06/19 P a p e r i l i i t t o Kiky kengässä Kiky-sopimus on yksi tesneuvottelujen kipupisteistä. Suhteilla töihin Westpak tuntee uudet työntekijät jo ennakolta. Seurallinen karjalainen Matti Elolampi ei kalasta yksin. Euroopan mestari Miia Immonen on kolmivuoro työtä tekevä perheen äiti – ja tuore painon noston Euroopan mestari. Miten hän saa ajan riittämään? Paperi_01.indd 1 22.8.2019 9.55.16
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.fi Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä viimeisin hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* Paperi_3_sisis.indd 2 21.8.2019 16.31.18
P a p e r i l i i t t o 6 / 2 1 9 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.fi Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä viimeisin hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* 3 . 8 . 2 1 9 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a PaPeriliitto haluaa käsissäsi olevalla uudistuneella lehdellä välittää arvostusta ja ylpeyttä jäsenistään. Kerromme teidän jäsenten elämästä tehtailla, koskien äärellä, maalla ja kaupungeissa sanoin, kuvin ja monin tuntein. Olemme kanssanne arjessa, eteenpäin katsoen ja luottamusta herättäen. Tunnemme ylpeyttä vahvasta ammattitaidostanne ja Suomen kivijalkana toimivasta alasta. Te jäsenet yllätätte meidät kerta kerran jälkeen osallistumalla, heittäytymällä mukaan ja jakamalla elämäänne. On mahtavaa, että saamme jakaa lehden sivuilla teidän erilaisia kokemuksianne työstä ja vapaa-ajasta, elämän onnesta ja varjoista. Ansaitsette erityiskiitoksen siitä. Paperiliitto olette te jäsenet. Liitto valvoo jäsentensä etua muuttuvassa ja monipuolistuvassa metsäteollisuudessa osana kaikkien suomalaisten hyvinvointia ja tulevaisuutta. Haluamme pitää teidät lukijat ajan tasalla tässä muutoksessa. Paperiliittolaisten jäsenlehti ilmestyy jatkossakin paperisena, se on sanomattakin selvää. • Kiitos Sinulle, paperiliittolainen 61. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Syksyllä väännetään tessistä. 06 Kesäsijaisten kesä on ollut uuden oppimista. 08 Meluisan työn vastapainona kannattaa vaalia hiljaisuutta. 09 Asiaa kikystä ja työllisyysasteesta kevyesti pulpperoituna. 22 Laadusta tinkimättä: käynninvarmistaja Jarmo Kataja. 24 Paperiliiton motoristit Kemissä. 26 Jäsen, ilmoita työsuhteen muutoksista jäsenrekisteriin. 27 Juankoskella odotellaan palkkojen maksua ja toivotaan töiden jatkuvan. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Potretissa Bong Suomen työntekijät Pirkkalasta. 31 Helle piinasi puita Saksassa. 34 Uusi kolumnisti, Jose Ahonen auttaa alkuun pahojen tapojen selättämisessä. 16 Westpak palkkaa työntekijät yleensä omalta kylältä. Heille on helppo antaa vastuuta työn laadusta. Toni Jussila viihtyy töissä kotiseudullaan. 20 Sunilan tehtaalle tulee koelaitos, jolla lisätään ligniinin käyttö mahdollisuuksia. Metsä teollisuudessa toteutuu useita investointeja. 32 Matti Elolammen kaikki aika menee kesällä kalakisoja treenatessa ja kilpaillessa. Kalastamaan hän ei koskaan lähde yksin. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Vesa-Matti Väärä Johannes Wiehn Mikko nikkinen Paperi_3_sisis.indd 3 22.8.2019 0.30.39
6 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?06 / 2019 PaPeriliittolaisten työehtosopimus on jälleen katkolla marraskuun lopulla. Teollisuusliitto aloittaa syksyn neuvottelukauden, ja Paperiliitto seuraa myöhemmin syksyllä. Työnantajaosapuoli alkoi pohjustaa neuvotteluja rummuttamalla kilpailukykysopimuksen eli kikyn jatkon puolesta. Kiky tarkoittaa päättyvään työehtosopimukseen sisältyvää 24 tunnin talkootyövelvoitetta. – Meidän väki on todella vihainen 24 tunnista, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Työntekijäjärjestöt lähtivät kikyyn mukaan kaksi vuotta sitten siksi, että vaihtoehtona olisivat olleet Sipilän hallituksen pakkolait ja työehtosopimusten yleissitovuuden romuttaminen. Vaikka kiky kuinka ajateltiin tilapäiseksi kiusaksi, siitä pääsee eroon vain tes-pöydässä neuvottelemalla. Viime vuonna metsäteollisuus teki historiansa parhaan tuloksen. Sen takia väite, jonka mukaan tehtaat tarvitsisivat 24 tunnin ilmaisen työvoiman, on Vanhalan mukaan vähintäänkin erikoinen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA julkaisi elokuussa oman tutkimuksensa, jonka mukaan kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi kilpailukykyä. Vanhala sanoo, että jollain alalla niin on voinut käydäkin, mutta ei metsäteollisuudessa. – Etlan laskelmat perustuvat siihen, että 24 tunnilla olisi saatu lisää myytävää tuotetta. Meidän tehtaamme tuottavat ympäri vuorokauden saman verran sellua, Syksyllä väännetään teksti ?Mari Schildt?kuva?Mikko Nikkinen Kiky, palkka ja jaksaminen – nämä kipupisteet ratkaistaan tänä syksynä työehtosopimusneuvotteluissa paperia tai kartonkia, vaikka siellä olisi joku tekemässä tai tekemättä ylimääräisiä ilmaisia tunteja, Vanhala sanoo. Työpaikoilla kiky on toteutunut vaihtelevasti. Osalla työpaikoista sitä ei käytetä lainkaan. Yksillä talkootunnit tarkoittavat teatterireissua tai saunailtaa työhyvinvoinnin nimissä, ja toisilla totista työntekoa. – Se, että vuorotyöläisenä tulet vapaalta töihin ilmaiseksi, se syö ihmisiä. metsäteollisuudella on tekeillä useita suuria investointihankkeita, ja uusia, kalliita tehtaita suunnitellaan. Siksi työnantajalle on tärkeää, että palkkataso ei pääse nousemaan. Tässä kohdin kiky nousee työnantajalle arvoon arvaamattomaan: Vaikka se tähän mennessä ei ole tuottanut työnantajalle juuri muuta kuin kustannuksia, kun vuorotyöläisille on pitänyt keksiä tekemistä, niin nyt kiky voi kääntyä työnantajalle onnenpotkuksi, jos työntekijät suostuvat laskemaan palkkojaan vastineeksi kikyn hautaamisesta. Väkimäärä tehtaissa on runsaan vuosikymmenen aikana laskenut lähes puoleen, ja palkankorotukset ovat tällä vuosikymmenellä olleet enemmän kuin maltillisia. Lisäksi työntekijät ovat jo vuosia maksaneet saamansa pienet palkankorotukset käytännössä omasta pussistaan. – Jos palkka nousi prosentin, niin työnantaja vähensi väkeä yksiköistä palkkakustannuksen verran, ja vieläkin enemmän. Alan tuottavuus on kasvatettu irtisanomisten kautta, Vanhala sanoo ja jatkaa: »Meidän väki on todella vihainen 24 tunnista. En ole saanut mistään yhtä paljon palautetta» Paperi_04-5.indd 4 22.8.2019 0.32.39
6 / k u o r i m o PaPeriliit to?06 / 2019?5 – Pitkään jäsenistöllekin tärkeintä oli, että työpaikka säilyy, mutta nyt palkka on noussut voimakkaasti esiin. Työnantajaosapuoli tulee todennäköisesti nostamaan pöydälle myös toimintojen ulkoistamiset. – Olemme sanoneet jo pitkään, ettei onnistu, Vanhala sanoo. säästäminen potkuja jakelemalla on lyhyt tie, ja pää tulee vetävän käteen joka tapauksessa, sen työnantajakin tiedostaa. Metsäteollisuuden tehtaissa keski-ikä lähentelee 50 vuotta, mutta vanhenevalla työvoimalla on yhä enemmän töitä. – Ihmiset eivät vain jaksa. Kun eläkeikä karkaa korkeammalle, työ käy yhä rankemmaksi, Vanhala sanoo. – Meidän pitäisi yhdessä työnantajan kanssa miettiä, mitä pitäisi tehdä, että ihmiset pystyisivät olemaan työelämässä pitempään. Ja kun uutta väkeä tulee tehtaisiin oppisopimusten kautta, pitäisi kiinnittää parempaa huomiota siihen, että on parhaat opettajat ja että opettajilla on aikaa opettaa, Vanhala sanoo. Kaikesta tästä on kuitenkin neuvoteltava, pahimmassa tapauksessa työtaistelutoimien kera. Vanhala sanoo, että ensisijaisesti lähdetään neuvottelemaan. – Jäsenistöstä nousee esille varsinkin kiky: Siitä ollaan valmiit vaikka tappelemaan. Jos se ei ole työnantajaosapuolelle vielä selvinnyt, niin ennen marraskuun loppua se ainakin kirkastuu, että ovat ne peeveli tosissaan.?• Paperiliitto tavoitti viime kiertueella reilut 1000 jäsentä. Lappeenrannassa yleisöä oli eniten, 240 henkeä. A j a n t a s a l l a Paperiliitto jatkaa hyväksi havaittua keskustelutilaisuuksien sarjaa tes-neuvotteluiden ajaksi. Seitsemän Ajan tasalla -tilaisuuden kannanotot kantavat neuvottelupöytään ja vaikuttavat neuvottelujen lopputulokseen. Osallistu ja vaikuta oman työehtosopimuksesi syntyyn. Ajan tasalla -tilaisuudet: Lappeenranta ti 24.9. Tampere to 26.9. Turku ti 1.10. Jyväskylä to 3.10. Helsinki ti 15.10. Oulu to 17.10. Tampere la 9.11. (jalostus) Lisätietoja ja ilmoittautuminen: paperiliitto.fi Paperi_04-5.indd 5 22.8.2019 0.32.42
