Yhteiset haaveet Nro ?/???? ??.?.???? ??. vuosikerta ”Iloja ja suruja jaan myös työkavereideni kanssa.” Pauliina Parola, s. 32 Mondi lopetti Lohjalla s. 4 | Taukojumpan paikka , selitykset seis! s. 21 | Luonto rauhoittaa ja elvyttää s. 24 PAPERI Li it to Jelkäset Suomesta ja 7 paperiduunariperhettä ympäri maailmaa arvostavat arjessaan samanlaisia asioita. Etusijalle nousevat perhe ja työ. 01_kansi.indd 1 17.6.2015 15:46:22
Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Entä o t se eur 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 43-vuotias Paperiliiton jäsen, 50 000 euron turva. K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 6 Esi . €/kk * 02-3_sisis.indd 2 9.6.2015 11:18:25
PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Mondi lopettaa Lohjalla. 6 Suunnittelu vähentää virheitä työssä. 8 Järjestäytymisen pitäisi olla jokaisen peruaoikeus. 10–19 Reportaasi Mitä toivoo paperiduunari Egyptissä, Intiassa, Italiassa, Kreikassa, Norjassa, Saksassa, Suomessa ja Yhdysvalloissa. 21 Taukojumppaa työn oheen. 24 Luonto rauhoittaa mielen. 28 Mika Karhu hakee kalasoppa-ainekset sukeltaen. 32 Pauliina Parolalla on aina jokin projekti työn alla. 33–37 Hiomo 34 Motoristit Imatralla. 36 Kesätekemistä: majoitu mukavasti ja mene Musareille. 39–42 Taukotila 39 Ristikko ja sudokut. 40 ER-Pahvityössä on mehenki. 42 Rekan kyydissä: Ilmassa on turvattomuutta. 10–19 Reportaasi Samat ilot, samat surut. Asuipa paperityöntekijä missä päin maailmaa tahansa, toiveet ja huolenaiheet ovat samankaltaisia. Italiassa Riccardo Bergaminin perheessä on viime vuosina jouduttu kiristämään vyötä, sillä perheitä koskevia tukia on vähennetty. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Entä o t se eur 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 43-vuotias Paperiliiton jäsen, 50 000 euron turva. K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 6 Esi . €/kk * Vesa-Matti Väärä Eija Valkonen Johannes Wiehn Eeva Eloranta-Jokela H an nu Kä rk kä in en Marco Destefanis 34 ?Tommi ja Veijo Tukiaisen innosti motoristitapahtumaan kylpylä. 6 ?Autolastaaja Kari Leinonen tunnistaa inhimillisen virheen tilanteet. 28 ?Mika Karhulla on isot keuhkot. Niitä tarvitaan kun sukeltaa ilman happilaitteita. 8 ?Levi Ross kävi kylässä. 21 ?Jumppaa, äläkä keksi tekosyitä. 24 ?Luonnon äänet laskevat sykettä. H an nu Kä rk kä in en Susanna Chazalmartin 02-3_sisis.indd 3 17.6.2015 14:11:41
? | Paperiliitto ?/???? S uomi sai yli kahdenkymmenen vuoden odottamisen jälkeen taas paperiliittolaisen ministerin. Odottavan aika oli pitkä, mutta nyt se päättyi. Oikeusja työministerin pestistä lämpimimmät onnittelut Jari Lindströmille. Tuolla paikalla pääsee ratkaisevasti vaikuttamaan työntekijöiden oikeuksiin työpaikoilla. Odottamisesta johtui mieleeni perinne, joka vielä ainakin osassa Suomea muistetaan – nuuttipukit. Vanhaan aikaan talosta taloon kiersi nuoria miehiä, jotka nuorten miesten ikiaikaiseen tapaan vaativat talonväeltä olutta. Vaikka näitä pelättiin, päästettiin heidät taloihin sisään. Juuri virassaan aloittanut hallitus ilmoitti ensi töikseen uudistavansa työlainsäädäntöä pidentämällä koeaikoja, mahdollistamalla määräaikaisten työsopimusten solmimisen ilman perusteita ja heikentämällä takaisinottovelvoitetta. Tavoitteisiin kirjattiin vielä mahdollisuus sopia paikallisesti paitsi työehtosopimuksen määräykset alittavista palkoista myös työsopimusten purkamisen edellytyksistä. Näiden päälle pitäisi vielä sopia tuottavuusloikasta, joko palkkoja alentamalla tai työaikaa lisäämällä. Palkaksi näistä toimenpiteistä hallitus lupaa leikata työttömyysturvaa. Hallituksen työhuonekunta EK on lisäksi luvannut osallistua talkoisiin ehdottamalla sunnuntaikorotusten poistamista, koska ne ovat vain jäänne entisiltä ajoilta. Entisinä aikoina nuuttipukit päästettiin sisään siitä yksinkertaisesta syystä, että näiden pelättiin tekevän pahaa talon väelle. Valitettavasti mikään ei näytä muuttuneen. Jos ovea ei avata, lupaa hallitus yhdessä EK:n kanssa tulla karmeista sisään. Entisaikaan näistä pukeista päästiin eroon oluella, nyt kysymyksessä ovat työehdot. Sinun, minun ja lasten. Jos nyt annetaan periksi, takaisin näitä ei saada koskaan. Jätetäänkö pukki yhdessä porstuaan? P Pukki porstuassa PÄÄKIRJOITUS Palkaksi näistä toimenpiteistä hallitus lupaa leikata työttömyysturvaa. VASTARANNAN SUPI Teksti ja kuvat Eeva Eloranta-Jokela K un tieto lopettamispäätöksestä tuli, ajattelin ensin, että parempi olisi lopettaa työt siihen paikkaan. Viimeiseen asti tehtaalla on kuitenkin tehty töitä sillä ammattitaidolla, mikä meillä on, sanoo Anna Johansson. Johanssonille, kuten monelle muullekin lohjalaiselle, tehdas on ollut lapsuudesta saakka tuttu ja turvallinen vaihtoehto työpaikaksi. Hänellekin 18-vuotiaasta ensin kesätöiden ja myöhemmin määräaikaisuuksien kautta. Lopulta Johansson vakinaistettiin paperitehtaan leikkurille. – Pääsin sittenkin paperimieheksi – ja siitä kahden viikon päästä alkoivat yt:t, JoKohti uusia urapolkuja Mondin Lohjan tehtaalta irtisanotut aikovat tehdä kohtaamispaikastaan omannäköisen. hansson sanoo. Nyt pitäisi miettiä, mihin ammattiin kokki ja entinen paperimies voisi opiskella niin, että alalla riittäisi töitä. Mondi päätti toukokuun lopussa sulkea Lohjan Pitkäniemessä sijaitsevan paperitehtaansa seitsemän vuoden omistamisen jälkeen. Tehtaan historia on yli vuosisadan mittavampi, kuten tässä lehdessä kerrotaan sivulla 35. Tuotanto tehtaan molemmilla paperikoneilla pysähtyi juhannusseisokkiin ja noin 150 hengen henkilöstö sanottiin irti. Jälkihoito tehtaan muissa toiminnoissa jatkuu heinä-syyskuuhun. Toisen paperikoneen sulkemisesta Mondi päätti jo viime vuoden lopulla. Päätös koko tehtaan sulkemisesta ei lopulta yllättänyt, sillä epävarmat vuodet kestivät monen mielestä yllättävänkin pitkään. Sijainnista etua Mondi tukee irtisanottuja työntekijöitä tuKeksimäni juhannuksen survival-varustuksen ”musta laatikko” kertoo missä oon ollut ja mitä on tapahtunut. KUORIMO 4_5_kuorimo.indd 4 17.6.2015 14:10:52
Paperiliitto ?/???? | ? Kohti uusia urapolkuja SILPPUA Walkin Pietarsaaren tehdas Mondille Yrityskauppa: Mondi Group ostaa Walki Groupilta kaksi tehdasta. Tehtaat sijaitsevat Pietarsaaressa Suomessa ja Wroclawissa Puolassa. Henkilöstöä tehtaissa on yhteensä noin 245. Kauppa vaatii toteutuakseen EU:n kilpailuviranomaisten hyväksynnän. Mondin sanoo panostavansa laadukkaisiin, kilpailukykyisiin tehtaisiin. Mondilla on eri puolilla Eurooppaa ennestään viisi ekstruusiopäällystystehdasta. Niissä valmistetaan paperija ? lmipohjaisia tuotteita paperi-, pakkaus-, auto-, rakennus-, elintarvikeja lääketeollisuudelle. Mondi Fibre Packagingin toimitusjohtaja Jussi Vanhasen mukaan Pietarsaaren tehdas on yksi Euroopan suurimmista ekstruusiopäällystystehtaista. Walkille jää Pietarsaaren tehtaalle RFID-tuotantolinja ja tuotekehitystoiminnot. Pääluottamusmies Matti Hautalan mukaan kaupan mukana siirtyvät noin 130 paperiliittolaista ovat tulevan suhteen odottavalla kannalla. Lisätietoja on odotettavissa vasta kaupan varmistuttua. Walkin omistuksessa Pietarsaaren tehdas on ollut vuodesta 2007. Aiemmin sen omisti UPM. Walki investoi Valkeakoskelle Investointi: Walki Group investoi Valkeakoskelle. Summaa yhtiö ei kerro, mutta kyse on useammasta miljoonasta. Yritys odottaa eristepäällysteiden markkinoiden kasvavan lähivuosina, koska rakentamista koskevat vaatimukset energiatehokkuudesta. Rakentamisen uumoillaan muutenkin vilkastuvan. – Myös tarve korjata rakennuksia energiatehokkaammiksi kasvaa, arvioi Walkin rakennusliiketoiminta-alueen johtaja Kari Salminen. – Ainahan se on hyvä, että tehtaaseen investoidaan ja sitä kautta saadaan kehitettyä tehdasta. Käsittääkseni investointi on Valkeakosken tehtaan historian suurin, kertoo pääluottamusmies Janne Pietilä. Walkilla on tuotantoa Suomen lisäksi 10 maassa ja sillä on henkilöstöä noin 900. kemalla uuden työn etsimistä, koulutukseen hakeutumista ja tarjoamalla mahdollisuuden päivittää erilaisia korttipätevyyksiä. Kun tehtaan portit sulkeutuvat, työntekijöiden käyttöön saadaan tila BusinessLohja Yritystalosta. Mukana hankkeessa ovat Mondi, Lohjan kaupunki ja Parik-säätiön myötävaikutuksella Lohjan työttömät ry. RAY:ltä tukea on toimintaan anottu ensi vuoden alusta lähtien. Kohtaamispaikan, oman olohuoneen idea on, että uusia uria etsiessä voi tavata entisiä työkavereita samalla, kun käyttää hyväkseen työllistämis-, koulutusja neuvontapalveluja. Talossa toimivat nimittäin jo valmiiksi TE-toimisto ja Novago Yrityskehitys, joka auttaa ja neuvoo yrityksen perustamisessa. Naapurirakennuksessa sijaitsee Laurea ammattikorkeakoulu. Yritystaloon siirtyy toimintaansa jatkamaan myös uudelleensijoituspalvelu, joka aloitti toimintansa tehdasalueella. Talkoot elokuussa Mondilaisten omasta olohuoneesta aiotaan tehdä paikka, jossa saa kädestä pitäen apua työnhakuun. Vastaavaa toimintaa luotiin Myllykoskelle tehtaan lopettaessa ja joka jatkuu yhä. Lohjalle luodaan oma versio. – Tarkoitus on pitää talkoot elokuussa ja saada porukka tekemään tilasta sen näköinen, mitä haluavat. Sopiva nimi valitaan nimikilpailulla, pääluottamusmies Mika Pajuoja kertoo. Lohjan ammattiosasto 47:n puheenjohtajan Sami Heinonen-Turkian mukaan ammattiosasto aikoo tarjota jäsenilleen tapahtumia tasaiseen tahtiin ja ennestään tutuin muodoin. Pajuoja, Heinonen-Turkia ja työsuojeluvaltuutettu Juri Toivonen pohtivat, kuinka positiivisella ammattiylpeydellä ja laadukkaasti töitä on tehty loppuun saakka. Kesän jälkeen osaaminen on suunnattava uusiin asioihin, kuten yhteisen olohuoneen, kohtaamispaikan, luomiseen. P ?Anna Johansson aikoo ehkä opiskella uuden ammatin. Samalla Lohjan vanhimmalla tehtaalla ovat olleet töissä myös äiti ja veli. ?Kesän jälkeen mondilaisten "olohuone" sijaitsee Lohjan yritystalossa. Anna Johansson, Sami Heinonen-Turkia, Juri Toivonen ja Mika Pajuoja toivovat, että sijainti keskustassa saa ihmiset poikkeamaan. KUORIMO KUORIMO Paperinvalmistus Pitkäniemessä ohi L ohjan vanhin teollinen yritys, paperitehdas Pitkäniemessä, sammuu. Tehtaan symboliarvo lienee Lohjalla paljon suurempi kuin tehtaan merkitys työllistäjänä. Mondin lopettaessa irtisanotaan noin 150 henkeä. Työpaikkavaltaisen Lohjan työpaikoista Mondin ja sen alihankkijoiden osuus kaikista työpaikoista on kuitenkin vain prosentin verran. Lohjalla on työssäkäyviä henkilöitä 24 000. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Mondi Groupilla on henkilöstöä 25 000 yli 30 maassa. Lohjan kaupungin kehittämisjohtaja Eero Soinio arvelee, ettei tehtaan lopetuksella ole suurta vaikutusta kaupungin 13 prosentin työttömyyteen. Näin siitä syystä, että Lohjalla on monipuolista teollisuutta ja kauppaa. Myös pääkaupunkiseudun työpaikat ovat työnhakijoiden ulottuvilla. Kaupunki auttaa omalta osaltaan irtisanottuja työllistymään. – Toivottavasti irtisanotut kouluttautuvat ja hakevat työtä aktiivisesti, siihen heillä on tällä seudulla mahdollisuuksia, Soinio sanoo. Mondi Group on kansainvälinen pakkausja paperiryhmä, jonka juuret ovat Etelä-Afrikassa. Eteläafrikkalaisessa omistuksessa on myös Lohjan toinen paperitehdas Sappi, joka toimii Kirkniemessä. Mondin nimi katoaa Lohjalta, mutta Suomesta ei. Jos EU:n kilpailuviranomaiset näyttävät vihreää valoa, siirtyy Walkin tehdas Pietarsaaressa Mondin omistukseen. vanhimmalla tehtaalla ovat olleet töissä myös äiti ja veli. 4_5_kuorimo.indd 5 17.6.2015 14:10:53
? | Paperiliitto ?/???? Kaukaan sellutehtaalle investointi U PM uudistaa 50 miljoonalla eurolla Kaukaan sellutehdasta. UPM:n mukaan investointi parantaa koko Kaukaan biojalostusintegraatin resurssitehokkuutta ja toiminnan joustavuutta. – Hyvä uutinen, vaikka investointi ei tuokaan uusia työpaikkoja kuin rakentamiseen, pääluottamusmies Kari Rikkilä sanoo. Sellutehtaan tuotantokapasiteetti nousee 50 000 tonnia. Tehtaan molemmat kuivauskoneet uudistetaan ja rakennetaan uusi paalauslinja. Asennustyöt aiotaan tehdä pääosin vuoden 2016 syysseisokin aikana ja käynnistää tuotanto saman vuoden lopulla. Sellutehtaan lisäksi Kaukaalla toimii paperitehdas ja biojalostamo. Paperitehtaalta toimii enää yksi paperikone PK1, sillä PK 2 suljettiin maaliskuussa. Kymi valmis syksyllä UPM on investoinut kahden viime vuoden aikana Pietarsaaren, Kymin ja Fray Bentoksen sellutehtaiden tuotantotehokkuuteen. Projektien valmistuttua selluliiketoiminnan tuotantokapasiteetti kasvaa 10 prosenttia vuoden 2013 tasosta eli 3,3 miljoonasta tonnista. Suurin yksittäinen selluinvestointi valmistuu syksyllä Kymille, jonne tehdään 160 miljoonan euron arvoinen tuotannon laajennus. Hanke kasvattaa Kymin valkaistun havuja koivusellun tuotantoa 170 000 tonnilla. P KUORIMO SILPPUA Tyka jatkuu kolmannen vuoden SAK: Hallitus hyväksyi juhannusviikon alussa neuvottelutuloksen työllisyysja kasvusopimuksen eli tykan kolmannen vuoden palkankorotuksista. Euromääräinen palkankorotus tulee alle 3 720 euroa kuukaudessa ansaitseville. Tämän ylittäviin palkkoihin korotus lasketaan prosenteissa. Kaikille palkansaajille maksettava yleiskorotus nostaa palkkoja kuukaudessa 16 euroa tai vähintään 0,43 prosenttia. Sekä palkansaajien että työnantajien puoliksi maksama työttömyysvakuutusmaksu nousee kummallakin 0,5 prosenttiyksikköä. Tyka allekirjoitettiin lokakuussa 2013 ja se päättyy vuosien 2016-2017 vaihteessa. Autoja Kuljetusalan AKT ja Merimiesunioni äänestivät sopimuksen hyväksymistä vastaan. Ay-liikkeen päivitys 2020-luvulle Uusi keskusjärjestö: – Tämä ei ole koneiston viilaamista, vaan haetaan uutta alkua tekemiseen. Nyt ollaan päivittämässä ay-liikettä 2020-luvulle. Se lähtee liikkeelle uuden keskusjärjestön perustamisesta ja sen toimintakulttuurista, sanoo Juha Heikkala. Heikkala on projektipäällikkö uuden palkansaajakeskusjärjestön selvitystyössä. Mukaan ilmoittautuneet 49 ammattiliittoa edustavat yhdessä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa. Varsinaisen toimintansa uuden organisaation on määrä aloittaa vuoden 2017 alussa. Selvitystyön etenemistä voi seurata hankkeen verkkosivuilta www.uusikeskusjarjesto.? Kauttua vähentää Kauttua: Paperitehtaalla kunnossapidosta vastaavassa Valmet Kauttua Oy:ssä viime syksynä alkaneet yt-neuvottelut päättyivät toukokuun ensimmäisellä viikolla. PK-4:n sulkemispäätöksestä aiheutuneet yt:t käytiin 8 kertaa. – Neuvotteluissa päädyttiin siihen että yhtiöstä vähennetään 5 henkilötyövuotta vuoden 2016 loppuun mennessä. Vähennykset eivät sisällä ns. ”kovia irtisanomisia”, kertoo pääluottamusmies Jukka Virta. Tehtaan kunnossapidosta vastaa tulevaisuudessa yhtiön 40 hengen moniammatillinen työporukka. