• Nro 5/2014 ? 27.6.2014 ? 56. vuosikerta M ik ko Vä hä ni itt y PAPERI Li itt o ”Miun elämä on töitä ja lapsia. Tavallista paikallaan oloa ja liikettä.” Merja Puhakka, s. 23 Se oikea Haave rakkaudesta elää. Joonas Valkeajärvi toivoo Amorin nuolen vielä lentävän kohdalleen. UPM:n tehtaat: Lyhyt kierto kokeiluun s. 6 Elämä remonttiin Kimmo Nousiainen ryhdistäytyi s. 20 Huvipuisto huvitti Ja Duudsonit myös s. 26 ” Into lyödä kivi halki moukarilla on kova.” Juha Turpeinen s. 40
• PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Mikko Vähäniitty Eija Valkonen Markku Ruottinen Miisa Kaartine n Ira Honkonen Xx xx x Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Tauot ja nesteytys helpottavat tukalaa oloa helteellä. 6 UPM:n tehtailla kokeillaan lyhyttä kiertoa. 8 Monta syytä kuulua ammattiliittoon. 10-15 Reportaasi Unelmien poikamiehet. 16 Lomalla on aikaa relata. 20 Elämäntapojen tarkistus toi Kimmo Nousiaiselle uuden elämän. 23 Parasta elämässä: Merja Puhakan on pakko liikkua. 24 Paperiduunarin maailma: Thaimaassa ammattiliittoon kuuluminen ei ole ongelmatonta. 26 PowerParkin perhetapahtuma sai tuhannet liikkeelle. 30 Motoristit kokoontuivat Varkaudessa. 32-38 Hiomo 32 Timo Byman täytti vuosia. 36 Tilaa itsellesi jäsenkortti kännykkään. 39-42 Taukotila 39 Ristikko ratkottavaksi. 40 Juha Turpeinen kerää kivinäytteitä. DS Smithin kahvitauolla puhuttaa urheilu. 42 Juha Aalto harrastaa taekwondoa. Rekan kyydissä läähätetään ja läkähdytään. 16 ?Oululainen Leena Holappa lomailee mökillä öllötellen. 10–15 Reportaasi Kuuleeko Amor? Paperipaikkakunnilta löytyy paljon poikamiehiä. Jämsäläinen Joonas Valkeajärvi (kuvassa) toivoo, että joku vielä jonain päivänä vierelle löytyisi. Lieksalainen Jiri Åke ja kemiläinen Petteri Angerias ovat myös Amorin unohtamia. SISÄLTÖ Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 28 ?Duudsonit ja tuhannet paperiliittolaiset nauttivat kesäpäivästä PowerParkissa. 30 ?Yksityiskohdat ilahduttivat Varkauden motoristitapahtumassa. 20 ? Kimmo Nousiaisen sydän nuoreni kymmeniä vuosia. Su sa nn a Ch az al m ar tin Paperiliitto 5/2013 | 3
• 4 | Paperiliitto 5/2014 P aperiliitto järjesti perhetapahtuman huvipuisto PowerParkissa. Paikalle saapui yli 6000 paperiliittolaista puolisoineen, lapsineen ja lastenlapsineen. Sääkin suosi erityisen onnistunutta tapahtumaa. Kiitokset kaikille ammattiosastoille ja henkilöille, jotka olitte mukana viettämässä hauskaa kesäpäivää. PowerParkissa moni vanhempi ja isovanhempi toi esiin sen, että on ylpeä ammattiliitostaan ja iloinen siitä, että liitto tarjoaa jäsentensä perheille hienon kesätapahtuman. Paperiliitto haluaa tarjota jäsenilleen tämänkaltaisia elämyksiä ja yhdessäoloa myös tulevaisuudessa. Kun juhlista on toivuttu, alkavat katseet kääntyä syksyn toimintaan. Yhteiskunnassa on menossa kovien asenteiden aika. Ay-liikkeen olemassaolo kyseenalaistetaan, esille nousevat mm. jäsenmaksun verovapaus ja lakko-oikeudet. Samaan aikaan Yleinen työttömyyskassa YTK lupailee jäsenilleen asioita, jotka eivät pidä paikkaansa. Nämä samanaikaiset ilmiöt eivät ole sattumaa, vaan seurausta poliittisesta ohjauksesta ja halusta ravistella ay-liikettä. Jäsenten on hyvä tietää ja ymmärtää, että kaikki työehtosopimuksiin liittyvät asiat pitää neuvotella työehtosopimusneuvotteluissa aina uudelleen. Nekin asiat, jotka tuntuvat itseltään selvyyksiltä ja pysyviltä. Myös ay-liikkeen on uusiuduttava ja vahvistettava uskottavuuttansa, ei jämähtää muutosten kohteeksi. Ennen kuin kääritään hihat syksyn koitoksiin, levätään nyt ja nautitaan Suomen valoisasta kesästä. Ja kerätään voimia syksyn aktiivista toimintaa varten. Hyvää kesämieltä paperiliittolaisille perheineen ja kaikille lehden lukijoille! ? P Eteenpäin PÄÄKIRJOITUS Moni vanhempi ja isovanhempi toi esiin sen, että on ylpeä ammattiliitostaan. VASTARANNAN SUPI Onneksi juhannus on vain kerran vuodessa. Teksti Tiina Suomalainen K un lämpötila kipuaa ulkona hellelukemiin, niin sen se tekee myös tehdassalissa. Yli 30 asteen lämpötilat ovat peruskauraa kesäkuumilla. Paperija sellutehtailla ei tuosta vain koneita sammutella viilennykseksi. Monilla jalostuksen työpaikoilla voivat vaivata puolestaan vanhat rakennukset ja ahtaus. Soittokierros kertoo, että kuumuus on tehtailla ikuisuusongelma. Helteisiin ei sen kummemmin varauduta, vaan ne yllättävät joka kesä kuin talvi autoilijan. – Muutaman päivän kuuma keli vielä menee, mutta pitkien hellejaksojen aikana tehtaan rakenteet imevät itseensä lämpöä, mikä tekee työskentelystä tukalaa pitkäksi aikaa, huomauttaa Stora Enson Lahden aaltopahvitehtaan työsuojeluvaltuutettu Seppo Reponen. Viime kesänä Metsä Boardin Simpeleen tehtaalla mitattiin 36–37 asteen lämpötiloja. – Kyllähän siinä alkaa ahdistaa ja hikoiluttaa. Vireystilakin laskee, toteaa työsuojeluvaltuutettu Petri Kuru. Lisälaitteita ja huoltoa Kuumuutta pääsee sentään pakoon valvomoihin, jotka ovat haastateltujen mukaan suht´ hyvin ilmastoituja. Kaikissa työpisteissä ei ole kuitenkaan valvomoita. Pahimpia kuumuuspiikkejä pyritään tainnuttamaan ylimääräisillä laitteilla. Esimerkiksi Lahden aaltopahvitehtaalla koneiden lähelle on kannettu pöytätuulettimia. UPM:n Rauman tehtaalla valvomon reistailevaa ilmastointia paikattiin siirrettävällä jäähdytyslaitteella. Uudella puolella on kohtuullinen tilanne, mutta haasteita on toisaalla. – Vanhan puolen tehdassalissa on kakHellesäätä tehtaassa Kuumuus yllättää joka kesä. Sitä pyritään nitistämään pöytätuulettimilla ja siirrettävillä jäähdytyslaitteilla. Tauot ja nesteytys helpottavat tukalaa oloa. KUORIMO Kesällä lämpötilat koneilla nousevat. Työtä pitäisi pystyä tauottamaan riittävästi.
• Paperiliitto 5/2014 | 5 SILPPUA si paperikonetta ja superkalanterit, jotka tuottavat lämpöä. Kesällä kuumuus tuntuu myös hiomossa ja varsinkin latomossa, kertoo työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala. Petri Kuru miettii, että koneiden tai sääolojen tuottamalle lämmölle ei voi juurikaan mitään. Ainoa keino parantaa työskentelyolosuhteita on tehostaa ilmanvaihtoa ja pitää ilmastointija jäähdytyslaitteet kunnossa. – Vaatteita voi jonkin verran vähentää. Tpaitaisillaan voi olla, mutta shortseissa ei. Raumalla vanhemman puolen tehdassalin ilmastoinnin kennoja pestiin ja laitteita huollettiin viime kesänä, jotta niistä olisi saatu enemmän tehoja irti. Viitalan mukaan sillä ei ollut merkittävää vaikutusta. Kuumuus koettelee kroppaa – Taukoja, vettä ja työskentelyä maltilla, tiivistää Reponen kuumuudessa työskentelyn aakkoset. Käytännössä työnteon tauottaminen ei aina onnistu työskentelee sitten prosessissa, jälkikäsittelyssä tai kunnossapidossa. Joillakin tehtailla työnantaja kustantaa työntekijöille juomista pitkissä häiriötilanteissa. Työterveyslaitos muistuttaa, että kuumuudessa ihmisen toimintakyky, työkyky ja motivaatio heikentyvät, ja tapaturmien riski kasvaa. Sydämeen kohdistuva rasitus kasvaa kuumassa työskennellessä, sillä verta ohjautuu kuumassa iholle elimistön viilentämiseksi. Verta kiertää iholle sitä vimmatummin, mitä raskaampi työ ja ympäristö ovat kyseessä. Samalla lihasten verenkierto voi vähentyä, jolloin lihakset väsyvät ja niiden suorituskyky laskee. Ensimmäiset hellepäivät ovat aina vaikeimmat, sillä elimistön sopeutuminen lämpöön vie noin viikon. – Olemme korostaneet sitä, että jos tuntee huonovointisuutta, niin työ lopetetaan ja mennään juomaan. Jos kovasti hikoiluttaa, on huolehdittava myös mineraaleista ja suoloista eli juotava esimerkiksi urheilujuomaa, huomauttaa Juha Viitala. Vesiautomaatteja onkin tehdassaleissa nykyään kohtuuhyvin tarjolla. ? P Hellesäätä tehtaassa Jos lämpö­ tila on yli 28 °C, työstä on saatava 10–15 minuutin tauko joka tunti. Kevennä kuumuutta ? Juo vaikka ei janottaisi, 1–2 dl kerralla 3–4 kertaa tunnissa. ? Syö monipuolisesti ? Tauota työtä ? Käytä työhön soveltuvia jäähdytyslaitteita ? Säästä voimiasi ja vältä turhaa kuumuutta ennen töihin menoa ? Ole maltillinen alkoholin käytössä. Työnantajan velvollisuudet ? Huolehtia, että lämpötila työpaikalla on alle +28 °C, kun ulkoilma on alle +25 °C. ? Jos työpaikan lämpötila ylittää +28 °C, on lisättävä taukoja. Suositus kevyissä ja keskiraskaissa, pakkotahtisissa töissä: Lämpötila alle 33 °C: Työtä 50 minuuttia, sitten tauko 10 minuuttia. Lämpötila yli 33 °C: Työtä 45 minuuttia, tauko 15 minuuttia. Suuremmat lämpötilat ja yli 33 astetta raskaissa ruumiillisissa töissä: On ryhdyttävä erityisiin suojelutoimiin; työntekijän lämpösairausriskin selvittäminen, erityisen suojavarustuksen käyttäminen ja usein toistuva työn tauottaminen. Lähde: Työsuojeluhallinto KUORIMO KUORIMO Mies menehtyi työ­ tapaturmassa Työtapaturma: Keski-ikäinen mies menehtyi Lappeenrannassa UPM Kaukaan paperitehtaalla työtapaturmassa. Mies oli ollut suorittamassa normaalia työtehtävää. Toukokuun loppupuolella sattuneen turman viranomaistutkinta jatkuu. Poliisi ei toistaiseksi epäile asiaan liittyvän rikosta. Sairauspoissaolot yhä laskussa Kysely: Sairauspoissaolot ovat paperiliittolaisilla työpaikoilla yhä vähenemässä. Liiton työsuojelukyselyn vastaajien työpaikoilla työntekijöiden keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti oli 5,3, kun se viime vuoden vastausten perusteella oli 5,5. Etenkin lyhyisiin 1–3 päivän poissaoloihin liittyneitä työtapaturmia oli viime vuonna aiempaa vähemmän. Työmatkatapaturmia oli sen sijaan tapahtunut aiempaa hieman useammin. Tapaturmien määrä miljoonaa työtuntia kohden oli myös pienentynyt selvästi aiemmista vuosista. Vuonna 2012 keskimääräinen tapaturmataajuus oli 12,8 ja vuonna 2013 se oli 10,7. Tapaturmataajuus keskisuurissa 100300 henkilön yrityksissä oli kuitenkin selvästi suurempi kuin alle 100 henkilön tai yli 300 henkilön työpaikoissa. Paperiliiton tämänvuotiseen työsuojelukyselyyn tuli vastaus 78 yrityksestä. Vastausprosentti oli 72. Nuorille tukea ja neuvoja Kesätyöt: Työnantajan tulee kantaa erityistä huolta nuorten työnopastuksesta ja työn valvonnasta. Tehtävät pitää suhteuttaa nuoren fyysiseen ja henkiseen suorituskykyyn. Myös vanhempien on hyvä olla tukemassa nuorta työelämän ensi askeleilla. Työsuojeluviranomainen muistuttaa, että kesätyöntekijöihin pätevät samat työehdot kuin muihinkin työntekijöihin. Pulmatilanteissa neuvoa voi kysyä Kesäduunari-infosta puhelimitse maanantaista perjantaihin kello 9–15 tai netissä www.kesaduunari.fi. Kesällä lämpötilat koneilla nousevat. Työtä pitäisi pystyä tauottamaan riittävästi. Ei ja Va lk on en
• 6 | Paperiliitto 5/2014 KUORIMO Miksi vasta nyt herättiin? Eeva Eloranta-Jokela Metsäkoneiden ja puutavara-autojen kuljettajista on pulaa. Uudet investoinnit ja alan työvoiman eläköityminen kasvattavat alan työvoiman tarvetta entisestään. Ehditäänkö kuljettajia kouluttaa ajoissa, koulutuspoliittinen asiantuntija Anne Kettunen Metsäteollisuus ry:stä? – Toivottavasti. Nuorisoasteen koulutusohjelmista valmistutaan yleensä kolmessa vuodessa, mutta tutkintorakenteiden uudistusten jälkeen taitavilla opiskelijoilla on mahdollisuuksia edetä opinnoissaan nopeamminkin. Tutkinnon voi suorittaa myös ns. 2+1-mallilla, jossa opiskellaan kaksi vuotta oppilaitoksessa ja viimeinen vuosi oppisopimuksella koneyrittäjällä. Myös aikuiskoulutuksella voidaan kouluttaa alalle kuljettajia noin puolessa vuodessa. Olennaista on koulutuksen markkinointi ja koulutuksen vetovoiman kasvattaminen, jotta nuoret kiinnostuvat alasta. Mikä on työvoiman tarve nyt ja tulevaisuudessa? – Metsäteho Oy:n laskelmien mukaan ilmoitettujen investointien toteutuminen, ennustettu puun energiakäytön kasvu ja työvoiman eläköityminen nostavat uuden työvoiman tarpeen lähivuosina noin 1 300 henkeen vuodessa. Uusia metsäkoneenkuljettajia tarvitaan 800 ja puutavara-autonkuljettajia 500. Missä kuljettajia koulutetaan? – Kuljettajia koulutetaan ympäri Suomen ammatillisissa oppilaitoksissa. Niitä voi hakea esim. www.metsapuhuu.fi ja www.metsaopetus.fi –sivustoilta. ? P PUOSHAKA SILPPUA Montes del Plata käyntiin Uruguayssa Sellutehdas: Stora Enson ja Araucon yhteisyritys Montes del Platan sellutehdas Punta Pereirassa Uruguayssa voidaan ottaa käyttöön. Rakennusprosessi on viivästynyt useaan otteeseen. Tehtaan kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia valkaistua kemiallista eukalyptussellua vuosittain. Puut saadaan pääasiassa omilta viljelmiltä. Tehdas tuottaa energiaa yli oman tarpeen. Tuotetusta 160 megawatista noin 70 megawattia myydään valtakunnalliseen verkkoon. Tehdasalueella on oma syväsatama sellun vientiä varten sekä proomulaituri puun tuontia varten. Tessistä luettavampi L uettavuuden ja selkeyden parantamisesta sovittiin viime syksynä sopimusneuvotteluissa. – Muutokset ja tarkennukset tehtiin hyvässä hengessä ja varsin nopealla aikataululla, vaikka kyseessä on useiden eri vuosikymmenien aikana tehty teos. Mitään tulkintoja ja sisältöä ei muutettu, vaan asioita yritettiin yksinkertaistaa ja selkeyttää, kertoo Paperiliiton vastaava sopimussihteeri Markku Häyrynen. Työehtosopimuksessa on ollut samojen asioiden toistoa useampaan kertaan. Toistoa poistamalla on lyhentynyt muun muassa tessin 1 §. Työaikoja ja taukoja on käsitelty työehtosopimuksessa lähes neljänkymmenen sivun verran. Taukoihin liittyvät määräykset on kirjoitettu uuteen muotoon. Lyhyeen vuorokiertoon sovittiin kuluvalle sopimuskaudelle kokeilujakso. Tähän liittyvät tekstit on kirjattu työaikamääräyksiin. Häyrysen mukaan arkipyhäviikkojen työskentelyä koskevat tekstit ovat aiheuttaneet paljon kyselyjä, joten niidenkin luettavuutta on lisätty. Muutoksiin voi tutustua työehtosopimuksen kohdassa 6.11. Selkeyttä ja täsmennystä Välimiesoikeus muutti vuonna 1998 aiempaa käytäntöä viikoittaisena vapaa-aikana työskentelyn korvaamisesta. Tämä ratkaisu on viety nyt osaksi asiaa koskevaa työehtosopimusmääräystä. Vuorolisien ja saunalisän määräytymisperusteet muutettiin vastaamaan nykyistä tilastointikäytäntöä. Nykyisin käytössä on enää neljännen vuosineljänneksen tiedot, kun lisien määrää määritetään liittojen välillä. Muutoin tilastovuosineljännekset ovat käytössä tehtailla entiseen tapaan. Työehtosopimuksen kansien väliin on tuotu myös uusia liitteitä. Ne helpottavat työehtosopimuksen luettavuutta ja tulkintaa. Näitä lisäyksiä ovat Tutustu työelämään ja tienaa -sopimus sekä lomapalkkasopimus, jota noudatetaan lomapalkkojen laskennassa. Lisäksi lukuisa määrä sanoja ja yksittäisiä lauseita on muotoiltu uudelleen vastaamaan nykyistä kieliasua. Liittojen välillä on sovittu siitä, että mahdollisissa tulkintaerimielisyystapauksissa noudatetaan tessin nro 46 sopimustekstejä. ? P Paperiteollisuuden työehtosopimuksen luettavuutta ja selkeyttä on parannettu. Tulokset näkyvät 1. toukokuuta voimaan tulleessa sopimuksessa. Teksti Eeva Eloranta-Jokela K onserni siirtyy lyhyen vuorokierron kokeiluun kaikilla pitkän kierron tehtaillaan. Kokeilun aloitusajankohdasta sovitaan paikallisesti. Paperiteollisuuden voimassaolevan työehtosopimuksen mukaan työnantaja voi määrätä työpaikalle lyhyen vuorokierron kokeilun enintään yhden vuoden mittaisena. Kokeilun jälkeen jatkosta on sovittava paikallisesti. Kokeilu on toteutettava sopimusUPM:n tehtaat siirtyvät lyhyen vuorokierron kokeiluun. UPM kokeilee lyhyttä 123rf Vuoteen 2016 ? Paperiteollisuuden 47. työehtosopimus on voimassa 1.5.2014– 30.9.2016 123rf
