04/22 P a p e r i l i i t t o lakko Rivit pitivät loppuun asti. loppuun asti. 12-tuntinen työaikamuoto Duunarin mielestä paras. Ei heikennä työturvallisuutta. Rekan hytistä valvomoon Norjan vuorilla tuli koulutusta ikävä. Vahvana ??? päivää ??? päivää Tommi Lempinen ja 2000 muuta UPM:n työntekijää kokivat erilaisen kevään. He kamppailivat yhteisen liikkeen ja sopimisen puolesta. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 4.5.2022 20.07.26 4.5.2022 20.07.26
P a p e r i l i i t t o 4 / 2 2 2 1 3 . 5 . 2 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a itsellä on taskussa yhtä ja toisella taskussa jotain, mitä toinen haluaisi, alkaa kaupankäynti. Kyseessä voi olla työpanos, palvelu tai jotain käsinkosketeltavaa. Reilua on ottaa kädet taskusta, tarjota sitä, mitä on ja arvostaa täydestä mitasta sitä, mitä toinen on saamassa. Yksinkertaistettuna näin käydään kauppaa myös työehtosopimuksen sisällöstä ja sen mukana työrauhasta. Nyt on työrauha paperiliittolaisille työpaikoille palautettu ja työehtosopimukset pian myös lopuille paperinjalostuksen työpaikoille hyväksytty. On aika selvää, että sopimista kannattaa tehdä porukassa: siinä on voimaa, vipuvoimaa ja solidaarisuutta niin, ettei ketään jätetä yksin. Jos joku epäili, että paperiliittolaisen yhteisön voima on vuosien varrella rapissut, hän sai UPM:n pitkän lakon aikana nenilleen. Yhteisön voima tuntui neuvottelupöydissä saakka: kyljelleen keikahtaneesta sopimusasetelmasta edettiin lopputulokseen, joka sovittelun läpi hierrettynä kaihertaa hieman kumpaakin osapuolta, mutta tarjoaa myös syyn lipaista huulilta sen maistuvan kerman. • Sopimisen tasapaino 64. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Lakkorivit pitivät, ja sopimus UPM:n kanssa syntyi sovittelun kautta. 06 Viimeisiinkin Paperiliiton sopimiin tesseihin neuvottelutulos. 08 Mika Bölingillä työ tukee hyvinvointia ja päinvastoin. 09 Sujuiko UPM:n erikoisoperaatio suunnitelmien mukaan? 22 Laadusta tinkimättä: Rekkakuskista tulee koneenhoitaja. 24 Kirkniemi voitti salibandyturnauksen. 25 Tule jäsentapahtumaan Tykkimäelle. 26 Työssäoloehto ja kesätyö. Työnhakuvelvollisuus ja karenssit muuttuivat. 27 Tylsää päivää ei ole, sanoo Havilla työskentelevä Tiia Kaarnattu. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Ihan tavallisena päivänä: Puoli kuudelta Virpi Grönroos lähti töihin. 30 Työpari: Jypin mies rakentaa kesämökkiä Black Sabbathia viheltäen. 31 Maailmalta: Rohkea alanvaihto. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Lyijykynää ei tehdä yksin. 16 Tuore tutkimus vahvistaa, että 12-tuntinen työvuoro on hyvä vireyden ja palautumisen kannalta. Myös operaattori Jari Hartikainen on siihen tyytyväinen. 20 Maallemuutto on saanut aikaan sen, että Mari Ekströmin perheestä on muodostunut tiivis porukka. Hevoset ovat äidin ja tyttären harrastus. 32 Kun itse ei osaa ommella, Eini Lehtoranta aikoo opettaa mahdolliset lapsenlapset käyttämään puukkoa. Metsässä, jonne hän muuttaa eläkkeellä. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 4.5.2022 20.30.49 4.5.2022 20.30.49
4 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?04 / 2022 PaPeriliitto ilmoitti perjantaina 22. huhtikuuta sovittelija Leo Suomaalle hyväksyvänsä UPM:n kaikkien viiden liiketoiminnon sovintoehdotukset uusiksi yrityskohtaisiksi työehtosopimuksiksi yksimielisesti. Myös UPM:n liiketoiminnot hyväksyivät sovintokokonaisuuden. Paperiliiton tes-neuvottelijat olivat pitkän neuvotteluja sovittelurupeaman jälkeen helpottuneita, että työehtosopimukset valmistuivat ja lakko UPM:n toimipaikoilla päättyi. Saavutetut ratkaisut kattavat UPM:n kaikki paperiliittolaiset jäsenet viidellä liiketoiminta-alueella Pulp, Communication Papers, Specialty Papers, Raflatac ja Biofuels. – Lakkorivit pitivät koko lakon ajan. Siitä valtavan iso kiitos jäsenille, teidän ansiostanne on nyt saavutettu työehtosopimus UPM:n kaikille toimialoille, kiitti Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala, kun sovintoehdotukset oli hyväksytty. Uudet sopimukset ovat voimassa neljä vuotta 22.4.2022–21.4.2026. Palkat nousevat kahtena ensimmäisenä vuotena noin kaksi prosenttia. Kahden seuraavan vuoden korotukset neuvotellaan erikseen. Tavoite toteutui Paperiliiton keskeinen tavoite neuvotteluissa oli pitää alan työehdot yhtenevinä ja pohjata ne päättyneeseen paperiteolSovittelun kautta sopimukseen teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Mikko Nikkinen Lakko UPM:n toimipaikoilla loppui 112 päivän jälkeen ja niin sanotun raskaan paperin työehtosopimuskierros saatiin päätökseen. lisuuden työehtosopimukseen numero 50 myös nykyisessä yrityskohtaisen sopimisen mallissa. Viime syksynä käydyissä neuvotteluissa tavoite toteutui hyvin, mutta viimeisenä käydyt neuvottelut UPM:n kanssa olivat vaikeat. – On kuitenkin tärkeää, että kaikille viidelle toimialalle saatiin hyvin samankaltaiset sopimukset ja ne päättyvät yhtä aikaa. Tämä antaa vipuvoimaa jäsenille, kun seuraavat neuvottelut käydään yhtä aikaa, Petri Vanhala painottaa. Erona muihin sopimuksiin UPM:lle sovittiin kausipalkan sijasta tuntipalkkajärjestelmä. Vuosityöaika piteni UPM Communication Papersin työntekijöillä päivätyöntekijöitä lukuun ottamatta 27-32 tuntia työaikamuodosta riippuen, mutta jokaisesta lisätystä tunnista maksetaan. Hiekkana sopimuksiin jäi hiertämään esimerkiksi kesälomitusajan nelivuorokäynti toukokuussa ja syyskuussa. Kermaa eli plussaa on se, että työsuojeluvaltuutettujen työstävapautusaika nousi samaan tasoon kuin pääluottamusmiehillä. Lisätyöaika palkallisena Neuvottelujen alussa UPM:n esittämät heikennykset, kuten työajanlisäys ilman korvausta tai ulkopuolisen työvoiman vapauttaminen, eivät toteutuneet. ”Talkootunteja” vaadittiin enimmillään »Lakkorivit pitivät koko lakon ajan. Siitä valtavan iso kiitos jäsenille.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 4.5.2022 21.06.12 4.5.2022 21.06.12
3 / k u o r i m o PaPeriliit to?04 / 2022?5 Lakko Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa ja muilla UPM:n toimipaikoilla alkoi 1. päivänä tammikuuta. 112 päivää myöhemmin UPM:n liiketoimintoihin hyväksyttiin uudet työehtosopimukset sovintoehdotusten pohjalta. 150 tuntia. Työnantaja esitti myös liiton jäsenmaksun perimisestä luopumista ja luottamusmiesjärjestelmän purkamista. Paperiliiton hallitus painotti sopimusehdotuksia hyväksyessään, että työehtosopimusmääräysten kulmakivet eivät murtuneet, vaikka UPM tavoitteet olivat kovat. Tähän vaikutti erityisesti se, että jäsenten rivit pysyivät tiiviinä ja liiton päätöksentekijät yksimielisinä. Paperiliitosta lähtee isot kiitokset kaikille UPM:läisiä lakossa tukeneille paperiliittolaisille sekä AKT:n ja Raideammattilaisten yhteisjärjestö JHL:n saartotoimille sekä Teollisuusliitosta saadulle taloudelliselle avulle. Myös kansainvälinen ay-liike oli hyvin perillä lakon merkityksestä ja antoi lakolle vahvan tukensa. Yhteinen taistelu Työtaistelu ei koskenut vain UPM:n paperiliittolaisia jäseniä vaan laajemmin Paperiliittoa ja koko ay-liikettä: paperiliittolaiset puolustivat lakollaan järjestäytynyttä neuvotteluoikeutta. Liiton tes-neuvottelukunta palautti lakon päättymisen tunnelmissa mieleen neuvottelukierroksen lähtökohdan: neuvotteluissa osapuolina olivat työnantaja ja työntekijöitä edustavat neuvottelijat, eivät kaksi työmarkkinajärjestöä kuten aiemmin. Paperiliiton neuvottelijoille rupeama UPM:n kanssa oli paitsi raskas ja aikaa vievä, myös osoitus siitä, mihin yrityskohtainen sopiminen voi huonoimmillaan johtaa: pitkään lakkoon ja ratkaisuun sovittelun kautta. Lakosta on työnantajapuolella paljon opittavaa, koska UPM:n henkilöstöpolitiikka poikkeaa merkittävästi muista metsäyhtiöistä. Ei työnantaja voi työntekijöitään sivuuttaa, heille kuuluu arvostus tuloksen tekijöinä, puheenjohtaja Vanhala toteaa.?• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 4.5.2022 21.06.13 4.5.2022 21.06.13
4 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?04 / 2022 ViiMe syksynä alkanut paperiliittolaisten työpaikkojen tes-neuvottelukierros on päättymässä. Viimeinen neuvottelutulos syntyi Paperiliiton ja Kemianteollisuus ry:n välillä Huhtamäki Foodservice Oy:lle vapun edellä. Vastaavan sopimusasiantuntijan Markku Häyrysen mukaan neuvotteluratkaisu pohjaa teksteiltään aiempaan erillissopimukseen. Palkankorotukset toteutuvat mallilla 1+1 eli palkankorotukset ovat tälle vuodelle 2 prosentin linjassa ja ensi vuoden korotukset neuvotellaan erikseen. Paperiliiton hallitus käsittelee saadun neuvottelutuloksen toukokuun kokouksessaan. Hyväksyttävänä on myös Konvertia Groupin Valkeakosken ja Siltakylän toimipaikkoja koskeva neuvottelutulos. Jo aiemmin neuvottelut työehtosopimuksista on saatu päätökseen Paperi liiton ja Paccor Finland Oy:n kanssa. Alan yleissitova työehtosopimus on tehty Paperiliitto ja Pahvinja Paperinjalostajat Jalo ry kesken. Osapuolet hyväksyivät uuden työehtosopimuksen helmikuun lopulla. Pohjatyö yritystason sopimiselle tehty Paperiliitto aloitti yrityskohtaiset neuvottelut paperiteollisuuden työehdoista elokuussa. Sopimuksia valmistui noin 30 ennen paperiteollisuuden 50. työehtosopimuksen päättymistä viime joulukuun lopussa. Tämä niin sanottu raskaan paperiteollisuuden sopimuskierroksen viimeinen kokonaisuus tuli valmiiksi 22. huhtikuuta, kun Paperiliitto ja UPM:n viisi liiketoimintoa hyväksyivät sovittelijan antamat sovintoehdotukset. Liittosihteeri Juhani Siira on tyytyväinen siihen, että kokonaisuutena neuvottelut ja sopimusratkaisut menivät hyvin pitkälle liiton tavoitteiden mukaisesti. – Valtaosaltaan neuvottelut olivat hyvähenkisiä. UPM tiedettiin jo etukäteen vaikeimmaksi neuvottelupöydäksi ja sen vuoksi halusimme saada muita pöytiä valmiiksi mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Todennäköisesti tätä tiedostettiin työnantajapuolellakin, Siira arvioi. – Nyt, kun kaikki sopimukset on saatu neuvoteltua, on aika suunnata katseet tulevaan. Pohjatyö uudelle yritystason sopimiselle on tehty ja on aika alkaa suunnittelemaan tulevaa työehtotoimintaa.?•?eeVa eloraNta-JoKela Paperiliiton sopimista työehtosopimuksista viimeiseenkin saatiin neuvottelutulos vapuksi. Paperiliiton tes-kierros täynnä Julius Törnroosin ja Heli Tuhkion työpaikalle Huhtamäki Foodservicellekin saatiin neuvotelluksi työehtosopimus. reiMa KaNGaS Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 4.5.2022 17.29.23 4.5.2022 17.29.23