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Johannes Wiehn K ouvolan Inkeroisiin Stora Enson kartonkitehtaan lastauslaiturille tuleva kuljettaja panee päälle käsijarrun ja asettaa kiilat renkaan alle. Kiinnitysliinojen sijaan trailerin voi ankkuroida lastauksen ajaksi akselilukoin. Työympäristön turvallisuutta on lisätty ja inhimillisten virheiden mahdollisuutta vähennetty eri keinoin. Radiopuhelimilla ilmoitetaan muille työntekijöille kaikesta varastoon saapuvasta liikenteestä. Jos liikkeellä on jalankulkijoita, trukkien katoille kytketään vilkkuvalot, jolloin osataan noudattaa erityistä varovaisuutta. Risteyksiin on asennettu peilit. – Mieti ensin, tee sitten. Sekin menee vähitellen perille. Turvallisuutta on parannettu isoin harppauksin, sanoo autolastaaja Kari Leinonen, joka on myös osastonsa luottamusmies ja työsuojeluasiamies. Kiire ja kuormitus haittaavat Työterveyslaitoksen SUJUVA-tutkimuksen mukaan tyypillisimpiä työtapaturmiin johtaneita tilanteita olivat sellaiset, joissa työntekijä joutui tarkkailemaan useaa asiaa yhtä aikaa, joissa oli yritetty työskennellä nopeasti tai kiirehtiä ja joissa jokin oli häirinnyt havaitsemista työn aikana. – Tutkimuskyselyyn vastanneet työntekijät näkivät työtapaturmien keskeisimmiksi syiksi työympäristön olosuhteet, liiallisen työkuormituksen sekä työssä tapahtuvat häiriöt ja keskeytykset, kertoo erikoistutkija Pia Perttula Työterveyslaitoksesta. Nämä samat tekijät olivat myös yhteydessä inhimillisten virheiden yleisyyteen. Myös työympäristöön liittyvät ongelmat ja ristiriitaiset tavoitteet altistivat työtapaturmille. Tyypillisimpiä inhimillisiä virheitä sattui, jos tilannetta ei osattu ennakoida, vaaraa ei huomattu tai jotain olennaista jäi huomaamatta. Lähtökohtana inhimillisten virheiden vähentämisessä Pia Perttula pitää ihmisen mittaiseksi suunniteltua työtä ja työskentely-ympäristöä. Akselilukko jättää entistä vähemmän tilaa inhimillisille virheille. ” Mieti ensin, tee sitten. Sekin menee vähitellen perille.” Työ ihmisen mittaiseksi Tehtaan kapasiteetti nousee 50 000 tonnia. UPM 6_7_kuorimo.indd 6 17.6.2015 15:51:40
Paperiliitto ?/???? | ? Jos vaatimuksiin ei suostuta? O ikeusja työministeri Jari Lindström ilmoitti tuoreeltaan halustaan ajaa maaliin yhteiskuntasopimus, jossa työntekijät luopuvat eduistaan työnantajien hyväksi. Tätä kun tarvitaan, jotta Suomen kilpailukyky saadaan palautettua. Jos heikennyksiin ei suostuta, leikkaa hallitus työttömiltä, eläkeläisiltä ja lapsiperheiltä jo nyt päätettyä enemmän. Ongelma tässä kilpailukykyväitteessä on se, että Kun tytöltä tuli pakit, käytiin vetämässä turpaan yksin seisovaa poikaa. Juha Koivisto vastaava lakimies SUORAA PUHETTA väite ei pidä paikkaansa, kuten viereisestä kuvastakin nähdään. Mitä jos vaatimuksiin ei suostuta? No, sitten käy kuten ennen vanhaan koulussa. Kun tytöltä tuli pakit, käytiin vetämässä turpaan sitä koulun pihalla yksin seisovaa silmälasipäistä poikaa, jolla ei ollut asian kanssa mitään tekemistä. Mutta kun sitä ne muutkin löi, eikä se oikein pystynyt puolustautumaan. P Esa Kaitila, tutkija, Paperiliitto P aperiliiton työttömyysaste on pitkään ollut yli 15 prosenttia. Siksi työajan pidennyspuheet tuntuvat oudolta juuri paperiteollisuudessa. Paperiteollisuuden työttömät työllistyisivät mielellään alan töihin, sillä heidän työkokemuksensa ja osaamisensa on Paperiliiton tuoreen jäsenkyselyn mukaan keskimäärin yli 20 vuoden pituinen. Harvaan asutussa Suomessa ei myöskään ole liialti mahdollisuuksia työllistyä vastaaviin muihin teollisuuden alan töihin. Työstä saadun palkan sanotaan olevan korvaus menetetystä vapaa-ajasta. Lisäksi se mitä työajallaan saa aikaan, eli niin sanottu tuotannon arvonlisäys, tulee ottaa huomioon. Tästä päästäänkin mittaamaan työn tuottavuutta ja toiminnan ylijäämän eli voiton jakautumista työntekijän ja työn teettäjän välillä. Tilastokeskuksen mukaan Suomen paperiteollisuuden työn tuottavuus on kohonnut viimeisen 14 vuoden ajan keskimäärin noin 4,6 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan koko suomalaisessa teollisuudessa tuottavuus on kohonnut vain 1,5 prosenttia vuodessa. Eurostatin tilastojen mukaan Suomen paperiteollisuuden nimelliset ja reaaliset yksikkötyökustannukset ovat olleet viimeisen 14 vuoden ajan samalla tasolla kuin Ruotsin paperiteollisuudessa mutta selvästi alhaisemmat kuin Saksan tai Italian paperiteollisuudessa. Kun myös alan sairauspoissaolot ovat jatkuvasti vähentyneet, täytyy ihmetellä, miksei yrityksissä keskitytä johonkin oleelliseen, alan kannattavuutta parantavaan osa-alueeseen. Esimerkiksi selvästi keskimääräistä vähäisempien tutkimusja kehityspanostusten lisääminen näkyisi tuotteiden kysynnän kasvuna ja niistä saatavina parempina hintoina. P Enemmän työaikaa NÄKYMÄ Miksei yrityksissä keskitytä johonkin oleelliseen . KUORIMO KUORIMO 0,0 0,1 0,2 0,3 0,4 0,5 0,6 0,7 0,8 Reaaliset yksikkötyökustannukset 1990 1995 2000 2005 2010 2013 Suomi Italia Saksa Ruotsi Lähde: Eurostat Hintaja kustannuskipailukyvyn tason kehitys paperiteollisuudessa Suomessa, Ruotsissa, Saksassa ja Italiassa 1990–2013. Syihin voidaan vaikuttaa Työpaikoilla toistuvat samantyyppiset tapaturmat ja tilanteet, joihin ei ole aiemmin pystytty vaikuttamaan. Kyselyaineisto ja tapaturmatilastot toivat esiin, että työolosuhdetekijät, erityisesti puutteet ohjeissa sekä ongelmat kommunikaatiossa ennustivat myös yrityksen tapaturmamäärää. Inhimillisiä virheitä ja työtapaturmia voidaan vähentää, jos vähennetään aikapainetta ja kuormittumista, korjataan puutteita ohjeissa sekä vaarojen merkitsemisessä. Inhimilliseen virheeseen vedotaan yleensä silloin, kun tapahtumalle ei löydetä selkeää laitteisiin, järjestelmiin tai ympäristöön liittyvää syytä. Inhimilliset virheet heikentävät työn sujuvuutta, aiheuttavat tarpeettomia viivästyksiä ja taloudellisia menetyksiä sekä johtavat pahimmillaan loukkaantumisiin. P Sujuvaa työtä Työterveyslaitoksen Sujuvaa työtä, vähemmän inhimillisiä virheitä eli SUJUVA -hankkeessa selvitettiin miten työtapoja ja työympäristöjä voidaan suunnitella sellaisiksi, että ne edistävät työtehtävien hoitamista turvallisesti ja sujuvasti. Tutkimus tehtiin huolto-, kunnossapito-, varastoja tuotantotöissä. Tutkimukseen osallistui neljä yritystä ja yhteensä 1 681 työntekijää. Hankkeen työtapaturmien tutkimusmallilla tutkittiin 47 vaaraja työtapaturmatilannetta. Tutkimusta rahoitti Työsuojelurahasto. Kari Leinonen on tyytyväinen vastikään asennettuihin akselilukkoihin. Ne varmistavat, että lastatessa auto pysyy paikoillaan laiturissa. Työ ihmisen mittaiseksi 6_7_kuorimo.indd 7 17.6.2015 15:51:42
8 | Paperiliitto 5/2015 KUORIMO Yhdysvaltalaiselle paperityöntekijä Levi Rossille vaimo Taveshia ja pojat Noah ja Levi III ovat tärkeitä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Markus Pentikainen / Lehtikuva V ähemmän tukia ja tuloja, enemmän maksuja. Tätä on hallitusohjelman luvassa ja sen mukaan on elettävä niin työssäkäyvien, lapsiperheiden, työttömien, opiskelijoiden kuin eläkeläistenkin. Hallitus tavoittelee 5 prosentin tuottavuushyppyä, joka saataisiin aikaan pidentämällä työaikaa palkatta. Heikennyksiä työsuhteisiin Työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi hallitusohjelma kannustaa edistämään esimerkiksi paikallista sopimista, joka pahimmassa tapauksessa heikentää yleissitovia työehtosopimuksia. Työllistämisen esteitä hallitus purkaisi väljentämällä määräaikaisen työsuhteen ehtoja ja pidentämällä koeaikaa. SAK on kuitenkin eri mieltä toimien työllistävästä vaikutuksesta: ne toimivat päin vastoin ja voivat edesauttaa työsuhdeturvan kiertämistä. Hallitus sallisi alle vuoden mittaisen määräaikaisen työsuhteen ilman eri perustetta. Tämä voisi johtaa määräaikaisten työsuhteiden lisääntymiseen ja vakituisten työsuhteiden vähentymiseen erityisesti niillä aloilla, joissa vaihtuvuus on suurta ja määräaikaisuuksia käytetään paljon. Vaarana on, että työntekijä vaihdetaan aina uuteen, sillä määräaikaisuuksia ei saa ketjuttaa. Esitetty koeajan pidentäminen ei seHallitusohjelma leikkaa eniten heikommassa asemassa olevilta. Työllisyyttä ja kilpailukykyä tavoitellaan kyseenalaisin keinoin. kään toisi SAK:n mielestä uusia työpaikkoja, vaan edesauttaisi työsuhdeturvan kiertämistä. Koeajan pituutta hallitusohjelma ei määrittele. Vuorotteluvapaaseen tiukennuksia Työttömyysturvaan esitetyt 200 miljoonan euron leikkaukset a nsioturvasta jäävät odottamaan vuoden 2017 alkuun. Näin ne eivät koske syksyllä 2013 sovitun työllisyysja kasvusopimuksen eli tykan sopimuskautta. Kesäkuun 15. päivänä aikaan saatu tyka-sopimuksen jatko on yksi tekijä toivotun tuottavuushyppäyksen saavuttamisessa. Vuorotteluvapaalle pääsy voi vaikeutua, ehdot tiukentua, kesto lyhentyä tai korvaustaso laskea. Järjestelmään aiotaan saada näillä toimilla tai määrärahat puolittamalla 50 miljoonan euron leikkaus. Erilaisista etuuksista kuten opintotuesTeksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Rossin perhealbumi K oneenhoitaja Levi Ross ei mielestään pyydä mahdottomia, vain sitä, että työnantaja tunnustaa työntekijäkomitean ja sitä, että palkkaus vastaisi hänen osaamistaan. Ross on työskennellyt Huhtamäen Commercen tehtaalla Kaliforniassa kolmisen vuotta. – Tein töitä aiemmin puuseppänä, mutta rakentaminen hiipui. Kun hain työpaikkaa Huhtamäeltä, googletin tietoja yrityksestä. Ajattelin, että kyseessä on hyvä ja luotettava yritys Euroopasta, Ross kertoo. Kesäkuussa Ross osallistui Huhtamäen työntekijöiden ensimmäiseen maailmanlaajuiseen kokoukseen. Kokouksessa etsittin yhdessä teollisuusliittojen maailmanjärjestön IndustriALL Globalin kanssa ratkaisua järjestäytymistä koskeviin ongelmiin Yhdysvalloissa ja Intiassa. Osallistujia oli 27 kahdeksasta maasta. Elämällä on merkitystä Viime heinäkuussa Huhtamäen Commercen tehtaan työntekijät pyysivät kirjeellä paikallisjohtoa pysäyttämään ay-vastaisen kampanjansa, jota toteutti ulkopuolinen konsultti. He pyysivät myös kirjallista vakuutusta siitä, että työntekijöiden puolesta puhuvat eivät joutuisi työpaikalla silmätikuiksi. Ross on yksi työpaikalla muutosta ajaHuhtamäen työntekijä ottaa Yhdysvalloissa riskin puolus taessaan työntekijöiden oikeuksia. Jotta asiat olisivat toisin Timo Soini, Juha Sipilä ja Alexander Stubb ajavat tuottavuuden ja kilpailukyvyn nimissä läpi kipeitä leikkauksia. Rankkaa menoa 8_9_kuorimo.indd 8 17.6.2015 18:06:12
Paperiliitto 5/2015 | 9 K eskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen uusi työväenhallitusohjelma lupaa oikeusalamaisilleen keppiä ja porkkanaa. Keppiä näyttävät saavan erityisesti tavalliset duunarit ja 2001 vuonna uudistettu työsopimuslaki. Ohjelman tavoitteiksi on kirjattu paikallisen sopimisen laajentaminen esimerkiksi palkkojen osalta. Kun paikallisilla osapuolilla on jo nyt täysi oikeus sopia työehtosopimukset ylittävistä palkoista, voidaan loogisesti päätellä, että nyt haetaan palkkajoustoa toiseen suuntaan. Kun samalla helpotetaan mahdollisuuksia purkaa työntekijöiden työsopimuksia paikallisesti, saadaan ehkä palkkajoustolle nykyistä enemmän ymmärrystä. Kun valittavana on lopputili tai palkanalennus, niin rautakankikin taipuu. Mielenkiintoisin työväenhallituksen kirjaus koskee kuitenkin määräaikaisia työsopimuksia. Uudistettavan lain mukaan alle vuoden määräaikaisia työsopimuksia ei enää tarvitse perustella lainkaan. Kun määräaikaisuudet eivät siten voi olla enää perusteettomia, ei niiden solmimiselle ole enää minkäänlaisia esteitä. Valistuneen arvauksen mukaan paperiteollisuuteen ei tämän jälkeen palkata ainuttakaan työntekijää vakituiseen työhön, ei tosin muuallekaan. Sen sijaan määräaikaista työsopimusta jatkettaessa käydään varmaankin neuvotteluja uusista työehtosopimuksen alittavista palkoista. Hyvässä paikallisen sopimisen hengessä tietenkin. Sikäli, kun joku puhuu näistä uudistuksista päänavauksena, voi vain todeta, että paperikoneella ei kovin montaa tällaista jakoavaimella tehtyä vekkiä otsaan kestetä. Mutta voihan sitä veristä tapettia käyttää vaikka lastenhuoneen koristeluun. ? P Päänavausta TILATSTO PITUUSLEIKKURI 1 2 3 4 5 6 7 8 Sairauspoissaolot paperiteollisuudessa % 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työntekijät Koko henkilöstö Lähde: Paperiliiton työsuojelukysely 2008–2015 Paperiliiton kaikille työsuojeluvaltuutetuille tehtävän työsuojelukyselyn mukaan alan keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti vuonna 2014 oli 4,9. Vastaavasti EK:n Työajat ja poissaolot -selvityksen mukaan koko teollisuudessa poissaolot olivat olleet 5,6 prosenttia teoreettisesta säännöllisestä työajasta vuonna 2013. TILASTO Voihan veristä tapettia käyttää lastenhuoneen koristeluun. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. KUORIMO vista työntekijöistä, mutta hän ei voi kuulua ammattiliittoon. Ross matkusti kokoukseen paperialaa järjestävän ammattiliiton United Steelworkersin mukana. – Perhe on minulle tärkeintä elämässä. Työtäni en silti halua menettää, sillä olen sydäntä ja sielua myöten ajamassa työpaikkani työntekijöiden etua. Toivon, että sitä kautta voin saada koko perheen elämästä parempaa ja että perhe voi olla minusta ylpeä, koska puolustan sitä, mihin uskon ja mitä pidän oikeana. En pystyisi sivuuttamaan asioita. Ehkä saan myös jonkin jäljen jätettyä tähän maailmaan olemalla mukana muuttamassa asioita paremmiksi. Kokousedustajat toivoivat, että Huhtamäki on valmis vuoropuheluun Commercen tehtaan työntekijöiden edustajien kanssa. Helsingissä vuoropuhelua ei saatu aikaan, vaikka Huhtamäen johdon edustaja oli paikalla. Yhteisessä päätöslauselmassaan kokousedustajat nostivat esiin Huhtamäen eettiset säännöt, joiden perusteella työntekijöillä pitäisi olla aidosti oikeus valita itsenäisesti edustajansa kaikilla työpaikoilla ja että Huhtamäki luopuu ay-vastaisten konsulttien käytöstä. Työ jatkuu Kokouksen osallistujat päättivät jatkaa avointa, luottamukseen perustuvaa ja tuloksekasta vuoropuhelua Huhtamäen kanssa sekä hakea vuorovaikutusta myös Huhtamäen EWC:n kanssa. Osallistujat kertoivat myös olevansa tarvittaessa valmiita solidaarisuustoimiin ja globaalin verkoston apuun kansallisille liitoille niiden järjestämistyössä. Huhtamäki toimii 34 maassa ja sillä on 68 tuotantolaitosta, jotka työllistävät noin 16 000 työntekijää. ? P ta ja indeksikorotuksista lähtee 1,7 miljardia euroa, koulutuksesta 625 miljoonaa euroa ja päivähoidosta 150 miljoonaa euroa. Päivähoidossa rajataan lisäksi subjektiibista hoito-oikeutta ja nostetaan ryhmäkokoja. Leikkauksia tehdään myös eläkkeensaajien asumistukeen, erikoissairaanhoitoon ja lääkekorvauksiin. Kuntoutus jäihin Hallitusohjelmakirjauksen takia myös Kela joutuu lakkauttamaan 31.8.2015 jälkeen alkaviksi tarkoitetut ASLAKja TYK-kuntoutuspalvelut. Kela tiedottaa asiasta henkilökohtaisesti niille asiakkaille, joille on tehty kuntoutuspäätös. Lisärahaakin luvassa Sotilaalliseen maanpuolustukseen hallitusohjelma tarjoaa 130 miljoonaa euroa lisärahaa. Takuueläkkeitä korotetaan yhteensä 30 miljoonalla eurolla. Myös omaishoitoon (75 miljoonaa euroa), lastensuojeluun (25 miljoonaa euroa) ja perhehoitoon (20 miljoonaa euroa tulee rahaa lisää. Epäsuhta maksajissa Hallitusohjelman leikkausten päälle on luvassa 1,5 miljardin euron lisälaskua, ellei työmarkkinaosapuolien kesken synny yhteiskuntasopimusta. Epäsuhtaa tuo se, että jos sopimusta ei tehdä, palkansaajat ja eläkeläiset maksavat lisäleikkauksista leijonanosan eli 1,2 miljardia euroa. Elinkeinoelämään ja infrahankkeisiin lisätoimista kohdistuu vajaat 300 miljoonaa euroa. Hallitus tekee 30.7. mennessä omat esityksensä tuottavuushypyn toteuttamiseksi. Työmarkkinaosapuolilla on 21. elokuuta saakka aikaa miettiä sitoutumista sopimukseen. ? P Lähde: SAK:n arvio hallitusohjelmasta -esitys: www.sak.fi Palkansaajat maksavat leijonanosan. 8_9_kuorimo.indd 9 17.6.2015 18:06:14
ELÄMÄNTILANNE 10 | Paperiliitto 5/2015 ELÄMÄNTILANNE Egyptiläinen paperinleikkaaja Anwar Hanafi joutuu usein miettimään, miten saa perheelleen riittävästi ruokaa. Kuvassa hän on vaimonsa Samian ja poikiensa Mohammedin ja Ihabin kanssa. 10-19_pääjuttu3.indd 10 15.6.2015 10:27:42
ELÄMÄNTILANNE Paperiliitto 5/2015 | 11 Paperityöntekijöiden ilot, surut, pelot ja toiveet ovat ympäri maailman samanlaisia ja kuitenkin niin erilaisia. 8 maan paperintekijöitä ELÄMÄNTILANNE 10-19_pääjuttu3.indd 11 15.6.2015 10:27:44
12 | Paperiliitto 5/2015 ELÄMÄNTILANNE Teksti Jenni Meronen Kuva Marco Destefanis O len aina pitänyt lapsista, emmekä vaimoni kanssa asettaneet rajaa lapsiluvulle. Koska meitä on yhdeksän, ruokailun aikana jokaisella lapsella on tehtävävuorot. Yksi kattaa pöydän, toinen kuivaa astiat ja niin edelleen. Vaimoni on kotiäiti. Anoppini käy meillä 2–3 kertaa viikossa auttamassa, ja äitini asuu 400 metrin päässä. Elämässä tärkeintä minulle on perhe, ja jumala. Olemme katolisia ja käymme sunnuntaisin kirkossa. Minulla ei ole suuria huolenaiheita tai pelkoja, elämä pitää ottaa päivä kerrallaan. Italian talouskriisi paransi aluksi tilannettani, sillä hinnat laskivat. Viime vuosina olemme kaikki kuitenkin joutuneet kiristämään vyötä. Suurperheiltä on poistettu paljon etuuksia. Jos vertaan Ranskaan tai Saksaan, saamme ehkä neljäsosan niistä tuista. Harrastan vuorikiipeilyä, jota varten treenaan päivittäin joko käymällä lenkillä, salilla tai vuoristossa. Järjestän joka vuosi kiipeilymatkan, useimmiten Himalajalle. Pääasiallinen sponsorini on työnantajani Sofidel. Matkoihin kuuluu myös hyväntekeväisyyttä, lokakuussa aiomme viedä avustustarvikkeita Nepalin lapsille. Korkein kiipeämäni vuori on 8 201 metriä korkea Cho Oyu Tiibetin ja Nepalin rajalla. 7 200 metrin jälkeen alkaa niin sanottu kuoleman vyöhyke. Siellä happea on niin vähän, ettei kroppa tuota enää mitään. Nukkuminenkaan ei palauta, vaan kuluttaa energiaa. Kiipeän aina ilman lisähappea. Kun olen päässyt huipulle, on ensimmäinen ajatukseni helpotus siitä, ettei tarvitse enää kiivetä. Samalla tiedän, että vuorelta on tultava myös alas. Alastulo on vaarallisempaa kuin ylösmeno. Olen nähnyt lumivyöryjä ja ystäviäni on kuollut. En kuitenkaan pelkää. Perheeni tukee ja kannustaa minua. Mount Everestille en ole kiivennyt, se on liian kaupallinen. Mutta luulen, että ennemmin tai myöhemmin sekin tulee eteen. Perhe ja jumala ovat tärkeimmät R iccardo Bergamini, Italia Ikä: 38 Asuinpaikka: Monte San Quiricon lähiö Luccan kunta, Italia Työpaikka: Sofidel Työtehtävä: koneenhoitaja Perhe: vaimo Elhem ja 15-vuotias Maria Gemma, 13-vuotias Caterina, 11-vuotias Alessio, 9-vuotias Giovanni, 7-vuotias Francesco, 4-vuotias Luca, 2-vuotias Marco ja kissa Macchia Bergaminin perhe kotitalonsa edessä: Marco (vas.), Caterina, Elhem, Maria Gemma, Francesco, Riccardo ja Giovanni, Alessio ja Luca. Minulla ei ole suuria pelkoja, elämä pitää ottaa päivä kerrallaan. 10-19_pääjuttu3.indd 12 15.6.2015 10:27:44
Paperiliitto 5/2015 | 13 ELÄMÄNTILANNE Teksti Mari Schildt Kuva Kati Leinonen L apset ovat siinä iässä, että vapaaajan ongelmia ei ole. Arkea pyöritetään vaimon kanssa yhdessä, ja lasten kanssa touhutaan. Samassa elämänvaiheessa on moni työkaveri: yhtä aikaa syntyi lapsia. Huomasin, että keskustelu muuttui. Aikaisemmin juteltiin autoista, juomisesta ja naisista. Nyt jutellaan lapsista. Omakotitalo ostettiin vuonna 2009. Iistä sai neljä vuotta vanhan talon tontteineen samalla hinnalla kuin Oulusta olisi saanut 1970-luvulla valmistuneen talon. Työmatkaan kuluu nelostiellä puoli tuntia suuntaansa. Itselle on tärkeää, että talossa on iso autotalli. Se on isännän harrastustila. Poika on kaverina ja tykkää, kun saa koskea työkaluihin ja värkätä. Nyt vanhempi tytärkin viihtyy siellä. Vanhoja lautapelejä levitetään tallin lattialle ja pelataan. Arkipäivän huumori irtoaa lemmikeiden toilailuista. Möhkö-kissamme on läheisriippuvainen siperiankissa, jonka ruokahalu on ylenpalttinen. Vaimon kanssa on sovittu, että välillä pitää päästä. Olen syntyjäni Kemistä, jossa voi kesäisin käydä kalaseuran mökillä pari viikonloppua kalastelemassa. Seuran jäsenistä suurin osa on eläkeukkoja, joiden juttujen kuuntelu on antoisaa. Olen tuntenut heidät pikkupojasta saakka. Oman ikäiset kaverit ovat muuttaneet ympäri Suomea töiden perässä. Se on tässä viime vuosina tullut eteen, että toivoisin pysyväni terveenä, ja että jaksaisin. Vuorotöitä on mittarissa jo 25 vuotta. Vuonna 2007 kuoli äiti, ja isä kuoli kaksi vuotta sitten. Se on opettanut arvostamaan omaa terveyttä. Harrastin talvella moottorikelkkailua yli 20 vuotta. Muutama vuosi sitten tulin siihen tulokseen, että kallis kelkka seisoo pihassa käyttämättömänä. Oli perusteltua myydä se pois. Mietin, että tulevaisuudessa, kun aikaa taas tulee, niin sitten pääsee harrastamaan. Kyllä niitä kelkkoja joka vuosi katselen, mutta parempi on jättää se vielä hankkimatta. Elämä on kotona A ri Jelkänen, Suomi Ikä: 46 vuotta Asuinpaikka: Ii, Suomi Työpaikka: Stora Enso, Oulun paperitehdas, pk7 Työtehtävä: Prosessinhoitaja Perhe: Vaimo Anne, 8-vuotias Max, 4-vuotias Minttu ja 2-vuotias Mette, lapinporokoira Hukka ja kissat Miki alias Möhkö ja Totsi. Jelkäsen perhe kodin pihalla Iissä: Anne (vas.), Minttu, Max, Mette ja Ari. Etualalla Hukka. Toivoisin pysyväni terveenä, ja että jaksaisin. 10-19_pääjuttu3.indd 13 15.6.2015 10:27:45
Paperiliitto 5/2015 | 15 ELÄMÄNTILANNE Teksti ja kuva Pia Heikkilä M eidän perheen arkea on aina pyörittänyt Milu. Hiljattain kaikki muuttui, kun vaimo valmistui kauneushoitajaksi. Nyt hän käy tuttavien luona tekemässä häämeikkejä ja kampauksia, kun lapset ovat koulussa. Milulta voi tilata perinteistä hennataidetta häihin, taito, jonka hän on juuri oppinut. Milu tienaa noin kaksi tuhatta rupiaa (30 euroa) kuussa, joka on meille iso raha. Meidän kulttuurissa naisten ei pitäisi lähteä kauas kotoaan töihin, vaan naisen rooli on vahvasti kotona. Päätimme kuitenkin, että Milu aloittaa työt, koska hän saa tehdä naisten parissa töitä. Ei olisi soveliasta, että hän olisi miesten kanssa tekemisissä. Saan kuukaudessa palkkaa noin 300 euroa. Työ on vuorotyötä, mutta perjantai (muslimien pyhäpäivä) on aina vapaata. Näin on sovittu työnantajan kanssa. Tykkään työstäni. Vaikka en ole pahemmin kouluja käynyt, olen päässyt hyvään asemaan ja tulen toimeen pomojen kanssa. Joskus kartonkirullien nostelu on rankkaa, etenkin kuumalla, mutta teen enää harvoin sitä, koska olen ollut tehtaalla yli kymmenen vuotta. Työmatkaa on noin kymmenisen minuuttia, joka sujuu vanhalla mopolla, jota joudun korjaamaan usein. Harrastuksiin ei ole aikaa. Työ kutsuu kuutena päivänä viikossa ja loppuaika menee perheen parissa. Perjantaisin syömme vähän paremmin ja käyn poikani kanssa moskeijassa aamulla. Asumme kahden huoneen kodissa. Maksamme vuokraa asunnon rakentajalle 70 euroa kuukaudessa. Emme halua kodistamme kuvaa, sillä se on laittomasti rakennettu tehtaanomistajan maille ja pelkäämme joutuvamme häädetyksi, jos joku saa tietää. Suurin pelkomme on kodittomaksi joutuminen. Olemme asuneet näillä nurkilla koko ikämme, mutta muuttaneet monta kertaa rahapulan vuoksi. Rahasta on aina ollut tiukkaa, mutta vaimon työnteon ansiosta meillä on varaa ostaa lihaa kerran viikossa. Toivon lapsilleni koulutusta ja meille molemmille pitkää, hyvää elämää. Kiitän jumalaa joka päivästä ja siitä, että minulla on terveet lapset ja ahkera vaimo. Suurin pelko on kodittomuus V ijay Sharma, Intia Ikä: 38 vuotta Asuinpaikka: Pitampura Village, Haryana Työpaikka: Kraft Papers, Haryana, Intia Työtehtävä: Linjavastaava, kartonkipaperit Perhe: Vaimo Milu, 5-vuotias tytär Ananya, 4-vuotias poika Ahmad. Vaimon työnteon ansiosta meillä on varaa ostaa lihaa kerran viikossa. ?Vijayn silmäterä Ananyatytär esittelee äidin tekemää mehndiä eli hennakoristelua. Taustalla Ahmad-poika ja Milu-vaimo. Teksti ja kuva Päivi Arvonen S uurin haaveeni on perustaa perhe. Minulla on tyttöystävä, mutta emme asu yhdessä. Haaveilemme naimisiin menosta, mutta elämä on nyt taloudellisesti hyvin epävarmaa Kreikan vuosia jatkuneen talouskriisin vuoksi. Myös palkka on huonompi nyt kuin ennen kriisiä. Eläkeetuni varmaan huononevat koko ajan ja eläkeikäraja nousee. Olen kuitenkin onnellinen ja tyytyväinen, että minulla on nyt työpaikka, vaikka ei ole mitään takuita siitä, mikä tilanne on huomenna. Jos jään työttömäksi en pystyisi elättämään perhettäni. Tyttöystäväni on opiskellut yliopistossa varhaiskasvatusta, mutta hänellä ei ole työpaikkaa. Kahden työttömän yhteinen arki on mahdoton yhtälö. Haluaisin neljä lasta, mutta niin ison perheen elättämiseen minulla ei koskaan ole varaa. Kaksi lasta, tyttö ja poika, olisi unelmien täyttymys. Harrastin nuorempana jalkapalloa ja koripalloa, mutta aloitettuani vuorotyön neljä vuotta sitten jouduin jättämään harrastukseni, koska työvuorojeni myötä elämäni muuttui niin epäsäännölliseksi. Vapaapäivät osuvat useimmiten arkipäiviin ja vain kerran kuukaudessa on vapaa viikonloppu. Tapaan ystäviäni liian harvoin, koska tuntuu, että olen aina silloin töissä kun he ovat vapaalla. Vanhempani ovat minulle hyvin läheisiä. Äitini on kotiäiti, isäni oli töissä metallitehtaassa. Isäni on 71-vuotias ja äitini 52, mutta hän on usein sairaana ja silloin olen hyvin huolissani hänestä. Talouskriisi on synkistänyt koko elämää. Minun on vaikea sietää epävarmuutta. Moni saa turvaa uskonnosta, mutta minä olen lähinnä tapauskovainen. Kreikan ortodoksikirkolla on valtava omaisuus ja mielestäni kirkon pitäisi auttaa ihmisiä. Yritän olla optimistinen ja uskoa, että minulla pian on oma perhe. Talouskriisi siirtää unelmia S piros Iliopoulos, Kreikka Ikä: 36 vuotta Asuinpaikka: Ateena, Kreikka Työpaikka: Softex -paperitehdas, Votanikos, Ateena, Kreikka Työtehtävä: paperikoneen huoltaja Perhe: Asuu yksin. Lapsuu denperhe on tärkeä ja läheinen. Kahden työttömän yhteinen arki on mahdoton yhtälö. 10-19_pääjuttu3.indd 15 15.6.2015 10:27:47
