Elämäntyö Veikko Grenman on taltioinut mennyttä eri tavoin vuosikymmenien ajan – jotta muistaisimme. Nro 6/2017 25.8.2017 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”En tykkää kököttää talvisin jäällä odottelemassa kalaa.” s. 24 Tes-neuvottelut 2017 s. 4 | Uusien tulokkaiden perehdytys s. 20 | Marssijärjestys neuvotteluissa s. 26 1_kansi.indd 1 16.8.2017 10.51.11
henkivakuutuskuntoon.? 58 % EDULLISEMPI Jäseni l *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödy n JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Jäseni l Henkivakuutus turvaa perheesi toimeentulon, jos pahin sattuisi. Tiesithän, että Paperiliiton jäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Esimerkiksi 30-vuotiaalle Paperiliiton jäsenelle henkivakuutus 100 000 euron turvalla maksaa vain 8 euroa kuussa. Alennus on peräti 58 %, mikä merkitsee 121 euron säästöä vuodessa. Katso hinta vakuutuksellesi ja hyödynnä jäsenetusi osoitteessa 2-3_sisis.indd 2 10.8.2017 9.25.54
6 ?Koneenhoitaja Sami Airas oli työvuorossa, kun Kaukaan uusitulla kuivauskoneella tehtiin maailmanennätys. 26 ?Tes-neuvotteluissa etsitään yhteinen näkemys kahden osapuolen esityksiin. 8 Kolmio kertoo, että lääke saattaa vaikuttaa tarkkaavaisuuteen tai väsyttää. Vaikutus työkykyyn on tapauskohtaista. 4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta tihenevät. 6 UPM investoi sellutehtaisiin. 8 Kolmio lääkepakkauksessa muistuttaa, ei kiellä. 10–15 Reportaasi Veikko Grenmanin historia on tallessa. 16 Työmatkalla on helppo oikaista, kun ajaa fatbikella. 20 Työhön perehdyttäjä voi auttaa suunnittelemaan kesätyön opetusta. 25 Biotuotetehdas käynnistyy Äänekoskella. 26–29 Hiomo 26 Tutustu, miten tessistä neuvotellaan. 27 Hän on Sami Laakso. 28 Syys saapuu liiton lomapaikkoihin. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Lakisääteisellä MiniMaidilla Teerijärvellä. 34 Reka on rahan ja vallan kyydissä. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Panu Rissanen 10–15 Historia Kummankin muistissa Heinolalaiset kaksoset Pekka ja Veikko Grenman ovat tallettaneet valtavan määrän historiaa 1950-luvulta lähtien. Elämäntyö on taltioituna viiteentoista leikekirjaan, kymmeneen isoon kaita? lmikelaan ja parille sadalle videokasetille. 20 ?Perehdyttäjä osasi asiansa ja neuvoi hyvin. Jere Ketola sai hyvän alun kesätöille. 16 ?Fatbikea eli läskipyöriä harrastavalle Teemu Tuomiselle maasto ei ole este, ei edes hidaste. Juha Sinisalo Panu Rissanen Mikko Nikkinen Jii Roik one n henkivakuutuskuntoon.? 58 % EDULLISEMPI Jäseni l *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödy n JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Jäseni l Henkivakuutus turvaa perheesi toimeentulon, jos pahin sattuisi. Tiesithän, että Paperiliiton jäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Esimerkiksi 30-vuotiaalle Paperiliiton jäsenelle henkivakuutus 100 000 euron turvalla maksaa vain 8 euroa kuussa. Alennus on peräti 58 %, mikä merkitsee 121 euron säästöä vuodessa. Katso hinta vakuutuksellesi ja hyödynnä jäsenetusi osoitteessa 2-3_sisis.indd 3 15.8.2017 16.11.27
4 | Paperiliitto 6/2017 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Lassi Kaaria P aperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n toimistojen tes-neuvottelijat tapasivat 8. elokuuta. Tapaamisessa käytiin alustavasti läpi työehtosopimustavoitteita. Paperiliitto ja Metsäteollisuus aloittivat neuvottelut toukokuussa, jolloin käytiin läpi lähinnä alan tilannetta ja tulevien neuvottelujen askelmerkkejä. Elokuun alussa toimistojen neuvottelijat saivat toisiltaan esitykset. Osapuolet sopivat, ettei neuvottelujen tarkemmasta sisällöstä tai aikataulusta kerrota julkisesti tässä vaiheessa. Jäsenille neuvottelujen etenemisestä viestitään uutiskirjeillä ja uudenlaisissa jäsentilaisuuksissa, joita järjestetään kaikkiaan seitsemän eri puolilla maata. – Itse neuvottelut käydään liiton toimiston ja jäsenistöstä valittujen edustajien kesken. Jäsenillä on tällä kierroksella ainutlaatuinen mahdollisuus saada ajankohtaista tietoa tes-kierroksesta Ajan tasalla -tilaisuuksissa, kertoo liittosihteeri Juhani Siira. Tilaisuudet Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella on pidetty ja edessä ovat Rauman, Lappeenrannan, Helsingin ja Kuopion tilaisuudet. Osastojen esitykset pohjana Mitä Paperiliiton tes-esitykset sisältävät? Esitykset pohjautuvat toukokuussa pidetyn liittokokouksen päätöksiin sekä ammattiosastoilta saatuihin tarkennuksiin ja uusiin esityksiin. Näiden esitysten pohjalta varsinaiset tavoitteet valmistelee työehtosopimusneuvottelukunta eli lyhyemmin tesneuvottelukunta, minkä jälkeen liiton hallitus tekee päätökset tavoitteista. Paperiliiton esitykset koskevat muun muassa työaikaa, muutosturvaa ja irtisanomissuojaa sekä palkkaa. Metsäteollisuuden keskeisimmät esitykset koskevat ulkopuolisen työvoiman käyttöä, työvoiman joustavaa käyttöä ja työvoimakustannuksia. Neuvottelut etenevät käytännössä siten, että liiton tes-neuvottelukunta käy neuvotteluja työnantajapuolen neuvottelukunnan kanssa. Tapaamisia on myös pelkästään toimistojen tes-neuvottelijoiden kesken. Sopimusta luomassa Paperiteollisuuden työehtosopimusneuvottelujen esitykset lyötiin pöytään elokuun alussa. Miten neuvottelut etenevät? P alkkaneuvottelut ovat alkaneet ja palkkamalttia vaaditaan monelta taholta. Malttia vaaditaan kuitenkin lähinnä vain muilta kuin yritysten ykköskentiltä. Helsingin Sanomien tekemän selvityksen mukaan toimitusjohtajien saamat palkat ja palkkiot ovat nousseet kohinalla verrattuna muihin palkansaajiin. Tämä ei ole sitä palkkamaltin noudattamista, mistä ay-liike on ollut sopimassa ja mitä myös kyseiset herrat ja rouvat ovat olleet vaatimassa. Uskon, että vastuu on kovaa ja päivät pitkiä, mutta jos tienaat yksin saman verran kuin 111 alaistasi yhteensä, voi kysyä, miten voi vaatia palkkamalttia muilta. Helsingin Sanomat julkaisi kyseisen uutisen tarkoituksellisesti ennen työmarkkinakierrosta, joten se ei jää huomiota vaille ja vaikuttaa väistämättä näkökulmiin. Nämä suuret korotukset heijastuvat jäykistävänä tekijänä kaikkiin neuvottelupöytiin. Emme mitenkään pysty perustelemaan korotuksia niille jäsenille, joiden työehdoista nyt käymme neuvotteluja. Kaukana on se ajattelu, jota jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth noudatti: ”Joukkoja on johdettava edestä.” Johtajan on näytettävä hyvää esimerkkiä. Nyt johtamistyyli on aivan toisenlainen: oma suu on lähin suu. Petri Vanhala puheenjohtaja Johdetaan edestä PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Enää reilut 300 päivää lomaan. Jos tienaat yksin saman verran kuin 111 alaistasi yhteensä, miten voi vaatia palkkamalttia muilta. Puheenjohtaja Petri Vanhala, Paperiliitto Liittosihteeri Juhani Siira, Paperiliitto Pääluottamusmies Jouko Aitonurmi, UPM KUORIMO Lakimies Jouni Salminen, Paperiliitto Ee va El or an ta -J ok el a 4-5_kuorimo.indd 4 16.8.2017 14.08.42
Pääluottamusmies Arto Hulkko, Stora Enso Pääluottamusmies Jouko Suomalainen, Stora Enso KUORIMO Paperiliitto 6/2017 | 5 Kohti neuvottelutulosta Sitä, missä vaiheessa neuvotteluissa lopulta päästään tulokseen, on vaikea arvioida etukäteen. Neuvottelutuloksen synnyttyä tesneuvottelukunta tekee esityksen uudeksi työehtosopimukseksi ja vie sen liiton hallituksen ja liittovaltuuston hyväksyttäväksi. Takarajana on tavallisesti voimassaolevan sopimuksen päättymispäivä. Paperiliitto ja Metsäteollisuus ovat kumpikin irtisanoneet työehtosopimuksen päättymään 30.9.2017. Neuvottelut voivat jatkua myös tämän jälkeen. Tässä tapauksessa työehtosopimuksen määräykset ovat voimassa niin kauan, kun neuvottelut jatkuvat. Jos neuvottelut katkeavat Neuvottelujen katkettua alkaa niin sanottu sopimukseton tila. Myös sopimuksettoman tilan jälkeen sovelletaan vanhasta työehtosopimuksesta muun muassa palkkaa ja työaikaa koskevia määräyksiä. Tätä kutsutaan niin sanotuksi jälkivaikutukseksi. Työrauhavelvollisuus ei kuitenkaan ole voimassa sopimuksettoman tilan aikana. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi ylityökielto, vuoronvaihtokielto ja paikalliset lakot ovat mahdollisia ilman seuraamuksia. Palkansaajan viimekätinen keino omassa Sopimusta luomassa edunvalvonnassa on työtaistelu. Työtaisteluoikeus taataan Suomen perustuslaissa. Se tunnustetaan myös EU-oikeuden suojaamana perusoikeutena. Jos työehtosopimuksen voimassaolo on päättynyt ja sopimuksen saamiseksi päätetään ryhtyä painostustoimiin, on tämän jälkeen toimittava työriitojen sovittelua koskevan lain mukaan. Lain mukaan työnseisauksesta eli lakosta tai työsulusta on ilmoitettava 14 päivää aiemmin toiselle osapuolelle ja valtakunnansovittelijalle. Osapuolilla on velvollisuus osallistua työriitalain mukaiseen sovittelumenettelyyn. Sovittelu voi johtaa sovintoesitykseen, josta hyväksytyksi tultuaan tulee työehtosopimus tai osa sopimuksen sisältöä. ? P Lue tes-neuvottelukäytännöstä sivuilta 26–27. Paperiliiton tes-neuvottelukunta ?Puheenjohtaja Petri Vanhala, liittosihteeri Juhani Siira, liiton sihteeri Sami Laakso ja työehtosihteeri Markku Häyrynen, lakimiehet Juha Koivisto ja Jouni Salminen liiton toimistosta sekä pääluottamusmiehet Arto Hulkko ja Jouko Suomalainen Stora Ensosta, Jouko Aitonurmi UPM:stä ja Jorma Paajanen Metsä Groupista. ?Toimiston tes-neuvottelijat: Petri Vanhala, Juhani Siira, Sami Laakso ja Markku Häyrynen. Työehtosopimus ? Yksilön kannalta sisältää keskeiset työsuhteen taloudellisia etuuksia ja työaikoja koskevat määräykset tärkein työsuhteen sisältöä sääntelevä normisto turvaa etenkin sellaisten työntekijöiden asemaa, jotka eivät kykenisi yksilöinä pitämään puoliaan tulonjaossa ? Porukan kannalta kun työntekijän eduista ja palkoista sovitaan joukolla, se johtaa yhdenvertaisempaan kohteluun kuin yksilötasoinen sopiminen ? Yhteiskunnan kannalta toimii tulonjakopolitiikan välineenä ja kansantaloudellisen ohjailun työkaluna. työehtosopimuksilla on vaikutusta lakiuudistuksiin. Useat työelämän lakiuudistukset on sovittu toteuttavaksi jonkin tes-kierroksen yhteydessä ? Tes-mekanismi toimii näissä kaikissa keskeisenä työelämän ristiriitojen neuvotteluja ratkaisukeinona. Tämä perustuu työehtosopimuksessa oleviin neuvottelulausekkeisiin ja luottamusmiesjärjestelmään ? Voimassaoloaikana vallitsee työrauha – sopimusalue on myös työrauhan aluetta Liiton sihteeri Sami Laakso, Paperiliitto Vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen, Paperiliitto Vastaava lakimies Juha Koivisto, Paperiliitto Jäsenillä on ainutlaatuinen mahdollisuus saada ajankohtaista tietoa Ajan tasalla-tilaisuuksissa. Pääluottamusmies Jorma Paajanen, Metsä Group Pa tr ik Li nd st rö m 4-5_kuorimo.indd 5 16.8.2017 14.08.44
