04/21 P a p e r i l i i t t o Veitsiluoto Yt-neuvottelut käytävä aidosti. käytävä aidosti. Selkäkipu Liike helpottaa vaikka tuntuisi hankalalta. tuntuisi hankalalta. Liittokokous Edunvalvontaan tulossa suuria muutoksia. Uusi alku elämässä Viisikymppisenä Pia Aavajoelle kirkastui, että kotieläinten hoivaaminen tekee hänet onnelliseksi. On aika tehdä sitä, mitä itse haluaa. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 5.5.2021 11.42.41 5.5.2021 11.42.41
Huomasitko hymyn vaikutuksen? Hymyilitkö takaisin? Toivottavasti, sillä pienikin hymy tuottaa tutkitusti paljon hyvää, sinulle ja ympärilläsi oleville ihmisille. Muista siis hymyillä. Tutuille ja tuntemattomille. Turva on vakuutusyhtiö, joka uskoo hymyn voimaan. Uskomme siihen, että hymy ei tee elämästä pelkästään mukavampaa, vaan myös turvallisempaa ja terveellisempää. Siksi toivomme, että hymyilisimme toisillemme mahdollisimman paljon. Tänään ja kaikkina muinakin päivinä. Katsopa hetki tätä hymyä turva.fi/hymy Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 5.5.2021 13.33.59 5.5.2021 13.33.59
Huomasitko hymyn vaikutuksen? Hymyilitkö takaisin? Toivottavasti, sillä pienikin hymy tuottaa tutkitusti paljon hyvää, sinulle ja ympärilläsi oleville ihmisille. Muista siis hymyillä. Tutuille ja tuntemattomille. Turva on vakuutusyhtiö, joka uskoo hymyn voimaan. Uskomme siihen, että hymy ei tee elämästä pelkästään mukavampaa, vaan myös turvallisempaa ja terveellisempää. Siksi toivomme, että hymyilisimme toisillemme mahdollisimman paljon. Tänään ja kaikkina muinakin päivinä. Katsopa hetki tätä hymyä turva.fi/hymy P a p e r i l i i t t o 4 / 2 2 1 1 4 . 5 . 2 2 1 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Paperiliitto-lehteä alettiin vuoden 2011 alussa painaa Veitsiluodossa tehdylle paperille, toimitus toivoi pitkää yhteistä matkaa paperin tekijöiden kanssa. Sitä on tehtykin ja lehden painamiseen on 10 vuodessa käytetty lähes 240 000 kiloa veitsiluotolaista paperia. Lukijakunta on supistunut, mutta ei tilauskadon, vaan alan työpaikkojen vähenemisen takia. Nyt on uhkana se, että lehden sisuspaperi jossain vaiheessa vaihtuu – toivottavasti yhtä laadukkaaseen, toiseen suomalaiseen. Toimitus suosii paperia, vaikka olemme harkiten etäännyttäneet lukijoita myös näköislehden ja verkkolehden ääreen. Suunnittelu lähtee edelleen paperiversiosta. Lehden käyttöliittymä toimii ilman sähköä, nettiyhteyttä tai uudelleenlatausta. Kehityksen suuntaa ei voi jarruttaa tai muuttaa, mutta muutos on myös mahdollisuus: etääntyessään painotuotteista paperi voi löytää entistä monipuolisemmin elinvoimaa pehmoista tarroihin ja ruuanlaitosta remontointiin – puupohjaisena, uusiutuvana tuotteena. Tulevaisuuden tuotteena. • Tulevaisuuden paperit 63. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Veitsiluodon tehtailla käytävä aidot yt-neuvottelut. 06 Kesäkuun liittokokous tekee tärkeitä linjauksia edunvalvontaan. 08 Sairauslomalta sujuvasti töihin. 09 Kouluruokaa eurolla päivässä, parantaisiko palkanalennus laatua? 22 Laadusta tinkimättä: ?? vuotta portilla on opettanut lukemaan ihmisiä. 24 Liittokokous. 25 Jäsenrekisterissä sähköisesti. 26 Työttömyyskassa tiedottaa. Tulorekisteri ja hakemuksen liitteet. 27 Arjessa. Jo vauvana tehtaaseen. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Työpari: Lapsena alkanut ystävyys helpottaa työntekoa. 31 Maailmalta: Kuoriainen tappaa Saksan kuusikoita. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Tyhjät kattilat kolisevat yhä eniten. 16 Rauman uusi sellutehdas aloitti tiimityön vuonna 1996. Pasi Heinonen ja Rami Salminen läpäisivät tiukan hakuseulan. 18 Saa röhnöttää, kunhan liikkuu, sanovat selän hoidon uudet ohjeet. Petri Matula opiskeli kipujen takia uuden ammatin. 32 Isän alkoholinkäyttö tarttui sisaruksiin turhan hyvin. Reino Forsman haluaisi pitää edes viimeisen kuudesta vielä elossa. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 5.5.2021 15.44.30 5.5.2021 15.44.30
4 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?04 / 2021 Liki kaikki julkisuudessa esitetyt lausunnot pitävät itsestään selvänä, että Stora Enson Veitsiluodon tehtaat hiljenevät heinä-syyskuussa. Pääluottamusmies Mikko Alamommo edellyttää kuitenkin, että yt-neuvottelut käydään aidosti erilaisia vaihtoehtoja punniten. Neuvotteluissa on selvitettävä myös se, voiko osa Veitsiluodon toiminnoista jatkua tulevaisuudessakin. – Toivon hartaasti, että prosessi hoidetaan yt-lain hengen mukaisesti. Kaikki kivet ja kannot pitää kääntää ennen kuin asiat päätetään, sanoo Alamommo. Hän kertoo, että työnantajien laskelmia käsitellään kaikkien henkilöstöryhmien kanssa ja he tekevät sitten yhdessä oman esityksensä. – Teemme kaiken mahdollisen, että löydetään muita ratkaisuja kuin mitä yhtiö ilmoittanut. Haetaan se oljenkorsi mikä kelpaa myös yhtiölle, sanoo Alamommo. Paperiliiton puheenjohtajan Petri Vanhalan mukaan yt-neuvotteluiden alussa ollaan liian usein tilanteessa, että työnantaja on todellisuudessa jo tehnyt päätökset, eikä edes aio muuttaa niitä. – Tällä kertaa ei saa käydä näin, sanoo Vanhala. jos tehdas sammuu ja irtisanomisia tulee, on Stora Enson kannettava vastuu työntekijöistään. – Eikä niin, että yhtiö vain lupailee, vaan oikeasti hoitaa koulutusta, työtä ja turvaa, sanoo Vanhala. Veitsiluodon tehtailla vieraillut työministeri Tuula Haatainen lupasi, että valtion Veitsiluodossa neuvoteltava teksti ?Reima Kangas?kuva?Nina Susi Työntekijöiden edustajat haluavat aidot yt-neuvottelut, joissa tarkastellaan myös toimintojen jatkoa. Irtisanottujen tukemisesta Stora Enson on kannettava vastuu. tukitoimet työntekijöiden uudelleen työllistymiseksi aloitetaan heti. Myös Haatainen vaati Stora Ensolta vastuunkantamista. Hänen totesi, että useampi sukupolvi työntekijöitä on auttanut yhtiön menestymistä, nyt on yhtiön aika huolehtia omistaan. Stora Enso ilmoitti huhtikuun 20. päivä, että se aikoo sulkea Veitsiluodon tehtaat vuoden kolmannella neljänneksellä. Tarkoitus on sulkea myös Kvarnsvedenin tehtaat Ruotsissa. Veitsiluodon integraattiin kuuluu paperitehdas, sellutehdas, hiomo ja saha. Sahaa ei aiota sulkea. Veitsiluodon suljettavksi aiotuilla tehtailla työskentelee noin 670 henkilöä, joista 160 kunnossapitoyritys Eforan palveluksessa. Työntekijöistä noin puolet on yli 50-vuotiaita. Viime vuosien vähennysten takia eläkeikäisiä ei silti juuri ole. Paperitehtaan kapasiteetti on 790 000 tonnia ja sellutehtaan 380 000 tonnia vuodessa. Paperitehtaassa on jatkuvassa käytössä kolme konetta. PK 2 ja PK3 tekevät toimistopaperia, PK5 tällä hetkellä elintarvikepaperia, jonka osuus koneen tuotannosta pienentää koko ajan aikakausilehtipaperin tuotantoa. Tehtaaseen kuuluu myös arkittamo, joka oli Euroopan suurin reilut kymmenen vuotta sitten valmistuneen laajennuksen jälkeen. Lehden mennessä painoon yt-neuvottelut olivat aivan alussa. Työntekijöiden ehdotuksista yt-neuvotteluissa Alamommo ei voinut vielä sanoa mitään. – Mutta sen tiedän, että muut haluavat jopa investoida uusiin sellutehtaisiin, »Tällä tehtaalla pystyttäisiin tekemään osakkeenomistajille myös osinkoja.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 5.5.2021 16.09.26 5.5.2021 16.09.26
4 / k u o r i m o PaPeriliit to?04 / 2021?5 Jani Buska, Mikko Alamommo ja Petri Heikkinen valmistautuivat kokoukseen Rytikarin työväentalolla 26.4. sanoo Alamommo. Hän totesi jo ennen yt-neuvottelujen alkua, että Veitsiluodon paperikoneet ovat erittäin muuntautumiskykyisiä. Tehtaassa on jo valmistettu elintarvikepaperia ja tehty hyväksyttyjä koeajoja kartongilla. Uusiin tuotteisiin on muuntauduttu käytännössä ilman investointeja. – Tiedämme, että tällä tehtaalla pystyttäisiin tekemään osakkeenomistajille myös osinkoja ja sitä kautta ammattitaitoisille työntekijöille työpaikkoja, Alamommo sanoo. Hän ihmettelee, että sulkemispäätöstä tehdään tällaisella hetkellä koronakriisin keskellä, kun tilanne alkaa jo näyttää valoisammalta. Eforalla työskentelevä Jani Buska toteaa, että tehtailla on shokkitunnelma, mutta työt yritetään tehdä. Työkavereiden kanssa on tilanteesta puhuttu paljon. – Se paras sosiaalinen tuki on tullut sieltä. Kaikki ymmärtävät tilanteen ja puhutaan samoista asioista. Kaikenlaisia kallonkutistajiakin on käynyt, mutta kyllä työkaverit ovat olleet parasta terapiaa, sanoo Buska. Hän ei ole heti lähtenyt uuden työpaikan etsintään, vaan haluaa katsoa yt-neuvottelut loppuun ja toivoa, että niistä löytyy vielä positiivinen ratkaisu. – Toivottomaltahan se tuntuu, mutta jos toinen shokki tulee, niin sitten alkaa kauhea mietiskely, sanoo Buska. Hän arvelee, että 44 vuotta on työmarkkinoilla hyvä ikä, ja sähköautomaatiopuolen koulutuksella voi työllistyä. Myös uuden opiskelu tai yrittäjäksi ryhtyminen ovat mahdollisia vaihtoehtoja. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 5.5.2021 16.09.27 5.5.2021 16.09.27
4 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?04 / 2021 PAPeRiTeOlliSUUDeN työehtosopimus nykyisessä muodossa jää historiaan tämän vuoden lopussa. Paperiliitto edelleen neuvottelee työehtosopimukset, vaikka Metsäteollisuus ry päätti irtautua sopimisesta. Liittosihteeri Juhani Siira pitää liittokokouksen ajankohtaa liiton edunvalvonnan kannalta erittäin tärkeänä. – Liitto ei historiansa aikana ole ollut tilanteessa, jossa olemme nyt. Tämä liittokokous tulee muuttamaan merkittävällä tavalla liiton edunvalvonnan toimintaa, luonnehtii Siira. Samaan aikaan myös alan toimintaympäristössä on tapahtumassa sulkemisia ja työpaikkojen menetyksiä. Keskustelua on siten odotettavissa myös liiton toimintaresurssien suhteuttamisesta laskevaan jäsenmäärään. PAPeRiliiTON valtuuston puheenjohtajan Jouko Aitonurmen mielestä Metsäteollisuuden yksipuolisessa irtautumisessa on isossa kuvassa kyse suomalaisen sopimusmallin rikkomisesta. Silti myös uudessa tilanteessa pitäisi pohjana olla yhteisvastuu ja yhdessä tekeminen. Yhteistyöllä ne tulevatkin sopimukset syntyvät, Aitonurmi sanoo. Sopimisessa tärkeä näkökulma on oikeudenmukaisuus. – Jos sopiminen sirpaloituu, sitä on vaikeampi hallita. Yhteisesti luotu sopimus luo työntekijälle suojaa ja jonkin minimin, joka hänelle vähintään kuuluu ja joka on yhteisesti sovittu. Sekin on hyvä huomata, että työehtosopimuksella sovitulla palkankorotustasolla on pitkä kantama, Aitonurmi muistuttaa. PAPeRiliiTON valtuustoa vuosina 20052017 johtaneen Ilkka Nokelaisen mukaan sopimusjärjestelmän murroksessa on huolehdittava siitä, että joku edelleen vastaa kolmikantaisesti sovituista, toimivista järjestelmistä. Pitkän työja pääluottamusmiesuran tehnyt Nokelainen on sitä mieltä, ettei muutos ole vain yksittäisten sektorien asia vaan se koskettaa yhteiskuntaa laajasti. – Minua huolestuttaa erityisesti, mitä Liitolle tulee isojen muutosten nelivuotiskausi. Liittokokous päättää tulevat suuntalinjat. Liittokokouksessa kova painolasti Paperiliiton viime liittokokous vuonna 2017 loi linjaukset nykyisiin työehtosopimuksiin. Tuleva liittokokous tekee linjaukset uudessa tilanteessa. kUvat laSSi kaaria x x x XXX xxx. xxxx.?• Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 5.5.2021 16.10.47 5.5.2021 16.10.47
