• 06/22 P a p e r i l i i t t o Rahaa tulee Metsäyhtiöt ovat tehneet tänä vuonna jättituloksia. tänä vuonna jättituloksia. kesäloma piteni Tam 37:n kymmenen lisäpäivää tekivät terää. lisäpäivää tekivät terää. Sukupolvenvaihdos Uusia työntekijöitä palkataan liian myöhään. Kotona tukiperheessä tukiperheessä Heli Mustamaan ja Jukka Parkkisen koti pulppuaa iloa, vauhtia ja välittämistä. Tukiperhe viettää yhdessä viikonloppuja ja lomia. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 17.8.2022 15.52.46 17.8.2022 15.52.46
• SASKIN solidaarisuusmatka Nepaliin toteutui viimein elokuussa. Yksi osallistujista oli Kai Kolho, joka on Tampereen ammattiosaston numero 4 puheenjohtaja ja työskentelee DS Smith Packagingilla. Matkaohjelmaan Nepalissa kuului vierailu muun muassa Durbar-koulussa Katmandussa. Koulu on Nepalin vanhin ja se perustettu vuonna 1854. – Tutustuimme opettajien ammattiliittoihin ja samalla oppilaisiin, Kolho kertoo. Solidaarisuusmatkalla oli mukana kahdeksan eri ammattiliittojen jäsentä tai henkilöstöön kuuluvaa. Matkaan kuului tapaamisia eri alojen ammattiliittojen edustajien kanssa. – Nykyisin voi kuka vaan matkustaa minne vaan, mutta solidaarisuusmatkalla oppii enemmän yhteiskunnasta ja voi tukea ay-toimintaa maissa, joissa järjestäytyneitä on vähän. Meidät otettiin hyvin vastaan. Sillä tuntui olevan suuri merkitys, että joku tulee pitkän matkan takaa tutustumaan heihin. Paikoin näytti siltä, että oli koko kylä odottamassa. Köyhyys ja kovat olosuhteet vaikuttavat nepalilaisten arkeen monin tavoin, ja ammattiliitot yrittävät osaltaan tuoda parannusta. – Nepal on haasteellinen maa, yksi maailman köyhimmistä, vuoristoista ja moni lähtee etsimään toimeentuloa siirtotyöläisenä. Heille on mahdollista saada ammattiliiton jäseninä apua esimerkiksi sairaanhoidon tai kotiinpaluun kustannuksiin, sanoo Kolho. Kai Kolho (takarivissä vasemmalla) ja muut SASKin matkalle osallistuneet vierailivat Nepalin vanhimmassa koulussa. Jos olet kiinnostunut työelämän ihmisoikeuksista, tutustu ja hae SASKin lähettiläskoulutukseen. Koulutus järjestetään lokakuussa ja siihen voi hakea 11. syyskuuta saakka. Koulutus antaa tietoa SASKin ja sen kumppaneiden työstä maailmalla, globaaleista työelämäkysymyksistä sekä tavoista vaikuttaa työntekijöiden oloihin. Aiempaa osaamista tai tietoutta aiheesta ei tarvita. Lisäteemana on siirtotyöntekijöiden oikeudet jalkapallon MM-kisatyömailla Qatarissa. Koulutus järjestetään 7.–9. lokakuuta Helsingissä, Hotelli Presidentissä. Haku päättyy 11. syyskuuta. Lisätietoja ja hakulomake: sask. /tapahtumat > SASKin lähettiläskoulutus lokakuussa Lähde työelämän lähettilääksi Hae koulutukseen 11.9. mennessä. www.sask. Toisenlainen matka Solidaarisuusmatkan matkat ja yöpymiset jokainen osallistuja maksoi itse. Ohjelman järjesti SASK oman verkostonsa voimin. – Jos matka osansa otti, tuhat kertaa enemmän se antoi. Lähdin oppimaan ja katsomaan ihmisiä ihmisinä. On hienoa, että SASK pystyy koordinoimaan sitä, että tavalliset ihmiset eri maasta voivat tavata toisiaan ja vahvistaa uskoa ay-työhön, Kolho summaa. DS Smithillä työskentelevä Kai Kolho osallistui SASKin solidaarisuusmatkalle Nepaliin elokuussa. Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 17.8.2022 12.55.22 17.8.2022 12.55.22
• P a p e r i l i i t t o 6 / 2 2 2 2 6 . 8 . 2 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a OletkO tänä kesänä ollut tapahtumissa mukana täydestä sydämestäsi ja arvostat uudella innolla yhdessäoloa? Vai oletko avannut silmäsi nauttimaan yksinolosta, vetäytymisestä ja elämästä ilman painetta pakosta mennä ja osallistua, päästänyt irti siitä, mitä muut ajattelevat, jos et ole mukana? Ehkä joku on jäänyt yksinoloon, vaikkei tahtoisi. Porukasta ja näkyvillä olosta on voinut tullut asia, joka pelottaa, jännittää tai jota haluaa välttää. Olemme erilaisia ja yllätämme ehkä itsemmekin uusilla puolilla. Varovaisuus ja epävarmuus näkyvät ehkä myös siinä, että toimituksen on aiempaa vaikeampi saada lehteen haastateltavia ja kuvattavia. Silti käsissäsi on taas yhden numeron verran pala paperiliittolaista työelämää ja arkea, aiheita, joista voit lukea vain ja ainoastaan jäsenlehdestäsi. Juttuun lähteminen ei välttämättä vaadi hurjaa rohkeutta, vaan enemminkin kykyä olla avoin ja vailla ennakkoluuloja. Toimituksen kokemus on, että usein sellainen antaa enemmän kuin ottaa. • Heittäytymisen taito 64. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.fi Päätoimittaja Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.fi Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi. sukunimi@paperiliitto.fi Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi Osoitteen muutokset jasenrekisteri@ paperiliitto.fi ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Galerie Fine Silk 70 g/m 2 , Sappi Kirkniemi 04 Metsäyhtiöt tekivät alkuvuodesta suuret voitot. 06 Walki Group ostaa Westpakin ja Flexipackin. 08 Äitiysja isyyslomat jäävät historiaan. 09 Oululainen tykkää kyhnätä kylkeen kiinni. 20 Kädentaitoja ja kulttuuria Kuusaalla. 22 Laadusta tinkimättä: Minna Salonen tekee kerralla kunnolla. 24 Liiton nuorten tapahtuma tulossa. 25 Ilmoita jäsenrekisteriin muutoksista. 26 Työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat. 27 Antti Kuivanen yllättyi tehtaassa. 28 Sanaristikko ratkottavaksi. 29 Ihan tavallisena päivänä: Esa Tainion pihalla on lasten puuhamaa. 30 Työpari: Samalla taajuudella. 31 Maailmalta: Äidin paikka on kotona. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Taikureilla ei ole salaisuuksia – toisilleen. 16? Esko Mikkonen aloitti kesä­ lomansa hyytä­ vässä säässä. Reilu pidennys kesälomaan tuntui kuitenkin ruhtinaalliselta. 20 Monen muun lailla Esa Marttila jää pian eläkkeelle. Työntekijät pelkäävät, että uusia osaajia koulutetaan liian myöhään. 32 Horoskoopeis­ ta Satu Musta­ lahti kiinnostui jo aikoja sitten. Nyt hän on innostunut miehensä kanssa myös taiteesta ja Turusta. Painotuotteet 1234 5678 Y M PÄ RISTÖMER KK I MIL JÖMÄRK T Painotuotteet 4041-0619 NiNa SuSi Lauri rotko Mikko VÄhÄNiitty Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 17.8.2022 12.58.55 17.8.2022 12.58.55
• 6 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?06 / 2022 Stora Enso tutkii Oulussa uusiutuvan pakkauskartongin tuotannon laajentamista 750 000 tonnilla vuodessa. Käytöstä poistetun PK 6:n muuntamisesta kartonkikoneeksi tehdään kannattavuusselvitystä. Selvityksen perusteella yhtiön hallitus päättänee loppuvuodesta, toteutetaanko suunnitelma vai ei. Ensimmäinen muunnos, kartonkikone eli boardmachine BM 7, käy toista vuotta entisessä paperikonehallissa. – Jos uusi hanke toteutuu, se toisi 150–200 uutta työpaikkaa Oulun tehtaalle ja myös välillinen työllisyysvaikutus on tuntuva. Investointipäätöstä koskevien laskelmien teossa on se hyvä puoli, että ne tehdään 20–30 vuoden päähän. Isossa kuvassa lyhytaikaiset mullistukset eivät ole ratkaisevia, sanoo Olli-Pekka Kaikkonen, Stora Enson Oulun tehtaan pääluottamusmies. Oulussa on tämä vuosi tehty töitä paitsi uudella yrityskohtaisella työehtosopimuksella vihdoin myös uudella työaikajärjestelmällä, 12-tuntisella. Syksyn taivaalta eivät harmaat pilvet väisty, sillä Ukrainan sota jatkuu ja inflaatio laukkaa. Kaikkosen mukaan täydet tilauskirjat ovat jo hieman ohentuneet. Toisaalta polttoaineiden hinnankorotukset nopeuttavat vihreää siirtymää ja näköpiirissä on sekin, että kartongin kysyntä kierrätettävänä materiaalina edelleen kasvaa. Mitä edessä? teksti ?Eeva Eloranta-Jokela?kuva?Maiju Pohjanheimo Metsäyhtiöiden alkuvuosi sujui tuloksellisesti. Vaikka epävarmuus taloudessa kasvaa, meneillään on investointi­ laskelmia, uuden rakentamista ja myös työvoiman tarvetta. KaIKKI sellutehtaat olivat Paperiliiton tietojen mukaan käynnissä juhannuksena. Myös valtaosa paperikonelinjoista kävi. Suomen 18 massatehtaasta Metsä Fibren Äänekosken biotuotetehdas on suurin. – Koneet ajavat täysillä ja sellun lisäksi sähkönmyynnistä tule hyvää tulosta, kiteyttää pääluottamusmies Jorma Paajanen. Tehdas on sähköntuotannossa yliomavarainen eli se myy sähköä myös muille. Uuden työehtosopimuksen palkankorotukset saatiin sovittua. – Neuvottelut paikallisen rahaerän jaosta eivät olleet helpot, mutta ne on nyt käyty ja syntyi sopimus, eikä niin sanottua perälautaa tarvittu. Biotuotetehtaan alueella ovat alkamassa Veolian raakametanolin jalostuslaitoksen rakentamistyöt. Metsä Groupin oma hanke kertopuutehdas puolestaan odottaa ympäristölupaa, josta on meneillään valitusprosessi. 200 miljoonan euron hanke työllistää noin 140 ihmistä. UPM Rauman pääluottamusmies Jouko Aitonurmi on liittovaltuuston puheenjohtaja ja yksi liiton tes-neuvottelukunnan jäsenistä, kuten ovat myös Olli-Pekka Kaikkonen ja Jorma Paajanen. Aitonurmi kiteyttää kuulumiset ja tulevaisuuden sanaan tulkinnat. Yritys yksinkertaistaa tessiä on johtanut siihen, että UPM:n työpaikoilla tarvitaan aiempaa enemmän tulkinta-apua. »Koneet ajavat täysillä ja sähkönmyynnistä tulee hyvää tulosta.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 17.8.2022 13.43.58 17.8.2022 13.43.58
• 6 / k u o r i m o PaPeriliit to?06 / 2022?5 Paperinvalmistus loppui, tilalle tuli kartonki. Stora Enson Oulun tehtaan pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen ja operaattori Antti Hauru seisovat kääntöpaikalla. Lattialla näkyvät jäljet automaattivaunusta, joka siirtää 80 tonnin painoisen valmiin kartonkirullan pituusleikkurille. – Ei kai mitään lakia tai ohjetta synny ilman, ettei tulisi tulkintaongelmia, toteaa Aitonurmi. Raumalla käyntiasteet ovat hyviä. Henkilöstövajetta pyritään paikkaamaan rekrytoimalla tuntuvasti. – Tuntuu, että koko ajan palkataan uutta henkilöstöä vähän joka puolelle tehdasta, toteaa Aitonurmi. MEtSÄYHtIÖt julkistivat puolivuosikatsauksiaan heinäkuun lopulla. Stora Enso ja Metsä Group tekivät ennätyksen: toinen neljännes oli Stora Enson paras sitten 2000-luvun alun ja Metsä Groupilla liikevoitolla mitaten historian paras. Stora Enson ensimmäisen vuosipuoliskon liikevaihto oli 5 852 ja operatiivinen liiketulos 1 008 miljoonaa euroa. Metsä Groupin liikevaihto oli 3 416 ja vertailukelpoinen liiketulos 574 miljoonaa euroa. UPM:n liikevaihto kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla 10 prosenttia ja oli 5 069 miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto nousi 13 prosenttia ja oli 664 miljoonaa euroa. Puolivuosikatsauksen mukaan lakko vaikutti alkuvuodesta merkittävästi tuotantoja toimitusmääriin erityisesti UPM:n sellu-, paperija biopolttoaineliiketoiminnoissa. Katsauksessa todetaan kuitenkin, että ”lakon vaikutuksen arvioidaan olevan vähäinen koko vuoden 2022 tulokseen”. – Jos sana vähäinen kuvaa lakon vaikutusta, on vaikea ymmärtää, miksi työnantajien edustajat yhä vaativat työntekijöiden lakko-oikeuden rajoittamista, ihmettelee Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala.?• Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 17.8.2022 13.43.59 17.8.2022 13.43.59