4 / k u o r i m o PaPeriliit to?04 / 2022?7 N yt on nähty se, mitä tapahtuu, jos yksi yritys lähtee hakemaan tulosta työntekijöiden kustannuksella ja työehtosopimuksen kautta, kun muut yritykset hakevat tulosta investoinneilla, innovaatioilla ja yhdessä työntekijöiden kanssa. Nähtiin 112 päivää pitkä työtaistelu, jonka aikana paperiliittolainen henki osoitti vahvuutensa. Henki, jolle pohja valettiin vuonna 1906, kun liitto perustettiin. Alusta asti oli selvää, että UPM:n työntekijät eivät olleet lakossa liikkeellä vain omien työehtojensa, vaan myös muiden paperiliittolaisten ja koko kollektiivisen neuvotteluoikeuden puolesta. Paperiliitolla oli täysi syy puolustaa työntekijöiden oikeuksia, koska työnantaja koetti yksipuolisesti lisätä määräysvaltaansa. Tämän takia ja tästä syystä Paperiliiton taistelua tuki ammattiyhdistysliike kokonaisuudessaan, maailmanlaajuisesti. Kansainväliset tuenilmaisut kertoivat siitä, että liiton maine edunvalvojana on maailmalla edelleen arvostettu. Jos joku Suomessa ihmettelee, mihin ay-liikettä yhä tarvitaan, vastaus siihen saatiin tämän työtaistelun mukana. UPM:n ammattiosastot pitivät kiinni ajatuksesta, että kaveria ei jätetä, ei, vaikka itselle olisi voinut olla tulossa paremmat sopimusehdot. Se, että työehtosopimus hyväksyttiin sovittelijan antaman sovintoehdotuksen pohjalta tarkoittaa, että hampaankoloon jää molemmilta osapuolilta hiertämään jotain: sovittelijan esityksessä on aina sekä kermaa että hiekkaa. Työtaistelut eivät ole ylpeyden aihe, mutta silloin, kun on painavat syyt ryhtyä työtaisteluun, on taistelu käytävä. Ja nyt kun koneet on UPM:n työpaikoilla taas saatu käyntiin, on kaikkien etu, että työ alkaa sujua tuottavassa yhteistyössä. Kiitos teille, jäsenet, että jaksoitte olla mukana ja luottaa yhteisen liikkeen voimaan! Tehdään tulevaisuutta yhdessä ja koko jäsenistön parhaaksi, sillä vahvinta on yhteistyö. ?• Vahvinta on yhteistyö Petri Vanhala Paperiliiton puheenjohtaja »UPM:n ammattiosastot pitivät kiinni ajatuksesta, että kaveria ei jätetä.» Anjalan paperitehdas myytävänä Stora Enso on käynnistänyt neljän paperitehtaansa mahdollisen myyntiprosessin. Myyntiaikeet koskevat Anjalan paperitehdasta Suomessa, Hylten ja Nymöllan laitoksia Ruotsissa sekä Maxaun tehdasta Saksassa. Langerbruggen tehdas Belgiassa säilyy konsernin omistuksessa. Tuotantolaitokset on tarkoitus myydä yhdessä tai erillisinä kauppoina. Määräaikaa myyntiprosessilla ei ole ja koneet jatkavat käyntiään. Anjalan paperitehtaalla työntekijät ovat suhtautuneet suunnitelmaan rauhallisin mielin. – Jatketaan töitä ja katsotaan, mitä tuleman pitää, tiivistää pääluottamusmies Jari Punakivi. Stora Enson tiedotteessa toimitusjohtaja Annica Bresky kertoo, että myyntivaihtoehtojen arvioin tiin vaikuttaa se, tarjoaako uusi omistaja vastuullisen ja pitkäaikaisen tulevaisuuden yksiköille ja siellä työskenteleville ihmisille. Stora Enso keskittyy kasvattamaan uusiutuvien tuotteidensa potentiaalia pakkauksissa sekä rakentamisja biomateriaalituotteissa. Stora Enson nykyiset viisi paperintuotantolaitosta työllistävät tukitoimintoineen yhteensä noin 2 200 työntekijää. Paperidivisioonan liikevaihto viime vuonna oli 1 703 miljoonaa euroa.?• Finnpulp luopui Kuopion tehdashankkeesta BiotuotetehdaSta Kuopioon suunnitellut Finnpulp Oy on luopunut Kuopion tehdashankkeesta. Yhtiö luopui myös Sorsasalon tehdashankealuetta koskevasta tonttisopimuksesta Kuopion kaupungin kanssa sekä suunnitellun tehdasalueen naapuritonttien omistajien kanssa tehdyistä esisopimuksista. Yhtiön tiedotteen mukaan yhtiöllä ei ole Kuopiossa muita sopimuksia tai suunnitelmia vireillä.?• Investoinnilla uusia työpaikkoja Kotkaan MM Kotkamills investoi noin 30 miljoonaa euroa kahteen huipputekniikalla varustettuun arkkileikkuriin ja niiden automatisoituihin oheistoimintoihin. Investoinnilla yhtiö haluaa vahvistaa asemaansa kartonkiarkkien toimittajana Euroopan kartonkimarkkinoilla ja vastata tehtaalla tuotetun kartongin kasvaneeseen kysyntään. Rakennusaikaisen välillisen työllistämisen lisäksi MM Kotkamillsin tehtaalle syntyy uusia tuotannon työpaikkoja investoinnin valmistuttua. Ensimmäinen leikkuri on suunnitelmien mukaan toiminnassa vuoden 2023 loppupuolella ja toinen vuoden 2024 alkupuoliskolla.?• Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 4.5.2022 17.29.23 4.5.2022 17.29.23
8 / 4 / k u o r i m o vuodet ovat olleet poikkeuksellisen raskaita. Koronapandemia on varjostanut elämää jo kahden vuoden ajan, ja nyt Ukrainan sota vaikuttaa mielialoihin. Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimuksessa kävi ilmi, että työuupumus on hieman lisääntynyt ja työhyvinvointi heikentynyt viime vuoden toisella puoliskolla. Stora Enso Packagingilla Kristiinankaupungissa työskentelevä Mika Böling kokee oman hyvinvointinsa ja jaksamisensa hyväksi. Myös työpaikalla on selvitty pandemiasta kuivin jaloin. – Näen positiivisena sen, että tuottavassa työssä ei etätyö ole ollut mahdollista vaan meidän on pitänyt – tai olemme saaneet – mennä työpaikalle töihin. Ukrainan sodassa Bölingista pahinta on se, että viattomat ihmiset kärsivät. – Ensin korona pyyhkäisi maailman yli ja nyt tämä. Tuntuu, että joka paikassa on kuolemaa. Poikkeusaikoina työhyvinvoinnin merkitys korostuu. Tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta korostaa, että laadukkaat työolot ulottuvat myös laajemmin muuhun hyvinvointiin elämässä. Työ voi vaalia mielenterveyttämme poikkeusaikoina. Böling näkee hyvinvoinnin kokonaisuutena, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. – Jos kotona ja vapaalla menee hyvin, työkin sujuu – ja päinvastoin. Bölingin mukaan heillä on aina ollut hyvä henki. Se näkyy esimerkiksi siinä, että työntekijät lupautuvat ylitöihin helposti. – Johtaminen ja työolot ovat mielestäni kunnossa. Vapaa-ajalla hän saa virtaa harrastamalla monipuolisesti liikuntaa. Myös lasten harrastukset pitävät liikkeessä. Böling kuvailee työyhteisöään kuin yhdeksi isoksi perheeksi. Pienellä työpaikalla kaikki tuntevat toisensa. Työskentelykielinä ovat suomi, ruotsi ja myös englanti, sillä osa työntekijöistä on lähtöisin Filippiineiltä ja Irakista. Bölingin työpisteellä liimakoneella huumori on yksi keino keventää tunnelmaa. – Työpaikan sosiaaliset kontaktit ovat valtavan tärkeitä hyvinvoinnin kannalta. Huomasin sen konkreettisesti, kun sairastin koronan. Kaksi viikkoa kotona ja tuntui kuin seinät olisivat kaatuneet päälle. Työn tarjoama taloudellinen turvakaan ei ole yhdentekevää hyvinvoinnille. Kristiinankaupungin tehtaalla tehdään muutostöitä ja sinne siirretään koneita Lahdesta. Satsaukset luovat luottamusta tulevaan. • Mika Böling mieltää hyvinvoinnin kokonaisuutena, johon vaikuttaa sekä työ että vapaa-aika. Työn tarjoamat sosiaaliset suhteet ja taloudellinen turva ovat tärkeitä. Työ tukee hyvinvointia »Huomasin sen, kun sairastin koronan.» Mika Böling sanoo, että työpaikan sosiaaliset kontaktit ovat valtavan tärkeitä hyvinvoinnin kannalta. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 29.4.2022 13.39.22 29.4.2022 13.39.22
/ 9 4 / k u o r i m o Mika Böling mieltää hyvinvoinnin kokonaisuutena, johon vaikuttaa sekä työ että vapaa-aika. Työn tarjoamat sosiaaliset suhteet ja taloudellinen turva ovat tärkeitä. H eteenpäin soljuvaan turvalliseen elämäänsä tottuneille ihmisille alkuvuoden tapahtumat ovat olleet varmasti järkytys. Viimeistään nyt jokainen rauhan ihminen on herännyt huomaamaan, minkälaista jälkeä yksinvaltius voi pahimmillaan aiheuttaa. Erityisesti, jos yksivaltiaan ympärillä on aurinkokuninkaan hulluimpiakin ideologioita myötäilevä omia etujaan ajava lakeijaparvi. Ja erityisesti, jos näiden alapuolella on vielä hännystelijäjoukko, joka ei uskalla toiminnan mielettömyydestä huomauttaa tai pitää suunsa kiinni vain tavoitellessaan paikkaa tuossa himoitussa rälssissä, joka nauttii kuninkaansa jakamista ylenmääräisistä taloudellisista eduista. ajatuksista vähän miellyttävämpiin. UPM:n työriidassa saatiin sovintoesitys, jonka molemmat osapuolet pystyivät hyväksymään. UPM ilmoitti saavuttaneensa ”strategiset tavoitteensa”. Jossain muualla asia olisi ilmaistu siten, että erikoisoperaatio sujui aivan suunnitelmien mukaan. Jos kaikki meni niin kuin tarkoitettu oli, niin hyvä niin. UPM tavoite oli ainakin se, että palkanmaksu kohdistuisi tulevaisuudessa enemmän työntekoon. Jos töitä (painopaperia lukuun ottamatta) tehdään yhtä paljon kuin ennen ja ansiotaso säilyy ennallaan, niin minunkaltaiseni hitaampi ihminen tippuu kärryiltä siitä, että miten se nyt eri lailla kohdistuu. Jossain vaiheessa aloinkin pohtimaan, että jospa UPM:n tavoitteiden lähtökohta onkin ollut loso sempi kuin olen ymmärtänyt. Olisiko kyse jonkinlaisesta metaforasta, jostakin joka tekee tuntematonta tutuksi paljastaen samalla entuudestaan tutusta asiasta uusia piirteitä tehden näin tuttua tuntemattomaksi. Ehkä UPM tavoitteissaan viittaakin vanhaan kiinalaiseen arvoitukseen, jossa pohditaan, pitääkö puu kaatuessaan ääntä, jos kukaan ei ole kuulemassa. Kyllä hyvästä arvoituksesta kannattaa 200 miljoonaa maksaa, sanoo sisäinen Hercule Poirot minussa. loma-aikaan UPM:n sopimuksessa kohdistuu nyt enemmän palkkaa kuin ennen. Ja loma on totta vieköön kovaa työtä. Mökillä pitää raataa, sukulaisia tavata, ja jos jättää mukulat yksin kaupunkiin, joutuu pelkäämään omaisuutensa ja naapureiden puolesta. Sisuskalutkin vaativat lomalle loppua, jos vähänkään antaa tunteilleen valtaa lomasaunaa lämmittäessä ja sihijuomaa nauttiessa. Nyt kun tämä neuvottelukierros vetelee vihdoin viimeisiään, on kiitosten aika. Kiitos teille kaikille tekemästänne työstä. Vahvinta on kuitenkin aina yhteistyö. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Pomo tuli kiittelemään hyvästä ylösajosta ja kyselemään, että kuinka se meni. Sanoin, että tällä kokemuksellahan se tuppaa sujumaan kuin Tapparalla. Ensin vähän risaa ja väännetään, mutta mestaruuteen se päättyy. »Jossain muualla asia olisi ilmaistu, että erikoisoperaatio sujui suunnitelmien mukaan.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 29.4.2022 13.39.23 29.4.2022 13.39.23
