Paperiliitto 06/2018 - Lehtiluukku.fi

Nro 6/2018 ? 31.8.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to Kirsti TuulasvirtaHaarala matkustaa kahden kodin väliä. Hänestä liikkuvainen elämäntapa on rikkaus. Kodista kotiin ”Isä opetti mulle eläinten jäljet ja sen, miten puut kaadetaan.” s. 24 Stora Enson Oulun tehdas muuttuu s. 6 | Paikallisesti on sovittu monta asiaa s. 20 | 18–35-vuotias, tule bileiisin! s. 26 1_kansi.indd 1 21.8.2018 11.41.37
Vuoden parhaat bileet Paperiliit to tarjoaa, Helsinki 27.10. 18–35-vuotiaille jäsenille Ohjelmassa Madventures Bilebändi Likka Liittojäärät Eloranta&Vanhala – » Lue lisää liiton facesta ja netistä ja ilmoittaudu mukaan! 2-3_sisis.indd 2 20.8.2018 14.10.35
26 18–35vuotias paperiliittolainen: Tule Helsinkiin vuoden parhaisiin bileisiin. Ja tapaa myös Liittojäärät Eloranta &Vanhala. 4–10 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Hallitus kaavailee heikennyksiä työsuhdeturvaan. 6 Oulun Stora Enson tehdas muuttuu. 8 Raumalla ja Äänekoskella varaudutaan muuttuvaan työelämään. 10–15 Reportaasi Jyrki Teräväinen matkustaa kotiin Varkauteen, kun vapaat Oulun Stora Enson tehtaalta koittavat. 16 Timo Forsgrén kulkee omanlaista elämänpolkua. 20 Paperin tessi antaa pelivaraa paikalliseen sopimiseen. 24 Kimmo Kuusela palasi lapsuuden leikkipaikalle. 26–29 Hiomo 26 18–35-vuotiaat paperiliittolaiset kutsutaan Helsinkiin vuoden parhaisiin bileisiin. 28 Paperiliittolaiset motoristit kokoontuivat Nokialla. 30 Työttömyyskassa tiedottaa. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Heinolan Flutingtehtaalla iloitaan investoinnista. 34 Lukunurkassa otetaan kantaa. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Maiju Pohjanheimo Jari Salonen La ss i Ka ar ia Juha Sinisalo 10-15 Välimatka Töistä kotiin Kirsti Tuulasvirta-Haaralan mielestä 500 kilometriä on lyhyt matka. Niinpä matkustaminen Oulussa olevan työn ja Lahdessa olevan kodin välillä tuntuu hänestä rikkaudelta. 20 Timo Forsgrén on adoptoinut kaksi lastaan Etelä-Afrikasta ja kolme Etiopiasta. Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. 9 –Vastuu ruokkii omaa osaamista, toteaa Vesa Inkinen Rauman Metsä Fibreltä. 26 18–35vuotias paperiliittolainen: Tule Helsinkiin vuoden parhaisiin bileisiin. Ja tapaa myös Liittojäärät Eloranta &Vanhala. La ss i Ka ar ia 20 Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela 9 –Vastuu ruokkii omaa osaamista, toteaa Vesa Inkinen Rauman Metsä Fibreltä. 28 ?Motoristit kokoontuivat elokuussa Nokialle. 2-3_sisis.indd 3 21.8.2018 15.03.08
4 | Paperiliitto 6/2018 N aisen työala tulevaisuudessa on laaja, hänen tehtävänsä tärkeä". Näin kirjoitti aikanaan suomalainen kirjailija ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Minna Canth. Kirjallisissa töissään Canth kiinnitti huomiota naisten heikkoon asemaan 1800-luvun suomalaisessa yhteiskunnassa ja työskenteli naisten koulutusmahdollisuuksien parantamiseksi. Toisin kuin monet aikalaisensa, Canth todella tunsi aikansa yhteiskunnalliset ongelmat kierreltyään yhteiskunnan heikompiosaisten luona. Tie parempaan yhteiskuntaan kulki sukupuolten tasa-arvoisen kohtelun ja mahdollisuuksien kautta. Kuluvan hallituskauden aikana on työmarkkinoilla tehty ratkaisuja, joiden negatiiviset vaikutukset kohdistuvat erityisesti naisiin, kuten lomarahojen leikkauk set julkisella sektorilla. Vastaavasti nyt lausuntokierroksella olevan henkilökohtaisia irtisanomisperusteita alle 20 työntekijän yrityksissä höllentävän lakiesityksen on arvioitu kaventavan varsinkin naisvaltaisen kaupan alan työntekijöiden työsuhdeturvaa. Kun hallituksen ministerin suulla on vielä iloittu aborttioikeuden rajoituksista toisella puolella maailmaa, on aiheellista kysyä, kuinka paljon ajassa taaksepäin yhteiskuntaa voidaan ja halutaan yhden hallituskauden aikana viedä. Pohjoismaissa on pyritty kulkemaan tasa-arvoasioissa joukon edellä, ei viimeisinä. Toivottavasti hallitus viimeisillä metreillään ymmärtää sen, minkä Canth näki jo toistasataa vuotta sitten: ”Kun naiset ovat suljetut riveistä pois, on silloin toinen puoli ihmiskuntaa lamassa, ja luonnollisesti toinenkin puoli semmoisesta epäsuhtaisesta tilasta kärsii.”? P Askel eteen, kaksi taakse PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Duunarin hiki on kallista. KUORIMO Pi irr os Ja rn o K iu ka s Teksti Eeva Eloranta-Jokela T yöttömyysturvan aktiivimallin rinnalle nousi ay-rintamalla uusi myrskyn aihe, kun maan hallitus esitti kevään kehysriihessä heikennyksiä työsuhdeturvaan. Hallitus halusi helpottaa alle 30-vuotiaiden työntekijöiden palkkaamista ilman perusteluja määräaikaisiin työsuhteisiin ja irtisanomista alle 20 työntekijän työpaikoilla. Näin saataisiin hallituksen mukaan lisättyä työpaikkoja. SAK alkoi vaatia näiden hallituksen esittämien toimien perumista ja toivoi jäsenliitoiltaan tukea ja päätöksiä vastatoimista. Nuorten määräaikaisuutta koskevan valmistelun hallitus perui, mutta jatkoi pienten työpaikkojen työsuhdeturvaa heikentävän esityksen valmistelua. SAK vaati edelleen myös sen perumista. Työsuhdeturva jo nyt heikko Maan hallitus esittää työsopimuslain henkilöön liittyvien irtisanomisperusteiden keventämistä lisäämällä lakiin kohdan, joka koskisi alle 20 työntekijää työllistäviä työpaikkoja. Esityksen mukaan irtisanomisperusteeksi riittäisi nykyistä vähäisempi, työnantajan ja työntekijän välistä luottamussuhdetta horjuttava tai työnantajan tai työyhteisön toimintaa vaikeuttava työtehtävien laiminlyönti tai epäasiallinen käyttäytyminen. Suomalainen työsuhdeturva ei muihin maihin verrattuna ole häävi. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n Mitta täyttyy Maan hallitus haluaa edelleen heikentää työsuhdeturvaa. Kuinka paljon ajassa taakse päin yhteiskuntaa voidaan ja halutaan viedä? 4-5_kuorimo.indd 4 22.8.2018 13.55.17
KUORIMO Paperiliitto 6/2018 | 5 uusimman vertailun mukaan Suomessa vakituisten työntekijöiden irtisanomisturva on sekä OECDettä EU-maiden keskitason alapuolella. Tämä käy ilmi hallituksen omasta taustamuistiosta. Paperiliiton vastaava lakimies Juha Koivisto esitteli muistion sisältöä Paperiliiton hallitukselle elokuun puolivälissä pidetyssä ylimääräisessä kokouksessa. – Henkilöperusteisen irtisanomisen suoja, jota hallitus nyt on alle 20 työntekijän yritysten osalta heikentämässä, on eurooppalaista keskitasoa, Koivisto totesi. Ei toimia toistaiseksi Paperiliiton hallitus kutsuttiin ylimääräiseen kokoukseen pohtimaan, mikä on sen kanta SAK:n esitykseen poliittisten mielenilmausten mahdollisesta aloittamisesta. Paperiliiton hallitus korosti tuomitsevansa täysin maan hallituksen aikeet heikentää työntekijöiden työsuhdeturvaa, koska ne eriarvoistavat työntekijöitä vahvasti. Liiton hallitus päätyi kuitenkin sille kannalle, että liitossa seurataan SAK:n ja muiden liittojen toimia, mutta toistaiseksi Paperiliiton jäsenet eivät ryhdy mihinkään työrauhaa häiritseviin toimiin. SAK:laisten liittojen hallinnot kokoontuvat elokuun aikana. Seuraava etappi asian käsittelyssä on 3. syyskuuta pidettävä SAK:n hallituksen kokous, jossa mielenilmaustoimia seuraavan kerran käsitellään, jos hallitus ei sitä ennen vedä esitystään pois. Aktiivimalli rokottaa Maan hallitus ei ole perunut työttömyysturvan aktiivisuusmallia eikä niin sanotun aktiivimallin 2:n valmistelua. Myös PaperiliitSuomessa vakituisten työntekijöiden irtisanomisturva on sekä OECDettä EU-maiden keskitason alapuolella. ? Juha Sipilän (toinen oikealta) luotsaama hallitus tunnetaan työntekijää kurittavista leikkauksistaan. Vaihtoehtoja on tarjottu SAK on nykyisen hallituskauden ajan sekä tarjonnut hallituksen esityksille työntekijän kannalta parempia vaihtoehtoja että esittänyt täysin uusia avauksia. Elokuussa SAK esitteli myös eduskuntavaalitavoitteensa. Tässä ne ovat pähkinänkuoressa: 1. Nopeutetaan työllistymistä Työstä työhön siirtymistä sujuvoitetaan vahvistamalla työnantajan rahoittamaa muutosturvaa ja uudistamalla työttömien palvelut ja etuudet SAK:n kannustavan työllistymismallin mukaisesti. 2. Edistetään tasa-arvoa Sukupuolten tasa-arvoa työmarkkinoilla edistetään konkreettisesti uudistamalla perhevapaat SAK:n perhevapaamallin pohjalta ja turvaamalla palkkatietojen avoimuus lainsäädännössä. 3. Vahvistetaan koko väestön osaamista Oppivelvollisuuden pidentäminen, matalasti koulutettujen aikuisten osaamistasoa parantava perustaitotakuu ja maahanmuuttajien kielikoulutuksen vahvistaminen turvaavat työmarkkinoilla vaadittavaa osaamispohjaa. Lähde: www.sak.fi to on vaatinut aktiivimallin perumista, koska se kohdistuu kovimmin ikääntyneisiin työttömiin. Paperityöväen Työttömyyskassan noin 1200 ansiopäivärahan saajasta noin 900 eli 75 prosenttia ei täyttänyt aktiivisuusedellytystä huhti–heinäkuun välisenä aikana. Lisäpäivillä olevista vieläkin suurempi osuus eli 90 prosenttia ei täyttänyt aktiivisuusedellytystä. Tilanne on heikko myös muilla teollisuuden aloilla, kuljetuksessa sekä julkisten ja hyvinvointialojen työttömillä. SAK:laisten työttömyyskassojen alkuvuoden tietojen perusteella vain 13 prosenttia ikääntyvistä työttömistä täytti aktiivisuusehdon. Yli puolet eli 54 prosenttia aktiivimallitarkastelun piirissä olleista SAK:laisista ansiopäivärahaa saavista työttömistä on joutunut 4,65 prosentin suuruisen leikkurin kohteeksi.? P 4-5_kuorimo.indd 5 22.8.2018 13.55.18
KUORIMO T yöelämä muuttuu, mutta miten: Onko kiire lisääntynyt työssä? Miten pomo työssään onnistuu? Entä miten työn digitalisaatio näkyy työn arjessa? Kaikkiin näihin kysymyksiin etsitään vastausta Tilastokeskuksen Työolotutkimus 2018:n avulla. Työolotutkimus kartoittaa suomalaisten palkansaajien työoloja ja seuraa, miltä suomalainen työelämä näyttää eri ammateissa ja eri aloilla työskentelevien silmin. Kyseessä on ainoa valtakunnallinen tutkimus, jonka avulla voidaan kuvata pitkän aikavälin muutoksia työoloissa. Teollisuudessa työskentelevät ovat suuri palkansaajien ryhmä. Mikäli saat puhelun Tilastokeskuksesta ja sinua pyydetään osallistumaan työolotutkimukseen, kannattaa vastata myöntävästi. Tutkimus antaa työoloista luotettavan kokonaiskuvan, kun mahdollisimman erilaisia töitä tekevät palkansaajat vastaavat – myös paperiteollisuuden työntekijöiden vastauksia tarvitaan. Osallistumalla voit vaikuttaa siihen, että työelämää koskevat päätökset perustuvat tutkittuun tietoon. Tietoja Tilastokeskuksen työolotutkimukseen kerätään syksyn 2018 aikana. ? P www.tilastokeskus.? /keruu/tolo/ 6 | Paperiliitto 6/2018 Suruviestejä liitolle Paperiliitto: Liittoon tuli kesän aikana kaksi liiton hallintoa koskevaa suruviestiä. Kaukopään osasto 21:n jäsen ja liiton hallituksen varajäsen Visa Heikkinen kuoli kesäkuussa. Kyröskosken osasto 38:n jäsen ja liiton hallituksen entinen jäsen Kai Flink menehtyi elokuussa. Liiton hallitus kunnioitti edesmenneitä jäseniä hiljaisella hetkellä viime kokouksensa yhteydessä. Äkilliset poismenot ovat aiheuttaneet muutoksia liiton hallituksen kokoonpanoon. Hallitus valitsi Visa Heikkisen tilalle varajäseneksi Keijo Karhun Valkeakosken osastosta 45. Karhu on Jämsänkosken osastoa 11 edustavan Timo Hietasen varajäsen. Kai Flink erosi hallituksen jäsenyydestä aiemmin, jolloin hänen tilalleen valittiin Mika Lehtonen Nokian osastosta 2. Puhetta työn tulevaisuudesta Tilaisuus: SAK järjestää Tulevaisuus tänään -tapahtuman 6. lokakuuta Helsingissä. Kaikille avoin ja maksuton keskustelutilaisuus tarjoaa tiukkaa asiaa työelämän muutoksesta, työn ja ympäristön suhteesta sekä hyvinvoinnista. Nimekkäät keskustelijat ja keskustelujen vetäjät voit tarkistaa tapahtuman internet-osoitteessa tulevaisuustanaan.? . Kahdeksassa eri keskustelussa luodaan monipuoliset näkymät työelämän ja yhteiskunnan haasteisiin sekä pureudutaan uusiin ratkaisuihin. Paikan päällä on myös eri yhteistyökumppaneiden esittelypisteitä. Keskustelut käydään kello 9.30–16 Helsingin Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A. Ovet avautuvat kello 9. Biotuotetehtaalla miljoona täynnä Etappi: Metsä Groupin biotuotetehdas Äänekoskella pääsi täyteen tuotantokapasiteettiin 8. elokuuta. Silloin valmistui tehtaan miljoonas sellutonni. Tehdas käynnistyi 15.8.2017. Biotuotetehdas tuottaa vuodessa 1,3 miljoonaa tonnia havuja koivusellua sekä muita biotuotteita, kuten mäntyöljyä, tärpättiä ja bioenergiaa. Lisäksi valmistetaan puun kuoresta tuotekaasua, hajukaasuista rikkihappoa sekä jätevesilietteistä biokaasua ja biopolttoainepellettejä. SILPPUA Tilastokeskus tekee suuren työolotutkimuksen. Osallistu, niin autat luotettavan tiedon keräämisessä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela S tora Enso tekee kannattavuusselvitystä Oulun paperitehtaan muuntamisesta pakkauskartonkitehtaaksi. Myös hankkeeseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointi on aloitettu. Selviteltävänä on kemihierrettä eli CTMP:tä valmistava laitoksen ja kahden kartonkikoneen rakentaminen. Toisella koneella valmistettaisiin kuluttajapakkauskartonkia ja toisella kraftlaineria. Tuotanto muunnetuilla koneilla käynnistyisi vuoden 2020 aikana. Investoinnin arvo olisi noin 700 miljoonaa euroa vuosina 2019–2021. Pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen on laajasta suunnitelmasta osin mielissään, osin huolissaan. – Kyse on sekä tehtaalle että sen ympäVastaa työolotutkimukseen Stora Enso kaavailee Oulun integraattiin noin 700 miljoonan euron investointia. Paperia vai kartonkia? Stora Enso pohtii Oulussa vaihtoehtoa hienopaperin ja kartongin välillä. Kapasiteetit ? Nykyisin 360 000 tonnia kemiallista havupuusellua vuodessa 1 080 000 tonnia päällystettyä hienopaperia kahdella koneella. ? Mahdollisen investoinnin jälkeen ? 450 000 tonnia ruskeakuitupohjaista kuluttajapakkauskartonkia ? 400 000 tonnia kraftlaineria Voit vaikuttaa siihen, että työelämää koskevat pää tökset perus tuvat tutkit tuun tietoon. 6-7_kuorimo.indd 6 22.8.2018 9.32.37
