Ole hyvä ja käytä tulostamiseen lehden omasta valikosta löytyvää tulostuspainiketta.
04/23 P a p e r i l i i t t o Ulappaa kohti Ulappaa kohti Kun kuopiolainen Marko Tirronen irrottaa köydet, höyrylaiva S/S Parsifal ottaa suunnan kohti Kallaveden järvenselkää. Höyrylaivalla riittää puuhaa ihmiselle, jota historiallinen konetekniikka kiinnostaa. Työtapaturmat Pienetkin tapaukset on syytä ilmoittaa. Metsäteollisuuden tulevaisuus Miten suomalaisyritykset pärjäävät maailman muuttuessa? jäsenedut Muista monipuoliset ja rahanarvoiset edut. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 20.6.2023 10.32.51 20.6.2023 10.32.51
5 / i l m o i t u s t a u l u Aurinkoa ja myötätuu a kaikk n paper i aisten kesään! Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 21.6.2023 11.52.27 21.6.2023 11.52.27
P a p e r i l i i t t o 4 / 2 2 3 3 . 6 . 2 2 3 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Voi sanoa, että useimmat Suomen metsäteollisuuden tulevaisuutta koskevat arviot korostavat sellun merkitystä. Aika monienkin asiantuntijoiden mielestä sellun tuottamista Suomessa ei tule rajoittamaan kysyntä, vaan puun riittävyys. Käyttäjiä riittää vaikka kuinka paljon. Paperia sellusta ei entisessä laajuudessa tehdä, vaan kaikenlaista muuta tavaraa, joiden valmistuksessa sellu korvaa esimerkiksi muovia. Kuten sivujen 20–23 jutusta voi lukea, näiden ennusteiden toteutumiseen sisältyy epävarmuutta. Epävarmuutta on myös nykyhetkessä. Sellun suurta tulevaisuutta ennustettaessa Sunilan sellutehdas aiotaan sulkea. Samaan aikaan Suomen uusi hallitus suunnittelee työttömyysturvan heikentämistä ja työntekijöiden oikeuksien rajoittamista – joskaan suunnittelu ei tarkoita, että toteuttaminen onnistuu. Sunilan työntekijät ansaitsevat kaiken tukemme. Monilla muillakin on huolta tulevaisuudestaan. Ehkä silti on aihetta ajatella Mauno Koiviston tavoin: jollemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin. • Selluinen tulevaisuus 04 Stora Enso aikoo sulkea Sunilan sellutehtaan. 06 Metsä Group kokeilee yksilöllistä vuorotyöaikamallia. 08 Pienistäkin tapaturmista on syytä ilmoittaa oman oikeusturvan takia. 09 Sähköä saa töpselistäkin. 26 Laadusta tinkimättä: Pelkkään automatiikkaan ei voi luottaa. 28 Nauti myös Paperiliiton jäseneduista. 30 Motoristeilla vahva yhteishenki. 33 Alennusta Musareilta. 34 Työttömyyskassa tiedottaa. 35 Iisakki Seutu haastaa itseään töissä. 36 Sanaristikko ratkottavaksi. 36 Ihan tavallisena päivänä: Joonas Hakulinen ei lomaa suunnittele. 38 Työpari: Täyskaimat valvomossa. 39 Nyt Suomi kiinnostaa ruotsalaisia. 40 Parasta elämässä: Yhdessä opin tielle. 42 Kolumni: Kuvaankaan ei voi luottaa. 18 UPM:llä työs kentelevä Teemu Kaipainen on myös eräopas. Lue hänen vinkkinsä retkeilystä, varus teista ja kohteista. 20 Metsäteolli suus kohtaa haasteita lä heltä ja kaukaa. Marko Laiti nen luottaa suomalaiseen ammattitaitoon. 24 Ukrainalaiset tarvitsevat yhä apua, muistut taa Pasi Heiskala. Hän on huomannut, että pienelläkin rahalla voi tuottaa paljon iloa. Mikko Vähäniitty Mikko nikkinen 64. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 21.6.2023 11.52.27 21.6.2023 11.52.27
4 / 4 / k u o r i m o sellutehdas on seissyt vapusta lähtien ja heinäkuun alussa alkaisivat lomautukset. Tämä ei kuitenkaan työnantajalle riittänyt. – Tieto sulkemisuhasta oli iso pettymys. Ilmassa on ollut jo vähän aikaa pieni pelko, mutta se yllätti, että uhka tuli kuitenkin näin nopeasti, sanoo tehtaan paperiliittolaisten varapääluottamusmies ja Sunilan ammattiosasto ??:n puheenjohtaja Marko Kaitasuo. Muutosneuvottelut sulkemisaikeista alkoivat ennen juhannusta ja jatkuvat elokuun lopulle. Neuvottelujen ajan Sunilan ammattiosasto tarjoaa viikoittain parin tunnin mittaista ”päivystystä”. Lisäksi osasto järjestää heinäkuun alussa Sunilan sellutehdas aiotaan sulkea Eeva Eloranta-Jokela Reima Kangas aiotaan sulkea Eeva Eloranta-Jokela Reima Kangas Stora Enso ilmoitti 15. kesäkuuta aikovansa lopettaa Sunilasta selluntuotannon ja ligniinin erottamisen pysyvästi. tiedotustilaisuuden ja elokuun lopulla illanvieton. – Ihmisten pitäisi yrittää jakaa asioita, jos tuntuu hankalalta. Toisten kanssa puhumisesta on suuri apu, kannustaa Kaitasuo. Työntekijöiden keski-ikä on ?? vuotta. Alle ??-vuotiaita työntekijöitä on kuitenkin selvästi enemmän kuin sitä vanhempia. – Etenkin nuoremmille työntekijöille tämä on kova paikka, kun on vielä asuntolainat maksettavana, Kaitasuo arvelee. Sunilassa Eforalla työskentelevä Jari Komulainen oli järkyttynyt uutisesta. – Tyrmistyttävää. Ei voi muuta sanoa, sitä ei voi uskoa. Uskoimme, että ligniini on se joka pitää meidät pystyssä, mutta sekin taisi olla höpöhommaa, sanoo Komulainen. Hän toteaa, että jos tehdas suljetaan, se on valtava isku koko Kotkalle. Se vaikuttaa suoraan esimerkiksi satamaan, kun sellun vienti loppuu, ja välillisesti oikeastaan joka puolelle kaupunkia. Enson mukaan Sunilan yksikkö ei nykyisissä olosuhteissa ole kustannuskilpailukykyinen, kun puun tuonti Venäjältä on loppunut ja kilpailu kuitupuusta kiristynyt. – Tässä näkyy Venäjän puun merkitys metsäteollisuudelle. Baltiasta tuotavan puun hinta rasittaa nyt alaa, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 21.6.2023 11.21.38 21.6.2023 11.21.38
/ 5 4 / k u o r i m o »Muutosturvaa tarvitaan nyt sekä yhtiön että valtion puolelta.» Sulkemissuunnitelma yllätti, vaikka Sunilan tehdas on seissyt toukokuusta lähtien ja työntekijät olivat varautuneet lomautusten alkamiseen. Lomautusten määrä on kasvanut tänä vuonna aikana muutosneuvotteluja lomautuksista on käyty useilla paperiteollisuuden työpaikoilla. Lomautuksilla yritykset ovat varautuneet hiipuneeseen kysyntään ja pulaan puuraaka-aineesta. Lomautukset ovat toteutuneet vaihtelevasti. Paperityöväen Työttömyyskassasta on maksettu vuoden alusta toukokuun loppuun mennessä lomautuksen ja palkanmaksun keskeytyksen ajalta päivärahaa ???? jäsenelle. Määrä on ??-kertainen verrattuna vuoden takaiseen: viime vuonna samalla aikajaksolla lomautusajalta maksettiin päivärahaa ??? jäsenelle. Tänä vuonna kassasta on maksettu myös korvausta jäsenille, joiden palkanmaksu keskeytyi alkuvuodesta toisen alan työtaistelun vuoksi. Pelkästään toukokuussa lomautuksen vuoksi päivärahaa maksettiin tänä vuonna yhteensä ??? jäsenelle. Vuotta aiemmin päivärahan saajia oli ollut ?? jäsentä. Lomautettujen määrän moninkertaistuminen näkyy Paperityöväen Työttömyyskassan maksamien etuuksien kokonaisuudessa. Kun etuuksia sai kassasta koko viime vuoden aikana ? ??? jäsentä, on saajia ollut tänä vuonna ? ??? jäsentä jo toukokuun loppuun mennessä. • Vanhala odottaa, että muutosneuvottelujen tuloksessa näkyisi toisaalta metsäteollisuuden kahden aiemman vuoden hyvät tulokset että kilpailukykyä tukeneet maltilliset palkankorotukset. – Muutosturvaa tarvitaan nyt sekä yhtiön että valtion puolelta, sillä ansioturvaan tuli hallitusohjelmassa huolestuttavia leikkauksia. Uudella omistajaohjausministerillä on tehtävässään näytön paikka, Vanhala toteaa. mukana päättyisi myös ligniinin erottaminen. Kovahiilipohjaisen akkumateriaalin pilottilaitoksen toimintaa Stora Enso aikoo kuitenkin Sunilassa jatkaa. Siltä osin yhtiön strategia biomateriaali-innovaatioiden kehittämiseksi säilyy ennallaan. Yhtiö on kuitenkin aloittanut kannattavuustutkimuksen Skutskärin sellutehtaalla Ruotsissa ligniinin erottamisesta. Tämä herättää huolta Kotkan seudulla, koska siellä on ollut suuria odotuksia myös tätä ligniiniä hyödyntävää akkumateriaalia kohtaan. – Nyt ihmetyttää, miten näiden odotusten käy, pohtii puheenjohtaja Vanhala. Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursorin mielestä on tärkeää selvittää mahdollisuutta kehittää Sunilan jo olemassa olevan akkumateriaalin pilottilaitoksen yhteyteen tai tilalle maailmanluokan tutkimuslaitos. sellutehdas päätetään Sunilasta sulkea, se tapahtuisi vuoden jälkipuoliskolla ja se koskisi arviolta ??? työntekijää. Paperiliittolaisissa tehtävissä Sunilassa on noin ??? henkilöä. Tämä on toinen kerta, kun sunilalaiset varautuvat sulkemiseen: vuonna ???? Stora Enso ehti ilmoittaa sulkevansa tehtaan pitkän lomautuksen jälkeen. Sulkeminen peruttiin vielä samana vuonna, kun näkymät muuttuivat. Sunilan lisäksi Stora Enso ilmoitti aikovansa sulkea De Hoopin kierrätyskartonkia valmistavan tehtaan Hollannissa, kierrätyskartonkilinjan Ostorolekan tehtaalta Puolassa sekä Näpin sahan Virosta. Yhteensä vähennykset näistä johtaisivat noin ??? työpaikan vähennyksiin. Konsernihallinnon toimistotehtävistä suunnitellaan vähennettäväksi noin ??? työpaikkaa. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 21.6.2023 11.21.39 21.6.2023 11.21.39
4 / k u o r i m o 6 / Group esitteli juhannusviikolla henkilöstölleen uudenlaisen työaikamallin, jossa vuorotyöntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa työaikaansa ja esittää yksilöllisiä toiveita työajastaan. Mallin luominen alkaa kartoittamalla alkusyksyyn mennessä toiveet: esihenkilö käy keskustelun henkilökohtaisista työaikavaihtoehdoista ja keinoista, miten kunkin työhyvinvointia voisi parantaa. Työvuorosuunnitelmat vuodelle ???? pyritään toteuttamaan näiden yksilöllisten toiveiden pohjalta. Metsä Group on valmistellut mallia yhdessä henkilöstön kanssa ja Paperiliitto on tukenut valmistelua. Tulos, josta nyt lähdetään etenemään kohti käytäntöä, on osapuolten mielestä onnistunut. – Yhteistyö on sujunut hyvin ja on sen mukaista, että voimme näin uudistaa työelämää yhdessä henkilöstön ja henkilöstön edustajien kanssa, Metsä Groupin työsuhdejohtaja Jari Forss kertoo. – Tämä toimii esimerkkinä siitä, miten työelämää voidaan kehittää yhdessä ja lisätä työntekijöiden vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä, toteaa Paperiliiton vastaava sopimusasiantuntija Markku Häyrynen. Yksilöllisen vuorotyöaikamallin takana on ajatus tukea henkilön työkykyä työelämän kaikissa vaiheissa. – Malli tukee työkykyä, koska yksilö voi sen avulla vaikuttaa työaikaansa ja sitä kautta jaksamiseensa, Forss perustelee. Työura on kokonaisuus, jossa jokainen vaihe vaikuttaa jaksamiseen läpi työelämän. Vuorotyöaikamallin suunnittelussa mukana ollut Metsä Fibren Äänekosken tehtaan pääluottamusmies Jorma Paajanen näkee mallissa monia tärkeitä elementtejä. Vaihtoehtona voi olla muutakin kuin ? tai ?? tunnin työvuorojärjestelmiä, kuten vaikkapa työajan lyhentäminen. – Nykyinen tam ?? joustaa huonosti perheen ruuhkavuosiin, lasten koulunaloitukseen tai ikääntyneistä vanhemmista huolehtimiseen. Mallin tarkoitus on, että sitä voisi säätää henkilökohtaisesti oman elämäntilanteen mukaan ja ehkä sitä kautta jaksaa työelämässä pitempään, Paajanen perustelee. – Tämän kokeilujakso on vuoden mittainen ja se varmasti jalostuu matkan varrella. Toivon, että tästä saataisiin pysyvä ratkaisu. Nyt on luotu työkalu ja seuraavaksi pitäisi pystyä käyttämään sitä. • Metsä Groupilla alkaa kokeilu yksilöllisestä vuorotyöaikamallista. Mallilla on tarkoitus tukea työkykyä työelämän kaikissa vaiheissa. Työaikamallista hyvinvointia Ensi vuonna Metsä Groupin työvuorojen suunnittelussa käytetään mallia, jossa pyritään ottamaan huomioon työntekijöiden yksilölliset toiveet. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 21.6.2023 10.47.02 21.6.2023 10.47.02
