05/22 P a p e r i l i i t t o Piha kukkii ja kukoistaa ja kukoistaa Lohjalaisella Piia Lahtisella on erityinen suhde kasvimaailmaan. Hänen puutarhassaan kaikki kauniit saavat kasvaa rinta rinnan. UPM Työntekijöiden luottamus konsernin johtoon katosi. konsernin johtoon katosi. työehtosopimukset Yrityskohtaisuus ei muuttanut tessin perusasioita. tessin perusasioita. Perhetapahtuma Noin 5000 paperiliittolaista valtasi Tykkimäen. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 22.6.2022 11.40.58 22.6.2022 11.40.58
5 / i l m o i t u s t a u l u Aurinkoa ja myötätuu a kaikk n paper i aisten kesään! – Paperiliitto ja Paperityöväen Työttömyyskassa – Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 22.6.2022 11.41.23 22.6.2022 11.41.23
P a p e r i l i i t t o 5 / 2 2 2 1 . 7. 2 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Miltä tuntuisi olla poutapilvi sinistä taivasta vasten, ajelehtia vapaasti tuulten mukana, haihtua vesihöyryksi ja syntyä uudelleen jossain vielä kiinnostavammassa paikassa? Höttöisestä haaveilusta ei sentään tarvinnut luopua, vaikka koronan välttely ja rajoitukset täyttivät elämämme pitkäksi aikaa. Reilut kaksi vuotta tosielämä oli kuin ylämäkijuoksua, jossa perille pääsyn esteeksi ilmestyi aina uusia muunnoksia. Totuttelemme siihen, että tummat pilvet tulevat ja menevät, ja koemme entistä suurempaa iloa, kun voimme juhlia ja kohdata toisiamme turuilla, toreilla ja festareilla. Myös Paperiliiton tutut tapahtumat ovat kovan odotuksen ja parin kesän tauon jälkeen toteutuneet: perheet pääsivät iloitsemaan huvipuiston mäelle ja motoristit kylpylään. Tekemättömyys, lähtemättömyys ja uusien maisemien kokemattomuus ovat väistyneet ja tilalle on tullut uudelleen yhteisöllisyys ja sen merkityksellisyys. Moottori käy taas. • Kevyemmällä mielellä 04 Metsä Fibre lopettaa kunnossapidon ulkoistuksen. 06 Veitsiluotoon tekstiilikuitutehdas. 08 Pöly ja käryt kiusaavat kuumuudessa monin verroin. 09 Vaalit lähestyvät ja Orpo haluaa, että työntekijä sopii itse. 24 Laadusta tinkimättä: Kunnon paperikassi on kuin tiiliskivi. 26 Jäsenet riemuitsivat Tykkimäellä. 30 Motoristit pääsivät taas kokoontumaan. 32 Alennusta Musareilta. 34 Työttömyyskassa tiedottaa. 35 Perehdytys tuo muistoja mieleen. 36 Sanaristikko ratkottavaksi. 36 Ihan tavallisena päivänä: Tervakosken kenttä on toinen koti. 38 Työpari: Palokalustoa Ukrainaan. 39 Intialainen ei lainaa pankista. 40 Parasta elämässä: Tunteellinen sielu. 42 Kolumnisti Jose Ahonen: Iloa. 16 UPM:n työtekijöiden luottamus konsernin johtoon katosi tes-neuvotteluissa. Irtisanoutumiset vaikeuttavat tehtaiden tuotantoa. 18 Työehtosopimukset pysyivät yhtenäisinä yrityskohtaisissa neuvotteluissa. Raimo Järvenpää on tyytyväinen tuloksiin. 22 Ystävien tuki tekee Minna Huhtalasta rohkeamman. Kannustus auttaa tekemään asioita, joita hän yksin ei edes ajattelisi. Jussi Partanen Matti iMMonen, uPM MaiJu PohJanheiMo 64. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 22.6.2022 11.33.30 22.6.2022 11.33.30
5 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?05 / 2022 Metsä Fibre tiedotti toukokuussa luo puvansa sellutehtaidensa ja Rauman sahan kunnossapidon ulkoistamisesta Botnia Mill Servicelle (BMS). Ensi vuoden alusta lähtien BMS:n noin 350 työnteki jää siirtyvät Metsä Fibren palvelukseen liikkeenluovutuksella. Samalla Metsä Fibre myy enemmistöosuutensa BMS:stä vähemmistöosakas Caverion Industrialle. Yritykset eivät julkista kauppasummaa, mutta BMS:n liikevaihto oli viime vuonna noin 60 miljoonaa euroa. Arviolta 40 hen kilöä jatkaa BMS:n palveluksessa Design & Advisory yksikössä. – Jatkamme pitkäaikaista yhteistyö tämme ja palveluiden tuottamista Metsä Fibrelle, ja kasvatamme samalla Design & Advisory yksikköämme, sanoo Elina Engman, Caverion Teollisuuden divisioo najohtaja. Metsä Fibren toimitusjohtaja Ismo Nousiainen kommentoi, että järjestely mahdollistaa yhteisten toimintamallien ja synergioiden hakemisen Metsä Groupin tasolla. – Liittämällä kunnossapitotoiminnot osaksi yhtiön omaa organisaatiota vahvistamme sellu ja sahateollisuuden kunnossapidon yhtenäistä toimintamallia sekä tehostamme resurssien käyttöä kunnossapidossa ja käynnissäpidossa, hän sanoo. sellutehtaiden henkilöstö on ottanut uutisen vastaan etupäässä positiivisen odottavalla mielellä. Kaikilla tehtailla ajatellaan, että liike on tavallaan paluuta vuosituhannen alkuvuosiin, kun kunnos sapito vielä oli yhtiön omaa toimintaa. Kunnossapito omiin käsiin teksti ?Mari Schildt?kuva?Mikko Nikkinen Metsä Fibre luopuu kunnossapidon ulkoistamisesta neljällä sellutehtaallaan ja Rauman sahalla. Kemissä muutos on herättänyt epävarmuutta työpaikkojen kohtalosta. Kahteen yritykseen jakautuminen tuo tannossa ei ollut työntekijöiden mielestä mikään ihanteellinen tila. – Aikaisemmin oltiin yhtä ja samaa porukkaa. Kahden firman mallilla siihen tuli ehkä pientä rajaaitaa väliin, miettii pääluottamusmies Jorma Paajanen Ääne kosken biotuotetehtaalta. Saumattomuutta on kaivannut myös työnantaja. Esimerkiksi Joutsenon tehtaalla asiasta kiinnostuneet BMS:n kunnossapitäjät ovat olleet kuukauden oppijaksolla tutustumassa tuotantotöihin, ja samoin kunnossapitotaustaiset ihmiset tuotannosta ovat tutustuneet BMS:n kun nossapitoon. Työnantaja on viestittänyt työnteki jöille, että tarkoitus ei ole mennä täyteen moniosaajamalliin siten, että yhtiön palkkalistoille tulevat BMS:n kunnossapi täjät laitettaisiin käynnissäpitotöihin. Silti liukumaa siihen suuntaan työntekijöiden keskuudessa ennakoidaan. – Meille on palkattu alusta asti pää asiassa kunnossapitotaustaisia ihmisiä. Tähän suuntaan uskoisin, että muillakin tehtailla mennään, ja yhdessä niitä hommia tehdään. Siten saadaan käyntihäiriöt nopeammin korjattua. Se tuo myös työhön vaihtelua, sanoo pääluottamusmies Jouni Katavisto Rauman sellutehtaalta. Joutsenon sellutehtaalla toivotaan, että kunnossapidon ihmiset toisivat myös kipeästi kaivattua lisäresurssia tuotantoon, koska henkilöstö on vedetty niin minimiin, että se ajoittain haittaa toimintaa. – Kesälomaaikaan, jos yksi henkilö sairastuu vuorosta, se on paikattava joskus »Kahden firman mallilla siihen tuli ehkä pientä raja-aitaa väliin.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 21.6.2022 17.04.32 21.6.2022 17.04.32
PaPeriliit to?05 / 2022?5 5 / k u o r i m o Joutsenon sellutehtaalla toivotaan, että kunnossapidosta tulisi lisäresursseja myös tuotantoon. ylitöillä osaamisen varmistamiseksi. Ehkä voisi olla mahdollista, että asiasta kiinnos tunut ja siihen koulutettu kunnossapidon henkilö voisi tulla paikkaamaan vuoroon, miettii pääluottamusmies Jari Teppana Joutsenon sellutehtaalta. RauMan, Joutsenon ja Äänekosken teh tailla kunnossapito työllistää tuotannon puolella vajaasta 30:sta noin 50:een työntekijää. Kemissä tilanne on toinen. Pääluottamusmies Juha Kenttä sanoo, että BMS:n tarina alkoi aikanaan Kemistä, ja parhaillaankin yhtiön palkkalistoilla on paikkakunnalla 70–80 työntekijää tuotan nossa ja yhteensä noin 130 työntekijää. Mukana on muun muassa henkilöstöpal veluihmisiä ja palkkahallintoa. – Prosessikunnossapitopalvelut (PKP) on tehnyt käytännössä tuloksen. Se on kiertävä yksikkö, jota on myyty myös ulos muille tehtaille. Nyt ulosmyynti ei tule jatkumaan, Kenttä miettii. Hän kertoo, että neuvottelut tulevasta ovat alkaneet juuri ennen juhannusta, ja viimeistään ensi vuoden alussa tiedetään, mitkä henkilöstövaikutukset tulevat ole maan. Selvää hermostumista kuitenkin on jo työntekijöiden keskuudessa havaitta vissa, ja ihmiset ovat kyselleet tulevien työpaikkojen perään. – Tietenkin sitä toivoo, että toimintaa olisi koko Metsä Groupin tasolla. Meillä on Kemissä myös Metsä Boardin tehdas. Toivon, että saataisiin viedä sinnekin kunnossapitoa heidän avukseen. Kunnos sapidon puolelta löytyy laajaa erikois osaamista, jota voisi hyödyntää myös tulevaisuudessa, Kenttä sanoo.?• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 21.6.2022 17.04.33 21.6.2022 17.04.33
5 / k u o r i m o 6 / In? nited Fiber Company aikoo rakentaa tekstiili jätteestä uutta tekstiilikuitua tuottavan tehtaan. Poistotekstiilejä hyödyntävä tehdas loisi toteutuessaan Veitsiluotoon arviolta ??? uutta työpaikkaa ja lisäksi ?? työpaikkaa tukitoimintoihin. Tehtaan odotetaan toimivan täydellä kapasiteetilla vuonna ????. – Olihan tämä erittäin positiivinen uutinen. Vahvasti näyttää siltä, että saamme työpaikkoja Veitsiluotoon. Kyseessä on vieläpä innovatiivinen teollinen tuote, jossa tarvitaan prosessiosaamista, sanoo Stora Enson Veitsiluodon pääluottamusmies Mikko Alamommo. – Toivon, että tästä seuraa ketsuppipulloefekti, eli että tämän myötä alkaa tulla julki muitakin hankkeita, Alamommo pohtii. In? nited Fiber Companyn kehittämä teknologia muuttaa uusiokuiduksi selluloosapitoiset materiaalit, kuten käytetyt puuvillapitoiset vaatteet. Tekstiilit voidaan kierrättää myös uudelleen samassa prosessissa yhdessä puuvillapitoisen tekstiilijätteen kanssa. Uusiokuitu on biohajoavaa eikä sisällä mikromuoveja. suuruus on noin ??? miljoonaa euroa. Tavoite on valmistaa uusiokuitua vuosittain määrä, joka riittää noin ??? miljoonaan t-paitaan. Yrityksen asiakkaina on maailmanlaajuisesti tunnettuja muotija vaatealan yrityksiä. Uutinen maailman ensimmäisen uusiokuitutehtaan investoinnista Kemiin viritti myös keskustelun tehtaalle rekrytoitavien osaamistarpeista: mitä erikoistaitoja uusi prosessi tarkemmin edellyttää ja miten koulutus voidaan räätälöidä esimerkiksi tehtaalta irtisanotuille prosessiteollisuuden ja laboratoriotyön ammattilaisille. Stora Enso on kartoittanut Veitsiluodon alueen tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia viime vuoden kesästä lähtien ja työ jatkuu. Sellun ja paperin tuotanto saarella loppui syyskuussa ????. Stora Enso myi aiemmin kesäkuussa kaukolämpöliiketoimintansa Nevelille. Nykyiset voimalaitostyöntekijät siirtyvät Nevellille vanhoina työntekijöin. Veitsiluodossa toimii edelleen Stora Enson saha. Yhtiö työllistää alueella kaikkiaan noin ??? työntekijää sahalla sekä alueen palvelutehtävissä. Paperiliittolaisia heistä on nelisenkymmentä. • Stora Enso vuokraa Veitsiluodon tehtaan paperikonehallin tekstiilikuitua tuottavalle yritykselle. Veitsiluotoon uusi alku Prosessin hoitaja Tarmo Posti selvitti häiriötä Veitsiluodon tehtaan PK?:llä ?.?.????. Tulevaisuudessa konehallissa valmistetaan tekstiilikuitua. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 22.6.2022 10.42.20 22.6.2022 10.42.20
5 / k u o r i m o / 7 Taimiteosta metsä kasvuun on mukana Taimiteossa, jolla tuetaan uusien metsien istutusta, työllistetään ?H-nuoria ja lisätään metsäpinta-alaa osana ilmastotoimia. Taimien istutukset alkoivat kesäkuussa Kuortaneella. Paperiliiton lunastamat tuhat tainta on istutettu SAK-metsään paikalle, jonka maa-alue on poistettu turvetuotannosta. Taimitekojen tavoitteena on työllistää suomalaisia nuoria sekä lisätä Suomen metsien hiilinieluja istuttamalla taimia alueille, jotka eivät ole vuosikymmeniin olleet aktiivisen metsätai maatalouden käytössä. Tavoitteena on istuttaa ?? ??? hehtaaria uutta metsää vuoteen ???? mennessä, jolloin uusia puita syntyisi yhteensä noin ?? miljoonaa kappaletta. Maaja metsätaloustuottajain Keskusliiton mukaan Suomessa on tälläkin hetkellä noin ??? ??? hehtaaria maaalueita, jotka soveltuisivat metsitettäväksi. • Hotelli hyönteisille voitti vuoden Uusi puu -tuote on pakkaus, joka muuntuu hyönteishotelliksi. Kilpailun voittaja äänestettiin ?? puupohjaisen uutuustuotteen joukosta. Voittaja on kevyestä mutta kestävästä kartongista valmistettu Metsä Boardin ja Golf Coatin suunnittelema golfpallopakkaus. Se antaa uudessa käytössä hyöteishotellina kartongille uuden elämän ja tarjoaa suojaa hyönteisille ja pölyttäjille. Toiseksi kilpailussa tuli UPM Biocompositesin ja Mysodan biokomposiitista valmistettu hiilihapotuslaite. Kolmanneksi äänestettiin Pyroll Pakkaukset Groupin ja Agrifuturan kartonkinen, muovirasiat korvaava tomaattipakkaus. Tomaattirasian ikkunat ovat puupohjaista biohajoavaa selluloosa-asetaattia. Tänä vuonna esillä olivat kestävästi tuotetut arjen materiaalit. Uusi puu -kilpailun voittajat valittiin someäänestyksellä, jossa annettiin liki tuhat yleisöääntä. Yleisöäänestyksen tavoitteena oli tehdä tunnetuksi puupohjaisia materiaaleja. Kilpailutuotteiden materiaali sai olla ennestään tunnettu, mutta