• 05/21 P a p e r i l i i t t o Äiti rimmaa Kun Saara Koskinen lyhentää nurmikkoa uuden kuusiaidan ympäriltä, puolitoistavuotias Emilkin jo tietää, että se on ihan parasta kesänvietettä. Veitsiluoto Sellutehdas kelpaisi useammallekin yritykselle. Liittokokous Sääntömuutos selkeytti: liitto neuvottelee työehdot. Jäsenkysely Paperiliittolaiset kokevat jäsenyyden hyvin tärkeäksi. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 22.6.2021 14.33.11 22.6.2021 14.33.11
• 18–35-vuotiaille paperiliittolaisille 6.11.2021 Apollo Live Club, Helsinki Laita päivä kalenteriisi ja seuraa ilmoittelua: paperiliitto. ja facebook.com/paperiliitto 18–35-vuotiaille paperiliittolaisille Vuoden 2021 parhaat bileet! Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 22.6.2021 20.39.09 22.6.2021 20.39.09
• P a p e r i l i i t t o 5 / 2 2 1 2 . 7. 2 2 1 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a liittokokous teki päätöksiä poikkeuksellisissa olosuhteissa muutenkin kuin koronarajoitusten takia. Ensi joulukuussa päättyvä työehtosopimus on viimeinen, jonka osapuolina ovat Paperiliitto ry ja Metsäteollisuus ry. Metsäteollisuus muutti viime vuonna sääntöjään ja irtautui tes-toiminnasta. Paperiliiton liittokokous muutti liiton sääntöjä aivan päinvastaisessa tarkoituksessa. Viimeistään nyt pitäisi olla työnantajillekin selvää, että Paperiliitto on jatkossakin se, joka neuvottelee jäsentensä työehdoista. Miksi näin? Siksi, että liitto ei jätä ketään yksin. Yritys vastaan yksittäinen työntekijä tai pieni ammattiosasto olisi täysin epäreilu asetelma. Työntekijöiden vahvuus on joukkovoimassa. Liitto olemme me kaikki yhdessä. Luottamusmiesverkosto ja liiton toimisto ovat jatkossakin sinua varten. Jotta viestit kulkevat molempiin suuntiin, on tärkeää, että käyt heti päivittämässä yhteystietosi eAsioinnissa. Tuleva syksy on taatusti työntäyteinen. Nyt on aika ladata akkuja ja nauttia kesästä. Sen jokainen meistä on ansainnut. • Vahvuus on meissä 04 Veitsiluodon tehtaalle olisi ottajia, mutta mitä tekee Stora Enso? 06 Uruguayssa katsotaan kiinnostuneena Suomeen. 08 Veikko Nissinen testasi vointinsa. 09 Ajan Uppo-Nallen yli autolla tai ainakin annan sille turpaan! 28 Laadusta tinkimättä: Rouvat soittelevat vedenkeittäjän perään. 30 Kesäkonsertteja tarjolla. 32 Lomaile edullisesti liiton lomakeskuksissa. 34 Varmista, että saat liiton uutiskirjeen. 35 Riku Juujärvi kiitti luottamuksesta. 36 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 38 Työpari.Sopupeliä Säkylässä, molemmat kannattavat Lukkoa. 39 Intialainen pysyy loman ajan hotellissa. 40 Parasta elämässä: Ihmeen tyytyväinen. 42 Kolumnisti Jose Ahonen: Piikistä syntyi toivo. 16 Markku Ruotsalainen oli varma, että tulee valituksi. Sellun nelosmies toivoo, että kesätyö jatkuu vuoden loppuun asti. 18 Liittokokous vahvisti sääntömuutoksen. Paperiliitto sopii jäsentensä työehdoista myös tulevaisuudessa. 24 Liiton jäsenyys on erittäin tärkeää Krista ja Ville Vadelma koskelle, ja jäsentutkimuksen mukaan muillekin paperiliittolaisille. Vuoden 2021 parhaat bileet! 63. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 22.6.2021 20.39.10 22.6.2021 20.39.10
• 5 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?05 / 2021 Pääluottamusmies Mikko Alamommo on tulossa tehtaan työntekijöiden muutosturvaa käsitelleestä palaverista eikä oikein tiedä, itkeäkö vai nauraa. Stora Enson pihiys sapettaa. Yhtiö jatkaa yt-neuvotteluissa tutuksi tulleella linjalla: lain minimivaatimusten mukaan. – Halpaa on työntekijöiden irtisanominen. Näin toimii yhtiö, joka teki vuoden ensimmäisellä neljänneksellä voittoa satoja miljoonia euroja, sanoo Alamommo. Esimerkiksi valtiovalta, kunnat ja muut toimijat Kemin seudulla ovat luvanneet ja jo aloittaneetkin toimia irtisanottavien auttamiseksi. Alamommo toteaa, että yksi tärkeimmistä paketeista olisi se, että ihmisille saadaan töitä. Tämä olisi mahdollista, jos tehdasalue luovutettaisiin siihen käyttöön, johon se on rakennettu. Kemijärvelle biojalostamoa puuhaava Vataset Oy on kertonut julkisuudessa, että se haluaa jatkaa Veitsiluodon sellutehtaan toimintaa. Julkisuudelta piilossa useampikin toimija on ilmaissut kiinnostunut Veitsiluodon tehtaasta. – Täällä on valmiit toimivat laitteet. Työntekijiden puolesta toiminta voitaisiin aloittaa suoraan, sanoo Alamommo. Vataset Oy:n toimitusjohtaja Harri Vatanen sanoo Ylen haastattelussa olleensa yhteydessä Stora Ensoon halukkuudestaan jatkaa sellutehtaan toimintaa ja että Stora Enso ei ole ilmaissut kantaansa asiaan. Vatanen toteaa, että heidän toimintansa ei kilpailisi Stora Enson kanssa, kun tämä nyt vetätytyy pohjoiselta alueelta. Kauppa kävisi Veitsiluodossa teksti ?Reima Kangas?kuva?Nina Susi Veitsiluodon tehtaalle olisi jatkajia, mutta Stora Enso ei vielä kerro mitä se tekee koneille. Stora Enso ei ottanut työn­ tekijöiden ehdotuksia huomioon yt­neuvotteluissa. Stora Enson Paperidivisioonan johtaja Kati ter Horst sanoi Ylen haastattelussa, että yhtiö ei myy paperikoneita saman tuotteen tekemiseen. Sellutehtaan jatkosta yhtiö ei ole antanut lausuntoa, vaan toteaa selvittelevänsä tehdasalueen tulevaisuutta. Mikko Alamommokin toteaa, että kaikki Veitsiluodon tehtaasta kiinnostuneet eivät kilpailisi Stora Enson kanssa. – Jos Stora silti blokkaa sellun tuotantoa ei kyse liene muusta kuin, että sen ajatuksena on kontrolloida puukauppaa, sanoo Alamommo. Harri Vatasen mukaan sellun tekeminen Veitsiluodossa olisi heille erittäin kannattavaa. Jos laitteet hävitetään, kynnys tehtaan uudelleen aloittamiseksi kasvaisi luonnollisesti hyvin korkeaksi. Vatanen toteaa Ylen haastattelussa, että Veitsiluodon tehdas on rakennettu suomalaisten veronmaksajien rahoilla ja on valtavan arvokas pohjoisen alueen ja koko Suomen kannalta. – Maailmalla, Ranskassa, Englannissa ja Saksassa, on lainsäädäntö, joka pakottaa toimijan, joka luopuu näin arvokkaasta tehdastoiminnasta, tarjoamaan sen muille toimijoille, joita se kiinnostaa, sanoi Vatanen Ylelle. Ylipäänsä on mielenkiintoista, että muut yritykset näkevät kannattavaksi toiminnan tehtaassa, jonka Stora Enso lopettaa. Vatasen mukaan sellun hinta on nousussa, ja Kemiin biotuotetehdasta rakentava Metsä Group arvioi, että pohjoisen havusellun kysyntä vain kasvaa tulevaisuudessa. »Vatasen mukaan sellun tekeminen Veitsi luodossa olisi heille erittäin kannattavaa.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 23.6.2021 8.32.09 23.6.2021 8.32.09
• 5 / k u o r i m o PaPeriliit to?05 / 2021?5 Urho Määttä, Jani Buska, Petri Heikkinen ja Mikko Alamommo pohtivat tilannetta Rytikarin työväentalolla huhtikuussa. Yt-NeuVottelut Veitsiluodossa päättyivät kesäkuun puolivälissä. Niiden annin voi tiivistää lyhyesti; työntekijöitä kuultiin, muttei kuunneltu. Alamommo ihmettelee, ettei työnantaja myöntynyt edes sellaisiin ehdotuksiin, joista ei olisi koitunut kustannuksia. – Puhuimme esimerkiksi sellaisista asioista kuin takaisinottovelvollisuudesta ja työntekijöiden mahdollisuudesta ottaa vastaan uutta työtä, sanoo Alamommo. Tehtaalla alettiin jakaa irtisanomislappuja juhannusta edeltävällä viikolla. Irtisanomisaika alkaa vasta 1.8., koska tilauksia riittää ja yhtiö haluaa pitää henkilökunnan töissä loppuun asti. Jos työntekijä siis ottaa vastaan uuden työn ennen elokuuta, hän menettää irtisanomisajan palkan. Työt Veitsiluodossa päättyvät tammikuussa. Mielenkiintoista on, että Stora Enso käyttää myös raskaasti tappiolliseksi ilmoittamiaan PK2:a ja PK3:a loppuun saakka. Sellun markkinatilanne on sellainen, että hinnat ovat alkuvuoden aikana nousseet lähelle ennätyksiä ja kauppa kävisi – paitsi että tehdas suljetaan. Hyvien tilausnäkymien takia Veitsiluodon tehtaan työntekijöiltä on jopa tunnusteltu lomajärjestelyjen mahdollisuutta. Osa Veitsiluodon työntekijöistä oli pitkään valmistautunut jonkun konelinjan sulkemiseen, mutta koko tehtaan lopettaminen järkyttää. Alamommon puhelin soi jatkuvasti. Hän kuvailee, että tunnelma on kuin hautajaisissa ja vain huononee, kun irtisanomislaput tulivat jakoon. – Minulla on päässä 550 ajatusta, yhtä paljon kuin on irtisanottavia työntekijöitä, hän sanoo.?• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 23.6.2021 8.32.10 23.6.2021 8.32.10
• 5 / k u o r i m o 6 / ja sen uruguaylainen sisarliitto FOCPU ovat pitäneet yhteyttä tähän asti UPM:n Paso de los Torosin sellutehdashankkeen takia ja viimeisen vuoden aikana seuranneet maiden koronatoimia. Yhteisiä puheenaiheita on lisää. – Myös Uruguayssa on edessä liiton tulevan strategian luominen liittokokouksessa sekä työehtosopimusneuvottelut, kertoi liiton puheenjohtaja Washington Caya? a liittojen välisessä etäkokouksessa. Molemmissa maissa paperisektorin työehtosopimusten voimassaolo päättyy tämän vuoden lopussa. puheenjohtaja Petri Vanhala painotti, että Paperiliitto edelleen neuvottelee jäsenten työehdoista. Muut yritykset ovat sopimusjärjestelmän muutoksen suhteen maltillisia, mutta UPM on ilmoittanut halunsa luopua valtakunnallisista sopimuksista ja tehdä sopimukset yritystai toimialakohtaisesti tai suoraan henkilöstön kanssa. – Se, mikä on tilanne ensi vuoden alussa, aiheuttaa melkoista hämmennystä, sanoi UPM Rauman tehtaan pääluottamusmies ja Paperiliiton valtuuston puheenjohtaja Jouko Aitonurmi. UPM:n ja Stora Enson edustajat pohtivat Suomen sopimusjärjestelmän linjamuutoksen vaikutuksia omaan maahansa ja erityisesti UPM:n uuden sellutehtaan työehdoista käynnissä oleviin paikallisiin neuvotteluihin. He pitivät Suomen tilannetta vakavana ja olivat valmiita ilmaisemaan tukensa, jos työnantaja ei tunnusta työntekijöiden kollektiivista neuvotteluoikeutta. Esillä oli myös uruguaylaisten tarkkailijajäsenyys UPM-Kymmenen Eurooppa foorumin kokouksiin. UPM:n johto hylkäsi suomalaisten esityksen uudelleen. Stora Ensolla globaali, eurooppalaista yritysneuvostoa eli EWC:tä laajempi toimielin on toiminut pari vuotta. Liittojen puheenjohtajat pitivät tärkeänä hyvää keskusteluyhteyttä eri maissa toimivien paperiliittolaisten välillä ja kokoukset jatkuvat. Tapaamisia koordinoi Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK. • Uruguayn paperityöntekijöillä on tänä vuonna Paperiliiton tapaan sekä liittokokous että työehtosopimusneuvottelut. Suomen tes kiinnostaa Uruguayssa Petri Vanhala Paperiliitosta, Janne Ronkainen SASKista, Jari Hakkarainen Teollisuusliitosta ja Jouko Aitonurmi UPM Rauman tehtaalta jakoivat Etelä-Amerikkaan yhteiset puheenaiheet Teams-kokouksessa. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 22.6.2021 20.14.41 22.6.2021 20.14.41
• S o v i t t u a Näin paperiteollisuuden työehtosopimus toimii käytännössä. Osa 5/10 Henkilöstön edustajat työehtosopimuksessa on määritelty henkilöstön edustajien asema, oikeuden ja kor vaukset. Luottamusmiesjärjestelmä rakentuu ainoastaan työehtosopimuksen määräysten perusteella, koska lainsäädäntö ei tunne luottamusmiestä tai siihen liittyviä toimintaoikeuksia. Lainsäädännössä on käsitelty vain luottamusmiesvaltuutetun toimintaa ja siihen liittyviä oikeuksia ja velvollisuuksia. Työehtosopimuksen luottamusmiesmääräykset määrittelevät mm. luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen tehtävät ja toimialueen, työstä vapautuksen, palkkauksen, toimitilat ja varaluottamusmiesten ja varavaltuutettujen toiminnan. Työehtosopimuksen osana oleva yleissopimus antaa lisäksi luottamusmiehille ja työsuojeluvaltuutetuille turvaa mm. palkkojen muodostukseen, ehdokasja jälkisuojaa vaalitilanteisiin sekä määrittelee henkilöstön edustajille annettavat tiedot. Tärkeää on myös henkilöstön edustajien koulutus ja siihen liittyvät pelisäännöt. • Markku Häyrynen vastaava työehtosihteeri 5 / k u o r i m o / 7 Finnpulp vaatii KHO:n päätöksen purkua Sorsasaloon biotuotetehdashanketta suunnitteleva Finnpulp Oy on jättänyt purkuhakemuksen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Yhtiö vaatii tehdashankkeen ympäristölupaa koskevan kielteisen päätöksen purkua. Yhtiö tavoittelee ympäristöluvan välitöntä purkua tai ainakin asian uudelleen käsittelyä. Finnpulpin mielestä KHO:n vuoden ???? joulukuussa antama hylkäävä päätös perustui katselmusta ja asian selvittämistä koskevaan menettelyvirheeseen. Yhtiö kertoo asiasta tiedotteessaan. Suunniteltu biotuotetehdas tuottaisi havusellua ?,? milj. tonnia vuodessa ja merkittävät määrät biokemikaaleja sekä biosähköä. • Anjalankoskelle ?? miljoonan investointi Enso investoi Anjalan paperitehtaalle ja Inkeroisten kartonkitehtaalle parantaakseen kilpailukykyä ja ympäristöystävällisyyttä. Tavoitteena on pienentää päästöjä sekä varmistaa lämmöntuotannossa joustavasti eri polttoaineseosten käyttö. Investointiin liittyvät työt on tarkoitus aloittaa tämän vuoden toisen neljänneksen aikana ja ne valmistuvat arviolta vuoden ???? kolmannella neljänneksellä. Anjalan paperitehtaan tuotteet ovat kirjapaperia, aikakauslehtipaperia ja parannettua sanomalehtipaperia ja tuotantokapasiteetti on vuosittain ??? ??? tonnia. Inkeroisten kartonkitehtaan vuotuinen tuotantokapasiteetti on ??? ??? tonnia. Yhteensä laitokset työllistävät noin ??? henkilöä. Stora Enso investoi lisäksi ?? miljoonaa euroa sellun tuotannon nykyaikaistamiseen Nymöllassa Ruotsissa. Tavoitteena on nostaa vuotuista havupuusellun tuotantokapasiteettia noin ??? ??? tonnista ??? ??? tonniin. • »Kun Stora Enso lähti aikoinaan Kemijärveltä, se purki tehtaansa ja torjui tylysti muiden aikeet sellun teon jatkamisesta. Suomen valtion on pidettävä yhtiön suurimpana omistajana huoli siitä, ettei vastaava toistu Kemissä.» Lapin Kansa ??.?. Teollisuusliiton päätös seurasi Paperiliittoa valtuusto muutti Paperiliiton liittokokouksen jälkeen Teollisuusliiton ammattiosastojen sääntöjä siten, että ne estävät ammattiosastoja tekemästä jäseniä koskevia yrityskohtaisia työehtosopimuksia. Paperiliiton tavoin myös Teollisuusliitto on työnantajajärjestöjen ilmoitusten jälkeen korostanut sitä, että liitto tekee edelleen jäseniään koskevat työehtosopimukset. Teollisuusliiton sääntömuutos liittyy kahden työnantajajärjestön Metsäteollisuuden ja Teknologiateollisuuden päätöksiin irtautua valtakunnallisista työehtosopimuksista. Ammattiosastot ja luottamusmiehet voivat kuitenkin edelleen tehdä Teollisuusliiton solmimien työehtosopimusten mukaisia paikallisia sopimuksia. Teollisuusliitto tiivistää yhteistyötään toimihenkilöitä edustavan Ammattiliitto Pron kanssa mekaanisen metsäteollisuuden työehtosopimusneuvotteluissa. Liitot tavoittelevat elokuussa alkavissa neuvotteluissa yrityskohtaisia koko henkilökunnan kattavia työehtosopimuksia mekaaniseen metsäteollisuuteen. • Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 22.6.2021 20.14.41 22.6.2021 20.14.41