10?PaPeriliit to?04 / 2022 10?PaPeriliit to?04 / 2022 porukan asialla Tommi Lempinen on sitä mieltä, että lakko oli aiheellinen. Periksi antaminen ei tullut mieleenkään. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 4.5.2022 20.49.32 4.5.2022 20.49.32
PaPeriliit to?04 / 2022?11 teKSti Mari Schildt KUVat Vesa-Matti Väärä, Mikko Nikkinen, Ulla Nikula PaPeriliit to?04 / 2022?11 Talvi ja kevät oli UPM:n työntekijöille erilainen kuin koskaan aiemmin. Samalla, kun levättiin, siivottiin, remontoitiin ja kuntoiltiin, päättäväisyys kasvoi. Lakossa oltiin koko liiton jäsenkunnan ja ay-liikkeen asialla. Nämä haastattelut on tehty ennen lakon päättymistä. Talvi ja kevät oli UPM:n työntekijöille erilainen porukan asialla Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 4.5.2022 20.49.34 4.5.2022 20.49.34
»Tilauksia oli. Ajettiin koneet punaisena.» 12?PaPeriliit to?04 / 2022 K un lakko alkoi, päällystäjä Jaana Kiukas teki viimeisiä pesuja päällystyskoneella UPM:n Kaukaan paperitehtaalla. Pari työkaveria puuttui, koska he olivat saaneet työpaikan muualta. Lähiesimies tuli juttelemaan ja yhdessä he miettivät, mitä tulevaisuus mahtaa tuoda tullessaan. – Olihan se alku pelottavaa: Miten meidän käy, ja kauanko lakko mahtaa kestää? Moni heitteli ilmoille, että koivussa on jo lehti, ennen kuin tullaan takaisin töihin. Itse kuvittelin, että kuukausi maksimissaan, Kiukas muistaa. Neljä kuukautta myöhemmin Kiukas laittaa luutun käsistään ja katsoo ympärilleen viihtyisässä kodissaan Lappeenrannassa. – Meillä on nyt tosi siistiä, kaikki kaapitkin on järjestelty! Sitä ajattelee, että nyt ne pitää kaikki tehdä. Kun menee töihin, ei ehkä saakaan enää aikaiseksi, hän miettii. Sekin on ollut hyvä asia neljän lakkokuukauden aikana, että hän on saanut viettää aikaa 15-vuotiaan tyttärensä ja 12-vuotiaan poikansa kanssa. Aiemmin lapset ovat moittineet, että äiti on aina töissä. Vuorotyötä tekevälle yksinhuoltajalle se on ollut keino huolehtia elannosta. – Lakon aikana olen myös liikkunut paljon. Kun olen käynyt kävelemässä, se on pitänyt pään kasassa, Kiukas sanoo. Taloudellisesti aika oli raskas. – Rahat eivät ole riittäneet. Olen Kelaltakin kysellyt, mutta he eivät anna sieltä mitään, Kiukas huokaa. Lakkoavustus ei riittänyt kolmen ihmisen menoihin, vaikka perheessä on eletty tarkasti ja joka ostosta harkiten. – Kahvitarjoustenkin perässä olen juossut. Olemme aika paljon tehneet ruokaa hirvenlihasta, koska sitä pakkasesta löytyy. Kiukas huokaa, että onneksi on ollut Visa. Hän on ajatellut niin, että maksaa velat pois sitten, kun taas töihin mennään. – Kerroin teineille tilanteen heti alussa. Ajattelin, että ei tule mitään, he kun ovat tottuneet saamaan merkkivaatetta ja tällaista. Eivät kuitenkaan ole pyytäneet. Täytyy sanoa, että olen lapsistani ylpeä, Kiukas sanoo liikutusta äänessään. Aluksi Kiukas vain odotti, että työt taas alkavat. Kun aikaa kului, hän alkoi miettiä, mitä sitä loppuelämällään tekisi. Voisiko vaikka lähteä opiskelemaan? Edellisten suurten vähennysten aikaan hän haki suuhygienistin koulutukseen, kun opiskelu olisi ollut mahdollista Lappeenrannassa. Hän valitsi kuitenkin jäädä tehtaalle. Nyt lähin koulu on Helsingissä. Hänen on vaikea ajatella muuttavansa pois. Omat juuret, lasten koulut, harrastukset ja kaverit ovat kaikki Lappeenrannassa. – Hoitajiakin tarvittaisiin, mutta en minä osaa ajatella sellaista työtä itselleni. Olen niin herkkä, etten osaa kuvitellakaan, että olisin tekemisissä vanhusten ja sairaiden kanssa, hän sanoo. Pohdinnoissa ei ole kyse vain toimeentulosta. Kiukas sanoo, että on 17-vuotiaasta saakka kävellyt lähes päivittäin tehtaalle töihin. Jos hän ei niin enää tekisi, mitä elämä olisi? Kuka hän itse olisi sitten? Toisaalta ihminen ei elä vain leivästä, tarvitaan myös kunnioittavaa ja arvostavaa kohtelua. – Siitä on viime aikoina ollut todella kova pula. Töihin on aina menty ja kaikkemme tehty, mutta meille tarjotaan vain heikennyksiä, vaikka tehdas on tehnyt tulosta, Kiukas sanoo. Kipukynnys ylittyi hänen kohdallaan työnantajan ehdottamassa nelivuorokäynnissä. Kun hänellä on tähän saakka ollut lyhyen kierron kuuden työpäivän päälle nukkumapäivä ja kolme vapaata, nyt työnantaja halusi supistaa vapaat kahteen päivään. – Me olemme olleet rikki jo aikaisemmastakin työajasta. Kiukas kertoo, että joitain työkavereita on lähtenyt, ja moni miettii, että lähtee heti, jos siihen on mahdollisuus. – Nyt on vain sellainen tilanne, että ei ole töitä lähitehtailla Jaana Kiukas kertoo, että lakon alku oli pelottavaa. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 4.5.2022 20.49.35 4.5.2022 20.49.35
PaPeriliit to?04 / 2022?13 saatavilla. Tunnen kyllä kiitollisuutta liittoa kohtaan, kun taistelevat mei dän työntekijöiden puolesta, sanoo Kiukas. Pietarsaarelainen Petri Lähdemäki tekee ruokaa lapsilleen, 10-vuotiaalle Jerelle ja 6-vuotiaalle Iinalle. – Sanotaanko näin, että kaikki on yhtä hyvää, sen verran osaan kokata. Lasten lempiruoka on kuitenkin se perinteinen spagetti ja jauhelihakastike, hän juttelee puuhailun lomassa. UPM:n Pietarsaaren sellutehtaalla valkaisijana työskentelevä Lähdemäki on nauttinut tänä keväänä siitä, että virtaa riittää enemmän kuin ennen. Se on ollut hänelle uusi oivallus. – Viimeiset 15 vuotta olen ollut väsynyt, koska 20-vuotiaasta asti olen tehnyt oikeastaan koko ajan vuorotöitä, hän sanoo. Lähdemäki kertoo ymmärtäneensä, että kesälomakin on ollut hänelle liian lyhyt aika vuorotöistä toipumiseen. Hän on hoitanut väsymystä nukkumalla niin paljon kuin vain on pystynyt. – Nyt olen huomannut, että lyhyemmätkin yöunetkin riittävät, ja silti jaksan tehdä päivisin enemmän. On paljon, paljon levänneempi olo, hän sanoo. Lapset ovat olleet iloisia, kun isän kanssa on ollut yhteistä aikaa muulloinkin kuin vain vapailla. – Tuntuu, että olen paremmin kärryillä lastenkin asioista, kaikesta toiminnasta koulussa ja eskarissa. Nyt olen voinut olla enemmän mukana niissäkin touhuissa, Lähdemäki miettii. Samalla, kuin siinä sivussa, hän on remontoinut kodin pinnat uuteen uskoon. – Se on kyllä ollut yhtä tuskaa! Ei se mikään meditaatiohetki ole. Pintoja vain pitää välillä uusia, hän nauraa. Elämä on ollut aika erilaista, kun asioita on voinut tehdä omaan rytmiinsä. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 4.5.2022 20.49.35 4.5.2022 20.49.35
14?PaPeriliit to?04 / 2022 – Meni viikkoja sen ymmärtämiseen, että eihän minun tarvitsekaan odottaa vapaita, että voin aloittaa tämän tai tuon homman. Tai jos käy vaikka kahvilla jonkun kanssa, siinä on ollut kauhea sumpliminen, milloin kerkeää. Nyt olen nähnyt kavereitakin ihan muiden ehdoilla, ettei aina omilla, hän sanoo. Perjantaisin Lähdemäki on varannut aikaa työkavereille, kun osasto 52 on kokoontunut Pietarsaaren ABC:lle kahvittelemaan. – Sanoisin, että lähes kaikki ovat käyneet siellä jossain välissä. Kuulumisia vaihdetaan, ja muuten vain höpötellään samoja turhanpäiväisiä, mitä tuolla vuoroissa yleensäkin – ja lakkotilanteesta ja työnantajan toiminnasta myös, hän sanoo. Työntekijöiden kanta lakkoon on kutakuinkin yksimielinen. – Lakko oli aiheellinen, siitä ei pääse mihinkään. Kukaan ei lakkoile lakkoilemisen ilosta. Puhutaan asioista, joita ei ole vuosikymmeniin kuultukaan tässä maassa. Kun sellaisia työnantaja tuo pöytään, on ihan aiheellista sanoa silloin, että emme me ihan kaikkea ole valmis nielemään, Lähdesmäki miettii. Hän sanoo, että luotto Paperiliiton neuvottelijoihin oli vahva. – Kyllä sitä on mietitty, että helppoa ei ole heilläkään, pitkiä päiviä ja vaikeita tilanteita. Lähdemäki arveli lakon alussa, että juhannuksena ei olla vielä töissä. – Joku viisas on sanonut, että hyvä kompromissi on sellainen, että kumpikaan osapuoli ei ole tyytyväinen. Mutta siihenkin on vielä pitkä aika, hän mietti, kun lakon lopusta ei vielä ollut tietoa. Työntekijöiden mielestä tilanne oli kaikin puolin erikoinen. Tehtaalla tehtiin viime vuonna kaikkien aikojen vuosituotantoennätys, ja enemmänkin olisi sellua saanut tehdä. Hinnat ovat edelleen nousseet, ja kilpailijat tekivät hyvää tulosta melkein samoilla sopimuksilla kuin ennenkin. Petri Lähdemäen työpaikalla tehtiin viime vuonna kaikkien aikojen tuotantoennätys. Häntä ihmetyttää, miten työnantaja viitsi pitää tuottavia laitoksia kiinni koko alkuvuoden. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 4.5.2022 20.49.36 4.5.2022 20.49.36
»On kyse ammattiyhdistysliikkeen olemassaolosta.» PaPeriliit to?04 / 2022?15 – Ajattelin jo alussa, että en rupea istumaan ja voivottelemaan, että voi voi, mitä tässä tekisi. Nyt on ollut aikaa tehdä kaikki tekemättömät työt, kotona ja mökillä. Tänä keväänä olen hiihtänytkin enemmän kuin 20 vuoteen, hän sanoo. Hiihtäminen lähti siitä, Lempinen kertoo, että poika Henri meni koulun kanssa hiihtämään. – Minulla ei ollut päivisin tekemistä, niin pojan opettaja kysyi, tahtoisinko minäkin lähteä mukaan hiihtämään. Sen jälkeen olen sitten käynyt, hän kertoo. Lempinen kaivoi esiin hyvin palvelleet suksensa. Kävi ilmi, että ne olivat parissa vuosikymmenessä päässeet ikään kuin kutistumaan, ja siksi piti kaupasta hakea uudet sukset sopimaan paremmin nykyisiin miehen mittoihin. – Se oli kuin olisi kerta heitolla siirtynyt aloittelijasta, jos nyt ei mestareiden, niin ainakin kokeneiden sarjaan. Nykypäivän pitopohjasukset: niitä ei tarvitse edes voidella! Miten hienoa se onkaan, hän hehkuttaa. Hiihdon aloittaminen tuntui vähän samalta kuin olisi opetellut ajamaan polkupyörää, mutta siitä se sitten lähti. – Poika kommentoi vain, että ”sääki osaat iskä hiihtää”, Lempinen hymyilee. Lempinen kävi lakon aikana myös työporukkansa kanssa syömässä kerran viikossa. Hän kertoo, että tapana oli jutella kuten töissäkin, joskin puheenaiheet ovat laajenneet perheja henkilökohtaisiinkin asioihin. – Olemme kaikki olleet tehtaalla jo pitkään, ja suurimmaksi osaksi lainat on jo maksettu. Meillä ei ole ollut suurta hätää. Me myös autamme toinen toisiamme: on oltu muuttoapuna ja klapitalkoissa. Moni kertoo, ettei ole vuosiin nukkunut yhtä hyvin. – Se on tärkeä juttu. Mitä enemmän ikää tulee, sitä enemmän vapaa-ajasta ja levosta nauttii, hän sanoo. Lakossa ei ollut Lempisen mukaan kyse pienistä