Ei tullut opea Mitä tuli pesäpalloilijan, rekkapenan ja farmaseutin urasta haaveilleista? Minna Pehkosesta tuli laboratorio työntekijä. Nro 5/2017 ? 30.6.2017 ? 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Ennen söin pullaa ja kahvia joka päivä. Monta kertaa päivässä.” s. 34 Liittokokouksen tunnelmia s. 4 ja 28 | Kiina investoi Suomeen – Suomi Kiinaan s. 24| Ajan tasalla -tilaisuudet s. 33 1_kansi.indd 1 20.6.2017 13.47.26
2-3_sisis.indd 2 19.6.2017 7.52.29
4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Petri Vanhala jatkaa Paperiliiton puheenjohtajana. 6 UPMn Jokilaakson tehtailla säästyttiin kovilta irtisanomisilta. 8 Sote-uudistus ei koske työterveyshuoltoa. 10–15 Reportaasi Mitä minusta piti tulla isona. Paperiliittolaiset kertovat. 16 Saunassa viihdytään monesta eri syystä. 20 Jari Paavola on sinut änkytyksensä kanssa. 24 Kiina investoi Suomeen. 28 Liittokokous viitoitti liiton seuraavan nelivuotiskauden. 33 Ilmoittaudu mukaan Ajan tasalla -tilaisuuteen! 36–38 Hiomo 36 Motoristit kokoontuivat 12. kerran. 39–34 Taukotila 39 Ristikko ja sudokut. 40 Lakisääteisellä Hämeenlinnan Coveris Rigidillä. 42 Ärsyke on nyhtökauran äärellä. 16 ? Osmo Virkki virkistyy saunomalla. 34 ? Jyrki Rantanen on vahvempi kuin koskaan elämässään. 28 ?? John Geenen USW:stä tervehti liittokokousta toukokuussa. Ilmoittaudu mukaan Ajan Motoristit kokoontuivat 12. 16 ? Osmo Virkki virkistyy saunomalla. 34 ? Jyrki Rantanen on vahvempi kuin koskaan elämässään. 28 ?? John Geenen USW:stä tervehti liittokokousta toukokuussa. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Lauri Heino 10–15 Toiveammatti Ammatinvalinta Ville Kolehmainen pääsi huipulle pesäpalloilijana. Lapsuuden ammattihaaveen tilalle oli hankittava kuitenkin ammatti, joka tuo myös elannon. Neljä paperiliittolaista kertoo, mitä heistä piti tulla isona. 36 ?Paperiliiton motoristien paraatiajo päättyi Lintulahden huoltoasemalle Konginkankaalle, jossa motoristit söivät 180 lautasellista jauhelihakeittoa. 20 ?Änkytys ja sen pelko piinasivat Jari Paavolaa vuosia. Enää hän ei pelkää. Terho Vuorinen Veera Korhonen Lassi Kaaria M ik a Ka ne rv a Veera Korhonen 2-3_sisis.indd 3 20.6.2017 18.15.16
KUORIMO ? | Paperiliitto ?/???? Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Lassi Kaaria P aperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala toivoi paperiliittolaisilta malttia ja rakentavaa yhteistyötä tulevissa neuvotteluissa. – Vaikka kyseessä onkin liittokierros, tulemme tekemään tiivistä yhteistyötä niin keskusjärjestön kuin muidenkin liittojen kanssa, Vanhala totesi. SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta muistutti, että sopimuskierroksen pääavaajan eli tällä kertaa Paperiliiton, ratkaisulla on aina vaikutusta kierroksen myöhempiin neuvotteluihin. – Olisi viisasta, että ainakin SAK:laiset liitot kykenisivät keskenään mahdollisimman hyvään yhteiseen tavoiteasetteluun ja koordinaatioon, vaikka kierros liittokohtaisesti käydäänkin. Jatkoa ajatellen esimerkiksi sopimuskausien pituudet olisi hyvä mitoittaa yhdessä niin hyvin kuin se on mahdollista, Eloranta esitti. Yhteisin voimin kohti syksyä Liittokokouksessa Paperiliitto linjasi varautuvansa syksyyn yhteistyöllä. J yväskylän ihmeestä tullaan puhumaan pitkään. Maisterisjätkän jättämän aukon täyttivät väärät henkilöt, ja täyttäminen tapahtui tavalla, joka yllätti kaikki. Koko puheenjohtajanelikko koostui rehellisistä ja yhteistyökykyisistä miehistä, ainakin heidän omasta mielestään. Ei ehtinyt Työmies Putkosen voittokahvitkaan jäähtyä, kun tuli todellinen Jytkyjen jytky. Tapahtui se, mitä on jo kauan uskottu tapahtuvan: Perussuomalaiset jakautui kahtia ja nuivan siiven juhlat loppuivat kuin Teuvon viinalakko. SMP:n raunioille rakennettu talo on nyt poltettu. Timo Soini johti 20 Samuraita uuteen puolueeseen, mukana kaikki perussuomalaisia edustaneet ministerit. Tähän sotkuun joutui selvitysmieheksi pääministeri Juha Sipilä, joka teki lentokoneella käsijarrukäännöksen matkalla Naantaliin. Hän oli menossa ilmoittamaan Tasavallan Presidentille, että hallitus kaadetaan ja edessä on uuden hallituksen muodostaminen. Sitten tuli soitto, että maisterisjätkä on valmis jatkamaan ministeri-Audin kyydissä ajamista uudella ryhmällä. Ei voi väittää, etteikö suomalainen politiikka kiinnosta ja ruoki kansaa. Tämä jännitysnäytelmä vailla vertaa tulee saamaan vielä paljon jatkoa. Tulee työmies Putkosen tuumaustunteja, tulee Soinin kootut selitykset, että miksi tein sen mitä tein. Osalle tuli Sininen Tulevaisuus ja osalle pettymys demokratian toimintaan tai toimimattomuuteen. Kesällä riippukeinussa maatessa on aikaa pohtia, että ehkä ne pikavoitot on politiikassa nyt jaettu ja että ehkä luottamus ja usko pitkän työn tehneisiin puolueisiin palaa. P Sitä saa mitä tilaa PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Teen parhaani ja katson, mihin se riittää. Maisterisjätkä on valmis jatkamaan ministeriAudin kyydissä. 4-5_kuorimo.indd 4 20.6.2017 18.20.51
KUORIMO Paperiliitto ?/???? | ? Metalliliitto, Teollisuusalojen Ammattiliitto TEAM ja Puuliitto kokoontuivat samoihin aikoihin Paperiliiton liittokokouksen kanssa. Kolme teollisuuden liittoa päättivät tahoillaan yhdistyä yhdeksi Teollisuusliitoksi. Paperiliitto jättäytyi uuden ison Yhteisin voimin kohti syksyä teollisuusliiton ulkopuolelle. – Meidän on pidettävä tiukasti yhtä tulevan suurliiton kanssa ja rakennettava entistä parempia suhteita muihin ammattiliittoihin. Emme voi jäädä märehtimään, vaan on kehitettävä omaa toimintaa entistä paremmaksi, painotti Vanhala. Vanhala mainitsi, että yhteistyö ulottuu myös veljesliittoiIlkka Nokelainen toimi Paperiliiton valtuuston puheenjohtajana 12 vuotta. ”Meidän on pidettävä tiukasti yhtä tulevan suurliiton kanssa.” hin yli maiden rajojen. – Metsäteollisuus on mitä globaalein ala, ja niin myös on aytoiminnan oltava, Vanhala totesi. Vaikuttamalla tuloksiin Paperiliiton seuraavalla liittokokouskaudella toiminnassa painotetaan yhteiskuntavaikuttamista. Työpaikkojen säilyminen Suomessa edellyttää Vanhalan mukaan paljon sivustatukea ja edunvalvontaa, jolla ei ole suoraan tekemistä työehtosopimuksen kanssa. Maan hallitusta Vanhala vaati lopettamaan työttömien kurittamisen. – Ay-liike ei tule hyväksymään hallituksen leikkauksia ja suunnitelmia, joilla heikennetään työttömien asemaa. Tämä asia on hyvä hallituksen tiedostaa ja ymmärtää sen vaikutus liittokierroksen kulkuun. Biotalouden uusi aamu Edellisessä liittokokouksessa neljä vuotta sitten Vanhala peräänkuulutti investointeja ja tuoteinnovaatioita. – Tähän pyyntöön on vastattu. Metsäteol lisuus elää uutta nousua. Tulevat investoinnit, maailmantalouden kasvu, uudet markkinoille tulevat tuotteet ja paljon puhuttu biotuoteteollisuus tukevat vahvasti metsäteollisuuden nykyistä toimintaa. Valtiovallan tervehdyksen tuonut eduskunnan varapuhemies Mauri Pekkarinen muistutti, että Suomessa on uusiutuvia luonnonvaroja enemmän kuin yhdessäkään toisessa Euroopan maassa. Siksikin Pekkarinen pitää puuta uuden ajan raaka-aineena. Joissakin visioissa puun tuoma arvonlisä pystyttäisiin 25 vuodessa kaksinkertaistamaan. – Toivetta jatkuvuudesta siis on, jos satsataan uusien läpimurtojen varmistamiseen, eikä lyödä tutkimusja kehitystyötä laimin, kuten alalla taannoin tapahtui. – Biotalouden uusi aamu on koittanut, te olette maailman parhaita alallanne, kannusti Pekkarinen. Henkilövalintoja Liittokokous valitsi Petri Vanhalan jatkamaan Paperiliiton puheenjohtajana. Liittovaltuuston uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Jouko Aitonurmi Raumalta ja varapuheenjohtajaksi Jouko Suomalaisen Veitsiluodosta. Aitonurmi seuraa tehtävässä liittovaltuustoa 12 vuotta johtanutta ja eläkkeelle jäänyttä Ilkka Nokelaista. Paperityöväen Työttömyyskassan edustajisto valitsi työttömyyskassan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Sami Laakson. Laakso seuraa tehtävässä Timo Bymania tämän jäätyä eläkkeelle. Liittokokouksessa valittiin jäsenet liiton ja työttömyyskassan uuteen hallitukseen ja liittovaltuustoon. Kaikki henkilövalinnat tehtiin seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. Liittokokouksesta lisää sivuilla 28– 32. P levan suurliiton kanssa ja rakennettava entistä parempia suhteita muihin ammattiliittoihin. Emme voi jäädä märehtimään, vaan on kehitettävä omaa toimintaa entistä paremmaksi, painotti Vanhala mainitsi, että yhteistyö ulottuu valtuuston puheenjohtajana 12 vuotta. Paperityöväen Työttömyyskassan edustajisto valitsi työttömyyskassan hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Laakso seuraa tehtävässä män jäätyä eläkkeelle. Liittokokouksessa valittiin jäsenet liiton ja työttömyyskassan uuteen hallitukseen ja liittovaltuustoon. Kaikki henkilövalinnat tehtiin seuraavaksi nelivuotiskaudeksi. 32. Paperiliiton puheejohtajana jatkaa Petri Vanhala (keskellä). Liittovaltuustoa luotsaa seuraavan nelivuotiskauden Jouko Aitonurmi ja valtuuston varapuheenjohtajana jatkaa Jouko Suomalainen (oik.) 4-5_kuorimo.indd 5 20.6.2017 18.20.51
KUORIMO ? | Paperiliitto ?/???? UPM Jokilaakson neuvotteluissa löydettiin pehmeät keinot. Teksti Eeva Eloranta-Jokela H elmikuussa alkaneet yt-neuvottelut yhteensä 43 tehtävän vähentämisestä Jämsänkosken ja Kaipolan tehtailta kestivät pitkään. Neuvottelut koskivat koko UPM Paper ENA:n Jokilaakson tehtaiden henkilöstöä, 630 ihmistä. Työntekijöiden osuudeksi kokonaisvähennyksestä arvioitiin alussa 23. Tätä työnantaja perusteli graa? sten papereiden kysynnän laskusta johtuvasta tarpeesta parantaa tehtaan sisäistä tehokkuutta. Ikääntymistä ei huomioida Teksti Eeva Eloranta-Jokela P aperiliiton työsuojelukyselyn mukaan vain joka viidennen vastaajan työnantajalla on käytössä jonkinlainen ikäohjelma. Tuen keinoiksi mainittiin työkykyä ylläpitävä toiminta, kunnon kohottaminen tai työn keventäminen, osa-aikaeläkkeelle siirtyminen tai mahdollisuus vaihtaa palvelusvuosikorvaukset vapaaksi. Työntekijöiden keskimääräinen sairauspoissaoloprosentti on kyselyn perusteella 4,3. Sairauspoissaoloista tehdään oma ilmoitus 62 prosentilla työpaikoista usein ja 36 prosentilla työpaikoista vain harvoin. Kahdella prosentilla vastaajien työpaikoista mahdollisuutta ei käytetä lainkaan. Puolet vastaajista ilmoitti, että ilmoituskäytäntö sujuu ongelmitta. Pulmia aiheutuu, jos moni henkilö on pois yhtä aikaa, jos sairaus uusiutuu määräajan sisällä tai jos sama henkilö on usein poissa. Ongelmia työympäristössä aiheuttavat eniten melu, johtaminen, työasennot, ilmanvaihto ja pölyisyys. Seuraavaksi eniten pulmia tuottavat työilmapiiri, tiedon puute, haitalliset aineet ja ahtaus. Samat asiat ovat nousseet kärkeen myös aiemmissa kyselyissä. Paperiliiton 10. työsuojelukyselyyn tuli vastauksia 64 eri yrityksestä . P Stora Enso leikkaa Imatralta Yt-neuvottelut: Kustannusten leikkaus voi tietää 30 hengen vähennystä Stora Enson Imatran tehtailta. Lisäksi aiotaan järjestellä töitä kaikissa henkilöstöryhmissä Imatran tehtaiden tuotannossa, tukitoiminnoissa ja toimitusketjussa. Toimenpiteet ovat osa Stora Enson helmikuun alussa julkistamaa kannattavuuden parantamisohjelmaa. Konserni tavoittelee 50 miljoonan euron vuosittaista kustannussäästöä, josta puolet kohdistuu tehtaille. Päätöstä sai odottaa Säästötavoitteen Stora Enso kertoi jo helmikuun alussa mutta toteutussuunnitelmat vasta kesälomakauden alettua ja paperiteollisuuden työehtosopimusneuvottelujen kynnyksellä. – Ihmiset joutuivat odottelemaan pitkän aikaa. Yllätys oli se, että henkilöstömäärä on noinkin iso, pääluottamusmies Arto Hulkko ihmettelee. Tavoitteena Stora Ensolla on toimintojen kilpailukyvyn parantaminen ja kustannusnousun leikkaaminen. Se, että maassa on voimassa kilpailukykysopimus, ei Hulkon mielestä näy millään tavoin, vaikka työntekijät pidensivät korvauksetta työaikaansa ja työnantajilta siirtyi työeläkemaksuja työntekijöiden maksettavaksi. Tilauksia riittää – Tilauksia on ja koneet kävivät Kaukopäässä myös juhannuksena yhtä kartonkikonetta lukuun ottamatta. Seuraavaksi pitää olla huolissaan ihmisten jaksamisesta, jos työt eivät vähene, vaikka ihmisiä vähennetään, Hulkko pohtii. Tulevissa yt-neuvotteluissa koetellaan Hulkon mielestä myös kykyä ja halua paikalliseen sopimiseen. Tavoitteena on, että mahdollisista vähennyksistä selvitään niin sanotusti pehmein keinoin ilman kovia irtisanomisia. – Teollisten työpaikkojen vähennys heijastuu myös koko seutukuntaan, Hulkko korostaa. Neuvottelut eri henkilöstöryhmien kanssa käynnistettiin Imatran tehtailla 19. ja 26. kesäkuuta. SILPPUA Iän tuomat rasitteet otetaan huomioon vain osalla työpaikoista. Ei kovia irtisanomisia Kaipolan tehtaan pääluottamusmies Tuomo Alanen. Yt-neuvottelut koskivat 630 henkilöä UPM:n Jokilaakson tehtailla. Edessä on Jämsänkosken tehdas, taivaanrannassa nousevat Kaipolan tehtaan savut. Ongelmia työympäristössä aiheuttavat eniten melu, johtaminen, työasennot, ilmanvaihto ja pölyisyys. Säästöä haettiin muun muassa toimitilapalveluiden ulkoistamisesta. UPM:n tehtaista viimeisinä Jokilaakson tehtaitten ruokalatoiminta ulkoistetaan. – Se lähti nyt, kaksi työntekijää siirtyy liikkeenluovutuksella ulkopuolisen työnantajan palvelukseen, kertoo Kaipolan tehtaan pääluottamusmies Tuomo Alanen. Ensimmäiset oikeat yt-neuvottelut Kokonaisvähennys työntekijätehtävistä on 12. Kahden toiselle työnantajalle siirtyneen lisäksi 9 henkilöä väistyy ns. eläkeputkeen Lassi Kaaria 6-7_kuorimo.indd 6 20.6.2017 18.28.24
KUORIMO Paperiliitto ?/???? | ? Kympin tyttö S uvivirren kajauttamisen aikaan lipsahdin ajatuksissani menneisiin. Ala-asteella vieressä istui lettipäinen tyttö, joka sai aina kokeesta kympin. Eikä sekään riittänyt. Lisätehtävillä sai mahdollisuuden hakea sitä plussaa päälle. Ja nokkahuilun soitolla. Senkin vielä kesti, mutta sitten meni kuppi nurin, kun vanhempansa vaativat lisää vauhtia ja vaikeutta opetukseen, koska lahjattoStipendiä ei tule, jos ette itse maksa. SUORAA PUHETTA mia mukana pitämällä pilataan kaikkien tulevaisuus. Mitä jos työntekijöitä kohdeltaisiin samalla tavalla? Urkuharmonin takaa ilmoitettaisiin, että te olette paitsi laiskoja myös joustamattomia. Stipendiä ei tule, jos ette sitä itse maksa. Ja vaikka maksaisitte, niin ei anneta sittenkään. Ja sitten ne heinäsirkkalaumat. Ne tulevat ja syövät kaiken, teet niin tai näin. Laula siinä sitten kesäistä virttä hymy huulessa. P Tuotanto loppuu Teksti Eeva Eloranta-Jokela S uomen Kerran Imatran tuotantolaitoksella käydyissä yt-neuvotteluissa päädyttiin lopettamaan tehtaan tuotanto syksyyn mennessä. Vaikka tuotanto loppuu, varastointi jatkuu. Irtisanottuja on yhteensä 14, joista työntekijöitä on 11. Jo aiemmin 5 työntekijää on itse sanoutunut irti siirtyäkseen töihin toisaalle. Varastotoimintoja jää hoitamaan yhteensä 10 henkilöä, joista 6 on työntekijöitä ja 4 toimihenkilöitä. Lisäksi yksi toimihenkilö on lomautettuna. Tehtaalla valmistetaan niin sanottuja lyhytkäyttötuotteita, kuten kartonkilautasia. – Pitemmän aikaa on jo ollut näkyvissä, että huonompaan suuntaan mennään. Isoja määriä tuottavat suuret valmistajat pystyvät hankkimaan raaka-aineet edullisemmin ja kilpailemaan paremmin hinnalla, kertoo pääluottamusmies Jouni Hänninen. Suomen Kerta Oy on perheyritys, joka on työllistänyt Imatralla, Kotkassa ja Riihimäellä sekä myyntikonttorissa Espoossa tähän asti noin 120 henkeä. Yt-neuvottelut eivät koskeneet Suomen Kerran omistaman ja Imatralla toimivan Delight Packaging Oy:n toimintaa. Kartonkirasioita valmistava Delight siirtyi toissa vuonna Lahdesta Imatralle Suomen Kerran ostettua sen liiketoiminnan Stora Ensolta. P Miten usein maksetaan palkkaa ja mihin se pohjautuu? Palkka maksetaan kahden viikon välein. Työsuhteen alussa ensimmäisen palkkakauden palkka maksetaan tehtyjen tuntien mukaan. Toisen palkkakauden alusta lähtien palkka maksetaan ns. kausipalkkana. Kausipalkka on säännöllisen työajan ansio. Kausipalkasta saadaan tuntipalkka, kun keskeytyvissä työaikamuodoissa palkka jaetaan luvulla 