• 8 / 5 / k u o r i m o voit? kysyy Työterveyslaitoksen työhyvinvointitesti. Aurinko hellii Lappeenrannan satamaa, kun Kaukaan sellutehtaalla työskentelevä Veikko Nikkinen pohtii työhyvinvointiaan kahvilan terassilla. Tunnen olevani täynnä energiaa. Olen innostunut työstäni, hän lukee ensimmäisiä väitteitä. – No en nyt kyllä ihan päivittäin, ehkä kerran viikossa. Kyllä se into on vuosien mittaan karissut. ??-vuotias Nikkinen on työskennellyt Kaukaalla jo ?? vuotta. Pitkät työvuodet tuntuvat kropassa ja mielessä. Testi etenee osiosta toiseen ja lopuksi se summaa tulokset. Nikkisellä ei ole työriippuvuutta nimeksikään ja työn imu ja työtyytyväisyys ovat kohtalaisia. Työuupumus on kuitenkin melko korkealla tasolla ja työssä tylsistyminen huipussaan. Tulokset eivät Nikkistä yllätä. Hän miettii, että suurin syy uupumiseen ja ihan sama -asenteeseen ovat uniongelmat. Nikkiselle erityisesti aamuvuorot ovat raskaita, sillä nukahtaminen on vaikeaa. – Jos on tehnyt ?? vuotta vuorotyötä ja väittää, ettei ole uniongelmia, taatusti valehtelee. Meillä on käytössä lyhyt kierto. Sanon aina, että se väsyttää kotona vähemmän ja töissä enemmän. Nikkinen pohtii, että ennen vanhaan tehtaalla oli mahdollisuuksia siirtyä päivävuoroon, jos vuorotyö koetteli liikaa. Enää sellaisia pestejä ei ole. Työssä tylsistyminen johtuu Nikkisen mukaan paljolti siitä, että kun työ sujuu ja koneet pelittävät, ei tekemistä paljon ole. – Aika kuluu silloin hitaasti. Tämä on vähän ristiriitainen juttu, sillä tuloksen kannaltahan on tosi hyvä, kun mitään ei tapahdu. Nikkinen on vuosien varrella kohentanut jaksamistaan kahdella vuorotteluvapaalla. Toisella niistä hän purjehti yli Atlantin. Myös työkomennus Kiinaan tehdasta käynnistämään oli tervetullut irtiotto totutuista kuvioista. – Se antoi luottoa omaan ammattitaitoon ja paransi työmotivaatiota. Työvuosia on jäljellä kymmenkunta. – Se tuntuu aika hurjalta. Viimeisen puolen vuoden ajan olen miettinyt aktiivisemmin sitä, että pitäisi alkaa tehdä jotain muuta, kun olen vielä kunnossa. Työn rinnalla Nikkinen on aina tehnyt alppihiihtovalmentajan ja hiihdonopettajan töitä. Hän ei ole kuitenkaan varma, riittäisikö niistä leivän pitimiksi. – Paljon puhutaan siitä, että työelämän pitäisi muuttua. Meiltäkin on lähtenyt porukkaa muihin hommiin ja päivätöihin. Tee työhyvinvointitesti https://www. ttl.? /tyohyvinvointitesti/ • Testi vahvisti Veikko Nikkiselle: työtyytyväisyys on kohtalainen, mutta silti työ uuvuttaa. Miten sinä voit? »Suurin syy uupumiseen ovat uniongelmat.» Veikko Nikkinen tiesi jo etukäteen, minkä tuloksen Työterveyslaitoksen työhyvinvointitesti tuottaisi hänelle. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 22.6.2021 8.53.18 22.6.2021 8.53.18
• / 9 5 / k u o r i m o Testi vahvisti Veikko Nikkiselle: työtyytyväisyys on kohtalainen, mutta silti työ uuvuttaa. A kun ajattelee, että tämän hullummaksi ei meno voi enää mennä, tapahtuu jotain. Toukokuun puolen välin tienoilla kohtasin lehtiotsikon, jota en totisesti olisi uskonut näkeväni. Otsikon mukaan kulkutautimyönteiset Kristallipuolueen edustajat vaativat, että Uppo-Nallen rokotus lastennäytelmässä pitäisi peruuttaa tai muussa tapauksessa Uppo-Nalle saisi turpaansa ja jäisi rattijuopon alle välittömästi, kun selkänsä kääntää. Lastennäytelmässä oli siis kyse nalleparan peippospelkoon tarkoitetusta rohkeusrokotuksesta. Uhkausten jälkeen näytelmään kirjoitettu rohkeusrokottava eläinlääkäri vaihdettiinkin lennosta torimummoon, joka ilmeisesti myi Uppo-Nallelle Ikean kassillisen luutia. Veikkaan, että katsomossa muutama alkuperäisen tekstin tunteva lapsi saattoi miettiä tätä uuden käänteen saanutta jännitysnäytelmää seuratessaan, että mitä helvettiä täällä tapahtuu? pitääkö ihan oikeidenkin ihmisten pelätä poliitikkoja? Ei tietenkään. Vaalijulisteiden mukaan jokainen poliitikko ajaa turvallisempaa Suomea, jossa ovet voi jättää auki ja mennä huoleti peseytymään pelkän suihkuverhon taakse. Vai pitäisikö sittenkin? Helsingin Sanomien (2.6.) julkaiseman jutun mukaan pahimmillaan noin joka kymmenes kuntavaaleihin osallistuvan yksittäisen puolueen ehdokkaista on ollut syytteessä rikoksista. Kun rikosnimikkeistä kolme yleisintä ovat vielä olleet pahoinpitely, törkeä rattijuopumus ja rattijuopumus, alkaa Uppo-Nallenkin varovainen suhtautuminen asiaan näyttää ymmärrettävältä. Paradoksaalisesti alkaakin tuntumaan siltä, että emme tarvitse poliitikkoja suojaamaan meitä kanssaihmisiltä, vaan kanssaihmisiä suojaamaan meitä poliitikoilta. Ei ihme, että jatkuvasti uutisoidaan häiriökäyttäytymisestä vaaliteltoilla. Ehdokashan siellä vain takoo järkeä tyhmän äänestäjänsä päähän. ”Härkää vai luikuria?” kysyy niskaa puristava poliitikko tulevalta alamaiseltaan ja hieroo vielä poloisen naamaa asfalttiin nyppäistessään samalla kokeneesti lompakon maassa ähkivän takataskusta parempaan talteen. Onneksi edessä häämöttää lakisääteinen vuosiloma. Nauttikaa te muutkin siitä. Mikään etuus ei ole itsestään selvä ja melkein kaiken voi menettää. Vuosilomaan vielä sellainen vinkki, että ottakaa tekin Uppo-Nallen tapaan luuta käteen ja pelätkää peipposia laiturinnokassa. Rohkeusrokotteita liian kanssa nauttineista vanhemmista eivät tykkää lapset, eivätkä naapurit. Peipposista puhumattakaan. Nautinnollista kesää. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Aina lastenkirjallisuuteen on liittynyt kohuja. Superhessu paineli kalsareissaan maailmaa pelastamassa ja ankoilla ei ollut housuja ollenkaan. Siinä on syy tähän nykyajan moraaliseen rappioon. Ja peruskoulussa. »Muussa tapauksessa UppoNalle saisi turpaansa ja jäisi rattijuopon alle.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 22.6.2021 8.53.18 22.6.2021 8.53.18
• 10?PaPeriliit to?05 / 2021 10?PaPeriliit to?05 / 2021 teKSti Mari Schildt KUVat Maiju Pohjanheimo, Veera Korhonen, Jukka kOskinen Puolitoistavuotias Emil tietää, että äitiä ei kannata vaivata pikkuasioilla silloin, kun trimmeri raikaa. 10?PaPeriliit to?05 / 2021 Kesäpäivän kruunut Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 23.6.2021 11.49.57 23.6.2021 11.49.57
• PaPeriliit to?05 / 2021?11 PaPeriliit to?05 / 2021? Raskaan talven jälkeen on aika tehdä asioita, jotka tekevät ihmiselle hyvää. Niko Turenius Porista, Saara Koskinen Muhokselta ja Tommi Ehari Kotkasta nauttivat kauniista hellepäivästä ihan omalla tyylillä. Kesäpäivän kruunut Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 23.6.2021 11.49.59 23.6.2021 11.49.59
• »Saattaa kirosana tulla. Onhan siinä monta tuntia jo hiljaa oltukin.» 12?PaPeriliit to?05 / 2021 V irveli, vieheet, ehkä muutama olunen. Porilainen Niko Turenius varmistaa, että kaikki tärkeä on mukana, kun pihalla aurinko kirkastaa kauneinta kesäpäivää. Kokemäenjoen rantaan on kotoa matkaa puolisen kilometriä, ja se taittuu rennosti reippaillen. Jokirannassa Turenius valitsee vieheen kaikessa rauhassa. – Hakuammuntaa, hän sanoo. Viime vuonna Turenius hankki 47 euron kalastusluvan ja kävi kaksi kertaa kalassa. Hän sai pienen hauen ja laski senkin menemään. – Yleensä tyhjin käsin lähdetään kotio. Ei se kyllä haittaa, kun en itse kalasta periaatteessa edes tykkää, hän virnistää. Luonnon hiljaisuuden rikkoo ajoittainen molskahdus. – Vieheitä uitan. Vieheet on huonoja, ja niitä on pakillinen. Amatööri kun olen, niin yleensä tarjouskoreista ostan vieheitä. Satkuja menee silti. Vaikka viehe on halpa. Leveä Kokemäenjoki virtaa majesteetillisen rauhallisesti kohti merta. – Onhan joki hieno, vaikka onhan se tommonen ruskeanharmaa. Ei täällä hirveästi kalastajia näy, kun jokea pidetään niin likaisena. Teollisuus laskee sinne kaikkea, hän juttelee. Oma työpaikka, joen varrella oleva Corexin tehdas, hän tarkentaa, ei kyllä laske mitään jokeen. Hyvillä mielin voi kunnossapidon sähkömies vapaillaan virveliä heitellä. Tosin välillä viranomaiset lätkäisevät rajoituksia jokiveden käytölle. Sikäli on ihan ok, että kalaa ei tule. Vaikka joskus tuleekin. – Kerran saatiin ahvenia. Kissat niitä kävivät haistamassa ja häipyivät. Syötiin ne sitten itse. Turenius oli ehtinyt päälle neljänkymmenen ennen kuin tarttui virveliin. Hän kertoo isänylpeyttä äänessään, että oma parikymppinen poika on kova kalamies. Sai isänsäkin innostumaan. – Pojan kanssa mennään merelle. Sillä on vehkeet viimeisen päälle, hän hyrisee. Se on laatuaikaa, kun isä ja poika käyvät kalassa. – Onhan se kiva lähteä jotain yhteistä tekemään, vaikka aika hiljaa siellä veneessä ollaan, mörököllejä kun ollaan kumpikin. Rauha rikkoutuu vain silloin, kun kala haukkaa kiinni. – Saattaa kirosana tulla. Onhan siinä monta tuntia jo hiljaa oltukin. Tälle kesälle Turenius on taas ostanut luvan. Hän on ehtinyt käydä jo kolme kertaa kalassa – eikä mitään ole tullut. Hän miettii, että tulee siinä kalalle kilohintaa. Siis jos sitä kalaa tulisi. – Se nyt vielä puuttuisi, että kalavehkeet lähtisivät kalastuksenvalvojalle. KratOn Chemicalilla operaattorina työskentelevä Saara Koskinen on juuri vauvalomalla neljännen lapsensa, 7-viikkoisen vauvan kanssa. Hellepäivän aurinko helottaa korkealla taivaankannella, ja Koskinen hoputtaa pienimpiä päiväunille. – Voisihan sitä katsoa Netflixiä tai ottaa päiväunet, kun lapset nukkuvat, vaan ei. Minä odotan kuumeisesti, että vauvakin on syönyt, että pääsisin äkkiä hakemaan trimmerin, eli rimmerin, hän nauraa. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 23.6.2021 11.49.59 23.6.2021 11.49.59
• PaPeriliit to?05 / 2021?13 Sitä ennakoiden hän on käynyt jo hyvissä ajoin laittamassa viiden ampeerin akun lataukseen. Enää peltorit päähän ja jo surahtaa: Vaviskaa kurittomat heinätupsut! – Meillä on 3000 neliön piha, niin tässä on pientä rimmeröintä. Olen hirveän tarkka pihalla, minun pitää ihan sentilleen leikellä kaikki! Siitä saa hyvän mielen, hän vakuuttaa. Koskinen tykkäsi jo lapsena rimmeröidä. Mutta voi pahus kun harmitti, kun oli juuri hollilla oikein röyhöttävä pusikko, niin eikö ollut johto liian tiukalla ja irtosi, plop. – Toisille naisille ostetaan koruja, mutta minä melkein itkin onnesta, kun mies osti minulle Makita-merkkisen akkukäyttöisen rimmerin. Olin että voi vitsi, nyt on vaimo niin tyytyväinen! Alussa Koskisten pihamaalla maa pölisi ja risut lensivät, kun rouva otti tuntumaa rimmeriin. Sen verran tuli harjoiteltua, että nyt voi jo sanoa, että priimaa pakkaa tulemaan. – Nyt kun on tommonen akkuvehje, niin ai että! Luksusta! Mies on ehdotellut robottiruohonleikkuria, mutta ne ehdotukset ovat kaikuneet kuuroille korville. laPSetKin tietävät, että kun äiti rimmeröi, ihan pienellä asialla ei kannata vaivata. Peltoreissa soi lembibiisit ja ruoho lentää. Sääsketkin voivat rauhassa pureskella. – Mies sanoo, että vaikka maailma takana räjähtäisi, niin en edes huomaisi, Koskinen hymyilee. Kun tulee erityisen tiukka kaarre, kuten uuden kuusiaidan Kokemäenjoen rannalla sielu lepää, kun Niko Turenius pääsee kiinni virvelinvarteen. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 23.6.2021 11.50.00 23.6.2021 11.50.00