asioista. – On kyse ammattiyhdistysliikkeen olemassaolosta. Sitä varten nyt taistellaan. Ei tässä ajeta yhden porukan etua, vaan nyt ollaan yhdessä, ja ollaan vaikka syksyyn asti. Kyllä me tekemistä keksimme, hän sanoi, huhtikuussa, kun lakko oli meneillään. Lempinen sanoo, että jos lakon syynä oli paperinhinnan nostatus, niin kauhean hyvin ei mennyt sekään, sillä paperin hinta nousi jo loppuvuodesta. – Tilauksia oli. Ajettiin koneet punaisena, eikä siltikään ehditty kaikkea tekemään, hän muistaa. Lempinen ei pohdiskellut lakon loppua. – En minä sitä erikseen ole ajatellut, mitenkään. Loppuu kun loppuu. Tehdään hommat, jotka täytyy tehdä, ja siitä se jatkuu sitten. Mutta kyllä tämä on työntekijöihin vaikuttanut. Jälkensä se jättää, hän sanoo. Väkeä on tehtaan kirjoilta lähtenyt. – Siitä parhaasta päästä – sellaisia tekijöitä, jotka kelpaavat muuallekin. Ja kuinka moni irtisanoutuu sitten, kun takaisin töihin mennään? Tiedän ihan varmasti, että niitäkin on. Sitten täytyy vissiin olla kolmenakin ukkona, että lähtijät saadaan paikattua, hän naurahtaa. Kotona Lempisillä on tänä keväällä lakkoiltu oikein olan takaa, kun hoitoalalla oleva vaimo Piritakin on ollut lakossa. – Työkaveri naljaili, että teillä on kohta poikakin tukilakossa. Siinä olisikin opettajalle selittämistä, Lempinen nauraa. ? – On se kumma, miten viitsitään pitää noinkin tuottavia laitoksia kiinni. Vaikka niinhän ne sanovat, että raha on niin vanha keksintö, että sitä on jo kaikilla, hän naurahtaa. se olisi voinut olla vuorotteluvapaa, mutta siitä tulikin lakko. Prosessimies Tommi Lempinen UPM:n Rauman paperitehtaalta päätti, että hän käyttää silti ajan parhaalla mahdollisella tavalla. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 4.5.2022 20.49.37 4.5.2022 20.49.37
16?PaPeriliit to?04 / 2022 Paras mahdollinen P arasta, mitä on tapahtunut. Näin tiivistää Stora Enson Kaukopään tehtaalla työskentelevä Seppo Räsänen 12 tunnin vuorojärjestelmän. Räsäsellä on takana pitkä ura, johon mahtuu monenlaista vuorokiertoa. Lyhyt kierto oli hänestä kaikista repivin. Stora Enson Kaukopään ja Tainionkosken tehtailla siirryttiin tekemään 12-tuntista vuoden 2019 alussa. Sitä tekee 75 prosenttia työntekijöistä. Käytössä on kahden aamuvuoron, yhden välivapaan ja kahden yövuoron malli. Tyypillisin 12 tunnin vuorojärjestely on kaksi aamua, kaksi yötä ja kuusi vapaata. – Molemmat ovat hyviä, mutta välipäivän kanssa on vielä parempi. Siinä saa palauduttua hyvin ennen kahta yövuoroa. Räsänen myöntää, että 12 tuntia on pitkä aika olla töissä. Enemmän häntä kuitenkin väsytti jatkuva töihin lähteminen kolmivuorotyössä. Työterveyslaitos (TTL) on 12 tunnin vuorojärjestelmää koskevissa tutkimuksissa todennut, että 12-tuntista tekevien uni, palautuminen ja vireys ovat vähintään yhtä hyvällä tasolla kuin 8 tunnin vuorokiertoa tekevillä. Tuorein TTL:n tutkimus koski 12 tunnin vuorojärjestelmän yhteyksiä työturvallisuuteen. Tulosten mukaan 12 tunnin työvuoron aikana koettu väsymys ja stressi ei ollut työntekijöille niin voimakasta, että se olisi heikentänyt turvallisuuskäyttäytymistä, kuten ohjeiden noudattamista. Tutkimus tehtiin kahdella työpaikalla pakkausja kaivosteollisuudessa. – Tuloksemme vahvistavat käsitystä, että vireys ja palautuminen säilyvät 12 tunnin kaksivuorojärjestelmässä varsin hyvällä tasolla. Tämä kuitenkin edellyttää, että vuorokierto ja vapaajaksot on suunniteltu niin, että ne tukevat palautumista, tutkimuspäällikkö Mikael Sallinen huomauttaa. Palautumista tukee kierto, joka kulkee aamusta yöhön ja jossa peräkkäisiä vuoroja on vähän. Tutkituissa työpaikoissa työturvallisuuskulttuuri oli hyvä. Tämä on Sallisen mukaan olennaista 12 tunnin vuorojärjestelmän onnistumisessa turvallisesti. MONDI Powerflute Kuopiossa siirtyi ensimmäisenä suomalaisena paperiteollisuuden työpaikkana 12-tuntiseen kymmenen vuotta sitten. Mondilla 12 tunnin kiertoa tekee noin 56 prosenttia työntekijöistä. Muutos kävi helposti, sillä työnantaja oli alusta asti innostunut 12-tuntisesta. Vuorotyömalli on lisännyt työhyvinvointia, mikä näkyy muun muassa sairauspoissaolojen vähenemisenä. Mondilla työskentelevät voimalaitoksen operaattori Jari Hartikainen ja koneenhoitaja Harri Ukkonen kiittelevät 12-tuntista. Koska kierto on nopea, kroppa ei ehdi tottua rytmiin ja näin palautuminenkin on nopeampaa. Aamuvuorot ovat helpompia, koska nukkua voi tunnin pidempään. Työntekijät pitävät 12 tunnin vuorojärjestelmästä, sillä se auttaa jaksamaan. Tuore tutkimus kertoo, että 12-tuntinen ei myöskään heikennä työturvallisuutta. teksti ? Tiina Suomalainen ?kuvat? Akseli Muraja, Mikko Nikkinen Paperi_16-19.indd 16 Paperi_16-19.indd 16 3.5.2022 12:12:25 3.5.2022 12:12:25
PaPeriliit to?04 / 2022?17 Jari Hartikaisen työpaikalla Mondi Power flutella Kuo piossa 12tuntista työjärjestelmää on käytetty kym menen vuotta. Paperi_16-19.indd 17 Paperi_16-19.indd 17 3.5.2022 12:12:26 3.5.2022 12:12:26
?Seppo Räsänen on erittäin tyytyväinen 12 tunnin vuoro järjestelmään. ?Jari Hartikaisen mielestä 12tun tinen parantaa jaksamista huo mattavasti. 18?PaPeriliit to?04 / 2022 Selkein muutos on Hartikaisen mukaan se, että yövuorojen jälkeen jaksaminen on aivan toisella tasolla kuin aiemmin. – Neljän yövuoron jälkeen meni kaksi päivää toipuessa. Nyt pääsee helpommin kiinni normaaliin päivärytmiin. Ei 12-tuntinenkaan mikään paratiisi ole, eivätkä kaikki työntekijät kannata sitä. Hartikainen miettii, että lapsiperheelliselle pitkä työvuoro voi olla haasteellinen arjen järjestämisen kannalta. – 12 tunnin työvuoro on hyvin sitova. Sinä aikana ei ehdi tehdä muuta kuin töitä ja nukkua. Itse olen 57-vuotias ja lapset ovat aikuisia, joten minua se ei haittaa, sanoo Hartikainen. Ukkonen pohtii, että fyysisesti raskaassa työssä pitkä työvuoro voi kuormittaa. – Tässä auttaa se, että työntekijät kiertävät työvuoron aikana eri vakansseissa. rIsKI altistua kemiallisille ja fysikaalisille tekijöille ei TTL:n tutkimuksen mukaan kasvanut pitkässä vuorossa. Väsyneenä saattaisi alkaa lipsua suojautumisessa, mutta tutkituilla työpaikoilla suojaimia käytettiin kuten kahdeksan tunnin työvuoroissa. – Oma kokemukseni on, että suojaimia tulee käytettyä jopa paremmin, koska 12 tunnin työvuorossa pääsee työrytmiin sisään kunnolla ja töitä on aikaa tehdä rauhassa, Hartikainen huomauttaa. Tutkittujen yritysten työntekijöiltä ei tullut myöskään palautetta siitä, että melu rasittaisi enemmän pitkien työvuorojen aikana. 12-tuntinen merkitsee noin kahden desibelin nousua arvioiduissa altistumistasoissa. Tutkimuksen perusteella työmatkojen turvallisuuteen yövuoron jälkeen on syytä kiinnittää huomiota. – Väsymyskokemuksia ja riskitilanteita tuli kotimatkalla, tosin harvoin. Tämä ei ole kuitenkaan mikään 12-tuntisen tyyppipiirre, vaan näitä ilmenee myös kolmivuorotyössä, Sallinen toteaa. 50 kilometrin työmatkaa ajava Hartikainen mainitsee, että enemmän häntä väsytti kolmivuorotyössä aamuvuoron jälkeinen kotimatka, sillä aikainen herääminen kostautui päivisin totaaliväsymyksenä. TTL:n tutkijat suosittelevat, että pitkien työvuorojen vaikutuksista kerättäisiin työpaikoilla jo kokeiluvaiheessa systemaattisesti tietoa. Tärkeää on seurata turvallisuuskäyttäytymistä, »yövuorojen jälkeen jaksaminen on aivan toisella tasolla kuin aiemmin.» Paperi_16-19.indd 18 Paperi_16-19.indd 18 3.5.2022 12:12:26 3.5.2022 12:12:26
Tutkimuksen mukaan pitkä vuoro ei hei kentänyt työntekijöiden turvallisuus käyttäytymistä. Jari Hartikaisen kokemus on samanlainen. PaPeriliit to?04 / 2022?19 läheltä piti -tilanteita ja työtapaturmia. Kaikilla 12-tuntista kokeilleilla työpaikoilla mallia ei ole otettu käyttöön, vaikka työntekijät olisivat sitä halunneet. Esimerkiksi Metsä Group on kieltänyt 12 tunnin vuorojärjestelmän kaikilla tehtaillaan. Näin ratkaisua perustelee sähköpostiviestissä työsuhdejohtaja Jari Forss: ”Kaikille eivät 12 tunnin työvuorot sovi. Emme myöskään usko, että 12 tunnin työvuoroihin perustuva järjestelmä tukee pidempään työssä jaksamista. Vaativaan työhön keskittyminen väistämättä heikkenee ja fyysisissä tehtävissä työn kuormitus lisääntyy.” Pyroll Convertingin Siltakylän tehtaalla 12 tunnin vuorokiertoa tehtiin parin vuoden ajan, ja suurin osa työntekijöistä olisi halunnut jatkaa sitä. Työnantaja päätti kuitenkin palata lyhyeen kiertoon. – Tehtaanjohdolta tuolloin saadut selitykset ontuivat. Ne liittyivät muun muassa epäselvyyksiin lomissa ja palkanmaksussa, sanoo pääluottamusmies Janne Vikström. Vikström toivoo, että 12-tuntiseen voitaisiin palata, sillä se auttaisi työssäjaksamisessa. Siltakylässä on ollut paljon vaihtuvuutta ja sairauspoissaoloja. Konvertia Groupin toisella tehtaalla Valkeakoskella tehdään 12-tuntista. Toimitusjohtaja Ilkka Haitin mukaan Siltakylän eri tehtävien ja työkuormien epätasaisuus tekee 12-tuntiseen siirtymisen hankalammaksi kuin Valkeakoskella. – Siltakylässä ei aikanaan kaikissa töissä riittänyt tehtävää edes 8 tunniksi, saati sitten 12 tunniksi. ? »työNaNtaja ei suostu 12-tuntiseen. Näin, vaikka 12-tuntinen olisi työnantajallekin positiivinen tai pahimmillaan neutraali asia. Siitä on saatu niin paljon positiivisia kokemuksia. Meillä todellinen syy sille, miksi 12-tuntinen ei käy työnantajalle on se, että siitä ei voi jäädä ylitöihin. Porukat on vähennetty niin minimiin, että vähemmällä ei tehdas enää pyöri. Vähennettiin lopulta niin paljon, että piti perustaa muutama vakanssi lisää, kun tehdas ei pyörinyt. Meillä on lyhyt kierto. Tuntuu kuin olisi töissä koko ajan. Juuri puhuttiin vuoron kanssa nukkumisesta. Sitä käsitellään hirtehishuumorin kautta: nukuinpa kaksi tuntia tai kolme tuntia. Sen vain näkee, kun porukka on unista ja unohtelee. Toiset torkahtelevat töissä, ja se auttaakin jaksamaan. Eikä siitä myöskään kovistella. Jos pomo tulee koppiin ja huomaa, että porukkaa nukkuu, se vain naureskelee. Kyllä pomotkin ymmärtävät, että väsyttää. Töistä selvitään, mutta riskillä vedetään. Kyllä työt vielä menee, mutta työmatka on eri asia. Kotimatkalla olen muutaman kerran huomannut, että olen nukahtanut rattiin, mutta vielä ei ole kolahtanut. Reaktiokyky on huonompi. Muutama peurakolari tuossa on ollut. Olisiko niitä voinut skarpimpana välttää? Onneksi rytmi menee sentään eteenpäin: kaksi aamua, kaksi iltaa ja kaksi yötä. Kyllähän sitä jaksaa, mutta pieni kooma on päällä. Olisi syytä kokeilla 12-tuntista. Ilmeisesti joka paikassa, jossa työntekijät ovat saaneet valita kokeilun jälkeen, pysytäänkö 12-tuntisessa vai palataanko vanhaan, 12-tuntinen on aina jäänyt. Eikä sitä tiedä, olisiko se 12-tuntinen onni ja autuus, mutta haluaisihan sitä kokeilla.» ? ?Mari schildt Asian arkaluonteisuuden takia haastateltava esiintyy poikkeuksellisesti nimettömänä. »Haluaisihan sitä kokeilla» 12-tuntisesta toivotaan lääkettä työssäjaksamiseen. »Sen vain näkee, kun porukka on unista ja unohtelee.» Paperi_16-19.indd 19 Paperi_16-19.indd 19 3.5.2022 12:12:27 3.5.2022 12:12:27