KUORIMO 6 | Paperiliitto 6/2017 UPM kehittää Kaukaan ja Kymin sellutehtaiden tehokkuutta ja kilpailukykyä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Mikko Nikkinen U PM ilmoitti kesäkuun lopulla investoivansa Lappeenrannassa sijaitsevan Kaukaan sellutehtaan tuotantoprosessiin 30 miljoonaa euroa. Uudistuksia on luvassa kuitulinjoihin, talteenottoon, haihduttamoon, paalaukseen ja puunkäsittelyyn. Laitteet käynnistyvät ensi keväänä. Raju metsälinjaus EU:lta Teksti Eeva Eloranta-Jokela E uroopan parlamentin ympäristövaliokunta otti heinäkuussa jyrkän kannan suomalaisen metsänhoidon vaikutuksista EU:n ilmastopolitiikkaan. Valiokunta poikkesi selvästi parlamentin maatalous-, teollisuusja energiavaliokuntien näkemyksistä siihen, miten metsät ja maankäyttö tulisi ottaa huomioon säädöksissä. Linjauksen mukaan Suomen metsiä ei laskettaisi EU:n päästölaskelmissa hiilinieluiksi, vaan päästölähteiksi. Tämä tarkoittaa käytännössä, että Suomea rangaistaisiin metsien kasvavasta käytöstä. – Talouteen linjattomuus luo epävarmuutta ja heikentää biotalouden toimintaympäristöä, luonnehtii Maataloustuottajien keskusliitto MTK. Linjaus ei ota huomioon metsien pitkäaikaisia ilmastohyötyjä. Se huolestuttaa myös suomalaismeppejä, joiden mukaan linjaus voi pahimmillaan johtaa tulevien biotehdashankkeiden kaatumiseen. Linjaus voi vielä muuttua EU-parlamentin täysistunnon äänestyksessä 14. syyskuuta.? P Kotkamills joutuu pois Imatralta Stora Enso ottaa Tainionkoskelta Kotkamillsille vuokratun paperikone 7:n takaisin omaan käyttöönsä tammikuusta 2019 alkaen. Yhtiön johto kertoi Tainionkoskella heinäkuun alussa henkilöstölle paperikoneen vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja mahdollisuudesta siirtyä Kotkan tehtaille. Kun Kotkamillsin toimitusjohtaja Markku Hämäläinen kertoi asiasta elokuun alussa julkisuuteen, Stora Enso ilmoitti, että PK7:n henkilöstö voi siirtyä sen palvelukseen vanhoina työntekijöinä. Stora Enso ei ole vielä tarkentanut suunnitelmiaan koneen tuotannon suunnasta. Työntekijöitä laminaattipapereita valmistavalla PK7:lla on vakituisesti 31 henkeä. Heidän keski-ikänsä on 39,8 vuotta – Tilanne on paperiteollisuudessa harvinainen: kaksi eri työnantajaa on tarjoamassa työpaikkoja tälle henkilöstölle, joka on erittäin ammattitaitoista ja laajasti koulutettua sekä tuotannon että käyttäjäkunnossapidon eri tehtäviin, luonnehtii Kotkamillsin Tainionkosken tehtaan pääluottamusmies Juha Veittikoski. Veittikoski toteaa, että jokainen voi tuumailla henkilökohtaisesti, mitä tekee, kun vuokrasopimus on päättymässä, sillä työnantajissa on eroa. Kotkamillsin paikallisesti sovittujen käytäntöjen mukaan vieminen Stora Ensoon voi Veittikosken mukaan aiheuttaa pientä ”keskustelua”. Toisaalta siirtymisellä Kotkaan on omat hyvätkin puolensa. – Kotkamillsin ihmisläheinen ja avoin sopimuskulttuuri on tuonut paikallisen sopimuksen myötä seiskalaisillekin sellaisia etuja, mitä suuret konsernit eivät ole kaikkialla henkilöstölleen voineet antaa. Paikallisella sopimisella on saatu seiskalle hyvä yhteishenki, työmotivaatio ja kaikkia tyydyttävä työilmapiiri, Veittikoski sanoo. Stora Enso vuokrasi Tainionkosken tehtaan paperikone PK7:n Kotkamillsille vuonna2010. Vuokrasopimus päättyy vuoden 2018 lopussa. SILPPUA Ympäristövaliokunnan linjaus rankaisisi Suomea metsien kasvavasta käytöstä. UPM investoi sellutehtaisiin ? Kuivauskoneenhoitaja Sami Airas osasi osin odottaa ennätystahtia. xxx Kaukas on yksi UPM:n neljästä sellutehtaasta. Kolme muuta sellutehdasta sijaitsevat Kuusankoskella, Pietarsaaressa ja Uruguayn Fray Bentosissa. – Tuohan tuo investointi taas tulevaisuutta tehtaalle, sanoo Kaukaan tehtaan pääluottamusmies Kari Rikkilä. Viime vuonna Kaukaalla saatiin päätökseen 50 miljoonan euron investointi, jolla EU:n linjaus heikentäisi biotalouden edellytyksiä. Reima Kangas 6-7_kuorimo.indd 6 16.8.2017 14.27.49
KUORIMO Paperiliitto 6/2017 | 7 Addiktioista H eräsin kesälomalla mökiltä tapani mukaan varsin myöhään ja katsoin ensimmäisenä matkapuhelintani. Luuri oli, kuten aina, ollut laturissaan koko yön. Jostain syystä puhelin oli täysin mykkä. Huollossa nuori mies totesi puhelimen kuolleen. Kuolleen? Noin vain ja yhtäkkiä. Ei kai niin voi elämässä käydä? Puhelin parhaassa iässään. Ensimmäinen päivä meni hyvin ilman puhelinta. SitPuhelin parhaassa iässään. SUORAA PUHETTA kin laihdutustai grilliherkkuvinkki huomaamatta. Onkohan Nykäsen Matilla kaikki hyvin? Yö menikin sitten hikoillessa ja pyöriessä. Uni ei tullut silmään, kun mietti mitä kaikkea maailmassa parhaillaan tapahtuu. Lopulta nöyrryin ja hain uuden puhelimen. Tuntui hyvälle, kun pääsi taas marmattamaan, että lomallakaan ei saa olla rauhassa työasioilta ja että kuka noita juoruja oikein lukee.? P Juha Koivisto vastaava lakimies Biotuotetehdas käynnistetty Teksti Eeva Eloranta-Jokela M etsä Groupin biotuotetehdas käynnistettiin suunnitelman mukaisesti Äänekoskella tiistaina 15. elokuuta kello 6 aamulla. Yhtiön mukaan sellutoimitukset uudelta tehtaalta asiakkaille alkavat syyskuun alussa. Huhtikuussa 2015 aloitettu biotuotetehdasprojekti on edennyt suunnitellusti aikataulun ja 1,2 miljardin euron budjetin mukaan. Uuden kuivauskoneen tuotannollinen käyttö alkoi vanhan sellutehtaan massoilla heinäkuun alkupuolella. Vanha sellutehdas ajettiin alas ennen biotuotetehtaan käynnistämistä ja sen purkutoimet ovat alkaneet. Biotuotetehdas tuottaa 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa sekä muita biotuotteita kuten mäntyöljyä ja tärpättiä. Uusia biotuotteita ovat kuoresta saatava tuotekaasu, tehtaan hajukaasuista valmistettu rikkihappo sekä lietteistä jalostettu biokaasu ja biopolttoainepelletit. Lisäksi kehitetään uusia prosesseja, kuten ligniinijalosteita, tekstiilikuituja ja biokomposiitteja. Biotuotetehdas on Suomen metsäteollisuushistorian suurin investointi. Tehtaan selluntuotannon kapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia sellua vuodessa ja se voidaan saavuttaa noin vuoden kuluttua käynnistämisestä. Tehdas saa kaiken tarvitsemansa energian tuotannon sivuvirroista.? P Tehtaan käyntiinlähdön vaiheista kertoo myös lehden juttusarja sivulla 25. Sellutoimitukset uudelta tehtaalta asiakkaille alkavat syyskuun alussa. uudistettiin molemmat sellun kuivauskoneet. Samalla saatiin pois pullonkaula kuivauskapasiteetista ja luotiin mahdollisuuksia tuotannon lisäämiseen. Investointien jälkeen Kaukaan havuja koivusellun vuosituotantokyky kasvaa 770 000 tonniin vuonna 2019. Nykyinen tuotantokyky on 30 000 tonnia alempi. Valtaosa tuotannosta on havusellua. Kaukaalla ten heräsi huoli työmaasta ja vähän myöhemmin nettilehdistä. Ettei vaan jäisi jotuotettua havusellu soveltuu erityisesti lujuutta vaativiin loppukäyttöihin. Maailmanennätys Havusellun kuivauskone ylsi Kaukaalla kesäkuussa maailmanennätykseen, kun mitataan vuorokausituotantoa per leveysmetri. Koneenhoitaja Sami Airas oli iltavuorossa, kun ennätys kesäkuun puolivälissä syntyi. – Hyvin on mennyt, investointi kannatti. Tunnissa tuotetut tonnit ovat nousseet aiemmista jopa yli 20 tonnilla, kun muutosten jälkeen on siirrytty kuivaamaan pääosin havua. Uusi investointi kertoo siitä, että sellu käy kaupaksi ja hintakin lienee kohdallaan, Airas arvioi. UPM on päättänyt jatkaa investointeja selluun, sillä sitä tarvitaan nyt erityisesti pehmopaperien, tarrapaperin ja pakkauskartongin valmistukseen. Viime vuosien investoinneilla UPM on kasvattanut sellun vuosituotantokapasiteettia lähes yhden tehtaan tuotannon verran eli kaikkiaan yli 500 000 tonnia vuodesta 2013 lähtien. Laajennusseisokki Kymille Kaukaan yhteensä 80 miljoonan euron investoinnit jäävät konsernin sisällä kuitenkin toiseksi. UPM:n suurin meneillään oleva selluinvestointi on Kymin 98 miljoonan euron tuotannon laajennus Kuusankoskella. Uudet laitteet kytketään prosessiin vuoden lopulla tavallista pidemmän huoltoseisokin aikana. Viime vuonna Kymillä alkaneiden muutostöiden aikana uudistetaan puunkäsittelyä, koivukuitulinjaa, talteenottolaitosta ja jätevesien käsittelyä. Havuja koivusellun tuotanto nousee Kymillä 870 000 tonniin vuoden loppuun mennessä. Investoinnilla UPM haluaa vahvistaa asemaansa valkaistun sellun toimittajana, parantaa tehtaan kustannuskilpailukykyä ja ympäristösuorituskykyä.? P . Metsä Groupin puunhankinta Suomessa kasvaa biotuotetehtaan myötä noin neljänneksellä. Biotuotetehdas.fi 6-7_kuorimo.indd 7 16.8.2017 14.27.50
KUORIMO 8 | Paperiliitto 6/2017 SILPPUA Sote siirtyi Soteuudistus siirtyy vuodella. Maan hallitus päätti 5. heinäkuuta siirtää soteja maakuntauudistusta siten, että uudistus tulee voimaan 1.1.2020 alkaen. Maakuntavaalit järjestetään lokakuussa 2018. Siirtyminen johtuu perustuslakivaliokunnan lausunnon edellyttämistä muutoksista lakiesityksiin. Hallitus tekee uuden esityksen valinnanvapauslaista ja antaa sen alkuvuodesta 2018. Perustuslakivaliokunnan toiveen mukaisesti maakunta-, soteja valinnanvapauslait käsitellään eduskunnassa yhtäaikaisesti. Paperiliitto-lehdessä 5/2017 ennakoitiin soteuudistuksen mahdollisia vaikutuksia työterveyshuoltoon. Soten siirryttyä myös nämä vaikutukset tarkentuvat ja näkyvät käytännössä vuotta myöhemmin. Soteeli sosiaalija terveyspalvelujen uudistusta koskevan lakiesityksen kulmakiviä ovat palvelujen järjestämisen ja tuottamisen erottaminen, ihmisten valinnanvapauden kasvu, kustannusten kasvun hillitseminen, palvelujen yhteensovittaminen sekä palvelujen digitalisoiminen ja uuden teknologian hyödyntäminen. Rahaa työllisyyteen Valtiontalous: Valtiovarainministeriö julkaisi talousarvioehdotuksen vuodelle 2018 elokuun alkupuolella. Menojen loppusumma ehdotuksessa on 55,4 miljardia euroa. Se on vajaat 400 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvalle vuodelle on budjetoitu. Loppusummaa pienentävät muun muassa hallitusohjelman mukaiset sopeuttamistoimet. Valtiovarainministeri Petteri Orpon mukaan talousarvioehdotus luo tilaa kasvulle ja työllisyydelle. Tavoitteena on turvata julkisten palvelujen ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus. SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta toivoo hallituksen harkitsevan vielä budjettiriihessä yritystukien uudistamista. Osaavan työvoiman lisäksi tulevaa talouskasvua ja työllisyyttä vauhdittavat sijoitukset tutkimukseen ja innovaatioihin. Budjettiriihi käydään 30.–31. elokuuta. – Koin, että vastuu siirrettiin työntekijälle, Huttunen huomauttaa. Myös työsuojeluvaltuutettu Seppo Smolander ihmettelee lääkäreiden ohjeita. – Paperitehtailla on paljon paikkoja, joissa pitää olla skarppina. Silti kolmiolääkkeitä syövä saattaa olla koneella töissä, koska lääkäri sanoo, että se on okei. Eikö varoituskolmio kipu-, unitai rauhoittavan psyykelääkepaketin kyljessä siis automaattisesti merkitsekään ajotai koneenkäyttökieltoa? – Ei, vastaa Duodecimin asiantuntijalääkäri Pirkko Paakkari. – Kolmio on muistutus siitä, että lääke saattaa väsyttää tai vaikuttaa muulla taKolmio ei ole kielto Punainen kolmio lääkepaketin kyljessä ei tarkoita ehdotonta ajotai koneenkäyttökieltoa. Lääkärin tehtävä on arvioida lääkkeen vaikutus potilaan työkykyyn. Teksti Tiina Suomalainen K un Kaukaan UPM:n tehtaan varavaltuutettu Juha Huttunen sai kolmiolääkkeet iskiaskipuun, häntä hämmästytti lääkärin ohje: Lääkäri ei kieltänyt trukilla ajamista, vaan ohjeisti seuraamaan vointia ja toimimaan sen mukaan. On tapauskohtaista, väsyttääkö tai heikentääkö lääkitys tarkkaavaisuutta työtehtävissä. Kolmiolääkkeitä syövä saattaa olla koneella töissä. 8-9_kuorimo.indd 8 15.8.2017 12.14.26
KUORIMO Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara E lokuun alkupäivinä keskusteltiin vilkkaasti muun ohella palkankorotusvarasta käynnistyvällä työmarkkinakierroksella. Valtaosa mediassa ääneen päästetyistä ekonomisteista ja ainakin hallituksen poliitikoista lähti siitä, että palkankorotusvaraa ei ole ainakaan yhtä prosenttia enempää. Mukavasti samaan aikaan tuli julkisuuteen tieto mittavia sopeutustoimia (ainakin työehtojen osalta) tehneen Finnairin toimitusjohtajan 130 000 euron lisäeläkkeestä, jota voidaan arvioida myös vastaavan suuruisena palkankorotuksena. Palkankorotusvarasta tai palkkojen kehityksestä keskusteltaessa joutuu olemaan tarkkana. Esimerkiksi Helsingin Sanomat leimaa kaikenlaisen keskustelun johtajien palkankorotusvarasta työntekijöiden kateudeksi. Kateutena ei jostain syystä kuitenkaan pidetä keskustelua työttömien lasten subjektiivisesta päivähoito-oikeudesta, vaikka moinen ansaitsematon etuus jatkuvasti parhaiten toimeentulevaa kansaa kalvaakin. Thomas Pikettyn kirjassa ”Pääoma 2000-luvulla” käsitellään muun ohella superjohtajien palkkakehitystä ja tuloeroja. Hänen mukaansa Yhdysvalloissa (jota muu maailma vaihtelevalla vauhdilla seuraa) ylimmän promillen eli prosentin kymmenesosan osuus kansantulosta on noussut viime vuosikymmeninä 2 prosentista 10 prosenttiin. Suomennettuna tämä tarkoittaa, että jokaisella tähän ryhmään kuuluvalla on tällöin 100 kertaa keskituloa suuremmat tulot. Jos keskituloksi oletetaan vaikkapa 30 000 euroa vuodessa, on ylimmän promillen keskitulo tällöin 3 000 000 euroa. Kaikille tämäkään ei riitä. Pikettyn mukaan ylimpien johtajien palkoista päättävät pitkälti johtajat itse tai palkitsemiskomiteat, joissa istuvat vastaavaa palkkaa saavat johtajat. Tällöin on kiusaus olla avokätinen, kun tietää palkkakehityksen johtavan taas oman tilipussin kasvuun. Onneksi tähän kehitykseen tarvittavat rahat tulevat taivaasta, eikä niiden maksaminen aiheuta uhkaa konelinjojen lopettamisesta, kuten se prosentti työmarkkinakierroksella.? P Paperiliitto 6/2017 | 9 voin niin, että tarkkaavuus heikkenee, sanoo Paakkari. Kuurin alussa isommat riskit Laissa lääkkeiden käytöstä on annettu määräyksiä ainoastaan ajoterveyteen liittyen. Työkyvyn määrityksestä on annettu erillisohjeet maantie-, rautatie-, merija ilmailuliikenteessä työskenteleville. Muussa työelämässä määräyksiä sovelletaan tapauskohtaisesti kunkin työntekijän sairaus ja lääkitys huomioiden. – Kolmiolääkkeiden käyttö ja työskentely on asia, jonka lääkäri ja potilas neuvottelevat yhdessä. On hyvin yksilöllistä, miten kukakin lääkkeisiin reagoi. Me emme missään tapauksessa kiellä koneiden käyttöä ehdottomasti, vaan vointia on seurattava, toteaa UPM:n ylilääkäri Tero Kemppainen. Kemppainen huomauttaa, että yleensä lääkkeen vaikutus on vahvimmillaan kuurin alussa, jolloin kipukin on niin voimakasta, että työntekijä on yleensä sairauslomalla. Lääkekuurin edetessä ihminen tottuu lääkkeen vaikutukseen. Tarvittaessa korvaavaa työtä Soittokierros isommille tehtaille kertoo, että käytännöt vaihtelevat. Stora Enson Oulun työsuojeluvaltuutetun Matti Tikkalan mukaan Oulussa on linjattu, ettei nosturilla ja trukilla työskennellä kolmiolääkkeiden vaikutuksen alaisena. Muissa töissä katsotaan tapauskohtaisesti. Tarvittaessa työntekijälle etsitään korvaavaa työtä. Työsuojeluvaltuutettu Petri Kuru Simpeleen Metsä Boardilta kommentoi, että lähtökohtaisesti kolmiolääke merkitsee sitä, että jos koneen käytössä tarvitaan erityistä tarkkuutta, on etsittävä korvaavaa työtä. Periaatteessa jokainen on itse vastuussa omasta työkunnostaan, ja esimiehellä on valvontavastuu. Aina ei kaikki mene ihan nappiin. Tehtailla on törmätty tapauksiin, joissa työntekijä on lääkkeestä sekaisin, ja työkaverit joutuvat puuttumaan asiaan. Lääkettä työstä selviytymiseen On myös työntekijöitä, jotka tarvitsevat vahvoja lääkkeitä selvitäkseen työstään. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Taloustutkimuksella teettämän kyselytutkimuksen mukaan 15 prosenttia työelämässä olevista suomalaisista käyttää reseptillä saatavia psyyketai kipulääkkeitä, jotta työteho paranisi tai ylipäätään jaksaisi töissä. Paperiteollisuudessa kipulääkkeitä syödään eniten tukija liikuntaelinvaivoihin. Enemmistö näistä vammoista syntyy vapaaajalla. ? P Kolmio ei ole kielto Oikeudenmukainen palkka PITUUSLEIKKURI Onneksi tarvittavat rahat tulevat taivaasta. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. On tapauskohtaista, väsyttääkö tai heikentääkö lääkitys tarkkaavaisuutta työtehtävissä. Käytä itsehoito lääkkeitä turvallisesti ? Itsehoitolääkkeet on tarkoitettu vain tilapäiseen käyttöön. ? Noudata annostusohjeita. ? Tulehduskipulääkkeet (esim. Burana) haittaavat mahan ja suoliston limakalvoa ja saattavat heikentää tilapäisesti munuaisten toimintaa. ? Liiallinen käyttö voi johtaa myös päänsärkykierteeseen. ? Vähähaittainen särkylääke on parasetamoli (esim. Panadol). Yliannostus voi kuitenkin aiheuttaa pysyvän, jopa kuolemaan johtavan maksavaurion. ? Flunssalääkkeet sisältävät tulehdus kipulääkkeitä tai parasetamolia. Älä ota samanaikaisesti ? unssalääkettä ja särkylääkettä. Lähde: asiantuntijalääkäri Pirkko Paakkari M Ik ko N ik ki ne n Flunssalääkkeet sisältävät 8-9_kuorimo.indd 9 15.8.2017 12.14.26
10 | Paperiliitto 6/2017 HISTORIA xxxxxx 10-15_pääjuttu.indd 10 15.8.2017 10.28.18
Paperiliitto 6/2017 | 11 HISTORIA Kansakunnan muisti – Se harmittaa, kun kukaan muu ei tunnu enää muistavan mitään, sanoo Veikko Grenman. Heinolalainen paperimies on tallettanut valtavat määrät historiaa 1950–luvulta lähtien. Teksti Mari Schildt Kuvat Panu Rissanen 10-15_pääjuttu.indd 11 15.8.2017 10.28.19
K auniina kesäaamuna Heinolan torilla myyntipöydät notkuvat satoa. Porkkanoiden, perunoiden ja mansikoiden takaa torimyyjä tietää kertoa, että tähän aikaan aamusta Vekan eli Veikko Grenmanin löytää torinkulman kahviosta. Tosin hän lisää heti, että Vekasta ei voi puhua ilman identtistä kaksoisveljeään Pekkaa, sillä kaksikko liikkuu aina yhdessä. – Kyllä minä heidät erotan, hymyilee torimyyjä, nimittäin kävelytyylistä! Kahvilaan astuessa huomaa heti, että yhdessä pöydistä pidetään paikallista toriparlamenttia. Sieltä löytyy myös Veikko, itseoikeutettuna toriparlamentin senaattorina. Neljät sydänäänet? Sotavuonna 1943 Heinolan urheiluopiston sotilaslääkäri Parkkosta hermostutti. Hän oli kuulevinaan odottavan äidin vatsassa neljät sydämenäänet. Tulossa oli hankala synnytys, johon Heinolan rahkeet eivät riittäisi. Odottava äiti oli lähetettävä Helsinkiin. Lähtöä tehtäessä Parkkonen huikkaa vielä ovenraosta, että ”voi olla että niitä on sittenkin vain kahdet”. Veikko Grenman, 74, kertoo: – Olen syntynyt Helsingissä naistenklinikalla, ja olen identtinen kaksonen. Minä olen kaksi tuntia vanhempi kuin Pekka, vaikka biologisesti se, joka tulee myöhemmin, on vanhempi, Veikko kertoo. Matkalla takaisin Heinolaan juna pysäytettiin pommitusuhkan vuoksi, ja äiti vauvoineen joutui hakeutumaan suojaan. Heinolaan kuitenkin päästiin. Äidin mukana tuli kaksi potraa poikaa, jotka olivat kuin toistensa kuvat. – Me olemme sama mies mutta kahtena kappaleena. Meillä on eri sormenjälki mutta sama dna. Meillä on myös salakieli, jota muut eivät ymmärrä ollenkaan; se tulee automaattisesti identtisille kaksosille. Velimies kun alkaa jotain puhumaan, niin minä lopetan. Toinen kun antaa merkin niin toinen tietää mistä on kyse. Kaksoset kuolevatkin monta kertaa yhtä aikaa, Veikko kertoo. Kumpi istuu ratin takana? Molemmat kävivät kansakoulun Heinolassa. Armeijassa he eivät päässeet samaan komppaniaan, vaikka Karjalan prikaatissa Kouvolassa olivatkin yhtä aikaa. – Kapiaiset sotkivat meidät silti. Kun toisen piti lähteä lomalle ja toisen ruokalaan, niin vääpeli tuli ruokalassa haukkumaan, että sinunhan piti lomalle lähteä! Mitä sä täällä vielä palloilet, Veikko nauraa. Vanhemmatkaan eivät aina erottaneet, kumpi on kumpi. Kun Veikko tuli ensimmäistä kertaa armeijasta lomalle, äiti ja isä kävelivät perässä ja tinkasivat, että sano nyt, kumpi sinä olet. – Eikä meillä ole kuin toisella ajokorttikaan, nimittäin Pekalla. Ei kannattanut hankkia kahta kallista korttia! Nyt en enää lähde leikkimäänkään, kuin silloin nuorena ja hurjana, enkä lähde ajamaan, vaikka pyyHISTORIA 12 | Paperiliitto 6/2017 ?Veikolla ja Pekalla on sama dna mutta eri sormenjälki. ”Me olemme sama mies, mutta kahtena kappaleena.” – Kyllä minä heidät erotan, hymyilee torimyyjä, nimittäin kävelytyylistä! Kahvilaan astuessa huomaa heti, että yhdessä pöydistä pidetään paikallista toriparlamenttia. Sieltä löytyy myös Veikko, itseoikeutettuna toriparlamentin Sotavuonna 1943 Heinolan urheiluopiston sotilaslääkäri hermostutti. Hän oli kuulevinaan odottavan äidin vatsassa neljät sydämenäänet. Tulossa oli hankala synnytys, johon Heinolan rahkeet eivät riittäisi. Odottava äiti oli lähetettävä Heltettiin pommitusuhkan vuoksi, ja äiti vauvoineen joutui hakeutumaan suojaan. Heinolaan kuitenkin päästiin. Äidin mukana tuli kaksi potraa poikaa, jotka olivat kuin toistensa kuvat. ?1950-luku oli Veikon mielestä elämän parasta aikaa puutalovaltaisessa Heinolassa. Naapurintyttö Maarit Aas on leikkimässä Veikon ja Pekan kanssa. 10-15_pääjuttu.indd 12 15.8.2017 10.28.20
Paperiliitto 6/2017 | 13 HISTORIA dettäisiin, Veikko sanoo, ja silmissä pilkahtaa jotain ilkikurista. – Heinolan poliisitkin oli mukavia ennen vanhaan. Komisario Mäkisen Jaska pysäytti kerran, vaikka Pekka oli ratissa: ”Veikko! Tää on viimeinen varoitus, kun olet ratin takana!” Veli sanoo, että minä olen Pekka. ”Turpa kiinni Veikko!” Mäkisen Jaska oli kuulemma poliisilaitoksella kironnut, että perkale kun ne pojat ajavat molemmat, Veikko nauraa. Tyttöjen kanssa tilannetta käytettiin hyväksi, Veikko myöntää. – Tytöt, eihän ne tienneet. Olivatko ne tyhmiä vai mitä. Täydestä mentiin kuin väärä raha, hän tunnustaa. Veikko on lopulta elellyt poikamiehenä koko ikänsä. Pekka oli muutaman vuoden naimisissa. – Identtisyys on sellainen homma, että se tulee vaimolle aika vaikeaksi. Identtiset pitävät yhtä. Vaimot kokevat itsensä kolmanneksi pyöräksi. Ei siitä mitään tule, Veikko puuskahtaa. Nyt eläkkeellä ollessaan veljekset asuvat samassa taloyhtiössä, samassa rapussa, mutta päällekkäin: Veikko toisessa ja Pekka kolmannessa kerroksessa. – Nythän se kiire vasta alkoikin kun eläkkeelle päästiin. Toriparlamentti kokoontuu aamulla torikahvilassa ja parannetaan maailmaa. Sitten siirrytään kotiin, iltapäivällä lähdetään sillan toiselle puolelle Teboilin huoltoasemalle tapaamaan kavereita, Veikko kertoo. Kartonkitehtaalla koko ikä Mutta siitä työelämästä! Siitäkin Veikolla on pari juttua kerrottavana. – Minäpä kerron kuinka minun urani alkoi. Minä olen vielä niitä, jotka haettiin kotoa töihin. Minulle tultiin sanomaan vuonna 1959, että heti huomenna Heinolan Tampellan portille ilmoittautumaan, siellä on asiapojan paikka auki. Eläkkeelle pääsin vuonna 2007 koneenhoitajan vakanssilta Stora Enson Heinolan Flutingtehtaalta. Tehtaan nimi vaihtui monta kertaa, mutta minä pysyin paikallani, Veikko aloittaa. Vielä 1950-luvun puolella tehtaan sosiaalipäällikkö Olavi Linnakko lähetti hänet Inkeroisiin prässipojan oppiin. Siitä saattoi edetä rullamieheksi, silinterimieheksi, jopa koneenhoitajaksi. Muutaman viikon oppijakson jälkeen hän palasi Heinolaan, kun tehtaalla oli kartonkikoneen asennus lopuillaan. – Se oli vuonna 1960 loppuvuodesta, kun Maailmanpankille piti ajaa takuuajo. Uudenvuoden aatonaattona siellä oli mustapukuisia maailmanpankin miehiä. Minä olin prässipoikana ensimmäisiä miehiä, jotka levittivät Heinolassa flutingkoneella paperiradan. Saatiin ajettua sen verran, että jonkunnäköistä muhjua saatiin tampuurin raudalle. Maailmanpankin mies sanoi, että tämä riittää. Vedettiin kurat pois raudalta ja pantiin kone pesulle. Se oli takuuajo ajettu, Veikko kertoo. Hän sanoo, että oli koko ikänsä kartonkikoneella. Työnantaja ehdotti, että Pekka-velikin voisi tulla tehtaalle, mutta Veikko arveli, että hänen oli parempi olla valtion vakaassa leivässä Postissa, valtion ylemmän palkkausluokan ylipostimiehenä. Kumpikin oli asiantuntija omalla sarallaan. – Kun ei ollut tietokoneita, silloin vaadittiin paperikoneenhoitajalta ammattitaitoa. Kaikista ei koneenhoitajia tullut. Oltiin SAK:n haalaripukuisten miesten eliittiä, hän muistelee. Koneet käy, ja koneenhoitaja istuu Veikko kertoo, että ehti koneenhoitajana ajaa lähes talvisodan aikaista avoperääkin. ?– Kun tuli Paperiliiton jäsenmaksukantaja, niin eihän meillä nuorilla kavereilla ollut rahaa koskaan. Ei oo papuja! Näin meidän jäsenyys raukesi vuoteen 1965 asti, jolloin jäsenmaksu ryhdyttiin perimään tilistä. Pentti Halla, Onni Vilmi ja Veikko juttelevat kartonkikoneen kuivassa päässä. 10-15_pääjuttu.indd 13 15.8.2017 10.28.20
Hän oli puikoissa myös silloin, kun tehdas ensimmäisen kerran sai tietokonejärjestelmän vuonna 1988. – Kun kone toimii hyvin, niin silloin koneenhoitaja istuu. Apumiehet, jotka rottakoneella eli pituusleikkurilla joutuivat tekemään töitä, ne tulivat naljailemaan, että isopalkkaiset miehet eivätkä tee mitään. Leukailtiin, että ei täällä maksetakaan työstä vaan tiedoista, Veikko nauraa. Hän sanoo, että suurin kehitys tapahtui hänen aikanaan konekudoksissa. – Ennen kun oli pronssiviirat, puristimilla villahuovat ja kuivausosalla pumpulihuovat, ne muuttuivat kaikki nailonpohjaisiksi. Tuli muoviviirat, nailonpohjaiset puristinviirat ja kuivatusviirat. Niissä tapahtui mahoton muutos. Pronssiviirat kestivät noin kolme viikkoa ja saman verran villahuovat. Pumpulihuovat kestivät noin neljä kuukautta, sitten ne paloivat haperoikisi ja putoilivat koneista. Nyt märkäviirat kestävät toista vuotta ja muidenkin viirojen ikä on moninkertaistunut. Nämä seisakit ovat radikaalisti vähentyneet, hän sanoo. Toinen suuri kehitys tapahtui työsuojelussa. – Alkuun meillä ei ollut kuin pumpulit korvissa. Sitten tuli suojaimet. Useammalta vanhalta paperimieheltä puuttui yksi sormi, kun oli mennyt nipin eli puristimen läpi. Sitten tuli suojukset, ettei sellaisia tapaturmia enää tapahtunut, hän kertoo. Kun Veikko naljaili töissä Mika Häkkistä turhanpäiväiseksi formulakuskiksi, työkaverit pistivät takaisin, että Veikko ei saisi formula-autoa edes liikkeelle. – Minä siihen, että ei se saisi Häkkinenkään tätä konetta liikkeelle, hän nauraa. Jawa-mies pysäytti keittämön Veikko miettii, että työvuosilta riittäisi juttuja ja tarinoita kirjan verran. Niin kuin esimerkiksi siitäkin yhdestä massamiehestä, joka vietti yövuorot valvomossaan vaakasuorassa tuolillaan. – Pomo tuli huomauttamaan siitä. Kaveri tuumasi, että hänen tietääkseen työehtosopimuksessa ei työasennosta mainita mitään, Veikko hymyilee. Samainen massamies oli vuorossa, kun massat tulivat kyypeistä yli ja alakerrassa lattiat lainehtivat. – Massapuolen miehet juoksee yläkertaan sanomaan sille, että hei, joka paikka on täynnä massaa! Tämä ei juuri huojahtanut vaan tuumasi, että ei ainakaan täällä näy mitään. Legendaarinen juttu tuli siitäkin, kun eräs kaveri toi Jawa-moottoripyörän yövuorossa alakertaan. Siitä oli pakoputki tukossa. – Kaveri otti pakoputken irti ja rassasi puhtaaksi. Samalla hän potkaisi moottorin käyntiin niin, että mahottomat äänet tuli. Keittäjä löi siltä istumalta keittämön seis. Joku hajosi! No ei siinä mitään: Selvisi, että kaveri se oli vain Jawaa käyttänyt yöllä ilman pakoputkea. No keittäjä sai keittämön taas käyntiin, ja kaveri potkaisi taas Jawan käyntiin. Ja taas iski keittäjä keittämön seisomaan, kun kuului ylimääräisiä ääniä! hän nauraa. 14 | Paperiliitto 6/2017 ?Pekka ja Veikko ovat käyneet joka vuosi Israelissa 1980–luvulta saakka. HISTORIA ?Kun koneet käy niin koneenhoitaja istuu. 1980–luvulla Veikon haalareissa oli Enso–Gutzeitin tunnus. 10-15_pääjuttu.indd 14 15.8.2017 10.28.21
