Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
04/20 P a p e r i l i i t t o Kesäduunari Kannattaa kuunnella kokeneempia Laadusta tinkimättä Ihmissuhdetaidot ratkaisevat tehtaassakin Korona Jutunkertojat vähenivät valvomoista Ilo irti läheisyydestä läheisyydestä Rasmus Roito ja Pauliina Mustonen viettävät koronakevättä kotona. Roito sanoo, että nyt on hyvä hetki keskittyä rakkauteen. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 6.5.2020 16.07.25 6.5.2020 16.07.25
Turvakasko –40 %. Etu koskee yksityisasiakkaan henkilötai pakettiauton uutta Turvakaskovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.4.–31.5.2020. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Ammattiliiton jäsenenä saat lisäksi 10 % jatkuvan alennuksen. Turvan Turvakasko ja liikennevakuutus ovat sekä hinnaltaan että bonuksiltaan Kuluttaja-lehden 8/2019 testivoittajia. Meiltä saat eniten vastinetta rahalle ja hymyn huulille, sillä myös asiakastyytyväisyytemme on tutkitusti parasta. Nyt saat Turvakaskon vielä entistä edullisemmin. Soita 01019 5110, varaa aika verkkotapaamiseen tai osta heti turva.fi Vaihtoehtoja on monia – vain yksi on voittaja Testivoittaja Turvakasko NYT 40 % Ammattiliiton jäsenenä saat lisäksi 10 % jatkuvan alennuksen. Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 5.5.2020 13.01.59 5.5.2020 13.01.59
P a p e r i l i i t t o 4 / 2 2 1 5 . 5 . 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a suomalaiset olemme kuin puut, jotka meitä ympäröivät. Ylväitä, reheviä tai rujoja. Osasta on elämä katkonut oksatkin. Suomi on karu ja kylmä, paitsi silloin, kun on liian kuuma. Suomi on myös liian kuiva tai märkä. Silti täällä on aina kasvettu. Ja kasvetaan. Jos ilmastot muuttuvat, muutamme juurien suuntaa ja poraudumme kiinni peruskallioon. Mutta suomalainen puu ei kasva yksin. Tarvitaan multa, kylvö ja siemen. Tarvitaan se maittavin vesi ja kirkkain aurinko. Tarvitaan sinua ja minua. Tarvitaan meitä. Tarvitaan apupoikaa, tukkijätkää, johtajaa. Tarvitaan sellunkeittäjää, herraa ja ingenjööriä. Tarvitaan kuskia, kokkia, miestä ja naista, tarvitaan solidaarisuutta ja suvaitsevaisuutta, rauhan tekijää ja toisen puolesta puhujaa. Ja jos ei silmiin katsota, niin katsotaan ainakin, että vääryyttä ei yhdellekään tapahtuisi. Siinä missä puun työ on kasvaa, meidän on kannatella tätä maata ja toisiamme. Näillä sanoilla Paperiliitto haluaa kumartaa suomalaiselle työlle ja sen tekijöille. Katso video: paperiliitto. . • Eläköön suomalainen työ 62. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Työvuoroja voi järjestellä uusiksi koronatilanteessa. 06 Työ opettaa kesäduunaria. 08 Riskiryhmät työskentelevät liki tavalliseen tapaan. 09 Mitä yhteistä on anoturtiaisilla ja huonoilla äideillä? 22 Laadusta tinkimättä: Ihmissuhdetaidot ratkaisevat tehdastyössäkin. 24 Tänä vuonna Kuusaan miesten moottoripyörät suuntaavat lähiseuduille. 25 Jäsenrekisteri tiedottaa. 26 Tyttömyyskassa tiedottaa. 27 Tästäkin selvitään soveltamalla 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Potretti: Paperiliiton toimisto etätöissä. 31 Maailmalta: Saksalainen luottaa sääntöihin eikä maalaisjärkeen. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Ihminen on altis taikauskoon. 16 Kun idea tulee, pitää mennä, vanhana ehtii istua, ajattelee Pirjo Haaja. Kesälomalla hän suuntaa sinne, minne nenä näyttää. 20 Kimmo Hyöppisen työpaikalla selvittiin alkukevät ilman koronatartuntoja. Virus tuo kuitenkin lomautuksia. 32 Sanna Nyrönen haluaa, että elämästä päättää mieli eikä keho. Hän löysi avukseen energeettisen jäsenkorjauksen. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Turvakasko –40 %. Etu koskee yksityisasiakkaan henkilötai pakettiauton uutta Turvakaskovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.4.–31.5.2020. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. Ammattiliiton jäsenenä saat lisäksi 10 % jatkuvan alennuksen. Turvan Turvakasko ja liikennevakuutus ovat sekä hinnaltaan että bonuksiltaan Kuluttaja-lehden 8/2019 testivoittajia. Meiltä saat eniten vastinetta rahalle ja hymyn huulille, sillä myös asiakastyytyväisyytemme on tutkitusti parasta. Nyt saat Turvakaskon vielä entistä edullisemmin. Soita 01019 5110, varaa aika verkkotapaamiseen tai osta heti turva.fi Vaihtoehtoja on monia – vain yksi on voittaja Testivoittaja Turvakasko NYT 40 % Ammattiliiton jäsenenä saat lisäksi 10 % jatkuvan alennuksen. Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 6.5.2020 15.07.43 6.5.2020 15.07.43
4 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?04 / 2020 Kun Metsä-Tissuella Mäntässä ilmeni ensimmäinen koronatautiepäily maaliskuun lopulla, 12 henkilön piti jäädä töistä pois testitulosten valmistumiseen saakka. Testitulos osoittautui negatiiviseksi ja vuorosta kotiutetut pääsivät palaamaan töihin. Testaamisen ajaksi aiheutui yhden vuoron eli 8 tunnin mittainen seisokki. Sen aikana valvomo ja pukuhuoneet desinfioitiin viruksen varalta. Seisokki koski kahta paperikonetta, koska niillä on yhteinen valvomo. – Jos testatun tulos olisi ollut positiivinen ja siitä olisi aiheutunut koko vuorolle karanteeni, seuraavat neljä yövuoroa olisi pystytty paikkaamaan ylitöillä, arvelee tehtaan paperiliittolainen pääluottamusmies Timo Virtanen. Viisivuorojärjestelmä toimisi tämän kokemuksen perusteella myös poikkeusoloissa. Työnantaja on kuitenkin aloittanut Mäntässä keskustelun myös muihin vuorojärjestelmiin siirtymisestä siltä varalta, että epidemia laajenee. Mäntän tehtaalla valmistetaan pehmopapereita, joiden kysyntä kasvoi epidemian alussa ihmisten hamstrausinnon takia. Tilaukset lisääntyivät huomattavasti ja tuotevarasto on täynnä. Jotta tuotanto voidaan taata myös epidemian laajetessa, on kesätyöntekijöiden tuloa aikaistettu monilla tehtailla. Myös Mäntässä lomasijaiset ovat tulleet töihin jo huhtikuun alussa. Nelivuorokäynti ei ongelmaton Paperiliittoon tulleiden kyselyjen perusteella työnantajat ovat useilla työpaikoilla Tessi joustaa poikkeusoloissa teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Miisa Kaartinen Työehtosopimuksen mukaiset työvuorojärjestelyt antavat vaihtoehtoja koronataudin välttelyyn. ehdottaneet nelivuorokäyntiä varautumisena koronaepidemiasta johtuviin poissaoloihin. Paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaan työnantaja voi toteuttaa niin sanotun vuoron purkamisen, jolloin määrätty aika työskennellään neljässä vuorossa. – Tällöin kuitenkin kaikki vuorot pitäisivät yhtä aikaa vapaajakson 20 päivän moduulissa. Vuoron purulla voidaan toteuttaa hyvin tuotannon rajoitusta. Nyt koronapandemian aikana voi kuitenkin syntyä tilanne, jossa eivät lopukaan työt vaan tekijät. Tähän tilanteeseen työnantaja on voinut esittää, ettei vuorovapaita annettaisikaan, kertoo Paperiliiton vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen. Häyrynen muistuttaa, että ongelmaksi voi kuitenkin muodostua se, milloin vapaat pystytään pitämään. – Jos ne siirtyvät tai korvataan rahalla, vapaat eivät näin ollen toimi palauttavina päivinä työvuorojen välillä. 12-tuntinen vähentää kontakteja Koronaepidemian leviämistä pyritään teollisuuden työpaikoilla ehkäisemään muun muassa tehostamalla pintojen puhdistusta ja vähentämällä kontakteja. Käytössä on esimerkiksi sosiaalitilojen käytön porrastamisia tai yhteisvalvomojen jakamista väliseinillä. Näistä keinoista kerrotaan lisää tässä lehdessä sivuilla 18-20. 12-tuntinen vuorojärjestelmä toimii kontaktien välttelyssä jo valmiiksi. Siinä on päivittäin yksi vuoronvaihto vähemmän kuin perinteisessä 8 tunnin järjestelmässä. »Tässäkin tilanteessa 12-tuntisen vuorojärjestelmän hyvät puolet korostuvat.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 6.5.2020 15.28.19 6.5.2020 15.28.19
4 / k u o r i m o PaPeriliit to?04 / 2020?5 Kohti tulevaa. Timo Virtasen työpaikalla Mäntässä tuotanto halutaan varmistaa myös poikkeusoloissa. – Vuorovaihtojen väheneminen voi näin vähentää työpaikalla tapahtuvien tartuntojen riskiä oireettomasta henkilöstä toiseen, sanoo Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira. Mondi Power? utella on totuttu 12-tuntisen vuorojärjestelmän vähäisiin vuoronvaihtoihin jo vuosien ajan. – Tässäkin tilanteessa 12-tuntisen vuorojärjestelmän hyvät puolet korostuvat, koska vuoronvaihtoja ja ihmisten kohtaamisia on vähemmän, samoin työmatkan tekemistä ja sen varrella tapahtuvaa pysähtelyä, kertoo pääluottamusmies Eero Ahonen. Hän hoitaa omaa tehtäväänsä etänä, kuten muutkin, ketkä pystyvät. Isompi reservi käytössä Pääluottamusmies Arto Hulkko Stora Ensolta Kaukopäästä pitää selvänä etuna sitä, että 12-tuntisessa järjestelmässä on joka päivä yksi vuoronvaihto vähemmän kuin 8-tuntisessa. Tartuntojen mahdollisuus pienenee myös silloin, jos joku tietämättään kantaisi koronavirusta. – Jos ja kun tehtaalle tulisi epidemia ja moni sairastuisi tai joutuisi karanteeniin, on töissä vain yksi vuoro, mitä pitää paikata. Reservi on isompi, jos poissaoloja joudutaan tekemään ylitöinä. Ja ainakin meillä on ylitöihin tuleminen sujunut tähänkin saakka ongelmitta, Hulkko sanoo. • Miisa kaartiNeN / arkistokuva Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 6.5.2020 15.28.20 6.5.2020 15.28.20
