PAPERI PAPERI PAPERI Nro 7/2012 28.9.2012 54. vuosikerta Li itt o Jalkapalloturnaus Pelihuumori pakollinen ominaisuus s. 28 Muotikuteet ylle Ainekset Suomen kuusista s. 18 Jo ha nn es W ie hn Yhdessä tekeminen lähtee pienestä Tiimityötaidot yhdistävät Liisaa, Mirkaa ja Lauria sekä Anjalan paperitehtaan työntekijöitä. Korvaava työ Juha Viitala haluaa säännöt selviksi s.4 ”Jokainen päivä pitäisi elää mahdollisimman hyvin.” Reino Nieminen, s. 25 ” Pahvilastiin on mahtunut yllätyksiä: ostoskärryjä, kirveitä ja kahvia.” Markku Piiroinen s. 20. 01_etusivu.indd 1 22.8.2017 14.35.59
02-3_sisältö.indd 2 22.8.2017 14.36.48
Sisältö Valvomo 4 Pääkirjoitus: Vireniäkin kannustettiin. 4-9 Kuorimo 4 Työtapaturmia koskeva toimintamalli kankeasti liikkeelle. 6 Kuntavaalit lähestyvät. Vaikuta sinäkin! 8 Suomen sopimuskulttuuri on oikealla tiellä. 10-15 Reportaasi Mitä yhteistä on kuudesluokkalaisten ja paperityöntekijöiden työssä? 18 Alkaako Uimaharjun liukosellusta syntyä muotivaatteita? 20 Sonoco Alcorella muuttuu pahvilaatikko hylsykartongiksi. 24 Maailman paperi: Itävallassa pelätään työvoimapulaa. 25 Parasta elämässä: Reino Niemisen kotona ei mennä vihaisena nukkumaan. 26-30 Hiomo 26 Keksi turvaidea ja ansaitse rahaa. Vuoden luottamusmiestä etsitään. 28 Liiton jalkapallomestaruus meni Kuusankoskelle. 30 Eläkkeelle työttömyyden sijaan. 31-34 Taukotila 31 Pulmia ratkottavaksi. 32 Lennokissa rahtikonen ominaisuudet. Seppo on sinut ikänsä kanssa. 33 Elämä(ä)n laatua: Geokätköily pitää Tarjan liikkeellä. 34 Varamies: Harmaata ja haisevaa. 10–15 Vantaalaisen Tuomelan koulun 6 A-luokkalaiset tutustuivat Anjalan paperitehtaan tiimityöhön. Kuvassa Ilari treenaa kahvitaukoa. 32 Tero Jalonen lennätti isältä oppimansa lennokkimallin konetta Cabassin tehdashallissa. Johannes Wiehn Stiina Kiiveri Pä iv i Ke to la in en Paperiliitto ?/???? ? Hyvät vapaaajan turvallisuusniksit palkitaan! sivu 26 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Pä iv i Ke to la in en Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja 20 Sonoco Alcoren laadukas monikerroskartonki ei ”palstaudu”, vaan kerrokset pysyvät kiinni toisissaan. 25 Työpaikalla hymy ja ystävälliset sanat auttavat vaikeissa tilanteissa, sanoo Reino Nieminen. Ei ja Va lk on en 02-3_sisältö.indd 3 22.8.2017 14.36.48
Valvomo Kuorimo kertoo uutiset Pääkirjoitus Paperiliitto 7/2012 ? Vastarannan supi Vastarannan supi Töihin vaikka jalka lastoitettuna Korvaava työ ei saa olla keino nollata työtapaturmasta aiheutuvia sairauspoissaoloja. le, joka ei pitkän sairauden tai tapaturman takia täysin suoriudu omassa työtehtävässään. – Näihin vajaakuntoisiin ja työrajoitteisiin työntekijöihin työnantajan tulisi panostaa enemmänkin. Voi kieltäytyä UPM:n Jokilaakson tehtailla on työtapaturmassa ollut korvaava työ käytössä parissa tapauksessa. Työsuojeluvaltuutettu Ari Pajun mukaan kyse on ollut lievähMestari ehdotti, että jalkaan voi panna aamutossun ja töihin tulla taksilla. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Pekka venäytti työpaikalla nilkastaan nivelsiteet ja meni päivystävälle lääkärille. Kun hän palasi turvonnut nilkka lastoitettuna tehtaan portille tuomaan todistusta viikon sairauslomasta, vastassa oli mestari, joka tarjosi sairauspoissaolon sijasta korvaavaa työtä. Pekka kysyi, miten päästä töihin kipeällä jalalla, kun työmatkaa on yli 30 kilometriä, eikä jalka mahdu kenkään saati taivu auton polkimiin. Mestari ehdotti, että jalkaan voi panna aamutossun ja töihin tulla taksilla. Pekan tulkinta oli, että kyytitarjous tehtiin, jotta tapaturmasta johtuva poissaolo olisi voitu välttää – ei siksi, että korvaamaton ammattimies halutaan työpaikalle vaikka jalka paketissa. Konsti kaunistaa Paperiliiton tietoon on tullut UPM:n tehtailta tänä vuonna parikin tapausta, joissa työtapaturman jälkeen työntekijälle on tarjottu korvaavaa työtä ja taksikyytiä työpaikalle. UPM Tervasaaren tehtaan työsuojeluvaltuutettu Jari Lehtonen pitää ongelmana sitä, että korvaavaa työtä on alettu käyttää yhä enemmän työtapaturmasta aiheutuviin lyhyisiin poissaoloihin. – Kyse on työnantajan halusta kaunistaa työtapaturmatilastoja, Lehtonen kiteyttää. Hänen mielestään tärkeämpää olisi korvaavan työn tarjoaminen henkilölOta nyt jo se hemmetin kuva! U rheilussa arvostetaan niitä urheilijoita, jotka menestyvät ja tuovat maalle mammonaa ja kunniaa. Kun jokin laji menestyy, sitä seurataan, siitä kiinnostutaan ja siinä kannustetaan. Miksi taloudesta ei voisi ajatella samoin? Vientiteollisuus on tuonut Suomelle mammonaa, jota on tasaisesti jaettu kaikille, kunniasta ja hyvinvoinnista puhumattakaan. Nyt jos koskaan on se hetki, jolloin pitää kannustaa kotimaamme vientiteollisuutta. Turhan moni suomalainen meppi äänesti kuitenkin EUparlamentissa rikkidirektiivin hyväksymisen puolesta. Näillä epäreiluuden puolesta annetuilla äänillä suomalainen vientiteollisuus kampitetaan. Aivan kuin rikki aiheuttaisi kuolemia ja sairastuttaisi vain Suomessa, ei Välimerellä. Jokin havahtuminen pitäisi tapahtua myös maan hallituksen riveissä. Kovin vähän on laadittu toimia vientiteollisuuden hyväksi. Paljon puhutulle teollisuuspoliittiselle ohjelmapaperillekin olisi nyt tarvetta. Välinpitämättömyys saa vankimmankin kivijalan, vientiteollisuuden, ontumaan. On käsittämätöntä, että niin annetaan käydä. Ja samaan aikaan toisaalla N aapurimaamme Ruotsi luottaa tulevaisuuteen ja aikoo kaksinkertaistaa vientinsä. Maan hallitus tekee kovia ratkaisuja tukeakseen teollisuutta muun muassa yritysten verotusta alentamalla. Kansallista hyvinvointia kohottaviin talkoisiin on kutsuttu osallistumaan kaikki, kuningasperhettä myöten. Ja Suomi senkun kompuroi, eikä kukaan tunnu tajuavan tilanteen vakavuutta. Tässä juoksussa on usko koetuksella. Se ei kiinnosta ketään eikä kannustusta kuulu. Jos olisi meidän politiikoista kiinni, niin jäisivät Virenin ja Hyypiän kaltaiset legendat syntymättä. P Aika jälkeen Virenin Ja Suomi senkun kompuroi. 04-5_kuorimo.indd 4 22.8.2017 14.37.18
Paperiliitto 7/2012 ? Töihin vaikka jalka lastoitettuna köistä vammoista, joista toipumisen ajaksi henkilö on oman suostumuksensa pohjalta voinut tehdä toista työtä tai keventää omaa työtään. UPM Rauman tehtailla on ensimmäinen tapaus korvaavan työn käytöstä työtapaturman yhteydessä tullut vastaan tänä syksynä. Henkilö ei halunnut keskeyttää ennen työtapaturmaa alkanutta opastusta uuteen tehtävään, koska työkyky osittain säilyi. Työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala korostaa, että tilanteeseen on voitu varautua etukäteen, sillä kokemuksia on kuultu pitkin vuotta muilta tehtailta. – Olemme luoneet tätä varten pelisäännöt, joihin kuuluu, että korvaava työ perustuu työehtosopimukseen ja että tarjottu työ on järkevää ja mielekästä. Ennen kaikkea korvaava työ perustuu vapaaehtoisuuteen, Viitala sanoo. Terveyden ehdoilla UPM:n johtava lääkäri Tero Kemppainen myöntää, että vuoden alusta tulleessa uudessa työtapaturmia koskevassa toimintamallissa on eri tehtailla ollut ”viestimisen vajetta”. – Ei ole missään tapauksessa sallittua, että korvaavalla työllä kikkailtaisiin työtapaturmalukuja paremmiksi, Kemppainen painottaa. Pekalle tehdyn taksikyytitarjouksen kaltaisista ylilyöntitapauksista on konsernin sisällä keskusteltu tuoreeltaan ja painotettu, että korvaavan työn käytöllä ei saa vääristellä tilastoja. Keskustelu epäonnistumisista on Kemppaisen mielestä tarpeen, sillä silloin niistä voidaan myös ottaa opiksi. Kemppainen tarkasteli keväällä myös sitä, onko perää väitteissä, että ihmiset tuntevat painostusta eli eivät uskalla kieltäytyä korvaavasta työstä. Lyhyen seurantajakson perusteella näin ei näyttänyt olevan. Korvaavan työn on perustuttava työntekijän suostumukseen. – Missään tapauksessa korvaava työ ei saa vaarantaa toipumista tai terveyttä, Kemppainen sanoo. P KORVAAVA TYÖ Korvaava työ on mahdollista, jos työntekijä ei sairauden tai tapaturman vuoksi ole täysin työkyvytön ja jos voidaan osoittaa hänelle jotakin muuta kuin omaa työtä tai omaa työtä osittaisena, koulutusta tai kouluttajana toimimista Korvaavan työn käyttö on mahdollista, kun työpaikalla on laadittu korvaavan työn käyttöön liittyvät menettelytavat. Lääketieteellisen perustelun korvaavaan työhön tekee työterveyslääkäri. Korvaava työ tai koulutus ei ole työkyvyttömyysaikaa. Korvaava työ on työntekijän päätökseen perustuva väliaikainen ratkaisu, jonka työntekijä voi tarvittaessa keskeyttää. Lähde: Paperiteollisuuden tes nro 46 Juha Viitalasta on tärkeää, että korvaavan työn on työterveyslääkäri perustellut. 04-5_kuorimo.indd 5 22.8.2017 14.37.18
Kuorimo kertoo uutiset Silppua ? Puoshaka Akaa , , , , Eura , , , , Hamina , , , , Heinola , , , , Helsinki , , , , Hämeenkyrö , , , , Hämeenlinna , , , , Ikaalinen , , , , Imatra , , , , Janakkala , , , , Joensuu , , , Juankoski , , , Jyväskylä , , , , Jämsä , , , , Kaarina , , , Kaavi , , , , Kajaani , , , , Kaskinen , , , , Kemi , , , , Kemijärvi , , , , Kotka , , , , Kouvola , , , Kristiinankaupunki , , , , Kruunupyy , , , , Kuopio , , , , Lahti , , , , Lappeenranta , , , , Lempäälä , , , Lieksa , , , , Lohja , , , , Loviisa , , , , Mänttä-Vilppula , , , , Nokia , , , Oulu , , , , Pietarsaari , , , , Pori , , , , Pyhtää , , , , Rauma , , , Rautjärvi , , , , Ruovesi , , , , Sysmä , , , , Tampere , , , , Turku , , , , Valkeakoski , , , Vantaa , , , Varkaus , , , , Vihti , , , Ypäjä , , , Äänekoski , , , , * työvoiman ulkopuolella tai työttömänä yhtä työllistä kohti Paperiliitto 7/2012 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuntavaaleissa annetun ääni kaikuu lähellä, oman kunnan palveluissa. Ei pidä hukata tilaisuutta, vaan ottaa selvää oman kunnan ehdokkaista ja kysyä heiltä, mitä he tekisivät toisin tai mitä he sinulle tärkeissä asioissa päättäisivät. Syksyn kuntavaalit ovat monessa mielessä tärkeät. Valitut vaikuttavat siihen, mitä palveluja kunnastasi saat. Palvelujen toimivuutta koetellaan kuntaja palvelurakennemuutoksessa. SAK:n näkökulmasta vaalien tärkeimpiä teemoja ovat kuntapalvelut, kunta työnantajana ja demokratian toteutuminen kunnassa. Tavoitteena oli, että mahdollisimman moni SAK:lainen myös asettuisi ehdolle loVälitä, valita ja valitse Minkälaista vastinetta saat kotikuntaasi maksamillasi veroilla? Kaupastakaan et osta sikaa säkissä, joten miksi et ottaisi selvää, ketä kannattaa äänestää. Kruunupyy ahkerin äänestäjä Paperiliitto-lehti kokosi tilastoja kunnista, joissa moni paperiliittolainen käy töissä. Ä än es ty s ak tii vi su us 20 08 , % Ä än es ty s ak tii vi su us 20 08 , % T yö tt öm yy sas te , % T yö tt öm yy sas te , % Ve ro tu lo t/ as uk as , € Ve ro tu lo t/ as uk as , € Ta lo ud el lin en hu ol to su hd e* Ta lo ud el lin en hu ol to su hd e* Vä es tö st ä el äk ke el lä , % Vä es tö st ä el äk ke el lä , % Kotkassa on mm. Stora Enson Sunilan tehdas. Pietarsaressa on mm. UPM:n tehdas. Rikkipäästöt vs. työpaikat Miten Suomen hallituksella on varaa ottaa riski, että rikkidirektiivin takia vientiteollisuuden työpaikkoja häviää maasta, ympäristöministeri Ville Niinistö? – Hallituksella ei ole varaa olla ottamatta vakavasti laivaliikenteen rikkipäästöjen vaikutusta suomalaisten terveyteen ja ympäristöön. IMOn sopimuksen toimeenpanon myötä Suomessa sadat ihmiset selviävät vuosittain ennenaikaiselta kuolemalta tai vakavilta sairauksilta, sillä esimerkiksi Venäjän liikenne tulee saman rajoituksen piiriin. Maaliikenteestä rikki on puhdistettu ajat sitten. Haluamme varmistaa, että logistiikalle aiheutuvat kustannukset ovat siirtymäaikana mahdollisimman pienet. Olemme valmiita tukemaan mittavasti rikkipesureiden käyttöönottoa. Tavoitteenamme on win-win ratkaisu, jossa suomalaisten terveys ja ympäristön tila paranevat, ympäristöteknologia saa markkinoita ja vientiteollisuuden kustannuspaine eliminoidaan tehokkailla siirtymäratkaisuilla. Mitä tapahtuu, jos laiva ei täytä rikkipäästöjen 0,1 % ylärajatavoitetta vuoden 2015 alusta? – Valvomalla, että laivat käyttävät matalarikkistä polttoainetta, kulkevat maakaasulla tai puhdistavat rikkipäästöt rikkipesureilla. Etsimme yhä mahdollisuuksia toimeenpanon joustoihin laivoilla, joilla on rikkipesurihankinta tilauksessa. Varustamot siirtävät varmasti Itämerelle sellaisia laivoja, joiden on helpompi täyttää näitä ehtoja. Laivaliikenteen ympäristösääntely on suomalaisille varustamoille, konepajoille ja laivanrakennusteollisuudelle suuri mahdollisuus saada lisää vientiä alan ympäristöteknologiasta. P Raskaan tessin lisät nousivat Työehtosopimus: Paperiteollisuuden työehtosopimuksen vuoroja lauantailisiä koskevat muutokset tulivat voimaan 24. syyskuuta. Iltavuorolisä on 121 senttiä, yövuorolisä 217 senttiä ja saunalisä 390 senttiä. Ammattitauteja eniten melusta Rekisteri: Melu on yleisin ammattitaudin tai ammattitautiepäilyn aiheuttaja. Meluvammoja kirjattiin 1546 kappaletta. Valtaosassa tapauksia meluvamman haitta jäi alle korvattavan tason. Miehillä on meluvammoja yli kymmenkertainen määrä naisiin verrattuna. Massan, paperin ja paperituotteiden sekä kulkuneuvojen valmistuksessa syntyy eniten meluvammoja työllisten määrään suhteutettuna. Suurella osalla paperityöläisistä vammat ovat aiheutuneet vuosikymmeniä jatkuneesta altistumisesta kovalle melulle. Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteriin kirjattiin vuodelta 2010 yhteensä 5 839 ammattitautia tai ammattitautiepäilyä eli 24 tapausta 10 000 työllistä työntekijää kohden. Kunnon työn päivä 5. lokakuuta Kampanja: SAK, STTK ja Akava sekä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus SASK kampanjoivat 5. lokakuuta kunnon työn puolesta. Suomessa kansainvälisen kunnon työn päivän teemana on nuorten työolot ja työehdot. ”Vastuullinen sukupolvi” -kampanja käynnistyy sosiaalisessa mediassa 3. lokakuuta. Nuorten työelämässä kohtaamia ongelmia ovat alipalkkaus, pirstaleiset työsuhteet ja harjoittelujen ketjuttaminen. Järjestöt korostavat, että voidakseen itsenäistyä nuoret tarvitsevat rahaa siinä missä aikuisetkin – maito maksaa saman verran ikään katsomatta. Pätkätyöt sekä työssäoppimisja harjoittelujaksot ovat yleensä ainoa tapa tutustua oman alan töihin, mutta nuorten työsuhteissa ja harjoitteluissa esiintyy myös huolestuttavan paljon väärinkäytöksiä. Lisätietoja SAK:sta Tatu Tuomela, puh. 040 534 0577. Lä hd e: w w w .k un ta va al it. ? 06-7_kuorimo.indd 6 22.8.2017 14.37.50
Silppua ? Suoraa puhetta Nettikysymys Paperiliitto 7/2012 Välitä, valita ja valitse Paine rikkidirektiivin kompensaatioihin kasvaa kakuun vaaleihin, sillä kunnallinen päätöksenteko tarvitsee arjen ääntä. Vuoden 2008 kuntavaaleissa SAK:n vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista 21,5 prosenttia oli taustaltaan SAK:laisista liitoista. SAK:n paikallisjärjestöt järjestävät syksyn aikana yli 70 tilaisuutta ympäri maan, joiden tavoitteena on tehdä äänestäjille tutuiksi palkansaajataustaisia ehdokkaita, kannustaa kuntalaisia käyttämään äänioikeuttaan kuntavaaleissa sekä nostaa esiin SAK:laiselle ay-liikkeelle tärkeitä kuntavaaliteemoja. P 5 ahkerinta ja 5 laiskinta äänestäjää Teksti Eeva Eloranta-Jokela Metsäteollisuus vaatii maan hallitukselta toimia rikkidirektiivin tuomien lisäkustannusten kompensoimiseksi. Euroopan parlamentti hyväksyi syyskuun 11. päivänä kiistellyn rikkidirektiivin. Suomalaismepeistä kahdeksan äänesti direktiiviä vastaan ja neljä puolesta. Päätös merkitsi sitä, että vuoden 2015 alusta lähtien Itämeren, Pohjanmeren ja Englannin kanaalin alueella seilaavien laivojen rikkipäästöjen on jäätävä alle 0,1 prosentin. Raja on nyt 1,0 prosenttia. Paperiliitto ja Metsäteollisuus pelkäävät, että direktiivi aiheuttaa kohtalokkaita lisäkustannuksia kuljetuksille. Kilpailuhaitta on Suomelle suurempi kuin millekään muulle Euroopan maalle. – Tiukassa kilpailutilanteessa lisäkustannukset ovat sietämättömiä, sillä niitä ei voida siirtää Suomessa tuotettujen tuotteiden hintaan, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sanoo. Siirrot uhkana Pahimmillaan rikkidirektiivi aiheuttaa metsäteollisuudelle vuosittain arviolta 200 miljoonan euron lisäkustannukset, ajaa tuotantoa pois Suomesta ja koskettaa tuhansia työntekijöitä. Rikkidirektiivin tuoma kulu vastaa kahdeksan suomalaisen paperitehtaan palkkamenoja. Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Timo Jaatinen on huolissaan siitä, että toimintaympäristön epävarmuus uhkaa hyydyttää investoinnit jo nyt. – Ilman kompensaatiota tuotantoa ohjautuu pois Suomesta direktiivin astuessa voimaan, Jaatinen sanoo. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen kertoi Maaseudun tulevaisuus -lehdessä, että yhtiö saattaa rikkidirektiivin voimaantulon takia siirtää keskisuuren paperikoneen vuosituotannon verran eli 300 000 tonnia paperintuotantoa Suomesta Keski-Eurooppaan. Järjestöt odottavat hallitukselta kevään kehysriihessä tukevia kompensaatiota, sillä päätös panostaa ensi vuonna rikkipesureihin ei riitä. Vanhala vaatii hallitusta viimein ottamaan vastuuta vientiteollisuuden työpaikkojen kohtalosta. Elinkeinoministeri Jyri Häkämiehen mukaan työ kustannusten kompensoimiseksi on alkanut. Valmistelussa ovat mukana Häkämiehen lisäksi työministeri Lauri Ihalainen, liikenneministeri Merja Kyllönen ja ympäristöministeri Ville Niinistö. Lisäksi kansliapäällikkö Erkki Virtasen työryhmä jatkaa taustatyötään vuodenvaihteeseen asti. Häkämies aikoo kuulla asiasta alkuvuodesta 2013 teollisuutta ja työntekijäja työnantajaliittoja. P Jyri Häkämiehen mukaan työ kustannusten kompensoimiseksi on alkanut. 1 Kruunupyy 2 Kristiinankaupunki 3 Kaskinen 4 Ruovesi 5 Pietarsaari 1 Joensuu 2 Vantaa 3 Lohja 4 Kajaani 5 Vihti Uusi kysymys: Missä iässä elämä on parasta? Vastaa osoitteessa www.paperiliitto.? Arvomme kaikkien vastanneiden kesken 20 euron S-ryhmän lahjakortin. 6 % sekä että Ei 44 % 50 % Kyllä Eroa eurosta toivotaan niukasti Viime lehden kysymys: Pitäisikö Suomen erota eurosta? UPM listattu kestävän kehityksen indeksissä Listaus: UPM on ainoana metsäja paperiteollisuusyrityksenä listattu Dow Jonesin kestävän kehityksen indeksissä. Yhtiö valittiin sekä eurooppalaiseen että globaaliin indeksiin. Indeksin vuosittainen selonteko tarkastelee yrityksiä perusteellisesti taloudellisesta, ekologisesta ja sosiaalisesta näkökulmasta. Indeksi arvioi mm. yritysten toimia ilmaston muutoksen hillitsemiseksi sekä yrityksen hallintoon, riskienhallintaan, toimitusketjuun ja työvoimaan liittyviä käytäntöjä. Stora Enso laajentaa Pakistaniin Yhteisyritys: Stora Enso perustaa yhteisyrityksen pakistanilaisen Packages Ltd.:n kanssa. Yhteisyritykseen kuuluvat Kasurin tehtaan toiminnot ja Karachin tuotantoyksikkö. Bulleh Shah Packaging (Private) Limited-niminen yritys tulee valmistamaan pääosin pakkaustuotteita sekä paikallisille että kansainvälisille asiakkaille. Yhteisyritys tulee työllistämään noin 950 henkilöä ja sen liikevaihdon arvioidaan tänä vuonna olevan noin 99 miljoonaa euroa. Metso vähentää 630 henkeä Yt-neuvottelut: Metso aikoo vähentää ja lomauttaa väkeään useissa paperiteollisuutta palvelevissa yksiköissä sekä paperin tuotantoon liittyvässä palveluliiketoiminnassa. Tavoite on sovittaa palvelut alan pysyvää muutosta ja tulevaa kysyntää vastaavalle tasolle. Vähentämistarve Jyväskylässä, Järvenpäässä, Tampereella, Raisiossa, Juankoskella ja Valkeakoskella on yhteensä enintään noin 630 henkilöä, joista noin 150 henkilön tehtäviä suunnitellaan ulkoistettaviksi. Oikaisu Paperiliitto-lehti: Elokuun Paperiliitto-lehteen sivulla 6 oli virheellinen tieto, että Metsä Tissuella Mäntässä olisi alkanut yhteistoimintaneuvottelut. Lisäksi sivulla 8 Kaukaan Paperitehtaan PPK kakkosen kesäporukan vuoronumero oli toimituksessa vaihtunut. Oikea vuoro on viitonen, ei kuutonen. L okakuun 28. päivä äänestetään siitä miten kotikunnassasi hoidetaan lääkäripalvelut, päivähoito, vesijohtoverkon kunto, kirjastojen määrärahat, koulujen ruokahuolto, liikuntapaikkojen monipuolisuus, vanhuspalveluiden laajuus ja moni muu asia. Eli normaaliin arkielämään vaikuttavat asiat. Vaalit ajoittuvat suurten muutosten kynnykselle. Käynnissä on hallituksen vetämä kuntauudistus, lisäksi kuntien toimintaa ohjaava kuntalaki on muuttumassa. Nämä lisäävät kunta-asioiden merkitystä ja erityisesti vaikuttamisen tärkeyttä. Kuntien lukumäärästä riippumatta tärkeämpää on kuntarakenne ja kuinka kuntalaisten tarvitsemat palvelut turvataan nyt ja tulevaisuudessa. Kuntien pitää olla vireitä elinkeinotoiminnaltaan ja taloudellisesti vahvoja. Näin palvelut saadaan tuotettua jatkossakin verovaroin ja tasapuolisesti kaikille. Äänestämällä voit vaikuttaa, äänestämättä jättämisellä annat muiden päättää puolestasi. P Vaaleissa äänestät arkielämästä Juhani Siira Liittosihteeri Äänestämällä voit vaikuttaa. 06-7_kuorimo.indd 7 22.8.2017 14.37.51
Kuorimo kertoo uutiset Silppua Paperiliitto 7/2012 ? 2000-luvun puolivälistä lähtien. Järjestelmä saattoi eri työttömyysetujen piirissä olleet työttömät yhtäläisen sosiaalisen tuen piiriin. Uudistuksissa ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa laskettiin ja tukiaikaa lyhennettiin vuoteen. Työttömille asetettiin myös tiukempia velvoitteita vastaanottaa oman alan ulkopuolista ja alemman palkkatason työtä. Hartz-järjestelmän piiriin joutuneet uhkaavatkin nyt jäädä työttömyyskierteeseen, jossa toimeentulo on lyhyiden minijob-töiden varassa. Lisäksi järjestelmään liittynyttä työntekijöiden koulutusta vähennettiin vuonna 2010 neljänneksellä. Hartz-lakien ja niistä johtuvien seurausten on kritisoitu vaikuttavan kielteisesti myös tuotannon jalostusasteeseen, joka tähtää laadukkaiden ja kilpailukykyisten tuotteiden valmistamiseen. Näin ollen pirstaloitunut työelämä ja lähes minkä tahansa työn vastaanottaminen eivät olisi yritysten etujen mukaista. Sopimuksista eroon Työehtosopimusten merkitys työajan määrittäjänä on Saksassa vähentynyt. Yritykset liittyvät aiempaa harvemmin työnantajajärjestöihin, jotta ne välttyisivät sopimussidonnaisuuksilta. Toisaalta aloilla, joilla toimii vahvoja liittoja, yritykset pyrkivät ulkoistamaan toimintojaan herkemmin aloille, joilla on Saksan mallilla on hintansa Saksan työllisyyttä parantavat uudistukset eivät ole parantaneet palkansaajien tilannetta. Teksti Esa Kaitila Suomessa tehdyn selvityksen mukaan niin sanottu Saksan malli on luonut saksalaiseen yhteiskuntaan pirstaleisuutta ja eriarvoisuutta talouskasvun varjolla. Saksa on menestynyt kohtalaisen hyvin viime vuosina talousmittareiden perusteella. Vaihtotase on pysynyt ylijäämäisenä ja teollisuuden hintakilpailukyky parantunut. Julkisen sektorin alijäämä on EU:n keskiarvoa pienempi ja in? aatio on pysynyt maltillisena aina viime kuukausiin asti. Työttömyys on pudonnut 2000-luvun alun yli 10 prosentista noin 6 prosenttiin. Lamavuosina 2008–2009 Saksan bruttokansantuote putosi 5,6 prosenttia, mutta työttömien määrä lisääntyi vain 35 000 eli ainoastaan promillen. Syynä olivat irtisanomisten sijasta tehdyt työajan lyhennykset valtion kompensoidessa ansiotason laskun maksamalla noin 80 prosentin korvauksen vähentyneistä työtunneista. Samalla hallitus laski työnantajien sosiaalikuluja. Vuonna 2009 lyhennettyä työaikaa teki Saksassa pahimmillaan lähes 1,5 miljoonaa työntekijää. Toinen keino lyhentää työaikaa oli kuluttaa aina vuoteen 2008 asti työaikatileille kertyneitä työtunteja. Työaikatilejä on ollut käytössä noin 54 prosentissa saksalaisista yrityksistä. Työttömät kärsineet Työttömien asemaa heikennettiin niin sanottujen Hartz-lakien johdosta Sopimusten kattavuus Euroopassa vuonna 2006 Itävalta Belgia Ranska Ruotsi Suomi Espanja Hollanti Tanska Italia Kreikka Portugali Saksa Iso-Britannia Lähde: ICTWWS Database % Paperiliittoa koskeva väitös valmistui Väitöstutkimus: Paul Jonker-Ho? rén selvitti sosiologian alaan kuuluvassa väitöskirjassaan Paperiliiton edustavuutta Suomen paperiteollisuuden muuttuvassa ympäristössä aikavälillä 1980–2008. Tarkastelujaksolla paperiteollisuuden työntekijämäärä laski noin 45 000:stä 18 000:aan. Samaan aikaan työn tuottavuus on noussut, teollisuus kansainvälistynyt ja teknologia kehittynyt. Tutkimuksen mukaan ammattiliiton toiminta on muuttunut alan muutosten mukana ja sen edustavuus on selvästi vähentynyt. Tämä johtuu pitkälti paperiteollisuuden globaaleista muutoksista, jotka ovat muun muassa aiheuttaneet vähenevää työllisyyttä teollisuudessa ja pienempiä kotimaisia investointeja. Toisaalta ammattiliiton sisäiset erimielisyydet ja niiden seuraukset ovat heikentäneet liiton sisäistä demokratiaa. Siitä huolimatta Paperiliitto on edelleen hyvin vaikutusvaltainen ammattiliitto institutionaalisen asemansa kautta. Paul Jasper Jonker-Ho? rénin väitöskirja The Finnish Paper Workers' Union at a crossroads: Labor union representativeness in a changing environment, 1980– 2008 tarkistettiin Turun yliopistossa syyskuussa. Maakauppoja Kiinassa tutkinut vapautettiin Vapautus: Kiinassa lakimies Yang Zaixin vapautettiin syyskuun puolivälissä. Stora Enson Guangxin plantaasija tehdashanketta koskeviin väkivaltaisuuksiin perehtynyt lakimies ehti olla vangittuna ja arestissa toista vuotta. Lakimies Zaixin on Suomessa nähty Punaisen metsän hotelli –dokumenttielokuvassa. Hänet vangittiin yhdeksän kuukauden ajaksi. Stora Enson ilmoitettua investointipäätöksestä maaliskuussa hänet siirrettiin taloarestiin puoleksi vuodeksi. Vapauduttuaan Yang Zaixin välitti dokumenttielokuvan tekijöiden kautta kiitoksensa saamastaan tuesta. Paul Jasper Jonker-Hoffrén 08-9_kuorimo.indd 8 22.8.2017 14.38.18
