Paperiliitto 06/2016 - Lehtiluukku.fi

Onnen päivät päivät Marko Alander nauttii täysin siemauksin perhevapaasta. – Lasten kanssa vietettyä aikaa ei voi mitata rahassa, hän sanoo. Nro 6/2016 31.8.2016 58. vuosikerta ”Käytössäni on itse paranneltu hylly, johon mahtuu noin 85 paria tennareita.” s. 17 Kymille jätti-investointi s. 4 | Juankoskella jälleen liikehdintää s. 6 | Kesätyö on arvokas kokemus s. 22 PAPERI Li it to 1_kansi.indd 1 22.8.2016 11:06:29
Meidän yhteinen Turva Hymyile, olet Turvassa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 koti-irtaimistovakuutuksesta * 50 % Nyt Tämä maa on rakennettu kovalla työllä. Me suomalaiset olemme osoittaneet, että yhdessä tekemällä pienikin voi olla vahva. Turva on työn tekemiseen ja yhteiseen hyvään uskovien ihmisten rakentama ja omistama vakuutusyhtiö. Vaikka olemme pieni, tarjoamme suuria etuja ammattiliittojen jäsenille. Ota yhteyttä tai tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/etusi * Etu koskee uutta koti-irtaimistovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.9.–31.12.2016. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. 230x297_MeidanYhteinen_Turva50Pros_Paperiliitto_31082016.indd 1 11.8.2016 16:24:35 2-3_sisis.indd 2 16.8.2016 11.52.20
Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 28 ?Rebecca polski Puralan rannassa isompien lasten mukana. ?Rebecca polski Puralan rannassa isompien lasten mukana. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 UPM investoi 100 miljoonaa Kymin sellutehtaaseen. 6 Juankosken tehtaalle tuli uudet omistajat idästä. 8 Billerudilla ei vielä Ruotsiin lähtijöitä. 10–15 Reportaasi Neljä perhettä kertoo kokemuksiaan perhevapaista. 16 Tyyliä löytyy! Millaisissa asuissa paperiliittolaiset viihtyvät? 20 Paperiliitto 110 vuotta. 1950-luvulla siirryttiin kolmeen vuoroon. 22 Opettaja, lähihoitaja ja insinööri kesätöissä paperitehtaassa. 24 Historia auttaa Kari Huovilaa ymmärtämään nykypäivää. 26–27 Hiomo 26 Musareilla viihdyttiin myös Paperiliiton synttärikahvilla. 28 Liiton lomakeskukset sopivat lapsiperheille. 30 Jäsenrekisteri tiedottaa. 31 Täytä ristikko ja voita! 32 Vehnäset paistuvat uuden tehtaan vieressä. 34 Rekan kyydissä. Pyssy paukkui huteja. 10–15 Perhevapaa ? Äidin paikka on kotona Marko Alander on toista kertaa isyysvapaalla. Päivät kuluvat nopeasti reilun vuoden ikäisen Anetten ja muun perheen kanssa touhutessa. Suurin osa miehistä pitää nykyään isyysvapaata. Pitempikestoinen vanhempainvapaa jää äideille. Alanderin perheessäkään ei edes mietitty sitä, että Marko jäisi kotiin hoitamaan lapsia. – Rahallinen menetys olisi suurempi, ja lisäksi olen sitä mieltä, että äidin paikka on kotona, hän sanoo. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Lassi Kaaria Max Ste? ansson Miisa Kaartinen Ee va El or an ta -J ok el a Meidän yhteinen Turva Hymyile, olet Turvassa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • www.turva.fi • puh. 01019 5110 koti-irtaimistovakuutuksesta * 50 % Nyt Tämä maa on rakennettu kovalla työllä. Me suomalaiset olemme osoittaneet, että yhdessä tekemällä pienikin voi olla vahva. Turva on työn tekemiseen ja yhteiseen hyvään uskovien ihmisten rakentama ja omistama vakuutusyhtiö. Vaikka olemme pieni, tarjoamme suuria etuja ammattiliittojen jäsenille. Ota yhteyttä tai tutustu etuihisi osoitteessa turva.fi/etusi * Etu koskee uutta koti-irtaimistovakuutusta, jonka alkamispäivä on 1.9.–31.12.2016. Edun saa ensimmäisen vuoden vakuutusmaksusta. 230x297_MeidanYhteinen_Turva50Pros_Paperiliitto_31082016.indd 1 11.8.2016 16:24:35 32 ?Äänekosken yökyöpelit paistavat vehnäsiä uuden biotuotetehtaan vieressä. 32 ?Marko Myllyniemi lentää moottoroidulla varjoliitimellä ja kuvaa rakkaan EteläPohjanmaan maisemia. 34 ?Kirjolohi on Toni Niemen saaliskohteena. Niemi alkoi viime vuonna sitoa perhoja ja kalastaan niillä. 16 ?Miltä näyttää paperiliittolaisten tyyli? Jukka Sillanpää käyttää samoja kenkiä kesät talvet. 2-3_sisis.indd 3 22.8.2016 17.13.23
4 | Paperiliitto 6/2016 KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela U PM investoi 98 miljoonaa euroa Kymin sellutehtaaseen. Edellinen iso investointi toteutui, kun uusi kuivauskone onnistuneen starttasi viime vuoden lopulla. Pääluottamusmies Jorma Timonen yllättyi uudesta investoinnista. – Edellinen investointi on vasta taputeltu, joten tulihan tämä poikkeuksellisen nopeasti. Hieno asia, että kapasiteettia tulee lisää, se turvaa Kymillä toimivia paperikoneita ja rauhoittaa mieliä tässä mielessä, Timonen kiittää. Investoinnilla sellun vuosittaista tuotantokapasiteettia kasvatetaan nykyisestä 700 000 tonnista 870 000 tonniin valkaistua havuja koivusellua ensi vuoden loppuun mennessä. Uudistuksen kohteina ovat puunkäsittely, koivukuitulinja, talteenottolaitos ja jätevesien käsittely. Koivukuitulinja uusitaan Mäntykuitulinja on vastikään uudistettu, nyt vuorossa on koivukuitulinja. Puun tarve Uusi investointi Kymille UPM investoi Kymin tehtaaseen ja nostaa tuotantokapasiteettia edelleen. S yksy pudottaa lehdet puista. Jo kesän alussa putosivat Elinkeinoelämän Keskusliitto EK:n jäsenmaksut, kun Metsäteollisuus ry ilmoitti lähtevänsä työnantajien keskusjärjestöstä ja alkavansa tehdä laadukkaampaa edunvalvontaa kuin EK pystyy tekemään. Erossa oli siis kysymys paljon muustakin kuin jäsenmaksusta. Metsäteollisuus uskoo, että eron myötä järjestö pystyy paremmin ajamaan läpi omia asioitaan työmarkkinaneuvotteluissa. EK:ssa oli liian monta alaa asettelemassa tavoitteita ja niiden yhteensovittaminen metsäteollisuuden tavoitteiden kanssa ei tyydyttänyt metsän vuorineuvoksia. Yhteensovittamisen ongelma voi toki olla edessä myös Metsäteollisuus ry:n sisällä, sillä pienim pien yritysten tavoitteet lienevät toisenlaiset kuin kolmen suuren konsernin UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupin, jotka sanelevat tällä hetkellä ry:n linjan. Yrityksellä, jolla on vain yksi tehdas Suomessa, voi olla enemmän halua etsiä työehdoissa kompromisseja kuin isoilla konserneilla. Suurilla yhtiöillä tavoitteena saattaa olla konsernikohtainen ajattelu sen sijaan, että pienempien yksiköiden murheisiin uhrattaisiin aikaa ja rahaa. Syksyn 2017 työehtosopimusneuvotteluissa on joka tapauksessa edessä liittokierros, jonka perään Metsäteollisuus on haikaillut jo useana vuonna. Kierroksesta saattaa tulla haastava, sillä molempien puolien toivelistoista voi tulla pitkät. Jos neuvotteluihin tulee vielä ideologista ajattelua, niin kerrointa riittää. Ennen uutta neuvottelukierrosta on vietävä maaliin keväällä hyväksytty kilpailukykysopimus. Paikalliset neuvottelut tulee saattaa loppuun lokakuussa. Paperiliitto seuraa kiinnostuneena, onko olemassa paljon puhuttua paikallista sopimista. Vai putoilevatko konsernien määräykset neuvottelupöytään kuin syksyn lehdet, eikä mitään paikallista haluta olevankaan. ? P Haravoitavaa PÄÄKIRJOITUS Onko olemassa paikallista sopimista? VASTARANNAN SUPI Nuku sinä niin me nostamme kilpailukykyä. 4-5_kuorimo oikea.indd 4 22.8.2016 17.01.18
Paperiliitto 6/2016 | 5 ja kuljetukset tehtaalle kasvavat entisestään. – Kouvolan seutukunta hyötyy, tulee vakautta ja positiivisuutta, Timonen näkee. Uudet laitteet kytketään prosessiin seuraavan huoltoseisokin aikana, jonka suunniteltu ajankohta on syksyllä 2017. Kymin uuden investoinnin valmistuttua UPM on kasvattanut sellun vuosituotantokapasiteettia yli 500 000 tonnilla vuodesta 2013 lähtien Pietarsaaressa, Kymillä ja Kaukaalla Suomessa sekä Fray Bentosissa Uruguayssa. Parhaillaan Kaukaan tehtaalla Lappeenrannassa on meneillään 50 miljoonan euron investointi sellun kuivaukseen ja paalaUusi investointi Kymille ” Hieno asia, että kapasiteettia tulee lisää.” ukseen. Asennustyöt aiotaan tehdään syksyn seisokin aikana ja käynnistykset kuluvan vuoden lopussa. Ihmisellä rajansa Kymin investointi ei Jorma Timosen mukaan suoraan lisää työpaikkoja eikä työtehtäviin ole odotettavissa merkittäviä muutoksia. Paikoin työn määrä kuitenkin vauhdittuu ja lisääntyy, kun vauhti koneilla kasvaa. – Jo edellisen investoinnin yhteydessä heräsi tuotannon puolella keskustelua siitä, riittääkö ihmisten kapasiteetti. Ihmisestä ei saa loppumattomiin enempää tehoja irti, Timonen pohtii. ? P ? Kapasiteetti kasvaa Kymillä 170000 tonnia. ?Mäntykuitulinja uudistettiin vuosi sitten. Ju kk a Ko sk in en UPM Kymi ?Sijaitsee Kouvolassa, Kuusankoskella ?Työllistää noin 650 henkilöä ?Sellun, energian ja paperin tuotannon tehdasintegraatti ?Tuotteita valkaistu koivuja havusellu sekä päällystetty ja päällystämätön hienopaperi 4-5_kuorimo oikea.indd 5 22.8.2016 17.01.19
KUORIMO ? | Paperiliitto ?/???? Kyron tapettikoneelle sulkemisuhka Teksti Eeva Eloranta-Jokela M etsä Board aikoo sulkea tapetin pohjapaperikone PK3:n Kyron tehtaalla Hämeenkyrössä. Sulkemisen takia vaarassa on 100 henkilön työpaikka. Sulkemisen syynä on Metsä Boardin mukaan pohjapaperin kysynnän maailmanlaajuinen kysynnän lasku, sekä se, ettei tuotanto ole kartonkiin keskittyneen yhtiön ydinliiketoimintaa. Lakkautusaie tuli pääluottamusmies Matti Turuselle yllätyksenä, vaikka vaikeudet tapettipaperimarkkinoilla ovat olleet tiedossa. – Vasta keväällä kävimme yt:t lomautuksista, eikä niistä yhtäkään ehditty panna toimeen, kun jo tuli tieto uudesta yt:stä. Mielialat ovat aika alhaalla, mutta työmoraaliin se ei ole vaikuttanut. Työt hoidetaan, Turunen sanoo. Koko Kyron tehtaan henkilöstöä koskevat yhteistoimintaneuvottelut konelinjan sulkemisesta alkoivat elokuun toisella viikolla. Tehtaalla työskentelee kaikkiaan noin 250 henkilöä. PK 3:n lisäksi Kyron tehtaalla pyörii vuosituotannoltaan 190 000 tonnin taivekartonkikone. Tehdasalueella toimii myös Hämeenkyrön Voiman lämpöä ja sähköä tuottava biovoimala. P Teksti Mari Schildt P remium Boardin Juankosken kartonkitehdas saattaa käynnistyä sittenkin. Omistajat ovat ilmoittaneet olevansa valmiita sijoittamaan tehtaaseen ja pyrkivänsä aloittamaan tuotantoa kuukausien sisällä. Tehtaalla on myös uusi johto. Paperiliitto-lehti kertoi heinäkuussa Juankosken kartonkitehtaan hämmentävistä vaiheista vuoden 2011 omistajanvaihdoksesta lähtien. Tehdas teki kartonkia yhteiskunnan tuella noin puolen vuoden ajan, jonka jälkeen se on lähinnä seisonut. Tehtaan asioita selvitellään parhaillaan oikeusteitse sekä poliisitutkinnassa Suomessa ja Alankomaissa. Omistajana esiintynyt Samoriz syrjäytetty Heinä-elokuussa kartonkitehtaalla on väännetty kättä tehtaan omistuksesta. Tehtaan omistus ehti vaihtua lähes kokonaan hollantilaisyritys Behami B.V:ltä yhtiön edustajana ja omistajanakin esiintyneelle, Alankomaiden kansalaisuuden saaneelle ukrainalaiselle Valeriy Samorizille. Elokuun alussa Samoriz kuitenkin poistui kuviosta samalla, kun juankoskelaiset huomasivat hänen sukulaispoikansa polttavan tehtaan pihalla asiakirjoja. Elokuussa Juankoskelle ilmaantui ukrainalainen Oleksander Skoblia, joka kertoi olevansa sijoittajien lakimies Behami B.V:ssä ja edustavansa Behamin todellista rahoittajaa, kyproslaista Milini Holding Limitediä. Sen omistaa kaksi miestä, venäläinen Valery Telepnev ja armenialainen Toumasyan, jonka etunimeä ei ole varmistettu. Kumpaakin nimeä esiintyy oman maanPremium Boardin uusi johto herättää varovaisia toiveita tehtaan käynnistämisestä. sa poliittisen ja taloudellisen vallan tuntumassa. Tällä hetkellä kaupparekisterissä Premium Boardin toimitusjohtajaksi ja hallituksen puheenjohtajaksi mainitaan Dimitri Barinstein: saksan kansalainen, jolla on taustaa ainakin Venäjällä. Hän on raskaan sarjan investointipankkiiri, jonka mainitaan hoitaneen Itä-Euroopan, entisten IVY-maiden ja Venäjän sijoitusvarallisuutta muun muassa Goldman Sachsilla, Renaissance Capitalilla ja Deutsche Bankilla. Vain Barinsteinillä on Premium Boardin nimenkirjoitusoikeus. Häntä on pyydetty mukaan tuomaan hal? Premium Boardin uudenkin johdon tausta on idässä. Johto lupaa taas tehtaan käynnistämistä. Juankoskella valtataistelua SILPPUA Paperiliitto-lehdessä 4/2016 kerrottiin, miten lomautukset oli aiemmin voitu välttää tehtaan tapettikoneella. vimme yt:t lomautuksista, eikä niistä yhtäkään ehditty panna toimeen, kun jo Paperiliitto-lehdessä 4/2016 kerrottiin, miten lomautukset oli aiemmin voitu välttää tehtaan tapettikoneella. vimme yt:t lomautuksista, eikä niistä yhtäkään ehditty panna toimeen, kun jo Paperiliitto-lehdessä 4/2016 kerrottiin, miten lomautukset oli aiemmin voitu välttää tehtaan tapettikoneella. Tukea pitkään työttömänä olleille Työllistäminen. Vaikka työttömyyden kasvu on tasaantunut, yli vuoden työttömänä olleiden määrä Suomessa on jo yli 126 000. SAK esittää palkkatuen maksamista pitkäaikaistyöttömän palkkaavalle työnantajalle etukäteen, ei jälkikäteen kuten nyt. SAK velvoittaisi työja elinkeinotoimistot tekemään 10 kuukautta työttömänä olleille työja toimintakyvyn arvioinnin ja siten selvittämään palvelun tarpeen yksilöllisesti. SAK esittää työkykynsä menettäneille ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille mahdollisuutta siirtyä eläkkeelle ennen lakisääteistä eläkeikää. 6-7_kuorimo_oikea.indd 6 22.8.2016 14.40.05