6 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?06 / 2019 Arttu tArkiAisen, 19, kesään on kuulunut paljon uuden oppimista. Se onkin ollut Tarkiaisen mielestä parasta. Joutsenon Metsä Boardilla toista kesää työskentelevä Tarkiainen on linjalastauksen lisäksi työskennellyt paalaamossa. – Paalaamo on ihan eri maailma ja mielestäni paljon mielenkiintoisempi kuin trukinnuppi. Olen saanut opetella paljon uutta, kuten haittaohjelmien käyttöä ja vikojen selvittelyä. Opastusta Tarkiainen on saanut mielestään riittävästi. – Jos tulee haaste eteen, niin ensin yritän itse ratkaista sitä. Jos ei onnistu, pyydän apua. Pahempia ongelmia ei ole ollut, mutta tietenkään en voi osata kaikkea. Sitten opettelen ja loppujen lopuksi onnistun. Tarkiaisen työsopimus oli alun perin tehty elokuun loppuun asti, mutta sitä jatkettiin parilla viikolla. Hänellä on vielä toiveena, että työrupeama jatkuisi tammikuuhun asti, jolloin on vuorossa varusmiespalvelus. oppimistA on ollut täynnä myös Mikael Kytön, 21, kesä. Kytö työskentelee ensimmäistä kesää paperitehtaalla – huoltoasentajana telahallissa Kotkamillsillä. – Olen tehnyt lähinnä telanvaihtoja ja huoltoja. Työ on hurjan mielenkiintoista. Parasta on, kun pääsee tekemään käsillään. Kytö aloitti kesätyöt jo huhtikuun lopussa, ja näillä näkymin hommat jatkuvat syyskuun ensimmäiselle viikolle asti. Kytö voisi ajatella työskentelevänsä paperitehtaalla jatkossa vakituisesti. Hän opiskelee toista vuotta metallialaa ammattiopistossa ja valmistuu joulukuussa 2020. kolme suurta palkkasi tänä kesänä kesäsijaisia suurin piirtein saman verran kuin aiempinakin vuosina. Metsä Group kertoi palkanneensa kaikkiaan noin 750 kesätyöntekijää, UPM työllisti vajaa 500 kesäsijaista paperija sellutehtaille ja Stora Enso puolestaan kertoi rekrytoineensa yli tuhat kesätyöntekijää, joista valtaosa työskentelee erilaisissa suorittavissa tehtävissä. Kesätyönhaut ovat kaikilla aloilla vuosi vuodelta aikaistuneet. UPM:n ja Metsä Groupin kesätyönhaku ensi kesälle starttaa jo joulukuussa. Stora Enso kertoo aloittavansa rekrytoinnit tammi-helmikuussa.?•?tiina Suomalainen – Töissä kiinnostavinta on oppiminen, sanovat kesäsijaiset Arttu Tarkiainen ja Mikael Kytö. Taito karttuu tekemällä Mikael Kytö on ollut tyytyväinen kesätyöhonsä Kotkamillsillä. Jukka koSkinen Paperi_06-7.indd 6 22.8.2019 0.34.51
t e s t e s t i Tällä palstalla testataan, miten Paperiteollisuuden työehto sopimus toimii käytännössä. 6 / k u o r i m o PaPeriliit to?06 / 2019?7 Juhannuksena yli puolet kävi pAperiteollisuuden työehtosopimuksen mukainen juhannuskäynti toteutui tänä vuonna 54 prosentissa Paperiliiton kyselyyn vastanneiden tehtaista. Näillä tehtailla oli juhannuksena töissä yhteensä noin 3300 henkilöä. Kyselyssä selvitettiin myös, kuinka yleisesti konelinjoilla oli käyntiä menettelyllä, joka on voimassa kuluvan sopimuskauden ajan. Tämän menettelyn mukaan sopimuskaudella on käynyt 17 konelinjaa. Määräyksen mukaan juhannuksen tes-seisokki on mahdollista halvemmilla kustan nuksilla sellaisilla konelinjoilla ja osastoilla, jotka eivät olleet käyneet yhtään kertaa ajalla 1.1.2015–1.7.2017. – Halvempi käynti tarkoittaa, että näiden käyntien kustannuksista on leikattu vuorokohtaisesti 8 tunnin palkka ja vuorovapaiden ansaitsemistapaa. Vuorovapaita ei tule, jos henkilö on vuosilomalla tai vuorojärjestelmän mukaisella vapaalla, selventää Paperiliiton vastaava työehtosihteeri Markku Häyrynen. Juhannuskäyntikyselyyn vastasi 68 henkilöä 75:stä kyselyn saaneesta. Oma ilmoitus sairauspoissaolosta Työntekijällä, joka sairauden tai tapaturman johdosta on estynyt tekemästä työtä, on oikeus sairausajan palkkaan kohdassa 24.1 määrätyllä tavalla. Maksuajan pituuteen vaikuttaa työsuhteen pituus. Palkanmaksu edellyttää selvitystä sairaudesta. Sen voi tehdä joko lääkärintodistuksella tai omalla ilmoituksella. Miten oman ilmoituksen käyttö mielestäsi sujuu omalla työpaikallasi? Tähtiä 1=huonosti, 2=menettelee, 3=ei merkitystä, 4=totuttu ja toimiva käytäntö, 5=oikein hyvin VAstAus: ”Kun on sairaana flunssan tai vatsataudin takia, soitto vuoromestarille on pääsääntöisesti toimiva tapa. On tosi helpottavaa, ettei illalla tai viikonloppuna sairastuneen tarvitse lähteä hakemaan lääkärintodistusta 40 kilometrin päästä päivystyksestä Imatralta. Se on pitkä keikka.”?• Timo Virtanen, varapääluottamusmies, Metsä Board, Simpele Nuoret suosivat kartonkia pAkkAusmAteriAAlin uusiutuvuus on tärkeää nuorille. Yli puolet suomalaisista nuorista kertoo valitsevansa elintarvikkeensa mieluummin kartonkiin kuin muoviin pakattuna. Tämä selvisi Stora Enson ja Valion teettämästä kyselytutkimuksesta. Toukokuussa 2019 toteutetun kyselyn mukaan neljä viidestä 15–29-vuotiaasta suomalaisnuoresta on huolissaan ilmastonmuutoksesta. Hyvin huolissaan kertoi olevansa puolet vastaajista. Heistä kolme neljästä valitsee mieluummin kartonkisen kuin muovisen elintarvikepakkauksen. Kyselyn mukaan uusiutuvaa raaka-ainetta pitää tärkeänä kaksi kolmasosaa nuorista. Uusiutuvuus myös arvioidaan tärkeämmäksi ominaisuudeksi kuin pakkauksen kompostoituvuus tai helppokäyttöisyys. Tärkeintä pakkausmateriaalin uusiutuvuus on niille nuorille, jotka suhtautuvat ilmastonmuutokseen kaikista huolestuneimmin – heistä lähes 80 prosenttia pitää uusiutuvuutta tärkeänä ominaisuutena.?• Tuotantomäärissä vaihtelua metsäteollisuuden tuoteryhmistä sellun tuotanto kasvoi tammi-kesäkuussa. Muut tuotantomäärät kääntyivät laskuun. Tiedot ovat peräisin Metsäteollisuus ry:n tuotantotilastoista. Sellun tuotanto pysyi yhä selvässä kasvussa, mutta huhti–kesäkuussa kasvu ei ollut yhtä ripeää kuin tammi–maaliskuussa. Tammi–kesäkuussa tuotettujen sellutonnien määrä nousi 4,2 miljoonaan. Paperin tuotanto laski alkuvuoden aikana alimmalle tasolleen sen jälkeen, kun kvartaalitilastoja on vuodesta 1991 kerätty. Tammi–kesäkuussa tuotanto oli 3,1 miljoonaa tonnia. Kartongin tuotantomäärä oli vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana 1,8 miljoonaa tonnia, mikä oli 2,4 prosenttia vähemmän kuin vuoden 2018 tammi–kesäkuussa.?• »Sellun kysyntä kasvaa pitkällä aikavälillä.» Boreal Biorefin toimitusjohtaja Heikki Nivala, Ylen haastattelussa Paperi_06-7.indd 7 22.8.2019 0.34.51
6 / k u o r i m o 8?PaPeriliit to?06 / 2019 Pituusleikkuritiimissä Metsä Boardin Takon tehtaalla työskentelevän Juha Koivusen työpaikalla melutaso ylittää jatkuvasti 85 desibeliä. Erityisen meluisaa on silloin, kun tyhjiä kärryjä siirrellään tampuurilta toiselle. Koivunen on aina suojannut kuulonsa, eikä kärsi kuulonalenemasta. Vaikka kova meteli ei uhkaisi kuuloa, se voi rasittaa muilla tavoin – kuten aiheuttamalla fyysistä ja psyykkistä väsymystä. Kuulon kannalta korvien olisikin hyvä antaa välillä levätä, asiantuntijat muistuttavat. Koivusen rauha löytyy mökiltä. – Menen mökille, koska siellä on mukavaa. Hiljaisuus tulee kaupan päälle. Äänimaailma on aivan toisenlainen, ei kuulu kuin heinäsirkan siritystä ja linnunlaulua. Naapurissa kotkottavat kanat ja kiekuu yksi kukko. Jatkuva keskiäänitasoltaan yli 55 desibelin melulle altistuminen voi aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Liikenteen aiheuttamaa melua on tutkittu eniten. Kuulon heikentymisen lisäksi melualtistuksella on yhteys sydänja verisuonisairauksiin, diabetekseen, immuniteettijärjestelmän heikentymiseen sekä kognitiivisiin vaikeuksiin kuten muistin ja keskittymisen heikentymiseen. – Hakeutumalla hiljaisiin paikkoihin melun aiheuttamia haittoja voi kompensoida. Hiljaisuus elvyttää ja rauhoittaa, korostaa tutkija Outi Ampuja. Hiljaisuus voi löytyä kesämökiltä, metsästä, puistosta tai vaikkapa saunanlauteilta. Vaikka hiljaisuus mielletään usein luonnonrauhana, voi sitä vaalia kotonakin. – Olennaista on keventää melukuormaa. Jos työskentelee melussa ja harrastaa lisäksi vaikkapa moottoriurheilua, melukuormaa tulee paljon. Takon työsuojeluvaltuutettu Ilkka Rosendahl on huomannut, että töistä pois lähtiessä moni nuorempi työntekijä laittaa kuulokkeet korviinsa ja ”hevit soimaan”. Kuuloliiton viestintäpäällikkö Juha Hietala muistuttaa, että musiikki voi olla terveysriski, jos sitä kuunnellaan liian kovaa ja paljon. – Nappikuulokkeet ovat kuulolle haitallisemmat kuin kuppimaiset kuulokkeet. Nappikuulokkeilla ei kannata kuunnella musiikkia tuntia kauempaa päivittäin.?•? tiina suomalainen Melu rasittaa myös kehoa ja mieltä. Meluisan työn vastapainona kannattaa vaalia hiljaisuutta. Kevennä melukuormaa »Melun aiheut tamia haittoja voi kompen soida hiljai suudella.» Juha Koivuselle lepo ja rauha löytyvät mökiltä. Siellä hiljaisuus tulee kaupan päälle ja äänimaailma on aivan toisenlainen, ei kuulu kuin heinäsirkan siritystä ja linnunlaulua. Marjaana MalkaMäki Paperi_08-9_kopio.indd 8 22.8.2019 7.43.52
6 / k u o r i m o PaPeriliit to?06 / 2019?9 Melu rasittaa myös kehoa ja mieltä. Meluisan työn vastapainona kannattaa vaalia hiljaisuutta. K okoomuksen, Keskustan ja Perussuomalaisten Suomen kansalle tarjoilemasta kiky-sopimuksesta puhutaan jälleen. Kaikissa mahdollisissa poteroissa istunut entinen valtakunnansovittelija Minna Hellekin osallistui keskusteluun siitä, kuinka työnantajalle ilmaisten kiky-tuntien pitäisi jatkua. Näin saataisiin työttömille työtä ja työllisyysaste nousuun. Kilpailukykykään ei vajoaisi Albanian tasolle. Suomen teollisuuden kilpailukyvystä en enää jaksa lausua mitään. Suomalaisten teollisuusyritysten tuloksista voidaan varmaan päätellä riittävästi. Mutta se kikytuntien jatko… Meidän alallamme kikytunnit ovat tuoneet työnantajille yhteensä noin 7 miljoonaa euroa vuodessa (siis teoriassa, jos ne tehtäisiin ja niiden aikana tehtäisiin jotain hyödyllistä). Mihin sillä pääsee? Ei edes suurituloisimpien 30 kärkeen Suomessa. Sitä paitsi, kun tällainen tyhmempi asiaa ajattelee, niin eipä tuo työpaikkojen lisäys muutenkaan aukea. Jos sanotaan, että töissä olevien ilmainen työ lisää työpaikkoja, niin se on vähän kuin sanoisi, että vessassa käynti täyttää nälkäisen vatsan. TyöllisyysasTeesTa ja sen nostosta on puhuttu eduskuntavaaleista lähtien. Julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi työllisyysasteen pitäisi nousta 75 prosenttiin tai muuten hukka perii sanovat asiantuntijat. Työllisyysaste onkin noussut jo 73,3 prosenttiin eli vuoden 2008 finanssikriisiä korkeammalle tasolle. Eikö kaikki ole siis