Veikko oli silloinkin vuorossa, kun tuotanto oli ensimmäisen kerran käynnissä jouluaattona. – Minulla oli pukinnaamari päässä ja punaiset haalarit. Se oli ainoa joulupukki joka ajoi jouluyönä paperikonetta! Siitä on ? lmi, olisiko ollut vuodelta 2006. Kun ensimmäinen juhannus myytiin, olin taas töissä. Sekin kuvattiin, Veikko kertoo. Valtava arkisto täynnä historiaa Sekä Veikko että Pekka ovat tallentaneet kokemiaan asioita kuvalliseen muotoon niin paljon, että sitäkin voi kutsua elämäntyöksi. – Kaita? lmillä aloitettiin. Nyt meillä on valtavat arkistot. Veljeksillä on kuvattuna vanhaa Heinolaa parinsadan videokasetin verran. Isoja kaita? lmikeloja on kymmenkunta. Lisäksi löytyy noin viisitoista paksua leikekirjaa Heinolasta ja veljeksiä koskettaneista ihmisistä. Pekka on maalannut lähes 40 taulua kadonneesta Heinolasta. Viimeksi keväällä veljesten maalauksia ja ? lmejä oli näytteillä Heinolan museossa kuukauden verran. – Kuvatessa velimies istuu linja-auton toisella ja minä toisella puolella. Se kuvaa, joka näkee jotain hienoa. Toinen on aina kuvassa ja selostaa. Kahteen pekkaan olemme kaikki editoineet dvd:lle, mutta vielä ei ole laitettu mitään nettiin, Veikko kertoo. Oma lukunsa on Israel. – 1980-luvun alussa jääkiekkoselostaja Antero Mertarannan isä houkutteli meitä lähtemään Israeliin. Velimies lähti ensimmäisen kerran silloisen vaimonsa kanssa. Sehän on sellainen pistos, että sieltä ei pois osaa olla. Nyt käymme Israelissa kerran vuodessa. Velimies on käynyt 38 vuotta peräkkäin, minulle tulee 37:s matka tänä vuonna. Veljekset ovat kuvanneet joka matkallaan keskimäärin 20 tuntia videokuvaa. – Kun astumme koneesta ja tulee se lämmin pinjamäntyjen tuoksu, se on kokemus jota moni ei arvaa. Monet varoittavat, että Israel on vaarallinen paikka, älkää menkö. Minä olen jo 36 vuotta käynyt, enkä ole yhtään kiven heittäjääkään nähnyt, vaikPaperiliitto 6/2017 | 15 ka olemme ajaneet arabialueet läpi ja kiertäneet kaikki vaarallisimmatkin paikat. Sireenien ja tervan tuoksu Heinolan 1950-luku on Veikon mielestä aika ylitse muiden. – Se oli onnellista ja kiireetöntä aikaa. Ei ollut autoja eikä pakokaasuja. Heinolan keskustassa oli puutaloja ja jokaisen pihassa oli syreenejä ja tuomia. Voi keväällä sitä tuoksua! Kaivorannassa ihmiset tervasivat veneitään, ja kaupunkiin kantautui tervantuoksu. Avain jätettiin ovenpieleen tai luuta ovea vasten merkiksi, että ei olla kotona. Ei se elämä ollut leveää, mutta sodan jälkeen ei enää suoranaista puutetta ollut. Se oli hienoa ja kiehtovaa aikaa, hän muistelee. Veikko miettii, että jos voisi tehdä kuin Taika-Jim ja sauvaa heilauttamalla saisi sen ajan takaisin, hän ei epäröisi hetkeäkään. Nykyinen aika ei pärjää entisille, lähellekään. Varsinkin yksi asia häntä harmittaa. – Velimiehen kanssa pahoittelemme sitä, että nyt kun olemme 74-vuotiaita, ei kukaan muu tunnu muistavan enää mitään. Kukaan ei muista vanhaa Heinolaa niin tarkkaan kuin me velipojan kanssa muistetaan. Sitä ei Heinolassa kukaan epäile. P ”Työehtosopimuksessa ei työasennosta mainita mitään.” HISTORIA ?–Kukaan ei muista vanhaa Heinolaa niin tarkkaan kuin me velipojan kanssa muistetaan, Veikko ja Pekka sanovat. 10-15_pääjuttu.indd 15 15.8.2017 10.28.21
16 | Paperiliitto 6/2017 Miehet jotka ajavat omia polkujaan Kun työvuoro päättyy, lahtelainen fatbike-kolmikko lähtee kotiinsa – usein metsäisen mutkan kautta. HARRASTUS Teksti Sami Turunen Kuvat Panu Rissanen – Työmatkoilla fatbike on näppärä. Aina löytyy paikka, josta voi pikkuisen oikaista, Teemu Tuominen kertoo. 16-19_fatbike.indd 16 10.8.2017 10.31.42
18 | Paperiliitto 6 /2017 K esä kukertaa Karpalon mäissä Lahden ikonisten hyppyrimäkien kupeessa. Mäntymetsästä putkahtaa parkkipaikalle kolmikko, jolla on naamoillaan onnellinen virne. Riemun selittää alla olevat fatbiket, kotoisammin läskipyörät. – Tämä on kovaan käyttöön tehty italialainen White. 4,8 tuumaa leveät renkaat, vaihteita 11, esittelee Teemu Tuominen. Tehokkat hydrauliset levyjarrut sekä maastokäyttöön viritetyt välitykset varmistavat, että kulkineella kiipeää käytännössä mihin vain. Pyörän viehätys piileekin juuri siinä, että porukkaa. Tuominen ja Vilander ovat painoja stanssauskoneen operaattoreita ja Mattila huolintamies. Työja kaveruussuhteet ovat pitkiä: Vilander ja Mattila olivat jo ammattikoulussa samalla luokalla, ja töitäkin porukka on tehnyt yhdessä jo 15 vuotta. Paitsi työkaveruus, miehiä yhdistää myös pyöräilykaveruus. Vilander oli porukasta ensimmäinen, joka osti fatbiken. – Kaipasin vähän leppoisampaa pyöräilyä, kun useampikin kaveri päätyi alamäkipyöräilystä erimittaisille sairaalareissuille, Vilander muistelee edellistä lajiaan. Fatbikellä homma onkin rauhallisempaa, kiirettä ei pidetä. Ajaminen on hyvää kunvaikka pyörä on omimmillaan poluilla, reitit ovat rajattomat. – Kivet ja juuret eivät haittaa. Renkaissa on pienet ilmanpaineet, joten ne joustavat ja meno on tasaista. Renkaiden pienet paineet ja vahva kuviointi tarjoavat huikean pidon. Rengas ei sudi pahassakaan paikassa eikä uppoa pehmeään kään suohon. Leveiden renkaiden ansiosta fatbike kuluttaa luontoa vähemmän kuin normaali maastopyörä – ei käytännössä ollenkaan. Ei hätähousuille Tuominen sekä Arto Vilander ja Valtteri Mattila ovat Lahden Stora Enson tehtaan ?Valtteri Mattila (vas.), Arto Vilander ja Teemu Tuominen viettävät pyörän selässä joskus monta tuntia kerralla. Leveät renkaat tekevät ajamisesta pehmeää, eikä kroppa kapinoi. 16-19_fatbike.indd 18 10.8.2017 10.31.44
Paperiliitto ?/???? | 19 toilua, mutta myös ? ilistelyä – nauttimista maisemista, metsän rauhallisuudesta, porukassa kulkemisesta. Pyörä yhdistää myös perheen harrastuksia. – Kun tyttö viedään ratsastustunnille, minä ajan hevosen perässä samoja polkuja, Tuominen hymyilee. Kelissä kuin kelissä Läskipyörät eivät ole vain sulan maan välineitä. Niillä voi ajaa ympäri vuoden, ja herraskaisuus on lajista kaukana: sade, räntä tai roiskeet eivät näitä miehiä haittaa. – Lajissa pitää olla sen vaatimat varusteet. Kun menee pelloille möyrimään, muHARRASTUS – Kaikilla on perhettä, se vähän rajoittaa, mutta yritämme ajaa kyllä yhteisiä reissuja. Nyt kun olemme kaikki samassa työvuorokierrossa, se helpottaa asiaa, ? llarikaverukset miettivät. Lahden storaensolaiset osallistuivat kahdeksan hengen porukalla konsernin maailmanlaajuiseen liikuntahaasteeseen. Palkintona oli liput Lahden MM-hiihtoihin, joissa Stora Enso oli pääyhteistyökumppani. Haasteen aikana heitettiin pieniä lisälenkkejä – neljän kilometrin työmatkat venyivät usein pienen mutkan kautta 6–8 kilometriin. Lahtelaiset sijoittuivat kansainvälisessä haasteessa lopulta viidensiksi, ja olivat Stora Enson kotimaan pakkausteollisuuden ykkösporukka. Normaalisti fatbikerit eivät kuitenkaan ole kilometrien perään, toisin kuin maantiepyöräilijät. – Lenkkien pituudet vaihtelevat kymmenestä sataan kilometriin, mutta me mittaamme enemmänkin tunteja. Ei tämä ole hätäisen ihmisen hommaa, Mattila sanoo. Mattilan kännykän sovelluksesta löytyy kuitenkin hurjia kilometrija harjoittelutuntimääriä. – Mutta se harrastaakin triathlonia”, toiset nauravat. Helppo harrastaa Miksi sitten fatbikessa kiehtoo? – Esteettömyys. Kun jonnekin menee polku, sinne vaan, perustelee Teemu Tuominen. – Sopivilla rengaspaineilla ajaminen ei käy käsiin eikä takapuoleen, sanoo Valtteri Mattila. – Monipuolisuus ja ympärivuotisuus, kertoo Vilander. Olennainen elementti on luonto. Lahdessa ja sen ympäristössä riittää polkemista: Salpausselän ja Tiirismaan seudut tarjoavat loputtomasti metsää ja polkuja sekä vaihtelevaa ja rankkaakin maastoa. Sinne kaverukset suuntaavat nytkin: hiihtostadionin taakse metsään, polkua pitkin, leveiden renkaiden ja maastovälitysten voimin ylös jyrkkää mäkeä. – Niin, ennemmin loppuu itseltä usko kuin ? llarista nousukyky, huikkaa vielä Tuominen. Sitten metsä nielaisee miehet. P dassa ollaan aina polvia myöten, herrat hekottelevat. Kun tulee lunta, perinteinen maastopyörä hyytyy jossain vaiheessa, fatbike ei. – Fatbike menee hangessa kuin hangessa, eikä niin paljoa ole lunta tullut, etteikö tämä kulkisi. Oikeastaan ainut keli, missä usko on meinannut loppua, on paksu kerros sitkeää nuoskalunta, Vilander kertoo. –Kyllä se silloinkin menee, vauhti vaan hiljenee, kuittaa Mattila vierestä. Kaverukset ovat tehneet hienoja talviretkiä muun muassa Vesijärven jäillä. Mattila kaivaa puhelimen näytölle kuvan, silmiinsä kiillon. – Muutama aste pakkasta, aurinko paistaa, ei tuulta, pieni lumikerros. Talvella on tosi makea ajaa. Työläin ajettava fatbike on siellä, missä normi? llaroijat polkevat. Isot renkaat, joissa on vähän painetta, tekevät asfaltilla ajamisesta huojuvaa. – Ihan kuin ilmapatjalla lilluisi, Tuominen vertaa. Edullista – tai sitten ei Kuten missä tahansa lajissa, fatbike-harrastuksessa pääsee alkuun edullisesti, mutta mopo voi karata käsistä. Alkuun pääsee reilulla tonnilla, mutta mitä enemmän ajaa, sitä enemmän osilta vaaditaan kestävyyttä. – Kyllähän kaikenmaailman kilkkeet houkuttelevat. Hyvät osasarjat ovat kalliita ja keveys maksaa. Voi miettiä, haluaako viilata painoa pois vaikka hiilikuituisella ohjaustangolla, Vilander hymähtää. Tuomisen, Vilanderin ja Mattilan pyörät ovat alumiinirunkoisia, mutta jos haluaa huippuvahvan ja -kevyen hiilikuiturungon, sellaisen saa – noin 5 000 eurolla. – Varusteluhan on vaan pinkasta kiinni, rahapinkasta, Mattila virnistää. Fatbiken kumit ovat normipyörää kalliimpia, 80 eurosta ylöspäin – mutta mikä ihmeellisintä, niitä ei juuri puhkea, vaikka maastossa möyritäänkin. Tunteja, ei matkoja Pyöräily on siitä hyvä harrastus, että se ei ole kiinni toisista ihmisistä. Silti kimpassa on kivempaa. ”Oikeastaan ainut keli, missä usko on meinannut loppua, on paksu kerros sitkeää nuoskalunta.” toilua, mutta myös ? ilistelyä – nauttimista maisemista, metsän rauhallisuudesta, porukassa kulkemisesta. Edullista – tai sitten ei Kuten missä tahansa lajissa, fatbike-harrastuksessa pääsee alkuun edullisesti, mutta mopo voi karata käsistä. Alkuun pääsee reilulla tonnilla, mutta mitä enemmän ajaa, sitä enemmän osilta vaaditaan kestävyyttä. keet houkuttelevat. Hyvät osasarjat ovat kalliita ja keveys maksaa. Voi miettiä, haluaako viilata painoa pois vaikka hiilikuituisella ohjaustangolla, Vilander hymähtää. Tuomisen, Vilanderin ja Mattilan pyörät ovat alumiinirunkoisia, mutta jos ha16-19_fatbike.indd 19 10.8.2017 10.31.45
?? | Paperiliitto ?/???? PEREHDYTYS Opastajakin tarvitsee tietoa Kesätyöntekijöiden perehdyttämistä olisi mahdollista parantaa ottamalla perehdyttäjä mukaan suunnittelemaan opettamista. R aumalainen Jere Ketola työskentelee kuluvan kesän UPM:n Rauman paperitehtaalla. Hän opiskelee konetekniikkaa Tampereen teknillisessä yliopistossa. – Kun kesän teen töitä, niin pärjään hyvin koko ensi kouluvuoden. Rahaa säästyy, koska voin asua Raumalla ollessani vanhempieni luona, hän kertoo. Ketola on toista kesää samassa tehtaassa. Viime vuonna hän oli hylsyvarastolla. – Se oli sikäli vastuullista hommaa, koska työpisteelle jäätiin yksin heti kahden viikon perehdytyksen jälkeen, hän sanoo. Teksti Mari Schildt Kuvat Juha Sinisalo 20-23_perehdytys.indd 20 15.8.2017 10.53.25