4 / k u o r i m o / 7 Hallitusohjelma ja duunarin arki Suomeen saatiin uusi hallitusohjelma seitsemän viikon neuvottelujen jälkeen. uuden hallituksen muodostavat kokoomus, perussuomalaiset, kristillisdemokraatit ja RKP. Näiden puolueiden kesken neuvotellussa hallitusohjelmassa on monia työntekijöihin vaikuttavia esityksiä. Vielä ei tiedetä, millaisia lakiesityksiä niiden pohjalta lopulta tehdään tai mikä menee läpi eduskunnassa. Tähän on poimittu laajasta hallitusohjelmasta muutama yksittäinen esimerkki. Työttömän toimeentuloon hallitus vaikuttaisi pidentämällä työssäoloehtoa ja porrastamalla ansiosidonnaista päivärahaa. Tiukennuksia voi olla tulossa myös työuran lopussa työttömäksi jääville. Hallitusohjelmassa esitetään, että ensimmäinen sairauslomapäivä olisi palkaton. Jos lakia muutettaisiin palkattomuuden suuntaan, on työehtosopimus tässä asiassa kuitenkin vahvempi eikä käytäntö muutu, jos sairausloma on työehtosopimuksessa palkallinen. Jokaisen suomalaisen arjessa tuntuisivat hallituksen kaavailemat arvonlisäveron korotukset, jotka nostaisivat muun muassa lääkkeiden sekä majoitus-, liikuntaja kulttuuripalveluiden hintaa. Ankara palkansaajalle SAK kommentoi hallitusohjelmaa tuoreeltaan. Järjestön mielestä hallitusohjelma on palkansaajalle ja työttömälle ankara, jos irtisanomista helpotetaan nykyisestä ja ansioturvaan esitetyt heikennykset toteutuvat. SAK näkee näiden toimien taustalla halun heikentää ay-liikkeen mahdollisuuksia puolustaa ja kehittää palkansaajien asemaa ja työelämää. Hallitusohjelman mukaan työlainsäädännön muutokset valmistellaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa. SAK pitää muutosten toteuttamisen aikataulua kireänä ja epäilee, voidaanko tulevissa valmistelussa puhua todellisesta kolmikannasta. • Anjalankosken tehtaat sijaitsevat Kouvolan Inkeroisissa. paperikonelinjan sulkemisesta päättyivät kesäkuun alussa. Sulkeminen vaikuttaa ?? henkilöön, joista ?? irtisanotaan. Alun perin sulkemisen arvioitiin vaikuttavaan noin ??? henkilöön eli irtisanottavien määrään pystyttiin muutosneuvottelujen kuluessa jossain määrin vaikuttamaan. Henkilöstölle on pidetty infotilaisuus tehtävämuutoksista. Valtaosa irtisanomisista pystytään toteuttamaan niin sanotusti pehmein keinoin. Kovia irtisanomisia on, mutta niiden määrä putosi aiemmin kerrotusta viidestätoista kymmeneen. – ”Putkilaisia” on paperiliittolaisista reilut ??. Irtisanomisilmoitukset on irtisanotuille jaettu. Heillä jatkuu työvelvoite, kertoo tehtaan paperiliittolainen pääluottamusmies Jari Punakivi. Huhtikuussa alkaneissa muutosneuvotteluissa neuvoteltiin kirjapaperin keskittämisestä yhdelle linjalle paperin heikon kysynnän ja korkeiden tuotantokustannusten vuoksi. Päällystämättömiä mekaanisia papereita valmistavan linjan sulkeminen vähentää tehtaan vuotuista kapasiteettia ??? ??? tonnia. Anjalankosken integraattiin kuuluvat Inkeroisten kartonkitehdas ja Anjalan paperitehdas. • Stora Enso sulkee Anjalasta paperikoneen Stora Enso sulkee pysyvästi toisen paperikoneen Anjalankosken tehtailta tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. Ra? atacilla uhkana ?? hengen vähennys Ra? atac suunnittelee vähentävänsä ?? henkilöä Tampereelta, jos yksi tuotantolinja lakkautetaan. Asiaa koskevat muutosneuvottelut alkoivat juhannuksen jälkeen. Suunnitelma yllätti työntekijät, vaikka henkilöstöä on lomautettu eripituisina jaksoina keväästä lähtien tilauskannan heikennyttyä. Irtisanomisuhan alla olevista ?? on työntekijöitä, loput ? toimihenkilöitä. Vakituisissa tuotannon työtehtävissä on noin ??? paperiliittolaista. Tehtaalla on henkilöstöä yhteensä noin ???. Vähennystavoite tuntuu isolta. Yllätyksellisintä tässä oli se, että ei odotettu ja katsottu, paraneeko tilanne syksymmällä, sanoo UPM Ra? atacin Tampereen-tehtaan työntekijöiden varapääluottamushenkilö Simo Särkilahti. • Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 21.6.2023 10.47.03 21.6.2023 10.47.03
8 / 4 / k u o r i m o nyrjähtää työpaikalla ikävästi. Töissä menee pari päivää linkuttaen, mutta siitä se nilkka tokenee. Pitäisikö kuitenkin tehdä työtapaturmailmoitus? – Pitää, vastaa Paperiliiton työsuojeluasiantuntija Hannu Ulenius. – Ensisijaisen tärkeää on, että kaikki työssä sattuneet tapaturmat – pienetkin – ilmoitetaan. Jos tapaturma vaatii jatkotoimia eli jos esimerkiksi nyrjähtänyt nilkka alkaakin oireilla, on uhrin vakuutusja oikeusturvan kannalta olennaista, että tapahtuneesta on tehty ilmoitus. Asian selvittely jälkikäteen on vaikeaa ja pahimmassa tapauksessa jäävät korvaukset saamatta. Tällaistakin on sattunut. Paperiliiton päivitetty Työtapaturmaja ammattitautiopas muistuttaa työsuojeluvaltuutettuja, työsuojeluasiamiehiä ja luottamushenkilöitä siitä, miten toimia onnettomuuden sattuessa. Oppaaseen kannattaa kuitenkin tutustua jokaisen paperiliittolaisen, ja sen pitäisi olla luettavissa työpaikalla, vaikkapa valvomossa tai kahviossa. Työtapaturman uhrin kannattaa muistaa nämä: Älä vähättele tapaturmaa. Älä sinnittele vaan ilmoita heti tapaturmasta. Huolehdi, että ilmoitus tapaturmasta menee työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle. Huolehdi, että saat vakuutustodistuksen lääkärille. Kerro lääkärille, että kyse on työtapaturmasta ja varmista, että hän kirjaa asiat oikein – tämä voi olla ratkaisevaa korvausten kannalta. Työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on huolehtia, että tapahtuneen selvittely etenee niin kuin kuuluu ja ettei tapaturman uhri jää yksin. Erityisesti vakavista työtapaturmista pitää tehdä ilmoitus Paperiliittoon. Työsuojeluvaltuutettu Jukka Voutilainen Stora Enson Varkauden tehtaalta korostaa myös työnantajan roolia asioiden selvittelyssä. – Isoimmilla työpaikoilla työnantaja tietää yleensä hyvin toimintatavat työtapaturman sattuessa, mutta pienemmillä työpaikoilla tiedoissa voi olla aukkoja. Kun tapaturman käsittely hoidetaan oikein ja huolellisesti, samalla ehkäistään vastaavaa tapatumasta uudestaan, korostaa Ulenius. Uleniukselle Työtapaturmaja ammattitautioppaan päivitys jäi viimeiseksi rutistukseksi, sillä eläkepäivät kutsuvat pitkän uran tehtaalla ja liitossa tehnyttä miestä. Sähköinen Työtapaturmaja ammattitautiopas: https://www.paperiliitto.? / media/liiton-sivut/edunvalvonta/ tyosuojelu/tapaturmaopas_web.pdf. • Älä vähättele tai sinnittele, äläkä syytä itseäsi. Huolella tehty tapaturmailmoitus on ratkaiseva uhrin vakuutusja oikeusturvan kannalta. Ilmoita pienetkin työtapaturmat »pahimmassa tapauksessa jäävät korvaukset saamatta.» Paperiliitto on julkaissut päivitetyn version oppaasta, jossa kerrotaan toiminnasta työtapaturmien jälkeen ja ammattitautien yhteydessä. – Onnettomuus ei tule kello kaulassa, joten on hyvä selvittää askelmerkit jo ennen kuin mitään sattuu, korostaa Paperiliiton oppaan taustaryhmässä mukana ollut työsuojeluvaltuutettu Jukka Voutilainen. PAPERILIIT ON JULKAISUJ A TYÖTAPATU RMA JA AMMATTITA UTIOPAS Toiminta tapaturm an jälkeen tai ammattit audin ilmetess ä. Opas työsuoje luvaltuut etuille, luottam ushenkilö ille ja työntekijö ille. Paperiliit to_työtap aturma_2 023.indd 1 Paperiliit to_työtap aturma_2 023.indd 1 7.6.2023 13.02.18 7.6.2023 13.02.18 Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 20.6.2023 10.40.27 20.6.2023 10.40.27
/ 9 4 / k u o r i m o Älä vähättele tai sinnittele, äläkä syytä itseäsi. Huolella tehty tapaturmailmoitus on ratkaiseva uhrin vakuutusja oikeusturvan kannalta. E Saarinen ihmetteli Helsingin Sanomien yleisönosastolla (11.6.), että miksi kuulua ammattiliittoon, kun kaikki on jo säädetty laissa tai yleissitovissa työehtosopimuksissa? Kysymyksenä se on yhtä hyvä kuin se, että mihin tarvitaan voimaloita, kun sähköä saa töpselistäkin. Tai miksi huolehtia ilmastosta, kun lopulta taivaan isä säätää säät. Joskus nyt jo katoamassa olevan hyvinvointiyhteiskunnan aikuisiksi kasvattamat lapset saavat miettimään, että käytiinkö koulussa sittenkään läpi kaikkia tarpeellisia asioita. Otetaan nyt sitten (taas) ensin käsittelyyn tuo työlainsäädäntö. Toisin kuin monet luulevat, työsopimuslaistakin löytyy määräyksiä, joista työntekijä ja työnantaja voivat sopia toisin. Tälläkin palstalla olen tainnut useamman kerran viitata työsopimusten irtisanomisaikoihin esimerkkinä toisinsopimismahdollisuudesta. Kun laki antaisi työntekijälle mahdollisuuden sopia irtisanomisaika nollaan, on tämä mahdollisuus täytynyt sitten ottaa työehtosopimuksilla pois. Ja vaikka Suomen Yliyrittäjien puheenjohtaja Pentikäinen kertoo julkisuudessa, että työsopimuslain irtisanomisperusteita pitäisi entisestään höllentää, on hyvä muistaa, että OECD:n vertailussa kollektiivisen irtisanomisen suoja on Suomessa jo nyt Euroopan maiden alhaisimpia. Työehtosopimusten hankaluus on siinä, että jonkun täytyy ne tehdä ja niiden piiriin kuuluvien täytyy niitä noudattaa. Näin ainakin vielä tätä kirjoitettaessa. Mainosjakelualalla työnantajat yrittivät aikanaan helpottaa neuvottelutaakkaansa perustamalla itse myös työntekijäliiton. Ajatuksena oli saada tulevaisuuden neuvottelut pikavauhtia maaliin mottonaan ”työ on parasta sosiaaliturvaa”. Helsingin hovioikeuden mukaan yhdistyksen toiminnan tavoite, joka oli säilyttää mainosjakelijoiden palkkataso reilusti yleissitovaa työehtosopimusta alempana, oli kuitenkin aidolle työntekijäyhdistykselle vieras, eikä yhdistystä katsottu kelpoiseksi tessejä solmimaan. Tämän jälkeen työnantajien kiinnostus ay-toimintaan loppui kuin seinään. Toisaalta velvollisuus noudattaa yleissitovia työehtosopimuksia tarkoittaa myös sitä, että ulkomailta tänne töihin tulevienkin pitää näitä sopimuksia noudattaa. Eli kääntäen, jos suomalainen työntekijä tai heidän edustajansa saa sopia työehtosopimuksia heikommista ehdoista, tulee tämä oikeus automaattisesti myös kaikille ulkomailta tänne tuleville yrityksille ja heidän työntekijöilleen. Kun työehtosopimusta paremmista ehdoista on aina saanut sopia täysin vapaasti, on helppo päätellä, mitä paikallisen sopimisen lisääminen tälläkin kertaa tarkoittaa. Ja sinä olet maksajan paikalla. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Pomo patsasteli paikalle lehti kädessään ja tuumi, että nyt voisi olla hyvä hetki sopia paikallisesti palkallisen sairausajan pituudesta. No mikäs olisi se uusi oikea pituus, erehdyin kysymään. Päiväkin on liikaa, totesi pomo hymyillen ja soitteli ilmakitaraa mennessään. »Työnantajat yrittivät helpottaa neuvottelutaakkaansa perustamalla itse myös työntekijäliiton.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 20.6.2023 10.40.27 20.6.2023 10.40.27
10?PaPeriliit to?04 / 2023 10?PaPeriliit to?04 / 2023 Marko Tirrosella höyrylaiva harrastus on veren perintöä jo kolmannessa sukupolvessa. Paperi_10-17.indd 10 Paperi_10-17.indd 10 16.6.2023 16.20.54 16.6.2023 16.20.54
PaPeriliit to?04 / 2023?11 teksti ? Mari Schildt ?kuvat? Matias Honkamaa Se painaa muutaman tonnin, on kyljistään vähän pullea, vaatii jatkuvaa laittoa ja sillä on miehen nimi. Kuopiolainen Marko Tirronen ystävineen on yhtä kaikki sitä mieltä, että höyrylaiva S/S Parsifalia viehkeämpää neitoa saa hakea. Tervahöyry verraton Paperi_10-17.indd 11 Paperi_10-17.indd 11 16.6.2023 16.20.54 16.6.2023 16.20.54
»Pitäähän se raha ja aika käyttää, muutenhan se alkaisi kertyä ihan tolkuttomasti.» 12?PaPeriliit to?04 / 2023 S iinä se kelluu, sukurasite. Mitenkään muutenkaan kuopiolainen Marko Tirronen ei oikeastaan osaa selittää, miksi piti hurahtaa juuri vanhoihin höyryaluksiin. Vuonna 1915 Varkaudessa rakennettu S/S Parsifal herättää ansaitusti huomiota Kuopion satamassa. 21 metriä pitkä ja noin viisi metriä leveä laiva kelluu laiturissa ylväänä lajinsa edustajana. Katse nousee mustista kyljistä kohti kahden kerroksen punaisia kansirakenteita ja valkoisia kaiteita. Näkyy ruori, ja takana paksu, mustavalkoinen piippu. Kun aurinko paistaa, Kallavesi lainehtii ja lokit kirkuvat, höyrylaivaromantiikka on hyvinkin kohdillaan. Suomi-Filmistä tutusta kuvasta puuttuu vain haitari ja Kipparikvartetti: ”Tervahöyrymme verraton, on, on, on!” Syyllinen siihen, että Tirrosesta ei tullut pelkästään kunnossapidon käynninvarmistaja Kuopion Mondi Powerflutelle, vaan myös laivanvarustaja, taitaa olla hänen isoisänsä. Ukki Kaarlo Tirronen seilasi sotien jälkeen 1940ja 50-luvuilla koneenkäyttäjänä höyrylaivoissa. Kymmenet höyrylaivat huolehtivat 1900-luvun alkuvuosikymmeninä metsäteollisuuden tehtaiden puunsaannista hinaamalla tukkilauttoja järvillä. Höyrylaivojen työt tukinuitossa loppuivat pikkuhiljaa 1960-luvulla. Tirrosen isä Hannu Tirronen ja ukki ryhtyivät kuitenkin kunnostamaan 1970-luvulla Kuopion satamaan unohtunutta S/S Wipunen -höyrylaivaa, kun sen omistajayhtiö halusi korjauttaa sen huvikäyttöön. Jaloissa hääräsivät myös pienet veljekset Marko ja Mika Tirronen. Varsinkin pikkuveli Mika vaikuttui näkemästään ja kokemastaan niin, että ehdotti vuosikymmeniä myöhemmin, 2000-luvun alussa, velipoika-Markolle oman höyrylaivan hankkimista. – Tällaista ei voi yksinään käyttää, eikä siis omistaakaan, mutta kolmelta se jo sujuu. Veljen kanssa mietittiin, että kenet tähän saisi kimppaan. Ikosen Jukka, sehän hölmö lähti mukaan, Tirronen nauraa. – No näinhän siinä kävi. Markon kanssa ollaan tunnettu natiaisesta asti, samoilla nurkilla astuttu. Meillä oli aikaisempia autoharrastuksia, ja samoissa porukoissa on pyöritty, Ikonen myöntää. Oliko se sitten menoa? Tirronen vaihtaa välillä konemestarin ja lämmittäjän hommista kan simieheksi. Paperi_10-17.indd 12 Paperi_10-17.indd 12 16.6.2023 16.20.55 16.6.2023 16.20.55