KUORIMO Paperiliitto ?/???? | ? Reima Kangas P aperiliitto tekee joka vuosi työsuojeluvaltuutetuilleen työsuojelukyselyn. Tämänkertaiseen kyselyyn tuli vastaus 68 prosentilta yrityksistä. Näissä kirjattiin viime vuonna noin 48 000 vaaratai läheltä piti -tilannetta. Vuonna 2003 luku oli 2080. Varsinaisten tapaturmien ja ammatti tautien määrä on puolestaan vähentynyt reilusti tällä vuosituhannella. Turvallisuusajattelu tullut työntekoon Stora Enson Oulun tehtaan työsuojeluvaltuutetun Matti Tikkalan mielestä on hyvä, että vaaratilanteita kirjataan ahkerasti. Hän mainitsee kehitykseen kaksi syytä. – Ainakin meidän tehtaassa on käytössä hyvä järjestelmä, jossa tilanteet voi helposti kirjata ja toisaalta ihmiset alkavat pikku hiljaa yhdistää turvallisuusajattelun työntekoon. Tikkala miettii, että ennen turvallisuus oli ikään kuin ulkoistettu työsuojeluorganisatiolle. – Ne huolehtivat turvallisuudesta ja muut olivat töissä, Tikkala luonnehtii aiempaa ajattelua. Coveris Rigid Finlandin Hämeenlinna tehtaan työsuojeluvaltuutettu Tommi Hongisto kertoo, että heillä työntantaja on kannustanut voimakkaasti tekemään ilmoituksia vaaratilanteista. – Kaikki johdon roikkumiset huomioidaan. Ilmoitukset otetaan vakavasti varsinkin nyt, kun Hämeenlinnan tehtaalla on sattunut pari pientä liukastumistapaturmaa. Matti Tikkalan mukaan tapaturmien riskit ovat selvästi vähentyneet viime vuosina. Tähän on yksi poikkeus. – Nykyään vaadittava moniosaaminen on selkeästi riskitekijä. Ihmisen tiedonkäsittelykapasiteetilla on rajansa, sanoo Tikkala. P Yhä enemmän vaarailmoituksia Kirjatut vaaraja läheltä piti -tilanteet 2003–2015 Mitä työpaikkanne tapaturmien määrässä on tapahtunut viimeisen vuoden aikana? Paperiliittolaisten työpaikoilla kirjattujen vaaraja läheltä piti -tilanteiden määrä on yli kaksikymmen kertaistunut vuodesta 2003. Kesätöihin vailla verokorttia N autittiin kesälomalla äijien kanssa poplimoa laiturin päässä. Tuli puheeksi kesätöiden saannin vaikeus mukuloille. Ei ole silläkään saralla asiat niin kuin ennen vanhaan, kun kunnallekin pääsi, jos ei muuta, niin risusavottaan. Keskustelu kääntyi hallituksen suunnittelemaan työnäytteeseen eli kuukauden palkattomaan työhön työnantajalle. Liekö kesän peruja, mutta uudistuksessa alettiin nähdä hyviäkin puoSitä paitsi nuoriso kuluttaa rahansa turhuuteen. SUORAA PUHETTA lia kesätyöläisille. Enää ei kesätöihin tarvita verokorttia. Eikä kukaan enää tee töitä leivän vuoksi muutenkaan, vaan hienomman cv:n. Sitä paitsi nuoriso kuluttaa rahansa turhuuteen, ihan niin kuin vanhempansakin aikanaan. Laiturinnokassa tuumittiin vielä, että nykyään tuosta nollatulosta kertyy 18 vuotta täyttäneelle vielä eläkettäkin. Tuumittiin, että hieno maa tämä Suomi ja katseltiin yhdessä auringonlaskua. P Juha Koivisto vastaava lakimies taa Milini Holding Limitedin taloushallintoa. Hän on tiettävästi kotoisin Armeniasta. Myös Oleksander Skoblia mainitaan Kaupparekisterissä hallituksen jäsenenä. Hallituksen varajäseneksi on merkitty varatoimitusjohtaja Krister Björkqvist, jonka Samoriz ehti jo kertaalleen kesällä erottaa. Björkqvistin mukaan Samoriz yrittää kuitenkin edelleen vallata Premium Boardia takaisin. Uusi johto on alkanut maksaa Samorizilta jääneitä laskuja, ja lupaa uutta toimintasuunnitelmaa vielä elokuun aikana. Kärrynpyöriä mustikkametsässä Kartonkitehtaan työsuojeluvaltuutettu Seppo Vinni kertoo, että työntekijät ovat ahkerasti kyselleet tehtaan suunnitelmista nyt, kun tieto omistajanvaihdoksesta on levinnyt Juankoskella. Vinnin mukaan uusi hallitus on kiinnostunut juttelemaan työntekijöiden edustajien kanssa. – Kun kaupunginjohtaja soitti, että rahoittajat ovat vallanneet Premium Boardin Samorizilta, ovat aikeissa sijoittaa ja saada tehdas käyntiin, olin silloin mustikkametsässä. Meinasin kärrynpyöriä heitellä siellä, Vinni hymyilee. Vaikka toivo on virinnyt, Vinni myöntää, että niin paljon on tehtaan kanssa tullut turkkiin, että vielä ollaan varpaillaan. – Samoriz onnistui pilaamaan niin paljon. Onhan siinä paljon työtä, että luottamusta saa taas rakennettua. P Juankoskella valtataistelua ”Onhan siinä paljon työtä, että luottamusta saa taas rakennettua.” litukselle luotettavuutta ja uusia, myyntiä tukevia verkostoja. Hallitus Venäjältä, Ukrainasta ja Armeniasta Hallituksessa istuu myös parikymppinen venäläinen Martin Simonyan, joka edusLisääntynyt Pysynyt samana Vähentynyt Ei seurata järjestelmällisesti Lä hd e: Pa pe ril iit on ty ös uo je lu ky se ly 20 16 % lkm Vuosi 6-7_kuorimo_oikea.indd 7 22.8.2016 14.40.06
8 | Paperiliitto 6/2016 KUORIMO BilllerudKorsnäs on toivottanut Tervasaaresta irtisanottavia tervetulleeksi Ruotsiin töihin. Kolmen päivän pidennys sovittavaksi Työehtosopimus: Paperiteollisuuden työehtosopimusta soveltavilla työpaikoilla aloitellaan näinä päivinä paikalliset neuvottelut työajan pidentämisestä. Kilpailukykysopimuksen mukaisesti työehtosopimuksen mukaisen työajan tulee pidentyä 24 tuntia vuodessa. Työajan pidentäminen toteutetaan työehtosopimuksen mukaan ensisijaisesti paikallisesti sovitulla tavalla. Mikäli työajan pidentämisestä ei päästä paikallisesti sopuun lokakuun loppuun mennessä, pidennys toteutetaan työehtosopimukseen sovitun ns. perälautamallin mukaan. Paperiliitto tekee kyselyn lokakuun jälkeen siitä, miten työajan pidennys on toteutettu työpaikoilla. Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välillä sovittu työehtosopimus tulee voimaan lokakuun alusta ja on voimassa ensi vuoden syyskuun loppuun. Pahvinja paperinjalostukseen sekä Huhtamäki Foodservice Nordicin työehtosopimuksissa työajan 24 tunnin vuosittainen pidennys toteutetaan muuttamalla vuorovapaataulukoita. Nämä sopimukset ovat voimassa vuoden 2017 helmikuusta tammikuun 2018 loppuun. Nopeat toimet pitkä aikaistyöttömille Valtion talousarvio: SAK odottaa nopeita toimia pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. Palkansaajakeskusjärjestö odottaa budjettiriihen työllisyyspaketin vahvistavan etenkin pitkäaikaistyöttömien koulutusja tukitoimia. SAK:n pääekonomisti Olli Koski näkee, että Suomen talousongelmien pohja on heikossa viennissä, vaikka kilpailukykysopimuksen avulla vientiä pyritään elvyttämään ensi vuodesta alkaen. Palkansaajien tulokehitystä sopimus kuitenkin Kosken mukaan heikentää, minkä vuoksi hallituksen lupaamat veronkevennykset ovat tarpeen. – Hallituksen on tarpeen toteuttaa verohelpotukset, jotta kotimainen kysyntä ei sakkaa. Työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi Suomen suurin palkansaajakeskusjärjestö tavoittelee kasvuseuduille lisää asuntoja. ”Verotus on kevyempi ja palkalla saa enemmän, koska hintataso on alempi.” ? 30 vuotta palvellut Tervasaaren PK 7 siirretään uusille sijoilleen Skärblackaan, jossa raaka-aineena voidaan käyttää samassa tehdasintegraatissa tuotettua sellua. UPM lakkautti sellutehtaan Tervasaaresta vuonna 2008. SILPPUA Moni empii lähteä Ruotsiin Varmoja lähtijöitä ei pääluottamusmies Eero Sillanpään tiedossa elokuun puolivälissä vielä ole. Hän toivoo, että kymmenkunta henkilöä löytäisi uuden työpaikan Skärblackasta. – Se joka siirtyy Ruotsiin, jatkaa siellä töitä vanhana työntekijänä, Sillanpää sanoo. – Bruttopalkat ovat Ruotsissa hieman pienemmät kuin Suomessa, mutta toisaalta verotus on kevyempi ja palkalla saa enemmän, koska hintataso on alempi, arvioi Sillanpää. Pietarsaareen tai opiskelemaan Tero Formisto lähtee töihin Billerudille, mutta ei Ruotsiin. Hän haki ja sai paikan toiselta Suomen tehtaalta Pietarsaaresta. Sinne on Tervasaaresta jo aiemmin siirtynyt yksi työntekijä. Työnantaja korvaa muuttokustannuksia ja asettumista toiselle paikkakunnalle. – Ainakin alkuun asun Pietarsaaressa vain työvuorojen ajan, perhe jää Valkeakoskelle. 12-tuntinen työvuorojärjestelmä on yksi syy siihen, että olin valmis hakemaan töitä niinkin kaukaa, Formisto sanoo. AjoTeksti ja kuvat Eeva Eloranta-Jokela T euvo Formisto, Juha Saikkonen ja Juri Valkonen ovat aamuvuorossa pian käyntinsä lopettavalla voimapaperikoneella. Reilut kolme vuotta sitten samat miehet olivat tyytyväisiä, että pääsivät jatkamaan töitä uuden omistajan leivissä, kun UPM myi Tervasaaresta yhden konelinjan ruotsalaiselle BillerudKorsnäsille. Syyskuun jälkeen kone pysähtyy. Irtisanottavia on kaikkiaan 59. Kun BillerudKorsnäs kesäkuussa päätti siirtää MG-koneen Valkeakoskelta Ruotsiin, Skärblackan tehtaalle, monikaan työntekijöistä ei ilmoittanut olevansa kiinnostunut lähtemään koneen mukana. Nyt kun aikaa on kulunut ja tiedot palkkatasostakin täsmentyneet, muuttohaluisia on löytynyt muutama. 8-9_kuorimo.indd 8 22.8.2016 10:16:38
Paperiliitto 6/2016 | 9 KUORIMO matka Valkeakoskelta Pietarsaareen kestää neljä tuntia. Juri Valkosella on päällimmäisenä mielessä perhetilanteen muutos, sillä esikoisen laskettu aika on käsillä jutunteon aikaan heinäkuun lopulla. – Tarkoitus olisi hakea seuraavaksi metsäalan perustutkintoa suorittamaan ja aloittaa ensi vuoden alussa opinnot metsäkoneenhoitajaksi, Valkonen kertoo. Formiston ja Valkosen mielestä heillä on ollut riittävästi aikaa miettiä tulevaa. Päätös Billerudin toiminnan lopettamisesta Valkeakoskella tehtiin viime syksynä. Vaikea ikä työllistyä Juha Saikkonen arvelee jäävänsä koneen pysähdyttyä työttömäksi. Ikää on 54 vuotta. – Toisaalta pitäisi kouluttautua ja toisaalta pitäisi siinäkin tapauksessa olla 20 vuotta nuorempi, Saikkonen punnitsee. Valvomossa mietitään hetki, mikä saisi työhönottajat arvostamaan kokemusta. Sen arvaa, kumpi valitaan, jos toisella on jäljellä työuraa 10, toisella 30 vuotta. Sillanpää toivoisi, että Suomessakin voisi ikääntyneen irtisanominen tulla kalliimmaksi kuin irtisanoa nuorempia. Tästä on Ruotsista yrityskohtaisia esimerkkejä, jolloin irtisanomisen hinta riippuu työuran pituudesta. Silloin työuran loppupäässä olevat voivat pitää työnsä ja nuoret, joille työllistyminen on monesti helpompaa, saavat lähteä. Jonkin jatkosuunnitelman tehneitä on pääluottamusmiehen mukaan puolet irtisanotuista eli noin 30 henkeä. Eläkejärjestelyjen kautta työelämän jättää 10 henkeä.? P Moni empii lähteä Ruotsiin Juri Valkonen Eero Sillanpää Juha Saikkonen Teuvo Formisto L ähetystöneuvos Petri Hakkarainen pohti mainiossa kolumnissaan (Helsingin Sanomat 9.8.2016) miten tiedon, siis ihan oikean ja tieteellisesti todennettavissa olevan tiedon, vieroksumisesta uhkaa tulla hyve. ”Jos politiikassa menestyy paremmin älyllisyyttä halveksimalla kuin asiantuntemukseen nojaamalla, ollaan kaltevalla pinnalla”, Hakkarainen toteaa ilmeisesti USA:n presidentinvaalien innoittamana. Epä-älyllisyyden voittokulku on viime vuosina ollut todennettavissa minkä tahansa lehden keskustelupalstoja seuraamalla. Tästä syystä osa lehdistä lienee kyseisen palvelun jo lopettanutkin. Erityisen masentavaksi kehityksen tekee se Hakkaraisen mainitsema seikka, että (ironista kyllä) ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa suurella osalla ihmisiä olisi jo älypuhelintensakin kautta todellinen mahdollisuus aivan oikeaan tietoon. Taustalla voi olla niinkin yksinkertainen asia, että vaikeassa ja monimutkaisessa maailmassa yksinkertaisia ratkaisuja (usein väkivaltaisia) tarjoava vaihtoehto antaa mukavan pakotien ajattelusta. Valitaan edusmieheksi vaikka aasi naapurin navetasta, ”koska mä voin” ja ”mikään ei muutu kuitenkaan”. Tiedelukutaidon ja erilaisten yhteiskunnallisten intressien jatkuvan punninnan sijaan lähdetään siitä, että totuutta muodostavat sananvapauden viitan alla huudetut kovaäänisimmät äärimielipiteet. Ilmeisesti tästä syystä ihmisille on muodostumassa sananvapaudesta täysin virheellinen käsitys. Tämän käsityksen mukaan sananvapaus tarkoittaisi sitä, että sen varjolla saa ja on oikeus sanoa mitä huvittaa ilman seuraamuksia, ja että jokainen mielipide on yhtä arvokas. Näin ei todellakaan ole. Sananvapauttaan käyttämällä voi hoitaa itsensä työelämästä kortistoon ja jotkut mielipiteet ovat vain yksinkertaisesti vähempiarvoisia kuin toiset. Osa jopa täysin arvottomia. ? P Tyhmyyden ylistys PITUUSLEIKKURI Yksinkertaisia ratkaisuja tarjoava vaihtoehto antaa mukavan pakotien ajattelusta. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara 8-9_kuorimo.indd 9 22.8.2016 10:16:38