S o v i t t u a Näin paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. Osa 4/10 4 / k u o r i m o PaPeriliit to?04 / 2021?7 Lapsen sairastuminen Alle 10-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti on äiti tai isä oikeutettu palkalliseen poissaoloon lapsen hoidon järjestämiseksi tai lapsen hoitamiseksi välttämättömän, lyhyen tilapäisen poissaolon ajalta. Poissaolon edellytyksenä on, että molemmat vanhemmat ovat ansiotyössä tai sairastuneen lapsen äiti tai isä on yksinhuoltaja. Lyhyt ja tilapäinen tarkoittaa enintään neljän päivän poissaoloa ja siitä annetaan tessin edellyttämä selvitys. Poissaolo on mahdollista myös oma ilmoitus -menettelyä noudattaen. Poissaoloaika on myös vuosilomaan oikeuttavaa aikaa. Jos sairaan lapsen vanhemmat ovat saman työnantajan palveluksessa vuorotyössä, vanhemmat voivat tehdä peräkkäisissä vuoroissa työvuorojen vaihdon ilman palkanmenetystä Jos lapsi sairastaa sairausvakuutuslain mukaista vaikeaa sairautta, vanhemmalla on oikeus olla poissa työstä osallistuakseen lapsensa hoitoon, kuntoutukseen tai hoidon opastukseen sovittuaan poissaolosta etukäteen työnantajan kanssa. Tämä aika ei ole palkallista.?•? Markku Häyrynen vastaava työehtosihteeri Kartongin tuotanto ohitti painoja kirjoituspaperin Viime vuonna Suomessa tuotettiin ensimmäistä kertaa enemmän kartonkia kuin painoja kirjoituspaperia. Jos mukaan lasketaan muut paperit, kartonki jäi vielä kakkoseksi. Painoja kirjoituspaperin tuotanto Suomessa oli huipussaan vuosina 2004 ja 2006, noin 10 miljoonaa tonnia. Sen jälkeen lasku on ollut jyrkkää. Kartongin tuotanto on kasvanut tasaisesti ainakin vuodesta 1960 lähtien. Viime vuonna Suomessa tuotettiin noin 3,4 miljoonaa tonnia painoja kirjoituspaperia ja noin 3,7 miljoonaan tonnia kartonkia. Muuta paperia tehtiin noin 1,1, miljoonaa tonnia. Myös viennin arvossa kartonki ohitti painoja kirjoituspaperin viime vuonna. Kartonkia vietiin 2,8 miljardin, painoja kirjoituspaperia 2,2 miljardin euro edestä. Painoja kirjoituspaperin viennin arvo väheni peräti 34,3 prosenttia vuodesta 2020. Kartongin viennin arvo väheni 3,2 prosenttia. Sellun vienti viime vuonna oli noin 3,9 miljoonaan tonnia, arvoltaan 1,7 miljardia euroa. Vienti väheni tonneissa 6,7 prosenttia ja arvossa 23 prosenttia vuodesta 2019.?• ovat heijastukset eläketurvasta huolehtimiseen, sosiaaliturvaan, työaikalakiin, ammatilliseen koulutukseen. Sopimiskulttuurin muutosten pitäisi tapahtua yhteistoiminnassa ja hallitusti. Huolestuttavaa on myös se, jos Metsäteollisuuden esimerkki leviäisi julkiselle puolelle juuri tilanteessa, kun on entistä tärkeämpää huolehtia työntekijöiden jaksamisesta ja ammatillisesta koulutuksesta tulevaisuutta varten. Yksipuolinen toimintatavan muutos voi murentaa pohjaa vuosikymmenten yhteistyöltä. Uuden rakentaminen kysyy aikaa. Luottamusta ei voi ostaa, se syntyy keskenään toimeen tulevien ihmisten välillä ja yhteistyössä, painottaa Nokelainen.?•?eeva eloranta-Jokela 1 2 3 4 5 2020 2019 2018 2017 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 Miljardia euroa Paperin ja kartongin vienti Paperin ja kartongin vienti lajeittain 5 4 3 2 1 2010 2012 2014 2016 2018 2020 kartonki muu paperi jalosteet miljardia euroa painoja kirjoituspaperi »Uuden rakentaminen kysyy aikaa.» Jouko Aitonurmella (yläkuva) on takanaan nelivuotiskausi Paperiliiton valtuuston puheenjohtajana. Ilkka Nokelainen toimi valtuuston puheenjohtajana 12 vuotta. Lähde: Metsäteollisuus ry Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 5.5.2021 16.10.47 5.5.2021 16.10.47
8 / 4 / k u o r i m o juuri satanut. Arttu Eerikäisen moottoripyörä lähti alta. Siinä rytäkässä hänen pohjeluunsa murtui. Kipsijalkainen Eerikäinen jäi runsaan kahden kuukauden sairauslomalle Imatran Eforalta. Kun sairauspoissaolon loppuun oli aikaa muutama viikko, Eerikäinen, hänen esimiehensä ja työterveyshuollon lääkäri pitivät palaverin, jossa suunniteltiin Eerikäisen töihinpaluu. Se onnistui joustavasti kevennetyn työn avulla. – Kyllä minä ? pistettä antaisin sille, miten kaikki hoitui, Eerikäinen sanoo. Aina töihinpaluu ei suju näin hienosti. Nykyisen sote-järjestelmän ongelma on, että työterveyshuollon ja julkisen terveydenhuollon välinen yhteistyö kangertaa. Seurauksena on turhia sairauspoissaoloja ja ennenaikaista eläköitymistä. Tätä ongelmaa pyritään ratkomaan valtakunnallisella TYÖOTE-toimintamallilla. – Tavoitteena on, että työterveyshuolto ottaa koordinointivastuun erikoissairaanhoidossa tai terveyskeskuksessa hoidetusta potilaasta. Kun tieto sairauslomalla olevasta tulee ajossa työterveyshuoltoon, voidaan siellä huolehtia jatkoja tukitoimista, jotta työntekijä pääsee palaamaan mahdollisimman pian työkykyisenä töihin, tiivistää ylilääkäri Pauliina Kangas Työterveyslaitokselta. Toimintamalli on kehitetty Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä ja se otetaan käyttöön kaikkialla Suomessa vuosien ???? – ???? aikana. Toimintamalliin kuuluu myös e-lähete, joka nopeuttaa tiedonkulkua. – Tavoitteena on, että sairaalan potilastietojärjestelmästä voidaan tehdä e-lähete työterveyshuollon tietojärjestelmään. – Mahtava ajatus, jos kaikki menee niin kuin Strömsössä, toteaa Oulun Stora Enson työsuojeluvaltuutettu Matti Tikkala TYÖOTE-mallista kuullessaan. Varautuneisuuden ymmärtää, sillä ongelmaksi saattaa koitua työkykyä vastaavan työn löytyminen. – Jos sellaista kevyttä kenttähommaa ei järjesty, sairauspoissaolo jatkuu, Tikkala huomauttaa. Imatran Eforan työsuojeluvaltuutetun Jouni Longan mukaan korvaava työ heillä kyllä järjestyy. Parantamisen varaa on silti. – Joskus asiat sujuvat hyvin ja joskus taas ei ihan niin hyvin. Jokin siinä työterveyshuollon ja julkisen puolen yhteydessä tökkii. Esimeriksi, kun itse olin liki kuukauden mittaisella sairauslomalla, ei kukaan ottanut minuun työterveyshuollosta yhteyttä. • Paluu töihin sairauslomalta onnistuu, kun työterveyshuolto ottaa työntekijästä kopin. Sujuvasti takaisin töihin »Mahtava ajatus, jos kaikki menee niin kuin strömsössä.» Arttu Eerikäisen paluu sairauslomalta tapahtui sujuvasti. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 5.5.2021 11.46.45 5.5.2021 11.46.45
/ 9 4 / k u o r i m o Paluu töihin sairauslomalta onnistuu, kun työterveyshuolto ottaa työntekijästä kopin. R murjottaa. Lattianpesuni jäljiltä tuolinjalkojen alla olevista tassuista on jäänyt lattiaan tummat jäljet kastuneen pölyn kuivuessa. Yritän parhaani mukaan selittää, että ongelma ei ole siivous sinänsä, vaan se, että siivotaan liian harvoin. Ei auta. Parempaan pitäisi pystyä, toteaa rouva. Ihminen voi eksyä päättelyissään harhapoluille samalla tavalla myös vaalien suhteen. Varsinkin kuntavaaleissa, jos ei tiedä, mistä kunnissa päätetään. Muistan, kuinka Tampereella vielä 80-luvulla pelättiin, että ylöjärveläiset partasuut tulevat Ikurista rajan yli ja vievät meiltä kaupunkilaisilta työpaikat ja naiset. Pelko osoittautui turhaksi, sillä jostain syystä suurkaupungin humu ei kiinnostanut maalaisia tippaakaan. Tapparan pipot päässä liikkuneiden ylöjärveläisten vyöry pysähtyi viimeistään Soppeenmäen tonteille kivenheiton päähän sivistyksestä. Kuntavaalien kanssa tuollakaan pelolla ei kyllä ollut mitään tekemistä, ellei sitten välillisesti kaavoituksen kautta. Tampereen omakotitalotontit eivät nimittäin silloinkaan olleet ihan halvimmasta päästä. olisi pienen ihmisen pohtia vaikkapa koululounaan hintaa. Aikuiset pupeltavat pyöreästi kympin sapuskaa viitenä päivänä viikossa ja valittavat välittömästi, jos kaaliraastetta tarjotaan peräkkäisinä päivinä tai pannari puuttuu torstailounaalta. Samaan aikaan koulujen keittäjät (jos heitä ei ole ulkoistettu valtuuston päätöksellä yksityiselle yritykselle halvemman työehtosopimuksen piiriin) joutuvat loihtimaan pilttien annokset parhaimmillaan alle eurolla päivässä. Tähän ongelmaan kuntavaaliehdokas Kettunen tarjoili ratkaisuksi julkisen puolen työntekijöille 15 prosentin palkanalennusta. Logiikka esityksen taustalla oli varmaankin se, että nälkäinen tekee parempaa ruokaa. lasten kouluvälineitä voisi joku pohtia. Lööpeissä teemme digiloikkaa opetuksessa päivä toisensa jälkeen ja uutisissa esitellään kaikennäköisiä oppimisalustoja, joilla opetustulosten luvataan pumppautuvan vanhaan loistoonsa kuin itsestään. Tosiasiassa monessa kunnassa kierrätetään kirjoja luokka-asteelta toiselle ja paperista on pulaa. Säästöpolitikan seuraukset näkyvät nyt esimerkiksi Veitsiluodossa. Tällainen on todellisuus kunnissa. Ihan sinunkin äänelläsi toteutettuna. Asioita miettiessäni rouvakin on alkanut leppymään. Toteaa, että vessat voisin vielä kuurata. Parasta on, että vessassa ei ole tuoleja, eikä tassuja. Ainakaan meillä. Sen vuoksi jälki on aina priimaa. Rouva tietääkin hurjan paljon siivouksen teoriasta. Myös sen, että kun onnistumiseen lopettaa, niin kaikki jäävät hyvälle tuulelle. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Ala-asteella mun luokalla oli Jaakko, joka oli mahdottoman vahva. Kun äänestettiin luokan puheenjohtajaa, Jaakko sanoi vetävänsä turpaan kaikkia, jotka ei äänestäisi sitä. Kyllä oli äänestäminen helppoa ennen vanhaan, kun kaikki vaihtoehdot kerrottiin rehellisesti ja suoraan. »Logiikka esityksen taustalla oli varmaankin se, että nälkäinen tekee parempaa ruokaa.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 5.5.2021 11.46.46 5.5.2021 11.46.46