PaPeriliit to?04 / 2023?13 – Sitähän se on lähinnä ollut. Tuloja on ollut hyvin vähän. Pitäähän se raha ja aika käyttää, muutenhan se alkaisi kertyä ihan tolkuttomasti, Ikonen virnistää. Kun Mikalle kertyi muuta projektia, hän ehdotti, että hankkisi tilalleen uuden osakkaan höyrylaivakimppaan. Serkkupoika Teemu Hukka oli pahaa aavistamatta pyörinyt mukana poikien höyrylaivahommissa. – Se oli luontainen siirtymä, eikä oikeastaan tarvinnut houkutella. Samanlaisia hölmöjä ollaan. Eihän täyspäiset tällaisiin hommiin lähde, Hukka huokaa. laivanvarustajiksi siis ryhdyttiin, kun sopiva alus löytyi Sulkavalta vuonna 2003. Kuopiota päin ajaessaan tuoreet omistajat katselivat peltikattoruuveja kumitiivisteineen pitkin pohjaa. Se on parempi tapa tilkitä vuotoja kuin purukumi, mutta selvä oli, että uudet omistajat olivat juuri hankkineet itselleen ennen kaikkea työmaan. Kaikkien onneksi se kellui, ainakin toistaiseksi. – Vaihdettiin pohjalevyä noin 100 neliötä yhtenä talvena, ja meni siinä kesäkin. Omana työnä tehtiin, ja kavereita oli auttamassa, Tirronen kertoo. Samalla menivät myös sisuskalut uusiksi. Kone on sentään alkuperäinen, 173 indikoidun hevosvoiman Compound. Perheet oppivat tietämään, että jos herrat olivat hukassa, laivalla he eivät silloin olleet. Pohjan ja sisuksen uusimisen jälkeen alus hiekkapuhallettiin ja maalattiin Anttolan telakalla. – Pikkuhommat eivät lopu ikinä, Tirronen sanoo. – En tiedä kumpiko on hankalampi omistaa, rintamamiestalo ? Komento sillalta on par haat näkymät. ? Kone vuo delta 1915 toimii loistavasti – varsinkin kun Marko Tirronen sitä rakkaudella huoltaa. ? Telegrammi huolehtii, että käskyt välittyvät komentosillalta konehuoneeseen. Pientä laittoo se vaatii vaan. Marko Tirronen ja Jukka Ikonen kuuraavat kantta. Paperi_10-17.indd 13 Paperi_10-17.indd 13 16.6.2023 16.20.55 16.6.2023 16.20.55
14?PaPeriliit to?04 / 2023 vai laiva: Kun yksi kohta on valmis, tulee toinen, joka pitää laittaa, ja sitten kohta uusiksi, Ikonen komppaa. Aluksen nimi herättää useinkin kysymyksiä. Omistajat juttelevat, että nimi tulee Richard Wagnerin Parsifal-oopperasta. Alus rakennettiin vuonna 1915 Varkaudessa metsäteollisuusyhtiö A. Ahlströmille yhdessä puolenkymmenen sisaraluksen kanssa, jotka tunnetaan edelleen oopperasarjana. – Ahlströmin sen aikainen telakkamestari oli oopperataiteen ystävä, ja nimesi laivoja oopperoiden mukaan. Tämä nimi tulee Wagnerilta, toinen laiva on nimeltään Carmen ja ainakin Oberoneja on olemassa jo sarjassaan kolmas Savonlinnassa, Ikonen kertoo. Hän on yrittänyt lukea Parsifalin juonta, mutta Wagnerin versio keskiaikaisesta graalin maljan tarinasta on vähintäänkin kiemurainen: Viisituntisen oopperan läpi istunutkaan ei välttämättä osaa sanoa, mitä oopperassa tapahtuu ja miksi. Laivanvarustajat nyökyttelevät, että kun ooppera tulee Savonlinnan oopperajuhlien ohjelmistoon, niin höyrylaivaharrastuksessa on huomattavan fiksua säästää nimenomaan oopperalipuista. työntäyteisinä vuosikymmeninään Parsifalilla on ollut ohjaimissa päällikkö ja perämies. Konepuolella on työskennellyt konemestari ja lämmittäjä, ja kannella 3–5 kansimiestä. Emäntä on hoitanut muonituksen. Höyryhinaajat ovat seilanneet järvellä tauotta tukkilautat perässään, ja miehet ovat työskennelleet vuoroissa. Jos on tarvinnut käydä maissa, lautta on jätetty järvenselälle odottamaan. Parsifal hinasi etupäässä nippulautaa Varkauden, Joensuun ja Savonlinnan reiteillä. ? S/S Par sifal hinasi nippulautaa Var kauden, Joensuun ja Savonlinnan reiteillä. ? Makuupaikkoja löytyy 11 hen gelle kahdessa hytissä. ?Sisävessa on järvellä kätevä. Keittiössä on paitsi varustus kuin loma huvilassa, myös Tirrosen ja Ikosen jäljiltä siistiä. Paperi_10-17.indd 14 Paperi_10-17.indd 14 16.6.2023 16.20.56 16.6.2023 16.20.56
»Entisöinti, kunnostaminen ja perinteen ylläpito on nimenomaan se harrastus.» PaPeriliit to?04 / 2023?15 Parsifalin taipaleen poikkeusaikaa ovat olleet vuodet toisen maailmansodan jälkeen. Laivasta löytyy sen alkuperäinen lokikirja, jonka mukaan vielä vuonna 1948 Parsifal on ollut valtion hommissa miinanraivaajana Suomenlahdella. Merellä Parsifal on käyttänyt polttoaineenaan kivihiiltä. – Perimätieto kertoo, että miinat on ensin paikallistettu, ja nostettu sen jälkeen pintaan. Keulakannella on ollut 25 millin tykki, ja sillä on ammuttu miina säpäleiksi, Ikonen kertoo. Höyrylaivojen käyttö uittotöihin loppui 1960-luvulla. Moni laiva meni romuksi tai dieselöitiin. Toiset jäivät vain virattomiksi, kuten kävi myös Parsifalille. – Näitä ei arvostettu ollenkaan, olivat romuraudan hinnoissa, Ikonen sanoo. – Suomi alkoi siirtyä kumipyörille, Tirronen perustelee. Harrastajat ovat pelastaneet 1970-luvulta lähtien niin monta, vanhaa höyrylaivaa, että nykyisin Suomessa on kansainvälisestikin huomattava höyrylaivasto, yhteensä 80–90 alusta. Monet niistä, kuten myös Parsifal, ovat Museoviraston ylläpitämässä perinnealusrekisterissä. Se tarkoittaa, että korjauksiin voi saada pientä tukea. – Entisöinti, kunnostaminen ja perinteen ylläpito on nimenomaan se harrastus. Joskus harvemmin päästään jopa ajelemaan! Kun vertaillaan, paljonko käytämme aikaa laivan ylläpitoon ja paljonko ajetaan, niin ajoaika on todella pieni. Mutta toisaalta, kun meistä aika jättää, todennäköisesti laiva edelleen liikkuu, Ikonen sanoo. kun laivanvarustajat ovat tarpeekseen virittäneet alusta kuntoon, saatetaan päästä myös järvelle. Sitä ennen tarvitaan metrisiä koivuhalkoja – ja paljon. Tirronen kertoo, että eräänkin kerran he menivät ostamaan vanhalta isännältä puuta. – Hän kyseli rinta röyheänä, että paljonko tarvittaisiin, olisi kymmenen pinokuutiota koivua myytävänä. Sanottiin, että mepä otamme nämä kaikki. Onko sinulla näitä jossain enemmänkin? Kuulemma oli, vielä samanlainen määrä. Käytiin katsomassa sekin ja sanottiin, että otamme tämänkin, Tirronen kertoo. Isäntä alkoi jo näyttää järkyttyneeltä, kun hänelle selvisi, mihin miehet tarvitsivat kaikki hänen puunsa: matkaan Kuopiosta Savonlinnaan ja takaisin. Ylläpitolämmityksineen puuta kuluisi melkein koko määrä yhden viikonlopun aikana. Höyrykattila on kooltaan 7,5 kuutiota Höyrylaivassa on sisätilois sakin tun nelmaa. Paperi_10-17.indd 15 Paperi_10-17.indd 15 16.6.2023 16.20.56 16.6.2023 16.20.56
»Ukki oli erittäin ylpeä. Isäkin ihaili näyttävää hanketta, että ovat pojat uskaltaneet.» 16?PaPeriliit to?04 / 2023 eli puun lisäksi Parsifal kuluttaa vettä yli 7 000 litraa. Parsifalin päällikön virkaan on kouluttautunut Ikonen. Tirronen ja Hukka tekevät konemestarin, lämmittäjän ja kansimiesten hommat. He käyttävät konetta sen mukaan, mitä päällikkö kilisevää telegrammia kääntelemällä käskee. Välillä kuuluu komentoja huutotorvesta. – Siis toiveita, päällikkö korjaa. Emännäksi rupeaa laivanvarustajien mukaan hän, joka, joka ei muuhun hommaan taivu. Perunoita ja kahvia keitellään, mutta yleensä ei samassa, maalta kannetussa vedessä. On kaasuliesi, pari jääkaappia ja grilli kannella. – Esimerkiksi juhannuksena syödään perinneruokaa eli makkaraa, ja päälliköllä ja konemestarilla on vissylinja, Tirronen tarkentaa. kun nukkumatti kutsuu väsynyttä laivailijaa, Parsifalista löytyy vuoteet 11 hengelle kahdesta hytistä sekä sisävessa. Kesän kuumimmat helteet löytyvät konehuoneesta, jossa on hyvinkin 35–40 astetta lämmitä. – Paras hetki on, kun köydet laitetaan kiinni ja pääsee konehuoneesta pois. Onneksi ei koko reissua tarvitse olla kannen alla, Hukka tuumaa. – Niin, välillä pääsee nukkumaan. Kunhan ei nukuta konehuoneessa; voi tulla rakkoa poskeen, Tirronen lisää. Juhannuksena laivanvarustajat ajelevat runsaan seitsemän solmun vauhdilla katselemaan juhannusjuhlia ja kokkoja. Kesäretken reittiä voi määritellä myös se, mistä on puute: Laivalla ei ole saunaa. Siksi saunalliset tuttavat saattavat hyvinkin saada höyrylaivallisen yllätysvieraita. Myös leirintäalueilta löytyy saunoja. Parsifal on vakituinen vieras myös höyrylaivaregatassa. Sellaisia Suomen Höyrypursiseura järjestää kesäisin neljällä eri vesistöllä. Saimaan regatta ajetaan tänä vuonna Mikkelissä 8. heinäkuuta. Jos ukkonen sattuu järvellä päälle, miehet vakuuttavat, että siitä Parsifal ei ole moksiskaan. Mitä nyt sähköt voivat mennä, ja joltain voi puhelin pimahtaa. – Kelejähän ei voi valita. Kun vettä tulee vaakasuoraan, ja pipo päässä istut tuolla ylhäällä, silloin miettii, että voi kun pääsisi kotiin, Ikonen hymyilee. Tarvittiinko täällä vielä jotain? Marko Tirronen tar kistaa makuu hyttiä. Paperi_10-17.indd 16 Paperi_10-17.indd 16 16.6.2023 16.20.57 16.6.2023 16.20.57
PaPeriliit to?04 / 2023?17 Geenejään harvempi pääsee karkuun. Sen Tirronen on joutunut myöntämään. Isä ja ukki ehtivät nähdä, että pojat jatkoivat heidän höyrylaivaharrastustaan. – Ukki oli erittäin ylpeä. Isäkin ihaili isoa ja näyttävää hanketta, että ovat pojat uskaltaneet lähteä hommaan. Heillä itsellään oli paljon muistoja höyrylaivoista. Jatkuvuus on vanhoille ihmisille tärkeä asia, Tirronen miettii. Parsifalia kunnostaessaan Tirronen huomasi, että yllättävän hyvin olivat isän ja isoisän opit juurtuneet. Jos tuli kunnostaessa mutkaa matkaan, keinot kyllä löytyivät, kuin olisivat edelliset sukupolvet vierestä kuiskanneet. Parsifal on myös muistuttanut yhteistyön ja kavereiden merkityksestä. Sen kanssa oppii äkkiä, että yksin ei höyrylaivalla tee juuri mitään. – Kavereiden merkitys on ollut suuri. Apua on saatu, kun sitä on tarvittu. Olemme heitä kyllä kiitelleetkin ajan saatossa. Olemme toki ottaneet heitä kyytiin, se nyt on vähäisintä mitä olemme voineet tehdä, Tirronen sanoo. Hän arvelee, että ylipäätään se, että on ollut käsille töitä ja päälle pohdittavaa, on ollut hänelle tärkeää. Rassata ihmisen pitää; ensin vanhoja autoja ja nyt vanhaa laivaa. Entä nyt, kun Parsifal on hyvässä iskussa, ja vuodenaikaan liittyvien toimien lisäksi vaatii vain pientä laittoa? – Kun liikutaan, varsinkin konehuoneessa on koko ajan tekemistä: pitää tankata puuta kyytiin, konetta käyttää ja huoltaa, lämmittää kattilaa, katsoa, että vesi riittää kattilassa, Tirronen luettelee. Höyrylaivamies rentoutuu kotona. ? ? Yksin ei kukaan tee höyrylaivalla mitään, Ikonen ja Tirronen miet tivät. ? Kallavesi näyttää kartal lakin sokkeloi selta. ? S/S Parsifalin komentosillalla kelpaa olla, kun keli on kaunis. Marko Tirronen osaa tulkita aluksen höyry koneen painemit taria. Konehuone on höyrylaivan sydän. Paperi_10-17.indd 17 Paperi_10-17.indd 17 16.6.2023 16.20.58 16.6.2023 16.20.58
18?PaPeriliit to?04 / 2023 L LappeenrantaLaisen Teemu Kaipaisen kiinnostus retkeilyyn ja vaeltamiseen alkoi 20 vuotta sitten armeijasta, jossa ”sai tai joutui” olemaan paljon metsässä. – Sen jälkeen tuli kokeiltua vaeltamista Ivalossa kaverin vanhempien mökiltä. Vähitellen käytiin siitä myös pitemmällä. Vätsärin erämaa on hienoa seutua, maasto on karumpaa ja valmiita reittejä on vähän, kuvailee Kaipainen. Kiinnostus innosti alan opintoihin. Kaipainen valmistui Joensuun Niittylahdesta eräja luonto-oppaaksi keväällä 2022. Hänen Korpisumu-yrityksensä auttaa asiakkaita retkien suunnittelussa sekä varusteiden ja kohteiden etsimisessä. Päivätöissä hän käy edelleen UPM Lappeenrannan tutkimuslaitoksen pilotoinnissa. – En ole vielä alkanut retkiä vetämään. Käyn lähinnä parantelemassa reittejä. Jatkuvaa ylläpitoa tarvitaan etenkin siellä, missä liikkuu paljon ihmisiä. Reittien merkintöjen pitää olla kunnossa. Se madaltaa reiteille lähtemistä ja etenemistä, eikä tarvitse lähteä arpomaan, mihin suuntaan pitää jatkaa tai ovatko sillat tai muut ylitykset turvallisia, Kaipainen kertoo. Reitillä liikkuvien kannattaa myös itse antaa palautetta puutteista tai korjaustarpeista reitin ylläpitäjälle. Harrastuksen voi aloittaa läheltä ja ilman erikoisvarusteita. Monia varusteita voi vuokrata, eikä kaikkea tarvitse hankkia omaksi. Jos johonkin haluaa satsata, niin kenkiin. – Jos jalat on rikki ja rakko painaa, liikkuminen hidastuu joka askeleella, Kaipainen muistuttaa. Pitemmälle reissulle kannattaa reppuun pakata sadetakki, perusensiapupakkaus ja avaruuspeite. Peite suojaa kylmettymiseltä, jos sattuu jokin haaveri ja pitää pysähtyä. Paperinen kartta ja kompassi on hyvä ottaa mukaan siltä varalta, että puhelin yllättäen hajoaa. Viimeistään syksyllä on hyvä olla matkassa tulentekovälineet ja puukko, jotta saa tarvittaessa tehtyä tulet. säätä ei retkeilijän kannata säikähtää, päinvastoin. Sääolosuhteitakin voi harjoitella. – Luonto on erilainen sateella. Jos syksyllä tai talvella lähtee yöpymään lähilaavulle, voi pysäköidä auton niin lähelle, että tarvittaessa pääsee nopeasti autoon tai autolla pois. Yksi asia on jokaiselle retkeilijälle tärkeä: juomavesi. Eteläisessä Suomessa vesi on aina kannettava mukana. Tuntureilla on hyvä katsoa, ettei yläjuoksulla näy kuollutta eläintä, vaikka purovesi vaikuttaa puhtaalta. Syksyllä vaeltaja voi poimia metsästä mustikat aamupuuroon ja sienet pannulle. Evästä voi mutustella myös mennessään: suklaata, pähkinöitä tai makeisia. Jos tavoitteena on valmistaa ateriat luonnossa, kannattaa trangian käyttöä harjoitella etukäteen vaikka kotipihassa. Metsäpalovaroituksen aikaan avotulen teko on maastossa kielletty, mutta liekeissä on aina riskinsä: myös kodasta voi karata kipinöitä huuvan kautta. kaipainen liikkuu luonnossa melkein joka viikonloppu. Kesälomalla on tarkoitus lähteä viikoksi Patvinsuolle Ilomantsiin päivän tai kahden retkille. Kaipainen myöntää, että luonto on nykyisin tärkeämpi kuin kuljettu matka. – En lähtisi aloittelijana ahnehtimaan kilometrejä. 10–15 kilometrin päivävauhdissa ehtii syödä rauhassa ja tauottaa menemistä esimerkiksi 45 minuutin välein. Kun pitää pieniä taukoja, siinä ehtii saada niitä luontokokemuksia, joita sieltä on lähtenyt hakemaankin. Useimmilla suomalaisilla vain muutaman tunnin ajomatka Kolille, joka sijaitsee Pohjois-Karjalassa. – Kolilla on hyvät maisemat ja palveluita, kuten kanootin vuokrausta ja opastuksia. Majoitustiloja alueelle on tulossa uuden hotellin myötä lisää, luettelee Kaipainen. Perheen kanssa retkeileville hän suosittelee esimerkiksi Hossan luontokeskusta itärajan tuntumassa Suomussalmella. – Se on matalan kynnyksen kohde, jossa voi tehdä retkiä hyvin päiväseltään. Opaspalveluita käyttävää retkeilijää Kaipainen kannustaa olemaan utelias ja kysymään paljon. – Opasta voi haastaa, kysellä luonnosta ja hyödyntää hänen osaamistaan, niin saa rahalle paremmin vastinetta. ? Rohkeasti retkelle Kiinnostaako retkeily, mutta et tiedä mistä aloittaa? Eräopas Teemu Kaipainen antaa vinkkejä varusteista ja kohteista. »Kun pitää pieniä taukoja, siinä ehtii saada niitä luontokokemuksia, joita sieltä on lähtenyt hakemaankin.» teksti ? Eeva Eloranta-jokela ?kuva? Mikko Nikkinen Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 16.6.2023 18.49.45 16.6.2023 18.49.45