80 ja keskeytymättömässä kolmivuorotyössä 82:lla. Paperiteollisuudessa ei makseta myöskään erillisiä arkipyhäkorvauksia vaan ne sisältyvät kausipalkkaan. Pääluottamusmies on sopinut tehtailla noudatettavat kausipalkat paikallisten palkkausjärjestelmien mukaan. Miten opin työtehtävät ja kuka ne minulle opettaa? Perehdyttäjinä toimivat joko työpaikkakouluttajat tai koulutetut työhönopastajat, jotka opettavat oman työnsä ohella työtehtävät ja niihin liittyvät turvallisuusasiat. Tärkeää on uskaltaa kysyä opastajalta, mikäli jokin asia työssä askarruttaa. Työnopastukset todetaan vielä kirjallisesti sitten, kun opastus on suoritettu. Laita nimi paperiin vasta sitten, kun olet varma, että osaat opetetut työtehtävät. Mitä sitten kun kesätyö päättyy? Työsuhteen päättyessä työnantaja maksaa ns. lopputilin. Tämä palkka maksetaan yleensä normaaleina palkanmaksupäivinä, joissakin tehtaissa erillisenä työsuhteen päättyessä. Lopputilissä työnantajan pitää maksaa työntekijälle kaikki työsuhteeseen liittyvät korvaukset ja maksut, kuten työsuhteen aikana kertyneet vuosilomapäivät. Kesätöissä lomaa kertyy 2 päivää kuukaudessa niistä kuukausista, joissa on 14 työssäolopäivää tai vuosilomalain 7§ 1 ja 2 momentissa tarkoitettua työssäolopäivän veroista päivää. Työsuhteen aikana kertyy myös työajan lyhennysvapaita 8 tunnin työvuoroista työaikamuotokohtaisten taulukkojen mukaisesti. Lomapäivät ja vapaat, joita ei ole pidetty, korvataan lopputilissä. Jos olet Paperiliiton jäsen, muista ilmoittaa liittoon, mitä teet työsuhteen päätyttyä. Saat vapautuksen jäsenmaksusta esimerkiksi silloin, jos saat äitiys-, isyystai vanhempainpäivärahaa, lähdet varusmiespalvelukseen tai jäät työttömäksi. P Markku Häyrynen, vastaava sopimussihteeri Vastauksia kesätyöntekijöille Palkanmaksu ja työsuhteen päättyminen on hyvä kerrata paperiteollisuuteen kesätöihin tulleille. Tällä palstalla vastataan usein esitettyihin edunvalvontaan liittyviin kysymyksiin. Lähetä kysymyksesi osoitteella tiedotus@paperiliitto.? . ME VASTAAMME Juha Koivisto vastaava lakimies Suomen Kerta lopettaa tuotannon Imatralla. Laita nimi paperiin vasta sitten, kun olet varma, että osaat opetetut työtehtävät. Ji i R oi ko ne n ja 1 henkilö suoraan eläkkeelle. Alasen ja Jämsänkosken tehtaan pääluottamusmies Jari Kallion lähtökohtana neuvotteluille oli välttää kovat irtisanomiset. Tuomo Alanen on pääluottamusmiehenä viidettä vuotta. Takana on seitsemät yt-neuvottelut vähennyksistä tai lomautuksista. – Ensimmäistä kertaa käytiin ”oikeat” yt:t, neuvottelut, joissa yhdessä haettiin ratkaisuja, Alanen luonnehtii. Hänen mukaansa kyseessä on torjuntavoitto. – Pystyttiin tilanteeseen nähden parhaaseen mahdolliseen ratkaisuun. P . A ar no Is om äk i toiminnan Stora Tehtaalla on valmistettu mm. kartonkilautasia. 6-7_kuorimo.indd 7 20.6.2017 18.28.25
KUORIMO 8 | Paperiliitto 5/2017 SILPPUA Teollisuusliitto syntyy Liittofuusio: Kolmen teollisuuden ammattiliiton yhdistyminen sinetöitiin toukokuussa. Metalliliitosta tuli Teollisuusliitto ry ylimääräisen liittokokouksen päätöksellä. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Metalliliiton lisäksi liittofuusiohankkeessa ovat mukana TEAM ja Puuliitto. Näiden kahden liiton valtuustot päättivät samalla viikolla lakkauttaa liittojensa toiminnan. Ammattiosastot hakevat Teollisuusliitto ry:n jäsenyyttä. Metalliliiton ammattiosastot siirtyvät automaattisesti Teollisuusliitto ry:n jäseniksi. Liittojen ammattiosastot liittyvät Teollisuusliittoon marraskuun alkuun mennessä. Uuden liiton ensimmäinen liittokokous järjestetään 28.-30.11. Tuolloin Teollisuusliiton hallintoon tulevat mukaan TEAMin ja Puuliiton edustajat. Teollisuusliittoa johtaa siihen saakka väliaikainen hallinto. Liiton puheenjohtajana toimii Riku Aalto ja ensimmäisenä varapuheenjohtajana Turja Lehtonen, kumpikin taustaltaan Metalliliitosta. Tulevia valintoja varten TEAMin valtuusto on asettanut ehdokkaakseen Teollisuusliiton toiseksi varapuheenjohtajaksi TEAMin puheenjohtaja Heli Puuran. Puuliiton valtuusto esittää Teollisuusliiton kolmanneksi varapuheenjohtajaksi Puuliiton puheenjohtaja Jari Nilosaarta. Paperiliitto oli mukana liittofuusion valmistelutyössä 22.12.2016 saakka, jolloin liitto ilmoitti vetäytyvänsä fuusiohankkeesta. Info neuvoo kesätöissä Kesätyöt. Kesäduunari-info avoinna torstaihin 31. elokuuta saakka. Palvelun uusille verkkosivuille www.kesaduunari.fi on koottu kesätyöntekijöille tärkeää työelämätietoa. Sivujen kautta on myös mahdollista lähettää kysymyksiä kesäduunarineuvojalle. Puhelinpalvelu numerossa 0800 179 279 vastaa maanantaista perjantaihin kello 9–15. Neuvontaa saa suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Palveluun voi soittaa nimettömänä. SAK:n, Akavan ja STTK:n yhteinen Kesäduunari-info on myös Facebookissa ja Twitterissä. on, että työntekijän näkökulmasta mikään ei muutu, ainakaan alussa. Tällä hetkellä ei ole valmisteilla sellaisia lakiesityksiä, jotka muuttaisivat työterveyshuollon järjestämistä tai rahoitusta, toteaa johtaja Jorma Mäkitalo Työterveyslaitokselta. Työterveyshuoltoon saattaa kuitenkin myöhemmin tulla pieniä muutoksia. Mäkitalo korostaa, että ne eivät ole dramaattisia, vaan kyse on hienosäädöstä. Lisäksi, sote-uudistuksella voi olla kokonaisvaltaisia vaikutuksia työkykyyn. On muun muassa arvioitu, että jos hoitoketjun katkeaminen saadaan loppumaan, se voi pelastaa monen työkyvyttömyydeltä. Työterveyshuolto ei horju Sote-uudistus ei koske työterveyshuoltoa. Painopistettä siirretään kuitenkin sairaanhoidosta työkyvyn ennaltaehkäisyyn. Paperiteollisuuden kolme suurta korostaa sitä jo nyt. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen T yöterveyshuolto on rajattu sote-uudistuksen ulkopuolelle. Se jatkuu siis ennallaan uudistuksen jälkeen. Vai jatkuuko? – Yksinkertainen vastaus Työterveyshoitaja Jaana Rossi valmistautuu mittaamaan Tanja Kuopion verenpaineen Stora Enson Kaukopään tehtaalla. Näin kolmella suurella ? UPM: Työterveyshuollosta vastaa Dextra, yleislääkäri tasoiset palvelut. ? Stora Enso: Terveystalo, Attendo ja Mehiläinen, yleislääkäritasoiset palvelut. ? Metsä Group: Terveystalo ja Finla, hieman yleislääkäri tasoa laajemmat palvelut. 8-9_kuorimo.indd 8 20.6.2017 11.59.58
KUORIMO Paperiliitto 5/2017 | 9 Varhain kiinni riskeihin Mäkitalon mainitsema hienosäätö tarkoittaa sitä, että jatkossa työterveyshuollon painopistettä pyritään siirtämään sen varsinaiseen lakisääteiseen tehtävään eli työkyvyn tukemiseen ja ennaltaehkäisyyn. Ajatus on, että kun sote-uudistuksen myötä pääsy perusterveydenhuoltoon tehostuu, voi työterveyshuolto keskittyä ennaltaehkäisyyn. – Tällä hetkellä Kelan korvaamista työterveyshuollon kustannuksista kaksi kolmasosaa koskee sairaanhoitoa ja vain yksi kolmasosa ennaltaehkäisevää hoitoa, Mäkitalo huomauttaa. Miten painopisteen muutos ennaltaehkäisevään suuntaan merkitsisi työntekijälle? – Se voisi näkyä tavalliselle työntekijälle niin, että sairaanhoitoa ei olisikaan tarjolla enää yhtä matalalla kynnyksellä kuin aiemmin. Lääkärille tai erikoislääkärille ei siis pääsisi enää yhtä helposti kuin ennen. – Saamapuolella olisi sitten se, että työterveyshuolto pureutuisi tehokkaammin työntekijöiden työkykyongelmiin, ja työkyvyttömyyden uhan alla olevat saisivat enemmän henkilökohtaista ohjausta. Hyvät lukemat Mutta näkyisikö Kela-korvausten hienosäätö paperiteollisuuden työpaikoilla? Ei ainakaan kolmen suuren konsernin kohdalla. Soittokierros nimittäin kertoo, että niissä työterveyshuollon painopiste on ollut jo pitkään ennaltaehkäisevässä, työkykyä tukevassa, hoidossa. Stora Ensolla ja Metsä Groupilla ennaltaehkäisevien ja sairaanhoidollisten Kela-korvausten suhde on 60/40, UPM:llä 50/50. Konserneista kerrotaan, että hyviin lukemiin ei ole päästy sairaanhoitoa rajoittamalla vaan ennaltaehkäisyä tehostamalla. Se, miten paljon sairauskassat vaikuttavat positiivisiin lukemiin, jää epäselväksi. Konsernien mukaan vaikutus on vähäinen, Mäkitalon mukaan merkittävä. Sairaanhoitoa ei saa unohtaa Työpaikoilla tuleva sote-uudistus ja sen mahdolliset vaikutukset työterveyshuoltoon eivät ole herättäneet keskustelua. – Kunhan nyt ensin nähtäisiin, miten koko sote-uudistus toteutuu. Vaikutukset työterveyshuoltoon ovat vielä monen kulman takana, miettii Simpeleen Metsä Boardin työsuojeluvaltuutettu Petri Kuru. Liitossakin ollaan odottavalla kannalla. Sekä Kuru että Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius sanovat, että ennaltaehkäisyn painottaminen on hyvä asia. Molemmat korostavat kuitenkin samaan hengenvetoon, että sairaanhoitoakaan ei saa unohtaa. Tätä korostaa myös johtava lääkäri Tero Kemppainen UPM:stä. – Meidän on pidettävä hyvää huolta meidän työtätekevistä ihmisistä, koska he pitävät yhteiskunnan rattaat pyörimässä. Sairaanhoidon on jatkossakin pysyttävä ennaltaehkäisyn rinnalla. ? P Juttuun on haastateltu myös Metsä Groupin henkilös töjohtajaa Anneli Karhulaa sekä Stora Enso Oyj:n työ kykyjohtamisesta vastaavaa johtajaa Leena Väänästä. ”Sairaanhoidon on jatkossakin pysyttävä ennaltaehkäisyn rinnalla.” Työterveyshuolto ei horju M akoilin viime kesän lopulla laiturilla tavalliseen tapaani tekemättä tai ajattelematta juuri mitään. Huomasin jossain vaiheessa päivää naapurin puolella rajaa pujopuskan. Olin kiinnittänyt siihen huomiota jo useana päivänä havahtuessani milloin mistäkin kuuluneisiin makoiluani häiritseviin ääniin. Siivotahan puska olisi pitänyt, mutta naapuri on laiska. Kuusten varjossa ja kuivassa maassa pujot olivat jääneet mataliksi lukuun ottamatta yhtä ruohovartta, joka oli kasvanut muita päätä pidemmäksi. Huolimatta niukkaravinteisesta kasvupaikasta se oli kasvattanut itselleen varren, joka piti sen aloillaan muiden varsien huojuessa sinne tänne iltaa kohti viriävässä tuulessa. Kun en enää unta saanut, tuumin edelleen selälläni maailmaa tarkastellen, että karuissakin oloissa kehittyy aina yksilöitä, jotka kokonsa puolesta erottuvat muista. Ja jotka omalla järkähtämättömällä olemuksellaan tulevat vaivihkaa osoittaneeksi, kuinka muut ympärillä huojuvat suuntaan, jos toiseen alati kääntyvien tuulten mukana. Lumisateen vihdoin tältä keväältä tauottua kääriydyin torkkupeittoon tutulla laiturilla ja katseeni hakeutui tuttuun puskaan. Jokin oli muuttunut. Yksi oli poissa. Naapurista se ei voinut johtua. Hän on yhtä saamaton kuin ennenkin. Jäin miettimään, kasvaako jokin toinen varsi tuolle paikalle, muita pidemmäksi, järkähtämättömäksi. Mene ja tiedä. Niille meistä, jotka jo kesän ensimmäisinä päivinä olivat kuulevinaan loppukesän ukkosrintaman lähestyvän ja miettivät, että mitähän tästäkin seuraa, voisi todeta, että tähänkin on ohje annettu: ”Ellemme varmuudella tiedä, kuinka tulee käymään, olettakaamme, että kaikki käy hyvin” (Mauno Henrik Koivisto 1923–2017) Niin. Juuri niin. ? P Liikkeen suunta PITUUSLEIKKURI Karuissakin oloissa kehittyy aina yksilöitä, jotka kokonsa puolesta erottuvat muista. Tällä palstalla Väistyhän vähän mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Tällä palstalla Väistyhän vähän mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara Työterveyshoitaja Jaana Rossi valmistautuu mittaamaan Tanja Kuopion verenpaineen Stora Enson Kaukopään tehtaalla. 8-9_kuorimo.indd 9 20.6.2017 11.59.58
10 | Paperiliitto 5/2017 TOIVEAMMATTI Minusta piti tulla isona… Paperimiehet ja –naiset yllättyivät, kun katsoivat omaa polkuaan peruutuspeilistä. Se, minkä luuli jättäneensä taakse, onkin mukana. Laboratorio työntekijä. Minna Pehkonen haaveili tulevansa luokan opettajaksi. Teksti Mari Schildt Kuvat Akseli Muraja, Lauri Heino, Mika Kanerva, Maiju Pohjanheimo 10-15_pääjuttu.indd 10 20.6.2017 14.44.30
Paperiliitto 5/2017 | 11 TOIVEAMMATTI Minusta piti tulla isona… 10-15_pääjuttu.indd 11 20.6.2017 14.44.31
…luokanopettaja P ienenä tyttönä kuopiolainen Minna Pehkonen peitteli iltaisin nukkeja nukkumaan ja mietti, että jonain kauniina päivänä minusta tulee äiti. Hän ehti yläasteelle saakka ennen kuin heräsi ajatukseen, että jotain muutakin minusta voisi tulla, lukion jälkeen. Rippikoulun päätyttyä hän veti tyttökerhoja ja nautti suunnittelemisesta, toteuttamisesta, tyttöjen riemusta. Lukiossa hän haali kaikki psykologian kurssit innostavan opettajan tuella. Hän ajatteli, että jonain kauniina päivänä minusta tulee luokanopettaja, tai ehkä kotitalousopettaja. – Opettamiseen, kasvuun ja ihmisten parissa tehtävään työhön liittyvät ammatit alkoivat tuntumaan minun jutultani. Ihminen oli ja edelleen on minulle mysteeri, Pehkonen miettii. Vaikeat etsikkovuodet Kun yhteishaussa oli pakko hakea jonnekin, Pehkonen haki Helsinkiin hammashuoltajakoulutukseen. Kouluun hän pääsi, mutta asumaan ei. Kuukausien jono opiskeluasuntoon sulki oven myös hammashygienistin opintoihin. – Nykyään kun käyn itse tai käytän lapsia hammaslääkärissä, tulee mietittyä, että oli varmaan tarkoitus, että en lähtenyt sille tielle. En tiedä olisinko viihtynyt alalla, hän miettii. Haave opettajaopinnosta kuitenkin vahvistui. Hän haki opettajankoulutuslaitokseen, mutta jäi puolen pisteen päähän opiskelupaikasta. Sen sijaan hän pääsi vuodeksi Kuopion kaupungille tuntiopettajaksi alaja yläasteelle. Erinomaisten suositusten kera hän yritti uudelleen OKL:ään. Tällä kertaa opiskelupaikka jäi 0,25 pisteen päähän. – Olin todella pettynyt. Mietin, pitäisikö opetella saamea, että saisi lisäpisteitä Rovaniemen opettajankoulutuslaitokseen, hän muistaa. Jotain piti kuitenkin tehdä ja opiskella. Hän hakeutui talouskouluun puoleksi vuodeksi, kunnes oli jälleen yhteishakuaika. Kuopiossa oli alkamassa yo-pohjainen kemian laboranttikoulutus. – Sinne minä sitten päästä pompsahdin. Välähti jo mielessä, että jos se ei ole luokanopettaja, niin onko se farmasia tai joku kemiaan liittyvä. Hän hankkii vielä kerran pääsykoekirjat, tällä kertaa farmasian opintoihin. – Tulla jysähti ihmisen anatomia ja fysiologia, ja olisi pitänyt nopeasti omaksua monta sataa ihmisen latinankielistä osaa. Silloin sanoin, että nyt saa olla. Kaikki taidot mukana Pehkonen valmistui ja pääsi kesätöihin Savon Sellulle. –Oli ihanaa, että pääsin heti koulutusta vastaavaan työhön. Kesätyön jälkeen marraskuussa hän sai Savon Sellulta vakipaikan laboratoriotyöntekijänä. – Vaikka olen kohta ollut jo 23 vuotta nykyisissä töissä, lasten kevätjuhlassa vähän ailahtaa mielessä, jos olisinkin lähtenyt koulumaailmaan. Kyllähän se kovin on muut”Lasten kevätjuhlassa vähän ailahtaa mielessä, jos olisinkin lähtenyt koulumaailmaan.” TOIVEAMMATTI – Sinne minä sitten päästä 12 | Paperiliitto 5/2017 ?Ville Kolehmai nen pääsi huippupe säpalloili jaksi, kuten halusi. Kuva kesältä 2015, jolloin hän pelasi vielä IPV:n joukkuees sa maan toiseksi kor keimmalla sarjatasolla. ?Vaikkei Minna Pehkosesta tullutkaan luokanopet tajaa, niin äiti hänestä tuli, kuten hän jo pie nenä päätti. 10-15_pääjuttu.indd 12 20.6.2017 14.44.31