PaPeriliit to?04 / 2021?11 Neiti Nokkava on laventelin värinen araucana-rotuinen kanarouva. Pia Aavajoki on saanut nokasta muutamankin kerran, mutta nostaa sen silti tottuneesti syliin. PaPeriliit to?04 / 2021? Lempääläiselle Pia Aavajoelle kirkastui viisikymppisenä, mitä hän haluaa tulevaisuudelta. Ainakin kotieläimiä, se on varma. Haaveet ovat alkaneet toteutua, mutta mielessä välkkyy vielä se suurin kaikista. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 27.4.2021 10.21.57 27.4.2021 10.21.57
»Aavajoki oli saanut langan päästä kiinni, eikä aikonut enää luovuttaa.» 12?PaPeriliit to?04 / 2021 A urinko paistaa pilvettömältä taivaalta, ja takapihan takana liplattaa Lempäälän Herralanvuolle-joki. Piia Aavajoki avaa ruskeasta puusta rakennetun, idyllisen pihamökin oven. Hänellä on kädessä astiallinen salaattia, leipää ja kasviksia, seassa on muutaman kananmunan rikotut kuoret. – Lapset sanovat, että tämä on äidin viidenkympin villitys, Aavajoki nauraa, kun hän astuu mökin eteistilaan. Seinän takaa kuuluva kiihtyvä kotkotus paljastaa, että mökki ei olekaan mikä tahansa taajaman omakotialueelle tyypillinen piha-aitta, vaan täysverinen kanala orsineen, pesineen, lämpölamppuineen, ulkotarhoineen ja asukkaineen. Aavajoelle kyse on itsensä toteuttamisesta: Nyt on elämässä aika tehdä sitä, minkä tuntee kutsumukseksi, ja mikä tekee onnelliseksi. Asiantuntijoiden mukaan keski-iässä moni nainen havahtuu siihen, että yht’äkkiä heillä onkin omaa aikaa. Vaipparallin, harrastussirkuksen ja kokkausrumban jälkeen nainen alkaa miettiä, mitä minä itse haluan elämältä. Tutkimusdata on kuitenkin ristiriitaista. Kerrotaan, että keski-ikä altistaa naiset masennukselle. Australialaistutkimuksessa kuitenkin selvisi, että naisten tyytyväisyys omaan elämäänsä kasvoi kukonaskeleen verran joka vuosi keski-iästä eteenpäin. Moni nainen alkaa keski-iässä kohentaa muiden palvelemisessa rapautunutta terveyttään, eikä harvinaista ole sekään, että elämäremontissa laidan yli saattaa lentää epätyydyttäväksi koettu liitto. Usein perheen ihmissuhteet kuitenkin paranevat, sillä omat lapset alkavat arvostaa vanhempiensa ponnisteluita viimeistään siinä vaiheessa, kun ovat itse vanhempia. Siitä tutkijat ovat yhtä mieltä, että viidenkympin rajapyykkiä voi ajatella uutena alkuna elämässä. uusi vaihe Aavajoenkin elämässä alkoi viisikymppisistä. – Taas kerran sanoin isännälle, että kennelissä olisi nyt ihania koiria tarjolla. Olen aina haaveillut koirasta, mutta isäntä ei ole ajatukselle lämmennyt. Sitten isäntä sanoikin yllättäen, että mennään hakemaan, synttärilähjaksi. Aavajoki muistaa, että ei meinannut millään uskoa, että toinen olisi tosissaan. Hän ajatteli, että taas häntä huijataan. – Vaikka käytiin katsomassa ja varausmaksut maksettiin, en vieläkään uskonut. Se tuntui niin epätodelliselta. Sitten kun haettiin, niin alkoi jo tuntua, että tämä on nyt meidän, Aavajoki sanoo, ja rapsuttaa Landseer-rotuista, puolitoistavuotiasta Hilda-koiraa. Hilda pistelee poskeensa tarjottuja tuoreita kananmunia kuoret rapisten. Koirasta on tullut emännän vahti ja unikaveri, vielä kotona asuvan nuorimmaisen painivastustaja, pihavahti ja isännän autoilukaveri. – Ollaan sitä mieltä, että teetetään yhdet pennut. Eihän sitä tiedä, saako pentuja, mutta täytyy antaa se ilo, että saa miestä ainakin kerran, Aavajoki nauraa. Haaveet eivät kuitenkaan päättyneet Hildaan. Aavajoki oli saanut langan päästä kiinni, eikä aikonut enää luovuttaa. – Sanoin isännälle, että ei me kyllä enää tuolla kasvihuoneella mitään tehdä. Olisi hienoa, kun sillä paikalla olisi pieni kanala! Ajattele, kun saataisiin ihan tuoreita kananmunia. Saisit vaikka aamusta juosta pihan yli hakemaan munia. Sitten isäntä Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 27.4.2021 10.21.57 27.4.2021 10.21.57
PaPeriliit to?04 / 2021?13 kysyi, että minkälaisen kanalan haluaisit, Aavajoki hymyilee. Kanala valmistui, kunhan naapureilta oli kysytty suostumus ja kunnan nettisivuilla oli askarreltu lupa-anomus. Viime kesänä kanalaan muutti viisi nuorta kanaa. Naapurustossa se oli tapaus: kanoja käytiin joukolla katsomassa, ja naapurin lapset kantoivat niille salaattia. – Sitten eräänä päivänä kanalasta kuului kiekaisu. Jes, meillä on kukko! Oltiin tosi tyytyväisiä, että meillä on neljä kanaa ja kukko. Pojat sanoivat, että kukosta tulee Topi, Aavajoki kertoo. Eräänä aamuna, kun Aavajoki oli aamukahvilla, Topi kiekui harvinaisen komeasti. Heti perään kuului toinen, vähän soraääninen kiekuminen. – Ei hitto, siellä on kaksi kukkoa, ja siellä ne nyt harjoitteli. No, kaksi kukkoa ja kolme kanaa, ihan hyvä, Aavajoki päätteli. Perhe alkoi jo odotella, että koska niitä munia alkaa kuulua. Komeat kanat eivät kuitenkaan munineet, kasvoivat vain. – Syksymmällä kaksi muutakin alkoi kiekumaan. Ajattelin että jaaha: minulla on siis neljä kukkoa ja yksi kana. Ylimääräiset kukot lähtivät maatiloille ja sitä kautta pataan. Aavajoki ei halua lemmikeitään syödä. isänTä huomasi, että Aavajokea painoi kanalahaaveen kutistuminen yhteen kanaan ja kukkoon. Hän löysi ilmoituksen, jossa kerrottiin myytävänä olevista kanoista. Kanalan väki kasvoi kolmella araucana-rotuisella kanalla, jotka munivat sinisiä munia. Tänä keväänä araucana hautoi neljä munaa tipuiksi. Neljä munaa laitettiin sisälle taloon haudontakoneeseen. Onnistumisten ja epäonnistumisten kautta kanalassa on nyt neljä lähiökanaa, kukko ja viisi tipua. Pari kertaa höyhenväki on päässyt isännältä karkuun ja kipittänyt porukalla naapuriin, Tekis hyvää varmaan sullekin, Hilda tuumaa, ja tarjoilee keväänraikkaan suihkun kahluureissun jälkeen Pia Aavajoelle. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 27.4.2021 10.21.58 27.4.2021 10.21.58
14?PaPeriliit to?04 / 2021 mutta kukko on johdattanut parvensa kotiin, kun kesäretki on sen mielestä piisannut. Musta-niminen kana hautoo parhaillaan. Aavajoki katsoo taskulampun valolla, ovatko munat lähteneet kehittymään, vai olisiko niistä syömämuniksi. Kanat munivat noin munan päivässä. Mikään säästökeino oma kanala ei ole: kaupan munat tulevat paljon halvemmaksi. – Mikä nyt sitten on halpa? Minun mielestäni nämä ovat eläimiä, jotka voivat hyvin. Eivät elä tuhansien kanojen joukossa. Näiden munien maku on aivan eri luokkaa, ovat paljon maukkaampia. Ja jos eivät kanat muni, saavat vain olla ja köllötellä, Aavajoki juttelee. Hän silittelee pientä Liisa-tipua, joka on ainut henkiinjäänyt neljän tipun joukosta. Musta-emokana ei sitä siedä, mutta Aavajoki huolehtii, että Liisalla on ruokaa, juomaa ja piilopaikkoja. Laventelin värinen Neiti Nokkava ottaa nokkiinsa, kun Aavajoki yrittää pidellä sitä sylissä. Se pakenee Topi-kukon leveän selän taakse karkuun. Jos Aavajoki töissä vilkuilee kännykkää, hän vain tiirailee tipuja. Isäntä on nimittäin asentanut hänelle kanakameran, josta Aavajoki voi katsella, miten kanalassa sujuu. Eikä siinä vielä kaikki: nyt hautomakoneessa on neljä ankanmunaa. Eläimistä huolehtiminen tuntuu Aavajoen mukaan sydämessä saakka: saa tehdä hyvää, ja näkee, että hoidettavat voivat hyvin. Saa toteuttaa hoivaviettiään oikein olan takaa. Siemen sille kylvettiin jo lapsuudessa, kun Aavajoki vietti kesät mummunsa maatilalla. Keväisin hän ei malttanut odottaa, että kesäloma alkaisi ja pääsisi taas maalle, rauhaan rasavilleiltä pikkuveljiltä. Se on Liisa-tipu. Hilda-koira on Aavajokien on väsymätön kanavahti. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 27.4.2021 10.21.59 27.4.2021 10.21.59
»Mielessä siintää projekti, joka on suurisuuntaisin kaikista haaveista.» PaPeriliit to?04 / 2021?15 – Maatilalla oli kanoja, lehmiä, sonneja ja vasikoita, ja tykkäsin niitä hoitaa. Kummisedän kanssa käytiin lehmähaat kunnostamassa ja tehtiin heinää. Kummitädin kanssa lypsettiin lehmät ja ruokittiin vasikat, mummun kanssa kuorittiin perunat ja tehtiin ruuat, hän juttelee. Pahinta maatilalla oli päiväuniaika, kun piti olla aloillaan. Jos ei uni tullut silmään, hän kiipesi hiljaa ullakolle piirtelemään. Elämän kiertokulku maatilalla jätti lähtemättömästi jälkensä. – Siitä oppi koko ajan uutta. Näki, kun vasikat kasvoivat, näki, kuinka lypsetty maito meni letkuja pitkin, ja maitoauto tuli hakemaan maitoa, hän juttelee. Siitä hän on onnellinen, että tytär asuu nykyisin poikaystävänsä kanssa viljatilalla. Siellä kyläillessään Aavajoki pistäytyy usein myös lammasja karjatilalla, jossa laitumella käyskentelee komeaa, suurisarvista ylämaan karjaa. Teini-iässä maatilakesät mummon luona jäivät. Tilalle tulivat kaverien kanssa puuhailu, kesäfestarit, diskot: kaikki se oli silloin tärkeää. Sitten tuli aviomies ja perhe, tytär ja kaksi poikaa. Molemmat vanhemmat kävivät vuorotöissä koneenhoitajina Pyrollpackin Lempäälän tehtaalla. Kun isännän selkä sanoi toissavuonna töissä sopimuksen irti, Aavajoelle tuli eteen avioliiton vaikeimmat ajat. Toisen sairaus vaikutti koko perheeseen, ja stressi vei myös Aavajoen voimat. – Minulta meni omakin terveys. Puhkesi diabetes, korkea kolesteroli, verenpaine ja univaikeudet, hän kertoo. Pikkuhiljaa asiat lähtivät parempaan suuntaan. Isäntä opiskelee pienkonekorjaajaksi, ja on vilpittömän innostunut uuden oppimisesta. Nyt kun Aavajoki alkaa jo luottaa, että elämä kantaa, hän uskaltaa myös kääntää katsetta omaankin hyvinvointiinsa. Se tarkoittaa stressin vähentämistä, liikuntaa, terveellistä ruokaa sekä sen tunnustamista, mikä on minulle hyväksi. Hänellä siintää mielessä projekti, se suurisuuntaisin kaikista haaveista. – Pakkohan meidän on joskus maalle muuttaa, sillä minäkin haluan toteuttaa sitä, mistä minä tykkään. Nyt pystyykin paremmin toteuttamaan, kun muksut ovat isoja, eikä tarvitse enää niitä vahtia. Saisi muutaman lampaan. Nuorimmainen poika haluaisi minipossun. Hildalle toinen koira kaveriksi, ja muutama navettakissa pitämään hiirille jöötä, Aavajoki hahmottelee. Maatilan pitäisi olla lähellä Lempäälää, koska leipä irtoaisi kuitenkin tehtaalta. – Eilen kun sanoin isännälle, että mää niin haluisin sen maatilan, niin isäntä heitti, että mennään ja ostetaan. Kyllä se sitä itsekin miettii. Olisi siellä työtiloja isännällekin. Saisi traktorin ja muut vehkeet. Mutta on se vielä riskialtista, kun isännällä ei ole vielä vakituista työpaikkaa, Aavajoki miettii. Omassa talossa on uusittu putket ja lämmitysjärjestelmä aurinkopaneeleita myöten. Päättyvän tien päässä oleva omakotitalo jokinäkymin on täysin myyntikunnossa, jos myymään päädytään. Ehkä vielä tulee se hetki, kun Aavajoet, Hilda, Topikukko, kanat Neiti Nokkava, Hertta, Nelli ja Musta sekä tiput pakataan autoon ja lähdetään sinne, mihin ei kuulu liikenteen melu, vaan linnunlaulu, puun latvoissa henkivä tuuli, kanojen ja ankkojen kaakatus, lampaiden määkiminen, koirien haukkuminen ja sielussa asti tuntuva rauha. ? Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 27.4.2021 10.21.59 27.4.2021 10.21.59