10 | Paperiliitto 6/2016 PERHEVAPAA Korvaamaton härdelli Arkea lasten kanssa kotona ei voi mitata rahassa. Mutta olisivatko isät valmiita jäämään pidemmille perhevapaille? Isyysvaapalla oleva Marko Alander, kotihoidon tuella oleva Auli Ranta sekä tyttäret Anniina ja Anette nauttivat yhteisistä hetkistä. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Lassi Kaaria, Mikko Nikkinen 10-15_pääjuttu.indd 10 22.8.2016 10:14:16
Paperiliitto 6/2016 | 11 PERHEVAPAA 10-15_pääjuttu.indd 11 22.8.2016 10:14:16
12 | Paperiliitto 6/2016 PERHEVAPAA K ymmenen kuukautta vanha Jenni Vento puristaa pienillä nyrkeillään isänsä etusormia ja tapailee ensimmäisiä askeleitaan. Parasta kuitenkin on, kun isä tempaisee Jennin käsivarsilleen ja nostaa kohti kattoa. Silloin tytön naama sulaa leveään hymyyn. Heikki Vennolle viikot lasten kanssa ovat mahdollisuus, jota hän ei halua jättää käyttämättä. Kun Jenni syntyi, hydrauliikkalaitosmiehenä UPM:n Kaukaan paperitehtaalla työskentelevä Vento piti kolmen viikon isyysloman. Nyt hän viettää loppuja isyysvapaitaan ja pitää siihen päälle vielä kaksi viikkoa kesälomaa. Kotona ovat myös puoliso Laura Pätäri sekä esikoinen, kolmevuotias Neea. Myös Neean ollessa pieni Vento piti kaikki isyysvapaansa. – Näin saan tilaisuuden olla läsnä lasten elämässä aivan eri tavalla, kuin jos tekisin töitä 40 tuntia viikossa, Vento miettii. Jenni konttaa vauhdilla isosiskon perässä pöydän alle. Sitten hän ottaa pöydästä tukea ja nousee tomerin jaloin seisomaan. – Tässä vaiheessa lapsen kehityksessä tapahtuu huimasti kaikkea. Kun Neea oppi kävelemään, soitin Heikille töihin. Ehkä Heikki ehtii nyt nähdä Jennin ensiaskeleet omin silmin, Pätäri toivoo. Letkeitä kesäpäiviä Pätärien ja Ventojen perheessä kesäinen isyysvapaa on myös oiva mahdollisuus viettää aikaa yhdessä. Perhe nauttii hitaista aamuista, kun ei ole kiire mihinkään. Jos on lämmintä, aamukahvit voi kattaa terassille. Sään mukaan mietitään tekemistä. Käydään mökillä, Helsingissä, huvipuistossa. Vento ei halunnut ottaa koko kesälomaa isyysvapaan yhteyteen, sillä hänen työpaikallaan on kesäisin muutenkin vajaa miehitys. Loput kesälomaviikot Vento pitää joskus syksymmällä. – Jonkin verran mielessä pyörii, miten työpaikalla pärjätään. Ajatus on kuitenkin vain omassa päässä. Työpaikalta ei ole tullut negatiivisia kommentteja, Vento kertoo. Pätärin vanhempainvapaa on juuri loppunut ja hoitovapaan hän aloittaa, kun Vennon isyysvapaa loppuu. Isyysvapaan ajan Pätäri pitää vuosilomapäiviä. Sairaanhoitajana työskentelevällä Pätärillä ei ole kiire töihin. Hän aikoo olla hoitovapaalla, kunnes Jenni täyttää kaksi vuotta – aivan kuten Neeankin kanssa. – Töihin paluun jälkeen jatkan osittaisella hoitovapaalla. Isyysvapaat suosittuja 2000-luvulla suomalainen perhepolitiikka on pyrkinyt kehittämään perhevapaita ja vanhempien tasa-arvoa, etenkin isien oikeuksia. Isyysvapaa on nykyään yhteensä enintään 54 arkipäivää eli noin 9 viikkoa. – Isä voi olla kotona yhtä aikaa äidin kanssa 1–18 arkipäivää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiystai vanhempainrahaa. Loput isyysvapaat isä voi pitää, kun vanhempainrahakausi on loppunut – kuitenkin ennen kuin lapsi täyttää kaksi, selvittää ryhmäpäällikkö Johanna Aholainen Kelasta. Aiemmin isyysvapaan jälkimmäisistä päivistä käytettiin nimitystä isäkuukau”Ehkä Heikki ehtii nyt nähdä Jennin ensiaskeleet omin silmin.” ?Isyysvapaalla oleva Heikki Vento saa Jenniltä hymyn. ?Parasta aikaa! Marko Alander suosittelee isyysvapaita muillekin. 10-15_pääjuttu.indd 12 22.8.2016 10:14:17
Paperiliitto 6/2016 | 13 PERHEVAPAA isyysloman kolmessa osassa ja loput isyysvapaat yhtä soittoa kesällä 2015. Kesäkuussa 2015 syntyneen nuorimmaisen kohdalla Alander jäi ensimmäiselle isyysvapaalle viime heinäkuussa. 58 päivän vapaaseen sisältyy myös kesäloma. Loput 24 isyysvapaapäivää hän pitää myöhemmin. Alanderin vaimo Auli Ranta on kotihoidon tuella, joten hän menettää tuen siksi aikaa, kun puoliso on isyysvapaalla. – Tuloissahan nämä vapaat kyllä tuntuvat, mutta lasten kanssa vietettyä aikaa ei voi mitata rahassa. Lapset kasvavat niin nopeasti. On upeaa nähdä ensimmäiset hymyt ja saada ensimmäiset pusut. Suosittelen kaikille, Alander toteaa. Lomapäivistä nipistettiin Vaikka perhevapaita on pyritty kehittämään, niin heikennyksiäkin on tullut nykyisi. Isäkuukausi oli ehdollinen sille, että isä käytti vähintään kaksi viikkoa vanhempainvapaasta. Vuonna 2013 rajoitus poistui ja samalla poistui myös isäkuukausi-termi virallisesta käytöstä. Valtaosa suomalaisista isistä käyttää jotakin isyysvapaata. Kelan tilastojen mukaan 1–18 päivän mittaiselle isyyslomalle jää liki 80 prosenttia isistä. Toisaalta lukema tarkoittaa sitä, että joka viides isä ei pidä minkäänlaista perhevapaata – ei edes isyyslomaa. Isyysvapaalle jää vanhempainrahakauden päätyttyä noin 25 prosenttia isistä. Paperiliitolla ei ole tilastoja perhevapaiden pitäjistä. Tuntuma tehtailla on kuitenkin se, että isät jäävät isyysvapaille aktiivisesti. – Kyllä se on minusta tänä päivänä hyvin yleistä. Meininki on se, että pidetään kaikki ne vapaat, jotka ovat mahdollisia. Joku on joskus jäänyt pidemmäksikin aikaa kotiin lapsia hoitamaan, toteaa Sappi Kirkniemen pääluottamusmies Harri Lindholm. Hymyjä ja pusuja Aamupuurot, nopea lehdenluku, vaipanvaihdot – ja sitten ulos. Näin sujuvat Sappi Kirkniemessä trukkikuskina työskentelevän Marko Alanderin aamut tätä nykyä. Isyysvapaalla oleva Alander nauttii täysin siemauksin päivistä lasten kanssa. Touhua piisaa, sillä esikoistytär Anniina, 2 vuotta 7 kuukautta, on Alanderin mukaan oikea termiitti. Runsaan vuoden ikäinen kuopus Anette päästää vanhempansa suht' helpolla. – Päivät menevät todella nopeasti kotona, yhtäkkiä kello onkin jo 12. Parasta tässä on vapaus, vaikka rutiinit rytmittävätkin päivää. Isyysvapaita voi pitää myös useissa eri jaksoissa – kuten Alander. Esikoistyttären synnyttyä marraskuussa 2013 Alander piti ?Laura Pätärille lapset ovat uraa tärkeämpiä. ?Jenni Vento ottaa ensiaskeleitaan. 10-15_pääjuttu.indd 13 22.8.2016 10:14:18
PERHEVAPAA 14 | Paperiliitto 6/2016 sen hallituksen aikana. Huhtikuussa vuosilomalaissa astui voimaan muutospaketti, joka mukaan äitiys-, isyysja vanhempainvapaan ajalta vuosilomapäiviä kertyy enintään puolelta vuodelta. Aiemmin lomapäiviä kertyi koko ajalta. Oululaisen Heidi Hyvösen sylissä tuhisee muutaman viikon ikäinen tyttövauva. Äitiyden onni on yhtä väkevää kuin seitsemän vuotta sitten, esikoistyttären syntyessä. Hyvösen elämää vuosilomalakimuutos ei hetkauta. – Totta kai aina harmittaa, kun jostain leikataan, mutta mistäpä ei leikattaisi. Minulle muutos ei ole merkittävä, mutta voin kuvitella, että esimerkiksi yksinhuoltajan tilanne on toinen. Hyvösillä mies ei ole jäänyt perhevapaille, sillä hänellä ovat opinnot loppusuoralla ja gradu tekeillä. – Kun mies valmistuu, hän alkaa etsiä töitä. Minut vakinaistettiin helmikuussa, joten itse voin olla levollisin mielin kotona lasten kanssa, kertoo laboranttina Stora Enson tehtaalla työskentelevä Hyvönen. Kotiäiti lähti töihin Työmarkkinajärjestöt pitävät naisten pitkiä perhevapaita ongelmallisina, koska ne pienentävät naisten tuloja ja eläkkeitä. Ne heikentävät myös naisten asemaa työmarkkinoilla. Lisäksi epätasaisesti jakautuvien perhevapaiden kustannukset kasautuvat naisvaltaisten alojen työnantajille. Ruokolahtelainen Piritta Kyyrö palasi elokuun alussa töihin Stora Enson Kaukopään tehtaan laboratorioon vuodesta 2011 jatkuneiden perhevapaiden jälkeen. Pitkän perhevapaan vaikutuksia tuloihinsa ja eläkkeeseensä hän ei ole surrut. – Halusin olla lasten kanssa, sillä he ovat pieniä vain kerran. Kyyrö myöntää, että arki lasten kanssa kotona oli aikamoista härdelliä, joten töihin teki jo mieli. – Nyt tuntuu tosi kivalta olla taas aikuisten kanssa tekemisissä. Ja on ihanaa, kun saa syödä ja käydä vessassa rauhassa. Kyyrö ei alun perin suunnitellut liki viiden vuoden mittaista perhevapaata, mutta toisin kävi. Perheen esikoinen syntyi kesällä 2010 ja Kyyrö palasi töihin heti äitiysloman jälkeen. Toisen lapsen synnyttyä joulukuussa 2011 Kyyrö halusi jäädä kotiin hieman pidemmäksi aikaa. Ja sitten kolmas lapsi ilmoittelikin tulostaan. Kesällä perheen kuopus täytti kolme vuotta ja kotihoidon tuki loppui. – Kotiäitiys oli järkevää jo senkin takia, että pienten lasten hoitoon viemisen ja työn yhdistäminen on haastavaa. Teemme mieheni kanssa molemmat vuorotyötä. Vuodet kotona eivät olleet pelkkää koti– leikkipuisto–kauppa -rumbaa, vaan Kyyröt myös matkustelivat paljon. Viime talvena koko perhe reissasi kolme kuukautta Thaimaassa, Malesiassa ja Singaporessa. Ei kiintiöille Suomalaiset isät jäävät edelleen hyvin vähän vanhempainvapaalle tai hoitovapaalle. Alle kymmenen prosenttia isistä jää hoitamaan lasta kotiin pidemmäksi aikaa. Syinä ovat muun muassa se, että äiti imettää, vakiintuneet käytännöt sekä raha – miehet tienaavat yleensä paremmin kuin naiset. – Emme ole edes pohtineet sitä vaihtoxxxx ? Kuvcis. ”Emme ole edes pohtineet sitä vaihtoehtoa, että minä jäisin kotiin.” ?Paperiliittolaiset miehet pitävät isyysvapaita innokkaasti. Varsinkin kesä on suosittua aikaa. ?Arki lasten kanssa on naurua ja kyyneleitä. 10-15_pääjuttu.indd 14 22.8.2016 10:14:18
PERHEVAPAA Paperiliitto 6/2016 | 15 ehtoa, että minä jäisin kotiin. Rahallinen menetys olisi suurempi, ja lisäksi olen sitä mieltä, että äidin paikka on kotona, sanoo Marko Alander. Kyyröilläkään ei mietitty perhevapaiden jakamista – vaikka mies ansaitsee vaimoaan vähemmän. – Hän ei olisi vain kestänyt, naurahtaa Piritta Kyyrö. Entä onko Pätäreillä ja Vennoilla pohdittu sitä, että kotiin jäisikin isä? – Ei. Mutta, jos Heikki ehdottaisi, niin sitten tietysti keskusteltaisiin. Olisihan se mahdollista sen jälkeen, kun maitobaari on suljettu, Laura Pätäri miettii. Pätäri sanoo, että hän ei oikein ymmärrä työmarkkinajärjestöjen huolta äitien aseman heikentymisestä työmarkkinoilla. – En osaa ajatella niin, että vuodet lasten kanssa kotona olisivat jostakin pois. Lapset ovat tärkeimmät. Toki minun on helppo sanoa näin, koska minulla on vakituinen työpaikka. Pätkätyöläisellä tilanne voi olla toinen. SAK lanseerasi keväällä perhevapaamallin, joka sopisi järjestön mukaan paremmin silpputyöelämään ja vahvistaisi äitien asemaa työmarkkinoilla. Malli toisi joustavuutta perhevapaiden käyttöön ja vanhempainrahaan kolmen kuukauden isäja äitikiintiöt, joita ei saa luovuttaa toiselle perheenjäsenelle. Tähän juttuun haastatellut perheet eivät innostu kiintiöistä, vaan haluavat säilyttää valinnanvapauden. – Lisäjousto vapaiden ajankohdissa olisi hyvä asia. Mutta pakkokiintiöt eivät – kaikilta ei vain onnistu kotiin jääminen täysipäiväisesti lasten kanssa. Mielestäni nykyinen käytäntö on toimiva, Kyyrö tiivistää tunnot. Perhevapaita moneen lähtöön ? Äitiysvapaa alkaa ennen lapsen laskettua syntymä aikaa. Äitiysrahaa saa 105 arkipäivältä (lauantait luetaan mukaan ) eli noin 4 kuukautta. ? Sen jälkeen alkaa noin puolen vuoden mittainen vanhempainvapaa, jolle voi jäädä äiti tai isä. He voivat myös jakaa vapaan. ? Isyysvapaa on enintään 54 päivää eli noin 9 viikkoa. ? Isä voi olla kotona yhtä ai kaa äidin kanssa 1–18 arkipäi vää sinä aikana, jolloin äiti saa äitiys tai vanhempainrahaa. ? Loput isyysvapaat isä voi pitää vanhempainrahakauden jälkeen – kuitenkin ennen kuin lapsi täyttää kaksi. ? Vanhempainvapaan jälkeen vanhempi voi jäädä hoito vapaalle hoitamaan lasta. Kotihoidon tukea maksetaan alle 3vuotiaasta lapsesta. ? Hoitovapaalle voi jäädä äiti tai isä. Vapaan voi myös jakaa. ? SAK:n malli perhevapaiksi: www.sak.fi/perhevapaat Tähtihetkiä Vaikka suomalaisilla onkin vielä matkaa Ruotsin malliin, jossa 25 prosenttia isistä jää pitkille vanhempainvapaille, tarjoaa isyysvapaakin kurkistuksia lapsiperheen arkeen. Parhaimmillaan pääsee todistamaan myös tähtihetkiä, kuten niitä ensiaskeleita. Elokuun alussa Jenni Vento haki taas kerran tasapainoa. Nyt rohkeus riitti ja hän otti kaksi askelta, kunnes sai äidin käsistä tukea. Isä seurasi tilannetta vierestä. Vanhemmat taputtivat innoissaan, ja Jennin ilme kertoi ilosta ja hämmästyksestä: minä kävelen! Tämän jälkeen ihmettä piti kokeilla monta kertaa uudestaan. – Tietysti tuntui hienolta nähdä, kun lapsi lähtee kävelemään. Se on hänelle niin iso asia. Mutta uusien asioiden oppimista tulee koko ajan lisää, sillä sellaista se elämä on, Heikki Vento miettii. ? P ?Ventojen ja Pätärien perheessä ei ole keskustelu siitä, että isä jäisi pidemmälle perhevapaalle. 10-15_pääjuttu.indd 15 22.8.2016 10:14:18