Paperiliitto 5/2017 | 13 si osaksi ehjinä. Aina siellä jo tain särkyikin, mutta ei ihan hirveästi kuitenkaan, hän hymyilee. Lapsena harjoituksia oli pari kertaa viikossa, sitten tahti pikkuhiljaa tiivistyi. 15–16-ikäisenä harjoituksia oli jo 5-6 viikossa. – Koulua siinä koitettiin käydä samalla. Se sujui ihan ok, kyllä sen siihen sai sovitettua. Kamppeet olivat aina nurkassa, ja vanhemmat heittivät harjoituksiin, Kolehmainen muistelee. Nyt 34-vuotias Kolehmainen lopetti aktiiviuransa pesäpallossa vasta pari vuotta sitten. Hän pääsi lajin huipulle, eli maan pääsarjaan. Jos laji olisi ollut jokin maailman suurimmista, olisimme ehkä nähneet hänet ammattilaisareenoilla. Maailman mittakaavassa pieni laji, kuten pesäpallo, ei kuitenkaan elätä parhaimmistoaankaan. Elanto täytyy hakea muualta. Paperiala kotoa kotoisin Kolehmainen sanoo, että hän ei koskaan ajatellutkaan, että pesäpallosta olisi uraksi. Hän vain halusi pelata. – Yläasteen ja lukion aikana piti alkaa miettiä, mitä sitä alkaa touhuta. Sähköala ja paperiala olivat ne, joita mietin. Paperihomma on kotoa kotoisin, koska isäukko oli tehtaalla töissä. Penskana pääsin käymään tehtaalla. Sieltä se on varmaan lähtenyt, hän miettii. Lukion jälkeen hän meni korkeakouluun pariksi vuodeksi opiskelemaan paperi-insinööriksi, mutta se ei tuntunutkaan omalta. – Normaali ammattikoulu tuntui itselle paremmalta ja riittävältä. Se oli oikea ratkaisu. Aloitin sitten prosessihenkilön työt samassa tehtaassa kuin isäkin, Stora Enson Tainionkosken tehtaalla. Muutamalla pisteellä olen ollut töissä, ja sillä tiellä ollaan, Kolehmainen sanoo. Ensi vuonna hänen oppisopimuksensa loppuu. – Ymmärtäisin niin, että kun tämän hyvin hoitaa, niin työpaikka olisi. Tämä on semmoinen homma, josta tykkään. Uutta asiaa tulee koko ajan ja saa opetella. Eikä ole käynyt tylsäksi, hän hymyilee. …rekkapena H ämeenkyröläiselle paperityöntekijä ja työsuojeluvaltuutettu Ari T. Koskiselle oli lapsena päivän selvää, mitä hänestä tulee isona. – Rekkapena, hän huudahtaa ja nauraa päälle. Kuorma-auton kuljettajan ura siinsi silmissä siksi, että hän pääsi lapsena isänsä rekka-auton kyytiin jopa viikkokausiksi kiertämään Suomea. – Kai se oli se maantie. Näki erilaisia paikkoja. Enää ei tule mieleenkään, että lähtunut niistä ajoista, kun itse piti tunteja. Jotenkin toisen ihmisen kunnioittaminen ja aikuisen auktoriteetti ovat koulumaailmassa murentuneet. Mieluummin menen vaikka kansanopistoon opiskelemaan ja annan niiden opettaa, joiden elämä on vienyt sille tielle, hän miettii. Omassa työssään hän kiittää vaihtelevuutta ja mahdollisuutta oppia uutta. Hänestä on kehkeytynyt myös työpaikkansa ammattiosaston puheenjohtaja. – Paperiteollisuustyö on pitkälti ihmisten kanssa toimeen tulemista. Me kaikki teemme työpaikasta viihtyisän. Ja kun kaikki antavat parastaan, niin yrityskin saa parhaansa. Vuorovaikutuksella se tehdään, hän sanoo. Yöpöydällä hänellä on tunteita käsittelevä kirja. Kiinnostus psykologiaan on pysynyt mukana. Omat tyttäret ovat saaneet äidiltään apua koulutyössä, ja ovat kohta taitavampia käsityöja kotitalousihmisiä kuin äitinsä. – Äitinä oleminen on opettanut eniten maailmassa, ja opettaa yhä. Kun kerran nukkeja hoitaessani olin päättänyt, että äiti minusta tulee, niin se minusta tuli, hän sanoo. …pesäpalloilija I matralainen Ville Kolehmainen halusi lapsena vain pelata pesäpalloa. Oman kylän joukkue, Imatran Pallo-Veikot, oli pikkupojan suurin idoli. – Joukkueen pelimiehiä sitä fanitti. Pelihommiin halusin itsekin, hän kertoo. Pesäpallon hän aloittikin jo ennen kouluikää. Kesäisin oli pelejä ja leirejä, talvella harjoiteltiin liikuntasaleissa. – Ikkunat ja lamput säilyivät suurimmakTOIVEAMMATTI 10-15_pääjuttu.indd 13 20.6.2017 14.44.32
tisin painamaan rekalla pitkin teitä. Kyllä mieli muuttuu, kun tulee elämänkokemusta, hän miettii. Kotona Hämeenkyrössä oli tarjolla myös uraa maataloustöissä, mutta ne hommat eivät kiinnostaneet nuorta Aria. Kaverit lähtivät yläasteelta ammattikouluun, ja samassa imussa meni hänkin. Työpaikka löytyi omalta paikkakunnalta heti valmistumisen jälkeen. – Ei siinä sitten enää ajateltu, että lähdenkö ajelemaan vai en, Koskinen sanoo. Metallityöt vaihtuivat Tampereelle UPM Raftataciin kohta 27 vuotta sitten. – Olen pitänyt tätä hyvänä työpaikkana. Tiedän, mitä maatilahomma on ja mitä metallityö on. Ei näistä voi edes puhua samana päivänä. Tämä on esimerkiksi paljon puhtaampaa kuin metallihommat. Fyysisesti kun ajatellaan, niin ei täällä työn teolla saa itseään tapettua. Kohteesta riippuen tämä on myös vapaata, hän miettii. Tien päällä kuitenkin Koskinen kertoo, että on aina tykännyt rassailla koneita. Tänä päivänä hän saa tehdä sitä sielunsa kyllyydestä huoltopäällikkönä, kun vastaa kahden ralliauton tekniikasta ja kiertää kisoja ympäri maata. Maantiellä myös rekat pistävät silmään. – Kyllä sitä tulee seurattua nykykalustoa, komeammaksi se vain menee. Mutta en minä muuten. Viikonloput menevät tien päällä kuitenkin peräkärryä vetäen. Helpommalla näissä nykyisissä hommissa pääsee kuin rekkapenana, hän sanoo. Koskinen miettii, että lääkäriä tai tuomaria hänestä ei olisi tullut, kun lukuhomma ei kiinnostanut. – Kyllä minä olen tyytyväinen, että näin meni kuitenkin, hän sanoo. …farmaseutti K un oululainen prosessinhoitaja Niina Väättäri kuuntelee omien 18ja 11-vuotiaiden tyttäriensä suunnitelmia ammatinvalintojen suhteen, hän voi vain ihailla nuorten neitien päättäväisyyttä. Esikoinen suuntautuu taiteisiin ja kuopus tietää ryhtyvänsä ratsastuksen opettajaksi. – Tämä äiti on vähän ajautunut asiasta kolmanteen, hän nauraa. Tyttäriensä ikäisenä hänellä ei ollut mitään varmaa ajatusta tulevaisuuden suhteen. – Isän siskot olivat farmaseutteja. Sellainen ajatus oli, että olisin mennyt heidän perässään farmasiaa lukemaan. En tiedä, miksi en koskaan sitten mennyt, hän miettii. Yläasteella hänelle oli itsestään selvää, että lukioon hän menisi. Siitä ei ollut kahta ajatusta. Ajatukset täytti paremmin nuorisokulttuuri ja varsinkin musiikki. – Dingo oli ykkösjuttu. Ja Duran Duran, josta mietittiin, kuka heistä oli ihanin, Väättäri hymyilee. Pesänrakennusvietin perässä Matematiikka oli Väättärille aina helppoa. Yläasteella ja lukiossa hänellä oli hyvin persoonallinen matematiikanopettaja, joka vahvisti kiinnostusta matemaattisiin aineiTOIVEAMMATTI 14 | Paperiliitto 5/2017 ? Niina Väättä ristä tuli prosessin hoitaja, ei farmaseutti, vaikka hän niin nuo rempana ajattelikin. ? Ari T. Koskisesta ei koskaan tullut rek kakuskia. Ja hän on tyytyväinen siihen. ”Senaikainen poikakaverikin haki, joten minä ajattelin, että minä haen myös.” pus tietää ryhtyvänsä 10-15_pääjuttu.indd 14 20.6.2017 14.44.32
siin. Lukion jälkeen hän haki Ouluun teknilliseen oppilaitokseen, ja pääsi. – No jos nyt rehellisiä ollaan, niin senaikainen poikakaverikin haki, joten minä ajattelin, että minä haen myös. Mitä sitä kaksikymppisenä ajatteli maailmasta! Pesänrakennusvietti siinä enemmän painoi, hän hymyilee. Hän aloitti automaatiokurssin ainoana tyttönä, viihtyi ja valmistui. Koulun jälkeen Väättäri ei heti saanut töitä, joten hän haki vielä insinööripuolelle ja pääsi. Hän ehti toiselle luokalle, kun työpaikka Oulun Stora Ensolla avautui. – Heitin koulun pois ja menin töihin. Se oli helppo valinta. Vanhempana olen miettinyt, missä olisin, jos olisin jatkanut. Olin kuitenkin ollut koulussa pitkään ilman välivuosia, Väättäri sanoo. Nyt hän on ollut arkittamolla eri tehtävissä vuodesta 1996 lähtien. – Olen viihtynyt hyvin, ja tykkään tehdä vuorotyötä, hän sanoo. Palaset loksahtavat paikoilleen Taaksepäin katsellen Väättäri huomaa, että omat valinnat olivat sittenkin johdonmukaisia, vaikka aluksi näytti toiselta. Hänen perheensä ja sukunsa on tehnyt työtä Kemijärven sellutehtaalla. Tehtaan yhteisö oli tiivis. Yhdessä vietettiin pikkujouluja ja kilpailtiin hiihtokisoissa. Se oli hyvä pohja ponnistaa. Lukiolaistyttönä hän pääsi tehtaalle kesätöihin siivoamaan. Tehdastyö ei näyttänyt hullummalta sisäpuoleltakaan katsottuna. – Turvallisuuttako sitä sitten etsi? Turvallinenhan vaihtoehto tämä on ollut. Työkaveritkin ovat ihan jees, ja meillä on hyvä meininki. Niin – kyllä minä olen tyytyväinen elämääni, hän sanoo. P TOIVEAMMATTI Nuoret tarvitsevat tietoa työelämästä Y läkoulu tarjoaa tietoa jatko-opinnoista, mutta työelämätieto tulee vanhemmilta, kertoo tuore tutkimus. Käytännössä yläkoululainen joutuu tekemään kohtuuttomia valintoja. Yhä useampi yläkoululainen on vanhempiensa varassa, mitä tulee työelämätietoon ja ammattisuunnitelmiin. Taloudellisen tiedotustoimiston (TT) tänä keväänä teettämästä kyselytutkimuksesta käy ilmi, että yläkoululaisten tärkein tietokanava työelämään ja ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä ovat vanhemmat ja sukulaiset. Toisella sijalla ovat ystävät ja tutut ja kolmannella työelämään tutustumisjakso eli TET. Vanhempien vaikutus on kasvanut kahdessa vuodessa kuudella prosenttiyksiköllä. Tutkimuksen mukaan yläkoululaiset kuitenkin kokevat, että eivät saa tarpeeksi tietoa ammatinvalinnan tueksi. Yläkoululaisista vain 35 prosenttia koki saaneensa riittävästi ohjausta ammatinvalintaan. Eniten tukea tarvitsisivat kahdeksasluokkalaiset. Alavalinnat ovat edelleen hyvin sukupuolittuneita. TT:n tutkimuksen mukaan yläkoululaiset pojat haluavat teknologiateollisuuteen ja tytöt terveyspalveluihin. Valintoja tehdään käytännössä edellisen sukupolven kokemuksista ja näkökulmasta käsin. Mahdottoman tilanteen edessä SAK:n koulutusasioiden päällikkö Mikko Koskinen sanoo, että ammatillisiin opintoihin suuntaavat yläkoululaiset joutuvat tekemään valintoja, joihin heillä ei ikänsä puolesta ole edellytyksiä. Käytännössä he joutuvat valitsemaan itselleen sopivan koulutuksen 43:sta perustutkinnosta. – Niinkin voidaan ajatella, että ammatillisten opintojen jättäminen kesken ei ehkä kerrokaan epäonnistumisesta tai opiskelukyvyttömyydestä, vaan väärästä koulutusvalinnasta, jota lähdetään korjaamaan keskeyttämällä opinnot. Tässäkin suhteessa järjestelmä on kovin jäykkä, hän miettii. Koskinen ehdottaa, että ammatillisia perustutkintoja niputettaisiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jotka sallisivat oman polun hakemisen tutkinnon rajojen sisällä ilman, että opinnot pitäisi keskeyttää. – Työelämän näkökulmasta nykyinen jako lukupäihin ja kädentaitajiin on täysin aikansa elänyt. Työelämässä tarvitaan kumpaakin, hän sanoo. Koskisen mukaan nykyinen malli, joka sallii opiskelun lopettamisen peruskoulun jälkeen, ei ole toimiva. Kouluttamattomien nuorten työpaikkoja ei juuri ole, ja samoista töistä kilpailevat myös aikuiset työttömät. SAK kannattaakin oppivelvollisuuden jatkamista 18 ikävuoteen. P Paperiliitto 5/2017 | 15 ”Jako lukupäihin ja kädentaitajiin on täysin aikansa elänyt.” Lukiolaistyttönä hän pääsi tehtaalle kesätöihin siivoamaan. Tehdastyö ei näyttänyt hullummalta sisäpuoleltakaan katsottuna. – Turvallisuuttako sitä sitten etsi? Turvallinenhan vaihtoehto tämä ninki. Niin – kyllä minä olen tyyty10-15_pääjuttu.indd 15 20.6.2017 14.44.33
16 | Paperiliitto 5/2017 Saunan huomassa Toinen tekee sitä kilpaa, toinen porukan takia. Kumpikin nauttii saunasta vaikka monta kertaa päivässä. SAUNOJAT Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Mikko Nikkinen, Mika Kanerva Reijo Juopperi, Imatra: M e suomalaiset ollaan saunojakansaa, kaikki ovat pienestä pitäen vähän kilpailleet porukassa, kuka kestää löylyä ja kuka ei. Kun täytin 40 päätin, että osallistun maailmanmestaruuskilpailuihin, oli laji kuin laji. Kävin sitten kerran Saimaan Saunaseuran poikien kanssa Heinolassa saunakisoja katsomassa, ja ajattelin, että tulihan käytyä. Hullun hommaa polttaa nahkaansa noin. Muutama viikko meni, että tulin toisiin ajatuksiin, aloin treenata ja totesin, että voisi tässä pärjätäkin. Olin pitänyt kisaajia ihan kaheleina ja nyt olen itse samanlainen. Oman seuran löylykisoissa sähkösaunassa on 100 astetta, savusaunassa 120 astetta. Mutta vasta vesi tekee löylyn, se, paljonko vettä pannaan, ratkaisee ajan kauanko löylyssä kestää. Kilpailuissa on säännöt, paljonko vettä lisätään. Se voi olla puoli litraa puolen minuutin välein, mutta koska saunat ovat erilaiset, välillä pitää vettä panna 20 sekunnin välein, muuten menee erät liian pitkiksi. Löyly tuntuu yleensä mukavalta. Kisoissa pitää lopettaa, jos nahkaa polttaa tai hengittäminen tuntuu vaikealta. Kuumassa ilmassa hengittäminen on vähän erilaista, ja joskus tuntuu niin kuumalta, että on pakko lähteä pois. Nahka ei pala, kun harjoittelee säännöllisesti ja jatkuvasti. Siinä tottuu kovempaankin löylyyn. Alkuun korvalehdet paloi ja nahat lähti. Ennen löylykisoja jäähdyttelen kylmässä vedessä. Seuran kisat pidetään toukokuun alussa, kun järvivesi on vielä sopivan viileää. ” Nuorempana Reijo Juopperi harrasti hiihtoa ja suunnistusta. Saunomisen lisäksi hän on osallistunut MM-kisoihin myös talviuinnissa ja avantouinnissa. 16-19_saunat.indd 16 19.6.2017 12.55.45
18 | Paperiliitto 5/2017 SAUNOJAT Kisoissa, jos tulee liian kuuma tai huono olo, on tultava ulos. Jos huijataan voiteilla tai lääkkeillä, kroppa ei ymmärrä ajoissa. Heinolan saunakisojen onnettomuuden jälkeen monet kisat peruttiin, mutta me ollaan jatkettu harjoituksia ja luotu oma cupsysteemi. Joskus kysytään neuvoa, miten saada paremmat löylyt. Ennen kuin uusii kivet, voi kokeilla latoa kivet uudelleen, poistaa murenevat kivet ja harventaa, että ilma kiertää läpi. Niin saa sähkökiukaallakin lempeät löylyt, eikä sauna tule liian lämpimäksi. Jos tuntuu kuivalta, käyttää vaikka ämpärillisen vettä. Olen töissä Kaukopään sellutehtaassa prosessihenkilö kakkosena. Kun lämpötila on yli 60 astetta ja on kosteaa, tuntuu kuin olisi saunassa vaatteet päällä. Silti työpäivän jälkeen menen saunaan. Aiemmin piti käydä saunassa kartonkitehtaan puolella, ennen kuin sauna saatiin myös sellutehtaalle. Kun palaan töistä ja on pakko polkea korkean mäen päälle, pitää kotona mennä taas suihkuun. Sauna rentouttaa. Kai se on sama kuin toisille huume, että pitää päästä kerran päivässä ja mieluiten myös uimaan ja talvella avantoon tai hankeen.” Avantouinnin aloitin tammikuisena sunnuntaina lähes 40 vuotta sitten. Silloinen appiukko hoiti Valkeakoskella Apian saunaa ja kysyi mukaan. Siihen asti olin ajatellut, etten ole niin hullu, että avantoon menen. Painoin muiden perässä uimaan ja saunaan kolmatta kertaa, kun kysyin, koska pääsee uudelleen. Sillä reissulla olen. Nautin saunomisesta ja uinnista suunnattomasti. Sen jälkeen, talvella varsinkin, olo on taivaallinen. OlEn SAAnut siirrettyä avantoharrastuksen tyttärelle. Sanon joskus, että olen ressukan kai "polttanut" lapsena. Kun nyt jo aikuinen Laura sai saunassa kuupan käteen, tuli isällekin lähtö. Kovanahkainen tyttö. Yksi kaveri piti kirjaa saunomisistaan. Innostuin itsekin laittamaan muistiin kaikki saunakerrat. Vuodessa tuli 226 merkintää, kaverille 228, kaksi enemmän, joten jatkoin kirjanpitoa: seuraavana vuonna kertoja tuli 346. Parhaana päivänä käyn saunassa kolmesti: työvuoron alussa ja lopussa töissä sekä illalla vielä Suomensaaressa. Joskus, kun tulen yövuorosta kotiin pyörällä, ajan rantaan uimaan. Vesi tuntuu silloin kuin maitoon menisi. Ne ovat mukavia kesähetkiä. Olen kolmatta kertaa naimisissa ja käymme paljon tanssimassa. Olen opetellut polkankin nykyisen vaimon kanssa. Meillä on tapana käydä tanssireissuilla uimassa. Elokuisena iltana vedestä nousee höyryä ja lehmät ammuu vastarannalla. Uimaan pulahtaminen noina hetkinä on elämän pieniä nautintoja.” ? P Osmo Virkki, Tampere K ilometrin päässä kotoani Näsijärven rannalla on Suomensaaren sauna, henkireikä. Porukka on sellaista, että siellä irvistellään toisillemme hyvällä huumorilla, iloisesti revitellään. Ulkopuoliset kuuntelevat, että nuo ovat riidoissa. Otetaan kolmet löylyt ja pidetään kahvitauko. Meillä on nimikoidut kuksat jokaiselle. Pian kuuluu höpötystä ja iloista puheensorinaa. Lopuksi syödään höyrymakkarat, se on piste iin päälle. Siinä on kaikki mitä kesämökiltä kaipaan, ei omaa mökkiä tarvita. Löylystä täytyy sanoa, että kaikki saunat ovat hyviä sellaisenaan, kiukaasta riippumatta. Saunan hengen tekee sakki, joka on siellä saunassa. Vaikka löylynheitto on usein kädenväännön paikka, sekin muotoutuu. On meidänkin porukassa semmoisia, jotka heittää löylyä joskus kovempaa. Käytetään siitä löylystä myös kaunokirjallisia kuvauksia ja siitä irtoaa tilannekomiikkaa, kuten, että löylyn pitää olla kuin suudelma. Mutta kenen suudelma, sitäkin vertaillaan. KARMEIntA OlISI, jos pitäisi saunominen lopettaa tutussa porukassa. Vaikka lääkäri kieltäisi, kävisin saunalla vaikka vaan kahvilla. Kukaan ei heitä niin paljon löylyä, että valittaisin. Ja itse heittämänsä löylyt pitää kestää. Se ei käy, että heitetään puoli ämpäriä vettä kiukaalle ja livahdetaan ovesta pihalle. Vaimo toi saunamyssyn Tallinnasta, mutta sain sille käyttökiellon. Myssy päässä ei pala korvat, joten lapoin löylyä eri malliin. Kuvis ?Saunominen ja uiminen ovat Merja ja Osmo Virkille elämän pieniä nautintoja. Näsijärvi on lähellä. ?Osmo Virkki ei osaisi kuvitella elämää ilman Suomensaaren saunaa, se on henkireikä. henkivakuutuskuntoon.fi 58 % EDULLISEMPI Jäsenille *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödynnä JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Henkivakuutus turvaa perheesi toimeentulon, jos pahin sattuisi. Tiesithän, että Paperiliiton jäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Esimerkiksi 30-vuotiaalle Paperiliiton jäsenelle henkivakuutus 100 000 euron turvalla maksaa vain 8 euroa kuussa. Alennus on peräti 58 %, mikä merkitsee 121 euron säästöä vuodessa. Katso hinta vakuutuksellesi ja hyödynnä jäsenetusi osoitteessa ” 16-19_saunat.indd 18 19.6.2017 12.55.47