• 6 / k u o r i m o 6 / Oy vuonna ???? perustettu joustopakkausten valmistaja. Flexipack on perheomisteinen yritys, jolla on yli ?? vuoden kokemus elintarvikeja teollisuuspakkauksista. Yritysten asiakkaina on pohjoismaisia elintarvikebrändejä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna ???? noin ?? miljoonaa euroa. Yhdessä ne työllistävät noin ??? työntekijää. Yritysostoilla Walki hakee kasvua kuluttajapakkausten maailmanlaajuiseen liiketoimintaansa. Westpakin tuotannon työntekijät ovat järjestäytyneet Paperiliittoon. Yrityskauppa tuli pääluottamusmies Sami Lehdon mukaan heille täytenä yllätyksenä. – Ilmapiiri on odottava. On myös pelkoja siitä, mitä tapahtuu. Aika näyttää, mitä uusi omistus tuo tullessaan, sanoo Lehto. Pelot ymmärtää, jos tuntee alueen yritysten lähihistoriaa. – Aika monta ? rmaa Euran suunnalta on ostettu ja sitten lopetettu. Näiden yritysten entisiä työntekijöitä on meillä tuotannon tehtävissä yli puolet, Lehto arvioi. Lehto sanoo, ettei hän henkilökohtaisesti jännitä tulevaa. – Viimeiset kolme vuotta on tehty järjettömästi töitä, ja kasvu on ollut kovaa, niin kovaa, että sen kyllä odotettiin johtavan johonkin muutokseen. Westpakin toimitusjohtaja Jonas Skuthälla ja Flexipackin Stefan Söderlund sanovat tiedotteessa yhdestä suusta, että muutos tuo paitsi etuja asiakkaille myös ”menestyksekkään tulevaisuuden yritysten työntekijöille”. Walkin toimitusjohtaja Leif Friberg sanoo samassa tiedotteessa, että yritysostolla Walki laajentaa kestävämpien pakkausvaihtoehtojen tarjontaa. – Näillä kahdella yrityksellä on täydentävä valikoima korkealaatuisia painotuotteita ja todistettu sitoutuminen omistautuneeseen asiakaspalveluun, Friberg perustelee. Kauppahintaa tai kaupan ehtoja ei julkisteta. Kaupan toteutuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Walkin kolme liiketoiminta-aluetta ovat kuluttajapakkaukset, teollisuuspakkaukset ja Engineered Materials. Yritys toimii kahdessatoista eri maassa Euroopassa ja Aasiassa. Henkilöstöä on maailmanlaajuisesti noin ? ???. Tämän vuoden liikevaihdoksi on arvioitu yli ??? miljoonaa euroa. • Westpak Säkylästä ja Flexipack Vaasasta siirtyvät Walki Groupin omistukseen. Walki ostaa kaksi tehdasta Laminointikoneenhoitaja Jarkko Lindroos vaihtaa rullaa Westpakin tehtaassa Säkylässä. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 17.8.2022 15.13.49 17.8.2022 15.13.49
• / 7 6 / k u o r i m o : paperiliittolaisista vastaajista enemmistö (?? %) oli tyytyväinen TES-neuvottelujen lopputulokseen. Toiseksi tyytyväisimpiä ovat julkisten palvelualojen vastaajat (??%) ja kolmanneksi tyytyväisimpiä (??%) kuljetusalan luottamushenkilöt. Tyytymättömimpiä lopputulokseen olivat yksityisten palvelualojen (??%) vastaajat. Myös työntekijöiden TES-tavoitteiden kartoitusta Paperiliiton luottamushenkilöt pitivät onnistuneena. Näin vastasi heistä puolet. Toteutus onnistui vaihtelevasti ?? prosentin mielestä. Kartoitusta piti huonona lähes ? prosenttia vastaajista. Muista aloista kuljetusala näki kartoituksen toteutuneen huonoimmin (?? %). Paperiliitto kävi TES-neuvottelut ensimmäistä kertaa yrityskohtaisina. Suurin osa paperiliittolaisista luottamushenkilöistä näki, ettei yrityksen uudenlainen TES tuonut juuri muutosta työehtoihin, vaan ne pysyivät ennallaan (?? %). Kuitenkin paperiliittolaisista muita suurempi osa (?? %) näki ehtojen heikentyneen ja selvästi harvempi (?? %) parantuneen. Eniten parannuksia tunnistettiin julkisten palvelualojen vastauksissa (?? %). Avovastauksissa Paperiliitto sai kritiikkiä siitä, että uusista työehdoista ei tiedotettu heti, vaan koulutukset jäivät UPM:n lakon jalkoihin, koska kouluttajat olivat kiinni neuvotteluissa. Tilanteelle löytyi myös ymmärrystä. Paperiliiton luottamushenkilöissä oli eniten (?? %) tyytyväisiä palkkakirjauksiin mutta myös vähiten (?? %) niitä, jotka olivat tyytymättömiä. Tyytymättömimpiä palkkakirjauksiin olivat yksityisten palvelualojen luottamushenkilöt. Työhyvinvointikirjauksiin Paperiliiton luottamushenkilöt olivat muita hieman tyytyväisempiä (?? %). Tyytymättömimpiä (?? %) olivat kuljetusalan vastaajat. SAK:n luottamushenkilöpaneelin aineisto kerättiin kesä-heinäkuun ???? vaihteessa. Kyselyyn vastasi ??? luottamushenkilöä, joista Paperiliiton vastaajia oli ??. • Paperiliittolaiset luottamushenkilöt olivat muita liittoja tyytyväisempiä TES-tuloksiin. Paperiliiton TES-kierrosta arvioitu »Suurin osa näki, että työehdot pysyivät ennallaan.» Jäsenten arvioita uusista yrityskohtaisista sopimuksista esitettiin Paperiliitto-lehdessä ?/???? kuvan Porin Corexilta. Hannu Laismaa ja taustalla Jere Peltoniemi laittavat teriä pituusleikkuriin. Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 17.8.2022 15.13.50 17.8.2022 15.13.50
• 8 / 6 / k u o r i m o alussa voimaan tulleen uudistuksen tavoitteena on tukea työja perheelämän tasa-arvoa ja ottaa huomioon erilaisia perhemuotoja. Uudistuksen luvataan tuovan perheille lisää mahdollisuuksia, valinnanvapautta ja joustoja. Äitiysja isyysvapaat jäävät historiaan. Raskaana olevalla vanhemmalle maksetaan jatkossa raskausrahaa ?? päivältä ennen vanhempainrahalle siirtymistä. Vanhempainrahapäiviä on käytettävissä yhteensä ??? arkipäivää. Jos lapsella on kaksi vanhempaa, jakautuvat vapaat tasan vanhempien kesken, eli molemmilla on käytettävissä ??? arkipäivää. Omasta kiintiöstään vanhempi voi luovuttaa toiselle vanhemmalle tai lasta hoitavalle henkilölle enintään ?? päivää. Vanhempainrahaa voi saada osittaisena, jos haluaa olla töissä osa-aikaisesti. Uusi laki koskee perheitä, joissa lapsen laskettu aika on ?.?.???? tai sen jälkeen. Parikkalan Koitsanlahdessa asuvia Elmeri Piikiä ja hänen avopuolisoaan Emma Rosenholmia uudistus ei tällä erää koske, sillä heidän esikoistyttärensä Elma täytti kesällä vuoden. Kaikesta huolimatta Piik kokee, että hänellä on ollut mahdollisuus viettää riittävästi aikaa tyttärensä kanssa. – Pidin kolmen viikon isyysvapaan viime kesänä ja tänä kesänä jäin juhannukselta kuuden viikon isyysvapaalle. Kesäloman pidin toukokuussa. Ainahan aikaa lapselle voisi olla enemmän, mutta kun tekee vuorotyötä, aikaa jää tälläkin tavalla ihan kivasti. Hän on tyytyväinen myös siitä, että isyysvapaat on voinut pitää silloin, kun itse haluaa. – Riittää, kun ilmoittaa asiasta etukäteen, toteaa Simpeleen Metsä Boardilla kartonkikoneella työskentelevä Piik. Piikin ja Rosenholmin mielestä perhevapaauudistus on hyvä askel eteenpäin. – Tosin, toiselle vanhemmalle luovutettavia päiviä voisi ehkä olla enemmän kuin ??, Piik pohtii. Useimmilla aloilla on sovittu työehtosopimuksissa, että osa perhevapaan päivistä on täysin palkallisia. Metsä Group ilmoitti uusivansa palkallisia palkanmaksukäytäntöjään niin, että raskausvapaan ajalta palkkaa saa ?? arkipäivältä ja lisäksi vanhempainvapaan ajalta palkkaa saa ?? arkipäivää. Tämä maksetaan kummalle tahansa vanhemmalle. UPM ilmoitti samankaltaisesta uudistuksesta. UPM:n palkallisen vanhempainvapaajakson pituus on ?? arkipäivää. • Äitiysja isyysvapaat jäävät historiaan. Jatkossa molemmilla vanhemmilla on käytössä 160 vanhempainrahapäivää. Perhevapaat uudistuvat »uudistus on hyvä askel eteenpäin.» Elmeri Piik arvioi, että perhevapaauudistus on oikeansuuntainen. Piikin ja Emma Rosenholmin tytär Elma täytti kesällä vuoden. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 15.8.2022 10.57.58 15.8.2022 10.57.58
• / 9 6 / k u o r i m o Äitiysja isyysvapaat jäävät historiaan. Jatkossa molemmilla vanhemmilla on käytössä 160 vanhempainrahapäivää. P kesälomassa on se, että voi kotimaassa tutustua rauhassa vieraampiinkin paikkakuntiin vuoden kauneimpaan aikaan. Silloin kun aurinko paistaa ja ihmiset ovat hyväntuulisia. Ulkopuolisena sitä ajattelee, että tällaista se elämä täällä on ympäri vuoden, vaikka hyvin tietää, ettei se niin ole. Kun viimeiset kesäturistit lähtevät ja koulut alkavat, niin jäljellä on vain kesäfestivaalien viimeisten roskien siivoaminen ja räntäsateen odottelu. Mutta ne ihmiset, joihin kesälomalla törmäsi, ne jäävät kyllä mieleen. lomallani aikaa enemmänkin Oulussa, joka näin kesäaikaan on upea kaupunki. Mutta väki on sitäkin kummallisempaa. Olen jo vuosia pysäköinyt autoni kauppojen pihoissa riittävän kauaksi kauppojen ovista välttääkseni sen, että joku pysäköisi autonsa kuskin oveeni kiinni. Näin olen päässyt raihnaisen kroppani kanssa autosta pois ja takaisin sisään. Vaan en Oulussa. Kahtena peräkkäisenä päivänä palatessani kaupasta autolle sain havaita jonkun pysäköineen kulkupelinsä noin 15 sentin päähän omastani ja tietenkin sille kuskin puolelle. Kolmantena päivänä en edes ehtinyt autosta ulos, kun Raksilan Prismaan kiirehtivä perheenäiti sujautti Passatinsa aivan kuskin puolen kylkeeni kiinni. Niin lähelle, että pystyin kuulemattakin ymmärtämään repsikan paikalla istuneen piltin ihmettelyn tilanteessa: ”Äiti, mie en mahdu täältä ulos”. Äiti ei tästä häkeltynyt, vaan opasti minulle ilkikurisesti hymyilevän jälkikasvunsa kiipeämään keskikonsolin yli kohti vapautta. Periksiantamattomana ihmisenä suuntasin seuraavana päivänä ulos keskustasta aina Kaakkuriin asti välttääkseni viereen tunkevat paikalliset. Citymarketin pihassa ajoin autoni valtavan parkkipaikan kaukaisimpaan nurkkaan ja retuutin vielä ostoskärryt lojumaan viereiseen parkkiruutuun suojaksi. Hoidettuani asiani palasin autolleni varttituntia myöhemmin. Kärryt ja niissä ollut polettini olivat hävinneet kuin tuhka tuuleen, mutta auto oli pysäköity viereeni. Niin lähelle, että autojen väliin eivät olisi mahtuneet edes UPM:n kanssa uudesta työehtosopimuksesta tehdyt yhteiset tulkinnat. tappioni ja totesin, että tämä taistelu oli nyt tässä. Seuraavalla kerralla tulisin junalla. Ja tämän lupauksen pidin. Viikkoa myöhemmin istuin kello 5.03 lähtevässä typötyhjässä junanvaunussa kohti Oulua. Tai niin luulin. Juuri ennen junan lähtöä vaunuun porhalsi kaveri, joka kysyi toteavaan sävyyn, että ”tässä on varmaan tilaa” ja sijoitti itsensä aivan kylkeeni kiinni. En vaivautunut edes kysymään, mistä kaveri oli kotoisin. Tiesin sen jo muutenkin… • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Aikanaan meidänkin sohvalla kiipeili porukkaa oikein urakalla. Nyt, kun lapset on jo maailmalla, parasta on se, jos joskus pääsee sohvalle Turren paikalle. Silloin rouva rapsuttaa niskasta ja sanoo, että hyvä poika. »Autojen väliin eivät olisi mahtuneet edes UPM:n kanssa tessistä tehdyt yhteiset tulkinnat.» Juha Koivisto Paperiliiton lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 15.8.2022 10.57.58 15.8.2022 10.57.58