Jari Astilla on laaja tennarikokoelma. VAATEKAAPPI 16 | Paperiliitto 6/2016 16-19_tyyli.indd 16 22.8.2016 10:07:52
Paperiliitto 6/2016 | 17 VAATEKAAPPI ?Jari Asti, UPM Olen käyttänyt koko ikäni tennareita, mutta ”hullu” keräily ja jokapäiväinen käyttö on jatkunut runsaat 10 vuotta. Tykkään tennareista, sillä ne ovat hyvät jalassa. Hankin niitä joka paikasta, mm. nettikaupasta. Käytössäni on itse paranneltu Ikea-hylly, johon mahtuu noin 85 paria tennareita. Arkeen ja juhlaan on omat tennarinsa. Osan tennareista olen myynyt eteenpäin tai antanut veljenpojilleni. Kolmessa laatikossa on harvinaisemmat tennarit, joita en ole käyttänyt ollenkaan. Myös vaimollani ja tyttärelläni on oma tennarivalikoima. Tennarit voi kätevästi pestä pesukoneessa, paitsi tietysti nahkaiset tennarit. Jos pukee päälle punaisen T-paidan, niin jalkaan täytyy vetää punaiset tennarit. Tai jos on musta lippis, niin silloin mustat tennarit.” Jukka Sillanpää, SCA Nokia? ”Vaatetukseni pohjaväri on musta ja ammennan siihen vaikutteita hevikulttuurista. Vaatteiden on tunnuttava hyvältä päällä ja miellytettävä sekä omaa että vaimon silmää. Paperimiehen tyyliä ei voi yleistää, mutta pukeutumisen laajan kirjon yhteneväistävänä tekijänä näkisin käytännöllisyyden. Espanjalaiset New Rock -nahkakengät ovat paljon kevyemmät miltä näyttävät. Niillä voi hyvin liikkua kesät ja talvet. Yksi kenkäpari kestää noin viisi vuotta ja nämä ovat minulla kolmannet laatuaan. Matka töihin on pelkkää alamäkeä, joten joskus saatan lasketella sinne longboardilla. Tällä kertaa käytössäni on mummon vanha pyörä, jota olen hieman muokannut mm. asentamalla lampun sisään ledvalon.” Tyylistä toiseen Jos työkavereita näkee vain työvaatteissa, ei välttämättä tiedä, miten muut pukeutuvat arkisin. Siksi saattaa joskus kuulla lauseen: ”Anteeksi, en tuntenut teitä vapaaajanvaatteet päällä!” Piipahdimme Nokialla ja Valkeakoskella ja selvitimme millaisissa asuissa arkena viihdytään. Teksti Jyrki Liikka Kuvat Miisa Kaartinen Jukka Sillanpää käyttää samoja kenkiä kesät talvet. 16-19_tyyli.indd 17 22.8.2016 10:07:52
18 | Paperiliitto 6/2016 Leila Liehu, Cabassi Oy Valkeakoski ? ”Nuoruudessa jalkaan ängettiin usein äärimmäisen tiukat farkut. Silloin vetoketju vedettiin kiinni hohtimilla. Yritä siinä sitten liikkua. Nykyisin tykkään rennoista vaatteista. Ei saa kiristää, eikä puristaa. Vaatekaappini on kyllä värikkäämpi kuin tämä nyt päälläni oleva asu, sillä tämä ei ole tyypillinen käyttämäni väri. Välillä puen päälle värikästä, riippuu siitä, mihin on menossa. Puseroissa yksi suosikkini on pinkki. Suosin myös punaista, valkoista ja valko-mustaa. Ostan laadukkaita vaatteita, jotka kestävät. Sellaisia, jotka eivät mene heti pilalle, kun niitä pesee. Laatu tietysti maksaa, mutta pitemmän päälle siinä aina säästää.” Tero Jalon en, Cabassi Oy Valkeakoski? ”Viihdyn rennoissa ja väljissä vaatteissa ja olen lenkkari-ihminen kesät talvet. Käytän mielelläni reisitaskuhousuja, myös sellaisia, joissa on maastokuosi. En oikein ole pukuihminen, vaikka kaapissa puku roikkuukin. Suosin tummahkonpuoleisia värejä. Ei mitään räikeää, eikä vaaleita. Lempivärini on musta. Tämmöisen kaksimetrisen ihmisen on joskus vaikea löytää sopivia vaatteita, sillä valinnanvaraa ei hirveästi ole. Hankin kyllä samalla kerralla useammat housut, jos löytyy sopivat, hyvännäköiset ja edulliset. Kenkien kanssa sama juttu, pitäisi löytyä koko väliltä 48?50. Tämä T-paita taitaa olla kokoa XXXXXL ja tätä Thorin vasara -riipusta pidän aina kaulassa.” VAATEKAAPPI ??Lenkkari-ihmiseksi tunnustautuva Tero Jalonen pitää aina riipusta kaulassaan. ??Vaimo vei auton avaimet, joten Hannu Salon yllä on pyöräilyasu. ?Leila Liehu ei tavallisesti pukeudu näin harmaasti. 16-19_tyyli.indd 18 22.8.2016 10:07:54
Paperiliitto 6/2016 | 19 ? Jani Sa lminen, Adara Valkeakoski ”Hankin usein armeijan ylijäämävaatteita, joita saa mm. Varustelekasta ja nettikaupoista. Viimeksi taisin ostaa venäläisen sukellusvenemiehistön hihattoman T-paidan, sellaisen mustavalkoraitaisen voimamiespaidan. En halua mennä valtavirran mukaan. Luonnehtisin tyyliäni puolisotilaalliseksi renttu -tyyliksi. Jos hankkii vaatteita netistä, kannattaa katsoa tarkkaan, että valitsee kookseen eurooppalaisen koon. Jos valitsee paidan aasialaisen koon mukaan, se mahtuisi hyvin vain 8-vuotiaalle pojalle. Tämä T-paita osui kauppareissulla silmään: kolme paitaa kympillä. 2008 Lanzarotella espanjalainen parturi kysyi, saako parran leikata muotoon. Tämä on kätevä, sillä sen voi tarvittaessa itse leikata ilman peiliä!” ?Tatu A hola, UPM Tervasaari ”Laitan tavallisesti päälle, mitä kaapista löytyy. Sellainen vaate, joka on ehjä, käy oikein hyvin. Tykkään käyttää T-paitoja kesät ja talvet. Menen vaatekauppaan vain, jos on pakko mennä. Kesällä käytössä on shortsit, talvella farkut tai collegehousut. Shortsikesä alkaa silloin, kun on sen verran lämmintä, etteivät säärikarvat nouse pystyyn. Pääväri on sininen. Suosin laadukkaita, heavy cotton -jenkkipaitoja. Paperimiesten tyylikirjo on monipuolinen, mutta tyyliniekkojakin löytyy. Vaatteet ovat käyttämistä varten. Joitakin voi käyttää vuositolkulla ja ne käytetään loppuun asti. Joskus vanhat vaatteet katoavat mystisesti – tai sitten vaimo heittää ne roskiin.” ???Hannu Salo, Pyroll Valkeakoski ”Tänään vaimo oli vahingossa ottanut mukaan molemmat auton avaimet, joten kuljin viiden kilometrin työmatkan pyörällä. Siksi yllä on täydellinen pyöräilyasu. Minulla on kahdet lähes samanlaiset mustat lenkkarit ja yhdet valkoiset lenkkarit. Suosin rentoja ja siistejä asuja, sellaisia jokaiseen tilanteeseen sopiva. Ensimmäisen puvun hankin perinteiseltä vaatturilta vuonna 2005. Käyn todella harvoin vaatekaupassa, mutta kun sen aika tulee, niin menen liikkeeseen, jossa on asiantuntevia myyjiä. Suosin mustaa ja harmaata, vaikka se ei olekaan tietoinen valinta. Ne ovat pesun kannalta käteviä, sillä ne kaikki voi kätevästi laittaa samaan pyykkiin.” ? P ??Tatu Aholalle riittää, kun kaapista löytyy ehjä vaate. ?Jani Salmisen vaatetus ei kulje valtavirran mukana. ?Jani Salminen suosii puolisotilaallista renttutyyliä. VAATEKAAPPI ”Menen vaatekauppaan vain jos on pakko.” 16-19_tyyli.indd 19 22.8.2016 10:07:54
20 | Paperiliitto 6/2016 Jatkuvaan käyntiin Teksti Marita Viinamäki V uorotyöläisyys on aina ollut tuttua paperityöläisille, sillä koneellisen tuotannon aikana osa työntekijöistä on aina ollut löysityöläisiä eli tehnyt vuorotyötä. 1800-luSuurin osa paperityöläisistä tekee nykyisin keskey ty mätöntä kolmivuorotyötä. Siihen siirryttiin tehtaissa laajalti varsinkin 1950luvun puolivälin jälkeen. Kauko Sillman / Työväenmuseo Werstas. PAPERILIITTO 110 VUOTTA vun puolella ja 1900-luvun alussa paperikoneella tehtiin töitä yleensä kahdessa 12 tunnin vuorossa. Sunnuntaisin ja juhlapyhinä useimmilla työläisillä oli periaatteessa vapaapäivä ja koneet pantiin seisomaan. Käytännössä oli kuitenkin aivan tavallista, että tehtaanjohto päätti koneiden käymisestä myös sunnuntaisin. Paperiliitto oli heti perustamisensa jälkeen vuodesta 1906 eteenpäin pyrkinyt tärkeimpänä tavoitteenaan ajamaan siirtymistä kahdeksan tunnin työpäiviin ja vuorotyössä kolmivuorojärjestelmään ilman palkanalennuksia. Tähän tavoitteeseen päästiin pysyvämmin vasta vuonna 1917, jolloin 20-21_historia.indd 20 22.8.2016 9:43:55
Paperiliitto 6/2016 | 21 PAPERILIITTO 110 VUOTTA työaikalaki määräsi kahdeksan tunnin työpäivistä. 1950-luvulle tultaessa monet yritykset halusivat lisätä tehtaidensa tuotantoa siirtymällä laajasti seitsenpäiväiseen käyntiin eli keskeytymättömään kolmivuorotyöhön. Aiem min keskeytymätöntä vuorotyötä oli tehty vain osastoilla, joilla sen oli katsottu olevan teknisistä syistä pakottavaa. Tällöin työntekijät tekivät vuoden 1945 työehtosopimuksen mukaisesti 21:tä työvuoroa niin, että kolmen viikon aikana tuli keskimäärin täyteen 48 tunnin viikkotyöaika. Nyt tehtaat halusivat systeemin myös monille muille tehdasosastoille kuin sitä välttämättä vaativille. tiin otettiin mielellään vastaan. Jatkuva vuorotyö merkitsi silti epämukavuutta, epäsäännöllisyyttä ja sitä myöten usein myös terveysongelmia. Lisäksi, jos perheessä oli parikin eri vuorossa työskentelevää paperityöläistä, oli perhe-elämän käytännön järjestelyissä omat ongelmansa. Jatkuvaan käyntiin siirtyminen toi yleisesti työläisten kannalta mukanaan sen hyvän puolen, että alalle alkoi syntyä uusia työpaikkoja. Yksittäisten työntekijöiden ylityöt vähenivät muutoksen myötä. Jatkuva kolmivuorotyö tavallisinta edelleen Nykyään yli 60 prosenttia Paperiliittoon kuuluvista työntekijöistä tekee jatkuvaa kolmivuorotyötä. Sen toteuttamisessa siirryttiin 1970ja 1980-lukujen taitteessa viiden henkilön vuorojärjestelmään. Uusiakin käytänteitä mietitään jälleen. Kahdeksantuntisten järjestelmien sijaan on viime vuosina joillakin työpaikoilla kokeiltu 12 tunnin työvuorojärjestelmää, joka on saanut työntekijöiltä hyvää palautetta. ? P ? Työläisiä lähdössä töistä Varkauden paperitehtaalta 1950-luvun loppupuolella. ? Työmies Vänttinen koneen vierellä Haarlan paperitehtaalla Tampereella mahdollisesti vuonna 1956. Va lo ku va am o Jä ni ks en ko ko el m a / Va rk au de n m us eo n ku va -a rk is to Paperiduunarit näkyville ?Paperiliitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta. Juhlavuotta vietetään Työväen museo Werstaalla Tampereella, Frenckellin vanhan paperitehtaan naapurissa Finlaysonilla. ?Paperityöläisten historiasta kertova näyttely ”Paperiduunarit” avautuu yleisölle 21.10.2016 ja museoon on yleisöllä vapaa pääsy. ?Paperiliitto-lehdessä ilmestyy koko vuoden kestävä juttusarja liiton vaiheista. Tämä on sarjan kuudes osa. Vastustusta ja pitkiä neuvotteluja Työntekijät vastustivat totutuista sunnuntaipäivistään luopumista ja hankalia työaikoja, joita muutos jatkuvaan käyntiin merkitsi. Joissakin tehtaissa johto joutui neuvottelemaan pitkään ja sitkeästi tehtaan ammattiosaston kanssa ennen kuin sai tahtonsa läpi jatkuvaan käyntiin siirtymisestä. Esimerkiksi Kyröskosken paperitehtaalla neuvotteluja asiasta käytiin kuuden vuoden ajan vuodesta 1953 vuoteen 1959. Myös Takon tehtaalla Tampereella neuvoteltiin asiasta kauan 1950-luvulla. Työntekijät pyrkivät paikallisesti neuvottelemaan hyvän rahallisen korvauksen epämiellyttävästä muutoksesta ja työnantajat tulivatkin tässä kysymyksessä vastaan. Monet tehtaat ajoivat jatkuvaan käyntiin siirtymisen 1950-luvulla läpi puoliksi väkisin, tavalla tai toisella. Kuusankosken tehtailla Kymin Osakeyhtiö oli esittänyt jatkuvaan kolmivuorotyöhön siirtymistä vuonna 1949. Aluksi esitys oli koskenut vain joidenkin viikonloppujen aikana tapahtuvaa työskentelyä. Kuusankosken tehtaiden ammattiosastot olivat tiiviissä yhteistyössä keskenään ja torjuivat aina 1950-luvun puoliväliin saakka työnantajan esitykset asiasta. Työnantaja päätti tämän jälkeen anoa työneuvostolta päätöstä asiassa ja niin yhtiö saattoi ilmoittaa paperitehtaiden ja puuhiomon siirtymisestä keskeytymättömään käyntiin. Paikalliset neuvottelut sopimuksesta käytiin ja Kymin paperitehtailla siirryttiin lokakuussa 1956 jatkuvaan käyntiin. Vuoden 1951 työehtosopimuksessa siirtymistä keskeytymättömään löysityöhön helpotettiin sopimalla seitsemän prosentin palkanlisästä systeemiin siirtyville. Vaikka vapaiden sunnuntaiden menetys kirpaisi, niin tulevat toimenpiteet työajan lyhentämiseksi ja rahallinen korvaus kompensoivat työntekijöiden harmia. Oli kuitenkin paikallisista neuvottelijoista kiinni, miten hyviin korvauk siin yksittäisillä työpaikoilla päästiin. Parannuksia löysityöläisten työehtoihin Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä tekevien asemaa pyrittiin 1950-luvun loppupuolella tehdyissä työehtosopimuksissa koko ajan parantamaan, jotta muutos olisi työntekijöille helpompi. Jatkuvasta vuorotyöstä maksettavaa palkanlisää nostettiin vähitellen niin, että vuonna 1959 lisää maksettiin kymmenen prosenttia. Keskimääräistä viikkotyöaikaa myös lyhennettiin vähitellen niin, että se oli vuonna 1959 jatkuvaa kolmivuorotyötä tekeville 42 tuntia. Samalla kolmivuorotyössä siirryttiin tuolloin myös neljän vuoron työjärjestykseen, jossa yhtä vakanssia hoiti neljä henkeä vuorollaan. Työskentely aamu-, iltapäiväja yölöysien jatkuvassa pyörässä oli rasittavaa koko perheen kannalta, joten työajan lyhentäminen 42 tuntiin ja 1960-luvun puolivälissä 40 tunJatkuvasta vuorotyöstä maksettavaa palkanlisää nostettiin vähitellen. 20-21_historia.indd 21 22.8.2016 9:43:55