• Paperiliitto 5/2014 | 7 KUORIMO KUORIMO Laadukas eläkeaika kaikille S uomessa käydään laajaa keskustelua työurien pidentämisestä ja neuvotellaan eläkejärjestelmän uudistamisesta. Poliittinen tahto tuntuu olevan, että eläkeikää on nostettava järjestelmää uudistamalla. Suomalainen eläkejärjestelmä on vanhuuseläkeiän osalta kaikille sama riippumatta siitä, mitä ja kuinka kauan olet työuraa tehnyt. Se ei huomioi työn laadun ja pituuden vaikutusta työntekiPelkkä eläkeiän tekninen nostaminen ei riitä. Juhani Siira Liittosihteeri SUORAA PUHETTA jän työssäjaksamiseen. Monilla aloilla työn rasittavuus pitäisi ottaa huomioon. Pelkkä eläkeiän tekninen nostaminen ei riitä siihen, että todellinen eläkkeellejäämisikä nousisi. Tarvitaan enemmän panostusta työkyvyn ylläpitoon. Myös vanhuuseläkeiässä olisi otettava huomioon työuran mitta ja kuluttavuus. Näin taataan riittävän laadukas eläkeaika kaikille. Tämä lisää varmasti työssäjaksamista myös työuran loppupäässä.? P P aperiliiton liittovaltuusto käsitteli 12. toukokuuta pitämässään kokouksessa tilinpäätöstä vuodelta 2013. Liiton talous oli pysynyt tilikaudella melko vakaana huolimatta edelleen toimialalla meneillään olevasta rakennemuutoksesta. Paperiliiton taloudenpitoa rasittivat edelleen jäsenistöön kohdistuneet irtisanomiset ja lomautukset. Päättyneellä tilikaudella pidettiin myös Paperiliiton XXI liittokokous. Jäsenmaksutuotot vähenivät Jäsenmaksutuottojen osuus väheni edelliseen tilikauteen verrattuna 1,0 prosenttia. Varsinaisen toiminnan kulujäämä oli 7,952 miljoonaa euroa, josta katettiin jäsenmaksutuloilla 5,717 miljoonaa euroa. Sijoitustoiminnan tulos oli 1,279 miljoonaa euroa, josta merkittävän osan muodostivat kiinteistösijoitusten kautta tulleet vuokratuotot ja sijoitussalkun korkotuotot. Tilikaudella tehtiin 2 miljoonan euron arvonalennus Kiinteistö Oy Preston kirjanpitoarvosta ja Talvivaara Oy:n joukkovelkakirjaan 700 000 euron luottotappiokirjaus johtuen yhtiön velkasaneerauksesta. Tilikauden alijäämäksi muodostui 0,955 miljoonaa euroa. Lomakeskukset kunnossa Liiton kokonaan omistamissa lomakeskuksissa Törmälässä, Särkelässä ja Puralassa suurimmat korjausinvestoinnit on tehty. Paperiliiton liittovaltuusto päätti viime syyskokouksessaan 10 euron vuorokausimaksusta per henkilö koskien ko. lomapaikkoja. Perittävä vuorokausimaksu koskee 18 vuotta täyttäneitä yöpyjiä huoneistoissa ja karavaanaripaikoilla. Maksu tuli voimaan 1.6.2014 alkaen. Käytännössä velaton Tilinpäätöksen perusteella vieraan pääoman eläkevastuuvelka oli 207 000 euroa eli käytännössä liitto on velaton. Vakavaraisuusprosentti on 97, jota voi pitää erinomaisena. Liiton tilit on tarkastettu säännöllisesti tilikauden aikana ja tilintarkastajilla ei ole ollut huomautettavaa talouden hoidon osalta. Tilikaudelta annetun tilintarkastuskertomuksen mukaan tilinpäätös ja toimintakertomus antavat oikeat ja riittävät tiedot yhdistyksen toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Jäsenmäärä alenee Paperiliiton talouden hoidolle seuraavat vuodet tulevat edelleen olemaan haasteellisia johtuen maksavien jäsenten määrän alenemisesta. Toiminnan painopistealueita pitää miettiä tarkasti ja huomioida toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Sähköisen viestinnän merkitys kasvaa entisestään ja aiheuttaa toimialamme tuotekehitykselle uusia vaatimuksia ja panostamista uusiin innovaatioihin. Markku Leppänen talouspäällikkö Liiton talous on kunnossa Rakennemuutos tuo haasteita. kauden aikana. UPM:n tehtaiden pääluottamusmiehiä ihmetyttää, että ilmoitus lyhyen vuorokierron kokeilun alkamisesta julkistettiin aluksi vain Tervasaaren tehtaan intranetissä, josta tieto levisi muihinkin yksiköihin. Samalla syntyi virheellinen käsitys siitä, että lyhyeen vuorokiertoon siirryttäisiin pysyvästi. Yksi tykkää pitkästä, toinen lyhyestä Kaipolassa vuorokierron muutos otetaan vastaan ristiriitaisin ajatuksin. – Viiksettää suurinta osaa aika suuresti, uskoo pääluottamusmies Tuomo Alanen. Tehtaalla on kokeiltu lyhyttä vuorokiertoa vuonna 2006 kahdeksan kuukauden ajan, minkä jälkeen palattiin takaisin pitkään kiertoon. – Lyhyen vuorokierron kannattajia on selkeä vähemmistö, Alanen arvioi. Pitkän kierron kannatus on säilynyt vankempana, vaikka Jokilaakson toisella tehtaalla Jämsänkoskella lyhyttä vuorokiertoa on tehty tähänkin saakka. Pääluottamusmies Kari Rikkilä arvelee, että heillä Kaukaalla paperitehtaan puolella kokeiluun on halukkuutta enemmän kuin sellutehtaalla. Vuorokierron muuttamisesta on aikoinaan äänestetty. Silloin pitkällä kierrolla on ollut enemmistön tuki. ? P Kuorimomies Esa Kantasen työpaikalla UPM Kymillä tehdään pitkää vuorokiertoa. Kantanen toivoo, että lyhyen kierron kokeilun jälkeen jatkosta päätetään demokraattisesti. UPM kokeilee lyhyttä 123rf Jo ha nn es W ie hn
• 8 | Paperiliitto 5/2014 KUORIMO KUORIMO Teksti j Eeva Eloranta-Jokela Grafiikka Reima Kangas A mmattiyhdistyksille maksettavan jäsenmaksun verovähennysoikeus nousi minihallitusneuvotteluiden edellä voimakkaasti julkiseen keskusteluun. Samalla puheeksi otettiin yleensä työntekijöiden järjestäytyminen ammattiliittoihin. Paperiliiton mielestä työntekijän turva erilaisissa työelämän tilanteissa on alan oma ammattiliitto ja sen työttömyyskassa. Liitto Vastinetta jäsenmaksulle Keskustelu ay-maksuista nousi tapetille kesäkuussa. Paperiliiton jäsen saa vapautuksen jäsenmaksusta työttömyyden, perhevapaan tai opiskelun ajaksi. SILPPUA Työuran mitta kriteeriksi Eläkekeskustelu: Paperiliiton mielestä tulevan eläkeiän määrittelyssä on otettava huomioon työuran pituus ja rasittavuus. Eläkkeelle pääsyn alaikärajan mekaanista nostoa Paperiliitto ei hyväksy. Esimerkiksi paperiteollisuudessa tehdään edelleen pitkiä työuria. Moni paperiliittolainen on tehnyt 60-vuotiaana jopa yli 40 vuoden työuran. Lisäksi noin 70 prosenttia Paperiliiton jäsenistä tekee raskasta kolmivuorotyötä. Huolestuttavan moni ei jatka työssä eläkeikään saakka, vaan jää sitä ennen työkyvyttömyyseläkkeelle tai työttömyysputkeen. Paperiliiton mielestä eläkeneuvotteluissa ei voida sivuuttaa eri alojen erityispiirteitä. Alaikärajan sijaan pitäisi voida ottaa huomioon tehdyt työvuodet sekä työn fyysinen ja psyykkinen rasittavuus. Työuraneuvotteluissa on lisäksi olennaista ratkaista työuran loppupuolella olevien toimeentulon turvaaminen irtisanomistilanteessa. On luotava jatkuvuutta nykyiselle lisäpäiväjärjestelmälle eli niin sanotulle työttömyysputkelle. Paperiliiton liittovaltuusto otti kantaa työurakeskusteluun kevätkokouksessaan 22.5. Helsingissä. Eläkeriski kasvaa Tutkimus: Työkyvyttömyyseläkkeelle jäämisen riski nelinkertaistuu henkilöillä, joilla on samanaikaisesti sekä tukija liikuntaelinten sairaus että mielenterveyden häiriö, kun heitä verrataan sellaisiin, joilla ei näitä sairauksia ole. Asian toi esiin Työterveyslaitoksen ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuore seurantatutkimus. Tule-sairautta ja mielenterveyden häiriötä sairastavien työkyky on hyvin haavoittuva ja he tarvitsevat erityistä tukea sekä terveydenhuollossa että työpaikoilla. Työterveyslaitoksen erikoistutkijan Leena Kaila-Kankaan mielestä näiden henkilöiden tunnistaminen on tärkeää, jotta työura ei katkeaisi ennen aikojaan. Lisätietoa aiheesta Masennus ja työ –sivustolta: www.ttl.fi/masennusjatyo neuvottelee ja sopii alan työehtosopimukset, joissa määritellään keskeiset työsuhteen ehdot, mm. palkat, lisät, työajat, tauot, lomat, lomarahat, sairausajan palkat ja palkalliset vapaat. – Tämän edunvalvontatyön onnistumisen takaavat vain järjestäytyneet työntekijät, muistutetaan Paperiliiton 63 ammattiosastolle osoitetussa tiedotteessa. Liitto toivoo, että alan työpaikoilla jokaiselle työntekijälle tarjotaan mahdollisuutta liittyä jäseneksi ammattiosastoon ja sitä kautta ammattiliittoon. Myös kesätyöntekijöille on hyötyä liiton jäsenyydestä, sillä jokainen työviikko kerryttää työssäoloehtoa. Katso ohesta esimerkki, miten ehto voi täyttyä usean kesän aikana. 7 syytä kuulua Paperiliitoon 1 Ammattiliittosi valvoo ja kehittää jatkuvasti alasi työehtosopimusta. 2 Luottamusmies on turvanasi työpaikalla ja neuvoo ja opastaa sinua työelämän ongelmatilanteissa. 3 Ammattiliittosi edunvalvonta on aina käytettävissäsi. 4 Saat oikeusturvan ja ilmaista oikeusapua esim. ristiriitatilanteissa työnantajan kanssa. 5 Jos joudut lomautetuksi tai työttömäksi, saat ansiosidonnaisen työttömyysturvan. 6 Liitto tarjoaa monipuolista koulutusta, jonka avulla voit kehittää omaa osaamistasi. 7 Saat käyttöösi liiton monipuoliset jäsenedut. T yössäoloehto ja oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan täyttyy, kun henkilö on jäsenenä ollessaan ollut työssä vähintään 26 viikkoa 28 kuukauden tarkastelujaksoin aikana. Opiskeluaika pidentää em. tarkastelujaksoa, pidennystä voi olla enintään 7 vuotta. 26 viikon työn ei tarvitse olla yhden jaksoista, vaan sen voi hankkia pätkissä, vaikka viikko kerrallaan. Työssäoloehto voi täyttyä myös kesätyöpätkistä TAMMIKUU KOULU M T T P L S K TAMMIKUU KOULU M T T P L S K TAMMIKUU KOULU M T T P L S K TAMMIKUU KOULU M T T P L S K HELMIKUU KOULU M T T P L S K 02 HELMIKUU KOULU M T T P L S K 02 HELMIKUU KOULU M T T P L S K 02 HELMIKUU KOULU M T T P L S K 02 MAALISKUU KOULU M T T P L S K 03 MAALISKUU KOULU M T T P L S K 03 MAALISKUU KOULU M T T P L S K 03 MAALISKUU KOULU M T T P L S K 03 HUHTIKUU KOULU M T T P L S K 04 HUHTIKUU KOULU M T T P L S K 04 HUHTIKUU KOULU M T T P L S K 04 HUHTIKUU KOULU M T T P L S K 04 TOUKOKUU KOULU M T T P L S K TOUKOKUU KOULU M T T P L S K TOUKOKUU KOULU M T T P L S K TOUKOKUU KOULU M T T P L S K KESÄKUU KOULU M T T P L S K 06 07 HEINÄKUU KOULU M T T P L S K 07 HEINÄKUU KOULU M T T P L S K
• Työelämän vakuutus Ammattiliiton jäsenmaksu on vakuutus työelämän ongelmatilanteiden varalta. Samalla se tuo myös monia alennuksia ja etuja vapaa-aikaan ja lomailuun. Esimerkiksi Paperiliiton jäsenetuihin kuuluu kaikkialla maailmassa voimassa oleva matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus sekä majoittumista liiton omissa lomapaikoissa ja muissa kohteissa jäsenhintaan. Tarkemmat tiedot ajankohtaista jäseneduista on luettavissa Paperiliiton nettisivuilla www.paperiliitto.fi. Paperiliiton jäsen on samalla myös Paperityöväen Työttömyyskassan jäsen. Paperiliiton jäsen saa vapautuksen jäsenmaksusta muun muassa työttömyyden, perhevapaan tai opiskelun ajaksi. Paperiliitto 5/2014 | 9 KUORIMO Håkan Nystrand Puheenjohtaja, METO – Metsäalan Asiantuntijat E htyviä ja uusiutumattomia luonnonvaroja on maailmalla rajallisesti. Valttikortiksi jää uusiutuvuus, kierrätettävyys ja näiden yhdistelmät. Metsäsektorille tämä tarkoittaa puun osien monipuolista ja pitkälle menevää jalostamista. Kilpailu maailman kuiduista lisääntyy. Suomen metsien runkopuun vuosikasvu on 104 miljoonaa kuutiometriä. Markkinahakkuiden määrä on 50–55 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Luku voisi olla paljon isompikin. Ainespuun vuosikäyttöä voidaan lisätä heti 15–20 miljoonaa kuutiometriä. Energiapuun käyttö on noin 8 miljoonaa kuutiota vuodessa ja tasaisessa kasvussa. Metsähakkeen käyttö voidaan jopa kolminkertaistaa. Merkittävä osa lisähakkuumarginaalista on jo käytetty, jos edes pääosa maailmanluokan biotuotetehtaiden investointikaavailuista toteutuu. Kerrannaisvaikutuksineen lisäpuun tarve tulee olemaan noin 10 miljoonaa kuutiota vuodessa. Ratkaisut Suomen tulevien vuosien puun saatavuudesta on tehtävä nyt ja asialla on kiire. Ilman tehokasta metsätaloutta ei ole riittävästi hakattavaa, kun tarvitaan. Metsien hoidon ja kasvun aikajänne on 25 vuotta, joten kaikkia tulevia innovaatioita ja investointeja ei voida odottaa. Ilman varmuutta puuhuollosta ei yhtäkään biotuoteteollisuuden investointipäätöstä synny. Me tarvitsemme uuden tavan ajatella metsien hoitoa ja käyttöä. Rima korkealle ja tavoitteellisuutta lisää. Suomen metsien pitkäjänteiseksi kasvupäämääräksi pitää nyt asettaa 150 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Suomen metsäsektori on keskeinen toimiala kotimaassa ja maailmanlaajuisesti. Meidän yhteisessä intressissä on, että pärjäämme kilpailussa jatkossakin. Tässä kisassa meillä kaikilla alalla toimivilla on oma tärkeä tehtävämme. ? P Puuraaka-aine turvattava TILATSTO NÄKYMÄ Tuntiansio paperiteollisuudessa Euroa/tunti Säännöllinen työaika Tehty työaika Kokonaisansio (arvio) Työvoimakustannus (arvio) A-U-P Keskimääräinen ansio (KTA) 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 50 40 30 20 10 Vastinetta jäsenmaksulle Paperiteollisuuden tuntipalkkakehitys on seurannut yleistä palkkakehitystä teollisuudessa. Viimeisen yhdeksän vuoden aikana keskituntiansiot ja säännöllisen työajan ansiot ovat nousseet keskimäärin 3,1 % vuodessa. Laskennallisen työvoimakustannuksen kehitys on sen sijaan ollut maltillisempaa, keskimäärin noin 2,1 % vuodessa. Maksuista verovähennys Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut ja työttömyyskassamaksut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia tulon hankkimisesta aiheutuneina menoina ja ne saadaan vähentää täysimääräisinä. Vähennysoikeuden poistamisesta syntyi kesäkuussa vilkasta poliittista keskustelua, jonka yhteydessä muun muassa SAK muistutti, että verotuksessa saavat myös yrittäjät vähentää tulonhankkimiseen liittyvät jäsenmaksut. Verovähennysoikeus on ollut voimassa 1960-luvun lopulta. Tuolloin tuli mahdolliseksi myös jäsenmaksujen työnantajaperintä. ? P TILASTO 07 HEINÄKUU KOULU M T T P L S K 07 HEINÄKUU KOULU M T T P L S K ELOKUU KOULU M T T P L S K 08 SYYSKUU 09 KOULU M T T P L S K SYYSKUU 09 KOULU M T T P L S K SYYSKUU 09 KOULU M T T P L S K LOKAKUU KOULU M T T P L S K 10 LOKAKUU KOULU M T T P L S K 10 LOKAKUU KOULU M T T P L S K 10 MARRASKUU KOULU M T T P L S K 11 MARRASKUU KOULU M T T P L S K 11 MARRASKUU KOULU M T T P L S K 11 JOULUKUU KOULU M T T P L S K 12 JOULUKUU KOULU M T T P L S K 12 JOULUKUU KOULU M T T P L S K 12 2014 10 viikkoa työssä, lasketaan siitä, kun jäsenyys alkaa. 2015 9 viikkoa työssä 2016 10 viikkoa työssä. Yhteensä 29 viikkoa työssä. 2017 Koulu päättyy. Oikeus päivärahaan jos töitä ei heti löydy.