kaupallisen tuotteen tai sovellustavan tuli olla uusi. • Taimiteko lisää Suomen metsäpinta-alaa ja työllistää nuoria. Kemin biotuotetehtaan työ maata ??.?. Power? uten Kuopioon viime kesänä ilmoittama investointi etenee. Mondi laajentaa ja lisää ??? miljoonan euron investoinnilla puolikemiallisen ? uting-tehtaansa kapasiteettia noin ?? ??? tonnilla vuodessa vastatakseen kasvavaan asiakaskysyntään. Hankkeeseen kuuluu puupihan, kuitulinjan, haihdutuslaitoksen ja paperikoneen päivitys. Käynnistys on suunniteltu vuoden ???? viimeiselle neljännekselle. Investoinnilla parannetaan tuotteiden laatua ja kustannuskilpailukykyä sekä vahvistetaan tehtaan ympäristötehokkuutta vähentämällä melu-, hajuja jätevesipäästöjä. UPM kertoo viime huoltoseisokkien yhteydessä investoineensa yhteensä ?? miljoonaa euroa Suomen sellutehtaidensa ympäristösuorituskykyyn. Keväällä huoltoseisokit pidettiin Kaukaalla ja Pietarsaaressa. Seisokeissa on parannettu käyntivarmuutta ja tuotantotehokkuutta niin, että päästöt laskevat. Selluliiketoiminta on sitoutunut vähentämään kemiallista hapenkulutusta ?? prosenttia vuoden ???? tasosta vuoteen ???? mennessä. Metsä Fibren Kemin biotuotetehtaan rakentaminen on Metsä Groupin ja koko suomalaisen metsäteollisuuden isoin meneillään oleva investointi. Tehdasprojektin harjannostajaisia vietettiin toukokuun puolivälissä. Projekti on edistynyt suunnitelman mukaan ja tehtaan on määrä käynnistyä vuoden ???? kolmannella neljänneksellä. Pajusaaressa ja Sahansaaressa sijaitseva tehdas tuottaa valmistuttuaan ?,? miljoonaa tonnia havuja koivusellua vuodessa kartongin, pehmoja painopaperin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi. Käynnistyessään ympäristö-, energiaja materiaalitehokas tehdas toimii täysin ilman fossiilisia polttoaineita. Kasvavasta tuotannosta huolimatta Kemin nykyisen sellutehtaan ympäristöluvan päästörajat eivät ylity. Arvoltaan investointi on ?,?? miljardia euroa. • Pieniä ja isompia investointeja Paperiliiton jäsenten työpaikoilla on meneillään tai tulossa tuotantoa tehostavia ja päästöihin vaikuttavia investointeja. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 22.6.2022 10.42.20 22.6.2022 10.42.20
8 / 5 / k u o r i m o myös tehtaan pölyt ja käryt kiusaavat enemmän kuin viileämmillä keleillä. Tämän on huomannut Jani Patronen, joka työskentelee Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehtaalla talteenotossa. Prosessihoitajan työhön kuuluu valvomoja kenttätyöskentelyä. – Tehtaan puolella on aina lämpöistä, kesällä tietysti vielä enemmän. Erityisen kuuma on voimalaitoksella, jossa hohkaavat höyryputket ja kattila. Lisäksi talteenoton osastoilla häiritsevät lipeän käry ja kalkin pöly. Kun siihen päälle vielä hikoilee, olo on hyvin tukala, sanoo Patronen. Hän pitää huolen jaksamisestaan juomalla paljon vettä. Pidemmillä kenttärupeamilla, kuten esimerkiksi häiriötilanteissa, hän käy jäähdyttelemässä ulkona varjossa ja haukkaamassa happea. Keskusvalvomossa on saatavilla porevettä automaatista. Kentällä ollessaan Patronen juo tavallista vettä. Suoloja tai magnesiumia hän ei ota erikseen, vaan ruoka riittää täyttämään suolantarpeen. – Vapaalla, kun käyn pitkillä pyörälenkeillä, saatan ottaa mukaan karkeaa merisuolaa ja syön myös magnesiumia. Kuumatyön raja menee ?? asteessa. Jos on sitä lämpimämpää, on työntekijällä oltava mahdollisuus pitää tunnissa kymmenen minuutin tauko, ja jos lämpötila on yli ?? astetta, tauko on ?? minuuttia. Tauko täytyy voida pitää viileässä, mieluiten alle ?? asteessa. – On selvä, että pölyt ja käryt tuntuvat kuumassa epämiellyttävimmiltä kuin viileässä. Pöly tarttuu hikiseen ihoon ja koska pintaverenkierto vilkastuu, voi altistuminenkin lisääntyä, mainitsee vanhempi tutkija Sirkka Rissanen Työterveyslaitokselta. Äänekosken tehdas on viisi vuotta vanha, ja valvomoiden ilmastointi pelaa kohtuullisen hyvin. Valvomossa saa viilennystä kesäkuumalla, vaikka kosteus voikin nousta. Ilmanlaadun kanssa on kuitenkin ongelmia. – Keskusvalvomoon tulee tärpätinkäryä ilmanvaihtokanavia pitkin, kun rekka käy hakemassa tärpättiä, jonka lastauspaikka on aivan valvomon vieressä. Tämä on ongelma, joka on puhuttanut paljon, mutta ratkaisua ei ole vielä löytynyt, Patronen kertoo. Myös kaustisoinnista kantautuu kengissä ja vaatteissa kalkinpölyä valvomoon. Astmaatikkona Patronen reagoi pölyyn herkästi. Hänellä on parannusidea: – Kun nyt kerran työturvallisuuteen ja hyvinvointiin halutaan satsata, niin likaisille kamppeille pitäisi olla erillinen huoltotila, jossa niitä voisi puhdistaa ja säilyttää. • Kesällä kuumuus, pöly ja katkut nousevat potenssiin kaksi. Hikistä hommaa »Kuumatyön raja menee 28 asteessa.» Jani Patronen juo kuumassa runsaasti vettä ja jäähdyttelee varjossa. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 21.6.2022 11.09.36 21.6.2022 11.09.36
/ 9 5 / k u o r i m o Kesällä kuumuus, pöly ja katkut nousevat potenssiin kaksi. E liikenneministeri Anne Berner sai jokunen vuosi sitten kuningasidean. Suomalaiset taksit toimivat niin hyvin, että sille ongelmalle piti tehdä jotain. Ja Annehan teki. Nyt ollaan sitten korjaamassa tekemisen jälkiä. Epäkohtia on taksien hinnoittelun läpinäkyvyydessä, taksitoiminnan turvallisuudessa, harmaan talouden torjunnassa ja taksien saatavuudessa. Komea lista, jota lukiessa jää miettimään, jäikö jotain vielä puuttumaan. Aika moni taksia käyttävä varmaan toteaisi, että eiköhän tuossakin liene riittävästi. Ainakin Pohjois-Suomessa, jossa taksien hinnat ovat nousseet melkein puolella vuodesta 2015. Täällä etelässä näkee, että ainakin nuoriso on siirtynyt takseista sähköpotkulautoihin. Erityisen hyvin siirtymän havaitsee sairaaloiden päivystyksissä. Päivystykseen ajelleista kuskeista noin puolella oli Helsingissä keskivaikeat tai vaikeat vammat. Ja mikä ihmeellisintä, noin puolet loukkaantuneista oli päihtyneitä. Inhimillisen kärsimyksen lisäksi itseäni mietityttää, paljonko tämä ilmiö maksaa tulevina vuosina yhteiskunnalle. Ennen sentään rikottiin juovuspäissään vain paikkoja ja sotkettiin seiniä. Mistä tietää, että eduskuntavaalit lähestyvät? No siitä, että suomalainen kilpailukyky alkaa välittömästi rapautua ja tarve paikallisella sopimiselle lisääntyy eksponentiaalisesti. Ongelma on vain siinä, että poliitikot eivät ymmärrä paikallisesta sopimisesta mitään tai sitten he luottavat siihen, että kansa ei ymmärrä. Viimeksi puheenjohtaja Petteri Orpo ilmoitti suuresta tarpeesta muuttaa radikaalisti suomalaisia työmarkkinoita. Hänen mukaansa työntekijöiden pitäisi sopia jatkossa ”mahdollisimman pitkälle omista työehdoistaan”. Orpoa voisin rauhoitella sanomalla, että sehän onnistuu jo nyt. Työehtosopimusten ja lain yli saa sopia niin paljon kuin sielu sietää. Sen sijaan työehtosopimusten alle sopiminen ei sitten enää onnistukaan. Vielä. Seuraavien eduskuntavaalien jälkeen tämäkin asia voi olla toisin. Mutta jos näin käy, niin siitä saammekin sitten syyttää vain itseämme. Peilistä kun näkyy melkein aina se oman lompakon pahin vihollinen. Sitten vielä varoituksen sana teille kesägrillaajat. Helsingin Sanomien takaisinvetoilmoituksen mukaan ”Nysä grillimakkara saattaa sisältää virheellisesti juustoa”. Onneksi ei sentään lihaa, totesin itsekseni. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Aikanaan kun tulin työelämään, sitä odotti kesälomaa jo tammikuusta alkaen. Nyt odottaa vain, että loma loppuisi ja pääsisi pian eläkkeelle. Sitä kutsutaan kait perspektiivin muutokseksi. »Ongelma on vain siinä, että poliitikot eivät ymmärrä paikallisesta sopimisesta mitään.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 21.6.2022 11.09.37 21.6.2022 11.09.37
10 / 10 / Mari Schildt Vesa-Matti Väärä Lohjalainen Piia Lahtinen elää kesällä pääasiassa ulkona. Hänen puutarhansa on muuttuva kokonaisuus, jossa on ripaus mystiikkaa. Siinä sivussa puutarha tuottaa perheelle monenlaista herkkua. Lohjalainen Piia Lahtinen elää kesällä Omasta maasta Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 17.6.2022 10.47.20 17.6.2022 10.47.20
/ 11 Omasta maasta Piia Lahtinen kertoo huomanneensa, että kasvit voivat paremmin, kun niiden kasteluvesi ei ole aivan kraanatai kaivo kylmää. Hän lämmittää vedet seisottamalla niitä kastelukannuissa. Maitokärryillä niitä on helppo kuljettaa. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 17.6.2022 10.47.20 17.6.2022 10.47.20
»Jotkut ovat aivan kauhuissaan, kun hyysään rikkaruohoja.» 12 / K suuri puuportti aukeaa, ensin on rapsutettava selälleen heittänyttä puutarhakoira Iitua. Paikalle kiiruhtava emäntä Piia Lahtinen nauraa, että noin se varmaan tervehtisi murtovarastakin. Iitun mielestä työsopimus menee kuitenkin niin, että koiranruokaa vastaan hän toimii ensisijaisesti emäntänsä puutarhahanskojen ja työkalujen noutajana ja maansiirtoapulaisena. Jo portilta näkee, että täällä asuu puutarhamestari: Köynnökset kiipeävät pitkin porttirakennelmia, puut ja pensaat levittävät oksiaan. Lahtinen sanoo, että talvi on kuitenkin ollut puutarhalle vaikea. Kasveja on kuollut, mutta moni on myös selvinnyt. Kukkaloisto vain odottaa edelleen täyteen loistoonsa puhkeamista. Kun istumme Mika ja Piia Lahtisen viihtyisässä pergolassa, on helppo nähdä, miksi Sappi Kirkniemen tehtaalla laboranttina työskentelevä Piia on se henkilö, jolta työkaverit kysyvät, jos kasvien kanssa menee sormi suuhun. Joka puolelta löytyy ruukkuja ja istutuksia, joissa vihertää ja kukkii. Pergolan katossa kiipeää viiniköynnös, joka tuottaa vuosittain monta ämpäriä viinirypäleitä. Lahtinen näyttää vieressä olevaa kylpypaljua ja nauraa, että ideahan on se, että tuossa paljussa istuskellaan lämpimässä vedessä ja napsitaan yläpuolelta rypäleitä, kuin muinaiset roomalaiset ikään. Kasvit ovat kiehtoneet Lahtista niin kauan, kuin hän muistaa. – Lapsena piti aina tehdä kukkakimppuja ja -seppeleitä. Istutin kukkasia mummun, papan ja äidin kanssa. Opettelin kasvien nimiä, ja tiedän edelleen niitä paljon. Oma huone oli kuin viidakko, kun huonekasveja oli hirveät määrät, hän muistaa. Koulussa matikankirjan sivureunat täyttyivät koristeellisista ruusuista, kissankelloista ja köynnöksistä. – Muratti on edelleen yksi lempikasveistani, hän hymyilee. Ennen lapsia Lahtiset asuivat hetken kerrostalossa, mutta kasvit valtasivat hiljalleen asunnon. Oli selvä, että omakotitaloon oli päästävä. Lahtinen päätti, että tänä keväänä hän ottaisi rauhallisemmin, eikä laittaisi siemeniä kasvamaan. Hänellä riittäisi työtä talvehtivissakin kasveissa. Ja sitten hän istutti jälleen siemeniä, paljon. – Keväällä sitten ihmettelen, mihin ne kaikki taimet saan laitettua. Ylimääräiset annan pois. Lisäksi lintujen mukana tulee monenlaisia kasveja pihalle. Jos en niitä itse tarvitse, niin kyllä annan ne jollekin, hän juttelee. Hän sanoo, että kasvit ovat hänen mielestään yksinkertaisesti kiehtovia. Hän kiertää hellästi sormea pitkin kotkansulkasaniaista. – Se on tosi kaunis, kun se tulee täältä pää kumarassa, nöyränä nousee. Sitten se levittäytyy kauniiksi viuhkaksi, hän kuvailee. Lahtisella on kyky elää sopusoinnussa kasvien kanssa. Hän ymmärtää niiden sielunelämää, kärsii ja kukoistaa yhdessä niiden kanssa. – Jos halla vie, tulee itku. Kaikkia ei millään saa kuistille turvaan. Yksi kesä oli sellainen, että mustasilmäsusannat olivat eräänä kesäkuun lopun aamuna kaikki menneet. Se oli surullista, hän juttelee. Buddha mietiskelee Piia Lahtisen puutarhan itämaisessa osassa. Lontoolainen hevoskastanja kukkii prinsessa Dianan muistolle. ? Tämä metallinen mannekiini saa kesän mittaan elävän kukkamekon maahumalasta. Kun kasvit kukoistavat, puutarhurikin on onnellinen. Pergolan kulmalla seisoo raudasta taivutettu mallinukke, jolle on kasvamassa elävä kukkahame. – Se on maahumalaa, joka on rikkaruoho. Minä elän täysin sopusoinnussa rikkaruohojen kanssa. Jos ne näyttävät hyvältä, niin miksei! Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 17.6.2022 10.47.23 17.6.2022 10.47.23
