• PAPERI Nro 7/2014 26.9.2014 56. vuosikerta Li itt o Eläkeaalto tulee Ida Liehu on yksi uusista tekijöistä s. 8 Arto Försti: Ristiriidat selviävät puhumalla s. 18 Edut aina mukana: Tilaa jäsenkortti kännykkään s. 30 PAPERI Nro 7/2014 26.9.2014 56. vuosikerta Li itt o Liukosellun mannekiini ” Jos on joku elämässä pielessä, se kannattaa korjata heti eikä joskus.” Simo Pöllänen s. 25 Liukosellusta tehty mekko saattaa mullistaa paperiteollisuuden. Suomalainen keksintö avaa huimia näkymiä Uimaharjun sellu tehtaalle. ” 70 kilometrin joukkuekisassa olimme paikallaan 26 minuuttia.” Jari Pitkäkoski s. 32 01_etusivu.indd 1 19.9.2014 8:17:03
• zenit with the power of boa ® jalas ® 1708 / s1 p src jalas ® 1738 / s3 src jalas ® 1718 / s3 src jalas ® 1728 / s3 src JALAS? Zenit -mallisto edustaa turvajalkineiden huippua. Saat mukavuutta koko päiväksi, erinomaisen pidon ja suojan kovissakin paikoissa. Siksi päätimme tehdä Zenitistä entistäkin kätevämmän. Mallisto on nyt saatavilla Boa? Closure system -kiinnitysmekanismilla – avaaminen ja sulkeminen käy vain yhdestä napista kiertämällä. Saat lisätietoja JALAS ® Zenit-malliston jalkineista, ottamalla yhteyttä meihin. info@ejendals.fi | www.ejendals.com 02-3_sisältö.indd 2 19.9.2014 8:10:43
• PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Ville Kokkola Miisa Kaartinen Miisa Kaartinen Ei ja Va lk on en Jaakko Heikkilä Mikko Nikkinen Miisa Kaartine n Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Lohjalla yt-syksy. 6 Usko paperintekoon on luja. 8 Mistä tekijät työlle, kun suuret ikäluokat eläköityvät? 10-15 Reportaasi Enocellin tehtaalla liukosellu saa luottamaan tulevaisuuteen. 18 Ole eri mieltä rakentavasti. 20 Adaran aaltopahvia käytetään monenmoiseen pakkaamiseen. 24 Paperiduunarin maailma: Turkissa paperiduunarilla on vuosilomaa 3 viikkoa. 25 Parasta elämässä: Simo Pöllänen teki radikaalin valinnan elämässään. 26–30 Hiomo 26 Holiday Clubin osakkeet vuokrattavana. 28 Jalkapallomestaruus Kymille. Katso milloin on osastosi syyskokous ja osallistu. 30 Hanki jäsenkortti kännykkääsi. 31-34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Kahvitauolla Akzo Nobelilla. 34 Ärsyke kannustaa äänestämään. 35 Hae kuntoutukseen. 25 ?Simo Pöllänen vaihtoi vakituisen työn määräaikaiseen. Se kannatti. 10–15 Reportaasi Mullistava keksintö Enocellin tehtaalla (?) ohjataan koivua uusille urille. Marimekon Allu-mekko (?) on tehty liukosellusta uudella tekniikalla, joka on paperiteollisuuden merkittävimpiä keksintöjä pitkään aikaan. SISÄLTÖ 28 ?Pekka Heinonen (takana) ja Niilo Rämö-Marko kisasivat jalkapalloturnauksessa. 4 ?Lohjalla yt-syksy: sekä Mondilla että Sappilla neuvotellaan. Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. zenit with the power of boa ® jalas ® 1708 / s1 p src jalas ® 1738 / s3 src jalas ® 1718 / s3 src jalas ® 1728 / s3 src JALAS? Zenit -mallisto edustaa turvajalkineiden huippua. Saat mukavuutta koko päiväksi, erinomaisen pidon ja suojan kovissakin paikoissa. Siksi päätimme tehdä Zenitistä entistäkin kätevämmän. Mallisto on nyt saatavilla Boa? Closure system -kiinnitysmekanismilla – avaaminen ja sulkeminen käy vain yhdestä napista kiertämällä. Saat lisätietoja JALAS ® Zenit-malliston jalkineista, ottamalla yhteyttä meihin. info@ejendals.fi | www.ejendals.com 20 ?Koneenhoitaja Pauli Isokallio valvoo vuonna 1976 käynnistynyttä stanssauskonetta. SISÄLTÖ 8 Ida Liehu on matkalla kunnossapidon ammattilaiseksi. M ar im ek ko 02-3_sisältö.indd 3 19.9.2014 8:10:58
• 4 | Paperiliitto 7/2014 T yöpaikoilla suunnitellaan tulevaa. Visioidaan tekemisiä uudelle vuodelle, tarkastellaan työtapoja ja mietitään missä on onnistuttu ja mitä voisi tehdä vielä paremmin. Näin se on myös Paperiliiton toimistossakin. Eteenpäin on katsottava. Ja osattava katsoa. Liiton tulojen ja menojen yhtälö, jolle Paperiliiton toimintasuunnitelma rakentuu, on vuosien myötä tehnyt suunnitelmien teosta aina vain haastavampaa. Vuoden 2006 suunnitelmaa tehtäessä jäsenmaksua maksavia paperiliittolaisia oli 23 000, kun nyt valmisteilla olevassa vuoden 2015 talousarviossa vastaava luku tulee olemaan 13 000. Paperiliitolla on sama ongelma kuin valtiolla, niin sanottu huoltosuhde työssäkäyvien ja ei työssä olevien kanssa on muuttunut. Nyt koko jäsenkunnasta jäsenmaksua maksavia on 40 prosenttia ja jäsenmaksuvapautuksen saaneita 60 prosenttia. Tämä tuo haasteita kun pohditaan uusia jäsenpalveluita ja ylläpidetään nykyisiä. Kaikkea toimintaamme on rahoittamassa paljon pienempi porukka kuin ennen. Jäsenten määrän väheneminen yllättää monet. Edelleenkin pidetään itsestään selvänä, että liiton toiminta ja palvelut pysyvät ennallaan. Että ei niihin aika ja maailman muuttuminen vaikuta. Ahdingosta huolimatta toimintaa pitää tehostaa ja laadusta ei pidä tinkiä. On kuitenkin myös pystyttävä olemaan rehellinen tosiasioiden edessä. On nähtävä ne seikat, joita yhteiskuntamme muutokset liiton toimintaan tuovat. Ja toimintatapoja on pystyttävä tarkastelemaan kriittisestikin.? P Haasta itsesi näkemään toisin pääkirjoitus Ahdingosta huolimatta toimintaa pitää tehostaa. vastarannan supi Auts! Olikos tää nyt sitä liukusellua? Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen S appin Kirkniemen tehtaan kuorimolla työskentelevä Tommi Siivonen ihmettelee, miksi työnantaja haluaa säästää vähentämällä väkeä. – Miksei koskaan lomauteta? Siivonen pohtii. Yt-neuvottelut 55 henkilön suunnitellusta vähennyksestä alkoivat aikakauslehtipaperia valmistavalla Sappilla elokuun lopulla. Pääluottamusmies Harri Lindholmin mielestä työntekijöiltä olisi löytynyt ymmärrystä lomautuksille. Karsittavia menoja voisi suunnitella yhdessä eikä vain vähennysten kautta. Samalla olisi haettu vahvistusta toiminnan jatkuvuudelle. Sappin investointi uuteen voimalaitokseen ehti Lindholmin mielestä jo antaa pientä uskoa tulevaan. Voimalaitosta rakennetaan parhaillaan ja se otetaan käyttöön vuonna 2015 . Uusi laitos laskee tehtaan energiakustannuksia ja lisää mahdollisuuksia biopolttoaineiden käyttöön. Vähemmällä enemmän Tommi Siivosella on takanaan 24 vuoden työura tehtaalla. Kun hän siirtyi kuorimolle 7 vuotta sitten, tekijöitä oli viisi, nyt enää kolme ja reservi. Reservin ”tontille” kuuluu myös liettämön tehtävät. Samaan aikaan tehtaan tuotantotahti ja puunkäyttö on lisääntynyt. – Jos nyt muuttuu kolmelle, mitä jos joku sairastuu, Siivonen pohtii. Edelliset vähennys-yt:t Kirkniemessä käytiin vuonna 2009, jonka jälkeen irtisanottiin 63 työntekijää. Nekin muutoslaineet tuntuvat yhä tehtaalla. – Joku tolkku on oltava, kuinka monen vakanssin haltijoita ihmisistä yritetään tehSäästötapa kismittää Sappi suunnittelee 55 henkilön vähennystä Kirkniemessä. kuorimo 04-5_kuorimo.indd 4 18.9.2014 21:59:37
• Paperiliitto 7/2014 | 5 vain heittää vihkoa käteen. Siivoselle työn ääreen ulottuvat toimintaohjeet ovat tärkeitä. – Työt teetetään sanelupohjalta ilman ohjeistusta. Lisätöitä on helppo luoda, kun ei olla itse työn äärellä. Jos menisi nämä hommat yöuniin, en nukkuisi ollenkaan. Siivosen mukaan kuorimolla on uusista töistä huolimatta edetty järkeä käyttäen, ei hosumalla. Pehmeillä mahdollista Sappilla on töissä noin 440 työntekijää. Toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä on lisäksi noin 100. Harri Lindholmin mukaan tehtaan ikärakenteen puolesta irtisanomisissa olisi mahdollista käyttää niin sanottuja pehmeitä keinoja, jos näin halutaan. Tehtaan työntekijöiden keski-ikä on 49 vuotta. Lindholmia on huolettanut myös se, mistä aikanaan saadaan osaajia kokeneiden tilalle. – Tällä ikärakenteella pitäisi työnantajalla jo hälytyskellot soida. Kaikkiin vakansseihin ei noin vaan heittäydytä, vaan tarvitaan vuosien kokemus, oli kyse sitten paperikoneenhoitajasta, kunnossapidosta, laboratoriotyöntekijästä tai jostain muusta tehtävästä. Arvo laadun tekijöille Säästöjen etsiminen aina ensimmäiseksi henkilöstöstä suivaannuttaa Lindholmia. – Kun joka paikassa säästetään, turha väittää, ettei se vaikuttaisi laatuun. Jossain se raja tulee vastaan, ja tuloksena on huonoa paperia. Säästetään väärässä paikassa, jos laadun takia aletaan menettää tilaajia. Lindholmilla on valmiutta etsiä säästökohteita muustakin kuin työvoimasta. Yhdessä vaihtoehtojen etsiminen kertoisi myös arvostuksesta. – Suomessa tehdään työntekijämäärään nähden hyvää tulosta ja työntekijät ovat myös omatoimisempia kuin muualla Euroopassa. Asioita osataan junailla lattiatasolla.? P Säästötapa kismittää ? Harri Lindholm (vas.) ja Tommi Siivonen ihmettelevät, että miksi heillä säästöt hoidetaan aina irtisanomisilla. ” Yhdessä vaihtoehtojen etsiminen kertoisi arvostuksesta.” kuorimo kuorimo dä ja mitä pääkoppa kestää, Lindholm sanoo. Hyvä ohjeistus tarpeen Muutoksista huolimatta töitä on tehty turvallisesti eli kuluvasta vuodesta on tulossa tapaturmatilastojen suhteen hyvä. Kesällä tehtaalla otettiin käyttöön Työkohtainen vaarojen arviointi -vihkonen, joka auttaa tunnistamaan ja ennalta ehkäisemään turmia. Vihkonen löytyy myös Tommi Siivosen taskusta. Ohjeistus vihkosen käytöstä olisi Siivosen mielestä pitänyt hoitaa yhdessä, ei L ohjalle osui elokuun lopulle toinenkin paperitehdasta koskeva vähennysuhka. Mondi suunnittelee sulkevansa paperikone 1:n. Työpaikkoja vähennettäisiin enimmillään 75. Länsi-Uusimaa-lehden mukaan suunnitelmissa on sulkea paperikone ensi kesäkuun loppuun mennessä. Sulkemisen syynä on lehden mukaan toiminnan tappiollisuus. Mondin Lohjan tehtaan toimitusjohtaja Juhani Pöhö ei antanut Paperiliitto-lehdelle yt-neuvotteluja koskevaa haastattelua yhtiön pidättyväisen tiedotuspolitiikan takia. Kommenttia ei saatu myöskään pääluottamusmieheltä, koska tiedottaminen neuvotteluista on keskitetty toimitusjohtajalle. Paperitehdas työllistää tällä hetkellä noin 170 henkilöä. Tehtaalla valmistetaan päällystettyjä ja päällystämättömiä irrokeja pakkauspapereita. ? P Mondi aikoo sulkea paperikoneen ?Mondin yt-neuvotteluista ei herunut kommentteja. 04-5_kuorimo.indd 5 18.9.2014 21:59:38