KUORIMO – Mahdollinen investointi on pitkällä aikavälillä kuitenkin hyvä juttu, koska se tuo tehtaan toimintaan jatkuvuutta. Tässä on lisäksi ison integraatin edut hyödynnettävissä myös jatkojalostusta ajatellen. Koko logistiikka on hoidettavissa raaka-aineesta lopputuotteeksi satamaan saakka. Suunnittelun kaksi vaihtoehtoa Oulun tehtaalla valmistetaan tällä hetkellä havupuusellua ja hienopaperia kahdella koneella. Stora Enson mukaan investoinnin vaihtoehtona voi olla myös se, että yhtiö jatkaa hienopaperin valmistusta. Paperintuotanto jatkuu joka tapauksessa vuoden 2020 alkupuolelle, oli selvityksen tulos mikä tahansa. – Oulussa on Suomen ja koko Euroopan mittakaavassa uudet paperikoneet, joihin on myös investoitu paljon, Kaikkonen perustelee. Vuodesta 1997 toiminnassa ollut PK7 on maan toiseksi uusin paperikone. UPM Rauman PK4 aloitti vuotta myöhemmin. Samoihin aikoihin aloittanut paperikone on myös Sappin Kirkniemen tehtaan PK3, joka käynnistyi vuonna 1996. Kannattavuusselvityksen on arvioitu valmistuvan tämän vuoden loppuun mennessä. Ympäristövaikutusten arviointiin kulunee vähintään puoli vuotta. Jos Stora Enso päättää tuotesuunnan muuttamisesta kartongille, päätös toteuttaa yhtiön tavoitetta tulla entistä vahvemmaksi kuluttajapakkauskartongin ja pakkausratkaisujen valmistajaksi.? P Paperiliitto 6/2018 | 7 Pinnalla ja pinnan alla M elkein aikuinen lapsi meni uimaan. Anoppi käski laiturille vahtimaan. Ei kai nyt tuon ikäistä tarvitse, purnasin. Mutten ääneen, kun en uskaltanut. Laiska ihminen viihtyy laiturilla, mutta jos silmiä joutuu pitämään auki, homma muuttuu työnteoksi. Pohdin sitten hukkumistilastoja ja työturvallisuutta. Kai se vaan on niin, että huonosti voi käydä kenelle vain. Ja erityisesti ehkä niilSUORAA PUHETTA on vielä kokonaan tekemättä. Ja turvallisuuskulttuuria viedään eteenpäin vain omalla esimerkillä. Olisi se toisaalta aika mukavaa, jos kahdenkymmenen vuoden päästä osat vaihtuisivat ja jälkikasvu löisi minulle köyden ympärille ennen kuin pääsisin veteen. Tai vaihtoehtoisesti kellukkeet. Vanhempana ei ehkä jaksa enää hävetä turhia asioita. Pääasia, että pysyy hengissä, tuumin laiturilla. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies ristölle isosta investoinnista. Tottakai suunnitelmat herättävät myös monenlaista epävarmuutta, sillä mahdollinen tuotesuuntamuutos vaikuttaa kuitenkin niin moneen prosessiin tehtaallamme. Osa toiminnoista varmasti loppuu, mutta uusiakin tulee tilalle ja osa nykyisistä prosesseista muuttuu, arvioi Kaikkonen. Koska kyseessä on vasta selvitys, on Kaikkosen mukaan varhaista arvioida vaikutuksia henkilöstöön tai tuleviin koulutustarpeisiin. Teksti Eeva Eloranta-Jokela M etsä Fibre on käynnistänyt esiselvityksen Kemin sellutehtaan uudistamisesta. Yritys kuuluu Metsä Groupiin. Esiselvityksen on määrä valmistua ensi vuoden kesään mennessä. Aikeena on joko korvata nykyinen sellutehdas kokonaan uudella isommalla biotuotetehtaalla tai uudistaa nykyinen tehdas. – On tämä tehtaalle huippu-uutinen ja koko Kemille iso asia, kiittelee pääluottamusmies Juhani Simula. Erityisen tyytyväinen Simula on siihen, että vaihtoehtoja on vain kaksi: joko rakennetaan uusi tehdas tai uusitaan osasto kerrallaan. – Siinä on asetettu lupaus, että täällä on tuotantoa vielä seuraavat 30 vuotta, Simula perustelee. Uusi tehdas tai vanha uusiksi Mahdollinen uusi biotuotetehdas olisi sellun tuotantokapasiteetin, puun kulutuksen ja työllisyysvaikutusten suhteen selvästi nykyistä tehdasta suurempi. Toisena vaihtoehtona on pitää tuotantokapasiteetti ja puun kulutus suunnilleen ennallaan mutta uudistaa useita osastoja sellutehtaasta, jonka tekniikka on pääosin peräisin 1980-luvulta. Jos ratkaisuksi valitaan uuden tehtaan rakentaminen, se olisi mahdollisesti samaa kokoluokkaa vuosi sitten käynnistyneen Äänekosken tehtaan kanssa. – Siinähän on hyvä malli, joka voitaisiin kopioda tänne. Niin tekisin itse niin, jos voisin asiaan vaikuttaa, Simula heittää. Riittääkö puu? Esiselvityksessä tutkitaan puuraaka-aineen saatavuutta sekä sitä, miten voidaan kehittää Kemin teollista infrastruktuuria ja logistisia yhteyksiä. Selvityksen jälkeen tehtäisiin päätöksiä mahdollisen investoinnin YVAja ympäristölupamenettelyjen käynnistämisestä. Metsä Fibre tuottaa Kemin tehdasintegraatissa havuja lehtipuusellua lähinnä pehmopaperin ja kraftlainerin raaka-aineeksi. Metsä Board valmistaa korkealaatuisia kraftlainereita pakkausloppukäyttöihin. Kemin sellutehtaan nykyinen vuotuinen havuja lehtipuusellun tuotantokapasiteetti on noin 620 000 tonnia. Tehdas käyttää puuta yli kolme miljoonaa kuutiometriä vuodessa.? P le, jotka ajattelevat kokemuksensa ja taitonsa suojaavan riskinoton vaaroilta. Turvallisuusasioissa, jos jossain, hyvin suunniteltu Metsä Fibre aikoo uudistaa Kemissä Walki St or a En so ”Mahdollinen inves tointi on pitkällä aikavälillä kuitenkin hyvä juttu.” Kimmo Syväri / Metsä Group Kemin tehdas joko uudistetaan tai korvataan uudella. 6-7_kuorimo.indd 7 22.8.2018 9.32.37
KUORIMO 8 | Paperiliitto 6/2018 ongelmatilanteita keskenään ja sopii töiden jakautumisesta yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Vuoroesimiesten tilalle ovat tulleet päivävuorossa työskentelevät ohjausvastaavat, jotka vastaavat koko osastosta. Tulevaisuuden työelämässä tällaiset toimintamallit tulevat lisääntymään, sillä suuntaus on se, että työntekijät ottavat yhä enemmän vastuuta omasta osaamisestaan ja sen kehittämisestä. Muutoksen huomaa myös työnhakijoissa, mainitsee Rauman tehtaan ohjausvastaava Teemu Leppänen. – Kun uusi sukupolvi hakee töitä, he kyselevät ihan eri asioita, kun työnhakijat kymmenen vuotta sitten. Nykytyönhakijoita kiinnostavat työn tarjoamat vastuut ja uudet haasteet. Rauman ja Äänekosken Metsä Fibren uusi toimintamalli on varautumista muuttuvaan työelämään. Käynnissäpitäjä Vesa Inkisen mukaan vastuu ruokkii osaamista. Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Juha Sinisalo K äynnissäpitäjä Vesa Inkisen työpaikalla Rauman Metsä Fibrellä ei ole enää pariin vuoteen ollut vuoroesimiestä. Vuoroesimiehet jäivät historiaan, kun tehtaalla otettiin vuonna 2016 käyttöön Tulevaisuuden tehtaat -toimintamalli. Uudessa mallissa vuorohenkilöstö tekee itsenäisiä päätöksiä, ratkaisee Lisää vapautta ja vastuuta Uudessa toimintamallissa vuorot voivat työskennellä itsenäisesti tuotantoja huoltosuunnitelmien puitteissa. – Isoveli valvoo edelleen, mutta keinot ovat erilaiset, sanoo Rauma Metsä Fibren voimalaitoksella työskentelevä Vesa Inkinen. Teemu Leppäsen mukaan työnhakijoita kiinnostaa nykyään vastuu ja haasteet. Perustana vankka ammattitaito – Rauman Metsä Fibren kaltainen työpaikka antaa mahdollisuuden toteuttaa toimintamalleja, jotka lisäävät työntekijöiden vastuuta. Tehdas on vain runsaat parikymmentä vuotta vanha, ja työntekijöiden ammattitaitopohja on vankka, miettii Rauman pääluottamusmies Jouni Katavisto. Toimintamalli, joka mahdollistaa muun muassa ajovauhdista päättämisen työntekijöiden kesken, on tuonut työntekijöille valtuuksia ja vastuuta. – Meillä on vapaus toimia ilman jatkuvan tarkkailun alla olemista. On motivoivaa, kun on enemmän vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä. Vastuu ruokkii omaa osaamista, Inkinen summaa. Työntekijöitä on koulutettu etumiehiksi, KUORIMO 8-9_kuorimo.indd 8 20.8.2018 9.43.56
Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara T yöttömyysturvalainsäädännön mukaan itse aiheutettu työsopimuksen päättäminen johtaa työttömyyspäivärahan epäämiseen pääsääntöisesti 90 päivän ajaksi eli ns. karenssiin. Karensseista päättää sitovasti viranomaistaho eli työja elinkeinotoimisto, eikä työttömyyskassalla ole asiassa minkäänlaista päätäntävaltaa. Karenssi voidaan määrätä myös koeaikapurun kohteeksi joutuneelle. Vakuutusoikeuden ratkaisuista löytyy tapaus, jossa työntekijä sai koeaikapurun yhteydessä työtodistuksen, joka sisälsi kiitettävät arvostelut. Kun työntekijä työsopimuksen päättymisen jälkeen haki maksamatta jättäneitä ylityökorvauksia yli sadalta tunnilta, meni työnantajalla kuppi nurin. Työnantaja ilmoitti TE-toimistoon työntekijän alisuoriutuneen työssään ja aiheuttaneen ristiriitoja työyhteisössä, minkä seurauksena TE-toimisto määräsi työntekijälle karenssin. Ei auttanut, vaikka työntekijä arveli purun johtuneen väsymisestä ilmaiseksi tehtyihin ylitöihin. Tarinassa oli kuitenkin jossain määrin onnellinen loppu, kun työntekijä sai työttömyyskorvauksensa muutamaan vuoden viiveellä vakuutusoikeuden päätöksellä. Nyt hallitus suunnittelee irtisanomisen helpottamista alle 20 työntekijän yrityksissä. Esimerkkinä mainitaan tilanteet, joissa yritys haluaa päästä eroon esimerkiksi ”alisuoriutujiksi” ja ”työyhteisön myrkyttäjiksi” arvioiduista työntekijöistä. Lisäksi hallitus suunnittelee, että tällaisille henkilöille tulee vielä lätkäistä kolmen kuukauden vesi ja leipä -dieetti ilman oikeutta työttömyysetuuteen. Yllä kerrotun esimerkinkin valossa oikeusmurhien uhka on todellinen. Minkälaiset tutkimukset tai selvitystyöt sitten saivat hallituksen lähtemään tähän lainsäädäntömuutokseen, joka heikentää työntekijöiden työsuhdeturvaa? Eivät minkäänlaiset. Hallituksen lausunnolle lähteneestä paperista selviää, että koko muutoshankkeen perusteena ovat vain ja ainoastaan ”työmarkkinapoliittisessa keskustelussa” esiin nousseet ongelmat. Ja tuo ”keskustelu” tarkoittaa vain ja ainoastaan Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäistä, joka tuon keskustelun taidon hallitsee.? P Paperiliitto 6/2018 | 9 jotka itsekin etumiehenä toimivan Inkisen määritelmän mukaan ”johtavat puhetta”. Jokaisella osastolla on pari etumiestä, jotka vaihtuvat tietyin väliajoin. Osasto voi itse päättää kierron pituudesta. Rauman lisäksi Äänekosken tehtaalla käytössä oleva toimintamalli ei ole toistaiseksi laajenemassa muille Metsä Fibren tehtaille. Kilpailukykyä ja joustavuutta Tulevaisuuden tehtaat -toimintamallia työstettiin yhdessä tehtaan johdon, toimihenkilöiden ja työntekijöiden kanssa. Henkilöstön ykköstoive oli saada enemmän vaikutusmahdollisuuksia ja laajempia tehtäväkokonaisuuksia. – Me halusimme ennen kaikkea olla mukana ajovauhdin määrittelyssä. Käynnissäpitäjillä on ajamisesta se suurin kokemus, Inkinen huomauttaa. Tehtaan perimmäisenä tavoitteena oli kilpailukyvyn parantaminen. – Tiesimme, että meillä on paljon osaamista ja potentiaalia. Vanhassa toimintamallissa emme pystyneet sitä täysin hyödyntämään, kertoo Leppänen. Yksilöiden osaamisen hyödyntämisen, itseohjautuvien tiimien ja henkilökohtaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisen ohella mallin tavoitteena on ollut työmotivaation lisääminen sekä tehokkuus ja joustavuus. – Olemme pyrkineet madaltamaan organisaatiota niin, että ne ihmiset, joita asia koskee, voivat keskustella kasvokkain ilman väliportaita. Parempaa tehdasbalanssia Kuten kaikki muutokset, myös Tulevaisuuden tehtaat herätti alussa myös vastustusta ja epäilyksiä. – Kyseessä oli iso aika iso muutos. Vuoromestarin poisjäänti ja töiden mahdollinen lisääntyminen mietityttivät työntekijöitä. Yhtenä haasteena on ollut varmistaa, että kaikissa vuoroissa on riittävästi osaamista, mainitsee Katavisto. Ajan myötä palaute on kuitenkin muuttunut koko ajan positiivisemmaksi. – Lisäähän se työnteon mielekkyyttä, kun työntekijät pystyvät itse vaikuttamaan enemmän omaan työhönsä. Myös niin sanottu tehdasbalanssi paranee, kun tietoisuus prosessien hallinnasta kasvaa .? P Karenssien maailma PITUUSLEIKKURI Mikael Pentikäinen: Keskustelun taitaja. Lisää vapautta ja vastuuta Nyt hallitus suunnittelee irtisanomisen helpottamista. KUORIMO Vaikka työpaikoilla vitsaillaankin, että turhin asia maailmassa on pomon kiitos ilman palkankorotusta, palautteen merkitys korostuu työntekijöiden itseohjautuvuuden lisääntyessä. Oikeanlainen palaute auttaa työntekijää tunnistamaan omat vahvuutensa ja kehityskohteensa. UPM:n selluja paperitehtailla on satsattu palautteen antamiseen. Viime talvena työntekijöiden esimiehet kävivät koulutuskokonaisuuden, jossa palautteen antamista treenattiin käytännön harjoitteilla. – Esimiestyö nousee aina esiin henkilöstökyselyssämme. Haluamme kehittää palautteen antamista, koska se nivoutuu niin moneen asiaan – työssä viihtyvyyteen, ilmapiiriin, tavoitteiden saavuttamiseen, ylipäätään siihen, että saadaan asiat tehtyä, UPM:n henkilöstöpäällikkö Kai Latvala huomauttaa. Syksyisessä henkilöstökyselyssä selviää, onko palautekulttuurissa tapahtunut muutosta parempaan. UPM:llä satsattu palautteeseen 8-9_kuorimo.indd 9 20.8.2018 9.43.57
10 | Paperiliitto 6/2018 KAKSI KOTIA 10-15_pääjuttu.indd 10 21.8.2018 13.55.56
Paperiliitto 6/2018 | 11 KAKSI KOTIA Matkalla kotiin Kirsti Tuulasvirta-Haarala matkustaa Lahteen ja Jyrki Teräväinen Varkauteen, kun vapaa koittaa Oulun Stora Ensolla. Vain käsimatkatavarat kulkevat mukana, kun Kirsti Tuulasvirta-Haarala matkustaa Oulun ja Lahden väliä Teksti Mari Schildt Kuvat Maiju Pohjanheimo 10-15_pääjuttu.indd 11 21.8.2018 13.55.57
” H yvät matkustajat, tervetuloa Norwegianin lennolle Helsinkiin.” Kirsti Tuulasvirta-Haarala kiinnittää turvavyönsä ja vilkaisee vielä ylöspäin käsimatkatavarahyllylle miettien, tuliko kaikki tarvittava mukaan Oulun kodista. Ja vaikka ei olisi tullutkaan, se tuskin haittaa, sillä hän on matkalla kotiin Lahteen. Sieltä löytyy kuitenkin kaikkea tarpeellista. Kirsti lentää Oulusta Helsinkiin ja toisinpäin kerran tai pari kuukaudessa, kun prosessinhoitajan vähintään neljän päivän vapaat Stora Enson Oulun paperitehtaan arkittamossa sattuvat kohdalle. Helsingissä on vastassa aviomies Olli Haarala, jonka kanssa ajetaan vielä reilu tunti Lahteen. Jos Kirstin vapaaputki osuu kauemmas, Olli 12 | Paperiliitto 6/2018 ajaa Lahdesta Ouluun viikonlopun viettoon. Näin heillä on eletty jo 12 vuotta. Kaikki alkoi Syötteellä, kun Kirsti oli ammattiosaston suunnittelupäivillä. – Minä sanoin, ettei tällainen suhde millään tavalla onnistu, kun on tuo 500 kilometriä välissä. Mies siihen, että eihän se ole kuin 500 kilometriä. Siitä se sitten lähti, Kirsti kertoo. Yövuoron jälkeen kentälle Kirsti matkustaa aina pelkillä käsimatkatavaroilla. Istumapaikkakin on aina löytynyt, vaikka paikkalippua hän ei varaa koskaan. – Kun pääsen yövuorosta, niin otan lennon, joka lähtee Oulusta noin seitsemän maissa illalla. Tai aikaisemman joka lähtee viideltä. Se passaa minulle: saan nukuttua ja ehdin laittamaan Oulun kotona kaikki kuntoon. Takaisin tulen myös iltapäivän koneella, niin ehdin valmistautua seuraavan päi”ONNEKSI KUUSI PÄIVÄÄ MENEE NIIN PIAN, ETTÄ EI EHDI MIETTIÄ KOTI-IKÄVÄÄ.” KAKSI KOTIA 10-15_pääjuttu.indd 12 21.8.2018 13.55.57
vän aamuvuoroon, hän kertoo. Lennot lähtevät yleensä ajallaan, myöhästymiset ovat harvinaisia. Kerran oli lentokoneen moottoriin lentänyt lintu niin pahasti, että koko lento peruuntui. Kirsti soitti heti tekstiviestin saatuaan asiakaspalveluun, ja sai paikan päivän viimeiselle lennolle. Muuten olisi seuraavalle päivälle varattu lomamatka ehkä peruuntunut. Nyt kun kummankin puolison yhteensä viisi lasta asuvat jo omillaan, lähteminen on helppoa. Alkuaikoina Kirstin kaksi lasta kulkivat mukana, kun Kirsti ajoi Oulusta Lahteen. Tai sitten mummu tuli kotiin hoitamaan lapsia. Ennen Ollin tapaamista Kirsti oli ollut pitkään yksinhuoltajana. – Muistan sen tunteen, kun lapset olivat vielä pieniä, ja painoin oven kiinni Oulussa. Kotona oli kaikki ok. Sain omaa aikaa, ja sain vain olla, eikä tarvinnut vähään aikaan huolehtia muista. Se tuntui mahtavalta, hän hymyilee. Vieläkö te jaksatte? Työkaverit eivät enää ihmettele, mutta tuttavat senkin edestä. – Vieläkö te jaksatte kulkea sitä väliä? Se on vakiokysymys. Kyllä niille kysyjille jaksaa hymyillä ja kertoa taas, että tämä nyt on meidän elämäämme. Kaikille tämä ei varmaan sopisi, mutta meille tämä sopii, Kirsti sanoo. Kun välissä on 500 kilometriä, puolisot tekevät tahoillaan omia juttujaan. Punttisalille voi vaan ottaa ja lähteä sen enempiä ilmoittamisia tai kysymisiä. – Kesän kolme viikkoa on pisin aika kun ollaan koko ajan yhdessä. Ei siinä ajassa ehdi kyllästymään! Meillä menee niin yksiin mieltymykset ja harrastukset, että mistään ei tarvitse olla pois, kun olemme yhdessä, Kirsti sanoo. Liikunnallinen pariskunta pyöräilee, ui, tekee kävelyretkiä ja pitempiä retkiä moottoripyörällä. – Vaikka olisimme erillämme, käymme yhdessä lenkillä. Meillä on molemmilla kuulokkeet päässä ja teemme sellaisen tunnin, puolentoista kävelylenkin. Kysellään vain missä vaiheessa toinen on menossa. Kirsti ehtii kysyä sarjan kysymyksiä ja vastatakin niihin ennen kuin Olli vakaana hämäläisenä ehtii asialle. Kirsti kertoo, että riitelykin onnistuu puhelimitse. Kertaakaan ei silti ole kännykkä lentänyt pöpelikköön. – Minä en kauan aikaa pysty olemaan suuttuneena. Riita laitetaan poikki ja sovitaan, emmekä koskaan ole riidoissa eronneet. Aika yhdessä on niin rajallista, että emme halua käyttää sitä riitelyyn, Kirsti sanoo. Pariskunta soittelee joka päivä. Ongelmia on aiheuttanut lähinnä se, jos molemmat kännykät ovat yhdessä repussa ja satutaan eksymään hiihtoreissulla. Kuka hiihtikään perässä ja kuka edellä? Siitä on riittänyt naurua kesälläkin. 500 km on lyhyt matka Kirstin mielestä 500 kilometriä on lyhyt matka. Matkalla hän katsoo näkemättä jääneitä ohjelmia ja hoitaa kaikenlaiset rästihommat. Kun matka taittui autolla, hän harrasti yhteydenpitoa ystävien kanssa maratonmittaisilla puheluilla. – Joskus se lähteminen harmittaa, kun on väsynyt, eikä asiat suju. Tai kun pitäisi olla kahdessa eri tilaisuudessa peräkkäisinä päivinä, mutta on pakko valita, Kirsti miettii. Mutta silloinkin hän pitää matkustavaista elämäntapaansa ennen kaikkea rikkautena, kaikki on oikeastaan lähellä: Lappi ja Helsinki. Ja kun eläkevuodet jossain tulevaisuudessa häämöttävät, Kirsti arvelee, että heillä on edelleen pari kotia – ja ehkä kolmas ulkomailla. Paperiliitto 6/2018 | 13 KAKSI KOTIA Juuret syvällä Savossa Kun Jyrki Teräväinen ajaa kesäisellä maantiellä kotiin neljän päivän lomalle, tuntuu kuin olokin helpottuisi kilometri kilomeriltä. Savolaiset juuret ovat nimittäin syvällä. Niitä voi venyttää 370 kilometriä Varkaudesta Ouluun, mutta katkeamaan ne eivät suostu. – Onneksi kuusi päivää menee niin pian, että ei ehdi miettiä koti-ikävää. Oulussa ajatukset ovat työssä ja kotona kotiasioissa, hän miettii. Useimmin Jyrki kulkee matkan junalla tai bussilla. – Yleensä lähden yövuoron jälkeen. Juna lähtee seitsemältä, ja nukun sitten junassa. Linja-auto lähtee kymmenen aikaan. Siinä ehtii nukkua vähän kämpillä ja sitten loput bussissa. Kotimatka on vähän sellaista torkkumista, hän kertoo. Junassa voi myös halutessaan jaloitella, ja käydä ravintolavaunussa kahvilla. Mat? – Oululaista minusta ei saa millään, juuret ovat sen verran syvällä Savossa, Jyrki Teräväinen sanoo. ? – On täällä sentään verhot ikkunassa ja matot lattialla. Vaimo tulee käymään noin kerran kolmessa kuukaudessa, Jyrki Teräväinen miettii. ? Kirsti Tuulasvirta-Haaralan Ilona-kissa asuu etupäässä Oulussa. 10-15_pääjuttu.indd 13 21.8.2018 13.55.58
alan töitä jostain löytyy, niin lähdettävä on. Koko ikäni olen kuitenkin paperihommia tehnyt. Se on vaikea lähteä muita hommia kokeilemaan, hän sanoo. Käytännössä vaihtoehdot olivat alanvaihto ja uuden alan työt Mikkelissä tai määräaikaisia oman alan töitä Imatralla. Hän onnistui kuitenkin yrityksen sisäisellä haulla pääsemään Oulun paperitehtaalle, jossa hän työskentelee prosessinhoitajana PK 6:lla. – Kyllä olen ollut tyytyväinen, että tuli kuitenkin lähdettyä Ouluun. Aika luottavaisin mielin lähdin kuitenkin, kun melkein kaikki kolme lasta olivat jo lähteneet kotoa. Eivät jääneet pienet lapset äidille yksin hoidettavaksi, hän miettii. Oulussa Jyrki asuu 26 neliön yksiössä ja Varkaudessa omakotitalossa, jossa vaimo Jaana Teräväinen odottaa kahden koiran kanssa. ka kestää julkisilla kuusi tuntia. Kesällä houkuttelee tehdä matka omalla autolla, koska ilman taukoja se on jo neljässä tunnissa tehty. – Aluksi tuntui, kun väliä meni, että on hirveän pitkä matka, mutta ei tämä enää pitkälle tunnu. Junassa ja linja-autossa voi tabletista katsoa elokuvia ja urheilua. Kuopiossa linja-auto seisoo pitempään, ja Piippolan Shellillä on kuskilla kahvitauko. Siinä voi verrytellä. Ei huomaakaan kun matka taittuu, hän sanoo. Kun paperikoneet suljettiin Jyrki Teräväisen matkustaminen alkoi vuonna 2010, kun Stora Enson lopetti Varkaudessa kaksi paperikonelinjaa. Jyrki oli aloittanut paperihommat 17-vuoden ikäisenä ja linjojen lopettaessa hän oli puolessa välissä viidettäkymppiä. – Olin itse sitä mieltä, että jos vaan oman 14 | Paperiliitto 6/2018 ”KESÄN KOLME VIIKKOA ON PISIN AIKA KUN OLLAAN KOKO AJAN YHDESSÄ.” KAKSI KOTIA 10-15_pääjuttu.indd 14 21.8.2018 13.55.58
Itäsuomalainen lännessä Oulu on ollut savolaismiehelle uusi tuttavuus monellakin tavalla. – Ihan hyvin länsisuomalaisten kanssa tulee toimeen, vaikka onhan ne erilaisia kuin savolaiset. Osaan on vaikeampi tutustua, se vaatii aikaa. Savolaisiin on helppo tutustua, hän väittää. Jostain syystä oululaiset eivät aina ymmärrä, mitä savolaisella on sanottavana. – Se ei tuo Oulun murre helpolla tartu. Ei minusta oululaista saa tekemälläkään, Jyrki hymyilee. Hän on laittanut merkille, että kulttuuri tehtaalla on erilainen kuin oli Varkaudessa. Hän arvelee, että se johtuu historian lyhyydestä: Varkaudessa paperia ryhdyttiin tekemään sata vuotta sitten, kun Ouluun ensimmäinen paperikone tuli vasta 1990-luvun alussa. – Oulussa se sattui korvaan, kun kysyttiin, että miksi sinä tuota teet, se ei kuulu sinulle. Kun Varkaudessa kaveri tarvitsi apua, niin mentiin pyytämättä. Tällainen ero tuntui heti. Pohjalaiset; ne ovat jäykkiä, eivätkä taivu. Asiat ovat just näin ja piste, Jyrki sanoo. Mutta kun porukoihin pääsi, hommat lähtivät sujumaan. Mitä nyt jääkiekosta pitää leikkimielellä vähän vääntää. – Vapaa-aikana käyn kaupungilla pyöräilemässä, torilla istumassa kahvilla ja katselemassa maailman menoa. Uimahallissa on tullut käytyä aina, kun siltä tuntuu. Lapset aikanaan uivat kilpaa, ja siksi uimahallit tulivat tutuiksi. En niin meressä tykkää uida, enkä merestä välitä muutenkaan. Varkaudessa asun järven rannalla. Kyllä sisävedet ovat eri asia, hän sanoo. Mutta on Oululla puolensa, ehdottomasti. Kun jotain erityistä pitäisi hankkia, Oulun kauppojen valikoimat lyövät kyllä Varkauden mennen tullen. – Hyvä esimerkki oli alkuaikoina, kun ruohonleikkurista alkoi bensatankki vuotamaan. Se oli vanha, 1990-luvun alkupuolella hankittu Husqvarna. En edes ryhtynyt miettimään siihen varaosaa Varkaudesta, vaan otin koneen numeron ylös ja menin merkkiliikkeeseen Ouluun ja sanoin, että tällainen tarvittaisiin. Poika näpytteli aikansa konetta ja sanoi, että hyllyssä olisi yksi. Varkaudessa olisi voitu sanoa, että ei tällaisia enää saa. Oulussa on ison kaupungin edut ja ostovoimaista porukkaa, Jyrki sanoo. Mieluiten kotona Vaimon kanssa on joskus juteltu muuttamisesta Ouluun, Jyrki sanoo, mutta tosissaan sitä ei ole koskaan pohdittu. Molemmat ovat paljasjalkaisia varkautelaisia ja aikovat sellaisina pysyäkin. Varkaudessa on omakotitalo, joka on vaimon kotipaikka, ja sitä on paljon kunnostettu. Kotona Varkaudessa Jyrkiä odottavat siis talkkarintyöt, jotka nekin taitavat olla mieluisia. – Vaimon kanssa soitellaan vähintään kerran päivässä. Joskus kotona vaimo sanoo, että juttele nyt, ettei tarvitse puhelimessa niin paljon jutella. 