16?PaPeriliit to?04 / 2021 K elataan aikaan 13 miljoonaa tonnia taakse päin, kun Metsä Fibren Rauman sellutehtaan ensimmäinen sellupaali valmistui maaliskuussa 1996. Metsä-Rauma oli tuolloin maailman suurin yksilinjainen havusellua valmistava tehdas ja aikansa suurin metsäteollisuuden tekemä investointi Suomeen. Tehdas rakennettiin tyhjälle tontille Maanpääniemeen. Se oli Paperiliitto-lehden mukaan syksyllä 1995 maan suurin rakennustyömaa. Erityistä oli myös alueen putkihihnakuljetin. ”Pendolino” kuljetti sellun naapuriin UPM Rauman paperitehtaalle. Insinöörien unelmaksikin luonnehdittu tehdas otti käyttöön Rauman mallin. Avainsanoja henkilöstön valinnassa olivat oma-aloitteisuus, joustavuus, yhteistyötaidot ja monitaitoisuus. Valinnanvaraa työnantajalla oli, sillä hakijoita oli 7500. Valituksi tulleiden 184 henkilön keski-ikä oli 32 vuotta. Yksi tiukan seulan läpi valituista oli Rami Salminen. – Viimeistään haastattelussa kävi selväksi, että täällä aloitettaisiin moniosaamista edellyttämällä tiimityöllä. Se oli silloin uutta eikä sellaista ollut käytössä samassa mitassa muualla, Salminen kertoo. Teknikoksi valmistunut Salminen ei ollut koskaan käynyt sellutehtaalla, mutta tunsi sitäkin paremmin sähköautomaatiota ja tietoliikennettä. 25 vuodessa ovat tulleet tutuksi massatehdas ja puunkäsittely. nykyisin Metsä Fibrellä omaa tuotantohenkilöstöä on 123, joista 103 on työntekijöitä, loput toimihenkilöitä. Kunnossapitokumppani Botnia Mill Servicellä ja muilla palvelutoimittajilla henkilöstöä on yhteensä noin 80. Toimenkuvat ovat alkuvuosista edelleen laajentuneet. – Toisaalta mielenkiintoista on juuri se, että työnkuva on laaja, Rami Salminen näkee. Tänään Salminen kulkee kentällä tavanomaisen kierroksensa ja tarkkailee laitteiden toimivuutta. Askeleita kertyy helposti 10 000. Niitä kertyy Salmisella myös vapaa-aikana. 15 vuotta sitten alkaneen kuntoiluinnostuksen jälkeen hän on ylittänyt maratonin maaliviivan 27 kertaa ja tukun muita matkoja – myös työporukalla. Työhaastattelussa nähtiin Salmisen sopivuus työhönsä. Se motivoi häntä edelleen olemaan luottamuksen arvoinen. – Sitä haastaa itseään ja taistelee ikää ja aikaa vastaan. On pakko kuntoilla, se helpottaa vuorotyön tekemistä. Motivaatiota ainakin on pitää itsensä terveenä työuran loppuun asti. Töihin Salminen sanoo edelleen tulevansa tyytyväisenä. Yksi syy siihen on työturvallisuuden huima parantuminen. – Ajatellaan vaikka turvakenkiä. Alkuun ne ei olleet pakolliset, ja niistä maksettiin omakustannehinta. Nyt kypärät ja muut suojaimet ovat arkipäivää. Huomiovaatteiden suhteen on tultu ihan eri planeetalle. Rami Salmisen kanssa alusta saakka ja samassa vuorossa on ollut Pasi Heinonen. He molemmat voivat toimia vuoronsa etumiehenä, jonka rooli tuli käyttöön uuden toimintamallin yhteydessä kolmisen vuotta sitten. Etumies huolehtii osastonsa ajobalanssista ja on tarvittaessa yhteydessä päivystäjään tilanteen ratkaisuista ja tarvittavasta resurssoinnista. Toimintamalli otettiin Metsä Fibrellä ensimmäisenä käyttöön Raumalla. Vuorot toimivat ongelmatilanteissa itseohjautuvasti ja muulloin kuin päivävuorossa ilman vuoroesimiestä. Tuotannon toimintamalli on laajentunut myös yhtiön muille sellutehtaille. Pasi Heinosen mukaan malli on saatu toimivaksi. – Kun porukalta kysyttiin kiinnostusta etumiehen tehtäviin, lähdin kokeilemaan, koska sittenhän näkisin itse, mitä se on. Olin silloin massaosaston varaluottamusmies, sanoo Heinonen, joka on myös Rauman ammattiosasto 8:n puheenjohtaja. – Vaikka vastuu on yhdellä etumiehellä kerrallaan, homma toimii niinkin, että toiselta saa ajatusapua. Kukin etumies toimii vuorolleen sopivalla ja luontevalla tavalla. Siitä ei kannata tehdä liian jäykkää tai stressaavaa, Heinonen sanoo. Rauman sellutehdas tuottaa 650 000 tonnia havusellua vuodessa. Sivutuotteena syntyy biokemikaaleja ja bioenergiaa. Teknisesti tehdas on Metsä Fibren mukaan hyvässä kunnossa. Investointeja on tehty säännöllisesti. Vuonna 2007 valkaisuprosessi muutettiin ECF-valkaisuksi. Vuonna 2015 investoitiin hajukaasujen käsittelyyn ja keräilyyn. – Mitä olen uudemmilla sellutehtailla käynyt, niissä on tekniikka kehittynyt ja onhan tämä niihin verrattuna vanhus. Laatua täällä edelleen tehdään, Rami Salminen vakuuttaa. Metsä Group rakentaa Raumalle sellutehtaan viereen maailman moderneinta sahaa. Kun kuljettimet alkavat tuoda sahalta haketta sellulle, tehtaat toimivat ilman fossiilisia polttoaineita. – Saha on lottovoitto tälle tehtaalle ja paikkakunnalle. Mehän toimitaan tässä symbioosissa sitten, kun saha valmistuu. Kyllä se varmistaa tulevaisuutta. Itsellä ainakin on toiveena, että tästä työstä vielä eläkkeelle pääsisin, Salminen pohtii. ? Aikansa legenda Sellutehdasinvestointi loi Rauman mallin, jossa tekeminen perustui alusta lähtien tiimeihin ja moniosaamiseen. »laatua täällä tehdään edelleen.» teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuva? Marko Seppälä Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 5.5.2021 13.51.44 5.5.2021 13.51.44
PaPeriliit to?10 / 2020?17 Etumiehenä vuorotellen. Pasi Heinonen ja Rami Salminen ovat luoneet ammattitaitonsa samalla työpaikalla sellutehtaan käynnistymisestä lähtien. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 5.5.2021 13.51.45 5.5.2021 13.51.45
18?PaPeriliit to?04 / 2021 Liike on lääke T ammikuussa 2014 Petri Matula heräsi Kymenlaakson keskussairaalan heräämössä. Takana oli kuuden tunnin selkäleikkaus, jossa oli leikattu kolme massiivista välilevytyrää. Ne painoivat Matulan jalkoja ja uhkasivat hänen kävelykykyään. Nyt Matulalle ja hänen selälleen kuuluu hyvää, vaikka selkä ei täysin priima olekaan. Liikettä Matula ammentaa frisbeegolfista, jota hän pelaa tavoitteellisesti. Viime vuonna askelia kertyi kaikkiaan viisi ja puoli miljoonaa. Lajiin kuuluvissa voimakkaissa heitoissa, erityisesti rystypuolen heitoissa, hän joutuu kuitenkin hieman varomaan selän kiertoliikettä. Matulan työhön Kotkamillsin voimalaitoksella kuuluu sekä istumista että monipuolista liikkumista kentällä. – Kenttätyö on yleensä tosi mukavaa. Ei kuitenkaan aina: jos selkä vihoittelee, kuivuneen lipeän ja karstoittuneiden rännien hakkaaminen vain pahentavat tilannetta. Voimalaitoksella on kolme vakanssia, joista yksi on pelkkää voimalaitoksen ajamista ilman kenttävuoroa. Tässä vakanssissa Matula ei ole vielä työskennellyt. – Se kyllä vähän pelottaa, sillä 12 tuntia istumista on selälle myrkkyä. Pääseehän sitä toki valvomossakin liikuskelemaan. Paperiliitto-lehti kertoi Matulan selkäongelmista ja töihinpaluusta vuonna 2015, kun leikkauksesta oli kulunut runsas vuosi. Sen jälkeen on tapahtunut seuraavaa: Matulan selkä ei kestänyt työtä paperikoneella, sillä konttailu koneen alla oli liikaa. Tuon tuosta hän joutui jäämään sairauslomille. Kun häntä ei pyynnöistä huolimatta suostuttu siirtämään toisiin tehtäviin, hän marssi työterveyslääkärin puheille ja pyysi pääsyä uudelleenkoulutettavaksi. Se onnistui. Matula opiskeli energiatekniikan insinööriksi ja työllistyi jo opintojen aikana Kotkamillsin voimalaitokselle. – Se, että minut haluttiin pitää koneella ongelmistani huolimatta, oli ihan naurettavaa. Sellainen joustamattomuus ei tuntunut hyvältä. Onneksi tajusin itse hakea apua muualta, Matula sanoo. Matula saa tehdä selällään periaatteessa mitä vain, omien tuntemusten rajoissa tietysti. – Aiempaan verrattuna selkäkivut menevät ohi nopeasti: ennen leikkausta jos jalka vähän lipsahti, kävellä töpöttelin sen jälkeen kaksi viikkoa. Nyt kipu ja jäykkyys ovat ohi päivässä. Painavien taakkojen edessä Matula miettii tarkkaan, kannattaako urotyöhön ryhtyä. Mitään 30 kiloa painavampaa hän ei saa nostaa. – Nuorimmaiseni, 7-vuotiaat kaksoset, alkavat hekin olla jo sellaisissa painoluokissa, että joudun vähän varomaan. matula pyrkii huoltamaan selkäänsä viikoittain erilaisilla jumppaliikkeillä, jotka ylläpitävät notkeutta ja tuovat voimaa selän isoihin lihaksiin ja pieniin tukilihaksiin. – Minun on pakko venytellä selkää ja jalkoja, muuten muutun jäykäksi kuin rautakanki. Teen kotona myös vatsalihasliikkeitä, lankkuja ja punnerruksia. Tukilihaksia vahvistan pienillä pyöritysliikkeillä. Fakta on se, että ikää tulee koko ajan lisää eikä lihaskunto ainakaan parane. Kyllä se ajatus tuolla takaraivossa koko ajan takoo. Petri Matulan selkä leikattiin runsas seitsemän vuotta sitten. Selän hyvinvointia ylläpitää liike töissä ja vapaalla. teksti ? Tiina Suomalainen ?kuvat? Jukka Koskinen Paperi_18-21.indd 18 Paperi_18-21.indd 18 4.5.2021 16.32.06 4.5.2021 16.32.06
Petri Matula jumppaa ja vahvistaa lihaksiaan säännöllisesti, jotta selkä pysyisi kunnossa. PaPeriliit to?04 / 2021?19 Paperi_18-21.indd 19 Paperi_18-21.indd 19 4.5.2021 16.32.08 4.5.2021 16.32.08