4 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?04 / 2020 Ville Mäntysellä on edessään jo neljäs kesä UPM:llä Jämsänkoskella. Tosin tämä työrupeama alkoi jo viime vuoden touko kuussa. Mäntynen on hoitanut kesäpestin perään sijaisuutta, joka jatkuu kesäkuun loppuun. Kesätyössä aloittaville Mäntynen antaa pari yksinkertaista, mutta olen naista vinkkiä. – Kannattaa kuunnella kaikki neuvot mitä kokeneemmilta saa ja ottaa ohjeet avoimin mielin vastaan. Näillä pääsee jo aika pitkälle. Ja ensimmäisestä kerrasta alkaen kannattaa tehdä työnsä mahdolli simman hyvin, Mäntynen sanoo. loGisTiikkaTuTkinnon suorittanut Män tynen oppi varaston tehtävät parhaiten seuraamalla kokeneita työntekijöitä. Las taajan vastuulla on sijoittaa paperirullat junanvaunuihin ja rekkoihin järkevästi ja vaatimusten mukaisesti. – Siinäkin työ tekijäänsä opettaa, sen olen huomannut. UPM on palkannut Suomessa tänä vuonna reilut 800 kesätyöntekijää varmis tamaan tuotantoa lomaaikaan. Yhtiön tavoitteena on pitää tuotanto käynnissä koronapandemiasta huolimatta. Jos poikkeustilanne aiheuttaisi lomautuksia, ne koskisivat niin kesätyöntekijöitä kuin vakinaisiakin. kun suomalaiset eristäytyivät etätöihin ja kouluihin, myös syöminen siirtyi koteihin ja lisäsi kertaheitolla elintarvikepakkaus ten kulutusta. Pakkausvalmistaja West pakilla lisävoimiksi palkattiin toukokuun alussa kolme kesätyöntekijää ja myö hemmin kymmenkunta lisää. Kotikulmille Säkylään kesäksi palannut Aleksi Saarinen tuli Westpa kille myös jo neljänneksi kesäksi. Edessä on uusi tehtävä eli opetella käyttämään uusinta pituusleikkuria. – Hyvin ? iliksin aloitin, koska oli varma työpaikka. Muutamalla tutulla on työt jääneet väliin koronatilanteen vuoksi, Saarinen sanoo. Saarinen opiskelee ajoneuvo ja kul jetustekniikkaa ammattikorkeakoulussa Turussa. Kevään etäopiskelun loputtua hän ehdotti itse, että voisi aloittaa työt viikkoa aiemmin. – En kaivannut pitempään lomaa. Kotona tuli oltua jo riittävästi. •? eeVa eloranTa-Jokela Lomittajat tuovat apukäsiä kesäkauteen ja varmuutta tuotantoon. Edessä työteliäs kesä Ville Mäntysen ensimmäinen kesä paperitehtaan varastolla sujui sekin. – Kun perehdytettiin hyvin ja annettiin rauhassa oppia, ei tullut minkäänlaista paniikkia. MiKKo VÄHÄNiittY Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 6.5.2020 16.05.24 6.5.2020 16.05.24
t e s t e s t i Tällä palstalla testataan, miten Paperiteollisuuden työehto sopimus toimii käytännössä. 4 / k u o r i m o PaPeriliit to?04 / 2020?7 Tutkimus työstä koronan jälkeen TuTkimushanke korona ja muut murrokset selvittää suomalaisten näkemyksiä työstä, toimeentulosta ja työelämän instituutiosta. Tutkimuksessa kartoite taan erityisesti nuorten ja keskiikäisten näke myksiä. Paperiliitto on mukana hankkeessa Teollisuuden palkansaajien, e2 Tutki muksen sekä ammatti liittojen JHL, PAM ja Pro kanssa. Aineisto aiotaan kerätä koronakriisin vaka vimman vaiheen jälkeen. – Jotta ammattiliitot voivat kehittää toimin taansa ajanmukaiseksi, niiden pitää tunnistaa ja olla perillä nuorten ja tule vien jäsentensä tarpeista sekä syistä, miksi nuoret haluavat tai eivät halua liittyä ammattiliiton jäse niksi, kertoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Van hala, joka on nyt vuorollaan myös TP:n puheenjohtaja. – Isojen murrosten keskellä on tärkeää tietää, mitä suomalaiset ajatte levat työstä ja työelämän instituutioista. Haluamme Teollisuuden palkansaa jissa tuottaa tietoa, joka vie suomalaista työelämää eteenpäin, sanoo pääsih teeri Merja JutilaRoon. Hankkeen vastuullinen tutkija on tohtori, sosiologi Jenni Simonen e2 Tutki muksesta. Työ valmistuu vuoden 2021 alussa osana laajempaa Sukupolvien huolet ja voimat kokonai suutta.?• Lomalle lähtörahan maksu Paperiteollisuuden tessin mukaan lomallelähtöraha maksetaan toukokuun toisena palkanmaksupäivänä, joka on tänä vuonna 22.5., ja lomapalkan tasauserä heinäkuun ensimmäisenä palkanmaksupäivänä, joka tänä vuonna on 3.7. Mitä mieltä olet maksupäivistä? Tähtiä 1=huonosti, 2=menette lee, 3=kohtalaisesti, 4=totuttu ja toimiva käytäntö, 5=oikein hyvin VasTaus: ”Jonkun verran negatiivista suhtautuminen yhä on, jos muistetaan edellistä mallia. Siinä lomarahat maksettiin aina lomaa edeltävään tiliin – niitä ei ehkä tullut tuhlattua ennen lomaa. Nyt kun verotus malli on muuttunut, ei enää ole niin suurta merkitystä sillä, että lomapalkan tasauserä maksetaan samalla kertaa juhannus tilin kanssa.”?• Mikko Alamommo, varapääluottamusmies, Stora Enso Veitsiluoto Lomautusuhka tuhannella PaPeriTeollisuuden työ paikoilla lomautusuhka oli toukokuun alussa arviolta enintään 1000 liiton jäse nellä. Lomautukset olivat meneillään 9 työpaikalla. Lomautuksia koskevia ytneuvotteluja oli käyty yhteensä noin 30 työpai kalla, joissa työskentelee noin 5500 paperiliittolaista. Luvut perustuvat Paperi liiton selvitykseen korona viruspandemian aiheutta mista ytilmoituksista. Työpaikkoja, joissa ytneuvotteluja lomautuk sista ei ollut käyty, oli 36 ja niissä työskentelee noin 4100 paperiliittolaista. Toteutuneiden lomautusten määrä näkyy Paperityöväen Työttö myyskassan tilastossa viiveellä. Huhtikuussa työttömyyskassa maksoi etuuksia yhteensä 1093 saajalle, joista lomau tettuja oli 100. Luvut ovat alemmat kuin vuotta aiemmin, jolloin lomautet tuna oli 143 kaikkiaan 1230 etuuksien saajasta. Koko maassa kai kilta aloilta saapuneita lomautusytilmoituksia kirjattiin TEtoimistoissa 5. toukokuuta mennessä noin 5 300 työnantajalta. Koko maassa kokoai kaisesti lomautettuja oli työttöminä työnhakijoina yhteensä 166866.?• Työttömyys turva muuttui poikkeusajaksi eduskunTa teki huhti kuussa poikkeusolojen vuoksi muutoksia työttö myysturvalakiin. Tarkoi tuksena on nopeuttaa lomautettujen asioiden käsittelyä. Lomautettujen on yhä ilmoittauduttava TEtoi mistoon työttömäksi työnhakijaksi. Ilmoittau tumisen voi tehdä sähköi sesti, mutta se on tehtävä itse. Lomautettujen on myös otettava vastaan työnantajan tarjoama työ. Muutokset koskevat 16.3.2020 ja sen jälkeen alkaneita lomautuksia ja ovat voimassa 31.7.2020 asti. Lakimuutoksen mukaan ansiopäivärahan maksaminen alkaa ensim mäisestä työttömyys tai lomautuspäivästä ilman viiden päivän korvauk setonta omavastuuaikaa. Ansiopäivärahaa voi saada lyhimmillään kolmen kuukautta kestäneen työskentelyn ja työttö myyskassajäsenyyden jälkeen. Muutoksista ker rotaan tarkemmin tässä lehdessä sivulla 26.?• Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 6.5.2020 16.05.24 6.5.2020 16.05.24
8?PaPeriliit to?04 / 2020 4 / k u o r i m o Vesa Nissinen kuuluu koronavirustaudin riskiryhmään tuplasti, sillä hänellä on sekä tyypin 1 diabetes että astma. Riskeistä huolimatta Nissinen jatkaa työssä kuten ennenkin. Hän työskentelee päivämiehenä Stora Enson Varkauden tehtaan voimalaitoksella. – Meillä on työpaikalla paljon rajoituksia koronan vuoksi, ja ollaan pitkälti omissa oloissamme. Hanskoja pidämme koko ajan. Pesemme ja desinfioimme käsiä, kahvoja ja pintoja. Tietokoneella käytän omaa näppäimistöä. Nissinen ei ole toistaiseksi huolissaan terveydestään. Tartunnat Varkauden alueella ovat laskettavissa kahden käden sormilla. – Enemmän tuo lähipiiri on huolissaan: vaimo ja nuorin tyttäreni, joka työskentelee Kuopion yliopistollisessa sairaalassa ja kohtaa työssään koronavirusinfektion saaneita. VaKaVaN koronavirustaudin riskiryhmään kuuluvat astmaatikkojen ja diabeetikkojen lisäksi muun muassa sydänja verisuonisairauksista kärsivät. Soittokierros työpaikoille kertoo, että riskiryhmäläisten työskentelystä on noussut jonkin verran kysymyksiä. – Koetamme suojautua parhaamme mukaan. Meidän työntekijöiden ikärakenne keskittyy noin 48-vuotiaisiin ja monilla on perussairauksia, sanoo Savon Sellun työsuojeluvaltuutettu Kari Rissanen. – Sitä olen pohtinut, että jos tehtaalla tulee koronaepäilyjä, niin miten voisimme suojella riskiryhmään kuuluvia, mainitsee Joutsenon Metsä Boardin työsuojeluvaltuutettu Ilkka Oikkonen. sOsIaaLIja terveysministeriön ohjeiden mukaan, jos riskiryhmään kuuluva työntekijä on huolissaan tartuntavaarasta, hän voi työterveyshuollon kanssa arvioida riskiä ja neuvotella mahdollisista muutoksista työjärjestelyissä tai työtehtävissä. – Työterveyslääkäri arvioi tilanteen yksilöllisesti. Siksi emme ole antaneet keittokirjaohjeita – eikä sellaisia voi tilanteiden erilaisuuden vuoksi antaa, sanoo ylilääkäri Heikki Frilander Työterveyslaitokselta. Sairausloma ei ole mahdollinen. – Pelkkä riskiryhmään kuuluminen ja huoli sairastumisesta ei ole riittävä sairausloman peruste.?•?tiina Suomalainen Vesa Nissinen jatkaa työntekoa normaalisti – kuten muutkin kohtalotoverit. Ei erikoiskohtelua riskiryhmille »keittokirjaohjeita ei voi tilanteiden erilaisuuden vuoksi antaa.» Vesa Nissinen ei itse ole huolissaan koronan suhteen, mutta lähipiiri kyllä. akSeli muraja Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 6.5.2020 13:00:55 6.5.2020 13:00:55
PaPeriliit to?04 / 2020?9 4 / k u o r i m o Vesa Nissinen jatkaa työntekoa normaalisti – kuten muutkin kohtalotoverit. K orona. Kukaan ei ollut vielä viime vuoden lopulla siitä kuullutkaan, mutta nyt jokainen meistä on taudin ja siitä seuraavien kriisien paras asiantuntija. Televisiossakin haastatellaan meitä taviksia päivittäin ja kysytään, kuinka kriisiä pitäisi hoitaa ja maskia käyttää. Iltapäivälehtien opintonsa kesken jättäneet toimittajat ovat siirtyneet tulevien helteiden arvuuttelemisesta virologian asiantuntijoiksi. Kansanedustajakin saattaa samassa lauseessa vaatia rajoitustoimien kiristämistä ja todeta niiden tuhoavan talouden. Kriisi jos mikä osoittaa, että Suomi on käyttämätöntä potentiaalia pullollaan. Suoranainen einsteinien ihmemaa. Jos jotain Suomessa nyt riittää, niin rahaa kaikesta päätellen. Mutta ei välttämättä maailman tappiin asti. Jossain vaiheessa aletaan väistämättä etsiä laskulle maksajaa. Ei kai kukaan luule, että Business Finlandin yrityksille jakamat miljoonat ovat taivaasta tippuneet ja sieltä rahoitettuja. Kriisissä kasvava kestävyysvaje tulee vaatimaan uhrauksia eli työmarkkinauudistuksia. Uskokaa pois. Loistavassa kolumnissaan Ylellä (2.4.) Pekka Seppänen ennakoi, että me samassa veneessä istujat tulemme vielä tappelemaan viimeisistä pelastusliiveistä – tai hengityssuojista, jos oikein tarkkoja ollaan. Tässä tappelussa tullaan vielä ottamaan esiin myös paikallinen sopiminen. Se, kuten Seppänen huomauttaa, tarkoittaa työntekijöiden oikeuksien vähentämistä. Aivan kuten Titanicilla aikoinaan, uppoavan laivan buffetpöydän viimeisessä kattauksessa käy armoton kuhina. Huonot äidit ja karvakätiset anoturtiaiset lappavat yhteisestä pöydästä kaiken, minkä vielä irti saavat Onni Sarmasteen ihmesäveliin venyvän yhtyeen säestäessä bakkanaaleja taustalla. Mässäilyä rajoittaa vain huoli yhteiskunnan kyvystä maksaa paisuva lasku eli ei mikään. Kun pelastusvene lopulta saadaan laivan upotessa matkaan kohti rantaa, alkaa soutajien etsintä. Silloin kelpaa eturiviin myös takarivin Taavi. Se olet sinä. Ei muuta kuin airot käteen ja velkaa lyhentämään. Matka on pitkä, eikä lopu koskaan. Sen verran voin minäkin luvata. Jos jotain elämässä kaipaa, niin paluuta lapsuuteen. Silloin Pelle Hermannilla oli kepakko, joka puraisi humpuukikauppiaita takapuoleen. Jo silloin mietin, että sellaisen kepakon kun saisi. Eivät enää ihmetavaraa alehinnalla kaupustelevat koijarit juhlisi niin kuin nyt tekevät. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. On tää maailma kyllä ihmeellinen paikka. Ensin vuosikausia ne huusi, että maailmassa pitäisi pärjätä omillaan. Sitten kun kriisi iski, niin ne samat ihmiset alkoi huutaan, että miksei kukaan auta mua. Enkä mä puhu nyt koronasta, vaan meidän konelinjan ihmisistä. »Huonot äidit ja karvakätiset anoturtiaiset lappavat pöydästä kaiken, minkä irti saavat .» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. te PP o jä rv i ja nn e m ar kk an en Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 6.5.2020 13:00:56 6.5.2020 13:00:56