valtakunnassa hyvin? No on ja ei. Jos katsoo edellä olleita lukuja, niin on. Jos katsoo lukujen taakse, niin välttämättä ei. Tutkija Pertti Honkasen mukaan finanssikriisiä edeltävänä aikana vuonna 2008 työllisyysaste oli pienempi kuin nykyään. Siitä huolimatta ns. laaja työttömyys on lisääntynyt Työja elinkeinoministeriön mukaan 46 000 hengellä yhteensä 335 000:een. Eli tuollainen määrä työikäisistä on työttömänä, palkattomissa työvoimapalveluissa, tekee lyhennettyä työviikkoa tai saa työttömyyseläkettä. Vastaavasti Tilastokeskuksen tilastoissa työttömien, alityöllisten ja piilotyöttömien määrä on viimeisen 10 vuoden aikana noussut 100 000:lla eli lähes 0,5 miljoonaan. Tällaisessa lukujen maailmassa voikin käydä niin, että työllisten tekemien työtuntien määrä vähenee, mutta työllisyysaste nousee. Paikataanko tällä yhtälöllä kestävyysvajetta ja pidetään julkinen talous pystyssä, jääköön muiden arvioitavaksi. Ja mitä jos tavoitteeksi voitaisiinkin asettaa, että syntyvät työpaikat olisivat laadukkaita ja toimeentulon turvaavia? Jos minulta kysyttäisiin, miten kikyt ja työllisyysaste unohtaen saataisiin Suomi nousuun yhdellä tempulla, niin osaisin vastata. Tutustuin kesälomallani Twitterin ihanaan maailmaan ja huomasin, että siellähän kokoontuu se kansan kerma, joka entisaikaan esitteli ajatuksiaan keskiolutkuppiloiden tupakansavuisissa nurkkapöydissä. Twitterissä herrat ja narrit kilpailevat, kuka keksii pölhöimmät mielipiteet. Joskus sieltä löytää hyviä vinkkejäkin. Kansanedustaja Vartiainenkin kertoi, miten aktiivimallin leikkurin voi välttää; menemällä töihin. Niin, ja vatsansa saa täyteen käymällä vessassa. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Joku taisi vetää työnantajaa hihasta ja duunaria nenästä. Saatiin läksyksi kikytunnit ja sitten piti keksiä mitä vaan yhteistä tekemistä. Naapu rissa ne teetti ilmaiset tunnit minuutilleen. Huvittais, jos koko hehkutus ei tuntuisi pelkältä kiusanteolta. »Se on vähän kuin sanoisi, että vessassa käynti täyttää nälkäisen vatsan.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. te PP o Jä rv i Ja nn e m ar kk an en Paperi_08-9_kopio.indd 9 22.8.2019 14.22.30
10?PaPeriliit to?06 / 2019 Paperi_10-15 (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2019-08-21).indd 10 21.8.2019 17.19.16
PaPeriliit to?06 / 2019?11 teksti ja kuvat? Reima Kangas Miia Immonen urheilee tosissaan, lapsilla ja miehellä on omat harrastuksensa, ja molemmat vanhemmat tekevät kolmivuorotyötä. Miian kalenteri pitää perheen aikataulut järjestyksessä. ajoitus kunnossa Paperi_10-15 (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2019-08-21).indd 11 21.8.2019 17.19.18
12?PaPeriliit to?00 / 2019 K ello on kymmenen yli seitsemän keskiviikko aamuna. Sisu, 7, ja Nooa, 6, Immonen loikoile vat olohuoneen sohvalla ja katsovat televisiota. – Annoin pojille poikkeuksellisesti luvan katsoa Youtubea, kun heitä jännitti valokuvaajan tulo, sanoo poikien äiti Miia Immonen. Tokaluokkalaisen Sisun koulu alkaa kah deksalta ja Nooan eskari yhdeksältä. Miia on menossa puoli kahdeksi iltavuoroon. Perheen isä Olli Immonen on lähtenyt töihin jo kuudelta. Hän on palomiehenä Torniossa, jonne on matkaa reilut sata kilometriä. Ollin työvuoro päättyy seuraavana aamuna kahdeksalta. Kaikki tämä on merkitty Miian punakantiseen kalenteriin, joka on perheen ajankäytön ydin. Sieltä näkee, kuka on missäkin mihinkin aikaan. Kalenterissa lukee myös, että tästä iltapäivästä ja illasta selvitään mummon ja papan avulla. Kalenteria täyttäessä on mietittävä, mitä pitää elämässään tärkeänä. Miialle tärkeää on, että lapset pärjäävät koulussa, pääsevät liikkumaan ja että heillä on aikaa myös leikkiä. Oma työssä jaksaminen ja urheilu ovat myös tärkeitä. Sunnuntait Miia pitää aina vapaana harjoittelusta. Ne on varattu perheelle ja kaikkeen sellaiseen, mitä viikon aikana ei ehdi tehdä. Olli toteaa, että vuorotyöläisellä löytyy aikaa omiin menoihin, kun lapset ovat koulussa. Muina aikoina etusijalla ovat lasten menot, perheen kanssa oleminen ja Miian harjoittelu. Immoset asuvat omakotitalossa Oulunsalossa, noin kym menen kilometrin päässä Oulun keskustasta. Lasten koulu ja eskari ovat vajaan kilometrin päässä kotoa. Miia työskentelee turvallisuusvalvojana Stora Enson tehtaalla, joka on lähellä Oulun keskustaa Nuottasaaressa. Sisulla on kahdet jääkiekkoharjoitukset ja yksi salibandy harjoitus viikossa. Nooa käy kiekkokoulussa ja salibandyssä kummassakin kerran viikossa. Miialla on kolmivuorotyö. Hän käy harjoituksissa viidesti viikossa pari tuntia kerrallaan. Olli vastaa sivutyönään sisälii kuntapuisto SuperParkin turvallisuudesta ja tekee myös pikku korjauksia. Hän on kilpaillut kansainvälisissä palomieskisoissa voimanostossa, mutta ei harjoittele aivan tosissaan. Perheen arki rakentuu tämän pyörityksen ympärille. – Moni ihmettelee meidän ajankäyttöämme, mutta kyllä se sujuu, kun suunnittelee. Aina löytyy rako kaikelle tärkeälle. Jostain pitää tietysti tinkiä, mutta on meillä yhteistäkin aikaa. Perheenä tykkäämme ulkoilla ja touhuta yhdessä, sanoo Miia. Olli myöntää, että hänestä kalenteri saattaa näyttää toivot tomalta kuukausi eteenpäin. Aina on kuitenkin selvitty. Olli kiittää omia ja Miian työkavereita joustavuudesta työvuorojen vaihdossa sekä mummoja ja pappoja avusta. Miia toteaa, että pojat ovat rikkaita, kun heillä riittää mum moja ja pappoja. Miian vanhemmat erosivat jo kauan sitten ja molemmilla on uudet kumppanit. Ollin äiti asuu Leppävirralla, mutta hänkin käy auttelemassa. mIIa ja Olli tapasivat vuonna 2007. Ensi kohtaaminen tapahtui Facebookissa kirjoittelemalla. – Sitten mentiin treffeille ja siitä lähtien sitä on oltu niillä treffeillä. Käytiin syömässä ja istumassa iltaa. Ei minulla ollut »Moni ihmettelee ajankäyttöämme, mutta Aina löytyy rako kaikelle tärkeälle.» Paperi_10-15 (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2019-08-21).indd 12 21.8.2019 17.19.19
PaPeriliit to?00 / 2019?13 mitään ennakkoajatuksia, en osannut ajatella, että siitä mitään syntyy. Ensi vuonna on kuitenkin 10vuotishääpäivä, Miia kertoo. Olli tuli Leppävirralta Ouluun alun perin kesätöihin palo mieheksi ja sille tielle jäi. Myöhemmin hän sai vakipaikan Torniosta ja on jämähtänyt sinne, kuten Miia asian ilmaisee. Kuten on jo käynyt selväksi, urheilu on yksi vahva paris kuntaa yhdistävä tekijä. Ollilla on palomieskisoista maailman mestaruuksiakin. Miia on urheillut lapsesta asti. Hän ui kilpaa ja pelasi pesäpalloa. Pesäpallo vei voiton 7. luokan aikana, ja sitä Miia pelasi lopulta pitkään Suomenmestaruustasolla. Vuonna 2011 Miia rupesi harrastamaan crossfitiä, jossa harjoitellaan monipuolisesti eri ominaisuuksia, kuten nopeutta voimaa ja liikkuvuutta. Painonnosto on siinä yhtenä harjoitus muotona. Vähitellen painonnosto alkoi tuntua omalta lajilta. Miia pääsi Oulun Pyrintöön Unto Jokitalon valmennetta vaksi ja on keskittynyt viime lokakuusta lähtien pelkästään painonnostoon. 39vuotias Miia voitti jo viime vuonna 35 vuotta täyttäneiden naisten Suomen mestaruuden alle 64kiloisten sarjassa. Tänä vuonna hän uusi mestaruutensa ja kaiken kuk kuraksi voitti kesäkuussa Euroopan mestaruuden. oulun Pyrinnön salilla on rauhallista. Miia ja hänen harjoitus kaverinsa Pia kävelevät vuorotellen tangon ääreen ja nostavat painoja vuorotellen eri tekniikoilla. Cheek räppää taustalla, ja välillä valmentaja Unto Jokitalo antaa ohjeita hiljaisella äänellä. Naiset kannustavat toisiaan hillitysti. Miia pyrkii käymään harjoituksissa päivällä ennen iltavuo roon menoa, mutta joskus on mentävä yövuoron jälkeenkin. Silti harjoituksiin meno ei koskaan harmita. – Olen tosi motivoitunut, ei minua ikinä tarvitse pakottaa AAMULLA. Miia Immosen mielestä on mukavaa, että lapset pitävät liikunnasta. Kehon hallinnasta on paljon iloa. Sisu näyttää taitojaan ennen kouluun lähtöä. Nooa haluaa vielä istua äidin vieressä. Paperi_10-15 (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2019-08-21).indd 13 21.8.2019 17.19.19
14?PaPeriliit to?00 / 2019 urheilemaan. Nautin niin paljon treenaamisesta, että se on osa elämää, Miia sanoo. Painonnostossa Miiaa kiehtoo, ettei siinä ole koskaan valmis. – Aina voi parantaa. Et ole koskaan nostanut kaikkia kiloja, vaan aina voi kehittää itseään, hän sanoo. Miialla on paljon kokemusta nimenomaan tavoitteellisesta urheilusta ja kilpailemisesta eri lajeissa. Ne antavat hänelle paljon, ja hän on itsekin miettinyt, osaako edes harrastaa urheilua muuten vain. Miia pitää paineen alla urheilusta. Painonnostossakin jännitys on osa kilpailua. Vaikka olisi kuinka hyvä nostaja, kilpailuissa pitää hallita hermoja ja olla itsevarma. Toki myös harjoituksissa suuret painot jännittävät. – Se on jollain lailla epämukavaa, mutta on mahtava tunne, kun hallitsee jännityksen ja pystyy kääntämään sen voimava raksi, Miia sanoo. KesäKuun EMkisoissa hermojen hallintaa todella tarvittiin. Kilpailuissa nostetaan kahdella tekniikalla, tempauksella ja työnnöllä, joiden tulokset lasketaan yhteen. Kummassakin saa tehdä kolme yritystä, ja onnistuneen noston jälkeen voi lisätä painoja. Avauslajissa tempauksessa Miian kaksi ensimmäistä yritystä epäonnistuivat. Kolmannella oli pakko saada tanko ylös tai hän olisi jäänyt kokonaan ilman tulosta. – Ei siinä passannut kuin pitää pää kylmänä ja alkaa nostaa. Ajattelin, että nostan sen ylös keinolla millä hyvänsä. Unto Jokitalo toteaa, että sellaisessa tilanteessa nostaja on todella yksin. Siinä ei kukaan voi auttaa. Hän oli kuitenkin luottavainen. Harjoituksissa Miia oli nostanut samaa painoa niin monta kertaa onnistuneesti. 68 kilon painot nousivat. Työnnössä tulos oli 82 kiloa, ja Euroopan mestaruus tuli yhteistuloksella 150 kiloa. TÖISSÄ. Miia kuuluu myös tehdaspalokuntaan. Yöaikaan hän on töissä yksin ja joutuu liikkumaan ympäri tehdasaluetta esimerkiksi selvittelemässä hälytyksiä. Paperi_10-15 (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2019-08-21).indd 14 21.8.2019 17.19.22