• 10?PaPeriliit to?06 / 2022 10?PaPeriliit to?06 / 2022 teksti ? Mari Schildt ?kuvat? Jukka Koskinen Kuin omia lapsia Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 10.8.2022 13.20.31 10.8.2022 13.20.31
• PaPeriliit to?06 / 2022?11 Heli Mustamaa ja Jukka Parkkinen ovat tukivanhempia kuudelle lapselle. Joka toinen viikonloppu talo täyttyy varhaisteinien ja teinien iloisesta pyörityksestä. Kuin omia lapsia Taikaa ja Neoa naurattaa, kun Aamu lennättää heitä pomppimalla. Jukka, Pihla, Jenna ja Heli seuraavat viereltä. Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 10.8.2022 13.20.32 10.8.2022 13.20.32
• »tuttavani sanoi, että jos et sinä, niin kuka sitten.» 12?PaPeriliit to?06 / 2022 K omat pojat muuttivat kotoa, Heli Mustamaa tunsi olonsa jotenkin tyhjäksi. Syli oli tyhjä, mutta talo vasta olikin: noin 300 neliötä omakoti taloa Haminan keskustassa suorastaan huusi hiljaisuutta. Elämä etenee kummallisesti ikään kuin väärään suuntaan. Lapset ovat pieniä juuri silloin, kun kaikkea tuntuu olevan liian vähän: aikaa, rahaa, tilaa, jaksamista. – Juuri, kun olisi tarjota lapsille parempaa puitetta, he ovatkin aikuisia, Heli huokaa. Hänen tuttavansa ehdotti, että jospa hän ryhtyisi tukiperhetoimintaan. Tukiperheistä on kaikkialla Suomessa jatkuva pula. – Ajattelin, että enhän minä sellaiseksi voi alkaa. Minulla oli sellainen käsitys, että pitäisi olla joku täydellinen vanhempi, mutta omienkin lasteni kanssa oli ollut ongelmia. Tuttavani vain sanoi, että jos et sinä, niin kuka sitten? Menin kurssille ja huomasin, että ei tässä taida kukaan olla aivan täydellinen. Ja mitä ei osaa, matkan varrella oppii lisää, hän sanoo. Tukiperhetoiminta alkoi Suomessa 1970-luvulla. Ajatuksena oli, että tavallisessa perheessä vietetty aika tekisi hyvää lapsille, joiden arki oli tavalla tai toisella haasteellista. Nykyisin ajatellaan, että tavallinen perhe voi olla muutakin kuin perinteinen ydinperhe: yksinasuva aikuinen, lapseton pariskunta, varamummola, yksinhuoltaja-, maahanmuuttajatai sateenkaariperhe. Pääasia on, että on resursseja ja halua tarjota huolenpitoa, välittämistä sekä turvaa lapsille ja nuorille. Heli hymyilee, että oli aina toivonut tyttölasta. Omaa ei tul lut, mutta 13 vuotta sitten hänen eteisessään tapitti kolme pellavapäistä lainalasta, sisarusparvi. – Kolme adhd-tyttöä kerralla! Minä en kyllä huomannut koskaan, että heillä jotain keskittymishäiriötä olisi ollut, vaan pidin sitä ihan normaalina, kun omassakin suvussa on sellaista ollut. Tosin koira oli aina viikonlopun jälkeen aivan loppu, kun tyttökolmikko lähti. Se ei meinannut jaksaa edes ulos pissalle, Heli nauraa. Toki sattui ja tapahtui. Ensimmäisellä kerralla pienin poltti kätensä kiukaassa, toisella kerralla toiseksi vanhin otti kissan syliin, mutta kissa oli eri mieltä. Kolmannella kerralla vanhin juoksi teatterireissulla vessaan niin, että kaatui polvet ruvelle. – Mietin, jos äiti enää lapsiaan minulle antaakaan, kun aina tulee jotain! Mutta vieläkin he tässä ovat. Vanhin heistä on jo 22-vuotias, ja käy vieläkin. Nehän ovat kuin omia, Heli hymyilee. ja puoli vuotta sitten Helin elämä mullistui, kun hän otti ja rakastui. Naisten valtaamaan taloon tuli isännäksi lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö-, kylmä-, automaatioja tietoliikenneasentaja Jukka Parkkinen. – Ensimmäiseltä koulutukseltani olen kirvesmies, Jukka täydentää. Hän ei haasteita pelännyt. Jukka sanoo, että väkertämistä riittää kolmikerroksisessa talossa, jossa melkein kaikille lapsille on oma huone. Uusimmalle tulokkaalle, 10-vuotiaalle pojalle, on tehty oma, verhoin eristetty pesänsä. Jo pelkästään telkkareita on kuusi, eikä nuoriso tule toimeen ilman tietoliikennettä. – Vissiin yksitoista lasta on ollut parhaimmillaan nyt tässä, kun on ollut yhdeksän tukilasta ja pari kaveria lisäksi. Ja Helin Maistuuko? Neo, Pihla, Jenna ja Aamu välipalalla. Huikopalaa perheelle. Viikonloppuisin Heli on pääkokkina. 10-vuotias lapsenlapsi Vilmakin on menossa mukana. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita on riittänyt, Jukka hymyilee. Nykyisin talossa vilistää joka toinen viikonloppu kuusi tukilasta, joista 14-vuotias Pihla asuu sijoituslapsena perheessä toistaiseksi. Joskus poikkeuksellisesti tukiperhetoiminta voi edeltää sijaisvanhemmaksi ryhtymistä, jos se katsotaan oikeaksi ratkaisuksi lapsen tilanteeseen. Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 10.8.2022 13.20.33 10.8.2022 13.20.33
• PaPeriliit to?06 / 2022?13 – Minulla oli äidin kanssa vaikeaa, ja Heli tuli siihen auttamaan. Yllättävän hyvin meillä menee. Onhan tämä kuin työleiri, mutta onneksi tulee korvauksia, Pihla hymyilee. Jukka kertoo, että ylimääräisistä töistä on perheessä mahdollista ansaita pientä palkkaa. Ja kun on sen aika, yhteistä mukavaa tekemistä on esimerkiksi television katsominen. – Helin kanssa katsomme Pieni talo preerialla -tv-sarjaa. Kun oltiin kipeänä, katsottiin Jukankin kanssa yksi sarja kokonaan, Pihla kertoo. Yleinen malli on, että lapsi viettää tukiperheessä viikonlopun kuukaudesta ja osan lomistaan. Helin ja Jukan luo tukilapset tulevat joka toinen viikonloppu sekä lomilla. Tyypillinen tukiperheviikonloppu alkaa Pihlan mukaan sillä, että Heli tulee töistä ja kyselee ruuan perään. Tässä talossa kokinvirkaa hoitaa arkisin Jukka. – Kun on syöty, ekana päivänä ei tehdä hirveästi mitään. Lauantaina saatetaan lähteä kanootilla jonnekin, suppailemaan tai uidaan, rullaluistellaan tai pyöräillään. Ihan kaikkea. Se on mukavaa. Olen tuntenut muut lapset niin pitkään, että he tuntuvat sisaruksilta, Pihla juttelee. Jääkiekkoa katsotaan yhdessä. Katsomo on suuri ja äänekäs. – Ja vaarallinen! Kaikki muut ovat sohvalla, mutta Heli on yksin nojatuolissa. Sekin meinaa kaatua, kun Helin käsittely on liian rajua, Pihla nauraa. – Minun pitäisi katsoa yksin, kun huiskin niin paljon. Ettei kukaan saisi osumaa, Heli myöntää. Entä mitä perheessä tehdään, kun tukilapset ovat omissa kodeissaan? – Silloin voidaan kutsua vaikka omia kavereita, Heli sanoo. – Ja vedetään karaokea, Jukka komppaa. Matkalla merelle. Suppailu on tukiperhesisarusten yhteinen juttu. Neo polskii menemään pihan uima-altaalla. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 10.8.2022 13.20.33 10.8.2022 13.20.33
• 14?PaPeriliit to?06 / 2022 ja -perhetoiminta on kuntien rahoittamaa toimintaa. Kunnat voivat pyörittää toimintaa itse, tai ostaa sitä järjestöiltä, yhdistyksiltä tai yrityksiltä. Tukiperheille maksetaan palkkio ja kulukorvausta, ja heillä on tukenaan sosiaalityön ammattilaisia. Joillain paikkakunnilla tukiperheille järjestetään myös yhteistä vapaa-ajan toimintaa. Lainsäädännössä ei ole määräyksiä rahallisen tuen määrästä, ja summat vaihtelevat alueittain, jopa kunnittain. Tällä hetkellä tukiperheille maksetaan yleisesti yli tai alle 50 euron palkkio lapselta per vuorokausi. Esimerkiksi Porissa yhdestä tukiperheviikonlopusta maksetaan palkkiota ja korvausta yhteensä 160 euroa lapselta. Erityishoitotilanteessa palkkio on usein noin kolmanneksen suurempi. – Aluksi luulin, että kaupunki kustantaa vain ruokarahan. Mutta ei, kyllä tästä palkkaakin maksetaan. Mutta minä tekisin tätä, vaikka olisin miljonääri, on tämä sen verran mukavaa, Heli miettii. Korvauksetkin ovat tällä hetkellä perheelle erittäin tarpeen, sillä Jukka odottaa eläkepäätöstä epäonnistuneen jalkaleikkauksen jäljiltä. Heli sanoo, että tukivanhempana on ollut helppo olla, koska lapset ovat olleet niin hyvin kasvatettuja. Hän korostaa, että heidän tukilapsillaan on aivan upeat vanhemmat, jotka tekevät parhaansa. – Olen huomannut, että herkästi tuomitaan huonoksi vanhemmaksi, jos lapsella on tukivanhemmat. Mutta kaikilla vain ei ole isovanhempia, ei välttämättä isää tavoitettavissa tai hengissä. En olisi itsekään omien lasteni kanssa pärjännyt, jos isovanhemmat ja tutut eivät olisi heitä koskaan hoitaneet, Heli sanoo. Aluksi riippukeinu heitti Jukan permantoon, mutta nyt loikoilu jo sujuu. Taika virittelee säveliä. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 10.8.2022 13.20.34 10.8.2022 13.20.34
• »parasta tukiperhetoiminnassa on auttaminen.» PaPeriliit to?06 / 2022?15 voi toimia myös itsenäistyvän nuoren tukena asumisen harjoittelussa, koulutuspolulla ja työllistymisessä. Jukka hymyilee, että parasta tukiperhetoiminnassa on auttaminen. – Pystyy antamaan toiselle opastusta, kannustusta ja ystävyyttä, hän sanoo. Helin, Jukan ja Pihlan kodissa vietetään siivouspäivää. Heli tuumii, että taitaa olla vielä työrytmi päällä, kun seitsemältä viimeistään on noustu ylös. – Tuo on sellainen sähköjänis: ei se pysähdy, Jukka hymyilee. – Kyllähän minä tässä yhtenä päivänä riippumatossa makoilin, Heli puolustaa. – Puoli tuntia, Jukka kuittaa. Heli on kesälomalla työstään Kotkamillsiltä. Hän kertoo, että tuli vanhana työntekijänä Summan tehtaalta. Palkkalaskelmassa lukee huoltoasentaja. – Eli tärähtänyt mittaaja, hän hihittää. – Eikun värähtelymittaaja, Jukka oikaisee. Heli sanoo, että tukiperheenä olemisen hieno puoli on se, että elämä on usein aivan älyttömän hauskaa. – Eilenkin lähdimme Pihlan kanssa mattoja pesemään, ja se oli kivaa! Tai käymme kaupassa, törppöillään ja unohdellaan. – Jukka ei aina ole niin innoissaan meidän keksinnöistämme. Ostettiin riippumattoteline, joka heitti Jukan maahan, Pihla virnistää. Tukilasten murrosiän kuohut ovat talossa tukevasti läsnä. Heli ja Jukka suhtautuvat asiaan rauhallisesti. – Mitä vähemmän rakkautta ansaitsee, sitä enemmän sitä tarvitsee. Se on luonnollinen polku, että pitää irrottautua vanhemmista. Olisi huolestuttavaa, jos ei yhtään olisi teinikapinaa. Se on luottamuksen osoitus, kun lapsi uskaltaa uhmata, Heli miettii. Hän korostaa, että oikea kiintymys kantaa tukilasten kanssa. Kiintymys voi jonkun mielestä tuntua myös pelottavalta, koska kolikon toinen puoli on menetys. – Ei minulla olisi koiraa tai kissaakaan, jos pelkäisin kiintymistä. Tiedän, että niistäkin pitää joskus luopua, mutta elämä on luopumista, siihen on hyvä opetella. En enää pelkää sydänsuruja, koska olen jo käynyt läpi menettämisiä, kovemman kautta. Epätäydellisyys voikin olla voimavara, niin Heli sen on ajatellut. Hänellä itsellään ei ollut täydellistä lapsuutta, vaan paremminkin rikkonainen. Hänen äitinsä työskenteli merimiehenä laivalla, ja Heli asui jo 12-vuotiaana yksin. Edes oma vanhemmuus ei ollut sileää tietä. Heli miettii, että kenties siksi hänellä riittää ymmärtämystä monenlaisille lapsille. – Kun osaisi sanoa heistä jokaiselle, että olet ihan täydellinen, vikoinesikin, ja että riität sellaisena, kuin olet, hän miettii ja jatkaa: – Suhtaudun kunnioituksella jokaiseen ihmiseen. Se pisin läksy on kuitenkin ollut, että oppii kunnioittamaan myös itseä. Teoriassa se on helppoa, mutta ei käytännössä. Kaikille muille oli helppo antaa anteeksi, mutta jossain vaiheessa oivalsin, että omalle itsellekin pitää osata olla kunnioittava ja anteeksiantava. Ensin piti kyllä elää aika vanhaksi. Lähteitä: THL, Johanna Moilanen: Tutkimus lastensuojelun tukihenkilö toiminnan muutoksista. Relationaalinen nä kö kulma. Jyväskylän yliopisto, 2015. Tukihenkilöllä voi olla monenlaisia rooleja: hän voi auttaa ihmissuhteissa, opastaa arjessa tai auttaa lasta löytämään omia vahvuuksiaan. Tukihenkilö voi esimerkiksi kuunnella huolet ja murheet, kannustaa harrastuksiin, tukea koulunkäyntiä, olla le aseurana, toimia ”isosiskona tai -veljenä”, viedä luontoretkelle tai jääkiekko-otteluun tai muuta vastaavaa. Tukihenkilö Tukiperhesisarusten kesken keksitään aina jotain kivaa. Taika ja Aamu suppailevat sujuvasti. Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 10.8.2022 13.20.34 10.8.2022 13.20.34