10?PaPeriliit to?04 / 2020 teKSti Mari Schildt KUVat Jukka KOskinen, Miisa Kaartinen, Mikko Vähäniitty Pauliina Mustonen ja Rasmus Roito elävät muiden paperiliittolaisten kanssa poikkeuslain aikaisessa Suomessa. Koronavirus huolestuttaa kaikkia, mutta tavallisen hyvä arki kannattelee, päivän kerrallaan. Pauliina Mustonen ja Rasmus Roito koronan aikaan Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 6.5.2020 17.08.35 6.5.2020 17.08.35
PaPeriliit to?04 / 2020?11 teKSti Mari Schildt KUVat Jukka KOskinen, Miisa Kaartinen, Mikko Vähäniitty koronan aikaan Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 6.5.2020 17.08.36 6.5.2020 17.08.36
12?PaPeriliit to?04 / 2020 S appi Kirkniemessä koneenhoitaja-reserviykkösenä toimiva Tero Jaavamo repii tapettia seinästä. Hän on juuri muuttanut Turusta takaisin Lohjalle, ja uuden asunnon 1980-luvun aikainen sisustus riivaa silmää. Kaikki menee uusiksi. – Tästä ei tule värikäs asunto, vaan perusväreillä mennään. Olen aina pitänyt valkoisesta, mustasta ja harmaan eri sävyistä. Ne ovat ajattomia. Olen kyllä kuullut, että kai niitä muitakin värejä on kuin harmaa, mutta niitä voi ajatella sitten muuhun sisustukseen, hän juttelee. Remonttia on ollut erityisen hyvä tehdä, koska vapaa-aika on pitänyt muutenkin viettää kotona. Rautakauppareissutkin Jaavamo suunnittelee niin, että kerralla saa mukaan mahdollisimman paljon. Ruokakaupassa hän koettaa minimoida riskin saada koronavirustartunta. – Olen ostanut oman ruokakorin, johon kerään tuotteet. Yleensä käytän itsepalvelukassaa, siinä ei tarvitse nostella tuotteita liukuhihnalle, ja se on muutenkin vähemmän käytetty kuin palvelukassat. Siinä saa olla rauhassa, hän kertoo. Lapset jäivät rajan taakse Jaavamo asuu yhdessä poikansa Jonnen kanssa, mutta Turussa, toisella puolella suljettua Uudenmaan rajaa, hänellä on kolme lasta, äiti ja sisar. Toiseksi vanhin lapsista sai tammikuussa vauvankin, ja teki Jaavamosta ylpeän papan. Nyt se kaikki on rajan takana. Jaavamo sanoo, että rajan sulkeminen tuntuu eriarvoistavalta. Hän on tulostanut väestörekisteristä todistuksen, että on huoltaja alaikäisille lapsilleen, mutta toistaiseksi hän ei ole lähtenyt todistuksen kanssa rajalle kokeilemaan. – Ikävä ei ole kasvanut vielä liian suureksi, hän sanoo. Eikä kyse ole edes vain ikävästä. Uudellamaalla on paljon enemmän todennettuja koronatartuntoja kuin Varsinais-Suomessa. Hänen äitinsä on seitsemänkymppinen, eikä kylässä käyminen ole nyt senkään puolesta suotavaa. Puhelin sen sijaan on ahkerassa käytössä. Äitinsäkin kanssa Jaavamo juttelee noin joka toinen päivä. Helppoa eristäytyminen ei kuitenkaan ole. – Aika haastavaa tämä on ollut. Välillä on pakko päästä ulkoilemaan. Varmaan täytyy hankkia koira, jos tulee ulkonaliikkumiskielto, hän miettii. Helpotusta kotiin rajautuneeseen vapaa-aikaan hän saa sosiaalisesta mediasta. Facebookin Koronasinkut-ryhmässä keskustelu samanmielisten kanssa käy vilkkaana. – Aika hyvä on tämä nettimaailma. Sieltä löytyy positiivisia, kannustavia ihmisiä ja tsemppaamista tällaiseen elämäntilanteeseen. Silloin ei tunne itseään niin yksinäiseksi, hän sanoo. Jaavamo miettii, että jos ei eristäytymistä tarvitsisi harjoittaa, hän kävisi punttisalilla, liikkuisi keskustassa ja tapaisi uusia ihmisiä. Lasten kanssa käytäisiin elokuvissa ja syömässä. – Ja kävisin treffeillä, hän lisää. Mutta aivan ensimmäiseksi hän kuitenkin menisi paikkaan, jota suomalainen kerrostaloasuja nyt eniten kaipaa: saunaan. Saariset kokoontuivat yhteen Äänekosken Sumiaisissa on omakotitalo täynnä elämää. Perheen äiti, jälkikäsittelyoperaattori Sari Saarinen Metsä Boardin Äänekosken kartonkitehtaalta laskee, että heitä on koronaeristyksissä kahdeksan ihmistä ja 15 kotieläintä. Vanhemmat sekä »Aika haastavaa tämä on ollut. Välillä on pakko päästä ulos ulkoilemaan.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 6.5.2020 17.08.36 6.5.2020 17.08.36
PaPeriliit to?04 / 2020?13 lapset, iältään 20, 15, 13, 6 ja 4 vuotta, ovat kaikki vetäytyneet kotiin, plus vävypoika, eli vanhimman tyttären sulhanen. Lisäksi perheeseen kuuluu kissoja, koiria, lampaita ja hevosia. – Mieluummin näin kuin erillään. Kaikki mahtuvat nukkumaan, vaikka talo ei hirveän iso olekaan. Tietysti se vähän järjestelyjä vaatii, mutta me olemme perhe, joka on muutenkin paljon kotona, Saarinen sanoo. Korona-arki on Sumiaisissa hiljalleen asettunut uomiinsa. Lapset opiskelevat kotikoulussa, tekevät etätehtäviä ja palauttavat niitä opettajalle. Myös etätunteja pidetään. Vanhin tytär kuuntelee yliopistoluentoja läppäriltä luurit korvilla. – Kotikoulu on mennyt ihmeen hyvin, ja meiltä löytyy isompia neuvomaan pienempiä, jos ei jotain ymmärrä. Meidän ysiluokkalaisemme haaveilee luokanopettajan ammatista ja opettaa innoissaan eskarilaista, Saarinen hymyilee. Ruokaa kuluu. Saarinen kertoo, että käsi on sämpylätaikinassa melkein koko ajan. Onkin hienoa, että vanhemmat lapset ovat ottaneet vastuuta pienemmistä. Iltaisin lapset ovat vetäneet toisilleen nettijumppaa. Pienet kihertävät ihastuksissaan, sillä aina löytyy joku, joka ehtii pelaamaan Unoa ja Kimbleä. – Meillä on iso piha ja tilaa touhuta, vaikka tulisi millaiset ulkonaliikkumisrajoitukset. Jos lenkille lähtee, niin se on rasti seinään, jos jonkun näet. Kylätie on hiljentynyt niin, ettei meinaa autojakaan mennä ohi, Saarinen juttelee. Naapurin mummollekin on soitettu ja varmistettu, että apua löytyy, kunhan soittaa vain. Pitkähiuksinen nainen muuttaa kotiin Perheen vanhemmat ovat miettineet, miten ihmiskontaktien määrää voisi vähentää. Saarinen tekee työtään työparin kanssa, Harmaan sävyillä mennään. Tero Jaavamo ja hänen poikansa Jonne remontaivat uutta asuntoaan. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 6.5.2020 17.08.37 6.5.2020 17.08.37
14?PaPeriliit to?04 / 2020 joten minimointi ei ole ollut vaikeaa. Rakennusalan yrittäjänä toimiva aviomies Markus Saarinen suunnittelee tekemisensä niin, ettei työmaalla olisi useampia ihmisiä samaan aikaan. – Mies varsinkin on sellainen, että kerää kaikki fl unssapöpöt. Jos yrittäjä sairastuu pitkäksi aikaa, siinä näyttävät tulot nopeasti nollaa. Meillä on myös lasten takia oltava tarkkana. En ajattele niin, että joku ikäryhmä olisi taudilta suojassa. Perheessä on Saarisen mukaan luettu Hesaria kuin Raamattua ja Ylen uutisia on seurattu tarkkaan. Jos uutiset taudin etenemisestä ahdistavatkin, arkirutiinit pitävät huolen siitä, ettei tunteeseen voi jäädä vellomaan. – Vaikka maailma kuinka myllertää, niin tietyt asiat pitää tehdä joka päivä: hevoset on vietävä ulos, koirat lenkitettävä. Saarinen sukii hiuksiaan ja miettii, että kampaaja-aikakin olisi juuri nyt, mutta sekin jää. – Minulla on tällainen lyhyt hiusmalli. Minkä näköiseksi tässä mahtaa tulla? Mies on kuulemma aina toivonut pitkähiuksista naista, niin että ehkä hän sitten saa sellaisen karanteenin myötä, Saarinen nauraa. Huumorilla selviää aina Kunnossapitoasentaja Rasmus Roito Sunilan sellutehtaalta Kotkasta sanoo, että huumorilla suomalaiset ovat aina selvinneet. Esimerkiksi vessapaperin hamstraaminen on naurattanut! Roito oli avopuoliso Pauliina Mustosen kanssa Tokmannissa, kun siellä oli vessapaperi tarjouksessa, ja tarjollakin oli vielä. – Parempi osapuoli kysyi, että pitäisikö meidänkin ottaa. Minun oli pakko sanoa, että ei varmasti oteta: joku tuttu vielä näkee! Sitten mekin leimaudumme hamstraajiksi. Mieluummin ollaan ilman ja pyyhitään vaikka sammaleeseen, hän nauraa. Saaristen perheen pihapiirissä on eristyksissä kahdeksan ihmistä ja ?? kotieläintä. Kuvaan ehtivät Sari ja Markus Saarinen, lapset Lotta, Martta, Vilho (edessä) ja Kerttu, koirat Onni, Taika ja Suru sekä hevoset Maggie ja Titta. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 6.5.2020 17.08.38 6.5.2020 17.08.38