• 10 | Paperiliitto 5/2014 ELÄMÄNTILANNE
• Paperiliitto 5/2014 | 11 ELÄMÄNTILANNE Unelmien poikamiehet eivät löydy telkkarista, vaan paperitehtaasta. Amorin unohtamat Teksti Mari Schildt Kuvat Mikko Vähäniitty, Jaakko Heikkilä, Mikko Makkonen Joonas Valkeajärvi on kunnostanut pappansa rakentaman talon kodiksi lapsilleen. äestökehitys on monella paperipaikkakunnalla nyrjähtänyt: nuoret naiset ovat muuttaneet kaupunkiin ja jääneet sille tielleen. Miehet ovat jääneet ja ovat nyt töissä paperitehtaassa. – Meille tutkijoillekin tuli yllätyksenä, miten rajusti tilanne on muuttunut Suomessa. Alueelliset sukupuolijakaumat nuorilla aikuisilla ovat pahentuneet dramaattisesti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana, sanoo tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta. Tilannetta voi katsoa myös toisesta näkökulmasta. Aikanaan kaupunkeihin muuttaneilla naisilla ei ole aavistustakaan, millaisia unelmien poikamiehiä tällä hetkellä Suomen paperitehtaista löytyy. Tässä heistä edustava otos, olkaa hyvät: Juuret ja arvot kotiseudulla UPM:n Jokilaakson tehtaitten savupiiput näkyvät Joonas Valkeajärven kotipihaan Jämsän Jämsänkoskella. 40-vuotias laitosasentaja on ollut kotiseutunsa lisäksi Valkeakoskella paperiteollisuuden palveluksessa. Nyt työt vievät Aasia-divisioonan työntekijän myös Kiinaan, pariksi viikoksi joka vuosi. – Kun ryhtyy miettimään omaa työympäristöä, niin heti pystyy nimeämään ties kuinka monta poikamiestä tai yksinelävää. Minun ikäisilleni on monelle tullut ero. Nuoremmat ovat vähän sillä mielellä, että mikä on kun ei kelpaa. He ovat nuoria kavereita, joilla ei ole ollut oikein minkäänlaista kosketuspintaa naiseen, hän sanoo. Väestöliiton tilastoissa jämsäläisistä 40–44-vuotiaista miehistä 38,7 prosenttia on naimattomia. Valkeajärvi erosi vuosi sitten, ja hänellä on kahden pienen lapsen yhteishuoltajuus. Hän on kunnostanut pappansa rakentamaa taloa kodiksi lapsilleen. – Papalle sen lupasin. Omakotitalo ja kesämökki sijaitsevat luonnonkauniin Kankarisveden äärellä. Oma elämä on kiinni töissä ja lapsiperheen touhussa. – Totta kai sellainen toive on, että joku vielä vierelle löytyisi. En ole kuitenkaan lapsilleni äitiä hakemassa, heillä on hyvä äiti. Kun aikaa menee, niin ehkä sitten. Kyllä sitä jotain kaipaa, vaikka ei voi valittaa, että elämä olisi huonosti, hän sanoo. Naisille enemmän työpaikkoja Jämsässä on asukkaita runsaat 20 000, joista runsas neljännes asuu Jämsänkoskella. Täälläkin on koettu nuorten naisten muuttoliike kunnasta pois. – Historia paperiteollisuudessa on valitettavasti sellainen, että naiset on häädetty pois tehtaasta. Vanhan patruuna-ajattelun mukaan naisen paikka on kotona, ja mies käy tehtaassa töissä. Siinä samalla tehtaasta on tehty naisille vieras työpaikka. Oman kylän naiset on totutettu ajatukseen, että heidän paikkansa ei ole siellä, hän miettii. Rakennemuutos on vienyt ne vähätkin naisten työpaikat. – Muuttotappio on koko ajan poispäin. Samalla hukkuu naismateriaalia. Valkeajärven mukaan oman ikäluokan naiset, sekä nykyajan naiset ylipäätään, eivät jää odottelemaan työmahdollisuuksia. He lähtevät eteenpäin, koska haluavat olla töissä ja tehdä myös omaa uraa. Hänen omassa työyhteisössään tilanne ei ole aivan mustavalkoinen. Naisiakin löytyy. – Harmi, että heitä ei ole enempää. Työkavereina he ovat todella hyviä, ja asiat heidän kanssaan hoituvat hienosti, Valkeajärvi tunnustaa. Ongelmaa voisi Valkeajärven mukaan lähteä purkamaan nimenomaan työn kautta. Jos naisille saataisiin enemmän töitä tehtaasta, syntyisi todennäköisesti enemmän myös suhteita. – Kesätyöllistämishistoriakin on ollut vähän sellainen, että naisille on tarjottu aina siivoojan tai pihatyöntekijän hommaa. He eivät ole päässeet edes tutustumaan esimerkiksi tällaiseen laitosasentajan työhön. Kun naisen paikka ei ole ollut tehtaassa, niin ei se ole innostanut naisiakaan opiskelemaan alalle. Tästä ei ole tehty naisille kiinnostavaa, Valkeajärvi pohtii. Elämänkumppani kotikylään Osa miehistä on ratkaissut ongelman siten, että kun puoliso on löytynyt kaupungista, miehet ajavat joka päivä sieltä tehtaaseen töihin. – Yhden kaverin tiedän, joka käy Tampereelta joka päivä töissä. Matkaa kertyy yli 90 kilometriä yhteen suuntaan. Hänelle itselleen muutto suurempaan kaupunkiin ei ole vaihtoehto. Hän on tullut jäädäkseen. Ja kun aika on kypsä, Kankarisveden rannalle mahtuisi toinenkin aikuinen.
• 12 | Paperiliitto 5/2014 ELÄMÄNTILANNE – Naisella pitää olla omat, järkevät ajatukset ja hyviä periaatteita. Pitää myös ymmärtää toisen ihmisen elämänarvoja. Ja olisihan se mukava, että olisi kohtuullisen luotettava. Ja lapsirakas, tässä minun tapauksessani, hän miettii. Pienellä paikkakunnalla pärjää muualta muuttajakin, kun ei anna ihmisten uteliaisuuden vaivata. Ja apua saa aina, kun sitä tarvitsee. – Ihmiset tahtovat kuitenkin pohjimmiltaan hyvää. Sellaista yhteisöllisyyttä on tässä hommassa. Erämies viettää yötkin luonnossa Kun Jiri Åke, 33-vuotias Pankaboardin sylinterimies avaa rivitaloyksiönsä oven Lieksan Pankakoskella, koirilla riittää riemua. Ne tietävät, että enää ei mene kauan, kun päästään metsään. Tiettömät selkoset ovat Åken ominta maisemaa. Luonnossa, yhdessä kolmen metsästyskoiransa kanssa, hän saattaa viettää yötkin. – Laavulla tai kodalla, missä milloinkin, hän sanoo. Väestöliiton parin vuoden takaisten tietojen mukaan lieksalaisista, Åken ikäisistä, 30–34-vuotiaista miehistä 72,8 prosenttia on naimattomia. Niin myös Jiri Åke. Saman ikäiset naiset ja miehetkin ovat suureksi osaksi muuttaneet pois Lieksasta. – Yläasteen luokan kahdestakymmenestä oppilaasta enää kolme tai neljä on Lieksassa, hän kertoo. Vaikka suurin osa nuorisosta on joutunut muuttamaan pois päästäkseen rakentamaan elämäänsä, Åkelle se on Lieksassa. – Niin sitä pitää ajatella, että minulla on käynyt tuuri. Pääsin töihin käytännössä koulusta suoraan, hän kertoo. Haave puolisosta Åke aloitti tehtaalla vuonna 1999 kesätöissä hylsynsahaajana. Siitä hän pääsi päällystäjäksi vuorotteluvapaan sijaiseksi. Nyt hän on ollut jo yhdeksän vuotta vakituisissa töissä, eikä välitöntä vaaraa töiden loppumisesta ole. Tehtaalla tehdään päällystettyä pakkauskartonkia ja erikoiskartonkeja. Tehtaalla on töissä etupäässä miehiä. Muutamia naisia on lähinnä laboratoriossa, konttorissa, ruokalassa ja siivoojina. Åke arvelee, että naiset pystyisivät hyvin tekemään muitakin töitä, mutta harva nainen on edes hakeutunut tuotantoon töihin. – Muutama nainen on käynyt kokeilemassa, mutta tarjolla ei ole ollut kuin kesätöitä. Siinä he kuitenkin pärjäisivät kuin miehetkin. Minä en sitä epäile yhtään, hän sanoo. Omaa perhettä Jiri Åken on vaikea kuvitella. Puoliso on kuitenkin haave, vaikka etäinenkin. – Sehän se olisi, että pystyisi sen kanssa puhumaan kaikista asioita. Lähinnä siinä se olisi. Ettei hyvin etäistä meininkiä olisi, hän hymyilee. Vaimon ei Åken mukaan tarvitsisi olla yhtä erähenkinen kuin hän itse. Sellaista hän ei halua toiselta vaatia. – Mutta ymmärrys pitäisi olla. Että ymmärtäisi minun käymiseni siellä. Metsä, metsästys ja kalastus ovat Åkelle yhtä luonnollisia asioita kuin hengittäminen. Hän on viettänyt niiden parissa aikansa aina, lapsesta saakka. Hän toimii aktiivisesti paikallisessa ampumaseurassa ja metsästysseurassa. – Töissäkin kysyvät, että mitä varten sinä aina jaksat siellä metällä olla. Sanon, että sen tautta, kun en ole vielä sieltä kaikkea oppinut. Sitten kun minä olen kaiken oppinut, niin sitten minä voin lopettaa, hän sanoo. Hienoimpiin hetkiin kuuluu kohtaaminen karhun kanssa – kaikki kolme kohtaamista. – Naisia siellä on tullut harvemmin vastaan, hän naurahtaa. Työkavereilta ja sukulaisilta Åke saa välillä kuulla uteluja naisasioista. – Kyllähän se on puheenaihe. Vaan olen meinannut muutaman kerran sanoa, että en minäkään kenenkään hautajaisissa rupea kyselemään, että milloinkas se on sinun vuorosi? Urheilija ja herrasmies Viime kesänä kemiläinen Petteri Angerias polki 1700 kilometriä, muutamia 30-40 kilometrin lenkkejä viikoittain. Hän on löytänyt pyöräilystä ja lenkkeilystä itselleen liikunnan iloa, kun parikymmentä vuotta kestänyt jääkiekkoura jäi. Kolmivuorotyö kuorimon prosessinhoitajana Veitsiluodon Stora Enson tehtaalla veisi mehut, jos kunnosta ei pitäisi huolta. Urheilullinen, 38-vuotias paperimies lenkkeilee kuitenkin yksin. Hänen ikäisistään, 35-39 –vuotiaista kemiläismiehistä 47,7 prosenttia on naimattomia Väestöliiton tilaston mukaan. Lieksalaisista, Åken ikäisistä, 30–34-vuotiaista miehistä 72,8 prosenttia on naimattomia. – Ei vaimon tarvitsisi olla yhtä erähenkinen kuin minä, mutta ymmärrys minun käymisille pitäisi olla, miettii Jiri Åke.
• ELÄMÄNTILANNE Paperiliitto 5/2014 | 13
• ELÄMÄNTILANNE 14 | Paperiliitto 5/2014
• Paperiliitto 5/2014 | 15 ELÄMÄNTILANNE – Ei se luku kyllä naurata. Itselläkin on ollut halua perhettä perustaa, mutta ei vain ole löytynyt oikeaa ihmistä, Angerias sanoo. Kemiläisen arkikokemuksen mukaan vapaita naisia ei liiemmin ole, koska naiset ovat muuttaneet Ouluun ja Rovaniemelle. – Tämä on muuttotappiopaikkakunta, jossa on joskus ollut lähemmäs 30 000 asukasta, kun itse olin 20:en ikäinen. Nykyään täällä ei ole kuin hiukan yli 20 000 ihmistä. Aikamoinen kato on käynyt, Angerias miettii. Tehtaalla tilanne on näkyvä. – Kyllä sen on havainnut, että moni on naimaton. Varsinkin eläkkeelle jäävistä vanhemmista miehistä suurin osa on poikamiehiä. Olen ollut varmaan pois tarjonnasta silloin, kun on ollut vapaita ihmisiä liikkeellä, hän miettii. Rentoutumista vesien äärellä Kun vapaata on, Angerias suuntaa vesien ääreen, jopa Lappiin ja Pohjois-Norjaan saakka, jossa hän keskittyy lempiharrastukseensa perhokalastukseen. Kalaisat vedet herättävät hänessä saalistajan vaistot. – Siinä irtautuu ihan totaalisesti tästä maailmasta. Jos meinaat saalista saada, niin perhoa pitää aktiivisesti uittaa, hän sanoo. Tunturimaisemassa Angeriasin sielu lepää. On hienot maisemat ja puhdas ilma. – Auringonlasku on upea. Keskellä yötä kun ei tuule, on tyyntä, ja kuitenkin valoisaa. Se on sellainen ihmeellinen tapahtuma, jota ei Etelä-Suomessa ole mahdollista nähdä. Mielellään sitä veisi mukavaa ihmistä sinne, hienoja maisemia katsomaan, hän miettii. Angerias ei viihdy baareissa, eikä perinteisiä tanssipaikkojakaan ole lähellä. Työn jatkuva loppumisen uhka on aiheuttanut sen, että menot on pitänyt sovittaa epävarmuuden mukaan. Hän on jo kahdeksatta vuotta määräaikaisessa työsuhteessa. – Omistusasunto silti on, eli olen pankille talkkarina. Joku jakamaan asiat Angerias arvelee, että jollekin vuorotyö voi olla yksi tekijä yksin jäämiseen, mutta hänen kohdallaan se ei ole ollut niin: vapaata on saanut järjestettyä, jos on tarvinnut. Perheen perustamisen hän on silti kokenut vaikeaksi. – Ei se ihan noin vain mene että no, muutetaanpa yhteen ja mennään naimisiin. Ei se ihan niin toimi. Voi olla, että siitä on tehty liian vaikeaa: haetaan täydellisyyttä. Ja kuitenkin Kemissä olisi monta asiaa kohdillaan perheen perustamista varten. – Täällä on hyvä kasvattaa lapsia, kun ei ole kauheata härdelliä. Palvelut toimivat kohtuudella. En ole koskaan kuullut, ettei lapselle olisi päivähoitopaikkaa järjestynyt. Terveyskeskuksen päivystyksessä joutuu kyllä jonottamaan, mutta niinhän se on joka paikassa muuallakin, hän miettii. Angeriasin mielestä täydellinen nainen on työssäkäyvä, suomalainen nainen. Toivo omasta perheestä elää. – Totta kai. Ei kellään ole yksin hyvä olla. Mielellään sitä jonkun kanssa jakaisi kaikki asiat. Kun tulee potentiaalinen vastaan, niin mikäs siinä. Ei ole vaatimuksia, mutta ei hirveästi valinnankaan varaa, hän naurahtaa. Keittiössä Angeriasin bravuuri on se, että hän osaa viedä ravintolaan syömään. Sosiaalinen ja taloudellinen ongelma Suomalainen väestövääristymä ei ole vain sosiaalinen ongelma, vaan myös taloudellinen. Tutkimusten mukaan yhden sukupuolen ylikansoittamilla työpaikoilla kehittyy helpommin jännitteitä ja kärhämöintiä, ja työhyvinvointi kärsii. Tutkimusprofessori Anna Rotkirch Väestöliitosta sanoo, että kehno työhyvinvointi vetää alas myös tuottavuutta. Ollaan siis noidankehässä. Parisuhde tasoittaa tilannetta, jos sellainen on. Se tuo mukanaan onnellisuutta ja terveyttä, joka säteilee työpaikalle asti. Rotkirch kertoo, että esimerkiksi Ruotsin poliisissa asia otetaan huomioon rekrytoinnissa: Yritetään täyttää työpaikkoja tasaisesti miehillä ja naisilla. Vaikka käytänteellä ei tieten tahtoen olla naittamassa ihmisiä keskenään, se kuitenkin tuo työpaikalle monenlaista hyötyä. – Se on helposti toteutettavissa, eikä vaadi suuria investointeja, Rotkirch huomauttaa. Yksinäisyys sen sijaan syö hyvinvointia. Sen on huomattu lisäävän jopa henkilökohtaista riskinottoa ja velkaantumista. Rotkirch muistuttaa, että tilanne näkyy traagisesti myös siinä, että Suomessa työväestöön kuuluvat miehet jäävät usein lapsettomiksi. –Siitä puhutaan aivan liian vähän, hän sanoo. ? P Lähde: www.vaestoliitto.fi/tilastot/StatPlanet.html Sykähdyttikö? Unelmien poikamiehet tavoitat osoitteista: petteriangerias@gmail.com joonas.valkeajarvi@gmail.com jiriake@luukku.com ”Itselläkin on ollut halua perhettä perustaa, mutta ei vain ole löytynyt oikeaa ihmistä.” Petteri Angerias pitää huolta itsestään muun muassa pyöräillen.