20?PaPeriliit to?04 / 2021 Jääkiekon pelaamisen Matula on suosiolla jättänyt, sillä hän ei halua ottaa turhia riskejä. Selkävamma on opettanut Matulalle oman kropan kuuntelemista. Hän kuvailee olleensa aiemmin jääräpää, joka veti hammasta purren urakat loppuun. Tällä asenteella tuli rakennettua muun muassa kolme omakotitaloa. – Kyllä minä vieläkin pystyisin talon rakentamaan, mutta tekisin sen ajan kanssa enkä yrittäisi saada sitä väkisin valmiiksi. Ilman selkävammaa en varmasti vieläkään osaisi olla itselleni armollisempi. Konkreettinen esimerkki oman kropan kuuntelemisesta on myös tämä: Kerran fysioterapeutti ohjeisti Matulaa korjaamaan ryhdin suoraksi. Matulan ryhti on hyvä, mutta ei ihan suora. Kun Matula teki työtä käskettyä, selkä kipeytyi. – Siinä huomasi, että oma luonnollinen ryhti on paras. Kyllä se kroppa kertoo. Sen ehdoilla mennään Unohda tiukka ryhti, vaali rentoutta Petri Matula koki, että luonnollisen ryhdin ojentaminen täysin suoraksi ei toimi, vaan selkä kipeytyi. Tämä on yksi niistä viesteistä, jonka myös fysioterapeutti Riikka Holopainen haluaa saada läpi. Holopainen valmistelee selkäkivun biospykososiaalista hoitoa käsittelevää väitöskirjaa ja romuttaa liudan selkäkivun ehkäisyyn ja hoitoon liittyviä käsityksiä. 1. Hyvä ryhti on rento – Vuosikausia olemme ajatelleet, että hyvä ryhti on kuin sotilaalla – luotisuora ja symmetrinen, vatsa sisään vedettynä. Uuden tutkimustiedon valossa tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Hyviä ryhtejä voi olla monenlaisia, ja esimerkiksi notkoselkäisissä on yhtä lailla selkäkipuisia kuin -kivuttomia, Holopainen sanoo. Holopaisen mukaan hyvän ryhdin ihanne elää edelleen vahvana, myös fysioterapeuttien joukossa. Huonon ryhdin ja kipujen välillä nähdään herkästi yhteys, vaikka tutkimustulokset eivät tällaista yhteyttä vahvista. – Jos pitäisi kuvailla hyvä ryhti, se on sellainen, jossa on mukava olla ja jossa asiat hoituvat. 2. Saa röhnöttää Tikkusuorassa istuminen ja keskivartalon jatkuvasti tiukkana pitäminen, jos ne eivät ole itselle luonnollisia asentoja, eivät edistä selän hyvinvointia. Valvomossa on siis sallittua nostaa jalat pöydälle ja nojautua rennosti taaksepäin, jos se tuntuu hyvältä. Hyvä työergonomia on toki ehdoton plussa, mutta liike ja vaihtelu ovat vielä tärkeämpiä. Holopainen kannustaakin kokeilemaan luovasti erilaisia tapoja istua. – Istumisesta aiheutuu kyllä terveyshaittoja, mutta ongelmana ei useimmiten ole niinkään se, missä asennossa istuu vaan Petri Matula on huomannut, että luonnollinen ryhti on selän kannalta paras. Uudet ohjeet selän hoidosta vahvistavat käsityksen. Niiden mukaan tuolilla voi myös röhnöttää ja tavaroita voi nostaa selkä taipuneena. Paperi_18-21.indd 20 Paperi_18-21.indd 20 4.5.2021 16.32.08 4.5.2021 16.32.08
PaPeriliit to?04 / 2021?21 istumisen määrä. Istumatyössä asentoa kannattaa vaihdella ja nousta säännöllisesti työpisteeltä liikkumaan. 3. Kun nostat, selkä saa taipua ”Nosta tavara maasta keskivartalo aktivoiden, selkä suorana ja jalat koukistuen.” Näinhän meille toitotetaan. Holopainen huomauttaa, että sellaista tutkimusnäyttöä ei ole, että selkä suorana nostaminen olisi turvallisempaa kuin selkä pyöreänä nostaminen. – Nostamisessakaan ei ole yhtä oikeaa tapaa, koska anatomiamme ovat erilaisia. Selkä voi olla suora tai taipua. Nostaessa keskivartalolihakset aktivoituvat automaattisesti. 4. Liiku kivusta huolimatta Jos selkään iskee vaikkapa noidannuoli, on tärkeä liikkua kivusta huolimatta. Aiemmin ohjeistettiin liikkumaan kivun sallimissa rajoissa, mikä voi tarkoittaa sitä, että selkäkipuinen ei uskalla liikkua lainkaan. Selkä on luotu liikkumaan, Holopainen muistuttaa. Liike usein helpottaa kipua vaikka aluksi se saattaa tuntua hankalalta. – Selän turha varominen voi johtaa siihen, että alkaa välttää erilaisia asioita ja käyttää selkää yksipuolisesti. Tutkimusten mukaan selkäkivusta toipuvat nopeammin ne, jotka liikkuvat kohtuullisesta kivusta huolimatta. Selkään saakin vähän koskea. Tässä on tietysti pidettävä järki mukana – liikkuminen väkisin ja hammasta purren ei ole hyvästä. 5. Hengitä luonnollisesti – Kun asento ja vatsa ovat rentona, myös hengitys kulkee rennosti. Kokeilepa hengittää keskivartalo tiukkana. Huomaat, että hengitys jää pinnalliseksi. Hengitystä voi käyttää myös selkäkipua lievittämään. Palleahengitys ulottuu syvälle vatsaan asti niin, että vatsa kohoaa selvästi. Tätä voi kokeilla vaikkapa selällään maaten. Palleahengitys rentouttaa pallean lisäksi myös vartalon muut syvät lihakset. 6. Vinkki: kokeile helpottavaa asentoa Jos selkä on kipeä, sitä voi jumpata lempeästi. Käy lepoasentoon ja laita jalat vaikkapa sängyn päälle 90 asteen kulmaan. Vedä vuorotellen jalkoja koukkuun mahan päälle ja hengitä rauhallisesti sisään ja ulos. Jos selkäkipu ei hellitä muutamassa viikossa, kannattaa hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle. ? »Hyvä ryhti on sellainen, jossa on mukava olla ja jossa asiat hoituvat.» Kevyt jumppa lepoasennossa helpottaa kipeää selkää. Paperi_18-21.indd 21 Paperi_18-21.indd 21 4.5.2021 16.32.09 4.5.2021 16.32.09
22?PaPeriliit to?04 / 2021 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Tehdas oli nimeltään Schauman, kun hain tänne juoksutytöksi vuonna 1975. Kesätyö vähän venähti, ja vuonna 1977 täytin 18 vuotta, enkä siksi saanut enää jatkaa juoksutyttönä. Vartiopäällikkö sanoi, että maanantaina menet itäportille kello seitsemän. Siitä se lähti. Vanhemmat työntekijät opettivat alkuun ja elämä loput. Silloin meitä oli 40 vartijaa, nyt meitä on kaksi. Avataan ja suljetaan portit, otetaan vieraita vastaan, opastetaan rekkakuskeja ja komennusmiehiä, mille osastolle heidän tulisi mennä, missä ovat pukuhuoneet, ruokala ja niin poispäin. Ja kun on liputuspäivä, vedämme lipun salkoon. Päivittäin tarkistetaan autolla ulkoalueet. Ennen kierrokset tehtiin polkupyörällä, ja liikuntaa sai liiankin kanssa. Tässä näkee aika monta ihmistä päivittäin. Heitä on tullut ja mennyt, myös eräs Norjan kuningas Olavi sekä Mauno ja Tellervo Koivisto. Nytkin portista kävelee viisi ihmistä, ja tunnen heidät kaikki, vaikka vain yksi on tehtaalainen. Minulla on sellainen harrastus, että siinä oppii tuntemaan ihmisiä. Isä osti ensimmäisen hevosen, kun olin kolmevuotias. Siitä lähtien olen kulkenut raveissa. Hevosharrastajilla on silmää myös ihmisille. Portinvartija tarkkailee liikennettä ja valvontakamerakuvat ovat katseen alla. Parin, kolmen sekunnin välein maisema muuttuu. Hevosihmisenä en kiinnitä huomiota ihmisten ulkonäköön. Siihen on tottunut, että karvat sojottavat minne sattuu. Kunhan luvat ovat kunnossa, niin saa mennä. Kielitaitoa tarvitaan näissä töissä aika paljon: suomea, ruotsia ja englantia vähintään. Olisi hyvä, että muitakin kieliä osaisi, ainakin venäjää. Jos yhteistä kieltä ei ole, niin sitten heiluvat kädet. Yli 40 vuoden työkokemuksella sen ikään kuin jo vaistoaa, minne kukakin on menossa; kuivatuskoneelle, sellulle vai minne. Tässä on satama vieressä. Jonkin verran on saanut opastaa eksyneitä merimiehiä, jotka eivät osaa kaupunkiin. PorTinvarTijalla tärkein taito on tulla toimeen ihmisten kanssa. Pitää osata lukea ihmistä, millä kantilla tämä tänään on: otetaanko vakavalla tyylillä vai meneekö huumorilla. Sellaisiakin tilanteita on ollut, että on pitänyt estää sisäänpääsy: On haluttu katsomaan jotain sellaista, jota ei ole ollut asiaa katsoa. Ihan silkkaa uteliaisuutta. Mukaviakin yllätyksiä on ollut. Yllättäen joku on voinut tuoda pullaa tai pienen kukkakimpun. Ei sentään sormusta ole tarjottu, vaan kyllä silloin on ollut kyse löytötavarasta. Vielä 1970-luvulla saattoi käydä, että töihin tuleva työntekijä ei ollut aivan selvin päin. Se ei silloin ollut niin tarkkaa. Nykyään henkilöä ei laskettaisi portista sisään. Ei puhalluteta, mutta käsketään kotiin. Jos ei muu auta, niin laitetaan autoon ja viedään kotiin. Kerran on käynyt niin, että kyytiläisen vaimo kiitti jälkikäteen. Jos on ollut ongelmia koneiden kanssa, on haettu ihmisiä kotoa töihin, jos auto ei olekaan käynnistynyt. Eräänäkin jouluseisokkina toimimme pelkästään taksipalveluna, ja kuljetimme ihmisiä töihin. Haemme mitä tarvitaan: kumisaappaita tehtaanjohdolle tai kirvestä, kun myrsky kaatoi puun ikkunasta sisään. Portinvartijan vaikeimpia hetkiä ovat työtapaturmat, vaikka vakavista onkin jo aikaa. Me vartijat opastamme ambulanssin paikalle ja olemme tilanteessa mukana. Sellaisen jälkeen pitää heti jutella asia pois systeemistään. Meillä on sitä varten kriisiryhmä. PäälTä ei voi sanoa, kenestä tulee hyvä portinvartija. Harjoitus tekee mestarin, ja ammattilaisuuteen tarvitaan vuosia. Minä kutsuisin tätä kutsumatyöksi. Tarvitaan pitkää pinnaa, ja monesti on osattava laskea kymmeneen. Vaikka olisi känkkäränkkäpäivä, se pitää työntää sivuun ja ottaa positiivisuus avuksi. Muuten tulee päivästä pitkä. Monista tehtaalaista on vuosien varrella tullut ystäviä. Monet komennusmiehistäkin ovat niin tuttuja hevospiireistä, ettei edes tarvitse kysellä paljoa. Ja jos eivät ole tuttuja, niin kohta ovat. Pienellä paikkakunnalla tiedetään ihmiset pitkälti tietysti muutenkin. Täällä ovat olleet töissä niin vaarit, pojat kuin pojanpojatkin. Elämä portilla on aika vilkasta, ehkä siksi olen viihtynyt näinkin pitkään. Harvassa ovat samanlaiset päivät. Kun olin ollut 25 vuotta, minulta kysyttiin, miten olen viihtynyt. 35 vuoden kohdalla sanoin, että sama vastaus kuin viimeksikin, ja kai niin pääsen vastaamaan taas tänä keväänä: Kaipa olen viihtynyt hyvin, kun täällä vielä olen!»?• Positiivisen kautta TeksTi?Mari Schildt?kuva?Päivi Karjalainen Birgitta Sunabacka on ottanut vastaan tuttuja ja tuntemattomia portilla jo 45 vuoden ajan. Tarttuvan naurun takana on ammattilaisen tutkiva katse, jolta mikään ei jää huomaamatta. »Hevosharrastajilla on silmää myös ihmisille.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 30.4.2021 10.09.30 30.4.2021 10.09.30
PaPeriliit to?03 / 2021?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Birgitta Sunabacka on vartija UPM:n Pietarsaaren tehtaalla. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 30.4.2021 10.09.31 30.4.2021 10.09.31