PaPeriliit to?04 / 2020?15 Roiton mukaan asennoitumisella on muutenkin nyt paljon käyttöä. Hän ei pelkää, että omaa rintaa alkaisi puristaa. – Enemmän pelkään sitä, jos levittäisi sitä vanhempiin työkavereihin. He ovat enemmän vaarassa. Ajattelen, että kunhan ei itse aiheuttaisi muille vahinkoa, hän miettii. Muutenkin aika vaatii raskaitakin ratkaisuja. – Avopuolisolla on kaksi lasta, jotka ovat nyt isällään toisella paikkakunnalla kotiopetuksessa. Näin minimoimme riskit, joita syntyisi siitä, että lapset matkustaisivat edes takaisin. Kun jokainen käy töissä, verkosto on riskialtis. Näin olemme sopineet, hän kertoo. Roito miettii, että nuoret sukupolvet tuntuvat olevan hyvin hereillä asian kanssa. He seuraavat, mitä maailmalla tapahtuu, ja osaavat huolestuakin. – Sen sijaan samat huru-ukot menevät torikahvilaan istumaan, vaikka pitäisi pysyä kotona. Ja riskiryhmä juttelee, että tulee, jos on tullakseen. Omat vanhemmat ovat hyvä esimerkki: Ollaan käyty kirjastossa ja menty normaalisti. Että ei se meihin. Niitä on pitänyt toppuutella, että koittakaa nyt pysyä aloillanne. Kai niille pitää laittaa pallo nilkkaan ja kahlita kotiin, jos se auttaisi, hän hymähtää. Tehkää sitä kauneinta Roito kertoo, että hänelle itselleen vapaa-ajan keskittäminen kotiin ei ole aiheuttanut ongelmia, kun sitä ei ole ongelmaksi ottanut. – Pihahommia olen tupsinut ja laittanut moottoripyörää kesäkuntoon. Iltaisin olen laittanut puita uuniin ja ollut vaan. Kyllä ajan saa kulumaan, hän sanoo. Parisuhteiden ongelmista neljän seinän sisällä on korona-aikana puhuttu paljon, mutta Roito on ajatellut sekin asian. – Minä antaisin sellaisen vinkin, että harrastakaa sitä kaikkein kauneinta, ja ottakaa siitä ilo irti. Kun ollaan poikkeustilassa neljän seinän sisällä, niin syntyvyyshän siitä lähtee nousuun, niin se on historiassa mennyt, hän hymyilee. Roito sanoo, että tällaisissa oloissa korostuu myös taito antaa toiselle tilaa, vaikka oltaisiinkin paljon yhdessä. Välillä pitää tehdä omiakin juttuja, että sitten on taas kiva tehdä yhdessä. – Minä pääsen kyllä talliin aina pakoon. Se on osoittautunut hyväksi konstiksi. Jos tilat eivät anna myöten ottaa etäisyyttä, voi keksiä vaikka yhteisen harrastuksen: tehdä korttitemppuja tai maalata öljyväreillä, mutta jotain, ettei pura toiseen omaa ahdistustaan. Pitää luovia sieltä jostain välistä positiivinen asia, hän miettii. Mieli askartelee jo tulevassa kesässä. Moottoripyöräilevää Roitoa huolestuttaa, jos Suomi on silloinkin niin suljettu, että kivat leirintäpaikat pysyvät kiinni ja kahviloihin ei pääse sisälle. Uudenmaan suljettu raja on hänen kotoaan vain muutaman kymmenen kilometrin päässä Ruotsinpyhtäällä. – Pitäisi heti lähteä ylöspäin ja kiertää. Tosin Uudellamaalla ei ole tullut käytyä ennenkään kuin Ikeassa ja konserteissa Hartwall-areenalla, hän miettii. Kunhan rajoitukset hellittävät, hän aikoo ottaa vapaudesta ilon irti. – Sitten voi taas käydä ostamassa vessapaperiakin ilman, että leimautuu hulluksi. Voi suoraselkäisesti ja olan yli vilkuilematta ottaa vaikka säästöpakkauksen! ? »minä antaisin vinkin, että harrastakaa sitä kaikkein kauneinta.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 6.5.2020 17.08.38 6.5.2020 17.08.38
16?PaPeriliit to?04 / 2020 P irjo Haaja istuu vappuviikonloppuna yksiönsä lattialla ja painaa kantapäillään listaa seinään odotellen liiman kuivumista. Haaja muutti maaliskuussa Hämeenlinnan keskustaan ja on asunut kevään täysremontin keskellä. Nyt huone on keltaisen pölyn peitossa. – Jos olisin tiennyt millainen sotku MDF-listojen sahaamisesta tulee, olisin laittanut lattian kokopuusta, Haaja harmittelee nauraen. Kesäloma on juuri alkanut, vaikka sää ei vielä näytä siltä. Haajan tarkoitus on ainakin lähteä sup-lautailemaan Saimaalle, kunhan vähän lämpenee, että teltassa tarkenee nukkua. – Kamat autoon ja katoan Järvi-Suomeen. Sinne on pakko päästä, puhtaat vedet ja sellaista, hän suunnittelee. Ehkä myös kotipuoleen, Virolahdelle Suomenlahden rannikolle. Tai kenties jonnekin ihan muualle. Lappikin kiinnostaa. Itse asiassa Haaja saattaa joskus lähteä mihin vain. Kerran hän vuokrasi hetken mielijohteesta peräkärryn polkypyöräänsä, meni bussilla Turkuun ja lähti polkemaan saaristoreittiä. Toisella kertaa hän ajoi muutamassa päivässä autolla satoja kilometrejä kiertämässä Etelä-Suomen tanssipaikkoja. – Yhden yön nukuin Varkauden ABC:n takana kippurassa takapenkillä. Rekkakuski katsoi ihmeissään, kun nousin aamiaiselle ja kävelin vinossa kuin lonkkavikainen. Haajan remonttitaidot ovat peräisin lapsuudenkodista. Kotitilalla Virolahdella hän oppi myös esimerkiksi pientä autohuoltoa. Sieltä lienee peräisin vapaudenkaipuukin. Isä kun halusi, että Pirjo pysyisi kotona, jossa riitti tekemistä lehmien hoidosta alkaen. Pirjo pääsi tansseihin ensimmäistä kertaa 19-vuotiaana tyttökaverin kanssa. Siellä hän tutustui tulevaan mieheensä. Elämä vei Haminaan, jossa he menivät naimisiin. Poika syntyi -80 luvun lopulla. Pari vuotta myöhemmin tuli avioero. Kun poika tuli kouluikään, Haaja päätti muuttaa Hämeenlinnaan. Hän toteaa, että elämä oli monin tavoin karikkoista ja suuntana oli väljemmät vedet tulevaisuutta ajatellen. Hämeenlinnassa asui sukulaisia. – Evakon sanonta: otin pojan kainaloon, eikä haitar jääny pöyälle soimaan, sekii lähti evakkoo. Olin aina kokenut, että Hämeenlinnassa tulee turvalliseen paikkaan. Ajattelin aina, että joskus muutan tänne, sanoo Haaja. Pirjo oli soittanut harmonikkaa seitsenvuotiaasta lähtien ja 16-vuotiaasta asti Kotkan seudun musiikkiopistossa. Teini-ikä aina parikymppiseksi asti oli aktiivista soittoaikaa Kotkan harmonikoissa. He osallistuivat kilpailuihin ja soittivat juhlissa. Hämeenlinnassa Pirjo oli ensin työttömänä, mutta hankki soittokeikkoja eri kokoonpanoissa. Töitä löytyi myöhemmin myös huoltoasemalta ja kaupan kassalta. – Joku vakioasiakas vihjaisi, että Huhtamäellä saattaisi olla töitä. Sinne hain vuonna 2000 ja sillä tiellä ollaan, Haaja sanoo. alku tehtaassa tuntui hurjalta. Hämeenlinna on hänestä hyvä paikka, paljolti Haminan kaltainen, mutta hämäläinen mentalitetti tuntui vieraalta. Hän oli myös ollut töissä vain hyvin pienissä yrityksissä ja koki, että isossa tehtaassa meno oli ihan eri maailmasta. Maalaistytöstä tuntui, että jotkut olivat suorastaan tahallaan ilkeitä. – Pikku hiljaa työympäristö tuli tutuksi, ja nyt tässä on jo soluttautunut meininkiin, Haaja sanoo. Tehtaalla tosin automaatio lisääntyy hurjaa vauhtia ja usein tulee tunne, ettei enää perässä pysy. – Päivän urheilusuoritus tulee helposti työpäivän aikana. Lyhyesti sanottuna päivän kooste on 8 tuntia kuntosalia. Mutta nyt on loma. Haaja ei tunne ketään, joka suostuisi hänen kaipaamiinsa olosuhteisiin, joten hän lähtee liikkeelle varmaankin yksin. – Kesäsuomessa kyllä löytyy juttuseuraa. Ajattelin ottaa haitarin mukaan. Jos jossain taukopaikalla soittaa joku, voin liittyä mukaan, tai menen itsekseni fiilistelemään rantakalliolle, Haaja suunnittelee. Retkiseura olisi tervetullutta. Haaja myöntää, että viereen mahtuisi hyvin suppaamaan ja kalastamaan reipas, erähenkinen mies. ? Kohti uusia seikkailuja Kovat kokemukset ovat opettaneet Pirjo Haajalle rohkeutta. Kun idea tulee, pitää mennä ja tehdä eikä turhia kakistella. »Yhden yön nukuin abc:n takana kippurassa takapenkillä.» teksti ? Reima Kangas ?kuva? Harri Nurminen Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 7.5.2020 9.25.36 7.5.2020 9.25.36
PaPeriliit to?04 / 2020?17 Pirjo Haaja osti venemessuilta pumpattavan sup-laudan. Koeajo tapahtui Hämeenlinnan Ruununmyllyn maisemissa. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 7.5.2020 9.25.37 7.5.2020 9.25.37
18?PaPeriliit to?04 / 2020 Etäisyyttä ja hygieniaa 18?PaPeriliit to?04 / 2020 P aperiLiiTTolehden toimittaminen onnistuu etätyönä, mutta lehden painopaperin valmistus ei. Lehden painopaperia tehdään Stora Ensolla Kemin Veitsiluodossa samalla tehtaalla, missä valmistetaan myös toimisto ja vihkopapereita kotimaahan ja vientiin. Euroopassa suljettiin kouluja ja siirrytiin toi mistoista etätyöhön jo ennen Suomea. Äkillisesti vähentynyt paperin kysyntä näkyy myös Pohjanlahden perukassa. PK 2:lle ja PK 3:lle on ilmoitettu yhteensä kuuden viikon lomautuksista kahden kuukauden aikana. Lomautusuutisista huolimatta koneenhoitaja Kimmo Hyöppisen vuoro alkaa paperikoneen valvomossa jo tutuksi tulleilla rutiineilla. Kun aamukahvi porisee keittimessä, Hyöppinen pyyhkii kaikki ne pinnat, joihin hän koskee. – Kun tullaan töihin, jokainen puhdistaa liinoilla näppäi mistöt, hiiret, tuolit ja pöydät. Siitä on jo tullut rutiini, kuten käsienpesusta. Käsidesit ja desinfi ointiaineet tulivat käyttöön jo aika alkuvaiheessa, Hyöppinen kuvailee. Paperiteollisuuden isoilla työpaikoilla koronatautiin varau tumisen alkutoimina rajoitettiin kontaktien määrää, vierailuja ja henkilöstön työmatkustamista sekä annettiin ohjeita käsi hygieniasta ja tartuntojen välttämisestä. Seisokkeja peruttiin tai niitä toteutetaan supistettuina. Tehtaiden ruokaloissa käyntiä alettiin porrastaa ja ruoka tarjoilla annoksina. Työvuorojen ja käyttäjien vaihtuessa osa puhdistaa näppäimistöt, osa käärii ne kelmuun tai käyttää kertakäyttöistä näppäinsuojaa. – Toisiin pidetään etäisyyttä ja tässä kahden koneen yhtei sessä märän pään valvomossa saa olla kerralla korkeintaan viisi henkeä, Hyöppinen selittää. Tautitapauksia Veitsiluodossa ei ole huhtikuun loppuun mennessä todettu yhtään. Myös muut tavalliset virustaudit ovat pysyneet poissa, kiitos saippuan, käsidesin ja kontaktien välttelyn. Sama terveenä pysymisen ilmiö on huomattu muil lakin paperiliittolaisilla työpaikoilla. Työpaikoilla vältellään nyt kontakteja ja kosketuksia, jotta virustauti pysyisi poissa. teksti Eeva Eloranta-Jokela kUVat Nina Susi Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 6.5.2020 16.50.10 6.5.2020 16.50.10
Etäyhteyksien päässä kotona ei kuluteta paperia kuten kouluissa ja toimistoissa. Se vaikuttaa nyt koneenhoitaja Kimmo Hyöppisen työpaikalla Veitsiluodossa, jossa varaudutaan kuuden viikon lomautuksiin . PaPeriliit to?04 / 2020?19 Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 6.5.2020 16.50.11 6.5.2020 16.50.11