• 16 | Paperiliitto 5/2014 KESÄLOMA Lomalla Jari Tiimo nauttii, kun voi järjestel? lä juoksuai? kataulunsa vapaammin. Lomalla kroppa ja mieli elpyvät. Leena Holappa lataa akkuja mökkeilemällä, Mika Törmä reissaamalla, Jari Tiimo juoksemalla maratoneja. AH, LOMA! Teksti Susanna Chazalmartin Kuvat Mikko Nikkinen, Markku Ruottinen ja Miisa Kaartinen
• Paperiliitto 5/2014 | 17 KESÄLOMA
• 18 | Paperiliitto 5/2014 eena Holappa seisoo kasteisella nurmella, hengittää aamuyön raikasta ilmaa ja kuuntelee satakielen luritusta. Tämä on mökkeilyn helmihetki, tähän hän voisi jäädä. Kesämökin hiljaisuus ja rauha, ympäröivän mäntymetsän turvallinen syli ja Kiiminkijoen rauhallinen tempo tekevät Holapan loman. Paperitehtaan hektinen rytmi on valovuosien päässä. – Tulemme miehen kanssa mökille ennen kaikkea rentoutumaan. Täällä pääsee eroon oravanpyörästä. Ei tarvitse kuin öllötellä. Holappa ei ole puuhastelija. Parasta lomaa on se, kun voi käyskennellä luonnossa, soudella joella ja nauttia rantasaunan löylyistä. – Jotain pientä fiksausta on tietysti aina tehtävä – ruohoa pitää leikata ja tänä kesänä myös maalata mökki. Se vähän stressaa, Holappa tunnustaa. Kun Holapan loma heinäkuun alkupuolella alkaa, on takana pitkä vuosi lyhyttä kiertoa. Jälkikäsittelijänä Oulun Stora Enson tehtaalla työskentelevä Holappa myöntää, että väsymys painaa. – Loman kynnyksellä tunne on odottava. Millään ei malttaisi tehdä sitä viimeistä yötä. Stressi helpottaa Kun työn raskaan raataja jää lomalle, myös kroppa ja mieli pääsevät levolle. Loman fyysiset vaikutukset liittyvät stressin purkautumiseen. Väsymyksen ja työpaineiden helpottaessa verenpaine laskee, sydämen syke hidastuu ja verisuonet rentoutuvat. Autonomisen hermoston rauhoittuessa yöunen laatukin paranee. Stressin laukeaminen vaikuttaa myös vastustuskykyyn vahvistavasti. – Loma ei ole kuitenkaan mikään ihmelääke. Kaikki riippuu siitä, miten loman viettää, korostaa erikoislääkäri Harri Lindholm Työterveyslaitokselta. Jos on haalinut koko loman täyteen tekemistä, ja aikataulu painaa päälle, jäävät stressiä laukaisevat vaikutukset vähäisiksi. Loman hyvät vaikutukset voi tärvätä myös elintavoilla. – Jos loma on pelkkää makkaraa ja mallasjuomaa, voi käydä niin, että paino ja verenpaine lähtevätkin nousuun, Lindholm huomauttaa. Ihanteellisella lomalla ihminen pääsee työrutiineistaan eroon, mutta säilyttää kuitenkin fyysisen aktiivisuuden ja säännöllisen unirytmin. Silloin työhön palaaminenkin käy helpommin. Juosten irti arjesta Jokaisella on oma tapansa ladata akkuja. Leena Holappa nauttii oleskelusta, lappeenrantalaisen Jari Tiimon on puolestaan päästävä panemaan tossua toisen eteen. UPM:n Kaukaan tehtaalla varamiehenä työskentelevä Tiimo juoksee himona maratoneja ja osallistuu erilaisiin kestävyyskisoihin. Loma merkitsee Tiimolle sitä, että hän voi järjestellä juoksuaikataulunsa vapaasti. – Työ haittaa harrastusta. Maratonit juostaan usein viikonloppuisin, ja minulla on vain joka kolmas viikonloppu vapaa. Joskus joudun tekemään niin, että käyn kahden yövuoron välissä juoksemassa maratonin. Lomalla ei ole sitä ongelmaa. Tänä vuonna Tiimon kesäloma on elokuussa. Loman kisakalenterissa ovat ainakin Levin ja Pyhtään maratonit sekä Kalevan kierroksen 69 kilometrin pyöräily. – Kesällä on maratoneja lähes joka viikonloppu. Juokseminen irrottaa arjesta. Pyrin aina juoksemaan jonkun kanssa. Kun viisi tuntia juttelee niitä näitä, eivät siinä työasiat ehdi mieleen tulla. Juoksukärpänen puraisi Tiimoa runsas kolme vuotta sitten, kun maha alkoi kasvaa. Edellisestä juoksulenkistä olikin jo 29 vuotta. Ensimmäisen maratoninsa Tiimo juoksi syksyllä 2011. Sen jälkeen maratoneja on kertynyt jo 80. Hänen tavoitteenaan on rikkoa sadan maratonin raja tänä vuonna. Vaikka Tiimo kuulostaa ikiliikkujalta, hän osaa myös ottaa rennosti. UrheilusuoKESÄLOMA Leena Holapan lomatunnel? miin kuuluu soutelu Kiiminki? joella.
• Paperiliitto 5/2014 | 19 ritusten lisäksi hän lataa akkuja perheen kanssa oleilemalla, mökkeilemällä ja mustikkametsässä. – Loman alkaessa olo on vapautunut. Työajan tilalle tulee oma aika. Aamulla ei tarvitse herätä töihin ja illalla voi tehdä, mitä huvittaa. Elpymistä ja uudistumista Loman alkaessa moni tuntee, kuinka päätä kiristävä vanne hellittää. Stressaantunut mieli on putkinäköinen ja häiriöherkkä. Vapaalla mieli virkistyy. Joutilaisuus ruokkii luovuutta, ja uusia ideoita syntyy. – Loma sekä elvyttää että uudistaa. Ensin pää nollautuu, ja sitten alamme kerätä varaenergiaa tulevia koitoksia varten, mainitsee tiimipäällikkö Kirsi Ahola Työterveyslaitokselta. Mieli elpyy nopeasti. Levon vaikutukset myös katoavat hyvin nopeasti, jo noin kuukauden kuluttua loman loppumisesta. Palautuaksemme kuormituksesta tarvitsisimmekin useita katkoksia pitkin vuotta, esimerkiksi monia lyhyitä lomia. – Lomalla on kuitenkin muitakin tarkoituksia kuin palauttaa kuormituksesta. Ihmiset haluavat matkustella, viettää aikaa perheen kanssa ja harrastaa, Ahola huomauttaa. Aivan kuten kroppa, myös mieli kaipaa virkistymistä elpymisjakson jälkeen. Riippumatossa ei siis kannatta maata koko lomaa. Palautumista edistää parhaiten monipuolinen loma, jossa on vaihtelevaa ohjelmaa ja vastapainoa työn tekemiselle. Eurooppa kutsuu Kun paperityöläinen painaa tehtaan oven kiinni, työ jää yleensä työpaikalle, sillä suorittavasta työstä irtautuu helpommin kuin vaikkapa asiantuntijatehtävistä. Monet kaipaavat työstä irtautumiseen konkreettista etäisyyttä. Sielu lepää vasta, kun karistaa kotimaan tomut jaloistaan. Tähän joukkoon kuuluu pirkkalalainen Mika Törmä, joka huristelee parhaillaan vaimonsa sekä 10ja 12-vuotiaiden tyttäriensä kanssa jossakin päin Eurooppaa. Sinne Törmä reissaa joka kesäloma perheensä kanssa. Tampereen Metsä Boardilla sähköasentajana työskentelevä Törmä on suunnitellut perheen loman päivä päivältä Excel-taulukkoon. Tänä vuonna kolmen viikon matka suuntautuu Saksaan, Itävaltaan, Lichtensteiniin, Sveitsiin ja Italiaan. Ohjelmassa on muun muassa patikointia vuoristossa, shoppailua, huvipuistoa, muutaman päivän löhöloma Italiassa ja One Directionin konsertti tytöille. – Reissussa pääsee irti arjesta. Loma alkaa siitä, kun Travemünden laiva irrottautuu Helsingin satamasta, Törmä sanoo. Törmät pitävät siitä, että lomalla on puuhaa ja näkemistä. Eurooppa tarjoaakin nähtävää loputtomasti. Mieleenpainuvimpia paikkoja Mika Törmälle ovat olleet Zermattin autoton kylä Sveitsissä, Matterhorn-vuori sekä Verdonin sola Ranskassa. Riippuu vuoroista Hollantilaisen tutkimuksen mukaan mieli toipuu kuormituksesta jo kahdeksassa päivässä. Pitkää kiertoa tekevän paperityöläisen pitäisi siis jo kuuden päivän vapaallaan elpyä melko hyvin. – Sehän on vähän kuin pikkuloma, vahvistaa Tiimo. Lyhyttä kiertoa tekevä Leena Holappa kokee, että 24 päivän mittainen loma ei riitä lataamaan akkuja. – Vuorotyö on hyvin kuluttavaa. Ensimmäinen viikko menee levätessä, ja viimeisellä viikolla ajatukset suuntautuvat jo töihin. Holappa on huomannut, että kun loman viettää yhdessä paikassa, se tuntuu pidemmältä. Jos kesälomaan kuuluu vaikkapa sukulointia jossakin päin Suomea, loma kuluu yhdessä hujauksessa. Päivävuoroa tekevälle Törmälle neljän viikon kesäloma on riittävä. – En stressaa töihin paluusta. Työasiat tulevat mieleen vasta, kun kotisatama näkyy laivan kannelta.? P KESÄLOMA Törmä on suunnitellut perheen loman päivä päivältä Exceltaulukkoon. Mika Törmän per? heessä arki unohtuu Euroopassa reissatessa.
• 20 | Paperiliitto 5/2014 Elämänsä kunnossa ELÄMÄNTAPAREMONTTI
• Paperiliitto 5/2014 | 21 Paperiliitto 3/2014 | 21 Teksti ja kuvat Susanna Chazalmartin hdeksän kymmenen kilon rautaharkkoa liikkuu vauhdilla, kun prosessinhoitaja Kimmo Nousiainen, 48, kiskoo taljoja liikuntakeskus Hukan kuntosalilla Oulussa. Hauis pullistuu ja t-paita kiristyy rintakehän päällä. Hikinoro valuu ohimolla. Tämä on ollut Nousiaisen mielipuuhaa pari vuotta. Mies on tuttu näky niin täällä Heinäpäässä sijaitsevalla kuntosalilla kuin läheisen tehtaan omalla salillakin. Usein kuuden pintaan aamusta ennen aamuvuoroa, joskus myös suoraan yövuoron jälkeen. Vielä viisi vuotta sitten harrastukset olivat toiset. Työpäivän jälkeen Nousiainen rojahti sohvalle ja nappasi kaukosäätimen käteensä. Viereen hän varasi pussillisen irtokarkkeja ja muutaman voileivän. Ei tullut mielen viereenkään lähteä nostamaan rautaa kuntosalille tai edes kävelemään ulos. Sitten työpaikalla tehtiin kuntotesti. Tulokset nähtyään Nousiainen tiesi, että takapuoli oli saatava ylös sohvasta. Lenkkarit jalkaan ja matkaan Aino Health Management Oy on tehnyt terveysanalyyseja kaikilla Suomen Stora Enson tehtailla. Analyysiin kuuluu verenpaineen, vyötärönympäryksen, painon ja kehonkoostumuksen mittaaminen, sekä hengitysja verenkierron testaaminen. Terveysja hyvinvointiasiantuntija Anne-Marie Oikarisen mukaan analyysi on hyvä silmien avaaja. – Ihmiset näkevät sen myötä konkreettisesti missä kunnossa ovat ja onnistuuko kuormittavan tehdastyön tekeminen. Jos tulos antaa sysäyksen kuntoremontille, teemme ihmiselle analyysin pohjalta ohjelman, jonka toteuttamisessa autamme häntä. Kimmo Nousiainen oli yksi heistä, jonka silmät analyysi avasi. Mies oli 45-vuotias, mutta tulosten perusteella hänen sydämensä ikä oli 68 vuotta. – Kyllä se hätkäytti. Olin kuvitellut olevani ihan normaalissa kunnossa. Ylipainoa oli kertynyt etenkin mahan tienoolle, mutta siihen oli niin tottunut, ettei sitä pitänyt ongelmana. En näyttänyt sen kummemmalta kuin muutkaan miehet ympärillä, Nousiainen myöntää. Nousiainen alkoi omin neuvoin dieetille. Karppauskuume oli kova, joten Nousiainenkin päätti jättää hiilihydraatit ja keskittyä lihan ja rasvan syöntiin. Joulupäivänä vuonna 2010 hän meni kotona puntarille. Painoa oli edelleen lähes sata kiloa, vaikka karppausta oli takana hyvän aikaa. Silloin Nousiainen päätti, että oli pakko saada itsensä liikkeelle. Ensimmäisenä työpäivänä joulun jälkeen Nousiainen veti jalkaansa komeron perältä löytyneet lenkkarit, jätti auton parkkiin ja käveli töihin. – Olin vain siirtänyt ja siirtänyt aloittamista. Töihin tullessani en meinannut kävelyn jäljiltä jaksaa enää tehdä töitä. Mutta purin hammasta ja jatkoin. Pikku hiljaa paino alkoi pudota ja kävely helpottaa. Nousiainen innostui: minähän jaksan sittenkin. Hän alkoi vähentää autoilua ja osti kunnon pyörän. Sillä hän kulki pidemmät matkat, joita ei viitsinyt kävellen tehdä. Liikkumisesta tuli kuin huomaamatta luonteva osa elämää. Yhdessä helpompaa Maaliskuussa 2011 Aino Health Management Oy aloitti Health Lab -toiminnan Oulun Stora Enson tehtaalla. Nousiainen lähti innolla mukaan. Ohjelmaan kuului kaksi tai kolme kertaa viikossa spinning-pyöräilyä, sekä ohjattuja kuntosaliharjoituksia. Tulokset alkoivat näkyä nopeasti. – Aluksi huomasin, että peruskunto alkoi parantua. En enää hengästynyt yhtä herkästi ja töissä jaksoin paremmin. Etenkin yövuoroista toipuminen alkoi olla helpompaa. Painokin alkoi tippua reippaammin. Kun peruskunto oli kohdillaan, Nousiainen halusi lisää lihaskuntoa. Ilokseen hän sai huomata, että pystyi muokkaamaan omaa kehoaan. Löysän alta paljastui lihaksia. Nyt Nousiainen – joka oli omien sanojensa mukaan ennen kankea kuin rautakanki – harrastaa kuntosaliharjoittelun lisäksi joogaa ja ju-jutsua. Viisi vuotta sitten hän olisi pitänyt tällaisia lajeja mahdottomina itselleen. – On ollut mahtavaa huomata, että kroppa toimii. Tuntuu, että voin tehdä mitä vain. Anne-Marie Oikarinen vakuuttaa, että kunnonkohotus onnistuu jokaiselta – myös siltä sohvaperunalta – jos motivaatio on kohdillaan. Elämäntaparemontti pitää kuitenkin osata aloittaa oikealta tasolta. – Meidän ohjelmamme perustuu terveysanalyysiin. Silloin tiedämme tarkasti sen, millä tasolla ihminen on ja miten hän edistyy. Mutta toki voi aloittaa yksinkin. Silloinkin kannattaa edetä askel kerrallaan. Liian kova alku saa usein motivaation lopahtamaan. Maltti on valttia Oikarinen kannustaa elämäntaparemonttia suunnittelevaa lisäämään liikuntaa pikku hiljaa. Oululainen Kimmo Nousiainen löysi lihaksensa läskin alta. Tässä sinulle sama diili: syö hyvin ja liiku säännöllisesti, niin saat palkkioksi komean ja terveen kropan, sekä rutkasti lisää energiaa päiviisi. Houkuttelevaa, vai mitä? ELÄMÄNTAPAREMONTTI Kimmo Nousiainen otti itseään niskasta kiinni ja muutti elämäänsä. ” Tuntuu, että voin tehdä mitä vain.”