• 14?PaPeriliit to?05 / 2021 taimien kohdalla, silloin Koskinen ottaa sakset käteen ja hifi stelee. Polvet tulevat vihreiksi, mutta korsien pituus on mestarin jäljiltä täsmälleen oikea. – Joskus sattuu näin, että lapset eivät nukukaan päikkäreitä. Silloin pitää harrastaa tätä minun ihanaa harrastustani yöllä. Naapurit vilkuilevat, kun illalla yhdentoista aikaan Saara se tuolla rimmeröi, konttaa ja leikkaa nurmikkoa. Kyllä ne joskus on katsoneet tiekkö vähän sillee, että onkohan tuokaan nyt ihan oikeesti terve. Että olisko jäänyt yövuorot päälle, hän nauraa. Rimmeröinti on perheen mielestä kuitenkin hyvä juttu, koska äiti on rimmeröinnin päälle aina paremmalla tuulella. Perheen isä on varmistanut säännöllisen rimmeröinnin sillä, että ottaa vetovastuun lastenhoidosta. – Välillä se näyttää heiluttelevan kättä kuistilla, että nyt olisi tultava, kun vauvan eväät ovat rimmeröimässä. Jospa opettelisi sellaisen sidonnan kantoliinaan, että samalla antaisi tissiä kun rimmeröi, hän innostuu. Hyvän rimmeröinnin jälkeen on voittajafi ilis. – Hiki valuu, sääskenpistot kutittaa ihan sikana, heinää on naamassa ja joka paikassa ja hiukset ovat täynnä heinää. Siinä sitä sitten katsoo ja ajattelee, että ei vitsi, tämä on minun pihani ja olen sen nyt leikellyt. Vaikka kädet vähän tärisee, kun on sitä konetta kantanut, niin silti on levännyt olo. Tyhjentyneet akut menevät laturiin odottamaan, että ruoho taas kasvaisi, oikein nopeasti. Koskinen tuumii, että edessä on vielä pitkä, ihana kesä, kun Rakkaalla mukulalla on monta nimeä ”Peruna, alkumerkitykseltään päärynä (r. päron < lat,): podaatti, potatti, potaatti, putatti, putaatti, potaat, potaati, potjeetti, potuatti, potuaatti, potietti, poteitti, potitti, putietti, potatsi, poto, potti, potto, potu, potes, potas, poteri, poter, potko, potusta, potakka, potokka, potikka, perun, pernu, peru, perna, pärinä, päränä, päkärä, pääry, pääly, päppä, pieru, omena, tuhla, tuhli” Lähde: Toivo Vuorela, Kansanperinteen sanakirja, 1979 Tommi Ehari hankkii parhaat uudet perunat Kotkan torilta. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 23.6.2021 11.50.01 23.6.2021 11.50.01
• »Saara se tuolla rimmeröi, konttaa ja leikkaa nurmikkoa.» PaPeriliit to?05 / 2021?15 voi nauttia vauva-arjesta ja rimmeröidä vihreää kultaa koko sielunsa kyllyydestä. Sitten saa istua omalla terassilla ja antaa katseen kiertää kättensä jälkeä – ja kuunnella kun naapurissa vasta käynnistellään ruohonleikkuria. Kun on lomaa Kotkamillsin tehtaalta ja päivä kauneimmillaan, Tommi Ehari lähtee Kotkan torille. Nimittäin kauneinkin kesäpäivä jää vähän puolitiehen, jos sitä ei kruunaa tuoreella, nuoruuttaan punastelevalla uudella perunalla. Torilta saa ne parhaat. – Olen aina tykännyt perunasta. Lapsena se oli niin, että juhannuksena aina syötiin uutta perunaa ensimmäisen kerran. Ennen sitä ei saanut, ei ainakaan meillä syöty. Juhannuksena sitä piti aina olla, sen muistan. Siitä se kesä alkaa, hän juttelee. Hän myöntää, että sen verran kovasti hän on kesää odottanut, että on lähikaupassa sortunut. Kärryyn tuli nostettua pakkaus egyptiläistä uutta perunaa. Faaraoiden perunasta ei kuitenkaan saanut iloa irti, ei sitten alkuunkaan, vaikka kuinka olisi kuvitellut. Ne olivat yhtä hepreaa, vai olisivatko olleet hieroglyfejä. Toinen retkahdus, ruotsalainen varhaisperuna, oli jo toista maata. – Ei ne häviä paljon suomalaiselle. Jos olisivat rinnakkain, niin en tiedä, erottaisiko, hän myöntää. Kotiin tullessa hän pesee kattilallisen perunoita juoksevan veden alla hellästi käsin. – Niitähän on olemassa kaikenmaailman hanskoja, mutta minä pesen käsin. Sormissa tuntee, kun ovat puhtaat. En tykkää hiekan raksumisesta hampaissa. Keitinvedessä on aina suolaa, ja tilliä, jos sattuu olemaan. Uuden perunan pitää hänen mielestään jäädä vähän napakaksi, niin että hampailla on työtä. Tärkeintä on kuitenkin se, minkä kanssa uusi peruna syödään. – Lämpönen peruna ja siihen iso köntti voita. Ei ole parempaa. Ihan voitavoita, eikä mitään… Se pitää olla voita. Onneksi sitä on meillä aina jääkaapissa, hän juttelee. Silli tulee hyvänä kakkosena. Voihan sitäkin, vaihtelun vuoksi. – Oikeastaan voisin syödä pelkkiä perunoitakin, mutta kyllähän siinä on aina jotain muutakin: grillipihvi ja salaattia. Se on täydellistä. Viime kesänä Ehari kokeili kasvattaa omia perunoita. – Pihalla, sellaisessa lavakauluksessa, nehän on nyt muotia, hän sanoo. Ehari kertoo, että mikäs sen parempaa kesäpäivän vietettä onkaan, kuin katsoa miten peruna kasvaa. – Välillä kävin tarkistamassa, että tarvitaanko lisää vettä. Viime kesänä taisi kyllä sataa, mutta oli silloin hellepäiviäkin, hän muistelee. Kun perunat sitten nostettiin, ne mahtuivat yhteen kattilaan. Sieltä tuli toistakymmentä perunaa, ne meni melkein kerralla. Oli siinä perunalla hintaa, vaikka sillä nyt paljoa väliä. Tänä vuonna vaimo on laittanut kasvamaan perunan sijaan kaikenlaista muuta vihannesta, joten Eharia nähdään paljon Kotkan torilla. Hän sanoo, että tykkää kyllä maistaa uusiakin ruokalajeja. Mutta sitten lopulta kuitenkin tuntuu hyvältä palata siihen, mikä on tuttua ja turvallista. – Peruna ei ole mikään trendiruoka, mutta minä olen jo niin vanha, että peruna on parasta. Kesä ilman perunaa olisi outo. ? Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 23.6.2021 11.50.01 23.6.2021 11.50.01
• 16?PaPeriliit to?05 / 2021 K enttämies Markku Ruotsalaisella, 19, on ollut tänään hässäkkäpäivä. Lajittamon putkistossa epäiltiin tuketta ja kun pieni tuke oli saatu poistettua, havaittiin toisessa venttiilissä vuoto. – Siinä meni kolme tuntia juoksennellessa ympäriinsä. Ruotsalaisen kesätyöt UPM:n Kaukaan sellutehtaan kuitulinjalla alkoivat huhtikuun alussa ja joka päivä Ruotsalainen oppii jotakin uutta. Tänään hän turvallisti eli lukitsi laitteen ensimmäistä kertaa yksin. Aiemmin hän on tehnyt sen yhdessä ohjaajan kanssa. – Oppimista ja muistamista on paljon. Kaikkien pumppujen, venttiilien ja laitteiden oppimiseen menee varmasti vuosia. Esimeriksi koivulinja on tosi laaja alue. Kun sanotaan, että mene katsomaan, kulkeeko pumpussa X tiivistevesi, niin on tiedettävä, mistä se löytyy. Ruotsalaisella ei ole tapana kirjoittaa muistiin asioita, vaan hän painaa ne mieleensä. Jos hän ei tiedä, hän kysyy, ja jos hän ei vieläkään ymmärrä, hän kysyy uudestaan. Ruotsalainen on niin sanottu sellun nelosmies eli klooridioksilaitoksen hoitaja. Hänen perustehtäviinsä kuuluu kiertää linjat läpi kaksi kertaa vuoron aikana ja ottaa näytteet kloridioksiliuoksesta. – Teemme tipat eli tarkistamme molaarisuuden ja happamuuden. Tarvittaessa lisäämme kemikaaleja tai otamme niitä pois. Soodakattila ja kuitulinja pelaavat yhteen kuin sydän ja keho, valvomotkin ovat vierekkäin, mutta Ruotsalainen on tekemisissä vain oman vuoronsa kanssa. Näin korona-aikaan pyritään muutenkin pitämään kontaktit mahdollisimman vähissä. KAUKAAn sellutehdas sijaitsee paperitehtaan ja biovoimalan välissä tehdasalueella, joka on kuin pienoiskaupunki Lappeenrannan keskustan kyljessä. Sellua on valmistettu näillä sijoilla, kauniin Saimaan rannalla, jo vuodesta 1897. Tänä kesänä UPM Kaukaalla työskentelee noin 170 kesätyöntekijää. Kesäväkeä on tullut taloon maaliskuusta alkaen, ja viimeisimmät aloittivat kesäkuussa. Sellutehtaalle palkattiin noin 70 työntekijää, joista 45 työllistyi tuotantoon. Ruotsalaiselle paikka oli tuttu jo ennestään, sillä hän oli sellulla työssäoppimassa kahdesti viime talvena. – Lopulta en hakenut kesätöihin muualle kuin tänne, sillä minulla oli vahva luotto siihen, että minut valitaan. Ruotsalainen valmistui maaliskuussa prosessinhoitajaksi Saimaan ammattiopistosta. Töitä on nyt tiedossa elokuuhun asti, mutta hän toivoo, että ne jatkuisivat koko syksyn. Tammikuussa häntä odottaa armeija. – Toivottavasti pääsen armeijan jälkeen tänne takaisin ja etenisin jossain vaiheessa ajomieheksi. KUiVAUsKOneeLLe tuleva sellu on kuin kaurapuuroa. Koneenhoitaja poistaa siitä veden, minkä jälkeen sellu arkitetaan, paalataan ja viedään varastoon. Joku irvileuka voisi sanoa, että sellun teko on kuin pontikan keittoa – siinä ei näe kuin lopputuloksen. Lopputuloksen kanssa on tekemisissä tukinrattia pyörittävä Janne Parta. Hän lastaa varastosta rekkoihin ja juniin sellupaaleja, jotka menevät muille UPM:n tehtaille sekä Mussalon satamaan ja sieltä maailmanmarkkinoille. Parralle tämä on toinen kesä kuivauskoneen jälkikäsittelyssä. Työrupeama alkoi toukokuun puolivälissä ja jatkuu neljä kuukautta. Viime kesänä hän työskenteli koivua ajavalla ykköskoneella, nyt havua ajavalla nelosella. – Varastohommien lisäksi osallistun tarvittaessa töihin kuivauskoneella. Oppimista on edelleen paljon, sillä kaikki tietojärjestelmät ovat minulle uusia. Tärkeintä on pysyä rauhallisena ja tarkkana. 39-vuotias Parta on kesätyöntekijäksi iäkäs. Lappeenrantalainen Parta onkin tehnyt vuosia töitä UPM:n Pelloksen vaneritehtaalla Ristiinassa, mutta haluaisi nyt töihin lähemmäs kotia. Siksi hän jäi opintovapaalle viime vuoden tammikuussa ja alkoi opiskella prosessialan perustutkintoa. – Tavoitteeni on valmistua joulukuuhun mennessä. Minulta puuttuu vielä kolme näyttöä selluprosessista. Parrankin haaveena on saada vakituinen työpaikka sellulta. – Työ on mukavaa, liikkuvaa ja monipuolista. Pidän siitä, ettei tarvitse työskennellä yksin vaan oman porukan lisäksi saa tehdä yhteistyötä rekkakuskien ja veeärräläisten kanssa. Juttuun on haastateltu myös UPM Kaukaan työntekijöiden pääluottamusmiestä Kari Rikkilää. ? Kesäväen voimin UPM:n Kaukaan sellutehtaalla häärii vakiväen lisäksi 45 kesätyöntekijää. Heihin kuuluvat myös Markku Ruotsalainen ja Janne Parta. »minulla oli vahva luotto siihen, että minut valitaan.» teksti ? Tiina Suomalainen ?kuva? Mikko Nikkinen Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 21.6.2021 15.02.30 21.6.2021 15.02.30
• PaPeriliit to?10 / 2020?17 Kesäväkeä tehtailla Metsäjätit palkkasivat kesätyöntekijöitä seuraavasti: • UPM yhteensä 790 työntekijää, joista vajaa 520 työskentelee tuotannossa ja kunnossapidossa. • Stora Enso yli 800, joista lähes 500 tuotantoon ja kunnossapitoon. • Metsä Group noin 600, joista noin 340 tuotantoon ja kunnossapitoon. Janne Parta ( vas.) ja Markku Ruotsalainen poseeraavat turvavälin kanssa. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 21.6.2021 15.02.31 21.6.2021 15.02.31
• 18?PaPeriliit to?05 / 2021 Selvät säännöt turvana P aperiliiton liittokokous päätti sääntömuutoksista, joilla turvataan liiton luottamusmiesten asema työehtosopimusneuvotteluissa. Sääntömuutos tehtiin, koska paperiteollisuuden seuraavat työehdot neuvotellaan yrityskohtaisesti. Muutos oli vastaus Metsäteollisuus ry:n viime syksynä tekemään päätökseen irtautua valtakunnallisen sopimuksen tekemisestä. Paperiliiton sääntöihin tehty muutos tarkoittaa, että yrityskohtaiset työehtosopimukset solmii liitto. Ammattiosastot toteuttavat puolestaan paikallista sopimista sovitun työehtosopimuksen puitteissa. Uudet työehdot Paperiliitto aikoo sopia valmiiksi marraskuulla. Nykyinen sopimus on voimassa 31.12.2021 saakka. – Aikaa ei ole syytä hukata, nyt kun markkinatkin käyvät kuumina, totesi jatkokaudelle valittu Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Levottomuus voi kasvaa Liittokokousedustajia huoletti, ymmärretäänkö yhteiskunnassa tarpeeksi, mitä sopimisen hajaantuminen yrityksiin lopulta tarkoittaa ja jääkö niin sanottu Suomen malli toteutumatta. Työehtosopimusten määrän kasvu voi lisätä levottomuutta työmarkkinoilla. Petri Vanhala korosti puheessaan liittokokouksen ajankohdan poikkeuksellisuutta, joka ei johdu vain koronapandemiasta vaan toiminnan vastustuksesta. – Osalla työnantajista tuntuu olevan voimakas halu nujertaa Paperiliitto ja sitä kautta koko ay-liike. Samaa linjaa vetää myös osa maan poliittisista päättäjistä, totesi Vanhala. Huoli suomalaisten työmarkkinoiden toimivuudesta näkyi kokouksessa myös sisarliitoilta Ruotsista ja Uruguaysta saaduissa solidaarisuusviesteissä. Myös maailmanlaajuinen IndustriAll Global osoitti tukensa Paperiliitolle. Paperiliitto olemme me kaikki Petri Vanhala muistutti, että liitto on ollut luomassa sopimusjärjestelmää 115 vuotta ja siltä pohjalta 23. liittokokous oli kannassaan yksimielinen: Paperiliitto neuvottelee jäsentensä työehdot. Vanhala korosti, että Paperiliitto on yhtä kuin liiton jäsenet etäkokouksen ruutujen molemmin puolin. – Kokouksen teemana on pitää Paperiliitto osaavana ja uusiutuvana, ketteränä ja tehokkaana, jotta se olisi jäsenilleen paras mahdollinen ja haluttava edunvalvoja. Pidetään me hyvää huolta liitosta, niin liitto pitää hyvää huolta meistä, Vanhala korosti. Suunnannäyttäjän roolissa Pääministeri Sanna Marin onnitteli 115-vuotiasta Paperiliittoa videotervehdyksellä. – Liiton panos työolojen, työehtojen ja koko suomalaisen sopimusyhteiskunnan kehityksessä on ollut arvokas ja mittava. Liiton historia osoittaa, kuinka työntekijöiden järjestäytyminen ja yhdessä sopiminen tuo kestäviä ratkaisuja. Marin näki, että Paperiliitto on suunnannäyttäjän roolissa ja ytimessä, kun suomalaista sopimusyhteiskuntaa nyt haastetaan. Ay-liike näkee kokonaisuuden Myös SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta korosti muuttuneen sopimustilanteen vaikuttavan koko suomalaiseen ay-liikkeeseen, ei vain Paperiliittoon. – Meille tes on väline, jolla on voitu sopia asioista ja niin, että työnantaja ja työntekijä yhdessä sopivat. Me haluamme ja varmasti myös Paperiliitto haluaa edelleen olla sopimassa työehdoista jäsentensä puolesta. Eloranta pitää tärkeänä, että on ay-liike, joka kantaa huolta kokonaisuudesta yksittäisten kysymysten sijaan. – Se vaatii meiltä ehkä uudenlaisia toimenpiteitä, se vaatii ehkä uudenlaista ajattelua, se vaatii sen miettimistä, miten kykenemme edelleen ylläpitämään edunvalvontaa, Eloranta sanoi. ? Liittokokous vahvisti sääntömuutoksen, jolla Paperiliitto sopii jäsentensä työehdot myös tulevaisuudessa. teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuvat? Lassi Kaaria Paperi_18-23liittokokous.indd 18 Paperi_18-23liittokokous.indd 18 23.6.2021 8.56.12 23.6.2021 8.56.12