16 | Paperiliitto 5/2015 ELÄMÄNTILANNE Teksti Maria Markus Kuva Stein Johnsen R emontoin juuri asuntoani, jonka ostin pari vuotta sitten. Se on kerrostaloasunto, mutta onneksi lähellä luontoa. Käyn usein metsässä, sillä olen pienestä pitäen viettänyt paljon aikaa luonnossa. Minut on kasvatettu arvostamaan perhearvoja ja luontoa rahan sijaan. Suunnittelen koiran hankkimista. Asun yksin, sillä erosin vastikään tyttöystävästäni. Toivon totta kai löytäväni ihmisen, jonka kanssa voisin perustaa perheen. Olen asunut Haldenissa koko ikäni eikä minulla ole täältä mikään kiire pois. Kaupungissa on aktiivinen kulttuurielämä ja harrastan musiikkia. Nuorempana minulla oli bändi, jossa soitin kitaraa ja lauloin. Viime vuodet työelämä on vienyt niin paljon aikaa, että bändikuviot ovat olleet tauolla. Nyt kyllä suunnittelemme taas bändin perustamista uudelleen. Olen myös mukana järjestämässä musiikkifestareita Haldeniin. Harrastan myös liikuntaa. Pelaan jalkaja koripalloa huvikseni. Meillä on työpaikalla kuntosali, jossa käyn silloin tällöin treenaamassa. Pitkillä vapailla saatan lähteä Osloon ja käymme silloin kavereiden kanssa ulkona ja konserteissa. Kesäisin menemme usein vuonoille, siellä on isoäitini talo. Minulle on tärkeää tehdä asioita, joilla on merkitystä. Olen aktiivisesti mukana ammattiliitossa ja hakeudun paikkoihin, joissa keskustellaan. Haluan vaikuttaa ihmisiin myös musiikin avulla. Haluan saada ihmiset osallistumaan ja pois kotisohvalta. Ihmisten ei tulisi pelätä sitä, mitä muut heistä ajattelevat. Viihdyn työssäni hyvin. Minulla on prosessikemian ammatillinen tutkinto ja myöhemmin varmaan opiskelen lisää. Lähes koko sukuni on työskennellyt tällä tehtaalla isoisääni myöten, joten tänne oli luontevaa tulla. Aloitin parikymppisenä, ja silloin täällä oli paljon entisiä merimiehiä töissä. Nyt he ovat lähteneet eläkkeelle, ja olen saanut paljon nuorempaa väkeä työkavereikseni. Haluan saada ihmiset osallistumaan K olbjørn Weme, Norja Ikä: 26 vuotta Asuinpaikka: Halden, Norja Työpaikka: Norske Skog Saugbrugs, Halden Työtehtävä: Operaattori Perhe: Vanhemmat ja kolme veljeä Lähes koko sukuni on työskennellyt samalla tehtaalla kuin minä nyt. Kolbjørn Wemelle on tärkeää tehdä asioita, joilla on merkitystä. Kuvassa hän on kotitalonsa edustalla Norjan Haldenissa. 10-19_pääjuttu3.indd 16 15.6.2015 10:27:48
Paperiliitto 5/2015 | 17 ELÄMÄNTILANNE Teksti Johanna Loukamaa Kuva David Angel Alanis Suárez P erhe, suku ja yhdessäolo ovat ne asiat, jotka pitävät miehen onnellisena ja oikealla tiellä. Kotosalla pikkuinen Daniela tuo iloa arkeen ja kohta saapuu pikkusisko täydentämään meidän perhettä. Siinä onkin jo riittävästi, sillä vaimo ei suostuisi enempään tai saati edes lemmikkejä kotiimme ottamaan. Vaimon ammattitaito sairaanhoitajana tuo mielenrauhan ja turvaa lastenhoitoa ajatellen. Lisäksi molemmat isoäidit auttavat osaltaan vuoroviikoin leikki-ikäisen prinsessan hoidossa, kun me vanhemmat olemme vaihtelevin aikatauluin vuorotöissä. Omaa pientä taloa maksetaan valtion mahdollistamalla verotuksen osalla, jonka myötä on muutama vuosi vielä jäljellä ja koti lopulta ihan oikeasti oma. Kotikylä Cadereyta on muuttunut vuosien varrella paljon, mutta ei sitä pois osaisi lähteä. Onneksi tänä päivänä on taas turvallisempaa kuin ennen. Ei kukaan kuitenkaan pimeällä enää ulos tohdi. Turha etsiä itselleen hankaluuksia. Olisi hienoa tuntea taas olo turvalliseksi ja saada kasvattaa tytöt erilaiseen tulevaisuuteen. Rauhalliseen, kuten omassa lapsuudessa, ennen huumesotien alkua. Kun aika antaa periksi, on ehdottomasti parasta purkaa energiaa kavereiden kanssa jalkapallokentällä. Työpaikan jengin kanssa mitellään toisia duunariporukoita vastaan aina kun on mahdollisuus. Treenaus riippuu täysin pomosta, kunhan vain antaa meille luvan, niin aika käytetään kentällä hyödyksi! Sunnuntai on se viikon paras päivä. Koko suku kerääntyy yhdessä appivanhempien tilalle ja siellä grillataan ja lauletaan karaokea koko sydämen kyllyydestä. Lapset leikkivät ja nauttivat vapaapäivästä yhdessä kaikkein rakkaimpien kesken. Se rentouttaa jokaisen ja saa hymyn huulille. Jaksaa taas hyvin seuraavan työviikon ja muistuttaa siitä miten onnellinen sitä saakaan olla, kun on töitä ja perhe joka rakastaa. Turvallisia vuosia toivoen A rmando Arguello Muñoz, Meksiko Ikä: 34 vuotta Asuinpaikka: Cadereyta, Nuevo León, Meksiko Työpaikka: Industrias Cosal, Cadereytan paperitehdas Työtehtävä: Logistiikan ja pakkaamon vuoroesimies Perhe: Vaimo Erika Jannet (5 kk raskaana, odottavat tyttövauvaa) ja 3-vuotias tytär Daniela. Onneksi tänä päivänä on taas turvallisempaa kuin ennen. Armando Arguello Muñoz oman talon edessä vaimonsa Erika Jannetin sekä Daniela tyttären kanssa. 10-19_pääjuttu3.indd 17 15.6.2015 10:27:49
Paperiliitto 5/2015 | 19 ELÄMÄNTILANNE Teksti ja kuvat Johanna Nordling M uutimme ensimmäiseen omistusasuntoomme kaksi vuotta sitten ja nyt arki rullaa mukavasti. Lapset pärjäävät hyvin koulussa, vaimo käy puolipäivätöissä ja minä olen sopeutunut hyvin kolmivuorotyöhön. Uniongelmia ei onneksi ole, toisin kuin monilla työkavereilla. Kun olen kotona, olen kokki ja taksikuski lapsille. Grillaan usein ja vien lapsia harrastuksiin, rullaluisteluun ja partioon. Iltaisin pelaamme yhdessä lautapelejä tai katsomme jonkin elokuvan. Nauramme paljon yhdessä. Minua kutsutaan töissäkin vitsiniekaksi, ja kotona poika on se, joka laukoo aina kaikenlaista hauskaa. Tykkään olla kotona, aika harvoin lähden enää baariin, vaikka kaverit kutsuisivat. Huomenna haen uuden akvaarion aksolotleillemme, vesisalamantereille, jotka tytär äkkäsi eräästä lemmikkieläinkaupasta. Ne ovat meidän ”pienet lohikäärmeemme”. Meillä on aina jääkaapissa eläviä kastematoja, niiden herkkuruokaa. Tänä kesänä menemme kahdeksi viikoksi Turkkiin rantalomalle parhaan työkaverini perheen kanssa. Toinen kesän projekti on pihan laittaminen kuntoon. Tyttären kanssa teimme tarkat suunnitelmat. Ensin pitäisi pystyttää aita, sitten rakentaa terassi ja varastomökki. Lapset haluavat trampoliinin, se on heille jo luvattu. Harrastan jalkapalloa, niin fanina kuin pelaajana. Olen keskikentän joka-paikanluuta ikämiesjoukkueessa DJK Vierlindenissä, seurassa, jossa pelasin jo lapsena. Tunnen kaikki joukkuekaverini vuosikymmenten takaa, siksi harrastus on niin rakas. Tykkään myös puuhata autojen kanssa, olen meidän suvun yleiskorjaaja. Minulle soitetaan, kun tiskikone on rikki. Olen saanut automekaanikon koulutuksen, ja sillä peruslogiikalla pärjään lähes kaikkien koneiden kanssa. Tällä hetkellä elämä on tasapainossa, suuria huolia ei onneksi ole. En oikein tiedä, mistä unelmoisinkaan. Vain siitä, että pysymme terveinä ja että rahatilanteemme pysyy hyvänä. Tasapaino on löytynyt O liver Klein, Saksa Ikä: 42 vuotta Asuinpaikka: Dinslaken, Saksa Työpaikka: SCA Hygiene Products, Neuss, Saksa Työtehtävä: prosenssinhoitaja Perhe: Vaimo Stefanie, 11-vuotias tytär Olivia, 8-vuotias poika Christopher, marsu Blacky ja kaksi aksolotlia, Lucky ja Lucy. Uniongelmia ei onneksi ole, toisin kuin monilla työkavereilla. ?Oliver Klein tyttönsä Olivian, vaimonsa Stefanien ja poikansa Christopherin kanssa perheen ensimmäisen omistusasunnon edustalla Saksan Neussissa. Teksti ja kuva Päivi Arvonen E lämäni muuttui neljä ja puoli vuotta sitten. En olisi uskonut, että Egyptissä voi tulla niin isoa muutosta kuin presidentti Hosni Mubarakin vallasta väistyminen kansannousun ja vallankumouksen myötä oli. Silloin olin hyvin toiveikas paremman tulevaisuuden suhteen, mutta valitettavasti elämä on muuttunut paljon synkemmäksi vallankumouksen jälkeen. Ennen vallankumousta onnistuin hankkimaan säästöilläni kolmipyöräisen ”tuk-tukin”, jota vuokraamalla sain perheelleni lisätuloja. Vallankumouksen jälkeen turvallisuustilanne huononi, poliiseja ei ollut tai he eivät välittäneet mistään. Tuk-tukini varastettiin ja saan edelleen tehdä toista työtä pystyäkseni maksamaan ajoneuvoa varten ottamani lainan. Hinnat ovat nousseet valtavasti ja useasti mietin, miten saan perheelleni riittävästi ruokaa pöytään. Vaimoni on pakko käydä työssä ja se on egyptiläiselle miehelle valtava häpeä, koska miehen kunnia-asiana on kyetä tuomaan toimeentulo perheelle. Toivon, että kaksi poikaani voisivat opiskella itselleen kunnon ammatin. Koulutus on Egyptissä ilmaista, mutta vanhempien pitäisi pystyä maksamaan opettajalle tukiopetustunneista, jotta oppilas menestyisi opinnoissaan. Minulla ei ole joka kuukausi varaa ylimääräisiin koulumaksuihin. Hartain toiveeni on, että lapseni saisivat hyvän elämän ja siihen tarvittaisiin kunnon ammatti, kuten insinööri tai lääkäri. Elämäni täyttyy lähes pelkästään työstä. Perjantai on ainoa vapaapäivä. Silloin käyn rukoilemassa moskeijassa ja iltaisin menemme usein perheen kanssa piknikille puistoon. Vuoden kohokohtia ovat uskonnolliset juhlat Eid al Fitr ja Eid al Adha, jolloin on useampi päivä lomaa töistä. Silloin herkuttelemme hyvällä ruualla perheen ja ystä vien kesken. Elämä on kovaa, mutta olen kiitollinen, että minulla on kaksi tervettä poikaa, vaimo ja työpaikka. Vallankumous muutti koko elämän A nwar Hanafi, Egypti Ikä: 35 vuotta Asuinpaikka: 6th October City, Suur-Kairo, Egypti Työpaikka: Globe Pack, 6th October City Industrial Zone, Egypti Työtehtävä: paperinleikkaaja Perhe: Vaimo Samia, kaksi poikaa, 10-vuotias Mohammed ja 7-vuotias Ihab. Useasti mietin, miten saan perheelleni riittävästi ruokaa pöytään. 10-19_pääjuttu3.indd 19 15.6.2015 10:27:52
Paperiliitto 5/2015 | 21 Teksti ja valokuvat Susanna Chazalmartin Piirrokset Jarno Kiukas T iedetään, tämä on kaikille tuttua. Pitää liikkua säännöllisesti, syödä hyvin ja levätä riittävästi. Kropassaankin sen tuntee: työpäivä on juuri niin pitkä kuin itsellä henkistä ja fyysistä kuntoa riittää. Kaikki hyvin siihen asti, kunnes tulee toteutuksen aika. Tieto ei nimittäin riitä, on myös oikeasti liikahdettava. Juuri niin, se on se vaikein osa. Jos teet istumatyötä, olet ehkä jo huomannut kremppoja yläselässä, käsissä ja hartian seudulla. Päätäkin saattaa särkeä ja keskittymiskyvyn puute vaivata. Jos taas kulutat betonilattioita jäykillä turvakengillä ja teet töitä hankalissa asennoissa, olet todennäköisesti ainakin joskus kärsinyt selkäkivusta ja ehkä polvivaivoistakin. Harva nimittäin jaksaa ylläpitää hyvää ryhtiä ja muistaa oikeat työasennot kahdeksan tuntia päivässä, vaikka yritystä olisikin. Ja kun nivelet pikku hiljaa painuvat kasaan, lihakset kiristyvät sieltä ja löystyvät täältä ja aineenvaihdunta hidastuu... no, senhän sinä jo tiesitkin. Juuri siksi työn tauottaminen on niin tärkeää. Jos nivelesi edes kaksi kertaa työvuoron aikana saavat kunnolla liikettä, kroppasi muistaa sinua vetreällä ja virkeällä ololla. Jaksat paremmin ja mikä parasta: ehkäiset krempat ennen kuin ne ehtivät kissaa sanoa. Tekosyiden suosta voittoon Siinä samalla, kun nyt keksit mielessäsi erilaisia syitä olla liikkumatta, torpataan heti ne yleisimmät: ehtimisestä liikkumisen puute ei voi olla kiinni, sillä parikin minuuttia kerrallaan riittää. Lue vaikka ohjeet seuraavalta sivulta. Oikeasti kyse on vain viitseliäisyydestä. Vai etkö muka puunaa autoasi kurakelien jälkeen, tarkista säännöllisesti öljyt ja vaihda renkaat? Satanen vetoa siitä, että jos huolehtisit itsestäsi edes niin hyvin kuin autostasi, se viime viikkoinen selkäkramppikin olisi jäänyt tapahtumatta. Välilevypullistuma ja hiirikäsi? Kipu on totta vie tehokkain motivaation tappaja kun liikkumisesta puhutaan. Mutta vaiva ei parane ainakaan sillä, että lopettaa sen vähäisenkin liikunnan. Suorilta ei kannata lähteä rehLiikettä niveliin kimään, mutta jokainen voi tehdä sen mitä pystyy, alkuun pienemmillä liikeradoilla. Jumppaamisen ei pidä sattua, mutta pientä kiristystä siellä ja täällä tuntuu ja hyvä niin. Eikä elvistellä kannata vaikka juuri nyt ei mitään vaivoja olisikaan. Niitä ei ehkä ole nyt, mutta miten kahden tai viiden vuoden päästä? Uskotko oikeasti kuuluvasi siihen noin puoleen prosenttiin ihmisistä, joiden tukija liikuntaelimistö ei koskaan oireile? Sitähän minäkin. Ehkä uhoat mielessäsi, että töiden jälkeen tulee kuitenkin käännettyä emännälle pottupeltoa. Tai että nuorempana tuli sentään hiihdettyä kilpaa koulujenvälisissä. Että urakka tavallaan suoritettu. Hienoa, että näin on, mutta mietippä vielä. Samalla tavalla kuin se autokin vaatii öljynsä jokaiseen liikahdukseen, niin nivelesikin tarvitsevat jatkuvaa liukastusta toimiakseen. Jos hylkäät auton tallin taakse, niin voit olla varma, että ruoste villiintyy ja menopeli kangistuu. Sama homma kehosi kanssa. Tottahan se on, että taukojumppa voi näyttää naurettavalta ja tuntua puuduttavalta. Mutta sanotaan näin, että se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa. Onhan se mukavaa sekin, että jaksaa vielä työpäivän jälkeenkin. Miksi tyytyä Corollaan, kun voi saada Mersun? Liikkuisitko, jos tietäisit että parikin minuuttia auttaa eteenpäin? Tämän helpommaksi ei omasta hyvinvoinnista huolehtiminen enää voi mennä. ÄIJÄJUMPPA ?Se parhaiten nauraa joka viimeksi nauraa. Tähän asti kaikki hyvin. 20-23_jumppa.indd 21 5.6.2015 14:28:43
22 | Paperiliitto 5/2015 ÄIJÄJUMPPA Tee edes nämä Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan. Näillä yksinkertaisilla liikkeillä saat liikettä koko kehon niveliin. Heikot voivat toistaa liikkeet kymmenen kertaa, kovat tyypit kaksikymmentä. Sivulle taivuta 1 Taas täytyisi nousta seisomaan. Kevyt haara-asento ja keppi pään takana hartioiden kohdalla. Valmiina? 2 Yritä viedä kepin toista päätä lattia kohti suoraan sivullesi. Ei eteen eikä taakse, vaan sivulle. Pieni pumppaava liike onnistuu varmasti. Ja sama toiselle puolelle. Yks ja kaks, yks ja kaks. C Niskan taakse vie 1 Seisahda tukevaan haara-asentoon. Ota leveä ote kepistä, harjanvarresta tai kapoisesta vaimosta. Mitä jäykempi tyyppi, sitä leveämpi ote. Rentoudu. 2 Purista napaa (niin juuri, se siinä keskivartalolla, joka näkyy peilistä) selkärankaa kohti ja vie keppi ylös ja mahdollisimman kauas pään taakse. Vaikka jännittää, älä nosta olkapäitä korviin. Rentoudu. Aloita alusta. A Katse taakse päin 1 Helpotuksen huokaus: nyt saa istua. 2 Pidä leveä ote kepistä ja vie se pään taakse mahdollisimman alas hartioiden tasalle. Olkapäät pysyvät rennosti alhaalla ja ryhti hyvänä. 3 Istu tukevasti penkillä, vedä napaa sisään ja kierrä itseäsi niin, että näet miten kaverisi takana nauravat sinulle. Varmista vielä toiselta puolelta, että näin todella on. Pidä molemmat kankut liimattuna penkissä. (äläkä välitä, niiden naurut hyytyvät kyllä). B liimattuna penkissä. (äläkä välitä, niiden naurut hyytyvät kyllä). Unohtuiko napa? Ja keppiä lähemmäs hartioita... 20-23_jumppa.indd 22 5.6.2015 14:28:47