henkivakuutuskuntoon.fi 58 % EDULLISEMPI Jäsenille *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödynnä JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Jäsenille Henkivakuutus turvaa perheesi toimeentulon, jos pahin sattuisi. Tiesithän, että Paperiliiton jäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Esimerkiksi 30-vuotiaalle Paperiliiton jäsenelle henkivakuutus 100 000 euron turvalla maksaa vain 8 euroa kuussa. Alennus on peräti 58 %, mikä merkitsee 121 euron säästöä vuodessa. Katso hinta vakuutuksellesi ja hyödynnä jäsenetusi osoitteessa 16-19_saunat.indd 19 19.6.2017 12.55.48
20 | Paperiliitto 5/2017 ELÄMÄNTARINA ”Piilouduin välin pitämättömyyden taakse. Halusin osoittaa olevani kova ja rohkea.” 20-23_änkytys.indd 20 19.6.2017 12.58.24
Paperiliitto 5/2017 | 21 ELÄMÄNTARINA Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Veera Korhonen 8 -vuotias koululainen menee intoa puhkuen sermin taakse opettajan kanssa. Poikaa ei jännitä yhtään, sillä hän tietää, että ääneen luku on hänelle helppo homma. Niin se alussa onkin. Mutta sitten tapahtuu jotain kummallista. Sanan ensimmäinen tavu juuttuu pojan kurkkuun eikä hän saa mitenkään sanottua sanaa. Ajatus kiitää eteenpäin rivillä, mutta lukeminen ei etene. Poika hämmentyy. Lopulta hän saa kakistettua sanan kurkustaan, mutta kohta sama lukko toistuu. Kun koe on ohi, poika palaa pulpetilleen ja istuu alas niskat kyyryssä ja nolona. Mitä äsken oikein tapahtui? Hän ei tiedä, mutta se tuntui niin häpeälliseltä, että hän ei halua enää koskaan kokea samaa. Pelko piiloon kuoren alle Jari Paavola muistaa kirkkaasti sen hetken, kun hän alkoi änkyttää. Se muutti kaiken. – Aloin vältellä ääneen lukemista ja puhumista tunneilla. Lopetin viittaamisen ja liityin siihen poikajengiin, jota eivät opiskelut kiinnostaneet. Piilouduin välinpitämättömyyden taakse. Halusin osoittaa olevani kova ja rohkea, mutta oikeasti syynä oli pelko siitä, että blokki iskee uudestaan, hän kertoo. 1970-luvulla, kun Paavola eli lapsuuttaan maaseudulla Säkylässä, ei änkytyksestä tiedetty paljoakaan. Kyseessä on tahdosta riippumaton puheen häiriö, jonka syytä ei tunneta. Änkytys ilmenee toistoina – ä-ä-ä-ä-änkytys – venytyksinä – ääääänkytys – ja täydellisinä puheen salpautumisina, kuten Paavolalla. Änkytyksestä kärsii noin prosentti väestöstä, miehillä se on 3–4 kertaa yleisempää kuin naisilla. Änkytys saattaa vaikuttaa ulkopuolisesta pikkujutulta, mutta änkyttävällä itselleen se voi olla kahle, joka rajoittaa elämää monin tavoin. Paavola pärjäsi kuitenkin hyvin. Hän oli isokokoinen ja kova höpöttämään kaikkialla muualla paitsi koulutunnilla. Hän ei eristäytynyt eikä häntä kiusattu, vaan hän pyöri mukana kaveriporukoissa. Hän oppi jo varhain vaihtamaan puhuessaan sanoja, joihin tiesi jäävänsä jumiin. Työ-sanasta tuli homma ja sauna-sanasta pesu. Puhuessaan Paavola teki kehollaan myötäliikkeitä – kuten heilutti jalkaansa tai kättänsä ja käänsi silmiään ylöspäin. Myötäliikkeet olivat apukeino päästä blokkien yli. Oppitunnit kuin sumussa Yläasteella Paavolan passiivisuus alkoi näkyä todistuksessa viitosina ja kuutosina. Komeilihan siellä yksi kymppi – kuvaamataidosta. Hän oli taitava piirtäjä. – Tuskallisia hetkiä olivat ne, kun minulta oppitunnilla kysyttiin jotakin tai jos piti lukea ääneen. Olin ihan sumussa ja laskin sydän pamppaillen vain sitä, milloin Eroon häpeästä Änkytys ja änkytyksen pelko kahlitsivat Jari Paavolan elämää vuosikausia. Enää hän ei pelkää eikä häpeä mitään. Päällystyskoneen hoitajana Jujo Thermalilla työskentelevä Jari Paavola on änkyttänyt pikkupojasta asti. Änkytys vaikutti myös hänen ammatinvalintaansa. 20-23_änkytys.indd 21 19.6.2017 12.58.25
22 | Paperiliitto 5/2017 ELÄMÄNTARINA tulee vuoroni. Esitelmien pitämistä yritin vältellä viimeiseen asti, Paavola muistelee. Paavola ei tiedä, olisiko hän ollut hyvä oppilas. Ehkä, sillä hänen isoveljensä ja pikkusiskonsa olivat molemmat kovia opiskelemaan. Paavola kiittelee vanhempiaan, jotka hakivat hänelle aktiivisesti apua. Isän ansiota oli se, että Turusta löytyi änkytykseen erikoistunut puheterapeutti, jonka luona Paavola alkoi käydä puheterapiassa. Puolentoista tunnin matka taitettiin perheen Ladalla. Turussa Paavola kuuli, että osalla änkytys häviää aikuisikään mennessä. – Minä tietysti takerruin tähän tiedonjyvään. Joka ilta rukoilin, että ota tämä änkytys pois ja joka aamu heräsin siihen, että änkytin edelleen. 13-vuotiaana Paavola rohkaistui lähtemään Suomen änkytysyhdistyksen (SÄY) järjestämälle kurssille. Siellä hän tapasi muita änkyttäviä lapsia ja nuoria. Siihen asti hän oli kuvitellut olevansa maailman ainoa ihminen, joka änkyttää. Ei tullut piirtäjää, vaan paperimies Paavola muistaa, miten änkytyksen aiheuttama häpeä ja epäilys puskivat pintaan erityisesti murrosiässä. – Häpeä kumpuaa erilaisuudesta. Eihän kukaan halua olla erilainen – ei varsinkaan murrosiässä. Murehdin, miten ikimaailmassa saan töitä tai tyttöystävää. Koko alaja yläasteen Paavola haaveili siitä, että lähtisi opiskelemaan piirtämistä. Änkytys tuli kuitenkin haaveen tielle: Paavolan olisi pitänyt muuttaa Helsinkiin opiskelemaan eikä hän uskaltanut. Toisaalta, hän oli myös niin väsynyt oppitunneilla istumiseen, että ajatteli hankkia ammatin, jonka saa mahdollisimman vähällä. Paperiprosessinhoitajan koulutus Eurassa kesti vain kaksi vuotta, joten siihen oli helppo tarttua. Samalla hän seurasi isänsä jalanjälkiä, sillä isä oli töissä Ahlströmillä. – Pääsimme jo opiskeluaikana kesätöihin ja työharjoitteluun Ahlströmille. Sanaakaan ei tarvinnut sanoa henkilöstöpäällikölle. Valmistuttuani kesätyörupeama ei loppunutkaan, vaan sain vakituisen paikan. Olin silloin 18-vuotias. Paavola on edelleen töissä samassa tehtaassa ja samassa hallissa. Myöhemmin hän on tehnyt paljon surutyötä sen johdosta, ettei uskaltanut seurata unelmaansa ja lähteä opiskelemaan piirtämistä. 28-vuotiaana Paavola alkoi ensimmäistä kertaa seurustella. Työkaveritkin kiusoittelivat, että Paavola se aloitti vanhana. Paavola oli innokas haitarinsoittaja, ja tyttöystävä löytyi musiikkipiireistä. – Kaksi vuotta meni, ennen kuin uskalsin hieroa tuttavuutta. Harjoittelimme paljon yhdessä ja joka kerran ajattelin, että nyt minä puhun rakkaudesta. Silti puhuin aina vain musiikista. Sittemmin on naisia riittänyt. Paavola on ollut naimisissa kolme kertaa ja hänellä on 11-vuotias tytär. – Nuorena miehenä mietin, että kun saan yhden tytön kiinni, en ikinä päästä hänestä irti. Ihmissuhteissani änkytys on kuitenkin ollut pikkujuttu. Paljon ratkaisevampaa on itsetunto – ja minähän olen osannut kätkeä itsetunto-ongelmat eläväisen luontoni alle. Häpeän uuvuttama Nelikymppisenä Paavola eli päällisin puolin mahtavaa elämää – oli vakituinen työ, hyvät työkaverit, tytär, tyttöystävä sekä asunto ja auto maksettu. Mutta silti änkytys ja häpeä lymysivät peikkona taustalla. Paavola ei ollut niin sanotusti tullut ulos kaapista. Änkytyksestä ei puhuttu töissä eikä vapaalla – paitsi änkytysyhdistyksessä, johon Paavola oli liittynyt jo 13-vuotiaana. – Olin väsynyt välttelemään sanoja ja keksimään kiertoilmauksia. Koko elämäni olin yrittänyt olla kuin muut. En enää jaksanut sitä, vaan halusin olla se ihminen, mikä oikeasti olen. Ensimmäinen askel oli se, että Paavola vihdoin nieli ylpeyten”Tulet yllättymään, miten avoimuus vapauttaa sinut ja antaa rohkeutta.” tys pois ja joka aamu heräsin siihen, että än?Änkytys alkoi kun Jari oli 8-vuotias. Hän piilotti pelkonsa iloisen ulkokuoren alle. ?Jari uskoo, että rakkaus musiikkiin ei johdu niinkään halusta ilmaista itseä soittamalla, koska puhuminen on haasteellista – vaan hänen erityisherkkyydestään. ?Paavolan piirros kuvaa änkytystä ja hänen suhdettaan siihen. Terävähäntäinen lohikäärme sulkee ihmiseltä tien. sä ja ilmoittautui SÄY:n änkytysterapiakurssille. Kurssilla tehtiin myös käytännön harjoituksia. Kohta Paavola jo seisoi tamperelaisen jäätelökioskin tiskillä ja tilasi vanhan ajan vaniljajäätelön. Vaikka hän änkytti, hän sai tilattua haluamansa. Ennen hän olisi tyytynyt tilaamaan sen jäätelön, minkä saa helpoiten sanottua tai minkä voi tilata sormella osoittamalla. Viimeisenä päivänä kurssilaiset lukivat aforismeja puiston esiintymislavalla. Paavola käytti juuri oppimaansa puhetekniikkaa: hän äänsi sanat rauhallisesti ja pehmensi konsonantteja, eikä änkyttänyt lainkaan. Kurssilta saatu piristysruiske kesti kuukauden päivät, mutta sitten Paavola palasi taas vanhaan tuttuun sanojen välttelyyn. Kaksi vuotta myöhemmin, vuonna 2015, Paavola oli rakentamassa itselleen uutta taloa. Urakoidessaan hän kuunteli paljon Vesa-Matti Loirin versiota Apulannan Armo-kappaleesta. Joka kerran, kun Loiri lauloi nyt on mentävä yksin, kulkee pitää ilman varjoo, Paavola liikuttui kyyneliin. – Oivalsin, että änkytyksessä on kyse paljon muustakin kuin 20-23_änkytys.indd 22 19.6.2017 12.58.26
Paperiliitto 5/2017 | 23 ELÄMÄNTARINA puhetekniikasta. Kyse on itsetunnosta. Siltä seisomalta hän hakeutui SÄY:n järjestämälle itsetunto-kurssille. Änkytän – entä sitten Jari Paavola kattaa kahvia pöytään ja puhuu kuin papupata. Välillä puhe katkeaa, kun sana juuttuu kurkkuun. Hän tekee silmillään pienen myötäliikkeen ja jatkaa taas tarinaansa. Hänen omin käsin rakentamansa pieni omakotitalo on hyvällä maulla sisustettu ja juuri sopivan kokoinen isälle ja tyttärelle, joka asuu isällään tämän vapaapäivinä. Ikkunoista näkyy kokemäkeläistä peltomaisemaa. Itsetuntokurssi kesällä 2015 oli käännekohta Paavolan elämässä. Kurssilla tehtiin psykodraamaharjoituksia ja juteltiin elämästä. Paavolalla oli haitari mukana, ja musiikki mursi muureja. Kurssilla myös piirrettiin kuva änkytyksestä ja omasta suhteesta siihen. Paavolan piirroksessa ihminen seisoo tiellä, eikä voi jatkaa matkaa, koska edessä väijyy lohikäärme kita auki ja teräväkärkinen häntä huiskien. – Lohikäärme symboloi pelkoa ja häpeää. Se sanoo, että älä tule tänne, et osaa mitään. Se on pistänyt minua terävällä hännällään useampaan otteeseen. Kurssilla psykologi sanoi Paavolalle, että ainoa tie eteenpäin on tulla ulos änkytyksen kanssa. Muuten elämä uuvuttaa. Ja näin Paavola teki: kurssin jälkeen hän perusti änkyttäjille tarkoitetun Satakunnan puhekerhon ja esiintyi myös aiheesta tehdyssä lehtijutussa. – Otsikossa luki isoin kirjaimin änkytys, ja kuvani oli vieressä. Se, mitä olin aina itsessäni pelännyt ja hävennyt, oli yhtäkkiä kaikkien nähtävillä. Se tuntui hurjan helpottavalta. Enää Paavola ei kierrä sanoja vaan harjoittelee puheen hallintaa pehmentämällä konsonantteja ja rauhoittamalla tahtia. Blokkien pehmentyessä myös kehon myötäliikkeet ovat vähentyneet. Ääneen lukeminenkin alkaa vihdoin sujua. Puhelimessa puhuminen on änkyttäjille erityisen haastavaa, mutta Paavola nauraa, että nyt hän uskaltaa soittaa vaikka presidentille. Elämä on parasta aikaa Tarvittiin vielä yksi asia, ennen kuin Paavola koki olevansa perillä. Tuttavan antaman vinkin innostamana hän teki puolitoista vuotta sitten netissä erityisherkkyystestin, ja sai huippupisteet. Erityisherkkyys on synnynnäinen piirre, joka liittyy hermojärjestelmän herkkyyteen reagoida. Erityisherkkä kokee tunneja aistiärsykkeet huomattavasti voimakkaampina kuin muut. – Kun tämän oivalsin, moni asia sai selityksensä – kuten se, miksi väsyn niin helposti tai miksi aistin niin herkästi muiden tunnetilat. Uskon, että minun erityisherkkyyteni on myös änkytykseni taustalla. Tällä hetkellä sinkkuna elävä Paavola miettii, että erityisherkkyys on ollut osasyynä myös siihen, että hän on eronnut niin usein. Nyt, kun hän tuntee itsensä, hän etsii sielunkumppania. Kokemäellä päivä kääntyy iltapäivään. Paavolaa odottaa yövuoro Jujo Thermalilla, jossa hän työskentelee päällystyskoneen hoitajana. Hän on myös osastonsa varaluottamusmies. Änkytyksestä ei ole koskaan juteltu työkavereiden kesken, mutta Paavola arvelee heidän kyllä tietävän syyn siihen, miksi hän puhuu niin kuin puhuu. Työporukka ja työpaikan ilmapiiri saavat Paavolalta kehut. – Joskus työnteko on hauskaakin, hän virnistää. 47-vuotias Paavola elää nyt elämänsä parasta aikaa. Änkytyksestä huolimatta hän tekee, mitä haluaa. Hän ei häpeä eikä pelkää enää mitään. Paavola sanoo, että hän huomaa nyt, miten vaativa hän on ollut itseään kohtaan. Hän ei halunnut olla erilainen kuin muut, ja erilaisuuden peittämisyritykset kävivät raskaiksi. – Olen monesti matkannut nuoruuteeni ja miettinyt, mitä haluaisin sanoa sille 15-vuotiaalle Jarille tai kenelle tahansa nuorelle, joka kipuilee erilaisuuden kanssa. Haluaisin sanoa tämän: Myönnä olevasi erilainen. Puhu läheisille ja ystäville asiasta, kerro tunteistasi ja odotuksistasi. Tulet yllättymään, miten avoimuus vapauttaa sinut ja antaa rohkeutta. Loppujen lopuksi – olemme kaikki erilaisia.? P Jari Paavola ? Töissä Jujo Thermalilla päällystyskoneen hoitajana. ? Harrastaa haitarinsoittoa. ? Perheeseen kuuluu 11-vuotias tytär. ? Kuuluu Suomen Änkytysyhdistykseen ja on jäsenlehden toimittaja. On myös piirtänyt jäsenlehteen sarjakuvia. ? Vetää Satakunnan puhekerhoa. ? Esiintyy ensi vuonna Neloselta tulevassa ohjelmassa. Jaksossa Paavola opettelee esiintymisvarmuutta näyttelijän avulla. 20-23_änkytys.indd 23 19.6.2017 12.58.26
24 | Paperiliitto 5/2017 METSÄTEOLLISUUDEN INVESTOINNIT Raaka-aineita ja markkinoita Metsäteollisuuden liikkeet herättävät kysymyksiä: miksi kiina laiset investoivat Suom een samalla, kun suomalaiset metsäjätit rakentavat tehtaitaan Kiinaan? 24-27_investoinnit kopioi.indd 24 21.6.2017 9.57.06
Paperiliitto 5/2017 | 25 METSÄTEOLLISUUDEN INVESTOINNIT Kiinalainen CAMC Engineering ja Kemijärven biojalostamohanketta vetävä Boreal Bioref Oy allekirjoittivat toukokussa Helsingissä Ritarihuonella Kemijärven biojalostamoinvestointia koskevan sopimuksen. Lopullinen investointipäätös tehdään tänä vuonna. Kuva Boreal Bioref. 24-27_investoinnit kopioi.indd 25 21.6.2017 9.57.06