20?PaPeriliit to?04 / 2020 – Itsekin olen ollut terveenä ja johan se pistää silmään, jos joku toinen aivastaa tai yskäisee. Yritän välttää yskimistä, vaikka kuinka alkaisi yskittää, pohtii Kimmo Hyöppinen. Työpaikkojen monilla suojaustoimilla tähdätään siihen, että henkilöstö pysyisi terveenä ja tuotanto pyörisi. Suljettujen porttien takana poikkeustilanne tuntuu olevan hallinnassa. – Valvomossa ei käy enää mitään ylimääräistä porukkaa. Ennen joku tuli automaattisesti suoraan kyselemään täältä valvomosta, nyt soitetaan ja jäädään odottamaan tuonne ikkunan taakse. Valvomossa käyvät sisällä vain tuotannon porukka ja esimies. Nyt on kulkijaa ja jutunkertojaa liikkeellä paljon vähemmän, toteaa Hyöppinen. Hän pitää mahdollisena, että uusista käytännöistä ainakin lisääntynyt yhteydenpito puhelimella ja näppäinpintojen puh distus saattavat jatkua myöhemminkin. Covid19-virusTa vastaan käydään veden ja saippuan lisäksi alkoholipohjaisella desinfointiaineella. Käsihuuhdetta kuluu, joten sitä on alettu valmistaa siellä, missä välineet ovat valmiina, kuten Metsä Boardin Simpeleen tehtaan laboratoriossa. Laborantit Marja Korhonen ja Raili Seppänen on pereh dytetty tuotteen valmistamiseen denaturoidusta alkoholista ja glyseriinistä. – Vetokaapissa työskennellään ja sekoitetaan aineet keskenään annetun ohjeen mukaan, jotta alkoholipi toisuus on riittävä eli vähintään 70 prosenttia, kertoo Marja Korhonen. Huolellisuus on kaiken a ja o, sillä alkoholi on her kästi palava neste. Koeerät valmistuivat huhtikuun alussa ja pääsiäis viikolta lähtien tuotetta on valmistettu tehtaan omaan käyttöön. Omalla tuotannolla varmistetaan tuotteen saatavuus myös siinä tapauksessa, jos tuotetta ei saada ostettua riittäviä määriä. Uusi arki vaikuttaa myös laboratorion tehtävissä. – Näytteet tulevat enimmäkseen hissillä, jottei tule ylimää räisiä kontakteja, perustelee Raili Seppänen. upM:n henkilöstöllä on käytössä kontaktipäiväkirja. Se on paperille tai sähköisesti täytettävä lista henkilön kontakteista muiden henkilöiden kanssa. Päiväkirjan tarkoitus on nopeuttaa tartuntaketjujen jäljittämistä, jos työpaikalla tulisi ilmi koro natautitapaus tai epäily. – Kontaktipäiväkirjaa on täytetty maaliskuussa lähtien ja sitä täyttää ihan jokainen. Siihen kirjataan päivämäärä ja nimet, keiden kanssa on ollut yli 15 minuuttia samassa tilassa. Siihen pyritään, että kontakteja olisi tietysti mahdollisimman vähän, kertoo pääluottamusmies Tomi Eerola UPM Tervasaaren tehtaalta Valkeakoskelta. Suoja-asussa tarvittaessa, Mia Väänänen Kuopiossa. Laatikoita pakkaava Teija Laakso Inkeroisissa. Käsihuuhteen tekijät Marja Korhonen ja Raili Seppänen Simpeleellä. tomi laisi iida Ukkonen kirsi PUlkkinen Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 6.5.2020 16.50.11 6.5.2020 16.50.11
PaPeriliit to?04 / 2020?21 Päiväkirjaan merkitään myös se, jos kontakteja ei päivän aikana ole ollut lainkaan. Jos sitten perheessä tai työpaikalla ilmenee koronatautia, päiväkirjasta katsotaan kahden edellisen vuorokauden kontaktit. Muuten merkinnät pysyvät kunkin omana tietona. käsienpesuT ja suojaasujen käyttö myssyä myöten ovat AR Cartonilla olleet arkea tähänkin saakka. Koronataudin välttely näkyy lähinnä siinä, että tauoilla yhtä aikaa olevien määrä on rajoitettu korkeintaan kuuteen. Konttorin tehtävissä aina puolet on vuorollaan etätöissä. Kevään merkit ovat Kouvolan Inkeroisissa sijaitsevalla työ paikalla yllättäen positiiviset. – Työt lisääntyivät jo ennen koronaa. Meille on otettu lisää määräaikaisia työntekijöitä, muun muassa kolme uutta painajaa, kertoo pääluottamusmies Tomi Laisi. Kasvanut tilausmäärä on muuttanut myös työaikoja. Käytössä on työaikamuoto 35 eli töitä tehdään aamu, ilta ja yövuoroissa maanantaista perjantaihin. Sen lisäksi tehdään viikonloppuisin 12 tunnin vuoroja, joita seuraa viikon mittainen vapaa. Tehtaalla valmistetaan muun muassa valmisruokien kar tonkivyötteitä, sideharso ja lääkepakkauksia. Tärkein tuote on Laisin mukaan tällä hetkellä nikotiinipurukumilaatikko. siivous on koronaviruksen torjunnassa keskeistä. Tehostetun siivouksen lisäksi Mondi Powerflutella Kuopiossa on otettu käyttöön ympärivuorokautinen päivystys. Neljä vakituista sii voojaa päivystää vuoroviikoin päivätyönsä jälkeen. Tehostettu siivous on lisätty myös lauantaille ja sunnuntaille. Lisääntyneen työmäärän takia kaksi kesälomittajaa aloittivat etuajassa. – Raskasta on, koska tekemistä on paljon. Ylimääräiset pesut ja desinfioinnit täyttävät sen ajan, joka säästyy etätyötä tekevien huoneista. Ja tehtaan puolella pyyhittävää riittää, kertoo Mia Väänänen, yksi tehtaan vakituisista siivoojista. Tehostetusti puhdistetaan etenkin ovenkahvat, valokatkai simet ja muut pinnat, joita kosketellaan usein. Jos joku sairastuu kesken työpäivän tai perheenjäsenellä epäillään koronaa, hänen kulkureiteiltään puhdistetaan kaikki pinnat työkoneista lähtien. Yksi tärkeä keino on hyvä muistaa joka tilanteessa. – Usein toistuvaa käsienpesua olen suositellut kaikille, ja jos ei ole pesumahdollisuutta, niin sitten turvaudutaan käsidesiin. Käsien puhtaus on ykkösvaihtoehto. ? »nyt on kulkijaa ja jutunkertojaa liikkeellä paljon vähemmän.» Stora Enson Veitsiluodon tehtaan portilla kerrataan toimintaohjeet, miten suojaudutaan virustartunnalta ja miten toimitaan, jos epäilee tartuntaa. Paperi_18-21.indd 21 Paperi_18-21.indd 21 6.5.2020 16.50.12 6.5.2020 16.50.12
22?PaPeriliit to?04 / 2020 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Syväpainokone on painokoneiden Rolls Royce. Alun perin syväpaino tehtiin niin, että koruja kellosepät kaiversivat tekstit metallilaatoille. Toisin kuin kohopainossa, syväpainossa värit ovat kuopissa ja siirtyvät pienistä koloista painettavalle pinnalle. Amcorissa me olemme ainoana Suomessa painaneet syväpainotekniikalla pakkauksia. Nyt se on loppu, ja kone todennäköisesti myydään pois maasta. Nykyisin yleisen fleksopainon ja syväpainon ero on painojälki: Kun vaaditaan parasta, käytetään syväpainoa, jolla saa valokuvamaista jälkeä. Halvempi fleksopaino kuitenkin kirii kiinni myös laadussa, ja silläkin saadaan jo hyvää painojälkeä. Pitkissä ja toistuvissa painoerissä syväpainon hinta on saatu edulliseksi, mutta pitkiä ja toistuvia painatuksia on yhä vähemmän. Kaupassa elintarvikkeiden valikoima on kasvanut, ja varastot pidetään joka puolella minimissään. Syväpaino on ollut mielenkiintoista ja haastavaa, mutta itse olen tehnyt monta lajia muutakin työtä. Olen ollut pituusleikkurilla ja kolmella laminointikoneella koneenhoitajana. Niissä on yhteistä se, että rullatavaraa ajetaan kaikissa: toisessa päässä rulla pienenee ja toisessa suurenee. Laminointikone toimi myös syväpainoperiaatteella, mutta kone, joka liimasi yhteen eri materiaaleja sulalla muovilla oli aivan eri maailmasta. Tietämystä kertyi, aikaa myöten. Meidän tehtaallamme ei tainnut olla toista, joka olisi osannut kaikki samat hommat. Se lähti siitä, etten laittanut hanttiin, kun sanottiin, että lähde tuolle koneelle ja tuollaiseen hommaan. Sanoin vain, että ok; sinne lähdetään ja tehdään työt. Sitten niitä hommia vain rupesi kertymään. Kun eri koneilla oli erilaista työkuormaa, ja lisättiin ja vähennettiin vuoroja, yleensä olin siellä, jonne haettiin jatkuvaa käyntiä. Olen tehnyt pääsääntöisesti kolmea vuoroa. Ammattilaisen tekemisessä ei ole säheltämistä. Alussa sitä mielellään kokeillaan hirveästi kaikkea, eikä tiedetä, tuliko hyvää vai ei. Ammattilainen tekee oikean ratkaisun kutakuinkin kerralla, ja jälki on hienoa. Tarvitaan hyvää muistia ja kokemusta kaikennäköisistä mahdollisista ongelmista. Olen kokenut onnistumisen iloa varsinkin silloin, kun olen keksinyt ratkaisun pitkään vaivanneeseen ongelmaan. Pituusleikkurilla oli välillä vähän puuduttavaa, jos ei tapahtunut mitään. On huomattavasti mukavampaa, että joutuu ratkomaan ja pohtimaan asioita. Ja jos ei ongelma ratkea omin voimin, kysyn apua. Missään vaiheessa työ ei kuitenkaan käynyt tylsäksi. Mielelläni olisin sitä jatkanut. Suurin osa töistä on ollut sellaisia, joissa työtä tehdään kaksistaan työparin kanssa tai pienessä ryhmässä. Kun osaa lukea kaveria ja pärjätä yhdessä, päästään parhaaseen lopputulokseen. Ne ovat hankalia tilanteita, jos kaksikko ei tule juttuun. Silloin ei tule valmista eikä työnteko ole hauskaa. Toisen huomioonottaminen on tärkeää. Jonkun kanssa voi jutella kaikesta, toisen kanssa ei niinkään, ja kolmannen kanssa voi tulla pientä kinaakin, mutta se kuuluu asiaan. Hyvä lopputulos ja nopeasti valmista saadaan silloin, kun työ sujuu. Päivät ovat tosi pitkiä, jos kaverin saa suuttumaan. Jos juttu ei mene kaverin kanssa luonnostaan yksiin, pitää ottaa aika avuksi, ja aloittaa rauhallisesti, etsiä yhteistä aihetta. Kyllä hyvä työkaverisuhde yleensä aina syntyy. Aina löytyy jotain yhteistä. ihMiSet ovat erilaisia. Ei se mene niin, että minä teen aina tämän ja sinä tuon, vaan kun ollaan eri ihmisten kanssa, tehdään eri asioita. Se mikä toiselle parhaiten sopii, hän voi tehdä sitä. Siinäkin menee hetki, että löytyy se sopiva tapa jakaa hommat. Kun molemmilla on mielekästä tekemistä, niin hyvin viihdytään. Jos kaverilla on huono päivä, joko keskustellaan asiasta, tai ollaan hiljaa. Hetkellisesti voi itse tehdä enemmän, että toinen voi ottaa rauhallisemmin. Muutaman päivän päästä tilanne usein tasoittuu ja pääsee taas itsekin vähemmällä, kun toinen saa taas ajatuksensa kasaan tai terveytensä paremmaksi. Kun on autettu, autetaan myös takaisin. Näin saadaan hyvä lopputulos, vaikka olisi huonompiakin päiviä. 23 vuotta ehdin olla tällä tehtaalla. Nyt olen miettinyt muitakin aloja, esimerkiksi biokaasun tuotantoa. Se tuntuu kiinnostavalta, kun olen muutenkin ekologisesti ajatteleva ihminen. Kaikki muutkin mahdollisuudet kiinnostavat. Uutta kohti kuitenkin.»?• Ihmissuhdetaidot ratkaisevat tekSti?Mari Schildt?kuva?Jussi Partanen Amcor Flexibles lopettaa tuotannon Kauttualla. 23 vuodessa tehtaalla Tomi Mäkinen on ymmärtänyt, mikä työssä ja sen tekemisessä lopulta ratkaisee. »Päivät ovat tosi pitkiä, jos kaverin saa suuttumaan.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 5.5.2020 12.18.49 5.5.2020 12.18.49
PaPeriliit to?04 / 2020?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Tomi Mäkinen on työskennellyt painajana Amcor Flexibles Oy:ssä Kauttualla. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 5.5.2020 12.18.50 5.5.2020 12.18.50
