PAPERI PAPERI PAPERI Nro 6/2013 30.8.2013 55. vuosikerta ” Vaihtelevat työajat pitävät virkeänä.” Sami Jyrkinen, s. 32 PAPERI PAPERI PAPERI Nro 6/2013 30.8.2013 55. vuosikerta Sami Jyrkinen, s. 32 Huoli tulevasta Li itt o Alan uhkakuvista huolimatta Sari Hägg ja Erkki Perälä Oulun Stora Enson tehtaalta yrittävät pitää mielen virkeänä ja työmotivaation korkealla. Sa m ul i Sk an ts i Kyllä keulii Kirkniemen osasto kokosi motoristit s. 28 PAPERI PAPERI PAPERI Li itt o Teivo Teivainen: Ay-liike voisi hyötyä yritysvastuusta s. 22 Marko Kaitasuo: Biojalostamo tuo iloa ja työtä Sunilaan s. 4 ”Metsästämiseen liittyy vapautta, joka virkistää.” Jari Nora, s. 25 01_etusivu.indd 1 21.8.2013 12:52:43
PARAS RUSKALOMA KYLPYLÄSSÄ ! 3 VRK 197,40 €/JÄSEN Hinta/henkilö kahden hengen huoneessa sisältäen aamiaiset, päivälliset, sisäänpääsyn Elämyskylpylä än ja kuntosalille, kylpylän viikko-ohjelma n sekä sisäänpääsyn tanssiravintola an. Joka ilta solistit, ruskan päivätanssit & jatkokaraoket. Ilman jäsenalennusta 255 €. Hinta voimassa Paperin jäsenille jäsenyys todistettava jäsenkorttia vastaan. JARI SILLANPÄÄ & MEN IN BLACK 6.9. 02-3_sisältö.indd 2 21.8.2013 17:44:41
20 ?BoGöran Lindvall tuntee juoksun huumaa, helteestä huolimatta. 26 Timo Mäkipää (ylh.) ja Harri Honkala herättelevät keskustelua arvoista. 22 ?Stora Enso ärsyttää mm. Uruguayssa. Professori Teivo Teivainen pohtii, mitkä ovat yritysvastuun rajat. Samuli Skantsi Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Sunilaan biojalostamoinvestointi. 6 Simpelellä tehdään menestyvää Simcote-taivekartonkia. 8 Stora Enson säästökuuri iskee Imatran tehtaille. 10–15 Reportaasi: Stora Enson Oulun tehdas 18 Koulutusrahasto mahdollisti Mika Juvosen opiskelun. 20 Maraton juoksutti paperiliittolaisia Pietarsaaressa. 22 Tuoko yritysvastuu mahdollisuuden lisätä työntekijöiden valtaa? 24 Maailman paperi: Saksaan kaksivuotinen sopimus. 25 Parasta elämässä: Jari Nora metsästää 50–60 päivänä vuodessa. 26–30 Hiomo 26 Arvokeskustelu keskusteluttaa. 28 Motoristit kokoontuivat ja pärinää riitti. 30 Yhteystietoja työttömyyskassaan ja jäsenrekisteriin. 31–34 Taukotila 31 Ratko ristikko ja voita! 32 Elämään laatua: Sami Jyrkinen opiskelee töitä tekemällä. Lennokki lensi Sanduddilla. 33 Jaana juhlii synttäreitään suklaakakulla. 34 Rekan kyydissä: Viestintä on aikansa tuotetta. Paperiliitto ?/???? | ? 6 ?Harri Paakkisen ruudulta näkyy menestystuote. Simpeleen kartonki käy kaupaksi. Mikko Nikkinen Montes del Plata Pä iv i Ka rja la in en Eeva Eloranta-Jokela 10–15 Reportaasi Paperin matka on siivitetty huolella Leena Jutila pakkaa taidepainopapereita Stora Enson Oulun tehtaalla. Vaikka yt-neuvotteluiden tuoma epävarmuus jatkuu, Leenan työyhteisössä yritetään pitää yllä positiivista työilmapiiriä. ? SISÄLTÖ 20 Lindvall tuntee juoksun huumaa, helteestä huolimatta. 26 Timo Mäkipää (ylh.) ja Harri Honkala herättelevät keskustelua arvoista. 22 ärsyttää mm. Uruguayssa. Professori Teivo Teivainen pohtii, mitkä ovat yritysvastuun rajat. Pä iv i Ka rja la in en Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 02-3_sisältö.indd 3 21.8.2013 14:25:10
4 | Paperiliitto 6/2013 Kuorimo K eskusjärjestöt jatkavat entistä kuumemmin työmarkkinaneuvotteluja siitä, mihin keväällä jäätiin. Vieläkin haetaan vastausta siihen, onko työllisyyden turvaamiseksi tehtävä keskitetty ratkaisu vai löytyykö apu liittokierroksesta. Tästä työnantajat ja työntekijät vääntävät jo kättä, mutta lisäksi EK:lla on oma sisäinen vääntönsä meneillään siitä, kuka määrää kaapin paikan. Olan takana kolkuttelee malttamattomana maan hallitus, jolla on omat odotuksensa. Lisäpainetta aiheuttaa maan hallituksen katoava kannatus. Se on näkynyt huolimattomissa lausunnoissa ja halussa painostaa työmarkkinaosapuolia. Totuus on kuitenkin se, että oli kyseessä keskitettytai liittokierros, ei sillä maan taloudellisia ongelmia ratkaista. Kokonaiskuva maamme ja Euroopan taloudellisesta tilanteesta on onneksi kaikilla sama ja se helpottaa neuvotteluiden läpivientiä. Siitäkin huolimatta, että valoa ei ole näköpiirissä, yt-neuvottelut kiihtyvät ja teollisten työpaikkojen katoaminen maastamme ja Euroopasta jatkuu. Se, että eräillä työmarkkinajohtajilla on halua isoihin rakenteellisiin muutoksiin, on uhoa, joka ei kuulu asiaan. Nyt pitää edetä maltilla, olla viisas ja unohtaa henkilökohtaiset tavoitteet. Paperiteollisuudessa väkeä on vähennetty ja koko ajan vähennetään. Paperiliittolaisiin kuluva palkkasumma on kokonaisuudessaan pienentynyt irtisanomisten myötä. Olisi erikoista, jos työnantaja ei tällä kierroksella haluaisi tarttua keskitettyyn ratkaisuun. ? P Rakentavat ratkaisut Olisi erikoista, jos työnantaja ei tällä kierroksella haluaisi tarttua keskitettyyn ratkaisuun. vastarannan suPi PääKirjoitus Teksti Jaakko Takalainen S tora Enson Sunilan sellutehdas investoi 32 miljoonaa euroa biojalostamoon. Jalostamo säästää energiaa ja pienentää hiilijalanjälkeä. Lisäksi tehdas alkaa tuottaa ligniiniä. Sillä voi korvata öljypohjaisia raaka-aineita teollisuuden vanerija puupaneeliliimoissa. Nykyään sellunkeitosta syntyvä mustalipeä poltetaan, koska prosessi tarvitsee paljon energiaa. Sunilan investointi, joka kattaa ligniinin erottimen ja kuivaajan, ligniinipölyn polttimet meesauunissa sekä pakkauslinjan, mahdollistaa mustalipeän uudenlaisen käytön. Mustalipeästä erotettavalla ligniinillä voidaan korvata jopa 90 prosenttia Sunilan käyttämästä maakaasusta, mikä vähentää tehtaan hiilidioksidipäästöjä. Rakennusja autoteollisuudessa voi löytyä asiakkaita, jotka haluavat korvata fossiilisten raaka-aineiden käytön uusiutuvalla vaihtoehdolla. Kaikki voittavat Energiaa säästyy, ympäristöä säästyy ja uutta bisnestä syntyy sellunkeiton kylkeen. Sunilan sellutehtaan johtaja Olli-Pekka Reunanen vakuuttaa, että biojalostamon rakentamisessa on vain voittajia. Kysyttäessä hän kiittää myös valtion 4 miljoonan euron investointituesta. – Hanke on kannattava kaikkien kannalta. Kun erotamme ligniiniä mustalipeästä, voimme alentaa soodakattiloiden kuormaa. Mustalipeän sisältämästä ligniinistä käytämme uudella tavalla noin 20 prosenttia, mikä on aika maksimi. Loppu tarvitaan energiaksi prosessiin, Reunanen toteaa. Hän on melkein innostuneempi investoinnin tuomasta uudesta liiketoiminnasta kuin energiansäästöstä. – Tehtaan tuloksessa energiansäästö ja päästöjen väheneminen on kannattavampaa lyhyellä tähtäimellä, mutta ligniinin kautta saamme kokonaan uuden bisneksen. Ja paperin kysynnän laskiessa sellutehtaat tarvitsevat uusia tuotteita, sanoo Reunanen. Nopean ratkaisun voi kopioida Uuden yksikön pitäisi olla valmis 2015, ja vuonna 2017 sen arvioidaan tuotavan 80 miljoonan euron liikevaihdon. – Aikataulu ei ole missään mielessä hiSunilaan tulee biojalosta mo Stora Enso investoi sellunkeiton sivuun uudenlaista tuotantoa ja vihreää energiansäästöä Vielä on kesää jäljellä... vielä tulee monia kilsoja. 04-5_kuorimo.indd 4 21.8.2013 12:37:53
Paperiliitto 6/2013 | 5 Kuorimo das. Valmis laitos on toiminnassa 1,5 vuoden kuluttua. Täytyy ottaa huomioon, että sellutehdas seisoo vain kerran vuodessa. Biojalostamon rakennustyöt on pakko tehdä sellutehtaan käytön ehdoilla, sanoo Reunanen. Hänen mukaansa on myös tärkeää, että uusi laitos voidaan kopioida useille Stora Enson tehtaille. Hyväksi hiotun ratkaisun voi soveltaa muualle nopeasti ja tehokkaasti. Kun Suomen paperiteollisuuden madonlukuja hoetaan taajaan, on pakko kysyä Olli-Pekka Reunaselta, runsaan vuoden Sunilassa tehdasta johtaneelta sellunkeittäjältä: onko paperiteollisuus auringon laskun ala maassamme? – Paperin kulutus laskee tasaisesti, eikä näkyvissä ole suurta käännettä parempaan. Se tuo haasteita. Mutta ei paperinvalmistus ole kuoleva ala. Ja mitä enemmän sellunja paperinvalmistuksen sivutuotteisiin panostetaan, sitä varmemmin löydetään uusia mahdollisuuksia tehdä kannattavaa bisnestä. Muutakin kuin sellunkeittoa Sunilan biojalostamoinvestointi on saanut aplodeja myös työntekijöiltä. Miltä hanke tuntuu, varapääluottamusmies Marko Kaitasuo? – Hyvältä se tuntuu. Kun ajatellaan vuotta 2009, jolloin Sunilan sellutehdasta oltiin jopa sulkemassa, ja sen jälkeistä aikaa, niin onhan täällä aika niukoilla menty. Hänen mukaansa on tärkeintä, että jotain kautta rahaa tulee taloon, ettei kaikki liiketoiminta perustu sellunkeittoon. Sellun tuotannon kannattavuus vaihtelee kovasti suhdanteiden mukaan. Kaitasuo toivoo, että ligniinituotanto tasaisi alan suhdanneheilahteluja. Stora Enson ilmoituksen mukaan biojalostamo ei tuo uusia työpaikkoja, vaan selluprosessin työntekijät hoitavat ligniinintuotannon. Onko uutta koulutusta tai perehdytystä tarjolla? – Siitä ei ole ollut vielä mitään puhetta. Prosessi on käsittääkseni aika lailla nykyisen kaltainen. Mustalipeästä ligniini otetaan ” Ligniinin kautta saamme kokonaan uuden bisneksen.” talteen ennen soodakattilaa ja kuivataan, Kaitasuo toteaa. Hän ei lähde nylkemään kaatamatonta karhua, kun tulee puhe biojalostamon mahdollisesta tuomasta lisäpalkasta. – Työehtosopimuksessa on pykälät sitä varten, että neuvotellaan lisäpalkkioista, jos aihetta on. Ligniinin tuotantoon liittyy paljon haaveita ja haasteita. Mutta uusi jalostamo auttaa uskomaan, ettei paperinvalmistus ole kuoleva ala Suomessa, sanoo Kaitasuo. Tunnelmat hautajaisista iloon Kun sekä Sunilan tehtaan johto että työntekijät uskovat alan tulevaisuuteen, kysytäänpä vielä asiaa edunvalvonnan pääkallonpaikalta. Miltä Sunilan investointi tuntuu, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala? – Olin 2009 alussa pitämässä Sunilassa puhetta, kun sellutehdasta oltiin lopettamassa. Kyyneleitä vuodatettiin porukalla, tunnelma oli kuin hautajaisissa. Sitten syksyllä tuli yllättävä soitto Stora Enson johdosta, ja minulle kerrottiin, ettei tehdasta suljetakaan. Joten oikein hyvältä tuntuu, kun aikanaan lopettavaksi tuomittu tehdas jatkaa ja saa vielä uutta tuulta siipiensä alle. ? P ?Kapasiteettirajoitus pois, enemmän sellua ?Alvar Aallon suunnittelema Sunilan tehdas on aikoinaan valittu maailman kauneimmaksi tehdasrakennukseksi. ?Varapääluottamusmies Marko Kaitasuon mukaan Sunilassa on menty aika niukoilla vuoden 2009 tehtaan lopetusuhan jälkeen. Sunilaan tulee biojalosta mo Stora Enson biojalostamon tekniikka, kaupalliselta nimeltään LignoBoost, on ruotsalaisen Innventian kehittämä ja patentoima ja Metson kaupallistama teknologia. Sunilan laitos on lajissaan toinen maailmassa. Ensimmäinen kaupallinen LignoBoostia hyödyntävä laitos on erikoispaperinvalmistaja Domtarin tehdas Pohjois-Carolinassa USA:ssa. – Tärkein syy ligniinin erottamiselle on saada soodakattiloiden kuormitusta pienemmäksi. Silloin sellun tuotantokapasiteettia voidaan nostaa, sanoo Metson bioteknologioiden johtaja Marita Niemelä. Talteen otetulla ligniinillä voidaan korvata maakaasua tai muuta uudistumatonta polttoainetta. Myös ligniinin muu hyötykäyttö voi tulevaisuudessa muodostua isoksi liiketoiminnaksi. Tehdäänkö jätteistä bisnestä? – En sanoisi jätteistä, vaan sivutuotteista. Niistä pyritään kehittämään yhä enemmän kaupallisesti hyödynnettäviä tuotteita. Uusien tuotteiden mahdollisuudet ovat laajat. Niitä voidaan hyödyntää ainakin rakennusaineja autoteollisuudessa, toteaa Marita Niemelä. ? P St or a En so 04-5_kuorimo.indd 5 21.8.2013 12:37:53
? | Paperiliitto ?/???? KUORIMO Biojalostamolle työehtosopimus Työehtosopimus: UPMKymmene Oyj ja Paperiliitto ovat sopineet Kaukaalla Lappeenrannassa aloittavan biojalostamon työntekijöiden työehdoista. Heinäkuussa tehty sopimus noudattelee pääosin paperiteollisuuden työehtosopimusta. – Sopimuksessa on huomioitu uuden teknologian ja turvallisuuden asettamat vaatimukset työntekijöiden työehtoihin, kertoo Paperiliiton sopimussihteeri Markku Häyrynen. Uusi työehtosopimus astuu voimaan 1.8.2013 alkaen. Vuoden 2014 alkupuoliskolla käynnistyvä tehdas työllistää noin 30 työntekijää. Ruoveden tehdas hiljeni Sulkeminen: Stora Enso Packagingin tehdas Ruovedellä lopetti toimintansa heinäkuun lopussa. Kuutisenkymmentä henkeä sanottiin irti. Tehtaan sulkiessa ovensa työntekijöistä noin puolet jäi työttömäksi. Heille TE-keskus räätälöi omaa koulutusta työnsaannin edistämiseksi. Moni irtisanotuista hakeutui uuteen työhön ennen tehtaan sulkemista. Muutama irtisanottu on työllistynyt Stora Enson muille tehtaille, osa aloittanut opiskelun. Ympäristöinvestointi Oulun sellutehtaalle Investointi: Stora Enso investoi 14 miljoonaa euroa sellutehtaan uudistamiseen Oulun tehtaallaan. Investoinnilla on tarkoitus vähentää ympäristökuormitusta ja kemikaalikustannuksia sekä pienentää energiankulutusta. Yhtiön pyrkii investoinnilla varmistamaan ympäristön kannalta kestävän ja kustannustehokkaan tuotannon. Investointi sisältää uusien osien asentamisen keittimeen, lajitteluun, sellun pesuun ja valkaisuun. Muutokset toteutetaan kahdessa vaiheessa vuoden 2015 loppuun mennessä. Stora Enson Oulun integroitu selluja paperitehdas työllistää 600 henkilöä. Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen Koneenhoitaja Harri Paakkinen ajaa massaa eli valvoo ja operoi märän pään toimintaa kartonkikoneella Metsä Boardin Simpeleen tehtaalla. Sata metriä myöhemmin koneen kuiva pää puskee ulos kartonkirullia, jotka lähtevät jalostettaviksi. 