/ 13 Rikkaruoho on tavallaan myös ahomansikka, joka kukkii pitkin pihaa. – Moni kukka on meillä rikkaruoho, vaikka jossain muualla niitä ostetaan kukkakaupasta. Kreikassa oli voikukkia myynnissä kukkakaupassa. Ne kasvavat minulla pihalla ja saavatkin kasvaa. Ne ovat hyvää ruokaa pörriäisille. Ja jos tulee kuiva kesä, niin nurmikko pysyy vihreänä, kun siinä on voikukkia. Ei kannata olla liian tiukka, hän kertoo. Jokaisen aikuisikään ehtineen elämässä on niin paljon sääntöjä, että puutarhassa niitä ei Lahtisen mukaan saakaan olla. – Jotkut ovat aivan kauhuissaan, kun hyysään rikkaruohoja. Meillä heitetään aina nurmikkoon apilansiemeniä, että pörriäisille riittää ruokaa, ja säästetään apilankukkakohdat, hän kertoo. Kuin pisteenä iin päälle keltaiset voikukat ja violetit akileijat kukoistavat kauniisti rinnatusten rinteessä. Sappi Kirkniemessä sähköautomaatioasentajana työskentelevä aviomies Mika huolehtii tällä pihalla nurmikon ajamisesta. Tosin rouvansa saattaa tulla perässä kieltelemässä, ja silti joskus sattuu vahinkoja. Se käy Piialle tunteisiin, ja väri kasvoilla voi hetkeksi vaihtua. Mutta sitten hän ajattelee, että mennyttä mikä mennyttä. Uutta kehiin! hinta kaupassa nousee, ja moni on miettinyt, voisiko omavaraisuutta lisätä kasvattamalla itse osan ruuasta. Lahtinen ei ole ajatellut asiaa välttämättä siltä kantilta. Omavaraisuus on heidän nelihenkisessä perheessään ikään kuin itsestäänselvyys. Perhe saa esimerkiksi perunat ja viinimarjat Lahtisen vanhempien tilalta. Hän itse marjastaa ja sienestää, ja jotain syötävää kasvaa pihallakin: paprikaa, pensasmustikoita, ahomansikoita, viinirypäleitä, raparperia ja kirsikoita. Piia Lahtisen ja puutarhakoira Iitun yllä kiemurtelee viinirypäle, joka tuottaa vuosittain monta ämpärillistä herkullista satoa. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 17.6.2022 10.47.24 17.6.2022 10.47.24
14 / – Peikonpähkinä tekee hasselpähkinän näköisiä pähkinöitä, mutta niistä joudumme taistelemaan oravien kanssa – ja yleensä häviämme. Peikonpähkinä on erityisen kaunis talvella kippuraisine oksineen. Vien niitä työkavereille jouluksi, että voivat laittaa niihin jouluvaloja, hän juttelee. Valkosipulien kanssa Lahtinen pitää tänä vuonna taukoa, kuten tomaattien ja kurkkujenkin kanssa. – Viime kesä oli niin kuuma ja kuiva, että kurkkukin kärsi kuivuudesta, vaikka kastelin sitä koko ajan. Tomaatit ja paprikat mätivät kuumuudessa. Ajattelin, että tänä vuonna saa jäädä väliin. On tässä muutakin puuhaa, hän miettii. Viime vuonna hänellä kasvoi myös maapähkinää. Parinkymmenen sentin taimet papuineen oli eräänä päivänä myllätty ympäri ja syöty. – Eivät ne enää lähteneet kasvamaan. En tiedä, miten kasvattaisin niitä niin, että siitä tulisi satoa ihmisillekin, eikä vain oraville. Ruokatalous menee heillä paremminkin niin, että kun äiti touhuaa puutarhassa, silloin hän ei touhua keittiössä. Hän luottaa, että muiden äitien laittama ruoka pitää miehen ja teinitytöt sillä välin kylläisenä. – Viime kesänä kastelin 20 kappaletta kymmenen litran kastelukannullista illassa. Se oli sellaista iltaurheilua. Jos tänä vuonna pärjäisi kymmenellä kannulla, hän miettii. ovat täysinäisinä seinustalla lämpiämässä, koska esimerkiksi paprika saattaa nuupahtaa, jos sille tarjoilee kraanatai kaivokylmää vettä. Puutarhan kunniapaikoilla ovat edellisten asukkaiden istuttama tammi ja hevoskastanja. He olivat olleet Lontoossa, kun Koko Lahtisen perhe odottaa ensimmäisiä ahomansikoita. Revontuli atsalea kukkii tänä vuonna tavallista myöhempään. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 17.6.2022 10.47.25 17.6.2022 10.47.25
»Jos oikein ottaa pä ä hä n, niin teen uuden kukkapenkin.» / 15 sasmustikat ovat sen suurta herkkua. Lahtinen kertoo, että pensasmustikat säilyvät pakasteessakin kauniin pyöreinä, toisin kuin villimmät serkkunsa. Harakat kirahtelevat puissa. Niiden poikaset ovat juuri lähteneet suureen tuijaan rakentamastaan pesästä. Lahtinen valistaa, että sekä harakat että raja-aitaan komean pesän rakentaneet muurahaiset antavat perheenjäsenten olla rauhassa, mutta vieraiden kimppuun ne saattavat käydä. Lähellä pihaporttia olevalla kahden auton parkkipaikalla ovat isännän ja emännän harrastukset hauskasti rinnakkain: Siinä on sähäkkä autosuunnistukseen käytettävä kilpa-auto ja vieressä melkein auton kokoinen kasa ruskeaa haketta. Se on kotoisin työnantajalta Sappi Kirkniemestä. Puutarhaa harrastavat työntekijät saavat ottaa kuorimolta haketta puutarhahankkeisiinsa. Lahtinen on tyytyväinen, koska kaupasta säkeissä ostettuna hakkeelle tulisi kyllä hintaa. Lahtinen hakee lähinnä Pinterestistä. Se lohduttaa talviaikana, kun hanget peittävät istutukset. Puutarhamessut eivät häntä paljoa säväytä, koska siellä tarjoiltavat teemat toistuvat, eivätkä juuri anna uutta pitkälle ehtineelle harrastajalle. Hän haluaisi kuulla esimerkiksi uusista tavoista talvettaa kasveja. Lahtinen on itse onnistunut talvettamaan kaksi suurin sinisin riippukukin kukkivaa sinisadetta, jotka viihtyvät vain eteläisimmässä Suomessa, ja silloinkin satunnaisesti. – Aina pitää olla jotain erikoista, hän hymyilee. Suurien tuijien välissä on tila, jossa oli aikaisemmin lampi. – Se loi tähän kohtaan aivan oman mikroilmastonsa, Lahtinen kertoo. Lammessa uiskenteli karppeja ja ruutanoita, jotka muuttivat aina talveksi sisälle akvaarioon niin, että ruutanat jopa risteytyivät kultakalojen kanssa. Karpit olivat kesyjä, ja tulivat syömään kädestä. Lahtinen muistaa, että valkoinen karppi oli eräänä aamuna hävinnyt, jonkun otuksen suuhun. Nyt 15-vuotias Emilia oli pienenä niin intona veteen, että lampi oli pakko täyttää hiekalla. Aidatkaan eivät auttaneet, kun tytär aina kaatoi ne päästäkseen lammelle. Lahtinen yritti vielä kerran pienempää lampea, mutta laittoi senkin pois viime kesänä, vaikka Emilia ja 13-vuotias Anette jättivät jo lammen rauhaan. Sen sijaan viime vuonna vaivanneet terveyshuolet kirkastivat hänen ajatuksiaan siitä, mihin hän haluaa voimiaan käyttää ja mihin panostaa: Mikä lopulta tekee onnelliseksi? Vaaka kallistuu nyt puutarhan taiteellisten elämysten suuntaan. Hän kertoo, että japanilainen puutarha inspiroi häntä, mutta myös viidakkoja satumetsäteema. Kottikärrystä löytyy täydellinen, miniatyyrikokoinen keijujen puutarha puutarhapenkkeineen ja huvimajoineen. Vanhassa kannossa oli keijujen talo, mutta tikat nakuttivat sen hajalle. Seuraavaksi hän aikoo ryhtyä betonitöihin ja tuunata kirpparilta löytämiään japanilaisia puutarhalyhtyjä. Buddhapatsas jo istuu rauhassaan, istutusten lomassa. – Puutarhassa saan ajatukset pois kaikesta muusta. Se on rentoutuskeino, saan tyhjentää mieleni, nollaan aivan täysin. Ja jos oikein ottaa päähän, niin teen uuden kukkapenkin! Puutarha on Lahtiselle ikään kuin sielunmaisema. Kun aika on, sekin saa muuttua. prinsessa Diana kuoli. Molemmat puut ovat kotoisin lontoolaisesta puistosta, ja kukoistavat nyt prinsessan muistoksi. Lahtinen miettii, että hän katsoo talon korkuiseksi venähtänyttä tammea lähinnä kauhuissaan ajan kulumisesta. Metrin mittaiset puutarhamustikkapensaat ovat hyvässä kukassa. Puutarhakoira Iitu käy niitä nuuskimassa, sillä penKöynöshortensia kiipeää pitkin siirtolohkaretta niin tiiviinä, että se näyttää suurelta pensaalta. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 17.6.2022 10.47.26 17.6.2022 10.47.26
16?PaPeriliit to?05 / 2021 L akon loputtua tuotanto käynnistyi UPM:n tehtailla pääosin sujuvasti, paitsi Kaukaan biojalostamossa. Yleisesti työntekijöiden tun teet ovat ristiriitaiset. Luottamus konsernin suuntaan on mennyt. Paikallisesti suhteet esimiehiin, henkilöstöhallintoon ja tehtaiden johtoon ovat asialliset, mutta on selvää, että epäluottamus heijastuu kaikkialle, varsinkin kun UPM:n konsernin johto ohjaa myös paikallisia neuvotteluja. Tähän juttuun on haastateltu UPM:n tehtaiden pääluottamusmiehiä. UPM Kaukaan Kari Rikkilä toteaa, että työnantajan tapa toimia tes-neuvotteluissa herättää yhä ihmetystä tehtaalla. Tämä näkyy esimerkiksi keskustelussa paikallisesta sopimisesta ja siitä, mitä ylipäänsä pystyy sopimaan, kun luottamusta ei ole. – Ainahan kritiikkiä on tullut, mutta ei näin kovaa koskaan, sanoo Rikkilä. UPM:n tehtailla on neuvoteltavana vielä muun muassa paikalliset sopimukset, jotka työnantaja purki kolme kuukautta ennen lakon alkua, sekä työehtosopimuksen mukaiset uudet palkkausjärjestelmät. UPM Communication Papersin puolella hämmennystä herättää myös 30 tunnin vuosittainen lisätyöaika. Sen toteuttamistavassa on paljon keskusteltavaa. Työehtosopimus syntyi jo pari kuukautta sitten, mutta työnantaja on ryhtynyt paikallisiin neuvotteluihin hyvin hitaasti. – Muutama kerta on tavattu ja mikään ei tunnu etenevän. Olen ymmärtänyt kollegoilta, että sama tilanne on muuallakin, sanoo Tomi Eerola UPM Specialty Papers Tervasaaresta. Pääluottamusmiehet toivovat, että tehtaiden johdolla olisi valtuudet neuvotella molempien osapuolien kannalta järkevät sopimukset, mutta konsernin johto ohjaa toisin. Eerola pohtii, että pääkonttorilla näyttää olevan kova halu saada paikallisissa neuvotteluissa läpi asioita, joita se ajoi jo tes-neuvotteluissa. Eerolan mukaan Tervasaaressa esimerkiksi 12 tunnin vuorojärjestelmää haluaisi kokeilla 95 prosenttia työntekijöistä. Muutos parantaisi työhyvinvointia eikä aiheuttaisi kustannuksia. Työnantaja on silti ottanut sen kaupankäynnin välineeksi: siihen voidaan siirtyä, jos työntekijät ottavat lisää työtunteja. – Tuntuu ihan hullulta, jos tässä halutaan jotain työntekijöiden motivaatiota ja fiiliksiä kohottaa, sanoo Eerola. Kaukaan biojalostamo on ainoa tehdas, jossa sopimus on jo tehty. Prosessi eteni lähes täydellisen välirikon kautta, mutta lopulta nopeasti. 23.5. työnantaja siirsi tuotannon 8 tunnin vuorojärjestelmään. Työntekijöitä on niin vähän, ettei laitos pyörinyt ilman ylitöitä. Tehdas jouduttiin ajamaan alas 26.5. Lauri Melanen kertoo, että biojalostamolla työnantaja yritti heikentää paikallisia työehtoja huomattavasti ja painosti rajusti allekirjoittamaan sopimuksen. UPM:n pääkonttori käänsi tilanteen luultavasti Ylen julkaisemien juttujen takia. Palattiin 12-tuntiseen, 6.6. laitos pyöri taas ja 9.6. tehtiin nelivuotinen paikallinen sopimus. Melasen mukaan työntekijät saivat lopulta melkein kaikki esityksensä läpi. UPM:n pääluottamusmiesten mukaan työntekijöiden keskinäinen yhtenäisyys on vahva. Rikkilä kuvailee, että jengi on yhdessä rintamassa ja tulee hyvin keskenään tulee toimeen. – Työntekijöiden kesken ilmapiiri on aivan yhtä hyvä kuin ennenkin. Porukka on ottanut uuden sopimuksen hyvin vastaan. Toiset ovat kehuneet ja toiset miettivät, että antaako uusi palkkajärjestelmä vuositasolla samat ansiot kuin ennen, sanoo Jari Huomo UPM Communication Papers Kymistä. Lakon aikana ja jo viime vuoden puolella UPM:n tehtailta on irtisanoutunut poikkeuksellisen paljon työntekijöitä, lähemmäs sata. Esimerkiksi määräaikaisuuksien ja eläkejärjestelyjen takia on vaikea arvioida tarkkaa lukua. Useimmilla tehtailla työvoimapula häiritsee tuotantoa. – Jos viisi vuotta sitten joku lähti, saattoi arvella, että hän oli voittanut lotossa. Nyt irtisanoutumiset ovat lähes jokaviikkoisia, sanoo Timo Hietanen UPM Communication Papers Jäm sän koskelta. – Varsinkaan sellaisia irtisanoutumisia ei ole ollut kuin nyt esimerkiksi talteenotosta: 3–4 ykkösoperaattoria kärkipaikoilta. Siihen ei ihan hetkessä kouluteta ihmisiä, sanoo Rikkilä. Jari Huomo kertoo, että myös oppisopimuskoulutuksessa olevia on lopettanut. UPM pyrkii rekrytoimaan uusia työntekijöitä. Kouluttaminen vie kuitenkin aikaa. – Suurimmat miehistövajeet ovat sellaisissa tehtävissä, jotka vaativat useamman vuoden koulutuksen, sanoo Hannu Mentula UPM Kymin sellutehtaalta. Kesätyöntekijöitä on UPM:n tehtaille palkattu normaali määrä, mutta hakijoissa oli poikkeuksellisen vähän kokeneita työntekijöitä. Tämä yhdistettynä työntekijäpulaan, epäselvyyksiin työvuorojen järjestelyissä ja moniin ratkaisemattomiin kysymyksiin tekee kesästä tehtailla hyvin haasteellisen. ? Luottamus meni UPM:n työntekijät ovat yhtenäisiä, mutta luottamus konsernin johtoon on mennyt. Irtisanoutumiset ovat aiheuttaneet yhtiössä tuotannon ongelmia. Kaukaan biojalostamolla työnantaja järjesti täyden farssin. »irtisanoutumiset ovat melkeinpä jokaviikkoisia.» teksti ? Reima Kangas ?kuva? Matti Immonen, upm Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 22.6.2022 11.22.33 22.6.2022 11.22.33
PaPeriliit to?05 / 2022?17 UPM:n tehtaiden pääluottamusmiehillä on tuntuma, että työnantaja yrittää saavuttaa paikallisissa neuvotteluissa tavoitteita, joita se ei saanut läpi työehtosopimukseen. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 22.6.2022 11.22.34 22.6.2022 11.22.34