Paperiliitto 7/2012 ? SAKSA Osa-aikatöiden ja vuokratyöntekijöiden osuus selvästi lisääntynyt Naisten ja miesten eriarvoisuus työmarkkinoilla selvästi lisääntynyt Vuosina 1999–2009 alimpaan kymmenykseen kuuluvien palkat laskivat 10 %, kun ylimpään kymmenykseen kuuluvien palkat nousivat 16 % Noin 2 miljoonaa saksalaista ansaitsi alle 5 euroa tunnissa (2010). 8,5 euron tuntipalkkaa ansaitsevia 20 prosenttia kaikista työntekijöistä 2000–2009 saksalaisten reaaliansiot laskivat 6 prosenttia, mikä on koko EUalueen heikoin kehitys. Näkymä Tilasto ? Heikennykset väärä malli Saksassa tehtyihin uudistuksiin voi perehtyä ja niistä voi oppia uutta. Työntekijän aseman heikentäminen ei kuitenkaan ole ratkaisu työelämän ongelmiin ja niistä selviytymiselle, Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sanoo. Palkat ovat Saksassa laskeneet. Alle 5 euron tuntipalkalla työskentelee lähes 2 miljoonaa saksalaista. Viidennes koko työvoimasta jää alle 8,5 euron tuntipalkkaan. Vanhala näkeekin Saksan työmarkkinoilla piirteitä halpatyöstä ja sen seurauksista. – Kun ihmisten reaaliansiot alenevat, riski harmaaseen työvoimaan kasvaa, Vanhala epäilee. Nyt tehdyn selvityksen perusteella Suomessa edelleen kannattaa tukeutua osaamiseen, sopimusyhteiskuntaan ja tuottavuusyhteistyöhön. – Suomessa työmarkkinat perustuvat sopimisen kulttuuriin ja sillä tiellä Suomen pitääkin olla, näin säilyy myös työntekijän näkökulma edunvalvonnassa, Petri Vanhala sanoo. P Saksan mallilla on hintansa Bernd Settnik / DPA / Lehtikuva matalammat palkat. Näin ne pyrkivät pääsemään heikompien sopimusten piiriin. Saksan työnantajajärjestö (BDA) on myös pyrkinyt estämään sopimusten yleissitovaksi julistamista. Tästä johtuen ovat sekä palkat että työajat siirtyneet aiemman sääntelyn sijasta yhä enemmän keskinäisen kilpailun piiriin, joka on heikentänyt työntekijän työehtoja. Sopimusmenettelyn rapautuminen on johtanut yritysten sisällä tapahtuvien ns. laittomien sopimusten yleistymiseen. Näitä sopimuksia eivät työntekijäeivätkä työnantajaliitotkaan tunnusta. Saksassa on myös ollut vuodesta 2004 lähtien mahdollista ottaa käyttöön niin sanottuja avauslausekkeita, joiden avulla voidaan yritystasolla poiketa alakohtaisesti sovituista sopimuksista, mikäli yritys on pahoissa taloudellisissa tai tuotannollisissa vaikeuksissa. Nämä poikkeamat voivat koskettaa palkkoja tai työaikoja. Näitä avauslausekkeisiin liittyviä joustomahdollisuuksia oli käytetty jo ennen vuoden 2008–2009 välistä taloustaantumaa 23 prosentissa yrityksistä. P Lähde: Metallin ja Ammattiliitto Pron selvitys Kinnunen, Kari: Pirstaleisuutta ja eriarvoisuutta – Saksan työelämän kehityssuuntia, 30.8.2012. Lautasliinoja jouluksi valmistetaan Victorgoupin tehtaalla Saksan Neuruppinissa. Teollisuuden uusien tilausten arvo oli heinäkuussa 3,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Paperin, paperija kartonkituotteiden valmistuksen uusien tilausten arvo kasvoi samassa ajassa 7,2 prosenttia. Eurooppa-tason hyviä käytäntöjä , M assaja paperialalla on jo vuodesta 2009 lähtien käyty eurooppalaisten työntekijäjärjestöjen ja työnantajajärjestöjen vuoropuhelua alan työskentelyolosuhteiden ja toimintaedellytysten parantamiseksi. Ensimmäisiä konkreettisia tuloksia tästä niin sanotusta sosiaalidialogista saatiin edellisviikolla, kun julkaistiin yhteisesti laadittu opas, jossa 22 esimerkkitapauksen avulla esitellään työntekijöiden osaamiseen ja hyvinvointiin sekä turvalliseen työskentelyyn liittyviä hyviä käytäntöjä eri tehtaissa eri puolella Eurooppaa. Oppaassa esitellään havainnollisesti kuvien avulla hyvän toimintatavan tai läpikäydyn kehittämisprojektin tavoite, toiminta-alue sekä kuvaus hyvästä käytännöstä. Oppaaseen hyväksytyt käytännöt liittyivät työn johtoon, teknisiin ratkaisuihin, tiedonkulkuun sekä osallistumiseen liittyviin asioihin. Oppaan julkistamisen yhteydessä pidetyssä seminaarissa todettiin kuitenkin, että useissa tehtaissa lähes kaikki oppaassa esitellyt toimintatavat olivat jo käytössä. Oppaassa esitellyt hyvät käytännöt voivat kuitenkin avata silmiä näkemään miten omassa tehtaassa toimintatapoja voisi kehittää. Seminaarin useissa puheenvuoroissa todettiin oppaan syntyneen hyvän yhteistyön tuloksena ja korostettiin, työntekijöiden, esimiesten ja tehtaan johdon sitoutumisen tärkeyttä hyvien käytäntöjen kehittämiseksi. Paperialan sosiaalidialogi tapaamisissa onkin useista maista ollut sekä työntekijöiden että työnantajien ja yritysten edustajia. Suomen osalta työnantajien ja yritysten edustajat ovat tapaamisista kuitenkin loistaneet poissaolollaan. Julkaistu opas hyvistä käytännöistä löytyy englanniksi osoitteesta: www.cepi.org/publications/ sociala? airs/GoodpracticesEN. P Opas syntyi yhteistyön tuloksena. 08-9_kuorimo.indd 9 22.8.2017 14.38.19
Paperiliitto 7/2012 10 ”Koko ajan pitää pysyä ryhmässä mukana”, ohjeistettiin Anjalan paperitehtaaseen tutustuvia koululaisia. Matias (vas.), Ilari ja Liisa ovat valmiina kierrokselle. 10-15_pääjuttu.indd 10 22.8.2017 14.39.30
Paperiliitto 7/2012 11 Y niin kuin yhdessä vai niin kuin yksin? Reportaasi ? Anjalan paperitehdas Teksti Reima Kangas Kuvat Johannes Wiehn ” P aljonko sinä saat palkkaa? kysyy kuudesluokkalainen Joel Anjalan paperitehtaan johtajalta Ari Johanssonilta. Vantaan Tuomelan koulun 6 A-luokka istuu tehtaan luokkahuoneessa. Kello on yli neljä iltapäivällä, mutta Johansson on tullut vielä esittelemään lapsille tehtaan toimintaa ja on juuri pyytänyt oppilailta kysymyksiä. Tähän kysymykseen hän ei ole valmis vastaamaan. – Kyllä se ihan riittävä on, Johansson kiertelee hetken miettimisen jälkeen. Joel ei näytä tyytyväiseltä. Luokka on tullut tutustumaan tehtaaseen. Oppilaat ovat aloittaneet edellisenä päivänä leirikoulun nuorisokeskus Anjalassa Anjalankosken kupeessa. Viikon yhtenä teemana on ryhmässä toimiminen, tiimityöskentely. Asia on pinnalla myös paperitehtaissa. Anjalan tehtaassa sitä on harjoiteltu neljä vuotta. Tiimityöllä tarkoitetaan työsVantaan Tuomelan koulun 6 A-luokka ja Anjalan paperitehdas opettelevat molemmat ryhmässä työskentelyä. Mutta saako paperityöläinen toisenlaista opetusta kuin koululainen? 10-15_pääjuttu.indd 11 22.8.2017 14.39.30
Paperiliitto 7/2012 12 Paperiliitto 7/2012 kentelyä pysyvässä ryhmässä tai tiimissä, jolla on yhteinen tehtävä ja jolla on mahdollisuus suunnitella itse työtään (Tiimityö ja hyvän työn edellytykset, Minna Knuutila). Työsuojeluvaltuutettu Markku Leinonen varustaa lapset tutustumiskierrokselle tehtaaseen. Ennen kypärien ja liivien pukemista hän muistuttaa koululaisia vielä kerran säännöistä. Koko ajan pitää pysyä ryhmässä muiden mukana. Kukaan ei saa jäädä jälkeen eikä poiketa osoitetulta reitiltä. Kaikkien pitää ehdottomasti kuunnella ja noudattaa annettuja ohjeita ja käskyjä. Ryhmässä työskentelyn malli se on tämäkin. Sangat korville – Sitten painetaan metallisangoista näin, sanoo Markku Leinonen kuuluvasti. Naps. Kypärän kuulosuojaimet napsahtavat korville. Naps, naps, naps. Melkein kaikki lapset ovat valmiina. – Voinko minä ottaa tällaisen kypärän, kysyy Vili ja näyttää mallia, jossa on erilaiset silmäsuojat. Leinonen vastaa juuri kertoneensa, että se on niille, jotka käyttävät silmälaseja. Vili haluaa silti ottaa sen. – Ovatko kaikki valmiina, kysyy Leinonen hetken kuluttua. – Miten nämä kuulosuojaimet laitetaan, kysyy Vili. Leinonen näyttää, mutta on jo hieman ärsyyntynyt. Vierailijat lähtevät jonossa Leinosen perään. Jokaisella on suojalasit silmillä, kypärä päässä ja kuulosuojaimet korvilla – paitsi yhdellä. – Miksi sinulla ei ole kuulosuojaimia kypärässä, vaikka kaikilla muilla pitää olla, kysyy Joel Ari Johanssonilta. – Minulla on korvatulpat, näyttää Johansson. Joel näyttää epäluuloiselta, mutta jatkaa matkaa. Anjalan tehtaassa siirryttiin työryhmätyöskentelyyn vuonna 2008, mutta sen opettelu jatkuu yhä. Selviääkö kierroksella, kumpaa tiimityön mallia tehtaan työtekijöiden on noudatettava, Knuutilan vai Leinosen esittelemää? Voivatko he suunnitella omaa työtään vai pitääkö vain noudattaa tiukasti käskyjä? Entä ovatko lasten ja työntekijöiden kokemukset tiimityöstä samanlaisia? Yksitoista uutta tehtävää Suuri konesali näyttää tekevän lapsiin vaikutuksen. Markku Leinonen selittää lähimpänä oleville koneen toimintaa. Sitten porukka änkeää pituusleikkurin valvomoon, jossa prosessihenkilö Jukka Hassell tekee tilaa ja siirtyy istumaan pöydän reunalle huoneen perälle. Hassellin kohdalla muutos perinteisestä vakanssimallista tiimityöhön tarkoitti sitä, että hän sai toistakymmentä työkohdetta lisää. Ennen hän oli leikkurimies yhdellä leikkurilla. Nyt Hassell on jäsen viiden prosessihenkilön ryhmässä, joka hoitaa neljää leikkuria, kahta jälkileikkuria, pakkakonetta ja varakonetta. Ryhmän jäsenet kiertävät eri päivinä eri tehtävissä. Heidän pitää osata kaksitoista tehtävää. Hassel kertoo, että joskus voi mennä kuukausia, ennen kuin tietty tehtävä tulee eteen seuraavan kerran. Siinä on muistelemista, että selviää. Kysyäkään ei välttämättä voi. Esimerkiksi pakkakoneella ja uudelleenrullaimella työntekijä on yksin. Ei auta kuin kaivaa tietoja mapista tai yrittää soittaa kaverille. – Kaksitoista tehtävää on ihan poskettomasti liikaa, ja muodostaa jopa jonkinlaista riskiä, jos osaaminen kaikkien osalta on pinnallista, sanoo Markku Leinonen. Hänen mielestään työntekijän hallittavana ei saisi missään tapauksessa olla 4–5 osaamisaluetta enempää. Hassell on tyytyväinen vaihteluun sinän?Jukka Hassell pitää vaihtelusta, mutta liika on liikaa. ??Pituusleikkurin valvomon työntekijöiden pitää osata 12 eri työtehtävää. Valvomon päätettä testaamassa Aino. ??Alexille kelpaisi letkumiehen tehtävä. ” Kaksitoista tehtävää on ihan poskettomasti liikaa. 10-15_pääjuttu.indd 12 22.8.2017 14.39.31
Paperiliitto 7/2012 13 Paperiliitto 7/2012 13 Jatkuu ?? ERILAISIA TIIMEJÄ 1 Hyvä me – luottamusta ja hyvää henkeä ? Hyvä tiimin esimies ja sosiaalisesti taitavat työntekijät. ? Luotetaan siihen, että työntekijät tekevät työnsä ilman ylimääräistä tarkkailua. Keskinäinen luottamus ja huumori pitävät ilmapiirin hyvänä. ? Toiminnassa tavallista enemmän joustovaraa. Voimavaroja jää runsaasti työntekoon, kun niitä ei kulu muodollisuuksiin. ? Mahdolliset kiistat selvitetään tiimin sisällä. ? Työntekijät viihtyvät melko hyvin ja ovat erittäin sitoutuneita työhön. Myös tehtaan johdon kannalta ihannetiimi. 2 Huippuhyvä me – joustovaraa ja keskinäisiä sopimuksia ? Muotoutunut versio ”hyvä me” -tiimistä. Hyvää henkeä on välillä niin paljon, että työt saattavat kärsiä keskinäisen kanssakäymisen kustannuksella. ? Tiimihenki on kasvanut voimien äärirajoille vetämisen tuloksena. Usein takana on pitkä kiirejakso. On ollut toistuvasti liikaa töitä henkilökuntaan nähden. ? Pahimmillaan tiimin työnteko on heikkoa ja työntekijät ovat jopa liittoutuneet esimiestä vastaan. ? Parhaimmillaan tiimi on taitavien ja motivoituneiden työntekijöiden työryhmä, jossa jokainen tekee parhaansa. 3 Kusi sukassa – esimiestä pelkäämässä ? Jäsenillä ei ole keskinäistä luottamusta. Asiat tehdään, kuten esimiehet sanovat eikä niin kuin olisi järkevintä. Tiimin jäsenet voivat hiljaa huonosti ja tarkkailevat toisiaan. ? Asioista ei puhuta, jokainen näyttelee tyytyväistä työntekijää. Kukaan ei halua aukaista suutaan esimiestä vastaan, ettei saisi huonoa mainetta. ? Tiimillä on mahdollisesti kokematon esimies, joka lähinnä käskee ja hoputtaa. Hidasta työntekijää ei ymmärretä. ? Työtapa on jäykkä ja hierarkkinen – päinvastainen kuin alunperin tiimityössä on ajateltu olevan ? Työssä ei viihdytä ja työhön sitoutuminen on heikkoa. 