24?PaPeriliit to?04 / 2020 4 / H i o m o saa ihmiset liikkeelle. Haastatteluja tehdessä Vesa Tolppalan ja Mika Rutasen moottoripyörät olivat talviteloilla, mutta yhteiskuvaa varten ne piti ottaa käyttöön. Kumpikin miehistä oli jo harkinnut liikkeellelähtöä, mutta odottanut vielä lämpimämpää säätä. – Tuolla se talvehti tallissa, akku on ollut latauksessa. Kävin testaamassa, että lähti käyntiin, kertoo Tolppala. Tolppalalla on vuodesta 2012 lähtien 1200-kuutioinen Harley Davidson Sportster. Paperiliiton motoristitapahtumaan Tolppala osallistui sillä ensimmäisen kerran seuraavana vuonna 2013. Tapahtumiin Tolppala ja muut kuusaalaiset ovat osallistuneet sen mukaan, kuinka vapaat UPM Kymillä osuvat. Viimevuotinen reissu Kemiin jäi välistä, koska Tolppalan 50-vuotisjuhla osui samaan hetkeen. Tänä vuonna Paperiliiton motoristit eivät kokoonnu lainkaan. – Ollaan mietitty, että paikattaisiin tilannetta ajamalla jonnekin oman porukan kesken, Tolppala kertoo. porukkaan ”Puuntuhoojiin” kuuluu myös Mika Rutanen, joka on useimmiten liikkeellä 1500-kuutioisella Kawasaki Drifterillään. – Hommasin pyöräni huutokaupasta ja olen ollut siihen tyytyväinen, sillä on tullut ajettua useampi vuosi, kertoo Rutanen. Myös Rutanen jätti viimevuotisen motoristitapaamisen väliin, mutta oli mukana hengessä lainaamalla moottoripyöränsä: Kemiin ajoi työkaveri. Molemmat miehet ovat päristelleet lähestulkoon aina: aloittaneet mopoista ja piikeistä. Nykyisiä pyöriä ei kumpikaan ole vaihtamassa. Tolppala kokeili monta merkkiä, kunnes päätyi ”harlikkaan”. – Ei ole haaveissa tai tuskaa uudesta, Kawasaki on sen verran hyvä ja hyvässä kunnossa, sanoo puolestaan Rutanen. Rutanen on itse ruuvaillut autot ja mopot, jos tarvetta on. – Minulla on myös kaksi Ural-sivuvaunumoottoripyörää, niitä joutuukin rassaamaan, sillä toinen on vuosimallia 1968 ja toinen pari vuotta nuorempi. Viime kesän yhteinen reissu Viron Haapsaluun jäi miesten mieleen. Tänä vuonna ? ilis voi löytyä lähempää. – Kyl siitä tykkää, kun on hyvä ilma ja lähtee liikkeelle mihin päin vaan. Sielu lepää siinäkin hommassa.?• Kuusaalla pyyhittiin pölyt pyöristä. Kesän kilometrit ovat valmiina nieltäviksi. Mieli vie tielle »Ei ole tuskaa uudesta. Kawasaki on sen verran hyvä.» Mika Rutanen ja Vesa Tolppala osallistuvat välillä kokoontumisajoihin tai ajelevat muuten vaan. Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 6.5.2020 11.40.32 6.5.2020 11.40.32
PaPeriliit to?04 / 2020?25 Kuusaalla pyyhittiin pölyt pyöristä. Kesän kilometrit ovat valmiina nieltäviksi. j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t t a a Ilmoita muutoksista YHTEYSTIEDOT JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. NÄIN MUODOSTAT ITSELLESI LASKUN EASIOINNISSA: Valitse Jäsenmaksutiedot-sivun alalaidasta ”Jäsenmaksulaskuri”, jonka jälkeen avautuvassa ikkunassa voit ilmoittaa jakson alkamispäivän, päättymispäivän ja bruttotulosi. Laskuri ilmoittaa jäsenmaksun määrän ja luo viitetiedot maksamista varten. UUTTA on, että voit siirtyä maksamaan jäsenmaksun verkkopankissasi. Edelleen voit lähettää maksutiedot sähköpostiisi tai tulostaa laskun. PÄIVITÄ TIETOSI Tarkista eAsioinnissa, että puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitteesi ovat tiedoissasi ajan tasalla. Päivittämällä viestit ammattiliittosi eduista ja ajankohtaisista kuulumisista tavoittavat sinut. Linkki eAsiointiin löytyy osoitteesta www.paperiliitto.fi ja mobiilijäsenkortista. Palveluun kirjaudut pankkitunnuksilla. Jos et vielä ole ladannut jäsenkorttia mobiiliin, tilaa latauslinkki puhelimeesi eAsioinnista. JÄSENYYDEN SIIRTO Jos siirryt pysyvästi pois paperiteollisuuden ammatista tai työalalta, liity uuden alasi liiton ja työttömyyskassan jäseneksi. Pysyväksi siirtymiseksi katsotaan pysyvä tai yli vuoden määräaikainen työsuhde muulla alalla. Aloititko kesätyön? Jäätkö vanhempainvapaalle? Jos työtilanteesi muuttuu, vaihdat alaa tai alat opiskella, muista ilmoittaa asiasta Paperiliiton jäsenrekisteriin. Kätevimmin ilmoitat muutoksista sähköisesti eAsioinnissa tai olemalla yhteydessä liiton jäsenrekisteriin sähköpostitse: jasenrekisteri@paperiliitto.fi. MAKSUVAPAUTUS Vapaudut jäsenmaksusta, jos olet työttömänä, vanhempainvapaalla, päätoiminen opiskelija, varusmiespalveluksessa tai pidemmällä sairauslomalla. Jos tiedät maksuvapautuksen keston, ilmoita sen alkamisja päättymisaika. Jos et ole varma päättymisajasta, käy päivittämässä tilanteesi jäsenrekisteriin esimerkiksi 3 kuukauden välein ja viimeistään 6 kuukauden sisällä. Työttömyys ilmoitetaan takautuvasti, mielellään kolmen kuukauden välein. NÄIN ILMOITAT MAKSUVAPAUTUSAJAN EASIOINNISSA Tunnistaudu eAsiointiin. Valitse Jäsenmaksutiedot-sivun alalaidasta ”Syötä palkaton jakso”, jonka jälkeen avautuvassa ikkunassa valitse palkattoman jakson alkamispäivä ja päättymispäivä. Valitse palkattoman jakson syy valikosta ja tallenna. Täyttämäsi tiedot välittyvät suoraan jäsenrekisterin käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi JÄSENMAKSUN VOI MAKSAA ITSE Jos määräaikaisuus toisella alalla kestää vähemmän kuin vuoden, voit säilyttää jäsenyyden Paperiliitossa ja maksaa jäsenmaksut itse kerran kuukaudessa. Myös ne jäsenet, joilta työnantaja ei peri jäsenmaksua suoraan palkasta, maksavat jäsenmaksut itse. Jäsenmaksulaskuri Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 6.5.2020 11.40.32 6.5.2020 11.40.32
26?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Työttömyysturvalakiin muutoksia poikkeusajaksi YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. ma–pe klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Jäsenten yhteydenotot: eAsiointi > viestit. Viranomaislinja: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. TYÖSKENTELYJA JÄSENYYSEDELLYTYS Lakimuutoksen mukaan palkansaajan ansiopäivärahaa voi saada lyhimmillään kolmen kuukauden työskentelyn (13 kalenteriviikkoa) ja työttömyyskassan jäsenyysajan jälkeen. Nykyisin palkansaajan ansiopäivärahaa voi saada aikaisintaan kuuden kuukauden työskentelyn (26 kalenteriviikkoa) ja jäsenyysajan jälkeen. Muutos koskee niitä henkilöitä, joiden työskentelyja jäsenyysedellytys ei muuten täyttyisi, joiden työskentelyedellytykseen on laskettu työskentelyviikko ajalta 1.3.2020 jälkeen ja joiden ansiopäivärahan ensimmäinen maksupäivä on viimeistään 5.7.2020. Työssäoloehdon puolittaminen koskee myös yrittäjien perheenjäseniä, joiden työssäoloedellytys laski 52 viikosta 26 viikkoon. LOMAUTETTUJEN ENIMMÄISMAKSUAIKA Lakimuutoksen mukaan ansiopäivärahan 300/400/500 päivän enimmäismaksuaika ei kulu lomautuksen aikana. Muutos koskee sellaisia lomautuksia, jotka ovat alkaneet 16.3.2020 tai sen jälkeen. Lomautuspäivät eivät tällöin kerry ajalla 16.3.30.6.2020. YRITTÄJÄN TYÖTTÖMYYSTURVA Yrittäjän työttömyysturvaan ei tehty muutoksia ansiopäivärahan osalta. Ansiopäivärahaa voidaan jatkossakin maksaa, jos yritystoiminta on lopetettu, yritystoiminnassa työskentely on päättynyt tai yritystoiminta on sivutoimista tai lyhytkestoista. Lakimuutoksen mukaan yrittäjä voi kuitenkin saada Kelasta työmarkkinatukea silloin, kun yritystoiminnasta syntyvä tulo on laskenut koronan vuoksi. Rajatulo työmarkkinatuen saamiselle jokaista yrityksessä yrittäjänä työskentelevää henkilöä kohden on 1.090 euroa kuukaudessa. Muutos on voimassa 16.3.-30.6.2020 Eduskunta on tehnyt poikkeusolojen vuoksi työttömyysturvalakiin muutoksia. Lakimuutosten yhteydessä eduskunta edellytti hallitusta selvittämään keinoja työttömyysturvaetuuksien käsittelyn sujuvoittamiseksi sekä varmistamaan työttömyyskassojen ja Kansaneläkelaitoksen etuuksien toimeenpanon niin, että etuudet pystytään maksamaan viivytyksettä. LOMAUTETUN YRITYSTOIMINTAA JA OPINTOJA EI TUTKITA TE-TOIMISTOSSA. Muutoksen tarkoituksena on nopeuttaa lomautettujen työttömyysturva-asian käsittelyä. Lakimuutoksen myötä lomautetuilla ei myöskään ole velvoitetta laatia työllistymissuunnitelmaa tai osallistua TE-toimiston palveluihin. Lomautettujen on jatkossakin ilmoittauduttava TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Ilmoittautumisen voi tehdä sähköisesti, mutta se on tehtävä itse. Lomautettujen on myös otettava vastaan työnantajan tarjoama työ. Muutokset ovat väliaikaisia. Ne koskevat 16.3.2020 ja sen jälkeen alkaneita lomautuksia ja ovat voimassa 31.7.2020 asti. OMAVASTUUAIKA Lakimuutoksen mukaan ansiopäivärahan maksaminen alkaa ensimmäisestä työttömyystai lomautuspäivästä ilman viiden päivän korvauksetonta omavastuuaikaa. Normaalioloissa työttömyyden tai lomautuksen alussa asetetaan viiden päivän omavastuuaika, jolta ei makseta työttömyysturvaa. Omavastuuajalta maksettavan päivärahan rahoittaa kokonaisuudessaan valtio. Muutos koskee niitä henkilöitä, joiden omavastuuaika alkaa 16.3.-6.7.2020. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 6.5.2020 16.37.16 6.5.2020 16.37.16
PaPeriliit to?04 / 2020?27 4 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a Peltonen vastaa puhelimeen karanteenista, jossa hän odottelee koronavirustestin tuloksia. Hänelle oli tullut kovia lihaskipuja ja muita ? unssan oireita. – Minulla on alttius keuhkokuumeeseen ja tupakoin. Siksi kai pääsin työterveyshuollon kautta testiin niin helposti. Ennen paperityöntekijäksi siirtymistään Peltonen työskenteli UPM:n Kaipolan tehtaalla siistijänä. Aseptiikka on hänellä edelleen hallussa. Oikeaoppisen käsienpesun hän osaa vaikka unissaan. – Olen muistuttanut poikia tuolla tehtaalla pesemään käsiään kunnolla. Tänä aikana meidän jokaisen pitää käyttäytyä niin kuin olisimme tartunnan kantajia. Peltonen lähti ammattiosastotoimintaan mukaan jo työskennellessään siistijänä. Silloin hän toimi siisteyshuollon luottamusmiehenä. Nykyään Peltonen on Kaipolan osasto 80 sihteeri ja hallituksen varajäsen. Hän kuuluu myös Paperiliiton valtuustoon. Asioihin vaikuttaminen kiinnostaa työn ulkopuolellakin; Peltonen kuuluu Jämsän kaupunginvaltuustoon. – Poliittinen aktiivisuuteni on tullut varmaankin verenperintönä, sillä äitini oli aikoinaan ay-aktiivi. Politiikka ja työväen historia kiinnostivat minua jo nuorena. Muistatko sellaisen kuin SDNL? Se oli Suomen demokraattien nuorisoliitto. Olin mukana heidän opintopiirissään 13:n tai 14:n vanhana. Ei siellä kyllä tungosta ollut, Peltonen muistelee nauraen. Sitten tuli perhe, ja politiikka jäi vuosikausiksi. Kunnes lasten aikuistuttua oli taas aikaa tarttua yhteisiin asioihin. – Tietynlaista hulluutta tämä taitaa olla. Vapaa-aikaa menee kokouksissa ja kokousasioihin perehtyessä, mutta kun luonne on sellainen, että ei voi jättää hommia tekemättä. Kunnallispolitiikassa saa harvemmin positiivista palautetta, päätämme sitten sitä tai tätä. Ei se kovin palkitsevaa ole. Sen sijaan ay-puolella toiminta sujuu pääosin hyvässä ilmapiirissä. Korona-aika toi lomautukset myös Kaipolaan. Lomautukset ja kokoontumisrajoitukset vaikuttavat asioiden hoitoon. – Paljon joudutaan soveltamaan ja tekemään asioita etänä niin arjessa kuin töissä. On opeteltava tekemään asioita eri tavalla. Kyllä me tästä selvitään. Entä mikä oli Peltosen koronavirustestin tulos? – Negatiivinen. ?•? Paperiliitto palvelee toimiston ja Paperityöväen Työttömyyskassan palvelut jatkavat toimintaansa normaalien aukioloaikojen puitteissa puhelimitse tai sähköisesti. Paperiliiton lomakeskukset Purala, Särkelä ja Törmälä on suljettu ainakin toukokuun loppuun asti. Uusia varauksia ei toistaiseksi oteta vastaan. Murikka-opiston koulutukset on peruttu ja opisto on kiinni kesäkuun loppuun saakka. Motoristitapahtuma on peruttu. Seuraa ajankohtaista tilannetta: paperiliitto.? .?• Musarit siirtyi vuodella Musiikkitapahtuma on tältä vuodelta peruttu ja järjestetään seuraavan kerran 29.7.–1.8.2021. Kaikki tämän vuoden Musareille ostetut liput käyvät suoraan vuoden 2021 tapahtumaan. Lipun voi myös palauttaa Tiketin toimitusehtojen mukaisesti. Ohjeet löytyvät sivulta www.valmu. com/liput.?• Eläköön suomalainen työ teki videon kunnianosoituksena suomalaiselle työlle. Työlle, jota myös paperiliittolaiset tekevät. • Soveltamaan joutuu, mutta tästäkin selvitään, uskoo Sirpa Peltonen Sirpa Peltonen on perinyt aktiivisuutensa äidiltään. Katso video osoitteessa paperiliitto.? Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 6.5.2020 16.37.16 6.5.2020 16.37.16