33 vuotta olemme olleet naimisissa, Jyrki hymyilee. Automatka on taittunut jo lähelle kotiseutua. – Tämmöistä tämä nyt on. Ei tämä missään vaiheessa ole oikein kivaa, mutta pakosta siihen kyllä sopeutuu. Mieluiten minä kotona olisin, Jyrki miettii. Auton ikkunoista vilkkuu niin kaunis, kesäinen maisema, että Jyrki päättää ensi töikseen kotiin tultuaan mennä uimaan. Omalta laiturilta. – Vaimollekin olen sanonut, että jos alkaa pahasti tökkimään, niin jäädään sitten kotiin. Kaikkein mieluiten olisin kuitenkin terve ja kävisin töissä kuin sairauden takia jäisin eläkkeelle. Ja kuljen tätä väliä, Jyrki sanoo. ? P Paperiliitto 6/2018 | 15 KAKSI KOTIA Pitkä työmatka yleistyy T ilastokeskuksen mukaan 1980-luvulla kotikunnan ulkopuolella kävi töissä noin joka viides. Vuonna 2015 jo joka kolmas työssäkäyvä teki pitempää työmatkaa. Kolme vuotta sitten 758 717 ihmistä teki säännöllistä työmatkaa kotikunnan ulkopuolelle. Yli sata kilometriä meni työmatkalla rikki 42 834 ihmisellä. Eniten toisessa kunnassa työssäkäyviä asuu suurimmissa kasvukeskuksissa Uudellamaalla, VarsinaisSuomessa ja Pirkanmaalla. The Scandinavian Journal of Economicsissa vuonna 2008 julkaistu saksalaistutkimus havaitsi, että pitkät työmatkat laskivat ihmisten kokemaa hyvinvointia. Vaikka pitkä työmatka tarkoittaisi parempaa palkkaa ja toimeentuloa, matkan rasittavuus syö monella palkan tuoman tyytyväisyyden noin vuodessa. ? P ? Junalla matkustaessaan Jyrki Teräväinen pääsee välillä kävelemään ja käymään ravintolavaunussa kahvilla. ? – Tämä nyt on meidän elämäämme. Kaikille tämä ei varmaan sopisi, mutta meille tämä sopii, Kirsti TuulasvirtaHaarala sanoo. ? – Pakosta tähän sopeutuu, vaikka mieluummin minä kotona olisin, Jyrki Teräväinen miettii. 10-15_pääjuttu.indd 15 21.8.2018 13.55.59
16 | Paperiliitto 6/2018 ADOPTIO Timo ja Paula Forsgrenin lapsikatraasta kotona asuvat enää kaksi nuorimmaista, Eric ja Bongiwe. 16-19_adoptio.indd 16 21.8.2018 15.01.00
Teksti Tiina Suomalainen Kuvat Max Steffansson S ynnyin pienviljelijäperheeseen helmikuussa vuonna 1955. Isoveljeni oli kuollut jo ennen syntymääni, joten minulla oli vain yksi sisarus, 12 vuotta vanhempi isosisko. Vanhempani ottivat myöhemmin myös kasvattilapsen. Elin onnellisen lapsuuden. Leikkikavereita löytyi naapurista. Pieni Mäkikylä Äänekosken maaseudulla oli tiivis yhteisö, joka loi turvallisen perustan elämälle. Periaate oli hyvin afrikkalainen: koko kylä kasvatti. Naapurissakin komennettiin, jos törppöili. Tehdaspaikkakunnalla kun oltiin, niin työpaikka löytyi ammattikoulun ja armeijan jälkeen luontevasti. Aloitin viilarin työt Metsäliiton keskuskorjaamolla vuonna 1974 ja olen edelleen samoissa töissä. Työpaikan nimi on vain vaihtunut Metsä Boardiksi ja ammattinimike käynninvarmistajaksi. Samana vuonna, kun aloitin työt, hain Hirvivaaran tanssilavalla tanssimaan erästä tummatukkaista hymyileväistä nuorta naista. En osaa sanoa, miksi rakastuin Paulaan. Kaikki asiat vain loksahtivat kohdalleen. Tuli vahva tunne siitä, että tämä on se ihminen, jonka kanssa haluan elää tulevaisuudessa. Jo seuraavana vuonna menimme naimisiin. Suurisilmäinen tyttö Halusimme molemmat suurperheen. Paljon lapsia, jos vain Luoja suo. Kun vuonna 1976 pitelin esikoispoikaa sylissäni, ajatukset seilasivat sinne tänne. Mietin hyvin konkreettisia asioita, kuten miten pärjäämme ja miten onnistumme kasvattamaan lapsen. Kahden vuoden kuluttua syntyi toinen poika ja vuonna 1982 tytär. Sen jälkeen emme voineet saada enää biologisia lapsia. Olimme jo aiemmin pohtineet adoptiota, ja nyt ajatus alkoi kypsyä. Paulahan se oli moottorina, minä lämpenin hiljalleen. Niinpä lähdimme pitkään ja monivaiheiseen adoptioprosessiin, johon kuului neuvontaa, kotiselvityksen tekemistä, adoptioluvan hakemista ja lapsen odotusta. Pitkän prosessin tarkoituksena on löytää paras koti lapselle. Intia ja Etiopia olivat siihen aikaan ainoita maita, jotka luovuttivat adoptiolapsia perheille, joilla oli jo biologisia lapsia. Valitsimme Etiopian. Vihdoin eräänä kevättalven päivänä, vuonna 1990, saimme tiedon, että meille olisi pieni lapsi Etiopiassa. Mustavalkoisesta kuvasta katseli suurilla silmillään totinen tyttö. Emme menneet hakemaan häntä, vaan saattajat toivat hänet Seutulan lentokentälle. Liikutun vieläkin, kun muistelen ensikohtaamista. Sieltä se pikkuinen tuli, rattaissa nukuksissa pitkän lentomatkan jälkeen. Herättyään hän alkoi leikkiä pallolla kanssani. Minun on vaikea samaistua ajatukseen, että lapsen olisi oltava omaa lihaa ja verta. Adoptiolasta sylissä pidellessä mielessä seilasivat samat ajatukset kuin biologistenkin lasten kanssa: Miten tästä eteenpäin? Millaisia askelia otetaan, että saadaan lapsi kasvatettua? Paula kävi läpi tunneryöppyjä. Minun tunteeni tulevat aina viiveellä ja tasoittuneina. Ei mikään lomamatka ”Olette varmaan matkustelleet paljon”, totesi matkatoimistovirkailija, kun olimme ostamassa lentolippuja Etiopiaan. ”Ei, kyllä tämä on ensimmäinen ulkomaanmatkamme”, vastasimme. Elettiin vuotta 1995, ja oli aika mennä hakemaan toinen adoptiolapsi. Matka jännitti. Miten pärjäisimme liki kielitaidottomina? Minun englantini oli rallienglantia heikompaa, eikä Paula puhunut kieliä senkään vertaan. Mutta niin me vain selvisimme Addis Abeban kansainväliselle lentokentälle. Oli pikimusta yö. Onneksi meitä oli vastassa adoptiojärjestön kaksi työntekijää, jotka veivät meidät hotelliimme. Ensikosketus kaupunkiin oli raju. En alussa osannut nähdä mitään muuta kuin köyhyyttä ja pohjatonta kurjuutta. Lisäksi väärä malarialääkitys pani pään sekaisin. ADOPTIO Meille annettu Paperiliitto 6/2018 | 17 Timo Forsgrén, 63, on kasvattanut vaimonsa kanssa kolme biologista ja viisi adoptiolasta. Hän kokee, että erilainen elämänpolku on ollut heille tarkoitettu. 16-19_adoptio.indd 17 21.8.2018 15.01.01
ja se, että huolehdimme muista näillä eväillä, jotka on meille annettu. Adoptioon liittyy monia kysymyksiä. Hakumatkoilla mietin usein, onko tämä hyväksi lapselle ja onko tämä oikea ratkaisu lainkaan? Päätöstä ovat kuitenkin olleet tekemässä monet ihmiset, ja kaikki on tutkittu perusteellisesti. Ratkaisu on sen lapsen kohdalla oikea. Koen vahvasti, että nämä lapset on tarkoitettu juuri meille. Olemme saaneet paljon positiivista palautetta adoptioista. Meille on sanottu, että teemme hienoa työtä. Toki se tuntuu hyvältä, mutta myös vaivaannuttavalta. Emme me ole sen parempia ihmisiä kuin muutkaan. Ihmisen hyvyys on absurdi käsite. Hyvyys ja pahuus voivat näkyä päällepäin, mutta ne voivat olla myös piilossa. Olen pohtinut myös sitä, kuinka paljon adoptiossa on kyse itsekkäistä vaikuttimista, kuten vanhuudenturvasta. Joskus olen vitsaillut, että mitä enemmän on lapsia, sitä paremmat mahdollisuudet on, että joku heistä voittaa lotossa. Syyt ja vaikuttimet muodostavat jänniä koukeroita, eikä niistä voi koskaan päästä ihan perille. Elämällä kasvattamista Nyt biologiset lapsemme ovat 41-, 40ja 35-vuotiaita. Adoptiolapsemme ovat 29-, 26-, 24-, 19ja 16-vuotiaita. Kaksi nuorimmaista asuu vielä kotona. Lastenlapsia on kuusi ja seitsemäs on tulossa. Monikulttuurisen perheen vanhemmuus on ollut Paulalle ja minulle sitä normaalia vanhemmuutta – rikasta ja välillä raskasta. Mitä vanhempana lapsi adoptoidaan, sitä enemmän hänen reppuunsa on ehtinyt kertyä kaikenlaista. Olemme kasvattaneet kaikki lapsemme samoilla periaatteilla, lasta kunnioittaen ja arvostaen. Jokainen on erilainen, emmekä me voi sanoa, että tuossa on sinun polkusi. Lapset ovat saaneet itse valita tiensä ja ammattinsa. Toki olemme vetäneet rajoja, ja ehkä ne ovat lasten mielestä olleet joskus liiankin kapeat. Mutta kotiin on aina voinut tulla – myös silloin, kun ensimmäinen humala on vienyt jalat alta. Sanoisin, että emme ole kasvattaneet saarnaamalla vaan elämällä. Monimuotoinen perheemme on tarjonnut lapsille mallin, että näinkin voi elää. Kaikki lapset – omat, sijoitetut ja vaihto-oppilaat – ovat kasvattaneet toinen toisiaan. Ja meitä. Tällä hetkellä Paula työskentelee hankkeissa maahanmuuttajien parissa, ja minäkin viihdyn vielä töissä, vaikka olisin voinut jo jäädä eläkkeelle. Olemme miettineet, että eläkepäivillä voisimme muuttaa jonnekin lämpimään tai lähteä vapaaehtoistyöhön. Voisihan sitä jäädä tännekin, maaseudun rauhaan. Luotan siihen, että kun aika on, ovet aukeavat oikeaan suuntaan. Elokuussa 2015 olin nikkaroimassa isoa pyöreää pöytää. Yllättäen meille tupsahtivat kaikki lapset ja lastenlapset. He tulivat juhlistamaan Paulan ja minun 40-vuotishääpäivää ja toivat mukanaan tarjoiluja, jotka katettiin vielä hieman keskeneräiselle pöydälle. Olin tosi onnellinen siitä, että he halusivat kaikki tulla juhlimaan yhteistä taivaltamme. Kun mietin elämääni, tunnen suurta kiitollisuutta ja levollisuutta. Jonkin asian olisin voinut tehdä toisin, mutta olisimmeko sitten tässä.? P 18 | Paperiliitto 6/2018 Vierailu kummikohteessamme, saksalaisen kirkon ylläpitämässä koulussa, oli kuitenkin käänteentekevä. Yhdessä luokassa lapset oli jaettu kolmen hengen ryhmiin, joissa oli kaksi näkevää lasta ja yksi sokea. Näkevät auttoivat sokeaa. Ajattelin, että jos nämä lapset selviävät, selviän minäkin. Kun seuraavana aamuna katsoin ulos hotellihuoneen ikkunasta näin kaiken uudessa valossa. Huomasin auringon, onnen, ilon. Tuolta tuli yksi mies resuisissa vaatteissaan ja tuolta tuli toinen. He kohtasivat, halasivat, nauroivat ja jatkoivat sitten kumpikin tahoilleen. Haimme toisen adoptiotyttäremme sijaisperheestä. Hän oli jo odottanut meitä ja nähnyt perheemme valokuvasta. Hänkin leimautui ensin minuun. Kanniskelin häntä lanteilla, ja sekös kirvoitti naurut paikallisissa naisissa. Tyttö oli napakka jo silloin. Kun menimme ravintolaan syömään, hän höpötti jotain tarjoilijoille. Tulkkimme kertoi, että hän oli komentanut henkilökuntaa palvelemaan meitä. Ovet auki maailman lapsille Toisen adoptiolapsen jälkeen pohdimme, olisiko meillä resursseja kasvattaa vielä lisää lapsia. Olisi, päätimme. Meillä oli voimakas tunne siitä, että tämä on meidän polkumme. Ja niin marssittiin taas Äänekosken sosiaalitoimistoon ja aloitettiin adoptioprosessi. Saimme vielä kolmannen adoptiolapsen Etiopiasta, minkä jälkeen saimme kaksi Etelä-Afrikasta. Matkakassaa kartuttaaksemme myimme pianon ja haimme lainaa pankista. Todennäköisesti olimme ensimmäinen suomalainen perhe, joka sai luvan viidenteen kansainväliseen adoptioon. Vedimme Paulan kanssa myös adoptiojärjestön valmennuskursseja adoptiovanhemmille. Pitkään oli niin, että adoptiovanhemmat olivat pääasiassa korkeasti koulutettuja, mutta hiljalleen tilanne muuttui. Olemmekin joskus vitsailleet, että ensin oli vain lääkäreitä ja opettajia, ja sitten tulivat paperimiehet. Paperiliiton entisellä sihteerillä Timo Bymanillahan on kolme adoptiolasta. Paula hoiti lapsia kotona, ja minä paiskin töitä. Olimme 1995 muuttaneet peltojen ja metsien keskelle lapsuudenkotiini, jota remontoin pikkuhiljaa tilavammaksi. Hoitovapailla rakensin kuisteja, joita on nyt talon kolmella sivulla. Halusimme avata kotimme myös muille tarvitseville. Olemme olleet lastensuojelun kriisiperheenä eli meille on tullut lapsia asumaan kiireelliseen ja lyhytaikaiseen sijoitukseen. Meillä on asunut myös lukemattomia vaihto-oppilaita eri puolilta maailmaa. Kodin ja tuen tarjoaminen on lähtenyt siitä, että olemme ajatelleet omia lapsiamme samassa tilanteessa ulkomailla. On tärkeää, että vieraalla maalla löytyy ihmisiä, joihin tukeutua. Kysymys ja monta vastausta Monet ovat kysyneet, miksi adoptoimme niin monta lasta. Minulla ei ole siihen selkeää vastausta – ei ainakaan sellaista, jonka voisi antaa ekonomille. Se on vain ollut meidän juttumme. Koukku, johon olemme tarttuneet. Kutsumus on liian vahva sana, mutta taustalla on kristillinen vakaumuksemme – lähimmäisenrakkaus Syyt ja vaikuttimet muodostavat jänniä koukeroita, eikä niistä voi koskaan päästä ihan perille. ADOPTIO 16-19_adoptio.indd 18 21.8.2018 15.01.01