20?PaPeriliit to?04 / 2022 teksti ja kuva? Reima Kangas Mari Ekström muutti perheensä kanssa nelisen vuotta sitten Lohjan kaupungista maalle metsän keskelle. He rakensivat pihattotallin ja ostivat hevosen, sitten toisenkin. Muutto oli suuri harppaus, mutta tuntui jollain lailla luontevalta. Mari oli ruvennut pikkuhiljaa haaveilemaan omasta paikasta, jossa voisi pitää hevosia. Jouniakin ajatus maallemuutosta viehätti. Parin-kolmen vuoden hakemisen jälkeen sopiva talo ja tontti löytyi reilun kolmenkymmenen kilometrin ajomatkan päästä Lohjalta. Lapset Enni ja Eemeli olivat silloin 12ja 10-vuotiaita ja innolla mukana muuttohankkeessa. – Sillä periaatteella lähdimme, että jos ollaan onnettomia, niin tullaan takaisin kaupunkiin, sanoo Mari. Takaisin ei ole tarvinnut lähteä, eikä ainakaan Jouni enää suostuisikaan. Voi tosin olla, että jos kaupungista muuttoa suunniteltaisiin nyt, lapset olisivat hieman varauksellisia. – Eemeli ehkä haluaisi asua jossain keskustassa. Koko ajan olemme kyllä tähdentäneet, että kuskaamme tarvittaessa, ettei jää muistoja vain olemisesta metsän keskellä, mistä mihinkään ei pääse, naurahtaa Mari. Mopokin Eemelille hankitaan heti, kun hän täyttää viisitoista. Marin mielestä on selvää, että kaupungissa he eivät viettäisi niin paljon aikaa yhdessä. Lapset olisivat häipyneet koulun jälkeen kaupungille, eikä heillä Jouninkaan kanssa ollut siellä yhteistä harrastusta. Maalla asuminen on tiivistänyt perhettä. – Tämä on nyt se minun porukkani ja minun mielestäni meillä on tosi hyvä porukka. Korona-aikanakin osa jengistä sanoi, että seinät kaatuvat päälle. Me olemme olleet täällä tyytyväisiä, tämä aika on oikeastaan tiivistänyt meitä entisestään, sanoo Mari. Hänen ja Ennin vapaa-ajasta suuri osa menee hevosten kanssa. He kävivät yhdessä ratsastustunneilla muutaman vuoden jo ennen muuttoa. Mari oli ratsastanut nuorena, joten Enniä oli helppo tuuppia saman harrastuksen alkuun. Oikeastaan omien hevosten hankkiminen taisi olla juuri se tekijä, joka sai ajattelemaan omaa kotia maalla. Tiiviisti yhdessä Maalle muuttaminen on pitänyt Mari Ekströmin perheen suhteet läheisinä. »meillä on tosi mutkattomat välit ja voimme puhua mistä vaan.» m i n u n p o r u k k a n i – Nyt on kiva, kun olemme Ennin ja kanssa niin paljon yhdessä. Sitä kautta meillä on tosi mutkattomat välit ja voimme puhua mistä vaan. Jouni toteuttaa meidän toiveitamme kiitettävästi, kun tarvitsemme apua, toteaa Mari. Paperi_20-21a-.indd 20 Paperi_20-21a-.indd 20 4.5.2022 18.06.04 4.5.2022 18.06.04
PaPeriliit to?04 / 2022?21 Eemeli (vas.), Jouni ja Enni muodostavat Mari Ekströmin porukan. Jouni on ollut tammikuusta lähtien sairauslomalla jalan murtuman takia. Kotona oleminen on saanut aikaan pientä kiinnostusta hevosten rapsuttelua kohtaan, ja hän on jo luvannut lähteä kaveriksi ajamaan rattaiden kanssa kylätiellekin. Eemeliä ei vielä ole saatu innostumaan hevosista. Jounin loukkaantuminen ja runsasluminen talvi saivat aikaan pientä hässäkkää lopputalven aikana. Esimerkiksi terassin katto romahti ja talliin tuli vedet sisälle, mutta asioista selvittiin yhteispelillä. Eemeli sai huolehtia puiden hakemisesta ja pannuhuoneen lämmittämisestä. Jounin sairausloma toi myös tauon Marin luksuspalveluun; autonkuljettajaan työmatkoilla. Normaali työnjako nimittäin on, että Jouni ajaa ja Mari nukkuu. He kun ovat samassa työvuorossa Kirkniemen tehtaassa. Ovat olleet vuodesta 1995, jolloin Mari tuli tehtaaseen. Pariskunta heistä tuli kuitenkin vasta vuonna 2005. – Jos oltaisiin eri vuoroissa, olisi tosi vähän yhteistä vapaa-aikaa, sanoo Mari. Jouni toteaa, että kesälomat he ovat kuitenkin pitäneet yhtä kertaa lukuunottamatta aina eri aikoihin. Hän naurahtaa, että silloin saa lomaa toisesta. Oikeastaan näin on tehty sen takia, ettei lasten ole tarvinnut olla kesällä niin paljoa keskenään. Järjestely on todettu hyväksi. Mari on käynyt lasten kanssa matkoilla kesäisin, mutta perheen yhteinen Kanarian-matkakin on tehty monena syksynä, kun on vähän säädelty vapaapäivien kanssa.?• Paperi_20-21a-.indd 21 Paperi_20-21a-.indd 21 4.5.2022 18.06.05 4.5.2022 18.06.05
22?PaPeriliit to?04 / 2022 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Aloitin työurani vuonna 1988 lasitehtaassa. Siellä tehtiin linja-autojen ja kuorma-autojen sivulaseja. Lastailin siinä ulkomaille meneviä rekkoja ja katselin, että tuo voisi sopia minulle. Kun sain rekkakortin, ajoin maitoautoa muutaman kuukauden. Sitten lähdin ajamaan rekkaa Ruotsiin, Tanskaan ja Norjaan. Siinä viihdyinkin toistakymmentä vuotta. Se oli nuorelle kaverille hienoakin, ja tienaamaankin pääsi. Sitten tuli murroskausi, ja idän kavereita rupesi tulemaan alalle. Kun makaa autossa siinä muutaman neliön kopissa Norjan länsirannikolla useamman päivän putkeen ja vartoo, koska lähdetään, niin kyllä se jo alkaa tympäisemään. Tulin kotimaahan, ja jatkoin useamman vuoden ajoja täällä. Kun olkapäät alkoivat vaivata, vakuutusyhtiö koulutti minut prosessipuolelle. Se oli minulle lottovoitto, koska asuntovelalliselle ei opiskelu olisi ollut muuten mahdollista. olin työharjoittelussa Porin Corensolla vuonna 2017 joulun aikaan pari kuukautta. Seuraavana vuonna tein samassa paikassa vielä toisen harjoittelun uusiomassalaitoksen valvomossa. Siitä pääsin kesätöihin, ja edelleen vakitöihin. Olin 47-vuotias, kun tulin ensimmäiseen prosessialan kesätyöhöni. Oli pelonsekaiset tunteet, kun valvomoon menin. Mietin, että opinko tätä ikinä? Olin vuoden verran uusiomassalaitoksella. Sitten kysyttiin, olisiko minulla intoa koneenhoitajaksi. Minulla tulee nyt neljä vuotta entisellä Corensolla, nykyisellä Corex Finlandilla täyteen, ja periaatteessa olen ollut koko ajan oppipoikana. Pari vuotta vielä menee, että olen valmis koneenhoitaja. Enimmäkseen työ on arvojen tarkkailua, että pysyy homma ojennuksessa. Tämä on pääsääntöisesti istumatyötä, mutta sitten, kun rata menee poikki, niin pitää muuttua tuhatjalkaiseksi sekunnin murto-osassa. Siinä muuttuu istuminen lentämiseksi. Voi tulla sellaisiakin hälytyksiä, joita ei vanhemmatkaan koneenhoitajat ole kokeneet. Ikinä ei tiedä, mitä päivän aikana tapahtuu: tuleeko hiki vai meneekö leppoisasti. Kartongin paksuus, karheus ja murtolujuus ovat asioita, joita tarkkaillaan. On myös kartonkeja, joissa on liimaa mukana, että se ei läpäise vettä niin hyvin. On siinä monta monessa. Kartonki menee pääsääntöisesti hylsykartongiksi omille tehtaillemme. Siitä tulee paperirullahylsyjä ja myös WC-paperin hylsyjä. KoneenhoitAjA on minulle työntekijöistä se korkein ammattilainen. Ammattilaiset näissä töissä erottaa siitä, että heillä on selkärangassa, mitä tehdään. Vanhemmista koneenhoitajista paistaa rauhallisuus: toiminnassa ei ole mitään ylimääräistä. Kun tulee lajinvaihto, he tietävät heti, mitkä arvot pitää laittaa, ja se on melkein siinä sitten. Itselläni on vielä 18 vuotta työuraa jäljellä. Toivottavasti ehdin päästä samaan. Olen tottunut tekemään töitä. Työn teossa tärkeää on täsmällisyys, että ei myöhästele, hoitaa hommansa ja vähän enemmänkin. Olen jätkille sanonut, että tein minäkin aikoinaan kolmivuorotyötä: tein aamuvuoron ja sitten illan ja yön sen perään. Että ei kyllä vuorotyö hetkauta vähääkään. Kuljetushommissa oli vapaata sen verran, että pystyi pyykkinsä pesemään. itselläni on 82 kilometriä työmatkaa suuntaansa. Jos teen ylitöitä useampana päivänä, varsinkin kesäaikana, niin tulen Poriin asuntoautolla, että ehdin nukkumaan. Työvuoron jälkeen ajaminen menee ihan tottumuksesta. Kai sitä jotain on oppinut liikenteestäkin, kun siellä oli työkseen parikymmentä vuotta. Olen nyt 50-vuotias ja olen huomannut, että tämän ikäisenäkään ei ole myöhäistä oppia. Joskus, kun laitoin Norjassa kettinkejä renkaisiin, niin mietin, että olisi kannattanut vähän enemmän lukea, ettei tarvitsisi täällä rähjätä. En olisi osannut kuvitellakaan, että voisin olla muutaman vuoden päästä koneenhoitaja. Olen menossa tutkintokoulutukseen syksyllä. Ei se jännitä. Kun aikanaan rekkahommissa lähdin kiipeämään talvella vuorille, niin se oli tilanne, jossa jännitti – oikeastaan pelotti. Jos koneenhoitajan hommissa tulee virhe, se teettää vain enemmän töitä: Ei sentään henki lähde.»?• Uudelle alalle teKsti?Mari Schildt?KuvA?Jussi Partanen Arto Koskinen ei ollut koskaan aikaisemmin nähnyt valvomoa, kun sinne 47-vuotiaana asteli. Nyt hän harjaantuu päivittäin koneenhoitajan tehtävässään. »Olen nyt 50-vuotias ja olen huomannut, että tämän ikäisenäkään ei ole myöhäistä oppia.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 2.5.2022 22.08.15 2.5.2022 22.08.15
PaPeriliit to?09 / 2021?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Uudelle alalle Arto Koskinen on koneenhoitaja Corex Finlandin Porin kartonkitehtaalla. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 2.5.2022 22.08.16 2.5.2022 22.08.16