• 16?PaPeriliit to?06 / 2022 K un Esko Mikkonen jäi viimeisestä yövuorosta kesälomalle, auton mittari näytti yhtä astetta pakkasta. Oli toukokuun alku, ja työpaikka on Kemissä. – Ei se aivan kesältä tuntunut, mutta kyllä se siitä iloksi muuttui, sanoo Mikkonen. Häntä ei haitannut, että auringonotto jäi lomalla vähille. Tärkeintä oli, ettei töihin tarvinnut mennä ja pääsi pidemmäksi aikaa päivärytmiin. – Siinä pääsi kunnolla lepäämään ja ehti tehdä kaikenlaisia korjaushommia kotona. Ulkoilukelit olivat hyvät, hän sanoo. Uusissa työnantajakohtaisissa työehtosopimuksissa on noudatettava vuosilomalain mukaisia kesäja talvilomajaksoja. Keskeytymätöntä kolmivuorotyötä (tam 37) tekeville se tarkoittaa, että heidän kesälomansa piteni tänä vuonna selvästi. Kesäloman pituus on aiemmin ollut 24–26 päivää. Nyt se on 34–36 päivää. Uutta on myös yhtäjaksoinen 8–10 päivän talviloma. UPM:n työntekijöille tosin alkuvuoden lakko vaikuttaa sen verran, että ensi vuoden talviloma jää väliin. Metsä Fibren tehtaalla kuitusalissa työskentelevä Esko Mikkonen toteaa, että kesäloman pidennyksellä oli hyvin suuri merkitys. – Olen ollut noin 25 vuotta tehtaassa töissä, ja ensimmäistä kertaa kesäloma tuntui lomalta, hän sanoo. Töihin palatessa merkittävää eroa vireydessä ei silti huomannut. Mikkonen toteaa, että 51-vuotiaana edes viiden viikon jakso ei enää riitä väsymyksen poistamiseen. – Olen tehnyt niin kauan vuorotyötä, että vaatisi varmaan vuoden, että oikeasti virkistyisi. On se kuitenkin eteenpäin, että saa olla pitempään normaalirytmissä, hän sanoo. Uusien tessien myötä kesälomakausi piteni toukokuun alusta syyskuun loppuun. Niinpä ensimmäisessä lomaryhmässä ollut Mikkonen ei tänä kesänä päässyt viemään lapsia yhteisille reissuille. – Onneksi minulla oli tallella viisi lomapäivää. Se vähän helpotti ennen juhannusta, sai olla kesälläkin pois töistä sanoo Mikkonen. Ensi vuonna hänen lomansa osunee kesäisempään aikaan. Mikkosen työpaikalla on puhuttu, että toukokuun lomaryhmästä ei tulisi hyppäystä syyskuuhun tai päinvastoin. – Lomaryhmien kiertäminen on vielä keskustelutasolla. Pohjana keskustelussa on, että lomaryhmä joka lomailee tänä vuonna toukokuussa, hyppäisi yhden lomaryhmän yli eli seuraavana vuonna loma olisi heinäkuussa, kertoo pääluottamusmies Juha Kenttä. Matti Sairanen vastaa puhelimeen elokuisena päivänä autossaan Lappeenrannan ja Helsingin välillä. Kesäloma lähestyy puoltaväliä. Tarkoitus on tehdä avovaimon kanssa 3–6 päivän reissu ilman tarkkoja ennakkosuunnitelmia. – Ajamme tänään Naantaliin tuttavien luokse. Mahdollisesti menemme huomenna Vaasasta laivalla Ruotsin puolelle. Teemme, miltä tuntuu, Sairanen kertoo. Uumajasta matka voi jatkua mihin suuntaan hyvänsä. Yöpymisen katsotaan joku hotelli tai mökki. Sairanen ajatteli loman alkaessa, ettei suunnittele liikoja, vaan menee, minne nokka näyttää. Tähän saakka hän on tehnyt metsätöitä, vähän remonttia ja ihan vain ollut kaikessa rauhassa. – Aamulla aina mietin, mitä tänään tekisi, ei sitä ihan laakereilla kuitenkaan viitsi levätä, hän sanoo. Loma tulee aina tarpeeseen, mutta Sairanen ei tunnu odottaneen sitä aamukamman piikkejä katkoen. Syy on selvä. – Kun meillä alkoi tämä 12-tuntinen työaikamuoto, aloin jaksamaan. Tämä on ylivoimaisesti paras, vaikka ottaisi huomioon päivätyöt ja kaikki. En vaihtaisi tätä mihinkään muuhun, hän sanoo. Kaukopäässä työskentelevä Sairanen on ollut Stora Ensolla aiemmin toistakymmentä vuotta toimistotehtävissä. Vuonna 2005 hän rupesi paperimieheksi ja pitää työstään. Lyhyen kierron aikaan jaksaminen oli kuitenkin koetuksella ja hän rupesi jo kyselemään päivätöitä. Sitten 12-tuntinen pelasti tilanteen. – Tämä on ihan huippujuttu. Aina puhutaan työssä jaksamisesta ja työhyvinvoinnista. Tällä ratkeaa paljon, ei siihen tarvita vippaskonsteja, Sairanen sanoo. Kesäloman pidennys maistuu totta kai hyvältä. Sairanen mietiskelee, että entisellä systeemillä hänen kesälomansa alkaisi jo kääntyä loppusuoralle. Aiemmin lomailleet työkaveritkin ovat kertoneet, että viisi viikkoa tuntuu tosissaan lomalta. – Kyllä tämä on tarpeeseen. Kun ei tarvitse työasioita miettiä. pääsevät aivotkin lepäämään, ei pelkästään kroppa, Sairanen sanoo. ? Kunnon loma Työaikamuotoa 37 tekevien kesäloma piteni tänä vuonna reilusti. Työntekijöille vaikutus on ollut merkittävä. »Ensimmäistä kertaa kesäloma tuntui lomalta.» teksti ? Reima Kangas ?kuva? Nina Susi Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 15.8.2022 13.08.52 15.8.2022 13.08.52
• PaPeriliit to?06 / 2022?17 Esko Mikkonen piti kesälomansa toukokuussa. Ajankohta ei ollut ihanteellinen, mutta pitkä kesäloma tuntui silti ruhtinaalliselta, ja helteistäkin on päässyt osalliseksi vapailla. Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 15.8.2022 13.08.53 15.8.2022 13.08.53
• 18 / H . Vastaus on lyhyt, kun Heinolan Stora Enson pääluottamusmieheltä Petri Kianderilta kysyy, miten työpaikalla on varauduttu lähivuosien eläköitymisiin. Ilmiö on tuttu muiltakin työpaikoilta. Lähivuosina moni ammattiosaaja on jäämässä eläkkeelle ja vie mukanaan vuosikymmenten aikana hankittua syväosaamista. Kianderin mukaan asiasta on oltu tehtaalla huolissaan ja siitä on puhuttu vaikka kuinka kauan sekä työntekijäettä työnantajapiireissä. Mutta… – Koko ajan on säästöohjelma päällä ja porukka vain vähenee. Lähtijöitä kyllä paikataan, mutta viime tingassa. Se ei riitä, sillä prosessihomma vaatii monen vuoden oppimisen. Samoilla linjoilla on Joutsenon Metsä Fibren pääluottamusmies Jari Teppana. – Oma mielipiteeni on se, että uusia työntekijöitä rekrytoidaan liian myöhään. Heitä pitäisi ottaa oppisopimuskoulutukseen viisi vuotta ennen todellista tarvetta. Työnantaja ei ymmärrä, että moniosaajamalli vaatii usean vuoden perehdyttämisen ja että hiljainen tieto karttuu vasta vuosien myötä. Paperiliiton tilastot kertovat, että 60 vuotta täyttäneitä jäseniä on yhteensä 2014. Se tarkoittaa, että noin joka kuudes jäsen on lähivuosina jäämässä eläkkeelle. Suurin ikäryhmä on 55–59-vuotiaat; heitä on yhteensä 2233. Odotettavissa on siis nykyistäkin isompi eläköitymisaalto. – Meillä tapahtuu poistumaa hiljalleen koko ajan. 5–7 vuoden sisällä on kuitenkin odotettavissa isompi rysäys, sillä moni työntekijämme on syntynyt 60-luvulla, Kiander kertoo. Tällä hetkellä alin eläkeikä, 64, on 1958 syntyneillä. Yli kaksi kolmannesta tänä vuonna 64 täyttävistä on kuitenkin jo eläkkeellä, sillä työntekijöitä jää osittain varhennetulle eläkkeelle, työkyvyttömyyseläkkeelle, työeläkeputkeen ja työuraeläkkeelle. Teppana laskeskelee, että heiltä jää tänä vuonna 7–8 työntekijää eläkkeelle, suurin osa putkeen. – Se on iso määrä, sillä työntekijöitä meillä on vajaa 120. Tehtailla on toki myös tilanteita, joissa eläkkeelle jääneitä on pyydetty takaisin töihin, koska he ovat olleet tietyn tehtävän syväosaajia. Enson Heinolan voimalaitoksella työskentelevä Esa Marttila, 62, on yksi niistä työntekijöistä, joiden eläkepäivät Osaajapula uhkaa Osaajapula uhkaa Lähivuosina eläkkeelle jää iso joukko ammattilaisia. Samalla menetetään syväosaamista, joka karttuu vasta vuosien myötä. Tiina Suomalainen Lauri Rotko Paperi_18-19.indd 18 Paperi_18-19.indd 18 16.8.2022 11.32.22 16.8.2022 11.32.22
• / 19 Osaajapula uhkaa »uusia työntekijöitä rekrytoidaan liian myöhään.» ? Voimalaitoksella työskentelevä Esa Marttila on tehnyt 44 vuoden työuran tehtaassa. Hän jää eläkeputkeen syyskuussa. Pertti Kuru toivoo pääsevänsä eläkkeelle ensi helmikuussa. ? Esa Marttila ja Pertti Kuru eivät pidä itseään korvaamattomina. He kuitenkin toivovat, että uusia työntekijöitä ruvetaan kouluttamaan ajoissa. koittavat aivan kohta. Marttila jää työeläkeputkeen syyskuun lopussa. Pitkän, 44 vuoden työuran, tehtaalla tehnyt Marttila olisi halunnut jäädä pois töistä jo vuosi sitten kesällä. Lipeälaitoksella työskentelevä Pertti Kuru, 62, toivoo myös pääsevänsä eläkkeelle pian eli helmikuun alusta. Hänen ensimmäinen työuraeläkehakemuksensa ei kuitenkaan mennyt läpi. Jos toistakaan hakemusta ei hyväksytä, merkitsee se puolentoista vuoden lisäystä työssäoloaikaan. Marttila ja Kuru eivät murehdi sitä, miten työpaikalla pärjätään ilman heitä. – Varmasti pärjätään. En pidä itseäni korvaamattomana. Korvaamattomat miehet ovat kaikki hautausmaalla, Kuru toteaa. Heitä kuitenkin huolestuttaa sama asia kuin Kianderia, syvä osaamisen katoaminen. – Automatiikan lisääntyessä voidaan joissain tapauksissa selvitä vähemmällä työntekijämäärällä, ja perustaidotkin saattavat riittää, jos kaikki menee hyvin. Haasteita tulee häiriötilanteissa, kun vaadittaisiin vahvaa osaamista. Pelkkä työntekijöiden määrä ei siis riitä vaan tarvitaan myös laatua, Kiander summaa. vallitsee työntekijäpula melkein alalla kuin alalla, ja osaajista kilpaillaan. Oppisopimuskoulutus on ainakin isompien työpaikkoja ykkösväylä uusien työntekijöiden rekrytoimiseen. Stora Enson Heinolan tehtaalla käynnistyi juuri oppisopimuskoulutusryhmä, mutta se jäi aiottua pienemmäksi. Ryhmässä aloitti neljä opiskelijaa. Kianderin mukaan koulutuksen kriteerit olivat liian korkeat. Koulutukseen haettiin valmiita sähköja metallimiehiä, jotka koulutetaan prosessiin. – Heille on kysyntää muutenkin, joten oppisopimuskoulutus etenkään määräaikaisissa työsuhteissa ei kauheasti kiinnosta. Mielestäni parempi olisi ollut kunnossapitäjän oppisopimuskoulutus. Sen päälle sitten opiskeltaisiin prosessityöt tehtaan oman työnopastusmallin mukaisesti. Kiander miettii, että tällaisella mallilla löytyisi varmasti tulevaisuuden tekijöitä tehtaalle. Paperi_18-19.indd 19 Paperi_18-19.indd 19 16.8.2022 11.32.23 16.8.2022 11.32.23