• 22 | Paperiliitto 5/2014 – Alkuun tärkeintä on nostaa omaa aktiivisuustasoaan. Voi parkkeerata auton hieman tavallista kauemmaksi, käyttää portaita hissin sijaan, tehdä pihatöitä tai kävellä lyhyemmät matkat. Aktiivisuuden lisääminen ei vielä nosta peruskuntoa, mutta se antaa hyvän pohjan kovempaan harjoitteluun. Kun takapuolen on saanut ylös sohvasta, voi alkaa suunnitella urheiluharrastuksen aloittamista. Silloinkaan ei välttämättä kannata heti rynnätä jumppaan tai kuntosalille, ellei siitä saa onnistumisen kokemusta. – Eri lajeja voi testata rauhassa, jotta löytää sen itselleen sopivan, Oikarinen vinkkaa. Liikunnan kanssa käsi kädessä kulkee ravitsemus. Koko palettia ei kannata panna kerralla uusiksi, vaan maltti on valttia myös ruoka-asiassa. – Tärkeintä on syödä säännöllisesti. Sen jälkeen tulee monipuolisuus. Lautasmalli on hyvä ohjenuora, eli puolet vihannesta, nelP ainon pudottaminen ja kunnon kohottaminen edistävät terveyttä monella tapaa. Työterveyslääkäri Pekka Rundelin muistuttaa, että ylipaino kaksinkertaistaa korkean verenpaineen riskin, viisinkertaistaa diabeteksen riskin sekä lisää mm. uniapneaa sekä verisuonitauteja. Myös tukija liikuntaelinvaivat, kuten polvien ja lonkkien nivelrikot pahenevat iän myötä. – Jopa 5–10 prosentin painonpudotus voi normalisoida verenpaineen ja tasata verensokereita. Liikunta ja järkevä syöminen parantavat ihmisen aineenvaihduntaa. Kun kuona-aineita ei jää kehoon, ihminen jaksaa paremmin. Mielialakin nousee samalla, Rundelin sanoo. Painolla on suora yhteys myös työssä jaksamiseen. Jos työssä pitää vähänkään liikkua, laihtuminen ja kunnonkohotus helpottavat työntekoa huomattavasti. Sairauspoissaolot vähenevät ja vuorotyöstä toipuminen paranee. Anne-Marie Oikarisen vinkit: ? Muista, että tämän täydellisempää hetkeä kuntoremonttiin ei tule koskaan. Puitteet täytyy luoda aina itse. ? Mieti mitä haluat saavuttaa ja mikä motivoi sinua. Entä mitä tavoitteeseen pääseminen vaatii sinulta tänään, mitä huomenna, ensi kuussa ja vuoden päästä. ? Lähde liikkeelle pikku hiljaa. Pienillä askelilla pääset pidemmälle kuin yhdellä suurella harppauksella. ? Älä ajattele sitä, mistä joudut luopumaan vaan sitä, mitä saat tilalle. ? Usko omaan tekemiseen. Näkyviä tuloksia ei tule hetkessä, mutta vuoden päästä peilistä katsoo jo aivan eri ihminen. ?Hoida ja ennaltaehkäise Rundelinin mukaan kaikki liikkuminen on hyväksi, mutta puoli tuntia päivässä on hyvä tavoite. Askelmittari helpottaa oman aktiivisuustason seuraamista. 10 000 askelta olisi hyvä saada täyteen joka päivä. Superdieettejä Rundelin ei suosittele. Niissä on riskinä se, että paino tulee pian takaisin. – Elämäntapamuutosten pitää olla pysyviä, ei projekti. Puolen kilon painonpudotus viikossa on riittävä vauhti. Siihen riittää se, että liikkuu enemmän ja syö vähemmän, mutta terveellisesti. Enemmän kasviksia, vähemmän hiilareita ja huonoja rasvoja. Vuorotyössäkin tärkeintä olisi säilyttää säännöllinen ruokarytmi. Kun syö kolmen tai neljän tunnin välein, verensokeri pysyy mahdollisimman tasaisena ja energiaa riittää. – Yöllä ei kannata syödä kovin raskaita aterioita, mutta ei myöskään nopeita hiilihydraatteja eli sokeria tai valkoista jauhoa. Mieluummin hyviä proteiineja, kasviksia ja täysjyväviljoja, Rundelin opastaa. ? P Sydän on nuortunut kolmessa vuodessa 44 vuotta. Sydän kiittää Nousiainen myöntää, että vuorotyö on tuonut omat haasteensa harjoitteluun. Ajanpuutteeseen hän ei silti halua enää vedota. – Jos alkaisi odottaa oikeaa ajankohtaa, sitä ei tulisi koskaan. Suunnittelemme perheen kanssa edellisellä viikolla tulevan viikon aikataulut ja katson miten pääsisin treenaamaan. Yleensä yhdistän treenin töiden alkuun tai loppuun. Näin perheelle jää aikaa entiseen tapaan. Olemme myös pyöräilleet paljon yhdessä 8-vuotiaan tyttären kanssa. Viime ja sitä edellisenä syksynä Nousiainen otti töistä vuorotteluvapaan ja treenasi tosissaan. Kolmen kuukauden säännöllisen elämän ja kuntoilun jälkeen väsymys nollautui ja värit palautuivat elämään. – Elämäntaparemontti on tuonut päiviini lisää energiaa. Olen pirteämpi ja jaksan touhuta kotona työpäivän jälkeenkin. Yöllä nukun kuin tukki. Myös mieliala on parantunut. Oikeastaan Nousiaisen koko elämä on muuttunut. Hän ei jaksa enää stressata ja nipottaa joka asiasta. Silmät ovat avautuneet näkemään, että elämä voi olla tervettä ja virkeää. Sohvalla mies ei suostu enää makaamaan. Television katselu on jäänyt vähälle, kun harrastukset ovat vaihtuneet. Tulevaisuudelle Nousiaisella ei ole enää suuria tavoitteita. Tärkeintä on pysyä hyvässä kunnossa myös jatkossa. – Halusin olla viisikymppisenä elämäni kunnossa ja olen sitä jo nyt, kaksi vuotta etuajassa. En halua palata entiseen. Niin kauan kuin kroppa toimii, aion jatkaa liikkumista. Ja se sydän, se on nuortunut kolmessa vuodessa 44 vuotta ja on nyt 24-vuotias. Aika hyvin sohvalla viihtyneelle lössykälle. ? P HUOM! Paperiliitto tarjoaa jäse­ nilleen erilai­ sia hyvinvoin­ tia edistäviä jäsenetuja, kuten hyvin­ vointilomia sekä alen nuk­ sia kyl py löi­ hin ja loma­ osakkeisiin. Katso www. paperiliitto.fi ELÄMÄNTAPAREMONTTI – Elämäntaparemontin myötä päiviini on tullut lisää energiaa, enkä viitsi enää stressata ja nipottaa joka asiasta, kertoo Nousiainen. Kimmo Nousiainen aloitti kuntoilun kävele mällä töihin. jäsosa proteiinia ja loput hiilihydraattia. Jos tavoitteena on pudottaa painoa, ruualla on suurempi merkitys. Nousiainenkin huomasi pian, että liikkuva ihminen kaipaa myös hiilihydraatteja lautaselleen. Kahdeksassa kuukaudessa paino putosi 30 kiloa, vaikka annoskoot pikemminkin kasvoivat. – Alkuun tuntui vaikealta miettiä mitä saa syödä ja mitä ei. Pidin jonkin aikaa ruokapäiväkirjaa, josta saatoin seurata syömisiäni. Nyt sokerin ja rasvan vältteleminen alkaa olla selkäytimessä. Myös punainen liha on jäänyt lähes kokonaan, sen sijaan syön enemmän broileria ja kalaa.
• Paperiliitto 5/2014 | 23 PARASTA ELÄMÄSSÄ Teksti Ilkka Palmu Kuva Mikko Makkonen M ie oon 47-vuotias nainen. Neljä lasta, joista kaksi vielä kotona. Eronnut sinkku. Koti tavallinen omakotitalo Enossa Joensuun ja Uimaharjun välissä, synnyinseudulla. Sama työ sellutehtaan labrassa jo 27 vuotta, hirmu mukavat työkaverit. Tosi tavallinen ihminen siis. Paitsi, että joku päivä sitten huomasin, etten mie ookkaan! En ole ollut oman sairastelun takia poissa töistä oikeastaan juuri olenkaan. Lasten tautien vuoksi joskus, mutta tosi vähän nekään on kipeinä olleet. Niin, että miksi minä olen terve? En tiedä. Sen tiedän, milloin ei siltä tunnu. Kun pinna kiristyy ja alkaa ahistamaan. Silloin pittää päästä ulos. Salille, lenkille, jumppaan: yksin tai kaverin kanssa. Tai sitten vaan lapioin ylös saniaisen taimet ja panen kakskytä tuijapehkoa tilalle, kun ei ne saniaiset siihen paikkaan sopineet yhtään. Liikunta on tullut miulle ihan pakon sanelemana. Asuin lapsena metän keskellä 12 kilometriä lähimpään kauppaan, sinne piti pyörällä sotkea. Nykyään en pärjää ilman säännöllistä liikuntaa. Muuten tulen kiukkuiseksi! Urheilusta en niin perusta, ei ole maratonit mielessä. Lähden vaan ovesta ulos ja kävelen tunnin Pielisjoen rantamaisemissa. Lepuutan sielua. Miun elämä on töitä ja lapsia. Tavallista paikallaan oloa ja liikettä. Uunissa juureksia ja kanaa, kun kohta Sanni ja Vili tulevat kotiin. Vilin kanssa potkitaan pihalla väliin jalkapalloa tai pompitaan trampoliinilla, vaikka ei 10-vuotias enää kauheasti äitiä kaveriksi kaipaa. Pitäsköhän tänään vähän pomppia taas?? P Merja Puhakka liikkuu, koska muuten menee hermo. Levottomat jalat Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Merja Puhakka on pohjoiskarjalainen laborantti Stora Enson Uimaharjun sellutehtaalla. Merja Puhakka liikkuu paljon.
• 24 | Paperiliitto 5/2014 PAPERIDUUNARIN MAAILMA ? Ammatillinen järjestäytyminen Thaimaassa on vähäistä ja hajaantunutta. Rekisteröityjä ammattijärjestöjä on yhdeksän. Ne ovat jäsenmääriltään pieniä ja niiden vaikutus työmarkkinoilla on olematon. ? Neljä ammattiliittoa kuuluu kansainväliseen IFSIin. ? Suurin Thaimaassa toimiva ammattiliitto on NCPE (National Congress Private Industrial of Employees), jossa on 150 000 jäsentä. ? Paperityöntekijät ovat organisoituneet PPFT:hen (Paper and Printing Federation of Thailand). Teksti Maria Palo Kuva Anders Barf M onet haluavat liittyä ammattiliittoon. Pelko työpaikan menettämisestä on monen kohdalla vielä liian suuri, Thep-pattanas paperitehtaan työntekijä Phairt Montonjungri sanoo. Turistille Thaimaa on hymyjen ja auringon maa. Paperitehtaan työntekijälle se on olemassaolon taistelua. Tämän tietää 54-vuotias kartonkikoneenkäyttäjä Phairt Montonjungri hyvin. Hänen koulunkäyntinsä jäi perheen köyhyyden vuoksi peruskoulun neljänteen luokkaan. Poika autteli koulun jälkeen isää ja äitiä riisipellolla kunnes 1983 pääsi Bangkokissa sijaitsevan paperitehtaan työntekijäksi. – Tärkeä askel, ensimmäistä kertaa kuukausipalkalla. Vaikeinta oli tottuminen säännöllisiin työaikoihin, sisätöihin ja yli 800 uuteen työkaveriin, Phairt sanoo. Ensimmäinen työvuosi meni uuden opettelussa. Sanan ammattiliitto Phairt kuuli ensimmäisen kerran puoli vuotta aloittamisensa jälkeen. – Kiinnostuin asiasta. Työpaikalla ei asiasta puhuttu. Työajan ulkopuolella kyllä. Jäseneksi uskalsin liittyä 1986. Kiinnostus ammatillisista asioita kasvoi viikko viikolta. Työntekijät lähtökuopissa Thaimaan paperityöntekijät haluavat vahvan ammattiliiton, työaikalakien ja työturvallisuuden noudattamista. ?Kuusipäiväisen työviikon jälkeen Phairt Montonjungri tuntee ansaitsevansa levollisen ja rauhallisen sunnuntain. Kymmenen vuotta liittymisen jälkeen minut valittiin PPFT:n hallitukseen, Phairt ylpeänä kertoo. Selkeät tavoitteet Thaimaassa ei ammattiliittoon kuuluminen ole ongelmatonta. Phairt tietää ja ymmärtää asian. Hän keräsi rohkeutta kaksi vuotta. – Monet haluaisivat liittyä, mutta pelko irtisanomisesta on suuri. Työnantajat eivät katso suopeasti ammattiliittoja. Liittymispelko saataisiin pois, jos useampi tiedostaisi maassa olevan työaikalain. Lain mukaan meillä on oikeus 8 tunnin työpäivään ja 5-päiväiseen työviikkoon. Nyt teemme 10 tunnin työpäiviä ja kuusipäiväistä työviikkoa ilman erityislisiä. Saamme kuukausipalkkaa ja sillä selvä, Phirat kertoo. Kuukausipalkka on 600 euroa Yhden miehen ääni ei riitä ja PPFT.n jäsenmäärä on vajaat 25 000 jäsentä. Phirat on vakuuttunut, että asiat tulevat vielä muuttumaan oikeaan suuntaan. Maan poliittinen tilanne on ollut pitkään aikaan epävakaa, ja kun vielä työläisiä edustava ja demokratiaa ajavan puolueen pääministeri Yingluck Shinawatra erotettiin, jäädytettiin samalla myös työntekijöiden demokraattisia mahdollisuuksia. Shinawatran hallitus ehti 2 vuoden hallituskautensa aikana tiukentaa työaikalakien noudattamista. Asia jossa vasta tämän vuoden alkupuolella otettiin ensimmäisiä askelia.? P Järjestäytyminen vähäistä Thaimaa 3 % 67 000 000 JÄRJESTÄYTYNYT TYÖVOIMA ASUKASLUKU Bangkok Lähde IFSl
• PERHETAPAHTUMA 26 | Paperiliitto 5/2014
• Paperiliitto 5/2014 | 27 Teksti ja kuvat: Eija Valkonen ja Eeva ElorantaJokela K ato, multa lähti hammas! Duudsonien show’hun oli aikaa toista tuntia, kun Luka Karppinen, 6, esitteli harventunutta hammasriviään. Hupitalon kaide oli edesauttanut höllentyneen maitohampaan irtoamista. Kun vielä sattui olemaan isoveli Jasun syntymäpäivä, kesäpäivä PowerParkissa jäisi mieleen vielä pitkäksi aikaa. Virtaa Jari Karppisen pojilla Lukalla, Jasulla ja Timillä tuntui riittävän. Edellinen yö oli vietetty Ähtärissä, josta PowerParkiin ajaa reilusti alle kahdessa tunnissa. Kotoa Haminasta ajoaika olisi ollut neljä tuntia pitempi. Taattua Duudson-meininkiä nähtiin Jarpin ja Jukan show’ssa. Yleisö seurasi yllättävän tyynenä lähietäisyydeltä ja isien hartioilta kehoa säästämätöntä tikanheittoa, kielen nitomista ja tiilien moukarointia. Show’t ja nimmarienjakourakan kruunasi ”nastaksi tyypiksi” heittäytyneen Jarpin trampoliinitemppu. Paperiliittolaiset ammattiosastot olivat koonneet jäseniä linja-autoittain ryhmäkyyteihin ja myös maakunnista saapuvat autojonot hivelivät järjestäjien silmiä: tälle tapahtumalle oli oikeasti tilausta. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala totesikin yleisölle, että PowerParkin tapahtuma oli kaikkien aikojen suurin paperiliittolainen jäsentapahtuma. Osallistujia tapahtumassa oli yli 6000. Lisää seuraavalla sivulla.?? Tuhannet paperiliittolaiset perheet täyttivät auringon lämmittämän huvipuisto PowerParkin kesän alkajaisiksi. PERHETAPAHTUMA Iloa Voimapuistossa ??? Matti Kaarre Kemistä toi tapahtumaan kaksi lastenlastaan vapaapäivänään. Kotimatkalle aiottiin, kunhan lapset saadaan laitteissa väsyneiksi. ?? Mikael Lohjalta, Henkka Raumalta ja Iida Siilinjärveltä kokeilivat Duudsoneiden ohjeilla ”härmäläistä kasvojenkohotusta”. Pyykkipojat kiinni kasvoihin, flirttailua yleisölle ja lopuksi päätä ravistamalla pyykkipojat irti. ? Duudsonien nimmarit kelpasivat. ?? Jarppi pomppii nastapedillä. ? Harjunniemen perhe Akaan Viialasta ilmoittautui tapahtumaan jo ennen kuin perheen kuopus Aaro, kuvanottohetkellä 5 viikkoa, oli syntynyt. Kristan ja Karin kanssa matkassa olivat myös Enni, Iida ja Oona. ARPAJAISVOITTO NOKIALLE PowerParkissa arvottiin tapahtumaan maaliskuun loppuun mennessä ilmoittautuneiden kesken Holiday Clubin majoituslahjakortti. Onnetar suosi arvonnassa Kyösti Palmrothia Nokialta.
• 28 | Paperiliitto 5/2014 PERHETAPAHTUMA ? Valkeakoskelaiset Eero ja Satu Mustonen jonottivat lastensa Maisa ja Miko Mustosen sekä Nea ja Janna Auvisen kanssa. ? – Hienoa, että Paperiliitto järjestää tällaisia koko perheen tapahtumia, kehui varkautelainen Kari Pesonen. Mukana matkalla olivat vaimo Birgitta ja lapsenlapset Emma ja Iida. ? Lilja ja Nette Urpalainen Haminasta tiesivät, miksi perhe osallistui kesätapahtumaan: – Iskä on paperitehtaalla töissä! ? Äänekoskelaisen Lotta Pullin käsivarressa komeili leija, Paperiliiton oma siirtokuvatatuointi. ?Luka Karppiselta irtosi hammas. Syynä ei kuitenkaan ollut vain hupitalon reipas meininki, maitohammas oli jo valmiiksi liikkeessä. ? Täältä näkee. Eerikki Piilonen Laukaasta jaksoi kannatella molempia poikiaan Duudsonien Show’n ajan. Sylissä Karri ja harteilla Roope. ? Mummu ja pappa eli Anja ja Veikko Koskinen Jämsänkoskelta toivat huvipuistoon lapsenlapsena Eelin ja Malviinan. ? Rytkösen perhe Tampereelta astui pääportista sisään ensimmäisten joukossa. Antti työnsi rattaissa Stellaa, melkein 2 vuotta, ja Katja-äidin sylissä menoa ihmetteli Veikka, 4 kuukautta.