Forsgrénien valokuva-albumiin on kertynyt koskettavia otoksia vuosien varrelta. [¹] ”Kohtaaminen”. [2] ”Heritage Willage lähellä Johannesburgia”. [?] ”Joku noista on meidän”. [4] Paula on hoitanut lapsia kotona. Bongiwe on perheen kuopus. Paperiliitto 6/2018 | 19 ADOPTIO [¹] [2] [?] [4] 16-19_adoptio.indd 19 21.8.2018 15.01.02
Sopivaksi sovittu 20 | Paperiliitto 6/2018 PAIKALLINEN SOPIMINEN Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Jukka Koskinen P aperiteollisuuden työehtosopimus tarjoaa monin kohdin mahdollisuuden paikalliseen sopimiseen. Merkittävintä lienee se, että työntekijöiden palkkaus perustuu paikallisesti sovittuihin palkkausjärjestelmiin. Pääluottamusmies sopii työntekijöille maksettavat kausipalkat. Lisäksi pääluottamusmies voi sopia henkilökohtaisen palkanosan käyttöönotosta ja sen maksamisen periaatteista. Paperiteollisuudessa sovitaan lisäksi ulkopuolisen työvoiman käytöstä. Näitä sovittavia osa-alueita ovat esimerkiksi kunnossapitoon liittyvät toiminnot ja varastotoiminnot. Tärkeä työpaikkakohtaisesti sovittavissa oleva asia on työaikajärjestelmästä sopiminen. Erityisesti 12 tunnin työaikajärjestelyistä on viime vuosina sovittu useilla työpaikoilla. Lisäksi paikallisesti voidaan sopia työviikon ja työvuorokauden alkamisajankohdasta sekä työaikapankin käytöstä. Kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennyskin on ensisijaisesti sovittu työehtosopimukseen niin, että pidennyksen toteuttamisesta sovitaan paikallisesti. Se, kuinka paljon paikallisen sopimisen mahdollisuuksia käytetään, on paljon kiinni myös työpaikan neuvottelukulttuurista ja sopijaosapuolina toimivista henkilöistä. Tähän juttuun on koottu muutamia käytännön esimerkkejä siitä, miten paikallinen sopiminen paperiteollisuudessa toimii. Jatkuu seuraavalla sivulla. Paperiteollisuuden voimassa oleva työehtosopimus antaa monin kohdin pelivaraa paikalliseen sopimiseen. Koneenhoitaja Miikka Wahlstenin työpaikalla Stora Ensolla Sunilassa on sovittu paikallisesti 12-tuntisesta työvuorojärjestelmästä. Työntekijät ovat järjestelmään varsin tyytyväisiä. 20-23_sopiminen.indd 20 21.8.2018 13.58.07
Paperiliitto 6/2018 | 21 PAIKALLINEN SOPIMINEN Mistä asioista on paikallisesti sovittu? ? Työajan pidentämisestä kikyn mukaisesti (TESsin perälaudasta poiketen) 57 % ? Työvuorojen alkamis ajan kohdasta (työehtosopimuksesta poiketen) 38 % ? Työaikapankkijärjestelmästä 31 % ? Vuorovapaiden antamisesta (tessistä poiketen) 28 % ? Paikallisesta työvuorojärjestelmästä 24 % ? Päivittäisistä lepoajoista (TESsistä poiketen) 16 % ? Viikonlopputyöskentelystä (TES 8.1) 2 % ? Jokin muu paikallinen sopimus 33% ? liukuva työaika ? palvelusvuosikorvauksen vapaaksi vaihto ? vuorotyöntekijöiden tuuraus/varamiesjärjestelmä ? olosuhdelisät ? varallaolo ? koulutukset työvuoro kalenterissa ? väliaikainen yövuoro ? helatorstai töitä ja sitä seuraava perjantai vapaa ? ylityökorvaus 8 tunnin jälkeen arkisin ja lauantaisin suoraan 100% ? yli 60vuotiaat voivat talvikautena vaihtaa yövuorot vapaaksi lomarahoilla ja palvelusvuosikorvauksilla ? lomat ? ikälisät ? luottamushenkilöt ? Vpäivinä työskentely Lähde: Paperiliiton edunvalvonta kysely 2018, vastaajia 66 (62 %) 20-23_sopiminen.indd 21 21.8.2018 13.58.08
Stora Enso, Sunilan tehdas Henkilöstöä yhteensä 160, josta paperiliittolaisia 120 Kun Sunilassa neljä vuotta sitten äänestettiin uudesta työaikamuodosta, voittajaksi tuli vähän yllättäen 12-tuntinen vuorojärjestelmä. Äänestyksellä etsittiin työaikamuoto 37:n niin sanotulle pitkälle kierrolle toista vaihtoehtoa. Parhaana pidetty malli voitti. Kun työterveyshuolto vuotta myöhemmin kysyi, miten uusi vuorojärjestelmä on koettu, oli palaute yhtä työntekijää lukuun ottamatta positiivista. Palautteen perusteella hänellekin löytyi tyydyttävä vaihtoehto päivätöistä. Sunilan kierrossa kahden aamuvuoron ja kahden iltavuoron välissä on välivapaa. – Välivapaata pidettiin tärkeänä elämänhallinnan kannalta. Tätä olen suositellut malliksi muillekin, jotka ovat soittaneet ja kysyneet 12-tuntisesta, pääluottamusmies Harri Helenius kertoo. Helenius pitää välivapaata tärkeänä perheiden kannalta. – Se antaa mahdollisuuden asioitten hoitamiseen, ettei ole neljää päivää ulkona perheen asioista. Heleniuksen mukaan kaikki ovat nyt muutokseen tyytyväisiä. – Tätä työaikamuotoa on hankala tyrmätä, koska on hyvät näytöt, että esimerkiksi sairauspoissaolot vähenevät. Meillä poissaolot ovat tippuneet pari prosenttia. Muutenkin ihmisten puheista kuuluu, että he ovat tyytyväisiä. Se näkyy etenkin siinä, ettei ole yövuorojen jälkeistä väsymystä. 12-tuntisen tekijöitä on Sunilassa noin 100. Helenius nostaa esimerkin toisesta paikallisesta sopimuksesta, jolla on ollut iso merkitys. Kun työnantaja aikanaan halusi ulkoistaa siivouksen, paikallisten neuvottelujen tulos oli, että toimille annettiin aikaa viisi vuotta. – Se aika odotettiin, että kaikki vakituiset siivojat ehtivät saavuttaa eläkeputki-iän. Se viivyttely oli mielestäni hienosti tehty, Helenius kiittää. Metsä Fibre, Äänekoski Henkilöstöä Fibrellä ja BMS:llä yhteensä 251, josta paperiliittolaisia 208 Ylityöaikapankista tehtiin vuonna 2014 Äänekoskella varsin onnistunut paikallinen sopimus. – Sen verran hyvin on toiminut, ettei sopimukseen ole tarvinnut sen jälkeen puuttua, kertoo pääluottamusmies Jorma Paajanen. Perusperiaate on, että ylitöistä korotusosat maksetaan, mutta perusosan voi halutessaan jättää työaikapankkiin ja pitää vapaana. Pankkiin voi kerätä enintään neljä päivää plussaa ja pankki voi olla kaksi päivää miinuksella. Sopimus koskee kaikkia työntekijöitä, mutta jokainen päättää itse, haluaako sitä käyttää. Vapaiden pitämisestä sovitaan esimiehen kanssa. Ajatus työaikapankista lähti siitä, että tarvetta ylitöiden teettämiseen ja tekemiseen oli, mutta esimiehet pitivät kirjaa ylitöiden korvaamisesta vaihtelevin tavoin. Sopimalla asiasta paikallisesti saatiin yhtenäinen malli kaikille. – Monesti, jos jokin sopimus ei toimi, se palaa pian takaisin pöydälle. Tämä työaikapankki on kuitenkin osoittautunut toimivaksi. Jokainen voi itse tuntilehteä täyttäessä päättää, laittaako ylityön pankkiin vai ei, Paajanen perustelee. Työnantajan ennakkoon tuntema pelko siitä, että pankkiin kerrytetään liian monia päiviä, saatiin ratkaistua määrittelemällä, paljonko vapaita voi kerryttää ja missä ajassa vapaat on pidettävä pois. Myös koulutuspäiviin on sovellettu omaa työaikapankkijärjestelmää eli päiviä voi kerryttää pankkiin ylityöpankin tapaan. Ne tosin eivät aina ole ylityöpäiviä, vaan ne korvataan tunti tunnista -periaatteella. Joustavuutta esimerkiksi omien asioiden hoitoon tuo päivätyöläisille liukuman käyttö. Töihin voi tulla kello 6–8 ja lähteä kello 14–17. Saldo liukumissa vaihtelee osastoittain plus tai miinus 10–40 tuntia. PAIKALLINEN SOPIMINEN henkivakuutuskuntoon.? 010 19 19 19 Järjestöjäsenen henkivakuutus MAKSAA PARI TÖTTERÖÄ KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Jos asia kiinnostaa edes pikkuisen, aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. T tki s SUOMEN EDULLISIN* Stora Enso, Oulun tehtaat Henkilöstöä Stora Ensolla ja Eforalla yhteensä 740, josta paperiliittolaisia 580 – Meillä on vuosien saatossa paikallisesti sovittu paljon asioita. Meillä on niin sanottu ylityövapaasopimus työaikamuoto 37:n työntekijöiden osalta, liukumasopimus päiväväellä, palokuntasopimus ja erikoisosaajien palkkausjärjestelmäsopimus. Myös kikystä, eli kilpailukykysopimuksen mukaisesta työajan pidennyksestä on sovittu paikallisesti, luettelee pääluottamusmies OlliPekka Kaikkonen. Erikoisosaajien palkkausjärjestelmäsopimus syntyi pitkän paikallisen prosessin tuloksena. Taustalla oli työtehtävien muutos, jolla osasta tuotannon työntekijöitä tuli kunnossapitotöiden erikoisosaajia. Sopimus on käytössä kolmatta vuotta. Kikystä on sovittu paikallisesti keskeytymätöntä työaikamuotoa 37:ää ja laboratorion 27:ää tekevien kanssa. Muissa työaikamuodoissa on käytössä niin sanottu perälautamalli. Paikallisen sopimuksen mukaan työaikaa pidennetään osallistumalla vuorovapaatai ns. viivapäivänä työnantajan koko tehdastason koulutukseen, osastokohtaiseen työtai koulutuspäivään tai sopimalla yksilöllisestä tavasta lisätä työaikaa. Ylityövapaasopimuksella voi halutessaan pankittaa osan ylitöistä ja pitää myöhemmin vapaana työvuorosta. Sopimus on vuodelta 2005 ja sitä on välillä päivitetty. Tuorein paikallinen sopimus koskee kunnossapitoyhtiö Eforan työntekijöiden vapaa-ajalla antamaa puhelinneuvontaa. Hälytysrahatyyppinen korvaus maksetaan, jos vapaalla oleva työntekijä neuvoo vuorossa olevia. Neuvonta on vapaaehtoista eikä velvoita vastaamaan puhelimeen työajan ulkopuolella. Jos näin tekee, annetusta avusta saa myös korvauksen. Paikallinen sopimus työajan liukumista tuo joustavuutta palokunnan ja Eforan päivätyöntekijöiden työpäivän alkamisja päättymisajan valintaan. P Harri Helenius Jorma Paananen Olli-Pekka Kaikkonen Vesa Laitinen Vesa Laitinen Lassi Kaaria kin ihmisten puheista kuuluu, että he ovat tyytyväisiä. Se näkyy etenkin siinä, ettei ole yövuorojen jälkeistä väsymystä. 12-tuntisen tekijöitä on Sunilassa noin 100. Helenius nostaa esimerkin toisesta paikallisesta sopimuksesta, jolla on ollut iso merkitys. Kun työnantaja aikanaan halusi ulkoistaa siivouksen, paikallisten neuvottelujen tulos oli, että toimille annettiin aikaa viisi vuotta. – Se aika odotettiin, että kaikki vakituiset siivojat ehtivät saavuttaa eläkeputki-iän. Se viivyttely oli mielestäni hienosti tehty, Helenius kiittää. 22 | Paperiliitto 6/2018 20-23_sopiminen.indd 22 21.8.2018 13.58.09
henkivakuutuskuntoon.? 010 19 19 19 Järjestöjäsenen henkivakuutus MAKSAA PARI TÖTTERÖÄ KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Jos asia kiinnostaa edes pikkuisen, aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. T tki s SUOMEN EDULLISIN* 20-23_sopiminen.indd 23 20.8.2018 15.07.06
Teksti Ilkka Palmu Kuva Mika Kanerva K un olin pieni, kävin kavereiden kanssa retkillä metsässä. Kiivettiin vaikka ison kiven päälle eväitä syömään. Usein lähdin yksin. Istuin kuusen oksalla ihan hiljaa. Asun samoissa maisemissa edelleen. Olen ollut samalla tehtaalla töissä 34 vuotta, 18-vuotiaasta lähtien. Vaimon ja kahden pojan kanssa asutaan vanhassa talossa, josta ollaan tehty oman näköinen. Likka on 21, se muutti jo pois. Äiti asuu lähellä, kotitalossa Kärjenniemessä. Teen sille talvella polttopuut metsästä, se on tärkeää. Mulla on puuhommiin kaikki varusteet. Isä kuoli kolme vuotta sitten. Isältä jäi haulikko ja pienoiskivääri ja kauheesti tietoa, jota en ehtinyt oppimaan. Isä opetti mulle eläinten jäljet ja sen, miten puut kaadetaan. Isä kuljetti mua metsässä, metsästi jäniksiä, kettuja, mäyriä, supikoiria ja piisameita. Ajattelen häntä usein, kun käyn mettässä. Katson puita, miten ne on selvinnyt talvesta, onko katkennut latvat. Usein näkyy kettuja ja jäniksiä, kerran metsäkauriskin. Karhu olisi hienoa joskus nähdä. Katsoisin niin kauan kuin mahdollista. En usko, että tuntisin pelkoa. Parasta metsässä on oman perheen kanssa. Vaimon kanssa poimitaan puolukat ja sienestetään. Talvella tehdään porukalla retki Vanajan rantaan. Emäntä pilkkii ja minä teen tulet. Tutut paikat metsässä on tulleet osaksi minua. Olen vienyt lapsetkin katsomaan niitä, vaikka jotakin lapsuuden hienoa luolaa, mutta sitten se onkin vaan pieni kuoppa! Ja rytöä on nykyään joka paikassa enemmän. Kerran lähdin etsimään 40 vuoden takaa majaa, jonka tein kaverin kanssa haavikkoon. Lyötiin silloin tikaspalikat nauloilla kiinni eläviin puihin. Löysin sen paikan. Haavat oli kasvaneet isoiksi. Pari kapulaa oli vielä jäljellä, mutta niihin ei ylettänyt enää mitenkään.? P Kimmo Kuusela löysi 40 vuotta vanhan majan paikan. Metsä jossa leikin Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 24 | Paperiliitto 6/2018 PARASTA ELÄMÄSSÄ 24-25_parasta elämässä.indd 24 21.8.2018 13.59.16