Paperiliitto 5/2015 | 23 ÄIJÄJUMPPA Kyykkää kyykkää 1 Tämän jokainen raavas puntinnostaja osaa: keppi harteille, lantio, polvet ja pottuvarvas samaan linjaan. 2 Ja sitten pyllistys. Jos tekee tiukkaa, aseta tuoli taaksesi ja istahda sille. Napa edelleen kohti selkärankaa niin pysyy paketti kasassa. Kantapäätkin pysyvät lattiassa. Tämähän sujuu kuin heinänteko! Ja enää yksi jäljellä. Jaksaa jaksaa! Aaltoja perkele 1 Homma lähes paketissa, ansaitset aaltoja. Kumarru eteenpäin keppi edelleen leveässä otteessa. Pidä selkä mahdollisimman suorana ja jousta polvista. Eihän tässä mitään kumiukkoja sentään olla. 2 Puhalla pari kertaa, vedä napa kohti selkärankaa. Ponkaise sitten pystyyn ja heilauta samalla keppi reippaalla otteella ylös ja mahdollisimman pitkälle taaksepäin. Pidä katse kepissä. Onneksi olkoon, liikutit juuri kehosi jokaista niveltä! D E Asiantuntija: Fysioterapeutti Jari Poikela Kuvat: Susanna Chazalmartin Piirrokset: Jarno Kiukas Malli: Matti Kaarre, hiomonhoitaja, Stora Enson Veitsiluodon tehdas yksi jäljellä. Jaksaa jaksaa! ja heilauta samalla keppi reippaalla otteella ylös ja mahdollisimman pitkälle taaksepäin. Pidä katse kepissä. Onneksi olkoon, liikutit juuri kehosi jokaista niveltä! Tämän jokainen raavas puntinnostaja osaa: keppi harteille, lantio, polvet ja Ja sitten pyllistys. Jos tekee tiukkaa, aseta tuoli taaksesi ja istahda sille. Napa edelleen kohti selkärankaa niin pysyy paketti kasassa. Kantapäätkin sujuu kuin heinänteko! Ja enää Paperiliitto 5/2015 | 23 Homma lähes paketissa, ansaitset Puhalla pari kertaa, vedä napa kohti selkärankaa. Ponkaise sitten pystyyn otteella ylös ja mahdollisimman pitkälle Kyykkää kyykkää No nyt on komiaa. Tähän asti vain?! Taipuu taipuu! Ei ollut tar koi tus jäädä istuskelemaan! 20-23_jumppa.indd 23 5.6.2015 14:28:52
24 | Paperiliitto 5/2015 LUONNOSSA LIIKKUMINEN Merja Hallikainen ? Työskentelee koneenhoitajana Bong Suomi Oy:ssä Kaavilla ? 55-vuotias ? Luottamustoimia hiihtojärjestöissä, koulutettu sauvakävelyohjaaja 24-27_metsänmieli.indd 24 16.6.2015 15:35:06
Paperiliitto 5/2015 | 25 LUONNOSSA LIIKKUMINEN V esisateen jälkeen tuoksuu huumaavalta. Merja Hallikainen hölkkää pitkin juankoskelaista metsäpolkua, joka toisella puolella solisee virta, ja toisella puolella levittäytyy petäjäkangas. Hallikainen hengittää syvään, keskittyy tähän hetkeen ja askelten rytmiin. Luonto kulkee kiinteästi mukana Hallikaisen elämässä, sillä hän harrastaa urheilua – juoksee, hiihtää, sauvakävelee ja moottorikelkkailee. Luonto tarjoaa uutta jokaisena vuodenaikana. – Alkukesässä ovat parasta linnunlaulu, tuoksut ja vihreys. Vihreä on yksi lempiväreistäni. Se kertoo uuden elämän alkamisesta ja antaa virtaa. Maalaistalon tyttönä Hallikainen on tottunut liikkumaan luonnossa pienestä pitäen. Kun hän aikoinaan erosi avomiehestään, luonto tuli entistä tärkeämmäksi. Se auttoi häntä selviytymään. – Aloin vaeltaa yksin. Möngin metsissä ja etsin itseäni. Pohdin asioita ja löysin polun eteenpäin. Metsä on minulle kuin kirkko. Menen sinne hakemaan ratkaisuja ja saamaan voimia. Jos elämässä on surua tai stressiä, on metsässä joskus oltava pitkäänkin ja halattava puita, ennen kuin vastauksia löytyy. Luontohoitoon mars Luonto elvyttää, rauhoittaa ja voimaannuttaa. Sen ovat huomanneet myös Merja Hallikainen, Hannu Kärkkäinen ja Harri Piispa. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Pentti Vänskä, Hannu Kärkkäinen, Jukka Koskinen 24-27_metsänmieli.indd 25 16.6.2015 15:35:08
26 | Paperiliitto 5/2015 LUONNOSSA LIIKKUMINEN Yhtä lailla tärkeää Hallikaiselle on vesi, sekä makea että suolainen. Taannoin Hallikainen oli Ruunaan koskilla heittokalastamassa ja huomasi taas kerran, miten virtaavan veden ääni rauhoittaa. Kesälomia Hallikainen viettää miesystävänsä kanssa Turun ja Porvoon saaristossa. Siellä Järvi-Suomen tyttö on oppinut rakastamaan merta. – Aavaa merta on kunnioitettava. Merellä ihminen oivaltaa pienuutensa. Karua kauneutta tarjoaa myös Lapin luonto, jonne Hallikainen menee talvisin hiihtämään. Kun seisahtuu tunturin laelle, antaa pakkasen purra kasvoja ja katseen kiertää kaikkialle levittäytyvää valkoista, tuntee sulautuvansa osaksi luonnon ihmettä. Hallikaisen luontoriippuvuus on sitä luokkaa, että jos hän ei sairastamisen vuoksi pääse ulos ja liikkeelle, on hän kuin häkkiin suljettu kettu. – Toivon, että jokainen löytäisi luonnon ja liikunnan, sillä ne rakentavat sekä psyykkistä että fyysistä hyvinvointia. Aina ei tarvitse juosta viilettää. Jos elämä koettelee kovasti, voi vain istuskella kivellä ja hengitellä. Parasta hoitoa selälle H annu Kärkkäinen tarkentaa objektiivin nastakehrääjään, joka on juuri pysähtynyt koivunlehdelle. Perhosen siipien sinimustat silmätäplät erottuvat kauniisti oranssinruskeasta taustasta. Pian perhonen lepattaa jo eteenpäin. Hongat humisevat kesätuulessa. Laulurastas livertää. Vuoden 2012 keväästä lähtien Kärkkäinen on liikkunut ja valokuvannut luonnossa joka päivä lukuun ottamatta 11 päivän katkoa, kun hän oli keuhkokuumeessa. Usein mukana kulkee lapinkoira Elvis. – Sitä on vain päästävä metsään. Siellä on oma rauhansa. Ei tarvitse mennä pitkälle kaupungin hälystä, kun linnut jo laulavat. Kärkkäinen huomauttaa, että metsässä liikkuessa ja valokuvatessa unohtuvat kaikki murheet – kuten tehtaan yt-neuvottelut. Kun fokus on ihan konkreettisesti pienessä, isot asiat pyyhkiytyvät mielestä. – Olen liikkunut koko ikäni luonnossa. Ennen valokuvaamista ykkösharrastukseni oli kalastus. Metsästä innostuin viitisentoista vuotta sitten, kun selkäni meni huonoon ” Jos on väsynyt lähtiessä, met sässä väsymys pyyhkiytyy pois, ja syke laskee.” Hannu Kärkkäinen ? Työskentelee logistiikan operaattorina Mondi Lohjalla ? 57-vuotias ? Katso Hannun valokuvia: timanttilaakson.kuvat.fi kuntoon. Huomasin, että parasta hoitoa selälle oli kevyt liikuskelu metsäpoluilla. Ensin Kärkkäinen löysi sienija marjapaikat. Sitten hän sai työkavereiltaan 50-vuotislahjaksi järjestelmäkameran. – Siitä se lähti. Se oli viidenkympin villitys, Kärkkäinen virnistää. Hänen lempimaastojaan ovat Lohjan Kantarelli-reitti, joka kiertää harjumaisemaa, sekä Fiskarsin korpimetsät. Kärkkäinen on kokenut kantapään kautta sen, että metsä virkistää ja rauhoittaa. Uskolliselle samoilijalle se paljastaa myös pieniä ihmeitä. Haastattelupäivänä Kärkkäinen näki ukkometson – sellaisen hän kohtasi viimeksi viisi vuotta sitten. – Jos on väsynyt lähtiessä, metsässä väsymys pyyhkiytyy pois, ja syke laskee. Polkuja kolutessa saattaa herkästi mennä koko päivä. Reppuun otan mukaan vettä, voileipiä ja makkaraa, jos on mahdollista tehdä nuotio. Kärkkäisen kesän kohokohta tulee juhannuksen jälkeen, kun Suomen suurin päiväperhonen isoapollo lähtee lentoon. Rauhoitettu perhonen on kaunis ja harvinainen ilmestys. – On mahtavaa, kun siihen törmää. Jo lapsuudessa opittu L okit kirkuvat, ja kaislikko suhisee. Sinä hetkenä, kun Harri Piispa kääntää Tanja-veneensä keulan ulapalle, 24-27_metsänmieli.indd 26 16.6.2015 15:35:08
Paperiliitto 5/2015 | 27 LUONNOSSA LIIKKUMINEN hänet valtaa mahtava tunne: siellä se meri odottaa. Kroppa ja mieli rentoutuvat. – Ja kun palatessa näen Kotkan kaupungin silhuetin, mieleen hiipii kaiho. Tässäkö tämä taas oli. Heti alkaa uuden reissun suunnittelu. Piispa viettää saaristossa ja merillä käytännössä kaiken vapaa-aikansa. Veneilykausi alkaa jäiden lähdettyä ja jatkuu jäiden tuloon. Yleensä veneilyyn liittyy kalastus ja hylkeenpyynti – joutenolo ja huviveneily eivät ole Piispan heiniä. – Tosin joskus, kun on nätti kesäilta, saatamme lähteä paistamaan makkarat johonkin saareen. Merillä olo antaa Piispalle voimia ja jaksamista. Luonnossa saa olla oma itsensä. – Ennen kaikkea sieltä saa henkistä hyvinvointia. Fyysinen hyvinvointi tulee siinä sivussa, kun touhuaa verkkojen kanssa ja soutaa. Missään en nuku niin hyvin kuin saaressa. Uni on syvää ja terveellisen tuntuista. Kaikista vaikuttavimpia Piispasta ovat toukokuun yöt. Silloin hän ei malta edes nukkua, vaan soutelee siikaverkoilla. – Keskiyön hetki on täysin hiljainen. Kun aamu alkaa sarastaa, ja aurinko nousta, lähtevät linnut liikkeelle. Luonnon herääminen on koettava, sitä ei voi sanoin kuvailla. Piispa sai merillä liikkumisen ja kalastamisen taidot verenperintönä. Hänen isänsä työskenteli talvet satamassa, mutta oli kesäisin ammattikalastaja. – Minä kuljin mukana jo ihan pikkuisesta ja nukuin kalalaatikossa. Se oli antoisaa aikaa. Asuimme koko perhe saaristossa kesäisin, teimme saareen pressuteltat, söimme kalaa ja perunaa. Niinä lapsuuden kesinä opin tuntemaan luontoa. Isältään Piispa oppi myös hylkeenpyynnin. Sitä harrastavien kotkalaisten määrä on laskettavissa yhden käden sormilla. Piispa liikkuu myös metsissä, sillä hän harrastaa metsästystä. Meri on kuitenkin se ykkönen. – Meri on joka kerran hieman erilainen elementti. Kaikkeen pitää varautua – kaunis tyyni sää saattaa hetkessä kääntyä myrskyksi, Piispa sanoo. Syke alas, mieliala ylös T utkimusten mukaan luonnossa oleilu alentaa verenpainetta ja sykettä, lievittää stressiä ja kohentaa mielialaa. Säännöllisen luonnossa oleskelun on havaittu myös vähentävän masennuksen, ahdistuneisuuden ja aggression kokemuksia. Luonnon rauhoittava ja elvyttävä vaikutus perustuu moniin seikkoihin. Luonnossa pääsee irti kaupungin melusta ja saasteista, kasvien vihreä väri ja erilaiset luonnonäänet rauhoittavat, luonnosta saatavat elämykset kääntävät ajatukset pois itsestä ja omista murheista. – Luonto on myös geneettisesti ihmisen luonnollinen paikka. Tunnistamme luonnon itsellemme hyväksi, professori Liisa Tyrväinen Metsäntutkimuslaitokselta sanoo. Ympäristöpsykologi Kirsi Salosen mukaan mitä vieraantuneempi ihminen on luonnosta, sitä huonommin hän voi. Suomalaisten luontoyhteys elää onneksi edelleen vahvana, ja se näkyy myös suomalaisten vapaa-ajan käytössä. Iso osa vapaa-ajan toiminnoistamme liittyy ulkoiluun ja luontoon. Aina ei tarvitse edes mennä metsään tai veden ääreen elpyäkseen. Tutkimusten mukaan jo pelkkä luonnon näkeminen ja kuuleminen saa aikaan myönteisiä vaikutuksia. Luontokuvat ja -äänet voivat lievittää kipua ja kohentaa mielialaa.? P Lähteinä HUS:n Mielenterveystalo.fi -palvelu sekä Kirsi Salosen kirjat Mieli ja maisemat sekä Mielen luonto. ” Kun palatessa näen Kotkan kaupungin silhuetin, mieleen hiipii kaiho.” Harri Piispa ? Työskentelee kirvesmiehenä Kotka Millsillä ? 61-vuotias ? On itse rakentanut kalastajaveneensä vuonna 1980 24-27_metsänmieli.indd 27 16.6.2015 15:35:08
Paperiliitto 5/2015 | 29 HARRASTUS Mitä merkitsee paperimies meren pohjassa? Ei välttämättä sen kummempaa, kuin että kodisjokelainen Mika Karhu on tullut hakemaan kalakeittoaineksia. Teksti Mari Schildt Kuvat Vesa-Matti Väärä Pinnan alla Kuvis 28-31_Sukellus.indd 29 5.6.2015 14:46:47
30 | Paperiliitto 5/2015 XXX K un pullea siika ui kohdalle, käydään lyhyt harppuunataistelu. Jos Ahti on Mika Karhun, 45, puolella, kalasta tulee laakista vainaa. – Niinkin on sattunut, että kun painan liipasinta, niin huomaan, että enpä sitten virittänyt pyssyä. Meni pelkäksi uhkailuksi, Karhu hymyilee. Tasapuolisuuden vuoksi on kuitenkin sanottava, että evien nostaminen kohti pintaa ei juuri koskaan säästä Karhulle mieluisan kalan henkipoloista. Karhu on tällä hetkellä Suomen sukelluskalastuksen rankinglistalla kolmosena. Viime vuonna tuli SM-kisoista pronssia, sitä edellisenä vuonna kultaa. Veneellä tehty SM-sukelluskalastuskisa päättyi viime kesänä Karhun voittoon. Hän myös edustaa Suomea sukelluskalastuksen EMkisoissa syyskuun alussa. Päivävuoro hioi mestarin Siviilissä Karhu on kuitenkin paperimies ja telahioja UPM:n Rauman paperitehtaalla. – Hion kunnossapidossa superkalanterin teloja pääsääntöisesti. Viimeiset kaksi vuotta olen tehnyt päivävuoroa. Parikymmentä vuotta vierähti vuorotöissä, hän kertoo. Päivätyöt ovat mahdollistaneet Karhulle tiiviimmän panostamisen huippu-urheiluun. Vuorotöissä ollessaan kisoihin pääsi, jos ne sattuivat osumaan pitkän vapaan kohdalle. Vähintään piti vuoroja vekslata. Nyt miehen intoa painua pinnan alle ihmettelee enää vaimo, eikä hänkään oikeastaan ihmettele. – Hän on jo tottunut, Karhu myöntää. Mitä sukelluskalastus sitten on? Laji ei ole tunnetuimmasta päästä. Karhu aloittaa selittämisen varusteista. – Märkäpuku on ehdoton. Lisäksi tarvitaan sukat ja hanskat. Räpylöillä mennään eteenpäin. Maski ja snorkkeli ovat päässä. Maskilla nähdään veden alla ja snorkkelilla hengitetään. Painovyötä tarvitaan, koska se kumoaa märkäpuvun nosteen. Paineilmatai happilaitteita ei ole, vaan omat palkeet vedetään täyteen ja mennään niillä, hän kertoo. Lisäksi tarvitaan poiju veneilijöitä varottamaan ja puukko sitä varten, ettei jäisi itse saaliiksi verkkoihin. – Eipä niitä kaloja sieltä paljain käsin saa, vaan siihen tarvitaan harppuunaa. Kyllä minä tätä reilumpana pyyntitapana pidän kuin esimerkiksi verkkokalastusta. Siinä kun ei jää kalalle mahdollisuuksia. Lisäksi me pystymme valikoimaan saaliin. Jos tulee ahvenparvi, niin ei siitä pienimpiä ammuta, hän sanoo. Kala jää aina saaliiksi, sillä pyydä ja päästä -tyyliä ei harppuunalla ole mahdollista harjoittaa. Kisojen ylimääräiset kalat jaetaan joko yleisölle tai viedään minkinrehuksi. Kisat voittaa se, joka on onnistunut kalastamaan eniten määräaikaan mennessä. Hengittämättä ja hiljaa Kilpailuissa Karhu pidättää henkeä normaalisti 1–1,20 minuuttia per sukellus. – Jos on hyvä paikka, kyllä sen kahteen minuuttiin pystyy venyttämään. Mutta minun kuntoni ei anna myöden tehdä pitkiä Ahven on arka, mutta utelias. Ensin tulevat pikkuiset. Jos ne eivät säiky, tulevat isoveljet ja lopulta isi ja äiti. ?Sukelluskalastus vaatii laajat keuhkot, paineilmatai happilaitteita ei käytetä. ?Kilpailuissa Mika Karhu pidätää henkeä normaalisti 1–1,20 minuuttia per sukellus. HARRASTUS 28-31_Sukellus.indd 30 5.6.2015 14:46:49