24?PAPERILIIT TO?04 / 2022 4 / H i o m o KIRKNIEMEN osasto 87 voitti Paperiliiton salibandyturnauksen 23.4. Helsingissä. Joukkue oli ylivoimainen ja voitti kaikki ottelunsa selvin lukemin. Numerollisesti tiukimmalla Kirkniemi oli loppuottelussa, jossa se voitti Rauman osasto 8:n maalein 4–2. Rauman osaston Pasi Heinonen oli yllättynyt oman joukkueensa menestyksestä. – Tämä oli niin sanotusti aika jytky että selvittiin noin pitkälle. Lähdettiin siitä, että jos yksi peli voitettaisiin päivän aikana, kertoo Heinonen. Vaikka osasto oli saanut mukaan kolme kentällistä pelaajia, tuntui turnaus Heinosen mukaan rajulta. Ensin kuusi peliä putkeen, välissä aina 15 minuutin tauko, ja sitten vielä välierä ja loppuottelu. Ei sillä, että Heinonen olisi valittanut. Raskasta oli, mutta hauskaa. Joukkue lähti Raumalta vuokrabussilla lauantaiaamuna kuudelta. Kotiin palattiin sunnuntaina. Osasto maksoi majoituksen. – Nämä ovat mukavia reissuja. Yhdes sä matkustetaan, yhdessä pelataan ja vietetään aikaa, sanoo Heinonen. Hämeenkyrön osasto 38 oli saanut turnaukseen 16 miehen joukkueen, joka tuli Helsinkiin bussilla jo perjantaina. Illan valmistautuminen onnistui mainiosti. – Saatiin lauantaiaamuna joka jätkä aamulla kello 7.30 aamupalalle, kehaisee Jussi Pajamäki. Hyvä vire jatkui aamun ensimmäisessä ottelussa, jossa Kyröskoski taisteli 1–1-tasapelin vastustajanaan Oulun osasto 43. Sen jälkeen käyrä oli laskusuuntainen, ja loput ottelut päättyivät tappioon. Kyröskosken sisäisen maalipörssin voitti kahdella osumallaan Riku Helenius. – Ihan siinä kattelin, että molari makoilee vaan ja siitä sen kautta laitoin verkkoon, Helenius kertasi jälkimmäisen maalinsa syntyä. Tuossa ottelussa Kyröskoski tosin hävisi Valkeakosken osasto 70:lle 8–1. Ensi vuoden turnaukseen Hämeenkyröllä jäi siis parannettavaa. Pajamäki ja Helenius olivat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tärkeintä oli porukan yhteinen matka. Sellaisia ei ole voitu järjestää pitkään aikaan.?•?REIMA KANGAS Hämeenkyrön osasto heräsi esimerkillisesti aamupalalle. Kirkniemi vei liiton mestaruuden Sijoitukset: 1. Kirkniemi 87 2. Rauma 8 3. Valkeakoski 70 4. Oulu 43 5. Lahti-Heinola 6. Inkeroinen 15 7. Kyröskoski 38 Lahden ja Heinolan joukkueen Kalle Mattila vääntää Kirkniemen Rami Hannulan ja Miika Lehtosen välissä. Runsaasti lisää kuvia turnauksesta osoitteessa verkkolehti. paperiliitto.? REIMA KANGAS Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 4.5.2022 19.29.02 4.5.2022 19.29.02
4 / H i o m o 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä elokuva sai eniten Jussi-ehdokkuuksia v. 2022? 2. Mitä paperin ominaisuudesta kertoo opasiteettiluku? 3. Mitä mitataan sellun kappaluvulla? 4. Minkä maanosan eteläisin kärki on Kap Horn? 5. Minkä lajin Suomen mestari on Lappeenrannan Veiterä? 6. Missä kaupungissa on Kolmas linja niminen katu? 7. Milloin vietetään aprillipäivää? 8. Kenen perustama on atomivoimaloita tuottava yritys Rosatom? 9. Milloin sotilasliitto Nato on perustettu? 10. Mitä muuta nato on kuin sotilasliitto? Vauhdikas kesäpäivä Tykkimäellä! Tätä on odotettu! Paperiliittolaiset perheet pääsevät taas hurvittelemaan Tykkimäen huvipuistoon ja Aquaparkiin. Kouvolassa sijaitseva huvipuisto Tykkimäki on varattu paperiliittolaisille perheineen yksityiskäyttöön lauantaina 11.6. klo 10.00–15.00. Kello 15 huvipuisto avataan myös muille kävijöille, mutta paperiliittolaiset voivat jatkaa hauskanpitoa huvipuiston sul keutumiseen klo 19 asti. Vesipuisto Aquapark aukeaa klo 11 ja sielläkin voi pitää hauskaa klo 19 asti. Tapahtuma on tarkoitettu vain Paperiliiton jäsenille puolisoineen ja kotona asuville lapsilleen. Paperiliittolainen isovanhempi voi ottaa mukaansa lastenlapsiaan. Ilmoittaudu osoitteessa paperiliitto.fi. Ilmoittautuminen päättyy 19.5. Tervetuloa viettämään vauhdikas kesäpäivä kanssamme! Lisätietoja: paperiliitto.fi Hei kesäduunari Liity jäseneksi täällä: paperiliitto.fi > jäsenasiat > Liity jäseneksi Kun kuulut, sinut kuullaan. #vahvintaonyhteistyö Lämmin kiitos kaikille Paperiliiton jäsenille ja ammattiosastoille, muille ammattiliitoille ja kansainvälisille ay-tovereille kaikesta siitä tuesta ja myötäelämisestä, jota osoititte monin eri tavoin UPM:läisten pitkän työtaistelun aikana. Tukenne on osoitus vahvasta solidaarisuudesta. Yhdessä olemme enemmän. Vahvinta on yhteistyö! UPM:n pääluottamusmiehet Jouko Aitonurmi, Rauma Tomi Eerola, Tervasaari Timo Hietanen ja Pekka Jokinen, Jämsänkoski Jari Huomo ja Hannu Mentula, Kymi Pertti Niemi, Tampere Kari Rikkilä ja Lauri Melanen, Kaukas Sauli Tiala, Pietarsaari Kiitos tuesta Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 4.5.2022 19.29.03 4.5.2022 19.29.03
26?PaPeriliit to?08 / 2021 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Työttömyyskassan jäseneksi voit liittyä jo opiskeluaikana, jos aloitat työt. Kesätöiden alku on hyvä hetki tarkistaa oma jäsenyystilanne ja liittyä työttömyyskassaan, jos et ole vielä jäsen. Työttömyyskassan jäseneksi ei voi liittyä takautuvasti, joten jäsenyyshakemus kannattaa täyttää viimeistään työsuhteen ensimmäisenä päivänä. Työttömyyskassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, jolloin työttömyyskassa on vastaanottanut jäsenhakemuksen, edellyttäen, että jäsenmaksu on maksettu mainitusta ajankohdasta lukien. Paperiliiton oppilasjäsenenä et ole työttömyyskassan jäsen. Mikäli haluat olla työttömyyskassan jäsen ja kerryttää työssäoloehtoa kesätöistäsi, tulee sinun liittyä Paperiliiton kotisivujen www.paperiliitto.fi kautta (Jäsenasiat > Liity jäseneksi – tee uusi perintäsopimus) Paperiliiton varsinaiseksi jäseneksi ja samalla Paperityöväen Työttömyyskassan jäseneksi. Muutosta ei voi tehdä eAsioinnin kautta. Kun kuulut työttömyyskassaan, kerrytät töitä tehdessäsi itsellesi työssäoloehtoa, jonka perusteella voit mahdollisesti myöhemmin saada ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Jos et työllisty heti valTyönhakijan asiointi TE-Toimistossa muuttui toukokuun alusta alkaen. Uusi asiakaspalvelumalli tuo mukanaan henkilökohtaiset, tavoitteelliset, säännölliset kohtaamiset ja tiiviin tukiprosessin heti työnhaun alussa. Uusi asiakaspalvelumalli otetaan käyttöön toukokuusta alkaen samanaikaisesti kaikissa TE-toimistoissa ja työllisyyden kuntakokeiluun kuuluvissa kunnissa. Työttömyysetuuden saamiseksi työnhakijan on jatkossakin haettava työtä. Uutta on se, että työnhakijan on haettava tilanteesta riippuen 0–4 työpaikkaa kuukaudessa. TE-toimisto voi tehdä poikkeuksia työnhakuvelvoitteeseen muun muassa lomautuksen, mistumisen jälkeen, voi sinulla olla mahdollisuus saada työttömyyskassan maksamaa ansiopäivärahaa. Ansiopäiväraha perustuu palkkatuloihin ja on useimmiten suurempi kuin Kelan maksamat työttömyysetuudet. Opiskelija voi kerryttää työssäoloehtoa pidemmällä aikavälillä Jotta ansiopäivärahaa voi saada, on täytettävä työssäoloehto, mikä tarkoittaa tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 26 kalenteriviikon eli 6 kuukauden työskentelyä jäsenyysaikana. Työn ei kuitenkaan tarvitse olla yhdenkestoista: opiskelijana voit kerryttää työskentelyviikkoja useamman vuoden ajan esimerkiksi kesätöissä. Työttömyyskassan jäsenyydessä sen sijaan ei saa olla katkoja. Pysy siis liittymisesi jälkeen työttömyyskassan jäsenenä koko opiskeluaika – vaikka et tekisikään opiskelujen ohella koko ajan töitä. Tarkista paperikassa.fi/paperiliitto.fi-sivuilta missä tilanteissa voit saada vapautuksen jäsenmaksusta ja silti säilyttää kassajäsenyyden. osittaisen työllistymisen tai opintojen perusteella. Työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneet voivat kysellä lisätietoja omaa tilannettaan koskien TE-palveluiden kautta www.te-palvelut.fi. Karenssit lyhenevät Uuden asiakaspalvelumallin periaatteiden mukaan karenssit eli korvauksettomat määräajat lievenevät. Mallissa otetaan myös käyttöön muistutukset työnhakijalle, joiden avulla asiakkaan on helpompi noudattaa työnhakijan velvollisuuksia. Lisätietoja: www. tyj.fi ajankohtaista -osio sekä www.paperikassa.fi. YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Työnhakuvelvollisuus ja karenssiaikojen pituus muuttuivat Työssäoloehdon kerryttäminen kesätöistä Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 4.5.2022 11.27.21 4.5.2022 11.27.21
PaPeriliit to?04 / 2022?27 4 / h i o m o A r j e s s a m u i s t o k i r j o i t u s 33-vuotiaan Tiia Kaarnatun tie töihin Haville Imatralle on kulkenut monien sattumien ja vaiheiden kautta. 12 vuotta sitten te-toimistosta tuli kutsu työhaastatteluun. Sen myötä hänet palkattiin töihin Suomen Kertaan Kotkaan. Vuonna 2018 Suomen Kerta sulki lautasliinatehtaan Kotkassa ja siirsi tuotannon Imatralle. Seuraavana vuonna yritys muutti nimensä Haviksi. Se oli paluu juurille, sillä kynttilöistään tunnetun Havin tarina alkoi Viipurissa vuonna 1829. Kynttilätehdas sijaitsee Riihimäellä, Imatralla valmistetaan paperisia kattaustuotteita sekä ruoanvalmistusja säilytyspakkauksia. Kaarnatun työmatka Imatralle on 130 kilometriä. Hän ajaa sen kolmena päivänä viikossa; 12-tuntinen työvuoro helpottaa arkea huomattavasti ja Kaarnattu suhtautuu pitkään työmatkaan rauhallisesti. Työssään hän viihtyy hyvin – Voisi ajatella, että tehdastyö on yksitoikkoista, mutta meidän työmme on tosi vaihtelevaa ja monipuolista. Tylsää päivää ei ole, vaan työssä saa taipua huoltoihmisestä painajaksi ja pakkaajaksi. Kaarnatun titteli on vanhempi painaja. Pääasiassa hän työskentelee esivalmistelussa ja koneella. Havi on perheyritys, jossa tehtiin taannoin sukupolvenvaihdos. Kaarnattu kuvailee työilmapiiriä yleisesti ottaen hyväksi. – Homma toimii. Asiaa auttaa se, että me työntekijät tunnemme toisemme hyvin. Sama porukka on ollut yhdessä jo yli kymmenen vuotta. Alunperin Kaarnattu haaveili muotisuunnittelijan ammatista. Hän lähti peruskoulun jälkeen opiskelemaan vaatetusartesaaniksi. – Opintojen aikana kirkastui kuitenkin, että 16-vuotiaan ammattihaave ei ollut kauhean realistinen. Ehkä minulla ei ollut myöskään riittävästi paloa ja intohimoa. Hänellä on edelleen ompelukone, jolla hän lyhentää, kaventaa ja muokkaa omia ja kavereiden vaatteita. Opinnoista on ollut hyötyä myös nykyisessä työssä, jossa tarvitaan muun muassa värioppia. Vapaa-ajalla Kaarnattu kokkaa ja joogaa. – Harrastan yin-joogaa, johon kuuluu pitkiä venytyksiä ja hengitysharjoituksia. Se on valtavan hyvää palauttelua ja vastapainoa työlle. Pitkät venytykset laukaisevat myös töissä tulevia niska-, käsija jalkajumeja.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Tehdastyö ei ole tylsää, sanoo Havilla työskentelevä Tiia Kaarnattu Kotkan ammattiosasto ??:ään kuuluva Tiia Kaarnattu käy töissä Imatralla. ??-tuntinen helpottaa arkea. Musarit 50 vuotta! Tehtaan pilli soi taas! Työväen Musiikkitapahtuma viettää 50-vuotisjuhlaansa Valkea koskella 27.–31.7.2022. Paperiliittolaiset saavat lipuista 20 € alennuksen. Kypsään ikään ehtinyt festivaali palaa juhlavuoden kunniaksi perinteiseen tapahtumapaikkaansa UPM Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon miljööseen. Festareiden esiintymislavalle nousevat mm. Hector & His Power Band, Maustetytöt X Agents, Maija Vilkkumaa, Olavi Uusivirta, Irina, Erin, Sir Elwoodin hiljaiset värit, Arttu Wiskari, Anssi Kela, Herra Ylppö, Tommi Läntinen, Katri Ylander, Martti Servo & Napander, Olli Halonen. Huippuartistien lisäksi luvassa on 50-vuotisjuhlakonsertti, maksutonta ohjelmaa lapsille ja ikäihmisille, Laulu ottaa kantaa -julkaisukonsertti, keskustelutilaisuuksia, yhteislaulua ja paljon muuta. Perjantaina 29.7. järjestettävä maksuton 50-vuotisjuhlakonsertti tarjoaa läpileikkauksen Työväen Musiikkitapahtuman vuosikymmeniin. Paperiliiton jäsenet saavat tapahtuman lipuista 20 € alennuksen. Edullisempia Early bird-hintaisia tapahtumarannekkeita voi ostaa 31.5. asti. Vuonna 2020 ja 2021 ostetut liput käyvät sellaisenaan juhlavuoden viisipäiväiseen tapahtumaan. Liput ja lisätiedot osoitteesta www.valmu.com Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 4.5.2022 11.27.21 4.5.2022 11.27.21