18?PaPeriliit to?05 / 2022 Kai Holopainen leikkaamassa kartonkirullaa Stora Enson Varkauden tehtaalla. Paperi_18-21_tes.indd 18 Paperi_18-21_tes.indd 18 21.6.2022 16.32.18 21.6.2022 16.32.18
PaPeriliit to?05 / 2022?19 Vähän uutta, paljon tuttua P APERILIITTO neuvotteli paperiteollisuuden uudet työehtosopimukset ensimmäistä kertaa yrityskohtaisina. Muutos johtui Metsäteollisuus ry:stä, joka yksipuolisesti jätti sopijaroolinsa ja siirsi sopimisen työehdoista yrityksille. Neuvottelut alkoivat toden teolla viime elokuussa ja päättyivät huhtikuussa. Paperiliitto sopi 9 kuukaudessa työehdot 26 yrityksen kanssa. Rupeama oli Paperi liiton toimiston 8-henkiselle edunvalvontatiimille työläs jo siksikin, että jokaisen yrityksen edustajat tavattiin erikseen. – Kaikki työnantajatkaan eivät tuntuneet pitävän yrityskohtaista sopimista hyvänä ratkaisuna. Osalle on ollut tärkeää, että on voitu luottaa Metsäteollisuus ry:n kokemukseen ja osaamiseen, sanoo Paperiliiton liittosihteeri Juhani Siira. – Lisäksi työnantajapuolen työehto-osaamisessa oli isoja eroja. Osa tunsi työehtosopimuksen määräyksiä ennestään, osa perehtyi niihin tarkemmin vasta neuvottelujen yhteydessä, toteaa Paperiliiton vastaava sopimusasiantuntija Markku Häyrynen. Uusi sopimisen malli tarkoitti jäähyväisiä paperiteollisuuden työehtojen yleissitovuudelle. Yleissitovalla työehtosopimuksella tarkoitetaan työehtosopimusta, jota jokaisen alalla toimivan työnantajan on vähimmäistasona noudatettava solmimissaan työsuhteissa. Yleissitovuus jäi voimaan paperinjalostusalalle, jossa Paperiliiton ja Pahvinja paperinjalostajat Jalo ry:n välinen työehtosopimus koskee noin 30 yritystä. Lisäksi Paperiliitto on neuvottelut jalostusalalle kolme yrityskohtaista sopimusta. TES-50 pohjana Neuvotteluissa pohjana oli viimeiseksi jäänyt paperiteollisuuden 50. työehtosopimus. Sen rakenteesta suurin osa säilyi myös yrityskohtaisissa sopimuksissa. Uusissa yrityskohtaisissa sopimuksissa ovat mukana ennallaan ulkopuolisen työvoiman käyttömääräykset, sunnuntaija juhlapyhien korvaukset, sosiaaliset määräykset, palvelusvuosikorvaus, lomallelähtöraha sekä neuvottelumääräykset ja riitojen ratkaisumenettelyt. Työnantaja perii edelleen Paperiliiton – ja muiden ammattiliittojen – jäsenmaksut työntekijöiden palkasta PaPeriliit to?05 / 2022?19 neuvotteli paperiteollisuuden uudet työehtosopimukset ensimmäistä kertaa yrityskohtaisina. Muutos johtui Metsäteollisuus ry:stä, joka yksipuolisesti jätti sopijaroolinsa ja Neuvottelut alkoivat toden teolla viime elokuussa ja päättyivät huhtikuussa. Paperiliitto sopi 9 kuukaudessa työehdot 26 yrityksen kanssa. Rupeama oli Paperi liiton toimiston 8-henkiselle edunvalvontatiimille työläs jo siksikin, että jokaisen yrityksen edustajat tavattiin erikseen. – Kaikki työnantajatkaan eivät tuntuneet pitävän yrityskohtaista sopimista hyvänä ratkaisuna. Osalle on ollut tärkeää, että on voitu luottaa Metsäteollisuus ry:n kokemukseen ja osaami– Lisäksi työnantajapuolen työehto-osaamisessa oli isoja eroja. Osa tunsi työehtosopimuksen määräyksiä ennestään, osa perehtyi niihin tarkemmin vasta neuvottelujen yhteydessä, toteaa . Uusi sopimisen malli tarkoitti jäähyväisiä paperiteollisuuden työehtojen yleissitovuudelle. Yleissitovalla työehtosopimuksella tarkoitetaan työehtosopimusta, jota jokaisen alalla toimivan työnantajan on vähimmäistasona noudatettava solmimissaan Yleissitovuus jäi voimaan paperinjalostusalalle, jossa Paperiliiton ja Pahvinja paperinjalostajat Jalo ry:n välinen työehtosopimus koskee noin 30 yritystä. Lisäksi Paperiliitto on Neuvotteluissa pohjana oli viimeiseksi jäänyt paperiteollisuuden 50. työehtosopimus. Sen rakenteesta suurin osa säilyi myös Uusissa yrityskohtaisissa sopimuksissa ovat mukana ennallaan ulkopuolisen työvoiman käyttömääräykset, sunnuntaija juhlapyhien korvaukset, sosiaaliset määräykset, palvelusvuosikorvaus, lomallelähtöraha sekä neuvottelumääräykset ja riitojen ratkaisumenettelyt. Työnantaja perii edelleen Paperiliiton – ja muiden ammattiliittojen – jäsenmaksut työntekijöiden palkasta ja tilittää maksut liitolle. Jäsenmaksuperinnän lopettaminen oli voimakkaimmin esillä UPM:n neuvotteluissa. Työaika määritellään TES-50:n tavoin muissa paitsi UPM Communication Papers Oy:n sopimuksessa, jossa palkallista työaikaa lisättiin kaikkiin työaikamuotoihin. Henkilöstön edustajien asema, vapautus ja korvaukset pysyivät vähintään aiemman työehtosopimuksen tasolla. Osassa työehtosopimuksia työsuojeluvaltuutetun työstävapautusaika on nyt sama kuin pääluottamusmiehellä. Yrityskohtaiseen sopimiseen siirtyminen vaikutti työehtosopimusten avoimuuteen. Yrityskohtaiset työehtosopimukset on ilmoitettava sosiaalija terveysministeriöön, vaikka niitä ei koske yleissitovuuden vahvistamismenettely. Paperiliitolla yrityskohtaiset sopimukset ovat sisäisessä käytössä, mutta liitto ei julkaise työehtosopimuksia nettisivuillaan yleissitovaa jalostusalan sopimusta lukuun ottamatta. Eri työpaikkojen sopimuksiin liittyvää neuvontaa ja asiantuntija-apua Paperiliitto tarjoaa aiempaan tapaan. – Liitolla on kaikki yrityskohtaiseen sopimiseen liittyvät aineistot käytössä, jotta voimme palvella jäsenistöä, kun heillä on kysyttävää. Se pohjatyö, jota liitossa tehtiin yrityskohtaisille sopimuksille etukäteen, auttaa myös nyt, kun sopimukset ovat voimassa, kertoo Markku Häyrynen. Porrastetut sopimukset Ensimmäiset yrityskohtaisista sopimuksista päättyvät vuoden 2023 syyspuolella. Vuonna 2024 sopimuksia päättyy noin kuukauden välein. Porrastamalla sopimusten päättymisaikoja on haluttu taata neuvottelijoille työrauhaa. Isojen konsernien sopimuksista ensimmäisenä päättyy Stora Enson työehtosopimus, joka myös sovittiin ensimmäisenä. Nykyinen sopimus on voimassa huhtikuun loppuun 2024, kuten kuudella muulla yrityksellä. Metsä Groupin sopimus on toistaiseksi voimassa oleva. UPM:n sopimus jatkuu huhtikuun 2026 lopulle, mutta palkoista neuvotellaan uudelleen jo aiemmin, nelivuotisen sopimuskauden puolivälissä. Ruuhkaisinta neuvotteluissa on touko-kesäkuussa 2024, jolloin uudet tes-neuvottelut käydään 15 yrityksen kanssa. Työehtosopimisen uudessa mallissa Paperiliitto piti raamit kasassa ja sisällön yhtenäisenä. Yrityskohtaisuus näkyy yksityiskohdissa. teKSti Eeva Eloranta-jokela KUVat Akseli Muraja, Jussi Partanen Paperi_18-21_tes.indd 19 Paperi_18-21_tes.indd 19 21.6.2022 16.32.21 21.6.2022 16.32.21
Uusi sopimus ei suuresti muuttanut kesätyöntekijä Sini Kesäsen, varapääluottamusmies Jukka Voutilaisen ja prosessityöntekijä Martti Immosen työehtoja Varkaudessa. 20?PaPeriliit to?05 / 2022 Varkaudessa rauhallista Stora Ensolla Varkaudessa työskentely uuden tessin turvin on sujunut rauhallisesti. Tehtaalla on iloittu siitä, että Stora Enso investoi ja koneet pyörivät täyttä päätä. Toukokuussa purettiin loput koronarajoitustoimet ja kahden kesän tauon jälkeen tehtaalle on palkattu myös nuoria työelämään tutustujia. – TES ei lopulta muuttunut kovin paljon. Ennen neuvotteluja oli enemmänkin pelkoa siitä, mitä tapahtuu, ja kun sopimus hyväksyttiin, siihen oltiin suht tyytyväisiä. UPM:n tilanne tietysti on lakon takia puhuttanut ja puhutti jo aiemminkin, sanoo työsuojeluvaltuutettu ja varapääluottamusmies Jukka Voutilainen. Hän on liiton hallituksen jäsen ja seurasi tes-kierrosta myös liiton päätöksentekijänä. Loma-aikojen pidentyminen meni aika kivuttomasti läpi. – Samaa viisivuorojärjestelmää käytetään lomiin ja lomat kiertävät kuten ennenkin. Ei siitä kovin paljon tullut moitteita, porukka ymmärsi, mistä muutos johtui. Enemmän on puhuttanut talviloman sijoittelu, kuvaa Voutilainen. Lomat pitenivät Uutta aiempaan työehtosopimukseen verrattuna on keskeytymättömään kolmivuorotyöhön eli tam 37:aan sovittu vuosilomalain mukainen yhdenjaksoinen kesäja talvilomajakso. Muutokseen johti se, että lomista ei enää voitu sopia vuosilomalaista poiketen yrityksen ja Paperiliiton välillä tehdyissä työehtosopimuksissa. Valtaosalla yrityksistä on käytössä samanmittaiset lomajaksot. Muita lainsäädännöstä johtuvia pakollisia muutoksia työehtosopimuksiin on tullut esimerkiksi lepoaikoja ja liukuvaa työaikaa koskeviin määräyksiin. UPM:n viiden liiketoiminnan sopimuksiin tuli muutoksia loma-ajan palkanmaksuun sen lisäksi, että yritys siirtyi kausipalkasta tuntipalkkamalliin. Niin sanotun vihreän kirjan yrityskohtaisista ”jälkeläisistä” puuttuu joitain määräyksiä tarpeettomina. Suorituspalkkatyö on poistettu useista yrityskohtaisista sopimuksista. Muutamista tesseistä on jätetty pois 7-loppuiset työaikamuodot, koska yrityksessä ei työskennellä viikon ympäri. Toimivuutta ja solidaarisuutta Pääluottamusmies Jukka Myllynpää DS Smithiltä Tampereelta näkee, että uusi yrityskohtainen TES on heidän tarpeisiinsa sopiva. Se ei ratkaisevasti muuttunut vanhasta. – Työnantajalla oli suuri tarve poistaa työehtosopimuksesta mahdollisuus tam 37:aan, koska tuotantomäärät eivät ole sellaisia, että 37:aa tarvittaisiin. Eikä asia ole työntekijöitten puoleltakaan kriittisyyttä aiheuttanut. Ainakin näillä näkymin ollaan tessiin yleisellä tasolla hyvin tyytyväisiä, siitä kiitos Paperiliiton neuvottelijoille, Myllynpää kiittää. Omalla työpaikalla tes-neuvotteluihin lähdettiin järkevältä pohjalta, mutta UPM:n paperiliittolaisten tilanne huoletti. Paperi_18-21_tes.indd 20 Paperi_18-21_tes.indd 20 21.6.2022 16.32.22 21.6.2022 16.32.22
Tutkimuksen mukaan pitkä vuoro ei heikentänyt työntekijöiden turvallisuuskäyttäytymistä. Jari Hartikaisen kokemus on samanlainen. Corexin POrin kartonkitehtaalla siirrytään ensi joulukuussa 12-tuntiseen työaikamuotoon. Kesäkuussa tehtaassa oli huoltoseisokki. Kuvassa Hannu Laismaa (vas.), pääluottamusmies Raimo Järvenpää, Toni Niemi, Eetu Mäki ja Jere Peltoniemi. »ollaan tessiin yleisellä tasolla hyvin tyytyväisiä, siitä kiitos Paperiliiton neuvottelijoille.» PaPeriliit to?05 / 2022?21 – UPM:n kannalta porukka oli kyllä murheissaan, että hommat ei siellä onnistuneet. Me olimme hengessä mukana ja uskoakseni meiltä maksettiin vapaaehtoista tukimaksua lakolle suhteellisesti paljon, Myllynpää arvioi. – Koskaan ei voi tietää, mitä seuraavalla kierroksilla itselläkään on edessä. Siksi on pidettävä yhtä, kun sen paikka on. Joukkovoima on se, mikä tässä liikkeessä toimii. DS Smithin sopimukseen liittyy puitesopimus määräaikaisten työntekijöiden käytöstä. – Se palvelee lyhytaikaisissa työsuhteissa, ja selventää käytäntöä, kun palkoista, lomakertymistä ja muusta on sovittu puitteet. Kirjavat käytännöt tulevat yhtenäisemmiksi ja selkeämmiksi. Samalla se helpottaa nuorten työllistämistä meille. On tärkeää, että saadaan nuoria alalle ja heille kokemusta teollisuustyöstä, Myllynpää toteaa. Porin Corexilla 12-tuntiseen Corex Oy:llä työehtosopimukseen tuli joitain muutoksia, mutta niillä ei ole ollut merkittävä vaikutusta. – Koulutuspäivät sovittiin paikallisesti. Lomat ovat vielä hiukan tekeillä. Todennäköisesti tämän vuoden talvilomat siirretään ensi vuoden puolelle, mutta se tässä vielä selviää, sanoo Porin kartonkitehtaan pääluottamusmies Raimo Järvenpää. Työehtosopimuksen solmimisen jälkeen Porissa aloitettiin keskustelut siirtymisestä 12-tuntiseen työaikamuotoon. Työntekijät äänestivät sen puolesta numeroin 70–30, ja uuteen systeemiin mennään ensi joulukuussa. Viikon pidennys kesälomaan järjestyy melko vaivattomasti, kun kesätyöntekijöitä on joka tapauksessa palkattu. Järvenpää toteaa, että uuteen sopimukseen on tutustuttu yhdessä ja se on kaikkien nähtävä työpaikalla. Työntekijöillä on ollut hyvin vähän kommentoitavaa. – Liitto neuvotteli meille hyvän sopimuksen, sanoo Järvenpää. Arviointi edessä Yrityskohtaiset sopimusneuvottelut saatiin UPM:ää lukuun ottamatta päätökseen viidessä kuukaudessa vuoden loppuun mennessä. UPM:n sopimusneuvotteluihin liittynyt lakko kesti lähes neljä kuukautta. Uuden neuvottelumallin tarkempi arviointi tehdään Paperiliitossa alkusyksystä. ? Paperi_18-21_tes.indd 21 Paperi_18-21_tes.indd 21 21.6.2022 16.32.23 21.6.2022 16.32.23