24?PaPeriliit to?04 / 2021 4 / H i o m o KeSäKUUn 17. päivänä kokoontuva Paperiliiton liittokokous on järjestelyiltään poikkeuksellinen. Liittokokousedustajat eivät kokoonnu yhteisellä kokouspaikalla, vaan etäyhteyksin. Paperiliiton hallitus päätti maaliskuussa, että liittokokous järjestetään etäyhteyksin edelleen epävarman koronatilanteen takia. – Etäosallistuminen edellyttää huomattavasti enemmän ennakkovalmistelua, vaikka toisaalta nyt ei mene aikaa painettavien ja tulostettavien kokousmateriaalien tilaamiseen ja niihin liittyviin järjestelyihin kokouspaikalla, kertoo liittosihteeri Juhani Siira. Poikkeusoloissakin liittokokous kyetään järjestämään täysin toimintavaltaisesti: edustajien kokoustyöskentely, mahdolliset äänestykset sekä jakautuminen valiokuntiin hoituvat osallistujien sähköisen tunnistautumisen ja työryhmiin jakamisen kautta. Vain puheenjohtajisto ja sihteeristö ovat paikan päällä Helsingissä. Kokouksessa on käsiteltävänä 157 ammattiosastojen tekemää esitystä. – Perinteisesti eniten tuli edunvalvontaa ja sopimustoimintaa koskevia esityksiä. Monet esitykset tukevat viestiä siitä, että liitto jatkossakin hoitaa työehtosopimustoiminnan jäsentensä puolesta, Siira luonnehtii. Liittokokouksessa noussee esille myös toimintaympäristön muutoksen vaikutus alalle. Viimeksi kuluneen vuoden aikana on suljettu kokonaisia tehtaita. Tälle vuodelle suunnitellusta uudesta sulkemisuhasta Veitsiluotoon voi lukea tämän lehden sivulta 4. – Paperiliitossa joudutaan katsomaan toimintaresursseja uudella tavalla laskevan jäsenmäärän takia. Siitäkin on käytävä keskustelua liiton tulevaisuutta ajatellen, Siira sanoo. Kokoukseen osallistuu 124 liittokokousedustajaa. Kokouksessa valitaan liiton puheenjohtaja sekä liiton hallituksen ja valtuuston varsinaiset ja heidän varajäsenensä. Liittokokouksen päätökset linjaavat suuntaviivat työehtoja toimintatavoitteiksi seuraavalle nelivuotiskaudelle. Kokouksen merkityksestä edunvalvontaan kerrotaan tämän lehden sivulla 6.?• eeVa eloraNta-JoKela Paperiliiton liittokokous toteutetaan poikkeuksellisesti etäyhteyksillä ja yksipäiväisenä. Uudet tavat, uudet linjat Paperiliiton sosialidemokraattinen ryhmä on pyytänyt liittovaltuuston puheenjohtajaa Jouko Aitonurmea (vas.) ja liiton puheenjohtajaa Petri Vanhalaa jatkamaan tehtävissään. Valtuuston varapuheenjohtaja Jouko Suomalainen päättää kesäkuun liittokokouksessa pitkän uransa myös liiton tes-neuvottelukunnan jäsenenä. laSSi Kaaria Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 5.5.2021 16.51.58 5.5.2021 16.51.58
PaPeriliit to?01 / 2021?25 j ä s e n r e k i s t e r i Liity tai tee perintäsopimus sujuvasti YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/ min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. JÄSENMAKSUN PERINTÄSOPIMUKSEN TEKEMINEN PAPERILIITTOON ON UUDISTUNUT. JÄSEN VOI TEHDÄ PERINTÄSOPIMUKSEN NYT KOKONAAN SÄHKÖISESTI EASIOINNISSA. Perintäsopimuksen teon yhteydessä voi vaihtaa tarvittaessa myös ammattiosastoa. Myös liiton jäseneksi ja oppilasjäseneksi liitytään kokonaan sähköisesti osoitteesta paperiliitto.fi löytyvän linkin kautta. Liittymisen yhteydessä täytetään automaattisesti perintäsopimus, joten uuden jäsenen ei tarvitse tehdä sitä erikseen eAsioinnissa. MUISTA UUSIA PERINTÄSOPIMUS Aina työsuhteen alussa on tehtävä jäsenmaksun perintäsopimus. Ilman sitä työnantaja ei voi periä jäsenmaksua palkastasi. Saat täytettyä perintäsopimuksen eAsioinnin Jäsenasiat-osiossa. Tarkista ensin, että yhteystietosi ovat ajan tasalla ja päivitä ne tarvittaessa. Jos vaihdat ammattiosastoa, ilmoita siitä samalla. Täytä tämän jälkeen samalta sivulta löytyvä perintäsopimus. Saat muutoksista kuittauksen sähköpostiisi. Ensimmäinen perintäsopimus kannattaa tehdä yhdessä toimipaikkasi pääluottamusmiehen tai ammattiosaston taloudenhoitajan kanssa. Liiton jäsenrekisteri auttaa myös tarvittaessa. Jos työnantaja ei peri jäsenmaksua palkastasi tai työskentelet paperialan ulkopuolella, jäsenmaksu maksetaan itse. Lue lisää osoitteesta paperiliitto.fi tai kysy apua jäsenrekisteristä. Lahti puuttui kartalta Paperiliittolehden 2/2021 välissä olleen TES-ekstran takasivulla oli kartta työpaikoista, joilla on käytössä paperiteollisuuden työehtosopimus. Kartasta puuttui Stora Enson Lahden tehdas. Tehtaassa tuotetaan kuluttajapakkauksia, kuljetuspakkauksia, aaltopahvia ja aaltopahviarkkeja. Lahti Stora Enso Tehtaan pilli soi 28.7.–1.8. Hanki lippusi Musareille ajoissa – early bird-hinta voimassa 31.5. asti Työväen Musiikkitapahtuma järjestetään 28.7.-1.8. Valkeakoskella. Tänä kesänä tapahtuma rakentuu uudelle festivaalialueelle Kirjasniemeen entisen kuitutehtaan kupeeseen. Ohjelmistoon on kiinnitetty kotimaisia huippuartisteja ja suursuosikkeja. Festivaaliohjelmaa on tarjolla viitenä päivänä. Paperiliitto on mukana tapahtumassa ja myöntää 20 euron lipputuen jäsenilleen. Kannattaa hankkia liput ajoissa, early bird-hinta on voimassa 31.5. asti. Voit käyttää viime vuonna ostamasi lipun tämän vuoden tapahtumaan. Lisätietoja ja liput: valmu.com Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 5.5.2021 16.51.58 5.5.2021 16.51.58
26?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Kansallinen tulorekisteri ja työttömyyspäivärahahakemuksen liitteet Työllisyyden kuntakokeilu Aina työnantajan ilmoittamat tiedot eivät riitä Työnantajat ilmoittavat tulorekisteriin tiedot maksamistaan palkoista. Työttömyyskassa saa palkkatiedot tulorekisteristä, mutta aina tiedot eivät ole riittäviä. Silloin pyydämme sinulta päivärahahakemuksen käsittelyn yhteydessä tarkentavia tietoja, esimerkiksi palkkatodistuksen. Halutessasi voit liittää päivärahahakemukseen palkkalaskelman työsuhteen viimeisestä tilistä. Jos työnantaja ei ole ilmoittanut palkattomia poissaoloja tulorekisteriin, niin ilmoita ne päivärahahakemuksessa. Tieto palkattomasta poissaolosta on tärkeä, koska tieto voi vaikuttaa päivärahan määrään ja työssäoloehdon kertymiseen. YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Ma–to klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Jäsenten yhteydenotot: eAsiointi > viestit. Viranomaislinja: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki osoitteessa: paperikassa.fi Faksi: (09) 876 4095. Internet: paperikassa.fi Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. Päivärahahakemuksen käsittelyä varten työttömyyskassa tarvitsee seuraavat liitteet: • irtisanomisilmoitus, jos työsuhteesi on irtisanottu • työsuhteen päättämistä koskeva sopimus, jos sellainen on tehty • työtodistus, jos työsuhteesi on päättynyt • työsopimus, jos työsuhteesi on ollut määräaikainen tai aloitat uuden määräaikaisen työsuhteen • lomautusilmoitus, jos olet lomautettu • palkkalaskelma (tilinauha) tilikaudelta, johon lomautus sijoittuu • henkilökohtainen verotuspäätös viimeksi vahvistetusta verotuksesta, jos omistat maatai metsätilan tai harjoitat muuta yritystoimintaa • päätös sosiaalietuuksista, esim. osatyökyvyttömyyseläkkeestä Kuntakokeilulla pyritään parantamaan työnhakijoiden palveluja. Kuntakokeilussa osa TE-toimistojen asiakkaista siirtyy kuntien asiakkaiksi. Mukana on 118 kokeilukuntaa, jotka muodostavat 25 kokeilualuetta. Ansiopäivärahan saajana sinut voidaan siirtää kunnan asiakkaaksi, jos kotikuntasi kuuluu kokeiluun ja olet: alle 30-vuotias tai maahanmuuttaja tai äidinkielesi on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Sinun ei tarvitse itse selvittää oletko kuntakokeilun asiakas. Asiointi työttömyyskassan kanssa tai saamasi etuudet eivät muutu kokeilun vuoksi. Kelan työttömyysturvan osalta kuntakokeilun asiakkaiksi siirtyvät lähes kaikki kuntakokeilun alueilla asuvat. Jos saat tiedon palvelujesi siirrosta TE-toimistolta kuntakokeiluun: Noudata tarkasti kunnan antamia ohjeita. Hae ansiopäivärahaa työttömyyskassasta normaalisti. Kunnan toimet ovat velvoittavia, aivan kuten TE-toimistonkin. Tämä tarkoittaa sitä, että ohjeiden noudattamatta jättämisestä voi seurata karenssi. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 5.5.2021 13.29.43 5.5.2021 13.29.43
PaPeriliit to?04/ 2021?27 4 / h i o m o A r j e s s a , rullantyöntäjä. Näin kuvailee itseään A lpi Orenius, 28, joka työskentelee UPM Ra? atacilla prosessinhoitajana. Kuvailu tehdään pilke silmäkulmassa – Alpi pitää työstään paljon. – Olen ollut prosessissa vasta parisen vuotta, ja edelleen tulee ahaa-elämyksiä. Perushommat jo osaan, mutta ne pikkutwistit pitävät työn mielekkäänä. Alpin tie Ra? atacille alkoi itse asiassa jo ennen kuin hän osasi puhua. – Isäni Joni Orenius on työskennellyt Ra? atacilla 28 vuotta. Kun olin vauva, hän kantoi minut eväskopassa esittelykäynnille, että tällainen tuli tehtyä. Kakarana tuli pyörittyä ammattiosaston perhetapahtumissa. Tänne olikin helppo tulla töihin, tuttujen naamojen joukkoon. Alpilla ei ole koskaan ollut kirkkaita urasuunnitelmia, vaan hän on mennyt eteenpäin ajatuksella, että käydään joku koulutus ja katsotaan. Hän opiskeli ammattikoulussa automaatiosähköasentajaksi ja työskenteli kesiä sekä työssäoppimisjaksoja Ra? atacilla. – Vakituisen työpaikan sain vuonna 2017. Kunnossapitotöitä en ole oikeastaan tehnyt vaan olen ollut trukkikuskina ja leikkurilla ja nyt sitten koneella. Tykkään tehdä töitä porukassa. Ulospäinsuuntautunutta Alpia on houkuteltu mukaan ammattiyhdistystoimintaan. Yksi houkuttelijoista on ollut hänen isänsä, joka toimii osastonsa luottamusmiehenä ja hallituksen varajäsenenä. – Myös ammattiosaston puheenjohtaja on kysellyt, kiinnostaisiko ryhtyä nuorisovastaavaksi. En ole ainakaan toistaiseksi ollut kiinnostunut ay-toiminnasta. Sitä Alpi harmittelee, että ei osallistunut Paperiliiton nuorille jäsenille järjestettyihin tapahtumiin. – Keksin tekosyyn, kun en halunnut mennä yksin. Ehkä siellä olisivat silmät avautuneet ja ainakin siellä olisi päässyt juttelemaan muiden nuorten kanssa. Alpin vapaa-aika menee aika tarkkaan Kakkone-nimisen walesinspringerspanielin kanssa, jonka hän hankki parisen vuotta sitten. Koiran hän yrittää kouluttaa niin, että se ”ei söisi tyttöystävän pupuja”. Kesäksi Ra? atac siirtyy kolmevitoseen, joka on Alpin mukaan hurjaa, ottaen huomioon työntekijöiden keski-iän. – Ei siinä työhyvinvointi ja jaksaminen paljon paina. Mutta ei kai siinä, kesäterveiset joka nurkkaan. Pidetään lippu korkealla. ?•?tiiNa SUoMalaiNeN Maksuton kesäduunariinfo auttaa jälleen palvelee kaikkia kesätyöntekijöitä numerossa 0800 179 279 maanantaista perjantaihin kello 9–15. Puhelu on soittajalle maksuton. Kun olet saanut kesätyöpaikan, voit soittaa infoon ja kysyä työsopimuksen tekemisestä, palkkauksesta, työajoista, lomakorvauksesta ja muista työsuhteeseen liittyvistä asioista. Kysymyksiä voi lähettää myös WhatsAppilla numerossa 040 747 1571 sekä nettilomakkeen kautta. Lomake on sivulla kesaduunari.? . Kesäduunari-infossa yhteydenottoihin vastaa tänä kesänä oikeusnotaari, työoikeuden opiskelija Salla Hakoköngäs. Infon nettisivuilta voit lukea myös Kesäduunarin muistilistan ja Usein kysytyt kysymykset. Ongelmatilanteissa voit ottaa yhteyttä lisäksi vanhempiin työkavereihisi, työpaikkasi luottamusmieheen tai -valtuutettuun tai oman alasi ammattiliittoon, kuten Paperiliittoon. Kesäduunari-infon tarjoavat ammattiliittoja edustavat palkansaajien keskusjärjestöt SAK, Akava ja STTK. Info on avoinna 30. elokuuta saakka.?• Alpi Orenius tuli Ra? atacille ensimmäistä kertaa jo vauvana Tampere ao ??:n Alpi Orenius viihtyy Ra? atacilla, josta hän sai vakituisen työpaikan vuona ????. Kysy kesätyöhön liittyvistä asioista Kesäduunari-infosta. Katso myös kesaduunari.? . KESÄTYÖNTEKIJÄ – KYSY NEUVOA ILMAISEKSI! Kesäduunari-info palvelee sinua toukokuusta elokuuhun kesätyösuhteeseen liittyvissä kysymyksissä. Kysy WhatsAppissa tai soita! MAKSUTTOMAN KESÄDUUNARI-INFON TARJOAVAT suomalaisia ammattiliittoja edustavat palkansaajien keskusjärjestöt. WhatsApp 0800 179 279 Kysy WhatsAppissa: Tai soita ma–pe klo 9–15: MUISTILISTA, USEIN KYSYTYT & LINKKIVINKIT: @kesaduunari www.kesaduunari.fi 040 747 1571 Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 5.5.2021 13.29.43 5.5.2021 13.29.43