Paperiliitto 6/2018 | 25 Kimmo Kuusela on 52-vuotias koneenhoitaja Pyroll Converting Oy:n Valkeakosken tehtaalla. ”Isä opetti mulle eläinten jäljet ja sen, miten puut kaadetaan.” Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. MAAILMALTA O LEN ALOITTANUT urdun kielen opiskelun. Minua on aina kiehtonut korulauseinen, arabiankielisin aakkosin kirjoitettu romantiikkaa tihkuva mystinen kieli. Urdun kieltä puhuu koko maailmassa arviolta noin 300 miljoonaa ihmistä äidinkielenään, joista Intiassa on noin 60 miljoonaa. Se mielletään muslimiyhteisöjen kielenä ja sitä puhutaan lähinnä maan pohjoisosissa. Hindiä puhuu noin puolet Intian 1,3 miljardista ihmisestä. Urdu ja hindi ovat itse asiassa melkein sama asia. Hindin kielen taitajana osaan myös puhua arkiurdua, mutta lukeminen tökkii, koska aakkoset ja äänteet ovat erilaiset. Kun kerroin uudesta harrastuksestani ylintä kastia eli brahmineita edustavalle hindulaiselle alakerran rouvalle, hän tuijotti minua silmät selällään ja tokaisi “Miksi ihmeessä? Urdu on muslimiduunareiden kieltä.” Rouvan asenteen ymmärtää viimeaikaisen poliittisen ilmapiirin valossa. Urdusta on tullut osa päivänpolitiikkaa. Hindunationalistisen puolueen BJP:n tultua vallankahvaan vuonna 2014 on urdun kielen suosio laskenut kuin pyhän lehmän häntä. Arki on hankaloitunut urdunkielisille. Virallisia kaavakkeita on vähemmän saatavilla virastoissa kuin aikaisemmin, hindiä korostetaan paljon niin kouluissa kuin viestimissä. Nationalismikiihkoilijat huomauttelevat, kuinka urdu on pääkieli naapurimaa Pakistanissa, jonka kanssa Intia on käynyt sotaa maiden erottamisesta lähtien eli vuodesta 1947 Kashmirin kiistellyistä alueista. Muslimiyhteisöt elävät usein heikommassa asemassa hinduenemmistöisessä Intiassa, sillä heidät koetaan esimerkiksi kastijärjestelmässä alempana olevina, lihaa syövinä, saastuneina yksilöinä. Hindulaiset kokevat sikhit, jainit ja jopa buddhalaiset lähempänä omaa ajatteluaan kuin islaminuskoiset. Systemaattisesta syrjinnästä vaietaan kuitenkin virallisesti. Kuitenkin urdu on rikkaus Intialle. Se on persiankieleen pohjautuva sotilaiden kieli, joka syntyi sanskriitin kieleen perustuvista kansanmurteista ja jonka sotilaalliset valloittajat muokkasivat omaan käyttöönsä sopivaksi. Vaikka urdu ei ole kovin vanha sivistyskieli, se elää etenkin kupleteissa ja lyhyissä kertomuksissa eli afasoina, joissa on melkein aina teemoina yleismaailmallinen viisaus. Se yhdistetään myös romanttisen rakkaudenilmaisuihin etenkin lyhyiden runopätkien muodossa. Kielen puhujien määrä oli jo ennen hindunationalisteja kääntynyt laskuun, mutta viime vuosina sen suosio on romahtanut. Urdu-sana on alunperin turkkia, ja se tarkoittaa leiriä. Toivoa sopii, ettei nykyhetken tilanne jaa kahta maan valtakieltä eri leireihin, vaan ne voivat jatkaa rinnakkaiseloaan hamaan tulevaisuuteen. ? P Muslimiduunareiden kieltä oppimassa Heidät koetaan esimerkiksi kastijärjestelmässä alempana olevina, lihaa syövinä, saastuneina yksilöinä. Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. 24-25_parasta elämässä.indd 25 21.8.2018 13.59.17
HIOMO ?? | Paperiliitto ?/???? Teksti Eeva Eloranta-Jokela Miksi kannattaa kuunnella liittojääriä? Eloranta: Jäärällä voi olla kokemusta ja näkemystä. Aika monet asiat ovat sellaisia, että niiden kanssa painiskellaan pitkiäkin aikoja ja silloin ei kannata vanhoja virheitä toistaa. Kokemuksista voi oppia ja omien ajatusten peilaaminen toisten kanssa on aina hyvä tapa kehittää omaa ajattelua. Vanhala: Me teemme töitä jäsenille ja on järjestölle eduksi, että työntekijää kuunnellaan. Itse uskon vahvasti keskusteluun. Milloin pitää jäärätä eli olla itsepäinen ja jäykkäniskainen? E: Perusperiaatteiden kanssa kannattaa olla jäykkäniska. Omat toimintamahdollisuudet ja -edellytykset on pyrittävä aina turvaamaan, vaikka olemalla itsepäinen. V: Jäärääminen ei yleensä ole järkevää, kyllä taito keskustella vie asioita eteenpäin. Joskus jääräämisestä voi olla hyötyä. Neuvotteluissa joutuu joskus jääräämään, että saa keskustelua aikaiseksi. Milloin tarvitaan luutuneiden asenteiden ravistelua? E: Omaa tekemistä ja uskomuksia on aina hyvä arvioida. Ravistelu ei aina tunnu kivalta ja väärässä on ikävä olla, mutta siihenkin on vain sopeuduttava. V: Sitä tarvitaan kaiken aikaa. Nuorten velvollisuus on haastaa ja kyseenalaistaa vallitsevaa toimintaa. Jos eivät nuoret ravistele, kuka sitten ravistelee? Mikä tienhaara elämässäsi johti aytehtäviin? E: Maailmanparantaminen on aina ollut intohimona ja kun ay-liikkeessä avautui paikka tehdä palkkatyötä, niin siitä se ura lähti liikkeelle. V: Voidaan puhua vuosista 1977–1978, kun olin ehdokkaana Inkeroisten oppikoulun vaaleissa ja ihan poliittisella tunnuksella. Kun voitin nämä vaalit, selkeni, että voin tehdä hyvää toisten eteen. Tästä se kiinnostus sitten lähti. Mitkä asiat toimivat työssäsi moottoreina? E: Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo ja yhteinen tekeminen motivoivat ja antavat voimaa. V: Jäsenet ja läheiset työtoverit sekä omasta liitosta että muista liitoista. Liittojäärillä on asiaa Kun lauteille nousevat SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta ja Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala, äänessä ovat alan ykkösnimet. Paperiliitto tarjoaa kunnon kattauksen. Vuoden parhaat bileet Madventures: Kuinka omia pelkoja voi selättää Likka: Kaupungin paras ja kaunein bilebändi Oh je lm as sa 26-27_hiomo.indd 26 22.8.2018 16.04.10
HIOMO Teksti Tiina Suomalainen V iisi vuotta sitten silloinen Porin Corenson varapääluottamusmies kysyi Tuula Härköseltä, olisiko tällä innostusta lähteä mukaan ammattiosaston toimintaan. Miesvaltaiseen osastoon haluttiin naisiakin. – Ajattelin, että minähän saan suuni auki. Lähden mukaan, ettei mene pelkäksi ukkojen jorinaksi. Kysyin vielä, että saako koiran ottaa mukaan. Kun koiralle luvattiin vielä luukin, minut oli sillä ympäripuhuttu, Härkönen nauraa. Kainuusta, Paltamosta, kotoisin oleva Härkönen kuului Varkaudessa työskennellessään Paperiliiton nuoriin, mutta sitten tuli vuosien tauko ay-toimintaan. Varkauden jälkeen hän kiersi Otaniemet, Summat ja Anjalankosket ennen Poriin päätymistään 11 vuotta sitten. Porin osasto 10:ssä Härkönen on hallituksen rivijäsenyyden lisäksi varatiedottaja. – Varsinainen tiedotusvastaava osaa hoitaa ne nörttihommat. Minä olen taustatukena, höpöttäjänä ja kuuntelijana. Pienen osaston toiminta on pienimuotoista. Kuten monessa muussakin osastossa, toimintaan on vaikea houkutella nuoria mukaan. Vuosikokouksiinkin tulee pääasiassa eläkkeellä olevia jäseniä. – Jos ei ole itsellä tahtotilaa osallistua, niin ei auta yhtään vaikka sitä miten höpöttäisi valvomossa, että lähtekää mukaan. Tieto siitä, että joku muu hoitaa, riittää monelle. Ihmisillä on nykyään niin paljon kaikenlaista, että tarvitaan yleensä joku herätys ennen kuin ay-toiminta alkaa kiinnostaa. Härkösestä toiminta ammattiosastossa on ollut leppoisaa ja antoisaa. – Siellä pyörii mukavia tyyppejä. Koskaan ei ole sellainen olo, että voi hitto, kun on se kokous tänään. Ja jos joskus jää kokous väliin, ei siitä nosteta seinälle. Härkönen on ammattiosastotoiminnan myötä päässyt myös paremmin perille liiton toiminnasta. – Olen tietoisempi asioista. Olen osallistunut parille kurssille sekä vieraillut useissa liiton tukemissa lomakohteissa esimerkiksi Tampereella, Sotkamossa ja Imatralla ja ne hyväksi havainnut. P Mukavia tyyppejä Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä ARJESSA Tuula Härkönen Pori os 10:n hallituksen jäsen ja varatiedottaja. Toinen varatyösuojeluvaltuutettu. Työskentelee operaattorina laboratoriossa Corenson Porin tehtaalla. Tuula Härkönen lähti mukaan osaston toimintaan, ettei se mene pelkäksi ukkojen jorinaksi. Paperiliitto ?/???? | ?? Mistä on kysymys? Paperiliitto järjestää bileet 18-35-vuotiaille jäsenilleen. Luvassa on asiaa ja hauskanpitoa, myös ruokaa ja juomaa. Bileiden jälkeen olet entistä rohkeampi vaikuttamaan sinulle tärkeisiin asioihin. Milloin: lauantaina 27.10. Tilaisuus startataan klo 15 ja valomerkki napsahtaa klo 22. Minne: Apollo Live Club, Mannerheimintie 16, Helsinki. Ilmoittaudu: www.paperiliitto.? ? Perusperiaatteissa ja neuvotteluissa jäärät Eloranta ja Vanhala ovat avoimia ajatusten ja uskomusten ravistelulle. La ss i Ka ar ia Paperiliitto tarjoaa kunnon kattauksen. Vuoden parhaat bileet Mistä (ilmiöstä) innostuit viimeksi? E: #Metoo –liike ja seksuaalisen häirinnän laajuus on ollut silmiä avaavaa. Häirintää ja syrjintää on työelämässäkin vielä aivan liian paljon. V: Tästä Paperiliiton omasta 18–35 -tapahtumasta, minusta on edelleen hienoa olla tekemässä uusia avauksia. Mikä on parasta SAK:ssa? E: Mahtavat, osaavat työtoverit, vahva yhteiskunnallinen asema ja vaikuttaminen sekä liittojen yhteistyö ja sitoutuminen duunareille tärkeisiin asioihin. V: Jarkko Eloranta, hänen osaamisensa ja uudenlainen ajattelunsa on virkistänyt SAK:n toimintaa. Hänen ajattelunsa on lähentänyt liittoja. Mikä on parasta Paperiliitossa? E: Vahva jäsentensä edunvalvoja ja hyvässä mielessä perinteinen ammattiliitto. Joukkuepelaaja ja yhteisten ratkaisujen etsijä ja tekijä. V: Yhteenkuuluvuus ja ylpeys kuulua Paperiliittoon. Tämä ylpeys on jotain sellaista mitä en ole muualla kokenut kuin Paperiliitossa. P 26-27_hiomo.indd 27 22.8.2018 16.04.16
että osallistujia ei tulisi aivan mahdottomasti. Laiva vetää 250 matkustajaa ja olisi ollut kurjaa jättää osa rannalle, muistelee Mika. Matalaa kynnystä Vuosi toisensa jälkeen motoristitapahtuman suosio pysyy vahvana ja tapahtuman luonne mukavan leppeänä. Tapahtuman onnistunut kaava on yksinkertainen: virallinen ohjelma pidetään minimissään, puheet niin lyhyinä kuin mahdollista. Kerrankin on aikaa olla yhdessä ja ottaa rennosti. – Liiton puheenjohtajankin näkökulmasta on todettava, että juuri tämän lähemmäs ei jäsenistöä pääse, Petri Vanhala ynnäili iloisen puheensorinan keskellä. –Tällaisten matalan kynnyksen tapahtumien arvo on aivan valtava. Tänne saapuu jäseniä, jotka eivät välttämättä lähde kovin moneen muuhun liiton tapahtumaan. Ja kun katselee ja kuunHIOMO telee porukan yhteishenkeä ja tunnelmaa, niin ei voi kuin olla tyytyväinen. Takaisin kolmipyöräiseen Simpeleeltä Nokialle ajellut Ossi Saukkonen tähdensi samaa. – Motoristit ovat nykyajassa merkillistä porukkaa, samaan hiileen puhalletaan automaattisesti. Onhan meillä tietysti yhteinen puheenaihe, mutta tässä on paljon muutakin. Näin hienoa yhteishenkeä harvoin näkee, Ossi kiitteli. Modernien nykypyörien keskellä moni jarrutti kuuntelemaan Ossin värikkäitä tarinoita motoristin uran alkupään vehkeistä kohta 60 vuoden takaa. – IC:llä minä aloitin ja sen jälkeen tuli jos jonkin?? | Paperiliitto ?/???? Teksti ja kuvat Jari Salonen urinkoa ja hellettä! Siinä tunnussanat Paperiliiton motoristien 13. kokoontumiselle Nokian Edenissä elokuun alussa. Ennätyslämpöjäkin uhmaten paikalle kurvaili satakunta moottoripyörää ja reilut 230 osallistujaa. – Aika paljon saapui pariskuntia, ynnäili osasto 50:n puheenjohtaja Mika Lahtinen. – Reilun kymmenen talkoolaisen porukalla tätä on taas toteutettu. Järjestelyt aloitettiin kaukaa viisaasti jo vuosi sitten. Aika nopeasti huomasimme, että porukkaa ei kannata ajattaa Pispalaan eikä liioin keskelle Tampereen keskustan tietyömaita. Päätettiin tulla Nokian puolelle, mikä osoittautui mainioksi valinnaksi, kiitteli toinen puuhamies Pertti Niemi hikeä pyyhkien. Samaisista katutöistä johtuen perinteikäs paraatiajo päätettiin jättää tällä kertaa väliin. Sen sijaan iloinen paperiliittolaisten porukka lastattiin laivaan ja risteilemään Pyhäjärven aurinkoiselle ulapalle. – Pidimme käsiä ristissä jo jonkin aikaa, Aurinkoa ja kromia Ennätyslämpö siivitti moto ristien kokoontumista Nokialla. Nokian kokoontumiseen kurvaili tavallista enemmän pariskuntia. että osallistujia ei tulisi aivan mahdottomasti. Laiva vetää 250 matkustajaa ja olisi ollut kurjaa jättää osa rannalle, muistelee Mika. Vuosi toisensa jälkeen motoristitapahtuman suosio pysyy vahvana ja tapahtuman luonne mukavan leppeänä. Tapahtuman onnistunut kaava on yksinkertainen: virallinen ohjelma pidetään minimissään, puheet niin lyhyinä kuin mahdollista. Kerrankin – Liiton puheenjohtajankin että juuri tämän lähemmäs ei Petri Vanhaynnäili iloisen puheensori–Tällaisten matalan kynnyksen tapahtumien arvo on aivan valtava. Tänne saapuu jäseniä, jotka eivät välttämättä lähde kovin moneen muuhun liiton tapahtumaan. Ja kun katselee ja kuuntelee porukan yhteishenkeä ja tunnelmaa, niin ei voi kuin olla tyytyväinen. Takaisin kolmipyöräiseen Simpeleeltä Nokialle ajellut nen tähdensi samaa. – Motoristit ovat nykyajassa merkillistä porukkaa, samaan hiileen puhalletaan automaattisesti. Onhan meillä tietysti yhteinen puheenaihe, mutta tässä on paljon muutakin. Näin hienoa yhteishenkeä harvoin näkee, Ossi kiitteli. Modernien nykypyörien keskellä moni jarrutti kuuntelemaan Ossin värikkäitä tarinoita motoristin uran alkupään vehkeistä kohta 60 vuoden takaa. – IC:llä minä aloitin ja sen jälkeen tuli jos jonkinNokian kokoontumiseen kurvaili tavallista enemmän pariskuntia. ??? Motoristien kokoontumisissa eivät puheenaiheet lopu. Matti Kirvesniemi, Mikko Pakarinen ja Jukka Laitinen tutkailevat . ?? Komean näköistä – ja mahtavan kuuloista! ? Yksin kahdella pyörällä. Sami Putkonen tarkenee paitahihasillaankin. 28-29_hiomo.indd 28 21.8.2018 14.33.54