PaPeriliit to?00 / 2019?15 Unto luonnehtii Miiaa tavoitteelliseksi urheilijaksi, joka noudattaa tarkasti harjoitusohjelmaa. Olli arvioi menestyksen syyksi yksinkertaisesti, että Miia on lahjakas, ja on urheillut lapsesta asti. Lisäksi hän tekee aina tosissaan loppuun asti sen, minkä aloittaa. Miia ei mene hel poimman kautta, vaan harjoittelee täysillä ja ohjeiden mukaan. Sillä tavalla kehittyy. – Hän on hyvä esimerkki minulle itsellekin, ja toivon että myös lapsille tarttuu sellaista periksi antamattomuutta. Enkä tarkoita pelkkää urheilua, vaan esimerkiksi koulua. Toivon, että lapset huomaavat, että kun tarpeeksi harjoittelee, niin sitten onnistuu, Olli sanoo. Vaikka oma urheilu on Miialle tärkeää, menevät lasten harrastukset etusijalle. Jos niitä ei muuten saada järjestymään, Miia jättää omat harjoituksensa väliin. Lapset ovat todella innostuneita omista lajeistaan, ja Miia toivoo, että urheilusta tulisi heille pysyvästi osa jokapäiväistä elämää. – Se on hyvä asia elämäntapana, ei heidän tarvitse kilpailla. Vaikka kyllä pojillakin on kovat tavoitteet, Miia sanoo. Olli toteaa, että ainakin Sisu on perinyt äitinsä kilpailu hengen. Koulussa opettaja saa yrittää vähän hillitäkin sitä, kun poika haluaa olla ensimmäisenä joka paikassa, oltaisiinpa sitten vaikka ruokailuun menossa. turvallIsuusvalvojan tehtävänsä lisäksi Miia kuuluu teh daspalokuntaan. Työ on vastuullista ja monipuolista. – Olen keskuksessa vastaamassa ja päätämme, pitääkö hälyttää apua vai ei. Sitten olen antamassa ohjeita ja ohjaamassa ambulanssia tai palokuntaa. Teemme valvonta ja pelastustyötä, päivystystä. Tarkastamme suojatiloja ja kaikenlaisia varusteita, Miia kertoo. Aamuvuorot ovat kiireisiä, ja töissä on kolme henkilöä. Aika menee enimmäkseen kulunvalvonnassa. Yöllä ja viikonlop puisin kaikesta pitää selvitä omin neuvoin. Kun tulee vikoja ja hälytyksiä, täytyy lähteä selvittämään, mistä on kysymys. Voi tulla myös öljyntorjuntatehtäviä. Siinä ohessa valvotaan, ettei tehdasalueelle tule ulkopuolisia. – Yöllä ei ole mitään päivystysjärjestelmää, olet ihan yksin. Tuotantoon liittyvissä asioissa voi tietysti kysyä tuotannon väeltä, sanoo Miia. Työ on fyysistä ja yövuorot raskaita. Miia arvelee, että urheilu auttaa toipumiseen. Hän myös huolehtii mahdollisimman hyvin, että unta tulee riittästi – koko perheelle. – Sillä on merkitys kaikkeen. Sen huomaa heti, jos on nuk kunut liian vähän, hän sanoo. Olipa Miia sitten kotona, harjoituksissa tai töissä, hänen toimintaansa leimaa kiireettömyys. Hän näyttää tekevän yhtä asiaa kerrallaan, kunnes siirtyy seuraavaan – aivan rauhassa. Eikö hänellä ole koskaan kiire? Olli toteaa, että oikeastaan ei. – Miia ei jätä mitään viime tippaan, toisin kuin minä. Hän suunnittelee asiat etukäteen ja lähtee aina ajoissa. Esimerkiksi jos Miia tietää, että on tiukka päivä tulossa, hän tekee seuraavan päivän ruuat valmiiksi illalla, kun lapset nukkuvat, Olli sanoo. Miia itse väittää että joskus hänelläkin on kiire. – Mutta yritän olla positiivisin mielin ja aikatauluttaa. Tyk kään olla ajoissa joka paikassa. ? »Toivon, että lapsille tarttuu samanlaista periksiantamat tomuuutta.» Paperi_10-15 (Conflicted copy from DESKTOP-MK9STPA on 2019-08-21).indd 15 21.8.2019 17.19.24
16?PaPeriliit to?00 / 2019 Tuttujen työpaikka D igipainokoneen operaattori Timo Tarvonen vetää päältään suojamaskia, jota on tarvittu koneen pesun ajaksi. Hän tuli Turusta töihin Säkylään, joustopakkausvalmistaja Westpakille vuosi sitten 57-vuotiaana. – En minä hakenut, minua pyydettiin, hän tarkentaa. Vaikka oman alan opiskelukaverit ovat monet työttöminä tai vaihtaneet alaa, Suomen ensimmäisenä digipainokoneen operaattorina tunnettu Tarvonen lähti vakinaisesta työpaikasta kokeilemaan uutta. – Olen selvästi motivoituneempi kuin nuorena olin. Tämän ikäisellä on myös sellaista hiljaista tietoa, mitä koulun pelkiltä ei saa, hän miettii. Tarvonen ei ole ikänsä puolesta poikkeus sääntöön Westpakilla, sillä noin 70 työntekijän yritys on palkannut töihin myös kuusikymppisiä, 18-vuotiaita ja kaikkea siltä väliltä. Tällä hetkellä keski-ikä keikkuu noin 32 vuoden pinnassa. – Ikä, sehän on vain numero, sanoo toimitusjohtaja Jonas Skuthälla. Hänen mukaansa kyse on aina ihmisestä itsestään. Jos kokeneella työntekijällä virtaa riittää, hyödyt ovat moninaiset. – He näkevät herkemmin työn hyvät puolet ja osaavat arvostaa. He toimivat myös esimerkkinä nuoremmille työntekijöille, Skuthälla sanoo. Varastonhoitaja Tuukka Aaltola pysäyttää trukin varaston ovelle. Hän sanoo, ettei ole vielä koskaan harmittanut tulla töihin. 21-vuotias Aaltola tuli Westpakille lukion jälkeen, mitä nyt välillä kävi armeijan. Vielä hän ei ole päättänyt, hakisiko sittenkin opiskelemaan, vai jatkaisiko mieluummin töissä Westpakilla. – Isäpuoli kyseli Joonakselta (Sinkkonen) töitä. Siitä se lähti, hän kertoo. Ne on kaikki siellä Westpakille saapuu työhakemuksia joka viikko, mutta henkilökunnan valinnassa on noudatettu hyväksi havaittua tapaa: palkattavat tiedetään yleensä jo ennakolta, jopa hiekkalaatikolta saakka. Muutama, hyväksi tiedetty työntekijä on tullut pitemmältä. Siksi yrityksessä onkin tiettyjä päiviä, jolloin valtaosalla henkilöstöstä on samat menot. Koska 75–80 prosenttia henkilökunnasta on toisilleen tuttuja euralaisia, ja moni vähintään väärän koivun kautta sukulaisiakin, valmistujaiset, häät ja hautajaiset tuottavat tuotantopäällikölle harmaita hiuksia. Kuten seuraavanakin viikonloppuna, kun Euran Sierravuoressa järjestetään rantafutistapahtuma. – Ne on kaikki menossa sinne, huokaa tuotantopäällikkö Joonas Sinkkonen ja hieraisee niskaansa. Yleensä ylityöt eivät ole ongelma, vaan rahakkaista viikonlopputöistä jopa kilpaillaan. Pääluottamusmies Sami Lehto sanoo, että lomaa on tässä työpaikassa aina saatu kun on tarvittu, ja katsoo merkitsevästi tuotantopäällikköön. Onneksi on aina löytynyt vapaaehtoisia. Lehto sanoo, että työpaikalla tullaan toimeen tosi hyvin. Isompaa välienselvittelyä ei ole ollut koskaan, ja vaihtuvuuskin Säkylässä toimivalla Westpakilla ikä on vain numero. Tärkeämpää on luottamus, jota on harjoiteltu hiekkalaatikolta asti. teksti ? Mari Schildt ?kuvat? Vesa-matti Väärä 16?PaPeriliit to?06 / 2019 Paperi_16-19.indd 16 21.8.2019 17.21.30
PaPeriliit to?00 / 2019?17 Painaja Tatu Syvärinen huolehtii, että painokone tekee hommansa. Paperi_16-19.indd 17 21.8.2019 17.21.31
Flexopainajat Tatu Kumlander ja Ville Lehtonen neuvottelevat. Painaja Tatu Syvärinen sukeltaa painokoneeseen. Varastonhoitaja Tuukka Aaltola siirtää rullaa. Tuotantopäällikko? Joonas Sinkkonen ja pääluottamusmies Sami Lehto matkalla varastoon. 18?PaPeriliit to?06 / 2019 on minimissään. Säkylän ja Euran seudulla paperija pakkaus teollisuuden juuret ovat sukupolvien mittaiset, ja alalle sopivuus lienee geeneissä. Entä vieläkö Sinkkosella tuttuja riittää, kun jo 70 heistä on töissä Westpakilla? – Kyllä muutama vielä löytyy. Ja tuntemattomatkin saavat soitella, Sinkkonen hymyilee. Päätös on tehtävä itse Koska työntekijät on jo lähtökohtaisesti valittu verkostoista luottamuksen mukaan, sama luottamus on voimissaan myös työn organisoinnissa. Väliportaita ei juuri ole, vaan työntekijät ovat itse vastuussa työnsä tekemisestä ja sen laadusta. Pituusleikkaaja Jonna Rantala sanoo, että päätös on tehtävä itse, jos käsiin osuu huonoa laatua. – Varsinkin yövuorossa ei ole ketään, joka sanoisi, onko laatu hyvää vai huonoa. Pituusleikkuri on viimeinen työvaihe, ja tästä tuotteet lähtevät asiakkaalle. Jos vaikka joku muu olisi tehnyt huonoa laatua, niin minun pitää päättää, laitanko erän roskikseen. Ei se ole helppo päätös, eikä sellainen, jota kevyin perustein tekisi, hän sanoo. Rantala tuli Westpakille 18-vuotiaana, ja on ehtinyt olla talossa vuosikymmenen ajan. Viereiseltä työpisteeltä löytyi avomies, ja Rantalan perässä samalle työpaikalle ovat tulleet töihin myös isä ja siskonmies. – 24 tuntia vuorokaudessa ollaan yhdessä. Onneksi appiukko on toisessa vuorossa nauraa avopuoliso Sami Lehto, mutta korjaa heti perään, että oikeasti välit ovat mitä parhaimmat. Toimitusjohtaja Skuthälla kertoo, että tällä tavalla toimien yhteydet ovat niin suorat kuin mahdollista, sillä tiedonkulku on kaikissa yrityksissä yksi suurimmista haasteista. Hän uskoo, että kunhan tavoitteet ovat selvillä ja ohjeistus kohdallaan, vastuu parantaa työn mielekkyyttä. – Täällä ihmiset saavat ajatella itsekin, hän sanoo. Toimiakseen systeemi edellyttää myös avoimuutta ja toimivaa keskustelukulttuuria. – Arvostan, että jos tulee ongelmatilanne, niin siitä uskalletaan kertoa ja selvittää asiat, tuotantopäällikkö Sinkkonen sanoo. Teollisuustuotantoa palvelualan tapaan Vaikka Westpakin toimialana on joustopakkausten valmistaminen, toimitusjohtaja Skuthälla sanoo, että oikeastaan Westpakia voi ajatella palveluyrityksenä. Sen asiakkaat ovat suurimmaksi osaksi elintarvikeyrityksiä, jotka eivät pysty kovin pitkälle ennakoimaan tuotteidensa menekkiä. Kun kuluttajat yllättäen innostuvat tietystä makkarasta, leivästä, vihannespakasteesta tai karamellista, pakkauksia tarvitaan hätäisesti lisää. Kyky toimia äkillisissä tilanteissa on lopulta se, jota Westpak Paperi_16-19.indd 18 21.8.2019 17.21.32