Paperiliitto ?/???? | ?? PEREHDYTYS Kesä työn tekijä Jere Ketola ja jälkikäsittelyn hoitaja Hannu Aaltonen ottavat paperinäytettä PK 2:n pituusleikkurilla UMP:n Rauman tehtaassa. 20-23_perehdytys.indd 21 15.8.2017 10.53.25
?? | Paperiliitto ?/???? PEREHDYTYS Viime talvena hänelle tarjottiin kesäpestiä pituusleikkurilla. Toukokuun alussa hän osallistui kaikille kesätyöntekijöille tarkoitettuun kahden päivän perehdyttämisjaksoon. – Siinä käytiin läpi tehtaan yleiset asiat. Tosi paljon painotettiin turvallisuutta. Se ei riittänyt kuitenkaan mitenkään itse työpisteen työhön. Osastokohtainen perehdytys alkoi vasta sitten, kun aloitin työt parin viikon päästä, hän kertoo. Ketola neuvottiin vuoromestarin puheille, joka vei hänet työpisteelle, jossa hän pääsi osaksi neljän työntekijän vuoroa. Yksi vuoron työntekijöistä oli Ketolalle nimetty perehdyttäjä. – Perehdyttäjä tiesi asian ja osasi neuvoa niin, että siinä oppi tosi hyvin. Samalla käytiin läpi perehdyttämislomaketta, kun käsiteltiin uusia asioita. Oli sellainen olo, että osasin homman, kun laitoin nimeni lomakkeeseen, hän sanoo. Jatkuvat toistot toivat tekemiseen lisää varmuutta. – Vuoron neljän hengen porukalta saa apua kysymällä keneltä vaan, jos ei osaa tai muista jotain. Kaikki auttavat ihan mielellään, kun vain menee kysymään, hän hymyilee. Jos mahdollisuus aukeaa, hän olisi valmis tulemaan tehtaalle kesätöihin myös vuoden päästä. – Minulle on tärkeää, että pääsee työskentelemään ryhmän kanssa, ja on koko ajan jotain tekemistä, ettei aika mene vaan istumiseen päivät pitkät, hän miettii. Ei kaikkea oppia kerralla Metsä Boardin Äänekosken tehtaalla työskentelevä tuotannon varamies Eero Vekkeli sanoo, että hän on perehdyttänyt toistakymmentä kesätyöntekijää. Hänen opetettavansa ovat olleet kaikki erilaisia, hädin tuskin aikuisista kypsiin aikuisiin saakka. – Nuoret oppivat helpommin. Sen ymmärtää jo itsekin, kun kilometrejä alkaa olla takana, että ei tuo kovalevy ime määräänsä enempää. Tuntuu, että kun yhden asian oppii, niin kaksi unohtaa, hän hymyilee. Vekkelin mukaan perehdyttäjä pääsee nopean oppijan kanssa vähän helpommalla, kun itselle jää lopulta valvojan tehtävä. Opettaminen tuo myös mukavaa vaihtelua arkirutiiniin. Mutta aivan yksinkertaista opettaminen ei aina ole. – Voi käydä esimerkiksi niin, että opetusaikana ei omalle vuorolle satu ratakatkoja. Se vasta onkin hankala neuvoa – noin teorian tasolla – miten märästä päästä lähdetään tuomaan rataa kuivaan päähän. Kyllä se on käytännössä nähtävä ja ennen kaikkea tehtävä. Lihasmuisti se on ihmisellä ylivoimaisesti paras muisti, Vekkeli sanoo. Hän kertoo, että pyrkii paloittelemaan asiaa pienempiin kokonaisuuksiin: Jos tänään opetellaan yhtä, niin toista voi samana päivänä korkeintaan sivuta. – Ei puhuta yhtenä päivänä koko asiaa halki. Kun seuraavana päivänä palataan työmaalle, se asia on ehkä jollain tavalla mennyt perille, hän miettii. Oppimista ei hoputeta Äänekoskella Äänekoskella kesätyöntekijöiden koulutusaika vaihtelee työtehtävästä riippuen kahdeksasta päivästä 20 päivään. Vekkelin mukaan perehtyjä saa olla niin kauan opissa, että osaa hommat. Sellaista hänelle ei ole tullut vastaan, että kesätyöntekijää ja perehdyttäjää painostettaisiin laittamaan nimet paperiin opetusjakson päättymisen merkiksi, vaikka opetus olisi vielä käytännössä kesken. – Tässä yksi vanha trukinkuljettaja sanoi rehvakkaasti, että hän näkee vartissa, että tuleeko siitä trukkikuskia vai ei. Siinä on jonkinlainen perä, että toiset oppivat nopeammin kuin toiset. Kyllä viikossa voi oppia hommansa. En epäile hetkeäkään, Vekkeli miettii. Hänen mielestään Äänekoskella työtehtäviin perehdytys on järjestetty hyvin. Sitä ”Perehdyttäjä tiesi asian ja osasi neuvoa niin, että siinä oppi tosi hyvin.” Konetekniikan opiskelija Jere Ketola on toista kesää töissä UPM:n Rauman paperitehtaalla. voisi edelleen kehittää panostamalla kouluttajien opetukseen. – Meillä on vuorossa tasan yksi henkilö, joka on saanut koulutuksen työssäoppimisen kouluttamiseen. Hänkin oli viime vuonna vuorotteluvapaalla. Koulutusta ei ole järjestetty ihan siinä laajuudessa, kuin saattaisi olla tarpeellista, Vekkeli miettii. Ohjeistuksessa on parantamista Työsuojeluvaravaltuutettu Tuomas Huttunen Stora Enson Veitsiluodon tehtaalta sanoo, että tehtaalla on mietitty jo pari vuotta työhönopastuksen ohjeiden uusimista. – Siitä on puhuttu paljon. Mutta tietääkseni ohjeita ei ole lähdetty päivittämään. Tämä toimintaohje, joka minulla on kansiossa, on vuodelta 2010, hän sanoo. Yrityksen sisäisiltä nettisivuilta löytyy yksityiskohtaiset konsernitason ohjeet työhönperehdyttämisestä henkilöstöasioita hoitaville. Niiden noudattaminen ei ole aivan aukotonta. – Teoriassa työhönopastaja ja opastettava päättävät kahdestaan, koska asia on opittu. Kun kesällä alkaa tulla painetta – lomakausi alkaa ja porukka vähenee – niin useasti se menee sitten vähän vuoromestarin painostuksen kautta, että kyllä sinä alat olla valmis mies, että laitetaan nimet paperiin, hän sanoo. Konserniohjeistuksessa neuvotaan myös seuraamaan perehdyttämistä palavereita pitämällä, mutta Huttusen mukaan esimiehillä ei juurikaan ole mahdollisuuksia sellaiseen. Heitäkään ei ole tehtaalla liiaksi asti, ja kesätyöntekijöitä tulee kuitenkin kerralla paljon. – Perehdyttämissuunnitelmaa ei ole kyllä ikinä tehty yhdessä opastajan kanssa, ei ainakaan sellutehtaan puolella. Kesätyöntekijän työnopastaja on yleensä etukäteen tiedossa, mutta se ei ole välttämättä työnopastajalla tiedossa edes ennen työvuoron alkua, Huttunen sanoo. Hänen mukaansa pahimmat ylilyönnit ovat kuitenkin jääneet pois, sillä vuosia sitten yhden kesän töissä ollut saatettiin laittaa opettamaan uutta työntekijää. Sellaista ei enää tapahdu. Motivaatio on korkealla Osa vanhemmista työntekijöistä kokee Huttusen mukaan kesäaikana kuormittavana tilanteen, jossa omien töiden lisäksi joutuu tekemään paria, kolmea muutakin hommaa. Kesätuuraajat eivät voi vähäisemmän kokemuksensa vuoksi hallita täysin kaikkia tehtäviä, vaan tarvitsevat apua. – Sen voi sanoa, että nykypäivänä kaikki kesätyöntekijät ovat motivoituneita. Monet haluavat olla pitempäänkin töissä, ja sitä näytetään. Se voi olla huonokin asia se näyttämisen tarve, jos laitetaan vähän aikaisemmin nimi paperiin kuin olisi syytä. Mutta pääsääntöisesti he ovat ? ksua ja motivoitunutta porukkaa, Huttunen sanoo. P . Uusi hengittävä turvajalkineemme on saapunut! www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja www.ejendals.com JALAS ® 3700R ReSpiRo S2 SRB JALAS ® 3800R ReSpiRo S1 SRB JALAS ® 3820R ReSpiRo S1 SRB JALAS ® 3510R ReSpiRo S1 SRB Ei enään kuumia ja hikisiä jalkoja. JALAS ® Respiro on markkinoiden tehokkaimmin hengittävä turvajalkine ainutlaatuisen kolmikerroslaminoidun ulkopohjan, hengittävän yläosan ja, kaksoisiskunvaimennuksella varustetun pohjallisen ansiosta. 20-23_perehdytys.indd 22 15.8.2017 10.53.26
Uusi hengittävä turvajalkineemme on saapunut! www.jalas.com?|? www.youtube.com/jalasfootwear JALAS ® on Ejendals AB:n tuotemerkki. Lisätietoja www.ejendals.com JALAS ® 3700R ReSpiRo S2 SRB JALAS ® 3800R ReSpiRo S1 SRB JALAS ® 3820R ReSpiRo S1 SRB JALAS ® 3510R ReSpiRo S1 SRB Ei enään kuumia ja hikisiä jalkoja. JALAS ® Respiro on markkinoiden tehokkaimmin hengittävä turvajalkine ainutlaatuisen kolmikerroslaminoidun ulkopohjan, hengittävän yläosan ja, kaksoisiskunvaimennuksella varustetun pohjallisen ansiosta. 20-23_perehdytys.indd 23 15.8.2017 10.53.27
24 | Paperiliitto 6 /2017 Teksti Noora Mattila Kuva Harri Nurminen O len asunut Valkeakoskella koko ikäni. Kuusi vuotta sitten rakensimme omakotitalon vaimon kotiseudulle Uskilan kylään. Voisi sanoa, että asutaan keskellä peltoa. Kolme naapuria näkyy ikkunasta. Järvelle ei ole kuin kilometri. Siellä rannassa on perämoottorivene, jonka jaan kavereiden kanssa. Olen kalastanut pikkupojasta asti, mutta vanhemmalla iällä aloitin uudestaan ihan harrastuksena. Käyn kalassa aina, kun on aikaa – siis kesällä, kun kelit on kohillaan. En tykkää kököttää talvisin jäällä odottelemassa kalaa. Kalastus on perheenisän rentoutumiskeino, mutta Jani Federleyllä ei ole tarvetta lähteä perhettä karkuun. Järvellä istuskelija I ntia ei ole minkään mittapuun mukaan tasa-arvoinen maa, vaan paikka, jossa ihmiset lajitellaan koulutuksen, kotipaikan, kastin, sukupuolen tai vaikkapa vain ihonvärin perusteella moneen eri lokeroon. Eri roolit, toiminnat ja työt osaltaan pönkittävät hierarkiaa ja rakenteita. Jätteiden lajittelu on yksi keino, jolla ihmisille osoitetaan paikka yhteiskunnassa. Ylimpänä ketjun nokkimisjärjestyksessä on kotiapulainen, joka yleensä erottelee keskiluokkaisen intialaisperheen puhtaammat jätteet. Sanomalehtipaperit, pahvit, pullonkorkit ja metallit hän myy asuinalueita kiertäville gabadiwalloille eli kierrätysmiehille. Kotiapulainen myös tarkistaa onko jätteissä jotain käyttökelpoista hänelle itselleen. Kun myytävät on perattu, jäljelle jäävät pussukat ottaa mukaansa kotiapulaista alempikastinen, lattiat päivittäin lakaiseva siivooja, joka kuskaa roskapussin pihalle tarkistettuaan ensin, onko pussissa jotain hänelle hyödyllistä. Pihalla on vartijoiden vuoro etsiä jätekassista jotain arvokasta ennen kuin paikalle saapuu polkupyörävankkurillaan jätteidenkerääjä. Hän nappaa pussin mukaan vartijoilta. Päästyään perille jätteidenkerääjille tarkoitetulle asuinalueelle, jätepoika lajittelee roskat edelleen myytäviin, syötäviin ja vähemmän syötäviin. Ruokajätteet hän ottaa talteen ja vie kotiinsa illalliseksi. Hän myös erottaa jäljelle jääneet muovit ja metallihärpäkkeet, ja myy ne slummien pikkuyrityksille, jotka puolestaan välittävät tavaraa eteenpäin. Viimeinen ihmiskäsi, joka koskee jätteisiin, kuuluu usein slummien lapsille tai naisille. Heidän työnsä on kuskata ihmisen ruoaksi kelpaamattomat jätteet ja vihdoin ne tavarat, joista ei saa enää mitään irti, tien pientareelle. Tämän jälkeen jätteistä kilpailevat kulkukoirat, lehmät, kanat ja vuohet. Viimeisenä kierrätysketjussa ovat rotat, jotka herkuttelevat jätekasoissa öisin. Systeemissä juuri mitään ei mene hukkaan, vaan järjestelmä on tehokas, melkein tehokkaampi kuin monessa kehittyneessä maassa. Toisaalta kierrätyksen perustana ei ole yhteisöllisyys, niin kuin länsimaissa, jossa haluamme vähentää luonnon kuormitusta, vaan yksilöllisyys ja oman lähiperheen välittömät taloudelliset tarpeet. Tarpeiden lisäksi jätteidenkäsittelyä sanelee uskonto. Hindulaisuudessa varjellaan puhtautta tiiviisti ja se koetaan jumalallisena hyveenä. Kukaan ei loppupelissä halua liata käsiään roskissa, mutta jonkun se on tehtävä. Näillä sanattomilla säännöillä vahvistetaan sitä, minkä kaikki tietävät eli mitä likaisempaan jätteeseen kosket, sen alhaisempi paikka sinulla on yhteiskunnassa.? P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Ihmisen asema MAAILMALTA Ruokajätteet hän ottaa talteen ja vie kotiinsa illalliseksi. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi . PARASTA ELÄMÄSSÄ Jani Federley, 35, on trukinkuljettajana Pyrollin kartonginjalostustehtaalla Valkeakoskella. Hän käy kavereiden kanssa kalassa aina kun työltä ja perheeltä liikenee aikaa. Pia Heikkilä Kirjoittaja on Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. 24-25_parasta elämässä.indd 24 16.8.2017 14.41.19