28?PaPeriliit to?04 / 2022 4 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 6.6. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 4”. Ristikon 3 palkinnon sai Teuvo Hentonen Kemistä. ari Kiviharju TV TV EHTA PILKAT ? ? UJOT PYÖRIVÄ kehon kieltä maitotuote juhta HAIN! kasveissa juuri tulleet ruokalepo ASENTO kaatuneita soitettu VÄYLÄ HUNNI piipuista ? öljyksikin ? huone "8" POSSUJA KENKÄ Palmgren VENEET aivan tosi asiattomia portaat malli AVUT IDÄN JOKI MAKKARA HYÖTYÄ SUU kuoria estradi Lindholm PERIKATO vedessä MAKSIMI 18.3. kasviksinkin ? lammikot ? liki lavaa tilattu jokikin kelloissa VÄHÄISIÄ päiden alle MENOERÄ lintuja jäätä IMEVÄ omenasta leikkikalu puukolla KIITTÄÄ maksuton KATOS ylväitä! VUOLU koirarotu meinatut KO D EI ST AA N LÄ H TE N EI TÄ NAURAVA TYTTÖ! VAURASTUA näyttelijä Bo PYLPYRÄ HERJA Ikonen LIAT ALOITUS HYVIÄ JA HUONOJA SIASTA SAATU VIRTALÄHTEITÄ ALANNE Ismail Hulot! KA U LA N TA KA O SA T SA-NASSA PIHAKASVI Josip Broz JUOMALLE RAOTTAA pyytää kättä KERÄTÄ MARJOJA ASEET USEIN TÄHTIKUVIO VAROKE kuuloelimet KELVOTON voi kasvi olla ALANKOKIN LOITOTA TEA LISÄÄVÄ MAAKUNTA VALUUTTAA ONTTO TILA EHTOOLLA NAUTITTU RANNIKOLLA ASUVA heinäpakkauksia EteläAmerikassa R EK KA PU N TA R I ISÄN SISAR HUOLTOTAUKO MARKUS AHTISAARI JA KAIMAT PROFEETTA KAIMOINEEN PATRICIA AUTOILIJAN KÄYTTÄMÄ Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 3.5.2022 13:16:48 3.5.2022 13:16:48
Aamuvirkku Puinen naakka tolpan nenässä tervehtii Virpi Grönroosia puoli kuuden kieppeillä Nummelassa. Grönroos nousee uuden sähköpyöränsä satulaan ja lähtee polkemaan kohti DS Smithin tehdasta. – Täytän viikon päästä 61. Ostin tämän pyörän itselleni etukäteissynttärilahjaksi. Se on kyllä tosi mukava. Grönroos tekee työaikamuotoa 25, vuoroviikoin aamuja iltavuoroa. Aamuvuorot ovat mieluisampia, hän kun on aamuvirkku. Silkkipainon puolella on niin hyvä työporukka, että sen puolesta sinne menee mielellään illaksikin. Grönroos toteaa kuitenkin, että 38 tehdasvuoden jälkeen kangastelee mielessä jo pitkä vapaa. Eläkkeelle on vielä nelisen vuotta. Lapsuudenkoti Hämeenkyrössä on ollut Grönroosin mökkinä. Aika näyttää, muuttaako hän eläkkeellä sinne kokonaan.?•?teKsti ja Kuva: reima Kangas PaPeriliit to?04 / 2022?29 4 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä – Eihän tämä toki itsekseen kulje, mutta kun laittaa sähköavustusta päälle, niin se vie kevyesti myös ylämäkeen, kehuu Virpi Grönroos pyöräänsä muutaman viikon kokemuksella. Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 3.5.2022 13:16:50 3.5.2022 13:16:50
30?PaPeriliit to?04 / 2022 4 / t a u k o t i l a kevätAAmu oli kaunis kuin morsian, kun painajat Kari Pikkuharju ja Jarkko Järvi nen tulivat töihin Valkeakosken Walkille huhtikuun lopulla. – Kyllä nyt on kevättä rinnassa! Linnut lauloivat ja minäkin siihen päälle. Tosin ei kuulu titityy minun kategoriaani. Black Sabbathia viheltelen aamulla, kun tulen, Pikkuharju hymyilee. Pikkuharju ja Järvinen ovat tänään kahdestaan, kun Nina Turkka on lomilla. Pikkuharju ajaa trukkia sekä lastaa ja purkaa rullia. Järvinen ajaa painokonetta. – Meillä on meneillään moniväripainatus. On aika leppoisa päivä, kun on sen lajin painatus, että vauhti ei voi olla kovin kova. Kun on pitkää rullaa ja ohutta paperia, niin kestävät nuo rullatkin vähän pitempään. Tällaisiakin päiviä on välillä, Järvinen kertoo. Pikkuharju on ollut tehtaalla 33 vuotta ja Järvinen 28 vuotta. – Tässä on niin pitkän aikaa oltu, että työ menee jo rutiinilla. Jokainen osaa hommansa, Pikkuharju sanoo. Järvinen muistelee, että 1990-luvun puoltaväliä elettiin, kun ensimmäisiä kertoja nähtiin. Komeita poikia he ovat edelleen, mitä nyt pari lisäkiloa on tuonut pontta sanoihin. Pikkuharju sanoo, että jutunjuurta löytyy aina. – Talviaikana on jääkiekko tapetilla, ja maailmanpolitiikka tietysti. Parhaat väännöt saadaan jääkiekosta. Minä olen altavastaajana tässä, kun olen ainut Jyppimies. Nämä kaksi muuta ovat Ilveksen mies ja nainen. Mutta kyllä ne minua hyvin kohtelevat, etteivät ihan läimi. – Kun Ilveksellä meni huonosti ja Jypillä paremmin, niin hän oli armollinen meille, ja ollaan me nyt hänelle vastavuoroisesti, Järvinen komppaa. Melkein suomalaisiin kesälämpötiloihin kiipeävä kevätsää saa molemmat miettimään myös lomasuunnitelmia. Pikkuharju aikoo jatkaa kaikki liikenevät ajat kesämökin rakennushommia. Hän on päässyt jo sisätöihin, ja alkaa pian asentaa paneeleja seiniin. Järvinen tuumii, että voisi taas ruveta suunnittelemaan matkustamista vaikka Välimerelle, kun koronakin näyttää hellittävän. Töissä paras kevään merkki on kesätyöläisten saapuminen opettelemaan kesän hommia. He ovat kuin muuttolinnut, joita vakinaiset tervehtivät ilolla. – Silloin tietää, että ollaan jo lähellä lomia, Järvinen hymyilee. ? • Mari sChildt Moniväripainatus rullasi painokoneella kauniisti eteenpäin Walkilla. Kevättä rinnassa Valkeakoskella »paras kevään merkki on kesätyöläisten saapuminen.» reiMa kanGas t y ö p a r i Jypin kannattaja Kari Pikkuharju (oik.) jää helposti alakynteen valvomokeskusteluissa, sillä Jarkko Järvisen lisäksi myös työryhmän kolmas jäsen kannattaa Ilvestä. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 4.5.2022 19.33.03 4.5.2022 19.33.03
PaPeriliit to?04 / 2022?31 4 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a t i l a s t o p a r i p ä i v ä n s a n k a r i Kesäautot esiin AsuinpAikkA:?Lappeenranta syntynyt: Parikkalassa 13.5.1987 perhe: avopuoliso sekä 3ja 6-vuotiaat lapset työ: käynnissäpito-operaattorina Metsä Boardin BCTMP-tehtaalla Joutsenossa syntymäpäivänään: ei sen suuremmin juhli. Joni Silventoinen perjAntAi ja 13. päivä. Silloin on Joni Silventoisen syntymäpäivä ja niin oli myös silloin, kun hän täytti 18 vuotta. Synttäreitä tuli juhlittua viimeksi isommin kolmikymppisillä: kaverit veivät rullalautailemaan ja palauttamaan vanhat taidot mieleen. Viime kesänä Joni osti kunnon fillarin, jolla 25 kilometrin työmatka taittuu useamman kerran viikossa, jos keli on sopiva. Lisäksi säilöstä otetaan esiin kesäautot. – Yksi on 90-luvun alun Chevroletin rumilus. Olen myös BMW-harrastaja, bemareita on ollut monta. Yksi 7-sarjan BMW on jäänyt harrastepeliksi ja kesäkelissä ajetaan 3-sarjalaisella avolla. Lapset haluaa, että ajettaisiin aina katto alhaalla. Kolme vuotta sitten oste tun omakotitalon remontti lähestyy loppusuoraa. – Autoissakin olisi laitettavaa, jos aika antaisi periksi. • eeva elorantajokela P itäisköhän? Ajatus, unelma oikeastaan, oli kulkenut mukanani pitkään. Vähän väliä se pulpahti pintaan. Sitten elämä vei taas mennessään, kuten sillä on tapana. Kesti miltei 20 vuotta ennen kuin taas sain upottaa kädet multaan työkseni. Tai en ihan työkseni vielä, mutta toivon mukaan lähitulevaisuudessa. Olen opiskellut puutarhuriksi, viljelyä, melkein vuoden. Elänkö sellaista elämää, jota haluan ja toivon? Niin kuin moni luokkakavereistani, olin löytänyt itseni tämän peruskysymyksen äärestä. Toinen opiskelukavereistani on ajanut jokusen vuoden rekkaa. Toinen on ollut töissä hoitoalalla yli kolme vuosikymmentä. Pari on ollut ravintola-alalla ja pandemian myötä menettänyt työpaikkansa, ja samalla tullut huomanneeksi, ettei samoihin hommiin ole enää yhtään hinkua. Itse olin työskennellyt melkein 15 vuotta toimittajana. – Elämäni parhaita päätöksiä, totesi luokkakaverini vastikään. Magia tuskin piilee juuri puutarhurin opinnoissa tai ammatissa, vaan luultavasti siinä, että uskaltaa yrittää, vaihtaa suuntaa ja antaa uudelle mahdollisuuden. Se vaatii, että kuuntelee muitakin syitä kuin järkisyitä. Koska kyllä, opiskelu tuntuu kukkarossa, ainakin sen opiskelun ajan. Siihen pystyy sopeutumaan ja löytämään ratkaisuja, vaikka olisikin asuntolaina. Usein minulta kysyttiin, onko järkevää jättää vakiduuni opiskelun takia, etenkin, kun opiskelen ammattiin matalapalkkaalalla. Onko järkevää -neuvoista ei ole ollut puutetta. – Älä pelkää, rakas tätini sanoi minulle, kun epäröin, onko järkevää. Nämä kaksi sanaa onkin yksi parhaista neuvoista, jonka olen elämässäni saanut. Toinen tärkeä ihminen kehotti minua kysymään itseltäni, onko päätöksen tai ei-päätöksen takana rakkautta vai pelkoa. Tänään, kun poimin syötäviä kukkia, heleitä sinisiä ja kirkuvan keltaisia, tiesin vastauksen. Vastikään naapurini, joka on maanviljelijä, toi minulle polttopuita ja kerroin, mitä nykyään teen. Lippiksen alta hän tiiraili minua hetken ja sanoi sitten: ”Et taida rikastua rahoissa, mutta kylläkin kukissa. • lä hd e: lu on no n ar ak es ku s lä hd e: ti la st ok es ku s Kananmunien tuotanto Suomessa Perusasteen jälkeinen tutkinto 90 80 70 60 50 40 30 20 10 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 1970 1970 2000 2000 2010 2010 2020 2020 miljoonaa kiloa miljoonaa Kuinka monella 15 vuotta täyttäneellä suomalaisella on perusasteen jälkeinen tutkinto »Magia piilee luultavasti siinä, että uskaltaa yrittää, vaihtaa suuntaa.» Jonna Söderqvist Kirjoittaja on Tukholmassa asuva työoikeuteen ja työsuojeluun erikoistunut toimittaja. 1980 1980 1990 1990 Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 4.5.2022 19.33.03 4.5.2022 19.33.03