35 vuotta tehtaalla töissä ollut Paakkinen voi tällä hetkellä tehdä työtään rauhallisin mielin, sillä sen verran hyvä tilanne Simpeleellä on. Elokuun alussa osavuotiskatsauksen julkaissut Metsä Board menestyy erityisesti taivekartongillaan, jota valmistetaan Simpeleen lisäksi Äänekosken, Tampereen Takon ja Kyröskosken Kyron tehtailla. Yhtiön mukaan taivekartonkien toimitusmäärät nousivat toisella neljänneksellä edelleen hieman, ja markkinahinnat pysyivät vakaina. Elovenaa ja jogurtteja Metsä Boardin leipälajin, taivekartongin, suurin yksittäinen loppukäyttö on elintarvikepakkaaminen. Siinä Simpeleen tuote, kuivien elintarvikkeiden pakkaamiseen tarkoitettu Simcote, on alansa huippu. Simcote on vahvasti päällystetty hiokkeellinen taivekartonki, joka sopii ruokien lisäksi muun muassa lääkkeiden pakkaamiseen. Tehtaalta kartonki lähtee jalostettavaksi joko rullina tai mittoihin leikattuina arkkeina. Simpeleellä on mittava kartonkiarkittamo, tehtaanjohtaja Veli-Pekka Kyllösen mukaan suurin koko Euroopassa. Simpeleen tehtaan ja Metsä Boardin asiakkaina on monia suomalaisia merkkituotevalmistajia ja pakkausjalostajia. Esimerkiksi Raision Elovena-kaurahiutaletta on pakattu Simpeleen tehtaalla valmistettuun taivekartonkiin jo vuodesta 1985. Myös Saarioisten laatikkoruokia ja Valion monipakkausjogurtteja pakataan Simpeleen kartonkiin. Harri Paakkinen törmää valmistamaansa kartonkiin ruokakaupassa tuon tuosta. ”Pakastealtaalla, mikroateriahyllyllä, keksihyllyllä,” Paakkinen luettelee. Reilusti yli 90 prosenttia Simpeleen tehtaan asiakkaista on kuitenkin Euroopassa. Keväällä Simcotesta lanseerattiin päivitetty versio Simcote +, joSaiko kesäduunari ansionsa mukaan? Eeva Eloranta-Jokela Kesätyöntekijöiden oma pulmapuhelin Kesäduunariinfo sai tänäkin kesänä satoja työsuhdetta koskevia yhteydenottoja. Mitä asioita infosta kysyttiin eniten, kesäduunarineuvoja Anna-So? a Kivi? – Alkukesästä kysyttiin peruspalkasta, myöhemmin askarruttivat palkkasaatavat. Työsopimuksessa saattoi olla maininta, että peruspalkka sisältää kaikki lisät, vaikka tällainen ehto on pätemätön ja työehtosopimuksen mukaan lisät on maksettava. – Kysymyksiä tuli myös työvuorolistojen antamisesta. Työntekijä on saatettu pyytää töihin ilman, että vuoroista on sovittu etukäteen tai sovittu vuoro on peruttu. Onko kysymyksiä ollut paperiteollisuuden työpaikoilta? – On, mutta ne ovat laskettavissa kahden käden sormin. Suurin osa kysymyksistä on tullut kausiluonteisista työpaikoista kuten ravintoloista, kioskeista, kahviloista, marjanpoiminnasta ja torimyynnistä. Myös autokorjaamon työntekijöiltä on tullut kysymyksiä, samoin telemarkkinoinnista. Mitä kesäduunarineuvoja tekee kesän jälkeen? – Jatkaa oikeustieteen opintoja. Neljä vuotta takana ja kaksi edessä. SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen työelämäneuvonta Vasta-alkajan duuni-info jatkaa seitsemän viikon ajan 16.9.–1.11. Infon kautta saa maksutta tietoa työelämän perusasioista puhelimitse, sähköpostilla ja nettisivujen kautta. Vasta-alkajan duuni-info on osa Ylen Nuorille. Nyt! –toimintakampanjaa. P ” Työntekijä on pyydetty töihin ilman, että vuoroista on sovittu.” Paperiliitto ei voi yksin taata työpaikkojen säilymistä. PUOSHAKA Huipputuote Simpeleeltä Metsä Boardin Simpeleen tehdas on löytänyt markkinaraon. Kuivien elintarvikkeiden pakkaamiseen tarkoitettu Simcote menestyy Suomessa ja maailmalla. ?Harri Paakkisen ajamaa taivekertonkia käytetään mm. Elovenapaketeissa. passa. Oulun tehtaasta kerrotaan myös tämän lehden reportaasissa sivuilla 10–15. Samuli Skantsi 06-7_kuorimocs6.indd 6 21.8.2013 14:20:55
Paperiliitto ?/???? | ? KUORIMO ka on aiempaa kevyempää, mutta jonka jäykkyysja lujuusominaisuudet ovat kuitenkin säilyneet. Paakkisen työssä päivitys ei näkynyt, vaan prosessin periaate on pysynyt samana. ”Vettä ja massaa ajetaan. Mitä nyt tekniikkaa tulee jatkuvasti lisää.” Pitkä tilauslista Simpeleen tehtaalle tehtiin isot, yli sadan miljoonan euron investoinnit, vuosina 2006 ja 2011. Kyllönen ounastelee, että Simpeleen taivekartongin menestys jatkuu. Työntekijätkin voivat toistaiseksi tehdä työtään ilman lomautusuhkia. Paakkinen sanoo, että täysillä ajetaan ja niin hyvää tuotetta tehdään, kuin osataan. Ammattitaito muodostuu kokemuksesta ja siitä, että työntekijällä on kokonaisnäkemys prosessista. ”Jostakin kumman syystä tilauslista on pitkä. Joku siinä tuotteessa vetää”, sanoo Paakkinen. P Julma rutiini Y hteistoimintaneuvotteluista on tullut rutiinia. Sellaista julmaa rutiinia, että toimitaan vain koska on pakko. Mutta mitään se ei enää rakenna tai vie eteenpäin, saati ole yhdessä neuvoteltua. Ei kukaan usko enää siihenkään lauseeseen, että nyt täytyy tehdä kovia toimenpiteitä, jotta tulevaisuus on turvattu. Aina tulee uusia ja entistä kovempia toimia, joilla vedetään matto duunarin jalkojen alta. Ei pelkkää rahaa, vaan koulutusta. Petri Vanhala Puheenjohtaja SUORAA PUHETTA Keskeytymätön kolmivuorotyö ja vuosilomat aperiteollisuuden yleisin työaikamuoto on keskeytymätön kolmivuorotyö eli tes-kielellä lyhyem min tam 37. Tätä työaikamuotoa tekee noin 65 prosenttia alan työntekijöistä. Nykymuotoisena tam 37 aloitettiin vuoden 1980 alussa, jolloin sovittiin myös valtaosa vuosilomien ja vuorovapaiden antamisperusteista. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tarkasteltaessa on huomioitava se, että vuosilomiin liittyvät määräykset poikkeavat monilta osin vuosilomalain määräyksistä. Seuraavat tam 37:ää koskevista vuosilomamääräyksistä löytyvät tes:n kohdasta 25.3. Vuosiloman määrä vaihtelee siten, että yhdenjaksoinen vapaa on pituudeltaan 26, 24 tai 22 päivää riippuen siitä, mitä työaikajärjestelmää tai lomajärjestelyä käytetään. Vuoro jaettu viiteen ryhmään Jos vuosiloma annetaan siten, että kukin vuoro jaetaan viiteen lomaryhmään, on yhdenjaksoinen lomajakso 26 päivää. Tällainen loma annetaan ajalla 18.5.– 16.9. Tämä 26 päivän ajanjakso sisältää vuosilomalain mukaisia lomapäiviä x määrän. Loppuosa vuosilomasta annetaan seuraavan kahden 6 vuorokauden vuorovapaajakson aikana. Työtekijälle saattaa jäädä 26 päivän vapaajakson ja kahden 6 vuorokauden vuorovapaajakson jälkeen vuosilomapäiviä pitämättä. Nämä pitämättömät vuosilomapäivät annetaan seuraavan 6 vuorokauden vapaajakson aikana siten, että vuorovapaa ja lomapäivä eivät kulu samanaikaisesti (=merkkausloma). Lyhyt kierto Jos työntekijän työaika toteutetaan lyhyenä kiertona, on yhdenjaksoinen loma-aika 24 päivää ajalla 18.5.– 16.9. Loppuosa lomasta annetaan seuraavan neljän 6 vuorokauden vuorovapaajakson aikana. Jos vuosilomapäiviä jää vielä näiden jälkeen pitämättä, loput lomapäivistä annetaan seuraavan vuorovapaajakson aikana (=merkkausloma). Kesäajaksi muodostetaan kuudes vuoro Kesäajan kuudessa vuorossa kukin vuoro saa 22 päivän yhdenjaksoisen vapaan ajalla 26.5.– 4.9. Loppuosa lomasta annetaan seuraavan kolmen 6 vuorokauden vapaajakson aikana. Jos vuosilomapäiviä jää vielä näiden jälkeen pitämättä, loput lomapäivät annetaan seuraavan vuorovapaajakson aikana (=merkkausloma). Esimerkki vuosilomista tam 37:ssa Vuoro viiteen ryhmään jaettu -malli: 30 lomapäivää Kesäloma 18 lomapäivää Syksyn lomajaksot 9 lomapäivää Merkkauslomat 3 pv -L VL VX VL -L -L VL VL VL -L -L VL VL Seuraavassa numerossa käsitellään muita vuosilomaa koskevia määräyksiä. TES TUTUKSI Täysillä ajetaan ja niin hyvää tuotetta tehdään, kuin osataan. toivottomuus on läsnä usealla paikkakunnalla ja monella alalla. Irtisanotut ihmiset ansaitsivat uuden tulevaisuuden. Yhteistoimintaneuvottelut pitäisi muuttaa uuden tulevaisuuden neuvotteluiksi. Yhtiön pitäisi osallistua lakisääteisiä maksuja enemmän irtisanottujen tukemiseen. Ei pelkkää rahaa, vaan koulutusta, uuden ammatin etsimistä, konkreettisia toimia, jotta elämä voisi jatkua. Ja usko palaisi. P Usko neuvotteluihin ja vuorovaikutukseen on siis mennyt. Tälläkin hetkellä 06-7_kuorimocs6.indd 7 21.8.2013 14:20:56
8 | Paperiliitto 6/2013 Kuorimo Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Mikko Nikkinen jattelen kuten yksi työkaveri sanoi: älä murehdi. Jos murehdit etukäteen, joudut murehtimaan kahteen kertaan, sanoo Risto Hyypöläinen. Siksi hän yrittää olla pohtimatta, osuuko vähennys tällä kertaa omalle kohdalle. Hyypöläinen toimi Kaukopäässä osastonluottamusmiehenä PK 8:lla, joka lakkautettiin vuonna 2010. Sen yt:n aikana hän oppi, että ihmisten pitäisi nyt keskittyä siihen, mitä tekevät. – Ihmiset alkavat tehdä työtään toisella tapaa. Siksi muistutan, että olkaa varovaisia työssä, ajakaa trukilla varovasti, ajakaa kotiin varovasti. Ajatukset ovat helposti muualla kuin työssä ja silloin on vaara, että jotakin sattuu. Lukumäärä ylitti odotukset Vähennyksiä Imatrallakin osattiin odottaa Stora Enson keväällä julkistaman 200 miljoonan säästökuurin takia. Lukumäärä 165 tehtaalta ja 15 tutkimuskeskuksesta ylitti kuitenkin odotukset. Vähennyksestä 140 kohdistuu työntekijöihin. Imatran tehtaita on sanottu hiomattomaksi timantiksi, joka nyt aiotaan hioa äärimmäisen tehokkaaksi ja tuottavaksi. Hyypöläisestä hiomisen tapa on silti väärä. Työn ääressä jaksaminen on koetuksella. – Jos halutaan tehdä hyvä tiimi, ei siihen kuulu tehdä tällaista aivojumppaa. Yhteistoimintaneuvottelut eivät ole turvallinen tapa hoitaa asiaa. Ja jos vähennys toteutetaan, ei tuotantoa saada silti yhtään enempää, näkee Hyypöläinen. Vähennyksiä aiotaan tehdä myös ulkoistamalla: puukentältä 13, veturitoiminnoista 18 ja aluepalveluista 6 henkeä. Lisäksi käydään läpi aikeet muuttaa tuotanto-organisaatiota siirtämällä käynninvarmistustöitä prosessihenkilöille. Muutos koskee noin 95 henkilöä. Hyypöläinen oli PK8:lla töissä lähes työTyön tarjoamisvelvoitteesta hakemisvelvoite? Työtuomioistuin äänesti ratkaisusta, joka koskee työntarjoamisvelvoitetta. T yötuomioistuin on antanut työn tarjoamisvelvoitteen sisältöä irtisanomistilanteessa koskevan ratkaisun 20.6.2013. Työtuomioistuimen mielestä yrityksen maanlaajuinen rekrytointimenettely vastasi sitä, mitä yhtiöltä voitiin edellyttää muun työn tarjoamisvelvollisuuden täyttämiseksi. Yhtiö lähetti sähköasentajille henkilökohtaisen kirjeen kaikista irtisanomisaikana vapautuneista sähköasentajan tehtävistä. Oikeuskirjallisuudessa ja käytännössä on katsottu, että työtä tulee tarjota työntekijälle henkilökohtaisesti, irtisanomisen vaihtoehtona ja selvin ehdoin. Työnantaja ei voisi vapautua lakiin perustuvasta velvoitteestaan vetoamalla siihen, ettei työntekijä ole osoittanut halukkuuttaan tiettyyn työhön hakemalla sitä. Onko vastuu työntekijän uudelleensijoittamisesta nyt siirtymässä työnantajalta työntekijälle itselleen, Paperiliiton vastaava lakimies Juha Koivisto? – Oikeuskäytännössä on aiemmin katsottu, että työnhakua palvelevat järjestelmät, kuten intranet tai kotiin lähetettävät ilmoitukset yhtiön kaikista avoinna olevista työpaikoista, eivät ole työnantajan kannalta riittäviä. Eivät edes silloin, kun irtisanottuja on lukumääräisesti paljon. Perusteena on ollut se, että tällöin työntekijät joutuisivat itse selvittämään, suoriutuvatko he tarjolla olevista tehtävistä. Työntekijätehtävästä irtisanottu saattaa saada viikoittain listauksen kymmenistä avoimista tehtävistä, joista valtaosa voi olla toimihenkilötehtäviä tai joiden nimike ei kerro mitään työssä vaadittavasta osaamisesta. tai tehtävän sisällöstä. – Käsitellyssä tapauksessa sähköasentajille tarjottiin vain sähköasentajan töitä. Mahdollisesti työtuomioistuin arvioi työnantajan etukäteen selvittäneen, että kaikki kirjeen saaneet työntekijät olivat ilman muuta sijoitettavissa auki olleisiin tehtäviin aikaisemman työkokemuksensa perusteella. – Työtuomioistuimen mukaan lopulliset työtarjoukset on tehtävä niille työntekijöille, jotka ovat ensin ilmaisseet halukkuutensa ottaa vastaan tarjolla olevaa työtä. Tulevissa tapauksissa on syytä harkita, pitäisikö heti irtisanomistilanteessa ilmaista työnantajalle halukkuutensa ottaa vastaan kaikki tarjolla oleva työ. Näin oikeutta tulla uudelleensijoitetuksi ei ehkä menettäisi sen vuoksi, että ei ole havainnut jotakin auki olevaa tehtävää tai on arvioinut väärin sen asettamat vaatimukset. Toisaalta on syytä todeta, että edelleen varmin vaihtoehto on hakea kaikkia avoinna olevia tehtäviä, vaikka hakijalla ei olisi mitään käsitystä tehtävän sisällöstä, niin turhauttavalta kuin se ehkä tuntuukin. ? P ” Varmin vaihtoehto on hakea kaikkia avoinna olevia tehtäviä.” ” Keskity, älä murehdi etukäteen” 180 työpaikan vähennys suunnitelma kirpaisee Stora Enson Imatran tehtaita. Tuotevarastossa työskentely on Risto Hyypöläisen tuorein työ. Kaukopään tehtaalle hän tuli töihin 33 vuotta sitten alan ammattiopintojen jälkeen. ” 08-9_kuorimo.indd 8 21.8.2013 17:41:48
Paperiliitto ?/???? | ? KUORIMO Esa Kaitila tutkija, Paperiliitto K esällä mainittiin useasti suomalaiselle paperiteollisuudelle hyvin tärkeän printtipaperituotannon heikko menekki. Hintakehityksen perusteella se ei ole ihme. Vuodesta 2009 sanomalehtipaperin, päällystetyn paperin ja kierrätyskuituisen printtipaperin hinnat ovat laskeneet 3–9 prosenttia ja neljän vuoden keskiarvoon verrattuna hinnat ovat tällä hetkellä 2–4 prosenttia alhaisemmat. Vain toimistopapereissa hinnat ovat noin 2 prosenttia korkeammat kuin 4 vuotta sitten. Hintoihin pitää lisätä välillisten tuotantokustannusten noususta aiheutuva tuottajahinta-indeksi, joka on ollut vuosittain 2–3 prosentta. Tällä laskentatavalla myös toimistopapereiden hinnat ovat nyt selvästi alhaisemmat kuin vuonna 2009. Heikko hintakehitys on seurausta tuotteiden heikosta kysynnästä, joka taas johtuu korvaavien tuotteiden, kuten lukulautojen ja muiden elektronisten, paperia korvaavien laitteiden tulosta markkinoille. Voisiko nykyisten tuotteiden ominaisuuksia muuttaa tai parantaa siten, että niistä tulisi kuluttajille haluttuja? Talouden perusoppeihin kuuluu se, että tuotteilla on tietty elinkaari, jonka pituus riippuu siitä, miten paljon tuotetta kehitetään tai luodaan sen pohjalta uusi tuote vastaamaan ihmisen muuttuvia tarpeita. Printtipuolella älypapereista on puhuttu, mutta kaupallisia sovelluksia ei ole nähty kuin messuilla. Ääntä ja kuvaa sisältävät pinnoitetut painopaperit voisivat tulevaisuudessa olla niitä tuotteita, joista kuluttajat olisivat tulevaisuudessa valmiit maksamaan. Myös tuottajalähtöisen kysynnän luominen on mahdollista, eihän kukaan oikeasti Coca-Colaakaan tarvitse. P Sovelluksia ei ole nähty kuin messuilla. Kuka oikeasti tarvitsee cokista? TILASTO NÄKYMÄ Paperilaatujen hinnat Lähde: FOEX Euroa/tonni LWC-paperi Päällystetty puuvapaa-paperi Sanomalehtipaperi A kopiopaperi / maan ihmisen muuttuvia tarpeita. tu, mutta kaupallisia sovelluksia ei ole nähStora Enson vähennykset Stora Enso ilmoitti huhtikuussa 200 miljoonan euron säästökuurista. Kesäkuussa vähennystarpeeksi Suomesta ilmoitettiin 650 henkilöä. Näistä pakkausdivisioonaa koskevat vähennykset ovat yhteensä 467: Imatra – 165 Forss – 130 Skoghall – 97 Inkeroinen – 25 Muut toiminnot – 50 uransa alusta lähtien, melkein 30 vuotta. Lakkautukseen liittyvät irtisanomiset kerrottiin kasvotusten kuin television Idols-kilpailussa. Jokainen työntekijä meni vuorollaan esimiehen luo toivoen kuulevansa: ”Sinun kohdallasi työt… jatkuvat.” – Ei sellaiseen koskaan totu. Polvi ei veny enempään Hyypöläisen työt jatkuivat. Uuden koneen opettelun lomassa kului kipulääkkeitä. Viisi vuotta aiemmin leikattu polven nivelkierukan repeämä äityi uudelleen. Lääkkeistä aiheutui ihovaurioita ja yöunet jäivät vähiin. Uusi leikkaus poisti vaivan, mutta työhön piti saada uudet askelmerkit: ei liikaa portaita, kiertoliikkeitä, eikä myöskään jatkuvaa alimiehitystä. Enää ei tarvita lääkkeitä. – Tykkään tästä tehtaasta, tämä on hieno työympäristö. On myös olemassa sellainen hyvä asia kuin korvaava työ, vaikka moni sitä arvostelee. Olen nyt pari viikkoa opetellut ajamaan trukkia ja hyvältä näyttää. Vaikka lopputili uhkaisi ja sairastumista pelkää, on pakko mennä oman tilanteen mukaan, Hyypöläinen toteaa. P ” Jos halutaan tehdä hyvä tiimi, ei siihen kuulu tehdä tällaista aivojumppaa.” henkilöä. Näistä pakkausdivisioonaa koskevat vähennyk08-9_kuorimo.indd 9 22.8.2013 9:17:12