Paperiliitto 6/2017 | 25 Lähijärvestä nousee haukia ja ahvenia, jotka päästän aina takaisin veteen: catchand-release. Välillä käyn keskustassa Apianvirralla kalastamassa sillan alta. Sieltä nousee joskus kirjolohta. Jalokalan saaminen on aina hienoa. En kuitenkaan ole mikään välineurheilija tai erityisen tavoitteellinen, vaan minulle riittää, jos jotain kalaa välillä saa. Aina voi sanoa, että kokemusta kertyy. Lähinnä menen järvelle istuskelemaan. Siinä kun linnun ääniä ja laineiden liplatteluita kuuntelee, kaikkoavat kaikki ajatukset. Minulla on neljävuotias tytär ja 9-kuukautinen poika, joten kotona riittää tehtävää. Minulla ei kuitenkaan ole tarvetta lähteä perhettä karkuun: lasten touhuja on vekkulia seurata. Odottelen heistä uusia kalakavereita, ainakin pojasta. Koko perhe tykkää, kun kannan kirjolohen kotiin ja savustan sen pöntössä. Kerrostaloon ei tullut kaloja raijattua. Nyt, kun työaikamuoto saatiin kuntoon, tuntuu, että olen koko ajan kotona. Pitkillä vapailla kerkiää rentoutua, vähän kuin olisi aina talviloma. Kotona painavat ainoastaan ulkohommat, jotka rajoittavat vapaa-aikaa. Talo on sen verran tuore, ettei pihasta meinaa tulla valmista. Kaipa minulla joitakin haaveitakin on. Lottovoitto! Tai oma uisteluvene kenties. Voisi sanoa, että perusasiat on kunnossa.? P Järvellä istuskelija Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Sirpa Kautto M etsä Groupin biotuotetehtaalla Äänekoskella koettiin h-hetki elokuun 15. päivänä. Ennen käynnistämistä tehtiin viimeistelytöitä, koekäyttöä ja käyttöönottovalmisteluja. Projekti on edennyt suunnitellusti. Talteenottolinjalle käynnissäpitäjäksi sijoittuva Teemu Hakalax on yksi kuudesta oppisopimuskoulutettavasta. – Tänään olemme biotuotetehtaalla testaamassa laitteita tulevaa starttia varten, Hakalax kertoi elokuun alkupäivinä. Viime vuoden keväällä alkaneeseen oppisopimuskoulutukseen Hakalax haki talon sisältä. Aiemmin hän työskenteli vanhalla tehtaalla kuorimolla, josta siirtyi vuosi sitten tehtaan talteenottoon. – Ala on aina kiinnostanut. Tehdas on näkyvä osa maisemaa täällä Äänekoskella, siihen on tavallaan kasvanut, joten tänne myös halusin töihin, sanoo Hakalax. Hakalax oli ensimmäisen kerran paperitehtaalla 17-vuotiaana kesätöissä kunnossapitoasentajana ja jatkoi määräaikaisena myöhemminkin. – Äänekosken paperitehtaan lopettamisen jälkeen tulin takaisin heti, kun satuin pääsemään. Välissä ehdin olla toisaalla peltiseppänäkin jonkin aikaa. Olen luottavaisin mielin, että kun täältä oppisopimuksesta valmistutaan, työt jatkuvat. Puolitoistavuotisen koulutuksen työt ja näytöt Hakalax teki pois hyvissä ajoin. – Kiiruhdin tekemään ne talven aikana, jotta pystyin keskittymään biotuotetehtaan laitekoulutuksiin ja kenttäkoulutuksiin. Nyt kun h-hetki lähenee, tulee kaikennäköistä testausta. Yllättävän hallitusti on mennyt. Vanhallakin tehtaalla toisinaan käydään töissä, ja aletaan ajaa ennen uuden starttia alas. Nopeasti kaikki tässä vaiheessa tapahtuu. Omasta mielestäni aika hyvin on mennyt. BTT:n starttipäivä tiivistää tunnelmat. – Toivon, että startti sujuu hyvin. Tietääkseni olen sinä päivänä töissä aamuvuorossa. Työteliäs syksy tulee olemaan.? P Biotuotetehdas lähti käyntiin elokuun puolivälissä. Käynnistynyt Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin käyntiinlähdön vaiheita Äänekoskella. TEHDAS KÄYNTIIN Teemu Hakalaxin uusi työkohde on biotuotetehtaan talteenoton valvomossa. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 24-25_parasta elämässä.indd 25 16.8.2017 14.41.20
26 | Paperiliitto 6/2017 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen A siat ovat oikeastaan aika hyvin. Toki aina on parannettavaa, mutta olemme menneet viime vuosina huimasti eteenpäin, toteaa ensimmäinen varavaltuutettu Petri Iivonen Joutsenon Metsä Fibreltä. Iivosen mukaan työturvallisuuteen ryhdyttiin toden teolla satsaamaan vuonna 2007. – Silloin alkoi löytyä aikaa ja rahaa. Alettiin rakentaa sellaista kulttuuria, että töihin tullaan ja töistä lähdetään terveenä. Luotiin turvahavaintojärjestelmät, tavoitteet ja seuranta. Iivonen korostaa, että työturvallisuutta ei voi ostaa Ärrältä, vaan se on luotava ja sitä on kehitettävä jatkuvasti. – Se pitää ansaita joka päivä. Välillä tästä tulee karvas muistutus: 600 tapaturmattoman päivän putki katkesi heinäkuun loppupuolella, kun eräs työntekijä tippui työtehtävää suorittaessaan runsaan metrin matkan. Hän päätyi selälleen betonisokkelin päälle, mutta selvisi onneksi vakavilta vammoilta. – Paikka on hankala, ja se on ollut tiedossa. Nyt kohteeseen tehdään kaikki mahdollinen työturvallisuuden parantamiseksi. Kymmenen vuotta sitten työsuojeluun mukaan lähtenyt Iivonen toimi ensin voimalaitoksen työsuojeluasiamiehenä, sitten päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna ja nyt hänellä on menossa neljäs vuosi ensimmäisenä varavaltuutettuna. – Halusin siirtyä varavaltuutetuksi. Laskeskelin, että minulla on vielä monta vuotta eläkeikään enkä halunnut olla pitkään prosessista pois, ettei ammattitaito häviä. Varavaltuutetun toimen lisäksi Iivonen vetää työpaikkasuojeluryhmää ja osallistuu turvallisuusasiantuntijana erilaisiin projekteihin, kuten vaikkapa soodakattilan seinäpaneeleiden uusintaan. Iivosen kysymys seuraavalle haastateltavalle onkin: Pääsevätkö teillä työntekijät osallistumaan projektien suunnitteluun ja toteutukseen? Jarmo Pellin viime lehdessä esittämään kysymykseen, mitä mieltä olet paikallisesta sopimisesta, Iivonen vastaa lyhykäisesti. – Onhan se ihan kiva sana. Hyvä, jos se jossakin toimii. ? P Joka päivä Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Petri Iivonen ? Prosessityöntekijä voimalaitoksella. ? 1. varavaltuutettu Metsä Fibrellä ja Botnia Mill Servicessä. Edustaa myös toimihenkilöitä. ? Vajaa 200 työntekijää Petri Iivonen on tyytyväinen siihen miten Joutsenon Metsä Fibrellä satsataan työturvallisuuteen. Paperiteollisuuden työehtosopimus neuvottelut alkoivat toukokuussa. Lähtökohta on, että uusi sopimus saadaan neuvoteltua Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välillä ennen voimassaolevan sopimuksen päättymistä eli 30. syyskuuta mennessä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Näin se käy 1. Neuvotteluihin valmistautuminen 2. Varsinaiset neuvottelut Kyseessä on niin sanottu liittokierros eli työntekijäja työnantajaliitot neuvottelevat uudesta työehtosopimuksesta kukin omien tavoitteittensa pohjalta. Takaraivossa neuvottelijoilla todennäköisesti vaikuttavat puheet sekä talouden kasvusta että palkkamaltista. ? Neuvottelut voivat jatkua sopimuksen päättymisen jälkeen. ? Jos neuvottelut katkeavat, syntyy sopimukseton tila, voimassa vanha tes, ei työrauhavelvollisuutta 3. Neuvottelutulos Neuvottelut voivat venyä myös yli voimassaolevan teskauden. Kun tulosta on syntynyt, saatu neuvottelutulos esitetään liiton hallitukselle ja liittovaltuustolle hyväksyttäväksi. Siirrytään kohtaan 5. 4. Neuvottelutulosta ei saavuteta Jos neuvottelut katkeavat, osapuolet ovat sopimuksettomassa tilassa. Vanhaa työehtosopimusta noudatetaan keskeisiltä osin. Työrauhavelvollisuutta ei ole, joten sopimuksen syntyä voidaan yrittää vauhdittaa painostustoimiin. Paperiliiton hallituksella on valtuudet päättää esimerkiksi työtaistelun alkamisesta. Työriitojen sovittelulaki määrää, että työnseisauksesta on ilmoitettava valtakunnansovittelijalle ja vastapuolelle 14 vuorokautta ennakkoon. Samalla osapuolet ovat velvollisia osallistumaan sovittelumenettelyyn, jota johtaa valtakunnansovittelija. Jos ja kun työtaistelu alkaa, palkanmaksu keskeytyy ja Paperiliitto maksaa jäsenilleen työtaisteluavustusta. Työtaistelutoimet päättyvät, kun osapuolet hyväksyvät sovintoesityksen. 5. Neuvottelutuloksen hyväksyminen Neuvottelutulos tai sovintoesitys on vielä hyväksyttävä järjestöjen hallinnossa, ennen kuin siitä tulee uusi työehtosopimus. Paperiliitossa tulosta käsittelee ensin liiton hallitus, joka esittää sen edelleen liittovaltuustolle hyväksyttäväksi. 6. Sopimuksen voimaantulo Hyväksymisten jälkeen uusi työehtosopimus tulee voimaan edellisen päätyttyä eli aikaisintaan 1.10.2017 alkaen. Pysy ajan tasalla Paperiliitto järjestää elo-syyskuun aikana seitsemän Ajan tasalla -tilaisuutta. Näissä kaikille paperiliittolaisille tarkoitetuissa tilaisuuksissa käydään läpi ajankohtaisesti työehtosopimusasioita. Tilaisuudet Oulussa, Jyväskylässä ja Tampereella on pidetty. Ilmoittautuminen Raumalla, Lappeenrannassa, Helsingissä ja Kuopiossa pidettäviin tilaisuuksiin on päättynyt. Tarkista jälki-ilmoittautumisen mahdollisuus Helsinkiin 2.9. ja Kuopioon 4.9. Paperiliiton nettisivuilta www.paperiliitto.fi. Neuvottelun tiet 26-27_hiomo.indd 26 15.8.2017 14.07.18
Teksti Eeva Eloranta-Jokela K uka hän on ja mistä tänne saapui, siitä kertovat Samin kommentit muutamiin avainsanoihin. Paperiliitto: – Suomen paras ja tehokkain ammattiliitto, pienestä koostaan huolimatta – ja osittain siitä johtuen. Paperiliittolainen henki ja yhteenkuuluvuuden tunne on jotain ainutlaatuista liitossamme. Itse olen ollut paperiliittolainen vuodesta 1995. Edunvalvonta: – Työntekijä on yksinään aina heikommassa asemassa suhteessa työnantajaan. Tästä syystähän on aikanaan synnytetty ay-liike. Vain yhdessä toimimalla pystymme kunnolla vaikuttamaan työehtoihin sekä valvomaan työehtojen noudattamista. Työehtosopimuksesta neuvotteleminen on yksi ammattiliiton tärkeimmistä tehtävistä. Mondi: – Kansainvälinen paperija pakkausyhtiö. Omisti Lohjan paperitehtaan vuodesta 2008 ja lopetti tehtaan toiminnan vuonna 2015. Tehdas toi leivän monien lohjalaisperheiden pöytiin lähes 110 vuoden ajan. Itsekin olin tehtaassa töissä lähemmäs 17 vuotta, ensimmäiset 8 vuotta paperikoneella ja vuodesta 2003 pääluottamusmiehenä saakka, kunnes siirryin liittoon töihin marraskuussa 2011. Lohja: – Lohjalla olen syntynyt ja koko ikäni asunut. Mukava pikkukaupunki. Sieltä kuljen päivittäin Helsingissä töissä. Työmatkat vievät päivittäin yhteensä noin 2,5 tuntia, mutta muutto Lohjalta ei ole varsinaisesti käynyt mielessä. Vanhempani, ja isän puolen sukua enemmänkin, muuttivat Lohjalle Pohjois-Pohjanmaalta, Oulaisista, työn perässä 70-luvun alussa. Moni heistä sai töitä juuri Lohjan paperitehtaalta. Irtisanominen: – Hirvittävän moni paperiliittolainen on joutunut asian tässä yli kymmenen vuotta kestäneessä rakennemuutoksessa kokemaan. Onneksi pahin on jo takana, ja jos ei muuta, niin ainakin metsäyhtiöt tekevät taas tänä päivänä erittäin hyvää tulosta. Hintana on tosin ollut lopetettujen konelinjojen lisäksi se, että toimivien tehtaiden ja konelinjojen työntekijämäärät on vähän joka puolella painettu liian alas. Jaksamiseen ja moniosaamiseen liittyvät ongelmat ovat lisääntyneet selvästi. Kyllä tämän päivän paperiduunarilta vaaditaan paljon enemmän kuin joskus aikaisemmin. Varmasti monessa tapauksessa jo ihan liikaakin. Tulevaisuudessa: – Jatketaan töitä sen eteen, että paperiteollisuuden työntekijöiden työehdot ja -olosuhteet pysyvät hyvällä tasolla. Paperiliitto on jatkossakin vahva ja tehokas jäsentensä etujen valvoja. Tulevaisuudesta puhuttaessa täytyy lisäksi mainita se potentiaali, mikä liittyy puusta tehtyihin biopohjaisiin ja ympäristöystävällisiin uusiin materiaaleihin. Näihin liittyen syntyy jatkossa uusia työpaikkoja varmasti myös paperiliittolaisille.? P Sami Laakso harrastaa sählyä ja kitaranrämpyttelyä ja toivoo vielä joskus palaavansa valokuvaamaan luontoa. HIOMO ”Paras ja tehokkain liitto” Sami Laakso on uusi Paperiliiton sihteeri ja Paperityöväen Työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja. Jii Ro iko ne n Lohja: – Lohjalla olen syntynyt ja koko ikäni asunut. Mukava pikkukaupunki. Sieltä kuljen päivittäin Helsingissä töissä. Työmatkat vievät hin biopohjaisiin ja ympäristöystävällisiin uusiin materiaaleihin. Näihin liittyen syntyy jatkossa uusia työpaikkoja varmasti myös paperiliittolaisille. Sami Laakso harrastaa sählyä ja kitaranrämpyttelyä ja toivoo vielä joskus palaavansa valokuvaamaan luontoa. Paperiliitto 6/2017 | 27 26-27_hiomo.indd 27 15.8.2017 14.07.18
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO HIOMO Teksti ja kuvat Eeva Eloranta-Jokela Järviseudulle Purala sijaitsee keskellä mäkistä järviseutua Jaalassa, Kouvolan pohjoispuolella. Kesäkuussa ja heinäkuussa yöpyjiä on ollut keskimäärin 282 henkeä ja öitä vietetty keskimäärin 3,1. – Hyvin on ollut porukkaa ja siitäkin huolimatta, että satoi useasti, lomapaikanhoitaja Riku Valve kertoo. Lapsiperheitä on näkynyt aiempaa enemmän, joten piha-alueen leikkija pelivälineet ovat olleet ahkerassa käytössä. Puralasta on jatkettu matkaa Tykkimäkeen tai ruukkimiljööseen Verlaan, UNESCOn maailmanperintökohteeseen. Koulujen alettua hiljenee. Viime talvena uusitut rantasaunat ovat saaneet kävijöiltä kiitosta. Myös kalamiehiä on lykästänyt. – Koskaan en ole itsekään saanut näin hyvin kalaa kuin tänä vuonna. Täällä on perattu, savustettu ja paistettu ahkerasti. Saaristomaisemaa Turun itäisessä saaristossa sijaitsevassa Särkelässä on majoituskapasiteetti ollut hyvin käytössä ja ajoittain ruuhkainenkin. Lomaalueen hoitaja Osmo Koste kertoo, että elokuun loppupuolellekin varauksia on. Särkelään moni tule kalastamaan. Lomapaikka on myös sopiva etappi, jonne jättää vaunu tai josta jatkaa reissua pääkaupungista etelään, laivalla tai lentäen. Vaunualueella on ollut tilaa. Lomapaikan käytännöt ovat Kosteen mielestä sujuneet hyvin. – Täällä käy asiallista ja siistiä porukkaa. Särkelään tulevien toivotaan maksavan käyntinsä etukäteen. Paikan päällä Särkelässä voi maksaa päivittäin kello 12 Lohi-talossa. Erämaaluontoa Pohjoisin lomapaikoista, Törmälä, sijaitsee Kuusamossa keskellä Pohjoisen erämaaLomapaikat syyskauteen Paperiliiton kolmessa lomakeskuksessa valmistaudutaan vilkkaan kesän jälkeen syyskauteen. ”Koskaan en ole itsekään saanut näin hyvin kalaa kuin tänä vuonna.” 28-29_hiomo.indd 28 15.8.2017 17.06.31