?Insinööriksi. Laura Warjus oppii parhaiten tekemällä itse. 22 | Paperiliitto 6/2016 Teksti Päivi Ketolainen, Eeva Eloranta-Jokela J utta Suomalainen, 23, muistaa kirkkaasti sen alkukesän päivän, jolloin hän meni ensimmäistä kertaa paperitehtaalle kesälomittajaksi. Työpiste sijaitsi vitoskoneen leikkurilla Jämsänkoskella. – Minulla ei ollut mitään hajua siitä, mitä pitää tehdä. Vähitellen työ neuvoi tekijäänsä. Vakituinen henkilöstö tuki mielellään nuorta kesäduunaria. Nyt Jutta on tekijänainen, sillä takana on pian neljä kesää lomituksia UPM:n Jokilaakson tehtailla. Työ ei ole käynyt yksitoikkoiseksi, sillä tehtävät ovat vaihdelleet kesästä toiseen. Tänä kesänä Jutta on ollut tarvikemies. Hylsyjen sahaaminen käy häneltä jo rutiinilla. Jääkiekkoa harrastavalle fyysinen työ onkin mieluista, melkein treeniä. – Haba kasvaa, kun hylsyjä nostelee. Kävelyäkin tulee aika paljon työvuoron aikana, hän hymyilee. Perehdyttäen alkuun Lomittajan kesäkausi alkaa aina perehdytyksellä. Työturvallisuuteen on kiinnitetty Jutan työpaikalla Kaipolassa tänä kesänä erityistä huomiota. Turvallisuusseikkoja korostaa myös Jutan esimies, vuoromestari Jarkko Mäkelä. – Perehdytys tapahtuu kaikille lomittajille ensin yleisesti ja sen lisäksi jokaisella työpisteellä vielä erikseen, hän kertoo. Eikä tyhmää kysymystä ole Mäkelän mukaan olemassakaan. Aina on parempi kysyä kuin katua. – Eihän kukaan voi olettaa, että uusi tulokas tietäisi ja osaisi heti kaiken. Siksi kehotan kysymään rohkeasti, jos jokin asia askarruttaa. Toinen toistaan neuvoen hommat sujuvat. Mäkelä kertoo, että vakituiset työntekijät ottavat lomittajat vuosi vuodelta paremmin vastaan. Kiristyneiden resurssien myötä on huomattu, etteivät lomittajat lennähdäkään automaattisesti kesän tullen työmaalle. Siksi kesätyöntekijät ovat voimavara, jota pitää vaalia. Vuoron ainoa nainen Jutta on ollut tänä kesänä vuorossaan ainoa nainen. Ensi alkuun hän mietti mielessään, miten pärjäisi miesporukan keskellä. Arkuus haihtui nopeasti, sillä työkaverit kohtelivat häntä asiallisesti. – Tauoilla tietysti höpötellään ummet ja lammet. Enimmäkseen miesten puheet liikkuvat autoissa ja sen sellaisessa. Joskus heitän väliin naisellisempia shoppailujuttuja, mutta eivät he niistä innostu. Apua ja neuvoa hän saa kuitenkin aina, kun sitä tarvitaan. Lomittaja tuntee itsensä tasaveroiseksi konkareiden joukossa. Jutta sanoo pärjäävänsä työmaalla loistavasti, kunhan muistaa ottaa työn työnä ja pitää mukana rennon asenteen. – Yövuoron väsymyksen keskellä jutut saattavat lähteä laukkaamaan, mutta minä heitän vitsiä samalla mitalla takaisin. Evästä pitää olla Usean kesän jälkeen työ on tullut tutuksi. Vuoron alkaessa Jutta ottaa selville, mikä on koneella tilanne. Hän vaihtaa kuulumiset lähdössä ole vien työ”Kesätöissä näkee oikeasti omin silmin, mitä tämä työ on.” KESÄTYÖ ?Opettajaksi. Jutta Suomalaisella on takanaan neljä kesää töissä paperitehtaalla. Lomitustyö tehtaalla antaa kokemusta ja tienestiä. Jutta Suomalainen oli tänä kesänä tarvikemies. Suvi-Tellervo Kela työskenteli labrassa. Kesän opit ?Insinööriksi. Laura Warjus oppii parhaiten tekemällä itse. kuvat autoissa ja sen sellaisessa. Joskus heitän väliin naisellisempia shoppailujuttuja, mutta eivät he niistä innostu. Apua ja neuvoa hän saa kuitenkin aina, kun sitä tarvitaan. Lomittaja tuntee itsensä tasaveroiseksi konkareiden joukossa. Jutta sanoo pärjäävänsä työmaalla loistavasti, kunhan muistaa ottaa työn työnä ja pitää mukana rennon asenteen. – Yövuoron väsymyksen keskellä jutut saattavat lähteä laukkaamaan, mutta minä heitän vitsiä samalla mitalla takaisin. Evästä pitää olla Usean kesän jälkeen työ on tullut tutuksi. Vuoron alkaessa Jutta ottaa selville, mikä on koneella tilanne. Hän vaihtaa kuulumiset lähdössä ole vien työtyö on.” Ee va Elo ra nta -Jo ke la 22-23_kesätyö.indd 22 19.8.2016 14:00:51
Paperiliitto 6/2016 | 23 ??? Työvaiheisiin on saatu hyvät opit. ?? Joonas Kiiala on tyytyväinen pestiinsä. ? Laborantiksi. Suvi-Tellervo Kelan ala tuntuu omalta. KESÄTYÖ kavereiden kanssa ja kysyy, tarvitseeko hänen esimerkiksi tuoda jotain yläkertaan tullessaan. – Sitten hommiin. Taukoja pidän, kun siltä tuntuu ja nälkä tulee. Pelkällä kahvilla Jutta ei sinnittele edes yövuoroa. – Yölläkin syön yhden lämpimän aterian. Minulla on eväät mukana. Tyypillisiä eväsruokia ovat jauheliha-makaroni-pata tai kana ja riisi. Jutta on sopeutunut vuorotyöhön. Aamuvuoroa edeltävänä iltana nukkumaan on mentävä yhdeksältä. Yövuorojen jälkeinen kuuden päivän vapaa tuntuukin jo pieneltä lomalta, jolloin voi nauttia kesästä. Liikunnallinen Jutta on kokeillut Pokemon go -peliäkin. – En ole tosin tarkastanut, onko niitä täällä tehdasympäristössä. Isona luokanopettajaksi Jutta opiskelee Jyväskylän yliopistossa opettajan ammattiin. Valmistuminen on tähtäimessä kolmen vuoden kuluttua. Silloin hänestä tulee luokanja liikunnanopettaja. – Kesätyö merkitsee minulle paljon. Ansioilla pystyn talven opiskelemaan. Sekä Jutan isä että pappa ovat hankkineet elantonsa Jämsänkosken tehtaalta, joten oli luontevaa, että Juttakin haki tehtaalta kesätöitä. – Täällä unohdan opettajaroolini kokonaan. Vain ihan pikkuisen on joskus tullut mieleen, että pitäisi opettaa työkavereita, hän kuittaa. Hän on ehtinyt tehdä jo opettajan sijaisuuksiakin, joten kokemuspohjaa eri ammattien vertailulle on: – Opettajan työ kulkee ajatuksissa mukana kotiinkin, mutta tehdas jää taakse, kun laittaa työvuoron jälkeen oven kiinni. Tulevaa alaa hän ei aio vaihtaa. – Olen halunnut opettajaksi pienestä asti. Se on minun haavetyöni. Kesätyöt tehtaalla antavat kuitenkin eväitä myös opettajan työhön. Erityisesti täällä kasvaa ihmistuntemus. Ammattikuva vahvistuu Paperiliitto-lehti haastatteli keväällä SuviTellervo Kelaa, 25, joka opiskelee Jämsän ammattiopistossa laborantiksi. Hän sai kesätöitä Kaipolan tehtaan paperija massalaboratoriosta. Suvi-Tellervon on sujunut ”oikein kivasti”. – Olen tehnyt laboratorion perustyötä päivätyönä ja saanut runsaasti työkokemusta. Sitä juuri halusin saadakin, hän kertoo. Jalka sujahti oven väliin, kun Suvi-Tellervo oli keväällä työssäoppimisjaksolla Kaipolan tehtaalla. Työkaverit pistivät merkille, että hommat hoituivat vastuulliselta harjoittelijalta hyvin. He alkoivat yllytellä häntä hakemaan kesätyöpaikkaa tehtaalta. Niin hän myös teki. Kesäkuun puolivälissä alkoi lomitusjakso, joka on jatkunut elokuun lopulle. Kesätyö on vahvistanut Suvi-Tellervon tulevaisuuden suunnitelmia. – Tähtäimessä on saada töitä teollisuuden puolelta, hän sanoo. Aiemmalta ammatiltaan hän on lähihoitaja. Työtä laboratoriossa hän pitää hoitotyötä kevyempänä, ja myös paremmin palkattuna. Syksyn opintoihin antaa lisäpotkua tieto siitä, että työpaikka saattaa olla ihan nurkan takana. – Jos saisin opinnot valmiiksi jo maaliskuussa, saattaisi löytyä saman tien sijaisuus, hän haaveilee. Työ auttaa työhön Odottelu valvomossa päättyy. Valmis tampuuri on siirretty paperikoneelta leikkurille. Kesätyöntekijä Laura Warjus lähtee valvomosta työparinsa Joonas Kiialan kanssa ottamaan vastaan uutta erää voimapaperia. Mikkelistä kotoisin oleva Warjus valmistuu parin vuoden sisällä biotuoteja prosessitekniikan insinööriksi. Vuosi sitten hän oli kesätöissä Simpeleellä kartonkitehtaalla, tänä vuonna Tervasaaressa BilllerudKorsnäsillä. – Kesätöissä näkee oikeasti omin silmin, mitä tämä työ on. Ainakin minulle on tärkeää päästä tekemään ja kokemaan työ itse. Ja kun on kokemusta, saa paremmin töitä myöhemminkin, uskoo Warjus. Työkokemuksen lisäksi Warjus uskoo, että tulevissa työnhauissa on hyötyä myös yhdestä Kiinassa vietetystä lukuvuodesta. Syksyn tullen jatkuvat opinnot Tampereella. Lempäälässä asuva Kiiala on ollut määräaikaisena työntekijänä joulusta lähtien. Hän valmistui paperitekniikan insinööriksi vuonna 2014. Koulutusta vastaava työpaikka tuntuu olevan kiven alla. – Ajat ovat tiukentuneet. Olen kuitenkin näitä määräaikaisuuksia saanut, Kiiala toteaa. Sekä Warjus että Kiiala tuntevat saaneensa hyvän perehdytyksen eri työvaiheisiin. Myös työporukkaan heidät on otettu hyvin mukaan. Ensi kesänä kumpikaan ei tähän valvomoon enää töihin palaa, sillä konelinjan toiminta loppuu syyskuussa. ? P Eeva Eloranta-Jokela Pä iv i Ke to la in en Eeva Eloranta-Jokela Henry Moilanen 22-23_kesätyö.indd 23 19.8.2016 14:00:52
24 | Paperiliitto 6/2016 Teksti Sari Kangas Kuva Jukka Koskinen T yöhaastattelussa minulta kysyttiin, osaanko käyttää tablettia. Samalla hetkellä päätin ostaa sellaisen älypuhelimen ja pöytäkoneen jatkoksi. Käsitän hyvin miksi, koska historiaan perehtyminen on auttanut minua ymmärtämään itseä, ihmisiä ja nykypäivää. Historia on täynnä mullistuksia, ja digitalisaatio on yksi meidän aikaamme pyörittävä mullistus. Mullistuksissa ihmiset toimivat, koska pelkäävät toimeentulonsa tai selviämisensä puolesta. Pakolaiseli kansainvaellukset ovat historiallisesti toistuvia mulHistoriaan perehtyminen auttaa Kari Huovilaa ymmärtämään tabletin käyttöä. Tarzan, Väinö Linna ja Columbo ovat olleet osa maailmankuvan rakentamista. K orttelin päästä kotoani, kahden talon välisellä kujalla on varsinainen palvelukeskittymä. On silityspoikaa, pesu-wallahia sekä ikkunanpesijää. Heidät kaikki voi palkata tekemään kaikenlaisia pieniä askareita kotona alle euron tuntihintaan. Ompeluhommia hoitaa kohta kahdeksankymppinen Kishoor, joka on elämänsä aikana nähnyt paljon. Hän istuu kujalla vanhan polkuompelukoneensa kanssa satoi tai paistoi. Kishoor tekee hommansa vapisevin käsin, mutta huolellisella ammattitaidolla. Vetoketjun saa vaihdettua viidelläkymmenellä eurosentillä, housunlahkeet lyhennettyä samalla summalla. Bisnestä on aina, tosin kesällä on hiljaisempaa kun alueen ulkomaiset perheet lähtevät lomille. Kishoorille ja muille kujan pienyrittäjille maksetaan tietenkin käteisillä, kuinkas muuten? Melkein kaikki arjen pikku asiat hoidetaan Intiassa käteisellä, mutta ei ole lainkaan tavatonta maksaa isojakaan ostoksia, kuten autoja tai jopa asuntoja käteisillä. Riihikuivaa haalitaan muutenkin. Keskiluokkaisilla on tapana kotona pitää valtavia nippuja rahaa, vähintäänkin muutama tuhat euroa, pahan päivän varalle. Maan harmaa talous on valtava. Intiassa arviolta vain muutama prosentti 1,3 miljardista ihmisestä maksaa veronsa. Sadat miljoonat tekevät töitä pimeästi päiväpalkalla ilman minkäänlaista työturvallisuutta tai virallista rekisteröintiä. Sosiaaliturvaa ei tunneta. Lomia ei juuri harrasteta, paitsi ehkä Diwalin eli hindujen joulun aikaan, jolloin on tapana olla perheen parissa muutama päivä. Kaikki on työnantajan armollisuudesta kiinni. Vain harva maksaa työntekijälle, jos tämä sairastuu, koska aina löytyy uusia halukkaita päiväpalkalla töihin. Muuttoliike kaupunkeihin on valtava. Delhiin muuttaa joka päivä arviolta tuhat ihmistä työn perästä rutiköyhistä Haryanan ja Biharin maakunnista. Jos Kishoorilta kysyy eläkkeestä tai työttömyysturvasta, hän katsoo ihmeissään kysyjää. Poika Mumbaista kuulemma lähettää kerran vuodessa vähän rahaa, muuten on pärjättävä omillaan. Kishoor unelmoi vain yhdestä asiasta. Pysyvästä työpaikasta, jossa olisi säännölliset tulot. Vielä ei ole hänen mukaan liian myöhäistä. Miten hän muutenkaan tulisi toimeen vanhoilla päivillään? Kishoorin unelman jakavat monet sadat miljoonat intialaiset. ? P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Unelmana pysyvä työpaikka MAAILMALTA Pia Heikkilä Kirjoittaja on Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. Lomia ei juuri harrasteta. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi . PARASTA ELÄMÄSSÄ Mullistuksissa yritetään pärjätä 24-25_tulevaisuuden_tehdas.indd 24 22.8.2016 9:40:02