28?PaPeriliit to?04 / 2021 4 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a M H H A W C K Y A S P G S W P M E E A A N O L E C R A B K O M O L A E R T N O M M T C C V N K S B A I K P C S E U I X E P B I K O W W Y T Y R X R X J V A N C O U V E R B E E I A A G U K A Y V R O S M T N N T R I G I P M D A N U W O E D N A S N K D A L N G E M E P V Y S I T I M T I O C A T A R U E S I J L I L L E H A M M E R S R R G M I L B C A K D B W T O O A K M T O R I N O U E T L U O P E K I N G E G O O T N O L M W S A G W D A B A T N A L T A AMSTERDAM ANTWERPEN ATEENA ATLANTA BARCELONA BERLIINI CHAMONIX HELSINKI INNSBRUCK LILLEHAMMER LONTOO MELBOURNE MEXICO MONTREAL MOSKOVA PARIISI PEKING PYEONGCHANG ROOMA SARAJEVO SOUL SYDNEY TORINO TUKHOLMA VANCOUVER Olympiaisäntiä (c ) A rt o In ka la w w w .a is u d o ku .c o m Vastaus: 10 = 12 = 4 = 5 2 3 2 2 3 + 2 2 2 = 2 = 5 = 4 = ? Vastaus: 6 : : = 12:3:2 ? x Vastaus: 6 : : = 12:3:2 ? x Vastaus: 6 : : = 12:3:2 ? x s a n a h a k u p u l m a t VAAKA. Laske montako kulmaviivainta tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? YHTÄLÖ. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 1. Taidemaalari Akseli Gallen-Kallela oleskeli Brittiläisessä Itä-Afrikassa vuosina 1909–11. Hän oli pitkällä safarilla, kun hänen leiriinsä kiiruhtanut lähetti kertoi Nairobiin tulleesta tärkeästä ja komeasta paketista. A) Puupölkky ja siinä nimikirjaimet C.G.E.M. B) Pilaantunut kakku ja arpajaisvoitosta kertova kirje. C) Tölkki yhdysvaltalaista säilykelihaa ja lyhyt viesti runoilija Eino Leinolta. D) Multaa ja kirje kirjailija Maila Talviolta? p a k k o t i e t ä ä Mitä Akseli Gallen-Kallelalle lähetettiin paketissa Afrikkaan? Putosiko taivaalta mies Batmanin puvussa? 2. Mitä yhdysvaltalaisen lentoyhtiön TWA:n lentäjät raportoivat nähneensä lähestyessään Los Angelesin lentokenttää v. 1982? A) Putoavan miehen Batmanin puvussa ilman kenkiä. B) Puutarhatuolilla lentävän miehen, jolla on ase kädessä. C) Laskuvarjon varassa laskeutuvan kirjoituspöydän. D) Oranssiksi maalatun merikotkan, joka kantoi isoa vihreää peruukkia. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä yhtiö omistaa Nokian paperitehtaan? 2. Kuinka monta ydinvoimalaa Suomessa toimii tällä hetkellä? 3. Millä toisella nimellä tunnetaan Stora Enson Enocellin sellutehdas? 4. Minkä yrityksen perustaja oli mies nimeltä Adi Dassler? 5. Mitä tarkoittaa lyhenne STT? 6. Minä vuonna Paperiliitto on perustettu? 7. Mikä on harjus? 8. Mikä on koripallojoukkue Seagullsin kotikaupunki? 9. Kuka on metsäjätti Stora Enson toimitusjohtaja? 10. Kuka on metsäjätti UPM:n hallituksen puheenjohtaja? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.? /pulmat Vastaus: 10 = 12 = 4 = 5 2 3 2 2 3 + 2 2 2 = 2 = 5 = 4 = ? Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 30.4.2021 10.12.01 30.4.2021 10.12.01
PaPeriliit to?04 / 2021?29 4 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 10.6. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 4”. Ristikon 3 palkinnon sai Juhani Ruokkeinen, Rauma. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 30.4.2021 10.12.01 30.4.2021 10.12.01
30?PaPeriliit to?04 / 2021 4 / t a u k o t i l a yövuOrO Imatran Tetra Pak Productionilla on pian alkamassa. Sivusaumaaja ja team leader Heikki Miettinen tekee lähtöä töihin. Samoissa puuhissa on tahollaan varapääluottamusmies Teemu Kaipainen. Edessä on monta litran ja 1,75 litran maitopurkkia sekä mehuja jugurttipurkkia, jotka neljän työntekijän vuoro taittelee arkeista ja liimaa niihin vedenpitävän sauman. – Enää en katsele vapaalla maitopurkkien sivusaumoja, mutta kerran tehtaan alkuaikoina ostin meidän vuotavan purkin kaupasta. Vein sen vähin äänin kotiin, ettei tulisi reklamaatioita, Kaipainen muistelee. Miettinen sanoo, että Kaipainen on tietyissä asioissa tosi jämpti. Miettinen, jos joku sen tietää, sillä ystäviä on oltu jo kolme vuosikymmentä. 1990-luvun alussa Imatran Rautiokylällä Kaipainen ja Miettinen olivat mukana, kun pyörillä ja sitten mopoilla kokeiltiin, kuinka pitkälle niillä pääsee. Kaipainen muistaa uintireissut ja Miettinen hengaamisen koulun pihalla, vaikka mysteeri onkin, miksi siellä piti notkua vapaa-ajalla. – Ai millainen Teemu oli teininä? Hankala ihminen, kaikin puolin, hehe. Hyvin omapäinen ja vahvat mielipiteet, Miettinen muistaa. Kaipainen sanoo, että Miettinen oli aika villi, mutta hyvällä tavalla. – Ei mitään hölmöilyjä, mutta kuitenkin, hän sanoo. Yhdessä on tehty monet reissut, ja Kaipainen on Miettisen pojan kummi. Kaipainen sanoo, että pitkästä ystävyydestä voi olla töissäkin hyötyä, kun toisen tavat ja ajatukset tuntee hyvin. – Pystyy herkemmin sanomaan asioita suoraan, mutta ei ihan kaikenlaista kuitenkaan. Kun tietää toisen niin hyvin, niin vähän pitää muistaa, että siviilissäkin ollaan tekemisissä, hän miettii. Miettinen sanoo, että pomottamalla Kaipaista ei saa tekemään mitään. Luottamus ja kunnioitus ovat avainsanoja. Kaipaisen mielestä Miettisen parhaat puolet töissä ovat solidaarisuus ja tasapuolisuus kaikkia kohtaan – sekä keskittymiskyky: – Jos keskittyy johonkin asiaan hanakasti, niin keskittyy tosi hanakasti. Ei kuule eikä näe, hän nauraa. Ensi syksynä kanssakäyminen muuttaa muotoaan, kun Kaipainen lähtee opintovapaalle Joensuuhun opiskelemaan eräoppaaksi. Sitä ennen tehdään kuitenkin vielä tämä ja aika monta muutakin yövuoroa. Tummasävyisellä huumorilla jaksetaan. – Huonot vitsit ja pieruhuumori piristää vuoroa, Kaipainen summaa.? • Mari SCHilDt Miettisen ja Kaipaisen yhteisymmärrys on liimautunut yhteen jo 30 vuotta sitten. Saman kylän poikii »Hankala ihmi nen kaikin puolin.» MiKKo NiKKiNeN – En minä keksi, missä asioissa ei voisi kääntyä Teemun puoleen. Toista pitää kuin sukulaisenaan, tai enemmänkin. Harvemmin sitä sukulaistenkaan kanssa niin paljon tekemisissä ollaan, sanoo Heikki Miettinen. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 29.4.2021 14.02.36 29.4.2021 14.02.36
PaPeriliit to?04 / 2021?31 4 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Osuva ajoitus AsuinpAikkA?Mustio syntynyt 14.5.1990 Hangossa Asuu avovaimon kanssa töissä reservi kakkosena Sappi Finlandilla terveiset koko tehtaan porukalle! syntymäpäivänsä kunniaksi vie perinteisesti ”jotakin makiaa” työkavereille. Teemu Aaltonen teemu Aaltonen osti puolitoista vuotta sitten omakotitalon. Silloin ei ollut tietoakaan siitä, että edessä olisi paljon aikaa remontoida: koronavuonna ulkomaat ja baarit ovat jääneet käymättä. – Kiva, että on ollut puuhaa kotona. Tosin, kun oli lomautuksia, huolestutti tietysti, miten saa taloa maksettua, Teemu pohtii. Vuonna 2008 rakennetussa talossa on lähinnä uusittu pintoja. Makuuhuoneen lattia uusittiin juuri ja seuraavaksi on suunniteltu olohuoneen maalausta. – Aika hyvin on sitten saatu asioita tehtyä. Taitaa olla pihan vuoro seuraavaksi. Apua on tullut läheltä, sillä Teemun isä asuu tien toisella puolella. Isä ja poika kulkevat yhdessä myös töihin, sillä he ovat samassa vuorossa. Kesäsuunnitelmia ei ole. Rajoituksista riippuu, pääseekö jossain ulkomailla pyörähtämään. • E räänä sunnuntaina Saksan pitkässä koronakeväässä lähdimme kävelylle metsään. Teki hyvää unohtaa tartuntakäyrät, rajoitukset ja täyttyvät teho-osastot. Metsän siimeksessä kävi nopeasti ilmi, että olimme kulkeneet yhdestä kriisistä toiseen: koronakriisistä metsän kriisiin. Kuolleita ja kuivuneita puita, myrskyn kaatamia kaljuja kukkulanrinteitä. Saksalaismetsä on kriisissä. Vain 20 prosenttia puista ei osoita sairauden tai heikentymisen merkkejä, kertoo vuoden 2019 tutkimus. Ykkösongelma on ilmastonmuutos ja sen mukanaan tuomat sään ääri-ilmiöt: poikkeuksellinen kuivuus viime vuosina, hurjat helleaallot ja rajut myrskyt. Saksalaismetsän koronan nimi on kaarnakuoriainen. Terveet kuuset puolustautuvat sitä vastaan pihkallaan. Heikentyneinä, kuivuneina niillä ei ole tarpeeksi pihkaa, joten kaarnakuoriainen pääsee sisään. Se tappaa kokonaisia metsiä. Saksassa on yli 200 vuotta sitten tehty virhe, kun suurin osa metsistä istutettiin monokulttuureiksi. Ne ovat pelkkiä kuusitai mäntyrivistöjä. Juuri nämä metsät auttavat nyt kaarnakuoriaisen leviämistä ja kestävät heikommin kuivuutta sekä myrskyjä – ne kuolevat pois. Ideana on palata sekametsiin. Nyt Saksassa kiistellään siitä, raivataanko loputkin monokulttuurit pois ja istutetaan tilalle sekametsiä vai jätetäänkö metsä toipumaan itsekseen, annetaan luonnon hoitaa murros. Saksan maapinta-alasta metsää on noin kolmannes, Suomessa 75 prosenttia. Saksassakin metsä on iso työllistäjä, 1,2 miljoonan ihmisen leivän lähde paperiteollisuus mukaan luettuna. Siinä missä metsä on suomalaiselle tärkeä ja tuttu, myyttinenkin paikka, saksalaisen suhde metsään on vieraampi ja välineellisempi. Saksalaiset vaeltavat mielellään merkityillä reiteillä. Kaupungeissa taas käydään ”metsäkävelyllä” puistossa, esimerkiksi kotikaupungissani Krefeldissä lähipuiston nimi on Stadtwald eli kaupunkimetsä – ristiriitainen käsite suomalaisnäkökulmasta. Meidän metsäkävelymme muistutti minua siitä, kuinka arvokkaita Suomen terveet metsät ovat. Niistä on huolehdittava hyvin ja niistä on nautittava. • »Olimme kulkeneet yhdestä kriisistä toiseen: koronakriisistä metsän kriisiin.» Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 29.4.2021 14.02.36 29.4.2021 14.02.36