PaPeriliit to?04 / 2023?19 Retkietiketti 1. Kunnioita luontoa – älä muuta sitä. Pidä lemmikit kytkettynä. 2. Suosi merkittyjä reittejä ja noudata eri liikkumistapoja koskevia sääntöjä. Tarkista retkikohteesi liikkumisrajoitusalueet ja -ajat. 3. Leiriydy vain sallituille paikoille. Älä tiskaa tai peseydy suoraan vesistössä. Noudata autiotupien sääntöjä. 4. Tee tulet vain sallituille paikoille, suosi retkikeitintä. Älä tee tulta metsätai ruohikkopalovaroituksen aikana. 5. Älä roskaa. Lähde: luontoon.fi Teemu Kaipainen pääsee kotoaan retkitunnelmiin muutamalla askeleella, sillä kodin takapihalla on laavu ja pihaa ympäröi metsä. Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 16.6.2023 18.49.45 16.6.2023 18.49.45
20?paperiliit to?04 / 2023 Pertti Paattakainen (edessä), on tehnyt sellua Äänekoskella yli neljäkymmentä vuotta. Vieressä Sami Niemi teknologiayhtiö Andritzilta. Metsä Fibre suunnittelee yhteistyössä Andritzin kanssa jalostetun ligniini tuotteen koelaitosta biotuotetehtaan yhteyteen. Paperi_20-23_metsäteoll.indd 20 Paperi_20-23_metsäteoll.indd 20 21.6.2023 12.58.28 21.6.2023 12.58.28
paperiliit to?04 / 2023?21 Muutoksen edessä K UN Pertti Paattakainen tuli Äänekosken sul fi ittitehtaalle 1970luvun lopulla, tehtaassa oli työntekijöitä, joiden nuoruudessa sellupaa leja oli pukattu kottikärryillä ja pakattu käsin. Paattakaisen aloittaessa tahti oli jo toinen, mutta kaukana nykyisestä. Nyt hän tarkkailee monitoreita Metsä Fibren biotuotetehtaassa. – Tässä tehdään suurin piirtein samalla porukalla parissa viikossa se määrä sellua, mikä minun aloit taessani tehtiin vuodessa, Paattakainen sanoo. Kun Metsäliiton omistama sulfi ittitehdas lopetettiin, Paatta kainen siirtyi viereiseen sulfaattitehtaaseen, sitten MetsäBotnian sellutehtaaseen. Kaikki kolme tehdasta ovat olleet samoilla tante reilla, ja ne on purettu pois uuden tieltä. Jotain pysyvääkin silti on. – Tuote, sellu, on edelleenkin samaa ja paalitkin ovat melkein saman näköisiä kun ennen. Peruskuitu on ollut samaa yli sata vuotta, sanoo Paattakainen. Voi ajatella, että hänen työuransa vahvistaa perinteistä käsi tystä suomalaisesta metsäteollisuudesta; tehdään aina samaa tavaraa ja kehitetään vain tuotannon nopeutta. Otetaan tähän toinen samansuuntainen kertomus, jota Jyväskylän yliopiston liiketoimintahistorian professori Jari Ojala kertoo usein opiskelijoille. Itsenäistymisensä jälkeen Suomi rakensi kauppayhteyksiä Japaniin. Suomi vei sellua ja Japanista tuotiin kalaverkkoja. 1930luvulla Japanista ruvettiin tuomaan kalliimpia kankaita ja Suomesta vietiin sellua. Viisikymmen täluvulla Japanista tuotiin optiikkalaitteita ja Suomesta vietiin sellua. 1960luvulla Japanista tuotiin Suomeen ensimmäisenä eurooppalaisena maana autoja ja 1970luvulla silloista huip puelektroniikkaa. Suomesta vietiin sellua. Ojalan tarkoitus ei ole vähätellä, vaan kuvata yhden tuot teen varaan rakentunutta vientiteollisuutta. Hän korostaa, että kyseessä on laadukas ja monipuolinen raakaaine. – Tällä hetkellä näyttää, että sellulle on aina kysyntää. Se on hyvin monikäyttöistä, mikä ei aina näy julkisessa keskus telussa, sanoo Ojala. Suuri kysymys kuitenkin on, miten sellusta saataisiin enemmän rahaa Suomeen. Ojala toteaa, että metsäteollisuuden paperiliit to?04 / 2023?21 sul pulla, tehtaassa oli työntekijöitä, joiden nuoruudessa sellupaa leja oli pukattu kottikärryillä ja pakattu käsin. Paattakaisen aloittaessa tahti oli jo toinen, mutta kaukana nykyisestä. Nyt hän tarkkailee monitoreita Metsä Fibren biotuotetehtaassa. – Tässä tehdään suurin piirtein samalla porukalla parissa viikossa se määrä sellua, mikä minun aloit Kun Metsäliiton omistama sulfi ittitehdas lopetettiin, Paatta kainen siirtyi viereiseen sulfaattitehtaaseen, sitten MetsäBotnian sellutehtaaseen. Kaikki kolme tehdasta ovat olleet samoilla tante reilla, ja ne on purettu pois uuden tieltä. Jotain pysyvääkin silti on. – Tuote, sellu, on edelleenkin samaa ja paalitkin ovat melkein saman näköisiä kun ennen. Peruskuitu on ollut samaa yli sata Voi ajatella, että hänen työuransa vahvistaa perinteistä käsi tystä suomalaisesta metsäteollisuudesta; tehdään aina samaa Otetaan tähän toinen samansuuntainen kertomus, jota Jari Ojala kertoo usein opiskelijoille. Itsenäistymisensä jälkeen Suomi rakensi kauppayhteyksiä Japaniin. Suomi vei sellua ja Japanista tuotiin kalaverkkoja. 1930luvulla Japanista ruvettiin tuomaan kalliimpia kankaita ja Suomesta vietiin sellua. Viisikymmen täluvulla Japanista tuotiin optiikkalaitteita ja Suomesta vietiin sellua. 1960luvulla Japanista tuotiin Suomeen ensimmäisenä eurooppalaisena maana autoja ja 1970luvulla silloista huip Ojalan tarkoitus ei ole vähätellä, vaan kuvata yhden tuot teen varaan rakentunutta vientiteollisuutta. Hän korostaa, että – Tällä hetkellä näyttää, että sellulle on aina kysyntää. Se on hyvin monikäyttöistä, mikä ei aina näy julkisessa keskus Suuri kysymys kuitenkin on, miten sellusta saataisiin enemmän rahaa Suomeen. Ojala toteaa, että metsäteollisuuden asema on Suomessa valtava. Sen arvonlisän tuottaminen on Suomen kansantalouden kannalta elintärkeä asia. – Aina olisi parempi jalostaa. Puulle on saatava mahdolli simman suuri lisäarvo luontoa ja luontoarvoja kunnioittaen. Isommassa mittakaavassa tämä tarkoittaa nykyaikaista selluteol lisuutta, josta on jo opittu puhumaan biotuotteina, sanoo Ojala. Suomesta hakatusta runkopuusta meni viime vuonna kuitu teollisuuteen noin 48 prosenttia, kertoo Luonnonvarakeskuksen tilasto. Suomessa tuotetusta selluloosasta puolestaan noin puolet meni vientiin sellaisenaan, jalostamatta. Metsäteollisuuden tilastojen mukaan sellua vietiin viime vuonna 3,6 miljoonaa tonnia, joista saatiin 2,7 miljardia euroa eli noin 750 euroa tonnilta. Siis 75 senttiä kilolta. Ajatellaanpa, että sellusta tehtäisiin Suomessa tekstiili kuitua, kuidusta kangasta ja kankaasta takki, joka maksaisi 150 euroa. Paljonko olisi kilohinta? Takin tilalla voisi olla melkein mitä tahansa, sillä sellusta voi tehdä melkein mitä tahansa. Ongelma on kehittää tuotteita, jotka saa kaupaksi kannattavasti. Kun puhutaan metsäteollisuuden mittakaavasta, ei riitä, että pieni paja tekee hyvää tavaraa. Valmistaapa mitä tuotetta tahansa, määrää mitataan tonneissa, ja niitäkin on paljon. Avainsana on skaalattavuus. Pitää keksiä ratkaisut, jolla tuo tanto saadaan suureksi ja taloudelliseksi. Vaatii helposti miljar deja euroja ennen kuin uudesta tuotteesta saa aikaan bisnestä. JYVÄSKYLÄN yliopiston strategisen johtamisen professori Juha Antti Lamberg on tutkinut metsäteollisuutta vuodesta 1995 asti. Aluksi näkökulma oli lähinnä historiassa, mutta vuodesta 2000 lähtien enemmän strategiassa ja tuotekehittelyssä. – Tämä on minulle tärkeä aihe. Olen 30 vuotta miettinyt, miten homma toimii ja toimiala kehittyy. Meillä on suuri tutki musryhmä ja työstämme jatkuvasti näitä asioita Lamberg sanoo. Hän toteaa, että parikymmentä vuotta sitten isojen suo malaisten metsäfi rmojen johtaminen oli murrosvaiheessa. Neuvostoliiton aikana Suomi oli ollut puoliksi sääntelytalous kartelleineen ja sopimuspohjaisine järjestelmineen. Kun tuli siirtymävaihe markkinatalouteen, yritysten johtajat eivät aluksi nähneet miten maailma muuttuu. edessä Maailmanlaajuiset ilmiöt voivat vaikuttaa voimakkaasti alan tulevaisuuteen Suomessa. Metsäteollisuus koettaa sopeutua ja kehittää ahkerasti uusia tuotteita, mutta työ on hidasta. teKsti Reima kangas KuVat Mikko Vähäniitty Paperi_20-23_metsäteoll.indd 21 Paperi_20-23_metsäteoll.indd 21 21.6.2023 12.58.32 21.6.2023 12.58.32
? Operaattori Markus Saviranta Äänekosken kartonkitehtaassa. ? Biotuotetehtaan kyljessä Metsä Spring kehittää menetelmää tekstiilikuidun valmistukseen havusellusta. Metsäteollisuuden tuotantomäärät Suomessa Miljoonaa tonnia, sahatavara miljoonaa m 3 1960 16 14 12 10 8 6 4 2 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Sahatavara Paperi Sellu Kartonki Lähde: Metsäteollisuus ry Metsä Group Metsä Group 22?paperiliit to?04 / 2023 – Optimoitiin 20 vuotta pelkkää painopintaa. Siitä ei oikein voinut keskustellakaan, että entä jos markkina olisikin pienenemässä, mikä sitten kävikin toteen, kärjistää Lamberg. Hänen mielestään nykyään johtaminen on moni ulotteisempaa. Tämä onkin sopiva kohta kysyä, mil laiseen maailmaan nyt pitäisi valmistautua. Neljä suurta kysymystä Viime aikoina on puhuttu esimerkiksi puupulasta ja muista enemmän tai vähemmän alueellisista tekijöistä, jotka voivat vaikuttaa suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukykyyn. JuhaAntti Lamberg esittää lisäksi neljä maailmanlaajuista kysymystä. 1. Lyhyen ja pitkän kuidun suhde. Lambergin mukaan tämä on keskeinen kysymys. Entä jos pitkä havupuukuitu ei jatkossa olekaan kaikkein kilpailukykyisin tietyissä tuotteissa? Entä jos lyhyestä kuidusta pystyy tulevai suudessa tekemään sitä, mitä tehdään nyt pitkästä? Lyhytkui tuinen eukalyptuspuu kasvaa nopeasti ja on paljon halvempaa raakaainetta kuin pohjoisen havupuu. Tähän liittyy kaksi jatko kysymystä: kuinka nopeasti Suomessa keksitään uutta käyttöä pitkälle kuidulle ja toisaalta kuinka nopeasti lyhyen kuidun käyttöä kehitetään maailmalla. Ainakin Aasian mailla on suurta kiinnostusta lisätä eukalyptuksen ja muiden vaihtoehtoisten raakaaineiden käyttöä. 2. Väestön kehitys ja talouskehitys. Kiinan markkina rupeaa tasoittumaan kymmenen vuoden kuluessa, koska ikärakenne muuttuu. – Sillä voi olla yllättävän suuri maailmanmarkki noita heilauttava vaikutus. Vaikka olisi kuinka rikas, ei pysty määräänsä enempää kuluttamaan paperi teollisuuden tuotteita, sanoo Lamberg. 3. Geopolitiikka ja kansainvälinen politiikka. Tämä näkyy vaikka siinä, miten kävi metsäostoille Venäjältä. Puun tuonnin tyrehtyminen on osaltaan jo vaikuttanut Sunilan sellutehtaan kohtaloon. Lamberg pohtii myös, että Kiinan markkina voi sulkeutua, jos EU:n ja Kiinan tai Kiinan ja USA:n välille syntyy kitkaa. Tai jos kaupankäynti menee jostain syystä hyvin tiukaksi, se voi johtaa kotiinpäinvetoon. – Jos kauppasuhteet rupeavat rikkoutumaan, siitä tulee vai kutuksia, mutta on vaikea sanoa, mitä ne ovat, toteaa Lamberg. 4. Hiilidioksidipäästöt ja hiilensidonta – En ole tämän alan asiantuntija, mutta yleinen yhteiskun nallinen ilmapiiri ja jopa sääntely voivat mennä siihen, että laajamittainen sellun tuotanto ei ole ok, sanoo Lamberg. Puutuoteteollisuudelle on suurempi yhteiskunnallinen hyväksyntä, koska sen tuotteet voivat olla hyvin pitkäikäisiä. Lamberg ei ole huolissaan suomalaisista metsäyrityksistä, vaikka toimintaympäristö maailmalla muuttuisi. Ne ovat niin isoja, että keksivät tavan uusiutua, ovat keksineet aiemminkin. Paperi_20-23_metsäteoll.indd 22 Paperi_20-23_metsäteoll.indd 22 21.6.2023 12.58.33 21.6.2023 12.58.33