• PaPeriliit to?05 / 2021?19 Liittokokousta vetämässä liittosihteeri Juhani Siira, valtuuston puheenjohtaja Jouko Aitonurmi, puheenjohtaja Petri Vanhala ja valtuuston uusi varapuheenjohtaja Ville Nevala. Paperiliiton 23. liittokokous pidettiin Helsingistä etäyh teyksin 17. päivänä kesäkuuta. Pääministeri Sanna Marin totesi tervehdyksessään, että Paperiliitto on suunnannäyttäjän roolissa ja ytimessä, kun suomalaista sopimusyhteiskuntaa nyt haastetaan. Paperi_18-23liittokokous.indd 19 Paperi_18-23liittokokous.indd 19 23.6.2021 8.56.12 23.6.2021 8.56.12
• 20?PaPeriliit to?05 / 2021 Yhteys löytyi etänäkin P aperiliiton liittokokoukset kokoavat joka neljäs vuosi jäsenten edustajat yhteen tekemään päätöksiä, vaihtamaan kuulumisia ja verkostoitumaan. Kun koronapandemian takia liittokokous päätettiin järjestää etänä, monia harmitti, mutta myös houkutti kutsua edustajia yhteen paikkaan. Kotkassa ja Valkeakoskella oli koolla kummassakin neljän ammattiosaston edustajia omalta tai lähiseudun paikkakunnilta. Useimmat olivat koolla yhden ammattiosaston tai jokainen erikseen omissa kodeissaan. Siihenkin on etätyön aikana totuttu. Joutsenon osasto 23 valitsi kokouspaikan hyvien yhteyksien takia ja kokoontui työpaikalla, tehtaan auditoriossa. Eikä etäisyys niihin, joiden puolesta päätökset tehtäisiin, ollut pitkä. – Jäsenten asiallahan myö liittokokouksessa ollaan, tuumi osaston puheenjohtaja Kimmo Virtanen. Aavistus live-kokouksen tunnelmasta Kimmo Virtasen lisäksi osastosta Ari Koponen ja Jarmo Liikka ovat osallistuneet liittokokoukseen aiemminkin, Jari Teppana oli ensikertalainen. Auditoriossa kokous näkyi isolta näytöltä ja osallistujat olivat kirjautuneena omilla koneillaan. – Puheen pitämisen kynnys varmaan monilla aavistuksen verran nousi, koska oli kyse etäkokouksesta. Kyllä päivän aikana silti aavistuksen verran päästiin fyysisen liittokokouksen tunnelmaan, Virtanen sanoo. Kokouksen kesto on vuosien kuluessa lyhentynyt kokonaisesta viikosta kolmeen päivään. Nyt kokous vietiin läpi yhdessä päivässä. Kokoukseen osallistui yhteensä 229 henkeä. Liittokokoukselle tehtiin kaikkiaan 157 esitystä. Suurin osa esityksistä koski edunvalvontaa ja työehtosopimustavoitteita. Joutsenossa kiinnostus esityksiä kohtaan oli Virtasen mukaan yllättävän vähäinen. Osasto ei myöskään tehnyt omaa esitystä. Aktiivisuuteen voi tulla uusi käänne, kun yhteiset tilaisuudet ovat taas mahdollisia. – Meidän porukka jäi kaipaamaan fyysistä kokousta ja odottaa kovasti syksyllä pidettävää tilaisuutta luottamushenkilöille. Alettiin heti Saimaan piirin kesken viestitellä ja järjestämään yhteiskyytiä. Liittokokousta yksin kotona, pienissä porukoissa tai muutaman muun ammattiosaston kanssa. Valkeakosken kolmen ammattiosaston 45:n, 59:n, 70:n ja Tampereen 50:n liittokokousosallistujat kokoontuivat Mallasveden rannalla Hakapirtillä. Vasemmalta Harri Honkala, Kari Leppälä, Juha Nieminen, Tomi Eerola, Arto Reinikainen, Marko Lehtonen, Mika Lahtinen, Kai Vauhkonen, Simo Särkilahti, Jari Rämö, Markku Salokivi ja Juha Notkola. harri nurMinen Paperi_18-23liittokokous.indd 20 Paperi_18-23liittokokous.indd 20 23.6.2021 8.56.13 23.6.2021 8.56.13
• PaPeriliit to?05 / 2021?21 »sdafafd.» Edellisen nelivuotiskauden tapahtumia 2017 17.-18.5. Paperiliiton liittokokousta puhuttavat kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys, työssäjaksaminen, vuorotteluvapaan ehtojen koventuminen sekä eläkejärjestelmän muutokset. 8.8. Tes-neuvottelut paperiteollisuudessa käyntiin. 16.8. Metsä-Groupin Äänekosken biotuotetehdas käynnistettiin suunnitelman mukaisesti. 21.9. Stora Enso irtisanoo Imatran tehtailta 13 henkilöä. 17.11. Paperiliiton liittovaltuusto hyväksyi uuden työehtosopimuksen nro 49. 2018 2.2. Mielenilmaus Senaatintorilla aktiivimallin perumisen tueksi. 1.3. Kotkamillsiltä vireille ensimmäinen paperikoneinvestointi, laminaattipaperin valmistukseen, Suomeen yli 20 vuoteen. 12.4. SAK: Hallituksen kehysriihipäätökset kasvattavat työelämän epävarmuutta ja heikentävät työntekijöiden suojaa. 22.8. SAK: Paikallinen sopiminen yleistynyt, tehty kahdella kolmasosalla SAK:n työpaikoista. 17.9. Irtisanomislakia vastustavien mielenilmausten aikana paperiliittolaisten työt jatkuvat normaalisti. ? ? Yhteys löytyi etänäkin Liittokokousta yksin kotona, pienissä porukoissa tai muutaman muun ammattiosaston kanssa. Raflatacilla vähennys-yt:t Tampereen osaston edustajista kolme seurasi liittokokousta Valkeakoski 45:n omistamalla Hakapirtillä. Yksi heistä oli Raflatacin varapääluottamusmies Simo Särkilahti, joka haluaa välittää kiitokset Valkeakoskelle. – Tunnelma oli kiva, ja yhteydet pelasivat. Voitiin siinä porukalla jutella ja kysellä muilta, mitä mieltä ollaan. Myös kokouksen jälkeen jäätiin vielä keskustelemaan ja pohtimaan, mitä oli sanottu, Särkilahti kertoi. Etäyhteyden päästä seurattu kokous oli pieni lohtu siihen verrattuna, että kokouksessa olisi oltu saman katon alla ja saatu aikaan vielä laajempaa keskustelua. – Vaikka jäi konkkaaminen puhujapönttöön pois, nyt meni aikaa saada mikit auki. Varmaan tiettyä arkuutta osallistumiseen toi se, että puheenvuorot pidettiin etänä. Liittokokouksesta ajatukset siirtyivät nopeasti oman työpaikan yt-neuvotteluihin, joista tulosta odotellaan juhannuksen jälkeen. Työnantaja on ilmoittanut vähennystarpeeksi 35 henkilöä, joista 25 on työntekijätehtävissä. ? ?Rauman osasto 42 poseerasi tervehdyksenä muulle kokous väelle Aarnkarissa meren rannalla. Ammattiosaston lippu on korkealla, samoin hehkutus Rauman Lukon jääkiekkomestaruudesta. Lippua pitelevät Jukka Heinonen, Hannu Saviaho, Pasi Sihvonen ja Hannu Osmonen. ?Neljän osaston voimin. Kotkassa osallistuminen sujui rennosti, mutta juhlavissa puitteissa. Kotkamillsin viereiseen Jugent-taloon kokoontuivat liittokokousta seuraamaan Marko Kaitasuo – Sunila 48, Janne Vikström – Pyhtää 32, Johannes Talja – Kotka 17 ja Antti Huovila – Karhula 73 sekä osastojen muut kokousedustajat. ?Kokousohjelmaan kuului malja 115-vuotiaalle Paperiliitolle ja liittokokouksen päätöksille. Tampereen osasto 4:n puolesta lasia kohottivat Satu Mäkinen, Juha Koivunen, Emilia Astikainen, Manu Anttila, Ilkka Rosendahl ja Kai Kolho. Johannes Wiehn kai kolho Juha viitala Paperi_18-23liittokokous.indd 21 Paperi_18-23liittokokous.indd 21 23.6.2021 8.56.14 23.6.2021 8.56.14
• 22?PaPeriliit to?05 / 2021 Henkilövalintoja ja tukea linjalle L iittokokous valitsi Petri Vanhalan jatkamaan Paperiliiton puheenjohtajana. Vanhala on toiminut Paperiliiton puheenjohtajana vuodesta 2011. Ennen puheenjohtajuutta hän toimi ensin liiton talouspäällikkönä ja sen jälkeen liittosihteerinä. Liittovaltuuston puheenjohtajaksi valittiin toiselle kaudelle Jouko Aitonurmi Raumalta. Valtuuston varapuheenjohtajaksi valittiin Ville Nevala Kyröskoskelta. Nevala seuraa viisi kautta puheenjohtajana toiminutta Jouko Suomalaista Veitsiluodosta. Liittokokouksessa valittiin jäsenet liiton uuteen hallitukseen ja liittovaltuustoon. Yhteenkuuluvuus on tärkeää Puheenvuoroissa liittokokousedustajat antoivat evästystä tuleviin paperiteollisuuden työehtosopimusneuvotteluihin niin sopimuksen sisällön yhtenevyyksien kuin luottamusmiesten aseman takaamisen suhteen. Puhujat nimesivät Paperiliiton vahvuuksia: yhteenkuuluvuuden, yhtenäisyyden ja kyvyn tehdä yhteistyötä ja antoivat tukensa Paperiliiton linjalle neuvotella työehdot myös tulevaisuudessa. Tätä vahvistettiin liittokokouksessa sääntömuutoksella, joka turvaa luottamusmiehen aseman paperiliiton liittokokouksen yhteydessä kokoontui myös Paperityöväen Työttömyyskassan edustajisto. Edustajisto valitsi työttömyyskassan hallituksen puheenjohtajana jatkamaan toiselle kaudelle Sami Laakson. Kokouksessa valittiin myös jäsenet työttömyyskassan uuteen hallitukseen. ? Liittokokous valitsi nelivuotiskaudelle puheenjohtajat sekä hallituksen ja valtuuston jäsenet. ? Paperiliiton puheenjohtajana jatkaa Petri Vanhala ja liittovaltuuston puheenjohtajana Jouko Aitonurmi. Ville Nevala on uusi valtuuston varapuheenjohtaja. ? Sami Laakso valittiin jatkamaan työttömyyskassan hallituksen puheenjohtajana. ? Viime syksynä kassanjohtajana aloittanut Päivi Äijälä esitteli Paperityöväen Työttömyyskassan nelivuotiskauden toiminnat kassan edustajiston kokouksessa. Edustajiston muodostavat Paperiliiton liittokokousedustajat. ? Joutseno 23:n Ari Koponen, Jarmo Liikka, uusi liittovaltuuston jäsen Jari Teppana ja Kimmo Virtanen. lassi kaaria lassi kaaria lassi kaaria Paperi_18-23liittokokous.indd 22 Paperi_18-23liittokokous.indd 22 23.6.2021 8.56.14 23.6.2021 8.56.14
• PaPeriliit to?05 / 2021?23 6.11. Edunvalvontapäivillä yli 160 paperiliittolaista luottamushenkilöä pohjustamassa uutta tes-neuvottelukierrosta. 21.11. Paperiliitto nostaa työmarkkina-asiat kevään eduskuntavaalien kärkiteemaksi 2019 22.1. Paperiliiton edunvalvonnan puhelinpalvelu täyttää vuoden. Edunvalvonta neuvoi eniten työaikaan ja palkkaukseen liittyvissä asioissa. 1.2. Stora Enso aikoo osana 120 miljoonan euron vuosittaista säästöä sulkea paperikoneen Imatralta. 6.3. Eduskuntavaaleissa ainakin kuusi paperiliittolaista ehdolla. 25.3. Stora Enso päättää sulkea Oulusta kaksi paperikonetta ja investoi toisen koneen muuttamiseen kartongintuotantoon. 26.3. Walki aloittaa 45 työpaikan vähentämiseen johtavat yt-neuvottelut Pietarsaaressa. Tuotannolliset ja taloudelliset syyt. 17.4. Stora Enson Imatran tehtaiden paperikone 6 suljetaan vuoden loppuun mennessä. 55 irtisanottua. 26.4. Metsä Fibre jatkaa Kemin uuden biotuotetehtaan hankesuunnittelua. 28.5. Oulusta irtisanotaan 365 henkilöä Stora Enson muuttaessa tehtaan tuotantosuuntaa ja sulkiessa yhden paperikoneen ja arkittamon. 18.6. Paperiliitto on mukana hallituksen järjestämässä Kasvun ja luottamuksen seminaarissa. 18.9. Maan hallitus päätti budjettiriihessään kumota aktiivimallin. 20.9. Paperiliiton työehtosopimus on sanottu irti. Neuvottelut alkavat lokakuussa. 3.10. Amcor päättää sulkea Lieksan ja Kauttuan tehtaat. 16.10 Paperiteollisuuden työehtosopimusneuvottelut alkavat. 18.10. UPM aikoo sulkea Raumalta yhden paperikoneen. Tuotanto jatkuu kahdella jäljellä olevalla. 8.11. Paperiliitto ilmaisee tukensa PAU:n (Posti) työtaistelulle. 2020 7.1. Paperiteollisuuden tes-neuvottelut junnaavat paikoillaan. 12.1. Paperiliitto katkaisi neuvottelut Metsäteollisuus ry:n kanssa ja jätti lakkoilmoitukset. 27.1. Lakko alkaa. Sovittelu ei tuonut tulosta paperiteollisuuden työehtoriitaan. 12.2. Työehtosopimus syntyy, lakko ja työsulku päättyy. 19.2. Stora Enson Varkauden pakkauskartonkitehtaalta vähennetään 48 henkilöä. Maaliskuu Koronapandemiasta johtuen tehtailla otetaan käyttöön tiukkoja työhygieniaja turvavälijärjestelyjä tartuntojen ehkäisemiseksi ja tuotannon varmistamiseksi. Paperiliitto peruu tulevia tapahtumia maalis-huhtikuulta. 29.4. Suojavarustelahjoitus Paperiliitolta terveydenhuoltoon haastaa muitakin mukaan. 26.8. UPM päättää sulkea Kaipolan paperitehtaan. 27.11. Liiton lomakeskukset pidetään suljettuina koronavirustilanteen vuoksi. 9.12. Googlen mukaan Paperiliitto kahdeksas kiinnostavimpien uutishakujen listalla Suomessa. 18.12. Kemin odotettu biotuotetehdas sai ympäristöluvan. 2021 29.1. Stora Enson Oulun tehtaalla pintakartongin valmistus käynnistyy. 11.2 Metsä Group päättää rakentaa biotuotetehtaan Kemiin + investoinnin arvo ja valmistuminen 17.6. Stora Enso päättää sulkea Veitsiluodon tehtaan. 17.6. Paperiliiton liittokokous pidetään koronapandemiasta johtuen etäkokouksena ja yksipäiväisenä. Liiton linjana on sopia työehdot jäsenten puolesta myös tulevissa paperiteollisuuden neuvotteluissa, jotka toteutuvat yrityskohtaisina. Henkilövalintoja ja tukea linjalle Liittokokous valitsi nelivuotiskaudelle puheenjohtajat sekä hallituksen ja valtuuston jäsenet. Liittovaltuusto 2021-2025 puheenjohtaja Jouko Aitonurmi os. 42 Rauma, varapuheenjohtaja Ville Nevala os. 38 Kyröskoski (uusi) Pirkanmaa: Harri Honkala os. 45 Valkeakoski, Markku Salokivi os. 70 Valkeakoski (uusi), Ville Nevala os. 38 Kyröskoski, Vesa Järvinen, os. 75 Lempäälä Länsi-Suomi: Jouko Aitonurmi os. 42 Rauma, Jukka Virta os. 7 Kauttua, Veikko Julin os. 7 Kauttua (uusi) Etelä-Suomi: Harri Lindholm os. 87 Kirkniemi, Jani Markio os. 54 Tervakoski, Arja Saarinen os. 66 Hämeenlinna. Kymen piiri: Jukka Rimo os. 17 Kotka, Hannu Mentula os. 85 Kuusanniemi-Voikkaa (uusi), Marko Kaitasuo os. 48 Sunila, Petri Kiander os. 81 Heinola, Seppo Reponen os. 86 Lahti (uusi), Tommi Ropa os. 73 Karhula. Keski-Suomi: Kari Blom os. 11 Jämsänkoski (uusi), Sami Metsälä os. 13 Äänekoski (uusi), Eero Vekkeli os. 13 Äänekoski (uusi) Pohjois-Karjala: Marko Tirronen, os. 55 Kuopio, Pentti Suni, os. 88 Uimaharju, Tero Tolvanen, os. 30 Pankakoski (uusi) Pohjois-Suomi: Mikko Alamommo, os. 41 Veitsiluoto, Reima Halme, os. 33 Kemi (uusi), Mari Roivainen os. 43 Oulu (uusi), Marko Luoto, os. 52 Pietarsaari Saimaa: Tiina Ovaska, os. 21 Kaukopää, Jari Teppana os. 23 Joutseno (uusi), Mika Viskari, os. 25 Simpele, Janne Hämäläinen os. 22 Tainionkoski (uusi) Liiton hallitus 2021-2025 puheenjohtaja Petri Vanhala, Päivi Lumikumpu os. 46 Helsinki, Tommi Bragge os. 19 Kuusankoski (uusi), Jari Punakivi os. 15 Inkeroinen, Arto Hulkko os. 21 Kaukopää, Kari Rikkilä os. 44 Lauritsala, Jorma Paajanen os. 77 Äänekoski, Jukka Voutilainen os. 14 Varkaus, Pertti Niemi os. 50 Tampere, Pasi Manninen os. 52 Pietarsaari, Mika Lehtonen os. 2 Nokia Timo Hietanen os. 11 Jämsänkoski, Juha Kenttä os. 33 Kemi (uusi), Olli-Pekka Kaikkonen os. 43 Oulu Jääkiekkoilija Timo Jutila veti kokousedustajille taukojumpan. lassi kaaria Paperi_18-23liittokokous.indd 23 Paperi_18-23liittokokous.indd 23 23.6.2021 8.56.15 23.6.2021 8.56.15