Reino Forsman on 62-vuotias koneenhoitaja Metsä Board Takon tehtaalla. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 4.5.2021 13.24.42 4.5.2021 13.24.42
PaPeriliit to?04 / 2021?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä O lin kuuden vanha kun lähdin isoveljien perässä juurikkaita harventaan. Kuokka oli iso käteen. Kun isäntä ihmetteli, etteikö mua voitu kotiin jättää, sanoin että eikun mä tulin töihin! Puolen päivän jälkeen se tuli katsastaan tilanteen ja sano että perkule, kyllä sulle on tästä palkka maksettava, se on penni metriltä! Mää ostin niillä rahoilla Levikset. Se oli mahtavaa, kun kotona ei ollut rahaa. Isä oli juoppo nuohooja ja muurari. Seitsemän sisarusta meitä oli. Äiti oli mulle kaikki kaikessa, ja minä hänelle. Isä jäi saunamökkiin, kun muutettiin Sahalahdelta Tampereelle. Minä pääsin Takolle. Etenin tyvestä puuhun niin kuin pitää, ja kun lopulta soitettiin, että nyt ois mun vuoro mennä koneenhoitajaks, sanoin että ei vielä, se paikka kuuluu kaverille. Olin vääryyttä vastaan jo lapsena. Jos joku meistä kolmesta veljestä teki tyhmiä, isä komensi kaikki riviin ja antoi kaikille risua. Se oli pirun epäreilua. Pari vuotta kului töissä, ja kun taas kysyttiin koneenhoitajaks, sanoin että okei, nyt on mun vuoro. Siitä on 15 vuotta. Mua on auttanut elämässä isältä opittu malli. Isä joi munkin edestä. Mun ei ole tarvinnut, ainoana meidän sisarusparvesta. Pidän kunnostani huolen. Kuljen aina töihin polkupyörällä. Treenaan säännöllisesti ja tosissani. Syön vain kerran päivässä lämpöisen aterian. Olen kurinalainen, syön itsetekemää ruokaa. 30 vuotta vanha hääpuku mahtuu edelleen. Mun juttu on laulaa Satumaa-tango Rodoksella Demis-baarissa vähintään kerta vuoteen. Olen käynyt siellä vuodesta 1985, kun voitin ekan reissun juhannustanssien arpajaisissa. Kaikista kivointa olis olla yhdessä sisarusten kanssa. Usein mietin, että jos ne olis vielä. Äidin kanssa pelaisin jalkapalloa, isän veisin Särkijärvelle onkimaan. Isässä oli niin hienoja piirteitä, kun se ei juonut. Otettiin kahvia ja eväät ja lähdettiin kalaan. Se otti mut alakouluikäisenä mukaan, kun lähti pappatunturilla viinakauppaan Hämeenlinnaan. Istuin tarakalla sinisen tyynyn päällä. Meitä oli minä, Raimo, Risto, Mirja, Marja, Merja ja Riku. Minä ja Rikhartti ollaan jäljellä. Viimeks kun se oli tiputuksessa, sanoin nätisti että hei Riku, älä ota liikaa. Voisin vähentää tonnin mun palkasta, jos se sitä auttais. Käytäs Rodoksella, käytäs kalassa, muisteltas lapsuutta. ? Tämä koneenhoitaja pitää omankin koneensa kunnossa. Muiden puolesta Reino Forsman ei voi sitä tehdä, vaikka haluaisi. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Marjaana Malkamäki »Isässä oli niin hienoja piirteitä, kun se ei juonut.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 4.5.2021 13.24.42 4.5.2021 13.24.42
34?PaPeriliit to?04 / 2021 »Öyhöttäjien kommentointia seuratessa tulee illuusio, että he olisivat oikeita ihmisiä.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. I son panimon olutmainoksessa on maahanmuuttaja. Kommentti Facebookissa: ”Kiva kun olette duunannut oikean stadilaisen kuvaan. Loppui Koffin juominen. Juuret syvällä afrikassa?” Äärioikeiston mielenosoituksessa heiluu natsilippu, joka ymmärrettävästi aiheuttaa närkästystä. Twitterissä kuntavaaliehdokas ilmoittaa: ”Ei kai tuo kenenkään turvallisuuteen vaikuta mitenkään. Lippu ei ole ikinä tehnyt mitään pahaa kenellekään.” Toisaalta myös sateenkaarilippu aiheuttaa ahdistusta. Simo Frangén valitaan Ilmari Kiannon Perinneyhdistys K.H.P.V. ry:n ”ottopojaksi”. Kommentti Facebookissa: ”Sais ampua kuuhun tuonkin tylsän pellen.” Iltasanomat uutisoi koronaviruksen tuplamuunnoksesta. Kommentti Facebookissa: ”Täytyy olla kyllä todella vähän korvien välissä, jos vielä uskoo tähän soopaan. Vai että tuplamuunnos...kaikkea kanssa.” Lukiessa kommentteja sosiaalisissa medioissa, alkaa väkisinkin tulla olo, että ihmiskunta on menossa kaasu pohjassa pohjattomaan tyhmyyden kaivoon. Jopa täysin viattomat hyvän mielen jutut nostavat esiin pahaa oloa ja vihaa. Vuonna 2014 julkaisin videon, jossa tein taikatemppuja koirille. Videosta tuli nopeasti viraalihitti ja suuret katsojamäärät takaavat myös öyhöttäjien kommentit. Esiinnyn kasvoillani videon alussa vain muutaman sekunnin, mutta silti sain lukea kommentteja koskien ulkonäköäni, vaatetustani tai yleistä turhanpäiväisyyttäni. Kymmenet miljoonat ihmiset saivat hetken huvituksen videostani ja hyvää mieltä koirien katselusta, mutta silti öyhöttäjien kommentit jäivät mieleen. Negatiivisiin asioihin takertumiselle on evoluutiollinenkin syy. Selviytymisen kannalta on tärkeämpää kiinnittää huomio vaarallisiin asioihin positiivisten sijaan. Tuohon aikaan olin vielä sosiaalisen median julkisuuden suhteen noviisi. Luin kaikki kommentit ja yritin monelle vastatakin. Valtaosa kommenteista oli positiivisia, mutta negatiiviset jutut jäivät mieleen. Sen verran herkkähipiäinen olento on ihminen. Jossain vaiheessa ymmärsin, että on huomattavasti helpompaa olla lukematta kommentteja ja muistaa, että öyhöttäjät ovat häviävän pieni osa mukavista, fiksuista ja normaaleista tyypeistä. Öyhöttäjien kommentointia seuratessa tulee helposti illuusio, että he olisivat oikeita ihmisiä, jotka puhuisivat samalla tavalla myös oikeassa elämässä. Ei voi tietää, onko ruudun toisella puolella lapsi, humalainen, masentunut, ahdistunut, ajankulukseen trollaava henkilö tai jopa kateellinen kollega. Oikeassa elämässä ihmiset öyhöttävät varsin vähän, ainakin selvinpäin. Koronavuosi on eristänyt ihmiset omiin poteroihinsa, joissa oma todellisuusvinouma korostuu ja mielipiteet vahvistuvat. Netissä käytävä keskustelu on harvoin aitoa keskustelua, vaan mututai googlehakupohjaista väittelyä, joka ei koskaan johda mihinkään. Kukaan ei myöskään muuta mielipidettään, aidossa vuorovaikutuksessa tällainenkin ihme sentään joskus tapahtuu. ITsepäIsyyden lisäksi nettivänkääjiä kiusaa myös Dunning-Kruger -efekti, eli ylivertaisuusvinouma. Dunning-Kruger -efekti tarkoittaa ihmisille tavanomaista taipumusta yliarvioida omia kykyjään. Psykologian tutkijoiden Dunningin ja Krugerin koeasetelmassa aihepiireinä olivat logiikka, kielioppi ja huumori. Tulokset toistavat itseään: kokeessa heikoimmin suoriutuvat kuvittelevat pärjäävänsä keskiarvoa paremmin. Kokeessa parhaiten pärjäävät arvioivat osaamisensa tason yleensä alakanttiin. Vanha sananlasku pitää yhä kutinsa: tyhjät kattilat kolisevat eniten. Tuttavani avasi uuden baarin päivänä, jolloin ravintolat saivat jälleen rajatuilla aukioloajoilla avata ovensa. Kävin kannatusmielessä oluella aurinkoisena päivänä. Ihmiset olivat iloisia ja välittömiä, jopa tuntemattomat hymyilivät toisilleen. Yhtäkkiä tuli olo, jota en ole aikoihin tuntenut: toivo. Ehkä se öyhötyskin kohta hiukan vaimenee. On normaalia reagoida epänormaaleissa olosuhteissa epänormaalisti, ja osalla ihmisistä tämä pitkittyneen pandemian aiheuttama ahdistus kanavoituu netissä purnaten tai lähimmäisille tiuskien. ? »kokeessa heikoimmin suoriutuvat kuvittelevat pärjäävänsä keskiarvoa paremmin.» 4 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 5.5.2021 10.11.29 5.5.2021 10.11.29
/ 35 4 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 5 Aineistot viimeistään 15.6. Ilmestyy 2.7. Nro 6 Aineistot viimeistään 11.8. Ilmestyy 27.8. Nro 7 Aineistot viimeistään 8.9. Ilmestyy 24.9. Työhyvinvointikurssi naisille Huomio jäsen! Työhyvinvointikurssi naisille 14. 15.8. SCANDIC SPA AULANKO HÄMEENLINNA 14. 15.8. SCANDIC SPA AULANKO HÄMEENLINNA Kurssilla keskitytään omaan hyvinvointiin hyvällä omallatunnolla. Kurssi toteutetaan yhteistyössä TSL:n kanssa. Kurssi on suunnattu kaikille työmarkkinoiden käytössä oleville paperiliittolaisille naisille. Kurssi alkaa 14.8. klo 9 ilmoittautumisella ja päättyy 15.8. klo 15. Voit saapua Aulangolle jo 13.8. Liitto korvaa kurssikulut, majoituksen 13.-15.8., ohjelmaan merkityt ruokailut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaisesti. Kurssi kutsu ja ohjelma lähetetään sinulle ilmoittautumisen jälkeen. Ilmoittautumislinkki aukeaa Paperiliiton nettisivulla 8.6. klo 9.00. Paikat tälle suositulle kurssille täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisen yhteydessä kysytään mm. huonekaveritoive, ruoka-aineallergiat sekä saapumisaika. Lisätietoja Päivi Turtiaiselta, p. 0400 759 887 . Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 2/2021 NYT LEHTIPISTEISSÄ UISTIMET SYVÄLLE ILMAN TAKILAA VaellusLOHI muuttaa reittejään HAPPITILANNE vaikuttaa kalojen oleskelusyvyyteen H Uistimet syvälle ilman takilaa H Vaelluslohi muuttaa reittejään H Happitilanne voi vaikuttaa kalojen oleskelusyvyyteen H Murolekoskesta löytyi lohenpoikia H Tenojoki rauhoitetaan, harriluvalla kalaan H Opi vuolemaan omia vaappuja H Maalaa oma väri raksihuppuun H Lohisuvannon loimulohta H Arvoituksellinen kyttyrälohi H Lohipeltien erikoinen värimaailma H Perämoottori sisäperän tilalle ym. K e v ä t k o k o u k s i a Länsi-Suomen piiri: Porin osasto 10: ke 19.5 klo 16.00. Kokous pidetään etänä. Osallistumislinkin voi tilata Raimo Järvenpäältä, puh. 040-823 4739 VARMISTA, ETTÄ SAAT UUTISKIRJEEMME Jäät paljosta paitsi, jos jäsenrekisteri tiedoistasi puuttuu sähköpostiosoitteesi. Meillä on sinulle paljon asiaa, sillä kesäkuun liittokokouksen jälkeen moni asia voi edetä toisin kuin ennen – ainakin paperiteollisuuden työehtosopimisessa. Lisää eAsioinnissa tietoihisi toimiva meiliosoite, niin uutiskirjeemme löytävät perille. Anna ihmeessä meidän pitää yhteyttä Sinuun! Tilaa samalla eAsioinnissa mobiilijäsenkortti, niin liittosi palvelut ja uutiset kulkevat mukanasi. Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 5.5.2021 16.15.15 5.5.2021 16.15.15