RepoRtaasi STORA ENSO, OULU RepoRtaasi Epävarmuuden aika Paperin matkaa Oulussa leimaa nyt huoli alan tulevaisuudesta. Prosessinhoitaja Erkki Perälä, 55, sanoo, ettei positiivisuutta saa menettää. Millä mielin paperi lähtee Oulun arkittamolta maailmalle? REPORTAASI | STORA ENSON OULUN TEHDAS TEKSTI JENNI RÄINÄ | KUVAT SAMULI SKANTSI Erkki Perälä siirtyi arkittamolle Kemijärven sellutehtaalta vuonna 1992, kun arkittamo perustettiin. Paperiliitto 6/2013 | 11 10-15 _pääjuttu.indd 11 16.8.2013 13:21:19
12 | Paperiliitto 6/2013 RepoRtaasi Stora enSo, oulu ” Jos jää kotiin makaamaan ja miettimään, on liemessä.” ivan kuin halli olisi pinottu täyteen jättimäisiä vessapaperirullia. Valkoisia, 3 000 kiloa painavia taidepainopaperirullia on parikymmentä metriä korkeassa hallissa tuhansia. Katossa liikkuvat nosturit siirtävät rullat alipaineen avulla kuljettimelle. Korkearullavaraston ovella tulee vastaan pitkä ja möreä-ääninen mies. Jussi Varis, 35, on käynyt selvittämässä häiriön nosturissa. Yksivuotiaan pojan isä on työskennellyt Stora Enson Oulun tehtaalla määräaikaisissa työsuhteissa vuodesta 2005 lähtien. Vuosien aikana hän on ollut töissä muun muassa paperikoneella, päällystyskoneella, kemian tehtaalla ja automaatioasentajana. – Onneksi olen saanut olla. Nämä ovat hyviä hommia. Varis on kouluttautunut paperiprosessinhoitajaksi ja automaatioasentajaksi. Ensimmäisinä vuosina ajatukset pyörivät vakinaistamisen ympärillä ja tulevaisuuden suunnitelmat alkoivat sanoilla ”sitten kun”. Vuosi vuodelta odottaminen on vähentynyt. Kesäkuun 10. päivänä odottaminen jälleen loppui, kun Stora Enso ilmoitti uusista ytneuvotteluista. – Nyt on parempi, kun ei ajattele. Joko taas? Paperirullat siirtyvät kuljetinta pitkin kohti arkittamoa, jossa Varis työskentelee nyt konemiehenä. Arkittamo on Oulussa valmistettavan arkitettavan taidepainopaperin viimeinen piste ennen kuin paperi lähtee maailmalle. Isossa hallissa jyskyttää rinta rinnan viisi noin 60 metriä pitkää arkkileikkuria, joiden läpi rullat kulkevat. Katonrajassa ilmankostuttimet puskevat vesihöyrysumua saliin, mutta kuivuus tuntuu siitä huolimatta limakalvoilla ja kitalaessa. Sari Hägg, 41, kävelee leikkuri ykkösen alapuolella olevien rullien ohi ja tarkastaa niiden pinnan silittämällä pitkin vedoin. Epätasaisuudet voisivat aiheuttaa häiriöitä arkkien kulussa linjalla. Yt-ilmoituksen jälkeen arkittamon kahvihuoneessa kuhisi. Päällimmäisenä oli epäusko: Taas? Oulun tehtaalta irtisanomiset koskevat 20 henkilöä ja näillä näkymin näyttää, että henkilömäärältään tehtaan suurin osasto, arkittamo, säästyy irtisanomisilta. Se on kuitenkin laiha lohtu, synkintä on irtisanomisten antama kuva alan tulevaisuudesta. Hägg saa voimia työhönsä työkavereista, joista muutaman kanssa hän pitää yhteyttä vapaa-ajallakin. Talvet hän kulkee työkaverinsa Arjan kanssa joogassa. Lisäksi harrastuksiin kuuluvat jalkapallo ja päivittäiset lenkit itsepäisen kaksivuotiaan ranskanbuldoggi Kertsin kanssa. – Jos jää kotiin makaamaan ja miettimään, on liemessä, tiivistää Hägg. Töihin sirkukseen Hägg kasvoi lapsuutensa paperitehtaan ja sellutehtaan kainalossa Kemissä. Lapsuuden haavetyöpaikkoihin ei koskaan lukeutunut tehdas, sen sijaan haaveissa oli sairaanhoitajan ammatti. Kun kemianlaborantin opinnot alkoivat, tuli tehtaasta samalla yksi mahdollinen työpaikka. Hägg työskenteli ensin Oulun Stora Enson sellutehtaan laboratoriossa. Laboratorion uudelleenjärjestelemisien ja vähennysten jälkeen hän haki töihin arkittamoon. Ensimmäisinä päivinä olo oli kuin sirkukseen tulleella. Valoisia käytäviä pitkin suhahtelivat ilman kuljettajaa kulkevat vihivaunut, niiden välissä puikkelehtivat trukkikuskit. Arkittamo täyttyi leikkureiden jylystä ja vihivaunujen piipityksestä. Työntekijöitä ja liikettä oli valtava määrä enemmän kuin hiljaisessa laboratoriossa. Nyt Hägg on kotiutunut niin hyvin, että hänen on vaikea kuvitella mitään toista työpaikkaa. Arkittamolla Hägg tapasi myös aviomiehensä, Miikka Häggin, joka työskentelee pääsääntöisesti arkkileikkureista uusimmalla, leikkuri viidellä. Välillä Häggin pariskunta on leikillään pohtinut, mitä he tekisivät, jos työt loppuisivat. – Pitäisi löytää ala ja vielä sellainen, missä viihtyy, lähteä kouluun ja saada se kunnialla läpi, Sari Hägg luettelee. Ajatus tuntuu niin työläältä, että hän toivoo sirkuksen jatkuvan vielä pitkään. Sama toistuu Paperi vilistää ohi valkoisena jokena, liikettä ei näe. Arkeiksi leikottava rulla kulkee koneen läpi lujaa, keskimäärin 200 metriä minuutissa. Sari Häggin vieressä leikkuri kahdella työskentelee Erkki Perälä, 55. Perälä on ollut töissä arkittamolla sen alusta lähtien eli vuodesta 1992 saakka. 10-15 _pääjuttu.indd 12 16.8.2013 13:21:20
Paperiliitto 6/2013 | 13 RepoRtaasi Stora enSo, oulu Stora Enson Oulun tehdas ? Yksi maailman suurimmista puuvapaiden taidepainopapereiden valmistajista. ? Paperitehtaan vuosikapasiteetti on 1 125000 tonnia. Sellutehtaan kapasiteetti on 370 000 tonnia vuodessa. ? Tehtaaseen kuuluu sellutehdas, paperitehdas ja arkittamo, joissa on yhteensä noin 500 työntekijää. Määräaikaisten työntekijöiden ja muiden henkilöstöryhmien kanssa työntekijämäärä nousee noin 600 työntekijään. ? Tehdasalueella toimivat myös kunnossapitoyhtiöt Efora Oy ja Maintpartner Oy, tärpättija mäntyöljytehdas Arizona Chemicals Oy, kemikaalitehtaat Akzo Nobel Pulp and Performance Chemicals Oy ja Eka Synthomer Oy. ? Yhteensä Nuottasaaren alueella työskentelee noin 800 paperiliiton jäsentä. Arkittamo ? Työntekijämäärältään Stora Enson Oulun tehtaan suurin yksittäinen osasto. ? Työntekijöitä on yhteensä noin 130 ja he työskentelevät keskeytymättömässä viisivuorotyössä (TAM 37). ? Arkittamolla taidepainopaperi leikataan rullista arkeiksi, pakataan ja toimitetaan satamaan. Arkittamolla toimii viisi arkkileikkuria, joiden vuosikapasiteetti on 457 000 tonnia. ?Sari Häggin lääke työväsymykseen ja yt-neuvotteluiden tuomaan epävarmuuteen on liikkuminen. ?Jussi Varis on käynyt reilun seitsemän vuoden aikana läpi lähes joka kolkan tehtaassa. ?Punainen soodakattila on Oulun korkein rakennus, piippu yltää 132 metriin ja kattotasanne on 80 metrin korkeudessa. 10-15 _pääjuttu.indd 13 16.8.2013 13:21:21
RepoRtaasi Stora enSo, oulu 14 | Paperiliitto 6/2013 Kemijärveläinen Perälä aisti 1990-luvulla kotipaikkakuntansa sellutehtaassa lopunajan alun. Kun Perälälle tarjottiin mahdollisuutta siirtoon, hän ei epäröinyt. Perälä muutti Kemijärveltä perheensä kanssa 300 kilometrin päähän etelään, Ouluun. Perälä ei ole katunut päätöstä, vaikka vaikeat ajat eivät jääneetkään Kemijärvelle. Hän on yrittänyt pitää yt-neuvottelujen keskellä mielen valoisana. – Pitää olla positiivinen, vaikka uhkakuvia on. Vaikka kyllähän jatkuvat yt-neuvottelut nakertavat työmotivaatiota, hän myöntää. Toisaalta taivaanrannassa ei ole vain synkkiä pilviä. Arkittamolle on ostettu 2000-luvulla uusi leikkuri. Koko arkittamon olemassaoloajan osasto on kasvanut ja laajentunut. Perälä uskoo, että panostusten takana on pitkäjänteinen suunnitelma. Hän nauttii työstään, leikkurin ajaminen on palkitsevaa. Mutta uskaltaisiko Perälä enää suositella ammattia nuoremmille, esimerkiksi 19-vuotiaan tyttärensä sukupolvelle? – Kyllä minä vielä kehottaisin alalle. Perälä heijaa tietokonetuolia ohjaimen edessä ja miettii. – Seuraan paljon uutisia. Maailman tilanne on nyt sellainen, ettei kukaan tiedä eteenpäin. Ei mikään ala tai työpaikka ole enää varma, tämän päivän maailmaa leimaa epävarmuus. Miesten valtakuntaan Rullat saapuvat leikkurista sileinä arkkipinoina. Leena Jutila, 49, kuljettaa pinot tilauksien mukaan pakattavaksi ja valmiita pakkauksia odottamaan matkaa kuljetinta pitkin satamaan. Hän pysähtyy silittämään valkoisen taidepainopaperin pintaa. Paperi on yllättävän painavaa. Kiiltävä ja värejä erinomaisesti toistava pinta on syntynyt suihkuttamalla paperin pintaan kiveä. Jutilan perheessä ajatus työelämän muutoksesta voidaan allekirjoittaa. Jos paperiala on murroksessa, on sitä myös teknologiateollisuus ja erityisesti Pohjois-Suomessa. Arkittamolla työskentelevän Jutilan mies on töissä Nokia Siemens Networksillä (NSN). Nokia on ostanut Siemensin osuuden Nokia Siemens Networksista. Heinäkuun alussa Helsingin Sanomat uutisoi, että lehden tietojen mukaan Nokian suunnitelmissa olisi myydä tehtaat. Pahimmillaan yrityskaupat voisivat tarkoittaa NSN:n tehtaan sulkemista Oulussa. Toisaalla talouslehdet spekuloivat, että NSN voi olla saamassa lä” Pitää olla positiivinen.” Oulun tehtaan taidepainopaperille painetaan Suomessa muun muassa monien naistenlehtien kannet. 10-15 _pääjuttu.indd 14 16.8.2013 13:21:22
RepoRtaasi Stora enSo, oulu Paperiliitto 6/2013 | 15 hiaikoina jättitilauksen Kiinasta. Stora Enson yt-neuvotteluja puolestaan värittävät yhtäältä uutisoinnit yhtiön suunnitelmista rakentaa Kiinaan uusi kartonkitehdas. Ensi vuonna 50 vuotta täyttävää Jutilaa ei naurata ajatus uusien töiden hakemisesta. – Olisihan se jos joskus 55-vuotiaana joutuisi työttömäksi. Onko työmarkkinoilla enää kysyntää sen ikäiselle ihmiselle? Sitten voisin tietysti siirtyä siivoamaan. En uskalla päästää ajatuksia sinne asti. Toisaalta onneksi Leena Jutilan perheen kolme poikaa ovat jo kaikki aikuisia. Tänä kesänä viimeinenkin on muuttanut omilleen ja edessä on pitkästä aikaa ensimmäinen kesäloma kahdestaan aviomiehen kanssa. Jutila on työpaikkaansa erittäin tyytyväinen. Aiemmin hän siivosi tehtaalla. Kun siivoojille tarjottiin vähennysten myötä mahdollisuutta hakea töihin tehtaalle, tarttui Jutila tilaisuuteen heti. – Koin, että se oli onnenpotku. Vaikka siivoojana Jutila työskenteli naisten kanssa, tutustui hän samalla tehtaan miesten maailmaan. Tosin kolmen pojan äidille maailma olikin jo suurelta osin tuttu. – Niillä on ne omat juttunsa, samat kuin kotona pojilla. Ne ovat vähän hukassa meidän kanssa, mutta me emme pärjäisi ilman niitä, hän nauraa niin, että hammaskoru välkähtää. Meri tuo turvaa Vihivaunu käy hakemassa Jutilan pakkaaman lavallisen arkkeja odottamaan kuljetusta satamaan. Satama näkyy hyvin PK 7:n hallin katolta. Katto on palkittu vuonna 1999 vuoden kattona. Tasaisen, mustan katon reunoilla on poltetun tiilen väriset kävelyreitit. Merituuli pyyhkii kasvoja. Oikealla puolella näkyy kaupunki, vasemmalla aukeaa meri. Tuuli puhaltaa pilvet auringon eteen. Hetken päästä aurinko pilkahtaa jälleen esiin ja kimaltaa Perämeren pinnassa. Vinkit jaksamiseen Leena Jutila: ”Työmatkapyöräilyn aikana nollaantuu pää ja kotiin mennessä työasiat ovat jääneet jo taakse. Pyöräilen ympäri vuoden, työmatka on kymmenen kilometriä suuntaansa. Minulla on erikseen talvija kesäpyörät.” Sari Hägg: ”Parasta ovat työkaverit. Muutaman kanssa nähdään ja soitellaan vapaa-ajallakin. Myös liikunta on hyväksi ja riittävät yöunet. Itsellä tuntuu, ettei välillä mikään määrä unta riitä.” Erkki Perälä: ”Käyn juoksemassa, Raksilassa uimassa, metsästän ja kalastan. Hyvä kunto auttaa jaksamaan. Lisäksi pitäisi aina muista olla positiivinen. Aina on ollut hyviä aikoja ja huonoja aikoja.” Jussi Varis: ”Joka paikassa tehtaalla on ollut hirveän hyvät työkaverit. Se on suuri voimavara. Työkavereiden kesken viljellään huumoria. Huonompanakin päivänä työyhteisöstä saa voimaa.” Tehtaan varapääluottamusmies OlliPekka Kaikkonen uskoo, että yhteys merelle on se, joka pitää tehtaan käynnissä. Niin uskoo moni muukin. Alhaalla siistit puistoistutukset kiertävät vaaleansinisiä rakennuksia, ketään ei näy. Sisällä tehtaissa käy syke. Arkittamolla Leena Jutila vie viimeisiä pinoja pakattavaksi ja valmistautuu kymmenen kilometrin pyörämatkaan kotiinsa. Sari Hägg ajaa yhdessä Miikka Häggin kanssa kotiin Kempeleeseen ja Erkki Perälä suunnittelee illan kuntoilua. Jussi Varis odottaa illan leikkituokiota poikansa kanssa. Satamassa Perälän ja Häggin leikkaamat ja Jutilan pakkaamat paperit lastataan alukseen. Taidepainopaperi kuljetetaan tilaajille ympäri maailmaa. Samaan aikaan, kun muotikatalogi painetaan kiiltävälle taidepaperille Saksassa, käy Jussi Varis kirjoittamassa kauppapaperit perheen ikiomasta kodista. Vaikka epävarmuus jatkuu, ei sen voi antaa hallita kaikkea. ? P ?Varapääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen työskentelee PK7:llä. Hänelle yhteisten asioiden ajamisesta on tullut tärkeä henkireikä. ?Leena Jutila pyöräilee tehtaalle kymmenen kilometrin matkan vuoden ympäri. 10-15 _pääjuttu.indd 15 16.8.2013 13:21:23
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com S ta ti iv i UUT UUS ! Planar 1 S3 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Planar 2 S3 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Sievi PLANAR Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvasja naulaanastumissuojalla. Tartu töihin uudella otteella! SIEVI_PLANAR_PAPERILIITTO_200213.indd 1 21.5.2013 15.29 16-17_sievi.indd 28 14.8.2013 14:32:46