• 24?PaPeriliit to?05 / 2021 Kyllä kannattaa 24?PaPeriliit to?05 / 2021 L AHTELAISET Vadelmakosket ovat monta kertaa huomanneet, kuinka tärkeä ammattiliitto ja sen sopima työehtosopimus on. Eikä ole kyse siitä, että työsuhteissa olisi ollut ongelmia, päinvastoin. Villellä tes tuntuu palkkapussissa ja työvuorojärjestelmässä, myös isyysvapaan käytännöissä. Krista arvostaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Hän työskenteli Villen kanssa samalla Stora Enso Packagingin Lahden tehtaalla määräaikaisella työsopimuksella. Sen päätyttyä Paperityöväen Työttömyyskassa maksoi Kristalle kolmen kuukauden ajan työttömyyspäivärahaa ennen vanhempainvapaata. Esikoinen syntyi vuosi ja kahdeksan kuukautta sitten, kuopus on puolivuotias. Verrattiin kuninkaallisiin Jos ulkomailla ihastellaan suomalaisten mahdollisuuksia tuettuihin perhevapaisiin, huomiota herättävät myös vuosilomien pituus ja paperiteollisuuden ansiot. Vadelmakosket tekivät kaksi vuotta sitten matkan maailman ympäri ja oppivat arvostamaan ammattiyhdistyksen toimia vielä lisää. – Lentokoneessa vieressämme istunut amerikkalaismies suhtautui meihin kuin johonkin kuninkaallisiin. Hänestä oli käsittämätöntä, että meillä on varaa lentää maailman ympäri ja pitää viiden viikon palkallinen loma, kertoo Krista. Vadelmakosket kävivät Uudessa Seelannissa suomalaisen ystävänsä luona. Hän teki kymmentuntisia päiviä ja viikonlopputöitä ilman lisiä ja alhaisemmalla palkalla kuin Suomessa. Keskusteluissa paikallisten kanssa kävi ilmi, että aiemmin tilanne oli toinen. Ammattiliitoilla on enemmän mainetta kuin valtaa, sillä työehtoja on heikennetty. Se oli pysäyttävää puhetta. – Ammattiyhdistysliikettä on ajettu alas 90-luvulta lähtien. Työaikaa on pidennetty ja ylityökorvaukset ja lisät etenkin nuorille työntekijöille utopiaa. Majoittajamme sanoikin meille, että pitäkää huoli, ettei Suomessa käy samalla tavalla, Krista kertoo. – Jännityksellä odotan mitä tulee tapahtumaan tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Ja voiko tilanne muuttua Suomessa yhtä radikaalisti, pohtii Ville Vadelmakoski. Vadelmakosket ovat monta kertaa huomanneet, kuinka tärkeä ammattiliitto ja sen sopima työehtosopimus on. Eikä ole kyse siitä, että työsuhteissa olisi ollut ongelmia, päinvastoin. tes tuntuu palkkapussissa ja työvuorojärjestelmässä, myös isyysvapaan käytännöissä. arvostaa ansiosidonnaista työttömyysturvaa. Hän työskenteli Villen kanssa samalla Stora Enso Packagingin Lahden tehtaalla määräaikaisella työsopimuksella. Sen päätyttyä Paperityöväen Työttömyyskassa maksoi Kristalle kolmen kuukauden ajan työttömyyspäivärahaa ennen vanhempainvapaata. Esikoinen syntyi vuosi ja kahdeksan Jos ulkomailla ihastellaan suomalaisten mahdollisuuksia tuettuihin perhevapaisiin, huomiota herättävät myös vuosilomien pituus ja paperiteollisuuden ansiot. Vadelmakosket tekivät kaksi vuotta sitten matkan maailman ympäri ja oppivat arvostamaan – Lentokoneessa vieressämme istunut amerikkalaismies suhtautui meihin kuin johonkin kuninkaallisiin. Hänestä oli käsittämätöntä, että meillä on varaa lentää maailman ympäri Vadelmakosket kävivät Uudessa Seelannissa suomalaisen ystävänsä luona. Hän teki kymmentuntisia päiviä ja viikonlopputöitä ilman lisiä ja alhaisemmalla palkalla kuin Suomessa. Keskusteluissa paikallisten kanssa kävi ilmi, että aiemmin tilanne oli toinen. Ammattiliitoilla on enemmän mainetta kuin valtaa, sillä työehtoja on heikennetty. Se oli pysäyttävää puhetta. – Ammattiyhdistysliikettä on ajettu alas 90-luvulta lähtien. Työaikaa on pidennetty ja ylityökorvaukset ja lisät etenkin nuorille työntekijöille utopiaa. Majoittajamme sanoikin meille, että pitäkää huoli, ettei Suomessa käy samalla tavalla, Krista kertoo. – Jännityksellä odotan mitä tulee tapahtumaan tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Ja voiko tilanne muuttua SuoLuottamusmiehen apu on lähellä Ville arvelee olevansa nykyisin melko hyvin perillä siitä, mitä kaikkea heidän työpaikallaan noudatettavassa paperiteollisuuden työehtosopimuksessa on sovittu. – Kun vielä lähin työkaveri sattuu olemaan luottamusmies, ihan mielenkiinnosta kuuntelen. Moni asia on palkoista alkaen sovittu paikallisesti – ja vieläpä hyvin, Ville toteaa. – Kyllä paikallista sopimista voi olla lisääkin, kunhan se ei heikennä nykyisen tessin sääntöjä. Ei ole estettä sille, etteikö työnantaja voi antaa enemmän ja sopia tessiä paremmin, Krista summaa. Ville on työnantajaansa varsin tyytyväinen, eikä haikaile muualle. Pomotkin saavat kehuja, sillä maailmanympärimatkaa varten onnistui sopia yhtenäinen loma. Villellä on takanaan ammattikorkean opintoja kauppatieteissä. Krista on luonnontieteiden kandidaatti ja lopputyötä vaille valmis maisteri Umeån yliopistosta. Hänkin palaisi mielellään takaisin tutulle työpaikalle vanhempainvapaan jälkeen. Vadelmakosket ovat samaa mieltä myös siitä, että työehdot edelleen sovittaisiin yhteisesti kaikille. – Ei olisi järkevää eikä kai oikein mahdollistakaan, että jokainen joutuisi yksin mennä sopimaan asiat työnantajan kanssa. Suurimmalla osalla ei ole sellaisia resursseja, että saisivat sillä tavalla itselleen parhaimman sopimuksen, Krista sanoo. Krista ja Ville osaavat antaa arvon ay-liikkeen neuvottelutaidoille. – Ay-liike on tehnyt niin paljon ja saanut työllään paljon aikaiseksi. Moni nuori varmaan pitää automaattisena niitä etuja. Aika paljon muuttuisi, jos otettaisiin kaikki nuo edut pois. KUN Paperiliitto lähettää jäsenilleen kyselyn, he myös vastaavat, aktiivisesti. Taloustutkimuksen toukokuun alussa tekemä tutkimus keräsi vaaditun vastaajamäärän varsin nopeasti. Siitä kuuluu kiitos jäsenille. Muuttuneen työehtosopimustilanteen takia Paperiliitto halusi tuoretta tietoa siitä, mitä jäsenet ajattelevat jäsenyydestään ja työehtojen sopimisesta. kannattaa Krista ja Ville Vadelmakoskelle ammattiliiton jäsenyys on erittäin tärkeää. Kumpikaan ei haluaisi sopia työsuhteen ehtoja yksin. Jäsenkyselyn mukaan suurin osa paperiliittolaisista ajattelee samoin. teKSti Eeva Eloranta-Jokela KUVat Reima Kangas Paperi_24-27_jäsenkysely.indd 24 Paperi_24-27_jäsenkysely.indd 24 22.6.2021 20.25.46 22.6.2021 20.25.46
• PaPeriliit to?05 / 2021?25 PaPeriliit to?05 / 2021?25 – Ay-liike on saanut työllään paljon aikaan. Paljon muuttuisi, jos otettaisiin kaikki nuo edut pois, pohtivat Krista ja Ville Vadelmakoski. Heille ammattiliiton jäsenyys on tärkeää ja tuo turvaa, vaikka pulmia työsuhteissa ei ole ilmennyt, päinvastoin. Paperi_24-27_jäsenkysely.indd 25 Paperi_24-27_jäsenkysely.indd 25 22.6.2021 20.25.47 22.6.2021 20.25.47
• 26?PaPeriliit to?05 / 2021 – Kun teetimme jäsenkyselyn vuosi sitten, halusimme tietoa toiminnan tulevaa suunnittelua varten. Tuon jälkeen tilanne paperiteollisuuden työehtojen sopimisessa on muuttunut ratkaisevalla tavalla ja seuraava kierros toteutetaan yrityskohtaisesti sopien. Siksi oli tärkeää teettää uusi kysely, jonka tuloksia pystyimme hyödyntämään myös liittokokouksessa, perustelee liittosihteeri Juhani Siira. Saadut tulokset vahvistavat viestiä siitä, että Paperiliitto on jäsenilleen tärkeä ja sen apuun halutaan turvautua. Suurin osa vastaajista ei kannata paperiteollisuuden työehtojen sopimista hajautetusti yrityksissä tai että työehtojen sopimisesta henkilökohtaisella tasolla olisi selvää hyötyä. Vuoden 2020 kyselyssä Paperiliiton jäsenyys kuten ammatillinen järjestäytyminen muutenkin koettiin erittäin tärkeäksi nyt ja myös tulevaisuudessa. Paperiliiton jäsenillä on myös poikkeuksellisen voimakas into suositella jäsenyyttä muille. Tähän löytyi perusteluja Paperiliiton edunvalvonnasta sekä jäsenistön asioiden ajamisesta, suuresta järjestäytymisasteesta, liiton suuruudesta ja vahvuudesta sekä tarjolla olevista jäseneduista. Tutkimuksen teki tälläkin kertaa Taloustutkimus. Tutkimusajankohta oli 3.–6.5.2021. Kyselyyn vastasi 612 henkilöä. Vastausprosentti on 25. Tärkeäksi koettu jäsenyys 97 prosenttia vastanneista piti vuosi sitten jäsenyyttä Paperiliitossa melko tai erittäin tärkeänä. Tänä vuonna jäsenyyden koki tärkeäksi hieman pienempi joukko eli 94 prosenttia vastaajista. Alle 35-vuotiaille jäsenyys ei ole yhtä tärkeää kuin yli 50-vuotiaille, mutta ero ei ole merkitsevä. Neljä tärkeintä Paperiliittoon kuulumisen syytä olivat pysyneet ennallaan. Tärkeimpiä syitä kuulua Paperiliittoon olivat työehdoista sopiminen (83 prosentin mielestä), ansiosidonnainen työttömyysturva (73 prosentin mielestä), luottamusmiehen apu työpaikalla (46 prosentin mielestä) ja yhteisen joukkovoiman osoittaminen (45 prosentin mielestä). Vihreä kirja on tuttu Paperiliitto on kuluvan vuoden jälkeen työehtojen sopimisen suhteen täysin uudessa tilanteessa, sillä paperiteollisuuden työehdot aletaan sopia yrityskohtaisesti. Yrityskohtaisen ja paikallisen sopimisen onnistumisessa Paperiliiton vahvuutena on, että jäsenet ovat hyvin perillä nykyisen työehtosopimuksen sisällöstä: 67 prosenttia kyselyyn vastanneista on omasta mielestään joko erittäin tai melko hyvin perillä siitä, mitä työehtosopimuksessa on sovittu. Iän myötä työehto-osaaminen kasvaa eli vanhemmat työntekijät vastaavat tuntevansa työehtosopimuksen paremmin kuin nuoremmat. Vaikka jäsenet tuntuvat olevan työehdoista perillä, kyselyn vastaajista 85 prosenttia on sitä mieltä, että he eivät halua sopia työsuhteensa ehtoja itse. Paperiliitto halutaan neuvottelijaksi Kyselyssä esitettiin tes-neuvotteluja ja -neuvottelijoita koskevia väittämiä, joihin pyydettiin vastaamaan, onko täysin samaa tai täysin eri mieltä, jokseenkin samaa tai jokseenkin eri mieltä tai ei samaa eikä eri mieltä. 93 prosenttia vastaajista on täysin (70 %) tai jokseenkin (23%) samaa mieltä siitä, että Paperiliitto sopii jatkossakin työntekijöiden puolesta työehtosopimukset, vaikka ne ovatkin yrityskohtaisia. »Paperiliitto on jäsenilleen tärkeä ja sen apuun halutaan turvautua.» 91 prosenttia vastaajista ajattelee samoin täysin (66%) tai jokseenkin (25%) samoin siitä, että työnantajapuoli yrittää yrityskohtaisella sopimisella horjuttaa Paperiliiton asemaa ja lisätä omaa määräysvaltaa. 88 prosenttia on jossain määrin huolissaan siitä, millaisin työehdoin tehdään töitä tulevaisuudessa. 87 prosenttia on vähintään jokseenkin samaa mieltä siitä, että paras tapa huolehtia pelisäännöistä työmarkkinoilla on, että työmarkkinajärjestöt käyvät työehtosopimusneuvottelut. Jokseenkin tai täysin eri mieltä sen suhteen, että työehtojen heikentäminen turvaisi työpaikat tulevaisuudessa paremmin kuin nyt, on vastaajista 89 prosenttia. 85 prosenttia kyselyn vastaajista ilmoitti, että ei haluaisi sopia työsuhteen ehdoista ilman luottamusmiestä. 9 prosenttia olisi valmis sopimaan osan ehdoista itse. 6 prosenttia vastasi, ettei osaa sanoa. Nuorimmissa vastaajissa on hieman enemmän niitä, jotka eivät ole ottaneet kantaa puoleen tai toiseen mutta toisaalta nuorimmat ovat rohkeammin sanomassa, että haluavat sopia työehtoja itse. ? Krista ja Ville Vadelmakoski ulkoilevat tytärtensä kanssa ennen kuin Ville lähtee töihin iltavuoroon. Paperi_24-27_jäsenkysely.indd 26 Paperi_24-27_jäsenkysely.indd 26 22.6.2021 20.25.48 22.6.2021 20.25.48