Tutkimuksen mukaan pitkä vuoro ei heikentänyt työntekijöiden turvallisuuskäyttäytymistä. Jari Hartikaisen kokemus on samanlainen. »sellu on monikäyttöinen tuote. Mitä enemmän muovia syrjäytetään, sitä parempi.» Marko Laitinen luottaa siihen, että suomalaisten ammattitaito kantaa pitkälle. Jos puupulasta puhutaan, hän toivoo, että kaikki metsänomistajat hoitaisivat metsiään yhtä hyvin kuin yhtiöt. – Kun lähtee ajamaan Suomea ristiin rastiin, näkeepajon hoitamattoman näköistä ryteikköä, hän sanoo. paperiliit to?04 / 2023?23 – Firmat reagoivat fi ksusti. MetsäGroup ilmoitti juuri, että se investoi puutuoteteollisuuteen. Stora Enso on ehkä vetäytymässä Kiinasta. UPM monialaistuu ja hakee irtiottoa perinteisestä metsäteollisuudesta, kertoo Lamberg esimerkkejä. Paperin tuotantokaan ei ole millään lailla romahtamassa, ja jonkun sitäkin pitää tehdä. Lambergin mielestä se suuri yhteiskunnallinen kysymys kuu luukin, mitä tapahtuu tuotannolle Suomessa ja mikä merkitys Suomella on metsäteollisuuden yrityksille. Kansantalouden kannalta on tärkeää, että ala tuottaisi ja työllistäisi täällä. – Pakkauspuoli on nyt keskeinen, ja paljon puhutut uudet tuotteet, joita on sata vuotta odotettu, sanoo Lamberg hirtehisesti. Hän myöntää, että alkaa olla hieman kyyninen. Sellun monista käyttömuodoista puhutaan paljon, mutta tuloksia on vielä vähän. Lamberg ei varsinaisesti syytä metsäteollisuutta. Hän kertoo, että siellä on uskomaton määrä tutkimusta. Esiin nousee jatkuvasti keksintöjä, jotka sitten unohdetaan. – Toimintaympäristössä tulee aina joku uusi tilanne ja idean taloudellinen järki tavallaan katoaa. Innovointiin tietysti kuuluu sekin, että iso osa tuloksista saattaa olla huonoja. Pitää työstää ja kokeilla tarpeeksi, että jotain löytyy, hän sanoo Äänekosken biotuotetehtaan prosessinhoitaja Marko Laitinen uskoo yhä vanhaan fraasiin Suomi elää metsästä: ennen nyt ja tulevaisuudessa. Puupulaakaan hän ei usko tulevan. – Tällä on niin paljon osaamista joka ammattikunnassa puun korjuusta korkeimpin virkoihin, ja tehtaissa on asiansa osaavat ihmiset paikoillaan, hän sanoo. Laitinen toteaa, että kehitystyötä tehdään joka saralla. Heidän tehtaansa on siitä hyvä esimerkki. Kyljessä on koe laitoksia, jotka liittyvät puuvillan korvaajiin, kangas ja lan kateollisuuteen. Puusta otetaan irti niin paljon kuin suinkin. – Ja onhan sellusta mahdollista tehdä vaikka auton kojelau toja ynnä muuta. Se on monikäyttöinen tuote. Mitä enemmän muovia syrjäytetään, sitä parempi. Mikromuovi ja isommat partikkelit päätyvät valtameriin. Eläimet kärsivät muovista turhaan, sanoo Laitinen. Myös Pertti Paattakainen uskoo tuotekehitykseen. – Ne edistyvät yllättävän äkkiäkin. Lankahomma on var maan sellainen joka kasvaa, ja yleensä puun käyttö menee fi ksumpaan suuntaan. Just nyt ilmoitettiin että tänne raken netaan uusi puutuotetehdas. Puusta otetaan kaikki talteen ja käytetään järkevästi. ? Paperi_20-23_metsäteoll.indd 23 Paperi_20-23_metsäteoll.indd 23 21.6.2023 12.58.34 21.6.2023 12.58.34
24?PaPeriliit to?04 / 2023 teksti ?Reima Kangas KuusanKosKilainen Pasi Heiskala toteaa, että suomalaisilla alkaa ensijärkytys Venäjän hyökkäyksestä kadota, mutta ukrainalaisten avun tarve ei vähene. Yksistään Kahovkan padon tuhouduttua kymmenet kylät ja kaupungit jäivät tulvan alle. Heiskala on osallistunut paikallisten ammattiosastojen mukana muun muassa vastaanottokeskuksessa asuvien ukrainalaisten auttamiseen. – On vaikea kuvailla, mitä se on, kun tullaan bussilla Ukrainasta. Siellä on äitejä lasten kanssa, kädessä reppu ja muovipussi ja siinä koko omaisuus, se on karua kertomaa, Heiskala sanoo. Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan viime vuoden helmikuussa, Heiskalalle tuli heti voimakas tunne, että ukrainalaisia on autettava. Hän sai yhteyden henkilöön, joka vei tarvikkeita suoraan Ukrainaan. Heiskala mietti hetken, mistä saisi rahaa auttamiseen ja ketä siihen lähtisi mukaan. Nopeasti mieleen tuli oma ammattiosasto, Kuusankoski 19, ja naapuri Kuusanniemi-Voikkaa 85. – Tiesin, että ammattiosastot ovat porukka, johon voi luottaa, he ovat heti tukena, Heiskala sanoo. Asia saikin nopeasti vastakaikua. Molempien osastojen hallitukset hyväksyivät Heiskalan esityksen, ja pieni rahapotti alkoi syntyä. Myös Lauritsalan osasto 44 vähän kauempaa saatiin ohimennen mukaan. Osastot päättivät lähettää Ukrainaan vain sellaista tavaraa, että jos joku vetää välistä, niin se menee tarpeeseen joka tapauksessa. Matkaan lähti pääasiassa vauvojen tarvikkeita ja kuivajauheita, ja muutama ensiapulaukkukin. Hankkeen käynnistänyt Heiskala osti tavarat paikallisista liikkeistä. – Mulla on DNA:ssa se, että on pakko auttaa, kun joku tarvii apua. Kun oli UPM:n työtaistelu menossa, oli aikaa puuhailla, hän toteaa. Heiskala on pääluottamusmies Schaefer Kalk Finlandilla UPM Kymin tehdasalueella. Yritys ei kuulunut lakon piiriin, mutta kun tehtaat seisoivat, töitä ei ollut. Tänä keväänä on hankittu vastaanottokeskuksen lapsille muun muassa välineitä pallopeleihin ja leikkeihin. Avun tarve jatkuu Ukrainalaisten piina ei ole loppumassa. Kuusaan ammattiosastoissa on huomattu, että pienilläkin teoilla voi auttaa. »Siellä on äitejä lasten kanssa, kädessä reppu ja muovipussi ja siinä koko omaisuus.» m i n u n p o r u k k a n i – Minulla oli kaveri johtamassa Hemcare Oy:n Kuusankosken yksikköä. Kysyin mitä he eniten tarvitsevat, ja jälleen kerran molemmat Kuusaan ammattiosastot lähtivät mukaan. Tuli myös muutama yksityinen lahjoittaja, kertoo Heiskala. Esimerkiksi Kuusaan tehtaitten pääluottamusmiehet Hannu Mentula ja Jari Huomo UPM:ltä ja Heiskala haastoivat toisensa satasella mukaan ja saivat tehtaiden johtoakin osallistumaan. 1 Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 20.6.2023 9.52.25 20.6.2023 9.52.25
PaPeriliit to?04 / 2023?25 Heiskala toteaa, etteivät kerätyt summat ole jättimäisiä, mutta niillä saa yllättävän paljon aikaan, ja vastaanottokeskuksen arjessa pienetkin asiat tuovat iloa. Tavaroiden hankinta ja kuljetus on ollut Heiskalan näpeissä, mutta hän korostaa, että yksin hän ei olisi tähän pystynyt. – Olen ideoinut, haistellut tunnelmaa ja tehnyt esityksen. Tärkeintä on, että yhteistyö Kuusaan ammattiosastoissa toimii, saman kylän äijiä ollaan. Lakon aikana näki miten osastot hitsautuivat entisestään yhteen. Työtaistelu oli liima joka vahvisti hienoa yhteistyötä yhä enemmän ja enemmän, sanoo Heiskala. Hän toteaa vihjeeksi muillekin osastoille, että avun kerääminen on helppo aloittaa. Kun kertoo, että toiminnan takana on ammattiosasto, se herättää luottamusta yrittäjissä tai yksityishenkilöissä varsinkin tehdaspaikkakakunnilla. – Ay-liikkeen idea on just sitä, että autetaan pienillä jutuilla hädässä olevia. Ammattiosastojen toiminta on ollut alun perinkin kaikinpuolista auttamista ja heikompien tukemista, Heiskala sanoo. Myös työnantajaa voi haastaa mukaan. Esimerkiksi Tampe reella DS Smith lahjoitti ammattiosasto 4:n aloitteesta kuljetuslaatikoita Ukrainan apuun. Heiskala puolestaan kysyi UPM:ltä tukea retkelle Verlan tehdasmuseoon. Vastaus tuli samana päivänä. Niinpä bussillinen ukrainalaisia vietti kesäkuussa päivän Verlassa, ja UPM maksoi kaiken: kuljetukset, liput ja eväspussit. Heiskala pitää muutenkin silmänsä auki siltä varalta, että löytyisi jotain, josta on apua tai iloa ukrainalaisille. – Tsekkailen lähipiiriä. Laitan valokuvia asioista ja kysyn vastaanottokeskuksesta, onko heillä tarvetta. Kun löytyy pyörää, nukkea ja nukenvaunua, on kiva aina viedä sinne. Eilen kun menin sisään pääovesta, 5-vuotias tyttö sanoi kirkkain silmin ukrainaksi että terve. Se kyllä tuntui hienolta.?• 1. UPM sponsoroi vastaanottokeskuksen ukrainalaisille matkan Verlan tehdasmuseoon. 2. ja 3. Pasi Heiskala keräämässä avustustarvikkeita heti sodan puhjettua. 4. ja 5. Ammattiosastot lahjoittivat vastaanottokeskuksen lapsille pelija leikkivälineitä. 2 4 3 5 kUVat Pasi HeiskalaN alBUMista Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 20.6.2023 9.52.28 20.6.2023 9.52.28
26?PaPeriliit to?04 / 2023 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Vuonna 2006 lokakuussa olin työttömänä, kun kuulin, että tänne etsittiin työntekijöitä. Pirautin, ja pääsin töihin. Työskentelen pituusleikkurilla ja leikkaan 40-grammaista paperia, alumiini-polyesteri -laminaattia ja polyesteriä. Raakarullat ovat enimmäkseen noin metrin levyisiä. Niistä leikataan kapeampaa nauhaa, joka menee toisesta päästään kiekkomuotoisille hylsyille. Ne lähtevät joko sellaisenaan asiakkaalle, tai ne menevät puolauskoneelle, jossa monta kiekkoa ristiinpuolataan yhteen ikään kuin isoiksi lankakeriksi. Nauhat kieputetaan edelleen kaapelitehtailla eristeiksi kaapelin rakenteiden väliin. Niin sanottu tällin teko on asia, joka vaatii työssäni eniten huomiota: Laitan teriä paikalleen vaadittavan määrän leikattavan nauhan mukaan. Terät asetetaan käsin paikalleen, siinä ei juuri ole automatiikkaa. Kun teriä asetellaan, täytyy olla tosi huolellinen. Rullamitta on päivittäisessä käytössä kun tarkistan, että terät ovat oikeiden etäisyyksien päässä toisistaan. Työn jäljestä huomaa ammattilaisen. Leikkaus ei voi mennä vinoon, koska kone ei leikkaa, jos terät ovat huonosti. Nauha saattaa silti katkeilla, tai tulee niin sanotusti karvaista pintaa: Terä leikkaa puoliksi repimällä. Sellaisesta ei asiakas ole tyytyväinen. Valmistuvan kiekon nauha voi myös olla liian löysässä tai liian tiukassa. Silloin kiekolla ei ole enää mitään tekoa. Laatu tässä työssä on sitä, että asiakkaalle lähtevä tuote on kunnollista: Kiekot ovat suoria, ne ovat oikean kokoisia ja oikealla hylsyllä. Leikkausjälki on hyvää, leveys on oikea ja metrejä on oikea määrä. Sen oppii katsomaan, mikä on priimaa. Koneilla on suurimmalle osalle ajoista reseptit, eli tietokoneelle valmiiksi asennetut ohjelmat. Ne säätelevät koneen jarrua materiaalirullassa ja vetoa valmistuvassa kiekossa. On myös mahdollista ajaa niin sanotusti käsijarrulla, jos reseptiä ei saada toimimaan. Käytössä on automatiikkaa, mutta viimeinen silaus tulee ihmissilmällä. Sen oppii näkemään, milloin rata alkaa nykiä. Silloin voi olla, että terä ei ole kunnolla paikallaan, tai se on päässyt tylsymään ja pitää vaihtaa. Toisessa päässä, jonne uudet kiekot kasaantuvat, pitää osata katsoa, että ne menevät suoraan. Yllätyksiä voi tulla, mutta niistä kyllä selvitään. Saattaa esimerkiksi olla poikkeamaa materiaalissa. Jos raakarullassa on reikä, voi äkkiä olla nauhaa ilmassa aika tavalla. Jos näissä töissä kierrokset alkavat nousemaan ja alkaa sählätä, niin luultavasti tekee enemmän haittaa kuin hyvää. Täytyy vain rauhoittaa itsensä, ottaa vaikka viiden minuutin paussi, ja koettaa uudestaan. Turvallisuus on tärkeää. Ei pidä mennä sohimaan teriä, kun kone käy. En tekisi näitä töitä ilman viillonestohanskoja. Siinä ei kauhean pitkään menisi, kun joutuisi tikattavaksi. Kerran sain hylsystä päähän, kun hylsyleikkuriin tuli häiriö. Oli onni onnettomuudessa, että oli kuppikuulosuojaimen kuppi ohimolla, se vaimensi iskua. Hylsyleikkuriin tuli sen jälkeen suoja, eikä vastaava ole enää mahdollista. TarkkuudesTa ei ole haittaa näissä töissä. Työ on myös aika fyysistä, tässä on paljon käsin nostelua. Isoimmat rullat nostetaan nosturilla. Täytyy myös kyetä sarjatyöskentelyyn, ja työ voi jossain kohdin tuntua puuduttavalta. Silloin viihtyvyyteen auttaa huomattavasti korvanappiradio. Minä kuuntelen musiikkia tai podcasteja, joskus äänikirjojakin. Kun rutiini kehittyy, se auttaa paljon. Sen saavuttamiseen menee kuitenkin kuukausia, jopa vuosi. Sen jälkeen ei enää jännitä, kun tulee uusi ajo. Yksi ajo kestää minuutista noin puoleen tuntiin. Hankalimpia ajoja on aika vähän. Silloin nauha saattaa olla esimerkiksi tosi kapeaa, jopa vain viisimillistä. Vaatii taitoa, ettei nauha katkea. Niin kapeaan nauhaan ei voi tehdä jatkoksia. Jossain toisessa ajossa jatkoksia voi usein tehdä hallitusti. Parasta tässä työssä taitaa olla se, että näkee, kun saa valmista aikaan. Työ ei ole loputon suo, joka tulee jostain ja menee jonnekin. Kun tilaus on valmis, se on valmis. Tässä työssä on hyvää myös se, että kotona ei tarvitse työasioita murehtia. Ei tarvitse päivystää sähköposteja, vaan voi olla vapaalla.»?• Pitää osata katsoa TeksTi?Mari Schildt?kuVa?Jussi Partanen Juha Pietilän mukaan pelkkään automatiikkaan ei voi luottaa. Laatu vaatii aina ammattilaisen otetta ja silmää. »Parasta tässä työssä taitaa olla se, että näkee, kun saa valmista aikaan.» Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 12.6.2023 17.53.27 12.6.2023 17.53.27
PaPeriliit to?04 / 2020?27 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Juha Pietilä on koneenhoitaja euralaisella Scandinavian Cable Servicellä. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 12.6.2023 17.53.28 12.6.2023 17.53.28