22?PaPeriliit to?05 / 2022 teksti ?Reima Kangas?kuva Maiju Pohjanheimo Vielä jääseinän juurella ei näyttänyt pahalta, vaikka ylöspäin oli kymmenien metrien jyrkkä nousu. Minna Huhtala iski hakut jäähän ja haki kiipeilykenkien piikeillä pitoa seinästä. Hiljakseen maankamara jäi vähän alemmaksi. Kenkien ote lipsui. Pelko alkoi kasvaa. Miten se menikään, kengät suorassa kulmassa, piikit kunnolla jäähän, ponnista jaloilla, älä roiku liikaa käsien varassa. Muista hengittää. Rauhoitu. Jatka ylöspäin. Korkeutta tuli lisää. Pelko paheni. Kaverit kannustivat alhaalla. Kenkien ote lipsui. Huhtala roikkui käsien varassa. Pelotti jättimäisesti. Lopulta hän päätti lähteä laskeutumaan. Huhtala oli käynyt muutaman metrin korkeudessa. Se oli ehkä pieni nousu ihmiskunnalle, mutta suuri hänelle. – Minullahan on korkean paikan kammoa. Pää ei kestänyt, tuntui, etten pysty kiipeämään enää yhtään, kertoo Huhtala. Hän oli kuitenkin noussut korkeammalle kuin oli ajatellutkaan. Se oli iso voitto. – Tämä on tässä porukassa hyvää: toiset kannustavat ja silloin pystyy yrittämään parhaansa. Kuitenkin koska tahansa voi sanoa, että nyt en halua enempää, sanoo Huhtala. HuHtala kiipesi tutussa naisporukassa, jonka kanssa he kokeilevat aina uusia asioita. Vuosien varrella he ovat esimerkiksi laskeneet koskia, kelluneet koskessa, menneet metsässä lumikengillä ja kokeilleet tankotanssia. – Ei tulisi mieleenkään tehdä mitään tällaista yksinään. Tuki ja kannustus antavat rohkeutta. Huomaan itsekin, että uskallan aika paljon, vaikka olen pitänyt itseäni pelkurina, kertoo Huhtala. Porukka alkoi hahmottua kymmenkunta vuotta sitten. Ensin oli muutama tuttu, jotka olivat alkaneet suunnitella jotain reissua. Pikkuhiljaa mukaan on tullut lisää samanhenkisiä naisia. Tavallisesti mukana on puolenkymmentä naista, mutta koko porukassa heitä on enemmän. Kaikki eivät joka kerta pääse osallistumaan. Rohkeita yhdessä Ystävien kannustamana Minna Huhtala pystyy paljon enempään kuin yksinään. »Huomaan itsekin, että uskallan aika paljon, vaikka olen pitänyt itseäni pelkurina.» m i n u n p o r u k k a n i Huhtalan houkutteli mukaan eräs vanha työkaveri, joka oli vuosia aiemmin ollut hänen kanssaan samassa työpaikassa Stora Enson Oulun tehtaalla. Pääsääntöisesti ryhmä toteuttaa ideoitaan Rukan suunnalla, koska yhdellä naisista on mökki siellä. Jääkiipeily tapahtui juuri ennen kuin koronapandemian tuoma tauko alkoi. Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 21.6.2022 11.08.05 21.6.2022 11.08.05
PaPeriliit to?05 / 2022?23 – Kun itse epäilee itseään, niin tällaisessa porukassa toiset nostavat mielialaa kovastikin, sanoo Minna Huhtala (keskellä). Vasemmalla Seija Säynäjäkangas ja oikealla Eija HerukkaKorkala. – Viimeksi olemme nähneet puoli vuotta sitten. Meillä oli loppusyksystä joogahetki ja äänimaljarentoutusta Oulussa. Nyt mietitään, mitä voisimme tehdä seuraavaksi, kertoo Huhtala. HuHtala irtisanottiin vuonna 2020, kun Stora Enso sulki paperi koneen Oulussa. Saman vuoden syksyllä hän alkoi opiskella energiatekniikkaa ammattikorkeakoulussa. – Minusta tulee energiatekniikan insinööri kahden vuoden sisään, Huhtala sanoo. Hän selviytyi lopulta irtisanomisesta suhteellisen hyvin. Siitä tuli tieto hyvissä ajoin ja omien asioiden järjestämiseen jäi aikaa. Alkujärkytys oli suuri, mutta Huhtala toteaa, ettei ole murehtijatyyppiä. Hän ajatteli, että tilanne voisi olla uusi mahdollisuus. Hän halusi opiskella jotain ihan uutta. – Ja kyllä se oli tämä porukka, joka sai tempaistua minut irti epätoivosta. He saivat uskomaan, että tulevaisuus tuo hyvääkin ja pääsen opiskelemaan. Nyt Huhtala on kesätyössä Torniossa Outokummun terästehtaalla vedenkäsittelyssä. Tehtaalla on hyvä henki ja hänet on otettu hyvin vastaan. – Olen tykännyt kovastikin, vaikka työ ei kyllä ole helpoimmasta päästä, se on vastuullista ja oppiminen vie aikaa. Huhtala pohtii, että ystäväporukassa tehdyt tempaukset auttavat töissä ja elämässä yleensäkin. Kokemukset helpottavat hyppäämistä pelottaviin paikkoihin. – Toiminta ystävien kanssa lisää uskoa itseeni, että kyllä tässä selvitään ja pärjätään. Elämää siivittää.?• Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 21.6.2022 11.08.06 21.6.2022 11.08.06
24?PaPeriliit to?05 / 2021 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »AmmAttikoulun sähköpuolen ja armeijan jälkeen päädyin UPM:n paperi tehtaalle sähkötöihin lomatuuraajaksi. Se oli pätkätyötä, vakityötä ei irronnut millään. Sitten menin UPM:n vaneriteh taalle Viialaan oppisopimukselle. Pääsin vakitöihin, mutta sitä iloa kesti puolitoista vuotta, kunnes UPM päätti sulkea koko tehtaan. Cabassi haki kokeenhoitajaa, ja oli ottanut lopetettavalle vaneriteh taallekin yhteyttä. Haastattelun jälkeen sain työpaikan. Päätyivät minuun, koska harrastin silloin korukiven hiontaa ja reserviläisammuntaa. Työ vaatii tarkkaa silmää, ja tehtaalla ajateltiin, että tuossa on varmaankin mies, jolla sellaista on. Nyt olen ollut Cabassilla koneenhoitajana 17 vuotta. Meillä valmistetaan eri kokoisia ja näköisiä paperikasseja lähinnä tapah tumille, liikkeille ja messuille. Meille tulee paperirullia, joilta paperi leikataan arkeiksi arkkikoneella. Arkeista tehdään valkoisia tai ruskeita kasseja. Omalla painokoneellamme teemme pienempien erien yksinkertaisempia painatuksia nopeasti, mutta isommat painatuserät ja neliväripainatukset teetämme yhteis työkumppaneilla. Painetut arkit laitetaan kassikoneen perään, ja se valmistaa valmiin tuotteen: taittelee, liimaa ja val mistaa sangat. Meillä on kaksi suurempaa kassiko netta, ja minä olen toinen työntekijöistä, jotka niitä käyttävät. Joskus kassia päällystetään muovikalvollakin, jos asiakas niin haluaa. Narusangat tehdään käsityönä. Teen kaikkea muuta, paitsi pai natuksia. Kaikkiaan meitä on täällä kolme miestä ja kaksi naista tuotannossa töissä. Tärkeintä on lopputulos: näyttävä, ehjä ja toimiva kassi. Taitokset ja pai nojälki ovat kohdallaan, ja liimaukset pitävät. Kassin pitää olla kuin tiiliskivi: saumat ovat suoria, kulmat ovat teräviä eikä pyöreitä. Tämä on kuin lennokin tekemistä: Jos on huonosti taiteltu, eihän se lennä mihinkään. Paperissa kuidun suunta vaikuttaa taittumiseen. Ei pajun oksakaan taitu väärään suuntaan. Kassin muodostumista joutuu joskus hakemaan, se riippuu monesta tekijästä. Jopa sää ja kosteusolosuhteet vaikut tavat, koska paperi on elävä materiaali. Tarkat silmät ovat tarpeen. Välillä millikin on liikaa ja puolen millin säätö auttaa. Itsellä tuli ikänäkö, ja silmälaseja joutuu laittelemaan nenälle ja pois, mutta siitäkin on selvitty. Meillä kaikki tarkkai levat laatua. Itsekin otan kassia välistä ja tarkistan, että laatu on hyvää. EmmE pysty kilpailemaan hinnalla ulkomaisen tuotannon kanssa, mutta meidän valttimme on laatu ja nopeus. Jos asiakkaalla on messut tai avajaiset, ja kasseja tarvittaisiin kuukauden päästä, niin ulkomailta se ei juuri onnistu. Hyvässä lykyssä kassit ovat meillä valmiina kahden viikon päästä tilauksesta. Pieni, täällä painettu erä voi olla vaikka jo huomenna tai ylihuomenna asiakkaalla. On vaki asiakkaita, jotka tilaavat pieniä eriä ja kuluttavat ne loppuun ennen seuraavaa tilausta. Vapaalla, kun katson paperikas seja, niin monesti näen heti niiden laadun. Ymmärrän kyllä, että joskus hinta voi olla tärkeämpi asia. Korona vei työsarkaa, koska tapahtumat, messut ja liikkeet olivat kiinni. Nyt on hommia taas ihan riittävästi. Tämä on kiva, siisti sisätyö ja päi vätyötä. Kesällä halli kuumenee ja on vähän paperipölyä, mutta olosuhteet ovat kuitenkin mukavat. Kun kone kulkee hyvin, se on rentoa meininkiä. Jos tuotanto tak kuilee, joko materiaalista tai koneesta joh tuen, se stressaa. Täällä kun ei voi ajatella, että seuraava vuoro hoitaa. Eikä meillä ole erillistä kunnossapitoa. Kone korjataan yleensä itse. Tosi harvoin on tarvittu ulko puolista korjaajaa. Jos on peukalo keskellä kämmentä, niin tätä työtä ei kannata tehdä. Pitää myös osata hahmottaa, mistä vikaa lähdetään etsimään. Jos tarvitaan metallin työstämistä, tässä on korttelin päässä paikka, jossa tehdään tarvittavan muotoisia osia. Se on helpompaa kuin tilata varaosaa Japanista tai Kiinasta. Kerran olin vierailulla eräällä kas sitehtaalla Italiassa. Olin itsekin vasta aloittanut, mutta sen verran ymmärsin, kun katselin pakattavaa, valmista kassia, että herranen aika; meiltä ei tuollainen lähtisi asiakkaalle. Jälki oli rumaa jopa näytevarastossa. Täällä meillä on pyritty aina huomattavasti parempaan. Sillä tavalla asiakkaita saa pidettyä. Todellisen ammattilaisen erottaa työn jäljestä.»?• Tarkkasilmäisten hommaa tEksti?Mari Schildt?kuvA?Reima Kangas Tero Jalonen tekee työnsä sen mukaan, että samalla laadulla ja nopeudella ei asiakas paperikasseja ulkomailta saa. »Paperissa kuidun suunta vaikuttaa taittumiseen. Jopa sää ja kosteusolosuhteet vaikuttavat.» Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 20.6.2022 20.40.44 20.6.2022 20.40.44
PaPeriliit to?04 / 2020?25 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Tero Jalonen on koneenhoitaja Cabassi Oy:ssä Valkeakoskella. Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 20.6.2022 20.40.45 20.6.2022 20.40.45
5 / H i o m o 26?PaPeriliit to?05 / 2022 – Tämä oli huippujuttu, tällaisia toivotaan jatkossakin, sanoi Laura Rytinki (alhaalla edessä). Lauran molemmin puolin kaksoset Max ja Amanda. Amandan vieressä isosiskon ystävä Auri ja sitten isosisko Lumi. Perheen isä Mikko oli mennyt yövuorosta nukkumaan kotiin Myllykoskelle ja tuli mukaan myöhemmin. Paperi_26-29_tykkimäki.indd 26 Paperi_26-29_tykkimäki.indd 26 20.6.2022 22.33.07 20.6.2022 22.33.07
PaPeriliit to?05 / 2022?27 5 / H i o m o Lappeenrannasta tullut Marko Mustikainen oli hyvin tyytyväinen tapahtumaan. Perheen kaksi yläasteikäistä poikaa jäivät kotiin, mutta kolme pienintä lasta olivat odottaneet matkaa jo muutaman viikon, ja odotus palkittiin. Lasten suurin suosikki oli Idän pikajuna, jossa mentiin monta kertaa. Välillä perhe kävi vesipuiston puolella ja palasi takaisin huvipuistoon. – Ihana juttu, että Paperiliitto huomioi koko perheen tällä tavalla, arvostan kovasti. Kiva huomata, että paljon isovanhempiakin oli mukana, sanoo Mustikainen. Eija ja Hannu Pursiainen olivat lähteneet liikkeelle Pohjois-Karjalasta Enosta pojanpoikansa Kallen kanssa. Lisäksi paikalle tulivat tyttären lapset Vantaalta. Eija on jo aiempina vuosina ajatellut, että olisi kiva viedä lapset liiton tapahtumaan. Nyt se onnistui, kun oli kesäloma alkamassa ja porukka saatiin kokoon. Illaksi ajettiin tyttären mökille Mikkeliin. Pursiainen toteaa, että lasten kanssa oli aika neuvottelu, että heidät sai lähtemään Tykkimäeltä ennen sulkemisaikaa. – Mutta tosi hauskaa oli, kaikki olivat tosi tyytyväisiä. Kiitos liitolle, kun oli järjestänyt tällaisen, sanoo Eija. Huvipuiston lähellä Myllykoskella asuva Jonna ja Henri Koskelan perhe on tottunut käymään Tykkimäellä. Tavallisesti kävijöitä on vähemmän ja lapset voivat melkeinpä juosta laitteesta laitteeseen, joten nyt jonottaminen toi pientä murhetta. – Muuten päivä meni todella mukavasti. Koronan takia ollut todella ikävää, kun ei ole päässyt oikein mihinkään. Lisää vaan tällaisia tapahtumia, toivoo Jonna. Heinolasta tullut Matias oli kaivamassa kaivurilla hiekkaa isänsä Jyri Koistisen kanssa, kun valokuvaaja osui paikalle. Mukana Tykkimäellä olivat myös Matiaksen äiti Piia Mattila, mummo ja serkut. – Lapset tykkäsivät kovasti. Tykkimäel lä vierähti koko päivä, kertoo Mattila. Perhe kävi myös Paperiliiton edellisessä perhetapahtumassa Powerparkissa kolme vuotta sitten. – Nämä ovat tosi hyviä ja mielekkäitä tapahtumia. Pikkupojallehan nämä ovat aivan mahtavia päiviä, sanoo Koistinen. Mikko Hakala tuli Jämsänkosken ammattiosasto 11:n yhteiskuljetuksella vaimonsa ja perheen kahden nuorimman lapsen kanssa. Korona-aikana ei yhteistapahtumia ole voitu järjestää, joten osaston porukan kanssa oli mukava matkustaa. – Onneksi sattui molemmilla, rouvalla ja minulla vapaa, viihdyimme ehdottomasti hyvin, kertoo Hakala. Hän toteaa, että aika meni kuin mummolassa ja jotenkin vesipuiston puolella jäi käymättä. Kello olikin äkkiä viisi ja paluukyyti lähti. Onneksi sentään vesiliukumäestä laskettiin kumiveneellä Eelispojan kanssa toistakymmentä kertaa. Merja ja Ari Rajala olivat lähteneet Leppävirralta asuntoautolla jo edellisenä päivänä viedäkseen neljä lastenlasta huvipuistoon. Lopulta Merjan aveciksi päätyi kuitenkin Vantaalta tullut Esa-vävy. – Kun ei oma pää kestä härveleitä, oli hyvä, että oli vävy hurjapää mukana, sanoo Merja. Hänen mielestään tapahtuma oli kaikin puolin mukava. – Niin iloisia ihmisiä ja nauravia lapsia. Osallistumme varmaan toisenkin kerran. Ainoan miinuksen Rajala antoi palvelupisteiden ruuhkasta. Hän arveli, että huvipuisto olisi tarvinnut enemmän henkilökuntaa, kun kävijöitä oli niin paljon. Imatralainen Janne Kärkkäinen oli perheensä kanssa ensimmäistä kertaa Paperiliiton tapahtumassa. Hän oli hyvin tyytyväinen. He tulivat Tykkimäelle heti aamulla ja olivat melkein loppuun asti. – Olimme päättäneet, että kun ollaan kesällä lähdetty liikkeelle, niin ollaan niin pitkään kuin lapset tahtovat olla. Oli kyllä kiva reissu, hän sanoo. Jatkuu seuraavalla sivulla teksti ja kuvat?Reima Kangas Pitkästä aikaa Paperiliiton perhetapahtuma Tykkimäellä keräsi noin viisituhatta osallistujaa. Päivä sai paljon kiitosta. Paperi_26-29_tykkimäki.indd 27 Paperi_26-29_tykkimäki.indd 27 20.6.2022 22.33.08 20.6.2022 22.33.08