• Mitä mieltä olet seuraavista väittämistä? Kuinka hyvin olet perillä siitä, mitä kaikkea työehtosopimuksessa on loppujen lopuksi sovittu? On tärkeää, että Paperiliitto sopii jatkossakin työntekijöiden puolesta työehtosopimukset, vaikka ne ovatkin yrityskohtaisia Työnantajapuoli yrittää yrityskohtaisella sopimisella horjuttaa Paperiliiton asemaa ja lisäämään omaa määräysvaltaa Työmarkkinajärjestöjen käymät työehtosopimusneuvottelut ovat paras tapa huolehtia pelisäännöistä työmarkkinoilla Olen huolissani siitä millaisin työehdoin teen töitä tulevaisuudessa Jos työehdot sovitaan paikallisesti, neuvotteluasetelma ei ole tasavertainen työnantajan ja työntekijöiden välillä Jos työnantajani menestyy, niin se palkitsee myös työntekijöitä Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että jatkossa työntekijöiden keskuudestaan valitsemat edustajat sopivat yrityskohtaiset työehdot Uskon että, yrityskohtaisella työehtosopimuksella on merkittävä vaikutus työnantajani menestymiseen yritysten välisessä kilpailussa Tulevissa työehtosopimuksissa pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia myös yksittäisen työntekijän ja työnantajan väliselle sopimiselle Uskon että, yrityskohtaisella työehtosopimuksella saadaan nykyistä paremmat työehdot omalle työpaikalleni Koen työnantajani ajattelevan pääsääntöisesti työntekijöiden parasta Työehtosopimuksen merkitystä korostetaan liikaa, työehdot voidaan sopia muullakin tavalla kuin työehtosopimuksella Uskon siihen, että työehtojen heikentäminen turvaa paremmin työpaikat tulevaisuudessa 4,61 4,51 4,32 4,32 4,16 2,81 2,59 2,5 2,45 2,16 2,11 1,75 1,52 Haluaisitko sopia työsuhteen ehdoista ilman luottamusmiestä? Osan ehdoista 9 % En osaa sanoa 6 % En halua 85 % Kuinka tärkeänä pidät jäsenyyttäsi Paperiliitossa? Erittäin tärkeänä 68% Melko tärkeänä 26% Vain vähän tärkeänä 5% En osaa sanoa 1% 5 täysin samaa mieltä 4 jokseenkin samaa mieltä 3 ei samaa eikä eri mieltä 2 jokseenkin eri mieltä 1 täysin eri mieltä 5 erittäin hyvin 4 melko hyvin 3 en hyvin enkä huonosti 2 melko huonosti 1 erittäin huonosti keskiarvo % 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 % keskiarvo 3,6 PaPeriliit to?05 / 2021?27 Paperi_24-27_jäsenkysely.indd 27 Paperi_24-27_jäsenkysely.indd 27 22.6.2021 20.25.48 22.6.2021 20.25.48
• 28?PaPeriliit to?05 / 2021 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Tulin voimalaitokselle 17 vuotta sitten. Naapurin isäntä oli täällä töissä, ja häneltä kyselin, olisiko paikkoja auki. Ei mennyt kuukautta pitempään, kun olin jo täällä töissä. Ensin töitä luvattiin puoleksi vuodeksi, mutta tällä tiellä olen edelleen. Metsä Tissuen tehtaalle teemme prosessihöyryt ja lämmitämme veden, jota he käyttävät paperimassojen tekemiseen. Teemme myös kaukolämpöä, jolla lämmitetään kaikki Mänttä-Vilppulan kaukolämpökohteet. Ammatiltamme olemme ”vedenkeittäjiä”. Kattilaan menee noin 40-50 tonnia vettä tunnissa. On se jumalattoman paljon. Kattilan sisällä on kilometritolkulla putkea, joissa vesi kulkee. Ensin vesi ajetaan pumpulla ylös lieriöön. Sieltä se valuu laskuputkea pitkin alas kattilaan. Kun se lämpiää, se lähtee nousemaan ylöspäin ja alkaa höyrystyä. Höyry lähtee eteenpäin höyryputkeen ja vesi palaa kattilaan. Yksi vesipisara saattaa tehdä tuon kierroksen seitsemän kertaa, ennen kuin se on muuttunut kokonaan höyryksi. Höyry johdetaan turbiinille, jolla otetaan sen verran sähköä talteen mitä saadaan. Höyry menee eteenpäin tehtaalle. Sitten meillä on täällä kaukolämmön vaihtimet, joissa kiertää kaupungin kaukolämpövesi. Meille on tullut myös uusi savukaasupesuri, jonka kautta ajetaan palaava kaukolämpövesi. Kaukolämpövettä lämmitetään savukaasujen hukkalämmöllä. Samoin tehtaan kemiallinen vesi tulee tänne, ja se lämmitetään. Kattilavalvomossa ajan joka toinen päivä kattilaa. Kaverin kanssa vaihdellaan, että toinen on valvomossa ja toinen kentällä. Kenttähommissa kuljetaan pitkin laitosta ja katsotaan, että vehkeet toimivat ja etsitään vuotoja. Poltamme pääasiassa puuta, sekä lisäksi tehtaan siistauslietettä ja jätevedenveden puhdistamon yhdyskuntalietettä. Tehtaalta tulee hylkypaperia. Öljy on varalla, jos tulee ongelmia polttoaineensyöttöön. Öljykattilaa käytetään esimerkiksi tehtaan seisokkitilanteissa, kun kaukolämpöä pitää kuitenkin tehdä. Ukonilmat ovat pahimpia. Kun sähköt räpsähtävät, voi olla, että menee kaikki pimeäksi. Jos ei tule sähköä, sitten ei voi keittää mitään, ei edes kahvia. Pakkasilla sähkökatko on ongelma kaukolämmön takia. Aina on kuitenkin minun aikanani pystytty kaukolämmöt toimittamaan. Joskus rouvat soittelevat sähköjen perään, mutta kun me emme sähköä toimita, niin emme voi siihen mitenkään vaikuttaa. Sitten on vain alusta alkaen kattila taas käynnistettävä: otettava kattilaan vedet niin, että saa puhaltimet ja pumput käyntiin. Kyllä se siitä lähtee. Kuumin höyryputki on 500-asteinen, ja muut vähemmän. Lauhdeputketkin ovat sata-asteisia, ja niissäkin voi itsensä polttaa. Ilman hanskoja ei kannata mennä koittamaan, että onkohan tuo putki kuuma. Siinä voi pieni sihaus käydä. Luulen, että lähestulkoon kaikki ovat joskus jonnekin vähän hipaisseet ja jälkeä on tullut. Itse olen työsuojeluvaltuutettuna mukana katsomassa kohteita, joihin pitää tehdä muutoksia. Työsuojelun kautta olen alkanut katsomaan tätä laitosta vähän eri silmin. Kun tulin taloon, meni melkein puoli vuotta jo siihen, että oppi kulkemaan talossa: löysi oikeaan paikkaan ja oppi vehkeet nimeltä. Ihan vuodessa eikä kahdessakaan tätä ei opi kokonaisvaltaisesti. Ammattilainen soittaa puhelimella tehtaalle yhdellä kädellä, toisella operoi kattilaa ja kolmannella keittää kahvia. Ei siis hätäile, vaan tekee oman hommansa. Jos on vähän kokemattomampi, niin sitten voi häkeltyneenä juosta ympäriinsä saamatta silti paljoakaan aikaan. Se on paras työpäivä, kun ei tapahdu yhtään mitään. Saa olla omissa oloissaan, syödä eväitä ja vain katsoa, että kaikki toimii. Onhan se omalla tavallaan mielenkiintoinen työpäivä, kun salama taivaalla välähtää ja kaikki on pimeänä. Ukonilma voi jännittää, vaikka olisi ollut voimalaitoksella 20 vuotta. Itse olen sitä mieltä, että etukäteen ei kannata pelätä, niin kuin ei sitäkään, jääkö auton alle, kun kaupungilla kulkee. Tyytyväinen olen oikeastaan joka päivä, kun hommat on saatu toimimaan ja paikat ovat pysyneet ehjinä. Tavoitteena on jaksaa eläkeikään asti. Jos ei tämän huonommaksi mene, niin kyllä se taitaa onnistuakin.»?• Vedenkeittäjä toivoo aurinkoista kesää TeKSTi?Mari Schildt?Kuva?Mikko Vähäniitty Jorma Lehtonen tekee höyryt Metsä Tissuen tehtaalle ja lämmittää kaupungin koteja – paitsi jos sattuu salama iskemään sopivaan kohtaan. »Kuumin höyry­ putki on 500­ asteinen, ja muut vähem ­ män.» Paperi_28-29.indd 28 Paperi_28-29.indd 28 21.6.2021 15.04.39 21.6.2021 15.04.39
• PaPeriliit to?04 / 2020?29 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Jorma Lehtonen työskentelee voimalaitoskäyttäjänä Mäntän Energialla. Paperi_28-29.indd 29 Paperi_28-29.indd 29 21.6.2021 15.04.40 21.6.2021 15.04.40
• 30 / 5 / H i o m o Keurusharjun lomaosakkeet Kun haluat rentouttavan loman viettoon keskisuomalaisen luonnon keskelle, tutustu Keurusharjuun. Paperiliiton jäsenet saavat majoittumisesta Keurusharjun loma-asunnoissa ?? prosentin alennuksen normaalihinnoista. Loma-asunnot varataan hotelli Keurusselältä numerosta ??? ???? ??? tai myynti@ hotelkeurusselka.? . Nettivaraukset voi tehdä sivulta www.keurusharju.? . Kampanjakoodilla Paperiliitto saa alennuksen käyttöön ja voit maksaa majoittumisen etukäteen. Varaudu näyttämään saapuessasi jäsenkorttisi. Hotelli Keurusselkä palvelee lomailijoita aivan loma-asuntoalueen vieressä. Holiday Club Paperiliiton jäsenet saavat Holiday Clubin omien lomahuoneistojen normaalihinnoista ?? prosentin alennuksen. Minimivaraus ? vuorokautta. Loma-asuntojen varaukset puhelimitse Holiday Clubin asiakaspalvelusta puh. ???? ??? ??? (ma–pe ?–??, la ??–??), lisätietoja kohteista www. holidayclub.? . Mainitse soittaessa olevasi Paperiliiton jäsen ja haluavasi tiedustella majoitusta liiton jäsenille kuuluvalla ?? prosentin alennuksella. Paperiliiton jäsenet ovat lisäksi oikeutettuja alennuksiin Holiday Club -kylpylähotellien ja Villas-huoneistojen majoituksesta: • ?? prosentin alennus Holiday Clubin kylpylähotellien hotellimajoituksista ??.?.???? asti. Minimivaraus hotellissa ? vrk. Hotellivaraukset verkkokaupasta www.holidayclub.? kampanjakoodilla: paperiliitto? • ?? prosentin alennus Villas-huoneistojen hinnasta ??.??.???? asti. Minimivaraus huoneistoissa ? vrk. Villas-huoneistojen varaukset verkkokaupasta www.holidayclub.? kampanjakoodilla: Paperiliitto?? Löydä kotimaan matkasi varrelta Paperiliiton jäsenetukohteet. Löydä kotimaan matkasi varrelta Paperiliiton jäsenetukohteet. Matkalle kotimaassa? Paperi_30-31_musarit ym.indd 30 Paperi_30-31_musarit ym.indd 30 22.6.2021 20.52.24 22.6.2021 20.52.24
• / 31 5 / H i o m o Käytä hyväksesi Paperiliiton jäsenedut, kun matkailet Suomessa. Lue lisää eduistasi: paperiliitto.? . Nautitaan kesäkonserteista Tänä kesänä Työväen Musiikkitapahtuman perinteisen festivaalin korvaavat kesäkonsertit. . .– . . järjestettävät konsertit järjestetään Apianniemen kesäteatterilla Valkeakoskella ja ne ovat festivaalia terveysturvallisempia istumapaikkojen ja pienemmän kokonsa vuoksi. Konserttialueella pääsee nauttimaan myös ravintolaja oheispalveluista. Konsertit myös striimataan ja yleisö voi valita, ostaako istumapaikan ulkoilmakatsomoon vai lipun striimattuun live-lähetykseen. Esiintyjinä konserteissa on mm. BEHM, Erika Vikman, Erja Lyytinen, Herra Ylppö, Irina, Kake Randelin, Konsta Hietanen, Korpiklaani, Mariska, Muska ja Saija Tuupanen. Konserttien liput on ostettavissa Tiketistä, www.tiketti.? Työväen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella siirtyy heinäkuulle ????. Jo hankitut festivaaliliput vuosille ???? ja ???? käyvät sellaisinaan kesällä ????, kun Työväen Musiikkitapahtuma juhlii täyttä ?? vuotta. Lipun voi myös halutessaan palauttaa Tiketin ohjeiden mukaisesti. Tapahtumasta tarkemmin: valmu.com Muut majoitusedut Paperiliittolainen lapsineen saa ?? prosentin alennuksen Levi Hotel Spa:n majoitushinnoista. Katso tarkemmat tiedot Levin alennukset-sivulta www.levihotelspa.? . Paperiliiton jäsenet saavat majoitusalennusta Suomen Hostellijärjestön hostelleissa ?? prosenttia. Etu on henkilökohtainen. Verkostoon kuuluu lähes ?? yksilöllistä hostellia ympäri Suomea www. hostellit.? . Lue lisää majoituseduista ja ajankohtaisista jäseneduista nettisivuilta paperiliitto.? . • Behm esiintyy Valkeakosken kesäkonsertissa keskiviikkona ??.?. Paperi_30-31_musarit ym.indd 31 Paperi_30-31_musarit ym.indd 31 22.6.2021 20.52.26 22.6.2021 20.52.26
• 32?PaPeriliit to?05 / 2021 5 / H i o m o Aurinko paistaa siniseltä taivaalta, kun raumalainen Juha Viitala lähettää dronen ylös ja alkaa kuvata sen avulla Särkelän lomakeskusta yläilmoista. On aivan tyyntä. – Join aamukahvin retkeilyautossa ja toisen kupillisen laiturinnokassa, kiva kesäinen aamu, Viitala kertoo. Dronen ”silmin” Särkisalon saaristomaisemat avautuivat kesäisen merellisinä. – Tilat ja koko ympäristö ovat kunnossa ja hyvin pidettyjä. Suosittelen kyllä käymään Särkelässä, Viitala sanoo. Puut kätkevät suojiinsa asuntovaunualueen meren rannalla. Toinen vaunualue sijaitsee parin kilometrin päässä päärakennuksista Makarlanjärven kupeessa. Majoitustiloja on kahdessa rakennuksessa. Pohjois-Kymen järviseudulla Mika Helin kulki Jaalaan Puralan lomakeskukseen vievää hiekkatietä viimeksi 28 vuotta sitten. Viime kilometrit tuntuivat taas kestävän iäisyyden, ennen kuin Puralan rakennukset, ranta ja vaunualue avautuivat silmien eteen. Perillä odotti tälläkin kertaa mieluinen paikka ja nostalgiset muistot lapsuuden lomanvietosta. Helinien paperiliittolaisella perheellä oli tapana lomailla Puralassa joka kesä. – Mahtava oli tuo hiekkaranta jo silloin. Mutta muuten koko alueelle ja majoitustiloihin on tullut huima parannus. Kaikki on viimeisen päälle siistissä kunnossa, kuvailee Helin. Hän yöpyi viisivuotiaan poikansa Vertin kanssa matkalla kotoa Nokialta Lappeenrantaan. Lomakeskus oli avattu korona-ajan sulun jälkeen kolme päivää aiemmin. Lepuuttele lomakeskuksissa TeksTi?Eeva Eloranta-Jokela?kuvA?Juha Viitala Paperiliiton omistamissa lomakeskuksissa yövyt hyvissä puitteissa minihintaan. »Kaikki oli viimeisen päälle kunnossa.» Paperiliiton lomakeskukset Paperiliiton jäsenille tarkoitetuissa kolmessa lomakeskuksessa on yhteisiä keittiöja kylmäsäilytystiloja, suihkut, wc:t, sauna, grillausalueet, kalankäsittelypaikat ja soutuveneitä. Ruokatai kauppapalveluita ei ole. Varaudu omin eväin ja majoitustiloihin omin lakanoin. Lomapaikoissa on käytössä ohjeistus, jonka tarkoitus on tehdä lomailusta koronan suhteen turvallista ja minimoida tartuntariskit. Tarkemmat tiedot lomapaikoista sekä varausja maksuohjeet näet osoitteesta paperiliitto.fi. Särkelä Majoituspaikkoja 60, lisäksi parvella 30. Vaunupaikkoja 32. Osoite: Finnarintie 200, 25610 Ylönkylä. Puhelin: 050 373 9877 arkisin klo 11–13. Alueen hoitaja: Osmo Koste, osmo.koste@paperiliitto.fi Purala Majoituspaikkoja 30, kesällä 60. Vaunupaikkoja vähintään 40. Osoite: Puralantie 131 A, 47850 Verla. Puhelin: 050 340 0127, arkisin klo 11–13. Alueen hoitaja: Riku Valve, riku.valve@paperiliitto.fi Törmälä Majoituspaikkoja 22. Vaunupaikkoja 40. Osoite: Törmäläntie 16, 93999 Kuusamo. Puhelin: 050 566 6119, arkisin klo 11–13. Alueen hoitajat: Maini Kovanen, maini.kovanen@paperiliitto.fi, Pekka Kovanen, pekka.kovanen@paperiliitto.fi Mika ja Vertti Helin Raija Leinonen Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 22.6.2021 11.36.37 22.6.2021 11.36.37