• 20?PaPeriliit to?06 / 2022 teksti ?Reima Kangas?kuva?Johannes Wiehn Kymiyhtiön vanhasta hevostallista Kouvolassa on tullut paikka, jossa juttu ja lastu lentää. Siellä kokoontuu erilaisten kädentaitojen äärelle Kymin Nikkarit ry. Yhdistys on avoin kaikille, mutta suuri osa toimijoista on paperiliittolaisia. Reijo Kytömäki käy puutyöpajalla yleensä viikoittain, joskus neljäkin kertaa viikossa, kun tekeillä on sopivia töitä. – Itse tekeminen kiinnostaa, ja täällä saa hyvin vapaaaikaa kulumaan. Täällä on yleensä sen verran porukkaa, että tulee läpätettyä maailman asioita ja parannettua maailmaa. Joskus menee läpätykseksi koko päivä, hän sanoo. Kytömäki aloitti puutyöt jo vuonna 1975 Voikkaan tehtaan nikkarikerhossa, jonka toimintaa yhdistys tavallaan jatkaa. Muutaman vuoden taukoa lukuun ottamatta hän on harrastanut koko ajan. – Ovia on varmaan tullut tehtyä 80, ikkunoita kymmeniä ja pokia jo sadoissa. Pääasiassa omaan käyttöön, isäukolle ja velimiehelle, jotain myös tutuille, hän sanoo. 70-luvulla hän teki lähinnä ulko-ovet, mutta nykyisin myös väliovet. Kun itse tekee, voi säästää rahaa, mutta on sellaisiakin töitä, jotka saa kaupasta halvemmalla. – Mutta ei kaikkea pidä ajatella, että pitäisi saada halvempaa. Tämä on mukavaa ja kun tekee itse, saa mieleisen, Kytömäki sanoo. Viimeksi hän teki kymmenen jakkaraa. Niitä tulee annettua tutuille, kun ei itse kaikkia tarvitse. Puutyöpaja on auki neljänä päivänä viikossa kahdeksan tuntia päivässä. Jäsenet voivat askarrella siellä omaehtoisesti, mutta paikalla on aina ohjaaja. Tämä on jo turvallisuuskysymys. 240 neliömetrin pajassa on paljon järeitä koneita. Vapaaehtoisia ohjaajia on peräti 14, mikä varmistaa, että aukioloajoista ei tarvitse tinkiä eikä ohjaajien tarvitse tehdä kohtuutonta määrää vuoroja. Kytömäki on myös yksi ohjaajista. Puutöiden parissa porukka on jakautunut aika lailla kahtia. Osa käy tekemässä oven, penkin tai jonkun muun projektin eikä heitä sitten näy vähään aikaan. Useimmat käyvät melko säännöllisesti. Heille puutyöpaja on tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Puutöitä ja puhetta Kymin Nikkarit vaalivat kädentaitoja ja kulttuuria. »Tämä on mukavaa, ja Kun itse tekee, saa mieleisen.» m i n u n p o r u k k a n i Suurin osa kävijöistä on eläkeläisiä ja entisiä tehtaiden työntekijöitä. Muutamia Kytömäen vanhoja työkavereita Voikkaan tehtaaltakin on mukana. – Mutta enämpi on Kuusaan tehtaan puolelta, hän sanoo. Nikkareilla on takanaan pitkä historia. Kymiyhtiön ammatPaperi_20-21a-.indd 20 Paperi_20-21a-.indd 20 19.8.2022 8.53.22 19.8.2022 8.53.22
• PaPeriliit to?06 / 2022?21 Raimo Mäkinen (vas.), Reijo Kytömäki, Juhani Haapala ja Pekka Pöysä esittelevät kunnostettavana olevaa penkkiä, joka on sahattu irti Helsingin Olympia stadionin katsomosta. tikoulun puutyöluokassa alettiin pitää askarteluiltoja vuonna 1948. Samaan aikaan alkoivat askarteluillat myös Voikkaalla. Kutomotoimintaa on ollut yhtiön piirissä 1930 luvulta lähtien. 2000-luvun alkupuolella metsäyhtiöt halusivat eroon ”ylimääräisestä” harrastetoiminnasta. Kun UPM vielä sulki Voikkaan paperitehtaan vuonna 2006, yhtiön Nikkarikerhokin lopetettiin seuraavana keväänä. Kymin Nikkarit ry perustettiin vuonna 2009 jatkamaan toimintaa. Kytömäki oli yksi reilusta neljästäkymmenestä ihmisestä perustavassa kokouksessa. – Minulla oli mielenkiintoa tällaiseen hommaan, että sai jotain näprätä, hän sanoo. Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiö on ollut alusta asti tukemassa yhdistystä. UPM Kymiltä saatiin käyttöön Tallinmonttu-rakennus, joka kunnostettiin pääosin talkoilla. Myöhemmin omistusta varten on perustettu kiinteistöyhtiö. Nikkareiden jaostoihin kuuluu puutyön lisäksi, kutomo, neulonta ja kudonta, nukkekerho sekä kulttuuri. Kulttuurijaos järjestää retkiä esimerkiksi teatteriin, konsertteihin ja kädentaitoon liittyville messuille. Uusia jäseniä yhdistykseen tulee mm. kurssien kautta. Syksyllä puutyöpajassa alkaa esimerkiksi sähkökitaran valmistuskurssi. Kymin Nikkareiden syyskausi kausi alkaa 3.9. Reijo Kytömäellä täyttyy kohta 50 vuotta nikkarointia, mutta puutyöt ja maailman parantaminen kiinnostaa yhä. – Tämä on hyvä homma. Sanotaan, että kuitenkin lähentelee ykkösijaa tai kakksosijaa, sanoo Kytömäki.?• Paperi_20-21a-.indd 21 Paperi_20-21a-.indd 21 19.8.2022 8.53.23 19.8.2022 8.53.23
• 22?PaPeriliit to?06 / 2022 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Olen ollut talossa 20 vuotta. Aloitin alakerran varastohommissa, ja siirryin yläkertaan mallikirjan tekijäksi aluksi äitiysloman sijaiseksi. Nyt olen ollut näissä töissä runsaat viisi vuotta. Jäin tänne, koska selkäni ei enää tahtonut kestää varastotyötä. Mallikirjan tekeminen alkaa siitä, että haetaan tapettirullat varastosta ja lajitel­ laan kärryihin siten, että ne on helppo leimata. Leima tulee tapetin nurjalle puolelle, ja siitä käy ilmi tapetin numero, jonka avulla tapettia on mahdollista tilata. Lisäksi leimasta näkyvät kohdistukset, rullamitta sekä pesun­ ja valonkesto. Me näemme tiedot tapettirullan etiketistä, ja näppäilemme ne leimauskoneeseen. Koneen tukkitela painaa leimat tapettiin tasaisen välimatkan päähän toisistaan. Leimattu tapetti kastellaan, vedetään pöytään suoraksi ja jätetään painon alle usein yön yli. Tapetti on suoristettava hyvin, että mallikirjan sivusta tulee suora. Sitten tapetti leikataan sivuiksi. Yhdestä tapettirullasta tulee sivu noin 23 kirjaan. Mallikirjoja tehdään vain omista tape­ teistamme. Tuontitapettien kirjat tulevat valmiina. Mallikirjat lähtevät meiltä sisustus­ liikkeisiin, joissa asiakkaat selailevat niitä valitessaan tapettia. Mallikirjassa esitel­ lään aina yksi mallisto, ja siitä löytyvät eri kuosit ja värisävyt. Välissä on sisustus­ kuvia tapetilla sisustetuista huonetiloista. Kirja on noin 45 senttiä korkea, puolisen metriä leveä, ja sivuja on 30–50 kappa­ letta. Osa sivuista voi olla koottu lyhyem­ mistä sivuista kuten rappuset, joista joka tasanteelta näkyy tapetin eri värisävy. Kun kirjaa lähdetään kokoamaan, kaikki eri sivut ovat pitkällä pöydällä nipuissa. Me kierrämme pöytää kärryn kanssa, ja laitamme siihen sivun kerral­ laan aloittaen kirjan lopusta ja päätyen alkuun. Kirjaan tulee pahvit alle ja päälle, ja noin kolmen sentin liuskat kantaan. Väliinkin saattaa tulla tukimateriaalia. Pinkka sidotaan naulapyssyllä kiinni. Nippu siistitään vielä kaikilta neljältä sivultaan leikkurilla. Sitten se menee kansitukseen: Kannet kiinnitetään ensin naulapyssyllä, lyödään vasaralla koriste­ naulat päälle, ja päätylaput laitetaan pai­ kalleen. Siinä on aika monta työvaihetta ennen kuin kirja on valmis. Teemme kollegani Tuire Huuhtasen kanssa noin sata samanlaista kirjaa viikossa. Sisustusliikkeitä on Suomessa yllättävän monta. Yleensä kirjoja tehdään juuri sadan sarjoissa. Kirjoja on paljon erilaisia, mutta niiden määrä vaihtelee esimerkiksi sen mukaan, miten tulee uusia mallistoja. En tiedä, että Suomessa muualla tehtäisiin tapettikirjoja. Ihmiset katsovat paljon tapettimalleja netistä. Silloin he tilaavat A4­kokoisia mallipaloja, koska niistä on helpompi hahmottaa tapetin väri kuin ruudulta. Sisustusliikkeissä on nykyisin myös telinelevyjä ja pitempiäkin mallipaloja, joita ihmiset voivat lainata. Kun uusi mallisto tulee, niin yleensä siellä on aina joku tapetti, jotka katson sillä mielellä, että ai että: Tämän laitan meille seinään. Sitten kun sitä päivästä toiseen pyörittelee, niin vaikka se olisi kuinka hieno tahansa, niin mieli hiljalleen muuttuu. Viimeksi laitoin uudet tapetit pari vuotta sitten, kun tuli vastaan omaan makuuhuoneeseen sopiva malli. Siinä oli sitä jotakin. Minua viehättää tapetin hopeakiilto: Se vaihtaa väriä, kun valo osuu siihen. Se on kyllä täältä työpaikalta peräisin, että kylässäkin tulee katsotuksi tapettia. Aika usein se onkin tutun näköistä. Työssä täytyy olla tarkkana varsinkin alussa, että tapetin leimaan tulevat tiedot ovat oikein. Samalla myös katsomme, että tapetti on varmasti priimaa. Se on ehkä se eniten tarkkuutta vaativa asia. Myös se vaatii huolellisuutta, että rappusina olevat sivut eivät mene vinoon. Sen huomaa heti, jos yksikin sivu on vino. Sen tuntee käsissään, jos sivut eivät solahda kansiin nätisti. Kirjan pitää olla siisti, eikä siinä saa olla virheitä. Aika tarkkoja me olemmekin olleet: Kirjan tekeminen on käsityötä alusta loppuun asti. Koen, että olen tarkka ja huolellinen ihminen. Kun näen, että kirjasta tulee siisti, siitä minä tykkään. Tehdään kerralla kunnolla.»?• Tapettimallit kansien väliin käsityönä TeksTi?Mari Schildt?kuva?Reima Kangas Minna Salonen sitoo tapettimallit mallikirjoiksi. Siisti työnjälki tekee hänet tyytyväiseksi. »Sen huomaa heti, jos yksikin sivu on vino.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 15.8.2022 9.49.34 15.8.2022 9.49.34
• PaPeriliit to?06 / 2022 ?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Tapettimallit kansien väliin käsityönä Minna Salonen on mallikirja­ työntekijä Sanduddin tapettitehtassa Toijalassa. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 15.8.2022 9.49.35 15.8.2022 9.49.35
• 24 / 6 / H i o m o pyhäinpäivää jäi välistä, mutta taas se tulee: Paperiliiton nuorten jäsenten vuoden parhaat bileet! Nähdäänhän lauantaina ?. marraskuuta Apollo Live Clubilla Helsingissä? Juhlat starttaavat klo ??. Mukaan voivat ilmoittautua tuohon mennessä ?? täyttäneet ja korkeintaan ??-vuotiaat jäsenet. Ilmoittautuminen tapahtumaan alkaa maanantaina ??.?. kello ?.?? liiton nettisivuilla. Eli merkitse tapahtuma kalenteriin viimeistään nyt ja ilmoittaudu mukaan heti ilmoittautumisen avauduttua. Lähde Helsinkiin yksin tai yhdessä työpaikkasi tai ammattiosastosi nuorten kanssa tapaamaan tuttuja ja solmimaan uusia tuttavuuksia. Näissä bileissä ravistellaan totutut ja luutuneet ajatukset uusiksi – ja pidetään porukalla hauskaa! luotsaa ja hauskuuttaa stand up -koomikko, imitaattori ja näyttelijä Ville Myllyrinne. Uusia ulottuvuuksia ja näkökulmia tarjoaa viittomakielinen rap-artisti Marko ”Signmark” Vuoriheimo. Lisäksi pääset tapaamaan liiton henkilökuntaa. Tarjolla on myös ruokaa ja juomaa. Bileet ovat samalla etkot Apollo Live Clubin kaikelle yleisölle klo ?? avautuviin Halloween-bileisiin, jonne voit jäädä mukaan juhlimaan ilman erillistä jonotusta ja sisäänpääsymaksua. Varaudu kohtaamaan karmivia kasvoja, rujoja raajoja ja arvaamattomia asuja kanssayleisön yllä. Pyhäinpäivän juhlintaan sinun ei tarvitse pynttäytyä. Mutta saat, jos haluat! Tule, osallistu, viihdy ja näe ammattiliittosi aivan uusin silmin. • Marraskuun harmauteen on tiedossa vuoden parhaat bileet Paperiliiton 18-35-vuotiaille jäsenille. Ilmoittautuminen tapahtumaan alkaa maanantaina 19.9. Vuoden parhaat bileet 1 k y s y m y s t ä 1. Missä kaupungissa voit majoittua Valtionhotelliin? 2. Millä nimellä kutsutaan demaripuolueen eläkkeellä olevia jäseniä? 3. Kenestä kertoo henkilöhistoria Telakan senaattori? 4. Mikä on triathlonkilpailun lajijärjestys? 5. Mikä on Ukrainan pääkaupunki? 6. Mistä mihin on suunniteltu rakennettavan Suomen ensimmäinen vetyputki? 7. Mikä on maailman pisin joki? 8. Kenen musiikkialbumi on nimeltään Parempi loppu? 9. Minä vuonna Apollo 11 laskeutui kuuhun? 10. Montako voittonumeroa arvotaan Eurojackpotissa? Viime tapahtumassa vuonna ???? hämmästyttivät Rudi Rok ja mentalisti Jose Ahonen. Nyt mukana menossa ovat viittomakielinen rap-artisti Marko ”Signmark” Vuoriheimo ja koomikko Ville Myllyrinne. ikäryhmään kuuluvia paperi liittolaisia on jäsenrekisteri tietojen mukaan 2455. Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 18.8.2022 15.09.22 18.8.2022 15.09.22
