.12. Ilmestyy ...................................20.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2019 2 Demokraatti XXX xxx XXX xxx VAALILEHTI 9 9/ 19 11.4.2019 / 5,90€ POLITIIKAN AIKAKAUSLEHTI SDP on valmis suurimmaksi puolueeksi ja Antti Rinne pääministeriksi. MUUTOS! VAALIEXTRA. SEURAA TULOSILTAA 14.4. OSOITTEESSA WWW.DEMOKRAATTI.FI. SEURAAVA LEHTI ILMESTYY 25.4. SIVU 14 kansan uutiset ? 13/2019 InhImIllIsyyden, yhdenvertaIsuuden ja kestävän ympärIstön puolesta. vIIkkolehtI | 3,5 € | 13-003251-1913 | kansanuutIset.fI Kati Tervo kannattaa realismia ilmastopolitiikassa sivu 3 Brexitin takana iso raha ja vaikutusvaltaa sivu 9 Vihapuhe huolettaa Laura Lindstedtiä sivu 32 Matkalla voittoon Viime kiertueelle osallistui yli 1000 paperiliittolaista – Lappeenrannassa tehtiin yleisöennätys. Salit on varattu, tervetuloa kautta maan! Osallistu ja pysy ajan tasalla Paperiliitto jalkautuu maakuntiin ja järjestää kaikille paperiliittolaisille tarkoitettuja Ajan tasalla -tilaisuuksia paperiteollisuuden neuvottelutilanteesta. Kiertuepaikkakunnat:Lappeenranta, ti 24.9. Tampere, to 26.9. Turku, ti 1.10. Jyväskylä, to 3.10. Helsinki, ti 15.10. Oulu, to 17.10. Tampere (jalostus), la 9.11. Merkitse kalenteriin jo nyt! Seuraa ilmoittelua lehdessä ja www.paperiliitto.fi sekä liiton somekanavissa. Sudokun ratkaisut sivulta 31 Anna ääni EU-vaaleissa Europarlamenttivaalit pidetään sunnuntaina 26.5. Ennakkoon voi äänestää kotimaassa 15.-21.5. ja ulkomailla 15.-18.5. PAPERI Li it to 34-35_tauko.indd 35 7.5.2019 18:19:52
• 34-35_tauko.indd 36 2.5.2019 11:27:00