28?PaPeriliit to?05 / 2022 5 / H i o m o ?Lappeenrantalaiset Lydia (vas.), Elias, Elvi, Marko ja Sanna Mustikainen viihtyivät mainiosti. Taustalla heidän suosikkinsa Idän pikajunan lähtölaituri. ? – Tämä oli hauska laite, sanoi Jämsästä tullut Markus Tiiri. Vieressä istuu äiti Maari. – Sattui vapaapäivä sopivasti, niin päästiin tulemaan. Kesäloma oli jo toukokuussa, tästä tulee pitkä kesä, totesi Maari. Reko Kärkkäinen tuli perheensä mukana Lappeenrannasta. Ilmapallotaikuri Taika teki Minni Penttiselle hienon perhosen. Pikkusisko Miisa sai koiransa jo aiemmin. Kouvolassa asuvat tytöt pääsivät tapahtumaan Lieksasta tulleiden isovanhempiensa mukana. Paperi_26-29_tykkimäki.indd 28 Paperi_26-29_tykkimäki.indd 28 20.6.2022 22.33.09 20.6.2022 22.33.09
PaPeriliit to?05 / 2022?29 5 / H i o m o ?Serkukset Kalle Pohjois-Karjalan Enosta ja Sara Vantaalta pitivät kummitusjunasta. Heidän isovanhempansa Hannu ja Eija Pursiainen tulivat Enosta viemään lapsenlapset huvipuistoon. ? Ville (vas), Laura, Venla ja Markus Koivisto nauttivat jäätelöstä ilmapallotaikurin esityksen jälkeen. ?Lauri, Esa ja Venla Paajanen olivat kotikulmillaan sillä he asuvat Kouvolassa. Perhe on ennenkin käynyt liiton tapahtumissa ja he ovat käyttäneet liiton lomapaikkoja ja Holiday Clubin lomaosakkeita. ? Mikko Hakala nautti menosta Eeliksen kyydissä. Jämsänkosken osasto 11 järjesti kyyditykset tapahtumapaikalle. – Meitä tuli linja-autollinen, ja osa tuli omilla autoilla, kun olivat yövuorossa, kertoi Mikko. Juha Komulainen uskaltautui Endeavourin hurjaan kyytiin. Lisää kuvia osoitteessa verkkolehti. paperiliitto.fi Paperi_26-29_tykkimäki.indd 29 Paperi_26-29_tykkimäki.indd 29 20.6.2022 22.33.10 20.6.2022 22.33.10
30 / ja Mirja Kondratje? tulivat Ikaalisiin Can-Am Spiderillaan Simpeleeltä. Kolmisen vuotta sitten hankittu pyörä on Raunon mielestä hieno ajettava. – Se on kyllä erilainen ajettava kuin normimoottoripyörä, ehkä vähän niin kuin moottorikelkka tai mönkijä. Mukava sillä on matkustaa, siinä on hyvä istumapaikat ja aika hyvin suojaa sateellakin, ettei kaikki roisku silmille, kuvailee Rauno. Mirja toteaa, että takana istuvalle matkustaminen on helpompaa kuin kaksipyöräisessä. Istuinta voi verrata vähän niin kuin nojatuoliin. Ei siinä nukkumaan pysty, mutta kyydissä pysyy, vaikka silmät painuisivat hetkeksi kiinni. Rauno aloitti moottoripyöräilyn jo kansakoulussa kolmetoistavuotiaana. Hänelle oli tehty Jawan rungosta oma pyörä, jolla hän ajoi silloin tällöin viiden kilometrin koulumatkansa. Sivukylän metsäteillä ja -poluilla ei ollut poliiseja. – Välillä tytöt käräytti opettajalle, joka sanoi, että Rauno, et sie saisi vielä ajaakaan, kertoo Kondratje? . Ikaalisten illassa Rauno hakeutui tapansa mukaan karaoke-estradille. Tässäkin lajissa Mirja istui pelkääjän paikalla. Karaoken suhteen samoin teki myös Kotkasta tapahtumaan tullut Jani Timberg. Timberg oli kesän ensimmäisellä ajelulla isolla pyörällään, joka on Suzuki Intruder M????R. Kotona on useampikin moottoripyörä, mutta niistä toisista Timberg mieluummin vaikenee. Timbergin työmatkat menevät pääasiassa polkupyörällä ja kesäautokin vie osansa huomiosta. Liiton moottoripyörätapahtumaan hän kuitenkin tulee erittäin mielellään jo hienon tunnelman takia. – Kun lähdetään Kotkasta, meitä on kymmenkunta pyöräilijää. Porukkaan kuuluu myös Kotkamillsin eläkeläisiä, joten heitäkin näkee samalla, kertoo Timberg. Rasmus Roito oli ollut Veijo Tukiaisen kanssa jo viikon tien päällä. He olivat ajaneet Kotkasta Särkisaloon ja sieltä Ahvenanmaan kierrokselle. Takaisin mantereelle he palasivat Vuosnaisten kautta. – Suosittelen, siellä on hienot paikat, ystävällistä porukkaa ja hyväkuntoiset tiet. Ahvenanmaalla kaikki on kymmenien kilsojen sisällä, joten jo päivässä, parissa ehtii katsoa nähtävyydet, sanoo Roito. Hän viihtyi moottoripyörätapahtumassa todella hyvin, kuten aina. Järjestelyt toimivat hienosti ja juttua samanhenkisen porukan kanssa riitti. Ensi vuonna tapahtuman järjestävät yhdessä Kotkan osasto ?? ja Sunilan osasto ??. Sunilassa työskentelevä Roito ei ole osaston aktiiveja, mutta aikoo hääriä apumiehenä mukana, jos tarvitaan. Ikaalisten tapahtuman järjesti Porin osasto ?? ja siellä päävastuun kantoi Samuel Halonen. – Meillä on pieni osasto, tässä ei ole ollut varsinaista talkooporukkaa. Olen aika lailla yksin puuhannut Järvenpään Raimon, Ikaalisten kylpylän ja toimiston tuella. Tätä on kumminkin ollut kiva järjestää. Tämä on minulle ominaista puuhaa, Halonen sanoo. Järjestelyt alkoivat Kemin tapahtuman jälkeen vuonna ????. Ne olivat jo pitkällä reilut kaksi vuotta sitten, kun koko tapahtuma peruttiin koronan vuoksi. Toisen kerran järjestelyiltä putosi pohja pois, kun Scandic sulki Ikaalisten kylpylän. Halonen haki pitkään uutta tapahtumapaikkaa, kunnes paikalliset yrittäjät nostivat kylpylän taas jaloilleen, ja alkuperäinen suunnitelma toteutui. Etenkin kun lauantai oli sateinen päivä, kylpylä osoittautui erinomaiseksi paikaksi. – Eipä sadetta nähnyt kuin ikkunasta, kun kylpi altaalla ja saunoi. Tapahtumassa oli todella hyvä meno, totesi Rasmus Roitokin. • Paperiliiton motoristit kokoontuivat kahden välivuoden jälkeen Ikaalisissa. Huomasi, että tapahtumaa oli odotettu. 5 / H i o m o Hieno tunnelma Reima Kangas Marjaana Malkamäki Jani Timberg oli Suzukillaan kesän ensimmäistä kertaa liikkeellä. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 22.6.2022 7.33.03 22.6.2022 7.33.03
/ 31 5 / H i o m o Rauno ja Mirja Kondratje? ovat tyytyväisiä Can-Am Spideriinsa. ? Kylpylän autohalli tarjosi suojaa pyörille. Ylimpänä Rasmus Roiton Yamaha Tenere ???. ?Rasmus Roito, Jarkko Pieksemä ja Kimmo Ihalainen tulivat Kotkasta. – Samanhenkistä porukkaa kun kokoontuu, saadaan hyvä meininki aikaiseksi. Juttua riittää, kun kaikilla on intohimo pyöriin ikää ja sukupuolta katsomatta, sanoo Roito. Juha ja Kirsi Virnes sekä Markku Tissari ja Minna Pehkonen tulivat Kuopiosta. Edessä Tissarin moottoripyörä. (Harrikkakuskit, valitamme, että tähän nyt kertyi näitä Suzukin kuvia, mutta hienojahan nämä ovat, toimituksen huomautus).Minna Pehkonen tuli tapahtumaan poikkeuksellisesti autolla, koska hän on toipumassa suuresta leikkauksesta. – Älyttömän mukavaa oli joka tapauksessa. Oli ihana nähdä vanhoja ja uusia tuttuja ympäri Suomen. Oli hienot puitteet ja hienosti järjestetty tapahtuma, Pehkonen sanoo. – Hyvä reissu pitkästä aikaa porukalla, osattiin nauttia siitä, että ollaan taas vapaana, sanoi Tissari. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 22.6.2022 7.33.04 22.6.2022 7.33.04
32?PaPeriliit to?05 / 2021 5 / H i o m o Paperiliittolaiset saavat lipuista 20 € alennuksen. 1 k y s y m y s t ä 1.?Mitä merkitsee sana eskalaatio? 2.?Mikä joukkue voitti miesten salibandyn SM-kultaa vuonna 2022? 3.?Mihin mereen kuuluu mysteerinen Bermudan kolmio? 4.?Missä kaupungissa huvitellaan Tykkimäen huvipuistossa? 5.?Kuka palkittiin kotimaisten tvohjelmien parhaana naisnäyttelijänä vuodelta 2021? 6.?Mikä on anopinkieli? 7.?Mikä kaupunki lahjoitti Helsingille Maailmanrauhaveistoksen v. 1990? 8.?Mitä ongelmaa hoidetaan ns. myllyhoidolla? 9.?Mitähän tarkoittaa murresana rätinki? 10.?Kenen muistelmista kertoo kirja Rätingin paikka? Lomalle lähelle luontoa Paperiliiton lomakeskuksissa yövyt veden ja kauniin luonnon äärellä ympäri vuoden. Yöpyminen huoneistoissa 10 euroa perhekunnalta vuorokaudessa. Asuntovaunupaikka 10 euroa vuoro kaudessa. Varaukset: Puhelimitse arkisin klo 11–13. Karavaanarialueelle ei tarvita ennakkova rausta. YHTEYSTIEDOT Törmälä: Törmäläntie 16, 93999 Kuusamo. Puhelin: 050 566 6119. Alueen hoitajat: Maini Kovanen, maini.kovanen@paperiliitto.fi , Pekka Kovanen, pekka.kovanen@paperiliitto.fi Purala: Puralantie 131 A, 47850 Verla. Puhelin: 050 340 0127. Alueen hoitaja: Riku Valve, riku.valve@paperiliitto.fi Särkelä: Finnarintie 200, 25610 Ylönkylä. Puhelin: 050 373 9877. Alueen hoitaja: Osmo Koste, osmo.koste@paperiliitto.fi 5 / H i o m o Lomalle lähelle luontoa Paperiliiton lomakeskuksissa yövyt veden ja kauniin luonnon äärellä ympäri vuoden. Yöpyminen huoneistoissa 10 euroa perhekunnalta vuorokaudessa. Asuntovaunupaikka 10 euroa vuoro kaudessa. arkisin klo 11–13. Karavaanarialueelle ei tarvita ennakkova rausta. Musarit 50 vuotta! Osta lippusi jäsenetuhintaan Tehtaan pilli soi taas! Työväen Musiikkitapahtuma viettää 50-vuotisjuhlaansa Valkeakoskella 27.–31.7.2022. Paperiliittolaiset saavat tapahtuman lipuista 20 € alennuksen. Kypsään ikään ehtinyt festivaali palaa juhlavuoden kunniaksi perinteiseen tapahtumapaikkaansa UPM Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon miljööseen. Festareiden esiintymislavalle nousevat mm. Hector & His Power Band, Maustetytöt X Agents, Maija Vilkkumaa, Olavi Uusivirta, Irina, Erin, Sir Elwoodin hiljaiset värit, Arttu Wiskari, Anssi Kela, Herra Ylppö, Tommi Läntinen, Katri Ylander, Martti Servo & Napander, Olli Halonen. Huippuartistien lisäksi luvassa on 50-vuotisjuhlakonsertti, maksutonta ohjelmaa lapsille ja ikäihmisille, Laulu ottaa kantaa -julkaisukonsertti, keskustelutilaisuuksia, yhteislaulua ja paljon muuta. Perjantaina 29.7. järjestettävä maksuton 50-vuotisjuhlakonsertti tarjoaa läpileikkauksen Työväen Musiikkitapahtuman vuosikymmeniin. Paperiliiton jäsenet saavat tapahtuman lipuista 20 € alennuksen. Vuonna 2020 ja 2021 ostetut liput käyvät sellaisenaan juhlavuoden viisipäiväiseen tapahtumaan. Liput ja lisätiedot osoitteesta www.valmu.com Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 22.6.2022 10.57.28 22.6.2022 10.57.28
PaPeriliit to?05 / 2021?33 5 / h i o m o j ä s e n r e k i s t e r i Liityitkö jäseneksi? Meneekö jäsenmaksu palkastasi? YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Uusi jäsen? Paperiliiton jäseneksi voit liittyä sähköisesti eAsioinnissa. Liittyessäsi täytät samalla automaattisesti perintäsopimuksen, joka tarvitaan, jotta jäsenmaksu peritään palkastasi. Jos työnantaja ei peri Paperiliiton jäsenmaksua palkastasi, maksat jäsenmaksusi liitolle itse. Uudessa työssä? Aina työsuhteen alussa on tehtävä jäsenmaksun perintäsopimus. Ilman sitä työnantaja ei voi periä jäsenmaksua palkastasi. Saat täytettyä perintäsopimuksen eAsioinnin Jäsenasiat-osiossa. • Tarkista ensin, että yhteystietosi ovat ajan tasalla ja päivitä ne tarvittaessa. • Jos vaihdat ammattiosastoa, ilmoita siitä samalla. • Täytä tämän jälkeen samalta sivulta löytyvä perintäsopimus. Saat muutoksista kuittauksen sähköpostiisi. Huomaa, että ensimmäinen perintäsopimus kannattaa tehdä yhdessä toimipaikkasi pääluottamusmiehen tai ammattiosaston taloudenhoitajan kanssa. Liiton jäsenrekisteri auttaa myös tarvittaessa. Jos työnantaja ei peri jäsenmaksua palkastasi tai työskentelet paperialan ulkopuolella, jäsenmaksu maksetaan itse. Lue lisää osoitteesta paperiliitto.fi tai kysy apua jäsenrekisteristä. Kun jäsenmaksusi ovat ajan tasalla, pidät jäsenyytesi voimassa ja saat hyödyn jäseneduistasi. Ilmoita aina jäsenrekisteriin • jos olet työtön • aloitat opiskelun • jäät perhevapaalle • jos ryhdyt yrittäjäksi • jos vaihdat alaa • muutat ulkomaille Voit muuttaa yhteystietojasi ja ilmoittaa jäsenmaksun keskeytyksestä eAsioinnissa tai jäsenrekisteriin jasenrekisteri@paperiliitto.fi. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma-pe kello 9–12. OLETKO PAPERILIITON UUSI JÄSEN TAI NYKYINEN JÄSEN UUDESSA TYÖSUHTEESSA? KANNATTAA TARKISTAA, ETTÄ PALKASTA ON PERITTY LIITON JÄSENMAKSU. j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t t a a Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 22.6.2022 10.57.28 22.6.2022 10.57.28