• 6 | Paperiliitto 7/2014 Kuorimo Luottamusmiesten asialla Eeva Eloranta-Jokela Tulevana syksynä valitaan luottamusmiehet paperiliittolaisille työpaikoille. Mitä luottamusmiehet merkitsevät Paperiliitolle, liittosihteeri Juhani Siira? – Luottamusmiehet ovat liiton selkäranka, johon liiton edunvalvonta perustuu. Liiton tehtävä on tukea luottamusmiehiä kaikin tavoin, jotta he tässä tehtävässä onnistuvat. Miten luottamusmiesten asemaa voidaan parantaa? – Ensi vuoden yhdeksi Paperiliiton toiminnan painopisteeksi on tulossa luottamusmiesten keskinäisen vuoropuhelun lisääminen. Keskustelua kyllä käydään jo nyt konsernien sisällä, mutta on tarkoitus laajentaa vuoropuhelua enemmän myös yhtiörajat ylittäviksi. – Luottamusmiesten työ on muuttunut aiempaa haasteellisemmaksi ja vaikeammaksi. Tästä syystä Paperiliitolla on vahva tahto saada vahvistettua luottamusmiesten asemaa myös työehtosopimuksessa. Millaista koulutusta liitto tarjoaa luottamusmiehille? – Heille on suunnattu ns. sopimuskursseja Kiljavan opistolla. Näistä kursseista työnantaja korvaa ansionmenetyksen. Kiljava järjestää lisäksi luottamusmiehille sopivaa yleistä koulutusta. Myös liitolla on luottamusmiehille omaa koulutusta. ? P puoshaKa siLppua Työelämän laatua voi nyt mitata Työhyvinvointi: Vain seitsemän prosenttia SAK:laisista työntekijöistä tekee töitä erittäin hyvissä työoloissa. Hälyttävän huonoissa oloissa työskentelee yhdeksän prosenttia SAK:laisista. Reilulla puolella työntekijöistä olot ovat keskinkertaiset. Työelämän laatua seuraavassa tutkimuksessa suomalainen työelämä sai 66 pistettä sadasta. Työpaikkojen vahvuus on yhteenkuuluvuus: työntekijät tuntevat olevansa samaa porukkaa. Yleisin ongelma työpaikoilla puolestaan on alituinen kiire, kun työnantaja asettaa tehokkuuden kaiken muun edelle. Mittarista käy selvästi ilmi, että hyvät työolot vähentävät sairauspoissaoloja. – Parantamalla työoloja työnantaja saa vähemmän poissaoloja ja pidempään töissä jaksavia työntekijöitä, SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila toteaa. Tiedot käyvät ilmi SAK:n julkaisemasta Hyvän työn mittarista. Mittaria varten haastateltiin 1 203 SAK:laisten liittojen jäsentä keväällä 2014. Kunnon työn päivä 7.10. Teemapäivä: Kansainvälistä kunnon työn päivää vietetään 7. lokakuuta. Silloin juhlitaan kaikkea sitä, mikä työelämässä on jo kunnossa. Samalla muistamme, että hyvistä asioista huolimatta korjattavaa on yhä meillä ja muualla. Jokaisella on oikeus ihmisarvoiseen työhön sekä riittävään palkkaan ja vapaaaikaan. Silti maailmassa on satoja miljoonia ihmisiä, joiden työssä tämä ei toteudu. Juhli hyvää työtä. Yllätä työkavereita, kiitä kunnon työn tekijöitä ja samalla vaadi kaikille entistä parempaa työelämää. Innosta muut mukaan, tee kunnon työ – yksin tai porukalla ja jaa tekosi sosiaalisessa mediassa. Twitter: @Kunnontyo Facebook: www.facebook. com/kunnontyo #kunnontyönpäivä ” Luottamusmiehet ovat liiton selkäranka, johon liiton edunvalvonta perustuu. Liiton tehtävä on tukea heitä.” Ilmianna sosiaalisessamediassa kunnon työntekijöitä 7.10. Teksti Jukka Behm Kuva Johannes Wiehn M etsäteollisuus ei ole auringonlaskun ala, ja huhut paperisen sanomalehden kuolemasta ovat ennenaikaisia. Niin vakuuteltiin Tehää Paperii Huomenkii! -tapahtumassa, jonka Inkeroisten osasto 15, Paperiliitto ja Stora Enso järjestivät Inkeroisten torilla 13.9. Kalakeitto, kahvi ja pulla houkuttelivat paikalle aurinkoisena lauantaina satoja ihmisiä. Tunnelmaa nostatti Ahvion soittokunta esittämällä Junnu Vainion ja Veikko Lavin tuotantoa. Hiipivä työvoimapula Syy kansanjuhlalle oli kuvanveistäjä Erkki Kannostolta tilatun Paperintekijänpatsaan syntymäpäivä. Se pystytettiin torille 25 vuotta sitten osoituksena menneiden, nykyisten ja tulevien paperintekijöiden työlle. Tuomas Enbusken johdolla paperiteollisuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta keskustelivat toimitusjohtaja Jyri Häkämies EK:sta, talouden ja politiikan toimituksen esimies Marko Junkkari Helsingin Sanomista, puheenjohtaja Petri Vanhala PaperiliitosPaperia tehdään vastakin Tehää Paperii Huomenkii! -tapahtumassa luotiin uskoa paperinvalmistuksen tulevaisuuteen. ta, maajohtaja Lauri Peltola Stora Ensosta ja professori Janne Laine Aalto-yliopistosta. Rekan lavalla esiintyneiden panelistien keskuudessa vallitsi yhteisymmärrys siitä, että paperia tarvitaan myös seuraavan 25 vuoden päästä. – Metsäteollisuuden ketju työllistää Suomessa yhä 200 000 ihmistä. Uskon, ettei luku siitä paljon pienene, arvioi Vanhala, joka aloitti paperitehtaalla vuonna -81 prässipoikana. – Vastaavaa työtehtävää ei enää ole. Se 06-7_kuorimo.indd 6 18.9.2014 21:35:55