Paperiliitto 6/2016 | 25 listuksia. Ihmiset lähtevät liikkeelle turvatakseen selviämistään ja toimeentuloaan. Kohdemaissa ihmiset reagoivat, koska pelkäävät menettävänsä jotain omastaan. Mullistuksia eivät yksittäiset henkilöt voi hallita, niissä vain yritetään pärjätä. Vaikka historiankirjoitus on pitkälti voittajan historiaa, sen lukeminen auttaa näkemään, että asioissa on useita puolia. Siitä on ollut minulle hyötyä poliittisessa päätöksenteossa. Olen osannut ottaa asioista selvää. Suomalaisten onni on, että Väinö Linna kirjoitti Täällä pohjan tähden alla -teoksen 1950-luvulla. Sisällissodan aikalaisia oli vielä hengissä, ja häviäjätkin saivat äänensä kuuluviin. Perspektiivi laajeni. Opin lukemaan 5-vuotiaana. Kun suurin osa opetteli ensimmäisellä luokalla tavaamaan, minä luin Tarzan, apinain kuninkaan. Lukeminen ei ole pysähtynyt. Historian lisäksi etenkin klassikot ja jännityskirjallisuus kiinnostavat. Ei ole rentouttavampaa kuin dekkarin luku mökin aurinkotuolissa. Juonihan se imaisee mukaansa, mutta ihmiskuvauskin koukuttaa. Yhdistin jo Rikoksen ja rangaistuksen ensimmäisellä lukukerralla murhaa tutkivan poliisin Columbon esikuvaksi. ? P Pyhtäällä asuva Kari Huovila oli super kalanterin hoitaja Myllykos ken pape ritehtaan PK7:lla. Teksti Marjaana Lehtinen M etsä Groupin investointi 19 500 asukkaan Äänekoskelle näkyy myös tehtaan porttien ulkopuolella. Teitä ja rautatietä rakennetaan, liikeja asuinrakennuksia nousee kiivaaseen tahtiin. Ihmisiä kuhisee kaduilla, kaupoissa ja ravintoloissa isompien kaupunkien malliin. Jättihanke toi piristysruiskeen kuntalaisille ja elinkeinoelämälle. – Suurin muutos on ollut henkinen. Entinen passiivinen ja jopa negatiivinen ilmapiiri on muuttunut positiiviseksi ja optimistiseksi, myhäilee Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen. Tehdasprojekti vaikuttaa välillisesti metsäteollisuudesta 1890-luvulta lähtien eläneen kaupungin tulovirtaan. Se näkyy jatkossa kasvaneina yhteisöja kunnallisverotuloina, kun tehtaan vanavirrassa syntyy uusia yrityksiä ja työpaikkoja. – Hanke on meille enemmän kuin lottovoitto, pikemminkin tuhat lottovoittoa. Kaupunkiin on jo nyt perustettu uusia yrityksiä, ja toisista neuvotellaan koko ajan. Osa niistä liittyy biotalouteen, osa ei. Myös Metsä Woodin kesäkuinen ilmoitus uudesta koivuviilun sorvausja kuivauslinjasta Äänekoskelle otettiin ilolla vastaan. Työpaikkoja odotellessa Äänekosken työttömyysprosentti hipoo 18:aa. Tilanne on jo hieman kohentunut vuodenvaihteesta, mikä antaa viitteitä tulevasta. – Odotukset biotuotetehtaan työllistämisvaikutukselle ovat suuret, vaikkei varsinainen sellunkeitto tarjoakaan uusia paikkoja. Sen sijaan tehtaan arvoketjun on arveltu tarjoavan noin 1 500 uutta työpaikkaa lähinnä logistiikassa ja puunkaadossa 140 kilometrin säteellä, Tuononen kertoo. Biotuotetehtaan sivuvirtoja hyödyntävien yritysten odotetaan työllistävän ainakin muutamia kymmeniä. Metsä Group on alustavasti puhunut noin kahdeksasta yrityksestä, joista kolmen kanssa sopimukset on julkistettu. ? P . Biotuotetehtaan rakentaminen laittoi Äänekosken sykkimään. Tuhat lottovoittoa Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin vaiheita. TEHDAS NOUSEE Näkymä Äänekosken tehtaalta sooda kattilan katolta 19.8. biotuotetehdas.fi Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. Mullistuksissa yritetään pärjätä 24-25_tulevaisuuden_tehdas.indd 25 22.8.2016 9:40:03
26 | Paperiliitto 6/2016 HIOMO Teksti Sari Kangas P ienellä työpaikalla työsuojelusiat hoituvat parhaimmillaan nopeasti ja yhdessä tuumaten. – Meidän yksikkömme on niin pieni, että jos jotain on, pyrimme käymään sen heti läpi, kertoo työsuojeluvaltuutettu Jari Eklund, joka työskentelee tuotantotyöntekijänä leppävirtalaisessa Wellman Pakissa. Aaltopahvista laatikoita ja muita pakkaustarvikkeita jalostavassa yrityksessä työskentelee vain 7,5 työntekijää, joista tuotannossa 5. – Maanantaisin meillä on tuotantopäällikön vetämä palaveri, jossa on paikalla koko henkilöstö. Samalla luottamusmies ja minä voimme tuoda esiin ajankohtaisia asioita. Työsuojelurintamalla on ollut rauhallista, ja esimerkiksi työtapaturmia ei ole ollut nimeksikään. – Koneiden turvalaitteita pidän silmällä koko ajan ja muistuttelen työntekijöitä turvavälineiden käytöstä. Vaikka kuulosuojaimet on otettu tosin hyvin käyttöön nyt, kun niissä on radiotkin, niin aina joskus ne unohtuvat. Viimeisen vuoden ajan Eklund on yrittänyt puhua työnantajalle ennaltaehkäisyn tärkeydestä ja saada työpaikalle liikuntaseteleitä. Nyt konsernin talouspäällikkö on luvannut ottaa asian esille isossa pöydässä, ja toiveita on, että pyynnöt vihdoin kuullaan. – Työssämme on paljon nostoja ja kiertoliikkeitä, jossa rasittuvat erityisesti tukielimet – kädet, hartiat, olkapäät. Olen yrittänyt työnantajalle selittää, että kun liikuntaseteleihin vähän satsaisi, se maksaisi itsensä nopeasti takaisin. Pääluottamusmies Timo Kauppinen halusi tietää, onko Eklund kokenut syrjintää tai painostusta työsuojeluasioissa. – En ole. Vuoropuhelu toimii, vaikka hankaluuksiakin on. Eklundin kysymys seuraavalle haastateltavalle: Miten olet onnistunut tehtävässäsi? ? P Tavoitteena liikuntasetelit Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Jari Eklund ? Työsuojelu valtuutettu Well man Pakissa Leppävirralla. ? Wellman Pak on Mercamerin tytäryhtiö. ? Yrityksessä 5 tuotantotyön tekijää. ? Ei erillistä tsv aikaa Jari Eklundin työpaikalla on vähän tapaturmia. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Kimmo Nurminen H odareita ja mansikkakakkua maisteltiin festariteltassa puhallinorkesteri Power Brass Girlsien tahtiin. Musiikillisen makuhetken lisäksi liiton kesäisillä 110-vuotissyntymäpäivillä Valkeakoskella esiintyivät mentalisti Pete Poskiparta ja Annala&Saik konenduo. Tilaisuuden juonsi Eppu Salminen. Kuusankoskelainen Kati Tähti piti erityisesti Marko Annalan ja Tuomo Saikkosen esityksestä. Musiikkitapahtumassa Tähti on käynyt useasti aiemminkin. – Täällä on omanoloista yleisöä. Tapahtuman yhteydessä tulee juteltua myös muilta paperiliittolaisilta työpaikalta tulevien kanssa, Tähti kertoo. Paperiliitto tarjosi jäsenille festarilauantaille sisäänpääsyn ilmaiseksi. Paperiliitto näkyi myös tapahtumakadulla yhdessä Metallin, TEAMin ja Puuliiton kanssa. Moneen makuun Antti Gren Lappeenrannasta piti hyvänä, että Paperiliiton juhlavuoden tapahtumissa on monipuolisuutta. – Tykkimäki-päivä kesäkuussa oli oikein onnistunut perhetapahtuma ja synttärit musareilla taas niille, joita ei huvipuisAkustista heviä ja mieltä hämmentäviä temppuja tarjosi Paperiliitto omissa synttärijuhlissaan Työväen Musiikkitapahtumassa. Liitto juhli Musareilla ”Vuoropuhelu toimii.” 26-27_hiomo.indd 26 22.8.2016 17.28.27
to välttämättä kiinnosta. Nämä musarit ovat mukavalla tavalla hieman erilainen festari, jossa näkee tuttuja, joita ei muilla festareilla välttämättä näe, luonnehti Gren. Lauantaina tehtiin Työväen Musiikkitapahtuman yhden päivän ennätys kokonaiskävijämäärällä 25 000. Tehtaan pilli soi Valkeakoskella ensi vuonna 27.–30.7.2017.? P Paperiliitto 6/2016 | 27 HIOMO Liitto juhli Musareilla ?Kati Tähti lähti tapahtumaan ammattiosastoporukan mukana. ? Amelia Kauranen avusti Pete Poskipartaa narutempussa. Tiara oli maalattu Paperiliiton teltalla edellispäivänä. Ensimmäistä kertaa Musiikkitapahtumaan osallistuneet Leenamaria Ikonen Jyväskylästä ja Kari Koskinen Jämsänkoskelta aloittivat päivän maistelemalla liiton synttäritarjoiluja: hodareita ja mansikkakakkua. Antti Gren osallistui Työväen Musiikkitapahtumaan mielellään. Mokoma-yhtyeen Marko Annala lauloi Paperiliiton synttäreillä. to välttämättä kiinnosta. Nämä musarit ovat mukavalla tavalla hieman erilainen festari, jossa näkee tuttuja, joita ei muilla festareilla Lauantaina tehtiin Työväen Musiikkitapahtuman yhden päivän ennätys kokonaiskävijämäärällä 25 000. Tehtaan ?Kati Tähti lähti tapahtumaan ammattiosastoporukan mukana. ? Amelia Kauranen avusti Pete Poskipartaa narutempussa. Eeva Eloranta-Jokela OSASTOT 54 VUOTTA Naiset pois yötöistä Elokuisena viikonloppuna 1962 Paperiliiton naisten neuvottelupäivillä keskeisiä aiheita olivat samapalkkaisuus ja naisten yötyö. Samapalkkaisuuden eteneminen näytti lupaavalta, sillä maan hallitus oli antanut eduskunnalle esityksen rati? oida Kansainvälisen Työjärjestön sitä koskeva suositus työlainsäädäntöön. Edessä olisi kuitenkin vielä työtä, ennen kuin soveltaminen ulottuisi työehtosopimuksiin ja työpaikoille. Paperialalla polttava aihe oli naisten yötyökielto, joka astuisi voimaan vuoden 1964 alusta. Huolena oli, pääsevätkö yötyöstä vapautuvat naiset sijoittumaan muihin tehtäviin. Yötyö ei vetänyt puoleensa, mutta työpaikka oli välttämättömyys. ? P Paperiliittolehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 Lohjan osasto 47 Lohjan vanhimman ammattiosaston 110-vuotisjuhla lauantaina 8.10. klo 17–24 Lohjan työväentalolla. Ilmoittautuminen 15.9. mennessä Kompassissa aukioloaikana ti, ke ja to 12–16. Osallistumismaksu 10€/jäsen/avec. Lisätiedot 0456711494/Sami ja www.osasto47.net. Tampereen osasto 4 Osastomme eläkeläiset ja työttömät: tapaamiset kahvin ja seurustelun merkeissä jatkuvat joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 12 ammattiosaston tiloissa, Näsilinnankatu 22 A, 5. kerros. Aloitamme 29. syyskuuta. ”Hyvä, että Paperiliiton juhlavuoden tapahtumissa on monipuolisuutta. ” 26-27_hiomo.indd 27 22.8.2016 17.28.30
28 | Paperiliitto 6/2016 Teksti ja kuvat Eeva Eloranta-Jokela J aalassa sijaitseva Paperiliiton lomakeskus tarjoaa uimarannan ja vaunualueen lisäksi mahdollisuuksia veneilyyn ja metsäretkiin. Lasten iloksi paikalla on myös leikkipuisto ja trampoliini. – Ranta on hyvä lapsille. Meiltä Lahdesta on Puralaan matkaa tarkalleen 78 kilometriä. Sen voi ajaa vaikka tullakseen saunaan ja uimaan. Talvella on avanto, pumppu pitää sen auki, kiittelee Merja Heittola. Puoliso Markku Heittola istuu asuntovaunun edessä markiisin alla lukemassa seuranaan lapsenlapsista Aleksi ja kääpiöpystykorva Hippe. Alina tekee lähistöllä kärrynpyöriä trampoliinilla. Heittolat käyvät asuntovaunuineen Puralan lisäksi Törmälässä Kuusamossa. Siellä he viettivät äskettäin yhden heinäkuisen viikon. Markku Heittolan mielestä myös Törmälä on hieno paikka. Sieltä löytyy läheltä luontoelämyksiä ja vaelluskohteita, kuten Kitka-järvi, Kiutaköngäs ja Karhunkierros. Lounas valmistettiin tänään huoltorakennuksen keittiön hellalla. Jälkiruoaksi oli pakastimeen käyty ostamassa jäätelöt lähimmästä kaupasta. Kauppa sijaitsee Verlan idyllisessä ruukkikylässä, jonne ajaa noin vartissa. Liivit päällä veneeseen Heittolan lasten uimaseurana ovat kotkalaisten Nikkisten lastenlapset Mirjam ja Rebecca. Lounastauonkin perheet pitävät yhtä aikaa. Ruuan jälkeen ukki Juha Nikkinen hakee lainaksi Puralan omat pelastusliivit, sillä seuraavaksi lähdetään järvelle soutelemaan. Veneitä on rannalla useita, joten tyPuralassa pulikoitiin Aurinko paistaa lähes pilvettömältä heinäkuun taivaalta ja lämpömittari näyttää hellelukemia Paperiliiton lomakeskuksessa Puralassa. Laiturilla on vilskettä, kun lapset hyppivät järveen uimaan. ?Juha Nikkinen lähti lastenlastensa kanssa souturetkelle Puralan rannasta. Sisarukset Aleksi ja Alina nauttivat uimisesta. ?Merja ja Markku Heittola söivät Aleksin ja Alinan kanssa lounasta yhteiskäytössä olevalla terassilla. 28-29_hiomo_uus.indd 28 22.8.2016 17.12.29