• PaPeriliit to?05 / 2021?33 5 / h i o m o Paperiliiton lomakeskukset ovat hyvin hoidettuja ja viihtyisiä. Särkelän rannasta avautuu upea saaristomeri. – Tähän oli hyvä poiketa matkan varrella. Sattui vielä kelit olemaan loistavat, veden lämpö 20 astetta, kertoo vuosilomaansa pitänyt Helin. Hänen työpaikkansa on Walkilla Valkeakoskella. Vertti oli ensimmäisenä huomannut pihan leikkipaikan. Miesten reissulla luotiin myös uusia muistoja: Vertti kävi elämänsä ensimmäistä kertaa mato-ongella. Kuusamon erämaaluonnossa Renkolainen Raija Leinonen käy miehensä kanssa Törmälässä vähintään kolmesti vuodessa. Kun lomakeskukset koronatilanteen helpotettua avattiin, Leinoset pääsivät taas ajamaan Rengosta kahdeksan sadan kilometrin päähän Kuusamoon. Mukana kulkee myös labradorinnoutaja Ella. – Tämähän on ihan paras Paperiliiton paikoista. Kaikki puitteet on hyviä meille, koska me kalastetaan paljon. Täällä laitureista on helppo astua veneeseen ja lähteä liikkeelle, Leinonen kertoo. Törmälä tuli tutuksi sen jälkeen, kun hän jäi eläkkeelle Huhtamäeltä Hämeenlinnasta. – Ensimmäisellä kerralla jo ajattelin, miten hieno paikka tämä on. Yövyimme silloin Aarnen tuvassa ja tavattiin ihania ihmisiä. Sen käynnin jälkeen hankittiin sitten oma retkeilyauto. Kalastamaan Leinoset tulevat ympäri vuoden. – Täällähän on lisäksi lenkkijuttuja ja Karhunkierrosta Kuusamossa, kuka mitäkin haluaa tehdä. Raija Leinonen vinkkaa, että Törmälään tulijan kannattaa varata riittävästi ruokaa mukaan, sillä lähimpään kauppaan on matkaa. Periltä löytyy eväille ja luonnon antimille jääkaappija pakastintilaa, kuten muissakin lomakeskuksissa. • Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 22.6.2021 11.36.38 22.6.2021 11.36.38
• 34 / i l m o i t u s t a u l u PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSAN YHTEYSTIEDOT Työttömyysturva-asiat: Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Puhelinpäivystys ma–to klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Jäsenten yhteydenotot: eAsiointi > viestit. Viranomaislinja: tyokassa@paperiliitto.? . Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.? /tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. PAPERILIITON JÄSENREKISTERIN YHTEYSTIEDOT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.? , Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Huomio jäsen! VARMISTA, ETTÄ SAAT UUTISKIRJEEMME Meillä on sinulle paljon asiaa, sillä syksyä kohti moni asia voi edetä toisin kuin ennen – ainakin paperiteollisuuden työehtosopimisessa. Lisää eAsioinnissa tietoihisi toimiva meiliosoite, niin uutiskirjeemme löytävät perille. Viestimme ajankohtaisen neuvottelusyksyn lisäksi myös jäseneduista. eAsiointiin pääset tunnistautumaan osoitteessa paperiliitto.? . Tilaa samalla eAsioinnissa mobiilijäsenkortti, niin liittosi palvelut ja uutiset kulkevat mukanasi. Mobiilijäsenkortilla osoitat jäsenyyteesi, kun käytät jäsenetuja. Mobiilijäsenkortti kannattaa ottaa käyttöön jo nyt, sillä muovinen jäsenkortti jää pois käytöstä vuodesta 2022 alkaen. Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 22.6.2021 13.40.42 22.6.2021 13.40.42
• / 35 5 / h i o m o A r j e s s a s i l p p u a Karhulassa työskentelevä Riku Juujärvi vastaa puhelimeen ylitöistä. Hän on ajamassa ”raanaa” eli katossa kulkevaa kuljetinta, jota pitkin hylsypaketteja siirrellään. Juujärveä eivät haittaa satunnaiset ylityöt, kun muuten saa tehdä päivää. – Olen tosi tyytyväinen päivävuoroon, sillä säännöllinen työaika viikonloppuvapaineen auttaa työn ja arjen yhteensovittamisessa. Meillä on ?-, ?ja ?-vuotiaat lapset, ja hammashoitajana työskentelevä vaimoni tekee myös aamuja iltavuoroja. ??-vuotiaan Juujärven suhde Sonocoon on pitkä ja monivaiheinen. Yläasteen jälkeen hän lähti opiskelemaan prosessialaa ja pääsi jo opintojen aikana Sonocolle työharjoitteluun ja kesätöihin. – Älä kysy, miksi valitsin prosessialan. Ei harmainta hajua. Kai minä kuulin, että palkkaus olisi kohdillaan. Armeijan jälkeen Juujärvi teki sivuretken Sotkaan. Sitten Sonocolta soitettiin. Työrupeama päättyi kuitenkin yt-neuvotteluihin ja irtisanomiseen tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Juujärvi löysi töitä rakennuksilta ja alkoi samalla suorittaa talonrakentajan tutkintoa. – Sitten soittivat taas Sonocolta ja pyysivät töihin. Sanoin, etten tule vielä, vaan haluan saada tutkintoni ensin loppuun. Neljä, viisi vuotta sitten Juujärvi palasi Sonocolle ja sai pian vakituisen työpaikan. – Kiitos vaan luottamuksesta, totesin. Tuntuihan se hyvältä saada vakautta ja ennustettavuutta elämään. Juujärvi kuvailee olevansa monitoimimies, jolle ovat tulleet tutuksi kaikki hylsytehtaan hommat: mekaaninen kunnossapito, lastaus ja pakkaus, laboratoriotyöt, koneiden ajot ja trukkikuskin hommat. Osasto ??:n hallituksen varajäseneksi Juujärvi lähti pari, kolme vuotta sitten. – Pyysivät mukaan, kun olen tällainen sosiaalinen kaveri. Olen ollut mukana kokouksissa, talkoissa ja tapahtumia järjestämässä. Samalla saa tietoa ajankohtaisista asioista. Ei minulla ole mitään hinkua päästä vastuullisemmille paikoille vaan koen, että varajäsenenäkin pääsee vaikuttamaan ihan riittävästi. Juujärvi odottelee, että koronarajoituksen päättyisivät ja tapahtumia päästäisiin taas järjestämään. – Ideoita on vaikka kuinka paljon. • Paperiliitto onnittelee valtuutettuja sai Paperiliitolta yhteensä ??? ehdolla ollutta Paperiliiton jäsentä. Heistä valituksi tuli kaikkiaan ?? ehdokasta ?? paikkakunnalle. Ainakin kuudessa kunnassa pääsi valtuustoon kolme tai useampia Paperiliiton jäseniä. Euran ja Kemin valtuustoissa on kummassakin viisi paperiliittolaista, Jämsässä ja Äänekoskella molemmissa neljä. Varkaudessa ja Rautjärvellä valtuustoissa vaikuttaa kolme Paperiliiton jäsentä. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala onnittelee valittuja ja kiittää ehdolle asettuneita Paperiliiton puolesta. On tärkeää, että kunnissa on myös teollisuuden tarpeita tuntevia valtuutettuja, Vanhala toteaa. Kuntavaalitukea Paperiliitolta hakeneiden ehdokkaiden ja valtuustoihin valittujen jäsenten määrä jäi neljän vuoden takaisesta. Vaalitukea sai ??? hakijaa, joista ?? tuli valituksi valtuustojen jäseniksi ?? paikkakunnalla. • Toimistot palvelevat kesälläkin Paperiliitto ja Paperityöväen Työttömyyskassa palvelevat normaalisti koko kesäkauden. Kiitos vaan luottamuksesta, sanoi Riku Juujärvi, kun vakipaikkaa tarjottiin. Osasto ?? hallituksen varajäsen Riku Juujärvi työskentelee Sonocolla. Hän kuvailee itseään monitoimimieheksi. Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 22.6.2021 13.40.42 22.6.2021 13.40.42
• 36?PaPeriliit to?05 / 2021 5 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a M D M U I S E C P F F Y F U K U V A N A D I U M E R A U T A I Y N M B M U K M M E V S S I L M G A T L U K K P O U M G E L U A P L P O I O N U U C R L A I A R A R T H M B I Y E R R G R N R F I O R U D O S R P Y F T I E T L K S I V A L S S G T T T A E E O R N L H K T I L D Y A N Y D I V O H E H V T U U N L H L P B S T M T K R F I I J P Y L G M Y U K I N K U L P T I N I I M U L A H V L I F N T S O U J B K P O V K L Y N G O H M C U Y V M M M J G K L ALUMIINI CESIUM ELOHOPEA GALLIUM HOPEA IRIDIUM KADMIUM KOBOLTTI KROMI KULTA KUPARI LYIJY MANGAANI MOLYBDEENI NIKKELI OSMIUM PLATINA PLUTONIUM RAUTA SINKKI TINA TITAANI VANADIUM VOLFRAMI YTTRIUM M e t a l l e j a (c ) A rt o In ka la w w w .a is u d o ku .c o m Vastaus: 5 = 2 = 15 = 9 2 + 2 2 + 3 2 3 2 3 + = 1 = 9 = 3 = ? Vastaus: 6 : : = 6:5:3 ? x Vastaus: 6 : : = 6:5:3 ? x Vastaus: 6 : : = 6:5:3 ? x s a n a h a k u p u l m a t VAAKA. Laske montako kulmaviivainta tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? YHTÄLÖ. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 1. Venezuelalaisen Roberto Rodriguezin anoppi kuoli vuonna 1971 vävynsä hautajaisissa. Mikä aiheutti anopin kuoleman? A) Vävy avasi arkkunsa kannen ja kömpi haudasta ylös huutaen hirveästi. B) Vävyn arkusta alkoi kuulua Mozartin 4. sinfonia. C) Vävyn arkku räjähti, kun anoppi heitti sen päälle palavan tupakantumpin. D) Vävyn arkku alkoi kohota ylöspäin viemäriputken vaurion vuoksi. . p a k k o t i e t ä ä Nousiko vävy arkusta, vai mikä tappoi anopin? Mitä tekivät nuohoojat junassa? 2. Mihin tarkoitukseen englantilainen rautatieyhtiö London and North Western Railway palkkasi nuohoojia keväällä 1850? A) Häiritsemään varakkaita matkustajia 3. luokassa. B) Kävelemään naama noessa vetureiden ja vaunojen katoilla. C) Levittämään nokea ja tuhkaa kiskoille ja rautatien varrelle. D) Kehumaan kovaäänisesti vetureidensa noen hienostunutta koostumusta. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Minkä lajin huippunimi on Eemi Tervaportti? 2. Millä lempinimellä kutsutaan Suomen naisten jalkapallomaajoukkuetta? 3. Mikä mies on Tommy Hil? ger? 4. Mikä on kojamo? 5. Kuinka usein pidetään kuntavaalit? 6. Mitä tarkoittaa sivistyssana konteksti? 7. Mikä on Kanadan pääkaupunki? 8. Minkä konsernin kartonkitehdas Tako sauhuaa Tampereella? 9. Montako pelaajaa on kentällä rantalentopallo-ottelussa? 10. Kenen iskelmäalbumi on Teipillä tai rakkaudella? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.? /pulmat Vastaus: 5 = 2 = 15 = 9 2 + 2 2 + 3 2 3 2 3 + = 1 = 9 = 3 = ? aDoBe StoCK Paperi_36-37_Tehtävät.indd 36 Paperi_36-37_Tehtävät.indd 36 22.6.2021 8.44.18 22.6.2021 8.44.18
• PaPeriliit to?05 / 2021?37 5 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 31.7. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 5”. Ristikon 4 palkinnon sai Matti Liimatainen, Kuusankoski. ari Kiviharju Paperi_36-37_Tehtävät.indd 37 Paperi_36-37_Tehtävät.indd 37 22.6.2021 8.44.19 22.6.2021 8.44.19
• 38?PaPeriliit to?05 / 2021 kun toukokuun 11. päivänä painokoneen hoitajat Juho Musakka ja Tatu Syvärinen menivät illalla yövuoroon Westpakin Säkylän tehtaaseen, mikään ei ollut aivan ennallaan. Molemmat olivat juuri todistaneet kotitelkkaristaan jääkiekko-ottelun, jossa Lukko voitti Suomen mestaruuden. Edellisestä oli ehtinyt vierähtää 58 vuotta. – Sanotaan näin, että on se ollut sen verran raskasta tuo Lukon kannattaminen vuosien varrella, että oli kieltämättä aika epätodellinen olo. Onko ihan varma, että näin kävi? Aika nopeasti ajatukset kääntyivät työhön, mutta kyllä siitä jauhettiin koko yö ja seuraavakin ja sitäkin seuraava. Ja vieläkin aina välillä, Syvärinen kertoo. Kahvikupeilla taidettiin skoolata, millä sitä töissä muullakaan. – Kun pienestä pitäen on Lukon pelejä seurannut ja itse olen Lukossa pelannutkin, niin kyllä se iso asia oli, Musakka hymyilee. Syvärinen kiittelee, että kotona vaimo ymmärsi Lukkofanin tunteita – vaikka porilainen onkin. – Antoi mun möykät iha rauhas. Kyllä siinä vähän oli roskia silmissä, kun herrat pokaalia nostelivat jäällä. Musakka harmittelee, että koronan takia Rauman jäähalliin ei otettu yleisöä – juuri silloin, kun historiallinen voitto tuli. Syvärisen mukaan se sopii kuvaan. – Se menee samaan kuin koko Lukon kannattaminen: Sitten kun se mestaruus tulee, niin sitten on joku tämmönen tilanne. Vaan ei se minun silmissäni mestaruutta himmennä, hän hymyilee. Työkavereita Musakka ja Syvärinen ovat olleet Westpakilla vuodesta 2012 asti. Sitäkin ennen oltiin jo tuttuja samoilta kyliltä, kuten Westpakilla melkein kaikki. – Tatu on auttavainen ja kova tekemään töitä. Meillä on homma luonannut oikein hyvin, ja voidaan puhella ihan kaikennäköisistä asioista, Musakka kertoo. Syvärinen sanoo, että hän on Musakkaa seitsemän vuotta vanhempi. – Siksi voin sanoa, että Juho on tarkka poika. Todellinen ammattilainen, joka tietää, miten hommat tehdään, hän sanoo. Ajatukset menevät niin yksiin, että kun pohditaan toisen huonoja puolia, kummallekaan ei tule yhtään mieleen. Kaikki tekijät ovat Westpakilla nyt tarpeen, sillä korona-aika on moninkertaistanut painettujen elintarvikepakkausten kysynnän. Suomalaiset ovat kantaneet ruokaa ja Westpakin joustopakkauksia kaupasta kaksin käsin. Työkaverit ovat vain tyytyväisiä että työtä riittää. En missään nimessä valita. Tämä on hyvä työpaikka, Syvärinen sanoo.? • Mari SCHilDt Juho Musakan ja Tatu Syvärisen ei tarvitse vääntää kättä edes jääkiekosta. Lukkofanit painokoneella »Kyllä siinä oli vähän roskia silmissä.» veera korHonen t y ö p a r i Tatu Syvärisen (vas.) ja Juho Musakan ajatukset käyvät yksiin. Paperi_38-39.indd 38 Paperi_38-39.indd 38 22.6.2021 10.07.25 22.6.2021 10.07.25