• Paperiliitto 7/2014 | 7 Kuorimo Kuorimo Aktiivisuutta tarvitaan S yksy saa pikkuhiljaa otteen luonnosta. Samaan aikaan, kun luonto vaihtaa väritystä vielä moneen kertaan, on syytä pohtia, minkälainen on hyvä luottamusmies, sillä tänä syksynä valitaan jälleen luottamusmiehet paperiteollisuuden työpaikoille. Viime Paperiliitto-lehdessä kannustettiin etsimään vuoden SAK:laista luottamusmiestä. Henkilöä, joka pitää yhteyttä aktiivisesti jäseniin, ammattiosasKannattaa olla yhdessä. Markku Häyrynen Vastaava työehtosihteeri suoraa puhetta jaan kouluttautumalla. Hän omaa hyvät neuvottelutaidot ja jaksaa tukea tarvittaessa myös muita, jos heidän omat voimansa eivät riitä. Nämä samat ominaisuudet ja vuoden luottamusmiehelle asetetut kriteerit ovat tärkeitä muistaa juuri näinä syksyinä, jolloin työpaikalle valitaan luottamusmiehiä. Kannattaa olla yhdessä aktiivisia ja antaa jokaiselle luottamusmiehelle mahdollisuus olla vuoden luottamusmies. ? P Teksti ja kuva Eeva Eloranta-Jokela U ruguayssa toimii kaksi suomalaisomisteista sellutehdasta. Niiden merkitys maalle on ollut suuri, sillä tehtaiden ansiosta bruttokansantuote on noussut 3–4 prosenttia ja pysyviä työpaikkoja on syntynyt lähemmäs tuhat. Paperija selluteollisuudessa työskentelee Uruguayssa yhteensä noin 1 300 työntekijää. Alan ammattiliittoon heistä kuuluu vähintään 85 prosenttia. – Paperiliitto on opettanut meille, miten tehdä työnantajan kanssa yhteistyötä. Suomalaisyhtiöiden investoinnit herättivät aluksi pelkoa, mutta Paperiliiton avulla ymmärsimme, ettei kyseessä ollutkaan mitään ”hirviöitä”, kertoo Uruguayn paperityöntekijöiden liiton puheenjohtaja Julio Burgueño. Ei lupauksia kolmannesta Solidaarisuustyöllä on ollut vaikutusta myös alan palkkakehitykseen. Burgueñon mukaan alan alin palkkaluokka on nyt 49 prosenttia korkeampi kuin vuonna 2005, jolloin tehtiin ensimmäinen kansallinen työehtosopimus. Burgueño vieraili Suomessa syyskuussa Uruguayn presidentin José Mujican kanssa. Matka Suomeen keskustelemaan UPM:n kanssa uuden sellutehtaan rakentamisesta oli Burgueñon mielestä osoitus myös vasemmistotaustaisen presidentin arvostuksesta ay-liikettä kohtaan. Toista sellutehdasta UPM ei presidentille luvannut, mutta piti tervetulleena Uruguayn hallituksen kutsua jatkaa keskusteluja alan kehittämisestä. UPM:llä on sellutehdas Argentiinan ja Uruguayn rajajoella Fray Bentosissa. Vuonna 2007 valmistuneen tehtaan rakennutti alun perin Metsä-Botnia, joka myi tehtaan UPM:lle. Maan toisen sellutehtaan Montes del Platan omistavat puoliksi Stora Enso ja chileläinen Araucon. Tehdas otettiin käyttöön viivytysten jälkeen syyskuun 8. päivänä. Tehtaan rakentaminen maksoi kokonaisuutena 1,7 miljardia euroa, ja se on Uruguayn historian suurin yksityinen investointi. Kumpikin sellutehdas tuottaa vuosittain 1,3 miljoonaa tonnia valkaistua eukalyptussellua. Tehtaat ovat Uruguaylle myös merkittäviä sähköntuottajia. Esimerkiksi UPM:n sellutehdas tuottaa noin 10 prosenttia Uruguayn sähkön kokonaistuotannosta.? P Suomalaisten tuella Uruguayn paperiduunarit ovat saaneet Suomesta tärkeää tukea. Julio Burgueño on paitsi Uruguayn paperiammattiliiton puheenjohtaja myös massanvalmistaja Ibusan CMPCtehtaalla. Hän vieraili Paperiliitossa syyskuun lopulla. toon ja liittoon. Hän on yhteistyökykyinen ja hän kehittää omia tietojaan ja taitokertoo alan muutoksesta. Uskon, että 2–5 vuoden päästä työntekijöistä on jopa pula. Puusta uusia keksintöjä Janne Laineen mukaan jatkossa metsäteollisuuden tuotteita hyödynnetään uusilla aloilla kuten autoja tekstiiliteollisuudessa. – Diagnostiikassa puupohjaiset materiaalit ovat osoittautuneet toimiviksi elävien solujen tutkimuksissa, Laine lisäsi Stora Enson Peltola mainitsee lääkkeitä varten kehitellyn älypakkauksen. – Pakkaus lähettää ilmoituksen terveyskeskukseen, onko potilas ottanut päivittäisen lääkeannoksen. Perinteistä paperiakin tarvitaan. Junkkari uskoo, että digitalisoitumisesta huolimatta printtilehti elää vielä kymmeniä vuosia. Paikallisesta erikoispaperien ja pakkaustuotteiden osaamisesta oli näytteitä tapahtumakojuissa. Niissä myytiin omassa tehtaassa syntyneitä kertakäyttölautasia sekä paikalliselle paperille painettua Fingerporin postillaa. ? P Tuomas Enbusken (vas.) vetämässä panelissa paperiteollisuuden nykytilasta ja tulevaisuudesta keskustelivat Marko Junkkari, Jyri Häkämies, Janne Laine, Petri Vanhala ja Lauri Peltola. 06-7_kuorimo.indd 7 18.9.2014 21:35:56