28?PaPeriliit to?04 / 2023 4 / H i o m o LomaiLLessa kannattaa pitää mielessä Paperiliiton monipuoliset jäsenedut. Saat alennusta muun muassa majoittumisesta esimerkiksi Holiday Clubin loma-asunnoista, Ikaalisen tai Lohjan Spa & Resorteista, Keurusharjun loma-asunnoista, Levi Hotel Spasta ja hostelleista ympäri maata. Helsingin matkalla kannattaa poiketa uudistettuun Stadionin torniin. Jos olet ottanut käyttöösi CityShopparin ja sallit paikannuksen, saat käyttöösi aina kunkin paikkakunnan omat edut. Katso kaikki majoitus-, risteilyja jäsenedut osoitteesta paperiliitto.fi kohdasta Jäsenasiat > Jäsenedut. Vaihtoehtoja majoittumiseen Holiday Club. Paperiliiton jäsenet saavat 25 prosentin alennuksen Holiday Clubin loma-asuntojen majoituksista, minimivaraus on 2 vrk. Ikaalinen Spa & Resort. Etu on 15–20 prosenttia alennusta majoittumisesta. Lohja Spa & Resort. Jäsenetuhinta majoituksesta kylpylässä Lohjanjärven rannalla. Keurusharjun loma-asunnot. Paperiliiton jäsenkortilla saa majoituksesta alennusta Iloista monien etujen kesää! teksti? Eeva Eloranta-Jokela Käytä hyväksesi kesäreissullasi Paperiliiton monet jäsenedut. voimassa olevista päivän hinnoista 50 prosenttia. Levi Hotel Spa. Paperiliiton jäsen saa 20 prosentin alennuksen huoneen majoitushinnoista. Katso tarkemmat tiedot hotellin Jäsenedut-sivulta. Hostellit. Paperiliiton jäsenet saavat majoitusalennusta Suomen Hostellijärjestön hostelleissa 10 prosenttia. Tutustu myös näihin Olympiastadionin tornivierailu. Paperiliiton jäsen seurueineen pääsee 72 metriä korkeaan torniin alennettuun hintaan. CityShoppari. Paperiliiton jäsen saa edun käyttöön veloituksetta (normaalihinta on 14,99 e/12 kk). CityShoppari-sovellus kokoaa yhteen yli 1000 rahan arvoista etua 2000 toimipaikassa. Padel Club Finland. Arkena klo 6–15 ja klo 22–24 kentän tuntihinta Paperiliiton jäsenille 24 € (norm. 32 €) kaikilla Suomen PCF halleilla. Liittovakuutus turvaa matkaa Paperiliitto on vakuuttanut työssäkäyvät jäsenensä IFissä Liittovakuutuksella. Vakuutukseen sisältyy matkustajaturva ja vapaa-ajan tapaturmaturva.? ”Holiday Clubin loma osakkeet ovat hyvä etu. En haluaisi tiettyä viikkoa omaksi, mutta liiton etuna nuo toimivat ja hinta on kohtuullinen. Olen käynyt HC Katinkullassa useamman kerran, aina talvella. Kesällä voisin käyttää varmaan myös muuta majoitu setua. Perheellisenä odottelen myös jo liiton seuraavaa huvipuistotapahtumaa. Se on mieluinen jäsenetu.” Timo Ekholm, Taipalsaari Näitä etuja käytän Muista myös tämä: Kesäreissu Kolille Vietä hauska viikonloppu lasten kanssa. Paperiliiton kesäreissu suuntaa Kolille 5.–6.8.2023. Majoitus on Sokos hotellien uudessa Kolin Kylä hotellissa. Retkellä pääset ihailemaan kansallismaisemia maisemahissillä ja järviristeilyllä. Aikaa jää myös omatoimiseen retkeilyyn. Lue lisää liiton nettisivuilta > jäsenedut. Paperi_28-29_lomat.indd 28 Paperi_28-29_lomat.indd 28 20.6.2023 13.34.17 20.6.2023 13.34.17
PaPeriliit to?04 / 2023?29 4 / H i o m o ”Taannoin oli jokin reissu tulossa ja kyselin ensin työkavereilta, mitä liit tovakuutukseen kuuluu. Selvittelin itse lisää ja tarkistin, onko päällekkäi syyksiä omien vakuutusten kanssa. Yritän pitää aina vakuutukset kunnossa, sillä on hyvä varautua vaikkei niitä tarvitsisi. Vähänlaisesti käytän jäsenetuja, mutta taidan tutkia risteilyetuja tarkemmin, kun Viron puolella tulee kuitenkin käytyä.” Toni Koivisto, Pirkkala ”Yritän käydä säännöllisesti katsomassa liiton netti sivuilla jäsenetuja. Olen käyttänyt lähinnä majoitu setuja ja niistä useimmiten Holiday Clubia. Myös jäsen tapahtumat kiinnostavat. Olin motoris tien kokoontumisajoissa Kotkassa. Kelit suosi ja järjestelyt toimivat. Tuntuu, että edellisestä kerrasta kului vain muutamia vuosia, mutta kaverin kanssa todettiin, että siitä onkin jo 17 vuotta.” Teemu Remes, Varkaus.? • »Holiday Clubin lomaosakkeet ovat hyvä etu. Odottelen myös jo liiton seuraavaa huvipuistotapahtumaa.» Monipuolisia etuja lomalle. Katso kaikki majoitus-, risteilyja jäsenedut osoitteesta paperiliitto.? kohdasta Jäsenasiat > Jäsenedut. aDoBe stoCk Paperi_28-29_lomat.indd 29 Paperi_28-29_lomat.indd 29 20.6.2023 13.34.19 20.6.2023 13.34.19
30 / moottoripyörätapahtuma pidettiin Kotkassa, ja Sunilan ammattiosasto oli toinen järjestäjistä. Päivää ennen tapahtuman alkua Stora Enso ilmoitti aikeestaan sulkea Sunilan tehdas. Asiasta puhuttiin viikonloppuna paljon. – Uutiset olivat kauheita, olemme seuranneet niitä järkytyksellä, sanoo heinolalainen Maarit Sulkumäki. Maarit ja Pekka Sulkumäki ja heidän tyttärensä Mia Sulkumäki tulivat Kotkaan yhdessä. Mia kertoo, että moottoripyöräily on heille perheharrastus. – Vietetään laatuaikaa yhdessä, hän sanoo. Pekka on ajanut viisitoista vuotta. Maarit istui ensin kyydissä, mutta hankki oman pyörän viisi vuotta sitten. Lopulta Miakin innostui tekemään samoin. Tänä kesänä he ovat ajaneet lähinnä Päijänteen ympäristössä. Kotiseudultaan Sulkumäet suosittelevat ilman muuta reittiä Päijänteen ympäri. Heinolasta eteläkautta järven ympäri, sitten Korpilahden kautta Joutsaan ja takaisin Heinolaan. – Siellä on nättejä maisemia. Matkaa tulee noin ??? kilometriä, sanoo Pekka. Mia muistuttaa, että reitti Heinola– Vääksy–Sysmä–Heinola on myös hieno. – Vääksyn kanava-alue on hyvin nätti paikka muutenkin. Käymme siellä usein syömässä, Mia sanoo. Yleensä Sulkumäet tekevät yhden pitemmän reissun kesässä. Viime vuonna se oli kahden yön matka Tuurin kyläkauppaan. Mia on yrittänyt houkutella vanhempiaan Ahvenanmaalle, mutta vielä se ajatus ei ole toteutunut. – Laivalla sinne, sitten ehtii kiertää saaren ja takaisin laivaan, Mia suunnittelee. tullut Timo Valkonen on ollut yhtä lukuunottamatta kaikissa Paperiliiton moottoripyörätapaamisissa. – Lappeenranta jäi väliin vuonna ????. Minulla vaihtui silloin osasto, eikä ollut lomaa, kertoo Valkonen. Valkonen muistelee, että hänellä taisi olla ensimmäinen moottoripyörä jo yhdeksännellä luokalla, kasikymppinen Suzuki. Ensimmäisen moponsa, PappaTunturin, hän hankki kaverinsa kanssa viikkorahasäästöillä ??-vuotiaana – salaa vanhemmilta. – Piti jutella vähän ristiin että saatiin ajella. Kaveri sanoi kotonaan, että se on minun mopo ja minä taas sanoin, että se on hänen. Homma toimi hyvin ainakin vuoden, ennen kuin käry kävi. Poikien vanhemmat olivat tavanneet sattumalta kaupassa. Siinä jutellessa juoni oli selvinnyt. – Nuhteita siinä tuli, mutta mopohomma pyöri edelleen. Sen verran rauhallista siellä maalla oli, että saattoi ajella, kertoo Valkonen. Ensimmäisen ison pyöränsä kanssa hän oli hieman erilainen nuori. Jawa ??? vuosimallia ???? erottui Suzukien ja muiden joukosta. Jawa toimii yhä, mutta vähän muunneltuna. – Se on jääratakuosissa, on vähän kevennetty. Kaikki osat kyllä löytyy, jos haluaa entisöidä, Valkonen sanoo. asuva Tomi Mäkinen kävi tyttöystävänsä Erja Vehkassalon kanssa osallistumassa mootoripyörätapahtumien perinteiseen kiertoajeluun. – Halusin tulla, kun tämä sattui sen verrran lähelle. Paperiliiton tapahtumat kiinnostavat, kun on melkein koko elämänsä ollut paperitehtaalla töissä. Mäkinen toteaa, että letkassa ajamisessa on omanlainen mukava ? ilis, ja saahan siinä ihmisten päät kääntymään. – Ja onhan siinä se pieni juju, että näkee kavereita. Samanhenkisessä porukassa on hyvä jutella ja kysyä kuulumisia. • Sunilan tehtaan kohtalo toi moottoripyörä tapahtumaan tummiakin sävyjä. Yhtenäisyyttä se ei vähentänyt. 4 / H i o m o Lujasti yhdessä Reima Kangas Vesa Jauhiainen tuli Kotkaan Joutsenosta. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 21.6.2023 13.14.47 21.6.2023 13.14.47
/ 31 4 / H i o m o Kouvolasta tulleet Tomi Mäkinen ja Erja Vehkasalo ennen kiertoajelua. – OIkein hyvä ? ilis. Hyvä reitti, hyvä sää ja hyvin porukkaakin, kertoi Mäkinen ajelun jälkeen. ? ? ? Jukka ja Tarja Luhta odottelevat kiertoajelulle lähtöä. ? ? Timo Valkonen aloitti harrastuksen Pappa-Tunturilla ??-vuotiaana. ? Hans Hinderson oli tyytyväinen kiertoajelun jälkeen. Reitti oli hieno. ? Vesa Tuononen oli ensimmäistä kertaa mukana moottoripyörätapahtumassa. Varkaudesta lähti niin paljon kavereita, että hänkin innostui. Lauantaina kokoonnuttiin Merikeskus Vellamon eteen kiertoajelulle lähtöä varten. Kari Puolakka, Pekka Sulkumäki, Mia Sulkumäki, Juha Ylijoki, Riitta Ylijoki, Maarit Sulkumäki ja Hannu Borgström löysivät nopeasti juttuseuraa. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 21.6.2023 13.14.55 21.6.2023 13.14.55
32?PaPeriliit to?04 / 2023 4 / H i o m o 5 / h i o m o Liityitkö jäseneksi? Meneekö jäsenmaksu palkastasi? YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Uusi jäsen? Paperiliiton jäseneksi liitytään sähköisesti osoitteesta paperiliitto.fi löytyvän linkin kautta. Liittyessäsi täytät samalla automaattisesti perintäsopimuksen, joka tarvitaan, jotta jäsenmaksu peritään palkastasi. Jos työnantaja ei peri Paperiliiton jäsenmaksua palkastasi, maksat jäsenmaksusi liitolle itse. Uudessa työssä? Aina työsuhteen alussa on tehtävä jäsenmaksun perintäsopimus. Ilman sitä työnantaja ei voi periä jäsenmaksua palkastasi. Saat täytettyä perintäsopimuksen eAsioinnin Jäsentiedot-osiossa. Tarkista ensin, että yhteystietosi ovat ajan tasalla ja päivitä ne tarvittaessa. Jos vaihdat ammattiosastoa, tee muutos ennen perintäsopimuksen vahvistamista. Täytä tämän jälkeen samalta sivulta löytyvä perintäsopimus (Toimipaikka/Perintäsopimus Muokkaa). Huomaa, että ensimmäinen perintäsopimus kannattaa tehdä yhdessä toimipaikkasi pääluottamusmiehen tai ammattiosaston taloudenhoitajan kanssa. Liiton jäsenrekisteri auttaa myös tarvittaessa. Muistathan uusia perintäsopimuksen myös silloin, kun määräaikainen työsuhteesi päättyy. Vaikka työt jatkuisivat saumattomasti, palkanlaskenta ei välttämättä aloita jäsenmaksun perintää ilman päivitettyä perintäsopimusta. Jos työnantaja ei peri jäsenmaksua palkastasi tai työskentelet paperialan ulkopuolella, jäsenmaksu maksetaan itse. Lue lisää osoitteesta paperiliitto.fi tai kysy apua jäsenrekisteristä. Kun jäsenmaksusi ovat ajan tasalla, pidät jäsenyytesi voimassa ja saat hyödyn jäseneduistasi. Ilmoita muutoksista Ilmoita aina jäsenrekisteriin • jos olet työtön • aloitat opiskelun • jäät perhevapaalle • jos olet Kelan sairauspäivärahalla • jos ryhdyt yrittäjäksi • jos vaihdat alaa • muutat ulkomaille Voit muuttaa yhteystietojasi ja ilmoittaa jäsenmaksuvapautukseen oikeuttavasta syystä eAsioinnissa tai jäsenrekisteriin jasenrekisteri@paperiliitto.fi. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. OLETKO PAPERILIITON UUSI JÄSEN TAI NYKYINEN JÄSEN UUDESSA TYÖSUHTEESSA? TARKISTA PALKKALASKELMASTASI, ETTÄ PALKASTA ON PERITTY LIITON JÄSENMAKSU. j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t t a a Paperi_32-33_musarit ym.indd 32 Paperi_32-33_musarit ym.indd 32 20.6.2023 10.01.21 20.6.2023 10.01.21
PaPeriliit to?04 / 2023?33 PAPERILIITTO on yhdessä SAK:n, Teollisuusliiton, Palvelualojen ammattiliitto PAMin ja Turvan kanssa mukana tapahtumassa! Löydät meidät Tapahtumatorilta perjantaina 28.7. klo 15–20 ja lauantaina 29.7. klo 11–20. Tule juttelemaan ajankohtaisista asioista, osallistumaan arvontaan ja testaamaan taitojasi karkkikoneen kanssa. Meidän paikkamme luota löytyy myös pomppulinna perheen pienimmille ja musiikkiesityksiä on luvassa molempina päivinä. Lauteilla myös liittojohtajat ja kansanedustajia Musareiden yhteydessä järjestetään yhteiskunnallinen tilaisuus, TMT Talk, Sananvapauden lavalla lauantaina 29.7. kello 13.30–15.30. Tilaisuus alkaa teollisuuden palkansaajia edustavien liittojohtajien kyselytunnilla kello 13.30. Kyselytunnin aikana Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala, Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto, Insinööriliiton puheenjohtaja Samu Salo sekä Ammattiliitto Pron yhteiskuntasuhdejohtaja Maria Mäkynen vastaavat työmarkkinoihin ja työelämään liittyviin kysymyksiin. Miltä hallitusohjelma näyttää palkansaajien silmin? Miten työntekijäpuolen pitäisi vastata työnantajien koordinaatioon? Lakkoillaanko Suomessa liikaa vai liian vähän? Mitä terveisiä liittojohtajat lähettävät kansanedustajille? Tilaisuus jatkuu poliittisella paneelilla kello 14.30. Paneeliin osallistuvat SDP:n kansanedustaja Antti Lindtman, Keskustan kansanedustaja Hilkka Kemppi, Kokoomuksen kansanedustaja Arto Satonen, Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula, Vihreiden kansanedustaja Bella Forsgrén ja Perussuomalaisten kansanedustaja Mira Nieminen. Paneelissa kuuden suurimman puolueen edustajat keskustelevat Suomen suunnasta ja tulevaisuuden haasteista. Mitä puolueet tarjoavat hintojen noususta kärsiville palkansaajille? Pitäisikö työpaikoilla sopia entistä vapaammin palkoista ja muista työehdoista työehtosopimuksista piittaamatta? Onko hyvinvointivaltiolla tulevaisuutta? Tilaisuuden juontaa politiikan toimittaja Jari Korkki. Yleisölle maksuton Sananvapauden lava sijaitsee festivaalialueella osoitteessa Kanavanranta 3, Valkeakoski.?• Työväen Musiikkitapahtuma, tutummin Musarit, järjestetään UPM Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon miljöössä Valkeakoskella 26.–30.7. Kesällä festareille – muista lipputuki doluptisint volut aut pel et ut molupta tempere ditasperiam voloris reprecte velest, ipiduci. 4 / H i o m o Hyödynnä 20 euron jäsenetu Musareiden lipuista Paperiliiton jäsenet saavat festarilipuista 20 euron alennuksen. Lippuja myy Tiketti. Lippuja voi ostaa myös Musareiden tapahtumatoimistosta osoitteessa Tehtaankatu 5 A 1. Lisätietoja ja tarkempi ohjelma: musarit.? Bess The Troubled Three Kuumaa Pete Parkkonen Anna Eriksson J. Karjalainen Vesterinen yhtyeineen Paperi_32-33_musarit ym.indd 33 Paperi_32-33_musarit ym.indd 33 20.6.2023 10.01.23 20.6.2023 10.01.23