26 | Paperiliitto 5/2017 Teksti Jukka Nortio P aperi-, kartonkija sellutehtaita rakennetaan maailmalla hyvällä sykkeellä. Kymmenen vuoden takainen romahdus on kaukaista historiaa. Suomalaisyrityksetkin ovat innostuneet uudelleen investoimaan. Samanaikaisesti kiinalaiset ovat kiinnostuneet Suomen metsävaroista niin, että he suunnittelevat useita miljardiluokan hankeita maahamme. Mikä ohjaa näitä investointeja? Millä perusteilla yritykset päättävät, missä tehtaat suljetaan ja minne uudet tehtaat perustetaan? Miksi kiinalaiset investoivat Suomeen ja suomalaisyritykset Kiinaan? Raaka-aineen saanti korostuu Raaka-aineen merkitys korostuu erityisesti selluja paperituotannossa: sellu tehdään siellä, missä raakapuuta on saatavilla. Sellua kuljetetaan pitkin maailmaa valtavia määriä aina sinne, missä lopputuotteita tehdään. Toisaalta paperin ja kartongin tuotannon pitää olla lähellä kuluttajia. Syynä on se, etkanismit kuten verotus vaikuttaa myös osaltaan, minne tehtaat lopulta sijoitetaan. Suomi on myös monella tapaa vakaa ja luotettava ympäristö investoinneille, Anttila jatkaa. Sellu liikkuu Eri puulajeista saadaan erilaisia kuituja, joka soveltuvat erilaisiin tuotteisiin. Etelä-Amerikassa ja Aasiassa kasvatettava nopeakasvuinen eukalyptus tai suomalainen koivu ovat hyviä lyhytkuitusellun raaka-aineita. Niinpä Stora Enson ja UPM:n kannattaa kuljettaa Etelä-Amerikasta sellua Suomeen. Ja vastaavasti suomalaista pitkäkuituista havupuusellusta valtaosa menee maailmalle. – Monet erikoistuotteet, kuten pitkästä kuidusta tehty kraftliner, voi matkustaa pitkiäkin matkoja. Niiden markkinat ovat pienemmät ja niiden tuotanto on keskitetty maihin, joissa on raaka-ainetta, kuten Suomeen, Anttila sanoo. Kovien bisnesarvojen rinnalle Kärnä nostaa ympäristökysymykset, jotka korostuvat koko ajan myös asian markkinoilla. – Jotta tavara saadaan kaupaksi, se pitä lopputuotteet pitää saada nopeasti asiakkaille ilman varastointia ja pitkiä kuljetusmatkoja. Paperija kartonkitehtaat rakennetaan lähelle markkinoita, koska asiakkaat vaativat jopa 24 tunnin toimitusnopeutta. Kasvavien markkinoiden läheisyys selittää muun muassa Stora Enson kartonkitehtaan jatkuvat laajennukset Kiinan Beihaissa. – Yritykset menevät sinne, missä asiakkaat ovat. Raaka-aineen saanti on toinen asia ja siihen vaikuttaa se, mitä kyseisestä raaka-aineesta tehdään. Kustannustaso on kolmas investointipäätöksiin vaikuttava asia, SAK:n elinkeinopoliittinen asiantuntija Jukka Kärnä luettelee. – Paperitehtaiden sijoittumiseen vaikuttaa puuraaka-aineen saatavuuden lisäksi myös keräyskuidun saatavuus, sillä sen osuus on puolet koko raaka-aineesta, metsäalan asiantuntijayritys Pöyryn johtaja Suvi Anttila sanoo. Hän on toiminut alan konsulttija johtotehtävissä vuodesta 1987. – Paperin ja sellun tekeminen edellyttää myös, että saatavilla on vettä, energiaa ja osaavaa työvoimaa. Valtioiden ohjausmeMETSÄTEOLLISUUDEN INVESTOINNIT ? EteläAmerikasta tuodaan sellua Suomeen ja Suomesta viedään Etelä-Amerikkaan. Kuvassa rahtilaiva hakee sellua Montes del Platan tehtaalta Uruguayssa. 24-27_investoinnit kopioi.indd 26 21.6.2017 9.57.07
Paperiliitto 5/2017 | 27 tää olla tuotettu sekä luonnon että ihmisten kannalta kestävällä tavalla. Tämä vaikuttaa siihen, millaisia investointeja tehdään ja minne, Kärnä sanoo. Ympäristöja vastuukysymykset ovat vaikuttaneet myös suomalaisiin. Pian sen jälkeen kun Stora Enso käynnisti uuden kartonkikoneen Beihaissa, se ilmoitti vetäytyvänsä pitkään suunnitellusta sellutehdasinvestoinnista samalla alueella. Vaikka yhtiö ilmoitti sellun hinnan laskun pääsyyksi vetäytymiselle, taustalla on myös maanhankintaan ja ympäristökysymyksiin liittyneet kiistat paikallisväestön kanssa. Vastaavia ongelmia on ollut myös UPM:llä Uruguayssa sijaitsevan Fray Bentosin tehtaan kanssa. Metsät ja osaaminen houkuttelevat Suomen biotalousbuumi houkuttelee sekä kotimaisia että kiinalaisia investointeja. Metsä Groupin Äänekosken sellutehtaan on määrä käynnistyä loppukesästä ja sen rinnalle nousee useita muutakin biotuotetehtaita. Finnpulp suunnittelee Kuopioon valtavaa havusellutehdasta. Kiinalaisella Kaidilla on Valoisat näkymät S uomalainen paperija selluteollisuus on onnistunut kymmenessä vuodessa kääntämään kriisin uudeksi nousuksi suuntaamalla tuotannon uusiin tuotteisiin pois perinteisistä painopapereista, joiden kysyntä hiipuu vuosi vuodelta. – Metsä Group irtautui paperituotannosta, Stora Enso käänsi katseensa pakkausmateriaaleihin ja UPM on vahvasti satsannut erilaisiin uusiin biotuotteisiin. Nyt tehtävät investoinnit sekä Suomessa että maailmalla noudattavat yritysten uusia strategioita, Suvi Anttila Pöyryltä sanoo. Havupuusellu käy kaupaksi Pitkäkuituisen havupuusellun kysyntä on koko ajan kasvanut ja siksi kotimaisen sellunkeiton tulevaisuudennäkymä on valoisa. Myös lyhytkuituisen sellun näkymät ovat parantuneet viime aikoina, vaikka painopapereiden kysyntä laskee edelleen. Sitä kompensoi pehmopaperien kysynnän kasvu, johon vaikuttaa muun muassa väestörakenteen muutokset. Hyvä esimerkki on maailman vaippatuotanto, jossa ikäihmisille tehdyt tuotteet ohittivat viime vuonna määrällisesti vauvanvaipat. Havupuusellusta saatavaa pitkää kuitua valmistetaan vain pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeellä eli Kanadassa, USA:ssa, Pohjoismaissa ja Venäjällä. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat havumetsävaroineen hyvässä asemassa. Venäjä ei houkuttele riskeineen sijoittajia, Kanadassa on ollut ongelmia havupuutuholaisten kanssa ja Yhdysvalloissa tuotannolla katetaan pitkälti maan omaa kysyntää. Siksi kansainväliset sijoittajat tutkivat kilvan mahdollisuuksia hyödyntää suomalaismetsiä. miljardisuunnitelma rakentaa puuta hyödyntävä biopolttoainetehdas Kemiin. Kemijärvelle on määrä nousta niin ikään kiinalaisrahoitteinen sellutehdas. Paltamoon on suunnitteilla KaiCell Fibersin sellutehdas ja sen rinnalle puusta kuitukankaita tekevä tuotantolaitos. Tässäkin hankkeessa on mukana kiinalainen yhteistyökumppani. Haapajärvikin on ilmoittautunut mukaan kisaan sellutehtaan sijoituspaikasta vailla tietoa rahoittajista tai siitä, mikä yritys tehtaan sinne rakentaisi. Kansallinen biotalousstrategia ei ole syy, joka saa kiinalaiset kiinnostumaan joukolla suomalaismetsistä. – Pohjois-Suomen laajat metsävarat houkuttavat kiinalaisia. Metsät ovat alueella siinä iässä, että puuta riittää. Puuvaroja on myös käyttämättä, kun tehtaita on parin viime vuosikymmenen aikana suljettu. Kiinassa on vastaavasti pulaa puusta, Anttila sanoo Osaaminen on raaka-aineen ohella toinen houkutin. – Kiinalaiset hakevat uutta teollisuuden osaamista ja siksi he ovat suunnanneet katseensa Suomeen, Anttila sanoo. – Yksi tekijä mikä vaikuttaa Suomen houkuttelevuuteen, ovat meidän tiukat ympäristönormit, joita kiinalaiset arvostavat, Kärnä sanoo. Investointeja tuotekehittelyyn Suomeen kaavailut investoinnit ovat kiinalaisten pilottikohteita, vaikka ne ovatkin suomalaissilmin suuruusluokaltaan jätti-investointeja. Kiinalaismittapuulla voidaan hyvällä syyllä puhua koelaitoksista. – Kiinalaisen rahan tulo Suomeen on positiivinen asia. Suomesta ei löydy millään pääomia kaikkiin hankkeisiin. Meidän ei pidä katsoa, mistä ilmansuunnasta investoinnit tulevat, kunhan rahat on tienattu rehellisesti, Kärnä sanoo. Suomessa on pitkän hiljaisen kauden jälkeen herätty investoimaan alan tutkimukseen ja tuotekehitykseen, mikä kiinnostaa investoijia. Ilman sitä ei kovassa kilpailussa pärjätä. Anttila korostaa, että meillä on laajalti metsäalan globaalisti korkeatasoista osaamista niin yrityksissä, tutkimuslaitoksissa kuin korkeakouluissakin. – Osaaminen kattaa koko ketjun metsänhoidosta tehtaiden teknologiaan ja työntekijöille vuosikymmenten aikana kertyneeseen ammattitaitoon. Mikä suomalainen osaaminen on erityisen kovassa kurssissa? – Erityisesti puhtaan tekniikan osaaminen on meillä sillä tasolla, että se houkuttelee tänne investoijia. Kokonaisuutena meidän insinööriosaaminen ja työntekijöiden pitkään kertynyt erittäin korkea ammattitaito ovat sellaisia, jotka vetävät rahaa tänne. Suurin ongelmamme on se, ettemme osaa myydä ja markkinoida tätä osaamista maailmalle, Kärnä sanoo. Tulevaisuuden investoinnit selluja paperitehtaisiin riippuvat paljolti siitä, kuinka hyvin Suomessa onnistutaan uudistumaan ja kehittämään uusia alan menestystuotteita, sellaisia kuin UPM:n tarralaminaatit tai Stora Enson älykkäät pakkaukset. – Vain uutta kehittämällä voimme pitää tuotantoa Suomessa. Meillä on maailmanluokan monipuolinen osaaminen, kovanluokan tutkimus ja tuotekehitys, alan koulutus sekä huippuluokkaa oleva tuotannollinen tekniikka. Kaikkia näitä tarvitaan, jotta tehtaat pyörivät jatkossakin, Kärnä sanoo.? P Artikkelia varten on haastateltu siinä mainittujen lisäksi Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen metsäekonomisti Matleena Kniivilää sekä Pöyryn selluja paperiteollisuuden liiketoimintayksikön johtaja Nicholas Oksasta. METSÄTEOLLISUUDEN INVESTOINNIT ? – Suurin ongelmamme on se, että emme osaa myydä osaamistamme maailmalle, sanoo Jukka Kärnä SAK:sta. ”Pohjois-Suomen laajat metsävarat houkuttavat kiinalaisia.” M on te s de l Pl at a 24-27_investoinnit kopioi.indd 27 21.6.2017 9.57.07
28 | Paperiliitto 5/2017 LIITTOKOKOUS Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Lassi Kaaria L iittokokouksen päätöksellä Paperiliitto painottaa seuraavan neljän vuoden aikana edunvalvontatyön rinnalla yhteiskunnallista vaikuttamista. Päätöksiä tehtiin myös liiton toimiston työskentelyä sujuvoittavista sääntömuutoksista. Eväitä neuvotteluihin Ammattiosastoilta tuli liittokokoukselle kaikkiaan 222 esitystä. Suurin osa koski edunvalvontaa ja tes-tavoitteita. Työntekijöiden työssä jaksamista koettelevat nyt kilpailukykysopimuksen pidentämä työaika, vuorotteluvapaan lyheneminen ja vapaaehtoisen eläkkeen alaikärajan nosto. – Yksilön omat keinot vaikuttaa työurien jatkamiseen viedään käsistä. Olisiko meidän nyt liittona aika vaatia, että meidän eläkeiän täytyisi säilyä 63 vuodessa tai että eläkeikä sidotaan vuorotyötä tekevien kohdalla palvelusvuosien määrään, ehdotti luottamusmies Mari Roivainen Oulun osastosta 43. Roivainen esitti, että palvelusvuosikorvausten ottaminen vapaana koskisi kaikkia, jolloin jokainen voisi vaikuttaa omilla päätöksillään työssäjaksamiseen. Työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala Rauman osastosta 42 toi esiin työelämän laadun ja sen vaikutuksen tuottavuuteen. – Tehdään oikeita asioita ja tehdään asioita oikein. Työhyvinvointi on perusta kestävälle kehitykselle, sillä se voi parantaa liiketoimintaa ja saada aikaan kilpailuetua, korosti Viitala, jonka mielestä sanelupolitiikka ja käytössä olevat johtamismallit horjuttavat henkilöstön sitoutumista. Muiden muassa Juha Ekström Kirkniemen osastosta 87 ja Matti Turunen Kyröskosken osastosta 38 antoivat evästystä tesneuvotteluihin vaatimalla, ettei työehtosopimuksen sisältöjä revitä tai anneta lahjaksi työnantajalle. Paperiliiton uuden hallituksen jäseneksi valittu Pertti Niemi Tampereen osastosta 50 piti tärkeänä, että myös jalostuksen puolelle saadaan neuvoteltua EK:n irtisanomat yleissopimukset. Globaalit terveiset Liittokokous vietiin läpi kahdessa päivässä. Kansainvälisten vieraat osallistuivat videotervehdyksin. Ruotsin sisarliiton Pappersin puheenjohtaja Matts Jutterström muistutti, että Paperiliitto on useasti toiminut tiennäyttäjänä palkkaja työehtoneuvotteluissa. – Saatte olla ylpeitä, koska paperintyöntekijät muuallakin maailmassa, eivät vain Pohjolassa, niistä hyötyvät, Jutterström painotti. Amerikan terästyöläisten liiton USW:n varapuheenjohtaja Jon Geenen toi esiin työläisten kasvaneet ongelmat järjestäytymisessä ja työturvallisuudessa. Paperiliiton työ on aiempaa tärkeämpää. – Olette tukeneet meitä vankasti ja horjumatta. Ja me tuemme teitä, sillä jos yksi loukkaantuu, se on kaikkien yhteinen ongelma, Geenen sanoi. Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijöiden IN:n pääsihteeri Jens Bundvad toi esiin vaikean maailmantilanteen, jossa protektionismi ja tuontitullit luovat uhan vähentää lisää teollisia työpaikkoja Pohjoismaissa ja muualla Euroopassa. Bundvad rohkaisi ay-toimijoita. – Olette tärkeä osa suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan perustaa ja se on syytä tuoda esiin aina uudestaan. Näyttää siltä, että Suomen nykyhallitus ei ole asian merkitystä oikein ymmärtänyt.? P Paperiliitto loi 22. liitto kokouksessaan maltillisesti seuraavan nelivuotiskauden askelmerkit ja uudisti hallintoaan. Sekä liiton hallitukseen että valtuustoon valittiin useita uusia jäseniä. Yhtenäisyys on valtti Kesäkuu Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu 12.–14.6.2013 Paperiliiton liittoko kous: Julkilausuma kannattaa investointeja uusiin sellutehtaisiin. Euroopassa havusellusta on niukkuutta ja toisaalta selluteollisuuden sivutuotteista voi kehittää korkeatasoisia tuotteita. Liittokokous vaatii valtiovaltaa huolehtimaan, että alan toimintaympäristö pysyy Suomessa suotuisana. Valtion on myös vaadittava yhtiöiltä työntekijöille tehokasta muutosturvaa.Puheenjohtaja Petri Vanhala kaipasi yhtiöiltä vastuuta: ”Investoikaa Suomeen. Näyttäkää esimerkillänne, että luotatte omiin tuotteisiin, laitoksiinne ja ennen kaikkea henkilökuntaanne.” 24.10.2013 Neuvottelutulos: Paperiteollisuuteen on saatu neuvottelutulos työllisyysja kasvusopimuksen mukaisesta työehtosopimuksesta. 28.2.2014 UPM: Ilmoittaa investoivansa 160 miljoonaa euroa Kymin sellutehtaaseen. Investoinnin toteutus käynnistyy välittömästi. EDELLISEN NELIVUOTISKAUDEN TAPAHTUMIA 18.6.2013 Stora Enso: Aikoo vähentää Suomesta henkilöstöä 650. Alustavien arvioiden mukaan henkilöstövähennys olisi maailmanlaajuisesti kaikkiaan 2 500 henkilöä. 1.11.2013 Työnseisaus: Mielenilmaukset pysäyttivät Stora Enson tehtaat Imatralla ja Inkeroisissa kahdeksi vuorokaudeksi. Stora Enso irtisanoo Imatran tehtailla 125 paperiliittolaista, Inkeroisissa 14. 24.1.2013 Stora Enso: Aikoo sulkea Veitsiluodon tehtaalta PK 1:n ja aloittaa yt-neuvottelut enintään 90 henkilön irtisanomisesta. 27.1.2013 Turun kirjekuoritehdas: Tanskalainen omistaja Intermail on aloittanut ytneuvottelut. Yhtenä vaihtoehtona on tuotannon siirtäminen 10.3.2014 Paperiliitto: Odottaa Stora Ensolta ja omistajaohjauksesta vastaavalta ministeriltä Pekka Haavistolta selvitystä lapsityövoiman käytöstä Pakistanissa. 2013 2014 28-33_liittokokous.indd 28 21.6.2017 9.58.37
Paperiliitto 5/2017 | 29 LIITTOKOKOUS Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 31.3.2014 Stora Enso: Ilmoittaa sulkevansa aikakauslehtipaperia valmistavan PK 1:n pysyvästi Veitsiluodon tehtaalta. Sulkeminen vaikuttaa 88 henkilöön. 1.5.2014 Työehtosopimus: Paperiteollisuuden uudet työehdot tulevat voimaan. 12.6.2014 Lyhyt vuorokierto: Yhä useampi työnantaja kokeilee. Työehtosopimuksen mukaan työnantaja voi määrätä työpaikalle kokeilun enintään vuoden mittaisena. UPM:n kaikilla pitkän kierron tehtailla siirrytään kokeiluun. 26.9.2014 SAK:n hallitus: Hyväksyi eläkeratkaisun. Eläkeikä nousee asteittain 65 vuoteen. Pitkän ja raskaan työuran tehnyt voi hakea työuraeläkettä 63-vuotiaana. 25.11.2014 Ammattiliitot: Puheenjohtajat 22 ammattiliitosta julkistivat 25.11. yhteisen tavoitteensa uuden palkansaajien keskusjärjestön perustamisesta. – Har det bra – voikaa hyvin, toverit! toivotti Pappersin puheenjohtaja Matts Jutterström Helsingissä kokoontuneelle liittokokousväelle. 25.4.2014 Stora Enso: Ilmoittaa investoivansa110 miljoonaa euroa Varkauden tehtaalle ja muuntaa hienopaperikoneen aaltopahvin raaka-ainetta tuottavaksi koneeksi. 23.4.2014 Metsä Fibre: Ilmoittaa valmistelevansa biotuotetehtaan rakentamista Äänekoskelle, investinnin arvo olisi 1,1 miljardin euroa. 5.11.2014 Paperiliitto, Metalliliitto ja TEAM: Yhteinen seminaari teollisuuden näkymistä ja mahdollisesta tiiviimmästä liittojen välisestä yhteistyöstä. Seminaarin on kutsunut koolle Paperiliiton liittoyhteistyön työryhmä, jonka tehtävä perustuu vuonna 2013 pidetyn liittokokouksen päätökseen. 13.11.2014 UPM: Aikoo lakkauttaa Suomesta kaksi paperikonetta, toisen Jämsänkoskelta ja toisen Kaukaalta. Yt-neuvottelut koskettavat 216 henkilöä. 2015 28-33_liittokokous.indd 29 21.6.2017 9.58.37