• ? | Paperiliitto ?/???? KUORIMO KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela A rvostusta, avoimuutta, luottamusta ja vastavuoroisuutta. Pääluottamusmies Pertti Niemi on laittanut itsensä likoon näiden arvojen puolesta. Hän toivoo, että UPM-Ra? atacilla käännettäisiin uusi lehti kohti toimivampaa henkilöstöpolitiikkaa. Tarralaminaattia valmistavan tehtaan työntekijöillä oli työnseisaus kesäkuun lopulla sen jälkeen, kun työnantaja oli ilmoitAlku puhtaalta pöydältä Tampereen Ra? atacilla yritetään parantaa välejä irtisanomisten keskellä. SILPPUA Lisät nousevat Korotukset: Paperiteollisuuden työehtosopimuksen mukaiset vuoroja saunalisät nousevat 6.10. alkaen. Iltavuorolisä on 127 senttiä, yövuorolisä 228 senttiä ja saunalisä 411 senttiä. Keskeytymättömässä vuorotyössä (TAM 37) 12-tuntisten työvuorojen aamutyövuorolisä on 53 senttiä klo 7.00 19.00 ja yötyövuorolisä 184 senttiä klo 19.00 7.00. Fennovoima sai jatkoajan Ydinvoima: Valtioneuvosto teki sittenkin myönteisen periaatepäätöksen Fennovoima Oy:n hakemuksesta rakentaa Rosatomin ydinvoimalaitosyksikkö Pyhäjoelle. Myönteinen periaatepäätös tehtiin valtioneuvoston istunnossa äänin 10–7. Päätöksen takia Vihreät ilmoitti eroavansa hallituksesta. Seuraavaksi periaatepäätös menee eduskunnan käsittelyyn, joka voi pitää päätöksen voimassa tai kumota sen. Eduskunta ei voi tehdä muutoksia periaatepäätöksen sisältöön. Fennovoiman piti täydentää hakemustaan laitosvaihtoehdon vaihduttua Rosatomille. Teollisuuden työmarkkinajärjestöt olivat ennen päätöksentekoa huolissaan ydinvoimapäätöksestä . Myös Paperiliitto yhtenä 14 teollisuuden järjestöstä oli mukana kirjelmässä, jossa toivottiin suomalaisille työpaikoille kohtuuhintaista sähköä ja sitä kautta kilpailuetua. Jutterström Pappersin johtoon Ruotsi: Mats Jutterström valittiin Ruotsin paperityöntekijöiden ammattiliiton Pappersin uudeksi puheenjohtajaksi Sundsvallissa syyskuussa pidetyssä liittokokouksessa. Edellinen puheenjohtaja Jan-Henrik Sandberg vetäytyi ehdokkuudesta saatuaan taakseen vain yhden ammattiosaston. Sandberg hoiti puheenjohtajan tehtävää kahdeksan vuotta. tanut yt-päätöksensä. Tehtaalta sanotaan irti 24 työntekijää. – Viidesosa väestä aiotaan laittaa pihalle. Nyt kaikki ovat saman uhan alla, sillä lopputilien saajat tiedetään vasta keväällä. Siihen asti koko työntekijöiden henkilöstöryhmä roikkuu heikossa hirressä, eikä se ilmapiiriä paranna, Niemi sanoo. Keväällä UPM Ra? atac ottaa käyttöön uuden päällystyslinjan Nowa Wiesin tehtaalla Puolassa. 13 miljoonaa euroa maksavan investoinnin takia yhtiö päätti lopettaa yhden Tampereen tehtaan päällystyslinjoista ja Tervasaaren tehtaalla toimineen silikonointilinjan. Investoinnin takia Suomesta Hyvän työelämän resepti Ihmisiä ei pidä pakottaa työkiertoon. Kannustavaa ilmapiiriä tulisi kehittää, sillä nyt ei ole riittävästi positiivisia viestejä tai jos on, ne eivät tavoita työntekijöitä. Luottamus ja arvostus toisiin saavutettava ja säilytettävä. Poistettava hämmennys eli epävarmuus, etteivät ihmiset odottele uutta yt-aaltoa. Kaikki ovat viestinviejiä, eivät ainoastaan johtajat. Pyrittävä siihen, että ihmiset eivät tulisi viestinnällisesti yllätetyiksi. Pertti Niemi Mats Jutterström valittiin yksimielisesti. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Jaakko Heikkilä – Alalle lähtö oli minulle vahinko, se tapahtui sattumalta, mutta olen tyytyväinen valintaani, sanoo tuleva koneasentaja Ida Liehu Kemin BMS:llä. Kemin Metsä-Fibrellä työskentelevä Hannu Ranta sanoo puolestaan olevansa unelmahommassaan. – Kunnossapitotyöt ovat aina olleet suuntana. Lukion ja sähköautomaatiokoulutuksen käynyt Ranta on kerännyt työkokemusta myös reissutöistä aina Venäjää ja Chileä myöten. Uravalinta pelotti Liehusta oman uran valinta tuntui peruskoulun 9. luokalla pelottavalta ja hankalalta. – Tuntui, etten ollut vielä kypsä päättämään, mikä minusta isona tulee, Liehu kertoo. Liehu aloitti opinnot ravintola-alalla, mutta vaihtoi metallipuolelle, sillä käsillä tekeminen tuntui enemmän omalta. Työharjoittelujaksojen jälkeen Liehu jatkoi BMS:llä Kohti alan ammattia Oppisopimus avaa tien nuorille tekijöille, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Hannu Ranta tähtää Kemin Metsä Fibrellä prosessinhoitajaksi. Metsäteollisuus työllistää Suomessa noin 44 000 henkilöä kolmannes alan työvoimasta eläköityy seuraavan 10 vuoden aikana vuonna 2013 metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä oli 20 prosenttia investointisuunnitelmat lisäävät toteutuessaan puun käyttöä jopa 10 miljoonaa kuutiometriä vuodessa merkittävä osa työpaikoista syntyy hankintaketjuun 08-9_kuorimo.indd 8 18.9.2014 16:46:35