Pituusleikkaaja Jonna Rantala tekee tottuneesti isojakin pääto?ksiä, kun tyo? sitä vaatii. PaPeriliit to?06 / 2019?19 myy. Nopean toiminnan bisneksessä läheisyys on valtti, joka heikkenee, mitä kauemmaksi mennään. 60 prosenttia yhtiön asiakkaista toimii kotimaassa, mutta myös Ruotsi, Norja ja Baltia ovat tarpeeksi lähellä. Vientiin menee 40 prosenttia Westpakin pakkauksista. Samasta syystä joustavuus on yrityksessä viritetty niin pitkälle kuin mahdollista. Pääluottamusmies Lehdon mukaan valtaosa työntekijöistä on kouluttautunut moniosaajiksi siten, että osaavat tehdä työt useammalla työpisteellä. Ketään siihen ei ole pakotettu, jos omaa halua ei ole ollut, mutta valtaosa on ollut vaihtelusta kiinnostunut. – Miinuspuolena on ainainen kiire, Lehto sanoo. Niin kiire ei kuitenkaan ole ollut, että se olisi näkynyt sairaspoissaoloina. Tuotantopäällikkö Sinkkonen lisää, että jos kiirettä ei ole ollut, niin heti tulee muutama hermostunut kysymys, miten yrityksellä oikein menee. Toimitusjohtaja Skuthälla sanoo, että siksi koko henkilöstö pidetään koko ajan selvillä yhtiön luvuista ja siitä, missä mennään. Jälleen kerran on kyse tiedonkulusta, josta Westpakissa kannetaan erityistä huolta. Viime vuonna yrityksessä kertyi liikevaihtoa 26,2 miljoonaa euroa. Skuthällan mukaan viime investoinnit turvaavat sen, että hiukan on vielä kasvuvaraa nykyisellä kalustolla. Toisaalta Skuthälla miettii, että yrityksen koko on juuri nyt optimaalinen, kun toimitaan ilman tuotantoesimiehiä. Töitä kotiseudulta Asemoija Toni Jussila tuli töihin Westpakille seitsemän vuotta sitten. Nyt 43-vuotias Jussila teki edellisessä työpaikassaan lyhyttä kiertoa, eikä se oikein istunut hänelle. Nyt hän tekee kolmea vuoroa arkipäivät ja viettää viikonloput vapaalla. – Näin vanhemmiten sitä osaa arvostaa viikonloppuvapaita, hän sanoo. Kotona Eurassa hän elää uusperhearkea, jossa viidestä lapsesta kaksi asuu jo omillaan. Hänelle on tärkeää, että voi asua edelleen kotiseudullaan. – Kun kirkontorni lakkaa näkymästä ja niin edelleen, hän hymyilee. Entä miten hän tuli hakeutuneeksi Westpakille? – Soittelin Joonakselle. Ollaan vanhoja tuttuja, niin oli helppo kysyä, hän sanoo. Niinpä tietysti. ? »Viereiseltä työpisteeltä löytyi avomies. perässä työpaikalle ovat tulleet myös isä ja siskonmies.» Paperi_16-19.indd 19 21.8.2019 17.21.32
20?PaPeriliit to?06 / 2019 S unilan tehtaalla Kotkassa aletaan tänä vuonna rakentaa uutta koelaitosta. Stora Enson investointi maksaa 10 miljoonaa euroa. Laitoksessa aletaan tuottaa ligniinistä biopohjaista hiilimateriaalia – Myönteinen asia tämä tietysti on ja pienemmilläkin investoinneilla voi olla iso merkitys, pääluottamusmies Harri Helenius luonnehtii. Sunilan koelaitos on meneillään olevien metsäteollisuuden investointien joukossa verraten pieni, mutta se viestii kyvystä kehittää metsäteollisuuteen uusia tuotteita ja valmistella niitä kaupalliseen tuotantoon. Samalle ne turvaavat olemassa olevia työpaikkoja ja tuovat ehkä joitakin lisää. Kun Sunilassa alkoi ligniinin tuotanto vuonna 2015, se merkitsi yhden työntekijän lisäystä jokaiseen vuoroon. Sunilan tehtaan valmistaman ligniinin vuotuinen tuotantokapasiteetti on 50 000 tonnia. Stora Enso onkin maailman suurin kraftligniinin tuottaja. Ligniinillä voidaan korvata fossiilisia ainesosia esimerkiksi liimoissa. Yhtiö aikoo uudessa koelaitoksessa jalostaa ligniiniä tekniseksi hiilimateriaaliksi. Materiaalia voidaan hyödyntää raaka-aineena erilaisten laitteiden kuten matkapuhelinten ja ladattavien työkalujen akuissa. Koelaitoksen arvioitu valmistumisaika on vuoden 2021 alussa. Kaupallisesta tuotannosta päätetään kokeilun jälkeen. Yksi koelaitos myös avautuu tänä vuonna, kun Metsä Springin kuidun tuotanto käynnistyy marraskuussa Äänekoskella. Koelaitoksessa aletaan testata puupohjaisen tekstiilikuidun valmistusprosessia. Metsä Spring on Metsä Groupin innovaatioyhtiö, joka elokuussa ilmoitti uudesta myös hankkeesta: se teki 4 miljoonan euron pääomasijoituksen vedenkestäviä puukomposiittituotteita kehittävään Woodioon. Tarkoitus on valmistaa Metsä Fibren biotuotetehtaan sivuvirroista pitkäikäisiä lisäarvotuotteita. Koelaitoksessa hyödynnetään tehtailla syntyvää pienikokoista puuhaketta. EK arvioi alkuvuodesta, että Suomessa eri alojen investointeja on pysähdyksissä noin 2,7 miljardin euron arvosta. Syynä tähän on se, että hankkeiden viranomaiskäsittely on kesken. Toteutuessaan nämä investoinnit loisivat Suomeen arviolta noin 9000 työpaikkaa. Metsäteollisuudessa odottavien investointipäätösten joukossa on muun muassa Metsä Fibren biotuotetehdashanke Kemiin. Investointipäätös tehdään yrityksen mukaan aikaisintaan kesällä 2020. Meneillään on hankesuunnittelu, jonka aikana luodaan edellytyksiä Suomen metsäteollisuuden historian suurimmalle investoinnille, jonka arvo on 1,5 miljardia euroa. suomessa on suunnitteilla sellutehtaita myös Kuopioon ja Kemijärvelle. Seuraava suomalaisyhtiön sellutehdas ei kuitenkaan tule Suomeen: UPM kertoi kesällä jättisellutehtaan rakentamisesta Uruguayihin. Yhtiö rakentaa 2,1 miljoonaa tonnia tuottavan uuden sellutehtaan lähelle Paso de los Torosin kaupunkia. Investoinnin arvo on noin 2,4 miljardia euroa. UPM investoi lisäksi 312 miljoonaa euroa satamatoimintoihin Montevideossa ja paikallisesti Paso de los Torosissa. Aiemmin tänä vuonna Stora Enso ilmoitti investoivansa 350 miljoonaa euroa Oulun tehtaan tuotantosuunnan muutokseen, jonka nurjana puolena on paperinvalmistuksen loppuminen ja 365 henkilön irtisanominen. Metsä Fibre puolestaan varautuu Joutsenon tehtaalla tulevaisuuteen laajentamalla kuorimoa 30 miljoonalla eurolla. Tänä vuonna valmiiksi on saatu tai saadaan muitakin mittavia investointeja. Stora Enson Imatran tehtaille valmistui vuoden alkupuolella CTMP-massan kuivain, pulpperi ja selluvaraston laajennus. Tällä 42 miljoonan investoinnilla osaltaan vauhditetaan mikrokuitusellun eli MFC:n kaupallistamista. Äänekosken Metsä Boardilla on tarkoitus syyskuussa ottaa käyttöön uusi arkituslinja. 11 miljoonan euron investointi nostaa kartonkitehtaan arkittamon kapasiteetin yli kolminkertaiseksi. Tänä vuonna toteutuvista investoinneista kallein, 52 miljoonaa euroa, otetaan käyttöön Stora Enson Uimaharjun tehtailla. Havupuusellun valmistus loppuu tehtaalla kokonaan, kun tehtaalla siirrytään valmistamaan yksinomaan liukosellua. ? Investoinnit nosteessa Koelaitoksen rakentaminen Stora Enson Sunilan tehtaalle oli yksi kesän investointiuutisista »Seuraava sellutehdas ei tule Suomeen.» teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuva? Johannes Wiehn Paperi_20-21.indd 20 21.8.2019 17.22.10
PaPeriliit to?06/ 2019?21 Talteenottolinjan päivämies Teemu Lavonen siirtää ligniinisäkkejä linjastolta varastoon Stora Enson Sunilan tehtaalla. Paperi_20-21.indd 21 21.8.2019 17.22.11
22?PaPeriliit to?06 / 2019 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Kun tulin Savon Selluun, nykyiseen Mondi Powerfluteen töihin vuonna 1985, olin 19-vuotias. Kaikki oli suurta ja ihmeellistä, kun koskaan en ollut tehtaassa käynyt ja nähnyt sellaista. Tulevaisuushan se nuorta kiinnosti: että saapi hyvän työpaikan ja sitä kautta pääsee elämään kiinni. Opiskelu minua ei kiinnostanut. Enemmän oli se työelämä minulla mielessä. Oma paikka löytyi, kun pääsin korjaamolle pari vuotta myöhemmin. Olin ammattikoulussa autopuolen käynyt, ja sieltä jo oli kiinnostusta koneisiin. Samaa hommaa teen edelleen, nyt vuorotöissä. Paria vakanssia myös tuuraan, pituusleikkurilla ja lisämassalla. Työni on käsillä työskentelyä: korjaan erilaisia laitteita ja koneita, laakeroin teloja, vaihdan teloja. Pituusleikkurin operaattorin apumiehenä toimin. Jos joku puuttuu vuorosta, niin vuoronkäynninvarmistaja tulee siihen tuuraamaan. Lisämassalla pulpperoidaan hylkyrullia ja kierrätyspahvia, eli tehdään niistä massaa, joka menee koneelle. Tässä työssä laatu on sitä, että laite saadaan sellaiseen kuntoon, että voi sanoa, että nyt se kestää. Siinä kuitenkin muut tekevät töitä niillä laitteilla. Pitäähän heidän pystyä luottamaan siihen, että uskaltavat laittaa vehkeet pyörimään ja tehtaan käyntiin. Ei tarvitse operaattorin miettiä, onko ihan varmasti kunnossa, uskaltaako sen lähelle mennä. Ja kun tehdään tuuraushommia, niin pyritään pitämään laitteet käynnissä mahdollisimman hyvin, että saadaan mahdollisimman hyvää tavaraa ajettua. Ammattitaitoa on sekin, että pystyy toisia neuvomaan, jos tarvitsevat neuvoa. Että pystyy kertomaan asiansa niin, että toinen sen vielä ymmärtääkin. Pitää kertoa yksinkertaisesti, järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti. Ei pidä pomppia edes takaisin. Ja pitää löytyä perusteet sille, että miksi näin. Onhan moniakin asioita, jotka pystyttäisiin tekemään kolmellakin eri tavalla, mutta kun tehdään asia tällä tavalla, se helpottaa toimintaa