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com S ta ti iv i UUT UUS ! Planar 1 S3 42-52131-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52131-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Planar 2 S3 42-52133-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 42-52133-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 Fe Sievi PLANAR Sievin Planar-jalkineet ovat uuden ajan turvakengät. Niissä on erittäin pitävä pohja, joka muotoilunsa ja uuden pohjakuviointinsa ansiosta pitää jalat tukevasti maassa haastavillakin alustoilla. Tyylikkäät ja persoonalliset Planarit ovat myös mukavat ja tukevat muhkeiden pehmusteiden ja erinomaisen istuvuutensa ansiosta. Planar on saatavilla kahdella eri varren korkeudella ja kumpikin malli on varustettu teräksisellä varvasja naulaanastumissuojalla. Tartu töihin uudella otteella! SIEVI_PLANAR_PAPERILIITTO_200213.indd 1 21.5.2013 15.29 16-17_sievi.indd 29 14.8.2013 14:32:47
18 | Paperiliitto 6/2013 Koulutus Teksti Jaakko Takalainen Kuvat Niilo Takalainen J ämsäläisen Mika Juvosen elämä sai uuden suunnan, kun hän hakeutui aikuisena opiskelemaan sähköasentajaksi. Ennen määräaikaisia töitä tehnyt paperityöläinen sai vakituisen työpaikan UPM:ltä automaatioasentajana, vaikka opiskelu oli vielä kesken. Sitten oman talonkin uskalsi rakentaa, ja esikoispoika syntyi toukokuun lopussa Juvosen, 30, koulutustie oli paperityöläiselle aika tavallinen. Hän kävi ammattikoulun vuosina 1998–2000 Jämsässä ja sen jälkeen teollisuusoppilaitos Lotilan Valkeakoskella 2000–2002. Suoritettuaan työharjoittelun Jämsänkoskella hän teki määräaikaisia töitä Jämsänkoskella ja Kaipolassa. Vakituista työpaikkaa ei UPM:ltä Jokilaaksosta löytynyt. Tiukkaan puristettu koulutus Juvonen sai työpaikallaan neuvon hakeutua aikuiskoulutukseen opiskelemaan sähköasentajaksi. Hän pääsi Tampereen Aikuiskoulutuskeskukseen TAKKiin ja suoritti sähköasentajan tutkinnon 2009 lokakuusta 2011 maaliskuuhun. 3-vuotinen tutkinto oli puristettu puoleentoista vuoteen. Aloittaneista 14:stä aikuisopiskelijasta peräti 12 valmistui. – Koulutus oli todella tiivistä, yhtään ei voinut lorvailla. Ammattikoulussa aikanaan, kun opiskelin kaksi vuotta paperimieheksi, oli paljon leppoisampi tahti, Juvonen kuvailee. Aikuiskoulutustuesta hän kuuli Jämsän työvoimatoimistosta, ja hakeutui sellaiseen koulutukseen, josta sitä sai. Tuki tuli hyvään tarpeeseen opiskeluajan toimeentulon turvaajaksi. Juvonen kehuu TAKKin opetuksen laatua. Opiskelusta mielenkiintoisimpana osana jäi mieleen Tampereella harjoitushallissa tehdyt sähköasennuksen harjoitustyöt. Sinänsä koulutuksella ei ollut mitään tekemistä paperiteollisuuden kanssa, lähinnä koulutettavat suuntautuivat sähköasennuksiin rakennuksille. Luovaa ongelmanratkaisua Mutta Mika Juvosesta ei tullut sähkömiestä rakennuksille, vaan paperitehtaan kunnossapitoasentaja. Kun UPM:lle Jokilaaksoon haettiin 2010 kunnossapitoasentajia, niin Juvonen oli valitun 10 joukossa. Hakijoita oli yhteensä 150. – Olihan se aikamoinen lottovoitto. Minulla oli vielä opiskelu kesken. Aloitin työt 2011, kun valmistuin, Juvonen kertaa. Koulutusrahaston kautta saatu tuki mahdollisti Mika Juvosen opiskelun sähköasentajaksi. Mika Juvonen uskoo, että valinnassa käyttökunnossapidon työpaikkaan painoi se, että hän tunsi prosessin työskenneltyään aikaisemmin paperikoneella. Automaatioasentajan työssä, jossa ongelmanratkaisu on keskeistä, prosessin tuntemus auttaa löytämään vikoja. Paperikone 6:lla työskentelevä Juvonen on innoissaan työstään, vielä kahden vuoden jälkeenkin. – Kyllä vikoja aina sen verran on, että pysyy virkeänä, sanoo Juvonen. PK 6:lla on yhtä aikaa työssä viisi automaatioasentajaa, minkä lisäksi tarvittaessa käytössä on automaatioinsinöörejä lähiesimiehinä. – Tärkeintä on yhteistyö, me mietimme yhdessä ja kokeilemme. Kaikki tehty kirjataan ylös, jotta päiväkirjaa voi hyödyntää myöhemmin samanlaisissa tilanteissa. – Selvät viat, kuten painelähettimen rikkoutuminen, ovat helpoimpia. Mutta jos releen kosketin pätkii vaikka kahden viikon välein, on syyn selvittäminen hankalampaa, toteaa Juvonen. Hyvä yhdistelmä Mika Juvosen esimiehenä ja yhtenä käyttökunnossapidon asiantuntijana työskentelee tuotantopäällikkö Veli-Matti Hulkko. Hän on myös se esimies, joka neuvoi tätä hakeu” Olihan se aikamoinen lottovoitto.” Tutkinto toi työpaikan ?Mika Juvonen on ollut kaksi vuotta vakituisissa töissä Jämsänkosken ja Kaipolan tehtaalla, jossa on kaikkiaan 7 paperikonetta. Jämsänkosken tehdas, joka näkyy taustalla ilmakuvassa, juhlii 125-vuotista taivaltaan tänä vuonna. 18-19_uusi tutkinto.indd 28 21.8.2013 12:00:37
Paperiliitto 6/2013 | 19 Koulutus ? Lisää teollisuuden miehiä koulutukseen Aikuiskoulutustuki ? Paljonko: Tuen määrä vastaa ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrää ilman korotusosia. Tukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta. ? Mihin tarkoitukseen: Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen. Tukea myönnetään tutkintoon johtavaan opiskeluun sekä ammatilliseen lisäja täydennyskoulutukseen julkisessa oppilaitoksessa, joka toimii Suomessa. Opintojen tulee tukiaikana olla päätoimisia. ? Kenelle: Aikuisopiskelijalle, joka on ollut työelämässä yhteensä vähintään kahdeksan vuotta. ? Ehdot: Hakija on ollut nykyisen työnantajan palveluksessa tai toiminut yrittäjänä vähintään vuoden ennen tuettavan opiskelun alkua. Aikuisopiskelijan on jäätävä palkattomalle opintovapaalle yhtäjaksoisesti vähintään kahdeksi kuukaudeksi tai opiskeltava lyhyemmillä opintojaksoilla tai osa-aikaisesti yhteensä vähintään 43 päivää. Hän ei saa vastaanottaa opiskeluun muuta tukea. Lähde: www.koulutusrahasto.fi tumaan sähköasentajakoulutukseen. – Se, että sama ihminen osaa kunnossapitää laitteita ja ajaa prosessia, on nykyaikaa. Kunnossapito ja prosessin ajohan ei yleensä onnistu yhtä aikaa. Tarvitaan siis moniosaamista, Hulkko toteaa. Tiesitkö aikuiskoulutustuesta, kun neuvoit Mika Juvosta jatkokulutukseen? – En tiennyt. Hän oli vain selvästi pätevä nuori kaveri, ja prosessiosaaminen ja kunnossapidon hallinta on hyvä yhdistelmä. Se auttaa työllistymisessä. Tietysti on hyvä, jos lisäkoulutukseen saa vielä yhteiskunnan tukeakin, sanoo Hulkko. Tontille nousi oma talo Työttömänä ollessaan määräaikaisten työpätkien välissä Mika Juvonen varasi omakotitontin Jämsän kaupungilta, ”tarpeeksi kaukaa vanhempien ja appivanhempien talosta”. Vakinaistamisen jälkeen hän uskalsi aloittaa talon rakentamisen. Talo valmistui 2012 ja 2013 vaihteessa, naimisiin hän meni 9. maaliskuuta 2012 ja poika Onni Mi kael syntyi tämän vuoden toukokuun lopussa. Uudessa talossa asustaa myös shetlanninlammaskoira Nella. Miltä tulevaisuus näyttää muutosten jälkeen? Miten asiat ovat 10 vuoden kuluttua? – Nyt näyttää turvalliselta, mutta eihän sitä koskaan tiedä. Vaimo työskentelee lähihoitajana päiväkodissa, joten tehtaan asiat eivät suoraan vaikuta hänen työpaikkansa. – Minulla ei ole tällä hetkellä kouluttautumishaaveita. Tässä työssä riittää opittavaa yli kymmeneksi vuodeksi, ja siltikään ei osaa vielä kaikkea, sanoo Mika Juvonen ja hymyilee tyynesti. ? P aki aikuiskoulutustuesta muuttui elokuun alussa, parempaan suuntaan koulutukseen hakeutuvan kannalta. Mitkä ovat suurimmat muutokset, Koulutusrahaston toimitusjohtaja Heikki Pohja? – Tukiaika pitenee 18:sta 19:ään kuukauteen, eli nyt voi varmuudella opiskella kaksi lukuvuotta useimmissa oppilaitoksissa. Ja jos opiskelee työn ohessa, opiskeluaika pitenee vielä enemmän. – Pienempi parannus on koulutuksen aikaisen sivutulorajan nouseminen 127 eurosta 250 euroon kuukaudessa. Se on edelleen alhainen, mutta mahdollistaa vähän enemmän keikkatai muita töitä opiskelun aikana, Pohja toteaa. Noin 14 000 tuensaajasta vajaa 80 prosenttia on naisia, ja julkinen sektori on yliedustettuna. Koulutusrahasto ilmoittaa tavoitteekseen saadaan enemmän miehiä, varsinkin teollisuudesta, käyttämään koulutustukea. Miten tähän päästään? – Pientä kehitystä on jo tapahtunut. Vuonna 2009 vain 18 prosenttia oli miehiä, viime vuonna osuus oli 22 prosenttia. – Asiakaspalvelukyselyidemme mukaan aikuiskoulutustuesta valitsee suuri tietämättömyys. Moni kuulee koulutustuesta vasta oppilaitokseen mennessään. Teemme kaikkemme, jotta tieto koulutuesta ja sen parantuneista ehdoista saavuttaisi tarvitsijat. – Ja koska miehiä on niin paljon vähemmän tuen käyttäjissä, yritämme nyt keskittyä enemmän heihin. Kun työntekijä kouluttautuu lisää, hän saattaa vaihtaa alaa tai liittoa. Onko Koulutusrahastoon tullut asiasta palautetta? – Toki liiton vaihto on herkkä kysymys. Mutta meidän tilastojen mukaan suurin osa jatkaa entisessä ammattiliitossaan. Aikoinaan Kemianliitosta [nykyinen TEAM] siirryttiin Teknisten Liittoon [nyk. Pro], jos edettiin esimiestehtäviin. Ja muutosta pidettiin luonnollisena, sanoo Pohja, joka työskenteli Kemian liitossa 1980ja 90-luvulla lakimiehenä ja puheenjohtajana. Ikä ei este Miksi teollisuuden miesten, kuten paperiliittolaisten, pitäisi hakeutua koulutukseen? – Paperiteollisuus on yksi kovimmassa murroksessa oleva ala Suomessa. Työpaikkojen pysyvyyttä ei voi taata. Muutostilanteessa kaikki eivät voi jäädä odottamaan eläkeikää. – Ja on hyvä muistaa, että esimerkiksi 50–60 vuoden ikä ei ole este koulutustuen saamiseen. Siinä iässä on vielä monta tehokasta työvuotta edessä, kannustaa Heikki Pohja. ? P ?Robotit pakkaavat Jämsänkosken PK 5:n ja PK 6:n tuottamia paperirullia. 600–6000 kilon painoisia rullia syntyy tuhatkunta vuorokaudessa, ja ne kuljetetaan maailmalle pääasiassa junalla. 18-19_uusi tutkinto.indd 29 21.8.2013 12:00:38
?? | Paperiliitto ?/???? Juoksun huumaa VAPAALLA Peräti viisitoista paperiliittolaista oli ilmoittautunut Jaakon maratonille Pietarsaaressa. Juoksutapahtuma osui yhdelle kesän kuumimmista päivistä. Teksti Johan Svenlin Kuvat Päivi Karjalainen B o-Göran Lindvall tapaa muut SiSu:n (Schaumans Idrottsmän–Schaumanin Urheilijat) juoksijat Pietarsaaren Keskuskentällä tunti ennen lähtölaukausta. Joukossa ovat mukana Max Pesola, Sten Braskén ja Ismo Kallio, jotka juoksevat puolimaratonin. Pasi Auvisella on rinnassaan sininen numerolappu, joka on jaettu kahdeksan kilometrin reitille ilmoittautuneille – Jalkani tulehtui alkukesästä ja jouduin pitämään kolme viikkoa taukoa juoksuharjoittelusta. Kokeilin juoksemista ensimmäisen kerran viikko sitten ja se tuntui hyvältä. Mietin vielä eilen puolimaratonille osallistumista, mutta tässä kuumuudessa kahdeksankin kilometriä on riittävä haaste, toteaa Pasi Auvinen. Ismo Kalliolla on edessä elämänsä pisin juoksumatka; ensimmäinen puolimaraton, 21 kilometriä – Olen vasta aloittanut juoksuharrastuksen ja olen iloinen, jos pääsen maaliin asti. Olen juossut tänä kesänä pisimmillään 14 kilometriä. Lapset ovat mummolla hoidossa ja vaimo töissä, joten toivottavasti työkaverit kannustavat matkan varrella, hän toivoo. Jaakon Maratonin kilpailureitti on näille miehille tuttu. – Juoksen reittiä useamman kerran viikossa. Reitti on melko raskas. Keskivaiheilla on pitkä suora, joka viettää loivasti ylöspäin. Silmä ei sitä erota, mutta sen tuntee kehossa, Max Pesola kertoo. Hallitseva mestari ei ole huippuvedossa Bo-Göran Lindvall on hallitseva puolimaratonmatkan mestari yli 40-vuotiaiden miesten sarjassa, mutta ei ota paineita tulevasta kilpailusta – Ei, pitäisi olla huippukunnossa, jotta pärjäisi hyvin tällä säällä. Minulla oli viime syksynä motivaatio alhaalla, koska jouduin ? unssan takia perumaan maratonille osallistumisen. Pääsin juoksemisen vauhtiin uudelleen keväällä, mutta olen harjoitellut liian vähän pysyäkseni kärjen vauhdissa tänään. Tavoitteeni on juosta maaliin alle puolessatoista tunnissa, Lindvall kertoo. Max Pesolan meriitteihin kuuluu Jaakon maratonin voitto yli 40-vuotiaiden miesten sarjassa ja UPM-mestaruus kesältä 2012. Nyt Pesola kilpailee ensimmäistä kertaa 50-vuotiaiden ikäluokassa. – Kuumuuden takia on vaikea arvioida loppuaikaa. Viileämmällä kelillä on helpompi ennustaa juoksun kulku, Max Pesola sanoo. Pesola aloitti aktiivisen juoksuharrastuksen 35-vuotiaana. Kymmenen vuotta sitten Pesolan henkilökohtainen ennätys puolimaratonilla oli 1.13.50, mutta nyt tavoitteena on juosta alle 1.24. –Viime vuonna jouduin in? uenssan takia jättämään Jaakon maratonin väliin. Talven aikana olen kärsinyt loukkaantumisista, mutta nyt kesällä olen voinut harjoitella täysipainoisesti. Kilpailut ovat menneet hyvin, vaikka kyseessä ovat olleet lyhyemmät 5–10 kilometrin matkat, Pesola kertoo. Kroppa kunnossa, mieli kunnossa Moni pitkään juoksua harrastanut tietää, että loukkaantumiset ja niitä seuraavat pakolliset lepojaksot voivat olla hermoja raastavia aikoja. Bo-Göran Lindvallin kohdalla tauko kesti lähes kymmenen vuotta. Lindvall voitti vuonna 2001 Kokkolassa juostavan Venetsia maratonin omalla ennätysajallaan 2.45. – Ilmeisesti harjoittelin liian kovaa ja jouduin jalkaleikkaukseen. Tein paluun vuoden 2011 Finlandia maratonilla. Juoksin silloin yhdessä vanhemman poikani kanssa, Lindvall kertoo. Max Pesolan tavoitteena on terveenä ollessa juosta 100 kilometriä viikossa – Kaipuu juoksemaan on raastavaa silloin, kun loukkaantuminen estää sen. Juokseminen tekee hyvää ja sen lopettaminen on vaikeaa, koska juoksemista tulee riippuvaiseksi. Kun kroppa on taas valmis harjoitteluun, voi olla vaikeaa palauttaa motivaatio, mutta itsensä on pakotettava liikkeelle, Max Pesola kuvaa. ” Sanoin Erikille, että hän voi jatkaa ilman minua.” Alkumatkassa Bo-Göran Lindvallin matkanteko ei tuntunut hyvältä. 20-21_maraton.indd 30 14.8.2013 15:36:48