4 Elämä on arkea ja arki on kurjaa ? Vakaa, vakavailmeinen ja usein hiljainen tiimi. Usein naisista muodostuva. Tekee mitä käsketään. Tunnollisia työntekijöitä, jotka ovat olleet tiimissä pitkään. ? Työt sujuvat, mutta uusia ideoita ei esiinny. Palaute suoraa ja asiallista. ? Työajan ulkopuolella ei osallistuta työpaikan tai liiton järjestämään toimintaan. ? Jos ryhmään tulee kaavoista poikkeava työntekijä, hänet saatetaan jopa savustaa pois. ? Työtyytyväisyys on kohtalainen. Sovellettu lähteestä: Minna Knuutila, Tiimityö ja hyvän työn edellytykset, tutkielma, Metalliliitto sä. Se tekee työvuoroista mielenkiintoisempia ja vähentää yksipuolista rasitusta. Hän kuitenkin toivoo, että samat tehtävät olisi jaettu kahdelle eri tiimille. Entä kuinka paljon työryhmä saa itse suunnitella työtään? Aika vähän. Lähinnä sen missä järjestyksessä he siirtyvät koneelta toiselle. – Aamuvuoro yhdessä paikassa, ilta ja yö toisessa ja sitten vaihdetaan seinän taakse vanhalle puolelle ja ollaan 8 päivää, kertoo Hassell. Vanhan kansan mieskin tottuu Hallissa näkyy paperirullia. Markku Leinonen puhuu roboteista. Sana saa pojat höristämään korviaan ja rientämään lähemmäksi. Rullankäsittelyjärjestelmän automaattinosturi tuottaa heille pettymyksen. Leinosen on turha vakuutella, että robotti se on tämäkin. Matka jatkuu. Kuivan pään valvomossa istuva Jukka Laari tuli 34 vuotta sitten Inkeroisten tehtaan kartonkikone neljälle prässipojaksi. Seuraavat vakanssit olivat pituusleikkurin apumies vanhalla kartonkitehtaalla, prässipoika Anjalan paperitehtaalla, kuivan pään apumies, rullamies ja varasylinterimies. Päällystäjä Laarista tuli noin viidentoista vuoden työuran jälkeen. – Sillä vakanssilla olen vieläkin. Vaikka eihän niitä vakansseja enää ole, kun kaikki osaavat kaikkea. Kierrätystä harrastetaan kovasti. Sehän se on pop, Laari sanoo. Osaatko sinä sitten kaikkea? – No sanotaan näin, että jotenkin, Laari toteaa. Hän tekee yhä pääasiassa entisiä tehtäviään, mutta käy välillä myös märässä päässä koneenhoitajana ja massamiehenä. Laari myöntää, ettei vanhan kansan miehenä ollut aluksi innostunut ryhmätyöstä. Nyt mielipide on muuttunut jonkin verran myönteisemmäksi. Kaksi uutta tehtävää tuovat vaihtelua, eikä niiden opettelu ollut ylivoimaista. – Koneenhoitajan tehtäviä pystyy nykyään periaatteessa oppimaan nopeammin kuin ennen, kun se ei ole enää pelkkää venttiilin kääntämistä. Uusi tekniikka auttaa, Laari sanoo. Tärkeintä että kaikki yrittävät Kuudesluokkalainen Alisa määrittelee tiimityötä siten, että siinä kaikki yrittävät ja kaikkia autetaan. Tärkeintä on, että kaikki haluavat tehdä työtä yhdessä. Alisan luokkatoverin Matiaksen mielestä tiimityöhön liittyy ystävällisyys ja kaikkien huomioonottaminen. Ryhmässä pitää osata jutella ja neuvoa sekä kuunnella. – Kyllä siinä juttuun täytyy tulla, kun ollaan kahdeksan tuntia päivässä samassa kopissa. Jos ollaan vihoissaan, niin ei siitä tule mitään, sanoo Jukka Laari. ?Markku Leinosta huolestuttaa, miten käy, kun käynnissäpito lisätään prosessihenkilöstön tehtäviin. ??Alisa uskoo, että aikuiset osaavat toimia ryhmässä, vaikka eivät pitäisikään kaikista työtovereista. 10-15_pääjuttu.indd 13 22.8.2017 14.39.31
Paperiliitto 7/2012 14 Paperiliitto 7/2012 Hän tunnustaa, että joskus huonona päivänä voi tulla lohkaistuksi kaverille vähän pahemmin. – Jos kone risaa paljon, ja joutuu juoksemaan kovasti edestakaisin, niin se syö pinnaa. Pääsääntöisesti tiimityöskentely on ihan hyvä homma, Laari sanoo. Jukka Hassellin mielestä hänen ryhmässään työntekijöiden kesken on hyvät välit, ja kaveria kyllä autetaan. Pomojen kanssa voi tulla vääntöä. Kaikki ryhmästä eivät mielellään lähtisi kiertoon siitä työtehtävästä, jonka parhaiten osaavat. – Ei siinä väitellä aleta, mutta on eri asia, kellä on minkäkinlainen työmotivaatio, kun jonnekin pakotetaan, sanoo Hassell. Markku Leinonen toteaa, että näistä asioista käydään jatkuvaa keskustelua. Hänen mukaansa tiimityöskentely on kaiken kaikkiaan edennyt varsin hyvin. Joidenkin kanssa on vaikeaa Alisan mielestä joidenkin ihmisten kanssa on helppo tehdä yhteistyötä, joidenkin toisten kanssa todella vaikeaa. Jotkut eivät kuuntele toisten mielipiteitä vaan haluavat tehdä kaiken yksin. – He luulevat osaavansa itse parhaiten eikä usko tarvitsevansa apua mihinkään. Yleensä he kuitenkin jossain vaiheessa tarvitsevat apua, Alisa sanoo. Matias uskoo, että tiimityöskentelyä vaikeuttaa, jos ei ole kyllin kärsivällinen tai ei pidä jostakusta. Mitä sitten jos ei pidä? – Täytyisi vain sietää. Ei välttämättä tarvitse tulla kaveriksi hänen kanssaan, sanoo Matias. – Tehtaassakin on varmaan ihmisiä, jotka eivät ole kaikkien kavereita. Tietysti he ovat aikuisia ja heillä on helpompaa kestää sellaista, kun he ovat fiksumpia kuin lapset, sanoo Alisa. Markku Leinosen mukaan tiimityössä on kaiken A ja O, että henkilökemiat toimivat. Aivan aina työntekijät eivät tule toimeen toistensa kanssa. Heitä on joskus jouduttu vaihtamaan ryhmästä toiseen huonojen välien takia. Ryhmätyön sujuvuus ei ole tärkeää ainoastaan viihtyvyyden kannalta. Esimerkiksi Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n työhyvinvointihanke Hyvis kertoi, että työskentely hyvässä ryhmässä vähensi sairauspoissaolojen määrää. Vastuu ryhmän hyvinvoinnista on suurelta osin myös työnantajalla. – Poissaoloja voidaan siten vähentää tukemalla työryhmien, esimiesten ja koko työyhteisön hyvää toimintaa, todetaan Hyviksen loppuraportissa. Kaikki eivät pidä ryhmätyöstä Lasten jono kulkee ihailtavan suorana. Suoran päässä avataan vielä yksi läpinäkyvä ovi. Sen takana ovat Harri Parta ja Tuomo Tynnilä. Jukka Laarin aiempi kertomus omasta urastaan kuvaa vanhan ajan normaalia etenemistä. Arvostetuimpiin tehtäviin pääsi työvuosien kautta. Niin teki aikoinaan myös Tynnilä, joka on ollut viimeiset parikymmentä vuotta koneenhoitajana. Hän sanoo suoraan, ettei pidä tiimityöstä ja siihen liittyvästä työtehtävien kierrättämisestä. – Olin rullamiehenä, kun aikanaan menin töihin. Nyt olen melkein 60-vuotias äijä ja taas pitäisi välillä mennä takaisin niihin hommiin, Tynnilä ihmettelee. Hän ei epäile, etteikö ryhmätyö sopisi nuoremmille. Tynnilä kuitenkin myöntää, että hänestä tuntuu kuin kauluksesta otettaisiin natsat pois. – Saatan kuvitella, miltä tuntuu majurista, joka alennetaan luutnantiksi. Ei siinä mitään, olen vielä vuoden töissä ja sitten peli on selvä, sanoo Tynnilä. Hän on lähdössä eläkeputkeen. Kysyttäessä Tynnilä arvelee, ?– Kierrätys on nyt pop, sanoo Jukka Laari. ??Tiimityön sujuvuus on tärkeää työviihtyvyyden kannalta. Joel ja Vili ihastelevat heille kyydin tarjonnutta Anjalan VPK:n kalustoa. ???Suuri konesali teki Elliin vaikutuksen. ” Aikuisilla on helpompaa kestää sellaista, kun he ovat fiksumpia kuin lapset. 10-15_pääjuttu.indd 14 22.8.2017 14.39.31
Paperiliitto 7/2012 15 Paperiliitto 7/2012 että luultavasti jatkaisi pidempään töissä, jos vanha systeemi olisi vielä käytössä. Kunnossapito tulee prosessiin Tuomo Tynnilän seuraaja työryhmässä on jo saamassa koulutustaan. Kyseessä on osa isompaa prosessia, joka ei saa kehuja työntekijöiltä. Ensi maaliskuussa 37:ssa toiminut käynnissäpitoryhmä lakkautetaan ja koneiden käynnissäpito siirretään prosessihenkilöstön tehtäväksi. Muutos toteutetaan niin, että prosessityöntekijöitä siirtyy vanhemmasta päästä eläkeputkeen, ja lakkautettavan kunnossapitoryhmän mekaanikkoja ja automaatioasentajia koulutetaan prosessin tehtäviin eläkeputkeen lähtevien tilalle. – Prosessiin väki ei lisäänny yhtään. Jos 14 miestä lähtee putkeen, niin tasan tarkkaan 14 mekaanikkoa ja automaatioasentajaa ollaan palkkaamassa tilalle, sanoo Leinonen. Hänen mielestään muutos on suuri haaste työntekijöille. Viereisellä Inkeroisten kartonkitehtaalla siirrettiin käynnissäpito prosessin hoidettavaksi vuoden alusta, ja Leinosen mukaan sieltä on hyviä kokemuksia. Kartonkitehtaalla työnantaja kuitenkin palkkasi muutoksen yhteydessä lisää väkeä. Paperitehtaassa niin ei tehdä. Jukka Hassell ja Jukka Laari pitävät hyvänä sitä, että ryhmiin tulee remonttimiehiä. Se helpottaa vikojen korjaamista. Samalla se tuo kuitenkin ryhmän muille jäsenille lisää töitä. Kun asentaja on korjaamassa vikoja, toisten pitää hoitaa hänen työnsä prosessissa. – Sähköhäiriöitä tulee päivän mittaan aika paljon ympäri tehdasta. Se voi tarkoittaa, että suurimmaksi osaksi joudutaan olemaan vajaalla, sanoo Hassell. Petri Laapas veikkaa, että asentaja on keskimäärin neljäsosasta puoleen työajastaan korjaustöissä. Olematon liikkumavara Koululaiset palaavat luokkaan. Kypärät ja liivit pöydälle. Istumaan. Kysyttävää ei juuri ole. Mielessä on paluu majapaikkaan. Entä löytyikö vastaus toimittajan kysymyksiin? Kuinka suuri päätäntävalta ja liikkumavara työntekijöillä on työnsä suhteen, kun noudatetaan ryhmätyömallia? – Työtä tehdään vähän eri tavalla, mutta ei siinä mitään päätäntävaltaa ole eikä liikkumavara ole lisääntynyt, sanoo Petri Laapas. Loppupuheiden jälkeen lapset siirtyvät pihalle ja vapaapalokunnan autoihin, joilla Markku Leinonen on järjestänyt kuljetuksen. Alex ei malta olla pelleilemättä vaan piiloutuu portaiden alle. Yritetään vielä tiimityön hengessä vastata hänen suoraan kysymykseensä. Ari Johansson oli vuonna 2010 Stora Enson Imatran tehtaan paikallisjohtaja ja hänen verotettava palkkatulonsa oli 177 901 euroa. Viime vuoden verotustiedot eivät vielä ole julkisia. ? P ?Tuomo Tynnilä ei innostu uudesta mallista. ??Tiimityössä on tärkeää, että henkilökemiat kohtaavat. Lasten ryhmä pysyi tehtaan käytävillä ihailtavan hyvin kasassa. KOLMENLAISTA SUHTAUTUMISTA: 1. Työntekijä on aidosti kiinnostunut tiimi-idean toteuttamisesta ja sen tuomista kehittymismahdollisuuksista. 2. Työntekijä ei ole täysin sisäistänyt tiimiajattelua. Kaveria saatetaan auttaa vähäpätöisissä töissä. 3. Työntekijä suhtautuu tiimityöhön negatiivisesti. Muutokseen liittyy usein pelko oman aseman menettämisestä ja valtataistelu. Johanna Kostamon jaottelu erästä paperitehdasta koskevassa tutkielmassa Työn epävarmuuden monet kasvot. 10-15_pääjuttu.indd 15 22.8.2017 14.39.31
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com SIEVI ROLLER Sievi Roller High XL S3 49-52158-303-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Boa ® -kiristysmekanismilla varustettu Sievi Roller S3 on saanut ympärilleen tuoteperheen: Rolleria on nyt saatavana myös nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 sekä GORE-TEX ® -vuorillinen Sievi GT Roller S3! Helppokäyttöinen ja kestävä, patentoitu Boa ® -kiristysmekanismi antaa uudenlaista mukavuutta turvajalkineiden käyttäjille: vain rullan pyöräytys ja saat säädettyä jalkineiden istuvuuden juuri sinun jaloillesi sopivaksi. Nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 -malli sopii erittäin hyvin olosuhteisiin, joissa jalkineilta vaaditaan tukevuutta ja kestävyyttä. Tässä XL-lestillä varustetussa mallissa on parhaan pistosuojan antava teräksinen naulaanastumissuoja sekä kevyt, metalliton komposiittivarvassuoja. SIEVI ROLLER – LISÄÄ KÄYTTÖMUKAVUUTTA! Sievi Roller S3 43-52156-562-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52156-563-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Sievi GT Roller S3 43-52821-362-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52821-363-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 KIRISTYSMEKANISMI • Nostamalla rullaa nauhoitus vapautuu • Painamalla rullan alas mekanismi lukittuu • Pyöräyttämällä rullaa mekanismi kiristyy S ta ti iv i Olemme mukana FinnBuild-messuilla Helsingissä 9.-12.10.2012. Tervetuloa tutustumaan mallistoomme osastolla 7h41. • SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_FB_MESSU_130912.indd 1 13.9.2012 10.55 16-17_ juttu.indd 16 22.8.2017 14.40.24
Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja • Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • E-mail: info@sievi.com www.sievi.com SIEVI ROLLER Sievi Roller High XL S3 49-52158-303-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Boa ® -kiristysmekanismilla varustettu Sievi Roller S3 on saanut ympärilleen tuoteperheen: Rolleria on nyt saatavana myös nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 sekä GORE-TEX ® -vuorillinen Sievi GT Roller S3! Helppokäyttöinen ja kestävä, patentoitu Boa ® -kiristysmekanismi antaa uudenlaista mukavuutta turvajalkineiden käyttäjille: vain rullan pyöräytys ja saat säädettyä jalkineiden istuvuuden juuri sinun jaloillesi sopivaksi. Nilkkurikorkuinen Sievi Roller High XL S3 -malli sopii erittäin hyvin olosuhteisiin, joissa jalkineilta vaaditaan tukevuutta ja kestävyyttä. Tässä XL-lestillä varustetussa mallissa on parhaan pistosuojan antava teräksinen naulaanastumissuoja sekä kevyt, metalliton komposiittivarvassuoja. SIEVI ROLLER – LISÄÄ KÄYTTÖMUKAVUUTTA! Sievi Roller S3 43-52156-562-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52156-563-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 Sievi GT Roller S3 43-52821-362-08M 36-38 EN ISO 20345: S3 43-52821-363-08M 39-47 EN ISO 20345: S3 S ta ti iv i Olemme mukana FinnBuild-messuilla Helsingissä 9.-12.10.2012. Tervetuloa tutustumaan mallistoomme osastolla 7h41. • SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_FB_MESSU_130912.indd 1 13.9.2012 10.55 16-17_ juttu.indd 17 22.8.2017 14.40.25