Paperiliitto 5/2015 | 31 XXXX sukelluksia kovin montaa kertaa. Yhdessä kilpailussa kun tulee helposti sata sukellusta, hän kertoo. Suomessa sukelluskalastajat sukeltavat noin kymmenen metrin syvyyteen. – Turskan paluusta on merkkejä. Se viihtyy 20 metrin korvilla kivien alla. Sitä pitäisi vielä alkaa koittamaan näin vanhoilla päivillä, Karhu naurahtaa. Vaikka runsaan minuutin hengenpidätys saattaa tuntua jo tarpeeksi ahdistavalta, vertailun vuoksi Karhu kertoo, että vapaasukellusta harrastavat painuvat jopa 30-50 metrin syvyyteen ilman happilaitteita, ja pidättävät henkeä neljäkin minuuttia aivan helposti. Sukelluskalastuksessa ei sukellella ympäriinsä, vaan mennään pohjaan ja ollaan liikkumatta ja odotetaan, että kala tulee kohti. – Ahven on arka, mutta utelias kala. Ensin tulevat pikkuiset. Jos ne eivät säiky, tulevat isoveljet ja lopulta isi ja äiti. Siinä täytyy vain malttaa mieli. Kyse on paljon korvien välistä, kuten kalastamisessa ylipäätään. Malttia ja rauhallisuutta tarvitaan, Karhu kertoo. Tuhat silakkaa pään päällä Vaikka kala maistuu, harrastuksen suola on kuitenkin sen tarjoamat elämykset. – Varsinkin kirkkaissa vesissä, kun 50 siikaa menee ohi, niin onhan se sävähdyttävä näky. Tai silakkaparven näkeminen: aurinko paistaa ja on kirkasta, mutta äkkiä tulee varjo. Kun varovasti vilkaisee ylös, siinä menee tuhannen silakkaa yli pikkuhiljaa. Kun on ihan paikallaan, ne eivät säiky. Onhan se hienoa. Meri on vain niin hieno, Karhu sanoo. Ahdin valtakunnassa on myös paljon sellaista, jota maan tallaajat eivät tunne. – Kun puhelen, että näin pikkutuulenkalaparven, monikaan ei edes tiedä, mikä se on. Kyllä siellä on paljon, josta pinnalta käsin ei tiedä: on hienoja värejä, vihreän eri sävyjä. Keväällä ulkomeren reunalla alkaa näkyä kirkkaan vihreitä leviä ja ruskeampaa rakkolevää. On eri kulmista taittuvaa auringonpaistetta ja kirkkaita kalanpoikasia. Suomen vesi on vihertävää, kirkasta mutta vaaleaa. Se on oma maailmansa. Itämeren luonnosta puhutaan paljon ja sen tilasta ollaan huolestuneita. Karhulla on kuitenkin myös myönteisiä havaintoja. – Kyllä sitä levävelliäkin on, mutta ainakin täällä Selkämerellä meri on kirkastunut vuosien varrella, eli jotain hyvää kehitystä on ollut. Toisaalta joissain paikoissa, joissa on ollut hyvin ahvenia, niitä ei yllättäen olekaan, vaikka vesi on kirkastunut. Se on monisyinen juttu. Ajatus kirkas kuin kalalla Karhu kertoo, että sukelluskalastus on yksinkertainen laji, mutta se ei silti ole yksinkertaisten miesten hommaa. Ei riitä, että on ennätyslaajat keuhkot ja kykyä olla veden alla. Monenlaista strategiaa tarvitaan, että kalaa tulee, ja että sukeltaja jaksaa vielä uida maaliin määräajassa. Kartasta ja maisemasta pitää osata hahmottaa, missä kalaa voisi olla. – Pitää osata ajatella, kuin kala: mistä tuulee ja mihin lämmin vesi ja ravinteet kertyvät. Minkälainen kaislikko on, ja mistä sitä kannattaa lähestyä. Karhun tasolla voidaan jo puhua huippuurheilusta. Kevään avaus oli toukokuussa Atlantin mestaruuskilpailut Portugalissa. Karhun kesä etenee kilpaillen noin kahden viikon välein, ja harjoitukset päälle. Tähtäin on syyskuun alussa, jolloin lajin EM-kisat järjestetään Espanjan Cadizissa. – Kunto täytyy pitää nousujohteisena. Suomesta on valittu mukaan neljä parasta, eikä sinne huonokuntoisena kehtaa lähteä. Vaikka kisaan kuinka valmistautuisi, tutkimattomalla on aina lusikkansa sopassa. – Olen sanonut, ettei hyvälle tuurille mitään voi. Voittoon tarvitaan aina joku prosentti onnea. ? P ??Sukelluskalastus tarjoaa myös hienoja visuaalisia elämyksiä, maailma veden alla on aivan omanlaisensa. ?Sukeltajan varustus alkaa märkäpuvusta. HARRASTUS 28-31_Sukellus.indd 31 5.6.2015 14:46:50
?? | Paperiliitto ?/???? Teksti ja kuva Terho Vuorinen S ain perintönä maapalan Äänekosken Mämmenkylältä. Vuonna 2001 rakensimme mieheni kanssa tänne hirsitalon. Nuorena halusin sisustusarkkitehdiksi. Sisustaminen on ihan jotain muuta kuin mitä töissä tekee – tässä saa käyttää luovuutta ja samalla toteuttaa itseään ihan riittävästi. Ammatinvalinta ei siis harmita. Kun lapset lähtivät maailmalle, saimme lisää tilaa. Alakertaan rakensimme karaoketilan ja tanssilattian. Ennestään siellä oli jo baari ja takka, jonka muurasin. Nyt kun puitteet ovat kunnossa, on mukava järjestää karaokeiltoja – vaikka nuotin vierestä vedetään edelleen. Syödään hyvin ja nautitaan elämästä. Tärkeintä on yhdessäolo lähimpien ystävien kanssa. Harmi vaan, ettei tällaisia illanviettoja voi kovin usein pitää. Viikonloppuvapaat ovat vähissä. Iloja ja suruja jaan myös työkavereideni kanssa. He ovat toinen perheeni. Tykkään työstäni – kunhan ei olisi niitä yövuoroja. Kesäisin vievät aikaa myös kahden hehtaarin puutarha ja kesämökki. Puskien ja pensaiden seassa saisi menemään vaikka koko kesän, mutta pitäähän sitä muutakin tehdä. Meillä on projekteina vanhoja autoja kuten kuplavolkkari, johon löytyy pieni asuntovaunukin. Teiden tukkona joskus ajellaan kuuttakymppiä ihmisten iloksi. Elämä on välillä yhtä paikkojen laittamista, vaikka olisihan sitä muutakin mukavaa. Tykkään matkustaa, mutta toisaalta haluaisin liikkua ihan rauhassa luonnossakin. Minun työpäiväni eivät koskaan pääty kahdeksaan tuntiin. Aina pitää olla puuhaamassa jotain. Joskus miettii, millaista olisi asua kerrostalossa. Tulisi vaan töistä ja laittaisi oven kiinni. Mitähän siitä tulisi? P Pauliina Parolasta ei tullut sisustussuunnittelijaa. Paitsi että käytännössä tuli. Puitteet kunnossa Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Pauliina Parola, 44, työskentelee arkkileikkaajana Äänekosken Metsä Boardilla. Tunnetko paperiliittolaisen, jonka tarinan haluasit lukea tällä palstalla? Imianna hänet meille: tiedotus@paperiliitto.? . ?Kesämökin rannasta niitetyt oljet toimivat Pauliina Parolan emännöimän Pub Heinähatun kattona. PARASTA ELÄMÄSSÄ 32_33_parasta.indd 32 8.6.2015 11:29:09
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO ?? VUOTTA SITTEN Teksti Reima Kangas V apaaherra Hjalmar Linder perusti sulfaattiselluloosatehtaan Lohjan Pitkäniemeen. Lojo Cellulosafabriks Ab:n tuotanto alkoi vuonna 1907, mutta Paperiliiton Lohjan Osasto nro 47 ry perustettiin jo 5.10.1906. Linderiä pidettiin edistyksellisenä työnantajana. Hän otti käyttöön 8-tuntisen työpäivän sekä ilmaiset lääkkeet ja maksoi palkkaa sairauslomien ajalta jo ennen kuin laki sitä vaati. Sisällisodan jälkeen Linder arvosteli punaisten vankien kohtelua, minkä takia hän sai tappouhkauksia. Linder muutti ulkomaille ja teki itsemurhan vuonna 1921. 1920-luvun lopulla kauppaneuvos Rafael Haarla alkoi ostaa Lojo Cellulosafabrik Ab:n osakkeita, ja tehdas siirtyi vähitellen Haarlan suvun omistukseen. Useita tehtaita omistanut Haarla tunnettiin ”orjakontrahdeista”. Se tarkoitti, että työntekijä allekirjoitti sopimuksen, jossa lupasi olla liittymättä ammattiyhdistysliikkeeseen. Haarla oli Lapuan liikkeen rahoittaja ja osallistui Mäntsälän kapinaan. Lohjan tehtaan omistajayhtiön nimet vaihtuivat vuosien varrella. Kuvanottohetkella se oli Kotka-Lohja Oy. Lohjan Pitkäniemen tehdas päätyi eri vaiheiden jälkeen Mondi Groupille vuonna 2008. Viime huhtikuussa Mondi ilmoitti sulkevansa tehtaan. P Onko sinulla paperiliittolaisista tai -teollisuudesta kertova vanha kuva? Lähetä tiedot ja kuvasi Paperiliitto-lehteen. Muista laittaa mukaan myös yhteystietosi. – Paperi valmistuu Lohja-Kotka Oy:n Lohjan paperitehtaan paperikoneesta vuonna 1962. Etualalla ohjauspulpetti ja niiden takana paperikone, kerrotaan kuvan tiedoissa. Vapaaherran tehdas kiinni Kesäkuussa 1962 lehti kertoi, että Tervakoskella oli käynnistetty uusi hienopaperikone. ”Kone on valmistettu A. Ahlström Oy:n Karhulan Konepajalla ja sen asennustyöt aloitettiin tämän vuoden maaliskuussa. Käyntiinajon tulokset olivat hyviä ja tuotantoon siirryttiin välittömästi. Koneen työleveys on 3.500 mm ja sen rakennenopeus on 200 m/min. Sillä valmistetaan erilaisia 7–25 g/m 2 :n hienopaperilaatuja.” Lehti kertoi etusivulla SAK:n edustajakokouksesta, joka esitti tärkeimmäksi tavoitteeksi elintason kohottamisen. Reaalipalkkatason haluttiin vastaavan tuottavuuden kasvua. Valtiovallalta odotettiin verotuspolitiikan uudistamista niin, että verohuojennukset kohdistetaan pienempituloisiin palkansaajaryhmiin. P Tervakoskelle uusi kone Teollisuusvalokuvaamo Mannelin / Metsäteollisuus ry:n kokoelma / Metsämuseo Lusto 32_33_parasta.indd 33 8.6.2015 11:29:12
34 | Paperiliitto 5/2015 HIOMO Aurinko. Naurunremakkaa. Nahkatakkeja. Putkien pauketta. Siinä ainekset, joilla tehdään onnistunut motoristitapahtuma. Kaukopään osaston isännöimässä tapahtumassa ilma oli täynnä positiivista energiaa. Kuvat ja teksti: Eija Valkonen ja Eeva Eloranta-Jokela ? Paperiliiton 10. moottoripyörätapahtuma kokosi yhteisajoon 215 pyörää. Tunnelma oli mahtava. Ensi vuonna putket paukkuvat Valkeakoskella. Loistava meininki! ? –Sainpa nauttia kenttälounaan tuttuakin tutummalla paikalla, takana on minun 41-vuotinen työpaikkani, nauroi Tapani Haaparanta. Ajossa mukana Mirja Viinanen. 34_35_motoristit.indd 34 17.6.2015 13:25:51
Paperiliitto 5/2015 | 35 HIOMO ? Paperiliiton 10. moottoripyörätapahtuma kokosi yhteisajoon 215 pyörää. Tunnelma oli mahtava. Ensi vuonna putket paukkuvat Valkeakoskella. ?? Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kenttälounaan vesipisteellä talkoilemassa janoisille juotavaa. ?Juha Nieminen päräytti paikalle Rauman osaston 42 porukassa. ? Eero ja Ritva Kauppila Kemistä osallistuivat Paperiliiton motoristitapahtumaan ensimmäistä kertaa. Perävaunu oli vielä tyhjä, mutta paluumatkalla oli tarkoitus poiketa Tuurin kyläkaupassa... ?Arto Vennon pyörä oli tapahtuman vanhin, vuosimallia 1945. Loistava meininki! ?? Stora Enso tarjosi yhteisajon jälkeen soppalounaan Kaukopään tehtaan pihapiirissä. ? –Kiva olla täällä, nämä ovat mukavia tapahtumia, totesivat euralaiset Reijo Paussu ja MarjaLeena Mäkitalo. ?Jouni Hietanen, Matti Ulvinen ja Esko Rasi Kirkniemeltä. ? –Ite oon vähän näper rellyt, totesi äänekoskelainen Sami Putkonen pyörästään, joka valittiin tapahtuman kauneimmaksi. Paperiliitto 5/2015 | 35 ?? Stora Enso tarjosi yhteisajon jälkeen soppalounaan Kaukopään tehtaan pihapiirissä. ? –Kiva olla täällä, nämä ovat mukavia tapahtumia, totesivat euralaiset Reijo Paussu ja MarjaLeena Mäkitalo. ?Jouni Hietanen, Matti Ulvinen ja Esko Rasi Kirkniemeltä. ? –Ite oon vähän näper rellyt, totesi äänekoskelainen Sami Putkonen pyörästään, joka valittiin tapahtuman kauneimmaksi. 34_35_motoristit.indd 35 17.6.2015 13:26:05
36 | Paperiliitto 5/2015 Jukka Koskinen K oti – Uskonto – Isänmaa. Siinä monen Koti kiittää, kun uusi hallitus laittaa Isänmaan asiat kuntoon. Taas kohdistettiin säästöt ja leikkaukset heikompiosaisiin. Kipeitä asioita, mutta kenelle kipeitä? Ja kiristetään, että ”jos ei yhteiskuntasopimusta synny niin väännetäänpä lisää peukaloruuvia, laitetaan lisää huononnuksia ja säästöjä kehiin”. Uhkaillaan meitä, jotka teemme töitä palkkojen nollakorotuksilla tai saamme sunnuntailisiä. Jos joku taho miettisi, mitä lisiä elinkeinoelämän päättäjiltä voisi vähentää, niin kuinka sitten suut pantaisiin? Uusi työja oikeusministeri teki ehdotuksia, muttei saanut kapuloita rattaisiin. Onnea vaan tälle paperiliittolaiselle ministerille, ei ole helppoa pitää suomalaisen työn puolia. Vielä tuo Uskonto. Kävin Suvivirren sunnuntaina ja pienessä synnintunnossakin kotiseurakuntani kirkonmäellä. Pikkuisen jouduin pettymään. Oli tulla Uskonnon puute. Kirkonmeno oli messun muodossa ja housebändi alttarilta hoiti musisoinnin. Messun jälkeen oli kirkkopuistossa markkinameininkiä: paloauto, poniratsastusta ja ruokakojuja. Olinko jo sitä ikäluokkaa, jota muutokset puistattaa? Kirkko sai koottua ihmiset yhteen, tosin markkinameiningillä. Tuli mieleen juttu isästäni, joka ei ollut tuolloin vielä edes kouluiässä. Hän oli huomannut torilla helluntaiseurakunnan kesäteltan, josta kuului musiikkia. Pienestä pitäen musiikkimiehiä kun oli, oli isä oivaltanut: ”Hei tonne mennään, tivolissa soitetaan”. ? P Tivolissa soi TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sih teeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Kohdistettiin säästöt vähäosaisiin. HIOMO P aperiliitolla on kolme lomakeskusta, joissa jäsenet voivat lomailla hyvin edullisesti. Lomakeskukset sijaitsevat luonnon helmassa ja tarjoavat hienot kalastusja ulkoilumahdollisuudet ympäri vuoden. Suosittuja harrastuksia ovat myös marjastus ja sienestys. Lomakeskuksissa on hyvät uimarannat ja erilaisia aktiviteetteja. Lomapaikkojen palvelut ovat keskenään samantyyppiset. Asuinrakennuksissa on vuokratLiiton lomakeskuksissa viihdyt edullisesti Festaritunnelmia paperitehtaan kupeessa UPM:n Tervasaaren paperitehtaan kupeessa järjestettävä Työväen Musiikkitapahtuma kokoaa festarikansan Valkeakosken sydämeen 44. kerran 23.–26.heinäkuuta. Tapahtumassa esiintyvät mm. Popeda, Jenni Vartiainen, Maija Vilkkumaa, Egotrippi, Viikate, Pete Parkkonen. Ohjelmassa on myös kaksi upeaa teemakonserttia: Punatukkaiselle tytölleni, huikea tribuutti Olavi Virralle, ja Toverit herätkää -konsertissa kuullaan poliittisten laulujen parhaimmistoa Vuokko Hovatan ja Sinikka Sokan tulkitsemina. Tapahtuman yhteydessä järjestetään Paperiliiton kanssa yhteistyössä Paperiblues Kirjaslammen tanssilavalla pe 24.7. alkaen klo 19.00. Bluesissa esiintymässä mm. Ninni Poijärvi ja Dave Lindholm. Niin ikään Paperiliiton kanssa yhteistyössä järjesteään Hyvä johtajuus -arvokeskustelu, jossa panelistit vaihtavat kokemuksia ja näkemyksiään johtajuudesta. Myös yleisöllä on mahdollisuus osallistua keskusteluun. Arvokeskustelu järjestetään pe 24.7. klo 14.30. Alennusta jäsenkortilla Paperiliitto tukee jäsentensä osallistumista tapahtumaan 10 eurolla/jäsen. Vain yksi alennusranneke per jäsen. Tiketin kautta alennusrannekkeita tilattaessa on syötettävä liiton jäsennumero. Tapahtumatoimistolta ostettaessa on esitettävä liiton jäsenkortti. Lisätietoja aikatauluista ja ohjelmasta osoitteessa www.valmu.com. Jäsenkortilla alennusta polttoaineista Teboil tarjoaa Paperiliiton jäsenkortilla alennusta kesäkauden ajaksi 2,5 snt/litra bensiinistä ja dieselöljystä. Kampanja on voimassa 1.6.31.8. välisen ajan. Alennuksen saa kaikilta Teboilhuoltamoilta ja –automaattiasemilta Teboil Express-automaattiasemia lukuun ottamatta. ? P Muun muassa Jenni Vartiainen ja Pete Parkkonen ovat Musarien tähtiesiintyjiä. 36_37_hiomo.indd 36 17.6.2015 15:16:58