34?PaPeriliit to?01 / 2023 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Ajankohtaista lomien lomassa Jos saat kokoaikatyön palkkaan perustuvaa vuosiloma-ajan palkkaa, kyseisiltä lomapäiviltä ei ole oikeutta päivärahaan. Jos sen sijaan vuosiloma-ajan palkka perustuu osa-aikatyöhön, päivärahaa voi hakea soviteltuna. Muista ilmoittaa päivärahahakemuksessasi ”vuosiloma”, ja pitää työnhakusi voimassa myös vuosilomasi aikana, jos aiot hakea työttömyyskassasta ansiopäivärahaa. Hae päivärahaa työttömyyskassalta ihan normaalissa rytmissä, joko neljän viikon tai kalenterikuukauden ajalta. Jos saat hakujaksolla vuosiloma-ajan palkan rahana, vaikket lomaa pitäisikään, muista ilmoittaa myös se työttömyyskassalle. Työttömyyskassa saa pääsääntöisesti palkkatiedot tulorekisteristä, ja tarvittaessa ne pyydetään sinulta itseltäsi. Työttömyysturvaa tulee hakea kolmen kuukauden sisällä hakujakson alkamisesta, myös kesän aikana. Jos työsuhde päättyy lomautuksen aikana, työttömyyskassaan on toimitettava irtisanomisilmoitus. Irtisanomisajalta työnantaja maksaa palkkaa, eikä työttömyyskassa voi maksaa samalle ajalle päivärahaa. KASSA PALVELEE KESÄLLÄKIN Kassan asiakaspalvelu palvelee kesänkin aikana normaalisti. Puhelin palvelumme toimii numerossa 020 690 429 aina maanantaista torstaihin kello 09–12. Meidät tavoitat myös kätevästi eAsioinnin kautta osoitteessa www.paperikassa.fi. eAsioinnin Viestit-toiminnon kautta voit olla yhteydessä työttömyyskassaan 24/7, viesteihin pyrimme vastaamaan aina muutaman arkipäivän sisällä. MITEN VUOSILOMAT JA LOMARAHAT VAIKUTTAVAT PÄIVÄRAHAN MAKSATUKSEEN? LUE TÄSTÄ LISÄÄ NÄISTÄ JA MUUSTA KESÄN AIKANA AJANKOHTAISESTA. Muutosturvan piiriin kuuluminen edellyttää, että henkilö on irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä (määräaikaisuuden päättyminen ei täytä ehtoa) 1.1.2023 tai sen jälkeen, täyttänyt 55 vuotta irtisanomiseen mennessä, ollut irtisanomiseen mennessä saman työnantajan palveluksessa vähintään 5 vuotta ja ilmoittautunut 60 päivän kuluessa irtisanomisesta työnhakijaksi TE-toimistoon. Irtisanomisen ajankohdalla tarkoitetaan päivää, jona irtisanomisilmoitus on annettu. Jos irtisanomisaika on pitkä, TE-toimistoon on siis ilmoittauduttava jo ennen työttömyyden alkua. Muutosturvan piiriin kuuluvilla on oikeus muutosturvarahaan, koulutukseen ja pidennettyyn työllistymisvapaaseen. • muutosturvaraha vastaa kuukauden palkkaa, • muutosturvakoulutus kestää enintään 6 kuukautta, ja arvo vastaa enintään 2 kuukauden palkkaa • työllistymisvapaa kestää 5 päivää tavallista pidempään Muutosturvakokonaisuus 55 vuotta täyttäneille Muutosturvaraha haetaan omasta työttömyyskassasta kolmen kuukauden kuluessa. Muutosturvaraha maksetaan työttömyyskassasta, vaikka jäsenyys työttömyyskassassa olisi alkanut juuri ennen irtisanomista eikä henkilö ole ollut jäsen riittävän kauan saadakseen työttömyyskassasta ansiopäivärahaa. Jos henkilö ei kuulu työttömyyskassaan, muutosturvaraha haetaan Kelasta. Muutosturvan suuruus on sama riippumatta siitä, maksaako etuuden työttömyyskassa vai Kela. Muutosturvaraha ei vaikuta työttömyysturvaan tai muihin etuuksiin lukuun ottamatta toimeentulotukea. Se ei myöskään edellytä työttömyyttä. Raha maksetaan, vaikka henkilö työllistyisi välittömästi uudelleen toiselle työnantajalle. Muutosturvakoulutuksen hankkii TE-toimisto tai ELY-keskus. Muutosturvakoulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja siitä voi kieltäytyä ilman työttömyysturvan menetystä. UUSI MUUTOSTURVAKOKONAISUUS 55 VUOTTA TÄYTTÄNEILLE ON OTETTU KÄYTTÖÖN VUODEN 2023 ALUSTA Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 20.6.2023 11.47.24 20.6.2023 11.47.24
PaPeriliit to?04 / 2023?35 4 / h i o m o A r j e s s a m u i s t o k i r j o i t u s – on raskaat asennushommat ja se, että töitä saa tehdä paljon. Näin sanoo 21-vuotias Iisakki Seutu, joka on työskennellyt parisen vuotta kunnossapitoasentajana kuitulinjalla Stora Enson Uimaharjun tehtaalla. Seudulla on menossa kaksivuotinen oppisopimuskoulutus. Seutu päätyi tehtaalle sattumien kautta. Yläasteen jälkeen hän opiskeli ammattiopistossa pienkonepuolella, mutta ei hänellä siinä vaiheessa ollut selkeää kuvaa siitä, mitä hän haluaisi työkseen tehdä. Sitten Seudun isä, joka työskentelee aliurakoitsijana Uimaharjun tehtaalla, vinkkasi, että tehtaalla olisi töitä. Oli kesä 2020, kun Seutu aloitti. – Silloin alkoi selvitä, että tässähän olisi kiinnostava työ. Välissä hän oli vuoden armeijassa mutta palasi sorvin ääreen viime syksynä. – Tykkään siitä, että täällä saa tehdä itse ja että tekemistä ja oppimista riittää. Venttiilit, sähkömoottorit ja pumput ovat tehtaalla tosi isoja vehkeitä. En ollut ikinä aiemmin ollut näin isojen laitteiden ja koneiden kanssa tekemisissä. Koulu antoi valmiudet, mutta oppiminen jatkuu täällä. Seutu miettii, että ainakin toistaiseksi tämä on hänen työpaikkansa mutta myöhemmin jatko-opiskelu ja mahdolliset esimiestehtävät saattavat kiinnostaa. Mieluisimpia Seudusta ovat isot projektit, joissa tehdään pitkiä päiviä ja työskennellään porukalla. – Kuten vaikkapa viiran vaihto. Sellaisissa projekteissa pääsee haastamaan itseään ja omaa jaksamistaan. Oppisopimuskoulutus alkoi maaliskuussa, mutta Seutu tiesi jo ennen armeijaan menoa, että koulutus on alkamassa. Se kiinnosti häntä ehdottomasti. Ryhmässä aloitti parikymmentä henkeä, osa uusia ja osa jo ennestään Uimaharjulla työskenteleviä. Joukossa on Seudun lisäksi muutama muukin nuorempi. Oppisopimuskoulutuksessa Seutu pääsee kiertämään muitakin osastoja ja laajentamaan osaamistaan. Koulutuksessa valitaan lisäksi valinnainen aine, johon voi perehtyä syvällisemmin. Seutu valitsi hitsauksen. – Se on hyödyllinen taito, jota tarvitsee työssä ja vapaalla. Vapaa-aika kuluu moottorikelkkojen, crossipyörien ja autojen parissa. – Siihen on kasvanut, kun kaikki vehkeet ovat olleet pienestä asti saatavilla.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Iisakki Seutu tykkää isoista projekteista, joissa voi haastaa itseään. Juha Viitala siirtyi kansanedustajaksi. Osasto ??:iin kuuluva Iisakki Seutu on työskennellyt Uimaharjussa kuitulinjalla kunnossapitoasentajana. Nyt hän hankkii lisää osaamista oppisopimuskoulutuksessa. Muutoksia liittovaltuustossa liittovaltuusto hyväksyi henkilövaihdoksia. Valtuustosta eronneen Arja Saarisen, os. 66 Hämeenlinna, tilalle siirtyi Timo Kauppinen, os. 83 Toukola. Kauppisen henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Antti Gren, os. 44 Lauritsala. Mikko Alamommon, os. 41 Veitsiluoto, tilalle siirtyi Sauli Tiala, os. 52 Pietarsaari. Tialan henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Matti Hautala samasta osastosta. Varsinaisten jäsenten lisäksi kaksi henkilökohtaista varajäsentä vaihtui. Jouko Aitonurmen henkilökohtainen varajäsen Juha Viitala samasta Rauman osastosta 42 erosi tultuaan valituksi kansanedustajaksi. Viitalan tilalle valittiin Tommi Siitonen, os. 15 Inkeroinen. Heinolan osaston Petri Kianderin uusi henkilökohtainen varajäsen Harri Kasurisen jälkeen on Ilkka Mattila samasta osastosta.?• 1 k y s y m y s t ä 1. Kuinka monta näyttelijää esiintyy monologissa? 2. Mitä on jeesustelu? 3. Millä paikkakunnlla on Juicen tori? 4. Mihin maanosaan kuuluu Myanmar? 5. Kuinka monta yhden joukkueen pelaajaa on Futsal-ottelussa kentällä? 6. Kuka kirjoitti kirjan Juhannustanssit? 7. Mistä kaupungista on kotoisin Titaanit niminen kiekkojoukkue? 8. Mistä maasta tulee Gouda juusto? 9. Kuka laulaa Moottoritie on kuuma? 10. Mitä maksaa Postissa alle 50 gramman kirjeen lähettäminen? Vastaukset sivulla 35. Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 20.6.2023 11.47.25 20.6.2023 11.47.25
36?PaPeriliit to?04 / 2023 4 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 30 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 31.7. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 4”. Ristikon 3 palkinnon sai Risto Ström, Äänekoski. Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 36 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 36 16.6.2023 15.02.47 16.6.2023 15.02.47
PaPeriliit to?04 / 2023?37 4 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Ilman lomasuunnitelmia NOKIALAINEN Joonas Hakulinen on juuri aloittanut kesäloman. Hän toteaa, että aamu on mennyt perinteisessä toiminnassa. – Kun heräsin, keitin kahveeta. Tässä on ollut pyykin pesua, ja pyöräytin tiskikonetta. Sitten peruspelailua tietokoneella. Myöhemmin päivällä Hakulinen meni heittelemään frisbeetä ja sitten vielä lenkille sähköpyörällä. Oli niin hyvä ilma. Hakulinen ei ole suunnitellut lomaansa. Ajatuksena on vain ottaa kevyesti. Hän toteaa, että jos tulee mieleen lähteä jonnekin, sitähän pääsee, kun laittaa reppuun tavaraa ja lähtee. – Pääasia on, että pääsee irti työstressistä ja nauttii ansaitusta lomasta, hän sanoo. Loppuviikolle on sentään kalenterissa yksi meno: saunomaan kaksoisveljen kanssa tämän appiukon tiluksille. Mukaan tulee myös pikkuveli. Kaksoisveli on Joonaksen kanssa samassa työpaikassa, DS Smithillä Tampereella. Työkavereilla ei silti ole vaaraa sekoittaa heitä keskenään. – Meillä on syntymäajassa 11 minuuttia eroa, mutta ei me kyllä samalta näytetä. Seuraavana päivänä oli tulossa taloyhtiön kokous. Talossa on putkiremontti menossa, mutta Hakulisen asunnon osalta se on jo ohi. – Olin jonkun aikaa evakossa isukin luona. Ei nukkumisesta täällä olisi tullut mitään. Kyseessä oli käyttövesiremontti, mutta samalla Hakulinen teetätti kylppärin uusiksi. – Se oli aika lailla alkuperäinen. Nyt oli hyvä sanssi tehdä samalla. • , – Oluttakin on hyvä ottaa silloin tällöin ihan kevyesti. Terassit ovat auki. Yleensä sieltä jotain juttu kaveria saa, vaikkei tuntisikaan ketään, sanoo Joonas Hakulinen. Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 37 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 37 16.6.2023 15.02.49 16.6.2023 15.02.49
38 / Boardin Äänekosken tehtaan märänpään valvomo on Juha Minkkisten valtakuntaa. Juha E Minkkinen on koneenhoitaja, ja Juha T Minkkinen on massamies samassa vuorossa. – Minä olen pyrkinyt tuosta T:stä eroon. Kaiman haalareissa on välikirjain E näkyvillä, Minkkinen sanoo. Vaikka sukua eivät olekaan, molemmat ovat kotoisin Konnevedeltä, molemmat ovat syntyneet vuonna ???? ja samalla luokallakin on koulussa istuttu. Aikanaan molemmat löysivät tiensä kartonkitehtaalle. Koneenhoitaja-Minkkinen opasti kaimansa massamiehen tehtäviin. Koska he tuuraavat toisiaan, myös koneenhoitajan töitä on yhdessä käyty läpi. Työpaikalla Minkkisistä ei käytetä ristimänimeä kuin valikoiden. Kun kutsu käy, puhutaan koneenhoitaja-Minkkisestä tai massamies-Minkkisestä. Toisiaan he eivät nimitä titteleillä. – Kyllä se monesti on, että puhelimeen sanon, että kuuleeko kaima, Juha E sanoo. Työpaikalla Minkkiset ovat ehtineet sekoittuakin. Joskus ovat ruokalan laskut menneet sekaisin. – Minä maksan yleensä kaimankin laskut, kun hän on tilannut ruokalasta ruokaa, Juha E nauraa. Molemmat ovat samaa mieltä, että Juha Minkkisen kanssa työt sujuvat mallikkaasti. Massamies huolehtii massaosastosta ja koneenhoitaja konelinjaston toiminnasta. – Pitäähän sitä välillä olla jotain sanailua. Eli suuta piestään. Se on meidän omaa slangia, hymyilee Juha E. – Jos on jotain epäkohtia, niin kyllä me herkästi länkytetään. Se on helpompi sanoa suoraan, kuin kierrellen ja kaarrellen, kaima komppaa. Suorapuheisuus liittyy siihen, että Minkkiset paitsi tuntevat toisensa, myös luottavat toisiinsa. Homma luistaa, koska molemmilta löytyy ammattitaitoa, aktiivisuutta ja oma-aloitteisuutta. – Kun ollaan samalta suunnalta, niin on siinä yhteistä. Ehkä ajattelemme vähän samalla tavalla, Juha miettii. Kesälomalle työnantaja laskee yhden Juha Minkkisen kerrallaan. Juha E:n vuoro on nyt kesäkuussa ja Juhan heinäkuussa. – Justiin valmistelin lähtöä Etelä-Konneveden kansallispuistoon veneilemään. Kesämökki on Keiteleen rannalla. Molemmat ovat kalaisia järviä, Juha E kertoo. Kaima ei ollut vielä kesän alussa ehtinyt miettimään lomatekemisiä. Ehkä lähempänä sitten. • Äänekosken Juha Minkkiset olivat jo koulussa samalla luokalla. Täyskaimat märänpään valvomossa »Minä maksan yleensä kaimankin laskut.» t y ö p a r i Konnevedellä syntyneet Juha E Minkkinen (vas) ja Juha Minkkinen ovat päätyneet samaan valvomoon. 4 / T a u k o t i l a % Paperi_38-39.indd 38 Paperi_38-39.indd 38 16.6.2023 13.22.58 16.6.2023 13.22.58