Paperiliitto ?/???? | ?? VAPAALLA Jännitystä ilmassa lähtöalueella Kilpailun lähtölaukaukseen on 30 minuuttia aikaa. Bo-Göran Lindvall ja joukko muita paperiliittolaisia lämmittelee hölkkäämällä kevyesti, juoksemalla lyhyitä spurtteja ja venyttelemällä Länsikentän tekonurmella, Keskuskentän läheisyydessä. Lämpömittari näyttää 23 astetta ja ilma seisoo. Pieni tuulenvire pyyhkii aika ajoin kentän yli ja linimentin tuoksu ja kilpailujännitys sekoittuvat tuuleen. Lähtöalueelle alkaa kertyä tungosta vartti ennen h-hetkeä. Lähtölaukaus ampuu liikkeelle lähes 400 juoksijaa. Nyt on hyvä palauttaa mieleen Max Pesolan ohje 30 minuuttia ennen lähtöä ”Pidä oma vauhti alusta alkaen, vaikka muut lähtevät vauhdilla liikkeelle. Jos sinulla on voimia jäljellä lopussa, voit lisätä vauhtia.” Keskuskentällä spekuloidaan, kuka vie maratonvoiton tänä vuonna. Ensimmäisenä maaliin saapuvat kahdeksan kilometrin juoksijat. SiSu:n Marko Honkala on maalissa viidentenä ja tyytyväinen sijoitukseensa – Jos tässä iässä onnistuu parantamaan omaa aikaansa puolella minuutilla, täytyy olla tyytyväinen. Tämä oli kesän paras juoksu. Minulla on ollut ongelmia takareiden kanssa enkä ole voinut harjoitella täysipainoisesti. Olen täydentänyt harjoittelua rullahiihtämällä, Honkala kertoo. Voimat loppuvat, mutta kesken ei jätetä! Max Pesola ohittaa maalilinjan ajassa 1.25, häviten työkaverilleen Sten Braskénille, joka voittaa yli 50-vuotiaiden miesten luokan. – Voimat loppuivat jaloista puolen välin jälkeen. Sten sai minut kiinni kolme kilometriä ennen maalia. Yritin pysyä vauhdissa, mutta jouduin päästämään hänet edelle 100 metrin jälkeen, Pesola kertoo. Keskeyttäminen ei kuitenkaan käynyt mielessä. – Ei, olin päättänyt juosta koko matkan ja päädyin hidastamaan vauhtia keskeyttämisen sijaan. Myös Bo-Göran jää tavoitteestaan, mutta saavuttaa maalin ajassa 1.31. – Tunsin pistelyä jo viiden kilometrin kohdalla ja kolmentoista kilometrin kohdalla minun oli pakko hidastaa vauhtia. Sanoin Erikille, että hän voi jatkaa ilman minua, kuvaa Lindvall päivän suoritusta. Erik Holm jatkoi juoksua ja parani henkilökohtaista ennätystään minuutilla. – Tämä oli minulle kolmas puolimaraton. Olen parantanut aikaa joka kerta, Holm iloitsee. Bo-Göran Lindvallille kisaan osallistumisen antoi uutta motivaatiota – Juoksin kunnialla maaliin kuumuudesta huolimatta. Olen jo ilmoittautunut Tukholman maratonille 2014. Nyt aloitetaan harjoittelu, Lindvall nauraa. P Bo-Göran Lindvallin puolimaraton Lähtö Minulla oli lievä pahoinvoinnin tunne, koska olin juonut paljon vettä. Olo parani, kun olin juossut hetken aikaa. km Join lisää vettä ensimmäisellä tankkauspisteellä ja tunsin pistelyä. Aloin epäillä, kuinka jaksan loppuun saakka, mutta pian helpotti! km Juoksu tuntui raskaalta ja vauhti alkoi hidastua. Minä ja Erik Holm lähdimme juoksemaan . minuutin kilometrivauhtia, mutta tunsin väsymystä koko kehossa. km Hidastettuani vauhtia . . minuutin kilometrivauhtiin sain lisävoimia jatkaa juoksua. En ollut huolissani jaksamisestani ja kilometrin jälkeen tiesin, että jaksan juosta maaliin asti. km Viimeisten kilometrien kohdalla on helppo psyykata itseänsä jatkamaan, vaikka jaloissa painaa. Kengät ja vaatteet istuivat hyvin. Ohitin monta juoksijaa, joiden voimat olivat loppuneet ja joiden juoksu oli muuttunut kävelyksi. km Hyvä maaliintulo. Olin tyytyväinen loppuaikaani. Tavoitteena oli juosta alle . , mutta kuumuus huomioonottaen oli . aika hyvä. Max Pesola, Sten Brasken ja Pasi Auvinen maalissa. Pasi Auvinen on innoissaan maaliin tulosta. Bo-Göran huokaisee hikisen urakan jälkeen. – Tämä oli minulle kolmas puolimaraton. Olen parantanut aikaa joka kerta, Holm iloitsee. sen antoi uutta motivaatiota ta huolimatta. Olen jo ilmoittautunut Tukholman maratonille 2014. Nyt aloitetaan kamaan, vaikka jaloissa painaa. Kengät ja vaatteet istuivat hyvin. Ohitin monta juoksijaa, joiden voimat olivat loppuneet ja joiden juoksu oli muuttunut kävelyksi. Hyvä maaliintulo. Olin tyytyväinen loppuaikaani. Tavoitteena oli juosta alle . , mutta kuumuus huomioonottaen oli . aika hyvä. kan jälkeen. 20-21_maraton.indd 31 14.8.2013 15:36:49
?? | Paperiliitto ?/???? ?Teivo Teivaisen mielestä ay-liike ja kansalaisjärjestöt voisivat iskeä hanakammin kiinni yritysten tekojen ja sanojen väliseen ristiriitaan. ?Verovapaa alue. Stora Enson puoleksi omistama Montes del Plata -yritys ei maksa veroja. Sen sellutehdas Uruguayssa valmistuu syksyn aikana, noin puoli vuotta alkuperäistä aikataulua jäljessä. YRITYSVASTUU Teksti Reima Kangas ” S trategian päämäärä on toteuttaa yhtiön tarkoitusta ’Toimi ihmisten ja planeetan hyväksi’, sekä arvojamme ’Johda’ ja ’Toimi oikein’. Kun Stora Enso toimii ja laajentaa toimintaansa kasvumarkkinoilla, yhtiö tarvitsee vankan maailmanlaajuisen lähestymistavan vastuullisuusasioihin, jotta yhtiö voi toimia oikein ja eettisesti kaikissa tilanteissa.” Noin sanoi Stora Enson Maailmanlaajuinen vastuu -yksikön johtaja Terhi Koipijärvi erään konsulttiyrityksen asiakastilaisuudessa toukokuun viimeisenä päivänä. Reilut kaksi viikkoa myöhemmin uruguaylainen virkamies valitti Ylen haastattelussa, että hänen maataan johtavat todellisuudessa ulkomaalaiset suuryritykset, jotka toimivat kuin siirtomaaisännät. Yleisen ministeriön syyttäjänvirastossa työskentelevä Enrique Viana viittasi puheellaan vahvasti myös Stora Enson suuntaan. Haastattelu koski salaista investointisopimusta, jonka Uruguayn valtio teki Montes del Plata -yhtiön kanssa vuonna 2011. Montes del Platan omistaa Stora Enso yhdessä chileläisen Araucon kanssa. Yhtiön jättimäinen sellutehdas valmistuu syksyn aikana Uruguaihin. Investointisopimus muun muassa vapauttaa Montes del Plata -yhtiön kaikista veroista. Veronmaksu parasta yritysvastuuta Sattumalta päivää myöhemmin kuin Ylen juttu ilmestyi, julkistettiin Helsingissä Teivo Teivaisen kirja Yritysvastuun umpikuja. Teivainen on Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori. Hän toteaa, että yritysvastuukeskustelussa nimenomaan verokysymykset ovat nousemassa yhä enemmän esille. Kyse voi olla sinänsä laillisista sopimuksista, joita esimerkiksi paperiyh tiöt ovat tehneet Uruguayssa ja Brasiliassa, tai enemmän harmaalla alueella liikkuvista menetelmistä kuten yhtiön sisäisestä siirtohinnoittelusta veroparatiisien kautta. – Monet sanovat, että parasta yritysvastuuta olisi, että yritykset maksaisivat veronsa sinne missä toimivat, sanoo Teivainen. OECD:n arvion mukaan yli puolet maailman kaupasta käydään konsernien sisällä eri maissa olevien tytäryhtiöiden välillä. Voitot pyritään ohjaamaan sinne, missä se on verotuksellisesti tai muuten edullisinta. Tämän tuloksena esimerkiksi Yhdysvaltojen tullitilastoista löytyy satojen dollarien hintaan ostettuja kuulakärkikyniä. Teivaisen mielestä yritysvastuuseen liittyy kuitenkin ay-liikkeen kannalta vielä kiinnostavampi näkökulma kuin verot. Nimittäin yhteiskunnan ja yritysten vallanjako. Hänen kirjansa käsitteleekin yritysvallan voimistumisen ristiriitoja ja niistä aukeavia Professori Teivo Teivaisen mukaan yritysten puhe yhteiskunnallisesta vastuusta velvoittaa ne myös demokratian lisäämiseen. Hänestä ayliike voisi vaatia lisää valtaa yrityksissä. Kova vastuu Linda Tammisto 22-23_yhteiskuntavastuu.indd 22 22.8.2013 9:08:23
Paperiliitto ?/???? | ?? ” Siellä määrää autoritäärinen käskytys”. YRITYSVASTUU demokraattisia mahdollisuuksia. Teivaisen mielestä yritysvastuun kautta ay-liikkeellä saattaisi olla mahdollisuus lisätä työntekijöiden päätösvaltaa yrityksissä. Johtajat ovat diktaattoreita Teivainen kuvaa, miten talous on perinteisesti ollut paikka tehtaan porttien sisällä, jonne demokratia ei ulottunut. Hänen mukaansa yritykset pyrkivät usein kaunistelemaan tilannetta ja kuvaamaan itsensä tasa-arvoon pyrkiviksi ja työntekijöitä kuuleviksi. Teivainen toteaa, että UPM:n hallituksessakin mukana oleva Björn Wahlroos puhuu kuitenkin asioista suoraan: yritysjohtajat toimivat diktaattorin tavoin. – Tehtaan porttien takana määrää rahavalta. Siellä määrää autoritäärinen käskytys. Toisin kuin minun mielestäni Wahlroosin mielestä näin pitää jatkuakin, sanoo Teivainen. Nykyään talous on levinnyt esimerkiksi yksityistämisen ja globalisaation myötä porttien sisältä joka puolelle yhteiskuntaa. Teivainen toteaa, että se ei kuulosta demokratian ystävästä hyvältä, jos olettaa, että talous säilyy alueena jossa vallitsee omistajan diktatuuri. Teivainen pohtii kuitenkin, että talouden alueen laajetessa sen poliittinen luonne saattaa tulla aiempaa ilmeisemmäksi. – Kenties esiin nousee ajatus, pitäisikö demokratian ajatuksia soveltaa myös talousinstituutioihin, sanoo Teivainen. Jutun alussa olevat hienot lauseet Stora Ensolta ovat yksi osoitus yritysvastuupuheiden yleistymisestä. Teivainen uskoo, että lisääntyminen johtuu osittain juuri siitä, että yritykset ovat joutuneet osin tunnustamaan talouden olevan myös poliittista. Yritysten on pieni pakko ainakin esittää, että ne kantavat vastuuta. – Vielä joskus aiemmin Nokia saattoi sanoa, ettei sillä ole vastuuta niistä lapsista, jotka poimivat Kongossa kaivoksilla metalleja meidän kännyköihin, meidän vastuumme on tuottaa voittoa meidän omistajille. Nyt sen tyyppinen läppä ei mene yhtä hyvin läpi, sanoo Teivainen. Kumouksellisia näkymiä Teivaisen mukaan yritysten vastuupuhe tuo itse asiassa kumouksellisia näkymiä. Hän kertoo, miten amerikkalainen taloustieteilijä Milton Friedman teki hienon huomion jo 40 vuotta sitten: Kun yritysjohtaja sanoo, että yrityksellä on yhteiskunnallista vastuuta, yritys ottaa osittain julkisen vallan tehtäviä. – Tällöin Friedmanin mukaan yritysjohtajasta tulee ikään kuin julkinen virkamies, ja Friedmanin mukaan vapaassa yhteiskunnassa julkista valtaa käyttävien tulee kantaa julkista vastuuta. Minä olen samaa mieltä, sanooo Teivainen. Teivaisen mukaan tämä merkitsisi yritysten demokratisointia. Sen takia Friedman varoitti yrityksiä koskaan puhumasta mistään muusta vastuusta kuin voitonteosta osakkeenomistajille. Friedman oli markkinaliberaalin kapitalismin kannattaja ja toimi mm. USA:n presidentin Ronald Reaganin neuvonantajana 1980-luvulla. Ay-liikkeen mahdollisuus Teivaisen mukaan nyt melkein kaikki ? rmat ovat toimineet vastoin Friedmanin ohjeita, ja se tarkoittaa, että ne tunnustavat oman toimintansa yhteiskunnallisen, julkisen ja poliittisen luonteen. – Minä sanon ja Friedman sanoi, että tämä altistaa yritykset voimakkaasti sille, että yrityksiin voi osoittaa demokraattisia vaatimuksia ja siitä pitäisi seurata yritysten demokratisointi. Yksi syy miksi näin ei tapahdu on Teivaisen arvion mukaan se, ettei ammattiyhdistysliike ole tarttunut tilaisuuteen riittävän voimakkaasti. – Se olisi voinut sanoa yrityksille, että okei, te olette myöntäneet oman poliittisuutenne, potkaistaan se politisoinnin ovi vähän enemmän auki ja keskustellaan asioista sen ehdoilla. Jos ay-liike haluaa demokratisoida liikeyrityksiä niin, että työntekijät saisivat niissä lisää valtaa, nyt siihen olisi auennut mahdollisuus. P M on te s de l Pl at a 22-23_yhteiskuntavastuu.indd 23 22.8.2013 9:08:24
24 | Paperiliitto 6/2013 Sappi-yhtiön työläisille yhteistyöverkosto Saksa varautuu väen vanhenemiseen Saksassa sovittiin paperiteollisuuden palkoista pitkällisen neuvottelun jälkeen. Alan 40 000 työntekijää saavat kaksivuotisessa sopimuksessa viime heinäkuun alusta 1,8 prosentin korotuksen ja ensi toukokuun alusta 3 prosenttia. IG BCE -liitto vaati 5,5 prosenttia. Liiton neuvottelupäällikkö Holger Nieden korostaa sopimuksen etsivän keinoja vanhentuvista työntekijöistä huolehtimiseen. Yli 57-vuotiaiden osa-aikaeläkesopimusta jatkettiin vuoteen 2020. He voivat leikata työtuntejaan puoleen kuudelta työvuodelta. Palkka ei puolitu, vaan pysyy korkeampana. Järjestely voi kohdistua vain viiteen prosenttiin yhtiön työntekijöistä ja yritysneuvostoilla on valta soveltaa sopimusta. Sopimus suosittaa jälkikasvun turvaamista takaamalla harjoittelijoille vuoden työjakson sekä vähimmäisvaateet ylittävä koulutus. Chilen liitot yhteen Puu-, paperija selluloosa-alan ammattiliitot yhdistyvät Chilessä, raportoi IndustriAll. Yhteenliittymisen toivotaan vaikuttavan myönteisesti edunvalvontaan Latinalaisessa Amerikassa. Brasilian, Chilen ja Uruguayn liitot tavoittelevat puitesopimusta chileläisen, kuudessa maassa toimivan CMPC paperija selluyhtiön kanssa, joka kuuluu maanosan suurimpiin. Yhtiön johto torjui sopimuksen haluten jatkaa menettelyä, joka nojaa ”luottamukseen ja puhuttuun sanaan”. Yhtiön johto kuitenkin vakuutti olevansa valmis keskustelemaan jatkossakin. Holmen oikeuteen irtisanomisista Pappers-liitto haastaa Holmen Papersin oikeuteen irtisanomissäädösten rikkomisesta Hallstavikin tehtaalla. Ruotsissa pisimpään työskennelleet tulee irtisanoa viimeisinä, mutta yhtiö menetteli päinvastoin. Kaikkiaan 140 irtisanotun joukossa oli 24 vuotta tehtaalla työskennellyt paperimies Jarmo Kuusisto tehtaan hiomolta. Hän on pettynyt, ettei saanut yrittää muuta työtä. ”Otin asian aina esille kehityskeskusteluissa. Yhtiöhän haluaa moniosaamista. Mutta vastaus oli aina: emme voi päästää sinua, olet korvaamaton.” Liitto vie oikeuteen 24 irtisanomista, joissa sen mukaan on rikottu lakia. Suomalaisia ei ollut mukana perustamiskokouksessa. toksia on lisäksi Alankomaissa, Itävallassa ja Saksassa. Kolmipäiväisessä tapaamisessa ammattiliittojen edustajat kertoivat suhteistaan tehtaiden johtoon ja omasta toiminnastaan. Puheenaiheita olivat lisäksi Euroopan paperintuotannon vähenemisen seuraukset, liittojen toimintavaikeudet Yhdysvalloissa sekä Etelä-Afrikan ay-toiminta. Kokous laati vertailutaulukon työläisten tilanteesta osallistujamaissa. Osallistujat tapasivat Sappi-yhtiön johtoa, sillä yhtiön pääkonttori on Johannesburgissa. Isäntämaan liitto arvosteli Sappia salailusta ja haluttomuudesta osallistua avoimeen keskusteluun liittojen kanssa. He ehdottivat, että yhtiön tulisi ottaa mallia eurooppalaisista kokemuksista yhteistyöstä ammattiliiton kanssa. Heikki Jokinen E telä-afrikkalaisen Sappi-yhtiön paperityöläisten edustajat kokoontuivat kesäkuussa Johannesburgissa perustamaan yhteistyöverkostoa. Sappi omistaa Suomesta Kirkniemen paperitehtaan Lohjalta. Kaikkiaan Sappilla on verkkosivunsa mukaan 17 paperija sellutehdasta eri puolilla maailmaa. Suomalaiset eivät olleet vielä mukana, mutta kokous päätti lähettää kutsun seuraavaan tapaamiseen kaikkiin maihin, joissa Sappi toimii. Nyt paikalla olivat edustajat Belgiasta, Britanniasta, Etelä-Afrikasta ja Yhdysvalloista. Sappin tuotantolaiMaailmanlaajuinen verkostoituminen tulee yhä tärkeämmäksi. Kolmen päivän keskustelujen seurauksena yhteistyöverkosto päätettiin käynnistää. Työlistalle nousivat muun muassa kokemusten vaihto verkon välityksellä, videokonferensssit sekä vuosittainen kokoontuminen. Seuraavaan tapaamiseen asti verkoston puheenjohtajksi valittiin Simon Mofokeng. Hän toimii paikallisen ammattiliitto Chemical Energy, Paper, Printing, Wood and Allied Workers Unionin (CEPPWAWU) pääsihteerinä. Paperiliittolaisia on jo mukana kahdessa vastaavassa epävirallisessa yhteistyöverkostossa, Stora-Enson ja ruotsalaisen pehmopaperiyhtiö SCA:n. Maailmanlaajuinen verkostoituminen tulee yhä tärkeämmäksi isoiksi paisuneiden yhtiöiden toimiessa entistä kattavammin eri puolilla maapalloa. ? P Suomen sappilaiset kutsutaan seuraavaan yhteistyöverkoston tapaamiseen. Kuva Sappin Kirkniemen työturvallisuuspäiviltä. maaIlmaN PaPerI Eija Valkonen 24-25_parasta.indd 24 20.8.2013 12:39:12