• vähennetään yhteensä 32 työtehtävää, joista 24 koskee työntekijöitä. Korva suureni Kesäkuinen mielenilmaus ei kohdistunut vain yt-päätökseen vaan laajemmin yhtiön henkilöstöpolitiikkaan. – Työnantajan korva suureni lopulta ja olemme nyt päässeet keskustelussa alkuun. Niemi toivoo nyt, että osapuolet voisivat lisätä keskinäistä luottamusta ja toisen osapuolen arvostusta. – Työntekijät ovat yrityksen tärkein voimavara. Näitä ammattilaisia kuuluu arvostaa, sillä he sen tuloksenkin tekevät. Paperiliitto ?/???? | ? KUORIMO Esa Kaitila Tutkija, Paperiliitto r.y. H allituksen julkistamassa vuoden 2015 talousarvioesityksessä talousnäkymien ennustetaan tänä vuonna edelleen heikkenevän. Kuluvan vuoden puolivälissä odotetaan kuitenkin maltillista käännettä parempaan. Kasvu ja työllisyyden parantaminen mainitaan erityisesti vuoden 2014 toisen lisätalousarvioesityksen lähtökohdaksi ja vienti merkittäväksi tekijäksi tämän kasvun käynnistymisessä. Lisää verorahoja onkin suunnattu alkavien yritysten pääomasijoituksiin 20 miljoonaa euroa. Myös Innovaatiorahoituskeskus Tekesin lainavaltuuksia ehdotetaan lisättäväksi 60 miljoonaa euroa. Tämä lisäpanostus kohdistuisi pääosin biotalouteen ja cleantech-alalle. Samoin Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen on varattu 80 miljoonaa euroa mm. biotalousyritysten kasvua edistävään pääomasijoitustoimintaan. Metsäteollisuuden muuttuessa niin sanotuksi biotalouden suunnannäyttäjäksi nämä valtiovallan lisäpanostukset koskevat myös nykyistä massaja paperiteollisuutta. Työja elinkeinoministeriön monivuotisessa Metsäalan strateginen ohjelma -hankkeessa yhtenä tärkeänä painopisteenä oli alan pienten ja keskisuurten yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Näiden kasvuhakuisten, innovatiivisten ja korkean jalostusasteen tuotteiden tekemiseen erikoistuvien yritysten kasvu ei kuitenkaan ole ainakaan vielä näkynyt yritysten eikä työntekijämäärien lisääntymisenä massaja paperiteollisuudessa. Paperiliiton jäsenistön työttömyysprosentti on edelleen yli 14. Liiton selvitysten mukaan alan yritysten määrä on vähentynyt edellisvuodesta viidellä yrityksellä 151 yritykseen. P Yrityksiä kasvuun TILATSTO NÄKYMÄ -40 -30 -20 -10 10 20 30 40 50 Markkinasellu Paperi ja kartonki Vientihintojen kehitys Arvo/määrä Lä hd e: T ul li % Paperinja kartongin sekä markkinasellun vientihinnat ovat kehittyneet hyvin maltillisesti viimeisen 7 vuoden ajan. Sellun keskimääräinen nimellishinta on kohonnut hieman yli 2 prosenttia vuodessa. Paperin ja kartongin vientihintojen kehitys on ollut tätäkin alhaisempi, vain noin 1,7 prosenttia vuodessa. TILASTO Paperiliiton jäsenistön työttömyysprosentti on edelleen 14. Arvostusta Niemi vaatii myös pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun kohteluun, sillä he jos ketkä ovat avainasemassa ja viestinviejiä kahteen suuntaan. – Jos työnantaja haluaa jonkin ajatuksen myydä, niin sen viestin voi hoitaa työntekijöiden edustajien kautta ja myös toisin päin. Vähennyksistä syntyneen epävarmuuden keskellä Niemi on huolissaan työhyvinvoinnista ja ammattitaidon jatkuvuudesta. Työpaikan keski-ikä on 44 vuotta. Niemi ei pidä mahdottomana sitä, että irtisanomiset voitaisiin toteuttaa niin sanotusti pehmeillä keinoilla eli uudelleensijoitteluilla, eläketai eläkeputkijärjestelyin. P kesätöissä ja sai valmistuttuaan vakituisen työpaikan. Työnantaja tarjosi mahdollisuutta lisäkoulutukseen. – Oppisopimuskoulutuksesta saan monipuolisuutta, Liehu perustelee. Kielitaidosta hyötyä Lukio ei tuonut Hannu Rannalle ammattia, mutta lukion kieliopinnoista on hyötyä esimerkiksi englanninkielisten ohjekirjojen käytössä. Oppisopimusmuotoista koulutusta Ranta pitää hyvänä ja opettavaisena. Etenkin meneillään olleen seisokin aikana on uutta tullut eteen valtavasti. – Mukavaa opastavaa porukkaa, luonnehtii Ranta kouluttajiaan ja työkavereita. Käytössä monin paikoin Oppisopimuskoulutus vaikuttaa laajentuneen nopeasti työpaikoilla. Myös tämän Paperiliitto-lehden numeron muissa jutuissa on mukana oppisopimuksella opiskelevia usealta eri tehtaalta. UPM:llä on oma Tulevaisuuden ammattilainen –koulutusohjelma. Oppisopimusmuotoisessa ohjelmassa aloitti tänä vuonna yhteensä 39 henkilöä Kaukaalla ja Kymillä. Ensi vuodelle paikkoja oli haussa 50. Koulutuspaikat laajenivat myös Kaukaan sahalle ja Pietarsaaren sellutehtaalle. Metsä Groupissa oppisopimuskoulutusta käytetään useilla tehtailla. Esimerkiksi Metsä Fibren tehtaille on mukana kahden vuoden oppisopimuskoulutuksessa 14 hengen ryhmä. Tarpeet ovat selvillä, sillä eläköitymisistä tehdään tarkat ennusteet ja seuraajista suunnitelmat. Myös Stora Ensolla on tehty systemaattista työtä tulevaan työvoimatarpeeseen useamman vuoden ajan. Oppisopimuskoulutusryhmien voi jo kutsua olevan osa yhtiön normaalia toimintaa ja ryhmiä on useilla paikkakunnilla. Alasta lisää tietoa nuorille Syyskuun lopulla käynnistyi Mahdollisuuksien metsä –kampanja 9.-luokkalaisille. Metsäalan ammattilaiset kiertävät noin 330 koulussa ympäri Suomen kertomassa alan koulutusja työmahdollisuuksista sekä uusista tuotteista. Kampanjassa ovat mukana Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n lisäksi muiden muassa DS Smith Packaging Finland, Sappi Finland ja Kotkamills Oy. Kampanjan tavoitteena on lisätä alan vetovoimaa nuorten keskuudessa. Kampanjointia tarvitaan, sillä alan koulutusohjelmat eivät vedä riittävästi nuoria. P 08-9_kuorimo.indd 9 18.9.2014 16:46:36