Paperiliitto ?/???? ?? Teksti Matti Remes S tora Enson sellutehtaalla Uimaharjussa on vuoden alusta lähtien kokeiltu uuden tuotteen tekemistä, kun tehtaan toisella tuotantolinjalla on siirrytty paperisellusta liukosellun valmistukseen. Muutos ei ole vaatinut suuria laiteinvestointeja 1960-luvulla rakennetulle linjalle, mutta aikaa uuden tuotteen valmistuksen opetteluun kuitenkin tuhraantuu. – Alkuvuodesta ajoimme koeeriä, ja kesäkuun puolivälistä olemme siirtyneet jatkuvaan liukosellun tuotantoon. Tavoitteena on saada asiakkaiden kanssa laatu sellaiseksi, että pääsemme ensi vuonna kaupalliseen tuotantoon, Enocellin tehtaanjohtaja Sauli Purho sanoo. Liukosellusta tehdään tekstiilien valmistuksessa käytettävää viskoosikuitua. Markkinat kasvavat nopeimmin Aasiassa, ennen muuta Kiinassa. Sieltä Stora Ensokin etsii uudelle tuotteelleen asiakkaita. Liukosellun valmistus on Uimaharjussa niin alkuvaiheessa, että pääluottamusmies Heikki Hassinen on asiasta niukkasanainen. – Sen voin tässä vaiheessa sanoa, että henkilöstö suhtautuu liukosellun valmistuksen aloittamiseen myönteisesti. Kannattavampaa kuin paperisellu Uimaharjussa liukosellua valmistetaan pääasiassa koivusta. Sitä on riittävästi saatavilla, vaikka raaka-aineen hinta metsäyhtiötä hirvittääkin. – Nykyisessä markkinatilanteessa liukosellun valmistus on kuitenkin kannattavampaa kuin tavanomaisen paperisellun, Purho arvioi. Pohjoisen pöllistä muotivaatteita? Myös uuden tuotteen tulevaisuudennäkymät ovat valoisat, sillä taantuviin paperimarkkinoihin verrattuna maailman tekstiilien tuotannon odotetaan kasvavan tasaisesti. Liukosellusta valmistetun viskoosikuidun kilpailijoita tekstiilimarkkinoilla ovat puuvilla ja öljystä tehtävä polyesteri. VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin huomauttaa, että puupohjaisella raaka-aineella on etulyöntiasema etenkin pitkällä tähtäimellä. Öljypohjaisten materiaalien hinnat ovat jo nyt korkealla tasolla, eikä niiden odoteta halpenevan tulevaisuudessa. Myös puuvillan hinta on ylhäällä, vaikka se onkin viime aikoina kääntynyt laskuun parin vuoden takaisista huippulukemista. Paineet puuvillan vaihtamiseksi ruokakasveihin kasvaa kuitenkin kaikkialla maailmassa. – Kiina on tässäkin merkittävä muutosvoima. Maassa halutaan vapauttaa peltoa puuvillan viljelystä Stora Enso aloitti liukosellun valmistuksen Uimaharjussa. Tekstiilien valmistukseen käytettävä tuote voi tuoda pidemmällä tähtäimellä lievitystä vaikeuksissa painivalle metsäteollisuudelle. 18-19_ juttu.indd 18 22.8.2017 14.40.52
?? Paperiliitto ?/???? Pohjoisen pöllistä muotivaatteita? ruuan tuotantoon. Harlin huomauttaa, että puuvillan tuotanto hipoo jo maapallon sietokykyä. – Puuvillan viljelyyn käytettävä peltopinta-ala on yhtä suuri kuin koko Suomen maapinta-ala. Peltojen kasteluun menee yhtä paljon vettä kuin maailman joissa virtaa vettä. Uimaharju ensimmäinen Suomessa Maailman suurin liukosellun valmistaja maailmassa on eteläafrikkalainen Sappi. Myös Euroopasta löytyy muutamia tuottajia, muun muassa ruotsalainen Domsjö Fabriker. – Kilpailu kovenee lähivuosina. Maailmalla on tällä hetkellä noin 30 rin haaste on tehdä tuotteesta kilpailukykyinen. – Suurimpien selluyksiköiden muuttaminen liukosellulle olisi erittäin kallis vaihtoehto eli ei kannattavaa. Sen sijaan tarkoitukseen sopivia pienempiä yksikköjä Suomesta löytyy. Useimmat maailmalla muutettavista laitoksista ovat vanhempia ja pienempiä kuin Suomessa eli tässä suhteessa Uimaharju on kärkipäässä. Harlin arvioi, että yli kymmenen vuoden aikajänteellä liukosellusta voi tulla merkittävä asia suomalaiselle metsäteollisuudelle. – Tilaus on olemassa, mutta meidän pitää olla ? ksumpia kuin kilpailijamme ja tehdä sekä ekonomisesti että ekologisesti järkevämpiä ratkaisuja kuin naapurit. Biojalosteet toisivat lisää kannattavuutta Myös Pellervon taloustutkimuksen metsäekonomisti Matleena Kniivilä uskoo, että liukosellusta voi tulla uusi tulonlähde suomalaisille metsäyhtiöille. Toimialan suurta pelastajaa uudesta tuotteesta tuskin kuitenkaan tulee. – Paperintuotantoon käytettyyn selluun verrattuna liukosellumarkkinat ovat pienet, joten mitään suuren mittaluokan ratkaisua liukosellusta ei ole Suomelle luvassa. Kniivilän mukaan yksittäistapauksissa sellutehtaita voidaan muuttaa jatkossakin liukosellutehtaiksi. – Kannattavuutta lisäisi, jos samaan yhteyteen pystytään liittämään myös muiden uusien biojalosteiden tuotantoa. Myös Kniivilä näkee tuotannon kannattavuuden liukosellun valmistuksen suurimpana haasteena. – Tähän asti liukosellun hinta on ollut selvästi paperintuotantoon käytetyn sellun hintaa korkeampi. Viime aikoina on kuitenkin tullut paljon uutta tuotantoa. Se vaikuttaa varmasti hintaan, vaikka kysyntä kasvaakin. P hanketta, joissa ajatellaan samaa asiaa kuin Uimaharjussa eli vanhan selluyksikön muuttamista liukoselluyksiköksi, Harlin huomauttaa. Koe-eriä lukuun ottamatta Suomessa ei ole miesmuistiin valmistettu liukosellua. Vuonna 2008 Kemijärven massaliike esitti, että Stora Enso olisi voinut aloittaa liukosellun tuotannon Kemijärvellä ja saada jalansijaa kasvuun lähteneillä markkinoilla. Lakkautetun sellutehtaan koneet myytiin kuitenkin Kanadaan, jossa niillä valmistetaan nykyisin liukosellua. Sopii parhaiten pienemmille yksiköille Harlinin mukaan liukosellun tuotannon aloittaminen ei ole vaikeaa. SuuPuupohjaisella raaka-aineella on etulyöntiasema etenkin pitkällä tähtäimellä. LIUKOSELLULOOSA Liukoselluloosan raaka-aineena käytetään tavallisesti koivua tai kuusta. Valmistus tapahtuu poistamalla perusselluloosasta hemiselluloosa. Tavoitteena on nostaa selluloosan kiteisyys mahdollisimman ylös. Hemiselluloosa voidaan poistaa esimerkiksi esihydrolyysimenetelmällä, jossa hemiselluloosa pilkotaan pienempiin osiin ennen keittoa. Näin se poistuu massasta nopeammin keittämisen aikana. Toinen vaihtoehto on muuntaa keitto niin raskaaksi, että hemiselluloosa saadaan erotettua. VISKOOSI Viskoosikuitu on kemiallisesti samaa ainetta kuin puuvilla, selluloosaa. Valmistetaan puuselluloosasta käsittelemällä sitä kemiallisesti ja mekaanisesti. Käytetään lankoihin, kankaisiin. On tunnettu myös nimillä raion tai tekosilkki (joskus myös silla tai säteri). Ali Harlin uskoo että liukosellulle on tilausta. Antonin Halas 18-19_ juttu.indd 19 22.8.2017 14.40.52
Paperiliitto 7/2012 20 Teksti ja kuvat Stiina Kiiveri P ahvilaatikoita on pihan täydeltä. Pinoja riittää molemmille puolille, ne jatkuvat jonoina ja nousevat seinäminä. Pahvilaatikot on niputettu tiukoiksi paaleiksi. Tällaisina paketteina laatikot saapuvat Sonoco Alcoren Karhulan tehtaiden pihamaalle. Ilman tiukkaa pakkausta ne eivät mahtuisi tänne millään. Kotkan Korkeakoskelle päätyy lähes puolet Suomen pahvilaatikoista. Pihalle mahtuu kerrallaan vain 3–4 päivän pahvisaalis. Tehtaanjohtaja Arto Lindberg kehuu ympäristöyhtiöiltä tulevaa pahvimateriaalia erittäin laadukkaaksi raaka-aineeksi, jonka pitkät kuidut ovat lujia. Toki eriväristen pahvien joukosta joudutaan välillä vetämään sivuun likaantuneita ja muoviroippeisia paaleja. Yhdestä paketista pilkistää kirkasvärinen Autotlehti muovikuoressaan. Kymmenen kirvestä Puristettujen paalien seassa tulee mieleen piirroshahmo Wall-E -robotti, joka puristaa jätene liöitä ja pinoaa niitä. Wall-E -animaatioelokuvassa maailma on tuhoutunut ympäristöongelmiin. Sonoco Alcoren tehtailla koko tuotantoprosessi kierrätysmateriaalista lähtien on ympäristöystävällinen. Robotin sijaan pahvipinojen takaa ajaa materiaalinkäsittelijä Markku Piiroinen, jonka tehtäviin kuuluu paalikuorman purkaminen ja siirtäminen kuljettimille. Kun kokemusta on toistakymmentä vuotta, on miehen pahvilastiin mahtunut monenlaista yllätystäkin: ostoskärryjä, kymmenen uuden kirveen satsi, mopon osia, kahvia. Rahaa ei ole vielä Piiroisen kohdalle osunut. Osa epäpuhtauksista voidaan Lähes puolet Suomen käytetyistä pahvilaati koista päätyy Kotkaan, Sonoco Alcoren tehtaille. poistaa heti, loput massaosastolla. Metallit erotellaan omaan keräykseen, muovijäte omaansa. Makkarakeittoa ja hylsytohtori Hylsykartonkitehtaan massaosastolla käy tasainen hurina. Sen sijaan valvomossa on hiljaista. Joku syö eväitä pitkän pöydän ääressä. Massaosastonhoitaja Mikko Vallema kertoilee, että valvomon hellalla on kerran yövuorossa keitelty yhdessä kymmenen litran makkarasopatkin ja porukalla popsittu loppuun. Tavallisemmin lämmitellään omia eväitä. Tänään Vallema on jo syönyt lounaansa, riisiä ja kanaa, ja siirtynyt monitoriensa ääreen huolehtimaan pahvipaalien hajottamisesta ja laittamisesta pulpperiin. Monitorissa näkyy jättimäinen kattila täynnä kaurapuuromaista pahvimössöä. Sihdit erottelevat epäpuhtaudet, joista tavallisin on pahvilaatikon koossa pitävä muoviteippi. Vallema kehuu lämpimän sisätyönsä maistuvan ja muistuttaa, että tässä näkee kuinka pahvilaatikoiden lajittelu kannattaa. Vallema kertoo antavansa massan vieressä istuvalle koneenhoitaja Tomi Latulle, joka työskentelee omien monitoriensa ääressä. Lattu tekee massan kartonkikoneelle sopivaksi eli määrittää oikean sakeuden ja lisää tarvittavat kemikaalit. Tehtaan omalla kehitysosastolla sekä kartongin että hylsyn laatua kehitetään jatkuvasti. Kartonkihylsy on yllättävän tekninen tuote rullaustekniikoineen ja liimausresepteineen. Löytyypä talosta jopa oma hylsytohtori eli kartonkihylsyistä väitellyt erikoisasiantuntija. Vallema ja Lattu kiittelevät kolmivuorotyönsä lyhyttä kiertoa, jota tehLaatikon tarina jatkuu Koneenhoitaja Tomi Lattu tekee massaa kartonkikoneelle. 20-23_ juttu.indd 20 22.8.2017 14.41.32
21 Paperiliitto 7/2012 Käytettyjä pahvilaatikkoja päätyy Korkeakoskelle 80 000 tonnia vuodessa. 20-23_ juttu.indd 21 22.8.2017 14.41.32
24 Maailman paperi Maailman paperi Koonnut Juhani Artto [³] [4] [2] [5] [6] Storan Enso on Ruotsissa suurin ulkomaalainen tehtaiden omistaja. Kuvassa Kvarnsvedenin tehdas. Stora Enso [2] Vienti naapurimaihin hyvin tärkeää Saksassa usean teollisuudenalan sekä kaivosja energiasektorin ammattiliiton IG BCE:n puheenjohtaja Michael Vassiliadis muistutti syksyn alussa, että Saksan talous on hyvin riippuvainen viennistä naapurimaihin. – Paluu Saksan markkaan vahingoittaisi Saksaa vientimaana merkittävästi, hän varoitti. Järjestäytyneet paperityöläiset ovat IG BCE:n jäseniä. [³] Työvoimapulaa pelätään Itävallan pakkausteollisuusyritysten yhdistys (PPV) on huolissaan siitä, saavatko sen jäsenyritykset tulevaisuudessa tarvitsemaansa ammattitaitoista työvoimaa. PPV:n toimitusjohtaja Martin Widermann patistaa yrityksiä toimimaan niin, että niitä pidetään vakaina ja luovuutta vaalivina yhteisöinä. On ruokittava mielikuvaa, jossa alan työpaikat ovat kestävällä pohjalla, Widermann toteaa itävaltalaisessa talouslehdessä Wirtschaftblattissa. [4] Pehmopaperia kiinalaisille Hengan International on keskittynyt talouspaperin ja muiden pehmopapereiden valmistukseen. Vuonna 1985 perustettu, Hongkongin pörssissä noteerattu yhtiö on kasvattanut tuotantokapasiteettiaan huimalla tahdilla. Nyt se on 900 000 tonnia vuodessa. Suunnitteilla on kapasiteetin nosto 1,2 miljoonaan tonniin vuonna 2015 ja 1,6 miljoonaan tonniin vuonPaperiliitto 7/2012 Pääkonttorit ovat ulkomailla Lähes puolet (48 prosenttia) Ruotsin paperityöläisten liiton Pappersin jäsenistä työskentelee tuotantolaitoksissa, joiden omistajayhtiön pääkonttori on muualla kuin Ruotsissa. Se ilmenee ay-julkaisu Dagens Arbeten selvityksestä. Raportin kohteena olevista 60 tuotantolaitoksesta 28 kuuluu ulkomaisille yrityksille. Niiden pääkonttorit toimivat 13 maassa. Selvästi vahvimmin edustettuna on Suomi, sillä Stora Ensolla (6), Metsä-Tissuella (3), Metsä Boardilla (1) ja Ahlströmillä (1) on Ruotsissa yhteensä yksitoista tuotantolaitosta. Norjalainen Nordic Paper omistaa Ruotsissa kolme tehdasta. Kahden tehtaan omistajia ovat puolalainen Arctic Paper, eteläafrikkalainen Mondi ja irlantilainen Smur? t Kappa. Muilla ulkomaisilla omistajayhtiöillä on Ruotsissa yksi tuotantolaitos. Niiden omistajien pääkonttorit toimivat Tanskassa, Italiassa, Sveitsissä, Saksassa, Yhdysvalloissa, Kanadassa, Brasiliassa ja