Teksti Sari Kangas Kuva Panu Rissanen J äniksen ampuminen ei ole mitään tiedettä. Kun koira ajaa sen metsästäjän luo, niin kyllähän sen ampuu. Vaikeaa on saada koira treenattua niin, että se saa vainun saaliista ja kaikki toimii kuin ajatus. Täydellisinä hetkinä ajavan koiran haukunta ja metsän raikaaminen on sinfoniaa korville. Nappipäivät ovat harvassa, mutta olen suht tyytyväinen suomenajokoiriini Cellistin Nippeen ja Kanuunan Kiteeseen. Lintukoiria ne eivät ole, joten pyitä ja teeriä metsästä tulee, jos sattuvat muuten kohdalle. Metsästän 50–60 päivänä vuodessa. Se tarkoittaa paria päivää viikossa, sillä metsästyskausi alkaa elokuussa ja päättyy helmikuussa. Saaliiksi tulee pienpetoja, jäniksiä ja sorsia, mutta saalis on sivuseikka. Merkittävintä on, mitä tapahtuu korvien välissä. Metsästämiseen liittyy vapautta, joka virkistää. Olenkin aina säästänyt lomani syksyyn. Opin metsästäjäksi maatilalla, jossa olin pienenä hoidossa. Seurasin isännän sorsastusta ja imeskelin korvilla ja silmillä tietoa. Kerran karkasin sorsankantajaksi jahtiporukkaan. Hoitaja tietenkin huolestui, ja sanomista siitä tuli. Myöhemmin pääsin metsälle koirankaitsijaksi. Niihin aikoihin sorsasaaliit olivat vielä isoja ja piisameitakin pyydettiin. Samalla tilalla olin nuoruusiässä kesän maataloustöissä. Palkaksi sain ensimmäisen aseeni, haulikon. Hyviä saalismuistoja on paljon. Aloitin loukkupyynnin 14-vuotiaana, ja ensimmäinen minkki on yhä tallessa täytettynä. Kymmenisen vuotta sitten ammuin illan aikana neljätoista heinäsorsaa. Sen muistelu säväyttää vieläkin. 1500 gramman näätä tuntui niin kookkaalta, että sekin löytyy kotoa täytettynä. Ensimmäinen hirvenkaatokaan ei unohdu. Ehkä vanhana innostun vielä karhunmetsästyksestä. ? P Jari Nora on metsästänyt lapsesta asti. Koiran haukku on sinfonia Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Jari Nora työskentelee painajana Sysmän kansiopalvelussa. Metsästämiseen liittyy vapautta, joka virkistää. Parasta elämässä Paperiliitto 6/2013 | 25 Jari Noralle saalis on sivuseikka. 24-25_parasta.indd 25 20.8.2013 12:39:13
26 | Paperiliitto 6/2013 Hiomo SilPPua oSaStot Huonon onnen Leipzig Joska Nylund: Paperiliitto-lehden seuraaman nuoren taitajan, taipalsaarelaisen Joska Nylundin, suoritus heinäkuisissa ammattitaidon MM-kilpailuissa Saksan Leipzigissa ei mennyt nappiin. Syynä ei ollut kuitenkaan Nylundin ammattitaidon vaan logistiikan ontuminen. Polymekaniikan maailmanmestaruudesta kilpaillut Nylund oli lähettänyt työkalunsa jo pari viikkoa aiemmin kisapaikalle, mutta paketti tuli perille myöhässä. Nylund joutui aloittamaan kilpailun ilman työkalujaan. – Tutustumispäivä oli tarkoitettu työkalujen järjestämistä ja testaamista varten. Koska sain työkaluni myöhässä, jouduin tekemään järjestelyt ja testaukset kilpailun aikana ja jäin heti kättelyssä jälkeen muista kilpailijoista. Kolme kisapäivää oli koneistamista ja neljäs automaatio-ohjelmointia. Hankalan alun vuoksi Nylund pääsi kunnolla vauhtiin vasta kolmantena päivänä. Hän sijoittui kilpailussa kymmenenneksi, yhteensä kisaajia oli kaksitoista. – Kaikesta huolimatta se oli hieno reissu. Pääsimme kiertämään Leipzigia, käymään paikallisella ala-asteella ja tutustumaan toisiin kilpailijoihin. Minun sarjassani kilpailijoita oli Euroopan maiden lisäksi muun muassa Japanista, Koreasta ja Kolumbiasta. Näinä päivinä Nylund saa koneistajan ammattitutkinnon valmiiksi. Syksyksi hän toivoo saavansa töitä Kaukaalta, tammikuussa odottaa armeija. Tiina Suomalainen Teksti Eeva Eloranta-Jokela K un Tervasaaren sellutehdas lakkautettiin, paperimiehet alkoivat keskenään pohtia, mitkä arvot ovat saamassa vallan. Liikkeelle sysäsivät myös muut ajankohtaiset ilmiöt yhteiskunnassa. Keskustelu on laajentunut ammattiyhdistystoiminnan piiristä foorumiksi, jossa on nyt mukana henkilöitä siivoojasta vuorineuvokseen, ay-toimijoista kulttuuripersooniin. Puolueisiin ja järjestöihin sitoutumattomassa Arvokeskustelijat ry:ssä on noin 70 jäsentä ja nettisivuilla arvokeskustelua käyviä kolumnisteja yli 100. Pänniminen sai liikkeelle Sellutehtaan sulkeminen viitisen vuotta sitten turhautti silloisen varapääluottamusmies Timo Mäkipään. Joustamattomuuden ja inhimillisyyden puute kouraisi syvältä, eikä vain oman työpaikan tilanteen takia. – Olin pettynyt. Mieleen hiipi pessimismiä ja katkeruutta. Tuntui, että arvot eivät tässä maailmassa enää olleet kohdallaan, olo oli voimaton. Ajattelin toisaalta, olisiko syytä tehdä jotakin, Mäkipää kertoo. Tekeminen johti yhteydenottoihin ja verkostoitumiseen niin päättäjien kuin kulttuurija mediapersoonien kanssa. Nyt arvokeskustelijoissa yhdistyy kirjo eritaustaisia ihmisiä, joilla on halu verkostoitua saman aiheen ympärille. – Tarkoituksena on tervehdyttää arvoja käymällä keskustelua, Mäkipää tiivistää. Arvopuhe lokeroituu Paperiprosessimiehenä työskentelevä Mäkipää on Arvokeskustelijoiden hallituksen puheenjohtaja. Hallitukseen kuuluvat kolme muuta paperiliittolaista ovat myös ayaktiiveja. Harri Honkala on Paperiliiton valtuuston ja Kimmo Surkka hallituksen jäsen. Seppo Suoniemi on Raflatacin entinen pääluottamusmies. Miesten mielestä työpaikoilla kyllä käydään keskustelua arvoista, mutta eri tahoilla käytävät keskustelut eivät kohtaa. – Työntekijät puhuvat omissa porukoissaan, pomot keskenään ja omistajat keskenään. Arvokeskustelijoissa tällaisia looseja Valkeakosken osasto 45:n puheenjohtaja Harri Honkala on yksi arvokeskustelun käynnistäjistä. Seppo Suoniemi pitää tärkeänä sitä, että Arvokeskustelijoiden kirjo on laaja. Valinnat kertovat arvoista Paperimiesten ideasta alkunsa saanut Arvokeskustelijat ry tuo eritaustaiset ihmiset keskustelemaan yhdessä. Arvokeskustelijat ?Toiminta on uskonnollisesti ja poliittisesti riippumatonta ?Tarkoituksena herättää monipuolista ja perusteisiin menevää arvokeskustelua ?Haluaa välttää kielteisiä, vastakkaisuutta ja epäluottamusta lietsovia asenteita Inhimillisyys ja toisten huomioon ottaminen ovat Kimmo Surkalle tärkeitä arvoja. Surkka on Valkeakosken osasto 70 puheenjohtaja ja työpaikkansa luottamusmies. Timo Mäkipää pitää hyvänä vertausta, että Arvokeskustelijat ovat kuin torikiveys, jossa erimuotoiset kivet kohtaavat. Paperimiehet käynnistivät keskustelun ?Arvokeskustelijoiden nettisivuilla julkaistaan esimerkiksi kolumneja ja niiden kommentteja. Tampereen osasto 4: Eläkeläisten ja työttömien tapaamiset käynnistyvät 26. syyskuuta klo 12 ammattiosaston tiloissa Näsilinnankatu 22 A, 5. kerros. Tapaamiset jatkuvat kuukauden viimeisenä torstaina klo 12. Suunnitellaan mm. yhteisiä matkoja. Kahvit tarjotaan. Hämeenlinnan osasto 66: Tarjoaa teatterinäytöksen Pojat eläkeläisilleen Hämeenlinnan kaupunginteatterissa la 12.10. klo 14. Lippuja on varattu 55 kpl. Sitovat ilmoittautumiset 11.9. mennessä Pirkko Aspholmille, p. 050 529 3002. Esteen ilmaantuessa peruutusilmoitus Pirkolle, jotta maksettu lippu ei jää käyttämättä. Kahvitarjoilu väliajalla. 26-27_hiomo.indd 26 21.8.2013 12:23:19
Paperiliitto 6/2013 | 27 ei ole, kuvailee Harri Honkala. Kimmo Surkka kaipaa keskustelua arvoista, sillä yhteisöllisyys, inhimillisyys ja toisten huomioon ottaminen yhteiskunnassa ovat vaarassa kadota. – K iireettömyys ja rentous ovat vaihtuneet yhteiskunnassa fyysiseen työkuormaan ja henkiseen paineeseen, pelija tietokoneet korvaavat sosiaaliset kontaktit. Peruspilarina olleet perhe ja työ ovat vaihtuneet kiireeseen ja lopputiliin, Surkka sanoo. Seppo Suoniemeä huolettaa sopimuskulttuurin yksipuolistuminen. – Päättäjien muuttuessa yhä nuoremmiksi tuijotetaan vain koulutusta ja pykäliä niin työehtosopimuksesta kuin lakikirjasta. Vuosikymmeniä töissä olleet sysätään mappiin Ö. Hyvinvointiohjelmat ja työssäjaksamiskysymykset joutavat romukoppaan ”kustannussyistä”. Juuri kukaan ei muista, että jokainen päätös on myös kannanotto, se perustuu arvoihin, sanoo Suoniemi. Keskustelusta sysäyksiä Maltillisen kuvan itsestään antava Arvokeskustelijat ry määrittelee tehtäväkseen herättää ja ylläpitää monipuolista ja perusteisiin menevää arvokeskustelua. Tavoitekin on asetettu: ”Pyrimme siihen, että suomalainen yhteiskunta on inhimillinen, tasa-arvoinen, oikeudenmukainen, avoin ja kaikille täällä asuville parempi paikka elää.” – Jos keskustelu antaisi sysäyksen ja jokin epäkohta saataisiin korjattua, se olisi huippuhetki, Harri Honkala sanoo. Yhdistys aikoo järjestää kuusi arvokeskustelupaneelia tämän ja ensi vuoden aikana. Ensimmäisen paneelin työelämän arvoista isännöi Ammattiliitto Pro Työväen Musiikkitapahtuman yhteydessä heinäkuussa Valkeakoskella. Elokuussa arvopaneeli kokoontui pohtimaan maan tilaa ja tulevaisuutta Hämeenlinnaan.? P Arvokeskustelijat löytyvät netistä osoitteessa www.arvokeskustelijat.fi. Sivulla on myös videolinkki Hämeenlinnassa 3.8. pidettyyn paneelikeskusteluun, jossa neljän puolueen kansanedustajat vastasivat tulevan poliitikkopolven arvokysymyksiin. Teksti Tiina Suomalainen P auli Variksen kesäblues taittui rokahtavampaan suuntaan juhannuksen jälkeisenä maanantaina. Varis oli tekemässä lähtöä työhaastatteluun Savonlinnaan, kun kännykkä soi. ”Siellä oli päivämestari Kaukopäästä ja hän kysyi, pääsisinkö töihin ylihuomenna. Eihän sitä heti edes tajunnut. Mutta hiljalleen uutinen osui ja upposi.” ”Kyllä se mieltä lämmitti,” muotoilee Varis hillittyyn tyyliinsä. Saman tien Varis ilmoitti Savonlinnaan vaneritehtaalle, ettei tulekaan haastatteluun. Hän pääsi kuin pääsikin kesätöihin juuri sille kartonkikone ykköselle, jolle oli havitellut. Hieman myöhässä, mutta kuitenkin. Varis työskentelee pituusleikkurin apulaisena eli hänen tehtävänään on huolehtia kenttätoiminnoista: siirtää hylsyt pituusleikkurille, kiinnittää kartonki hylsyyn, tarkistaa rullien kunto ja hakea uusi tampuuri kuivasta päästä. Ajurilla hän ei ole toiminut. Työtä tehdään kuudessa vuorossa, ja jokaisessa vuorossa on kolme työntekijää. Variksen työkavereina on kaksi muuta kesäduunaria. Työnteko maistuu vastavalmistuneelle paperimiehelle. ”Opiskelunaikaiseen harjoitteluun verrattuna motivaationi on parempi. Olen saanut lisäoppia laitteiden käytössä, ja kyllä se palkkakin kelpaa. Valehtelen, jos sanoisin toisin.” Kesäkuussa Varis ehti olla nelisen viikkoa työttömänä työnhakijana. Tulona oli vain työmarkkinatuki, jonka suuruus on runsaat 30 euroa arkipäivältä. Syksy vielä auki Stora Enson Tainionkosken ja Kaukopään tehtaille otettiin tänä kesänä töihin noin 220 kesätyöntekijää. Luku pyörii samoissa kuin aiempinakin kesinä. Variksen työt jatkuvat syyskuun 4. päivään asti. Sen jälkeen tulevaisuus on taas avoin. Mutta nyt ei ajatella sitä, vaan nautitaan työrupeamasta. Varis jaksaa nähdä kesän ankeassa alussa jo hyviäkin puolia. ”Ajoitus oli oikeastaan hyvä. NHL:n playoffsit loppuivat juuri sopivasti töiden alkaessa. Sain katsottua häiriöttä kaikki jääkiekko-ottelut.” ? P Hiomo ” Kyllä se mieltä lämmitti.” Loppujen lopuksi Pauli Varista onnisti. Kaukopää! Palsta seuraa tuoreen prosessinhoitajan elämää. matkalla PaPerimieHekSi ” Jokainen päätös on myös kannanotto, se perustuu arvoihin.” Mikko Nikkinen Valinnat kertovat arvoista 26-27_hiomo.indd 27 21.8.2013 12:23:19
28 | Paperiliitto 6/2013 Hiomo uin juttua työpaikkakiusaamisesta. Ei tarvitse olla kuin yksi henkilö, joka kiireen keskellä ehtii paikasta toiseen myrkyttämään mielet tiettyä ihmistä tai työryhmää kohtaan. Kaiken huipuksi kiusaaja saa usein tai ainakin aluksi myös esimiehen puolelleen. Emmekö olekaan aikuisia? Kukaan meistä ei myrkynlietsoja ole, mutta jokainen tietää niitä olevan. Tulee mieleen kotimaisten elokuvien juoruakat, vaikka kyllä miehissäkin juoruavia riittää.Pähkäilykään ei auta ymmärtämään, miten aikuisten maailmassa voi olla näitä itsekkäitä ilmapiirin myrkyttäjiä. Mitähän tapahtuisi, jos juoruhenkilö ottaisikin hampaisiinsa vahingossa vahvan ja itseään puolustavan ihmisen? Tämä sanoisi ilmapiirin myrkyttäjälle olevansa komeampi, tekevänsä työnsä paremmin ja ahkerammin. Ja lisäisi vielä olevansa muiden mielestä mukavampikin. Kyllähän meissä jokaisessa itsekkyyttä on. Muutama päivä taaksepäin lähdin tehtaalta aamuvuorosta. Valoohjatussa risteyksessä minulla oli etuajo-oikeus. Vastakkaisesta suunnasta tuli auto, joka meinasi kurvata eteen. Taisi kuitenkin olla varuillaan. Lieko nähnyt tuiman ilmeeni, kun ajattelin, ja v…. eikun piip, minä ajan ensin, kun on kerran etuajo-oikeus! Ehkä olisi kiireestä huolimatta hyvä ajatella toimintatapoja. Jep. ? P Emmekö olekaan aikuisia? Tarkkailija Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään, mistä kirjoittaa. Tällainen persoona saa usein esimiehen puolelleen. Onko työpaikallasi maahanmuuttajia? Kokoontuminen: Oletko maahanmuuttajataustainen Paperiliiton jäsen tai kohtaatko luottamushenkilönä maahanmuuttajien edunvalvonnallisia pulmia? Osallistu maahanmuuttajafoorumiin Kuopiossa la 19.10. klo 16 – 19 ja vaikuta. Teemana on maahanmuuttajien järjestäytyminen ja edunvalvonta. Foorumin osallistujat voivat samalla seurata muuta SAK:n valtakunnallisten päivien ohjelmaa. Paperiliitto tukee omien jäsentensä osallistumista maksamalla majoituksen, ruoan ja matkakulut. Tarkemmat tiedot ilmoittautumislomakkeessa. Paikkoja on rajoitetusti. Lisätiedot: HannaKaisa Siimes, p. 0102 897 729 tai hanna-kaisa.siimes@paperiliitto.fi. Ilmoittautumislomakkeen saa Paperiliiton nettisivuilta. Lähetä se sähköpostilla leila.hahtomaa@sak.fi viimeistään 2.9. Silppua Lomapaikat toistaiseksi ilmaisia Lomapaikat: Liiton omistamien lomapaikkojen käyttö on toistaiseksi ilmainen jäsenetu. Liiton hallitus on käynnistänyt selLiiton lomapaikat ovat toistaiseksi ilmainen jäsenetu. Teksti ja kuvat Reima Kangas K arjalohjan kokoontumisen ’presidentti’ Esko Rasi kertoo, että itse tapahtuma meni hemmetin hyvin. Rasille itselleen kävi vähän huonommin kaksi päivää myöhemmin. – Olin vaihtanut jarrupalat eteen ja hiljaisessa vauhdissa kokeilin, kuinka jarrut pitää. Ne pitivät aika hyvin. Etupyörä meni lukkoon ja siinä pyörittiin vähän pitkin afalttia. Amatöörimäinen moka, mutta näitä sattuu, kertoo Rasi. Solisluu meni poikki, ja sairausloma jatkuu syyskuun loppupuolelle. Kirkniemen osasto 87 pyöritti tapahtumaa noin neljänkymmenen vapaaehtoisen voimin. Tapahtumaan kokoontui parisataa motoristia. – Kun porukkaa oli noinkin paljon, ei kaikki tietenkään mennyt ihan käsikirjoituksen mukaan, mutta loppujen lopuksi pidettiin pää hyvin ylhäällä, sanoo Rasi. Tapahtumassa oli tavallisen ohjelman lisäksi paikallisen Riku Pirisen stunt-ajonäytöksiä ja vanhojen pyörien näyttely. Ensi vuonna motoristit kokoontuvat Varkauteen. – Jos en sitä ennen telo itseäni uudelleen, niin aika varmasti lähden. Jos vähänkin kalentereihin sopii, niin kymmenen hengen porukka saadaan liikkeelle, sanoo Rasi. ? P Motoristit Karjalohjalla Liiton tämänvuotisen motoristitapahtuman järjesti Kirkniemen osasto 87. Tapahtumaan kokoontui noin 200 motoristia. Jone Hietasen mielestä vanhat pyörät ovat niitä oikeita moottoripyöriä. Jukka Valjakka oli ensimmäistä kertaa mukana. Esko Rasi piti tapahtuman ohjaksia käsissään. 28-29_hiomo.indd 36 21.8.2013 16:56:10