34?PaPeriliit to?05 / 2022 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Asioi kesälaitumilta sähköisesti ilman jonotusta Saat ilmoitukset eAsiointiin saapuneista viesteistä sähköpostiisi, joten huolehdithan, että sähköpostiosoitteesi on jäsenyystiedoissasi oikein. Jos työsuhteesi päättyy, muista käydä muuttamassa työsähkö postiosoitteesi tilalle henkilökohtainen sähköpostiosoitteesi. Kun muutat yhteystietojasi eAsioinnissa, muutokset päivittyvät samalla myös Paperiliiton jäsenrekisteritietoihin. Kun sinulla on asiaa työttömyyskassaan, toimi seuraavasti: • Paperiliiton tai Paperityöväen Työttömyyskassan nettisivuilla valitse ’eAsiointi’. Tunnistautumisen jälkeen valitse ’Työttömyysturva’ ja sen jälkeen ’Viestit’. Näyttösi koosta riippuen se näkyy joko sivun ylätai alalaidassa. • Jos käytössäsi on sähköinen jäsenkortti eli mobiilijäsenkortti, valitse valikosta Sähköinen asiointi ja tunnistaudu eAsiointiin. Valitse etusivulta kohta ’Työttömyysturva’ ja sen jälkeen ’Viestit’. Viesteihisi vastataan kolmen työpäivän kuluessa. eAsiointia voit käyttää 24/7 eli silloin, kun se itsellesi parhaiten sopii ja ilman jonottamista. Työttömyyskassa vastaa puheluihin maanantaista torstaihin kello 9–12 numerossa 020 690 429. ?Tältä näyttää eAsioinnissa kohdasta Työttömyysturva avautuva sivu. ?Paperiliiton mobiilijäsenkortin valikon kohdasta ”Sähköinen asiointi” pääset kirjautumaan eAsiointiin, jos haluat lukea tai lähettää työttömyysturvaasi koskevia viestejä tai jos haluat päivittää yhteystietosi. Jos sinulla ei vielä ole mobiilijäsenkorttia, voit tilata sen eAsioinnista. YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydenotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI KAIKKI SÄHKÖINEN VIESTINTÄ JÄSENEN JA PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSAN VÄLILLÄ TAPAHTUU EASIOINNIN KAUTTA. PUHELINPALVELU ON AVOINNA KESÄLLÄKIN MAANANTAISTA TORSTAIHIN KELLO 9–12. Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 21.6.2022 20.53.03 21.6.2022 20.53.03
PaPeriliit to?05 / 2022?35 5 / h i o m o A r j e s s a s i l p p u a Aleksi Länsmans perehdyttää töihin nuoria kesätyöntekijöitä, tuo se hänelle muistoja mieleen. – On kiva päästä seuraamaan heidän tekemistään. Muistuu elävästi mieleen, millaiselta työ tuntui, kun itse vasta aloitteli uraa. Se oli uutta ja jännää. Länsmansista on mukava opettaa tulokkaita. Erityisesti, kun huomaa, että on onnistunut saamaan oppeja perille. 29-vuotias Länsmans tuli Konvertia Groupin Siltakylän tehtaalle ensimmäistä kertaa kesätöihin kymmenen vuotta sitten. – Olin armeijan jälkeen kuukauden verran kotona ja sitten marssin lähimpään tehtaaseen kysymään, olisiko teillä kesätöitä. Sillä tiellä ollaan. Useiden pätkäsopimusten jälkeen hänet vakinaistettiin vuonna 2015. Länsmans työskentelee koneenhoitajana arkkileikkurilla. – Vakituinen työpaikka toi varmuutta elämään. Pystyi menemään pankkiin ja ottamaan asuntolainaa ja alkaa suunnitella perheenlisäystä. Nyt Länsmansilla on jo kaksi lasta, nelija kaksivuotiaat tytöt. Rivitaloasunto on vaihtunut omakotitaloksi. Länsmans on myös osaston hallituksen sihteeri ja tuore työsuojeluvaltuutettu. Hän hakeutui valtuutetuksi, koska halusi vaihtelua ja uusia haasteita. – Tavoitteena on, että pysyttäisiin terveenä ja hyvinvoivina työpaikalla. Tiedän, että nämä prosessit ovat pitkiä ja asiat muuttuvat hitaasti – mutta muuttuvat kuitenkin. Näin kesällä eletään monessa suhteessa poikkeusaikaa. Syksyllä työhyvinvointiasiat nousevat taas pinnalle. Osastoon hän lupautui mukaan viitisen vuotta sitten, kun osasto vietti pikkujouluja ja samalla osaston kokousta. Päätös oli helppo, sillä hän tiesi, että osastossa on mukavaa porukkaa. Toiveena oli myös päästä vaikuttamaan toimintaan, kuten retkien suunnitteluun. Osasto 32:ssa, niin kuin varmasti monessa muussakin osastossa, on huomattu, että koronapandemian jälkeen on ollut haasteellisempaa saada väkeä liikkeelle ja innostumaan tapahtumista. – Meilläkin perinteinen kevätretki, Tallinnan risteily, piti siirtää syksyyn, kun riittävästi ihmisiä ei ilmoittautunut mukaan. Toivottavasti syksyllä porukka aktivoituisi. ?•?tiiNa SUoMalaiNeN Metsäteollisuuden ??? vuotisjuhlintaa eri puolilla maata vuotta sitten lähti käyntiin moni tehdas Kymenlaaksossa ja muuallakin maassa. Vuonna 1872 aloittivat toimintansa Verlan ja Inkeroisten puuhiomot, Kymin ja Kuusankosken paperitehtaat sekä Kotkan Norjan saha. Samoihin aikoihin käynnistyivät Valkeakosken Tervasaari ja Seikku Porissa. Kymenlaaksossa 150-vuotiasta metsäteollisuutta juhlistetaan näyttelyin ja tapahtumin, sillä teollisuudenala on muovannut seutua monin tavoin. 150 vuotta sitten saivat alkunsa monet kansainväliset menestystarinat patruunoiden ajasta myöhempiin suuryrityksiin. Myös UPM:n eri paikkakunnilla on luvassa 150 vuotta sitten perustettujen tehtaiden historiaa valottavaa ohjelmaa ja näyttelyjä. Juhlavuoden näyttelyistä osa on esillä pitempään. Kotkassa Merikeskus Vellamossa näyttely ”Puun vuoro” on avoinna 11.1.2026 saakka. Unescon maailmanperintökohteessa Verlan 150 vuotta juhlanäyttely on avoinna useamman vuoden. Kymenlaakson tapahtumista kerrotaan lisää verkkosivulla kymenlaaksonihme.? .?• Kymmenen vuotta sitten kesätöistä alkoi Aleksi Länsmansin ura Osasto ??:n Aleksi Länsmans työskentelee Konvertia Groupin Siltakylän tehtaalla arkkileikkurilla. Hän on myös työsuojeluvaltuutettu ja osaston sihteeri. Verlan kuivaamo rakennettiin puuhiomon toimittua parikymmentä vuotta. M ar tt i Jo Ki Ne N, M US eo Vi ra St o Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 21.6.2022 20.53.03 21.6.2022 20.53.03
36?PaPeriliit to?05 / 2022 5 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 25.7. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 5”. Ristikon 4 palkinnon sai Oiva Luukkonen Kuusankoskelta. ari Kiviharju ? PIITU OUTO OLIO ? Panun suku ? Asan-ti ? Pentti ALUIN LAMPUIN OLLA vuodessa EXIT kaveri läsnä POHJILLA MINÄ PYYTÄÄ VESIRAJA ruotsia SEOS AKSELEIN ELOMAA AUTO itämaa virsin vähin golfareilla ????? SEIS kylän väki asusteita vähentää MAATILA PYLVÄIN filmaus IHOILLA tytöt atomi Arsin kera ? osana koetta ? ? > kamerassa ASEIN AALTO pyydät! NAISIA TUNTURI Rantasila vapaana tietenkin valkeneva SUOM elliV veneluokka pyytäjällä AUKIO idän firma PUUTARHAAN RAKENNETTU PUITUJA laakea astia TEHTAIDEN TAUKOJA 9.00 (10.20) HELSINKI TUKHOLMA ei ole vale PAIKKA KASTIKKEET PULLA AIHEETON ABIN KIRJOITTAMA RAVEISTAAN TUTTU TAOTTAVIA JA VENYVIÄ ASUISSA TAVAROILLE suojaa sukua LUOVUTTAA palat EFEKTI ylävartaloa ennusmerkki LAAKSONEN ANDERSON INNOKAS TOIMITUS PILKKOJA tytöt MILAN SIENETKIN RASIA HIENO ASUNTO KAVALIA ilman evästä! puhelias tyttö KAIM! saatua MYRSKYKSI ÄITYNYT ALKUAINE ALKUAINE laulun naisia Afrikan eläin PUMPUSSA HEVOSPELIT TOISTAVIA ERI TAVALLA oppia lukemaan TALOJEN SEINIIN REHUKASVI YDIN LASKEVAT POHJILLE pienen pieni TOISET HILTUNEN SISÄÄNPÄIN VEDETTY NIKÄMÄT SOKKELIN TEKOA LIITTO OVELLE LAULUN TYTTÖ SÄÄTY teroitettuja PAJASSA LAAKI OSAAVALLA SUKSESSA tuumat päätä LAURELL PURKIT 13.45 PARIISI ? Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 36 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 36 21.6.2022 11.11.14 21.6.2022 11.11.14
PaPeriliit to?05 / 2022?37 5 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Tuttu paikka intohimoiseksi kuvailee Veli-Matti Kivistö suhdettaan jalkapalloon. Lajin parissa menee kymmenisen tuntia viikossa, ja enemmänkin jos on pelimatkoja. Hän valmentaa Tervakosken Padon C-junioreita ja on miesten joukkueen apuvalmentaja. Kivistö itse pelasi aikoinaan yhden vuoden Kakkosessa Hyvinkään Palloseurassa, mutta muuten Padon joukkueessa. Kerran hän oli viikon ajan yhden liigajoukkueen testissä ja sai positiivista palautetta. Tutusta kaveripiiristä ei kuitenkaan ollut helppo lähteä. – Jäi vähän kaivelemaan, ettei tullut kokeiltua omia rajoja. Kannustan junioreita, että jos on rahkeita, niin lähtisivät kokeilemaan. Kivistön kaksi poikaa pelaavat nimenomaan C-junnuissa ja tytär omassa joukkuessaan. Lapset lähtevät innoissaan harjoituksiin ja peleihin, mutta heillä ei ole ainakaan vielä kovia tavoitteita. Poikien vapaa-ajasta suuri osa kuluu frisbeegolfissa. Jalkapallo treenejäkin sovitellaan frisbeekisojen mukaan. – Ei se ole tärkeintä, että lapsista tulee jalkapalloilijoita, vaan että saavat liikkua, sanoo Kivistö. Valmentaminen antoisaa jo sen vuoksi, että lapsilla on toimintaa.?•?teksti ja kuva: reima kangas 120-vuotiaan Tervakosken Padon miesten jalkapallojoukkue saapuu puoliajan tauolle. Se on saanut vieraakseen TP-49:n Toijalasta Nelosen ottelussa. Kotijoukkueen apuvalmentaja Veli-Matti Kivistö rupeaa keskustelemaan pelaajien kanssa. Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 37 Paperi_36-37_ristikko_ihan.indd 37 22.6.2022 14:28:30 22.6.2022 14:28:30
38 / Enso Packagingin Lahden tehtaalla oli kesäkuun alussa rauhallinen työaamu. Operaattorit Ilpo Kuosa ja Matti Suvinen AP?-pakkausasemalta perehdyttivät kesätyöntekijä Janni Sillanpäätä ajamaan trukkia, sillä Kuosan kesäloman alkuun oli vain muutama päivä aikaa. Kulunut kevät ei työkavereilta hevin unohdu. Uutiset Ukrainan sodasta järkyttivät, ja niistä juteltiin paljon työpaikalla. – Tuntui aivan karmealta, että koronan jälkeen tuli uusi kriisi, joka koskettaa jollain tavalla kaikkia, Kuosa sanoo. Eräänä päivänä Kuosa huomasi uutisia selaillessaan, että Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK kerää palolaitoksilta, järjestöiltä ja yrityksiltä Ukrainan pyytämiä pelastustarvikkeita. – Tuli siinä kohdin mieleen, kun Matin kanssa olimme täällä inventaariota tehneet, että hyväkuntoista sammutustavaraa lojui tuolla nurkissa käyttämättömänä. Ne ovat tulleet muutama vuosi sitten lopetetulta Heinolan tehtaalta, jossa oli ollut tehdaspalokunta, Kuosa kertoo. Työsuojeluvaltuutettu Seppo Reponen lähti kysymään tehtaanjohdolta lupaa. Kun hanke sai vihreää valoa, pelastustarvikkeet pakattiin ja lähetettiin SPEK:n keskitettyyn keräykseen. Koko prosessi oli valmis viikossa. Työnantaja lahjoitti myös pakkaustarvikkeita eri Ukraina-keräyksiin. Lahdessa jatkettiin auttamista pitemmällekin. – Ajateltiin, että vaikka osastona emme ole tottuneet hyväntekeväisyysjärjestöille antamaan, niin miksi ei voitaisi tukea tällaisissa poikkeustilanteessa. Lahden osasto ??:n hallitus päätti sitten lahjoittaa ???? euroa SPR:n kautta Ukrainan lapsille, Kuosa kertoo. Ukrainalaislasten kohtalo koskettaa häntä erityisesti. – Kun Neuvostoliitolla oli täällä se rauhanturvaamisoperaatio ????-luvulla, molemmat vanhempani lähtivät kaksi kertaa sotaa karkuun. Sota jättää vanhempiin ihmisiin kovan jäljen, mutta niin se jättää lapsiinkin. Vanhemmillani on mennyt koko ikänsä sen asian käsittelyyn mielen tasolla. Siksi tuntui erityisen pahalta nähdä uutiskuvissa, kun lapset kulkevat sotaa karkuun, Kuosa kertoo. Suvinen ja Kuosa haastavat muitakin osastoja ja ihmisiä mukaan auttamaan. – Jokainen oman kykynsä ja halunsa mukaan, mitä kelläkin on. Sillä se potti kasvaa ja hyvä kiertää, Kuosa sanoo. – Itse ajattelin, että Ukrainan sota olisi nopeasti ohi. Ei se näköjään olekaan. Avuntarve taitaa olla päivä päivältä siellä suurempi, Suvinen sanoo. • Ilpo Kuosa ja Matti Suvinen hoksasivat, että heillä on jotain, jolla auttaa ukrainalaisia. Apua Ukrainaan Lahdesta »vanhempani lähtivät kaksi kertaa sotaa karkuun.» t y ö p a r i Se että pystyimme avustamaan ukrainalaisia, tuntuu hyvältä. Uskon, että apu menee perille ja sille on todellinen tarve, Matti Suvinen (oik.) sanoo. Ilpo Kuosa haastaa muitakin auttamaan. 5 / T a u k o t i l a Paperi_38-39.indd 38 Paperi_38-39.indd 38 18.6.2022 19.25.24 18.6.2022 19.25.24