Intiassa. Ulkomaalaisomistuksen osuus kasvoi harppauksellisesti vuonna 1999, jolloin Ruotsin Wallenbergien omistama Stora Kopparberg ja suomalainen Enso yhdistyivät, ja uuden yrityksen pääkonttori sijoitettiin Helsinkiin. Pappersin ekonomistin Christer Larssonin mukaan ulkomaisen omistuksen laajeneminen on pienentänyt Ruotsin ay-liikkeen vaikutusta yhtymätasolla. Toinen kielteinen seuraus on ollut se, että tasaväkisessä valintatilanteessa ulkomaiset omistajat ovat investoineet mieluummin omaan maahansa kuin Ruotsiin. Paluu Saksan markkaan vahingoittaisi Saksaa vientimaana merkittävästi. na 2020. Yrityksen tehtaat toimivat Kiinassa, jossa ovat myös yhtiön tuotteiden päämarkkinat. [5] Liittofuusio etenee Kanadassa Kanadassa ammattiliitto CAW:n edustajakokous on hyväksynyt yksimielisesti yhdistymisen muun muassa paperityöläisiä organisoivan CEP:n kanssa. CEP:n lopullinen kanta ratkeaa lokakuun puolivälissä järjestettävässä edustajakokouksessa. [6] Vähemmän kasvihuonekaasuja IP:ltä Yhdysvaltalainen metsäteollisuusyhtiö International Paper (IP) aikoo pienentää viidenneksen yhtiön tuotteiden tuotantoon liittyvien kasvihuonekaasujen päästöjä. Tavoite sisältyy IP:n hiljattain julkistamaan kestävän kehityksen ohjelmaan, jonka yhtiö on hahmotellut ohjenuorakseen vuoteen 2020 asti. Toinen keskeinen tavoite koskee yhtiön ulkopuolelta ostetun energian käytön energiatehokkuutta. Sitä luvataan parantaa 15 prosenttia. Tarkoituksena on myös päästä kokonaan eroon työtapaturmista, lisätä merkittävästi serti? oidun kuidun osuutta raaka-ainehankinnoissa ja vähentää tuotantoprosessien kuituhukka kansainvälisesti mallikelpoiseen 0,75 prosenttiin. Koulutukseen ja terveydenhuoltoon keskittyvän hyväntekeväisyystoiminnan vaikutuksia IP:n tehdasseutujen kehitykseen on kyettävä mittaamaan, 12-kohtaisen ohjelman viimeisessä osassa määritellään. ? P [1] muiden pehmopapereiden valmistukseen. Vuonna 1985 perustettu, Hongkongin pörssissä noteerattu yhtiö on kasvattanut tuotantokapasiteettiaan huimalla tahdilla. Nyt se on 900 000 tonnia vuodessa. Suunnitteilla on kapasiteetin nosto 1,2 miljoonaan tonniin vuonna 2015 ja 1,6 miljoonaan tonniin vuontantoprosessien kuituhukka kansainvälisesti mallikelpoiseen 0,75 prosenttiin. Koulutukseen ja terveydenhuoltoon keskittyvän hyväntekeväisyystoiminnan vaikutuksia IP:n tehdasseutujen kehitykseen on kyettävä mittaamaan, 12-kohtaisen ohjelman viimeisessä osassa määritellään. ? ? P ? 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 24 22.8.2017 14.42.09
25 Paperiliitto 7/2012 Reino Nieminen liikkuu ja levittää ympärilleen iloa. Teksti ja kuva Päivi Ketolainen T ämä syksy on vähän erilainen, sillä molemmat lapsemme ovat lähteneet maailmalle. Niinpä opettelemme vaimoni Eijan kanssa olemaan jälleen kahden. Vapaa-aikamme kuluu paljolti liikunnan parissa. Emäntä juoksee maratoneita ja minä pelaan salibandya ikämiesten sarjassa. Joukkueemme nimi on Bandyvaarit. Tänä syksynä aloitin myös naisten edustusjoukkueen valmennuksen Mäntän Urheilijoissa. Liikunnan lisäksi pidämme huolta 1950-luvulla rakennetusta kodistamme. Pyrimme säilyttämään talon perinteisen ilmeen. Arvostamme vanhoja huonekaluja ja vaimoni kerää Arabian astioita. Itse keräilen ja luen vanhoja kirjoja ja lehtiä, sillä historia kiinnostaa minua. Mielestäni jokainen päivä pitäisi elää mahdollisimman hyvin ja muita ihmisiä ymmärtäen. Tärkeä periaate meillä perheessä onkin, että nukkumaan ei mennä vihaisena. Työpaikallakin olen huomannut, että hymy ja ystävälliset sanat auttavat vaikeissa tilanteissa. Äreys helpottaa, jos en levitä ympärilleni turhia paineita. Olen Ruovedellä syntynyt, mutta Mänttään kotiutunut. Tulin tänne nuorena poikana ammattikouluun, ja sitten täältä löytyi työpaikka ja puoliso. Salibandy on elämäni ehkä neljänneksi tärkein asia. Ensin tulevat tietysti perhe, terveys ja työ. Pelaamiseen kuuluu liikunnan lisäksi sosiaalinen puoli. Ikämiehissä vaihdamme ennen treenejä kuulumiset. Pelimatkoillakin juttu lentää ja huumori kukkii. ? P Reino Nieminen uskoo ystävällisiin sanoihin. Hymy vie äreyden Parasta elämässä Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Reino Nieminen, 56, työskentelee ennakkohuoltomittaajana Mäntän Metsä-Tissuella. Mielestäni jokainen päivä pitäisi elää hyvin. 24-25_parasta elämässä_maailman p.indd 25 22.8.2017 14.42.09
Paperiliitto 7/2012 ?? Osastot Lauritsalan osasto 44 Veteraanijaosto kokoontuu 3.10. klo 12.00 Kotapirtillä, os. Mikonsaarentie 180, Lappeenranta. Hämeenlinnan osasto 66 Tarjoaa teatterinäytöksen eläkeläisilleen Hämeenlinnan kaupunginteatterissa lauantaina 20.10. klo 14.00. Kappaleena on Perheistä Parhain. Lippuja on varattu 65 kappaletta. Sitovat ilmoittautumiset 12.10. mennessä Pirkko Aspholmille, p. 050 529 3002. Mahdollisen esteen ilmaantuessa toivomme peruutusilmoitusta Pirkolle, jotta maksamamme lippu ei jää käyttämättä. Kahvitarjoilu väliajalla. Tervetuloa! SYYSKOKOUKSIA Pirkanmaan piiri Nokian os. 2, ti 2.10. klo 16.15, Nokian Kerhola Tampereen os. 4, ke 24.10. klo 16.00, osaston kokoustilat, Näsilinnankatu 22 A 33 Länsi-Suomen piiri Rauman os. 8, ke 10.10. klo 16.00, Cumulus Rauma Rauman os. 42, ke 10.10. klo 16.30, Cumulus Etelä-Suomen piiri Loviisan os. n:o 39, su 20.11. klo 15.00, ST1, Länsikaari 1 Helsingin os. 46, ke 28.11. klo 18.00, Nummelan työväentalo Rientola Tee vapaa-ajasta turvallisempaa Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Eija Valkonen E i jäänyt Kaukaan paperitehtaan työntekijöiltä huomaamatta, mitä UPM:n toimitusjohtaja kertoi rikkidirektiivin vaikutuksista Suomen tehtaille. Jussi Pesonen uumoili Maaseudun Tulevaisuus -lehdessä syyskuussa, että yhtiö siirtää tuotantoa Keski-Eurooppaan jopa 300 000 tonnia, jos rikkidirektiivi tulee voimaan Uutista kommentoitiin valvomossa. – Laskettiin, montako Paalupaikalla Uuden edessä Suljetulta Myllykosken tehtaalta irtisanottu Tommi Harjuniemi kertoo kuulumisia. Tommi Harjuniemen kesätyö päättyy pian. tehdasta UPM:llä Suomessa enää on ja arvuuteltiin, johtaako tuotannon siirto kokonaisen tehtaan lakkauttamiseen, Tommi Harjuniemi kertoo. Toisaalta Kaukaalla sananmukaisesti paalutetaan alalle tulevaisuutta eli tehdasalueella tehdään biojalostamoa varten perustamistöitä. Biojalostamo käyttää raaka-aineenaan sellutehtailta saatavaa mäntyöljyä, joten sen arvellaan turvaavan myös selluntuotantoa. – Mäntyöljyä tarvitaan tuotantoon koko se määrä, mitä UPM:n sellutehtailta Suomesta saadaan. Harjuniemen kesätyörupeama päättyy syyskuun lopussa. Hän on hakenut pariin Kaukaalla avoinna olleeseen tehtävään, mutta on varautunut siihen, että edessä on paluu Myllykoskelle. Myllykosken kunnossapidon irtisanomisaika on kulunut loppuun ja kesälomitukset alkavat muiltakin olla ohi. Kokonaistilanne siitä, miten tehtaalta irtisanotut ovat tähän mennessä sijoittuneet työelämään, koulutukseen tai työttömiksi, hahmottuu syyskuun jälkeen. P Tommi Harjuniemi on yksi UPM Myllykosken tehtaan irtisanotuista. Hän työskenteli PK 4:llä sylinterimiehenä ja rullamiehenä. Harjuniemi asuu Myllykoskella avovaimon ja 10ja 12-vuotiaiden tytärten kanssa. Laskettiin, montako tehdasta UPM:llä Suomessa enää on. Ideoi, miten lisätä turvallisuutta vapaaaikana ja voita siihen tuotteet tai rahaa. Teksti Eija Valkonen N yt Paperiliiton ammattiosastot, työhuonekunnat, työvuorot tai muu porukka työpaikalta tekemään vapaa-ajasta entistä turvallisempaa! Voitte hakea tukea turvallisuutta edistäviin hankkeisiin, kampanjoihin tai yksittäisiin tekoihin joko turvatuotteina tai rahana. Mieti, mikä lisää turvallisuutta vapaa-aikanasi. Otsalamput ja heijastinliivit työporukan yhteisille syyslenkeille, kaiteet ammattiosaston kesäpaikan portaisiin vai jotakin ihan muuta? Ota puheeksi seuraavalla kahvitauolla ja täytä netissä hakemus. Tuen saajat valitsee Paperiliiton ja If:n työryhmä marraskuun lopulla. Yksittäisen tuen suuruus on enintään 500 euroa. Tukea jaetaan yhteensä enintään 2 000 euron arvosta. Tuki on tarkoitettu työmarkkinoiden käytettävissä oleville jäsenille. Tuen saajille ilmoitetaan päätöksestä sähköpostitse tai puhelimella. Turvallisuustukea haetaan kampanjan nettisivujen kautta. Mikä? Paperiliiton ja If Vahinkovakuutusyhtiön Turvallisuustuki-kampanja Hakuaika: 28.9.–23.11. Hakulomake: www. paperiliitto.? Teema: ”Liittoudu riskejä vastaan myös vapaa-aikana” Tavoite: edistää Paperiliiton jäsenten vapaa-ajan turvallisuutta P Hiomo kertoo liiton ja osastojen tapahtumista 26-29_hiomo_1-4.indd 26 22.8.2017 14.43.00
?? Paperiliitto 7/2012 Osastot SYYSKOKOUKSIA Lohjan os. 47, ke 7.11. klo 17.30, Länsi-Uudenmaan Säästöpankki, Laurinkatu 48 B Tervakosken os. 54, to 11.10. klo 17:00, Tervakosken paloasema, Kartanontie 2 Kymen piiri Karhulan os. 73, ti 6.11. klo 15.05, Tehtaan ruokala Saimaan piiri Simpeleen os. 25, ke 7.11. klo 16.00, Työväentalo Lauritsala os. 44, ke 24.10. klo 17.00 Kotapirtti, Mikonsaarentie 180 Keski-Suomen piiri Jyväskylän os. 12, ti 23.10. klo 17.30, Hotelli Scandic Jyväskylä Äänekosken os. 13, ti 23.10. klo 17.00, Majakka, Torikatu 6 A Pohjois-Karjalan piiri Uimaharjun os. 88, ma 22.10. klo 18.00, Ravintola Lounaskulma, Eno Pohjois-Suomen piiri Oulun os. 43, ti 30.10. klo 17.00, Nuottatupa, Torikatu 58–60 Tee vapaa-ajasta turvallisempaa ILMOITUS Mies Putosi katolta rännejä putsatessa tai lunta luodessa Liukastui venettä talviteloille nostaessa Uimaan mennessä hyppäsi pää edellä laiturilta Tunkki petti auton renkaita vaihtaessa ja auto putosi päälle Putosi tikkailta autotallissa Jalka ruhjoutui ruohonleikkurin alle Vesuri osui käteen puita karsiessa Puuklapi pomppasi kasvoihin ja aiheutti hampaiden katkeamisen Bensalla juhannuskokkoa sytyttäessä liekit ”räjähtivät” kasvoille Ajoi polkupyörällä kolarin Meni uimaan joen yli alkoholin vaikutuksen alaisena ja vajosi Moottorisahaa käytettäessä osui käteen Nainen Putosi keittiöjakkaralta Liukastui rappusissa villasukat jalassa Kiehuva vesi kaatui päälle Leikkasi veitsellä sormeen Lasta sylissä pitäessään lapsi löi päällään äidin hampaisiin Löi kasvonsa keittiön kaapin oviin Liukastui saunaa pestessä Kaatui polkupyörällä Tekevälle sattuu …ja sitten sattuu If Vahinkovakuutusyhtiön vahinkotietorekisteri on täynnä kaikenkirjavia vapaa-ajalla sattuneita tapaturmia. Ehkäpä idea uuteen turvallisuusvinkkiin lähtisi näistä: Bensalla juhannuskokkoa sytyttäessä liekit ”räjähtivät” kasvoille Ajoi polkupyörällä kolarin Kaatui polkupyörällä Futu reim ageb ank Osastot SYYSKOKOUKSIA os. 47, ke 7.11. klo 26-29_hiomo_1-4.indd 27 22.8.2017 14.43.00
Silppua ?? Ehdota vuoden SAK:laista luottamusmiestä! Ehdota: Onko työpaikallasi, ammattiosastossasi tai liitossasi luottamusmies, jonka toimintaa olet seurannut ja vakuuttunut, että juuri hän ansaitsee tulla ehdotetuksi vuoden luottamusmieheksi? Vuoden luottamusmiehen ei tarvitse suinkaan olla täydellinen – kukapa meistä olisi. Mutta vuoden luottamusmies on henkilö, jolla on sydän ja järki mukana toiminnassaan. Hän on henkilö, joka pitää yhteyttä jäseniin omalla työpaikallaan ja on yhteydessä ammattiosastoon ja liittoon. Hän on verkostoituja, joka kokoaa ympärilleen yhteistyökumppaneita. Neuvottelutaito ja yhteistyökyky ovat hänen ominaisuuksiaan ja omien taitojen kehittäminen ja kouluttautuminen ovat hänelle tärkeitä. Vuoden luottamusmies on aktiivinen edunvalvoja ja oman työpaikan kehittäjä. Ansiona olisi, että jäsenhankintakaan ei olisi hänelle vierasta. Eduksi on, että hän huolehtii tiedon leviämisestä ja kasvattaa uusia aktiiveja. Ja kaiken kukkuraksi vielä huolehtii myös omasta jaksamisestaan. Tuhannen euron arvoinen stipendi ojennetaan vuoden luottamismieheksi valitulle SAK:n luottamusmieskonferenssissa Tampereella 9.11. Ehdotuksien on oltava SAK:ssa Pirjo Vainiolla (pirjo.vainio@ sak.? ) viimeistään perjantaina 19.10.2012. Kuka tahansa voi tehdä ehdotuksen: yksityisen henkilön lisäksi esimerkiksi työyhteisö, ammattiosasto tai liitto. Ehdotus on vapaamuotoinen, mutta sen pitää sisältää ainakin seuraavat tiedot: nimi, sähköposti, puhelinnumero, ikä, ammattiliitto, työpaikka, kauanko esitettävä henkilö on toiminut luottamusmiehenä, perustelut. Lisätietoja: koulutusasiantuntija Merja Lehmussaari, merja. lehmussaari@sak.? , puh. 040 504 2152 tai sihteeri Pirjo Vainio, pirjo.vainio@sak.? , puh. 040 527 8805. Paperiliitto 7/2012 Teksti Keijo Martikainen Kuvat Markku Lötjönen P aperiliiton jalkapalloturnauksessa tehtiin maaleja monin tavoin. Kun on tahtoa, intoa ja vähän tuuriakin, voi pelaaja tehdä maalin jopa kontaten. Näin teki Valkeakosken Jyrki Järvinen, joka viimeisteli osuman vieden pallon kontaten Simpeleen maaliin. Pallo saatiin maaliin myös ennätysajassa, kun Kuusaan Janne Pahkala latasi pallon vastustajan verkkoon aloitussyötöstä. Aikaa vihellyksestä kului vain muutama sekunti. Kolmantena erikoisuutena palkittiin Joutsenon Vesa Jauhiainen, joka pelasi kaikki ottelut kahden joukkueen maalivahtina. Turnaukseen osallistui yhdeksän joukkuetta. Lappeenrannan Joutsenossa pelatun turnauksen voiton vei Kuusankosken joukkue, joka voitti loppuottelussa Inkeroisten joukkueen selvästi 5-1. Yllätyspronssille taisteli vahvojen kannustusjoukkojen saattelemana isäntäjoukkue Joutseno. TurnausLiiton mestaruusturnauksessa tehtiin maaleja jopa kontaten. Viime vuoden mestari Tervasaari taipui Kuusankosken edessä. ka viimeisteli osuman vieden pallon kontaten SimPallo saatiin maalatasi pallon vastustajan verkkoon aloituskaa vihellyksestä kului vain muutama sekunti. Kolmantena erikoisuutena palkittiin Joutsenon Vesa Jauhiainen ka pelasi kaikki otteKaikki keinot käytössä ? Turnauksen voitti Kuusankosken joukkue. ? Kuusankoski Lauritsalan maalilla. ? ?JussiPekka Pulkkinen pelasi isäntäjoukkue Joutsenon riveissä. Ike varautui sateeseen. Hiomo kertoo liiton ja osastojen toiminnasta 26-29_hiomo_1-4.indd 28 22.8.2017 14.43.01