30 | Paperiliitto 5/2017 LIITTOKOKOUS Heinäkuu Elokuu Syyskuu Lokakuu Marraskuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 10.2.2015 Uusi keskusjärjestö: Yhteensä 42 ammattiliittoa on ilmoittanut osallistumisestaan uuden keskusjärjestön selvityshankkeeseen määräaikaan mennessä. 6.3.2015 Kotkamills: Suomalainen Eagle Industries ostaa Kotkamillsin, amerikkalaiselta OpenGate Capital -yhtiöltä mikäli kilpailuviranomaiset hyväksyvät kaupan. 25.3.2015 Kotkamills: Ilmoittaa investoivansa yli sata miljoonaa euroa Kotkan tehtaaseen. 21.4.2015 Metsä Fibre: On päättänyt biotuotetehtaan rakentamisesta Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle. Rakennustyöt aloitetaan välittömästi. 21.4.2015 Kotkamills: Ilmoittaa muuttavansa aikakauslehtipaperikoneen tuottamaan pakkauskartonkia. Yli 100 miljoonan euron kokonaisinvestoinnin rakentaminen alkaa vuoden 2016 alkupuoliskolla. 7.5.2015 Yhteiskuntasopimus: Nopealla aikataululla valmisteltu yhteiskuntasopimus kariutui, koska palkansaajat kokivat joutuvansa yksipuolisesti sen maksajiksi. 25.5.2915 Uusi keskusjärjestö: Selvitystyöhön ilmoittautuneet 49 ammattiliittoa edustavat yhdessä noin 1,7 miljoonaa palkansaajaa. 26.5.2015 Mondi: Yt-neuvottelut päättyivät. Mondi on sulkee Lohjalla sijaitsevan paperitehtaansa ja sanoo irti tehtaan noin 150 vakinaista työntekijää. 16.6.2015 UPM: Ilmoittaa uudistavansa 50 miljoonalla eurolla Kaukaan sellutehdasta. 9.4.2015 Mondi: Aloittaa yt-neuvottelut Lohjan tehtaan sulkemisesta. Tuotanto päättyisi juhannuksena. 25.8.2015 Billerud: Aikoo sulkea Valkeakoskella ja siirtää paperikoneen Tervasaaresta Ruotsiin. Tehtaalla työskentelee 56 henkilöä. Markku Eilola-Jokivirta (oik.) Oulun osastosta 43 sanoi olevansa ylpeä siitä, että Paperiliitto tuki kaikkia ehdokkaina olleita jäseniään kuntavaaleissa. Juttuseurana Erkki Sivosuo Kemijärven osastosta 84. Asko Knuutila, Pori 10, (vasemmalla), Pasi Heinonen, Rauma 8, Veikko Julin ja Jukka Virta, Kauttua 7, kuuntelevat liittokokousedustajan puhetta. Kuusankosken osaston 19 edustaja Tomi Bragge kiinnitti huomion liiton taseeseen. Hän piti tärkeänä etsiä kuluratkaisuja, myös lisäämällä henkilökunnan moniosaamista. Esa Niivee Jämsänkosken osastosta 11 otti esiin kariutuneen liittofuusion. Niivee piti elintärkeänä jatkaa liittoyhteistyöstä keskustelua. 28-33_liittokokous.indd 30 21.6.2017 9.58.38
LIITTOKOKOUS Paperiliitto 5/2017 | 31 Mikko Alamommo, 42, Kemi prosessinhoitaja, PK 3, varapääluottamusmies, Stora Enso Veitsiluoto – Paikallisella tasolla on meneillään neuvottelut 12–tuntisen työaikamuodon kokeilusta. Jos saadaan vihreää valoa, kokeilu alkaa vuodenvaihteessa. Moni on kiinnostunut kokeilusta. – Tulevissa neuvotteluissa porukan pitää olla yhtä. Siitähän on lähdettävä, että etuja ei heikennetä, ei myöskään ulkopuolisen työvoiman pykälää. Ennemmin vahva tessi kuin prosentteja. Raha ei tunnu olevan työnantajalle ongelma, kun koneet käyvät laakerit punaisena. Liittoyhteistyön suhteen on ensin syytä katsoa porukan yhtenäisyyttä, palata yhteistyöhön maltilla ja edetä siinä rauhassa. Asiassa ei pidä laput silmillä kaivautua poteroon. Kai Kolho, 55, Ylöjärvi Jalostuskoneenhoitaja, DS Smith Packaging, Tampere – Töitä on paljon ja tulevaisuus näyttää suht koht hyvältä. Kesätyöntekijät ovat aloittaneet. Pakkaustuotannossa eletään vuoden kiireisintä aikaa. – Toivon Paperiliiton säilyvän yhtenäisenä ja vahvana edunvalvojana kuten tähän saakka. Vahvat perinteet edellyttävät hyvää edunvalvontaa. Suurin huoli tulevissa neuvotteluissa on ulkopuolisen työvoiman käyttö. Vaarana on, ettei työpaikoille monta paperiliittolaista jää. Olen huomannut eurooppalaisten yritysneuvostojen eli EWC–kokouksissa, että edunvalvonta vaikeutuu, jos puolet työntekijöistä on vuokratyöntekijöitä ja työpaikalla monia eri työnantajia. Se ei ole kenenkään etu pitkässä juoksussa. Kaikki paukut on nyt laitettava neuvotteluihin ja keskityttävä vasta sen jälkeen muuhun. Jussi Sinisalo, 38, Jämsä Massaosastonhoitaja, PK 4:n ja PK 7:n osaston luottamusmies, UPM Jokilaakso, Kaipola – Vaikeaa on ollut paikallinen sopiminen. Yt–neuvottelutkin on käyty, tosin kuulemani mukaan olivat kerrankin aidolta pohjalta. Työnantaja on alkanut enemmän kertoa, miten meillä menee, ja mielestäni on hyvä saadakin tietää. Meille esimerkiksi Brexitillä ja USA:n presidentinvaaleilla on valuuttakurssien kautta ollut vaikutusta. – Kun tapasin Kiljavan luottamusmieskurssilla muidenkin liittojen luottamusmiehiä, opin, kuinka hyvä tes meillä on. Enemmän arvostan tes–kirjan sisältöä kuin prosentin tai parin palkankorotusta. Jos jotakin vaaditaan, pitäisi jostakin luopua. Mieluummin pidettäisiin kirja entisellään. Tiina Ovaska, 51, Imatra Prosessihenkilö 2, Stora Enso Imatran tehtaat, Kaukopää – Kiirettä pitää. Sellua menee kaupaksi, mitä ehditään tehdä. Kuivauskoneestakin on tullut markkinakone ja lastaan siltä joka paalin, sillä vuorossa on vain yksi trukkikuski. Odottelemme taas yhden säästöohjelman toteuttamista. – Emme saisi alkaa pelätä toisiamme, sillä uhka ei tule ay–liikkeen sisäpuolelta vaan sen ulkopuolelta. Liiton on omalta osaltaan pyrittävä estämään hallituksen suunnitelmat nöyryyttää työttömiä ja vähäosaisia ihmisiä vielä lisää. Odotan, että liitto käy napakat tes–neuvottelut. Kokouksesta jäi sanatarkasti mieleen lause, että tessissä ei ole myytäviä sivuja. Ihmiset kuitenkin kokevat, että töitä on tehty niin paljon, että palkankorotukset olisi jo ansaittu. Liiton tulevaisuudessa mietityttää talouden tasapainottaminen ja se, että osalla porukkaa näytti olevan halua luopua kalliiksi käyvistä lomapaikoista. Toivottavasti asiaan löydetään vähiten kipua tuottava ratkaisu. Ari Koponen, 45, Joutseno Lastaaja, työsuojeluvaltuutettu, Metsä Fibre Joutseno – Yli 500 päivää kestänyt tapaturmaton jakso nollattiin parilla seisakissa sattuneella työtapaturmalla. Turvallisuuden saralla työ ei lopu ikinä. – Kauden aluksi toivon hyvää tulosta tes–neuvotteluissa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen työkykyasioiden ja työssä jaksamisen kehittämisessä ei mene hukkaan, mikäli siihen on saumaa vaikuttaa. Työnantajia pitäisi nykyistä enemmän velvoittaa luomaan tehtävämalleja vajaakuntoisille, jotka tähän asti on pelastanut eläke. Vaihtoehtoisia työaikamuotoja 37:lle on kehitettävä, jos työssä pitää jaksaa nykyistä pitempään. Työttömyysputki pitäisi palauttaa, jolloin kymmeniä vuosia vuorotöitä tehneet pääsisivät nauttimaan lyhyestä eläkkeen ajasta toimintakuntoisina. Näin saataisiin myös nuorisotyöttömyyttä hallintaan olemassa olevien työpaikkojen avulla.? P Neuvottelut hyvin tuloksin Kokouksen osallistujat eri puolilta maata kertovat, mitä omalle työpaikalle kuuluu ja mitä odotuksia heillä on seuraavalle nelivuotiskaudelle Heinäkuu Elokuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 10.2.2016 Biojalostamo: Kiinalaisyhtiö Kaidi suunnittelee rakentavansa Kemiin miljardin euron biojalostamon. Tehdas tuottaisi vuodessa 200 000 tonnia biodieseliä ja biobensiiniä. 18.2.2016 Suurliitto: Paperiliiton hallitus on hyväksynyt neljän suomalaisen teollisuusliiton yhdistämistä koskevan aiesopimuksen. 2016 18.2.2016 Paperiliitto: Liiton hallitus on päättänyt, että se on omalta osaltaan valmis aloittamaan neuvottelut maan hallituksen kilpailukykysopimuksen pohjalta. 25.5.2016 Neuvottelutulos: Paperinjalostusteollisuudessa on saavutettu kilpailukykysopimuksen mukaiset neuvottelutulokset pahvinja paperinjalostukseen sekä Huhtamäki Foodservice Nordiciin. 31.5.2016 Neuvottelutulos: Paperiliiton liittovaltuusto hyväksyi kilpailukykysopimukseen pohjautuvat neuvottelutulokset 1.6.2016 Uusi keskusjärjestö: Ei toteudu. Järjestön selvitystyö on päättynyt. 18.9.2015 Mielenilmaus: Satoja paperiliittolaista osallistui palkansaajien mielenilmaukseen Helsingissä. Eri puolella Suomea lähes 300 000 palkansaajaa ilmaisi mieltään maan hallituksen suunnitelmille heikentää työehtoja. 30.6.2016 Metsäteollisuus ry: Päätti irtautua EK:sta. ”Emme saisi alkaa pelätä toisiamme, sillä uhka ei tule ay–liikkeen sisäpuolelta vaan sen ulkopuolelta.” Sami Laakso on työttömyyskassan hallituksen uusi puheenjohtaja. 28-33_liittokokous.indd 31 21.6.2017 9.58.39
32 | Paperiliitto 5/2017 Paperiliiton hallitus 2017–2021 Paperiliiton liittovaltuusto 2017–2021 Eturivi: Timo Hietanen os. 11 Jämsänkoski, Petri Salminen os. 8 Rauma, puheenjohtaja Petri Vanhala, Päivi Lumikumpu os. 46 Helsinki, Jari Punakivi os. 15 Inkeroinen. Takarivi: Arto Hulkko os. 21 Kaukopää, Olli-Pekka Kaikkonen os. 43 Oulu, Pasi Untolahti os. 19 Kuusankoski, Jukka Voutilainen os. 14 Varkaus, Jorma Paajanen os. 77 Äänekoski, Kari Rikkilä os. 44 Lauritsala, Pasi Manninen os. 52 Pietarsaari. Kuvasta puuttuvat Pertti Niemi os. 50 Tampere ja Kai Flink os. 38 Kyröskoski. Eturivi: Riikka Peltonen os. 5 Mänttä, puheenjohtaja Jouko Aitonurmi os. 42 Rauma, Harri Kortelainen os. 23 Joutseno, Pentti Suni os. 88 Uimaharju, Harri Lindholm os. 87 Kirkniemi, varapuheenjohtaja Jouko Suomalainen os. 41 Veitsiluoto, Arja Saarinen os. 66 Hämeenlinna. Seisomassa: Jukka Rimo os. 17 Kotka, Tuomo Alanen os. 80 Kaipola, Mika Viskari os. 25 Simpele, Mika Eronen os. 2 Nokia, Vesa Järvinen os. 75 Lempäälä, Harri Honkala os. 45 Valkeakoski, Sami Tuominen os. 73 Karhula, Tommi Ropa os. 73 Karhula, Jukka Virta os. 7 Kauttua, Sirpa Peltonen os. 80 Kaipola, Jari Kallio os. 11 Jämsänkoski, Tiina Ovaska os. 21 Kaukopää, Petri Kiander os. 81 Heinola, Mikko Alamommo os. 41 Veitsiluoto, Paavo Pesonen os. 19 Kuusankoski, Marko Tirronen os. 55 Kuopio, Juhani Simula os. 33 Kemi, Pekka Erkkilä os. 7 Kauttua, Arto Kervinen os. 30 Pankakoski, Jani Markio os. 54 Tervakoski. Kuvasta puuttuvat Marko Kaitasuo os. 48 Sunila, Alpo Tyni os. 52 Pietarsaari, Ari Liirus os. 22 Tainionkoski. LIITTOKOKOUS 15.9.2016 Stora Enso: Aloittaa yt-neuvottelut Heinolassa ja Lahdessa aaltopahvituotannon keskittämisestä Lahteen. Heinolan aaltopahvitehdas aiotaan sulkea. Suunnitelmaan sisältyy 19 miljoonan euron aaltopahvikoneinvestointi Lahden tehtaalle 21.9.2016 Stora Enso: Ilmoitti uusivansa noin 14 miljoonan euron investoinnilla Imatran tehtaiden hajukaasujen käsittelyjärjestelmän 22.12.2016 Suurliitto: Paperiliitto päätti vetäytyä neljän SAK:laisen teollisuusliiton fuusiohankkeesta. 10.11.2016 Stora Enso: Ilmoitti yt-neuvottelujen päätteeksi keskittävänsä aaltopahvituotannon Lahteen. Henkilöstöä vähennetään noin 50 henkilöä. Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu 2017 15.2.2017 Metsäteollisuus ry: ilmoitti irtautuvansa vientiliittojen uuden työmarkkinamallin suunnittelusta. Se merkitsee, että Paperiliiton tulevat työehtosopimusneuvottelut toteutetaan liittokierroksena. 16.2.2017 UPM: Suunnittelee vähentävänsä Jämsänkoskelta ja Kaipolasta yhteensä 43 tehtävää. 12.4.2017 SAK: Muistuttaa, että riittävä palautuminen on tärkeää pitää mielessä, kun työaikalakia uudistetaan. Työterveyslaitoksen tutkijaprofessorin Mikko Härmän mukaan työajat vaikuttavat terveyteen enemmän kuin osataan kuvitella. 28-33_liittokokous.indd 32 21.6.2017 9.58.40
LIITTOKOKOUS Paperiliitto 5/2017 | 33 Pysy ajan tasalla! Paperiliitto jalkautuu maakuntiin ja järjestää kaikille jäsenille tarkoitettuja Ajan tasalla -tilaisuuksia paperi teollisuuden neuvottelutilanteesta. Ajan tasalla -tilaisuudet Oulu to 17.8. Jyväskylä ma 21.8. Tampere ti 22.8. Rauma ma 28.8. Lappeenranta ti 29.8. Helsinki la 2.9. Kuopio ma 4.9. Mistä oikein on kysymys? Paperiliitto on aloittanut neuvottelut paperiteollisuuden uudesta työehtosopimuksesta. Saat ainutlaatuisen tilaisuuden kuulla, missä tes-neuvottelut menevät ja mitä kulisseissa tapahtuu. Mitä muuta on tarjolla? Illan aluksi on tarjolla katuruokaa. Kun tes-vastaavien katsaus on ohi, estradi on Krisse Salmisen ja Heli Sutelan ja varta vasten paperiliittolaisille räätälöidyn stand up -show´n! Kenelle tämä on tarkoitettu? Tervetulleita ovat kaikki paperiliittolaiset. Pyydä mukaan työkaverisi, koko työtiimisi ja vaikka koko tehtaan paperiliittolainen väki! Jalostuksen vastaava tilaisuus järjestetään myöhemmin. Kuinka pääset mukaan? Ilmoittaudu mukaan osoitteessa www.paperiliitto. . Ammattiosastosi ottaa sinuun yhteyttä, jos osasto järjestää yhteiskuljetuksen tilaisuuteen tai muuta sinulle tarkoitettua ohjelmaa samalla kertaa. Lisätietoja: Kirsi Siira, p. 0102 897 722 / kirsi.siira@paperiliitto. ja ajalla 3.-28.7. Anna Paloniemi, p. 0102 897 754 / anna.paloniemi@paperiliitto. . Ji i R oi ko ne n Ohjelmassa Heli Sutelan ja Krisse Salmisen stand up -show! 28-33_liittokokous.indd 33 21.6.2017 9.58.41
34 | Paperiliitto 5/2017 Teksti Noora Mattila Kuva Veera Korhonen K äyn crossfi t-salilla viisi kertaa viikossa. Se pakkaa menemään liiallisuuksiin, ja vaimokin on sanonut, että voisi vähän vähentää. Mutta treenaaminen on vaan niin mukavaa. En minä tuloksista välitä, vaan koukuttavinta on se yhdessä harjoittelu. Meillä suomalaisilla miehillähän ei yleensä ole paljoa kavereita, vaimo vain ja joitakin lapsia kotona. Salin kautta olen saanut paljon uusia tuttavuuksia, joista useimmat ovat nuorempia kuin minä. Mä oon jo 56. Salilla tehdään mitä milloinkin, kahvakuulaa, leuanvetoa, juostaan ympäri hallia. Jyrki Rantanen on 56vuotiaa na vahvempi kuin koskaan elämässään, ja pullaakin kuluu vähem män kuin kos kaan ennen. Liian laiha massamies N aapurimme Stefan on erikoinen tapaus. Hän on nimittäin saksalainen asunnonomistaja, ja vieläpä vasta 25-vuotiaana. Viimeiset puolitoista vuotta Stefan on purkanut isoäidiltä perimäänsä 1920-lukulaista omakotitaloa niin, että siitä ovat enää ulkokuoret jäljellä. Nyt hän asuu talon jatkeeksi rakennetussa siivessä, myllertää pihaa ja suunnittelee päärakennusta uusiksi. 25-vuotias talonomistaja on täällä Saksassa hyvin outo tapaus. Toisin kuin Suomessa, jossa on vahva omistusasumisen traditio ja oma koti hankitaan varsin varhain, saksalaiset asuvat vuokralla pitkään ja sitkeästi. Täällä vain 45 prosenttia ihmisistä asuu itse omistamiensa seinien sisällä, isommissa kaupungeissa vain 27 prosenttia. Luvut ovat EU:n matalimpia. Sen sijaan vuokralaisia riittää, kiitos historiankin. Toisen maailmansodan jälkeen monet saksalaiskaupungit olivat täysin tuhottuja, ihmiset vähävaraisia ja asunnottomia, joten raunioiden tilalle kohosi kortteleittain vuokrataloja. Vuokra-asunnot ovatkin Saksassa usein hyvätasoisia ja vuokralaiset ovat vuosikymmenten kuluessa taistelleet itselleen vahvat oikeudet. Monivuotista vuokralaista ei pysty häätämään oikein millään ja monissa kaupungeissa vallitsee vuokrien nousua estävä vuokrakatto. Kiinteistömarkkinoilla sen sijaan kattoa ei ole, ja tonttien sekä asuntojen hinnat ovat viime vuosina ampaisseet taivaisiin, samoin ylityöllistettyjen rakennusfi rmojen taksat. Juuri Stefanin ikäluokassa, 20–35-vuotiaissa, omistusasuntoon on varaa hyvin harvalla. Ostajan on maksettava kauppahinnan päälle jopa yli kymmenen prosenttia lisäkuluja: varainsiirtoveroa, palkkioita notaarille ja kiinteistönvälittäjälle. Ensiasunnon ostajaa ei tueta esimerkiksi verovapautuksella kuten Suomessa. Kun vakaalta tuntuva työpaikka on löytynyt ja perhettä perustetaan, moni etsii taloa – loppuelämäkseen. Mutta moni myös asuu vuokralla koko ikänsä. Jotkut mielellään, jotkut vastoin tahtoaan. Toisen puolen naapurimme, jo 30 vuotta katutason kolmiota asuttanut eläkeläispariskunta, on omien sanojensa mukaan ollut ”aina” onnellinen vuokralaisena. Se on heidän mielestään huolettomampaa. Mutta minkä rahasumman he ovat elämänsä aikana vuokraisännälle maksaneet – uskomatonta! Stefan sen sijaan suunnittelee parhaillaan puutarhansa perälle pientä mökkiä ja sen eteen biitsibaaria. Hän aikoo kaataa kuormallisen hiekkaa maahan ja hankkia aurinkotuolit. Miksei. Onhan se hänen oma biitsinsä.? P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Harvinainen naapuri MAAILMALTA Saksalaiset asuvat vuokralla pitkään ja sitkeästi. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi . PARASTA ELÄMÄSSÄ Jyrki Rantanen työskentelee massamiehenä UPM:n paperitehtaalla Raumalla. Tehtaan työharjoittelija houkutteli hänet cross? tiin viisi vuotta sitten, nyt hän on ikäsarjassaan Suomen paras. Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. 34-35_parasta elämässä.indd 34 17.6.2017 14.12.28