• 10 | Paperiliitto 7/2014 UImaharjUn tehdas Uimaharjun sellutehdas perustettiin osana Kekkosen ajan aluepolitiikkaa. Nyt Enocell on kehittämässä yhtä paperiteollisuuden suurimmista innovaatioista pitkään aikaan. Mutta miten asiaan liittyy Marimekon mannekiini? Liukosellun hurmio Teksti Päivi Ketolainen Kuvat Ville Kokkola iisi vuotta sitten Enocellin sellutehdas Uimaharjussa seisoi hiljaa ja lyötynä. Stora Enso oli sulkenut tehtaan maaliskuussa, ilmoituksen mukaan loppuvuodeksi. Henkilöstö oli lomautettu ja 30 työntekijää siirtyi eläkeputkeen. Apatia valtasi pohjoiskarjalaisen kylän. Olihan Uimaharju hengittänyt tehtaan höyryjä 1960-luvulta lähtien. Sellunkeitolla oli tienattu leipä ja koulutettu lapset. Pitkän seisokin luultiin tarkoittavan koko toiminnan loppumista. Moni ehti katsella leipäpuita muualta päin. Olikin iloinen yllätys, kun koneet jälleen käynnistyivät. Maailmanmarkkinat jytistivät vaihteeksi suotuisaan suuntaan. Sellua tarvittiin taas. Eikä sitä tarvittu vain peruspaperin tekoon. Jotain uutta oli tulossa. Diplomi-insinööri Sirpa Välimaa sai vuonna 2011 Enocellilta kutsun, jota ei voinut vastustaa. Kyse oli uudesta aluevaltauksesta, liukosellusta. Välimaata pyydettiin kehittämään sitä vaateteollisuuden tarpeisiin. Sitä kyytiä Välimaasta tuli tekninen asiakaspalvelupäällikkö ja samalla uuden ajattelutavan airut. – Hurmaannuin ajatuksesta, että sellutehdaskin voi uusiutua. Erityisesti minua innostavat sellun monet mahdollisuudet. Allu-mekko astui lavalle Viime maaliskuussa tekstiilialan suomalainen suuryritys Marimekko esitteli uutta vaatemallistoaan Helsingin päärautatieasemalla. Yksi tuotteista oli Allu-mekko. Eräiden asiantuntijoiden mukaan mukaan kyseessä oli yksi suurimmista edistysaskelista pitkään aikaan – paperiteollisuudessa. Allu-mekko on tehty liukosellusta. Tarkkaan ottaen mekko on neulottu Ion cellkuidusta, jonka raaka-aineena käytetään koivusta valmistettua liukosellua. Sitä samaa, jota Uimaharjun tehdaskin nykyäään tuottaa. Vaatetusteollisuudessa on tunnettu pitkään puukuidun hyvät ominaisuudet. Liupaperiteollisuuden suurimmista innovaatioista pitkään aikaan. Liukosellun ? Enocellin tehdasta ympäröi tiheä koivikko. ? Marimekon ja Aalto Ylipiston yhteistyönä syntynyt Allu-Mekko on tehty liukosellusta. 10-15_pääjuttu_nro7.indd 10 18.9.2014 21:30:50
• Paperiliitto 7/2014 | 11 UImaharjUn tehdas vitus tuntuu olevan rajana. Uskomattoman pitkä on niiden biotuotteiden rivistö, joihin lehtipuupohjainen selluloosa soveltuu raaka-aineeksi. Monin tavoin kuluttajat ovat – ehkä tietämättäänkin – jo tekemisissä sellaisten tuotteiden kanssa, joissa liukosellu on ainakin osa-aineena. – Näitä ovat vaikkapa huulikiilto, hammastahnat ja nakinkuoret, luettelee Välimaa. Laajojen mahdollisuuksien keskellä Rouva Liukoselluksikin kutsuttu Välimaa kysyy: – Miksi niin kauan luotimme paperin ikuiseen kasvuun? Miksei huomattu, että maailma ympärillämme muuttuu? Suomen jalo puu Enocellin erityisjuttu on koivupuu. Komea koivu, jota ei ole välillä minään pidetty. Tosin Uimaharju on perustettu alun perin koivun varaan. Siellä on ajettu koivua prosessiin jonkin verran pitkin tehtaan historiaa, mutta täälläkin sen käytössä oli sittemmin vuosien tauko. Vuoden 2012 alussa käynnistyi liukosellun tuotanto vakavalla mielellä. Koko Enocellin tuotantokapasiteetti on tällä hetkellä 450 000 tonnia vuodessa. Siitä kolmasosa eli 150 000 tonnia on liukosellua, jonka raaka-aine on koivu ja vähäisessä määrin haapa. Enocellin tehdasalue on hulppeat 250 hehtaaria. Kuin symbolina tehtaan tuotantosuunnasta rakennusten ympärillä kasvaa tiheää koivikkoa. Se pehmentää tehdasmiljöötä ja luo viihtyvyyttä. Koivujen tuttuun katveeseen asettuu kuvattavaksi voimalaitosmies Tuomo Rokkonen. Tuomo oli niitä, jotka uskoivat tehtaan mahdollisuuksiin jopa lomautusvuonna 2009. Hän näki, että sellulla on tulevaisuus, mutta se tulevaisuus on jossain muussa kuin paperin teossa. – Tuotteet pitää räätälöidä. Pitää olla useita reseptejä eri tarkoituksiin, hän tiivistää menestyksen mallin. Joustoa, ja joustoa Aivan samat