Silppua Paperiliitto 7/2012 ?? Luottamusmiehet täydennyskurssilla Kurssi: Paperiliittolaiset luottamusmiehet täydentävät osaamistaan tänä syksynä luottamusmiesten täydennyskursseilla. Yksipäiväisiä tilaisuuksia on kaikkiaan neljä eri puolilla maata. Täydennyskursseilla perehdytään muun muassa yritysten näkemyksiin paperiteollisuuden rakennemuutostilanteessa. Lisäksi kurssilla käydään läpi keskeiset luottamusmiestoimintaan liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä keskeiset muutokset voimassa olevasta työehtosopimuksesta. Koulutuksista Lappeenrannan ja Tampereen tilaisuudet on pidetty syyskuussa. Lokakuun tilaisuudet järjestetään Oulussa 2.10. ja Kiljavan Opistolla 9.10. Osallistujia kursseille on ilmoittautunut yhteensä yli 170. Paperiliitto ja Metsäteollisuus järjestävät luottamusmiesten täydennyskurssit osin yhteisesti. Valintojen aika taas tänä syksynä Luottamusmiesvaalit: Paperiliiton ammattiosastot asettavat tulevissa syyskokouksissa ehdokkaat luottamusmiesten valitsemista varten. Jos ehdokkaita ei ole kuin yksi, hän tulee valituksi suoraan. Sääntöjen mukaan kutakin teollisuuslaitosta varten valitaan pääluottamusmies ja hänelle varamies sekä jokaista teollisuuslaitoksen työosastoa kohden vähintään yksi työosaston luottamusmies ja hänelle varamies. Luottamusmiehen ja hänen varamiehensä vaaliin saavat osallistua ne Paperiliiton alaiset ammattiosaston jäsenet, joita luottamusmies tehtävässään edustaa. Jos vaaliin on useita ehdokkaita, suorittaa osaston toimikunta vaalin työpaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä niin, että kaikilla osaston jäsenillä on tilaisuus siihen osallistua. Osaston toimikunnan on ilmoitettava suoritettavista vaaleista jäsenistölle osaston sääntöjen mukaisesti viimeistään seitsemän vuorokautta aikaisemmin. järjestelyissä sekä taktiikassaan onnistuneet isännät voittivat pronssikamppailussa Walkin niukasti 2-1. Turnauksen tuoksinnassa kuulluista kommenteista kävi ilmi, että jalkapallo on kuningaspeli. Taitoa saa ja pitää olla, mutta pelihuumori on näissä turnauksissa pakollinen ominaisuus. P Viime vuoden mestari Tervasaari taipui Kuusankosken edessä. Pelaaja: Marko Niilo-Rämä Pelipaikka: keskikenttä. Työ: UPM Kuusankoski, PK 8 rullamies. T ehtaalla on käynnistetty arkkilinja; joka oli investointina ihan ok. Sikäli näyttää hyvältä. Mennään normaalia perhe-elämää. Kotona on kolme pientä poikaa, joilta ei juuri muuta vapaa-aikaa jää. Pelaaja: Miika Välimäki Pelipaikka: hyökkääjä. Työ: Walki, kunnossapitotyöntekijä. M uuten hyvin, mutta porukkaa on tehtaalla vähän. Yt-neuvottelut ovat päättymässä, tuloksista ei ole vielä tietoa. Tulevaisuus on muutosta ja sopeutumista. Omassa elämässä asiat ihan kohdallaan. Pelaaja: Jani Kokkonen Pelipaikka: keskikenttä. Työ: Metsä Board, sylinterimies. T ehtaalla on nyt rauhallista. Töiden suhteen on myönteistä ilmaa. Iloksemme tehtaalle haettiin jopa uusia työntekijöitä. Omassa elämässä harrastuksia ja menoa riittää, niin että ei käy aika pitkäksi. Pelaaja:Petri Laapas Pelipaikka: maalivahti. Työ: Stora Enso Kouvola, prosessityöntekijä. T öissä ei tällä hetkellä ihmeitä. Omassa elämässäni koetan katsoa positiivisesti eteenpäin. Harrastuksena olevat ulkoilu ja metsästys rentouttavat arjen murheita. Tulevaisuus näyttää nyt ihan hyvältä. Pelaaja: Anssi Sinkkonen Pelipaikka: puolustaja. Työ: UPMKaukas, voitelija. T yöpaikalla kiireitä ja seisokki alkamassa. Omassa elämässäni vietän tavallista perhe-elämää. Lapset kasvavat. Poika on armeijassa ja nuorimmaisen kanssa pelataan kotona jalkapalloa. Pelaaja: Juuso Haapakoski Pelipaikka: hyökkääjä. Työ: UPM Tervasaari, PK 8 jälkikäsittelijä. M ikäs tässä. Tarrantaustaa väännetään hyvillä mielin. Ei ainakaan tällä hetkellä näy tulevaisuudessa uhkakuvia ilmassa. Omassa elämässä mennään arjen asioissa päivä kerrallaan eteenpäin. Pelaaja: Petri Iivonen Pelipaikka: puolustaja. Työ: Metsä Fibre, työsuojeluvaltuutettu. T ällä hetkellä ihan hyvää. Oma elämä on tasaista arkista menoa. Tulevaisuuteen katson positiivisesti ja valoisin, työtä tekevin mielin. Pelaaja: Sami Pendolin Pelipaikka: keskikenttä. Työ: Stora Enso, operaattori. T ehtaalla oli seisokki ja nyt tehdään taas tuotantoa. Tilauksia tuntuu ainakin nyt olevan. Omaa elämää piristää mukavasti tällaiset liiton tapahtumat. Pelikentällä unohtuu kaikki muu. Erotuomari: Hanna Kurronen, Lappeenranta. H ienosti pelaajat noudattivat sääntöjä ja turnauksessa vallitsi reilun pelin henki, kiteytti Hanna tuomarityöskentelyä. Hän vihelsi neljä ottelua. Kolme kysymystä pelaajille Mitä kuuluu työpaikallesi? Mitä kuuluu omaan elämääsi? Miltä näyttää tulevaisuus? Osaston nimen edessä joukkueen sijoitus turnauksessa. Kuusankoski os. 19+85 Valkeakoski osasto 70 Simpele osasto 25 Inkeroinen osasto 15 Lauritsala osasto 44 Valkeakoski osasto 45 Joutseno osasto 23 Heinola osasto 81 Oikeudenjakaja 26-29_hiomo_1-4.indd 29 22.8.2017 14.43.01
?? Paperiliitto 7/2012 ILMOITUS Oletko työtön ja olet täyttänyt tai täytät tänä vuonna 62 vuotta? Tarkista oikeutesi vanhuuseläkkeeseen. P itkäaikaistyötön voi saada vanhuuseläkkeen 62-vuotiaana ilman varhennusvähennystä. Vanhuuseläke voi koostua työeläkkeestä ja kansaneläkkeestä. Kansaneläkettä maksetaan, jos työeläkkeen määrä jää pieneksi. Paperityöväen Työttömyyskassasta on vuoden alusta elokuun loppuun mennessä siirtynyt vanhuuseläkkeelle 259 jäsentä. Jäsenrekisteritietojen perusteella 62 vuotta täyttäneitä tai tänä vuonna täyttäviä vanhuuseläkkeeseen oikeutettuja jäseniä on kaikkiaan 491. Jos kuulut tähän joukkoon, selvitä oikeutesi pikimmiten, sillä eläkettä ei saa takautuvasti. Kenellä on oikeus? Oikeus vanhuuseläkkeeseen koskee työtöntä, joka täyttää kaikki alla mainitut ehdot. Hän on syntynyt vuonna 1950 tai sen jälkeen täyttänyt 62 vuotta saanut ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa lisäpäiviltä eläkkeen alkamista edeltävän kuukauden aikana vähintään yhdeltä päivältä. Työttömyyspäivärahaa maksetaan lisäpäiviltä, kun työtön on täyttänyt 59 vuotta ennen 500 päivän enimmäisajan täyttymistä ja hänellä on enimmäisajan täyttyessä työeläkkeeseen oikeut tavia ansioita vähintään viideltä vuodelta 20 viime vuoden aikana. Eläkkeen hakeminen ja alkaminen Vanhuuseläkettä on haettava. Hakemuslomakkeen saa työeläkelaitoksesta, Kelasta, Eläketurvakeskuksesta sekä näiden internet-sivuilta. Hakemuksen voi jättää työeläkelaitokseen, Kelaan tai Eläketurvakeskukseen. Eläkkeenhakijan on lisäksi pyydettävä työttömyyskassalta todistus työttömyyspäivärahan saamisesta lisäpäiviltä. Todistus tulee toimittaa eläkehakemuksen liitteenä työeläkelaitokselle tai Kelalle. Eläke voi alkaa hakemista seuraavan kalenterikuukauden alusta. Sitä ei saa takautuen. Jos esimerkiksi työtön on jo täyttänyt tai täyttää 62 vuotta lokakuussa 2012 ja hän haluaa eläkkeen alkavan marraskuun alusta, hänen eläkehakemuksensa on oltava työeläkelaitoksessa, Kelassa tai Eläketurvakeskuksessa lokakuun loppuun mennessä. Valintaoikeus eläkkeen ja työttömyyspäivärahan välillä Työtön voi itse valita, hakeeko hän vanhuuseläkettä 62-vuotiaana tai myöhemmin. Jos hän ei halua hakea sitä, hänelle voidaan maksaa työttömyyspäivärahaa sen kalenterikuukauden loppuun, jona hän täyttää 65 vuotta. Ennen vuotta 1950 syntyneet työttömät Ennen vuotta 1950 syntyneillä työttömyyspäivärahaa saavilla pitkäaikaistyöttömillä säilyy oikeus työttömyyseläkkeeseen. Jos ennen vuotta 1950 syntynyt henkilö täyttää työttömyyseläkkeen myöntämisen edellytykset 62-vuotiaana, hänelle myönnetään kuitenkin työeläkelakien mukainen vanhuuseläke vähentämättömänä työttömyyseläkkeen sijaan. Kela myöntää hänelle työttömyyseläkkeen, joka muuttuu vanhuuseläkkeeksi 65-vuotiaana. Lisätietoa Lisätietoa asiasta saat Paperityöväen Työttömyyskassan maksuttomasta palvelunumerosta 0800 07089 arkisin kello 9–12. Eläkkeelle työttömyyden sijaan Alegri Työttömysskassa tiedottaa Hiomo kertoo liiton ja osastojen toiminnasta 26-29_hiomo_1-4.indd 30 22.8.2017 14.43.01
Taukotila Tarjoaa tekemistä Paperiliitto 7/2012 ?? Sudoku Ristikko Vaikeusaste Vaikeusaste Vaikeusaste Ristikon 6/2012 ratkaisu Ratkaisijan nimi:_____________________________________________ Osoite: __________________________________________________ ________________________________________________________ Puhelin: _________________________________________________ Voita lahjakortti! Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 6/2012 täyttäneistä palkinnon sai Tauno Risku, Lohja. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 10.10. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 7”. Ratkaisut sivulla 35. Laatinut Arto Inkala Laatinut Pauli Vento 26-29_hiomo_1-4.indd 31 22.8.2017 14.43.02
Hyvää syntymäpäivää! Palstalla haastattelemme jäsentä, joka täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä. Mitäs tiedät? ?? Paperiliitto ?/???? Taukotila ?. Minkä maalainen tv-yhtiö on HBO ? ?. Missä kaupungissa sauhuaa Pankakosken kartonkitehdas? ?. Mikä on tyrni? ?. Kuka juontaa keskusteluohjel maa YleLeaksia? ?. Minkä urheilulajin armoton menijä on Leo-Pekka Tähti? ?. Millä nimellä kansankielessä tunnetaan kartingautoilu? ?. Kuka ohjasi kotimaisen elo kuvan Tie Pohjoiseen? ?. Mikä on Suomen kolmanneksi suurin kaupunki? ?. Kenen levyalbumi on Kaikki tahtoo? ??. Minä vuonna Suomen paperiteollisuuden mittava työsulku sulki tehtaat? Vastaukset sivulla Teksti Päivi Ketolainen P äivän synttärisankari on Seppo Harjula on metsien mies. Tehtyään neljännesvuosisadan paperia hän siirtyi kolme vuotta sitten eläkeputkeen ja samaa kyytiä metsään. – Näin Keltaisessa Pörssissä myytävän metsätilan, josta pitkän hintaneuvottelun jälkeen pääsimme sopimukseen. Sitten puun hinta nousi reilusti, sain ostettua traktorin, kuormaimen ja hieman lisää metsää. Huomasin että tämähän on mukavaa työtä. – Enimmäkseen teen risusavottaa ja polttopuuta. Hieman tulee myös kuitupuuta. Metsänomistajana olen mukana hirviporukassa. Metsänhoito tuo kuusikymppiselle kuntoa ja terveyttä. Kotona ja mökillä uunit lämpiävät omatekoisilla polttopuilla. Muutaman vuoden ajan Seppoa on sanottu vaariksi. Elämä tuo mukanaan uusia rooleja, mutta ikääntyminen ei huoleta päivänsankaria. – Olen sinut ikäni kanssa. Tärkeintä on pitää terveydestä huolta niin hyvin kuin mahdollista. Kun Seppo täytti viisikymmentä, juhlat olivat isot. Kuusikymppisiä hän juhlii pienemmin. Toki sukulaisia käy nytkin kakkukahvilla. – Mottoni on, että sisulla eteenpäin. Niin kuin mummo hangessa! P Kuusten huminaa Lennokkikisa Lennokkikisa Tero Jalonen ohjaa paperikassien taittelua. Rahtikoneen ominaisuudet Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen P aperi on haastava materiaali. Koneenhoitaja Tero Jalosen taittelema lennokki laskeutuu joka kerta italialaisen laminointikoneen päälle. Kolme laskeutumista, eiArkki taittui rahtikoneeksi. kä kertaakaan kohti Jalosen työmaata, japanilaisvalmisteista paperikassikonetta. Lennokkikisan sivujuonena toteutuneessa maaottelussa Italia voittaa Japanin 3-0. Suomen ainoassa paperikasseja valmistavassa yrityksessä Cabassi Oy:ssä ollaan suomalaisuuden ytimessä. Paperit tulevat kotimaasta Stora Ensolta tai UPM Tervasaaren tehtaalta. Tarkkuus harrastuksesta Tervasaaren kautta Cabassiin on käynyt Tero Jalosen tie. Sähköhienomekaanikoksi valmistunut Jalonen oli sähköasentajana pätkätöissä Tervasaaressa ennen kuin siirtyi Viialaan vaneritehtaalle. Siellä meni viisi vuotta. UPM sulki tehtaan vuonna 2005 ja Jalonen irtisanottiin. Samoihin aikoihin Cabassissa oli tarve saada uusi koneenhoitaja. Yrityksessä ajateltiin, että sopiva henkilö voisi löytyä vaneritehtaan irtisanottavien joukosta. Haastattelussa Tero Jalonen tuli maininneeksi, että harrastaa korukivien hiontaa. Se vakuutti työnantajan, sillä harrastus toi esiin työssä tarvittavan tarkkuuden. – Olen harrastanut koruSeppo Harjula Syntynyt: 28.9.1952 Anjalassa Perhe: vaimo, neljä tytärtä, kaksi lastenlasta Työpaikka: Eläkeputkessa Myllykosken paperitehtaalta Ammatti: Annostelija Terveiset: Entiselle työporukalle Myös 1-vuotias Olivia viihtyy vaarin mukana luonnon helmassa. Tero Jalonen taittelee paperia myös työkseen eli toimii koneenhoitajana paperikasseja valmistavalla tehtaalla. 32-33_taukotila.indd 32 22.8.2017 14.43.40