28?PaPeriliit to?04 / 2020 4 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a N G N K K V U U F S K U P L E M I V I I L S U T S A L E P G S S M Ö J A O A V T F P U I E N T P A L F U I M O U P L A S I U P I S Ä T K L U T E N U F M M K S N T S S T Ö M K P S K T A T S N A O T A M K T S Ä F T L E A E K A J U U T T A F R S A V P L J M K R E I M A R I V A U M A J R I K I K O L J L O T R O S K A U J E G S I R N M I E K I J K E P J R E N U E N K F N K Ö B O F O R I K M S S K U U T T I T F V S F I S B G O T R K O P E R Ä S I N K Ä ANKKURI BOFORI FOKKA ISOPURJE ISTUMALAATIKKO KAJUUTTA KOMPASSI KUMMELI KÖLI LEPUUTTAJA LOKIKIRJA MASTO PELASTUSLIIVI PERÄSIN PUOMI REIMARI RUNKO SAALINKI SKEGI SKUUTTI SORTO SPINAAKKERI TAKILA TALJA VANTTI Purjehdussanastoa (c ) A rt o In ka la w w w .a is ud ok u. co m Vastaus: 2 = 9 = 4 = 19 4 2 + 3 2 + 2 3 + = 10 = 3 = 1 = ? Vastaus: 1 : : = 3:1:1 ? x Vastaus: 1 : : = 3:1:1 ? x Vastaus: 1 : : = 3:1:1 ? x s a n a h a k u p u l m a t VAAKA. Laske montako viivoitinta tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? YHTÄLÖ. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 1. Mitä Yhtyneitten Paperitehtaiden toimitusjohtaja Juuso Walden teki 1950luvun lopulla helpottaakseen yhtiön rahapulaa? A) Osallistui Italiassa lottoon nykyrahassa 13 200 eurolla. B) Osti yhtiölle kolme ravihevosta Neuvostoliitosta. C) Rahoitti elokuvan ”Salamurha paperitehtaalla”. D) Lähetti kaksi miestä pelaamaan Monte Carlon kasinolle. p a k k o t i e t ä ä Lähettikö Juuso Walden yhtiön miehet kasinoon? Miten Kymintehtaalla varastettiin spriitä junasta? 2. Kymin sul? ittisellutehdas teki sivutuotteena sul? ittispriitä, joka vietiin Alkon tehtaille Rajamäelle sinetöidyssä rautatiesäiliössä. Säiliöstä saatiin 7 kiloa vähemmän spriitä kuin oli lastattu. Miten joku pihisti spriitä? A) Laski spriitä kumisaappaisiinsa, jotka olivat jalassa. B) Laittoi ämpärin säiliön pohjalle ennen täyttöä. C) Imeytti spriin pyyhkeisiin ja vaatteisiin. D) Kietoi mahalleen letkun, johon keräsi spriin? s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä on kapybara? 2. Missä sijaitsee Aconcagua vuori? 3. Millä ruotsalaisyrityksellä on pakkauspaperikone Pietarsaaressa? 4. Minkä maan kansalaiset olivat suurin Suomen kansalaisuuden saanut ryhmä vuonna 2018? 5. Mihin maahan UPM rakentaa Paso de los Torosin sellutehtaan? 6. Mikä on sedimentti? 7. Montako kaupunki nimellä olevaa kaupunkia on Suomessa? 8. Kuka ohjasi elokuvan Ystävät, toverit? 9. Missä kunnassa sijaitsee hiihtokeskus Pyhä? 10. Kuka lauloi ensimmäisenä levylle Liehuvasta Liekinvarresta? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.? /pulmat Vastaus: 2 = 9 = 4 = 19 4 2 + 3 2 + 2 3 + = 10 = 3 = 1 = ? aDoBe StoCK Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 5.5.2020 12.17.20 5.5.2020 12.17.20
PaPeriliit to?04 / 2020?29 4 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 10.6. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 4”. Ristikon 3 palkinnon sai Arjaliisa Kotro, Imatra. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 5.5.2020 12.17.21 5.5.2020 12.17.21
30?PaPeriliit to?04 / 2020 pAperiLiitOn puheenjohtajan Petri Vanhalan kodin työhuoneessa pöydälle mahtuu iso näyttö ja läppäri. Vanhala on laittanut silityslaudan päälle cajon-laatikkorummun. Sen päälle kun nostaa läppärin, niin syntyy seisontatyöpiste. Vanhala kokee tehneensä digiloikan. – Olen opetellut kokousmenetelmiä ja uutta tekniikkaa, sekä jäsentelemään asioita uudella tavalla, hän kertoo. Vanhala ideoi, että esimerkiksi Teamspalavereja osastojen puheenjohtajien kanssa voisi jatkaa myöhemminkin. Toimittaja Eeva Eloranta-Jokelalla on kokemusta kotoa käsin työskentelystä omilta freelancer-vuosiltaan. Silti tämä kokemus on erilainen. – En voikaan pelmahtaa kenenkään ovelle tai hihkaista käytävälle, että miten tämä asia olikaan, hän sanoo. Kotona työskennellessä työergonomia voi unohtua. Jos kroppa siitä muistuttaa, Eloranta-Jokela oikoo ruotoa roikkumalla yläkertaan vievissä portaissa. Liittosihteeri Juhani Siira on perustanut kotitoimiston keittiön pöydän ääreen, kun vaimo on vallannut työhuoneen omille etätöilleen. Apulaisena keittiössä häärii leonberginkoira Rymy. Siira kertoo, että hän kuuluu niihin ihmisiin, jotka tuntuvat saavan jopa enemmän aikaan etätöissä. – Jopa palavereihin tulee valmistauduttua huolellisemmin. Eivät ne silti ole sama asia, kuin jos oltaisiin oikeasti läsnä. Vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen on asettunut läppäreineen mökin tuvan pöydän ääreen. Kun päätä kääntää, siintää ikkunan takana keväinen järvimaisema. Jäät ovat jo lähteneet. – Piti oikein kirjasta tarkistaa, mutta niin se oli: tänä vuonna järvelle on tullut ensimmäinen telkkäpariskunta, hän innostuu. Ja kun rauhallisessa maisemassa töitäkin tulee tehtyä huomaamatta pitkiä tunteja, assistenttikoira Rane huolehtii, että Häyrynen muistaa lähteä välillä ulos heittelemään palloa. Jäsenrekisterin hoitaja Tuija Tiriselle viikot ennen kesälomaa ja eläkkeelle lähtöä ovat aivan muuta, kuin hän oli kuvitellut. Työtila on kodin keittiössä. – Huoneeni toimistolla haluan kyllä käydä laittamassa sellaiseen kuntoon, että sen voi seuraavalle jättää, hän miettii. Eläkepäivät alkavat elokuun alussa. Nähtäväksi jää, nautitaanko kakkukahvit liiton toimistolla vai etänä.? • Mari SCHilDt Luovuus on puhjennut kukkaan, kun on pitänyt miettiä, miten työt nyt järjestetään. Liiton toimisto muutti etätöihin »Olen opetellut tekniikkaa ja jäsentelemään asioita.» P o t r e t t i Cil is quis ipsanducit fuga. Agnam nis ea nulluptat arum fugit lantibusant quatur, id molorera quiberatur . 4 / T a u k o t i l a Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 6.5.2020 14.45.21 6.5.2020 14.45.21
PaPeriliit to?04 / 2020?31 4 / T a u k o t i l a S aksassakin on eletty maaliskuusta asti ”uutta normaaliutta” kuten jotkut poliitikot koronarajoituksia kutsuivat. Ensimmäisinä viikkoina rajoitukset olivat tiukimpia, auki olivat vain ruokakaupat, apteekit, puutarhaja rautakaupat. Meidän perheemme alkoi hioa ja maalata pihakalusteita, viljellä yrttejä ja remontoida kellaria. Pääsiäislomalla takapihastamme tuli do-it-yourselfCosta-Rica kuten Paula Vesalan laulussa, ja välillä sinne paistoi aurinkokin. Karanteeni toi uusia kokemuksia. Lapset keksivät urheilulajeja, kuten potkulautalätkän. Kävimme myös korona-ajaksi perustetussa autokinossa eli amerikkalaistyylisessä ulkoilmaelokuvateatterissa, jossa isolla valkokankaalla näytettävää leffaa katsottiin omasta autosta. Se oli metataiteellinen kokemus: koska koko idea oli tuttu vain elokuvista, tuntui kuin olisi itsekin elokuvassa. Liikkumista on rajoitettu enemmän kuin Suomessa. Leikkija urheilukentät ovat kiinni ja ulkona saa liikkua korkeintaan kahdestaan, on pidettävä maskeja ja turvavälejä. Rajoitukset ovat toimineet, sillä saksalaiset ovat sääntöorientoituneita. Täällä ei niinkään nojata maalaisjärkeen vaan sääntöpykäliin. Saksalainen ei mielellään improvisoi, ei ajattele käytännöllisesti tai ratkaisukeskeisesti vaan tukeutuu ohjeisiin ja normeihin. Se on työelämässä joskus rasittavaa, mutta virustartuntojen estämisessä hyödyllistä. Koronakriisi on tuonut kouluja työarkeen pieniä edistysaskeleita, kuten saippuaa ja digitalisaatiota. Kouluissa säästettiin vuosikymmenten ajan lämpimästä vedestä ja saippuasta, mutta virus pakotti muutokseen. Firmoissa ja kunnissa etätöitä on pidetty epäluotettavana laiskotteluna, mutta home office onkin toiminut yllättävän hyvin ja säästänyt rahaa, aikaa ja ympäristöä. Vaikka Saksan talousmahtipäivät taitavat nyt olla takana, jotain hyvääkin on kehittynyt. Poliittisesti varsin jakautunut yhteiskunta on muuttunut taas yhteisöllisemmäksi ja sovinnollisemmaksi. Toivottavasti se asenne säilytettäisiin .? • m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Vaakunat iholla AsuinpAikkA?Jämsän Kaipolassa syntynyt: 15.5.1977 Kylmäkoskella perhe: avovaimo, kolme poikaa aiemmasta liitosta, yhteinen tytär ja tulossa vauva heinäkuussa työ: Konelinjamies, UPM Communication Papers, Kaipolan PK 4 terveiset: Metsä Tissuen tovereille syntymäpäivänään: on iltavuorossa, läväyttää tarjolle jotain pientä. Lauri Mikkonen kun Lauri Mikkonen asettui Jämsään, hänen ensimmäiset tatuointinsa olivat Kylmäkosken ja Toijalan vaakunat. Kotiseutu kulkee mukana, vaikka vaakunat jäivät historiaan paikkakuntien yhdistyessä Akaaksi. Kaipolan tehtaalle Mikkonen päätyi kesätöistä. – Huomasin viihtyväni tehtaassa paremmin kuin alalla, johon opiskelin. Jatkoin töissä ja pääsin opiskelemaan Lotilan teollisuusoppilaitokseen. Tehtyään 10 vuotta määräaikaisuuksia Kaipolassa Mikkonen ”piipahti” Metsä Tissuella Mäntässä. Kolme vuotta työmatka oli 46 kilometriä. Nyt se on taas alle kilometrin. Mikkonen lukee mieluusti kirjoja, rakentaa ja remontoi, joten arkea poikkeustilanne ei ole mullistanut. • »Täällä ei niinkään nojata maalaisjärkeen vaan sääntöpykäliin.» Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 6.5.2020 14.45.22 6.5.2020 14.45.22