• / k u o r i m o / 25 4 / H i o m o j ä s e n r e k i s t e r i t i e d o t t a a Kesätyöt ohi – ilmoita muutoksesta YHTEYSTIEDOT PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä ja matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.? , Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Kätevimmin ilmoitat muutoksista sähköisesti eAsioinnissa tai olemalla yhteydessä jäsenrekisteriin sähköpostitse jasenrekisteri@paperiliitto.? . Ilmoittamalla muutoksista tiedot jäsenyydestäsi pysyvät ajan tasalla ja viestit liitosta tavoittavat sinut varmemmin. ILMOITA AINA JÄSENREKISTERIIN… … jos olet työtön Jos jäät työttömäksi, ilmoita työsuhteen päättymisestä eAsioinnissa (Jäsentiedot ? rullaa työsuhdetietoon ja paina ”Poista”, mikäli työsuhdetieto on vielä voimassa). Työttömyyspäivärahasta ei peritä jäsenmaksua. Jos olet työttömyyspäivärahan saajana, työttömyyskassa merkitsee sinulle maksuvapautuksen jäsenmaksuista. Muussa tapauksessa ilmoita työttömyydestä 3–6 kuukauden välein eAsioinnissa, jotta jäsenyytesi pysyy voimassa. Työttömyyttä voi ilmoittaa vain takautuvasti. … aloitat tai jatkat opiskelua Jos olet varsinainen jäsen ja työskentelet opiskeluaikana, palkkatulosta on maksettava jäsenmaksu. Aina kun aloitat uuden työn, tee jäsenmaksun perinnästä uusi sopimus tai paperialan ulkopuolella työskennellessäsi maksa jäsenmaksut itse eAsioinnissa (Jäsen maksutiedot ? Jäsenmaksulaskuri). Jos et saa opiskelusi aikana palkkatuloja, ilmoita opiskelusta eAsioinnissa saadaksesi opintojen ajalle maksuvapautuksen (Jäsenmaksutiedot ? syötä palkaton jakso). Jos opiskelet paperialaa ja olet liiton oppilasjäsen, sinun ei tarvitse maksaa jäsenmaksua tai ilmoittaa maksuvapautukseen oikeuttavasta syystä. Oppilasjäsenyys on voimassa opiskeluajan. Kun siirryt alan töihin ja alat maksaa liitolle jäsenmaksua, liityt varsinaiseksi jäseneksi. Kesätyön aikana varsinaiseksi jäseneksi liityttyäsi toimit varsinaisen jäsenen ohjeen mukaisesti. … jäät perhevapaalle Jäädessäsi perhevapaalle, jonka ajalta ei makseta palkkatuloja, tee eAsioinnissa jäsenmaksuvapautusilmoitus (Jäsenmaksutiedot ? syötä palkaton jakso), jotta jäsenyytesi pysyy voimassa. … palkattomalla sairauslomalla tai varusmiespalveluksessa Vapaudut jäsenmaksuista, jos olet palkattomalla sairauslomalla tai varusmiespalveluksessa. Jos tiedät maksuvapautuksen keston, ilmoita sen alkamisja päättymisaika eAsioinnissa (Jäsenmaksutiedot ? syötä palkaton jakso). Jos et ole varma päättymisajasta, käy päivittämässä tilanteesi esimerkiksi 3 kuukauden välein ja viimeistään 6 kuukauden sisällä. … jos ryhdyt yrittäjäksi Jos aloitat yritystoiminnan, sinulla on oikeus säilyttää jäsenyys 18 kuukauden ajan. Ota yhteys jäsenrekisteriin jäsenmaksuohjeiden saamiseksi. Jäsenmaksu maksetaan työttömyysturvalain työssäoloehtoon vaaditusta vähimmäistyötulosta. Varsinaisia yritystoiminnan tuloja ei tällöin huomioida. Jäsenyyden vaihdoksesta ja siinä huomioon otettavista asioista saat tarkempia tietoja yrittäjien työttömyyskassoista, joita ovat Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa (AYT) tai Suomen yrittäjäin työttömyyskassa (SYT). … jos vaihdat alaa Jos siirryt pysyvästi pois paperiteollisuuden ammatista tai työalalta, liity oman alasi liittoon ja työttömyyskassaan viimeistään vuoden kuluttua. Kun liityt toisen liiton jäseneksi kuukauden kuluessa edellisestä liitosta erottuasi, siirryt ns. vanhana jäsenenä ja edellisen liiton jäsenyysaika ja työssäolo lasketaan hyväksesi. Pysyvää alanvaihtoa on se, jos aloitat pysyvästi tai yli vuoden kestävän määräaikaisen työsuhteen muulla alalla. Lyhyiden työsuhteiden vuoksi liittojen välillä ei ole tarpeellista tehdä vaihtoja. … muutat ulkomaille Jos työskentelet lähetettynä työntekijänä suomalaiselle työnantajalle, jäsenmaksu maksetaan normaalisti ansiotulosta. Vapautus jäsenmaksusta voidaan myöntää, jos työskentelet Euroopan Unionin tai ETA-sopimuksen piiriin kuuluvassa maassa. Maksuvapautus voi jatkua enintään vuoden. Edellytyksenä on, että työttömyysvakuutus hankitaan työskentelymaasta. Suomeen palatessasi todistat vakuutusja työskentelykaudet työskentelymaan vakuutuslaitokselta saatavalla lomakkeella. Ota tässä tilanteessa yhteys jäsenrekisteriin. ALOITATKO SYKSYLLÄ OPISKELUN? VAIHDATKO TYÖPAIKKAA? JÄÄTKÖ VANHEMPAINVAPAALLE? JOS TYÖTILANTEESI MUUTTUU TAI ALAT OPISKELLA, MUISTA ILMOITTAA ASIASTA PAPERILIITON JÄSENREKISTERIIN. Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 18.8.2022 15.09.22 18.8.2022 15.09.22
• 26?PaPeriliit to?08 / 2021 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Työttömyysturvan lisäpäivien ikäraja nousee vuosina 1963 ja 1964 syntyneillä. Lisäpäivämahdollisuus poistuu kokonaan vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneiltä. Tilalle on tulossa uusi muutosturva­ kokonaisuus 55 vuotta täyttäneille irtisanotuille. Lakimuutokset tulevat voimaan vuoden 2023 alussa. Ansiopäivärahaa maksetaan yleensä enintään 300–500 päi­ vältä. Lisäpäivillä eli ns. työttömyysputkella tarkoitetaan oikeutta ansiopäivärahaan tämän enimmäisajan jälkeen. Oikeus lisäpäiviin edellyttää vaaditun iän täyttämistä ennen enimmäisajan päättymis­ tä. Ikäraja on nykyisin 61–62 vuotta syntymävuodesta riippuen. Syntymävuosi Hallituksen Lisäpäivien ikäraja esittämä muutos muutoksen jälkeen 1957–1960 Ei muutosta 61 vuotta 1961–1962 Ei muutosta 62 vuotta 1963 ikäraja nousee 63 vuotta 1964 ikäraja nousee 64 vuotta 1965 lisäpäiväoikeus poistuu ei lisäpäiväoikeutta MUUTOSTURVAKOKONAISUUS 55 VUOTTA TÄYTTÄNEILLE Uusi muutosturvakokonaisuus 55 vuotta täyttäneille otetaan käyt­ töön vuoden 2023 alusta. Muutosturvan piiriin kuuluminen edellyt­ tää, että henkilö on irtisanottu tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä (määräaikaisuuden päättyminen ei täytä ehtoa) 1.1.2023 tai sen jälkeen, täyttänyt 55 vuotta irtisanomiseen mennessä, ollut irtisano­ miseen mennessä saman työnantajan palveluksessa vähintään 5 vuotta ja ilmoittautunut 60 päivän kuluessa irtisanomisesta työn­ Eduskunta on hyväksynyt sosiaaliturvaetuuksien ylimääräisen indeksitarkistuksen vuodelle 2022. Työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa, peruspäivärahan korotusosaa, työmarkkinatuen määrää, työmarkkinatuen korotusosaa ja lapsikorotusta. Peruspäivärahan korotus tarkoittaa käytännössä sitä, että myös työttömyyskassan maksama ansiopäivärahan määrä nousee. Ansio päiväraha koostuu peruspäivärahan määrää vastaavasta perusosasta, palkkatulojen perusteella määräytyvästä ansio­osasta sekä mahdollisista korotusosista. Lisäksi indeksitarkistus korottaa vuorottelukorvausta ja liikku­ vuusavustusta, joita työttömyyskassa myös maksaa jäsenilleen. Tarkistus korottaa etuuksia, jotka maksetaan ajalta 1.8.–31.12.2022. hakijaksi TE­toimistoon. Irtisanomisen ajankohdalla tarkoitetaan päivää, jona irtisanomis ilmoitus on annettu. Jos irtisanomisaika on pitkä, TE­toimistoon on siis ilmoittauduttava jo ennen työttömyyden alkua. Muutosturvan piiriin kuuluvilla on oikeus muutosturvarahaan, koulutukseen ja pidennettyyn työllistymisvapaaseen: • muutosturvaraha vastaa kuukauden palkkaa, • muutosturvakoulutus kestää enintään 6 kuukautta, ja arvo vastaa enintään 2 kuukauden palkkaa • työllistymisvapaa kestää 5 päivää tavallista pidempään Muutosturvaraha haetaan omasta työttömyyskassasta kolmen kuukauden kuluessa. Muutosturvaraha maksetaan työttömyys­ kassasta, vaikka jäsenyys työttömyyskassassa olisi alkanut juuri ennen irtisanomista eikä henkilö ole ollut jäsen riittävän kauan saadakseen työttömyyskassasta ansiopäivärahaa. Jos henkilö ei kuulu työttömyyskassaan, muutosturvaraha haetaan Kelasta. Muutos turvan suuruus on sama riippumatta siitä, maksaako etuu­ den työttömyyskassa vai Kela. Muutosturvaraha ei vaikuta työttömyysturvaan tai muihin etuuk­ siin lukuun ottamatta toimeentulotukea. Se ei myöskään edellytä työttömyyttä. Raha maksetaan, vaikka henkilö työllistyisi välittömäs­ ti uudelleen toiselle työnantajalle. Muutosturvakoulutuksen hankkii TE­toimisto tai ELY­keskus. Muutosturvakoulutukseen osallistuminen on vapaaehtoista ja siitä voi kieltäytyä ilman työttömyysturvan menetystä Lisätietoja löydät sivulta: tyj.fi/news/tyottomyysturvan­lisapai­ vat­poistuvat­tilalle­muutosturvamalli­55­vuotta­tayttaneille/. YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, soviteltu päiväraha, vuorotteluvapaa, liikkuvuusavustus. Jäsenten yhteydentotot: Puhelin 020 690 429, ma–to klo 09.00–12.00. Sähköinen asiointi www.paperikassa.fi –> eAsiointi –> viestit. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 HELSINKI Ylimääräinen indeksikorotus työttömyyskassan ajalta 1.8.-31.12.2022 maksamiin etuuksiin Työttömyysturvan lisäpäivät poistuvat – tilalle muutosturvamalli 55 vuotta täyttäneille irtisanotuille Paperityöväen Työttömyyskassa laskee korotuksen automaat­ tisesti eli korotusta ei tarvitse hakea erikseen. Lähtökohtaisesti työttömyyskassa ei anna indeksikorotuksen vuoksi uusia päivä­ rahapäätöksiä. Pyydettäessä työttömyyskassa voi kuitenkin antaa päätöksen päivärahan suuruudesta. Etuus Määrä ennen Määrä indeksiindeksikorotusta korotuksen jälkeen Peruspäiväraha 34,50 35,72 Lapsikorotus 1 5,41 5,61 Lapsikorotus 2 7,95 8,23 Lapsikorotus 3 tai useampi 10,25 10,61 Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 17.8.2022 12.07.56 17.8.2022 12.07.56