Hauris ?? Paperiliitto ?/???? Työkaverit ja geokätköily pitävät Tarja Leinon liikkeellä. Niska kuntoon Teksti Sari Kangas K olme vuotta sitten keväällä kaarinalainen Tarja Leino heräsi rajuun päänsärkyyn. Niskan ja hartioiden seutu oli jumissa, eikä päätä saanut käännettyä. Aamut olivat alkaneet lääkkeiden voimin jo useamman viikon ajan. Arkiaskareet ja työt tuli hoidettua, kunnes oli pakko pysähtyä. Hj. Jousi Oy:n vaihdetyöntekijä Leino kärsi päänsäryistä jo alaluokilla. Välillä piti olla pois koulusta, koska päivä meni nukkuessa ja oksentaessa. Kun ongelmiin haettiin helpotusta, Leino sai silmälasit. –Ei niistä ollut mitään apua, mutta pääkipujen ajateltiin tuolloin kuuluvan lasten kasvuvaiheeseen. Ongelma ei kuitenkaan kadonnut aikuisiälläkään, jolloin Leino sai migreenilääkityksen. Päänsäryn lähestyessä olo oli raskas ja päässä vihloi heti herätessä, ja kyllähän lääkkeet helpottivat.Sitten Leino toteutti unelmansa ja hankki koiran. Kotiin muutti lurppakorvainen ja kiltti novascotiannoutaja Joppe. Ja Joppea oli ulkoilutettava. – Ikinä en ole harrastanut liikuntaa, edes lapsena, mutta koira pakotti lenkkeilemään. Pian migreenilääke vaihtui Buranaan. Pari vuotta koiran hankkimisen jälkeen Leinolta jouduttiin poistamaan kohtu ja munasarjat, minkä jälkeen päänsäryt myös harvenivat. Tilanne oli hallinnassa, mutta sitten niska menikin täysin lukkoon. – Työssäni istun ja näperrän korurasioita niin, että pää ja katse on paljolti alaspäin kohti pöytää. Kaipa niskan seutu on 28 vuodessa vähitellen jumiutunut. Venyttelyt olen aina jättänyt tekemättä. Ensiapu vaivaan tuli fysioterapeutilta. Kymmenen käyntikerran jälkeen alkoi helpottaa. Fysioterapeutin mielestä hänen työnsä oli tehty ja hierojan alkamassa. Siellä Leino käy yhä säännöllisesti. Jos tulee pitempi paussi, niska antaa varoituksen oireita. Leinon mielestä neljän seinän sisälle olisi mukava jäädä, mutta liikunnan, ulkoilun ja hieronnan pakettia ei parane sivuuttaa. – Onneksi työkaverit hakevat mukaan lenkille ja mies ottaa mukaansa geokätköilemään. P te. 14 vuotta harrastin hiontaa aktiivisesti, nyt satunnaisesti, Jalonen kertoo. Origameja mekaanisesti Paperintaittelun perinteet ovat siirtyneet japanilaisten insinööritaitojen ansiosta koneen toteutettaviksi. Kone taittaa, nuuttaa ja liimaa arkista noin 40 kassia minuutissa. Materiaalin haastavuus tulee esiin säiden vaihtuessa. – Kesän aikana vallinnut kosteus näkyy koneen ajamisessa, häiriöitä tulee herkemmin. – Talvella taas voi olla liiankin kuivaa. Myös värien määrä vaikuttaa ominaisuuksiin. Valkoinen paperi on taipuisaa, runsaat värit tekevät siitä peltimäisempää, Tero Jalonen selittää. Jalonen on tehnyt koneeseen useita parannuksia, jotta odottamattomia katkoksia ei syntyisi. Lennokkikisapäivänä elokuussa kone odotteli käynnistämistä lomilta paluun jälkeen. Selvää sesonkia tuotannossa ei ole, vaikka kevät yleensä on vilkkainta aikaa. Tarvittaessa yritykseen palkataan sesonkityöntekijöitä. Paperikasseja valmistetaan Cabassilla noin 2 miljoonaa kappaletta vuodessa. Kotimaiset paperikassit ovat 20-30 prosenttia kalliimpia kuin ulkomaiset, mutta hinta ei tule tyhjästä. – Laatu ja nopeus ovat meidän valttimme, Tero Jalonen sanoo. P TULOKSET 2012 . Jussi Ahonen , . Hannu Reiman , . Juha Siltala , . Pirkka Kinnunen , . Reijo Aro-koivisto , . Mika Lahtinen , . Tero Jalonen , HEITTÄJÄN TIEDOT Nimi: Tero Jalonen Työ: koneenhoitaja Cabassi Oy:ssä Valkeakoskella Heittokokemus: isältä opituilla lennokkimalleilla pikkupoikana Tulostavoite: 3 metriä Tulos: 6,95 metriä Lennokin paperi: Stora Enson Multiprint 170 g/ m² Kommentti: Ei aina voi voittaa, ei edes joka kerta. Tero Jalonen kivienhiontaa 12-vuotiaasta saakka. Isä hankki hiontalaitteet, kun olimme nähneet sellaiset Valkeakosken kauppaoppilaitoksen joulumessuilla. Myöhemmin hankittiin myös toinen parempi laiLaatu ja nopeus ovat valttimme. Elämä(ä)n laatua Sarja etsii laatua työja vapaa-aikaan. Koira pakotti lenkille. Mona Karjalainen 32-33_taukotila.indd 33 22.8.2017 14.43.41
Taukotila Paperiliitto ?/???? ta voi jäädä saamatta miljardeja. Paperiteollisuus on pääosin toistaiseksi säästynyt näiltä luuserien yrityksiltä, muilla aloilla on karumpaa. Suomen suurimmalla rakennustyömaalla Olkiluodon atomivoimalassa työskentelee noin 3000 ihmistä yli 30 kansallisuudesta. Heistä vain noin 700 henkeä on verohallinnon valvonnassa. Loput noin 2000 ovat suomalaisen verovalvonnan ulkopuolella ja noin 200 heistä on täysin kaikkien lakien ja valvontaviranomaisen tavoittamattomissa. Kuopion paras povarikaan ei ota enää selvää työntekijöistä, he kun vaihtavat puolen vuoden verovapauden jälkeen ? rmaa ja ? rma ketjuttaa alihankintojaan. K ataisen hallitus velvoitti syyskuun alusta lähtien lisäämään työntekijän haalarin rinnassa olevaan henkilötunnistimeen veronumeron. 16 000–50 000 euron sakon uhalla hallitus nyt torjuu harmaata taloutta – jotta haisisi vähemmän. P K ataisen hallitus petti budjetissaan pahasti paperiteollisuuden. Hallitus ei juuri korviaan lotkauttanut muun muassa Paperiliiton isoon huoleen vuonna 2015 voimaan tulevasta ns. rikkidirektiivistä, jonka vuoksi hallituksen olisi tullut antaa tukea ja luoda edellytykset uusille investoinneille. Nyt hallituksen tukea saivat vain pesula? rmojen pesuri-investoinnit. Laivojen päästömääräyksiä koskevasta rikkidirektiivistä päätti EU. Tarkoituksena on suojella rannikon ihmisten hengitysilmaa laivojen savuilta. Suomalaiset virkamiehet ja Brysselin parlamentaarikot, lähinnä vihreät, sössivät asian parlamentissa sormiensa ja aivojensa läpi tietämättä seuraamuksia. Taisivat siinä vaiheessa nukkua myös EK:n herrat. Direktiivistä seuraa se, että vuodesta 2015 lähtien metsäteollisuus maksaa vähintään 200 miljoonan lisälaskun joka vuosi merikuljetuksista. Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala viestitti, että tuolla summalla maksettaisiin kahdeksan paperitehtaan vuosittaiset palkkakulut. Melkoinen lisälasku siis – ja mistä se on pois? Työnantajapuoli saa taas hyvän syyn sulkea jonkun tehtaan. Nyt jo tiedetään, että investointeja siirtyy päätöksen takia yhä enemmän kilpailijamaihin. Eikä pidä unohtaa, että rikkidirektiivi koskee myös laivoja, jotka tuovat tavaraa Suomeen. Sen kustannusnousun maksaa suomalainen kuluttaja. H allituksen pöydällä haisee myös harmaan talouden torjunta. Harmaa taloushan on sitä, että yritys jättää lakisääteiset maksut ja velvoitteet hoitamatta. Mitä enemmän niitä jää hoitamatta, sitä suurempi on maksunsa aina tunnollisesti maksavien veroprosentti. YhteiskunnalVastaukset ?. Yhdysvaltalainen ?. Lieksan kaupungissa ?. Marjoja tuottava puumainen pensas ?. Pirjo Heikkilä ?. Pyörätuolikelauksen ?. Mikroautoiluna ?. Aki Kaurismäki ?. Tampere, 215 500 asukasta ?. Samuli Edelmannin ??. Vuonna 2005 Kirjoittaja Keijo Martikainen on pitkän linjan ay-toimittaja ja tiedottaja, jonka toimenkuvaan kuuluu myös urheilusta kirjoittaminen. Ammattiosastojen historiat ovat myös mielenkiinnon kohteina. Takana on pitkä työura itäsuomalaisessa sellutehtaassa. keijo.martikainen@pp2.net.? Harmaata ja haisevaa Eikä pidä unohtaa, että rikkidirektiivi koskee myös laivoja, jotka tuovat tavaraa Suomeen. Pirjo Heikkilä juontaa YleLeaksia. Tampere, 215 500 asukasta Samuli Edelmannin 2005 Pirjo Heikkilä juontaa Yle2005 Pirjo Heikkilä Mistäs tiesit? ?? Pi irr os La ur a Ta in io Varamies Teksti Sari Kangas Mitä: Pelaa lentopalloa kuntoilumielessä ja valmentaa lentopalloilevia junioreita. Miksi: Pelin haastavuus ja nopeus koukuttaa. Kosketus palloon kestää silmänräpäyksen, mutta siinä ajassa se pitää saada lähtemään oikeaan suuntaan oikealla tavalla. Peliä täytyy lukea jatkuvasti, jotta on valmiina reagoimaan oikein. Palkitsevuus: ValmentamiNopeus koukuttaa Sarja kertoo paperiliittolaisten harrastuksista. MIKKO TORKKELI Asuu: Säkylässä Ikä: 42 Perhe: Vaimo ja kaksi lasta Työ: Eurassa Wipak Avans Oy:n työsuojeluvaltuutettu ja ? exopainaja sessa näkee nuorten kehittymisen ja saa siirtää osaamistaan uudelle sukupolvelle. Miten aloitti: Hyvä kaveri houkutteli lentopalloharjoituksiin parikymmentä vuotta sitten, kun Torkkeli oli vasta päässyt armeijasta ja vapaa-aikaakin vaihteeksi oli. Kuinka usein: Käy miesten harjoituksissa kaksi kertaa viikossa. Osallistuu valmentajana leireille ja turnauksiin silloin tällöin viikonloppuisin. Seura: Säkylän Urheilijat. Joukkueesta löytyy pelikaveri, jonka kanssa on kuluttanut kenttää aloittamisestaan saakka. Saavutus: Valmensi Säkylän Urheilijoiden D-pojat ja samalla oman poikansa Lounais-Suomen mestariksi Tiikerisarjassa 2008. Erityistä: Toimii LounaisSuomen aluevalmentajana 1999 syntyneille pojille. Vahvuus: Hyvä yleispelaaja, mutta puolustustyöskentely silti vahvin osa-alue. P Jäsen harrastaa MIKKO TORKKELI Asuu: Säkylässä Ikä: 42 Perhe: Vaimo ja kaksi lasta Työ: Eurassa Wipak Avans Oy:n työsuojeluvaltuutettu ja ? exopainaja Joukkueesta löytyy pelikaveri, jonka kanssa on kuluttanut kenttää aloittamisestaan saakka. Saavutus: län Urheilijoiden D-pojat ja samalla oman poikansa Lounais-Suomen mestariksi Tiikerisarjassa 2008. Erityistä: Suomen aluevalmentajana 1999 syntyneille pojille. Vahvuus: pelaaja, mutta puolustustyöskentely silti vahvin osa-alue. 34-36_taukotila_varamies.indd 34 22.8.2017 14.44.33
Nro Aineistot Ilmestyy 8/2012 10.10. 26.10. 9/2012 7.11. 23.11. 10/2012 5.12. 21.12. Ilmoita osastosi tulevista tapahtumista. Kerro, mitä olette tehneet. Lähetä valokuvia. Anna juttuvinkkejä ja palautetta. Toimituksen sähköposti on tiedotus@paperiliitto.? . Palautetta voit lähettää myös postitse osoitteeseen Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Paperiliitto-lehden aikataulu Etsintäkuulutus! Tuntuuko tutulta: sanat menevät sekaisin, lukeminen on työlästä, luettu ei jää mieleen? Sujuiko koulu nihkeästi, kun pänttääminen ei onnistunut? Tai onko lapsellasi ollut tuon tyylisiä kokemuksia? Tällaiset ongelmat voivat johtua lukivaikeudesta, jonka kanssa arjessa elää noin 10 prosenttia suomalaisista. Paperiliitto etsii aiheeseen liittyen haastateltavia. Jaa tarinasi lukijoiden kesken, se voi auttaa muita. Voit esiintyä joko nimelläsi tai ilman. Ota yhteyttä: tiedotus@paperiliitto.? tai 010 289 7703/ Eeva Eloranta-Jokela. Paperiliitto ?/???? ?? Sudokun ratkaisut Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi Syyssesonki TAIMEN PINTAUTUU 3/12 ILMESTYNYT: NYT LEHTIPISTEISSÄ ? Valo vaikuttaa vieheen väriin veden alla ? Jarmon taistelu: Iso karkasi veneestä ? Tee helppotekoiset siimapainot ? Tuuliajolla, 4,3 kg taimen mato-onkeen ? Ottiväri voi muuttua hetkessä ? Meritaimen piileksii hylkeitä karikoilla ? Jigi-uistelua: Tärppi kuin 1000 volttia ? Ahvenen uistelutekniikkaa aamuvirkulle ? Soutaja tuntee, kuulee ja näkee... ? Ennätysturskat jysähtivät siimoihin ? Suomenmestarien kyyydissä jne. 34-36_taukotila_varamies.indd 35 22.8.2017 14.44.33
Vältä paperihaavat vapaa-ajallakin. nyt voit hakea tukea PaPeriliittolaisten vaPaa-ajan turvallisuutta edistäviin hankkeisiin. If ja Paperiliitto tukevat arjen turvallisuutta työpaikan porttien ulkopuolella. Pohtikaa yhdessä, miten paperiliittolaisten arjen turvallisuutta voisi edistää ja hakekaa hankkeelle tukea rahan tai turvatuotteiden muodossa osoitteessa www.paperiliitto.fi. Ota turvallisuus tavaksi ja liittoudu riskejä vastaan. Se on yhteinen etumme. Hae tukea turvallisuuteen! www.paperiliitto.fi 34-36_taukotila_varamies.indd 36 22.8.2017 14.44.33