tulevaisuudessa. Tuolla melussa ei välttämättä kuulekaan mitään. Jos pikkuisenkin on väli matkaa, toista kuulee tosi huonosti. Silloin kyllä näkee ilmeestä, että mitähän tuo nyt tarkoitti. Siinä voi vähän aikaa katsoa, että kyllä se näköjään tekee niin, kuin oli puhe. Kyllähän se hyvältä tuntuu, kun onnistuupi jotain korjaamaan ja saapi tehtaan pidettyä siinä kunnossa, että se pystyy tuottamaan. Kun tehdään investointeja ja uudistuksia, tulee eteen uusia ja vähän erilaisia laitteita. Niitä vain pittää ruveta opiskelemaan ja ehtiä kuvia. Ei niitä noin vain voi ruveta purkamaan, kyllä pitää kuvat löytee ja vähän kahtoo, että mitä niille pystyy tekemään, ettei ainakaan särje lissää niitä. se harmittaa, jos tulee väkisinkin pieniä virheitä; kun homma ei menekään niin kuin on mielessään ajatellut. Harmittaa, jos tulee viivästyksiä, vaikka sitä ei kukaan huomaisikaan. Jos vaikka työkalu tipahtaa ja joutuu hakemaan, vaikka ei pitäisi pudottaa mitään. Jos jotain tipahtaa, sitä on lähdettävä etsimään, ja aikaa palaa. Vähän aikaa harmittaa, mutta se on sitten siinä. Ei niitä pidä liikaa jäädä hautomaan. Suotta sellaisia miettii, mille ei voi mitään. Onneksi mitään isompaa ei ole sattunut. Ammattitaito karttuu iän ja työkokemuksen kautta. Kaikkihan me ollaan erilaisia, mutta ehkä ammattimiehen erottaa siitä, että ei yritä tehdä niitä töitä puhumalla. Että ei laista työstä, vaan tekee oikeasti ja kunnolla mitä on. Ja että osaa ottaa asioista selvää ja pyytää neuvoa ja apua silloin, kun sitä tarvitsee. Siinä se on. Ja tietysti monitaitoisuus, että pystyy tekemään monia erilaisia asioita.»?• Oikeasti ja kunnolla TeKsTi?Mari Schildt?Kuva?Akseli Muraja Jarmo Katajan mielestä ammattiylpeys on sitä, että luottaa itseensä ja tekee tehtävänsä oikeasti ja kunnolla. »Ammattimiehen erottaa siitä, että ei yritä tehdä töitä puhumal la, ei laista työstä.» Paperi_22-23.indd 22 22.8.2019 0.40.43
PaPeriliit to?00 / 2019?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Kuopiolainen Jarmo Kataja on vuoronkäynninvarmistaja Mondi Powerflutella, eli entisellä Savon Sellulla. Paperi_22-23.indd 23 22.8.2019 0.40.44
24?PaPeriliit to?06 / 2019 Karheiden leukaperien reunustamat hymyt loistivat komeasti kuin aurinko taivaalla ja kromi moottoripyörissä, kun paperimotoristit kokoontuivat elokuun alkupuolella Kemiin Paperiliiton 14. motoristitapahtumaan. Paperimotoristeja kurvasi tapahtumaan noin kaksisataa. Tänä vuonna järjestelyvastuussa olivat Paperiliiton Kemin osasto 33 ja Veitsiluodon osasto 41. – Ajattelimme, että jos 150 osallistujaa saadaan, ollaan tyytyväisiä. Osanottajien määrä yllätti myönteisesti, tänne ylös kun on niin pitkä matka, summasi järjestelyissä aktiivisesti mukana ollut osasto 41:n sihteeri Urho Määttä. Kemiin on toki Etelä-Suomesta pitkä matka, mutta olipa jokunen jopa päättänyt koukata sinne Pohjois-Norjan kautta niin, että matkamittariin kertyi Kemiin tultaessa jo lähemmäs 3 000 kilometriä. Ehtaa urheiluhenkeä osoitti myös simolainen Heikki Martimo, tosin ei kuluttamiensa kilometrien perusteella, niitä kun kertyi Tornioon ja takaisin vaatimattomat satakunta. – Vuorotellen korjataan omaa ja vaimon pyörää, Martimo naureskeli vuosimallin ´65 Triumph Bonnevillen päästellessä öljyä parkkipaikan asvaltille. Vaimo Johanna Sedergren ajaa itse kuusi vuotta sitten hankkimaansa Harley Davidsonin Sportster XLää, sillä osa takapenkkiläisenä ei miellyttänyt alkuunkaan. – Kokeilin ja totesin, että olen liian vanha ja pulska istumaan taakse. Päätin, että hankin oman pyörän, Sedergren nauroi. Martimo ja tehyläinen Sedergren olivat mukana tapahtumassa ensimmäistä kertaa. Lomat osuivat sopivasti kohdalle ja tapahtumakin tuli lähelle. Martimo on itse järjestävän osasto 41:n jäsen. – Kun näin lähellä järjestetään, silloin lähdetään, pariskunta totesi. Ulkomaaneksotiikkaa ja jäähileitä Tänä vuonna paperimotoristit ajoivat perinteisen paraatiajon Kemistä Tornioon tapahtumakeskus Torandaan, jossa tarjolla oli lohisoppaa. – Jännitti hieman, miten saadaan yhtenäinen letka aikaan, mutta rakoja ei tullut eikä mitään sattunut, summasi osasto 41:tä edustava Jari Laine tyytyväisenä näyttävän letka-ajon jälkeen. Osa motoristeista suuntasi lohisoppaa tankattuaan Ruotsin Haaparannalle ”voita” ostamaan. Iltatilaisuus järjestettiin näköalaravintola Lumihiutaleessa Kemin Lumilinnan kupeessa. Kehuja saivat niin uutuuttaan kiiltelevä ravintola, loistava ruoka kuin bilerockbändi Jamekset. Illan kruunasi myöhäiskesän auringossa kimmeltävä meri, jota motoristit saivat ihailla aurinkoterassilla paraatipaikalla. – Kaikki meni loistavasti, Urho Määttä kiitteli puitteita, jotka lämmin ja aurinkoinen Meri-Lappi motoristeille tarjosi. Pisimmän matkan tapahtumaan, 2 824 kilometriä, taittoi Kaipolan osasto 80:tä edustava Juha Ylijoki. Kovimmasta ajosuorituksesta puolestaan palkittiin jäykkäperäisellä pyörällä tapahtumaan saapunut Sunilan osasto 48:n Rasmus Roito. Seuraavaksi ”poika” – seuraaville järjestäjille luovutettava pokaali – matkaa Poriin. Siellä ensi vuoden tapahtumaa suunnitellaan jo hyvää vauhtia Ikaalisten kylpylään, jossa paperimotoristit kokoontuvat 12.–14. kesäkuuta. Siihen asti, näkemiin!? • ? Aurinkoinen Meri-Lappi tarjoili parastaan, kun motoristit kokoontuivat Kemiin. 6 / H i o m o Merimaisemia ja ulkomaankauppaa teksti? Anna-Erika Heikkilä?kuvat?Jaakko Heikkilä Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala kokosi motoristit ryhmäkuvaan. Järjestäjiä: Jari Laineella (vas.), Juhani Suo malaisella ja Urho Määtällä oli hymy herkässä. – Kohta ei kaapissa muita paitoja olekaan, totesi Sami Heikkinen. Paperi_24-25.indd 24 20.8.2019 13.40.06
PaPeriliit to?06 / 2019?25 6 / H i o m o 3 p o i m i n t a a Paperiliiton motoristit olivat koolla 14. kertaa Heikki Martimo Triumph Bonneville, vm ´65 ”Harrastevehjehän tämä on, sellainen jolla käydään reissu ja seuraavalla viikolla rempataan. Asenne ratkaisee!” »Osanottajien määrä yllätti myönteisesti.» Urho Määttä Harley Davidson Sportster XL 1200 ”Hankin pyörän, kun innostus kasvoi tätä tapahtumaa järjestellessä. Tulivat kalliiksi nämä järjestelyt!” Esko Rasi Suzuki Intruder Custom V2 ”Tällä on pyöritty vaan Suomessa, mutta kilometrejä on kolmen maa ilmanympäriajon verran. ” Paperi_24-25.indd 25 20.8.2019 13.40.07
26?PaPeriliit to?06 / 2019 j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t t a a Ota yhteyttä jäsenrekisteriin, kun • lähdet opiskelemaan • saat äitiys-, isyystai vanhempainpäivärahaa • lähdet varusmiespalvelukseen, jäät vuorotteluvapaalle tai muulle palkattomalle vapaalle • jäät työttömäksi • olet sairaana niin, että työnantaja ei maksa palkkaa • jäät eläkkeelle Näissä tapauksissa jäsenmaksua ei peritä. Jos oikeutesi maksuvapauteen jatkuu, muista ilmoittaa maksuvapauden jatkumisesta liittoon vähintään puolivuosittain. ILMOITA MUUTOKSISTA, KUN OLET… Työssä toisella alalla Jos olet siirtynyt pysyvästi pois paperiteollisuuden ammatista tai työalalta, liity kyseisen alan liittoon ja työttömyyskassaan. Pysyväksi siirtymiseksi katsotaan pysyvä tai yli vuoden määräaikainen työsuhde muulla alalla. Kun siirryt kokoaikatyöhän muulle alalle, sinun on vuoden kuluessa vaihdettava liittoa ja työttömyyskassaa. Kun liityt toiseen liittoon kuukauden kuluessa edellisestä liitosta erottuasi, siirryt ns. vanhana jäsenenä ja edellisen liiton jäsenyysaika ja työssäolo lasketaan hyväksesi. Yrittäjänä Jos aloitat yritystoiminnan, voit pysyä jäsenenä 18 kuukauden ajan. Ota yhteys jäsenrekisteriin jäsenmaksuohjeiden saamiseksi. Jäsenmaksu maksetaan työttömyysturvalain työssäoloehtoon vaaditusta vähimmäistyötulosta. Varsinaisia yritystoiminnan tuloja ei tällöin huomioida. Tarkempia tietoja saat yrittäjien työttömyyskassoista, joita ovat Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT) tai Suomen yrittäjäin työttömyyskassa (SYT). JOS TYÖTILANTEESI MUUTTUU, VAIHDAT ALAA TAI ALAT OPISKELLA, MUISTA PITÄÄ MYÖS AMMATTILIITTOSI ASIASSA AJAN TASALLA EASIOINNISSA TAI ILMOITTAMALLA JÄSENREKISTERIIN. Ajankohtaista jäsenmaksuista Työttömänä Jäsenmaksua ei peritä työttömyyspäivärahasta. Jos olet työttömyyspäivärahan saajana ja sinulla on satunnaisia tai osaaikaisia työsuhteita, liitä aina päivärahahakemukseen mukaan selvitys palkkatulosta maksetusta jäsenmaksusta. Selvitykseksi käy esimerkiksi kopio jäsenmaksukuitista. Opiskelijana Oppilasjäseneksi voit liittyä opiskellessasi paperialalle. Jäsenyys on voimassa opiskeluajan. Oppilasjäsen ei maksa liiton jäsenmaksuja ennen kuin siirtyy alan töihin ja liittyy varsinaiseksi jäseneksi. Jos olet varsinainen jäsen ja työskentelet opiskeluaikana, pitää palkkatulosta maksaa jäsenmaksut. Kun opiskelun aikana teet esimerkiksi kesätöitä, tee aina jäsenmaksun perinnästä uusi sopimus heti työsuhteen alussa. Jäsenmaksun perintä ei automaattisesti ala edellisen työjakson kuten kesän perintäsopimuksen perusteella. Jos olet työssä muulla alalla, eikä perintäsopimuksen tekeminen ole mahdollista, maksa jäsenmaksut liitolle vähintään kolmen kuukauden välein. Maksamista varten saat liitolta viitenumerot. Työssä ulkomailla Jos työskentelet lähetettynä työntekijänä suomalaiselle työnantajalle, jäsenmaksu maksetaan normaalisti ansiotulosta. Vapautus jäsenmaksusta voidaan myöntää, jos työskentelet Euroopan Unionin tai ETA-sopimuksen piiriin kuuluvassa maassa. Maksuvapautus voi jatkua enintään vuoden. Edellytyksenä on, että työttömyysvakuutus hankitaan työskentelymaasta. Suomeen palatessasi todistat vakuutusja työskentelykaudet työskentelymaan vakuutuslaitokselta saatavalla lomakkeella. Lisätietoja jäsenmaksusta, maksuvapautuksesta ja ohjeita jäsenmaksun itse maksaville osoitteessa paperiliitto.fi./jasenasiat. YHTEYSTIEDOT JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–14. Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. ma–pe klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. Paperi_26-27.indd 26 22.8.2019 0.47.38