Sanna Nyrönen on 45-vuotias painokoneenhoitaja DS Smithin Tampereen tehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 5.5.2020 15.24.24 5.5.2020 15.24.24
PaPeriliit to?04 / 2020?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä M inä elän Even kanssa. Se on siniotsa-amazoni, nuori ja ihana 18-vuotias tyttö. Vaikka vastaakin aina miehen äänellä, jos joku sille juttelee puhelimessa. Terrrve! Meillä on sanaton yhteys, napsautan sormia, ja se tietää mitä ajattelen. Vaikka ei se aina toimi sen mukaan. Yritän wifikameran kautta kaiuttimesta komentaa sitä pois liesituulettimen päältä, kun olen töissä, mutta se vaan kattoo, että ole sinä hiljaa. Tai sitten se rymyää mun vaatekaapissa vetolaatikossa. Olen laittanut sinne pikkukajarin, josta tulee YouTubesta lintujen ääniä. Niin Eve ei ole häkissä koskaan, jos ei halua. Syömässä se siellä vaan käy, ja nukkumassa. Vuosi sitten Eve sairastui vakavasti. Ramppasin Akaassa ja Vantaalla lintulääkärissä, ja lopulta syy löytyi. Sinkkimyrkytys. Vaihdoin kaikki asiat kotona, mistä se olis voinut sinkkiä saada, mutta ei auttanut. Oli kauheaa jättää se kipeenä 13 tunniksi yksin, kun töissä on 12 tunnin vuorot. Kuoleman portilla se sitten parani itsestään. Päätti jäädä. Sellaista se on. Ei koululääketiede tiedä kaikkea. Töissäkin jos joku sanoo että alaselkä on jumissa, syy voi olla jossakin byrokratiajutussa. Mä katson ekaksi järjestyksessä vartalon mittauspisteet, ja jos vaikka näen että syynä on kallon luiden virheasento, pistän kädet korvien molemmin puolen – ei tarvi koskeakaan – ja annan energian virrata, hengityksellä, maasta alhaalta ylös mun kautta häneen, ja sitten se on poissa, kipu ja virheasento. On ihanaa, kun saa auttaa. Löysin mun kutsumuksen Mäntässä, kun sain tehtaalta lop putilin. Mua kuristi kaulasta koko ajan, kävin nielemässä lääkärillä letkua, kaikki tutkittiin. Lopulta selvis että mulla on liian suora niska. Tutkin asiaa, ja löysin avun energeettisestä jäsenkorjauksesta. Aloin opiskella sitä itsekin. Oli työttömyyttä, ja elämän pohjakosketus, kun päivärahat loppui. Mut vei läpi siitä energia, elämän lähde kaikkeudessa. Mä näin sen, ymmärsin ja luotin siihen. Pääsin töihinkin taas. Useimmilla meistä keho päättää elämästä eikä mieli, mutta sen ei tarvi olla niin. Mieli johtaa meidät energian luo, jos me niin halutaan. Kotiin. Siellä mun on hyvä olla Evenkin kanssa. ? Siellä se keski-ikäinen nainen taas konttailee papukaijansa kanssa leikkimässä, miettivät naapurit, kun Sanna Nyrönen viettää laatuaikaa. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Marjaana Malkamäki »pistän kädet korvien molemmin puolen ja annan energian virrata.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 5.5.2020 15.24.24 5.5.2020 15.24.24
34 / »Ihminen on pulua monimutkaisempi, mutta samalla altis maagiselle ajattelulle.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. K olevasi taikauskoinen? En minä ainakaan. Olen ateisti ja skeptikko, mutta silti saan toisinaan itseni kiinni taikauskoisesta ajattelusta. Omalla kohdallani taikausko liittyy usein siihen mitä sanon. Pelkään, ettei joku positiivinen asia tapahdukaan, jos kerron sen ääneen. Markkinoidessani uutta kirjaani “Ajattele kuin mentalisti”, minut pyydettiin vieraaksi legendaariseen Arto Nybergin TV-ohjelmaan. Naaman näkyminen Nybergissä takaisi lisää keikkoja ja auttaisi kirjamyyntiä. En uskaltanut kertoa asiasta juuri kenellekään. Olin varma, että jos toisin innostukseni esiin, koko homma jostain syystä peruutettaisiin. Vuonna 1947 psykologi B.F. Skinner julkaisi tutkimuksen, joka osoitti, että jopa pulut voivat olla taikauskoisia. Eläinten hyvinvoinnista ilmeisen piittaamaton Skinner piti koepulujaan nälässä ja ruokki niitä muutaman minuutin ajan päivittäin. Tutkija havaitsi lintujen käyttäytymisessä mielenkiintoisen piirteen. Pulut muistivat, mitä he olivat tehneet juuri ennen ruoan saamista ja yrittivät taikoa lisää ruokaa toistamalla näitä liikkeitä. Toiset pulut esimerkiksi kävelivät myötäpäivään ympyrää, toiset vastapäivään lisäruoan toivossa. on pulua monimutkaisempi elukka, mutta samalla altis taikauskolle ja maagiselle ajattelulle. Maailman kaoottisuus ja järjettömyys on hämmentävää ja erilaiset uskomukset tuovat järjestystä ja tukea sekavaan elämäämme. Salaliittoteoriat ovat tästä hyvä esimerkki. On helppo ajatella, että kaiken takana olisi jokin juoni ja vapaamuurareiden tai temppeliherrojen rakentama salaliitto, joista sitten johtuvat pandemiat, terroristihyökkäykset ja Juha Tapion uusi levy. Salaliittoteoriat luovat viivoja pisteiden välille ja antavat selitystä kaaokselle. Virallista totuutta on toki hyvä kyseenalaistaa, mutta samalla olisi hyvä kyseenalaistaa omia uskomuksiaan. Vuonna 2020 koputamme edelleen puuta, kun haluamme varmistua siitä, ettei jokin asia muuttuisikaan. Puun koputtaminen juontuu lasten peliin nimeltä “Tiggy Touchwood”, jota pelattiin ahkerasti 1800-luvun alussa. Peli muistutti hippaa, mutta siinä oli yksi poikkeava sääntö: koputtamalla puuta lapsi pääsi hippavuorostaan eikä ollut enää kavereidensa jahdattava. matkustaessani olen usein hymähtänyt jenkkien taikauskoisuudelle. Lentokoneissa rivi kolmetoista puuttuu kokonaan, kuten myös hotelleissa kolmastoista kerros. Oman järkeni mukaan varsinainen luku ei vaihdu muuksi sillä, että se vain numeroidaan uudelleen. Olen useasti pohtinut suhdettani taikuuteen ammatissani illuusioiden luojana. Suomalaiset ovat keskimäärin melko skeptisiä, eikä yleisössä juurikaan ole ihmisiä, jotka uskoisivat minulla olevan yliluonnollisia kykyjä. Esimerkiksi Yhdysvalloissa tilanne on taas toinen. Olen usein kuullut yleisöstä ajatustenlukukykyni johtuvan mystisestä lahjasta, jonka joko Jumala tai Saatana on minulle suopeudessaan suonut. Kulttuuri on erilaista. Los Angelesin kaduilla tulee vastaan kädestä ennustajien, selvänäkijöiden ja tarot-tulkitsijoiden liiketiloja silmiinpistävä kattaus, Suomessa ala on lähinnä noloa viihdettä televisiossa muun ohjelmatarjonnan jälkeen. Vaikka taikausko on koodattu syvälle ihmisyyteen, se usein nousee esiin kulttuurin kautta. Japanissa syömäpuikkojen tökkääminen pystyyn riisikippoon aiheuttaa paikallisissa kauhua: pystyssä seisovat syömäpuikot muistuttavat japanilaista symbolia neljä, joka tarkoittaa huonoa onnea ja kuolemaa. Liettuassa sisätiloissa viheltelyn uskotaan houkuttelevan demoneja paikalle. Saksalaiset kokevat vedellä kippistelyn tuovan huonoa onnea. Jos turkkilaisen kädet kutisevat, he uskovat sen olevan merkki taloudellisesta ahdingosta tulevaisuudessa. Ranskalaiset uskovat koiran kakkaan astumisen tuovan hyvää onnea, jos jalka sattuu olemaan vasen. Oikean jalan kanssa et ole yhtä onnekas. Kauempaa katsottuna muiden kulttuurien taikausko tuntuu huvittavalta, mutta samanaikaisesti koemme sisimmässämme oudon tunteen, jos joudumme kävelemään tikapuiden ali. »Ranskalaiset uskovat, että vasemmalla jalalla koiran kakkaan astuminen tuo onnea.» 4 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 6.5.2020 12.22.28 6.5.2020 12.22.28
Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 2/2020 NYT LEHTIPISTEISSÄ H 22-kiloinen tuli kohti kuin pikajuna H Ahvenelle kelpaa isompikin H Mitä lohi syö milläkin merellä H Koukuilla ja renkailla uudet uinnit H Tumma viehe toimii paremmin H Onko iloa jäättömästä talvesta H Vesilaatikko mukaan veneeseen H Takilanvaijeriin tehokas lohipilli H Kalaan Malediiveille H Makrotuloksia mikrojigillä H Hauki-Helanteen vieheet ym. ym. KALA PUREE TUMMAA Lohi tuli kohti kuin PIKAJUNA Koukuilla ja renkailla UUDET UINNIT / 35 4 / i l m o i t u s t a u l u o s a s t o t Paperiliiton Joutsenon osasto 23 Osaston 110-vuotisjuhlat peruttu. Uudet ajankohdat ilmoitetaan myöhemmin. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 5 Ilmestyy 26.6. Aineistot viim. 9.6. Nro 6 Ilmestyy 28.8. Aineistot viim. 12.8. Nro 7 Ilmestyy 25.9. Aineistot viim. 9.9. Nro 8 Ilmestyy 23.10. Aineistot viim. 7.10. Nro 9 Ilmestyy 20.11. Aineistot viim. 4.11. Nro 10 Ilmestyy 18.12. Aineistot viim. 2.12. KESÄTYÖNTEKIJÄ – KYSY NEUVOA ILMAISEKSI! Kesäduunari-info palvelee sinua toukokuusta elokuuhun kesätyösuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Kysy WhatsAppissa tai soita! MAKSUTTOMAN KESÄDUUNARI-INFON TARJOAVAT suomalaisia ammattiliittoja edustavat palkansaajien keskusjärjestöt. WhatsApp 0800 179 279 Kysy WhatsAppissa: Tai soita ma–pe klo 9–15: MUISTILISTA, USEIN KYSYTYT & LINKKIVINKIT: @kesaduunari www.kesaduunari.fi 040 747 1571 KESÄTYÖNTEKIJÄ – KYSY NEUVOA ILMAISEKSI! Kesäduunari-info palvelee sinua toukokuusta elokuuhun kesätyösuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Kysy WhatsAppissa tai soita! MAKSUTTOMAN KESÄDUUNARI-INFON TARJOAVAT suomalaisia ammattiliittoja edustavat palkansaajien keskusjärjestöt. WhatsApp 0800 179 279 Kysy WhatsAppissa: Tai soita ma–pe klo 9–15: MUISTILISTA, USEIN KYSYTYT & LINKKIVINKIT: @kesaduunari www.kesaduunari.fi 040 747 1571 KESÄTYÖNTEKIJÄ – KYSY NEUVOA ILMAISEKSI! Kesäduunari-info palvelee sinua toukokuusta elokuuhun kesätyösuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Kysy WhatsAppissa tai soita! MAKSUTTOMAN KESÄDUUNARI-INFON TARJOAVAT suomalaisia ammattiliittoja edustavat palkansaajien keskusjärjestöt. WhatsApp 0800 179 279 Kysy WhatsAppissa: Tai soita ma–pe klo 9–15: MUISTILISTA, USEIN KYSYTYT & LINKKIVINKIT: @kesaduunari www.kesaduunari.fi 040 747 1571 Juhlitaan taas Vuoden parhaat bileet 18–35-vuotiaille 31.10.2020 Apollo Live Club, Helsinki Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 6.5.2020 12.23.13 6.5.2020 12.23.13