/ 39 5 / T a u k o t i l a M ruoan hinnan nousu ja jopa pelko elintarvikepulasta on noussut otsikoihin. Intiassakin ruokakorin nouseva hinta puhuttaa ja jopa kauhistuttaa. Peruselintarvikkeet kuten riisi, ruokaöljy ja linssit ovat huippuhinnoissa, samoin torilta ostettavat tuoretuotteet. Tomaattikilon hinta hipoo Delhissä euroa. Se on paljon. Virallinen minimipalkka riippuu asuinpaikasta mutta Delhissä se on noin 160 euroa kuukaudessa. Siitä on maksettava peruselämisen ja laskujen lisäksi koulumaksut, terveydenhuolto ja iäkkäiden sukulaisten ylläpito. Täällä sanonta kuuluukin, että yhden tilipussista syö seitsemän ihmistä, koska talouksissa asuu usein monta sukupolvea, joita perheen työssäkäyvä sitten ruokkii. Hintojen ja in aation kiivetessä ylöspäin alemman keskiluokan ja etenkin köyhien perheiden elinolot ovat koetuksella, sillä palkkataso ei maassa ole juuri noussut viiteen vuoteen. Intialaiset eivät ota lainaa kuin pakon edessä. Velkaa hävetään yhteiskunnassa, jossa gandhimaista nuukuutta on aina ihailtu. Etenkään kouluttamattomat eivät luota pankkeihin, sillä heille pieniprinttiset sopimukset eivät merkitse mitään. Lainaa otetaankin sukulaisilta ja tuttavilta, ja se maksetaan, kun pystytään. Jos sukulaiset eivät anna lainaa, niin jokaisessa asuinkorttelissa on aina epävirallisia lainanantajia eli hawalawalloja, jotka kiskovat huikeat korot rahoilleen. Talouskasvun hidastuessa etenkin naisia on patistettu ottamaan kodin rahaasiat haltuun. Punjabilaisista kotirouvista onkin tullut maan terävimpiä taloustieteilijöitä, jotka hamstraavat ruokatarvikkeita varastoon verraten päivittäisiä kilohintoja Whatsapp-viestisovelluksen avulla kuin parhaatkin osakekeinottelijat. Lisäksi maaseudun naisia yritetään houkutella oman yrityksen perustamiseen mikrolainoilla, jotta he eivät olisi täysin riippuvaisia aviomiehensä tuloista. Vaikka kodin ulkopuolella on naisilla usein miestä kehnompi asema Intiassa, on kodin seinien sisällä heidän sanansa laki. Ehkä maan miesvaltainen keskushallitus jonain päivänä herää siihen, että kotien sisällä piilee maan talouskasvun suurin voimavara . • m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Cruisailua Kemissä : Kemi : Kemissä 1.7.1996 : asuu yksin : hitsaajana Metsä Fibrellä Kemissä : Joutsenon tehtaalle kuorimon porukalle ja Pajusaaren perämoottorikerholle : lämmittää saunan, ottaa pari olutta ja nauttii vähintään omasta seurasta. Mikko Perätalo Perätalon työpaikka on Kemin Metsä Fibrellä, mutta seisokeissa työt kutsuvat yhtiön muillakin tehtailla. Taakse jäänyt viikko kului Raumalla vuosihuoltoseisokissa. Perjantai-iltana hän ennätti kotikaupunkinsa merenrantaan cruisailemaan. – Olin pitemmän aikaa katellut moottoripyöriä. Viime keväänä iski into kunnolla päälle ja oli ostettava oma. Mikko ajaa Suzuki GSF???S Banditilla. – Tykkään ilta-ajeluista ja Kemissä on nätit paikat, mihin ajella. Rantabaareista Nuotassa on usein paljon prätkiä. Satamaka? la Nuotta valittiin yhdeksi parhaimmista kesäkahvila-ravintoloista sekä valtakunnallisen radiokanavan että iltapäivälehden äänestyksessä. • Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. »Joka asuinkorttelissa on epävirallisia lainanantajia, jotka kiskovat huikeat korot.» t i l a s t o p a r i : : Alkoholin kulutus Suomessa ?–??-vuotiaiden osuus Suomen väestöstä ?? ?? ?? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ? ? ???? ???? ???? ???? ???? ???? ???? ???? ???? ???? % ???? ???? ???? ???? litraa ?? vuotta täyttänyttä kohti ???-prosenttisena alkoholina Paperi_38-39.indd 39 Paperi_38-39.indd 39 18.6.2022 19.25.25 18.6.2022 19.25.25
Henri Haapasalo on 52-vuotias stanssihuolitsija Stora Enson Lahden aaltopahvitehtaalta. Paperi_40-41.indd 40 Paperi_40-41.indd 40 20.6.2022 8.57.05 20.6.2022 8.57.05
PaPeriliit to?05 / 2022?41 P a r a s t a e l ä m ä s s ä A sun yksin omakotitalossa. Töiden jälkeen lähden golfaamaan, että morjens. Talo ei sano vastaan, mitä nyt saranat vähän narisee. Kotikenttä on kilometrin päässä. Aamuvuorojen jälkeen otan pienet päikkärit ennen sinne menoa, iltavuorossa lähden kentälle heti aamiaisen jälkeen. Täysi kierros arkisin tarkoittaa viittä tuntia, ja se on sitten joka päivä, jos ei sada. Golf vie minua, enkä ole ainoa. Aikaisimmat tulee kentälle aamuneljältä. Onnistumisen ilo perustuu lihasmuistiin. Ei saa ajatella lyöntiä, vaan antaa sen vaan tulla. Rentous ei ole helppoa. Joskus menee täysi kierros 80 lyönnillä, seuraavana päivänä tarvitaan sata. Minä ja Joni ja Jukka ja Jalmari ja Frank, siinä meidän peliremmi arkisin. Viikonvaihteissa kaverit ovat perheidensä kanssa kiireisiä, silloin on aikaa harrastuksillekin. Usein lähden valokuvaamaan. Parasta on saada lentävä lintu erittäin tarkasti talteen. Palkinto on siinä, kun alan käsitellä kuvia ja näen, miten olen saanut puettua tilanteen. Löytyy se yksi hyvä kuva kahdensadan otoksen joukosta. Pitää olla oikeanlaista valoa mitä kuvata. Sitä etsin. Olen Ursan jäsen, maailmankaikkeus kiinnostaa atomeista galakseihin. Että mitä me ihmiset täällä tehdään? Kuuntelen tietokirjallisuutta, Einsteinin ajatuksia, vaikka koulussa oli matikka kutonen. Mulla on kolme avoliittoa takana, kolmen vuoden pyrähdyksiä. Haluaisin jotakin vakaampaa, mutta mitä? Kaikelle draamalle sanon ei, mutta toisaalta kaipaan sitä, ettei mahda omille tunteilleen mitään. Jos olis golfista tykkäävä nainen, jolla olis jo aikuiset lapset? Se vois olla menoa, mutta ei taida toteutua. Kun junnuina mentiin bussilla turnaukseen ja muut jätkät metelöi ja hillui, minä istuin etupenkillä ja vedin unta palloon. Sama vetäytyvä kaveri olen edelleen, kartan huomiota. Baarissa ne miettii että mikähän toikin on. Ei se näy läpi, se että olen sielusta tunteita täynnä. Mun tulevaisuuden unelma olis joka suuntaan velaton olotila. Sais kattella kotona naisen kanssa taivaita, välillä läikyttää mustat teet päällensä ja välillä keittää uudet. Ja lähteä siinä välissä golfaamaan. ? Sateen huonoin puoli on se, että golfmailan tuppi vettyy. Jos Henkka Haapasalolta kysytään. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Lauri Rotko »Ei se näy läpi, se että olen sielusta tunteita täynnä.» Paperi_40-41.indd 41 Paperi_40-41.indd 41 20.6.2022 8.57.05 20.6.2022 8.57.05
42?PaPeriliit to?05 / 2022 »Tästä tässä on kyse, ilon tuottami sesta ja pienestä taianomaisen hetken kokemisesta arjen keskellä.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. K evät on ollut ammattiesiintyjän kannalta kiireinen. Parin vuoden hiljaiselon jälkeen tuntuu yhtäkkiä siltä, että käynnissä olisi pikkujoulusesonki. Teen jopa kuusi keikkaa viikossa ja lyhyenkin varoitusajan kyselyjä kilahtelee sähköpostiini tuon tuosta. En ole yllättynyt, sillä arvelinkin, että yrityksillä on jäänyt paljon tapahtumia ja juhlia pitämättä. Nyt niitä lunastetaan, kun se on taas mahdollista. Se, mistä sen sijaan yllätyin, oli oman mieleni reagointi muuttuvaan tilanteeseen. Ennen pandemiaa tein kasvavissa määrin keikkoja ja pääni tottui jatkuviin dopamiini ja adrenaliiniryöppyihin, joita esiin tyminen ja yleisön edessä oleminen aiheuttaa. Kun keikkoja alkoi jälleen tulla, ajattelin että ottaa ehkä aikansa ennen kuin saan hyvän esiintymisvireen päälle. Tämä ei kuitenkaan ollut ongelma. Olin lavalla heti elementissäni ja vedin urani parhaita esityksiä. Palautuminen keikoista olikin sitten oma haasteensa. Pitkän tauon jälkeen nautin työstäni täysin mitoin ja fiilikset hyvän esityksen jälkeen olivat huumaavia. Aivoni olivat tauon aikana kuitenkin tottuneet rauhallisempaan kemiatykityksen tahtiin, joten palautuminen keikoista oli huomattavasti tak kuilevampaa aikaisempaan verrattuna. valmistautuminen oikeaan mielentilaan ja vireeseen ennen esitystä on minulle ehdottoman tärkeää. Haluan olla lavalla täysin läsnä ja avoimena. Vaikkapa pitkän ajomatkan jälkeen mielentila ihmisten eteen menemiseen ei ole heti huipussaan, joten valmistelen päätäni ja kehoani tietynlaisella keskittymi sellä, meditoinnilla sekä fyysisillä harjoitteilla. Teen punner ruksia, muistutan itseäni siitä miksi olen siellä ja mitä haluan yleisölle antaa. Kun astelen lavalle, kehoni ja mieleni on valmis viihdyttämään. Keikka menee hyvin, yleisö palkitsee esiintyjän encoreaplodeilla vaatien vielä yhtä temppua. Dopamiini ja adrenaliinitasot kehossa nousevat entisestään. Keikan jälkeen alkaa kotimatka ja ansaitusta nirvanasta pitää laskeutua arkeen. Kehon kemiatasot eivät kuitenkaan laske vielä hetkeen, joten yö nukutaan levottomasti. Kuntosali, meditointi ja rentoutuminen auttavat, mutta yksi itselle tärkeä voimavara on matkustaminen, joka onneksi on taas sallittua. Etenkin yksin matkustaessa ajatustyö on usein tuottavampaa, kuin porukalla reissatessa ja arkisiin asioihin saa sopivaa etäisyyttä. Monet asiat loksahtavat paikalleen kun tuijottelee lentokoneen tai junan ikkunasta hypnoottisesti rullaavaa maisemaa. matkustin Berliiniin pienelle kirjoitus ja tuumintalomalle. Jälkeenpäin kävi selville, että valitsemani hotelli sijaitsee Ber liinin suositulla gayalueella. Ihmettelinkin, kun lähistöllä oli niin paljon sateenkaarilippuja ja tuntui, että jokaisessa pubissa oli lähinnä miespareja. Hotellini vieressä oli miellyttävä baari, jonka terassia hyödynsin kirjoitusprojektissani. Baarin omistaja oli mukava vanhempi mies ja paikalta löytyi myös baarikoira jota sai rapsutella. Juttelin omistajan kanssa, ja vaikka hänen englantinsa oli hiukan rikkonaista, sain kerrottua hänelle mitä teen ammatikseni. Mies haki korttipakan ja pyysi, josko voisin näyttää hänelle ja ystävilleen taikatempun. Tempun kohde valitsi kortin pakasta, pakka sekoitettiin, eikä avustaja enää löytänyt valitsemaansa korttia pakasta vaikka pyysin sitä etsimään. Kysyin, missä koira? Omistaja kutsui koiraa, joka jolkotteli paikalle kadonnut kortti kaulapantansa alla. Sain räjähtävät aplodit ja ilmaisen oluen. Temppu toi katsojille paljon iloa ja hämmästystä, mutta sain siitä itsekin paljon inspiraatiota. Palasin ammattini alkulähteille, taikuuden ytimeen, ilman isoa lavaa, äänentoistoa, savukoneita tai tausta musiikkia. Tästä tässä on kyse, ilon tuottamisesta ja pienen taianomaisen hetken kokemisesta arjen keskellä. Viihteen tarkoitus on saada ihminen hetkeksi unohtamaan omat murheensa. Hetki berliiniläisen homobaarin terassilla oli itselleni silmiä avaava kokemus. Jopa ammattiviihdyttäjä saattaa joskus ottaa asiat turhan tosissaan. Ei kai tämä niin vakavaa lopulta ole. ? »Omistaja kutsui koiraa, joka jolkotteli paikalle kadonnut kortti kaulapantansa alla. Sain räjähtävät aplodit ja ilmaisen oluen.» 5 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_42-43.indd 42 Paperi_42-43.indd 42 20.6.2022 8.59.17 20.6.2022 8.59.17
/ 43 5 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 6 Aineistot viimeistään 10.8. Ilmestyy 26.8. Nro 7 Aineistot viimeistään 7.9. Ilmestyy 23.9. Nro 8 Aineistot viimeistään 5.10. Ilmestyy 21.10. Nro 9 Aineistot viimeistään 2.11. Ilmestyy 18.11. 1 v a s t a u s t a 1. Laajentua, kiihdyttää 2. Tampereen Classic 3. Atlantin valtamereen 4. Kouvolassa 5. Elina Knihtilä 6. Viherkasvi 7. Moskova 8. Päihderiippuvuutta 9. Arviota, laskua, laskua 10. Keihäänheittäjä Antti Ruuskasen o s a s t o t Uimaharjun osasto 88: Stora Enson Uimaharjun Eläkeläisten kerhon onkikisa ja illanvietto Pielisen Pirtillä 4.7. alkaen klo 15. Ilmoittaudu Tuomolle, puh. 0400 873 579. Liiton jalkapalloturnaus ammattiosastojen joukkueille järjestetään 10.9. Helsingissä. Tapahtumapaikkana toimii maineikas KäPa Campus (Elisabeth Kochin tie 3, Helsinki). Pelit pelataan keinonurmella, puolikkaalla kentällä 1+6 joukkuein. Turnauksen järjestäjänä toimii Paperiliitto. Osallistumismaksu on 200 €/joukkue. Hintaan sisältyy lounas tapahtumapaikalla ja yhteinen illanvietto. Ilmoittautumiset 12.8. mennessä liiton nettisivujen paperiliitto.? kautta. Lisätiedot: Markku Lihavainen p. 0400 759 878. Futismestaruus 2022 ratkeaa Helsingissä Kävele naiselle ammatti Valtakunnallista Kävele Naiselle Ammatti -tapahtumapäivää vietetään sunnuntaina . . . Kampanja kerää varoja ammatillisen koulutuksen takaamiseksi kehitysmaiden naisille. Naisten toimeentulon tukeminen on tehokas keino vähentää köyhyyttä ja tukea perheiden ja koko yhteisön hyvinvoinnin kasvua. Kampanjan kohdemaita ovat Uganda, Kenia, Nepal, Myanmar ja Kambodza. Kampanjan taustaorganisaatio on suomalainen Naisten Pankki. Paperiliitto tukee kampanjaa yhdessä SAK: laisten liittojen kanssa. Osallistu kampanjaan ja järjestä ammattiosastosi kanssa tempaus tai teemakävely ja lahjoita naiselle ammatti. Haasta mukaan myös muita paikallisia yhteisöjä. Kampanjaan voi osallistua elo-syyskuun ajan. Ammattiosastoille on lähetetty ohje kampanjaan osallistumisesta sähköpostitse. Lisätietoja tapahtumasta ja toiminnasta: www. naistenpankki.? sekä Päivi Turtiainen, p. . Paperi_42-43.indd 43 Paperi_42-43.indd 43 21.6.2022 17.09.40 21.6.2022 17.09.40
5.11.2022 Apollo Live Club, Helsinki Laita päivä kalenteriisi ja seuraa ilmoittelua: paperiliitto. , facebook.com/paperiliitto 18-35vuotia ille paperil iiton jäsenil le Vuoden parhaat bileet Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 16.6.2022 10.50.53 16.6.2022 10.50.53