/ 39 4 / T a u k o t i l a O muutos alkoi koronan myötä. Ennen sitä Suomi nousi aika harvoin Ruotsissa uutisotsikoihin. Kun korona riehui villinä, iski paniikki kasvomaskien loppumisesta Ruotsin sairaanhoidossa. Sitten huomattiin, että Suomessa maskeja vielä oli. Ruotsalaiset kohottivat kulmakarvojaan hieman yllättyneinä ja käänsivät kasvomaskittomat päänsä itään päin. Suomessa riitti edelleen suojavarusteita – kiitos varmuusvarastojen. Ruotsissa niistä oli pitkälti luovuttu 1990-luvulta lähtien. Kun koronakriisi vihdoin helpotti, Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Suomen ajatukset sodasta ja Suomen tietämys Venäjästä alkoivat kiinnostaa. Olihan Suomella rajanaapurina pitkä kokemus suhteesta Venäjään. Sitten Suomi otti ohjat Nato-jäsenyyden hakemisessa ja otti Ruotsia kädestä kiinni. Ruotsi seurasi mukana. Presidentti Sauli Niinistöä haastateltiin usein. Yhdessä kolumnissa häntä kutsuttiin jopa Finn-Yodaksi. Suomi oli harva se päivä uutisotsikoissa. Toisin sanoen: Suomi on viime vuosina näkynyt ja kuulunut paljon enemmän verrattuna aikaisempiin vuosiin, kun olen Ruotsissa asunut. Kun aloitin toimittajan työt, opin että vakiokysymysten, kuten kuka, miten, miksi ja milloin, lisäksi pitää esittää vielä yksi kysymys: entä Ruotsissa? Suomalaisilla on peruskäsitys ja perustiedot Ruotsista. Samaa ei ole voinut sanoa ruotsalaisten Suomi-tietämyksestä. Ehkä on ollut niin, että pikkuveljellä Suomella on ollut vertailukohde isoveljessä Ruotsissa. Suomea kohtaan on selvästi herännyt uudenlainen kiinnostus, mikä näkyy muuallakin kuin mediassa. Talvella olin ravintolassa syömässä ruotsalaisten kollegoiden kanssa. En muista aihetta, mutta muistan sen, että ensimmäisen kerran minulta kysyttiin: mitä Suomessa tästä ajatellaan? Ruotsin radion ehdottomasti suosituimpia ohjelmia on Kesäpuhujat, jossa henkilö itse saa valita mistä puhuu ja mitä musiikkia soitetaan. Tämän kauden päätösjakson puhuja on Sauli Niinistö. Vähän niin kuin siskoksilla on tapana käydä, vanhempana suhde tulee tasavertaisemmaksi. Isosisko tai isoveli huomaa, että nuorempi voi olla ihan kiinnostava . • m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Lapsiperheen lomanviettoa : Voikkaalla : 30.6.1993 Kuusankoskella : puoliso ja 2-vuotias lapsi suojeluvalvojana UPM Kymillä : kaikille työkavereille : lomailee sekä juhlii ystävien ja perheen kanssa Aki Hagman omakotialueella asuva Aki Hagman rentoutuu maastopyöräilemällä ja kalastamalla, jos siihen suinkin järjestyy aikaa. Kesä etenee lapsiperhearjen tahdissa. – Lomasuunnitelmissa on mökkeilyä ja rentoutumista, ehkä kalastustakin. Kotieläinpihoilla ja huvipuistoissa tulee varmaan käytyä. Kohteet löytyvät läheltä kotia: muutamien kilometrien säteellä toimii kaksikin tilaa, joissa on kotieläimiä. Eläimiä voi nähdä myös Tykkimäen huvipuistossa. Turvallisuusalan perustutkinnon suorittanut Hagman päätyi työhönsä kesätöiden kautta. – Tehtäviini kuuluu tehdas opastuksia ja kulunvalvontaa. Olen erittäin iloinen, että olen päässyt Kymille töihin. • »Suomea kohtaan on herännyt kiinnostus, mikä näkyy muuallakin kuin mediassa.» t i l a s t o p a r i : Metsäteollisuuden puunkäyttö ????–???? Perunasato Suomessa ????–???? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ? ???? ???? ???? ???? ???? ???? ??? ??? ??? ??? ? ???? ???? -?? -?? -?? -?? -?? -?? -?? -?? -?? -?? ???? ???? -?? -?? -?? -?? % -?? -?? -?? -?? Miljoonaa kiloa Metsäteollisuuden käyttämä kotimainen ja ulkomailta tuotu raakapuu yhteensä, miljoonaa kuutiometriä (sisältää myös sahateollisuuden) Jonna Söderqvist Kirjoittaja on Tukholmassa asunut työoikeuteen ja työsuojeluun erikoistunut toimittaja, joka opiskelee puutarhuriksi. Paperi_38-39.indd 39 Paperi_38-39.indd 39 16.6.2023 13.22.59 16.6.2023 13.22.59
Annika Mäkelä on 32-vuotias laborantti Tervakosken paperitehtaalta. Taustalla istuu Peppi. Paperi_40-41.indd 40 Paperi_40-41.indd 40 21.6.2023 12.59.14 21.6.2023 12.59.14
PaPeriliit to?04 / 2023?41 P a r a s t a e l ä m ä s s ä K un olin 17, äiti päätti muuttaa ystävänsä luokse asumaan, ja sillä naisella oli neljä lasta. En halunnut mukaan, joten muutin yksin yksiöön. Ammatinkin valitsin pakkoraossa, kun olin lopettanut lukion kesken, ja tarjolla oli labran lisäksi vain maanmittaus ja raksa. Luin laborantiksi kaksoistutkinnolla, jotta saisin sen lakin. Sitä voi nyt vappuna pitää. Tapahtui nopeesti paljon. Menin nuorena yksiin ja sain nuorena lapsen enkä ollut kauhean vanha erotessakaan. Mikään näistä ei ollut paras vaihtoehto, mutta ne valinnat ei minun elämää enää määrää. Mulla on nykyään ihana koti Turengissa tuija-aitojen suojassa. Täällä elän mun miehen ja lasten kanssa, teen käsitöitä ja nautin arjesta. Heitän aamulla Jarkon töihin Valiolle ja Jaden hoitoon ja palaan Ennin kanssa kotiin. Jäin äityslomalle tehtaalta kolme vuotta sitten. Peppi on kotona vuoroviikoin, hän on kohta 10. Me eletään sitä ehjän perheen elämää mitä mulla ei lapsena ollut. Mutta mun pitää aina saada jotakin vähän enemmän. Se lähti ehkä Jarkon ideasta. Haettiin yhdessä ammattikorkeaan opiskelemaan – ja päästiin, tietoja viestintätekniikkaa monimuotona lukemaan. Mua kiehtoi se, että kohta ei tarvi olla it-asioiden kanssa kädet pystyssä, teki sitten mitä hyvänsä. Opinnot alkoi viime syksynä, kun Enni oli ihan pieni. Nykyään mulla on päivisin aikaa vajaa pari tuntia koulujutuille, kun hän nukkuu päiväunensa. Neljän maissa Jarkko tulee töistä. Se on aina päivän paras hetki, syödään ja touhutaan kaikki yhdessä. Enni konttaa hirveetä vauhtia pihanurmelle, jos ovi on auki, ja Jade haluaisi silittää ja halata fasaaneja. Sitten ne ikävöi Peppiä, jos se on isällään. Kun saan lapset nukkumaan, menen olkkarin sohvalle koneen kanssa ja Jarkko menee työhuoneeseen. Sitten me huudellaan tai pistetään viestiä, et mitenkäs tää oikein nyt menikään. Mulla on matikkapuoli vahva, ja Jarkko osaa tietokoneet paremmin. Me osataan selittää asiat toisillemme paljon helpommin kuin opettajat, kun tiedetään jo etukäteen mikä toiselle on vaikeeta. Mikä musta sitten tulee, sitä kaikki kysyy. En mä tiedä. Tulevaisuus on erittäin hämärän peitossa. Mut mua ei pelota yhtään, kun se on meille yhteinen. ? Kukaan ei opiskele samaa tutkintoa miehensä kanssa. Paitsi Annika Mäkelä, äitiyslomallaan. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Reima Kangas »Me eletään sitä ehjän perheen elämää mitä mulla ei lapsena ollut.» Paperi_40-41.indd 41 Paperi_40-41.indd 41 21.6.2023 12.59.15 21.6.2023 12.59.15
42?PaPeriliit to?04 / 2023 »Toinen maailmansota on esimerkki siitä, miten massoja voidaan ohjata uskomaan järjettömiin asioihin.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. K eskustelin taitelijaystäväni kanssa keinoälyn vaikutuksesta taiteeseen ja kulttuuriin. Keinoälyt, kuten esimerkiksi Midjourney ja DALL-E pystyvät tuottamaan hyvinkin uskottavasti esimerkiksi tietyn taiteilijan tyylistä grafiikkaa. Jos keinoälyä pyytää tekemään vaikkapa Hugo Simbergin tyylisen maalauksen Jeesuksesta nakkikioskilla, se kahlaa läpi Simbergin tuotannon, kuvastot Jeesuksesta ja nakkikioskeista ja yhdistelee parhaansa mukaan näistä järkevän sommittelun. – Keinoälyllä ei ole aitoa luovuutta, vaan se pelkästään kopioi ihmistaiteilijoiden kädenjälkeä ja mielenmaisemaa, ystäväni kritisoi. Mutta mitä luovuus on? Väitän, että vähintään 99 prosenttia ihmisen luovuudesta on joko tiedostamatonta tai tiedostavaa lainausta, kopiointia ja varastamista. Ihminen kerää elämänsä varrella vaikutteita, informaatiota ja kulttuuria ja yhdistelee näistä uusia teoksia. Keinoäly tekee samankaltaisen prosessin, tosin sekunneissa. Edellisten Euroviisujen aikaan sekä Käärijää että kisan voittanutta Loreenia syytettiin plagioinnista, molempien biisit kun ainakin osin kuulostivat aiemmin tehdyiltä kappaleilta. Pop-musiikki on hyvä esimerkki siitä, kuinka ihmisen luovuus muistuttaa koneälyä. Tuottaja tutkii sen hetkisiä trendejä pop-musiikissa, yhdistelee niitä ja rakentaa potentiaalisen hitin. Ja vaikka ajattelisi, että musiikin undergroundista löytyvät ne aidosti luovat taiteilijat, on niin sanotussa vaihtoehtomusiikissa lainailu, varastaminen ja vaikutuksien saaminen aivan samanlaista kuin pop-musiikissa. Esikuvat ja lainauksen kohteet ovat vain vähemmän tunnettuja. GooGle esitteli uuden keinoälyä käyttävän ohjelmistonsa, jonka avulla kuka tahansa voi muokata kännykällä ottamaansa kuvaa täysin mullistavalla tavalla. Kaikki kuvassa olevat objektit ovat liikuteltavissa. Jos henkilö on väärässä kohtaa kuvaa, häntä voidaan siirtää. Pöydällä oleva kahvikuppi voidaan poistaa. Taustalla olevaa puuta voidaan liikuttaa. Valokuvan käsite muuttuu radikaalisti, kun jokaisella on mahdollisuus tehdä kuville asioita, jotka aiemmin vaativat vuosien opiskelua ja ammattitason ohjelmiston. On helppo arvata, että keinoälyn yhdistyminen perinteiseen valokuvaan tulee olemaan erottamaton liitto. Ennen vanhaan ihminen yritettiin saada näyttämään hyvältä valojen avulla. Nykyisin ihoa silotetaan digitaalisilla suodattimilla. Tulevaisuudessa keinoälyllä voidaan muokata vaikkapa sitä, mistä kulmasta kuva on otettu, mikä asento ihmisellä kuvassa on tai millaiset vaatteet hänellä on. Eikä kuvaa katsova pysty mitenkään erottamaan, mikä kuvassa on aitoa ja mikä ei. kirjailija Yuval Noah Harari varoittelee keinoälyn vaikutuksesta ihmiskunnan kulttuuriin: ”Viime vuosien uudet tekoälysovellukset uhkaavat sivilisaatiomme selviämistä yllättävästä suunnasta. Tekoäly on saanut kehittyneen kyvyn manipuloida ja luoda kieltä joko sanoilla, äänillä tai kuvina. Se on näin ollen hakkeroinut sivilisaatiomme toimintajärjestelmän. Olemme juuri kohdanneet ulkopuolisen älyn täällä maapallolla.” Hararin huoli on todellinen. Muodostamme todellisuutemme tarinoista, emmekä välttämättä edes aina ajoissa huomaa kuinka valheellinen todellisuutemme on. Toinen maailmansota on hyvä esimerkki siitä, miten massoja voidaan ohjata tarinoiden avulla uskomaan täysin järjettömiin asioihin. Valitettavan usein ymmärrämme todellisuudeksi käsittämämme harhan turhan myöhään. – Keinoäly ei voi koskaan luoda taidetta, jossa on sielu, väittää ystäväni. Hyvä argumentti, koneellahan ei voi olla sielua. Ateistin mielestä tosin ei ihmiselläkään. Saattaa olla, että sielu on vain kuolemanpelon luoma illuusio, jonka avulla luomme merkitystä elämäämme. Entä, jos sielun konsepti nousee esiin älykkyyden ylittäessä tietyn rajan? Miten suhtaudumme ensimmäiseen keinoälyyn, joka kokee, että sillä on sielu? ? »Eikä Valokuvaa katsova pysty mitenkään erotta maan, mikä kuvassa on aitoa ja mikä ei.» 4 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_42-43.indd 42 Paperi_42-43.indd 42 16.6.2023 13.33.04 16.6.2023 13.33.04
/ 43 4 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 5 Aineistot viim. 16.8. Ilmestyy 8.9. Nro 6 Aineistot viim. 27.9. Ilmestyy 13.10. 1 v a s t a u s t a 1. Yksi 2. Tekopyhää selittelyä 3. Kuopion Juankoskella 4. Aasiaan 5. Viisi 6. Hannu Salama 7. Kotkasta 8. Alankomaista, Hollannista 9. Pelle Miljoona 10. 2,30 euroa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva turva.fi • 01019 5110 Vasta vai vihta? Niinpä. Yhdestä asiasta voimme kuitenkin olla samaa mieltä: Turva on ammattiliiton jäsenen oma vakuutusyhtiö. Se tarjoaa Suomen parasta vakuutuspalvelua ja aitoa vastinetta rahallesi. Katso, mitä etuja Paperiliiton jäsenenä saat ja valitse parasta turvaa osoitteessa turva.fi/etusi Kohta pääsee vihtomaan. Se on muuten kyllä vasta... o s a s t o t Tampereen osasto 4: TAKOn eläkeläisten kesäretki elokuussa tehdään yhden päivän pituisena bussimatkana lähiseudulle. Retkelle ilmoittautumiset 15.7. mennessä Tuulikille puh. 040 585 9961. Kesäterveisin eläkeläisjaosto. Hämeenlinnan osasto 66 tarjoaa eläkeläisille liput teatteriesitykseen Rottien pyhimys lauantaina 30.9. klo 18. Ilmoittautumiset 25.8. mennessä Jorma Laaksoselle, 050 577 4273. Uimaharjun osasto 88: Stora Enson Uimaharjun eläkeläisten kerhon kesätapahtuma Pielisen Pirtillä 4.7. klo 15 alkaen. Ohjelmassa mm. ongintakisa. Ilmoittaudu Tuomolle 2.7. mennessä, 040 087 3579. Paperi_42-43.indd 43 Paperi_42-43.indd 43 19.6.2023 14.27.31 19.6.2023 14.27.31
Jaossa jalkapallomestaruus 2023 Paperiliiton jalkapallomestaruus ratkaistaan Imatralla 2.9. Paikka: Imatran jalkapallokenttä, Maratonmiehentie, Imatra Pelit pelataan puolikkaalla luonnonnurmikentällä miehityksellä 6 + 1. Osallistuminen ja ohjelma Osallistumismaksu on 200 euroa/joukkue. Hintaan sisältyy lounas pelipaikalla sekä iltatapahtuma Imatran Kylpylässä. Ilmoittautuminen Viimeinen ilmoittautumispäivä on 4.8. Mukaan ilmoittaudutaan liiton nettisivuilla. Lähetämme ilmoittautumisen päätyttyä yhteyshenkilölle lisätietoja tapahtumasta ja tilinumeron osallistumismaksua varten. Majoittuminen Imatran Kylpylästä on varattu huonekiintiö paperiliittolaisille tapahtuman ajaksi (1.-3.9.2023). Matkat ja majoituksen jokainen osallistuja/ ammattiosasto varaa ja maksaa itse. Lisätietoja tapahtumasta paperiliitto.? , annika.maunula@paperiliitto.? ja 050 303 9285 11.11.2023, Tampere. Laita päivä kalenteriisi ja seuraa ilmoittelua: paperiliitto. , facebook.com/paperiliitto Vuoden parhaat bileet 18-35vuotia ille paperil iiton jäsenil le Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 21.6.2023 8.40.58 21.6.2023 8.40.58