PaPeriliit to?06 / 2019?27 6 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a – Nämä ovat olleet raskaita vuosia, puuskahtaa osasto 57:n puheenjohtaja ja Premium Board Finlandin työsuojeluvaltuutettu Seppo Vinni. Elokuun alussa tilanne ei Juankoskella poikennut totutusta: palkat olivat kuukauden myöhässä, ja henkilökunta teki pätkäajoa. Edellisen kerran palkat olivat myöhässä ennen juhannusta. Vuosien ajan tehtaan omistajat ovat luvanneet tuotannon alkavan toden teolla muutaman kuukauden kuluessa. Nyt töitä on ollut tarjolla keskimäärin viikko kuukaudessa. Lopun aikaa tehtaan 25 työntekijää ovat lomautettuna. – Nyt olemme tehneet koeajoja eräälle isolle asiakkaalle ja tarkoitus olisi, että siirrytään tuotannolliseen ajoon. Töihin emme kuitenkaan mene ennen kuin palkat on maksettu. Pidämme myös kiinni 7 päivän varoajasta, kun töihin kutsutaan. Tässä on pakko panna hanttiin, sanoo Vinni. EliNtarvikEpakkauskartoNkia valmistava Premium Board Finland on ollut yrityssaneerauksessa vuodesta 2014 lähtien. Yhtiön omistaa Pehami B.V. -konserni, jonka omistaa Milini Holding, jonka pääomistaja on puolestaan armenialainen mies. – Pääomistaja ei puhu edes englantia, joten asioiden hoitaminen lakimiehen kautta on ollut vaikeaa. Vinni on ollut erittäin pettynyt valtiovaltaan, joka ei tunnu voivan tehdä mitään, että saneerauslakeja noudatettaisiin. – Saneerauksen valvoja totesi vain, että irtisanoutukaa ja etsikää muita töitä. Lähdepä täältä Juankoskelta etsimään viisi-kuusikymppisenä töitä. sEN sijaan Paperiliiton juridiseen ja muuhun tukeen Vinni on tyytyväinen. Erityiskiitokset hän antaa työttömyyskassalle ja sen vastaavalle etuuskäsittelijälle, joka on ottanut premiumboardilaisten asian ”hellään huomaansa”. – Tämä on ollut aikamoista räpeltämistä. Tehdasta on pidetty elossa, ja aina välillä on noussut toive, että se lähtisi taas porskuttamaan. Odotamme, että ilmaantuisi joku ”oikea” taho, joka ostaisi meidät. Se porukka, joka on töihin jäänyt, tekee töitä hyvässä hengessä ja huumorilla, toteaa, Vinni.?•?tiina Suomalainen Ehdota nuorta osaajaa sak palkitsee ammatistaan ylpeän ja aktiivisen duunarin. Vuoden 2019 Duunari-stipendi on 1000 euroa ja se myönnetään työelämän nuorelle osaajalle, joka on osoittanut duunarihenkeä ja nostanut oman alansa ammatillista arvostusta. Onko ammattiosastossasi joku, jolla on oman alansa ammattitutkinto, ylpeyttä ammatistaan, joka on toiminut esimerkillään alan arvostuksen nostamiseksi, toiminut aktiivisesti ay-liikkeessä, opiskelijajärjestössä tai oman työpaikkansa luottamustehtävissä? Lähetä vapaamuotoinen ehdotus perusteluineen 18. lokakuuta mennessä osoitteella jussi.kukkola@sak.fi tai SAK ry, Duunaristipendi/Jussi Kukkola, PL 157, 00531 Helsinki. Laita hakemukseen ehdokkaan nimi, ikä, tutkinto ja/tai ammatti, kotipaikka, työpaikka, ammattiliitto sekä mahdolliset luottamustoimet tai muu aktiivisuus. O s a s t o t Tampereen osasto 4 Ammattiosaston eläkeläiset ja työttömät kokoontuvat jälleen joka kuukauden viimeisenä torstaina klo 12 ammattiosaston osakkeella Näsilinnankatu 22 A 33, 5. kerros. Tapaamiset alkavat 26. syyskuuta. Juankoskella eletään raskaita aikoja, mutta työt sujuvat hyvällä huumorilla Seppo Vinni on osasto 57:n puheenjohtaja ja Premium Board Finlandin työsuojeluvaltuutettu sekä pituusleikkurin hoitaja. Ehdota työpaikaltasi osaavaa nuorta stipendin saajaksi. Paperi_26-27.indd 27 22.8.2019 0.47.38
PaPeriliit to?06 / 2019?29 6 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 26.8. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 6”. Ristikon 5/2019 täyttäneistä palkinnon sai Marian Sandelin, Ruokolahti. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 21.8.2019 17.24.59
30?PaPeriliit to?06 / 2019 KaiKKi jäljellä olevat 14 työntekijää Bong Suomen Pirkkalan kirjekuoripainosta asettuivat yhteiskuvaan perjantaina 7. päivänä kesäkuuta. Yt-neuvottelujen päätteeksi koko tuotanto oli saanut ilmoituksen irtisanomisesta. Yhtiö lopettaa toimintansa vuoden lopussa. – Kyllä täällä huumoria yritetään viljellä vähän niin kuin ennenkin, mutta monet ovat mietteissään, summaa pääluottamusmies Timo Tervo. Työsuojeluvaltuutettu Ville Helenius huomaa, että väkinäistä hymyä yritetään hakea, vaikka hyviä fiiliksiä ei ole kellään. – Uusia töitä tarvis löytää, kun minäkin olen vasta viisikymppinen, ja olen ollut firmassa 29 vuotta. Uusia painajahommia tuskin löytää. Metallissa pitäisi olla imua. Se olisi uusi maailma, hän miettii. Offsetpainaja ja varastomies Jukka-Pekka Hirsimäen olo on haikea. – Tässä tämä nyt oli. Aikoinaan 200 ihmisestä lähdettiin, 14 on jäljellä, ja nyt koko tehdas loppuu. Varastomiehen töitä on kyllä tarjolla, mutta yhtä hyvää palkkaa tuskin saa mistään, hän pohtii. Painopinnanvalmistaja Merja Vartimo miettii, että tässä sitä seistään perhekuvassa: viimeisessä kuvassa yhdessä. – Kun tänne tulin, silmät vain pyörivät päässä kun kuuntelin, kuinka kauan porukat ovat olleet samassa paikassa töissä. Nyt on itsellekin kertynyt yli 20 vuotta, kun olen tätä firmaa katsellut. Tällä iällä ei uusia työpaikkoja löydy, ja koulusta valmistuisin eläkkeelle. On aika keskittyä harrastuksiin. Koirista sentään on iloa, hän toteaa. KaiKKi menikin oletettua nopeammin, miettii ulkoasuntoteuttaja Riku Vainionpää. – Paperija graafisen alan töitä on lähdettävä etsimään. Jos ei löydy, niin kai sitä on mentävä koulun penkille. Kun ei ole lapsia, niin voimme vaimon kanssa vaikka muuttaakin työn perässä, hän pohtii. – Jotenkin tästä höykytyksestä ei ole vielä tokeentunut, miettii ammattiosaston puheenjohtaja Anne Valtonen. – Jotenkin sitä oletti, että pari henkilöä lähtee, mutta se tuli ihan puskista, että loppuu kokonaan. Kymmeneksi vuodeksi pitäisi vielä löytää töitä. Mutta hetken hengähdän, kun työt loppuvat. Sitten katse uusiin kuvioihin, hän päättää.? • ? Mari Schildt Toimintansa lopettavan Bong Suomen työntekijät kokoontuivat haikeilla mielin potrettiin. Kerran vielä yhdessä »200 ihmisestä lähdettiin, 14 on jäljellä, ja nyt koko tehdas loppuu.» P o t r e t t i Takarivissä Ville Helenius, Minna Aalto, Esko Viljanen, Anne Valtonen, Markku Lievonen, Raili Koivistoinen, Kai Lahtinen, Merja Vartimo, Timo Holopainen ja Petri Putkonen. Istumassa Jukka-Pekka Hirsimäki, Riku Vainionpää, Timo Tervo ja Jari Tulijoki. 6 / T a u k o t i l a Paperi_30-31.indd 30 20.8.2019 14.15.39
PaPeriliit to?06 / 2019?31 6 / T a u k o t i l a K esät ovat ihmisen parasta aikaa, mutta tänä kesänä Saksassa koettiin myös päiviä, jotka muuttuivat pätsiksi. Lämpömittari kipusi 40 asteeseen, aurinko sattui iholla ja ulkoilma oli kuin pysäyttävä seinä, joka uuvutti ihmisen. Oli vaikea tehdä yhtään mitään. Eikä moni tehnytkään. Koulut myönsivät iltapäiviksi ”hellevapaata”, mikä tarkoitti kotiinlähtöä kello 11.30. Moni työnantajakin päästi työntekijänsä iltapäiväksi kotiin, sillä Saksassa ei välttämättä rakennuksissa ole minkäänlaisia ilmastointilaitteita tai ilmapumppuja, joilla sisätiloja voisi viilentää. Täällä talot ovat paljolti vanhempia ja huonommin eristettyjä kuin Suomessa, joten monen työpaikka ja koti velloivat kuumuudessa. Junareissustakin tuli kärsimystä. Helle lamaannutti IC:n ilmastointilaitteet ja sai jossain aikaan vaihderikon. Hikoilin kymmenien ihmisten kanssa saunamaisesssa vaunussa, vesipullo jo tyhjänä, ja toivoin, ettei jatkoyhteyttäni peruttaisi. Peruttiinhan se, mutta eräs toinen juna kulki. Helle oli tietysti myös terveysriski. Oli juotava koko ajan ja yritettävä vain pysytellä varjossa. Peruin valmentamani junnufutisjoukkueen treenit ja jätin lenkkeilyn. Puutarhamme muutti väriään vihreästä vaaleankeltaiseksi. Nurmikko on kuivaa kortta ja puolikypsät karhunvatukat paloivat pensaaseen. Valtava saksanpähkinäpuu pihan perällä näyttää huolestuttavan ruskealta ja masentuneelta. Juuri puut tuntuvat kärsivän eniten helteestä ja kuivuudesta. Korttelissamme kastellaan nuoria puita kadun varrella, mutta metsiä ei kastele kukaan. Kesä on siis myös pahinta aikaa: kymmeniä tuhansia hehtaareita saksalaismetsää on jo kuollut ja erityisesti kuusia sairastuttava kaarnakuoriainen on valtava ongelma. Hallitus järjestääkin syyskuussa kriisikokouksen Saksan metsien pelastamiseksi. Toinen pätsihellekesä putkeen pistää miettimään, miten yhteiskuntien on sopeuduttava lämpenevään ilmastoon, ja kuinka luonnon selviytyminen ja sopeutuminen on kaikista tärkeintä. Kun metsä voi taas hyvin, niin voi ihminenkin. ?• m a a i l m a lt a H a u r i s »Lämpömittari kohosi 40 asteeseen, aurinko sattui. Oli vaikea tehdä mitään.» Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. p ä i v ä n s a n k a r i EnnEn tätä kesää Jenni Niininen on ollut töissä jäätelökioskilla ja kahvilassa. – Kokemusta tehdastyöstä ei ollut, mutta hain silti. Opeteltavaa toi myös vuorotyö. Työaikamuoto on sunnuntait vapaaksi jättävä 36, jossa yövuoroja tehdään peräkkäin kaksi. Jenni sanoo sopeutuneensa yövuoroihinkin hyvin, vaikka niitä hän hieman etukäteen jännitti. – Yllättävän hyvin on mennyt. Olen saanut myös hyviä työkavereita omasta vuorosta. Jenni haki keväällä opiskelemaan ensihoitajaksi ja aikoo hakea uudelleen, koska ei vielä päässyt sisään. Toiveena on jatkaa töitä, kunnes opinnot kutsuvat. Vapaa-aikana Jenni urheilee paljon. Eniten tavoitteita on crossfitissä. – Se kehittää lihaksia tosi monipuolisesti. • Ensi kosketus tehdastyöhön aSuinpaiKKa?Hämeenlinna Syntynyt: 30.8.2000 pErhE: isä, äiti ja pikkusisko työ: Kesätyöntekijä, Huhtamäki Foodservice Nordic tErvEiSEt: Noora Niemelle, joka innosti Paperiliiton jäseneksi. SyntyMäpäivänään: rentoutuu, syö hyvin ja juhlii ystävien kanssa. Jenni Niininen Piirtänyt Jarno Kiukas Paperi_30-31.indd 31 20.8.2019 14.15.39