• 30 | Paperiliitto 5/2014 HIOMO Vettä ja vastanaineita Paperiliiton motoristien yhdeksäs kesätapahtuma pidettiin kesäkuun toisena viikonloppuna Varkaudessa. Sateisen tuulinen keli toi lisämausteensa matka-ajoon. Paikalle saapuivat kuitenkin kaikki yli 200 ilmoittautunutta. ?Lohjalaiset Markku ja Anne Syväoja menivät naimisiin viikko ennen kokoontumisajoa ja saivat ansaitusti tapahtumassa kanssamotoristien huomiota osakseen. Teksti ja kuvat Ira Honkonen M oottoripyöriä ajavat naiset eivät ole enää harvinainen näky, vaikka tässä tapaamisessa he olivatkin varsin vähälukuisia. Sitäkin enemmän huomiota herätti pitkäkeulaisella ”kopterilla” paikalle jyristänyt Anne Syväoja. Näyttävän pyörän kukkaiskoristelusta saattoi toki aavistaa prätkän kuuluvan naiselle, vaikkei kuskia olisi nähnytkään. Vain viikkoa aiemmin avioliiton satamaan miehensä Markun kanssa purjehtinut Syväoja olikin pyörineen ja tuoreine avioliittoineen yksi tapahtuman puheenaiheista. – Pyörä tuli Floridasta kolme vuotta sitten, suunnittelin itse pyörän ulkoasun. Maalauksessa päädyttiin symbolisempiin lootuksen kukkiin perinteisten ruusujen sijaan, Anne Syväoja kertoi myös pyöränäyttelyissä mainetta niittäneestä ajokistaan. Syväoja oli haaveillut pitkäkeulaisesta pyörästä jo pitkään. – Olen ajanut prätkää yhdeksän vuotta ja ensimmäisen Harrikan hankin neljä vuotta sitten. Tämä kopteri on haaveitteni täyttymys. Kone 1860 kuutioineen on kyllä turhan iso minulle ja pitkällä keulalla ajaminen on vaatinut opettelua niin, että vasta tänä kesänä tunnen olevani sinut pyöräni kanssa. Suuret ulkomitat vaativat keskittymistä etenkin kaupunkiajossa. Pituutta pyörällä on pikkuauton verran: 2, 74 metriä ja akselivälikin on hulppeat 2,10 metriä. Kaiken kruunaa viimeistään päät kääntävä moottorin jytinä. Sää on vain varustekysymys Suurin osa kokoontumisajoon tulleista sai Jukka Luhdan tavoin kaasutella ainakin osan tulomatkasta sateessa. – Ensimmäiset 300 kilometriä satoi, mutta kun on varusteet keliä myöten, ei se ole ongelma – ja kura lähtee pyörästä vedel
• Paperiliitto 5/2014 | 31 HIOMO lä, Kiukaisten Eurasta Varkauteen vaimonsa Tarjan kanssa tullut Luhta kertoi. Motoristille matka on tärkeämpi kuin määränpää. Siksi Luhdat valitsivat tälläkin kertaa sateesta huolimatta maisemareitin suorimman tien sijaan. Alla murahtelevan Triumph Thunderbirdin mittariin on kertynyt 13 vuoden aikana peräti 110 000 kilometriä, joista jokainen on ajettu kotimaassa. – Ja vielä on paljon teitä ajamatta ja paikkoja näkemättä. Täällä Keskija Itä-Suomessa vesistöjä on niin paljon, että ajoreitti on suunniteltava tarkemmin etukäteen. Erityisen mukavia pieniä, mutta asfaltoituja teitä motoristeille on Lounais-Suomessa KemiöMasku – akselilla, Jukka Luhta vinkkaa. Juhlavuotta vietetään taas Imatralla Moottoripyöräily on varsin yleinen harrastus Paperiliiton jäsenistön keskuudessa. – Olemme miesvaltaisella alalla ja kun keski-ikä on 48 vuotta, ei kai ole kovin suuri ihme, että myös motoristeja on runsaasti joukossamme. Moottoripyöräharrastajia on jäsenistämme noin 2000, Paperiliiton puheenjohtaja – ja itsekin Harley Davidsonilla ajava – Petri Vanhala arvioi. Vaikka yhteisen harrastuksen parissa tittelit unohdetaan, paperikoneet käyvät auttamatta myös motoristitapaamisessa. – Totta kai täällä puhutaan moottoripyörien lisäksi myös työasioista, tehdään paperia ja potkitaan hylsyjä. Olen tavannut paljon sellaisia ihmisiä, joita en työympyröissä tapaisi, mikä on kokoontumisen parasta antia: yhteenkuuluvuuden tunne niin motoristeina kuin paperiliittolaisinakin. Ensi kesänä tapahtuma palaa syntysijoilleen Imatralle, missä ensimmäinen kokoontuminen yhdeksän vuotta sitten keräsi paikalle hulppeat 750 moottoripyörää. Pyöreitä vuosia juhlitaan erikoisohjelmalla ja osallistujia odotetaan paikalle ennätysmäärä. ? P ? Anne Syväojan pyörää koristivat perinteisten ruusujen sijaan vaaleanpunaiset lootus-kukat. ? Tällä Gold Wingillä on varmasti tarina jos toinenkin takanaan. ? Tervakoskelaiselta Matti Haapaselta on jäänyt vain yksi kokoontumisajo väliin. ?Euralaiset Jukka ja Tarja Luhta eivät säikähtäneet sadetta. Hyvät varusteet pitävät motoristit kuivana ja mielen iloisena.
• 32 | Paperiliitto 5/2014 HIOMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Tarik Byman ” K URKISUON ASUINALUE Myllykoskella oli tiivis yhteisö, jossa tehtaan tonteille rakennettujen omakotitalojen keskellä oli jalkapallokenttä. Isä työskenteli sähkömiehenä tehtaalla, äiti oli töissä kaupassa. Meitä oli kolme lasta ja kulmakuntamme työläishenkinen. Pelattiin jalkapalloa Myllykosken Tovereissa, ei missään porvariseurassa. Rakennettiin majoja ja käytiin poliittisilla nuorisoleireillä, koska siellä olivat myös kaverit. Jätin oppikoulun kesken ja olin töissä rakennuksilla pari vuotta. Aloitin Myllykosken PK 7:n konehallin rakennuksella, joka nyt on purettu. Sieltä sain toissavuonna myös lopputilin. Tehtaalla olin 18-vuotiaasta lopettamiseen saakka. Mitäkö nuorena ihannoin? Elvistä ja Che Guevaraa. Tärkeitä nimiä jo silloin. Kansainvälisyys on aina ollut minulle tärkeää. Se alkoi kirjeenvaihdosta. Minulla oli useita kirjeenvaihtokavereita. Myöhemmällä iällä on tullut matkusteltua moottoripyörällä. Eksymällä löytää parhaat paikat. Matkoilta on jäänyt ystävyyssuhteita, jotka ovat kestäneet. Kansainvälinen toiminta on auttanut sisäistämään ja jäsentämään asioita. Vaikka raja vaihtuu, ihmiset eivät muutu. L ÄHDIN MYLLYKOSKEN ammattiosasto 35:n toimintaan 1980 luvun alussa. Nuorisojaostoon ja eri tehtävien kautta pääluottamusmieheksi lähes 21 vuodeksi. Siinä on voinut auttaa monia ja se on antanut myös hyviä ihmissuhteita. Vaikka luottamusmiesten työ on parin viime vuosikymmenen aikana muuttunut valtavasti, on työn punaisena lankana pysynyt yksittäinen ihminen, joka tarvitsee apua. Luottamusmiehet tekevät upeaa työtä ja heidän työstään riippuu sekin, pysyykö liitto vahvana. Pitkä oloni luottamusmiehenä on tehnyt kaverin sanoin töksnokasta hoksnokan. Olen oppinut esiintymään rauhallisemmin, enkä heti ensimmäiseksi lauo mitä ajattelen. Paljon olen oppinut myös ihmisistä. Kun on vaikea paikka, kaikkein rehvakkain saattaakin olla se, jolla on vaikeinta. Tai kun joku alkaa puhua pienestä asiasta, taustalla onkin jotain paljon isompaa. S OLIDAARISUUSJA kehitysyhteistyön tekeminen on ollut jälkikäteen katsoen toinen tienhaara elämässäni. Kolmas tienhaara on ollut adoptoida kolme lasta Etiopiasta vaimoni Sirkka-Liisan kanssa. Adoptio on opettanut, kuinka lapset ovat universaaleja. Heillä on samat perustarpeet, ilon ja surun aiheet kaikkialla. Aiemmasta liitosta minulla on kaksi biologista lasta. Tuntuu hyvältä, että olen hyvissä väleissä lasteni kanssa, koemme, että ollaan samaa porukkaa. Siitäkin olen onnellinen, että lapseni ovat pärjänneet elämässä. P APERILIITON TULEVAISUUDEN näen niin, että liitto säilyy, vaikka aleneva jäsenmäärä on toiminnan kannalta haastavaa. Uskon, että paperin valmistus jatkuu ja että tämän murroksen yli päästään ottamalla askel seuraavaan tuotantotasoon ja uusiin tuotteisiin. Jäsenet odottavat varmuutta ja vakautta työpaikoille. Sitä Paperiliitto voi luoda neuvottelemalla ja neuvomalla. Irtisanomistilanteissa ihminen kokee syyllisyyttä, siksi tärkeintä on sen tunteen poistaminen. Ei pidä ajatella, olinko huonompi kuin muut, kun juuri minut irtisanottiin. Ei, vaikka taustalla olisi jokin sairaus, sellainenkin, joka johtuu työstä. Paperiliiton sihteerinä näen alaa entistä paremmin kokonaisuuden kannalta. Työssäni saan myös jossain määrin hyödynnettyä kokemustani tehtaan lopettamisesta. Asun edelleen Myllykoskella, mutta työviikko kuluu Helsingissä ja se auttaa saamaan ajatukset pois lopetetusta tehtaasta. Kaikkien, joilta työ loppuu, pitäisi saada jotain muuta ajateltavaa, oli sitten edessä työttömyys tai uusi työ. Uskon, että ihmisellä on luontainen tarve mennä eteenpäin. Yksilöllistä on sitten se, millä tavoin ja miten nopeasti. Sysääjänä voi toimia ammattiliitto, vaikka perinteisesti se on huolehtinut lähinnä työssäkäyvien edunvalvonnasta. Myös ammattiosasto ja sen tarjoama yhteisö on tärkeä. Vaikka työkaveruus päättyy, se ei tarkoita, että myös kaveruus päättyisi.” ? P Töksnokasta hoksnokaksi Paperiliiton sihteeri Timo Bymanille, 60, yhdessä tekeminen ja toiselle avun antaminen ovat olleet tärkeitä läpi elämän. Vaikka raja vaihtuu, ihmiset eivät muutu. Timo Byman ja Sirkka-Liisa Pihlaste tapasivat viime Etiopianmatkallaan kummipoikansa Solomonin äidin ja sisaret. Kummien tuella Solomon kävi koulunsa ja opiskelee nyt insinööriksi.
• Paperiliitto 5/2014 | 35 HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO 54 VUOTTA SITTEN OSASTOT Reima Kangas K ajaanin Puutavara Osakeyhtiön perustaminen vuonna 1907 oli ratkaiseva askel Kainuun metsävarojen kehittämiselle ja nälkämaaksi kutsutun alueen talouselämän edistymiselle. Osakeyhtiön ensimmäinen tuotantolaitos oli Tihisenniemelle rakennettu kaksiraaminen höyrysaha. Pohjois-Suomen ensimmäinen selluloosatehdas valmistui Tihisenniemelle vuonna 1910. Laitos rakennettiin sulfiittimenetelmää käyttäväksi, koska Kainuun kuusimetsiä ei muuten olisi voitu hyödyntää järkevästi. Tervatalouden vaikutuksesta metsät olivat kuusistuneet, eivätkä ne tarjonneet sahateollisuudelle männyn veroista raaka-ainetta. Sulfiittimenetelmää puoltavana tekijänä pidettiin myös hajuttomuutta. Yleinen mielipide suhtautui kielteisesti sulfaattitehtaisiin niiden voimakkaan hajuhaitan takia. Tehtaan vuosikapasiteetti oli reilut 100 000 tonnia, josta noin 80 prosenttia vietiin ulkomaille, 20 prosenttia käytettiin omassa paperitehtaassa. Sellutehdas suljettiin 1982 vanhanaikaisena ja kannattamattomana. ? P Lähde: Tapio Karjalainen, Puutavarayhtiöiden maanhankinta ja -omistus Pohjois-Suomessa vuosina 1885–1939. Tunnistatko kuvan henkilön? Entä onko sinulla paperiliittolaisista kertova vanha kuva? Lähetä tiedot tai kuvasi toimitukseen. Muista laittaa mukaan myös yhteystietosi. – Kajaani Oy:n Kajaanin sulfiittiselluloosatehtaaan kuorimo. Kuvausvuosi 1967, kerto­ vat kuvan tiedot. Nälkämaan pöllejä Uuden vuosilomalain säännöksiä selostettiin Paperiliittolehdessä kesäkuussa 1960 tarkkaan. Laki oli edellistä selvempi, mutta se sisälsi monia uusia säännöksiä. Laissa määriteltiin voimassaolevan loman määräytymisvuoden päättymisen ajankohdaksi nykyinen 31. maaliskuuta. Pääkirjoituksessa harmiteltiin, että ammattiyhdistysliike oli päätynyt poliittisten pelureiden silmätikuksi ja ”mitä hillittömämmän poliittisen hajoitusvimman kohteeksi”. Pääkirjoitus kehotti rakentamaan ay-liikettä entistä voimakkaammaksi ja keskittämään kaikki voimat elinehtojen parantamiseen, jottei vuosien työ valuisi hukkaan. Lehden muita aiheita olivat sairausvakuutuslain valmistelu, paperialan pohjoismainen yhteistyö ja opintoasiamiesten kokoontuminen. ”Niin on luontoäiti herttainen kaikenikäisille tytöille ja pojille meidänkin leveysasteillamme kesällä. Valoa ja lämpöä on riittämiin sekä vilvoittavia vesiä ja tuoksuvaa kesän vehmautta kaikkialla,” luonnehti kansikuvateksti. ? P Vilvoittavaa vuosilomaa Teollisuusvalokuvaamo Mannelin / Lusto Porin osasto 10 Eläkeläispäivät pidetään osaston huvilalla Pajulassa to 3.7. Bussi lähtee linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 11.30, takaisin bussi lähtee noin klo 15.00. Karhulan osasto 16 Kesänviettopaikka ei ole enää jäsenistön käytössä. Terveisin hallitus. Lauritsalan osasto 44 Lasten kesätapahtuma Lappeenrannan Marjolassa lauantaina 12.7. klo 11–15. Aikuisten opastuksella lapsille tehtävärasteja Marjolan niemellä: Pelikentällä: Pallon tarkkuusheittoa, vesipullokeilaus, ämpärin täyttöviesti. Laavulla: Makkaraa, paahdettua kotileipää ja mehua. Saunalla: Saunominen ja uinti (omat pyyhkeet). Grillikatoksella: Jälkiruokana muurikkaletut, kahvi, mehu. Ilmoittautumiset 2. heinäkuuta mennessä: Sari Ylänen p. 050 542 7868 (myös tekstiviesti) tai s-postilla: sari.ylanen@ upm.com. Onnea uu­ sille kun­ nia jäse nille! Jäsenkor­ tilla saa Teboililta korotetun kesäalen­ nuksen. Kesällä korotettu ale polttoaineista Paperiliiton jäsenkortilla saa korotetun alennuksen Teboil-huoltamoilta elokuun loppuun saakka. Kesäkauden jäsenalennus on 2,5 senttiä litralta bensiinistä ja dieselöljystä. Lisäksi jäsenkortilla saa alennusta voiteluaineista 10 prosenttia, autokemikaaleista 5 prosenttia, pesuista 5 prosenttia sekä nestekaasupullon täytöstä 5 prosenttia. Jäsenkorttialennus on voimassa 31.8.2014 saakka. Polttoainealennukset saa Paperiliiton magneettijuovallisella jäsenkortilla kaikilta Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta, lukuun ottamatta nettohintapohjaisia Teboil Express -automaattiasemia. Teboil-asemat ja niiden palvelut näet osoitteesta www.teboil.fi Paperiliiton jäsenkortilla saat monia muitakin etuja. Katso kaikki jäsenetusi osoitteesta www.paperiliitto.fi. Paperiliiton kunniajäsenet 2014 Paperiliiton liittovaltuusto myönsi kevätkokouksessaan Paperiliiton kunniajäsenyyden 30 paperiliittolaiselle: Tampere 4: Heikkilä Jari. Jämsänkoski 11: Jokinen Raimo, Kivinen Kari ja Monni Veijo. Karhula 16: Pekkola Ossi. Tainionkoski 22: Perkiömäki Eino. Joutseno 23: Jantunen Terho. Veitsiluoto 41: Ranta Seppo. Lauritsala 44: Lemander Hannu. Valkeakoski 45: Kuisma Seppo. Lohja 47: Korsumäki Hannu. Pietarsaari 52: Ahonen Esa, Kull Bjarne ja Ruotsalainen Veijo. Kaipola 80: Arvaja Martti. Heinola 81: Nipuli Pekka ja Siren Sakari. Kuusanniemi-Voikkaa 85: Huumonen Sirkka-Liisa, Hämäläinen Anne, Kytö Lasse, Laaksonen Paula, Puljava Leo, Pyykkönen Viljo, Tiihonen Heikki jaVainio Pertti. Lahti 86: Kuusinen Jouni, Lahtinen Marja-Riitta, Niskanen Kalevi ja Tolonen Hannu. Uimaharju 88: Turunen Valde. 123rf