Paperiliitto 5/2017 | 35 Helmi-maaliskuussa on Open-merkkinen kilpailu, jossa tehdään kerran viikossa yksi laji omalla salilla. Viimeksi olin ikäsarjassani Suomen ykkönen, Euroopan seitsemästoista ja maailmalla sijalla 217. Pyrkimys oli päästä kahdensadan joukkoon, mutta kunto petti. Crossfitissä on tarkoitus, että pysytään notkeina ja terveinä, jotta meistä ei tule kankeita könttejä. Jos pistää liian isot painot, valmentaja tulee sanomaan että Jykke, vähemmän painoo. Mä taistelen sen kanssa, kun tekisi mieli laittaa isommat. Ehkä olen sittenkin kilpailuhakuinen. Ennen harrastin hölkkää ja sekosin vähän siihenkin, juoksin maratonin alle kolmeen tuntiin. Siitä on kyllä jo kolmekymmentä vuotta. Hölkkäpohjan takia olen tämmöinen kukkakeppi, pitkä ja laiha. Ei tässä iässä enää tule muskeleita. Valmentaja sanoo, että Jykke, syö lissää. Olen kyllä lisännyt proteiinia ja pulla on jäänyt vähemmälle. Ennen söin pullaa ja kahvia joka päivä. Monta kertaa päivässä. Välillä tuntuu, että normaalijutustelussa urheilu nousee liiankin suureen arvoon. Oikeasti tärkeintä elämässä ovat terveys, mukava työ ja perhe. Minulla on yhdeksän lasta ja lapsenlapsia. Mutta ehkä muussa elämässä on kaikki niin hyvin ja kunnossa, ettei siitä tarvitsekaan puhua.? P Liian laiha massamies Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Sirpa Kautto H öyrylinjoja puhdistavat puhallusäänet kertoivat Äänekoskella kesäkuun alussa Metsä Groupin uuden biotuotetehtaan lähestyvästä käyntiinlähdöstä. Puhallukset liittyvät soodakattilan koekäyttöön. Käynnissäpitäjät Jari Saksala ja Jaakko Kekki ovat talteenotto-osastolla työpari. Lomajärjestelyt ovat miesten mielestä sujuneet joustavasti ja toiveitakin kuultiin. Jari Saksala aloitti vuosilomansa ensimmäisten joukossa jo ennen koulujen kesäloman alkua. – Normivuonna olisin pitänyt loman myöhäisemmässä vaiheessa, nyt palaan töihin juhannukseksi. Loman jälkeen olen viikon verran nykyisellä sellutehtaalla ja sen jälkeen siirryn biotuotetehtaalle. Molemmilla tehtailla olen työskennellyt jo jonkin aikaa ja opetellut uusia toimintoja, joten vauhtia on työssä riittänyt, Saksala sanoo. Työntäyteisen kevään jälkeen loman ajankohta tuntuu Saksalasta sopivalta. Lomalla on tarkoitus tehdä lasten kanssa ainakin pari retkeä kotimaassa: kahden nuorimmaisen kanssa suunnataan ehkä eläinpuistoon ja kahden koululaisen kanssa huvipuistoon. Jaakko Kekki ei ole vielä tarkasti päättänyt, milloin hän pitää oman vuosilomansa. – Varmaankin lomakauden jälkeen lokakuun loppupuolella. Se sopii minulle, koska harrastukseni metsästys painottuu syksyyn. Kesäaikaan kerkeää silti vapailla lähteä nuorimpien lasten kanssa reissuun, vanhimmat lapset asuvat jo omillaan, Kekki kertoo. Siirtyminen työtehtäviin kokonaan biotuotetehtaalle tapahtuu kesän aikana. – Onhan tämä vaihe mielenkiintoista ja haastavaa. Vaikka perusasiat ovat pitkälle samat, laitteissa tapahtuu päivitys 30 vuotta eteenpäin ja se vaatii itseltäkin paneutumista ja uuden opettelua. Ajattelumalli muuttuu, eivätkä aina päde samat lainalaisuudet. Mutta mikä tärkeää, turvallisuus on mennyt paljon eteenpäin, Kekki pohtii.? P Biotuotetehtaan käynnistys vaihe siirsi lomaaikoja aiemmaksi ja myöhemmäksi. Loma-ajat uusiksi Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin käyntiinlähdön vaiheita Äänekoskella. TEHDAS KÄYNTIIN Jari Saksalan (vas.) loma loppui juhannuksena, Jaakko Kekin loma alkaa lokakuussa. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 34-35_parasta elämässä.indd 35 17.6.2017 14.12.28
?? | Paperiliitto ? /???? HIOMO Teksti Tiina Suomalainen T oimettomana ei tarvitse luottamusmiehen nykyään olla, sillä muutos on konsernissa jatkuvaa. Näin miettii Metsä Fibren Kemin tehtaan massaosaston luottamusmies Jarmo Pelli. – Ei ole huolta, että jumiutuisi paikoilleen. Eteen tulee niin hyviä kuin huonojakin esityksiä. Erilaisista tehtäväjärjestelyistä, henkilöstömääristä ja palkoista väännetään kättä. Mukaan mahtuu toki myös keskustelua yhteistoimista ja työhyvinvoinnista – josta ei ole kuitenkaan Pellin mukaan kovin hyvää sanottavaa. Työsuojeluvaltuutettu Sari Ahonen halusikin tietää, miten työnantaja pitää yllä työssäjaksamista ja onko tehtaalla käytössä esimerkiksi kulttuurija liikuntaseteleitä. – Sari osui polttavaan aiheeseen. Työnantaja on sulkenut melkein kaikki pienet purot, jotka tukevat työhyvinvointia ja työssäjaksamista. Ei ole enää perhelomamahdollisuuksia, ei kesäolympialaisia eikä muita yhteisiä tapahtumia. Pelli huomauttaa, että tällä hetkellä työssäjaksamista edistävät lähinnä osittainen vanhuuseläke ja mahdollisuus vaihtaa palvelusvuosikorvauksia vapaaksi. Tehtaalla on myös käytössä liikuntaja kulttuurikortti, johon työnantaja lataa puolivuosittain pienen tuen. – Kyllähän nuo hyviä mahdollisuuksia ovat. Mutta kun samaan aikaan kiristetään työtahtia, lisätään tehtäviä ja pidennetään työaikaa palkkaa nostamatta, ei noilla toimilla enää työssäjaksamista paranneta, kun murrospiste on ylitetty. Pelli on miettinyt laajemminkin nyky-yhteiskunnan menoa. Se perustuu hänen mielestään ahneuteen ja valheeseen. Kun sanelupolitiikka vie voiton, on kärsijänä aina pienin ja heikoin. – Näihin talkoisiin voisi heittää sellaisen haasteen, että välitettäisiin oikeasti ihmisistä ja toimittaisiin sen mukaan. Pellin kysymys seuraavalle haastateltavalle: Miten koet paikallisen sopimisen aitouden ja pitäisikö paikallista sopimista lisätä? P ”Työnantaja on sulkenut melkein kaikki pienet purot.” Työssäjaksaminen? Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Jarmo Pelli Osaston luottamusmies Metsä Fibrellä Kemissä Prosessinhoitaja Osastolla 60 työntekijää. Jarmo Pelli toivoo työnantajalta enemmän panostusta työssäjaksamiseen. Teksti ja kuvat Terho Vuorinen B iotuotetehtaan työmaalla Äänekoskella on nähty ja kuultu parin vuoden aikana monenmoista masiinaa. Ihan uusi elämys koettiin, kun tehdasalue täyttyi liki 150 moottoripyörän pärinästä. Paperiliiton XII motoristitapahtuman yhteydessä 10. kesäkuuta järjestetty paraatiajo kulki pian käynnistyvän tehtaan vierestä. Ainutlaatuinen miljardi-investointi käänsi katseet – turva-autojen seuratessa sekä edessä että takana. Motoristeista pienin ei ehkä ymmärtänyt täysin päässeensä paikkaa, jossa tehdään suomalaisen metsäteollisuuden historiaa. Muuten viisivuotias yorkshirenterrieri Essi oli kyllä tunteella mukana. – Essi vikisee ja häntä alkaa heilua, kun alan pukea takkia päälle. Pukemisesta Essi tietää, että pian se pääsee kyytiin, tervakoskelainen Nina Airaksinen kertoo. Pyöräilylasit XS-kokoa Nahka-asu on oleellinen osa harrastusta. Niin myös Essin kohdalla. Riihimäkeläisen ompelijan valmistamassa tyttökoiran kostyymissä oli tietysti mukana myös vaaleanpunaista. Erona muihin motoristeihin oli tosin se, että myös Essin kypärä oli nahkaa – kuten joskus ennen ihmisilläkin. Matkaa Essi teki kiltisti kassissa emäntänsä sylissä. Vuosimallin 1999 Honda Shadow Classicin kuljettamisesta vastasi isäntä, paperikoneenhoitaja Mauri Koskinen. – Hyvin Es? Äänekoskelainen Pentti Niiranen ajaa kymmeniä tuhansia kilometrejä vuodessa. restä. Ainutlaatuinen miljardi-investointi käänsi katseet – turva-autojen seuratessa sekä edessä että takana. Motoristeista pienin ei ehkä ymmärtänyt täysin päässeensä paikkaa, jossa tehdään suomalaisen metsäteollisuuden historiaa. Muuten viisivuotias yorkshirenterrieri Essi oli kyllä tunteella mukana. – Essi vikisee ja häntä alkaa heilua, kun alan puompelijan valmistamassa tyttökoiran kostyymissä oli tietysti mukana myös vaaleanpunaista. Erona muihin motoristeihin oli tosin se, että myös Essin kypärä oli nahkaa – kuten joskus ennen ihmisilläkin. Matkaa Essi teki kiltisti kassissa emäntänsä sylissä. Vuosimallin 1999 Honda Shadow Classicin kuljettamisesta vastasi isäntä, paperikoneenhoitaja vin EsViisivuotias yorkshirenterrieri Essi keräsi katseet motoristien tapahtumassa. Äänekoskelle suuntautuneessa paraatiajossa nähtiin myös pian aloittava biotuotetehdas. Essi ei vauhtia pelkää 36-37_hiomo.indd 36 20.6.2017 16.40.02
??Paraatiajo vei Mauri Koskisen, Nina Airaksisen ja Essi-koiran Lintulahteen Konginkankaalle. ?Essi-koiran lisäksi paikalla nähtiin kissanaamio, jota kantoi raumalainen Jukka Järvinen. RaumaCellissä autonkuljettajana työskentelevän Järvisen matkassa oli Päivi-vaimo. – Lähdimme Raumalta neljällä pyörällä. Tämä on odotettu tapahtuma. Koko tulomatkan satoi kyllä vettä, 1200-kuutioisella, vuosimallin 2010 Yamaha Super Tenerellä ajava Järvinen kertoi. ?Äänekosken kartonkitehtaan pääluottamusmies Heikki Huuskonen oli motoristitapahtumassa kolmatta kertaa. Terttu Rutanen istuu prätkän kyytiin lähinnä kotimaan reissuilla. Jo vuonna 1982 ekan pyöränsä hankkineen Huuskosen alla on nykyisin 1800-kuutioinen, vuosimallin 2009 Honda Gold Wing. Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO HIOMO si antaa pitää kypärää päässä. Lisäksi löydettiin Essille XS-kokoa olevat koirien pyöräilylasit, ettei tuuli käy silmiin, Airaksinen kertoo. Essi matkaa perheensä kanssa myös veneen ja polkupyörän kyydissä. Takana on muun muassa 500 kilometrin reissu Turun saaristossa ? llarin etukorissa. – Kiltti koira. Ei valita mistään, Airaksinen kehuu. Kiitosta sai Airaksinen itsekin. Iltatilaisuudessa kylpylähotelli Peurungassa Laukaassa Essin emäntä nimettiin vuoden naismotoristiksi. Prätkäkausi myöhässä Keski-Suomi oli tapahtumapaikkana etenkin pohjoissuomalaisten mieleen. Kemistä lähtijöitä oli peräti 23. – Meitä oli nyt poikkeuksellisen paljon, onhan Laukaa niin lähellä, vain 430 kilometrin päässä, Botnia Mill Servicen aluehuoltomies Kari Koskela naurahtaa. Myöhäisen kevään vuoksi prätkäkausi ei ollut kunnolla ehtinyt edes alkaa, kun keula piti jo suunnata etelään. – Ei ole ollut pohjoisessa kelejä. Ei ole viitsinyt edes suunnitellakaan ajamista. Koskela on motoristitapahtuman vakiokävijöitä. Reissu oli jo yhdeksäs peräkkäinen. – Näissä on aina hyvä henki. On mukavaa nähdä tuttuja. On tärkeää nähdä muitakin paperiliittolaisia. Tehtaan väellä on oma alan ryhmänsä, noin 50 jäsenen Pajusaaren moottoripyöräkerho. Siihen kuuluu myös toimihenkilöitä. – Voi veikkoset! Kaikkien kanssa tullaan toimeen, Koskela kuvaa motoristien yhteisöllisyyttä. Ahaa-elämys ja tien päälle Toiset ajavat vähemmän, toiset enemmän. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu Äänekosken sellutehtaan kunnossapidosta eläköitynyt Pentti Niiranen, 64, jota ikä ei paina. – Nollasin mittarin 2012. Nyt on tullut 200 000 kilometriä lisää. Viime vuonna ajoin 50 000 kilometriä, Niiranen kertoo. Nuorempana Niiranen ehti käydä prätkällään DDR:ssä ja Tshekkoslovakiassakin. 2000-luvulla tie on vienyt useita kertoja Norjaan. – Välimeren maissa tai Alpeilla en ole ajanut. Norja kuittaa Alppien mäkitöppyrät, Niiranen linjaa. – Suunnittelu ei kuulu moottoripyöräilyyn. Reissuni lähtevät ahaa-elämyksestä. Sitten kasaan kamppeet ja lähden. Menen yksikseni, niin ei tartte kenenkään kanssa väitellä. Niirasen tarina on se tavallinen. – Ekan pyörän hävitin kymmenen vuoden jälkeen 1983, kun alkoi tulla perhettä. Ajatus oli aina päässä, mutta oli muitakin harrastuksia. Taukoa oli oli melkein 20 vuotta, kunnes hankin uuden pyörän 2002. – Polte on kova. Tulen ajamaan niin kauan kuin kynnelle kykenen. Toivottavasti huomaan itse, kun en enää kykene! P Motoristien vuoden valinnat: Naismotoristi: Nina Airaksinen, os.54 Tervakoski Ensimmäinen ilmoittautuja: Jouni Markkula, os.4 Tampere Kauimmainen osallistuja: Juhani Suomalainen (473 km), os.33 Kemi Nuorin paperiliittolainen osallistuja: Mikko Pöytäkivi (s. 1991), os.45 Valkeakoski Ikiliikkuja-palkinto: Pentti "Pena" Niiranen, os.77 Äänekoski Motoristit muistivat myös pitkäaikaista valtuuston puheenjohtajaa Ilkka Nokelaista erikoispalkinnolla. ?Kari Koskela ja Martti Kukko tulivat Kemistä, jossa prätkäkausi ei vielä ollut oikein edes alkanutkaan. kaassa Essin emäntä nimettiin vuoden naismotoristiksi. Prätkäkausi myöhässä Keski-Suomi oli tapahtumapaikkana etenkin pohjoissuomalaisten mieleen. Kemistä lähtijöitä oli kin paperiliittolaisia. Tehtaan väellä on oma alan ryhmänsä, noin 50 jäsenen Pajusaaren moottoripyöräkerho. Siihen kuuluu myös toimihenkilöitä. – Voi veikkoset! Kaikkien kanssa tullaan toimeen, Koskela kuvaa motoristien yhteisöllisyyttä. Ahaa-elämys ja tien päälle Toiset ajavat vähemmän, toiset enemmän. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu Äänekosken sellutehtaan kunnossapidosta eläköi?Essi-koiran lisäksi paikalla nähtiin kissanaamio, jota kantoi raumalainen Jukka Järvinen. RaumaCellissä autonkuljettajana työskentelevän Järvisen matkassa oli Päivi-vaimo. – Lähdimme Raumalta neljällä pyörällä. Tämä on odotettu tapahtuma. Koko tulomatkan satoi kyllä vettä, 1200-kuutioisella, vuosimallin 2010 Yamaha Super Tenerellä ajava Järvinen kertoi. 36-37_hiomo.indd 37 20.6.2017 16.40.03
?? | Paperiliitto ?/???? TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA LIIKKUVUUSAVUSTUKSEN HAKEMINEN Liikkuvuusavustusta haetaan työttömyyskassalta tai Kelasta riippuen siitä, kumpi avustuksen maksaa. Jos saat ansiopäivärahaa, hae liikkuvuusavustusta työttömyyskassasta. Jos saat peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea, hae liikkuvuusavustusta Kelasta. Huomaathan, että hakemuksen tulee olla liikkuvuusavustuksen maksajalla, työttömyyskassalla tai Kelassa, ennen työn alkamista. Liikkuvuusavustushakemuksen löydät osoitteesta www.tyj.fi Lisätietoa liikkuvuusavustuksesta www.paperiliitto.fi > työttömyyskassa. ELÄKETUEN MYÖNTÄÄ KELA Eläketukilaki tuli voimaan 1.6.2017. Eläketuen tarkoitus on turvata toimentulo 60 vuotta täyttäneelle pitkäaikaistyöttömälle, joka on ollut lähes yhtäjaksoisesti työttömänä 5 vuoden ajan. Kela on lähettänyt toukokuussa 2017 kirjeen ja hakemuslomakkeen niille henkilöille, joilla todennäköisesti on oikeus eläketukeen Kelan käytössä olevien tietojen perusteella. Kaikki eläketukeen oikeutetut eivät välttämättä ole saaneet Kelan kirjettä. Eläketuen hakeminen voi kiinnostaa työttömyyskassan jäsentä silloin, jos ansiopäiväraha on minimitasolla eli eläketuen tai peruspäivärahan suuruinen. Ansiotulot eivät vaikuta eläketuen maksamiseen ja tuen saajalla on oikeus eläkkeensaajan asumistukeen, lapsikorotukseen sekä eläkettä saavan hoitotukeen. Eläketuen verotus on lievempi kuin työttömyysetuuden verotus. Lisäksi eläketuen saaminen päättää velvollisuuden olla työnhakijana työja elinkeinotoimistossa. Täysimääräinen eläketuki on takuueläkkeen suuruinen, 760,26 euroa kuukaudessa vuonna 2017. Eläketuki voidaan myöntää Suomessa asuvalle henkilölle, joka on täyttänyt 60 vuotta viimeistään 31.8.2016. Eläketukea maksetaan siihen asti, kun henkilö siirtyy vanhuuseläkkeelle tai sen kuukauden loppuun, jonka aikana hän täyttää 65 vuotta. Eläketuen myöntäminen edellyttää, että henkilö on ollut oikeutettu työmarkkinatukeen 31.8.2016 ja että hänelle on maksettu 1.9.2010 – 31.8.2016 työttömyysturvalain mukaista työmarkkinatukea vähintään 1250 päivältä tai enimmäisaika työttömyysturvalain mukaista päivärahaa ja sen lisäksi työmarkkinatukea vähintään 750 päivää. On mahdollista, että työttömyyskassan jäsen on ollut 31.8.2016 työmarkkinatuen saaja, ja työssäoloehto on täyttynyt 31.8.2016 jälkeen, jolloin hän on siirtynyt työttömyyskassaan päivärahan saajaksi. Lisätiedot Kela: Eläketuki, Finlex: Eläketukilaki OIKAISU Viime lehdessä 4/2017 oli väärä vuosimäärä lisäpäiväoikeuden työskentelyedellytystä koskevassa kohdassa. Edellytys ei ole 20 vaan se on 5 vuotta. Korjattu lause: Lisäksi kaikilta ikäluokilta edellytetään, että 20 viimeisen vuoden aikana on työskentelyä vähintään 5 vuotta. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen, Leila Levosalo ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Muista hakea liikkuvuusavustusta työttömyyskassasta ennen työn alkamista. Avustusta ei voi hakea enää työn alettua. 38-39_kassa-ristikko.indd 38 17.6.2017 14.14.12
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 4/2017 täyttäneistä palkinnon sai Ossi Lahtinen, Valkeakoski. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 4.8. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 5”. ? Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste Ristikon 4/2017 ratkaisu S H K K M A M A L I A U H O T L A R A H A M A S M A T K A L A U K U T H P L E K S I A S T A L O K Y T E Ä O I O N T A R N P O R H O T S A T R I A T T E R H I K A A S I S M I R I E S K A I A T A T A E Ä V A A S I T O U L U L U U R I I I S K Ä T K L O T E N O S T I H U T Y Ö T S O P I V A H O O D Y S I T A A V A T H Ö K Y T T I I R A R A N S U H A N K N O J A K O S O L A R A A T O O K E K Ä L E R I S S A L A L K L O M A M A T K A L L E A L E N E V A R A S T A S V E I L A S U N T I O T A L T A A T P A I S T I 38-39_kassa-ristikko.indd 39 17.6.2017 14.14.14