• PaPeriliit to?05 / 2021?39 5 / T a u k o t i l a I ntialaiset ovat viime vuosien aikana innostuneet matkailemaan. Ennen koronaa olivat muodissa parin viikon mittaiset Euroopan kiertomatkat, Värimeren risteilyt ja Thaimaan rantakohteet. Nyt koronan jälkimainingeissa on kotimaan matkailu noussut suosioon. Intiassa on tarjolla rantoja, autiomaita, Himalajan vuoret, historiallisia palatseja, kullattuja temppeleitä, tiikerisafareita, melkein mitä vaan. Tyypillinen lomailusta innostunut on keskiluokkainen perhe, joka ajaa Delhistä nelivetoautollaan, pakkaa mukaan kaiken mahdollisen isomummeineen kaikkineen ja yöpyy hotellissa tai vuokramökissä. Intialaiset matkustavat melkein aina perheen kanssa ja pitkä ajomatka on osa elämystä. Määränpäähän voi olla matkaa kaksi-kolmekin päivää ja perillä viihdytään toiset pari yötä. Vuosilomia ei maassa tunneta, vaan vapaapäivät noudattavat uskonnollisia juhlia, eli lomia pidetään lyhyissä pätkissä. Suomalaiset tykkäävät puuhailusta ja askareista mökillä ja syövät hernekeittoa tai hiillosmakkaroita. Mökkeilyssä se juttu on askeettisuudessa, hiljaisuudessa ja luonnossa. Intialainen haluaa lomallaan hemmottelua ja viiden tähden palvelua. Ruuat tarjoillaan valmiina pöytään, huoneessa on oltava ilmastointi ja kunnon suihku. Rannat ovat vain selfieitä varten, sillä suurin osa intialaisista ei osaa uida. Lisäksi kulttuurista syistä ei ole soveliasta kirmailla bikinit päällä ja ruskettunut iho koetaan rumaksi. Huoneeseen pakkautuu koko perhe ja hotellista ei juuri paljon poistuta, vaan loman pointti on juuri se hotelli kaikkine herkkuineen. Keskiluokkaiset, kaupunkilaistuneet intialaiset eivät ole ulkoilmaihmisiä. Ymmärrettävistä syistä, koska sää on suuren osan vuotta tukahduttavan kuuma ja paikat saastuneita. Keskiluokkaisilla perheillä on vieläkin muistissa edellisten sukupolvien olot ja maassa on yhä satoja miljoonia, jotka elävät köyhyydessä ilman sähköä tai vettä. Ei siis mikään ihme, että intialainen haluaa lomalleen sen ilmastoinnin ja huonepalvelun .? • m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Luonnossa ja rauhassa AsuinpAikkA?Kuopio syntynyt 2.7.1990 Kuopiossa Asuu tyttöystävän ja kahden kissan kanssa töissä puuprosessinhoitajana Mondi Powerflutella terveiset lähettää työkavereille syntymäpäiväänsä viettää kesäiseen tapaan mökillä. Juha Mononen kAAvillA pienen järven rannalla Juha Monosella on paikka, jossa mökkeily toteutuu mukavasti. – Siihen kuuluu hyvää ruokaa ja kalastelua, kesäaskareita ja aktiviteettejä halonhakkuusta tikanheittoon, kertoo Juha. Mökki sijaitsee isän suvun kotikonnuilla, joten se on paikkana tärkeä. – Täksi kesäksi ei ole mitään isompaa projektia, vaan saa nauttia rauhasta ja luonnon keskellä olemisesta. Mökin merkitys korostuu ihan eri lailla nyt, kun teen työaikamuotoa 27. Viikonloppuriennoille on saumaa vain joka kolmas viikko, mutta mökille voi mennä muulloinkin. Ja soutaa vaikka kalaan. – Ei ole se kalan saaminen niin tärkeää kuin kalaan meneminen. Sama juttu syksyllä, kun tulee metästeltyä. • ?eeva eloranta-Jokela Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. »Rannat ovat vain selfieitä varten, sillä suurin osa intialaisista ei osaa uida.» Paperi_38-39.indd 39 Paperi_38-39.indd 39 22.6.2021 10.07.26 22.6.2021 10.07.26
• Minna Wacklin on 50-vuotias jälkikäsittelyoperaattori Metsä Boardin Äänekosken kartonkitehtaalla. Paperi_40-41.indd 40 Paperi_40-41.indd 40 21.6.2021 15.05.31 21.6.2021 15.05.31
• PaPeriliit to?05 / 2021?41 P a r a s t a e l ä m ä s s ä E lämä on mennyt kolmivuoroa lapsesta saakka. Isä oli kartonkitehtaalla ja äiti papeeritehtaalla. Nyt minä olen kartonkitehtaalla ja mies vaneeritehtaan voimalaitoksella. Velikin on tehtaalla kunnossapidossa. Asuttiin Äänekosken keskustassa. Aa musta iltaan pelattiin pihassa, käytiin uimassa Keiteleen rannalla, samat Dallasit ja lauantaitanssit katottiin koko perhe, ei ajaateltu että se ois tylsää. Lukion jälkeen sain ahaa-elämyksen päästä työnjohtajaksi. Päädyin kuitenkin lukujen jälkeen Suolahteen vaneeritehtaalle tuotantoon. Tapasin mieheni samassa vuorossa. Kohta rakennettiin hirsitaloo miehen lapsuudenkodin pihaan, ja sinne me yksvuotiaan kanssa muutettiin, keskelle mehtää. En ollut ennen nähnyt kyykäärmettä. Hyi hitto niitä oli paljon. Äitiysvapaan jälkeen sain vakipaikan paperitehtaalta. Koska asuttiin Sumiaisissa, Teemu piti tuoda yövuorossa äidille hoitoon. Toista lasta ei tullu siinä mieleen hankkia, ja haave työnjohtajan hommastaki hiipu. 2011 meni tehdas nurin. Aattelin että tää oli tässä. Olin pitkään pätkätyötön. Rullamieheks kartonkitehtaalle pääsy oli ratkaiseva, pääsin pätkien jälkeen viimein viime vuonna oppisopimukselle, ja nyt mua odottaa syksyllä vakipaikka! Se on lottovoitto nykyään. Muut puheet loppuu jokaselta, kun saa lapun kouraan. Oon niin tyytyväine ku voi olla. Herään kahdeksalta, syön puuron, käytän koiria uimassa venerannassa. Mies on lähdössä yövuoroon, niin en heti imuroi. Kun on koirat, niin pitää imuroida joka päivä. Korona on ollut jännä. Hurahdettiin frisbeegolffiinkin. Pari vuotta sitten olis kuulostanut kauheelta jäädä lomaksi kotiin, mutta sehän olikin mukavaa. En tiiä mitä Thaimaan matkoille käy, siellä on aina talvella käyty. Toivon, että näillä mentäsiin, mutta eihän se niin käy. Vanhemmat ei voi loputtomiin asua omakotitaloissaan. Teemu lukee Jyvääskylässä taloustieteitä, menee erilaista maailmaa kohti. Mun lapsuudessa oli neljä vuodenaikaa, mutta tuleeko hänellä olemaan? On pikkusen liukasta ulkoilla sorateillä talvella, kun se ei osaa päättää sataako lunta vai vettä. Eihän sen liukastelua pitäisi olla, elämän. ? Pakko on paras valmentaja. Minna Wacklin oppi tykkäämään omasta arjestaan lomallakin, kun Thaimaa ei ollut vaihtoehto. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Mikko Vähäniitty »Pari vuotta sitten olis kuulostanut kauheelta jäädä lomaksi kotiin.» Paperi_40-41.indd 41 Paperi_40-41.indd 41 21.6.2021 15.05.31 21.6.2021 15.05.31
• 42?PaPeriliit to?05 / 2021 »Hoitaja hymyili ja tökkäsi rokotteen. Myöhemmin tarkistin, että tällä kertaa ei osunut tytön silmään.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. K ävin koronarokotuksessa. Jostain syystä kuvittelin tilanteen olevan samankaltainen kuin influenssarokotetta ottaessa: käyt esittämässä henkilöllisyystodistuksen, odotat jonotushuoneessa ja menet sairaanhoitajan piikitettäväksi kun nimesi huudetaan. Loogisempi ihminen olisi jo etukäteen miettinyt, että koronarokotukset ovat hiukan isompi projekti eikä henkilökohtaiselle palvelulle ole aikaa samassa mittakaavassa. Saapuessani rokotuspaikalle löysin itseni pitkän jonon hännältä ja ensimmäinen tunne oli lievä turhautuminen: tässähän menee koko päivä. Ainakin täällä Tampereella prosessi kuitenkin hoidettiin todella mallikkaasti. Porukkaa ohjattiin kuin armeijassa. Tuosta sisään, käsidesiä käsiin, käänny vasemmalle, istu paikalle numero kolme. Ohjeita tulee lisää tuotapikaa. Parin minuutin odotus ja seuraavaksi henkilötietojen tarkastus, jonka jälkeen isompaa paitaa pois ja piikille. Sairaanhoitaja katseli tatuointejani ja ihmetteli, mihin hän nyt neulan tässä työntäisi. Kerroin, että viimeksi influenssarokotetta ottaessa sairaanhoitaja piikitti olkapäähäni tatuoitua tyttöä silmään. Hoitaja hymyili ja tökkäsi rokotteen. Myöhemmin tarkistin, että tällä kertaa ei osunut tytön silmään. Piikin jälkeen hoitajat ohjasivat odotushuoneeseen, jossa tarkkailtiin anafylaktisen reaktion epätodennäköistä mahdollisuutta. Minulle annettiin lappu, jossa kerrotaan reaktion oireita. En lukenut kuvausta nosebo-vaikutusta peläten. Odotushuoneessa pelasin kännykällä shakkia ja mietiskelin tilannetta. Tästäkö se alkaa, normaali elämä? Puolitoista vuotta on kulunut hyvin oudoissa merkeissä. Ei ole voinut tavata ihmisiä, matkustella tai edes tehdä työtään normaaliin tapaan. Keikkailut on hoidettu etäkokouksissa kotistudiolta ja vaikka taloudellisesti pää on pysynyt pinnan päällä, on vuosi ollut henkisesti hyvin rankka. Pää ja kroppa on tottunut jo vuosien ajan ihmisten edessä esiintymiseen ja siitä nouseviin adrenaliinija dopamiiniannoksiin. Etäkeikkojen jälkeen oli usein hiukan tyhjä olo. Töiden vastapainona olen saanut henkisiä voimia matkustelusta. Normaalisti matkustelen ulkomailla yleensä neljästä viiteen kertaan vuodessa. Kerran vuoteen Yhdysvalloissa mentalismijärjestömme kongressissa, sekä muutaman kerran pienemmillä reissuilla Euroopassa. Etenkin talvella, rankan pikkujoulukauden jälkeen on auringon ja vieraamman kulttuurin nauttiminen tuonut paljon tarvittua hermolomaa. Nyt olen lähinnä ollut kotona. Netflix, pelit, kirjat, kuntosali ja menneiden matkojen mielessä kertaaminen on tullut liiankin tutuksi. Anafylaktista reaktiota ei tapahtunut, joten minut päästetään takaisin lämpimään ulkoilmaan. Toinen piikki elokuussa. Menen juhlistamaan rokotetta kahvin ja vaniljamunkin voimin. Sokeria huulilta pyyhkiessä mietin kulunutta Covid-aikaa, sen haasteita, mutta toisaalta hyviäkin puolia. Pakollinen tauko töiden suhteen on tehnyt myös hyvää. Pyörremyrskyn keskellä ei välttämättä huomaa, kuinka hektistä meno oikeasti on. Vuonna 2019 tein ennätysmäärän keikkoja, kirjoitin kirjan, vierailin useassa mediassa ja tein siinä sivussa kaikenlaisia vastuutehtäviä parin yrityksen ja yhdistyksen parissa. Tauon aikana ehti miettiä suhdetta työhönsä, esiintymiseen ja uratavoitteisiin. Tajusin, etten halua kuuta taivaalta enkä suurta tunnettavuutta. Yksityisyyden arvo ja oman ajan merkitys korostui. Lupasin itselleni, että hoidan työni vieläkin paremmin ja keskityn ainoastaan asioihin, joilla oikeasti on merkitystä. Sanon ei useammin, enkä lähde projekteihin jotka eivät tunnu omalta jutulta. Lompakko saattaa olla hiukan ohuempi, mutta tärkein pääoma sijaitsee pään sisällä. Lähden kahviosta ja ihastelen kaunista säätä. Askel tuntuu jotenkin kevyemmältä. Huomaan kokevani tunteen, jota en ole hetkeen näin voimakkaana tuntenut. Johtuuko tämä rokotteesta? Tuliko sivuoireena tämä kummallinen tunne? Toivo. ? »Lupasin itselleni, että hoidan työni vieläkin paremmin ja keskityn ainoastaan asioihin, joilla oikeasti on merkitystä.» 5 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_42-43.indd 42 Paperi_42-43.indd 42 23.6.2021 11.54.06 23.6.2021 11.54.06
• / 43 5 / i l m o i t u s t a u l u A k y t k i p l k ä ! ~ P p P p ty ä Ty myy k ~ P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k ata u l u Nro 6 Ilm. 27.8. Aineistot viim. 11.8. Nro 7 Ilm. 24.9. Aineistot viim. 8.9. Nro 8 Ilm. 22.10. Aineistot viim. 6.10. Nro 9 Ilm. 19.11. Aineistot viim. 3.11. Nro 10 Ilm. 17.12. Aineistot viim.1.12. Paperi_42-43.indd 43 Paperi_42-43.indd 43 22.6.2021 20.13.17 22.6.2021 20.13.17
• Enemmän kuin laki TYÖEHTOSOPIMUS TARJOAA TYÖNTEKIJÄLLE PAREMMAT TYÖ EHDOT KUIN LAIN SÄÄDÄNTÖ. ESIMERKIKSI VUOROVAPAAT SEKÄ ILTA JA YÖVUOROLISÄT JÄISIVÄT SAAMATTA ILMAN TYÖEHTOSOPIMUSTA. ALLA MUITAKIN ESIMERKKEJÄ TAM 37 . Työelämän ristiriidat Luottamusvaltuutettu, suppeat tiedonsaantija sopimisoikeudet Luottamusmies, laajemmat tiedonsaantija sopimisoikeudet, Paperiliiton tuki ja neuvotteluapu, liiton jäsenillä oikeusapu Palkkaus ”Tavanomainen ja kohtuullinen palkka” Vaativuuteen ja käytettävyyteen perustuva, paikallisesti sovittu palkkausjärjestelmä Vuorovapaat Ei vuorovapaita (kuten ei myöskään ”pekkaspäiviä”) Vuorovapaajärjestelmä, (palkalliset vapaat, joihin mahdolliset pyhäkorotukset) Työaika Työaika h päivässä, h viikossa Vuorovapaajärjestelmän kautta työaika , h/vko Työaikalisät Ei vuorotai lauantailisiä Iltaja yövuorolisät, saunalisät Ylityön määritelmä Vain h päivässä tai h viikossa ylittävä aika Kaikki työvuorojärjestelmän ulkopuolinen aika Lomaraha Ei lomarahaa Lomallelähtöraha Palvelusvuosikorvaukset Ei ikälisiä tai palvelusvuosikorvauksia Enintään noin kuukauden palkkaa vastaava summa vuodessa Sairaan lapsen hoito/hoidon järjestäminen Ei palkkaa, lääkärintodistus Palkallinen vapaa omalla ilmoituksella – vrk Sairausajan palkka Maksetaan enintään päivältä Maksetaan työsuhteen kestosta riippuen enintään päivältä Äitiysvapaa Ei palkkaa äitiysvapaan ajalta Palkka – työpäivältä Isyysvapaa Ei palkkaa isyysvapaan ajalta Palkka työpäivältä ja -vuotispäivät, lähiomaisen hautauspäivä Ei oikeutta vapaaseen Palkallinen vapaa Lainsäädäntö Työehtosopimus Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 23.6.2021 9.21.57 23.6.2021 9.21.57