Paperiliitto 6/2016 | 29 HIOMO töt voivat valita mieleisensä, istuinpehmusteilla tai ilman. Kolmivuotias Rebecca on ensimmäistä kertaa veneessä ja hieman jännittää, vaikka isosisko Mirjam istuu vieressä. Myös yökyläily Puralassa isovanhempien kanssa on uusi kokemus. Pian jännitys unohtuu ja huomio kiinnittyy sorsaperheeseen, joka ui veneen viereen. – Käymme Puralassa 10–15 kertaa kesässä ja täällä on vietetty 10 juhannusta. Viime juhannuksen olimme pitkästä aikaa Törmälässä, siellä olemme käyneet 30 vuotta. Aloitimme käymällä moottoripyörällä tai autolla, ja on siellä oltu teltassakin yötä, kuvailee Juha Nikkinen. Tänä vuonna Törmälä toimi yhtenä etappina Nikkisten matkalla asuntoautollaan Norjaan. Juha Nikkistä ihmetyttää, ettei kävijöitä ole Puralassa aurinkoisena päivinä enemHIOMO Aika ja paikka: Lauantaina 8.10.2016 klo 17.00–00:00 Lohjan työväentalo Ohjelma: Tervetuliaismalja, puheenjohtaja · Juhlapuhe, Paperiliitto · Buffet-illallinen ruokajuomineen · Esitys Hovimuusikko Ilkka · Kakkukahvit · Tanssimusiikkia Vesa Haaja & Agents Omavastuu: 10 €/ osallistuja, joka maksetaan ilmoittautuessa käteisellä (maksua ei palauteta). Paikkoja rajoitetusti Ilmoittautumiset: 15.9.2016 mennessä KOMPASSIssa. Yritystalo Business Lohja Nummentie 12–14, huone 258. Sisäänkäynti alapihalta Joukahaisenkadun kautta aukioloaikoina ti, ke, to klo 12–16. Avec-tilaisuus, tervetuloa! Lisätiedot: Sami Heinonen-Turkia 045-6711494 Lohjan vanhin ammattiosasto täyttää 110 vuotta Sudokun ratkaisut sivulta 31 S AK julkistaa haettavaksi vuoden 2016 Duunari-stipendin työelämän nuorelle osaajalle, joka on esimerkillisellä aktiivisuudellaan osoittanut duunarihenkeä ja nostanut oman alansa ammatillista arvostusta. Stipendi on 1 000 euron suuruinen ja se luovutetaan SAK Nuorten seminaarissa 29.10.2016. Stipendin saaja on: ? Hankkinut oman alansa ammattitutkinnon ? Ylpeä omasta ammatistaan ? Toiminut omalla esimerkillään alansa arvostuksen nostamiseksi ? Toiminut aktiivisesti esim. ammattiyhdistysliikkeessä, opiskelijajärjestöissä tai oman työpaikkansa luottamustehtävissä, tai on muuten osoittanut yhteiskunnallista aktiivisuutta ? Edistänyt ammatillista järjestäytymistä. Onko sinulla mielessä oma ehdokkaasi? Toimita meille vapaamuotoinen ehdotus perusteluineen 23.9.2016 mennessä osoitteella: SAK ry, Duunaristipendi/Auli Keskinen, PL 157, 00531 Helsinki tai auli.keskinen@sak.fi. Hakemuksesta tulee ilmetä: ehdokkaan nimi, ikä, tutkinto ja/tai ammatti, kotipaikka, työpaikka, ammattiliitto sekä mahdolliset luottamustoimet tai muu aktiivisuus. Lisätiedot: Tatu Tuomela, p. 040 534 0577 tai tatu.tuomela@sak.fi SAK:n Duunari-stipendi Nro 7 Aineisto...................14.9. Ilmestyy....................30.9. Nro 8 Aineisto...................12.10. Ilmestyy .................28.10. Nro 9 Aineisto....................9.11. Ilmestyy ..................25.11. Nro 10 Aineisto....................7.12. Ilmestyy...................23.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2016 pää. Tilaa on yöpyjille olisi sekä vaunualueella että päätalossa ja kesäisin käytössä olevissa tunnelmallisissa aitoissa. Lähellä asuvat jäsenet poikkeavat rannassa uimassa päiväseltään. – Saunat lämpenevät kolmelta, silloin saattaa tulla enemmän väkeä, arvioi Nikkinen. Nykyistä käyntimaksua hän pitää sopivana ja arvostaa sitä, että Paperiliitolla on omia lomapaikkoja, joissa puitteet ja varusteet ovat kunnossa. Yöpyminen maksaa vaunualueella per paikka tai huoneistossa per perhekunta 10 euroa vuorokaudelta. Sirkku Nikkinen suosittelisi Puralaa etenkin lapsiperheille ja toivoo, että yhä useampi jäsen huomaisi etua käyttää. Juha Nikkinen ei kaipaa lomapaikkoihin sen kummempaa tekemistä, riittää, että vaan on. – Kalassa käymme joskus, lähinnä ongella omaksi iloksi, Nikkinen sanoo. Jos mato houkuttelisi houkuttelisi koukkuun kunnon saaliin, on kalan perkuullekin tehty oma paikkansa rannan tuntumaan. ? P Miten kesä meni ja mitä on luvassa? Törmälän lomakeskuksen hoitaja Maini Kovanen: ”Porukkaa ei olisi juuri mahtunut enempää. Meillä on aika hintsusti tilaa, kun yksi rakennus purettiin. Asuntovaunuilijatkin ovat palanneet. Ruka, pieni Karhunkierros ja Oulangan kansallispuisto vetävät. Kohta tulee ruska-aika.” Riku Valve, Purala: ”Säät olivat sopivat, lomailijoita oli enemmän mutta uusia kasvoja oli joukossa vähemmän kuin vuosi sitten. Metsissä odottaa hyvä marjaja sienisato. Puhelinja nettiyhteydet paranevat.” Terhi Palin, Särkelä: ”Kesä meni hyvin ja huoneet ovat olleet oikeastaan koko ajan täynnä perinteiseen malliin. Vaunuporukka on vähentynyt ja oloajat lyhentyneet jonkun verran sen jälkeen, kun maksu tuli. Kun vedet jäähtyvät, niin tänne tulee kalastajia. Nytkin on kyllä aika hyvin porukkaa vuodenaikaan nähden.” 1. Törmälä Kuusamossa. maini.kovanen@paperiliitto.fi, puhelin 050 566 6119. Varausaika arkisin kello 11.00–13.00. Vaunupaikkoja 40, majoitustiloja 16 henkilölle + rantamökki yhdelle porukalle sekä pikku mökki ilman mukavuuksia. 2. Purala Kouvolan Verlassa. riku.valve@paperiliitto.fi, puhelin 050 340 0127. Varausaika arkisin klo 11–13. Vaunupaikkoja vähintään 40. Majoituspaikkoja 30, kesällä 60. 3. Särkelä Turun saaristossa. osmo.koste@paperiliitto.fi, puhelin 050 373 9877. Varausaika arkisin klo 11–13. Vaunupaikkoja 32, majoitustiloja 60 henkilölle + parvella 30. Perustiedot: Kaikissa lomakeskuksissa on mm. modernit yhteiskeittiöt, huoltorakennukset ja saunat. Hyvät grillauspaikat. Karavaanareille ja telttailijoille hyvät palvelut. Soutuveneitä. Kalastuslupia saa paikan päältä. Langaton verkko sekä kiinteä työasema, jossa nettiyhteys. Ei kauppatai ravintolapalveluja. Majoittujat tuovat omat liinavaatteet. Paperiliiton lomakeskukset [¹] [2] [3] [3] ”Täällä on vietetty 10 juhannusta.” 28-29_hiomo_uus.indd 29 22.8.2016 17.12.29
30 | Paperiliitto 7/2015 JÄSENREKISTERIN YHTEYSTIEDOT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen, Leila Levosalo ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki TyöttömyysKASSAN YHTEYSTIEDOT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. Muista myös www.paperiliitto.fi > eAsiointipalvelu JÄSENREKISTERI TIEDOTTAA JÄSENMAKSUNSA ITSE MAKSAVA JÄSEN SAA MAKSUTIEDOT LIITON JÄSENREKISTERISTÄ. Jos työnantaja ei peri jäsenmaksua suoraan palkastasi, maksat jäsenmaksun liitolle itse. Jäsenmaksun maksutiedot saat liiton jäsenrekisteristä. Otathan huomioon, että liiton jäsenmaksutilin numero muuttui viime huhtikuussa ja käyttöön otettiin viitenumerot. Ole yhteydessä Paperiliiton jäsenrekisteriin, jos et ole saanut henkilökohtaisia viitenumeroita. Tarkempia ohjeita jäsenmaksusta ja jäsenmaksulaskuri: www.paperiliitto.fi/jasenasiat/jasenmaksut Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa • Kehon kuntoindeksi -testit rekassa • Testien kesto vain 20 minuuttia • Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen • Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille ELOKUU Ma 22.8. Kemi Ti 23.8. Rovaniemi Ke 24.8. Oulu To 25.8. Oulu Pe 26.8. Kajaani Ma 29.8. Helsinki Ti 30.8. Vantaa Ke 31.8. Helsinki SyysKUu To 1.9. Vantaa Pe 2.9. Espoo Ma 5.9. Outokumpu Ti 6.9. Joensuu Ke 7.9. Joensuu To 8.9. Joensuu Pe 9.9. Joensuu Ma 12.9. Savonlinna Ti 13.9. Mikkeli Ke 14.9. Mikkeli To 15.9. Mikkeli Pe 16.9. Pieksämäki Ma 19.9. Hollola Ti 20.9. Lahti Ke 21.9. Lahti To 22.9. Lahti Pe 23.9. Heinola Ma 26.9. Nivala Ti 27.9. Kokkola Ke 28.9. Ylivieska To 29.9. Pietarsaari Pe 30.9. Kannus matka hyvään kuntoon -kiertue 2016 LOKAKUU Ma 3.10. Raisio Ti 4.10. Turku Ke 5.10. Turku To 6.10. Turku Pe 7.10. Uusikaupunki Ma 10.10. Pori Ti 11.10. Pori Ke 12.10. Pori To 13.10. Harjavalta Pe 14.10. Rauma Tapahtumat järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen. -tunnuksella merkityt tapahtumat ovat SuomiMies seikkailee -tapahtumia, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille. Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi matkahyvaankuntoon.? www.r-kioski.fi/ura-arralla/kauppiaaksi Jos saat virtaa asiakaspalvelusta ja olet yrittäjähenkinen, tule Ärrälle kauppiaaksi. Saat kattavan valmennuksen, aikaisempaa kokemusta alalta ei vaadita. R-kioskilla on helppo aloittaa kauppiaana, etkä tarvitse suurta alkupääomaa. Tartu tilaisuuteen ja hae R-kauppiaaksi. www.r-kioski.fi/ura-arralla/kauppiaaksi/ Lisätietoja nettisivuiltamme tai R-kioskin rekrytointi puh. 020 5544098 tai rekrytointi@r-kioski.fi -KAUPPIAAKSI? TEHTAALTA 30-31_kassa-ristikko.indd 30 22.8.2016 15.51.55
Paperiliitto 6/2016 | 31 TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 5/2016 täyttäneistä palkinnon sai Mikko Laakso, Kyröskoski. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 14.9. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 6”. " Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 29 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 5/2016 ratkaisu Tule testaamaan kuntosi helposti ja hikoilematta arkivaatteissa • Kehon kuntoindeksi -testit rekassa • Testien kesto vain 20 minuuttia • Vinkit kunnon kohentamiseen ja fiksuun syömiseen • Maksuton tapahtuma työyhteisöille ja kaikille työikäisille ELOKUU Ma 22.8. Kemi Ti 23.8. Rovaniemi Ke 24.8. Oulu To 25.8. Oulu Pe 26.8. Kajaani Ma 29.8. Helsinki Ti 30.8. Vantaa Ke 31.8. Helsinki SyysKUu To 1.9. Vantaa Pe 2.9. Espoo Ma 5.9. Outokumpu Ti 6.9. Joensuu Ke 7.9. Joensuu To 8.9. Joensuu Pe 9.9. Joensuu Ma 12.9. Savonlinna Ti 13.9. Mikkeli Ke 14.9. Mikkeli To 15.9. Mikkeli Pe 16.9. Pieksämäki Ma 19.9. Hollola Ti 20.9. Lahti Ke 21.9. Lahti To 22.9. Lahti Pe 23.9. Heinola Ma 26.9. Nivala Ti 27.9. Kokkola Ke 28.9. Ylivieska To 29.9. Pietarsaari Pe 30.9. Kannus matka hyvään kuntoon -kiertue 2016 LOKAKUU Ma 3.10. Raisio Ti 4.10. Turku Ke 5.10. Turku To 6.10. Turku Pe 7.10. Uusikaupunki Ma 10.10. Pori Ti 11.10. Pori Ke 12.10. Pori To 13.10. Harjavalta Pe 14.10. Rauma Tapahtumat järjestää Kunnossa kaiken ikää -ohjelma yhteistyökumppaneineen. -tunnuksella merkityt tapahtumat ovat SuomiMies seikkailee -tapahtumia, jolloin rekka on varattu ensisijaisesti miehille. Varaa paikka testeihin itsellesi ja työporukallesi matkahyvaankuntoon.? 30-31_kassa-ristikko.indd 31 22.8.2016 15.51.56
32 | Paperiliitto 6/2016 Teksti Sari kangas E telä-Pohjanmaan pitkät ja isot pellot. Sitä mielenmaisemaa teuvalainen Marko Myllyniemi on katsellut pikkupojasta asti. Taivaalta, adrenaliiniryöpyn keskeltä, näkymä iskee ja kovaa. – Se on ihan eri kuin maasta. Joetkin nousevat esiin. Minulla on siitä tuhansia kuvia, Metsä Board Kaskisen käynnissäpito-operaattori selittää. Kuvista vain yksi on päässyt tietokoneelta Myllyniemen seinälle. Teuvan kirkosta otetussa kuvassa kaikki on jotenkin täydellisesti kohdallaan yläilmoista katsovaa kuvakulmaa myöten. Myllyniemi lentää moottoroidulla varjoliitimellä, eikä siinä ole helppo kuvata. Moottori tärisee ja liidin sekä lentäjä heiluvat. Aurinkoisella puut heittävät varjoja, tuulella käsiä tarvitaan ohjaamiseen ja iltapäivällä ilmankosteus tekee horisontista sumuisen. Myllyniemen mieli on aina tehnyt ilmojen teille. Moottoripyörällä samaa jännitystä ei tavoittanut. Sukeltamisessa se oli lähellä, mutta kiinnostavaa nähtävää ei ollut yhtä paljon kuin lakeuden yllä. Ennen koulutusta Myllyniemi pääsi vain tandemlennolle, mutta sen jälkeen peli olikin selvä. Lentovälineistään hän ei aio luopua ikinä. Heti kun jalat irtoavat maasta, tulevat parhaat fiilikset. Siihen asti lennon yllä leijuu epävarmuus. On punosten ja valjaiden tarkistusta, moottorin tutkimista, sopivan tuulen ja kelin odottelua. – Mutta ilmassa vain nautitaan ja otetaan kuvia, Myllyniemi kertoo. Hyvällä kelillä molemmat kädet kannattelevat kameraa, sillä liidintä saa ohjattua kehon painopisteen muutoksilla. Liitely on leppoisaa eikä vaadi ponnisteluja. Talvella, kun ilma on tiivistä, lentoon pääsee kahdellakin askeleella. Ilmasta käsin Myllyniemi on tutkinut Etelä-Pohjanmaansa ja lapsuutensa maisemat puhki. Nousuja laskeutumispeltoja on yltympäriinsä eikä EteläPohjanmaalla lennoistakaan tarvitse ilmoittaa lennonjohdolle. – Täällä lentämiseen liittyy vapaus. Voin vain soittaa kaverille, että hypätään tunnin päästä ilmaan. ? P Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Ilmojen teillä ELÄMÄÄN LAATUA Uuden tehtaan tuntumassa Äänekosken yössä keitetään sellua ja kahvia samaan aikaan, kun viereen nousee uusi biotuotetehdas. Teksti Mari Schildt Kuva Max Steffansson änekosken yössä, Metsä Fibren sellutehtaalla, syntyy sellua iloisen odottavissa tunnelmissa. Viereen on nousemassa uusi biotuotetehdas, jonka on määrä korvata 30-vuotias nykyinen sellutehdas. Talteenoton ja massatehtaan valvomosta on kokoontunut väkeä yhteiseen taukotilaan, kun vitosvuoro aloittelee yövuoroa. Aluksi juodaan kahvit. Prosessinhoitaja Timo Sulinilta sujuu yhtä hyvin kahvin kuin sellunkin keitto. – Tuoreet vehnäset juuri nostin uunista. Se on nykyään tämä moniosaamissysteemi. Sitä joutuu taipumaan monenlaiseen, hän hymyilee. – Melko paljon on herkkua, tuumaa prosessinhoitaja Arto Järvinen, jolle yö tarkoittaa prosessinhoidon lisäksi kunnossapitotöitä. Hän muistelee, että tiukin paikka oli, kun hakehihnan vaihdelaatikon ensiöakseli meni poikki yövuorossa. Kun hake loppuu, keitin menee alas ja sitä myöten koko tehdas. Nopean tuumaustauon jälkeen soitettiin lisää ammattitaitoisia käsiä Botnia Mill Serviceltä ja nosturiauto. – Se oli kyllä sellainen hätähomma, mutta meni loistavasti, koska saatiin tehdas ajolle saman vuoron aikana, Järvinen hymyilee. Tietokilpailut pystyyn aamuyöllä Kunnossapitoa on luvassa tänä yönä myös prosessinhoitaja Jussi Sälliselle. YÖKYÖPELIT TAUKOTILA Nousuun. Marko on harras tanut 8 vuotta moottoroi dulla varjo liitimellä lentämistä. 32-33_tauko.indd 32 22.8.2016 9:38:36