paperiliitto 6/2013 | 29 Hiomo Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VaNHa kuVa kErToo 54 VuoTTa SiTTEN Reima Kangas K ymi-yhtymä-lehti 1/1963 kertoi 68-vuotiaasta Antti Kaivolasta, joka oli juuri saanut Osakeyhtiön ansiomerkin 50-vuotisesta palveluksesta. Kaivola oli työskennellyt Verlan tehtaalla hiojana, lämmittäjänä, rakennusmiehenä ja lopulta pakkaajana. Ohessa piti tosin tehdä muutakin. –Hän onkin kaikkeen valmis, sillä hän osaa tämän tehtaan työt ja hänellä on yhä karhun voimat, kirjoitti toimittaja. Pakkaamossa pahvit puristettiin kaksi kollaa kerrallaan, että pakkaushihnat saatiin kiinnitettyä ja kiristettyä. Pahvipaalit pakattiin tehtaan omalla puusepänverstaalla valmistettuihin puuraameihin. Kollat painoivat yleensä 200 kiloa, tilauksesta tehtiin myös 125 ja 250 kilon kollia. Kaivola kertoi, että enemmän kuin voimaa pakkaustyössä tarvitaan taitoa. – Jokainen liike on suoritettava taiten ja harkiten, niin ettei paalaaja tuhlaisi voimiaan hukkaan, hän sanoi. Kaivola kertoi pyrkineensä aikoinaan lämmittäjäksi, koska lämmittäjät eivät pitäneet vapaata sunnuntaisin ja ansaitsivat silloin hyvin. Jonkin aikaa eltarina oltuaan hän oli kuitenkin todennut tarvitsevansa sunnuntaivapaansa kalastusretkiä varten. Itse asiassa pakkaajatkin tienasivat hyvin, sillä he olivat urakkapalkalla. Vuoden 1951 alussa pakkaajan palkka oli samaa tasoa kuin työnjohtajalla. ? P Lähteet: Inkeri Ahveniston kirja Tehdas yhdistää ja erottaa sekä Verlan tehdasmuseo. Onko sinulla paperiliittolaisista kertova vanha kuva? Lähetä kuva ja tiedot toimitukseen. Julkaisemme niitä tulevissa lehdissä. – Antti Kaivola pakkaamassa pahvikollia Verlan puuhiomossa ja pahvitehtaassa, kertoo kuvateksti. 50 vuotta yhtiössä Länsi-Saksassa oli 55 vuotta sitten 1 102 paperiteollisuuden yritystä ja niiden palveluksessa 91 200 henkilöä. Tuotanto oli noussut 50-luvulla 1,5 miljoonasta tonnista 2,7 miljoonaan tonniin. Paperiteollisuustyöläismiesten viikkotyöaika oli tehtävästä riippuen 51–53 tuntia ja -naisten noin 47 tuntia. Tietoja Saksan paperiteollisuudesta oli Paperiliitto-lehteen nro 9/1959 koonnut ? loso? an maisteri Raymond Rosenheim Saksan talouden tilastolaitoksesta. Lehden kansikuva liittyi tulevaan työehtosopimusratkaisuun: ”Teollisuutemme laajenee, tuotanto kasvaa. Meidän tehtävänämme on valvoa, että tuotannon tuloksista tulee kohtuullinen osa myös palkkojen osalle.” ? P Kasvavaa paperiteollisuuden tuotantoa Veikko Talvi / Verlan tehdasmuseo vuotta sitten 1 102 paperiteollisuuden yritystä ja niiden palveluksessa 91 200 henkilöä. Tuotanto oli noussut 50-luvulla 1,5 miesten viikkotyöaika oli tehtävästä riippuen 51–53 tuntia ja -naisten noin 47 tuntia. Tietoja Saksan paperiteollisuudesta oli Paperiliitto-lehteen nro 9/1959 koonnut ? vitystyön liiton lomapaikkojen maksullisuuden teknisestä toteutuksesta. Selvitys annetaan syysvaltuuston kokouksessa. Liitto omistaa kolme lomapaikkaa Särkelän Länsi-Suomessa, Puralan Kymenlaaksossa ja Törmälän Pohjois-Pohjanmaalla. Hautausavustus 170 euroa Jäsenetu: Kun Paperiliiton jäsen kuolee, omaiselle tai muulle oikeudenomistajalle maksetaan hautausavustusta. Avustuksen määrä on 170 euroa. Avustusta haetaan ottamalla yhteyttä joko jäsenen ammattiosaston taloudenhoitajaan tai liiton jäsenrekisteriin. Hautausavustusta saa, jos jäsen on suorittanut jäsenmaksunsa vähintään kolmelta vuodelta ja eläkkeellä oleva jäsen vähintään kymmeneltä vuodelta. Avustusta haetaan kuuden kuukauden kuluessa jäsenen kuolinpäivästä lukien. Avustuksen suuruudesta päättää vuosittain liittovaltuusto. Omistaja: Mauri Lönnqvist – Normimaantiepyörä. Ruotsista hankittu neljä vuotta sitten, todennäköisesti ainoa, joka rekisteröity Suomeen. Olen itse laitellu pintoja, tunteja ja taas tunteja... Omistaja: Rauno Erolahti – Viimeisen päälle laitettu pyörä, parempi kuin tehtaalta tullessa. Näitä on kaksi tuotu Suomeen vuonna 1955. Tällä on osallistuttu silloin Päijänteen ympäriajoon. Omistaja: Raimo Nurmi – Hoonekkerin lahja Suomen kansalle. Jawa saavutti Six Days -kestävyysajoissa ennätykselliset viisitoista maailmanmestaruutta. Värikäs ja nätti se on vieläkin. Omistaja: Hannu Laine – 500-kuutioinen Englannissa rakennettu pyörä. Se on iso pyörä. Näitä on tuotu Suomeen virallisesti kaksi kappaletta. Nämä ovat olleet niin kalliita. On ollut minulla neljä vuotta. Luotettava peli. Hienoimpia nostalgiapyöriä [1] Triuph T100, vm. 1947 [2] Triumph TR5, vm. 1955 [³] Jawa Six Days 553, vm. 1953 [4] Sunbeam S8, vm. 1949 Tapahtumaan oli yhdessä Lohjalaisten harrastajien kanssa pystytetty vanhojen pyörien näyttely. Tässä neljä poimintaa. 28-29_hiomo.indd 37 21.8.2013 16:56:11
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Paperiliitto palvelee fixus.fi Palveluksessasi yli 230 Fixus-korjaamoa kautta maan. Löydä lähin osoitteessa: Palveluksessasi yli 230 Fixus-korjaamoa Autokorjaamo Sinun eduksesi! Fixus-korjaamoketju palveluksessasi Fixus-ketju kattaa koko Suomen. Autoilijoita palvelee yli 230 autokorjaamoa Hangosta Ivaloon tarjoten kattavasti erilaisia huolto-, korjausja lisäpalveluja. Takuu säilyy Huolto-ohjelmat vaihtelevat merkeittäin ja malleittain. Fixus korjaamopisteissä huollot ja korjaukset sujuvat kilpailukykyiseen hintaan ja takuuvarmasti. Fixus-ketjun korjaamot käyttävät huolloissa ja korjauksissa laadukkaita, alkuperäistä vastaavia merkkivaraosia. Auton valmistajan antama takuu säilyy, kun huollot suoritetaan valmistajan ja maahantuojan huolto-ohjelman mukaisesti huomioiden Suomen olosuhteet. Saat huoltotarjouksen helposti ja nopeasti joko paikan päällä, puhelimitse tai sähköpostilla. Tarvitsemme vain auton rekisteritunnuksen. Pyydä tarjous paikkakuntasi Fixus-korjaamosta. Työttömyysturva-asiat Paperityöväen Työttömyyskassa Ma–pe klo 9.00–12.00 p. 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.? Suojattu sähköposti henkilötietojen lähettämiseen: tyokassa@paperiliitto.? .s Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki Jäsenasiat Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus Jäsenrekisterin puhelin 010 289 7700 Palvelee ma–pe klo 8.30–15.45 Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,28 snt/puhelu + 5,95 snt/min, matkapuhelimista 8,28 snt/puhelu + 17,04 snt/ min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Jos ammattiosastosi on nro 2-37, yhteyshenkilösi on Tuija Tirinen Jos ammattiosastosi on nro 38-89, yhteyshenkilö on Leila Levosalo Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.? Faksi (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki eAsiointipalvelu Voit hoitaa työttömyysturvaa ja jäsenmaksua koskevia asioita myös sähköisesti. Mene osoitteeseen www.paperiliitto.? >eAsiointipalvelu – tee ansiopäivärahahakemus, tarkista käsittelyn tila – ilmoita jäsenyyttä koskevista muutoksista – täydennä yhteystietojasi VINKKI: Jos olet Kelan päivärahalla, ilmoita jäsenmaksuvapautuksen syy jälkikäteen kolmen kuukauden välein. Ilmoita eAsiointipalvelussa tai ota yhteyttä jäsenrekisteriin. – täydennä yhteystietojasi VINKKI: 30-31_hiomo ja ristikko.indd 30 21.8.2013 14:23:00
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju Laatinut Arto Inkala RISTIKKO SUDOKU Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 5/2013 täyttäneistä palkinnon sai Risto Rinne Äänekoskelta. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 15.9. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 6”. Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste Ristikon 5/2013 ratkaisu ? 30-31_hiomo ja ristikko.indd 31 21.8.2013 14:23:03
32 | Paperiliitto 6/2013 Teksti Sari Kangas uosi sitten Sami Jyrkinen kuuli taas huhuja sähköalan työpaikkansa irtisanomisista. Lomautuksia oli jo takana ja olo työpaikan suhteen epävarma. Kun ystävä kertoi hakeneensa Stora Enson Imatran tehtaille käyttöja kunnossapitopuolen oppisopimuskoulutukseen, Jyrkinenkin kiinnostui ja pisti hakemuksen menemään. – Polte tehdastyöhön on ollut takaraivossa, sillä äiti on työskennellyt alalla pitkään, Jyrkinen sanoo. Kuukauden kuluttua hän teki sähköisen soveltuvuustestin, ja sitten tuli kutsu ryhmähaastatteluun. Pitkän odottelun jälkeen hän kuuli joulukuussa tulleensa valituksi 400 hakijan joukosta ja pääsevänsä aloittamaan jo vuodenvaihteessa. Sähköpuolen koulutuksesta oli etua, sillä 20 valitusta melkein kaikki ovat sähkömiehiä. Kahdeksan kuukauden aikana Jyrkinen on sujahtanut tehdastyöhön kuin kotiinsa ja hyvä työilmapiiri on temmannut mukaansa. Jyrkinen on ehtinyt työskennellä sellukuivauskoneella, Eforan kunnossapitopuolella sekä kesällä trukkikuskina ja nähdä tehdastyötä eri kanteilta. – Päivätöihin en enää vaihtaisikaan. Vaihtelevat työajat pitävät virkeänä samoin kuin pitkään kiertoon kuuluvat pitkät vapaat. Tavoitteena on suorittaa koulutus loppuun ensi vuonna ja saada Kaukopäästä vakituinen työpaikka. Koska oppisopimusopiskelijoista tulee kahden alan, käyttöja kunnossapitopuolen, osaajia, Jyrkinen uskoo työllistymiseen. Koulutukseen sisältyy kymmenkunta parin päivän lähiopetusjaksoa, joilla esimerkiksi automaation, paperikoneen ja sähkötekniikan perusteet käydään läpi. Kurssimateriaalit julkaistaan internetissä sähköisessä oppimisympäristössä, jonne myös tehtävät palautetaan, opiskelu ei ole aikaan ja paikkaan sidottua. – Parasta on se, että saa opiskea töitä tekemällä. Tieto ja käytäntö yhdistyvät konkreettisesti.? P TaukoTila Frisbee mielessä Kaksipuolinen tapetti pääsi lentoon. Sami Jyrkkinen pääsi oppisopimuksella töihin. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Tehdastyöhön ” Parasta on se, että saa opiskella töitä tekemällä.” Elämään laaTua Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen P opja iskelmämusiikki kaikuu radiosta tapettitehtaan lähettämössä. Käden ulottuvilla on tapettirullia, leikkureita, vaakoja ja pakkaustarvikkeita. Viereisen varaston hyllyillä on neljässä kerroksessa lavoittain tapettirullien täyttämiä pakkauslaatikoita. Tanja Rekiojan näytelähetys on valmis ja edessä poikkeuksellinen tehtävä. Hän ottaa A4-kokoisista tapettimalleista päällimmäisen ja taittelee sen varmaotteisesti viistoin taitoksin lennokiksi. ”Mies opetti”, Rekioja paljastaa ja sukii vielä viimeiset taitokset katkoteräveitsen perällä sileiksi. Kaksipuolisen tapetin toinen puoli on hopeanharmaa, toisella puolella on mustahopea kuviointi. Tapetin voi kiinnittää seinään kummin päin tahansa. Lennokissa on iloa molemmista puolista yhtä aikaa. Tapetointi tuttua Kädentaidot ovat Tanjalla hallussa, sillä hän on valmistunut ammattiopistosta maalariksi. Kun oman alan töitä ei tarjolla ollut, hän 32-33_tauko.indd 32 21.8.2013 15:16:52