• PaPeriliit to?06 / 2022?27 6 / h i o m o A r j e s s a m u i s t o k i r j o i t u s ja automaatiotekniikkaa ammattiopistossa opiskellut Antti Kuivanen, 21, ei alun perin ajatellut, että hänen tulevaisuuden työpaikkansa olisi tehtaalla. Ei, vaikka molemmat vanhemmat työskentelivät siellä – isä kuivauskoneella ja äiti tutkimuskeskuksessa. Niin siinä kuitenkin kävi, että hän päätyi UPM Kaukaan sellutehtaalle ensin työssäoppimisjaksoille ja sittemmin kesätöihin. Viime syksynä aukesi pesti voimalaitoksella ja marraskuussa Kuivanen sai vakituisen työpaikan automaatioja kunnossapitotiimistä. – Minulla oli ollut mielikuva, että tekisin sähkömiehen töitä kiinteistöpuolella. En ollut ajatellut kunnossapitohommaa lainkaan, mutta tehtaalla hoksasin, että tämähän se miun juttu juuri on. Tämä ei ole mitään pistorasioiden ruuvaamista, vaan päivät ovat hyvin vaihtelevia. Ylipäätään tehdastyö on yllättänyt Kuivasen positiivisesti. – Paperiteollisuudessa on jotain erityistä hohtoa. Nuoreksi mieheksi Kuivanen on ehtinyt jo paljon. Viime syksynä hän lähti mukaan myös osasto 44:n hallitukseen, kun puheenjohtaja Sami Ravattinen pyysi. Hetken harkittuaan Kuivanen vastasi myöntävästi. Ratkaisuun vaikutti myös se, että hän oli tutustunut osaston entiseen puheenjohtajaan ja yhteiskunnallisesti aktiiviseen Kimmo Ruokoniemeen, kun Ruokoniemi oli ollut hänen perehdyttäjänsä ja ”oppi-isänsä.” – Ammattiyhdistystoiminta ja yhteisiin asioihin vaikuttaminen kiinnostaa minua. Olen päässyt vasta vähän haistelemaan toimintaa, mutta kaikki vaikuttaa kyllä hyvin mielenkiintoiselta. Kuivanen on hallituksessa ainut nuori. Hän toivoo, että muitakin nuoria saataisiin mukaan, mutta korostaa, että ikää tärkeämpää on kiinnostus yhteisiin asioihin. Kuivasen työuran alkuvaiheeseen ajoittui pitkä lakko. Kun lakko alkoi näyttää vääjäämättömältä, Kuivanen pohdiskeli, miten viisasta on sitoutua nuorena työntekijänä työpaikkaan, jonka työnantaja ajaa asiat tietoisesti umpikujaan. – Lakko vaikuttaa ajatteluun edelleen, mutta en halua jäädä siihen kiinni vaan se on ollutta ja mennyttä. Pahinta olisi katkeroitua. Haluan katsoa positiivisesti eteenpäin ja rakentaa tulevaisuutta UPM:llä.?•?tiiNa SUoMalaiNeN ”Tämä se miun juttu juuri on”, toteaa yllättynyt Antti Kuivanen. Antti Kuivanen työskentelee UPM Kaukaan voimalaitoksella automaatioja kunnossapitotiimissä. Hän on myös osasto ?? hallituksen jäsen. Kulttuuriapurahan hakuaika päättyy pian : kulttuuriapuraha on haettavissa elokuun ajan. Kulttuuriapurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisten ammattiliittojen, kuten Paperiliiton, yksityiset jäsenet ja harrastajaryhmät. Hakuaika päättyy 31. elokuuta. Vuodelle 2023 haettavien apurahojen teemana on osallisuus turvalliseen tulevaisuuteen. Teemalla tuetaan hankkeita, joissa on huomioitu osallisuus ja jotka kannustavat kestävän rauhan rakentamiseen. Kaikki hakemukset ovat kuitenkin tervetulleita ja huomioidaan päätöksenteossa. SAK:n kulttuurirahasto on Kansan Sivistysrahaston erikoisrahasto. KSR on yksityinen säätiö, jonka toiminnan tarkoituksena on tukea apurahoin ja tunnustuspalkinnoin yhteiskunnallisesti suuntautunutta kulttuurija sivistystyötä, tutkimusta, opiskelua ja valistustoimintaa. Apurahaa haetaan KSR:n verkkosivuilta löytyvän hakusovelluksen kautta. Haku päättyy 31.8.2022.?• Kotkalainen Juha Rimpeläinen etsii valokuviinsa erikoisia ilmiöitä maisemasta. Hän sai viime vuonna SAK:n kulttuuriapurahaa. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 17.8.2022 12.07.57 17.8.2022 12.07.57
• 28 / 6 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan ?? euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko ?.?. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL ???, ????? Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko ?”. Ristikon ? palkinnon sai Marko Heikkinen Nastolasta. Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 28 17.8.2022 12.08.44 17.8.2022 12.08.44
• Pihalle puuhaamaan – tarpeet ja kiinnostuksen kohteet määrittelevät, mitä tässä lähdetään tekemään, sanoo Esa Tainio. Lapset ovat 1-, 3ja 5-vuotiaat. Lähellä ei ole leikkikavereita tai -puistoa, joten pihaan pystytetty oma puuhamaa. Jos sää yhtään sallii, mennään pihalle kesät, talvet. Vuonna 1927 rakennettu talo on Kemin Karihaaran kaupunginosassa, joka on noussut 1893 perustetun Kemi Oy:n tehtaan ja sahan ympärille. – Olemme tykänneet asua savupiippujen varjossa. Pihasta näkee soodakattilan piipun, sanoo Tainio. Hänen avovaimonsa on kaupassa töissä. Kun molemmat ovat yhtä aikaa aamutai iltavuorossa, lasten hoito vaatii pientä suunnittelua. – Meille ei kuulu vuoropäivähoito, koska emme molemmat tee yötyötä. Tähän saakka on kyllä aina pärjätty. Anoppi jeesaa tarvittaessa, sanoo Tainio. • : , : – Hankimme vanhan ja meille vieläkin vähän suuren talon jo silloin, kun asuimme vielä avovaimon kanssa kahdestaan. Kummallakin vaikuttivat tunnepohjaiset tekijät. Minä ihastuin historiaan ja autotalliin, sanoo Esa Tainio. / 29 6 / T a u k o t i l a 6 / T a u k o t i l a i h a n t a v a l l i s e n a p ä i v ä n ä Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 Paperi_28-29_ristikko_ihan.indd 29 17.8.2022 12.08.45 17.8.2022 12.08.45
• 30?PaPeriliit to?06 / 2022 6 / t a u k o t i l a kun koneenhoitaja Antti Huovila oli kesälomalla, hänen työparinsa, koneenhoitaja Kimmo Koskelinin päivä täyttyi koneenhoitajan töistä kotkalaisella SonocoAlcorella. Yleensä hän työskentelee sylinteri miehenä puolet työpäivästä. – Kyllä tämä loma-aika menee. Normaalisti se katkaisee hyvin työpäivän, kun puolivälissä vaihdetaan, Koskelin jutteli heinäkuussa. Jos ongelmia ilmenee, työparia tulee kyllä helposti ikävä. – Siinä on silloin kaksi ihmistä, jotka pähkivät. Se on saumatonta, hyvässä hengessä työskentelyä. Se on arvokasta, Koskelin miettii. Antti Huovila tykkää kesälomalla nukkua lasten kanssa pitkään. Se on merkki siitä, että loma on alkanut. Töitä on haastattelupäivänä hänelläkin – poikansa jalkapallojoukkueen joukkueen johtajana ja valmentajana. – Siirtelen maaleja ja karjun pojille, jos ne löntystelevät, Huovila nauraa. Eniten aikaa 45 pojan joukkueessa vievät joukkueenjohtajan tehtävät. – Satoja tunteja kuluu vuodessa. Täytyyhän se muilla huoltajilla olla huoleton ja hyvä ? ilis lapsen harrastuksesta. Koitan hoitaa asiat niin, hän juttelee. Kaksi vuotta sitten tehtaalla laitettiin organisointi uusiksi. Huovila ja Koskelin tulivat eri vuoroista työpariksi. – Kimmo on erittäin mukava ja reilu, ja huumorintaju on tarpeeksi ronski. Ei tarvitse pelätä, jos lipsauttaa jotain. Ajatellaan elämästä hyvin samalla tavalla, Huovila sanoo. – Antti on kiltti, reilu ja rehti ihminen. Sovittelijaluonne. Meillä ei ole kiellettyjä puheenaiheita, vaan vapaalla mennään. Huumori on aika rankkaa, niin pitää ollakin, Koskelin komppaa. He ovat parin vuoden aikana koostaneet käytänteistään uuden kokonaisuuden, jossa on hyvä balanssi. – Tehdään niin, kuin järkevää on, eikä niin, miten aina on tehty. Me emme ole periaatteen ihmisiä, vaan kokeilemme paljon ja avoimesti, Huovila kuvailee. Lehden ilmestyessä on jo Koskelinin vuoro lomailla. Sitä ennen on päivitetty Huovilan kanssa kuulumiset. – Vapaiden jälkeen meistä kumpikaan ei muista, kumpaan hommaan piti mennä, koneenhoitajaksi vai sylinterimieheksi, mutta kyllä me aina paikkamme löydämme, Huovila sanoo. ? • mari schildt Kimmo Koskelin ja Antti Huovila voivat tilanteen tullen aina luottaa työparinsa apuun. Samalla taajuudella Kotkassa »Me emme ole periaatteen ihmisiä, vaan kokeilemme.» jukka koskinen t y ö p a r i – Onhan tehtaalla muitakin, joiden kanssa pohtia pulmia, mutta oman työparin kanssa se on hioutunut tehokkaaksi, sanoo Kimmo Koskelin (oik.). Antti Huovila lomaili heinäkuussa ja Koskelinin loma on parhaillaan menossa. Välissä he olivat molemmat työpaikalla jonkin aikaa. Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 15.8.2022 13.59.25 15.8.2022 13.59.25
• PaPeriliit to?06 / 2022?31 6 / T a u k o t i l a m a a i l m a lt a t i l a s t o p a r i p ä i v ä n s a n k a r i Loma: hetki kerrallaan AsuinpAikkA:?Lappeenranta syntynyt:?Lemillä 26.8.1968 työ:?työntekijöiden työsuojeluvaltuutettu, UPM Kaukas, selluja paperitehdas terveiset:?menevät lehden lukijoille syntymäpäiväksi:?ei suunnitelmia Juha ”Jussi” Huttunen työsuojeluvAltuutettu Jussi Huttuselle sopi hyvin, että hän oli töissä heinäkuussa ja jää lomalle elokuun lopussa. – En pidä helteistä, joten on hyvä olla niiden aikaan töissä. Koska heinäkuussa ei ole työpalavereja, silloin ehtii tehdä sitä työtä, mihin minut valittu: kiertämään kentällä. Kiertäessä Huttunen silmäilee, että työ sujuu turvallisesti. Tänä vuonna kesälomittajien perehdytys oli tavallista haasteellisempaa, sillä osalla tulijoista ei ollut lainkaan kokemusta teollisuudesta. – Yllättävän hyvin kesä on mennyt, vaikka oletin, että olisi haastetta. Vakavia vaaratilanteita ei eteen tullut. Huttunen ei odota lomaansa yhtä paljon kuin häntä sille tönivät työkaverit. Suunnitelmia ei ole. – Ehkä eksytään pohjoiseen, kuten useana vuonna ollaan tehty. Tai sitten ei. Lomani on hetkessä elämistä. • eeva elorantajokela J alkapalloihmisenä ja naisena oli mahtavaa seurata, kuinka saksalaiset ihastuivat futismaajoukkueeseensa kesän naisten EM-kisoissa. Television katsojaluvut kasvoivat jatkuvasti, otsikot paisuivat, ihmiset puhuivat työpaikoilla ja somessa naisten matseista. EM-loppuottelua, jonka Saksa valitettavasti hävisi, seurasi jopa 18 miljoonaa saksalaista, mikä oli kaksi kolmasosaa sunnuntaiillan tv-katsojista. Se oli ennätys, pieni vallankumous. Suuressa Saksassa konservatiiviset sukupuoliroolit istuvat yhä tiukassa. Eikä ainoastaan kansallislajissa jalkapallossa, jonka rekisteröidyistä pelaajista vain joka 11:s on naispuolinen, kun Suomessa tyttöpelaajien osuus on lähes neljäsosa. Tasa-arvo ei toteudu myöskään Saksan työelämässä. Naiset tienaavat kokopäivätöissä 14 prosenttia vähemmän kuin miehet. Naisten työllisyysaste on 56 prosenttia, kun miesten on 67. Ja työssä käyvistä naisista suurin osa tekee osaaikatyötä, peräti kuusi kymmenestä. Saksalainen yhteiskunta on yhä rakennettu monessa mielessä kotiäitien varaan. Esimerkiksi verotuksessa avioparin tulot lasketaan yhteen ja monimutkainen verotuskaavio tuo helpotuksia enemmän tienaavalle – yleensä miehelle – kun taas vähemmän tienaavaa verotetaan suhteessa enemmän. Näin naisen ei usein edes kannata tehdä paljon töitä. Rasittavia ovat myös konservatiiviset asenteet. Lähes joka kolmas saksalainen allekirjoittaa väitteen, että ”lapsi kärsii, jos äiti käy töissä”. Pikkulasten äideistä suurin osa onkin kotona vuosien ajan. Saksassa elää yhä sitkeänä käsite Rabenmutter eli sananmukaisesti ”korppiäiti”, mikä tarkoitaaa huonoa äitiä, sellaista, joka ei priorisoi lastaan kaikessa. Käsitettä korppi-isä ei muuten ole edes olemassa. Niin jalkapallokentällä kuin työelämässäkään ei loppujen lopuksi ole väliä sillä, onko pelitai työkaveri mies vai nainen. Työt tehdään yhdessä joukkueena, jossa jokaisella on tehtävänsä, eikä tekijän sukupuoli ole merkittävä vaan se, kuinka hän hommansa tekee. Asenteet muuttuvat usein hitaasti, mutta toisaalta muutos voi olla myös nopea: ihminen kerrallaan. • »Joka kolmannen saksalaisen mielestä lapsi kärsii, jos äiti käy töissä.» lä hd e: ti la st ok es ku s lä hd e: et us uo ra .c om Päätoiminen henkilökunta rautateillä Suomen mitalit yleisurheilun EM-kisoissa 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. Johanna Nordling 19 34 19 38 19 46 19 50 19 54 19 58 19 62 19 66 19 69 19 71 19 74 19 78 19 82 19 86 19 90 19 94 19 98 20 02 20 06 20 10 20 12 20 24 20 16 20 18 19 38 19 50 19 60 19 70 19 80 19 90 19 92 19 94 19 96 19 98 20 00 20 02 20 04 20 06 20 08 20 10 20 12 20 14 20 16 20 18 20 20 13 11 12 9 9 10 6 4 1 1 1 1 1 1 4 2 2 2 2 3 3 3 Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 15.8.2022 13.59.25 15.8.2022 13.59.25