Paperiliitto 6/2016 | 33 Uuden tehtaan tuntumassa – Kohta lähdetään kiertämään ja katsomaan pumppuja, että ne ovat päällisin puolin kunnossa. Lämpöjä ja tärinöitä tarkastellaan. Yövuorossa on hyvä käydä katsomassa, kun muuten on rauhallista, hän tuumaa. Sällisellä on myös erityinen vastuu yövuoron mielen virkeyden varmistajana. Hän on vuoron ”reijosalminen”, joka laittaa tietokilpailun pystyyn viimeistään aamuyöstä. – Kerrankin mietittiin ankarasti vastausta kysymykseen: Mikä lanseerattiin maailmannäyttelyssä vuonna 1893? Meidän mestarimme Jorma Piilonen antoi heti tyhjentävän vastauksen: maailmanpyörä. Se jäikin sitten hänelle lempinimeksi, Sällinen nauraa. Uusi tehdas ratkaisi suunnitelmat Porukan kuopus, prosessinhoitaja Taneli Ritanen kertoo, että hänelle uuden tehtaan tulo ratkaisi oman elämän suunnan. Tänä vuonna hän rupesi vaimonsa kanssa rakentamaan taloa Äänekosken maaseudulle. – Tahtoo ottaa välillä koville, kun käy töissä, rakentaa ja kotona pienten lasten kanssa on aikamoista hulinaa. Mutta kyllä sitä nuorena jaksaa, hän hymyilee. Tänä yönä hän istuu pöydässä valkaisijana vierekkäin keittämön kavereiden kanssa. – Oma osaaminen on vielä todella pientä. Silloin korostuu, että on kaverit lähellä, koska usein on kysyttävä neuvoa. Tähänhän se perustuu, että vehkeet pyörii ja me nuoremmatkin täällä pärjätään, Ritanen sanoo. ? P ”Tuoreet vehnäset juuri nostin uunis ta. Se on nykyään tämä moniosaa missysteemi.” xxx ”xxx” ?Vitosvuo ro nousi kuvattavak si vanhan sellutehtaan katolle. Uusi tehdas nou see taustal la. Kuvassa Pekka Lai tinen (vas), Jussi Sälli nen, Timo Sulin, Arto Järvinen ja Taneli Rita nen (selin kameraan). xxx TAUKOTILA Teksti Sari Kangas S ini Muukkoselle syntymäpäivä ei ole syy tehdä juhlimissuunnitelmia. Mieluummin hän tekee kakun päivään katsomatta, kun siihen on sopiva fiilis tai vaikkapa tuoreita marjoja tarjolla. Syntymäpäivä kuluukin tavalliseen tapaan perheen kanssa. Mies muistaa usein pienellä lahjalla tai kukilla. Perheestämme enää nuorimman pojan Santerin merkkipäivää vietetään suuremmalla porukalla, Muukkonen kertoo. Silloin mukana on sukulaisia, tuttavia ja kummit. Muukkosen syksy kuluu tavallisen arjen ja ulkoilun parissa. Lenkkeilyn lisäksi luonnossa tulee liikuttua jonkin verran marjastuksen merkeissä. Suosikkimarja on mustikka. Niitä ja puolukoita kuluu talven mittaan niin paljon kuin pakastimeen varaa. – Smoothien muodossa marjat saa huijattua Santerillekin, Muukkonen nauraa. Jos metsäreissuilla osuu kohdalle kantarelleja, Muukkonen kerää nekin talteen. Muut sienet saavat jäädä, sillä hän ei pidä itseään sieniasiantuntijana. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Perheen kanssa SYNTTÄRISANKARI Sini Muukkonen Syntynyt: 31.8.1978 Syntymäpaikka: Imatra Asuinpaikka: Imatra Perhe: Mies sekä 4-, 16ja 18-vuotiaat pojat Työpaikka: Stora Enso, Kaukopää Terveiset: Nykyisille ja entisille työkavereille! Sini Muuk konen viihtyy luonnon helmassa. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mikä oli ensimmäinen Bond-elokuva? 2. Minkä urheilulajin huippunimi on Wilma Murto? 3. Minkä puolueen kansanedustaja on Satu Taiveaho? 4. Mikä on Englannin rahayksikkö? 5. Kuka Suomen pääministereistä on entiseltä ammatiltaan ollut parturi? 6. Kuinka monta käynnissä olevaa ydinvoimalaa on Suomessa? 7. Mikä muu kuin toimistotyöntekijä on sihteeri? 8. Mikä on Matti Nykäsen nykyinen asuinkunta? 9. Minkä valtion merenrantakaupunki on Jurmala? 10. Kuka laulaa iskelmän Hento kuiskaus? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? xxx ? xxxx 32-33_tauko.indd 33 22.8.2016 9:38:37
?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA P ysyvästi siitä viikonlopusta Kuopiossa jäi mieleeni ravintolan estradilla kirkunut sopraano. Väkevimmin hänen lauluistaan liimautui muistini sopukoihin tulkinta musikaalista Annie Mestariampuja. Semminkin, kun lännen asusteisiin ahtautunut sulotar vahvisti sanomaansa paukuttelemalla leikkipistoolejaan. Tuskinpa sillä sai tuolloinkaan napatuksi illan mittaan miestä, josko oli edes yritystä. Jo aikoja sitten kuopatun TVK:n toimihenkilöiden kulttuuritapahtuma 1980-luvun alussa oli nuorelle teollisuustoimihenkilöiden liiton jäsenlehden toimittajalle hämmentävä kokemus. Käsitöitä ja maalauksia esillä oli. Joku taisi lausua Leinoa vaiko Hellaakoskea. Olisiko esillä ollut myös jonkun nikkarin väsäämä piironki? Mikään, ei kerta kaikkiaan mikään edes vihjannut siihen, että kyseessä oli ay-liikkeen happening. Se oli työväenliikkeen kasvatille mykistävää. Nyttemmin ammattiliitto Pron osaksi fuusioitu STL oli virkamiesjärjestössä outo lintu. Asenteemme oli sen mukainen. Siihen henkeen taisin myös teilata tapahtuman. Jos toimihenkilökulttuuri oli nähtyä ja koettua, sellaista ei tarvinnut kukaan, oli tuomioni. Ellen aivan väärin muista, tapahtuma olikin sarjassaan ensimmäinen ja viimeinen. A nnien pyssyt palasivat mieleeni, kun seurasin alkuvuonna ammuskelua palkansaajille kaavailtua uutta keskusjärjestöä kohti. Eivät voineet lähteä esimerkiksi hoitajat lopulta siihen matkaan. He kun vieroksuivat SAK:laisen väen poliittisuutta. Näin siitä huolimatta, että samoihin aikoihin puursi ay-järjestöjen väki yksissä tuumin kikyä kasaan hallitusherrojen kanssa. Ei väliä silläkään, että puoluepolitiikan tuoksahdus on haihtunut kaikista ay-liitoista kuin Sunilan haju Kotkan seudulta. En ollut kuitenkaan ay-väen naimakaupan kariutumisesta yllättynyt. Jos on nähnyt ”ay-Annien” lavalla, ymmärtää, etteivät edes palkansaajaliikkeen tapahtumat selity vain liittojen laskelmista, järjen äänestä tai kehityksestä työpaikoilla. Kummallisen sitkeässä ovat ammatteihin kytkeytyvät perimät ja kulttuurit. Usein niistä on porukalle hyötyä. Joskus niiden myötä tarraavat kuitenkin myös uudet sukupolvet edeltäjiensä asenteisiin ja kuluneisiin kuoseihin. Että näin on, johtaa aika ajoin myös uusiin huteihin. P Ja pyssy paukkui huteja Kummallisen sitkeässä ovat ammatteihin kytkeytyvät perimät ja kulttuurit. HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: Aloitti perhokalastuksen ja perhojen sitomisen viime vuonna. Miksi: On kalastanut pikkupojasta asti, mutta kaipasi vaihtelua virvelöintiin. Miten aloitti: Niemi on hankkinut taitonsa kantapään kautta eli kokeilemalla ja opettelemalla itse. Tietoa hän on etsinyt lehdistä, netistä ja kirjoista. Ensimmäiset perhonsa hän sitoi isoveljen opastuksella jo kymmenvuotiaana, mutta ei vielä tuolloin innostunut harrastuksesta. Missä: Niemi kalastaa Pomarkun Kynäsjoella, jossa hän aiemmin kävi virvelöimässä. Paikka löytyi ystävän kautta, ja se on rauhallisempi kuin suosittu Merikarvianjoki. Koukuttavuus: Perhokalastuksen haastavuus kiehtoo. Tekniikan lisäksi tarvitaan paljon tietoa siitä, mitä kala syö, millaisia perhoja sitoo ja mistä materiaaleista. Saalis: Joesta nousee kirjolohta. Viime vuonna sitä tuli jokaisella reissulla, tänä vuonna kotiin on useimmiten saanut palata tyhjin käsin. Istutukset vaikuttavat saaliiseen. Parasta: Niemi on aina viihtynyt luonnossa. Kalastuksessakin ympäröivän luonnon rauha on parasta ja toimii sopivana vastapainona työlle. P Kynäsjoesta kalaa Toni Niemi Ikä: 30 Asuinpaikka: Pori Perhe: Asuu yksin Työpaikka: Corenso United Työtehtävä: Jälkikäsittelyn työntekijä JÄSEN HARRASTAA Toni Niemi rupesi kalastamaan perhoilla. MISTÄS TIESIT? . Salainen agentti ja Tohtori No . Seiväshypyn . SDP:n . Englannin punta . K.A Fagerholm . Neljä . Lintu . Lappeenranta . Latvian . Suvi Teräsniska Kirjoittaja Reijo ”Reka” Hämäläinen on 60-vuotias toimittaja Kotkasta. Takana on pitkä ura työmarkkinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ay-historiikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com R E K A N K Y Y D IS SÄ henkeen taisin myös teilata tapahtuman. Jos toimihenkilökulttuuri oli nähtyä ja koettua, sellaista ei tarvinnut kukaan, oli tuomioni. Ellen aivan väärin muista, tapahtuma olikin sarjassaan ensimmäinen ja viimeinen. A kun vieroksuivat SAK:laisen väen poliittisuutta. Näin siitä huolimatta, että samoihin aikoihin puursi ay-järjestöjen väki yksissä tuumin kikyä kasaan hallitusherrojen kanssa. Ei väliä silläkään, että puoluepolitiikan tuoksahdus on haihtunut kaikista ay-liitoista kuin Sunilan haju Kotkan seudulta. En ollut kuitenkaan ay-väen naimakaupan kariutumisesta yllättynyt. Jos on nähnyt ”ay-Annien” lavalla, ymmärtää, etteivät edes palkansaajaliikkeen tapahtumat selity vain liittojen laskelmista, järjen äänestä tai kehityksestä työpaikoilla. Kummallisen sitkeässä ovat ammatteihin kytkeytyvät perimät ja kulttuurit. Usein niistä on porukalle hyötyä. Joskus niiden myötä tarraavat kuitenkin myös uudet sukupolvet edeltäjiensä asenteisiin ja kuluneisiin kuoseihin. Että näin on, johtaa aika ajoin myös uusiin huteihin. perimät ja kulttuurit. Kirjoittaja työmarkkinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ay-historiikin tekijänä. KAIKKI MITÄ ET OLE KOSKAAN HALUNNUT TIETÄÄ KUOLEMASTA löy y hdestä aikast . henkivakuutuskuntoon.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Kats KUINKA VOIT VARAUTUA Lappeenranta 34-35_tauko.indd 34 22.8.2016 15.49.57
KAIKKI MITÄ ET OLE KOSKAAN HALUNNUT TIETÄÄ KUOLEMASTA löy y hdestä aikast . henkivakuutuskuntoon.? Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Puolet suomalaisista ei ole varautunut mitenkään omaan kuolemaansa. Aihe herättää paljon kysymyksiä, joihin on vaikea löytää vastauksia. Kokosimme hyödyllistä tietoa ja kiinnostavia artikkeleita yhteen paikkaan. Hyödynnä järjestösi jäsenetu ja laita henkivakuutuksesi kuntoon. Samalla saat neuvoja esimerkiksi testamentin laatimiseen ja muuhun varautumiseen, jolla voit keventää lähimmäistesi taakkaa, jos pahin tapahtuu. Kats KUINKA VOIT VARAUTUA 34-35_tauko.indd 35 17.8.2016 13.51.16
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com Sievi PLANAR Fe Planar 1 S3 4252173-302-92M 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252173-303-92M 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC SPORTTISTA MUKAVUUTTA Huippusuosittu Planar-mallisto on nyt täysin uudistettu! Malliston uusi, tilavampi lesti sekä uudistetut vuorija pehmusteratkaisut lisäävät hengittävyyttä ja vievät käyttömukavuuden uudelle tasolle. Uudet, hengittävät päällismateriaalit ovat entistä mukavammat käytössä. Fe Planar 2 S3 4252113-302-22H 35-38 EN ISO 20345: S3 SRC 4252113-303-22H 39-48 EN ISO 20345: S3 SRC PLANAR1_SUOMI_PAPERILIITTO_230x270+3_takakans_010816.indd 1 1.8.2016 12.53 34-35_tauko.indd 36 17.8.2016 10.54.09