Erilaisia majoitustiloja, karavaanari ja telttailualue. Yhteiset oleskelu-, suihkuja pyykinpesutilat, modernit keittiöt. Säilytystilat kalaja marjasaaliille, grillauspaikat, soutuveneitä, joihin voi kiinnittää oman perämoottorin. Kalastuslupia saa paikan päältä. Langaton verkko sekä kiinteä työasema, jossa nettiyhteys. Ei kauppa-tai ravintolapalveluja. Majoittujat tuovat omat liinavaatteet. Ilmoittaudu tullessasi lomapaikanhoitajalle ja esitä jäsenkorttisi. Hinnat: Yöpyminen huoneistoissa 10 euroa perhekunnalta vuorokaudessa. Asuntovaunupaikka 10 euroa vuorokaudessa. Maksa etukäteen tai paikan päällä, tarkista käytäntö lomapaikasta. Liinavaatesetin vuokra 20 e Varaukset: Puhelimitse arkisin klo 11–13. Karavaanarialueelle ei tarvita ennakkovarausta. Muista ottaa mukaan jäsenkortti. Lomapaikat on tarkoitettu jäsenille, heidän puolisoilleen ja lapsilleen eli jäsenen kanssa samassa taloudessa asuville. Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO HIOMO Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 ?? VUOTTA SITTEN Kajaani Oy:n uusi paperikone oli käynnistetty heinäkuun 1963 lopulla, kuukausi etuajassa. Alkuvaiheessa tuotteena olisi sanomalehtipaperi, myöhemmin myös korkeampiluokkaiset aikakauslehtipaperit. Koneen työleveys oli 608 cm ja rakennenopeus 800 m/min. Lehden mukaan teollisuustuotanto oli kasvanut edeltävänä vuonna 5,5 prosenttia. Kasvu hidastui selvästi kahteen aiempaan vuoteen verrattuna, mutta oli silti arvioitua suurempi. Noususuhdanne oli alkanut vuonna 1959. Voimakkainta kasvu oli metallien perusteollisuudessa, lähes 17 prosenttia. Paperiteollisuuden tuotanto kasvoi noin 5 prosenttia. Teollisuuden palveluksessa oli noin 352 000 työntekijää ja 71 000 toimihenkilöä. P Tuotanto kasvaa Hämeenlinnan osasto 66 Tapaaminen/päivätanssit osaston eläkeläisille la 16.9. Idänpään Torpalla klo 14-18. Ohjelmassa ruokailu, tanssia live-musiikin tahdissa ja mukavaa yhdessäoloa. Sitovat ilmoittautumiset 30.8. mennessä Mirja Käelle 040 567 7582 tai Arja Saariselle 050 577 4053. Ilmoita samalla ruokaaineallergiat ja tuleeko mukana seuralainen. Tilaisuudessa mukana myös työssäkäyviä osastolaisia. OSASTOT Lomapaikat syyskauteen 1. Törmälä Majoituspaikkoja 16, lisäksi rantamökki ja pikkumökki ilman mukavuuksia. Törmäläntie 16, 93999 Kuusamo Puhelin: 050 566 6119, arkisin klo 11–13 Alueen hoitajat: Maini Kovanen, maini.kovanen@paperiliitto.? , Pekka Kovanen, pekka.kovanen @paperiliitto.? 2. Purala Majoituspaikkoja 30, kesällä 60. Vaunupaikkoja vähintään 40. Puralantie 131 A, 47850 Verla Puhelin: 050 340 0127, arkisin klo 11–13 Alueen hoitaja: Riku Valve riku.valve@paperiliitto.? . 3. Särkelä Majoituspaikkoja 60, lisäksi parvella 30. Vaunupaikkoja 32. Finnarintie 200, 25610 Ylönkylä Puhelin: 050 373 9877, arkisin klo 11–13 Alueen hoitajat: Osmo Koste, osmo.koste@ paperiliitto.? , Terhi Palin, terhi.palin@paperiliitto.? . Paperiliiton lomakeskukset luontoa puhdasvetisen Ala-Kitkan rannalla. – Kävijämäärän puolesta kesä on ollut hyvä. Siitä huolimatta, että kesä on tuntunut lyhyeltä. Jäät lähtivät vasta 10. kesäkuuta, kertoo lomapaikanhoitaja Maini Kovanen. Marjasato on muutaman viikon myöhässä, mutta paikka paikoin erityisesti lakkaa näyttäisi tulevan hyvin. Sen jälkeen, kun Törmälästä purettiin rakennevaurioinen päärakennus, alueen majoituskapasiteettia pieneni alle puoleen. Nykyisin käytössä ovat Aarnen tuvan neljän huoneen lisäksi varusteltu mökki sekä vaatimattomampi mökki nukkumiseen. P ?Kaikki liiton lomapaikat sijaitsevat puhdasvetisten vesistöjen äärellä. ?Puralassa on tänä vuonna ollut lapsiperheitä aiempaa enemmän. 28-29_hiomo.indd 29 15.8.2017 17.06.32
?? | Paperiliitto ?/???? TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA ENSIMMÄISEN ANSIOPÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN LIITTEET Toimita ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksesi liitteenä työttömyyskassalle: työnantajan tai palkanlaskijan allekirjoittama palkkatodistus vähintään 26 työttömyyttä edeltäneeltä työviikolta. Palkkatodistuksessa tulee näkyä ennakonpidätyksen alainen tulo ja siihen sisältyvät lomarahat ja lomakorvaukset eriteltyinä sekä palkattomat poissaoloajat ja kaikki sellaiset kalenteriviikot, jolloin työaika on ollut alle 18 tuntia. Palkkatodistuslomake työttömyys etuutta varten löytyy osoitteesta www.tyj.fi kopio työtodistuksesta kopio irtisanomisilmoituksesta, jos työsuhde on päättynyt irtisanomiseen kopio työsopimuksesta, mikäli työsuhde on ollut määräaikainen kopio vuoden 2015 henkilökohtaisesta verotuspäätöksestäsi erittelyosineen, jos olet maa– tai metsätilan omistaja tai toimit yrittäjänä kopio viime päätöksestä, mikäli saat jotain sosiaalietuutta, esim. kotihoidon tukea tai osatyökyvyttömyyseläkettä Työttömyyskassa saa työvoimapoliittisen lausunnon suoraan Työja elinkeinotoimistosta, kun olet ilmoittautunut sinne työttömäksi työnhakijaksi. Työttömyyskassa saa myös palkkaverokortin verotiedot suoraan verottajalta. Jos olet hakenut verottajalta muutosverokortin työttömyysetuutta varten, tulee se toimittaa työttömyyskassalle. Kun haet uudelleen päivärahaa Jos olet ollut työttömyysjaksojen välillä töissä, lähetä työssäoloajalta palkkatodistus ja kopio työtodistuksesta sekä työsopimuksesta hakemuksesi liitteeksi. HAKUOHJEITA: Työttömyyspäivärahaa haetaan ja maksetaan kokonaan työttömälle neljän täyden kalenteriviikon jaksoissa (maanantaista sunnuntaihin) tai kalenterikuukausittain (kuun 1. päivästä kuun viimeiseen) takautuvasti jälkikäteen. Merkitse jokaiselle päivälle todellinen tilanne: työtön, työssä, sairas, opiskelu, työkokeilu tms. Jos olet ollut työssä, merkitse myös tekemäsi työtunnit ja lähetä hakemuksen mukana palkkalaskelma. Muista merkitä todellinen tilanne myös työllistämistä edistävissä toimenpiteissä esim. työvoimapoliittisen koulutuksen loma, sairaus tms. Täytä hakemus huolellisesti ja ilmoita kaikista muutoksista heti työja elinkeinotoimistoon sekä työttömyyskassaan myös jatkohakemuksissa, kuten osa-aikaisen / satunnaisen työsuhteen alkaminen lastenhoidon tuki; myös puolison saamasta tuesta on ilmoitettava, puolison työllistyminen, opiskelu tms. olosuhdemuutos aloitettu yritystoiminta aloitettu / päättynyt opiskelu jne. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen, Leila Levosalo ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki. 30-31_kassa-ristikko.indd 30 15.8.2017 9.36.17
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 5/2017 täyttäneistä palkinnon sai Anne Seppä Liikkalasta. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 6.9. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 6”. ? Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste Ristikon 5/2017 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 15.8.2017 9.36.18
32 | Paperiliitto 6/2017 Teksti Susanna Chazalmartin T oissavuonna eläkkeelle jääneellä Martti Karttusella, 65, ei ole ollut tänä keväänä pulaa tekemisestä. Kemiläisen kerrostalon toisesta kerroksesta on kuulunut pauketta ja porauksen ääntä aamuvarhaisesta iltamyöhään. 30 vuotta omakotitaloasumista riitti. Kun vaimokin jäi toukokuussa eläkkeelle, pariskunta päätti satsata asumisen huolettomuuteen. – Omakotitalossa on toki vapaampaa asua, kun ei tarvitse miettiä naapureita. Voi huoletta käydä saunassa mihin aikaan tahansa ja astua suoraan ovesta omalle pihalle. Meillä on kuitenkin mökki, jossa pääsemme omaan rauhaan jos siltä tuntuu. Pari etsi oikeaa asuntoa puolisentoista vuotta. Päätös merenrannalla olevan neliön ostamisesta syntyi lopulta nopeasti, sillä muitakin kiinnostuneita oli. Valintaan vaikutti asunnon sijainti. Parvekkeelta voi ihailla merta ja lenkkipolut ovat vieressä. Alue on rauhallinen, mutta keskustaan on vain kymmenen minuutin kävelymatka. Karttunen nauttii siitä, että pihahommat ja pikkuremontit hoitaa nyt kiinteistöhuolto. Omakotitalossa vapaa-aika tuppasi kulumaan ruohonleikkuussa, lumenluonnissa ja puunteossa. Aina oli jotain korjattavaa ja huollettavaa. Nyt aikaa jää omiin harrastuksiin – keilailuun ja luonnossa liikkumiseen, sekä matkustamiseen. – Tänä kesänä olemme ehtineet mökkeillä ja ottaa rennosti. Tarkoitus on vierailla enemmän tyttären luona Tampereella ja matkustella ulkomailla. Karttusen mukaan kerrostalossa asuminen on myös halvempaa. Koska palvelut ovat lähellä, pari pärjää nykyään yhdellä autolla. Muutaman kuukauden asumisen jälkeen muutto tuntuukin oikealta ratkaisulta. Paukkupakkasten tulokaan ei pelota, kun pattereista huokuu lämmintä. Ja jos aamulla herää lumipyräkkään, ei tarvitse pukea takkia niskaan ja lähteä kolaamaan. Mikä parasta, jos vanhaa kotia tulee ikävä, voi aina mennä kyläilemään pojan luo, joka osti talon. – Näissä kaupoissa kaikki voittivat, Karttunen myhäilee. ? P Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Kaikki voittivat ELÄMÄÄN LAATUA ”Olemme ehtineet mökkeillä ja ottaa rennosti.” Kiirettä pitää Teerijärvellä Vaikka syksyä päin mennään, tuotanto sen kun kiihtyy kertakäyttöastioita valmistavalla Mini-Maidilla. Teksti Mari Schildt Kuva Päivi Karjalainen M ini-Maidin ruokalassa Kruunupyyn Teerijärvellä vietetään lämpimän mutta pilvisen heinäkuun päivän lounastaukoa. 20 minuuttia on lyhyt aika, mutta niin kiire ei syömisen aikana ole, etteikö nauru raikaisi pöydässä. Ja mikäs on hymyillessä: kertakäyttöastioita valmistavassa tehtaassa eletään nousukautta. Vaikka yleensä tuotanto on alkanut hiipua syksyä kohden, nyt tahti tuntuu vain kiihtyvän. Vajaat 60 ihmistä työllistävässä pohjalaisyrityksessä tuotanto ja työpaikat ovat pikku hiljaa kasvaneet koko ajan yrityksen 30 vuoden taipaleen aikana. – Sen takia sitä viihtyykin täällä, kun tietää, että on töitä. Eikä työ ei ole ihan yksitoikkoista, vaan on paljon monenlaisia työtehtäviä. Se kai siinä parasta on, miettii koneenhoitaja, vuorokorjaaja ja työsuojeluvaltuutettu Tommi Åby. Hänen mukaansa kilpailu on kovaa, mutta kun hyvää laatua yrittää tehdä, niin voi menestyäkin. – Tehdään monipuolista. Lautasia on värillisiä, kuvallisia ja kaikkea. Laatu ja monipuolisuus, niillä pärjää, hän miettii. Työtä tiedossa lomallakin Koneenhoitaja Patrik Djupsjöbacka lasketLAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Martti Karttunen vaihtoi omakotitaloasumisen kerrostaloasumisen huolettomuuteen. 32-33_tauko.indd 32 11.8.2017 9.07.12