• Satu Mustalahti on 38-vuotias prosessinhoitaja Mäntän Metsä Tissuen pehmopaperitehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 17.8.2022 9.59.00 17.8.2022 9.59.00
• PaPeriliit to?06 / 2022?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä M un tädit oli kiinnostuneita horoskoopeista, ja mä kiinnostuin enemmän. Opettelin lukemaan karttoja ja tulkitsin lähimmät ihmiset moneen kertaan. Itseni näin vesimiehenä, nousevana jousimiehenä ja laskevana kaksosena, kartalla ihanasti ilmaa ja tulta! Lukion jälkeen olin Jämsässä baarissa töissä ja ihmettelin, mitä elämällä tekis. Isä sanoi että mene paperialalle, siellä on varmasti töitä. Muutin Mänttään 2004, menin paperikouluun ja valmistuin 2007. Työt alkoi sen vuoden alussa. Aikuisena löysin onnen pisteen neitsyestä, eli rutiineistä ja säännöistä. Sitä en olisi voinut teininä ymmärtää. Mieheni kanssa satuin yhteen 10 vuotta sitten ulkona kävellessä. Kesäpäivänä pysähdyttiin juttelemaan, kaks paperityöläistä. Alle vuosi siitä niin mentiin naimisiin. Hänen kanssaan olen saanut nauraa, ja saan – jos ollaan hereillä samaan aikaan. Kohta menee taas neljä viikkoo ristissä. Me matkustellaan, käydään teatterissa ja taidenäyttelyissä, viihdytään mökillä. Ainakin 20 kansallispuistossa on patikoitu. Meidän perheessä on hyperiloinen corgi, sellanen maastonakki, ja koiran seurana kaksi kissaa. Asutaan meidän näköisessä rivarikämpässä, tapetilla Van Goghin Mantelipuun oksat ja eteisessä Elisa Parton Juokseva kettu. Elämä on valintoja – niille jää aikaa, kun ei tarvi rempata omakotitaloa. Melkein kaikilla mun ystävillä on lapsia ja eri arki. Meille ei lapsia syntynyt; me ollaan eletty sen mukaan. Jos mulle sattuu jotakin surullista, murehdin sitä aikani. Sitten totean, että okei, mä en saa tätä, ja tyydyn. Se luopumisen prosessi on läpi käytävä, jos haluaa elää ilman katkeruutta, ja mä haluan. Me ollaan ihastuttu viime aikoina Turkuun! Ihmiset on reiluja, ja maisemat kauniit. Voi kuule kun sinne pääsis muuttamaan meren rantaan! Mut sitä ennen pitäis sattua katastrofi, eli Mäntän tehtaan loppua. Et kylläpähän mä viiskymppisenä hyppään edelleenkin viideltä Tojotaan ja ajan aamuvuoroon. Vaikee on kuvitella, että muuttaisin asioita radikaalisti, olen jo rauhassa sisältä. En hätäänny siitä, että en ole jossakin muualla kokemassa jotakin muuta. Mun onnen piste on Vilppulankosken rannassa, koiran ja miehen kanssa lenkillä ihan tavallisena iltana. ? Mäntän tehtaalla työskentelee nainen, jonka mielihalut ovat muuttuneet oudoiksi. Satu Musta­ lahti on alkanut tykätä Turusta! teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Mikko Vähäniitty »aikuisena löysin onnen pisteen neitsyestä, eli rutiineistä ja säännöistä.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 17.8.2022 9.59.00 17.8.2022 9.59.00
• 34?PaPeriliit to?06 / 2022 »Ihminen on huono pitämään salaisuuksia eikä taikuri ole mikään poikkeus.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. H einäkuussa vietettiin Taikapäivien 40-vuotisjuhlaa Kouvolassa. Taikapäivät on Suomen ainoa taikuri kongressi, ja sinne kokoontuu toistasataa taikuria ympäri Suomen. Suomen Taikapiirin lisäksi kuulun Yhdysvalloissa toimivaan mentalismijärjestöön, Psychic Entertainer´s Associationiin. Olen myös vieraillut useissa taikuritapahtumissa ympäri maailmaa. Missä tahansa olenkaan taikureita tavannut, olen havainnut heidän olevan pitkälti samasta puusta veistettyjä. Ammattini puolesta pääsen havainnoimaan erilaisten erikoisalojen osaajien kokoontumisia. Kun eri alojen ammattilaiset kohtaavat toisiaan kerran vuodessa, on tapahtumassa usein läsnä tietty sisäpiirihuumori. Inside-vitsit vilisevät toki taikureidenkin tapaamisissa, mutta alan harrastajat ja tekijät ovat usein muutenkin omalaatuista porukkaa. Taikurit ja mentalistit harjoittavat alaa, jossa yleisön – niin kutsuttujen tavisten – ei tulisi ymmärtää, miten taikuri tempun tekee. Jokainen taikuri yrittää rakentaa esityksensä ja temppunsa niin, ettei yleisö näkisi illuusion taakse ja keksisi kuinka temppu tehtiin. Pelkkä yleisön huijaaminen ei useille taikureille riitä. Alalla erikoinen piirre on niin kutsutut taikurihuijaukset eli taikuri tekee tempun, joka huijaa myös muita taikureita. Taikureiden huijaaminen on toki vaikeampaa kuin muiden ihmisten, koska tunnemme paljon tekniikoita ja menetelmiä. Kollegat arvostavat tyyppiä, joka pystyy huijaamaan taikuria onnistuneesti. Useimmilla aloilla on toki kollegojen keskinäistä kilpailua, mutta harvemmalla alalla on yleistä osoittaa ylivoimainen ammattitaitonsa suoraan kilpailijalleen. Osansa saavat myös ne tavikset. Kun kokoonnumme mentalistijärjestön puitteissa jossain päin Yhdysvaltoja, käy sääliksi hotellin muita asukkaita. Uusia temppuja halutaan kokeilla taikureita normaalimmalle yleisölle, joten avustajia nyitään hihasta niin hotellin aulassa kuin yökerhon tiskillä. Lusikoita taipuu, ajatuksia luetaan ja ihmisiä suggestoidaan. Kerran kuulin hotellin asukkaan ihmettelevän asiaa vastaanotossa. “Täällä pidetään joku mentalistikongressi”, vastasi asiakaspalvelija kyllästyneenä. Taikureiden porukka on pieni ja sisäänpäinlämpiävä, mutta myös erittäin lämminhenkinen. Voin olla missä päin maailmaa tahansa, ottaa yhteyttä paikalliseen taikuriin ja hyvin todennäköisesti saan seuraa, apua ja opastusta. Alalla on myös hyvin vähän supertähtiä, joten kynnys ottaa yhteyttä legendaariseenkin tekijään on pieni. Esimerkiksi musiikkimaailmassa aloittelevan musiikintekijän olisi lähes mahdotonta saada vastausta yhteydenottoonsa joltain alan huipulta. Ehkä kaikkia taikureita yhdistävä tekijä on tietty esoteria, salatiede. Ihminen on huono pitämään salaisuuksia eikä taikuri ole mikään poikkeus. Useasti temppujen metodit ovat niin mielenkiintoisia, että kun ihminen tempun jälkeen kysyy, miten sä oikein teit ton, tekisi aidosti mieli kertoa tempun salat alusta loppuun. Taikureiden keskuudessa salaisuuksia ei ole, vaan niitä jaetaan avoimesti muille alan tekijöille. Kenties tämän vuoksi taikurit nauttivat toistensa seurasta, saa ikään kuin hengittää vapaasti välillä. Taikuuden avulla aikuinenkin ihminen voi parhaimmillaan kokea jotain täysin mahdotonta. Jos lapselle, joka uskoo joulupukkiin, selitettäisiin, että oikeasti joulupukkia ei ole olemassa vaan naamiaiskaupan parran takana oli naapurin Pertti, illuusio särkyisi. Kun lavalla luen ihmisen ajatuksia, jätän yleisön pohtimaan tapahtunutta omilla tahoillaan. Joku selittää tapahtuneen taikatemppuna, toinen psykologiana, kolmas uskoo aitoon telepatiaan. Salaisuuksien paljastaminen kutkuttaa jokaista taikuria, mutta niitä jaetaan vain alan sisällä. Tästä voisi ottaa oppia muillekin aloille. Avoimuus edistää kaikkien osaamista sekä tietotaitoa ja kehittää alaa sisältäpäin. Ihmisillä on usein tarve suojella ammattisalaisuuksiaan, vaikka suurin salaisuus on tylsempi. Harjoittelu, kova työ ja periksiantamattomuus. ? »Joku selittää tapahtuneen taikatemppuna, toinen psykologiana, kolmas uskoo aitoon telepatiaan.» 6 / T a u k o t i l a k o l u m n i Ka rr i Ha rj u Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 15.8.2022 9.53.45 15.8.2022 9.53.45
• / 35 6 / i l m o i t u s t a u l u P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 7 Aineistot viimeistään 7.9. Ilmestyy 23.9. Nro 8 Aineistot viimeistään 5.10. Ilmestyy 21.10. Nro 9 Aineistot viimeistään 2.11. Ilmestyy 18.11. Nro 10 Aineistot viimeistään 30.11. Ilmestyy 16.12. 1 v a s t a u s t a 1. Imatralla 2. Wanhoiksi Tovereiksi 3. Ex-kansanedustaja Kari Uotilasta 4. Uinti, pyöräily ja juoksu 5. Kiev 6. Lappeenrannan Joutsenosta Imatralle 7. Niili, 6650 km 8. Jonna Tervomaan 9. Vuonna 1969 10. Arvotaan viisi päänumeroa ja kaksi tähtinumeroa Kävele kimpassa – ja teette hyvää Olisiko tempauksen paikka Kävelllä Naiselle Ammatti? Osallistua voit vaikka työkavereiden tai ammattiosastosi kanssa. Haasta muita mukaan. Kampanjaan voi osallistua elo-syyskuun ajan. Tapahtumapäivää vietetään sunnuntaina . . Kävele Naiselle Ammatti -kampanjalla kerätään varoja ammatillisen koulutuksen takaamiseksi kehitysmaiden naisille. Paperiliitto tukee kampanjaa yhdessä SAK: laisten liittojen kanssa. Ammattiosastoille on lähetetty ohje kampanjaan osallistumisesta sähköpostitse. Lisätietoja tapahtumasta ja toiminnasta: www.naistenpankki.? sekä Päivi Turtiainen, p. . Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva • turva.fi • 01019 5110 Tule Turvaan Turva on kotimainen ja asiakkaidensa omistama vakuutusyhtiö, jonka voitot käytetään asiakkaiden hyväksi alennuksina ja laadukkaina palveluina. Meiltä saat alan parasta palvelua ja vakuutat elämäsi rakkaimmat asiat helposti ja yksinkertaisesti. Tässä kolme syytä valita meidät. Meiltä saat palvelua haluamallasi tavalla puhelimitse, verkossa sekä ajanvarauksella. Tutustu etuihisi turva.fi/etusi Täyden kympin liittoja omistaja-alennukset 1. 2. Ylivoimainen palvelu – EPSI Rating -asiakastyytyväisyystutkimuksen voittaja jo kymmenen kertaa 3. Mutkaton asiointi Mä opin ihan just takaperinvoltin. Mä otin ihan just urheiluvakuutuksen. Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 17.8.2022 17.15.58 17.8.2022 17.15.58
• 5.11.2022 klo 17 alkaen. Apollo Live Club, Helsinki Ilmoittautuminen alkaa maanantaina 19.9. klo 9.00, www.paperiliitto. Tarjolla ruokaa, juomaa ja hyvää seuraa. Lue lisää sivulta 24. 18-35vuotia ille paperil iiton jäsenil le Vuoden parhaat bileet Stand up -koomikko, imitaattori ja näyttelijä Ville Myllyrinne Rap-artisti Marko ”Signmark” Vuoriheimo Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 18.8.2022 21.12.07 18.8.2022 21.12.07