Paperiliitto 6/2013 | 33 lE n n o k k ik iS a TaukoTila Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mikä on Pardia? 2. Mikä on Lumikello? 3. Milloin ja missä järjestettiin Suomen ensimmäiset rockfestivaalit? 4. Missä kaupungissa on Punainen tori? 5. Mikä on Tanskan rahayksikkö? 6. Kuinka monta ydinvoimalaa Suomessa on käytössä? 7. Missä sijaitsee Suomen metsämuseo Lusto? 8. Mitähän merkitsee sivistyssana prepata? 9. Mikä nainen on Agnetha Fältskog? 10. Mistä kaupungista on kotoisin laulaja Suvi Teräsniska? Vastaukset sivulla 34 Teksti Sari Kangas J aana Björkmanin syntymäpäivillä on kymmenen vuoden ajan tarjottu suklaakakkua. Herkun ohje löytyi Pohjolan Sanomista. Koska suosio on taattu, Björkman pyöräyttää kakun juhlapöytään muutaman kerran vuodessa. Syntymäpäiväperinteeseen kuuluu myös ruokailu avopuolison, lasten ja näiden puolisoiden kanssa joko ravintolassa tai kotona. Sitten istuskellaan ja vietetään yhdessä aikaa. Tänä vuonna Björkman viettää syntymäpäivänään myös toiseksi viimeistä lomapäiväänsä. Aiempina vuosina Suomi on käynyt tutuksi moottoripyörän selässä, mutta kuluva loma on mennyt uuteen menopeliin totutellessa. Lisäksi uudehkon omakotitalon pihatöitä on tullut valmiiksi. Rakensimme jätekatoksen, kyllästimme puuladon ja siirtelimme pensaiden paikkaa pihalla, Björkman luettelee. ? P Suklaakakkua SYnTTäRiSankaRi miTäS TiEDäT? Jaana BJÖRkman Syntynyt: 30.8.1962 Syntymäpaikka: Kemi Perhe: Avomies, kaksi aikuista lasta ja avopuolison poika Työ: Prosessihoitaja, Stora Enso Veitsiluoto Terveiset: Johanna Leinoselle Simoon! – Kyllästyin vain istumaan avomiehen kyydissä, joten ostin keväällä oman moottoripyörän, sanoo Jaana Björkman. päätti hakea tapettitehtaalle. Sandudd oli ennestään tuttu opintoihin liittyvästä työharjoittelusta. Sieltä löytyi mieluisa vakituinen työpaikka kaksi ja puoli vuotta sitten. ”Tosi kivaa olla töissä täällä. Päivät menevät äkkiä ja työkaverit ovat mukavia”, perustelee Tanja Rekioja. Tehtaan tuotantopuolella on työntekijöitä 15. Kaikkiaan henkilöstöä on noin 30. Tapetteja Sandudd on valmistanut vuodesta 1885. Oman tuotannon lisäksi yritys myös tuo maahan tapetteja. Tuotevalikoimaan kuuluu lisäksi ovimatot, jotka valmistetaan emoyhtiön muovitehtaalla Reisjärvellä. Omaan kotiin Tanja Rekioja ei ole vielä tapetteja tarvinnut. Tarvittaessa taidot kyllä löytyvät. ”Maalarilinjan opintoihin kuului myös tapetointia”, Rekioja sanoo. Lähettämön töiden lisäksi hänen tehtäTulokSET 2013 ?. Raimo Kirjola 27,30 m ?. Jukka-Pekka Mäkelä ??,?? m ?. Leena Juomola ??,?? m ?. Tanja Rekioja ??,?? m ?. Heikki Rantanen ?,?? m ?. Tuomas Himmanen ?,?? m HEiTTäJän TiEDoT ? Nimi: Tanja Rekioja ? T yö: Lähettämötyöntekijä Sandudd Oy:llä Akaassa. ? H eittokokemus: Ei näistä lennokeista paljon ole. ? T ulostavoite: 5 metriä. ? T ulos: 10,50 metriä ? L ennokkiin käytetty paperi: Tuplarolleri-tapetti, 150 g/m². ? K ommentti: ”Meni niin kuin meni.” Tanja Rekioja viihtyy työssään tapettitehtaalla. viinsä kuuluu koota mallikirjoja tapettinäytteistä. Frisbee lentää Toijalaan pari vuotta sitten valmistunut frisbeegolfrata innosti Tanja Rekiojan uuteen harrastukseen. Lajin on tarkoitus heittää kiekko mahdollisimman vähillä heitoilla ja ilman virheitä kohteena olevaan koriin. ”Käyn pelaamassa miehen ja kavereiden kanssa. On hienoa huomata, kuinka lajissa vähitellen kehittyy ja pääsee lähemmäs tavoiteheittomäärää.” Myös muut frisbeegolfradat lähiseudulta ovat tulleet tutuiksi. Lajissa järjestetään viikkokisoja, joihin Rekioja osallistuu aina mahdollisuuksien mukaan. Välineet ovat edulliset. ”Aloituspakkauksen kolmella frisbeellä eli pitkän ja lyhyen matkan sekä putterilla pääsee alkuun.” ? P 1885. Oman tuotannon lisäksi yritys myös tuo maahan tapetteja. Tuotevalikoimaan kuuluu lisäksi ovimatot, jotka valmistetaan emoyhtiön muovitehtaalla Reisjärvellä. Omaan kotiin Tanja Rekioja ei ole vielä tapetteja tarvinnut. Tarvittaessa taidot kyl”Maalarilinjan opintoihin kuului myös Lähettämön töiden lisäksi hänen tehtävähitellen kehittyy ja pääsee lähemmäs tavoiteheittomäärää.” Myös muut frisbeegolfradat lähiseudulta ovat tulleet tutuiksi. Lajissa järjestetään viikkokisoja, joihin ” Tosi kivaa olla töissä täällä. 32-33_tauko.indd 33 21.8.2013 15:16:53
KUORIMO Reijo "Reka" Hämäläinen on 57-vuotias toimittaja Kotkasta. Takana on pitkä ura työmarkkinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ayhistoriikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com ?? | Paperiliitto ?/???? M ediassa ratkaistaan joka päivä, mitkä asiat nousevat julkisuuteen ja mitkä jäävät katveseen, mikä muovaa kuvaamme maailmasta. Viestintä on aikansa tuotetta. Ruotsalaiskirjailija ja toimittaja Jan Guillou kertoi tv-haastattelussa kokeneensa journalismin kolme vaihetta. 1960-luvulla media palveli valtiota. Seuraava vuosikymmen oli toimituksille vapauden aikaa. 1980-luvulla alkoi kaupallistuminen ja edelleen median tehtävä on ennen muuta palvella pääomaa. Mikä pätee Ruotsissa, pätee myös meillä. Viestien virtaa ohjailevat isot mediakonsernit sen pohjalta, mikä myy ja tuo omistajilleen tulosta. Kuihtunut poliittinen viestintä elää jo marginaalissa. Keskittyminen harvoihin käsiin tietää yhä harvempia toimituksia. Printin verstaat ja niiden painokoneet ovat tehneet seuraa seisautetuille paperikoneille. M edian läpikaupallistumisella on seurauksensa. Osa tutkijoistakin näkee, että tiedotusvälineet ovat lakanneet olemasta politiikan julkinen areena. Tilalle on tullut populistinen julkisuus viihteen ja tiedonvälityksen välimaastossa. Torkkupeitot, taksikuitit ja taulukaupat peittävät iltapäivälehtien lööpeissä alleen yhteiskunnan kipupisteet. Kilpailu katsojista ja lukijoista on pakottanut myös Yleisradion mukautumaan. Puoluejohtajien tiheästi toistuvat pörssinoteeraukset ja puolueiden kunkin kvartaalin tuloskunto näyttävät riittävän usein myös Ylelle yhteiskunnallisen keskustelun anniksi. Toimittajakunta ei ole luopunut ajatuksesta palvella yleisöä ja olla vallan vahtikoira. Toimittajat puuttuvat aiempaan verrattuna jopa enemmän siihen, mitkä näkökulmat mielletään tärkeiksi. Ja missä ennen toimittajat saattoivat kaveerata poliitikkojen kanssa, kokevat nuoret toimittajat olevansa kansan edustajia poliitikkoja vastaan! Tärkeää kuitenkin on, että viesti myy ja on riittävän kepeä. Edellä todetussa on vaaransa. Tekeekö kansalaisia palveleva toimittaja karhunpalveluksen demokratialle? Tuleeko hän kriittisesti ja kyynisesti politiikkaa selostaessaan ruokkineeksi epäluottamusta demokratiaa kohtaan? Mahdollista myös on, että hänen tärkeänä pitämänsä kysymys ei olekaan kansalaiselle merkityksellinen seikka. Oli niin tai näin, selkeä enemmistö kansalaisista uskoo, että toimittajat ohjaavat Suomessa liikaa mielipiteitä. Jotta niin ei olisi, voisi kansalaisten tiedontarpeista ja näkökulmista nousevalle kansalaisjournalismille olla tilausta nyt muuallakin kuin sosiaalisen median areenoilla. P Kansa katveessa Vastaukset. ?. STTK:lainen palkansaajajärjestö ?. Narsissisukuinen kasvi ?. Turussa Ruisrock, vuonna 1970 ?. Moskovassa ?. Kruunu ?. Neljä ?. Punkaharjulla ?. Valmentaa kokeeseen tai tutkimukseen ?. Kuului ruotsalaisyhtye Abbaan ??. Oulusta Teksti Sari Kangas Mitä: Tekee kävelylenkkejä kolmisen kertaa viikossa. Kenen kanssa: Vieressä asuva ystävä on ollut lenkkiseurana jo parikymmentä vuotta. Sinä aikana monia muotiharrastuksia zumbasta alkaen on tullut ja mennyt, mutta lenkkeilyyn Miettinen ei koskaan kyllästy. Aloittaminen: Lenkkikaveruus alkoi, kun Miettinen tutustui silloiseen uuteen naapuriinsa. Ystävyksistä kumpikaan ei ole alkuperäinen loviisalainen, mutta heidän miehensä ovat vanhoja koulukavereita. Lenkkien pituus: Talvilenkki kiertää Loviisan kaupungin ja kesäkierros kulkee syrjäisempiä reittejä sataman suunnalla. Molempiin tulee pituutta kymmenen kilometriä ja aikaa kuluu noin puolitoista tuntia. Miksi: Työpäivien jälkeen on päästävä ulos raittiiseen ilmaan, ja kun kaveri pyytää mukaan, ei lenkistä voi kieltäytyäkään. Lenkille lähtemisestä sovitaan tekstiviestillä, mutta vakioaika on kello kuusi. Vain vieraat tai sairaus estää lähtemisen. Parasta: Mukavinta on rupattelu. Välillä juttelu jatkuu vielä kävelynlenkin jälkeenkin. Myös helppous pitää tien päällä. Harrastuksen pariin pääsee astumalla ulos kotiovesta. P Lenkki piristää ANU MIETTINEN Asuinpaikka: Loviisa Ikä: 55 Perhe: Mies, kaksi aikuista lasta ja neljä lastenlasta Työ: Käytöntarkkailija. Corenso United Oy, Loviisa JÄSEN HARRASTAA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas TAUKOTILA Anu Miettinen kuntoilee naapurinsa kanssa. Tärkeää on, että viesti myy ja on riittävän kepeä. STTK:lainen palkansaajajärjestö Turussa Ruisrock, vuonna 1970 Lumikello kukkii varhain keväällä R E K A N K Y Y D IS SÄ Reijo "Reka" Hämäläinen kinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ayhistoriikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com tuloskunto näyttävät riittävän usein myös Ylelle yhteiskunnallisen keskustelun anniksi. la vallan vahtikoira. Toimittajat puuttuvat aiempaan verrattuna jopa enemmän siihen, mitkä näkökulmat mielletään tärkeiksi. Ja missä ennen toimittajat saattoivat kaveerata poliitikkojen kanssa, kokevat nuoret toimittajat olevansa kansan edustajia poliitikkoja vastaan! Tärkeää kuitenkin on, että viesti myy ja on riittävän kepeä. Edellä todetussa on vaaransa. Tekeekö kansalaisia palveleva toimittaja karhunpalveluksen demokratialle? Tuleeko hän kriittisesti ja kyynisesti politiikkaa selostaessaan ruokkineeksi epäluottamusta demokratiaa kohtaan? Mahdollista myös on, että hänen tärkeänä pitämänsä kysymys ei olekaan kansalaiselle merkityksellinen seikka. Oli niin tai näin, selkeä enemmistö kansalaisista uskoo, että toimittajat ohjaavat Suomessa liikaa mielipiteitä. Jotta niin ei olisi, voisi kansalaisten tiedontarpeista ja näkökulmista nousevalle kansalaisjournalismille olla tilausta nyt muuallakin kuin sosiaalisen median areenoilla. että viesti myy ja on riittävän kepeä. K Y Y D IS SÄ 34-35_tauko.indd 34 21.8.2013 12:02:24
Paperiliitto ?/???? | ?? Nro 7 Aineistot .................. 11.9. Ilmestyy ...................27.9. Nro 8 Aineistot ..................2.10. Ilmestyy ................. 18.10. Nro 9 Aineistot .................. 6.11. Ilmestyy ..................22.11. Nro 10 .............................. Aineistot .................. 3.12. Ilmestyy .................20.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2013 PAPERI PAPERI PAPERI Nro 6/2013 30.8.2013 55. vuosikerta ” Vaihtelevat työajat pitävät virkeänä.” Sami Jyrkinen, s. 32 PAPERI PAPERI PAPERI Nro 6/2013 30.8.2013 55. vuosikerta Sami Jyrkinen, s. 32 Huoli tulevasta Li itt o Alan uhkakuvista huolimatta Sari Hägg ja Erkki Perälä Oulun Stora Enson tehtaalta yrittävät pitää mielen virkeänä ja työmotivaation korkealla. Sa m ul i Sk an ts i Kyllä keulii Kirkniemen osasto kokosi motoristit s. 28 PAPERI PAPERI PAPERI Li itt o Teivo Teivainen: Ay-liike voisi tarttua yritysvastuuseen s. 22 Marko Kaitasuo: Biojalostamo tuo iloa ja työtä Sunilaan s. 4 ”Metsästämiseen liittyy vapautta, joka virkistää.” Jari Nora, s. 25 01_etusivu.indd 1 21.8.2013 11:44:01 Sudokun ratkaisut TAUKOTILA Urheiluopisto Kisakeskus järjestää yhteistyössä Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry:n kanssa Terveenä takaisin työelämään -koulutuksen työttömille työnhakijoille. Työttömät voivat hakea mukaan yhdeksän kuukauden TETY monimuotokou lutukseen, joka tarjoaa ammattimaisen kunto-ohjauksen sekä mahdollisuuden työskennellä liikunnallisena vertaisohjaajana! Elämänlaatua paremmaksi fyysisen ja henkisen kunnon sekä liikunnallisen verkostoitu misen kautta. Liikuntakoulutus sisältää • 4 hauskaa lähijaksoa Kisakeskuksessa, jossa pääset tutustumaan erilaisiin liikuntalajeihin ja saat tietoa liikunnan hyödyistä ja perusteet vertaisohjaajana toimimiseen. • Kuntotestaukset, joiden pohjalta rakennamme henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman, johon saat koko opiskelun ajan liikunnan ammattilaisten tuen ja seurannan. • Liikunnan ammattilaisten ohjauk sen ja tuen toimia etäjaksoilla vertaisohjaajana. Hakuohje ja lisätiedot: www.kisakeskus.fi Haku päättyy 1.9.2013. TERVEENÄ TAKAISIN TYÖELÄMÄÄN — TYÖTTÖMÄT LIIKKUMAAN! Paperinaisten työhyvinvointikurssi yhteydessä kerro mahdollinen huonekaveritoiveesi, ruoka-aineallergiat sekä saapumisaika. Keurusselällä 19. 20.10.2013 Tervetuloa kurssille nauttimaan täysihoidosta ja ohjelmasta, op pimaan, virkistäytymään ja jakamaan ajatuksia naisten kesken! Paperiliitto maksaa kurssimaksun, majoituksen mökissä ja ohjelmaan kuuluvat ruokailut sekä matkat halvimman julkisen kulkuneuvon mukaisesti. Voit saapua Keurusselälle jo perjantaina. Kurssin teemana on jaksaminen teollisuustyössä ja se järjestetään yhdessä TSL:n kanssa. Tämä kurssi on tarkoitettu vain työssä käyville liiton jäsenille. 0400-759 887 Ohjelma lauantaina 19.10. 8.00 9.15 Tervetuloa! Naisena Paperiliitossa 10.00 Naisenergiaa 11.00 Unen merkitys vuorotyössä jaksamiseen 12.30 Lounas 14.00 Rentoutumisen merkitys vuorotyössä; ideoita ja keinoja 15.30 Kahvit 16.00 Aikaa itselle jaksamista liikunnasta 18.00 Sauna 20.30 Illallinen ja tanssit Ohjelma sunnuntaina 20.10. 8.00 Aamuinen allasjumppa 9.00 Aamiainen 10.00 Ravinnon ja ruokailurytmin merkitys vuorotyössä jaksamiseen 11.30 Kahvit ja välipala, mökkien luovutus 12.00 Aikaa itselle ja jaksamista liikunnasta 13.15 veto ja päätös 14.00 Lounas Ajankohtaisesti liitosta Paperiliiton ajankohtaispäivät järjestetään Helsingissä 24.–25.9. Ajankohtaisten asioiden lisäksi päivillä käsitellään liittokokouspäätösten priorisointia ja käytäntöönpanoa sekä valmistaudutaan tuleviin työehtosopimusneuvotteluihin. Tilaisuuten on kutsuttu ammattiosastojen puheenjohtajat, pääluottamusmiehet sekä työsuojeluvaltuutetut. Myös liiton valtuuston ja hallituksen jäsenet osallistuvat tapahtumaan. Ilmoittautuminen tilaisuuteen päättyy 6.9. 34-35_tauko.indd 35 21.8.2013 12:54:46
TALOUSOSASTO Talouspäällikkö Markku Leppänen 010 289 7716 Pääkirjanpitäjä Sari Nikkilä 010 289 7721 Toimistosihteeri/ palkanlaskija Minna Koskinen 010 289 7712 JÄSENREKISTERI Jäsenrekisterin hoitaja Tuija Tirinen 010 289 7733 Jäsenrekisterin hoitaja Leila Levosalo 010 289 7717 EDUNVALVONTAOSASTO Sopimussihteeri Markku Häyrynen 010 289 7706 Palkkasihteeri Markku Lihavainen 010 289 7718 Palkkasihteeri Sami Laakso 010 289 7746 Tutkija Esa Kaitila 010 289 7707 Työsuojelusihteeri Hannu Ulenius 010 289 7736 Edunvalvontaosaston assistentti Kirsi Siira 010 289 7722 PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyyskassan palvelunumero 08000 7089 ma pe 9 12 tyokassa@paperiliitto.? VIESTINTÄOSASTO Toimitussihteeri Eija Valkonen 010 289 7739 Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela 010 289 7703 Viestintäassistentti Anna Paloniemi 010 289 7754 YLEISET TOIMISTOPALVELUT ATK-vastaava Päivikki Wesslin Toimistotyöntekijä Susann Laine Siistijä Päivi Pietikäinen Puheenjohtaja Petri Vanhala 010 289 7740 Puheenjohtajan assistentti Riitta Kontinen 010 289 7720 Sihteeri Timo Byman 010 289 7710 Sihteerin assistentti Hanna-Kaisa Siimes 010 289 7729 JÄRJESTÖJA KOULUTUSOSASTO Liittosihteeri Juhani Siira 010 289 7730 Järjestösihteeri Päivi Turtiainen 010 289 7734 Koulutussihteeri Riitta Kaukonen 010 289 7709 LAKIOSASTO Vastaava lakimies Juha Koivisto 010 289 7711 Lakimies Jouni Salminen-Mänttäri 010 289 7727 Paperiliitto r.y. PL 326 00531 Helsinki 010 289 7700 (vaihde) toimisto avoinna arkisin 8.30 15.45 sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Palveluksessanne 34-35_tauko.indd 36 20.8.2013 12:26:42