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO HIOMO HIOMO laista räpsykkää, Royal, ZZ, MZ ja mitä kaikkea niitä olikaan. Hieno on Ossin nykypyöräkin, Can-Am Spider. – Lääkäri kielsi ajamisen kaksipyöräisellä. Piti siis hankkia kolmipyöräinen, nauraa Ossi melkein tuliterän koreuden vierellä. Harakan vikaa Silmänruokaa moni kokoontumisajoissakin hakee. Ihastellaan komeita pyöriä, muhkeita ääniä ja harrastelijoiden intoa tuunata pyöristään tyylikkään yksilöllisiä. Sitä lajiahan täällä riitti! Jari Enbom ajeli paikalle Jämsästä, eikä millä tahansa kaksipyöräisellä. HarleyDavidson Brakeout CVO vuosimallia 2013 on ainoa tämän mallin ja värin ajossa oleva pyörä Suomessa. Kuutioita 1800, tehoja ei kovinkaan paljoa – mutta kiiltävää pintaa riittävästi. – Jollekin tässä sanoin, että meikäläisessä taitaa olla jotain harakan vikaa kun kaikki kiiltävä vetää puoleensa, Jari nauraa. Komeassa pyörässä on vielä puolentusinaa mustaa osaa, jotka on jo suunniteltu kromattavaksi. Osin siksi, että tämäkin komistus lähtee moottoripyöränäyttelyihin. – Tämä on minulla ihan normaalissa arkiajossa. Mutta ensi vuodelle on jo katsottu neljä tai viisi näyttelyä, joissa pyörän voi bongata. Hiljalleen tämä alkaa näyttää siltä miltä pitääkin. Ihailua ja tyytyväisiä kommentteja pyörä keräsi paperiliittolaistenkin keskellä. – Jarruttaa tällä vaikka huoltoasemalle tai kahvilan nurkalle, niin aina tätä tullaan katsomaan. Kai se on jonkinlaista kromin lumoa. Tänä vuonna kauimmaiset motoristit ajelivat paikalle Kemistä. Ensi vuoden motoristitapahtumassa asetelma kääntyy päälaelleen. Tampereella päätettiin, että ensi elokuussa kromi kiiltää Kemissä. P ”Näin hienoa yhteis henkeä harvoin näkee.” ?? VUOTISTAIVAL L ehden puolivälitaipaleella tapahtui monta murrosta. Neuvostoliitto hajosi, Eurooppa alkoi yhdentyä. Talouskasvua seurasi kotitalouksien ja yritysten ylivelkaantumista, josta laskua maksettaisiin vuosia. Suomalaiset metsäyhtiöt paransivat tulostaan myös ennätysvuoden 1988 jälkeen. Euroopan Yhteisön paperija selluteollisuuteen ennustettiin kuitenkin suuria rakennemuutoksia: yhdistymisten ja yritysostojen kautta syntyisi ennen vuotta 2000 ehkä 10 puunjalostuskonserniyhtymää, joiden liikevaihto vastaisi Kymmenen, Enson ja Metsä-Serlan liikevaihtoa yhteensä. Alkaisivatko suomalaiset vuorineuvokset laskea rakennemuutoksen hintaa Ruotsin kruunuissa vai Saksan markoissa, lehti pohti. Liiton retkeilypäivät pidettiin Valkeakoskella toukokuussa 1988. Vuotta myöhemmin pidettiin XV liittokokous. Oheisohjelmana järjestettiin kilpailu, kuka teki parhaat puhelinuutiset eli puhelimitse kuunneltavat uutiset tai vetävimmän video-ohjelman. Puhelinuutiset sai toimittaa kilpailuun c-kasetilla, videot vhs-nauhalla. Seuraavassa liittokokouksessa vuonna 1993 tunnelmat olivat vaihtuneet ja maassa vallitsi massatyöttömyys. Liittoa 13 vuotta johtaneen Antero Mäen seuraajaksi valittiin Jarmo Lähteenmäki. Paperiteollisuuden nostamiseksi jaloilleen työntekijät luopuivat kahtena vuonna työn tuottavuutta vastaavista palkankorotuksista. Koska työn tuottavuus nousi keskimäärin 6 prosenttia vuodessa, tavoitteen oli nostaa ansioita työn tuottavuutta vastaavasti syksyn 1993 neuvotteluissa. Metsäteollisuuden tulos oli kääntymässä jälleen voitolliseksi. Palkkalinjauksen nähtiin tukevan koko maan työllisyyttä ja ostovoiman laskua. Lehti ilmestyi 22 kertaa vuonna 1988. Sen jälkeen ilmestymiskerrat harvenivat joka toisesta keskiviikosta 16 kertaan vuodessa. P 1988-1993 Paperiliitto-lehden matkassa eri vuosikymmenillä Paperiliitto-lehden kansi massatyöttömyyden aikaan toukokuussa 1993. ??Jari Enbomin Harrikka kääntää aina katseita. ?Tyyli pitää loppuun asti. ? Ensi kesänä tässä hohtaa vielä enemmän kromia, vakuuttaa jämsäläinen motoristi Jari Enbom. Tampereen osasto 4 Ammattiosastomme eläkeläisten ja työttömien tapaamiset käynnistyvät torstaina 27.9. klo 12 ammattiosaston osakkeella, Näsilinnankatu 22 A 33 5. kerros. Tervetuloa joka kuukauden viimeisenä torstaina samaan paikkaan ja aikaan kahvin ja seurustelun merkeissä. Joutsenon osasto 23 Onkikilpailut Joutsenon Likosenlahdella ti 4.9. klo 17–19. Kokoontuminen venesataman perälle. Tarjolla makkaraa ja juomista. Hämeenlinnan osasto 66 Eläkeläisten tapahtuma Idänpään Torpalla lauantaina 27.10. klo 14–18. Ruokailua ja mukavaa yhdessäoloa. Tapahtuma on maksuton eläkeläisille ja avecille. Ilmoitathan myös mahdollisista ruoka-allergioista. Ilmoittautua voi 10.10. asti Käen Mirjalle p. 040 567 7582. Kiitos Kiitokset Hämeenlinnan osasto 66:lle merkkipäiväni muistamisen johdosta! Leena Aaltonen SYYSKOKOUKSET Pirkanmaan piiri: Nokian os. 2: ke 3.10. klo 15.45, Nokian Kerholan Polonin Sali. OSASTOT 28-29_hiomo.indd 29 21.8.2018 14.33.54
?? | Paperiliitto ?/???? TYÖTTÖMYYSKASSA TIEDOTTAA JÄSENREKISTERI TIEDOTTAA 62VUOTIAALLA ON MAHDOLLISUUS JÄÄDÄ VANHUUSELÄKKEELLE Työttömyyskassa ryhtyy elokuussa ilmoittamaan kirjeitse työttömyyspäivärahan saajalle mahdollisuudesta jäädä eläkkeelle. Tiedotuskirje lähetetään sellaiselle päivärahan saajalle, joka täyttää eläkkeelle jäämisen ehdot, mutta ei ole pyytänyt työttömyyskassasta todistusta työttömyyspäivärahan lisäpäivistä vanhuuseläkkeen hakemista varten. Työttömyyspäivärahan saajalla on oikeus vanhuuseläkkeeseen sen jälkeen kun hänelle on maksettu vähintään yksi lisäpäivä sen kalenterikuukauden ajalta, jona täyttää 62 vuotta. Eläkettä haetaan omasta työeläkevakuutusyhtiöstä tai Kelasta. Eläke alkaa sen hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta ja maksetaan ilman varhennusvähennystä. Työttömän oikeus vanhuuseläkkeeseen 62-vuotiaana poistuu vuonna 1958 tai sen jälkeen syntyneiltä. AKTIIVIMALLISTA TULI ETUUSLEIKKURI Aktiivimallin seurauksena 75 prosenttia Paperityöväen Työttömyyskassan päivärahan saajista saa työttömyysetuutensa alennettuna. Aktiivimalli rokottaa eniten ikääntyneimpiä työttömiä. Työttömyyskassa maksaa lisäpäiviä 267 päivärahansaajalle. Heistä vain 29 henkilöä oli täyttänyt riittävät aktiivisuusedellytykset. Aktiivisuusedellytys täyttyy, jos työnhakija on 65 maksupäivän aikana ollut työssä vähintään 18 tuntia, ansainnut yritystoiminnassa vähintään 241 euroa, on osallistunut vähintään viisi päivää työllistymistä edistävään palveluun tai ollut rekrytointikokeilussa. Mikäli työnhakija ei täytä aktiivisuusedellytystä, hänen työttömyysetuutensa tasoa leikataan 4,65 prosentilla seuraavan 65 maksupäivän eli noin kolmen kuukauden ajan. TOIKO SYKSY MUUTOKSEN? Jos työtilanteesi muuttuu, muista pitää myös ammattiliittosi asiassa ajan tasalla. Ilmoita muutoksista eAsioinnissa tai ottamalla yhteyttä jäsenrekisteriin. Näin jäsenmaksutietosi pysyvät kunnossa ja jäsenyytesi keskeytyksettä voimassa. ILMOITA MUUTOS JÄSENTIETOIHISI jos siirryt pysyvästi pois paperiteollisuuden ammatista tai toisen liiton ja työttömyyskassa jäseneksi jos siirryt toisen työnantajan palvelukseen jos aloitat yritystoiminnan jos saat Kelan päivärahaa. Jäsenmaksua ei peritä mm. työttömyyspäivärahasta. jos aloitat opiskelun. Kun opiskeluaikana teet esimerkiksi kesätöitä, tee aina uusi jäsenmaksun perintäsopimus työnantajan kanssa heti työsuhteen alussa tai pyydä jäsenmaksun maksutiedot jäsenrekisteristä, jos maksat jäsenmaksun itse. aloittaessasi työt ulkomailla. Jos kuitenkin teet töitä lähetettynä työntekijänä suomalaiselle työnantajalle, jäsenmaksu maksetaan normaalisti ansiotulosta. Katso lisätietoja www.paperiliitto.fi-sivuston kohdasta Jäsenasiat> Jäsenyyteen liittyvät muutokset. ?? | Paperiliitto ?/???? Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./ Jäsen rekisteri PL 326, 00531 Helsinki. 30-31_kassa-ristikko.indd 30 21.8.2018 14.17.01
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Pauli Vento RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 5/2018 täyttäneistä palkinnon sai Hannu Korvenranta, Pori. Tee näin: Täytä ristikko. Palauta se 15.9. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 6”. ? Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste Ristikon 5/2018 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 21.8.2018 14.17.02
32 | Paperiliitto 6/2018 Helteessä Heinolassa Stora Enson Heinolan Flutingtehtaalla piti kesällä hellettä sekä sisällä että ulkona. Yli 30 miljoonan investointi on antanut harteita uusia kartonkitehdasta uuteen uskoon. Teksti Mari Schildt Kuva Lauri Rotko R uokalassa tuntee, että eletään historiallista hellekesää. Stora Enson Heinolan Flutingtehtaalla tarkenee tavallisestikin, mutta nyt on pihan puolelta turha hakea viilennystä. – Trukissa kyllä pärjää, kun siinä on ilmastointi, sanoo lastaaja Jere Salomaa. – Paljon tulee päivän aikana juotua, mutta johonkin se hukkuu vaan päivän mittaan, miettii ammattiosaston puheenjohtaja Ilkka Mattila. – Keittimen lämpötila on 200 astetta, kyllä siinä tarkenee. Töistä kun lähtee, niin katselee, että ihmisethän ovat kesävaatteissa, vaikka täällä on viileää, Eforan kunnossapitoasentaja Erkki Hahl hymyilee. Kaksi päivää eläkkeeseen Heinolan tehdas seisoi huhtikuussa kuukauden verran, kun laitteistoa kohennettiin yli 30 miljoonalla eurolla. Hahl sanoo, että kunnossapidon puolella työtehtävät ovat saattaneet muuttua täysin, kun vanhaa tekniikkaa on poistunut ja uutta saatu tilalle. Puristinosa meni kokonaan uusiksi. – Kun konetta on uusittu viimeksi vuonna 1989 ja nyt vastaamaan tätä päivää, niin onhan se vaan pirun paljon parempi, Mattila henkäisee. Palokaluston hoitaja Ari Pulliainen miettii jo tulevaa, kun työpäiviä on jäljellä vielä LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Teksti Eeva Eloranta-Jokela T ulvavahingot olivat kuuma puheenaihe UPM:n Rauman tehtaan varastolla kovaa rankkasadetta seuranneena aamuna. – Töihin tullessa näin, kuinka korkealla vesi oli paikoin ollut, olihan se rankka sade. Meitä oli töissä viisi, kaikki vähän eri puolilta kaupunkia, joten oli melkein ihme, että kenellekään ei tullut kellareihin vahinkoa sateen takia, Markku Kivimäki kertoo. Ja vettä tuli. Raumalla satoi kahden päivän aikana sata millimetriä. Sadevesimittarit tulvivat, eikä mittaustulosta saanut, jos astiaa ei välissä tyhjentänyt. Myräkän yhteydessä liikkunut trombi katkoi puita. Rauman keskustassa sade tuotti myös iloa: nettivideossa raumalaismies makoili uimapatjalla tulvaveden päällä. Poikkeuksellinen hellekesä tarjoili muitakin sään ääri-ilmiöitä. Sadekuuroja edeltäneellä viikolla roihusi edelleen maastopaloja Pyhärannassa, vain noin kymmenen kilometrin päässä Raumalta. Kivimäki on tyytyväinen, että tuulet kääntyivät ja auttoivat näin saamaan palot hallintaan. Rankkasateet auttoivat loppujen palopesäkkeiden nujertamisessa. Kivimäen loman ensimmäinen osa heinäkuussa oli kuumaakin kuumempi. Avomeren laidalle saareen suuntautunut piknik ei tarjonnut toivottua viilennystä, vaan retki piti lopettaa lyhyeen: ei ollut varjoa, jonne paeta paahdetta. Niin kasvit kuin ihmisetkin janosivat vettä. – Mökkirantamme Kuivalahdella on matalaa salmea. Kun veden lämpötila oli parhaimmillaan 29 astetta ja ilman 30 astetta, ei uimaan mennessä eroa juuri tuntenut. Sinilevää rannassa ei nähty tänäkään vuonna. Heinäkuun lopun kuunpimennystä Kivimäki lähti vaimon kanssa varta vasten seuraamaan. – Mentiin soutelemaan pariksi tunniksi. Emme kuitenkaan nähneet kuuta. Sen verran oli pilvenharsoa edessä. Mietittiin siinä parin muunkin paikalle tulleen veneilijäpariskunnan kanssa, oliko tämäkin Trumpin tekosia, turha reissu. Joku öisestä retkestä myös hyötyi: hyttyset suunnistivat mielellään kohti vähäpukeisia veneilijöitä.? P Rutikuivuutta, tulvasateita ja muita suven ilmiöitä. Pitkä kuuma kesä Paperiliitto-lehden kanssa samanikäisen jäsenen elämää HYVÄÄ VUOSIKERTAA – Jonkin aapon sain savupönttöön saakka, mutta enimmäkseen pieniä sinttejä, taisi olla liian lämmintä, Markku Kivimäki kuvailee kesän kalaonnea. 32-33_tauko.indd 32 20.8.2018 9.50.34