• 36 | Paperiliitto 5/2014 HIOMO Jukka Koskinen M eillä päin sanotaan, että lähdet vaikka maailman ääriin, tulee aina kuusaalaisia vastaan. Näin kävi Brysselissä toukokuussa, kun ajoimme lentokentältä kaupunkiin. Näin taksin ikkunasta serkkuni kävelevän vierestä ohi. Hän ja hänen puolisonsa ovat töissä EU:ssa ja ovat asuneet maassa parikymmentä vuotta. Kun sitten sovitusti myöhemmin tapasimme, varmistui, etten nähnyt omiani. Osasto 19:n hallituksen koulutusmatkan Euroopan ytimeen mahdollisti Kymin Osakeyhtiön 100–vuotissäätiö. Matkaohjelmaan oli merkitty pari EU-luentoa ja kaksi museokäyntiä. Luennot olivat ihan jees. Ehkä nyt saatiin parempi kuva meppien metkuista ja siitä, kuinka meidän pienen jäsenmaan asiat etenee EU:n rattaissa. Bryssel oli tällaiselle vähän matkustaneelle elämys. Siellä sitä oltiin paperintekijä(t) Suomesta ihmettelemässä ison kaupungin meininkiä. Hintataso antoi ymmärtää, että ei Suomi ihan kallein paikka taida ollakaan. Kerjäläisiä oli jokunen. Yksi parivaljakko jäi mieleen, nuorehko mies ja sekarotuinen koira. Mies oli kaikin tavoin kurjan näköinen , mutta koira oli hyvinvoivan näköinen ja kiltti. Kun nyt ollaan ”Rysselin reissua” sulateltu, niin kyllähän matka plussan puolelle reilusti jäi. Vaikkei parlamenttitaloon nyt päästykään, vaikka piti, niin no hard feelings, ei muisteta pahalla. ? P Reissu Rysseliin TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Saatiin parempi kuva meppien metkuista. M obiilijäsenkortin voit tilata liiton nettisivujen eAsiointipalvelussa. Mobiilijäsenkortti on yhtä virallinen kuin perinteinen muovinen jäsenkortti. Teboilin alennuksen saamiseksi tarvitset edelleen kuitenkin muovisen jäsenkortin. Viime vuoden lopulla ja sen jälkeen toimitettu muovinen jäsenkortti on voimassa vuodet 2014–2015. Voit käyttää joko perinteistä muovista jäsenkorttia tai mobiilikorttia tai molempia. Paperiliiton jäsenkortin saat nyt myös sähköisenä kännykkääsi. Lomapaikkoja koko porukalle Kaskisten osasto 3 Kolmonen Sijainti: Närpiö-joen rannalla muutaman kilometrin päässä Kaskisten keskustasta, Knåpnäsvägen 163, Närpiö. Tilat: Päärakennuksen alakerrassa esim. juhlatilaisuuden järjestäjälle iso keittiö aputiloineen sekä iso tupa erillisine ruokailutiloineen ja lasitettu "viherhuone". Keittiö sisältää juhla-astiaston. Yläkerrassa on majoitustilat 10 hengelle ja tarvittaessa muutama lisävuodepaikka. Puulämmitteinen ranta-sauna nykyajan mukavuuksin, sekä saunan yhteydessä takkahuone. Pihalla kota grillauspaikkoineen. Piha-alueelle mahtuu majoittumaan matkailuautolla tai -vaunulla. Kaikki rakennukset on sähköistetty. Hinta: Jäsenille 20 e/vrk ja ulkopuolisille 100 e/vrk. Astiaston saa käyttöönsä pienestä lisähinnasta. Hintaan sisältyy vesi, sähkö ja polttopuut. Kenelle: Varaus on mahdollista Paperiliiton lomapaikat Särkelässä, Puralassa ja Törmälässä on tarkoitettu jäsenten ja heidän perheidensä käyttöön. Liiton paikkojen lisäksi paperiliittolaiset voivat käyttää myös joidenkin ammattiosastojen vapaa-ajanpaikkoja ja kokoontumistiloja. Hyödy myös muista kesäisistä lomailuja jäseneduista, joista lisää Paperiliiton ja liiton ammattiosastojen nettisivuilla. myös muille kuin ammattiosaston jäsenille. Tiedustelut ja varaukset: Kari Keski-Korhonen, p.0400 518 001, joka toimii paikan talonmiehenä, sekä nettivarauksella osoitteesta www.paperiliitto.fi/ kaskisten-osasto.html. Jämsänkosken osasto 11 Saariniemen maja ja viekot Sijainti: Saarijärven rannalla, noin 3,5 km päässä Jämsänkoskelta. Tilat: Päärakennuksessa sauna, keittiö ja tuvan oleskelutila takkoineen sekä wc-tilat. Vuodesohvat yöpymiseen 6 hengelle. Suurehko grillikatos ja kota. Erilaisia pihapelejä ja rantalentopallokenttä. Kesäkäytössä kolme neljän hengen yöpymiseen sopivaa majaa, joita kutsutaan viekoiksi. Viekoilla yhteinen rantasauna ja jääkapeilla, hellalla sekä vesijärjestelmällä varustettu yhteinen keittokatos. Hinnat: Jäsenille: 1.6.–31.8. suto 35 e/vrk, pe-la 40 e/vrk, joulu, uusi vuosi ja juhannus 40 e/ vrk. Työporukoille: 50 e/vrk. Vieraskäyttö: 115 e/vrk, vieraskäyttö siivouksen kanssa 150 e/ vrk., siivous 35 e. Asuntovaunu tai -auto: 10 e/vrk, viekot 30 e/ viikko, 5 e/vrk. Majan voi varata korkeintaan kolmeksi vuorokaudeksi ja vain yksi varaus on voimassa kerrallaan. Kenelle: Pääsääntöisesti osaston jäsenille, mutta on myös ulkopuolisten käytössä. Varaukset: numerosta 020 416 6178 ja varauslistan näkee UPM Intranetin kautta. Simpeleen osasto 25 Kosinonniemen lomamökit Sijainti: Särkisalmi, Parikkala. Tilat: 5 kpl noin 20 neliön kokoisia mökkejä, joissa sähkölämmitys, liesi/uuni, jääkaappi ja kahvinkeitin sekä taloustavaroita. Joka mökissä sängyt 4 henkilölle. Vuokraaja tuo omat liinavaatteet ja talousja WC-paperit. Kenelle: Käyttöoikeus on kaikilla Simpeleen tehtailla vakituisesti työssä olevilla, tehtaalta eläkkeelle jääneillä sekä kaikilla Paperiliiton jäsenillä ammattiosastoon katsomatta. Vuokra-aika: Mökkejä vuokrataan viikon jaksoissa. Uuden varauksen voi tehdä, kun edellinen vuoro on käytetty. Tilanteen salliessa myös viikonlopuksi (pe su). Hinnat: Viikko 100 euroa, viikonloppu 50 euroa ja karavaanarit 10 euroa/vrk. Kodan käyttökorvaus 50 euroa/vrk. PeräJäsenkortti kännykkään – tilaa se nyt Mobiilijäsen­ kortin voit tilata liiton nettisivujen eAsiointipalve­ lusta.
• Paperiliitto 5/2014 | 37 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen I lkeä vatsatauti tuli ja kaatoi Emmi Reinikaisen vuoteeseen viikoksi. Se ei kerta kaikkiaan sopinut Reinikaiselle. – Harmittaa! Haluaisin jo töihin takaisin, hän manaili kesäkuun alkupuolella, kun tauti oli jo hellittämässä ja töihin paluu häämötti. Sairauslomasta tuli Reinikaiselle huono omatunto, vaikka hän tietää, että sellainen tunne on ihan hassu. Samalla kaihersi hieman sekin, että jääkö hän opissa jälkeen. – Tiedän, että pelko on turha, koska töihin palattuamme jatkan siitä, mihin jäimme. Reinikaisen suhtautuminen sairauslomaan kertoo hänen suhteestaan työhön. – Työ merkitsee minulle ihan älyttömästi. Se on yksi tärkeimmistä asioista elämässä. Se tuo mielekkyyttä, tietyn rutiinin ja turvallisuuden tunnetta. Reinikainen on tottunut touhuamaan pienestä pitäen. Sohvalla löhöily ei hevosja koiraihmiselle sovi. Iän myötä hän on kuitenkin oppinut myös hellittämään. – Ymmärrän nykyään sen, että kaikkea ei tarvitse tehdä valmiiksi yhdessä päivässä. Oikeassa paikassa Toukokuu Reinikaisella meni paperikone ykkösellä ja kakkosella päivävuorossa. Sairauslomalta palattuaan hän siirtyi taas vuoroihin. Alkukesälle sattui kovia helteitä. Reinikainen ei ole kuitenkaan kärsinyt kuumuudesta. – Totta kai tehdassalissa on lämmin, mutta valvomoissa viileää. Riittää, kun pääsee viileään paikkaan aika ajoin huilaamaan. Juon myös vettä pitkin päivää. Reinikainen on kotiutunut Kaukaalle hyvin. Hän kokee olevansa oikeassa paikassa. Ja kun Reinikainen kotiutuu, kielenkannat irtoavat. – Aluksi olen hiljainen ja katselen, mutta kun pääsen porukkaan sisään, alkaa höpötys. ? P ” Aluksi olen hiljainen ja katselen, kun pääsen porukkaan sisään, alkaa höpötys” Työ tuo ilon Palsta seuraa Emmi Reinikaisen oppisopimuskoulutusta. OPPISOPIMUKSESSA Mikko Nikkinen Emmi Reinikainen on kotiutunut Kaukaalle. Emmi Reinikai­ nen ? Ikä: 29 ? Asuinpaikka: Imatra ? Perhesuhteet: Avoliitossa ? Harrastaa: Koiria ja hevosia Näin mobiilikortti toimii Mene osoitteeseen www.paperiliitto.fi ja siellä eAsiointipalveluun. eAsiontipalveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. ? Jotta voit tilata kortin, pitää jäsenrekisteritietoihisi olla tallennettuna matkapuhelinnumerosi. Voit lisätä sen eAsiointipalvelussa omiin tietoihisi. ? Mobiilikortin lataaminen ja käyttö on ilmaista, mutta kortin lataamiseen käytetty datayhteys ja mahdollinen myöhempi Internetin käyttö maksavat liittymäsopimuksesi mukaisesti. ? Mobiilikortin Jäsensivujen kautta pääset eAsiointipalveluun, jossa omien tietojen päivittäminen ja tarkastelu vaativat salasanan. Ohjeet salasanan saamiseen löytyvät mobiilikortista, kun olet ladannut sen puhelimeesi. ? Kortissa on henkilöja jäsenyystietojasi. ? Mobiilikortin kautta voi päivittää omia tietoja ja tarkastella työttömyyskassan etuuksien maksatustietoja. ? Kortissa on linkit liiton nettisivujen yhteystietoihin ja jäsenetuihin sekä soittolinkit liiton ja työttömyyskassan palvelunumeroihin. ? Mobiilikortti toimii liittovakuutuksen vakuutuskorttina. ? Kortti on voimassa jäsenyyden ajan. ? Voit tilata mobiilikortin ottamalla yhteyttä jäsenrekisteriiin (yht.tiedot sivulla 38). ? P Lomapaikkoja koko porukalle moottori: 10 e/vuokraus (max. 1 vko), avain noudetaan työsuojeluvaltuutetun toimistosta. Lisätiedot ja varaukset: Viikkovaraukset ma-pe klo 7.30 15.30. Keskiviikon jälkeen mökki voidaan varata myös viikonlopuksi. Työsuojeluvaltuutettu: 050 5989 083, pääluottamusmies: 050 3217 831 tai puheenjohtaja 050 4112 108. Kotkan osasto 37 Haminan Pyötsaari Sijainti: Rauhaisa niemi vajaan tunnin ajomatkan päässä Kotkasta Vaalimaalle päin. Tilat: Mökki ei ole luksusmökki, mutta ajaa asiansa: sähköt, jääkaappi, vesi/sisä-wc, sauna, rantasauna, soutuvene, grillikatos, aitta. Nukkumapaikkoja 4 – 6, aitassa 3 huonetta, jossa kussakin 3 nukkumapaikkaa. Patjat ja tyynyt on, omat peitteet ja liinavaatteet mukaan. TV ei oikein löydä signaalia, mutta langaton netti toimii välttävästi. Hinnat: Ma-pe 300 euroa, pe-su 200 euroa tai ma-su 500 euroa, Paperiliiton jäsenille: 30 prosentin alennus. Lisätiedot ja varaukset: www. nettimokki.fi Heinolan osasto 81 Lepola Sijainti: Marjoniemen Kurenniemi, Kurenniementie 253, Heinola. Tilat: Päärakennus, sauna ja vuokrattavana 5 pikkumökkiä. Hinta: Mökkien kertavuokra (mape tai pe-ma) on huhtikuusta lokakuuhun 20 euroa ja marraskuusta maaliskuuhun 30 euroa. Kenelle: Varaustilanteen mukaan Lepola on myös muiden kuin Heinolan osasto 81:n jäsenten ja heidän perheenjäsentensä käytössä. Tiedustelut ja varaukset: Pääluottamusmiehet Stora Enso Fluting, 044 742 9754 ja Stora Enso Packaging, 040 845 7129. Lepolan muut asiat hoitaa Sakari Siren, 050 536 8865. Kyröskosken osasto 38 Hällä-Pirtti Sijainti: Alasentie 36, 39200 Kyröskoski. Tilat: noin 250 hengelle kokousten, juhlien ja saunailtojen järjestämiseen. Juhlasalissa on näyttämö. Hinta jäsenille: Juhlasali, ravintola ja keittiö 155 e/vrk, sauna ja takkahuone 55 e Hinta muille: Juhlasali, ravintola ja keittiö 260 e/vrk, juhlasali (myyjäiset ym.) 125 e, ala-aula (esittelyt ym.) 35 e, kokouksen pitäminen 20 e, sauna ja takkahuone 75 e, ravintola ja keittiö 45 e. Lisätiedot ja varaukset: Eino Vaunuveräjä puh. 0400 749 793 tai (03) 3716 703. Tiedot ja kuvat löytyvät osaston nettisivuilta. Liiton lomapaikoille majoitusmaksu Paperiliiton lomapaikoissa Törmälässä, Puralassa ja Särkelässä otettiin kesäkuun alusta käyttöön 10 euron vuorokausimaksu. Maksu koskee huoneistoja ja karavaanipaikkoja. Sitä ei peritä alle 18-vuotiailta, päiväkäynnille tulevilta jäseniltä eikä ammattiosastojen toimintaan liittyviin tilaisuuksiin osallistuvilta. Varaudu esittämään jäsenkorttisi. Maksu perustuu liittovaltuuston päätökseen. Näin varaat majoituksen: 1) Tee varaus puhelimitse. Lomapaikkojen yhteystiedot www.paperiliitto.fi/jasenasiat/lomat-ja-hyvinvointi/ liiton-omat-lomapaikat 2) Maksa majoitus etukäteen Paperiliiton tilille FI47 1521 3007 1036 01. Käytä viitteitä: Törmälä 201882584, Purala 20182568, Särkelä 20182571. 3) Näytä lomapaikassa kuitti maksusta ja jäsenkortti. Maksun voi poikkeustapauksissa suorittaa lomapaikoissa pankkitai luottokortilla. Maksu suoritetaan tulopäivänä klo 12.00–14.00 tai seuraavana päivänä klo 12.00–14.00. Loppusyksystä otetaan käyttöön sähköinen varausjärjestelmä. Jäsenkortti kännykkään – tilaa se nyt
• 38 | Paperiliitto 5/2014 HIOMO | Paperiliitto ja Paperityöväen työttömyyskassa tiedottavat Yrittäjyys ja liiton jäsenyys Voiko liittyä liiton jäseneksi, jos harjoittaa yritystoimintaa palkkatyön ohessa? Kyllä, sillä Paperiliiton jäseneksi voi liittyä henkilö, joka on päätoimisesti työntekijänä paperi-, kartonkija selluteollisuuden sekä niiden sivuammateissa, puolivalmiste-, paperinjalostus-, tapettiynnä muissa niihin verrattavissa tehtaissa. Jäsen liittyy samalla Paperityöväen työttömyyskassan jäseneksi. Miten sivutoiminen yrittäjyys vaikuttaa työttömyysturvaan? Kun yritystoimintaa harjoittava henkilö lomautetaan tai hän jää kokonaan työttömäksi, tulee hänen ilmoittaa työja elinkeinotoimistoon yritystoimintansa samalla kun ilmoittautuu työnhakijaksi. Työja elinkeinotoimisto tutkii yritystoiminnan laajuuden ja antaa siitä työvoimapoliittisen lausunnon. Jos päivärahan hakijan yritystoiminta katsotaan sivutoimiseksi, voidaan työttömyyspäiväraha maksaa täysimääräisenä tai soviteltuna. Työttömyyskassa katsoo yritystoiminnan tulot ensisijaisesti viimeksi vahvistetusta verotuspäätöksestä. Yritystoiminnasta on saatu verotettava ansiotuloa, vaikuttaa se ns. soviteltuna tulona päivärahaa maksettaessa. Miten sivutoiminen yrittäjyys vaikuttaa vuorottelukorvaukseen? Vuorotteluvapaata viettävän sivutoimisen yrittäjän saamaan korvauksen vaikuttaa se, muuttuuko yritystoiminnan määrä. Sovitellun vuorottelukorvauksen maksaminen yritystoiminnan ajalta edellyttää, että yritystoiminta on todettu työja elinkeinotoimistossa sivutoimiseksi. Päävai sivutoimista yritystoimintaa? Työja elinkeinotoimisto arvioi, onko henkilön työllistyminen yritystoiminnassa päävai sivutoimista. Sivutoimisesti yritystoiminnassa työllistyvällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen. Jos työmäärä on niin suuri, että se estää kokoaikatyön vastaanottamisen, yritystoiminnassa työllistyminen on päätoimista. Yritystoiminnasta saatavalla tulolla ei ole merkitystä, kun arvioidaan työllistävyyttä. Palkansaajatyön ohessa harjoitettu yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi, jos henkilö on työskennellyt kokoaikatyössä palkansaajana vähintään kuusi kuukautta. Yritystoiminnan katsominen sivutoimiseksi työhistorian perusteella tarkoittaa sitä, että työssäolo ja yritystoiminnan harjoittaminen on ollut samanaikaista. ? P Työttömyysturvaasiat ? Paperityöväen Työttömyyskassa ? Ma-pe klo 9.00–12.00 ? Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) ? Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi ? Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa ? Faksi: (09) 876 4095 ? Osoite:Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349 00531 Helsinki eAsiointipalvelu ? Voit hoitaa työttömyysturvaa ja jäsenmaksua koskevia asioita myös sähköisesti. ? www.paperiliitto.fi > eAsiointipalvelu ? Tee ansiopäivärahahakemus, tarkista käsittelyn tila ? Ilmoita jäsenyyttä koskevista muutoksista ? Täydennä yhteystietojasi Jäsenasiat ? Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus ? Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 ? Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen tai Leila Levosalo Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. ? Sähköposti: jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ? Faksi: (09) 701 2279 ? Osoite: Paperiliitto r.y./ Jäsenrekisteri PL 326 00531 Helsinki Palkansaajatyön ohessa harjoitettu yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi, jos henkilö on työskennellyt kokoaikatyössä palkansaajana vähintään kuusi kuukautta. 123rf