Paperiliitto 6/2017 | 33 Kiirettä pitää Teerijärvellä telee viimeisiä työtunteja ennen kesälomalle lähtöä. – Suunnitelmissa? No ei niin yhtään mitään. Katsotaan huomenna aamulla, mitä elämänkumppani keksii, että tänään pitäisi tehdä, hän sanoo ja myöntää, että työleiriä taitaa olla edessä. Mutta hyvä niin, koska tossun alla on aina mukavampaa kuin taivasalla. – Siivousta ja pientä korjausta, mitä nyt keksii. Eiköhän lista ole jo laadittu, hän hymyilee. Tietoa tuutin täydeltä Koneenhoitaja Satu Vistbacka hymyilee pöytäseurueen jutuille ja sanoo, että nauttii juuri tästä: Että työkaverit kertovat hauskoja juttuja, ja tuovat ilon pilkahduksia arkeen. Häntä on vastikään kohdannut elämässä suuri suru, ja siksi iloiset jutut lounaspöydässä tuntuvat kuin kannattelevan elämässä eteenpäin. Eikä työkavereille tarvitse selittää mitään, vaikka välillä omiin ajatuksiin uppoutuminen toisi kyyneleet silmiin. – Tässä elämäntilanteessa saan voimavaroja siitä, kun olen näiden työkavereiden kanssa. Tulemme tosi hyvin toimeen, vaikka kaikki olemme erilaisia. Se helpottaa, että saan olla tässä työssä, hän sanoo. Kun äsken ruokala täyttyi yhdessä pyrähdyksessä, nyt se tyhjenee yhtä nopeasti. Onneksi on vielä kahvitauko, jonne voi säästää pari hauskaa juttua. ? P ”Se helpottaa, että saan olla tässä työssä.” ? Patrik Djupsjöbacka (vas.), Satu Vistabacka ja Tommi Åby Teerijärven Mini-Maidilla ovat lounastauolla nauttimassa omista eväistä. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas E ero Kauppilan syntymäpäiväperinteisiin kuuluu lasten ja lapsenlasten vierailu. Juhlahumu jää kahvitteluun, mikä riittää kyllä. Työpaikallakaan Kauppila ei kaipaisi juhlallisuuksia, mutta siellä kakkukahvit 50 ja 60 vuotta täyttäville kuuluvat tapoihin. Kymmenen vuotta sitten Kauppila yritti järjestää omalle kohdalleen poikkeuksen. – Ei auttanut. Vuoromestari sanoi, että kahvit juodaan ja sillä hyvä, Kauppila muistelee naureskellen. Kesäisin Kauppila on jo vuosia keskittynyt moottoripyöräilyyn. Vuodessa kilometrejä kertyy yleensä vähintään kymmenen tuhatta. – Heinäkuun lopulla kävin ensimmäistä kertaa Nordkappissa. Maisemat eivät tällä kertaa päässeet häikäisemään. Sankka sumu oli jämähtänyt alueelle pitemmäksi ajaksi. Matkaa Kauppila teki yksin, koska vaimon kesäloma sattui jo kesäkuulle. Elokuulle järjestyi kuitenkin pariskunnan jokavuotinen ajoreissu Saariselälle, motoristien Jänkhällä jytisee -tapahtumaan. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Jänkhällä jytisee SYNTTÄRISANKARI Eero Kauppila Asuinpaikka: Kemi Syntynyt: 25.8.1957 Syntymäpaikka: Simo Perhe: Vaimo, kaksi aikuista poikaa ja kaksi lapsenlasta Työ: Prosessinhoitaja, Stora Enso Veitsiluoto Terveiset: Ystäville ja työkavereille!! Eero Kauppila keskittyy kesäisin moottoripyöräilyyn. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Missä on Katinkullan lomakohde? 2. Minkä värinen on rubiinikivi? 3. Mikä on ketunleipä? 4. Kuka kirjoitti romaanin 2018? 5. Mikä on Suomen pisin silta? 6. Mistä sanoista tulee yritysnimi ABB? 7. Kuinka monta toimivaa sellutehdasta on Suomessa? 8. Onko niistä yhtään sulfiittimenetelmän tehdasta? 9. Mikä on Suomen kansallispuu? 10. Minkä lajin menijä on Samuel Purola? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 11.8.2017 9.07.12
?. Vuokatissa ?. Punainen ?. Kasvi ?. Hannu Laakso ?. Raippaluodon silta, ???? metriä ?. Asea Brown Boveri ?. ?? tehdasta ?. Ei yhtään ?. Rauduskoivu ??. Pikajuoksija ?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On kolmisenkymmentä vuotta harrastanut kalastusta. Alkukipinä: Työkaveri vei parikymppisen Sillanpään Kymijoen Korkeakoskelle perhokalastamaan lohta. Kalastuskärpänen puraisi sillä reissulla. Meri: Seuraavan vuoden syksynä Kymijoki vaihtui mereen. Sillanpää pääsi viikoksi toisen työkaverin mukaan taimenen pyyntiin Kotkan edustalle. Siitä lähtien hän on kalastanut uistelemalla ja merellä. Miksi: Merellä saa olla luonnon keskellä ja rauhassa kaikilta virikkeiltä. Aalloilla kelluminen on terapiaa ja akkujen latausta, vaikkei saalista tulisikaan. Seura: Sillanpää hankki tänä vuonna yhteisen veneen ystävänsä kanssa. Joskus mukana on muitakin kalakavereita, vaimo muutaman kerran kesässä. Saaliskalat: Kesäkuussa alkaa kuukauden kestävä lohenpyyntiaika, sen jälkeen vuorossa on kuha, ja kun Jyväskylän rallin voittaja on maalissa, siirrytään ahveneen. Syksyllä merestä nousee vielä meritaimenta. Ykkössaalis: Isojen lohien saaminen sykähdyttää aina, mutta ykkösmuistona on alkuaikojen kalastusreissu, jolla merestä nousi kymmenen kookasta taimenta. P Lohi sykähdyttää Marko Sillanpää Ikä: 48 Asuinpaikka: Kotka Perhe: Vaimo, kaksi aikuista lasta ja koira Työ: Koneenhoitaja, Pyrollsack Oy Kotka JÄSEN HARRASTAA Kalastusaikana Marko Sillanpää viettää merellä kaksi tai kolme iltaa viikosta. MISTÄS TIESIT? Samuel Purola N aisen historia sikäli kun miehenä siitä jotakin saatan ymmärtää – todistaa, että ihminen on vapaa toimimaan ja päättämään asioistaan vasta, kun hänellä on omaa rahaa käytössään. Toisen lompakosta elävä on tämän armoilla. Oman rahan ja vallan myötä on kasvanut myös vastuu rahan käytöstä. Mikä pätee ihmiseen, koskee myös yhteisöjä. Esimerkiksi kunnallista itsemääräämistä on rajannut aina se, kuinka suuresti valtio on sanellut lakisääteisten menojen ja valtionosuuksien kautta sitä, mikä menoiksi ja palveluiksi on päätetty. Milteipä demokratian irvikuvia ovat olleet erilaiset kuntien vanhusneuvostot, nuorisovaltuustot ja muut osallistavat poppoot, joilla ei ole ollut käytössään latin latia rahaa. Työelämässä vastaavia yhteistyöelimiä on ollut vuosikymmenten saatossa lukuisia. Mielipiteen ilmaiseminen ei vielä tuo valtaa. Rahan ja vallan liitto on vallan anatomian simppeli perusta. Siitä muistuttaminen ei kelpaisi edes harmittoman kolumnin aiheeksi, elleivät valtiolaivan ohjailijat olisi suunnistamassa karikkoisille vesille. M inun on ollut ehkäpä vaikeinta ymmärtää vuosia valmistellusta sotesta (hohhoijaa!) sitä, etteivät vallan keskuksiksi julistetut maakunnat saa oikeutta verottaa kuten valtio ja kunnat. Rahansa ne saavat pääosin valtion budjetista. Valtion on myös tarkoitus ohjata ”strategisesti” maakuntien sosiaalija terveydenhuoltoa yhä vahvemmin. En voi välttyä vaikutelmalta, että maakuntien valtuustoista on tulossa kumileimasimia, melko turhia joukkoja vailla todellista valtaa. Tämän myötä hanke vaikuttaa minusta maakunnista katsoen valtiovallan vallankaappaukselta semminkin, kun meiltä kerätyistä verotuloista kiikutetaan yhä suurempi osa kuntien kukkaroista kruunun kirstuun. Toinen minua kesän aikana askarruttanut asia on jälleen kerran esille nostettu ajatus äänioikeuden antamisesta 16 vuotta täyttäneille. Asialle näytti myös pääministeri lämmenneen, vaikka kyselyjen mukaan nuoret itse eivät moista oikeutta haikaile. Ennen muinoin tavattiin ainakin työläisperheissä todeta jälkikasvulle, että päättää asioistaan voi vasta, kun ruokailijan jalat ovat oman keittiöpöydän alla. En minäkään tältä istumalta olisi valmis tarjoilemaan nuorille oikeutta valita päättäjiä siinä vaiheessa elämää, kun maksaja on iskä tai äiskä, oli nuoren ääntä kalastelevan poliitikon tarjoilema ajatus sitten kelpo tai ei. Valta ja vastuu kun kulkevat siinä valinnassa eri lompakoissa. P Kellä raha, sillä valta Mielipiteen ilmaiseminen ei vielä tuo valtaa. Kirjoittaja Reijo ”Reka” Hämäläinen on 60-vuotias toimittaja Kotkasta. Takana on pitkä ura työmarkkinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ay-historiikin tekijänä. reka.hamalainen@gmail.com R E K A N K Y Y D IS SÄ M ne saavat pääosin valtion budjetista. Valtion on myös tarkoitus ohjata ”strategisesti” maakuntien sosiaalija terveydenhuoltoa yhä vahvemmin. En voi välttyä vaikutelmalta, että maakuntien valtuustoista on tulossa kumileimasimia, melko turhia joukkoja vailla todellista valtaa. Tämän myötä hanke vaikuttaa minusta maakunnista katsoen valtiovallan vallankaapheissä todeta jälkikasvulle, että päättää asioistaan voi vasta, kun ruokailijan jalat ovat oman keittiöpöydän alla. En minäkään tältä istumalta olisi valmis tarjoilemaan nuorille oikeutta valita päättäjiä siinä vaiheessa elämää, kun maksaja on iskä tai äiskä, oli nuoren ääntä kalastelevan poliitikon tarjoilema ajatus sitten kelpo tai ei. Valta ja vastuu kun kulkevat siinä valinnassa eri lompakoissa. Mielipiteen ilmaiseminen ei vielä tuo valtaa. Kirjoittaja työmarkkinatoimittajana ja Eteenpäin-lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös monen ay-historiikin tekijänä. 34-35_tauko.indd 34 15.8.2017 9.37.53
Sudokun ratkaisut sivulta 31 TAUKOTILA Nro 7 Aineisto. ....................................6.9. Ilmestyy .................................. 22.9. Nro 8 Aineisto ....................................2.10. Ilmestyy .................................18.10. Nro 9 Aineisto .....................................1.11. Ilmestyy ..................................17.11. Nro 10 Aineisto ....................................5.12. Ilmestyy ................................. 22.12. Paperiliitto ?/???? | ?? Paperiliitto-lehden aikataulu 2017 Elämäntyö Veikko Grenman on taltioinut mennyttä eri tavoin vuosikymmenien ajan – jotta muistaisimme. Nro 6/2017 25.8.2017 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”En tykkää kököttää talvisin jäällä odottelemassa kalaa.” s. 24 Tes-neuvottelut 2017 s. 4 | Uusien tulokkaiden perehdytys s. 20 | Marssijärjestys neuvotteluissa s. 26 1_kansi.indd 1 16.8.2017 10.51.11 SAK:n kulttuuriapurahat haettavina SAK:n kulttuuriapurahoja vuodelle 2018 voi hakea torstaihin 31. elokuuta saakka. Kulttuuriapurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisten ammattiliittojen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Apurahoilla tuetaan ensisijaisesti taidepainotteisia kulttuuriharrastuksia. SAK:n kulttuurirahasto on Kansan Sivistysrahaston erikoisrahasto. Voit hakea apurahaa Kansan Sivistysrahaston verkkosivuston www.sivistysrahasto. sivulta Hakusovellus ja ohjeet. Valitse hakusovelluksesta apurahaksi SAK:n ja ammattiliittojen rahastojen haku ja ammattiliitoksi Paperiliitto. Täytä huolellisesti. Kun hakemus on valmis, lähetä se sähköisesti. Huomaa, että hakemus on myös tulostettava, allekirjoitettava ja lähetettävä postitse säätiöön. Katso tarkemmat ohjeet hakusovelluksesta. Myönnetyt apurahat julkaistaan tammikuun 2018 loppuun mennessä. Lisää yhteystietoihisi sähköpostiosoite, niin pidämme sinua ajan tasalla työmarkkinasyksyn kuulumisista. Samalla pysyt perillä myös ammattiliittosi eduista ja muista asioista. Sähköpostiosoitteen voit lisätä tietoihisi eAsiointipalvelussa. Tilaa samalla puhelimeesi mobiilijäsenkortti, josta näet kätevästi liittosi ajankohtaiset uutiset, jäsenedut ja tapahtumat. Linkki eAsiointipalveluun löytyy osoitteesta www.paperiliitto.? ja mobiili jäsenkortista. Kirjautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla. Tes-uutiset meiliin Lisää yhteystietoihisi sähköpostiosoite, niin pidämme sinua ajan tasalla työmarkkinasyksyn kuulumisista. Samalla pysyt perillä myös ammattiliittosi eduista ja muista asioista. Sähköpostiosoitteen voit lisätä tietoihisi eAsiointipalvelussa. Tilaa samalla puhelimeesi mobiilijäsenkortti, josta jäsenedut ja tapahtumat. Linkki eAsiointipalveluun Kirjautuminen tapahtuu Tes-uutiset meiliin Sudokun ratkaisut sivulta 31 SAK:n kulttuuriapurahat SAK:n kulttuuriapurahoja vuodelle 2018 voi hakea SAK:laisten ammattiliittojen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Apurahoilla tuetaan ensisijaisesti SAK:n kulttuurirahasto on Kansan Sivistysrahaston erikoisrahasto. Voit hakea apurahaa Kansan Sivistysrahaston verkkosivuston www.sivistysrahasto. SAK:n . Täytä huolellisesti. Kun hakemus on valmis, lähetä se sähköisesti. Huomaa, että hakemus on myös tulostettava, allekirjoitettava ja lähetettävä postitse säätiöön. Katso tarkemmat ohjeet Myönnetyt apurahat julkaistaan tammikuun 2018 12 3r f 34-35_tauko.indd 35 16.8.2017 10.55.49
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievi Roller+ S3 Sievi Roller –tuoteperhe tarjoaa nopean, helpon ja mukavan ratkaisun. Boa ® –kiristysmekanismilla ja raikkailla väreillä varustetut Sievi Roller –jalkineet ovat oikea valinta, kun jalkineilta vaaditaan ehdotonta turvallisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Nopea ja entistäkin kestävämpi Boa ® L6-rullamekanismi on perinteisiä kiinnitystapoja varmempi vaihtoehto ja uuden muotoilun ansiosta pitää kiinnityksen tilanteessa kuin tilanteessa. Pelkällä rullan pyöräytyksellä jalkineet kiristetään ja istuvuus säädetään sopivan jämäkäksi. Tosi helppoa ja huoletonta – turvallisuudesta tinkimättä. Boa ® -kiristysmekanismi • Pitävä ja joustava pohja • FlexStep ® -iskunvaimennus • Päällinen kestävää nahkaa ja mikrokuitua • Hengittävä 3D-dry ® -vuorimateriaali • Kevyt, metalliton varvassuoja • Metalliton, joustava naulaanastumissuoja • Öljyä ja kemikaaleja kestävät pohjat • Antistaattinen ja ESD • Suomessa tehty Kiristysmekanismi • Vapauta nauhoitus nostamalla rullaa • Lukitse mekanismi painamalla rulla alas • Kiristä nauhoitus pyöräyttämällä rullaa Kiristysmekanismi Sievi Roller – nopeat pukea, helpot säätää Uudistunut SUOMI_SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_230x270+3_TAKAKANSI_040817.indd 1 14.8.2017 16.06 34-35_tauko.indd 36 15.8.2017 9.34.58