Paperiliitto 5/2015 | 37 Ne tarjoavat hienot kalastusja ulkoilumahdollisuudet ympäri vuoden. HIOMO tavana erikokoisia huoneita. Hyvin varustellut keittiöt sekä oleskelu-, suihkuja pyykinpesutilat ovat yhteisessä käytössä. Saunoja löytyy monenlaisia.Karavaanareille ja telttailijoille on hyvät palvelut. ? P Liiton lomakeskuksissa viihdyt edullisesti Liiton omat lomakeskukset P erustiedot: Hyväkuntoiset majoitus tilat. Modernit yhteiskeittiöt. Kalaja marjasaaliille on runsaasti säilytystilaa. Hyvät grillauspaikat. Karavaanareille ja telttailijoille hyvät palvelut. Soutuveneitä, joihin voi kiinnittää oman perämoottorin. Kalastuslupia saa paikan päältä. Langaton verkko sekä kiinteä työasema, jossa nettiyhteys. Ei kauppatai ravintolapalveluja. Majoittujat tuovat omat liinavaatteet. H innat: Yöpyminen huoneistoissa 10 euroa perhekunnalta vuorokaudessa. Asuntovaunupaikka 10 euroa vuorokaudessa. V araukset: Puhelimitse arkisin klo 11–13. Karavaanarialueelle ei tarvita ennakkova rausta. Esimerkiksi ammattiosastot voivat varata lomapaikkoja kokouksiinsa, varaukset vähintään kaksi kuukautta etukäteen. [¹] Törmälä T örmäläntie 16, 93999 Kuusamo · Puhelin: 050 566 6119 · Alueen hoitajat: Maini Kovanen, maini.kovanen@paperiliitto.fi, Pekka Kovanen, pekka.kovanen@paperiliitto.fi [2] Purala P uralantie 131 A, 47850 Verla · Puhelin: 050 340 0127 · Alueen hoitaja: Riku Valve, riku.valve@paperiliitto.fi [?] Särkelä F innarintie 200, 25610 Ylönkylä · Puhelin: 050 373 9877 · Alueen hoitajat: Osmo Koste, osmo.koste@paperiliitto.fi, Terhi Palin, terhi.palin@paperiliitto.fi · www.sarkela.net Teksti Tiina Suomalainen P ienellä työpaikalla luottamusmiesasioita tulee hoidettavaksi harvakseltaan, mutta säännöllisesti. Huhtikuisena maanantaina Smurfit Kappa Pirkan Pakkaus Oy:ssä oli vuorossa luottamusmiespalaveri, joka pyritään pitämään kuukausittain. Paikalla oli pääluottamusmies Anne Hujasen lisäksi työsuojeluvaltuutettu ja tuotantopäällikkö. – Käymme palaverissa läpi työtilannetta, pohdimme työn vuorotusta ja työntekijätarvetta – niin tälläkin kertaa. Puimme myös työsuojeluasioita, jos jotakin on meneillään. Ja lisäksi minä kerron Paperiliiton kuulumiset, Hujanen kertoo. Edellisessä jutussa haastateltu Uimaharjun työsuojeluvaltuutettu Joona Hämäläinen halusi tietää, onko tehtävien hoitamiseen annettu riittävästi aikaa. Hujasen vastaus on selkeä ”kyllä”. – Minulla on varattu luottamusmiestehtävien hoitamiseen kolme tuntia kahden viikon aikana. Saan käyttää ne milloin vain. Joskus aikaa menee vähemmän, joskus enemmän, mutta työnantaja on aina suhtautunut joustavasti. Luottamusmieskoulutuksissa Hujanen ei ole käynyt. Hän kyllä pääsisi, mutta hänen on vaikea irtautua kotikuvioista, koska omakotitalo vaatii huolenpitäjää. Ryhtyessään luottamusmieheksi seitsemän vuotta sitten – ”kun pojat pyysivät” – Hujanen perehtyi asioihin itse. Apua ja tukea hän saa ammattiosaston tapaamisissa. – Olen tarvittaessa yhteydessä myös Paperiliittoon. Olen tarkistellut sieltä muun muassa korvausja etuusasioita ja saanut aina selkeät vastaukset. Vaikka luottamusmiestoimessa on omat haasteensa, Hujanen kokee myös saavansa paljon. – Kun saa selvitettyä jonkin kimurantin asian, on se palkitsevaa. Olen oppinut rauhallisemmaksi ja olen oppinut lukemaan ihmisiä paremmin. Anne Hujasen kysymys seuraavalle haastateltavalle: Noudattavatko työntekijät turvamääräyksiä vai onko heitä muistuteltava? ? P ” Olen oppinut rauhalliseksi.” Aina jotakin Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Anne Hujanen ryhtyi luotta musmieheksi, "kun pojat pyysivät". Anne Hujanen ? Pääluotta musmies, vai hetyöntekijä ? Työpaikka Smurfit Kap pa Pirkan Pak kaus Oy ? 11 vakituista työntekijää ? 2 viikossa 3 h luottamusmies aikaa ? Lomakeskuksissa voi viettää aikaa perheen kanssa tai muuten hyvässä seurassa. [¹] [2] [?] OSASTOT Kauttuan osasto 7 Rantapirtti avoinna 26.5.– 30.8.2015. Kesäja elokuussa tipe klo 17-21, la ja su klo 15-21. Heinäkuussa ti-su klo 15-21. Kesän maanantait suljettu. Porin osasto 10 Eläkeläispäivä osaston huvilalla to 9.7. Lähtö linja-autoasemalta klo 11.00 laiturista 9. Paluu klo 15.00. Turun osasto 24 Perinteinen koko perheen kesäretki Särkisaloon lauantaina 8.8. Saatamme pysähtyä eksoottisessa Salossa. Lähtö Turun linja-autoaseman turistilaiturista klo 9.30. Hinta työssäkäyville 10 €, muille 5 €. Hintaan sisältyy perinteiset eväät ja hyvä matkaseura. Ilmoitathan tulostasi 15.7. mennessä Seijalle, p. 050 465 9608. Kyröskosken osasto 38 Koko perheen kesäretki Puuhamaahan lauantaina 11.7. SEKÄ kesäretki Sappeen kesäteatteriin lauantain 18.7. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Sairauskassalle. Kaukopään Seniori klupi 10 vuotta Kaukopään ammattiosaston Senioriklupi, joka koostuu eläkkeelle olevista ammattiosaston jäsenistä, vietti 10-vuotisjuhlaa kesäkuun alussa. Ohjelmana oli paljon asiaa ja mukavaa yhdessäoloa. Puheenjohtaja Pirkko Rinkinen vastaanotti onnitteluja. Kuvassa Sopupirtin rappusilla kukkia ojentamassa Esa Kalso. Klupi on ammattiosaston eläkeläisten keskuudessa vanhimpia senioriyhteisöjä. Toiminta koostuu arkielämää koskettavista asiantuntijaluennoista ja liikunnasta ja yhdessäolosta. 12 3r f 36_37_hiomo.indd 37 17.6.2015 15:17:00
?? | Paperiliitto ?/???? IKÄ TUO SUOJAA PÄIVÄRAHAN TASOLLE TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA Pienemmät työtulot uudesta työstä työttömyysjaksojen välillä eivät vaikuta työttömyyspäivärahaan, jos olet täyttänyt 58 vuotta ja täytät työssäoloehdon. Työttömän 58 vuotta täyttäneen päivärahan tasoon on tulossa suojaus heinäkuusta lähtien. Hallituksen esityksen mukaan suojaus tulee voimaan 1. heinäkuuta 2015. On kuitenkin mahdollista, että eduskuntakäsittely ei valmistu annettuun päivään mennessä. Ajankohtaista tietoa asiasta löytyy Paperityöväen työttömyyskassan nettisivuilta osoitteessa www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa. HALLITUKSEN ESITYS Hallituksen antaman esityksen (HE 5/2015) mukaan: Jos työssäoloehto on täyttynyt työnhakijan täytettyä 58 vuotta, työttömyyspäivärahan perusteena olevaa palkkaa ei laskettaisi uudelleen, ellei uusien työtulojen perusteella laskettu palkka ole aiempaa palkkaa suurempi. Määräävä ajankohta päivärahan uudelleenmäärittelyä koskevan säännöksen soveltamisessa olisi työssäoloehdon täyttyminen. Jos henkilö on työssäoloehdon täyttäessään täyttänyt 58 vuotta, olisi hän suojattu päivärahan perusteena olevan palkan pienenemiseltä. Ikäedellytyksen katsottaisiin täyttyvän myös, jos henkilö täyttää 58 vuotta samana päivänä kuin työssäoloehto täyttyy. Lakimuutos koskee 58 vuotta täyttäneitä henkilöitä, jotka työttömiksi ja päivärahansaajiksi jäätyään täyttävät uudelleen työssäoloehdon. Työssäoloehdon täyttymisen jälkeen työttömyyspäivärahan maksaminen( 500 pvn kertymä) alkaisi alusta, mutta päivärahan taso ei pienenisi. Yhteystiedot Työttömyysturva-asiat Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www. paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki JÄSENASIAT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Leila Levosalo. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki 1000 2000 3000 4000 5000 Paperityöväen työttömyyskassan ansiopäivärahansaajat 2009 2011 2012 2013 2014 2010 2015 Työttömyyspäivärahalla Lisäpäivärahalla Lomautettuna Työvuorottelussa Työttömänä Lähde: Paperiliiton työttömyyskassa, STM-tilasto Paperinaisten työhyvinvointikurssi Holiday Club Saimaa Spassa 26. 27.9.2015 Kurssille voit ilmoittautua 3.8. klo 9.00 alkaen: Anna Paloniemi, 0102 897 754, anna.paloniemi@paperiliitto.? Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumisen yhteydessä kerro mahdollinen huonekaveritoiveesi, ruoka-aineallergiat sekä saapumisaika. Tervetuloa kurssille nauttimaan täysihoidosta ja ohjelmasta, oppimaan, virkistäytymään ja jakamaan ajatuksia naisten kesken! Paperiliitto maksaa kurssimaksun, majoituksen kylpylähotellissa ja ohjelmaan kuuluvat ruokailut sekä matkat halvimman julkisen kulkuneuvon hintojen mukaisesti. Voit saapua Joutsenoon jo perjantaina. Kurssin teemana on hyvinvointi ja tasa-arvo työelämässä. Tämä kurssi on tarkoitettu työssä käyville Paperiliiton jäsenille. Lisätietoja: Päivi Turtiainen, 0400 759 887 Riitta Kaukonen, 0400 759 875 PS. Seuraa liiton nettisivuja ja Facebookia. Viikonlopun ohjelma ilmestyy sinne. Paperityöväen työttömyyskassan ansiopäivärahansaajat Työttömyyskassan jäsenten työttömyysprosentti oli toukokuun lopussa 14,9. Luku on alempi verrattuna kahden edellisen vuoden vastaavaan aikaan (17,7/2013 ja 16,0/2014) 38_39_ristikko.indd 38 17.6.2015 14:51:54
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 4/2015 täyttäneistä palkinnon sai Veijo Heikkinen, Lohja. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 1.8. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 5”. ? Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 43 Vaikeusaste Ristikon 4/2015 ratkaisu 38_39_ristikko.indd 39 17.6.2015 14:51:58
40 | Paperiliitto 5/2015 TAUKOTILA Millintarkasti Osaavasti hallitussa kaaoksessa syntyy mittatilauslaatikoita. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen M inkälainen viikko on edessä? Aikaista sanoa, sillä maanantaina tiedetään tulevien kymmenen työn joukosta suunnilleen kuusi. Muut putkahtavat tehtäväksi viikon kuluessa. Pakkauksia valmistetaan ER-Pahvityössä Lahdessa mittatilaustyönä nopealla toimitusajalla. Yhtälöstä syntyy kaaos, mutta se on hallittu ja kuuluu asiaan. Töitä on joskus enemmän kuin tarpeeksi. – Se on kuitenkin positiivinen ongelma, kun katsoo kavereita, jotka kärvistelevät ilman töitä, Janne Hakala sanoo. Positiivista työpaikalla on sekin, että vuoden aikana koneita ja laitteita on uusittu ja hankittu enemmän kuin kymmenenä edellisenä vuonna yhteensä. – Pitää olla tavoitteita ja eihän investoinneissa mitään pahaa ole. Jos meinaa pysyä isompien asiakkaiden kyydissä, pitää sen mukaan olla koneet valmiina. Uusilla koneilla yritetään myös helpottaa meidän tekemisiämme. Koneet kehittyvät koko ajan, sanoo pääluottamusmies Markus Miettinen. – On yritetty investoida järkevällä tavalla, asia kuntoon kerrallaan. On sitten tehty myös virheinvestointeja ja nuoltu haavoja, toimitusjohtaja Heikki Erkamo paljastaa. Yhdeksän hengen työyhteisössä toimitusjohtajakin on ”yksi meistä”. Silti pohditaan, meneekö toimitusjohtajalla joskus liian lujaa. – Menee, mutta jalat hipoo maata kuitenkin, Tomi Jakobsson vastaa. KAHVITAUKO TAUKOTILA Teksti Sari Kangas K immo Lehtosaaren ensimmäinen Harley-Davidson-moottoripyörä tuli kotipihaan kymmenisen vuotta sitten. Se oli pakattu kahteen puulaatikkoon, jotka saapuivat Floridasta Suomeen kontissa. – Kaikki osat ja nippelit olivat käytännössä irti. Vain kone oli kasattu, Akzo Nobel Oulun prosessinohjaaja Lehtosaari muistelee. Kun ensimmäinen käynnistys ja ensimmäiset ajometrit reilun vuoden kokoamisen jälkeen koittivat, fiilis oli loistava. Matkan varrella oli pähkäilty, heitetty työkaluja nurkkaan ja opittu kantapään kautta. Jos nuoruudessa hankittua autonrassauskokemusta ei lasketa, Lehtosaari opetteli pyörän rakentamisen sitä tehdessään. Onneksi oli paljon ystäviä, joilta kysyä. Yhtä pienistä paloista hän ei ole sen jälkeen aloittanut, mutta hallussa on jo viides Harley. Muut pyörät ovat kunnostamisen jälkeen lähteneet uusille omistajille, joista on sittemmin tullut ystäviä, mutta tämän hän aikoo pitää. Sen erilaisuus viehättää. Kyseessä ei ole lähellekään perinteinen Harley, vaan 60-luvun malliin tehty nopea kilpapyörä. Lehtosaarelle moottoripyörän muokkaaminen on osa harrastusta. Harleyn ulkonäköön vaikutetaan etenkin runkomuutoksilla. – Yhden pyörän rakensin kolmeen eri malliin ennen kuin olin tyytyväinen. Pyörän kanssa sattui myös pahin kömmähdys. Ensimmäisen rakennusvaiheen jälkeen, leveän takarenkaan kanssa, Harley maalattiin. Kun ohjaustanko vaihdettiin ja keulaa, akseliväliä sekä pyörän korkeutta kasvatettiin, maalaus ei enää sopinutkaan choppermaisempaan tyyliin. Toinen maalauttaminen kirpaisi, mutta ulkonäkö vaati sitä. Pyörien kasaaminen on Lehtosaaren mielestä jatkuvaa ongelmanratkaisua. Runkomuutokset vaikuttavat ajo-ominaisuuksiin. Ne on huomioitava kuten myös katsastuslaitoksen määräykset. Osien vaihtaminen toisenlaisiin ja suunnitelmien toteuttaminen ovat oma ruljanssinsa. – Pitkän miettimisen ja selvittelyn jälkeen tuleva ahaa-elämys onkin ehkä tämän homman kiehtovin piirre. ? P Kimmo Lehtosaari viilettää itse kokoamallaan Harley Davisonilla. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Motoristi ELÄMÄÄN LAATUA ” Kaikki osat olivat irti.” 40_41_taukotila.indd 40 17.6.2015 15:10:04