• Paperiliitto5/2014 | 39 TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento Laatinut Arto Inkala RISTIKKO SUDOKU Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 4/2014 täyttäneistä palkinnon sai Saara Heleä Tampereelta. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 1.8. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 5”. Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 43. Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 4/2014 ratkaisu "
• 40 | Paperiliitto 5/2014 Teksti Sari Kangas K eväällä 1975 Juha Turpeinen osti Pankakosken kyläsepältä kivivasaran kolmella markalla. Hän tarvitsi vasaraa kivien halkaisuun. 11-vuotias Turpeinen oli oppinut kiviharrastamisen perusteet koulussa vierailleelta geologilta ja oli valmis malmien etsintään. – Into lyödä kivi halki moukarilla on yhä kova, Pankaboardin kartonkikoneenhoitaja sanoo. Kun kiven halkaisee, sen murtopinnassa näkyy, sisältääkö se malmimineraaleja. Turpeinen etsii muun muassa sinkkiä, kuparia, nikkeliä ja kultaa. Kiinnostavilta vaikuttavat kivinäytteet hän lähettää tutkittaviksi Geologian tutkimuskeskukseen (GTK). – Tulokset aina jännittävät. Odotan niitä kuin lapsi joulupukkia. Jatkotutkimuksiin johtavista näytteistä saa hyvän mielen lisäksi palkkion. Parhaimmillaan näytteet johtavat kaivosten perustamiseen. Esimerkiksi Outokummun kuparikaivos ja Kemin kromikaivos ovat saaneet alkunsa juuri kiviharrastajien lähettämistä kansannäytteistä. Turpeisen harrastus oli välillä katkollakin. Onneksi hän löysi kahdeksan vuotta sitten mummonsa jäämistöstä kivinäytepakkauksen, jonka oli ala-asteikäisenä tilannut GTK:lta. Siististi sanomalehtiin käärityn paketin myötä harrastus virisi kukoistavaksi. Toissa vuonna Turpeinen sai GTK:n pääpalkinnon sinne toimittamistaan näytteistä. Turpeisen mukaan parasta kiviharrastuksessa on kuitenkin luonnossa liikkuminen. Metsässä vietetyn päivän jälkeen mieli on aina piristynyt ja lihaksissa on miellyttävä väsymys. – Se on ihan päinvastainen kuin kuuman kartonkikoneen ääreellä saatu stressiväsymys, Turpeinen hehkuttaa. Keväästä syksyyn kestävällä kivikaudella Turpeinen koluaa metsiä pari kertaa viikossa, yleensä aamusta iltaan. ? P KAHVITAUKO KAHVITAUKO TAUKOTILA Jälkipelit Kotkanpesässä Aaltopahvimiehet puhuvat urheilusta. Politiikka jäi 1980-luvulle. – Tämä on tauti, joka vain pahenee, sanoo Juha Turpeinen. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Kultaa ja kunniaa ELÄMÄÄN LAATUA Teksti lkka Palmu Kuvat Mika Kanerva H apa, Tapsa ja Arska jauhavat jääkiekkoa DS Smithin aaltopahvitehtaan kahvinjuontikopissa, koska maajoukkue upotti eilen Kanadan 3–2. – Aina puhutaan urheilusta, sanoo Tapsa. – Tai naisista, sanoo Hapa. – Tai musiikista, sanoo Arska. – Ja sitten me arvostellaan yläkerran porukkaa. Se on parasta puuhaa. Miehiä huvittaa, koska on perjantai. Duunarien huulet ovat sellaisia: liikkuvat sitä vilkkaammin, mitä kauemmaksi maanantai jää. Miehiä päällekkäin Hapa, Tapsa ja Arska tulivat tehtaalle 1970-luvulla, kun kolme vuoromestaria hallitsi vuorossa koko tehdasta. Nykyään pahvinstanssaaminen edellyttää väliportaaseen kahden tusun lisäksi kahta koordinaattoria ja neljää alue-esimiestä. Miehiä päällekkäin. Tietäähän sen, mitä siitä seuraa. – Ne ei tiedä toistensa asioita, kertoo Tapsa, varapääluotto. – Kohta niitä on täällä enemmän kun työntekijöitä, valittaa Hapa. Pyöreän pöydän keskellä olisi munkki poikineen. Pääluotto Jukka Myllynpää tyrkyttää valtavia mansikkakääretortunviipaleita. Työ sujunee näillä eväillä ilman väliporrastakin, vuosikymmenien työkokemuksella. Pääluotto jatkaa ajatusta. – Perkele, siinä muuten hukkuu paljon tavaraa maailmalle, kun nää karvanaamat lähtee eläkkeelle. Se on ihan päinvastainen kuin kartonkikoneen ääreellä saatu stressi­ väsymys. Harri Pilve,Tapio Seppä ja Ari Kalliojärvi kinaavat kahvitauon ratoksi jääkiekkotuloksista.
• Teksti Sari Kangas A ino Miikin syntymäpäivä vierähtää tuttuun tapaan lähimpien sukulaisten kanssa. Siskojen, veljen, tädin ja serkun lisäksi juhliin kokoontuu muutama kaveri. Vaikka yksikään aiemmista merkkipäivistä ei nouse aivan erityisenä mieleen, syntymäpäivä on lapsuudesta asti ollut erityisen mukava ja mieluisa juhla. – Siksi kakku, vieraat ja lahjat kuuluvat yhä ehdottomasti päivään, Miikki toteaa. Miikin kesälomasta on puolet takanapäin. Kesän alku kului Iitin ja Kuopion mökeillä ilman isompia projekteja. Saunominen, oleilu ja aviomiehen kalastamisen seuraaminen täyttivät päivät ja rentouttivat mielen. Kalansaaliit pariskunta grillata tai savustaa. Mökkivesien tavallisimmat saaliit ovat kuha, ahven ja hauki. Toinen lomapätkä odottaa elo-syyskuun vaihteessa. Miikin mielestä loma tuntuu enemmän lomalta ilman tiivistä ohjelmaa.? P Paperiliitto 5/2014| 41 TAUKOTILA Jälkipelit Kotkanpesässä Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Minkä alan ammattiliiton lyhenne on Pro? 2. Kenen kirjoittama romaani on Seitsemän veljestä? 3. Mitä urheilujoukkuetta nimitetään mediassa Huuhkajiksi? 4. Mitä toista urheilujoukkuetta nimitetään susiksi? 5. Kuinka monesta ammattiosastosta muodostuu tämän hetken Paperiliitto? 6. Missä pidetään tämänvuotiset SAKpäivät? 7. Mitä tarkoittaa Y-sukupolvi? 8. Kuinka monta palkansaajaa kuoli vuonna 2010 työpaikkatapaturmaisesti? 9. Missä maassa äänestettiin aktiivisimmin 2014 EU-vaaleissa? 10. Mikä on Suomen Luonnonsuojeluliiton tunnuseläin? Vastaukset sivulla 42. Rentoutumista SYNTTÄRISANKARI MITÄS TIEDÄT? Aino Miikki Syntynyt: 7.6.1989 Syntymäpaikka: Valkeala Perhe: Aviomies ja kaksi koiraa Työ: Myymäläleipuri, Fazer Terveiset: Sukulaisille ja kavereille! Aino Miikki pitää syntymäpäiväjuhlasta. Demarit nurkasta Aaltopahvimiesten kahvikoppia kutsutaan Kotkanpesäksi. Hitlerin huvimajaan viittaava nimi on peräisin 70-luvulta, jolloin lasin takana istui vuoromestari, huumori oli kovaa ja alakerran väki tyystin vasemmiston vallassa. – Demarit oli ajettu kirjaimellisesti nurkkaan. Vessassakaan ei käyty samaan aikaan, kertoo Hapa, vanha kommari. – Muuten oli mukavampaa, tehtiin enemmän yhdessä kaikkea mukavaa. Isojen urheilukisojen alla kerättiin listaa kuka voittaa. 50 äijää pisti vitosen tai kympin, ja parhaiten veikannut sai koko potin. Nykyään saa olla jo demari, mutta vedot lyödään itsekseen. Vaikka näiltä hepuilta ei tarvitsisi kovin kauaa euroja maanitella. – 4-3 Suomelle ja loppuottelusta kultaa, sanoo Hapa. – 4-1 Suomelle, ja loppuottelusta kultaa, jos vastassa on Venäjä. Ruotsille hävitään, sanoo Tapsa. – Tsekki voittaa 3-1, kuittaa Arska. – Mitäh? Arska selittää moraalittomuuttaan. – Mää teen pitkävedon Tsekin puolesta. Mua ei harmita kummassakaan tapauksessa! – Äääää....huijausta! Aaltopahvimiehet alkavat kinastella. Heistä tuntuu vielä siltä, että oma mielipide voisi vaikuttaa tulokseen. ? P ” Duunarien huulet ovat sellaisia: liikkuvat sitä vilkkaammin, mitä kauemmaksi maanantai jää. Pahviäijät: Tapsa Tapio Seppä, 56 Ammatti: Koneenhoitaja Vakaumus: Tappara ja tulosveto Arska Ari Kalliojärvi, 60 Ammatti: Stanssinvalmistaja Vakaumus: Ilves ja moniveto Hapa Harri Pilve, 61, Ammatti: Stanssinvalmistaja Vakaumus: Vasemmistoliitto, Tappara ja Keno Lielahden aaltopahvitehdas, DS Smith ? R akennettu :1971 ? Omistajat: G.A. Serlachius 1971–, Metsä-Serla 1986–, SCA 2000–, DS Smith 2012– ? Tuotteet: Aaltopahvipakkauksia ? Tuotantohallin pinta-ala: 3 hehtaaria ? Työllistää: 220 Suomessa
• 42 | Paperiliitto 5/2013 S uomen kerrotaan jäävän jälkeen Pohjoismaista. Tätäkin enemmän meistä karkuun kirii väitetyn mukaan muu maailma. Se jättää taakseen koko vanhenevan Euroopan. Perin kuluneeksi on jo käynyt johtajien hokema, jonka mukaan meidän tulee juosta yhä lujemmin, että pysyisimme paikoillamme. Nyt meistä kunkin pitäisi lisäksi jaksaa työelämän kilparadalla yhä pidempään. Kertomatta on enää se, mihin pivoon ikääntyneen mailerin loppusuora on kätkettynä. Että ”jäämme jälkeen” ja että ”pitää juosta”, johtuu mitättömästä talouskasvustamme. Bkt:n kasvua kuvaava numero on ainakin elinkeinoelämälle ja hallitusherroille luku, josta luetaan se, miten meillä menee. On kasvulla – kuten kiistanalainen mittari kaikenkattavasti pelkistetään – oikeastikin merkitystä. Hyvinvoinnin systeemimme edellyttää joidenkin prosenttien tasaista talouskasvua pysyäkseen pystyssä. Että tuo kasvu on todettu jälkiteolliselle maalle yhä vaikeammaksi saavuttaa, ei ole saanut meitä lopettamaan yrittämästä tai rukkaamaan rakennelmaamme muuksi. Siispä läähätämme ja läkähdymme. E x-meppi Lasse Lehtinen kertoi vuosia sitten Brysselin terveisinään eurooppalaisesta keskustelusta, jossa perättiin hyvää elämää. Keskeinen ajatus oli kyseenalaistaa Euroopan kilpajuoksu Aasian ja ”uuden mantereen” talouk sien kanssa. Miksi jo osin hyvinvointiin yltäneen maanosan tulisi tavoitella samanlaisia kasvun lukuja, ylipitkiä työpäiviä ja isompia tuotantomääriä tai aiheellisten voimavarojen panostuksia kuten muualla maailmassa? Saisivat ponnistella vielä pitkään saavuttaakseen eurooppalaisen arjen. Meidän oli sen sijaan hyvä pohtia, mitä hyvinvointina pidämme. Olisiko se sittenkin ei enemmän, vaan vähemmän rehkimistä? Olin eurovaalikampanjan aikaan yhdellä ”kärsivän” Kreikan saarista. Vähättelemättä euroalueen köyhän miehen taloudellista ja sosiaalista kriisiä päädyin Hellaan konnuilla siihen mietelmään, ettei elämä toisaallakaan ollut hullumpaa. Buzukin soittaja näpelöi kaihoisia sointuja verkkaisissa saarten kylissä kuten ennenkin. Nyt vain ovat kuulijoiksi ja isiensä palstojen viljelijöiksi palanneet monet nuoret kaupunkien ahdinkoa pakoon. Ehkäpä he voivat tänään eilistään paremmin? Ja mitä Suomen toukokuiseen vaalikeskusteluun tulee, en siitä hyvän elämän evästä tainnut löytää. Löysikö joku?? P 1. Toimihenkilöliiton 2. Aleksis Kiven 3. Jalkapallomaa­ joukkuetta 4. Koripallomaajoukkuetta 5. 63:sta osastosta 6. Kuopiossa, lokakuussa 7. 1980­luvun ja 1995 vä­ lillä syntynyt ihminen. 8. 33 henkilöä 9. Belgiassa, noin 90 % 10. Saimaan norppa Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastanut taekwondoa 18 vuotta. Toimii myös valmentajana. Miksi: Taekwondo on monipuolinen laji. Se sisältää paljon fyysistä kamppailua, mutta liikesarjat, tekniikan hallinta ja taktisuus tuovat siihen myös henkisen puolen. Miten aloitti: Kuljetti aikoinaan omia lapsiaan harjoituksiin ja päätti itsekin kokeilla. Vanhemmalla iällä aloitettu harrastus imaisi mukaansa. Kuinka usein: Aallon vapaa-ajasta puolet kuluu harjoituksiin, valmentamiseen ja seuran asioiden hoitamiseen. Harrastajien seuraaminen ja kilpailutoiminta tuovat kuitenkin moninkertaisesti sisältöä elämään. Lajilta saa enemmän kuin sille antaa. Seura: Loviisan taekwondoseura. Se tarjoaa harrastamisen ja kotimaan kilpailujen lisäksi mahdollisuuksia kansainvälisiin otteluihin ulkomailla. Keväällä oteltiin Itävallassa, syksyllä suunnataan Puolaan. Intohimo: Kilpailut viehättävät. Kansainvälinen taso on kova, mutta yksittäisetkin suomalaisten otteluvoitot riemastuttavat. Saavutus: Valmentajana oman tyttären Suomen mestaruus on lähinnä sydäntä. Omat vyösuoritukset ovat henkilökohtaisina taidonnnäytteinä jääneet mieleen. ? P Monipuolinen laji JUHA AALTO Ikä: 54 Asuinpaikka: Loviisa Perhe: Vaimo ja kolme aikuista lasta Työ: Kunnossapidon työntekijä, Corenso United Oy JÄSEN HARRASTAA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas TAUKOTILA Juha Aalto valmentajana kilpailussa. – Protestoin jotakin tuomiota tai haluan video tarkennusta. Aleksis Kivi on kirjoittanut romaanin Seitsemän veljestä. Euroopan ääniä 12 3r f Systeemi edellyttää joidenkin prosenttien talouskasvua. Jarno Partanen Reijo ”Reka” Hämäläinen on 57-vuotias toimittaja Kotkasta. Takana on pitkä ura työmarkkinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ayhistoriikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com R E K A N K Y Y D IS SÄ
• Paperiliitto 5/2013 | 43 Sudokun ratkaisut Nro 6 Aineistot ................13.08. Ilmestyy ................ 29.08. Nro 7 Aineistot ................10.09. Ilmestyy ................ 26.09. Nro 8 Aineistot ................ 15.10. Ilmestyy ................. 31.10. Nro 9 Aineistot .................12.11. Ilmestyy ................. 28.11. Nro 10 Aineistot .................. 3.12. Ilmestyy ..................19.12. Paperiliitto-lehden aikataulu Sinä ammattiosastosi tai työpaikkasi LUOTTAMUSHENKILÖ. Kaipaatko liikunnallista hengähdystaukoa? Lisää eväitä hyvinvointiisi? SAL-lomat tarjoaa nyt mahdollisuuden liikunta keskus Pajulahdessa. Sisältää majoituksen, täysihoidon ja mukaansa tempaavan ohjelman. LUOTTAMUSMIESTEN HYVINVOINTIKURSSIT 2 + 2 + 2 + 1 yötä 4 VALITSE TAI HINTA VAIN yötä 100 € Tutustu ohjelmiin, kurkkaa lisätietoja ja ilmoittaudu: www.sal-lomat.fi Sinä ammattiosastosi tai työpaikkasi LUOTTAMUSHENKILÖ. Kaipaatko liikunnallista hengähdystaukoa? Lisää eväitä hyvinvointiisi? SAL-lomat tarjoaa nyt mahdollisuuden liikunta keskus Pajulahdessa. Sisältää majoituksen, täysihoidon ja mukaansa tempaavan ohjelman. LUOTTAMUSMIESTEN HYVINVOINTIKURSSIT 2 + 2 + 2 + 1 yötä 4 VALITSE TAI HINTA VAIN yötä 100 € Tutustu ohjelmiin, kurkkaa lisätietoja ja ilmoittaudu: www.sal-lomat.fi