40 | Paperiliitto 5/2017 Teksti Eeva Eloranta-Jokela E ntisöintiharrastus alkoi, kun Janne Välilästä tuli isä. – Olin ajanut jokamiesluokkaa ja rallisprintiä ja tottunut laittelemaan autoja ihan pikkupojasta. 15 vuotta kävin kilpailemassa 20 viikonloppuna vuodessa, mutta se jäi, kun poika syntyi vuonna 2006. Kun vaipanvaihdon keskelle piti saada jotain vaihtelua, autotallista tuli sitten se paikka, missä voi rauhassa pelata vanhojen värkkien kanssa, sanoo Välilä. Ensimmäinen entisöintityö oli vuoden 1967 Volkswagen 1600 L. Ensimmäistä kääpiöautoa Välilä etsi työn alle melkein neljä vuotta. Huhujen perässä ja Suomen Kääpiöautoyhdistyksen kontakteilla löytyi vuoden 1959 Messerschmitt KR 200, joka oli viettänyt viimeiset 30 vuotta edellisen omistajan kesämökin suojissa ja siltä se myös näytti. Aikaavievän kunnostuksen jälkeen autot ovat jääneet omaan käyttöön. Harrastus on nelihenkisen perheen yhteinen. – Ei näitä ole tehty talliin seisomaan. Vaikka kääpiöauto näyttää pieneltä ja rimpulalta, olen vinoillut käsivarsi ulkona ajaville amerikanraudan omistajille, että näissä mahtuu kumminkin ajamaan kädet sisäpuolella, Välilä naurahtaa. Risto Räppääjästä tuttu Vanhempi väki vielä muistaa Suomenkin katukuvasta kolmipyöräiset autot, joita valmistettiin Saksassa vuosina 1955–64. Nuoremmille malli on tuttu vaikkapa Risto Räppääjä -elokuvista, joissa Elvi-täti ajoi vaaleansinisellä Messerschmittillä. – Aina joku tulee kysymään autosta, yhtä lailla muksut ja aikuiset kameran kanssa. Kääpiöauto on sen verran sympaattinen värkki, että jos se sattuu risteyksessä sammumaan, ei kukaan paina torvea. Kääpiöautoja Välilä aikoo kunnostaa lisää. – Niitä tehdessä pärjää yksinkertaisilla tekniikoilla. Maalaustyöt teetän muualla, sähkötöissä auttaa työkaveri. Entisöimällä harrastajat tekevät osansa ajoneuvokulttuurin säilyttämisessä. Tähän harrastukseen Paperiliitto myönsi Välilälle 300 euron kulttuuriapurahan. Kulttuuriapurahaa haki tänä vuonna ennätykselliset 43 henkilöä. Apurahoja myönnettiin 29:lle kuvataiteen, musiikin, näyttämötaiteen, valokuvauksen tai kädentaitojen harrastajalle yhteensä 8000 euroa.? P Symppis värkki Kellon kanssa Hämeenlinnassa Coveris Rigid Finlandissa selvitettiin mahdollisuutta asentaa seinään sähkökello. Se on tarpeen, koska nopeiksi tunnetut työntekijät ovat vapaa-ajallakin tottuneet sitä tarkkailemaan. Teksti Mari Schildt Kuva Harri Nurminen H ämeenlinnalaisen Coveris Rigid Finlandin taukohuoneessa yhdet aloittavat iltavuoroa, toiset lopettavat aamuvuoroa ja kolmannet pitävät päivävuoron kahvitaukoa. Työsuojeluvaltuutettu Tommi Hongisto tulee taukohuoneeseen ja kaataa lorauksen kahvia kuppiin. – Tänään olen tutkinut Tukesin sivuilta Atex-määräyksiä. Kun on räjähdysvaarallinen tila, niin yritän selvittää, saako sinne asentaa sähkökelloa. Pitääkö olla maadoitettu vai riittääkö patterikello, hän juttelee. Kelloa on toivottu henkilökunnan aloitteessa. Kellottomassa tilassa pestään painolaattoja höyryjen ja kaasujen keskellä. Hongiston pitäisi antaa asiasta aloitetoimikunnalle lausunto. Golfia ja triathlonia Kello kiinnostaa myös kunnossapidon varaosapuolen hoitajaa Jarmo Tuomista. – Kun loppuisi jo työpäivä. Illalla on firman golfkisat, hän sanoo. Tuominen ei ole lajissaan mikään keltanokka. Tasoitus on kymppi. Aloittelijan tasoitusluku on 54, ja ammattilaiset pelaavat nollan tasoituksella. – Se on All In -taktiikka tänään. Kaikki peliin, hän hymyilee. Tuominen miettii, että voi olla että tuulLAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Vuoden 1962 Messerschmitt KR 200 on isä Janne Välilän ja Enni-tyttären silmäterä. Ja an a Ky llä st in en 40-41_tauko.indd 40 17.6.2017 14.10.35
Paperiliitto 5/2017 | 41 Kellon kanssa Hämeenlinnassa ta täytyy ottaa illalla huomioon pelissä. Mailavalinnat täytyy tehdä sen mukaan, että tuuleeko vastaan vai myötäiseen: pienennetäänkö vai suurennetaanko. Kesällä hän pelaa golfia pari kertaa viikossa. – Aloitin 2010, vähän liian vanhana. Ihan kärkeen ei pysty, mutta tällä tasollakin on ihan jees, hän juttelee. Kunnossapidon asentaja Jarno Karjalainen ei pelaa golfia, mutta hänkin odottaa että työpäivä päättyy pinkaistakseen harjoittelemaan triathlonia. Tänä kesänä hänellä on tarkoituksena kahlata läpi ainakin kolme triathlonkisaa juosten, uiden ja pyöräillen. Sen päälle hän kilpailee vielä juoksuja suunnistuskisoissa. Yhteensä kilpailuja on kesälle kerääntynyt kymmenkunta. – Kotona tulee välillä sanomista, ettei aina tarttis olla menossa, hän myöntää. Ratsaille mieli Koneenhoitaja Tommi Avelin aloittelee iltavuoroa kupillisella kahvia. Hän on parhaillaan vakuutusyhtiön työkykykokeilussa, sillä vihoitteleva selkä on vaivannut. – Olen kuitenkin jo 25 vuotta näitä hommia tehnyt. Työt on nyt katsottu siten, mitä pystyn tekemään, hän sanoo. Vaikka työt ovat sujuneet hyvin, rakas harrastus on kuitenkin pitänyt laittaa hyllylle. Ratsastusta hän voi harrastaa vasta sitten, kuin selkä on saatu paremmaksi. Seurassa ja tallilla voi kuitenkin puuhailla. – En taida ihan stereotyyppinen heppatyttö olla, hän nauraa. Taukohuoneesta kello löytyy. Se näyttää tauon tällä kertaa päättyneeksi. ? P ”Pitääkö olla maa doitettu vai riittääkö patterikello.” ? Tommi Avelin (vas.), Jarno Karjalainen, Tommi Hongisto, Jarmo Tuominen ja Jari Koskinen tauolla Hämeenlinnassa Coveris Rigid Finlandin taukohuoneessa. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas T uula Nurmisto on aina ollut eläinrakas. Eläimiä on ollut ympärillä syntymästä saakka. Syntymäkodissa oli lehmiä, lampaita, sikoja, kanoja ja hevonen. Pienestä pitäen niitä oppi hoitamaan, Nurmisto kertoo ja muistaa vielä mainita koirat ja kissat. Sellaista aikaa ei juuri olekaan, etteikö Nurmistolla ole ollut lemmikkejä. Nykyisin kotoa löytyy kolme koiraa ja kissa. Niiden lenkittäminen pitää kunnossa paitsi eläimet myös Nurmiston. Aamulenkki on 3–5 kilometriä ja päivälenkki pitempi. Koska iso koira tarvitsee enemmän liikuntaa, Nurmisto ulkoiluttaa koirat vielä kahdessa erässä. Liikkeelle lähdetään säällä kuin säällä. Syntymäpäivänsä Nurmisto mieluiten unohtaisi. Vuosien karttuminen tuntuu välillä pelottavaltakin. Mutta kakun hän leipoo niin kuin aina. Kahveille ei kukaan saa kutsua, mutta samat naamat muistavat aina tulla: veli, vanhat kaverit ja naapurit. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Eläinrakas SYNTTÄRISANKARI Tuula Nurmisto Asuinpaikka: Karkkila Syntynyt: 30.6.1961 Syntymäpaikka: Karjalohja Perhe: Asuu yksin Työ: Koneenhoitaja, DS Smith, Nummela Terveiset: Sariserkulle Porvooseen!! Tuula Nurmisto ei halua lahjoja, mutta lahjoitus eläinsuojeluyhdistykselle lämmittää hänen mieltään. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Millä puolueella on suurin eduskuntaryhmä tällä hetkellä? 2. Mikä on dyyni? 3. Mille valtiolle kuuluuvat Golanin kiistellyt kukkulat Lähi-idässä? 4. Mikä maa voitti vuoden 2017 Euroviisujen laulukilpailun? 5. Kuinka pitkä matka on maanteitse Helsingistä Raumalle? 6. Minkä lajin urheilija on Sami Vatanen? 7. Milloin Neuvostoliitosta tuli taas Venäjä? 8. Kuka laulaa levyllä Tuntemattomasta potilaasta? 9. Minkä kunnan alueella sauhuaa Metsä Boardin Simpeleen kartonkitehdas? 10. Mikä oli Suomen yleisin sukunimi vuonna 2016? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 40-41_tauko.indd 41 17.6.2017 14.10.36
. Keskustalla, edustajaa . Hiekkakinostus . Israelille . Portugali . kilometriä . Jääkiekkoilija . Vuonna . Arttu Wiskari . Rautjärven . Korhonen, kpl ?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA M aukka on ainoa tuntemani mies, joka syö kahvitauolla höyrymakkaran joka ikinen aamu. Kesähelteellä sitä on kiva katsoa, koska Maukka on kova hikoamaan. Maukan aamuhiki helmeilee otsan poimuista ja valahtaa alas nenänpäähän ilman minkäänlaista estettä, koska Maukka kiroaa Makkosta. Hikipisara kasvaa kaikessa rauhassa, koska Maukka himoitsee Teboilin ikkunan takana tepastelevan blondin persettä, ja silloin meitä kaikkia naurattaa, koska tiedämme mitä nyt tapahtuu: Maukan nenänpää tärisee. Hikikarpalo tipahtaa höyrymakkaran päälle. Aina höyrymakkaran päälle. Se on ihme, jumalauta, että miten aina makkaran päälle! Vaan mitäpä siitä. Hikipisaran sisältämä lisäsuola on vain rippunen siihen verrattuna, mitä raavas mies kovan työpäivän kuluessa tarvitsee, kun aurinko armoton Kramerin hyttiin paahtaa. Ryhdyn aikani kuluksi vittuilemaan Maukalle. Kerron – tositarina – miten eilen kotiin tultuani havaitsin keittiössä lauman iloisesti puuhastelevia hippejä. Teini-ikäinen tyttäreni oli pyytänyt kesäkavereitaan kokkaamaan, ja koska joka ikinen heistä on vegaani, ohjelmassa oli nyhtökaurakastiketta soijamaitoon tehdyllä perunamuusilla. Yritän puhua iduista, mutta minut keskeytetään. – Nynynyhtökauraa?!? – ...nyhtö kauraa? – Ei hyvää päivää palmu, nyh-tö-vi-tun-kau-raa?? Palmu ei ei ei ei ei.... Eivät ne tosissaan ole meuhkaamisensa kanssa, mutta eivät ne puijaakaan, mietin. Hekumoin hetken ajatuksesta pakkosyöttää koko porukalle 10 kiloa tofua, ituja, nyhtökauraa ja härkistä. Maukka saisi itkupotkuraivarin pelkästä periaatteesta ja muut pierisivät verta. Oi, se olisi mukavaa. Keskeytän haaveiluni. Minun on pelastettava itseni takaisin oranssi-keltaiseen huomioväriviiteryhmääni. Käytän huumoria. – Maukka, olis hypoteettinen kysymys tosta blondista. Se tulee tarjoamaan sulle nyhtökauraa ja se lupaa sulle rakkauden iloja, jos syöt lautasen kiltisti tyhjäksi. Tai sitten haet tosta tiskiltä toisen höyrymakkaran ja syöt sen samalla kun mennään tupakalle ulos. Kumpi sulle käy paremmin Maukka? – Siis tota tossa? *hikikarpaloita* Uus makkara ilmaiseksi? *tärinää* Mihin, miten? sinappia vai majoneesia? *naurua* Kuinka kauan, hetikö, missä, kuinkamontakertaa? *silmien tahatonta pullistumista, kuolaa* Ei tohon voi vastata, Palmu perkele sun kanssa tiiät ittekkin!! MOT: Kuka tahansa syö nyhtökauraa mielellään, jos se tarjoillaan nätisti. Maukkakin. P Maukan makkara HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On reilut parikymmentä vuotta entisöinyt Tunturimopoja. Alkukipinä: Näprääminen on verissä. Isä oli kuorma-autoilija, joten ajopelejä oli lapsuudessa aina ympärillä. Ihan pienenä ajoneuvoja ei vielä päässyt itse ajamaan ja laittamaan, mikä lisäsi hinkua niiden pariin. Ensimmäinen mopo: Iltanen sai ensimmäisen Tunturinsa 11-vuotiaana. Se on yhä hänellä ja oli Iltasen ensimmäinen Tunturientisöinti. Varaosat: Kun harrastus alkoi, alkuperäisosia oli mopoihin helposti saatavilla. Nykyisin niitä joutuu etsimään rompetoreilta, tekemään itse ja hankkimaan muiden harrastajien valmistamia osia. Vaara: Entisöinnissä tavoitellaan alkuperäisen kaltaista lopputulosta. Jos ei ole tarkkana, alkaa tekemään prameampaa tuotetta kuin pitäisi. Kokoelma: Iltasen tallissa on viitisentoista Tunturia. Monet ovat olleet sukulaisilla. Sen lisäksi Iltanen on hankkinut kiinnostavia vuosimalleja. Vanhin on vuodelta 1957. Poika: Iltasen poikakin kiinnostui Tuntureista. Pojan ollessa teini-iässä, he kunnostivat yhdessä useamman mopon. Parasta: Itsensä ylittäminen. Joskus lopputulos on niin hyvä, että itsekin yllättyy. P Tunturi olla pitää Pekka Iltanen Ikä: 57 Asuinpaikka: Eura Perhe: Vaimo ja kaksi aikuista lasta Työ: Painovärivalmistaja, Amcor, Kauttua JÄSEN HARRASTAA Pekka Iltasen tallissa on kaikkiaan noin viisitoista Tunturia. MISTÄS TIESIT? Arttu Wiskari Miten aina makkaran päälle! Kirjoittaja Ilkka Palmu on 45-vuotias tamperelainen duunaritoimittaja, jolla on 4 lasta, vanha omakotitalo ja vilpitön mieli. Ä R SY K E Ä R SY K E 42-44_tauko.indd 42 20.6.2017 17.03.41
Sudokun ratkaisut sivulta 39 TAUKOTILA Nro 6 Aineisto ........................... 9.8. Ilmestyy .........................25.8. Nro 7 Aineisto. .......................... 6.9. Ilmestyy .........................22.9. Nro 8 Aineisto ..........................2.10. Ilmestyy ....................... 18.10. Nro 9 Aineisto ...........................1.11. Ilmestyy ........................ 17.11. Nro 10 Aineisto .......................... 5.12. Ilmestyy ....................... 22.12. Paperiliitto ?/???? | ?? Paperiliitto-lehden aikataulu 2017 Ei tullut opea Mitä tuli pesäpalloilijan , rekkapenan ja farmaseutin urasta haaveilleista? Minna Pehkosesta tuli laboratorio työntekijä. Nro 5/2017 ? 30.6.2017 ? 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Ennen söin pullaa ja kahvia joka päivä. Monta kertaa päivässä.” s. 34 Liittokokouks en tunnelmia s. 4 ja 28 | Kiina investoi Suomeen – Suomi Kiinaan s. 24| Ajan tasalla -tilaisuudet s. 33 1_kansi.indd 1 20.6.2017 13.47.26 Porin osasto 10 Eläkeläispäivää vietetään tiistaina 4.7. osaston huvilalla. Linja-auto lähtee vieraslaiturista klo 11.30, paluu samaan paikkaan n. klo 15.00. Joutsenon osasto 23 Onkikilpailut ke 26.7. klo 17-19 Joutsenon Likosenlahdella. Kokoontuminen venesataman perällä. Makkaraa ja juomista. Turun osasto 24 Illallisristeily M/S Rudol? nalla 12.8. Laiva lähtee kello 19, risteilyn kesto noin 3,5 h. Reissun omavastuu on 15€ / jäsen. Avec maksaa koko hinnan eli 37 €. Ilmoittaudu 15.7 mennessä Seijalle p. 050 465 9608. Tampereen osasto 62 Kaikille osaston jäsenille avoin virkistysmatka Riikaan 8.-10.9. Lennot Pirkkalasta, majoitus neljän tähden hotellissa 2 hh. Matkan hinta töissä käyviltä 150 euroa ja muilta 100 euroa. Matkalle mahtuu 20 ensin ilmoittautunutta. Sitovat ilmoittautumiset ja tiedustelut 6.7 mennessä p. 040 507 3450/J-P Hirsimäki, jupeh@saunalahti.? Terttu Ylä-Kauttu kiittää muistamisesta Hämeenlinnan osasto 66:ta. OSASTOT KIITOKSET Työhyvinvointikurssi naisille Lisää yhteystietoihisi sähköpostiosoite, niin pidämme sinua ajantasalla työmarkkinasyksyn kuulumisista. Samalla pysyt perillä myös ammattiliittosi eduista ja muista asioista. Sähköpostiosoitteen voit lisätä tietoihisi eAsiointipalvelussa. Tilaa samalla puhelimeesi mobiilijäsenkortti, josta näet kätevästi liittosi ajankohtaiset uutiset, jäsenedut ja tapahtumat. Linkki eAsiointipalveluun löytyy osoitteesta www.paperiliitto.? ja mobiilijäsenkortista. Kirjautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla. Keväällä yhteystietonsa päivittäneiden ja eAsiointia käyttäneiden kesken arvottiin 3 kappaletta 50 euron lahjakortteja. Voitot osuivat Imatralle, Kouvolaan ja Äänekoskelle. Tes-uutiset meiliin Linkki eAsiointipalveluun löytyy osoitteesta www.paperiliitto.? ja mobiilijäsenkortista. Kirjautuminen tapahtuu 50 euron lahjakortteja. Voitot osui2.–3.9. Sannäsin kartanossa, Porvoossa Kurssilla pysähdytään tarkastelemaan omaa elämänrytmiä ja kuuntelemaan niin mieltä kuin kehoa. Tutustutaan eri menetelmiin, joiden avulla voit löytää keinoja voimaantumiseen. Opettelemme mielen selkeyttämistä, kehon harmonisointia sekä itsemääräämistä ja korjaavaa katsetta. Kurssi toteutetaan yhteistyössä TSL:n kanssa. K URSSI ON SUUNNATTU kaikille työelämässä (työssä käyvät, vanhempain-, opintoja vuorotteluvapaalla) oleville paperiliittolaisille naisille. Kurssi alkaa 2.9. klo 9 ja päättyy 3.9 klo 14 lounaaseen. Voit saapua ja majoittua jo 1.9. L IITTO KORVAA kurssikulut, majoituksen, ohjelmaan merkityt ruokailut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaisesti. Kurssikutsu ja ohjelma lähetetään ilmoittautumisen jälkeen. I LMOITTAUTUMINEN KURSSILLE alkaa 30.6. osoitteessa www. paperiliitto. . Paikat tälle suositulle kurssille täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Mukaan mahtuu 50 naista. Kerro ilmoittautuessasi huonekaveritoive, ruoka-aineallergiat sekä saapumisaikasi. L ISÄTIETOJA Päivi Turtiainen, puh. 0400 759 887 ja Riitta Kaukonen, puh. 0400 759 875. Kurssilla pysähdytään tarkastelemaan omaa elämänrytmiä voimaantumiseen. Opettelemme mielen selkeyttämistä, kehon harmonisointia sekä itsemääräämistä ja korjaavaa katsetta. paperiliittolaisille naisille. Kurssi alkaa 2.9. klo 9 ja päättyy ruokailut sekä matkakulut matkustusohjesäännön mukaisesti. Kurssikutsu ja ohjelma lähetetään ilmoittautumisen jälkeen. ilmoittautumisjärjestyksessä. Mukaan mahtuu 50 naista. Kerro ilmoittautuessasi huonekaveritoive, ruoka-aineallergiat sekä 12 3r f 42-44_tauko.indd 43 20.6.2017 21.16.13