Paperiliitto 5/2015 | 41 Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Minkä maakunnan kaupunki on Kankaanpää? 2. Kenen laulama hitti on Mä meen? 3. Mitkä ovat Alankomaiden lipun värit? 4. Mikä on Suomen perustuslain mukainen asevelvollisuusikä? 5. Mitä on natriumkloridi? 6. Missä maassa pidettiin tämän vuoden Euroviisujen laulukilpailut? 7. Minkä yhteisön kirjainyhdistelmä on AA? 8. Kuinka paljon oli tämän vuoden alussa paperiteollisuuden toimihenkilöitä? 9. Kuinka monta kartonkitehdasta toimii tällä hetkellä Suomessa? 10. Mitä tekee kamreeri? Vastaukset sivulla 42. MITÄS TIEDÄT? Välineet kunnossa Tässä porukassa ollaan erityisen tarkkoja työn jäljestä, suorastaan millintarkkoja. Kilpailukykyä pidetään yllä huolehtimalla tuotteiden laadusta. Laatua ei synny, jos työvälineet eivät ole kunnossa. – Sehän on sama kuin ajaisi ruohonleikkurilla, jossa ei ole terää. Näkyisi vaan pelkät renkaanjäljet, väittää Heikki. Leikkurivertaus karkaakin sitten käsistä: – Voihan sen terän laskea tarpeeksi alas, niin nurmi lakoaa alla. – Ja vaikka olisi teräkin paikallaan, leikkurilla voi ajaa vinoon ja tehdä huonoa jälkeä. Nauru herkässä Kahvitauko on kahdesti päivässä ja lounaskin syödään porukassa. Huumorintaju on se, mikä yhdistää. Ja joitakuita yhdistää myös sukunimi ja työmatka kotoa, kuten Sani ja Tomi Jakobssonia. Leena Pylkkänen luuli alkuun, ettei häntä yhdistäisi pahvityöhön mikään. Toisin kävi: aiemmin lähes 20 vuotta pankin vahtimestarina ja nyt taitava stanssaaja. Raha-asioita hoitavien ihmisten sijaan on osattava ohjata pahvilevyjä. Tässäkin tehtävässä hermot pitävät. – Jos tätä tekisi joku, joka stressaa, niin hulluksi tulisi, Leena toteaa. ? P ” Sehän on kuin ajaisi ruohonleikkurilla, jossa ei ole terää. ” Sani Jakobsson ”Tarkka ja ahkera. Naurava. Tarvittaessa topakka ja jämäkkä.” Tomi Jakobsson ”Jaksaa pulata koneiden kanssa, vaikka kädet liimassa.” Markus Miettinen, ”Herra Muisti. Luotettava puurtaja. Pääluottamusmies.” Janne Hakala ”Herra Tarkka. Keksii konnuuksia. Teippaa yleensä jotain kiinni.” Leena Pylkkänen ”Tunnollinen, ahkera. Ei stressaa, ottaa työn kerrallaan.” Juha ”Eki” Ekholm "Herra Musiikki ja Musavisa. Kysykää mitä vaan. Tietää kaiken." Pia Kallio "Mahd. pian". "Onnistuuko?" Firman toiset kasvot, iloinen.” Heikki Erkamo ”Toimitusjohtaja Hullunrohkea. Firman kasvot, positiivinen.” Kesälaitumet ja lomat jo mielessä. Millintarkka joukko Juha Ekholm, Heikki Erkamo, Sani Jakobsson, Tomi Jakobsson Pia Kallio, Leena Pylkkänen, Markus Miettinen ja Janne Hakala. ER-Pahvityö ? Lahtelainen perheyritys, joka valmistaa mittatilaustyönä erilaisia pahvija kuljetuspakkauksia sekä myy pakkaustuotteita. ? Pakkausten raaka-aineet pääosin kotimaisia. ? Toiminut nykyisellä paikalla Lahdessa vuodesta 2012 Kahvinjuojat nokatusten: Teksti Sari Kangas T iina Gustafsson viettää poikkeuksellista syntymäpäivää. Merkkipäiviä ei ole aikuisiällä tullut juhlittua. Siitä syntyikin päätös viettää kolmekymppisiä tyylikkäämmin. Tahkolta on viikonlopuksi vuokralla 15 hengen mökki, jossa ystäväporukalla juhlitaan, grillataan ja oleillaan rennosti. – 20-vuotispäivät olin kipeänä, 18-vuotispäivät jäivät muuten pitämättä, muistelee Gustafsson. Tahkon valinta kohteeksi oli helppo, sillä se on tuttu muun muassa polttareiden vietosta. Tarjoiluista juhlakalu ei ota paineita, koska grilliruoka syntyy porukalla ja kakku on tilattu langolta. Jännitystä aiheuttaa sen sijaan se, muistaako aviomies hankkia lahjan. Se kun ei joka vuosi ole ollut automaattisesti selvää. Gustafsson opiskeli kaksi vuotta oppisopimuksella ja sai tammikuussa vakituisen työn selluprosessinhoitajana. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Tahkolle! SYNTTÄRISANKARI Tiina Gustafsson Syntynyt: 26.6.1985 Syntymäpaikka: Heinävesi Perhe: Aviomies Työpaikka: Varkauden Stora Enso Työtehtävä: Selluprosessinhoitaja Terveiset: Varkauden kuitulinjan kakkosvuoroon ja erityisesti Repalle kuorimolle! Työmatkaa Tiinalle kertyy lähes sata kilometriä suuntaansa. Ainakaan vielä matkanteko ei rasita myös sukunimi ja työmatka kotoa, kuten Sani ja Tomi Jakobssonia Leena Pylkkänen tei häntä yhdistäisi pahvityöhön mikään. Toisin kävi: aiemmin lähes 20 vuotta pankin vahtimestarina ja nyt taitava stanssaaja. Raha-asioita hoitavien ihmisten sijaan on osattava ohjata pahvilevyjä. Tässäkin tehtävässä hermot pitävät. TAUKOTILA 40_41_taukotila.indd 41 17.6.2015 15:10:08
?? | Paperiliitto ?/???? ?. Satakunnan ?. J. Karjalaisen ?. Punainen valkoinen sininen ?. 18–60 vuotta ?. Suolaa ?. Itävallassa ?. Nimettömien Alkoholistien ?. 5000 toimihenkilöä ?. 15 ??. Taloushallinnon kirjanpitoasioita Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastanut viitisen vuotta skikeä. Lajia voi kuvata kesäajan luisteluhiihdoksi. Miten aloitti: Termonen etsi hiihdon tilalle kesälajia, ja skikemainos sai miehen innostumaan. Tavallisten rullien sijaan skikesuksissa on kaksi ilmatäytteistä kumipyörää, jotka ovat halkaisijaltaan noin viisitoista senttimetriä. Kiinnostavaa: Kumipyörien takia lajissa on fyysistä haastavuutta enemmän kuin esimerkiksi rullaluistelussa. Niiden ansiosta skikkaaja voi myös poiketa asvalttireiteiltä syrjään sorateille ja kovapohjaiseen maastoon. Kuinka usein: Termonen tekee 10–14 kilometrin lenkkejä kolme tai neljä kertaa viikossa. Skike on noussut ykköslajiksi luisteluhiihdon ohi. Lajin nimi: Skike on saanut nimensä englannin hiihtääja pyöräillä sanoista, ski + bike = skike. Suomessa harrastajia on vähän, mutta Keski-Euroopassa suosio on suurempaa. Haastavuus: Termosen mukaan monen into lopahtaa skikekokeilun alussa. Kumipyörä ei luista, joten sen liikerataa ei voi kesken liu'un muuttaa. Termonen kuitenkin vaihtoi rullaluistelun skikeen kertaiskusta. P Skikkaaja JÄSEN HARRASTAA Petteri Termonen hiihtää kumipyörillä. Petteri Termonen Ikä: 34 Asuinpaikka: Oulunsalo Perhe: Avopuoliso, kaksi lasta ja kaksi kissaa Työpaikka: Efora, Oulu Työtehtävä: Vuorokunnossapitäjä 5000 toimihenkilöä jk ar ja la in en .? K otkan seudulta hävisi noin 6 000 työpaikkaa muutamassa vuodessa 1970-luvun puolivälin jälkeen öljykriisien vanavedessä. Eteenpäin-lehden nuoren ay-toimittajan arki tuntui olleen viikosta toiseen ainoastaan uutisia lopettavista tehtaista ja hämmentyneiden irtisanottujen haastatteluja tehtaiden hyytyvien koneiden kupeessa. Elämä seudulla muuttui dramaattisesti. Palveluja karsittiin, liikehuoneistot tyhjenivät. Tuli pakko kuntaliitoksiin ja yritysfuusioihin, kun väki väheni ja köyhtyi. Työttömien armeija kasvoi lukuihin, jotka tulivat tutuiksi muulle Suomelle vasta 1990-luvulla. Uppoamasta seutu välttyi vain kahden ison sataman ja niiden kautta maailmalle kulkeneiden metsäteollisuuden tavaravirtojen ansiosta. Oli selviämisellä toinenkin syy. Hyvinvointivaltio työmarkkinoiden turvaverkkoineen oli onneksi viritetty jo sellaiseen asentoon, että työpaikkansa menettäneet saattoivat rakentaa sen varaan tulevaa. Perheitä ei jätetty heitteille, kuten muistan erityisesti Paperiliiton ex-puheenjohtaja Antero Mäen toistuvasti vaatineen, kun väki väheni myös toimintaansa jatkaneissa tehtaissa. M ieleeni on jäänyt valtiotieteen luennoilta lähes 40 vuoden takaa yksi tuolloisten tutkijoiden väite. Sen mukaan jo noin kymmenen prosentin työttömyys johtaa vakaviin yhteiskunnallisiin levottomuuksiin Euroopan demokratioissa. Todisteita väitteelle ei ollut edes vaikea hakea. Brittien hiilikaivosten työläiset ja saksalaisia autotyöläisiä puolustanut IG-Metall kävivät taistelua työpaikoistaan. Nyt tiedämme, että Suomessakin on siedetty korkeaa työttömyyttä ja työelämän turvattomuutta ilman, että väki olisi alkanut rakentaa barrikadeja kaduille. Että niin ei ole käynyt, on pitkälti sen ansiota, että yhteiskunta on tarjonnut jonkinlaisen toimeentulon ja hyvinvoinnin lupauksen myös niille, joilla ei ole jatkuvaa kokoaikaista työtä. Se on myös pitänyt pyöriä pyörimässä. Kansantalouden arjessa sosiaalimenokaan ei ole meno, vaan kulutukseen käytettävää tuloa. Tätä kirjoittaessani ovat lehdet täynnä laskelmia uuden hallituksemme ohjelman tuottamista toimeentulon heikennyksistä pienituloisille. Niin ikään sivut täyttyvät kaavailuista heikentää palkansaajien asemaa ja turvaa. Aikaa hallitsee ilmapiiri, jossa yhä useampi kansalainen, varsinkaan nuorempi, ei voi luottaa turvattuun huomiseen. Vem kan man lita på, kysyi biisissään ruotsalainen Hoola Bandoola Band vuosikymmeniä sitten. Niinpä, kehen voimme luottaa ja jos emme kehenkään emmekä mihinkään, mitä siitä seuraa? P Vem kan man lita på? Varsinkaan nuorempi ei voi luottaa turvattuun huomiseen. R E K A N K Y Y D IS SÄ M nallisiin levottomuuksiin Euroopan demokratioissa. vosten työläiset ja saksalaisia autotyöläisiä puolustanut IG-Metall kävivät taistelua työpaikoistaan. myyttä ja työelämän turvattomuutta ilman, että väki olisi alkanut rakentaa barrikadeja kaduille. Että niin ei ole käynyt, on pitkälti sen ansiota, että yhteiskunta on tarjonnut jonkinlaisen toimeentulon ja hyvinvoinnin lupauksen myös niille, joilla ei ole jatkuvaa kokoaikaista työtä. Se on myös pitänyt pyöriä pyörimässä. Kansantalouden arjessa sosiaalimenokaan ei ole meno, vaan kulutukseen käytettävää tuloa. Tätä kirjoittaessani ovat lehdet täynnä laskelmia uuden hallituksemme ohjelman tuottamista toimeentulon heikennyksistä pienituloisille. Niin ikään sivut täyttyvät kaavailuista heikentää palkansaajien asemaa ja turvaa. Aikaa hallitsee ilmapiiri, jossa yhä useampi kansalainen, varsinkaan nuorempi, ei voi luottaa turvattuun huomiseen. biisissään ruotsalainen Hoola Bandoola Band vuosikymmeniä sitten. Niinpä, kehen voimme luottaa ja jos emme kehenkään emmekä mihinkään, mitä siitä seuraa? voi luottaa turvattuun huomiseen. K Y Y D IS SÄ J. Karjalainen laulaa kappaleen Mä meen. HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? TAUKOTILA Reijo "Reka" Hämäläinen on 59-vuotias toimittaja Kotkasta. Takana on pitkä ura työmarkkina toimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ay-historiikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com Jäsennumero ????? JAAKKO JÄSEN Osasto ?? Liittymisaika ?.?.???? Jä se nk or tt i ?? ?? –? ? www.paperiliitto.? jäsenkortti_2014_2015.in dd 1 20.3.2015 8:27:41 puuharyhmä_paperi_230x146_CON.indd 1 4.6.2015 12.15 42_43_taukotila.indd 42 17.6.2015 15:20:48
TAUKOTILA Paperiliiton Jalkapalloturnaus Paperiliiton jalkapalloturnaus 2015 järjestetään Äänekoskella 29.8. Turnaus pelataan yksipäiväisenä. Pelit pelataan Kouvolan Sarkolan tekonurmella puolikkaalla kentällä 6 + 1 miehityksellä. Turnauksen isännöi Äänekosken osasto 13. Pelit pelataan Äänekosken liikuntapuistossa tekonurmella (Römminkatu 22), puolikkaalla kentällä miehityksillä 6+1. Osallistumismaksu on 350 euroa/joukkue. Sitovat osallistumisilmoitukset 7.8. mennessä osoitteeseen timo.pulli@cpkelco.com. Ilmoituksen jälkeen tulee vahvistus ilmoittautumisesta ja mukana tilinumero, johon osallistumismaksu maksetaan. Mukaan mahtuu 12 ensimmäisenä ilmoittautunutta ja maksun hoitanutta joukkuetta. Ilmoittautumisen jälkeen tulee lisätietoja tarkemmasta turnausaikataulusta. Lisätietoja turnauksesta saa Timo Pullilta: timo. pulli@cpkelco.com ja puhelimitse 040 759 3114. kue. Sitovat osallistumisilmoitukset 7.8. mennessä osoitteeseen timo.pulli@cpkelco.com. Ilmoituksen jälkeen tulee vahvistus ilmoittautumisesta ja mukana tilinumero, johon osalMukaan mahtuu 12 ensimmäiSudokun ratkaisut Nro 6 Aineisto. .................12.08. Ilmestyy ................ 28.08. Nro 7 Aineisto. ................09.09. Ilmestyy ................ 25.09. Nro 8 Aineisto. ................. 14.10. Ilmestyy .................30.10. Nro 9 Aineisto. .................. 11.11. Ilmestyy ................. 27.11. Nro 10 Aineisto. ................... 2.12. Ilmestyy ................. 18.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2015 Yhteiset haaveet Nro ?/???? ??.?.???? ??. vuosikerta ”Iloja ja suruja jaan myös työkavereide ni kanssa.” Pauliina Parola, s. 32 Mondi lopetti Lohjalla s. 4 | Taukojumpan paikka , selitykset seis! s. 21 | Luonto rauhoittaa ja elvyttää s. 24 PAPERI Li it to 8 paperintekijä ä eri puolilta maailmaa kertoo arjestaan. Erilaisten kulttuurien arkea yhdistävät perheiden tärkeys ja työn arvostus. 01_kansi.indd 1 17.6.2015 14:29:43 Jäsennumero ????? JAAKKO JÄSEN Osasto ?? Liittymisaika ?.?.???? Jä se nk or tt i ?? ?? –? ? www.paperiliitto.? jäsenkortti_2014_2015.in dd 1 20.3.2015 8:27:41 puuharyhmä_paperi_230x146_CON.indd 1 4.6.2015 12.15 Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 2/15 NYT LEHTIPISTEISSÄ VÄRIEN VALINTAAN Kalan värinäkö ja sääntöjä H Isot lohet huudattavat rullaa H Tee perämoottoriin potkurisuoja H Oppaiden mukana Bornholmissa H Huippuviehe putkiperho H Ruotsista mallia Suomen vesille H Lohi vaeltaa 2000 km tunturiin H Nopeat Kap Verden raitamakrillit H Kaikki kesän uistelukisat jne. Vaikeusaste Vaikeusaste Vaikeusaste 42_43_taukotila.indd 43 17.6.2015 14:39:14