Paperiliitto 6/2018 | 33 Helteessä Heinolassa kaksi ennen kesälomaa ja eläkettä. – Ensimmäisenä eläkepäivänä, jos poika antaa koiran, menen mehtään, koiralle tutkapanta kaulaan ja vapaaksi. Sitten vaan nuotio, kahvipannu ja makkaratikku siihen. Sitten seurataan kännykällä, missä koira kuleksii. Muuta en ole suunnitellut, hän virnistää. – Se on kuin entisellä miehellä, kun kysyttiin, että mitä hän aikoo tehdä eläkkeellä. Hän vastasi, että ensin istun kiikkustuoliin ja seuraavalla viikolla alan keinuttaa sitä, Hahl nauraa. Nuorella miehellä mielessä Salomaalle eläkkeeseen on pitkä aika. – Kyllä on kaukaista. Parempi, kun ei mietikään, Salomaa murahtaa. Toiset päättelevät, että Salomaalla on muuta mielessä. – Niin, mikäs se nuorella miehellä yleensä on mielessä, Mattila nauraa. – Vapaapalokunta? Hahl ehdottaa. Keskustelu kääntyy maastopaloihin, joita Salomaakin on kaupungin palokunnassa päässyt sammuttamaan. Tänä vuonna ne ovat olleet tavallista isompia. – Yksi veteraani sanoi verstaalla, että kovat on ajat mutta kovat on henkilötkin. Miehistä ei enää voi puhua, kun naisetkin ovat mukana sammutustehtävissä, sanoo Hahl. Sitten on taas aika palata työmaalle. Vaikka lämpöä riittää sisällä kuin ulkonakin, miehistä tuntuu, kuin happea olisi enemmän sisätiloissa, kun kaikki mahdolliset luukut ovat auki. ? P ”Ensimmäisenä eläkepäivänä, jos poika antaa koiran, menen mehtään.” ? Ilkka Mattila (vas.), Erkki Hahl, Ari Pulliainen ja Jere Salomaa ruokatauolla Stora Enson flutingtehtassa Heinolassa. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas V iimeksi Vappu Brofeldt juhlisti syntymäpäiviään kuusi vuotta sitten. Tuolloin hän vietti mieleenpainuvat kuusikymppiset miehensä ja ystäväpariskunnan kanssa Levillä. Ystävät olivat järjestäneet yllätysmajoituksen rinnemökissä, josta oli hulppeat näkymät. Ulkoporeallas, prinsessasänky ja olohuoneen katon leditähtitaivas loivat lisätunnelmaa. – Paikka teki vaikutuksen. Vessassakin oli kristallikruunu, Brofeldt muistelee. Nyt hän arvelee, että tuskin juhlii jatkossa tasavuosiakaan, mutta kuka tietää. Kuluvaan vuoteen on Brofeldtilla kuulunut muutto maaseudulta kaupunkiin. Hän myi miehensä kanssa järven rannalla sijainneen omakotitalon. Samalla katkesivat neljän vuosikymmenen siteet paikalle. Nyt kuitenkin palvelut, harrastukset ja ennen kaikkea jälkikasvu ovat lähempänä, samoin monet ystävät. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Maalta kaupunkiin SYNTTÄRISANKARI Vappu Brofeldt Syntynyt: 31.8.1952 Syntymäpaikka: Valkeala Asuinpaikka: Kuusankoski Perhe: Mies, aikuiset lapset ja lapsenlapset Työ: Eläkkeellä, työskenteli pituusleikkurilla Kuusaan paperitehtaalla Terveiset: Entisille työkavereille! Vappu Brofeldtilla on ollut kuumana kesänä järveä ikävä. Onneksi uuden kodin ikkunasta pilkistää Kymijoen vesi. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Mikä on paperiteollisuuden keskeisin työsuojeluongelma? 2. Mitkä olivat Rans kan suuren vallankumouksen kolme tunnusta? 3. Minkä urheilulajin tulevaisuuden lupaus on Alisa Vainio? 4. Kuka lauloi Työmiehen lauantaista? 5. Missä sijaitsee metsämuseo Lusto? 6. Minkä urheiluseuran lyhenne on IPV? 7. Montako päänumeroa arvotaan Eurojackpotissa? 8. Minkäniminen elokuva kertoo Juice Leskisen elämästä? 9. Kuka näyttelee Juice Leskisestä kertovan elokuvan pääroolin? 10. Minkä puolueen eläkeläisjärjestö on Wanhat Toverit? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 20.8.2018 9.50.34
1. Melu 2. Vapaus, veljeys, tasa-arvo 3. Naisten kestävyysjuoksun 4. Irwin Goodman 5. Punkaharjulla 6. Imatran Pallo-Veikot 7. Viisi 8. Risainen elämä 9. Riku Nieminen 10. SDP:n 34 | Paperiliitto 6/2018 TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas MISTÄS TIESIT? Riku Nieminen Vastaukset sivun 33 kysymyksiin M ERITOITUNEET VAIKUTTAJA t muistavat kolmikannan. Sen ylevin ilmenemismuoto oli tulopoliittinen kokonaisratkaisu, johon valtio sekä keskusjärjestöt sitoutuivat ja jossa katsottiin, että kukaan ei saa enempi toista. Nyt kolmikanta on kuollut, koska työnantajien mielestä ei ole nykypäivää valvoa ainakaan yhdessä sitä, että kukaan ei saa enempi toista. Siirryttiin siis liittokierroksiin, joiden takana työnantajat nyt kontrolloivat tarmokkaasti, että kukaan ei saa enempi toista. Onneksi digitalisaatio ja somella sähäköitetty keskusteluilmapiiri mahdollistavat nykyään kaikkien osallistumisen mihin tahansa keskusteluun, asiantuntijuuden tasosta huolimatta. Supistamisen sijaan kolmikanta-ajattelua voisikin laajentaa ottamalla mukaan yhä kattavammin kaikki yhteiskunnan tahot. Näin saamme maahan kokonaisratkaisuja, joihin kaikki ovat tyytyväisiä. N ELIKANTAAN OTETAAN koiraihmiset, koska koirankakkakeskustelu ravistelee keväisin koko yhteiskuntaa. Ja koska mustit ja mopet pääsevät neuvottelupöytiin, täytyy sinne ottaa myös miukut ja maukut eli kissaihmiset. Samalla ratkaistaan ikikiista, kummat elikot ovat fiksumpia. Viisikanta saadaan, kun liitetään mukaan pyöräilijät ja pyöräilyn vihaajat. Näin voidaan päättää, saako pyörällä ajaa kovaa vai hiljaa, saako soittaa pirikelloa ja onko sallittua ajaa tiukoissa trikoissa italialaisella designfillarilla olematta kusipää. Kuusikanta syntyy, kun neukkareihin päästetään mustavalkoisia mielipiteitä kaupunkija maaseutuasumisen paremmuudesta laukovat debatöörit. Ajankohtaiseksi seitsenkannaksi homma laajenee, kun piiriin pääsevät helteen uuvuttamat ja ne, joiden mielestä helteestä nurisijat pitää kuskata ikiroutaiseen Siperiaan. Kahdeksankannassa samaan pöytään voitaisiin kutsua Cheekin fanit ja vihaajat, jotka voivat muodostaa yhteisen näkemyksen siitä, onko lahtelaisheebo aito räpäyttäjä vai laskelmoiva bisnespelle. Yhdeksänkantaan otetaan mukaan netin kaikestaloukkaantujat, erityisesti Facebookin huumorija kielipoliisiryhmät. Tämän jälkeen pöytien ulkopuolelle jäävätkin enää sote-soutajat ja -huopaajat, mutta siitä savotasta nyt ei tule tolkkua missään pöydissä. Tällaisilla ennakkoluulottomilla monikantaratkaisuilla yhteiskunnan vähä-äänisimmätkin pääsisivät oppimaan päätöksentekoa oikein kantapään kautta. Tosin työnantajapuoli saattaa vastustaa näitäkin ajatuksia. Heille tärkeintä on kuitenkin hyvin tuottava osakekanta, ja he muutenkin päättäisivät kaikesta mieluummin ihan ykskantaan.? P Otetaan kantaa Onko sallittua ajaa tiukoissa trikoissa. LU K U N U R K K A Kirjoittaja Sami Turunen on entinen pääluottamus mies, joka rakastaa sanoja, numeroita ja nippeli tietoa. Kaipaa palautetta osoitteeseen sami@arvosana.fi La ur i R ot ko A nn a Sa lm is al o 34-35_tauko.indd 34 20.8.2018 15.20.19
TAUKOTILA Sudokun ratkaisut sivulta 31 Nro 7 Aineistot ........ 12.9. Ilmestyy .........28.9. Nro 8 Aineistot ...... 10.10. Ilmestyy ....... 26.10. Nro 9 Aineistot .........7.11. Ilmestyy ........23.11. Nro 10 Aineistot ........ 4.12. Ilmestyy ........21.12. Paperiliitto-lehden aikataulu 2018 Nro 6/2018 ? 31.8.2018 ? 60. vuosikerta PAPERI Li it to Kirsti TuulasvirtaHaarala matkustaa kahden kodin väliä. Hänestä liikkuvainen elämäntapa on rikkaus. Kodista kotiin ”Isä opetti mulle eläinten jäljet ja sen, miten puut kaadetaan.” s. 24 Stora Enson Oulun tehdas muuttuu s. 6 | Paikallisesti on sovittu monta asiaa s. 20 | 18–35-vuotia s, tule bileiisin! s. 26 1_kansi.indd 1 21.8.2018 11.41.37 Paperiliitto ?/???? | ?? Ohjelmassa patikointia, hyvä ruokaa, mukavaa yhdessäoloa ja paljon muuta. Pysyvään muutokseen -hyvinvointijakso on laajuudeltaan kolmivaiheinen ja se on tarkoitettu kaikille työikäisille. Jakson hinta, joka sisältää majoituksen, täysihoidon ja ohjelman, on 25 € /vrk. 5.–8.11.2018 ja 9.–12.11.2018 Ystäviä, elämyksiä ja voimaa Lapin luonnosta. Pysyvään muutokseen -jaksot aikuisille nyt haettavissa! Lisätiedot ja haku: tatsi.org/lapintaikaa K uuluisa sanonta "Paperiliittolainen henki" on lähtöisin Veikko Ahtolan puheenjohtajakaudelta. Sillä tarkoitettiin hyvää yhteistyötä liiton poliittisten ryhmien välillä. Ahtolalla oli taito luoda siltoja. Hän johti Paperiliittoa ay-liikkeen hajaannuksen vuosien yli ja vaikutti keskeisesti toimissa liikkeen yhdistämiseksi. Tiukan ammattiyhdistysmiehen ja neuvottelijan maine loi pohjan monille tarinoille, kuten puheet klubiaskin kanteen kirjoitetuista työehtosopimuksista. Ahtolalta on lähtöisin myös sananparsi liitoista, jotka eivät lakkoile: Neuvostoliitto ja Paperiliitto. Veikko Ahtola syntyi Nakkilassa 17.7.1918. Paperimiehen uransa hän aloitti vuonna 1938 prässipoikana Rosenlewin paperitehtaalla Veikko Ahtolan syntymästä 100 vuotta Paperiliiton pitkäaikaisen puheenjohtajan Veikko Ahtolan syntymästä tuli 17. heinäkuuta kuluneeksi sata vuotta. Ahtola johti Paperiliittoa vuosina 1955–1978. Porissa. Hän oli toisen polven paperityöläinen. Sodan jälkeen Ahtola osallistui aktiivisesti Porin ammattiosaston toimintaan. Ahtola oli edennyt paperikoneenhoitajaksi, kun hän vuonna 1955 siirtyi toimitsijaksi Paperiliittoon. Kun Paperiliiton silloinen puheenjohtaja Vihtori Rantanen siirtyi SAK:n johtoon, tuli Ahtolasta liiton puheenjohtaja vielä saman vuoden keväällä. Ahtolan pitkän puheenjohtajakauden aikana Paperiliitto saavutti lähes sataprosenttisen järjestäytymisasteen ja vakiinnutti taloutensa. Liitto nousi arvostettuun asemaan, jonka myötä myös paperityöntekijöiden arvo ja arvostus nousivat. Puheenjohtajan vaikutusvalta ulottui suomalaisessa työmarkkinatoiminnassa myös Paperiliittoa laajemmalle. Veikko Ahtola toimi 1970-luvun alussa sivutoimisesti SAK:n kolmantena puheenjohtajana. Ahtola kieltäytyi hänelle tarjotusta keskusjärjestön puheenjohtajan tehtävästä. Veikko Ahtola kuoli 10 päivää ennen kuin olisi täyttänyt 75 vuotta vuonna 1993. Hänet on haudattu Helsinkiin Malmin hautausmaalle. P Kuuluisa ”Paperiliittolainen henki” on lähtöisin Veikko Ahtolan puheenjohtajakaudelta. Arvoa duunarille Palkinto: Onko omalla työpaikallasi nuori paperiduunari, joka on ammatistaan ylpeä, osoittaa duunarihenkeä muillekin ja nostaa alan ammatillista arvostusta? Vuoden 2018 Duunari-stipendin saajaa voi ehdottaa kuka tahansa. 1000 euron stipendin työelämän nuorelle osaajalle myöntää SAK. Toimita perusteltu ehdotus 19. lokakuuta klo 16 mennessä SAK:lle. Katso tarkemmat ohjeet www.sak.? . 34-35_tauko.indd 35 22.8.2018 9.34.40
Apuraha antaa lisää maksuaikaa ja varaa valita. Apurahalla saa vaikka hevosvoimia keittöön Blendtec Professional 800 -tehosekoitin Will it blend? YouTubesta tutun Blendtecin tehosekoitin, jonka huippuominaisuuksien vuoksi sillä on useita patentteja ja jopa 8 vuoden takuu*. Voimakkaan moottorin ansiosta Blendtec murskaa jäät ja pähkinät hetkessä. Valmistat smoothiet, raakapuurot, lämpimät keitot, salsat, tahnat, kastikkeet, leipä taikinat ja paljon muuta. Vain mielikuvituksesi on rajana. Verk.com/17885 * Valmistaja antaa 8 vuoden takuun, mutta Verkkokauppa.comin takuu on 36 kk. Esimerkki Apuraha-osamaksusta: ostos 1500 €, maksuaika 12 kk, kuukausierä 139 €/kk, kuukausimaksu 3,95 €/kk, korko 14,9 %, luottohinta 1660,21 €. Todellinen vuosikorko 1500 euron kampanjaostolle 12 kuukauden laina-ajalle on 23,21 %. Luoton myöntää Lindorff Invest Oy (Joukahaisenkatu 6, 20520 Turku) tai Verkkokauppa.com Oyj (Tyynenmerenkatu 11, 00220 Helsinki). 11 nopeutta, 6 ohjelmaa Kosketuskäyttöliittymä 3,8 hevosvoimaa Löydät kaikki mallit hakusanalla blendtec 999 ,90 Apurahalla 53,00/kk (24 kk) Löydät kaikki ,90 Norm. 1399,90 € 20180831_Paperi.indd 1 21/08/18 10:47 34-35_tauko.indd 36 22.8.2018 9.37.10