Eini Lehtoranta on 40-vuotias voimalaitosoperaattori MM Kotkamillsin paperitehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 4.5.2022 11.28.30 4.5.2022 11.28.30
PaPeriliit to?04 / 2022?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä S erkku anto mulle joku joulu sitten taulun, jossa lukee että elämäs pitää olla sikaonnellinen. Se on totta. Meist on olemass sellanen valokuva, kun olin pieni. Äiti istuu ensimmäisenä, veli roikkuu äidin niskassa, minä veljen niskassa, ja me kaikki nauretaan kitarisat vilkkuen. Vaari on ottanut sen kuvan. Me ollaan tehokolmikko kotona kerrostalossa mummon ja vaarin naapurissa. Miä perin mummolta jääräpäisen luonteen, opin tekemään mitä haluan. Kun äiti kielsi lopettamasta amislukiota, menin työkkäriin ja pääsin lähetiks Kutsetille. Se oli kova juttu 16-vuotiaalle, saada hyvää palkkaa kaupungin parhaassa paikassa. Olinkohan miä siinä vuoden verran? Etin paikkaani, opiskelin teknisen piirtäjän perustutkintoa, pakkasin ruispalaa Vaasan Myllyllä. Sitten pääsin takas Kutsetille, ensin aikuiskoulutukseen ja sitten töihin. Tein lyhyttä pätkää 7 vuotta ennen kun minut vakinaistettiin. Kävin lukionkin sit loppuun työn ohessa, ihan oman itteni vuoksi. Neita syntyi, kun olin 23, ja seuraavana vuonna Kamu. Heidän isästä erosin 8 vuotta sitten. Tapasin nykyisen miehen. Ostettiin omakotitalo, jossa on riittävän pieni piha. Me ei tykätä pihatöistä. Mökkikin meillä on keskellä metsää, onneksi. Urpo ajaa siellä kaikkea mitä liikkuu, meidän lintukoira. Ja Papu pitää välillä sellasta rähinää että heikompaa hirvittää. Se on meidän pikkunen sekarotunen vahtikoira. Neita on toista vuotta lukiossa, Kamu amiksessa. Arki on kaupparallia, eväitten laittoa. Lapset pärjää jääkaapin täytteellä, voi jo ite touhuta vapaasti. Toisilla lapset on nyt vasta vaippaikäisiä. Miä mietin että herranjumala, miten tyä jaksatte. Joitakin tuttavii kun kattoo, miten täydellistä kaiken pitää olla, ihan hirvittää. Kyllä ihmisen pitää saada ain välil olla elopellossa, mun ainakin. Miä muutan viimestään eläkkeellä mettään niin syrjään et kukaan ei huutele koirien perään. Siellä pitää olla konesuoja, jossa mies voi rakennella juttujaan. Miä värjään hiukset lilaks ja oon kova pelaan bingoo. Lastenlapset opetan käyttämään puukkoa, kun ommella en osaa. Saunavihtojen teko on paljon tärkeempää meille. ? Kotkalaisen Eini Lehtorannan mielestä välillä pitää saada olla elopellossa. Muuten voi mennä naama nurinpäin teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Jukka Koskinen »Miä muutan viimestään eläkkeellä mettään niin syrjään et kukaan ei huutele koirien perään.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 4.5.2022 11.28.31 4.5.2022 11.28.31
34?PaPeriliit to?04 / 2022 »Avarakatseinen ihminen oppii uusia asioita helpommin, kuin kantaansa jumittunut.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. M MentalisMiesitykseni alussa kerron yleisölle, että he voivat katsoa showta kahdesta näkökul masta: joko vain nauttien ihmeistä tai yrittäen rat kaista kuinka temput toimivat. Etenkin insinöörit tuntuvat pitävän jälkimmäisestä vaihtoehdosta. Insinöörin tärkein tehtävä on ratkaista ongelmia, joten tämä annettakoon anteeksi. Ammattini ansiosta useimmat taika temppujen mekanismit ovat jo minulle tuttuja, mutta toisinaan pääsen myös kokemaan temppuja, joiden toimintaperiaatetta en ymmärrä. Näinä harvinaisina hetkinä nautin hämmästyksen tunteesta, enkä edes yritä miettiä kuinka temppu tehtiin. Tai kuuden kokeminen itsessään on kiinnostavaa, salaisuudet ovat useimmiten lopulta tylsiä ja niiden ymmärtäminen pilaa illuusion. Kirjoitan tällä hetkellä uutta kirjaani, jonka aihepiiri liittyy esot eriaan, eli asioihin, jotka ovat vain tiettyjen salatietoon vihit tyjen hallussa. Aiheina ovat muun muassa selvänäkeminen, ufot, meediot, gurut, esoteeriset taistelulajit ja tarottulkinta. Pidän itseäni skeptikkona ja useimmat paranormaaleiksi väitetyt asiat voidaan mielestäni useimmiten selittää luonnontieteellisin ja psykologisin menetelmin. Esitän kirjassani vaihtoehtoja siitä, kuinka esimerkiksi selvänäkijän mahdottomalta tuntuvat tulkinnat voivat selittyä psykologisin mekanismein, mutta ajatukseni ei ole tyrmätä yliluonnolliseen uskovia, vaan ennemminkin yrittää ymmärtää erilaisia todellisuuksia joissa ihmiset elävät. Vaikka asioista ei olisi samaa mieltä, uskon, että avarakatseinen suhtautuminen erilaisiin uskomusjärjestelmiin voi opettaa siinä missä tutus tuminen vieraisiin kulttuureihin. nuoreMpana olin jyrkkä ateisti sekä skeptikko ja pidin henkimaailmaan uskovia lähinnä helppouskoisina hörhöinä. Vanhemmiten ajatukseni ovat muuttuneet. En vieläkään näe syytä uskoa asioihin joiden todenperäisyyttä ei tieteellisesti pystytä varmistamaan, mutta en myöskään koe tarvetta kiis tellä uskon asioista. Tiedän lähinnä sen, miten vähän tiedän. Varmaksi kokemani asiatkin perustuvat pitkälti viisaampien ihmisten tutkimuksiin ja työhön. Valitsen tahot, joihin luotan ja jotka ovat tarpeeksi perusteellisesti pystyneet todistamaan teoriansa. Leonard E. Reid kirjoitti esseessään I, Pencil kuinka maa ilmassa ei ole ainuttakaan ihmistä, joka osaisi valmistaa ja rakentaa edes lyijykynän alusta loppuun yksin. Lyijykynää varten pitäisi hallita puu, hiilikaivos sekä vinyyliteollisuus ja lopulta rakentaa tehdas, joka kyniä valmistaisi. Käytämme päivittäin huomattavasti lyijykynää monimutkaisempaa tek nologiaa sen suuremmin miettimättä, kuinka laitteet oikeasti toimivat tai miten ne on rakennettu. uskontoon ja politiikkaan liittyvät asiat kuitenkin jakavat ihmisiä mustavalkoisiin leireihin, vaikka kukaan ei absoluut tista totuutta tiedäkään. Ei riitä, että sanoisi en tiedä, vaan mielipiteen tulisi olla selkeä. Tunnen, että joskus olisi parempi vain sanoa en tiedä. Se, että myöntää ettei tiedä jotain ei tar koita, että olisi tyhmä. Tietämättömyyden myöntäminen voi olla viisautta ja avarakatseinen ihminen oppii uusia asioita helpommin, kuin kantaansa jumittunut. En tiedä onko Jumalaa olemassa, vierailevatko vieraan sivili saation olennot planeetallamme tai onko telepatia mahdollista. Voin ainoastaan muodostaa kantani asiaan todennäköisyyk sien, tieteen ja kulttuurini avulla. Suhtaudun yliluonnolliseksi väitettyihin ilmiöihin skeptisesti, mutta en pysty varmasti todistamaan, etteivätkö ilmiöt voisi olla todellisia. Voit väittää, että komerossasi asuu näkymätön virtahepo, eikä kukaan voi aukottomasti todistaa väitettä vääräksi. Palataan taikuuteen. Taikatemppu tuntuu järjenvastaiselta, joten on luonnollista, että tavallinenkin ihmismieli haluaa ymmärtää taikuuden taustalla piilevät salaiset mekanismit. Kautta aikojen tiedemiehet ovat yrittäneet selvittää suurimman taikatempun, universumin salat. Jätän pohtimisen viisaammille, otan hyvän asennon ja nautin esityksestä. ? »maailmassa ei ole ainuttakaan ihmistä, joka osaisi valmistaa edes lyijykynän alusta loppuun yksin.» 4 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ka rr i Ha rj u Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 4.5.2022 11.30.17 4.5.2022 11.30.17
4 / i l m o i t u s t a u l u PaPeriliit to?04 / 2022?35 P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 5 Aineistot viimeistään 14.6. Ilmestyy 1.7. Nro 6 Aineistot viimeistään 10.8. Ilmestyy 26.8. Nro 7 Aineistot viimeistään 7.9. Ilmestyy 23.9. 1 v a s t a u s t a 1. Hytti n:ro 6? 2. Läpinäkyvyyttä? 3. Kuitujen ligniinipitoisuutta? 4. Etelä-Amerikan? 5. Jääpallon kaudella 2021–22? 6. Helsingissä? 7. 1. huhtikuuta? 8. Vladimir Putinin? 9. Vuonna 1949? 10. Aviomiehen sisko? ja ri Sa lo Ne N 20.-21.8.2022 Peurungan kylpylä, Laukaa Työhyvinvointipäivät on tarkoitettu kaikille työssä käyville ja työmarkkinoiden käytössä oleville paperiliittolaisille. Päivien aikana keskitytään omaan kokonais valtaiseen hyvinvointiin ja saadaan välineitä työhyvinvointiin itselle ja työyhteisöön. Tilaisuus alkaa lauantaina klo 9, mutta pääset majoittumaan jo perjantaina. Paperiliitto maksaa ohjelman, majoituksen, ohjelmassa olevat ruokailut sekä matkat. Ansionmenetystä tai päivärahoja ei makseta. Ilmoittautumislinkki aukeaa Paperiliiton nettisivulle 1.6. ja paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja Päivi Turtiaiselta, puh. 0400 759 887. TSL:n työhyvinvointipäivät paperiliittolaisille Keilajoukkueista paras oli Kuopio Paperiliiton keilamestaruuden voitti Kuopiossa isäntäjoukkue ja parikisan voitti Jämsänkoski. Mukana oli 45 osallistujaa ja 19 joukkuetta. Juttu keilakisoista ja lisää tuloksia osoitteessa https://verkkolehti. paperiliitto.? / Joukkuekilpailu 1 Kuopio os.55 4871 2 Mänttä os. 005 4740 3 Simpele 2 os. 25 4701 Parikilpailu 1 Jämsänkoski os.11 (pari 1) 2603 2 Valkeakoski os.70 (pari1) 2483 3 Kirkniemi os. 87 (pari 2) 2478 4 Simpele os.25 (pari 4) 2453 5 Kuopio os.55 (pari 1) 2444 Henkilökohtainen kilpailu 1. Veikko Springare 2. Markku Järvinen 3. Jari Huomo 1 Jämsänkoski os.11 (pari 1) 2603 2 Valkeakoski os.70 (pari1) 2483 3 Kirkniemi os. 87 (pari 2) 2478 4 Simpele os.25 (pari 4) 2453 5 Kuopio os.55 (pari 1) 2444 Henkilökohtainen kilpailu 1. Veikko Springare 2. Markku Järvinen Kesäduunari-info neuvoo ja auttaa Kesäduunari-info palvelee kaikkia kesätyön saaneita numerossa 0800 179 279 maanantaista perjantaihin kello 9–15. Puhelu on soittajalle maksuton. Infosta voi kysyä työsopimuksen tekemisestä, palkkauksesta, työajoista, lomakorvauksesta ja muista työsuhteeseen liittyvistä asioista. Voit esittää kysymyksiä myös WhatsAppilla numerossa 040 747 1571 sekä nettilomakkeen kautta osoitteessa kesaduunari.? . SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen palvelu toimii toukokuusta elokuun loppuun. Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 4.5.2022 11.30.19 4.5.2022 11.30.19
? Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja • sievi.com Cobra 2 Roller+ S3 Koot 35–48 Sukkamainen rakenne ja sivulle sijoitettu BOA® Fit System lisää jalkineen käyttömukavuutta. Turvajalkineen erinomainen pito ja kulutuskestävyys on varmistettu TractionPro-kitkapohjalla, jonka sporttinen profiili tarjoaa pitoa ja iskunvaimennusta erityisesti jalan tukialueille. FlexEnergy® -joustoelementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseesi. TractionPro Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 3.5.2022 13:33:00 3.5.2022 13:33:00