Matti Elolampi on 55-vuotias arkkileikkurioperaattori Metsä Boardin Simpeleen kartonkitehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 20.8.2019 14.02.53
PaPeriliit to?06 / 2019?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä E n muista millä uistimella sen sain, mutta tunne jäi mieleen asumaan. Hauki oli sellanen kilon pulikka. Tehtaan yläpuolelta se nappasi, siitä lampareesta ennen kun joki lähtöö tehtaalle. Polkupyörällä olin sinne ajanut, olisinko ollut seitsemän vanha. Siitä lähti elämä. Kävin kalassa kavereiden kanssa ja menin tehtaalle töihin. Muu ei olisi ollut mahdollistakaan, 30 vuotta olen kalakisoja käynyt joka paikassa, niin tiiän: Täällä on aivan ylivertaiset vedet. Vaikka kun täkyraksilla opeteltiin kaverin kanssa kalastamaan, iski Pihlajavedeltä heti tuplatärpillä kaksi järvilohta yhtä aikaa, viisja kolmikiloset! Tai se kerta, kun lähdettiin Puruvedellä aamuneljältä pohjaongelle ja saatiin mahottoman kokoisia ahvenia aamuun asti. Äidin piti perkoomisen jälkeen lähteä niitä naapurille näyttämään. Silloin ei ollut tekniikkaa apuna. Maamerkkilöistä katottiin luodot ja penkat. Nykyään on pelin henki muuttunut täysin, löytyy kaiulla ja karttaplotterilla joka paikka, ja het näkköö, onko siellä kallaa. Kaikkea on niin, että siihen on tavallaan tottunut. Norppa esimerkiksi: sen näkee Saimaalla joka kerta. Minulle se merkkaa lähinnä paikan vaihtoa. Kun norpan pää on pinnassa, siitä ei ole milloinkaan kalaa tullut. Kaikki aika menee kesällä kalakisoja treenatessa ja kilpaillessa. Se käy väliin jo työstä. Hermo leppää vasta kun pääsee siviiliin omille vesille. Milloin kilpauistelu hylätään, sitä olen miettinyt. Saisi aikaa muuhun kalastamiseen, pohjaongintaan ja sellaseen. Hyvässä seurassa. Niin. Ihan pienestä pitäen oon käynyt kalassa vain kavereitten kanssa. En käy yksinään milloinkaan, kun en halua. Sellaisia me täällä Karjalassa ollaan. Eniten nautin syksystä. Oon marraskuulla uistelemassa taimenta ja veden pinta on niin kylmä, että lainehtii hidastuneena. Veneessä on lämmitin, makkarat paistuu grillissä. Puhutaan kavereiden kanssa ensin ne jutut, jotka kaikki tietää ja sitten ne, joita ei tiedä kukaan. Sitten nappaa. ? Vene kulkee Matti Elolammen kärryssä minne vaan, kunhan siellä on vettä, kalaa ja ennen kaikkea kalakavereita. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Mikko Nikkinen »Ihan pienestä pitäen oon käynyt kalassa vain kavereitten kanssa.» Paperi_32-33.indd 33 20.8.2019 14.02.54
34?PaPeriliit to?06 / 2019 »Odotat, että hän lopettaisi, jotta voisit kertoa ajatuksesi ja bril jeerata asiantuntemuksellasi.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. K eikalla insinööritoimiston pikkujouluissa. Menen vetoni jälkeen tekemään ekstrana mentalismitempun tilaajan pöytäseurueelle. Levitän kortit viuhkaksi pöydälle ja selitän, kuinka en aio koskea kortteihin itse koko tempun aikana. Havainnoin seuruetta. Kaikki odottavat innoissaan tulevaa, mutta yhdellä, hiukan nou sujohteisella insinöörillä on velmu ilme kasvoillaan. Kyseisen ilmeen olen nähnyt ennenkin ja tiedän jo mitä odottaa. Pyydän yhtä katsojaa ottamaan pakasta minkä tahansa kortin, kat somaan sen, palauttamaan pakkaan ja sekoittamaan pakan. Käännyn selin mutta sellaiseen kulmaan, että pystyn ääreis näölläni havainnoimaan velmun insinöörin liikkeitä. Käännyn ympäri ja saan viimeisen varmistuksen: insinööri myhäilee ovelana, muut vilkuilevat hermostuneesti ja hihitte levät. Tämä on jo liian helppoa. ”Lupasin, etten koko tempun aikana koske kortteihin pakan levittämisen jälkeen. Tämä on fakta ja tässä olen rehellinen, aion löytää kortin koskematta pakkaan. Asia, jota en tosin kertonut, on että pyrin vaikutta maan alitajuisesti yhteen teistä. Jos näkymätön manipulaa tioni onnistui, tuli yhdelle teistä vastustamaton halu napata kortti taskuunsa ajatellen vedättävänsä itse vedättäjää. Osoitan insinööriä joka anasti kortin: ”Jos suggestioni toimivat, on sinulla nyt hänen valitsemansa kortti taskussa. Kortti on muuten pataseitsemän.” Pöytäseurue repeää täysin, hakkaa käsiään yhteen ja insinööri ottaa kortin taskustaan ja paiskaisee sen pöytään naama punaisena: ”On se kova, jumalauta!” VuoroVaikutustilanne. Kuuntelet keskustelukumppaniasi nyökytellen ja ynähdellen, samalla miettien mielessäsi aivan nerokasta ajatustasi, jonka jo haluaisit sanoa ilmoille. Tiedät jo tarkalleen, mitä toinen puhuu ja mihin hänen ajatuksensa ovat menossa. Odotat, että hän lopettaisi, jotta voisit kertoa ajatuksesi ja briljeerata asiantuntemuksellasi. Tulee sinun vuorosi. Alat kertoa kiihkeästi ajatustasi. Kes kustelukumppanisi alkaa nyökytellä ja ynähdellä, samalla miettien mielessään aivan nerokasta ajatusta, jonka haluaisi jo sanoa ilmoille. Hän tietää tarkasti, mitä puhut ja mihin aja tuksesi ovat menossa. Hän odottaa, että lopettaisit, jotta hän voisi kertoa ajatuksensa ja briljeerata asiantuntemuksellaan. Vuorovaikutustilanteessa enää harva oikeasti vuorovaikuttaa. Keskustelu on usein ajatuspingistä, jossa kumpikaan ei oikeasti kuuntele toista. Peliä häiritsee vielä pöydällä kännykkä, josta avautuu houkutteleva ikkuna omaan keinotodellisuuteen. Luennoillani ihmisiä kiinnostavat psykologiset tekniikat kuten mikroilmeiden ja kehonkielen tulkitseminen. Nämä ovat varsin tehokkaita taitoja vuorovaikuttamisen tukena ja tiellä ihmistä paremmin ymmärtääkseen, mutta moni voisi lähteä liikkeelle perusteista. Palata alkuun. omia pahoja tapoja voi muuttaa. Kuka tahansa voi muovata itsestään tehokkaan vuorovaikuttajan, jota ihmiset rakastavat. Ihmiset haluavat puhua itsestään tai kuulla asioita itsestään. Siirtämällä vuorovaikutustilanteessa fokuksen keskustelukump paniin alat yhtäkkiä vaikuttaa hämmentävän empaattiselta megamentalistilta ja selvänäkijältä. Ihan vain sen vuoksi, että kuuntelet, havainnoit ja kysyt tarkentavia kysymyksiä. Ajatusten lukeminen on aktiivista läsnäoloa ja havain nointia sekä kokemuksen hyödyntämistä. Ihmiset kertovat meille enemmän kuin tietävät, jos vain jaksamme katsoa ja havainnoida. Pystymme aidosti keskittymään vain yhteen asiaan kerrallaan. Siirtämällä fokuksen keskustelukumppaniimme saamme enemmän tietoa ja ymmärrystä hänestä ja voimme vuorovaikuttaa tehokkaammin. Kun toiselle tulee tunne, että häntä on kuunneltu, hän myös kuuntelee sinun mielipiteesi. Kun fokus on keskustelukumppanissa, jää tilaa myös havain noinnille. Yhtäkkiä erilaiset sanojen painotukset, muutokset kehonkielessä ja jopa ne mystiset mikroilmeet alkavat näkyä ja tuoda vihjeitä henkilön tunnetiloista asiaa kohtaan. Sanat ovat yksi tapa kommunikoida, mutta ihmiset puhuvat kaiken aikaa myös alitajuisesti kehollaan ja kasvoillaan. Valitettavan usein kukaan ei kuitenkaan katso ja havainnoi. • »Kuka tahansa voi muovata itsestään tehokkaan vuoro vaikuttajan, jota ihmiset rakastavat.» 6 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 21.8.2019 23.37.21
PaPeriliit to?06 / 2019?35 6 / i l m o i t u s t a u l u L i i t o n t a p a h t u m i a Paperiliitto käy syksyllä neuvotteluja tulevista työ ehdoista. Tule kuulemaan suoraa puhetta sopimus neuvotteluista Ajan tasalla -tilaisuuksiin! Lappeenranta ti 24.9. Tampere to 26.9. Turku ti 1.10. Jyväskylä to 3.10. Helsinki ti 15.10. Oulu to 17.10. Tampere la 9.11. (jalostus) Ilmoittaudu mukaan! SUORAA PUHETTA SOPIMUSNEUVOTTELUISTA Ajan tasalla -kiertue paperiliitto.fi Menossa mukana Vuoden parhaat bileet Aika: lauantai 2.11. klo 17–23 Paikka: Apollo Live Club, Helsinki Paperiliiton tulevaisuuden tekijät, 18–35-vuotiaat, kokoontuvat marraskuussa Helsinkiin. Puhu mukaan työkaverisi, lähtekää mukaan ja rikkokaa ennakko luulot etäisestä ay-työstä. Ohjelmasta tuonnempana lisää. Seuraa ilmoittelua liiton wwwja FB-sivuilla sekä tulevia Paperiliitto-lehtiä. Hyvä jengi koolle taas – tervetuloa 18–35-vuotiaat! Paperi_34-35.indd 35 21.8.2019 23.37.09
? Sievi Racer -tuoteperhe on täydentynyt uudella, hengittävällä Racer Free Roller S1 P -jalkineella. Sporttisen kevyt rakenne, hengittävä verkko-ominaisuus, anatomisesti jalkaa tukeva ja myötäilevä muotoilu sekä kulutusta kestävä ActionPro -kaksikerrospohja tekevät Racerista ylivoimaisen turvajalkineen. FlexEnergy -joustoelementti varmistaa maksimaalisen iskunvaimennuksen. Sporttisen kevyt ja hengittävä uutuus! S ie vi Fl ex En erg y -joustoelemen tti po hja n sis ällä Paperi_01.indd 2 21.8.2019 16.29.47