ajatukset menestyksen eväistä vallitsevat toimitusjohtaja Sauli Purkosellusta valmistettua viskoosia löytyy mekoista, puseroista ja hameista. Viskoosi on hengittävää ja se imee kosteutta iholta. Miesten pikkutakkien vuorit ovat lähes aina selluloosajohdannaista, asetaattia. Aalto-yliopiston professorin Herbert Sixtan mukaan uusi Ioncell-kuitu lyö kuitenkin vanhat kuidut laudalta. Ioncell tuntuu miellyttävältä ja on vahvempaa kuin puuvilla ja tähän saakka käytetyt selluloosapohjaiset kuidut. Ioncellin valmistus on myös paljon ympäristöystävällisempää. Liukosellu on puheenaihe Sirpa Välimaa elää yhä Uimaharjulla yhä samassa hurmiossa kuin kolme vuotta sitten. Hurmosta hän on yrittänyt myös levittää koko henkilöstöön ja arvelee onnistuneensa. Usko pienen, mutta joustavan sellulinjan mahdollisuuksiin on Uimaharjussa vahva. Toinen sellulinja, se isompi, jauhaa edelleen havupuuta isommalla volyymillä. Mutta liukosellu on se, josta puhutaan enemmän ja laveammin. Kun Välimaata kuuntelee, vain mieliku10-15_pääjuttu_nro7.indd 11 18.9.2014 21:30:50
• 12 | Paperiliitto 7/2014 UImaharjUn tehdas hon huoneessa. Purhon mielestä tuotannon joustokyky on Uimaharjun valttikortti. – Kaksi linjaamme ovat pelastaneet Enocellin. Voimme ajaa mitä vain ja pystymme joustamaan markkinoiden mukaan, hän kehuu. Mutta sellua ei synny ilman osaavia työntekijöitä. Tuomo Rokkonen on käytännön osaaja, sellunkeiton taitoniekka, jolta toiset tulevat kysymään neuvoa kiperässä tilanteessa. Rokkonen on työskennellyt Uimaharjun tehtaalla 42 vuotta. – Olen kiertänyt koko tehtaan työpisteet, hän toteaa vaatimattomasti. Rokkonen on kuitenkin kuusikymppinen. Hän ei enää kauan tehtaalla vanhene. Hänen sanomansa on totinen: vaikka tuotannon pitää joustaa, henkilöstö ei voi loputtomiin joustaa. – Ajan henki on, että jokaisen pitäisi osata kaikkea. Siinä on vaarana, että sellunkeiton syvällinen osaaminen katoaa, hän harmittelee. Tällä hetkellä Enocell työllistää 170 henkeä. Heistä 120 on työntekijöitä, loput toimihenkilöitä. Kunnossapito on ulkoistettu. Eforan leivissä on kaikkiaan 80 henkilöä. Samalla tontilla sijaitsee sellutehtaan lisäksi sota-aikana perustettu Uimaharjun saha, joka työllistää 70 henkeä. Liukosellu on vaatinut yhteen hiileen puhaltamista jokaiselta työntekijältä. Uutta pitää opetella, sillä prosessin kulku on huolellista hommaa alusta loppuun. Koivusellu on haurasta massaa, se pilaantuu herkästi. Kurkistamme laboratorioon, missä työtahti on selvästi kiihtynyt. Laboratoriotyöntekijä Armi Lukkarinen on työskennellyt Enocellillä vuodesta 1979. – Laaduntarkistus on liukosellun osalta hyvin tarkkaa. Näytteitä otamme neljän tunnin välein. Työaikakin muuttui muotoon 2/7. Homma kuin homma? Juttu jatkuu Jarmo Sorjosen työhuoneessa. Sorjonen on resurssipäällikkö, joka vastaa Enocellin tehtaalla henkilöstöön ja rekrytointiin liittyvistä asioista. Samaan pöytään istuu Pentti Suni. Hän aloitti pestinsä pääluottamusmiehenä viime vuonna. Sunin huolenaihe on osaamisen jatkumo. Työntekijäpuolen mielestä ulkoistaminen ja moniosaaminen eivät tuota välttämättä parasta tulosta syvän asiantuntemuksen suhteen. – Miten tieto ja taito saadaan säilymään? Kuka tekee tehtaalla mitäkin? kysyy Suni. Tällä kohdalla työnantajan ja työntekijöiden näkemykset poikkeavat jonkin verran toisistaan, sillä työnantaja haluaa nimenomaan moniosaajia. – Heitä voi tarvittaessa liikutella eri tehtävissä tuotantoja kunnossapitotöissä, sanoo Sorjonen. Asetelma on sama muuallakin teollisuudessa, ei vain Uimaharjussa. Onnea on se, ettei täällä vuoden 2009 jälkeen ole tarvinnut miettiä väen vähentämistä. Oikeastaan tilanne on päinvastainen. Uimaharjussa työntekijöiden keski-ikä on 46 vuotta, joten lähivuosina on ennustettavissa luonnollista poistumaa työmaalta. Siksi uuttakin porukkaa tarvitaan. – Eikä meidän portilla ole jonossa huip??Sami Puhakka on yksi seitsemästä Enocellin oppisopimuskoulutettavista. ?Toimitusjohtaja Sauli Purhon mielestä tuotannon joustokyky on Uimaharjun valttikortti. Liukosellu on vaatinut yhteen hiileen puhaltamista jokaiselta työntekijältä. 10-15_pääjuttu_nro7.indd 12 18.9.2014 21:30:51
• puosaajia töitä kyselemässä, toteavat Suni ja Sorjonen. Onko ratkaisu oppisopimuskoulutus? Läpi tiukan seulan Kyllä. Oppisopimuksella Uimaharjuun ovi aukeaa, jos se on auetakseen. – Viime keväänä meiltä valmistui 10 henkilöä oppisopimussysteemillä ja kaikki saivat saman tien töitä. Nyt meillä on taas koulutuksessa seitsemän hengen ryhmä, kertoo Jarmo Sorjonen. Oppisopimus kiinnostaa Joensuun takamailla, missä töitä ei järin paljon tarjolla ole. Viime haussa koulukseen pyrkijöitä oli yli 400. Heistä siis seitsemän läpäisi tiheän valintaseulan. Yksi onnekkaista oli Sami Puhakka, jolle Enocell oli tuttu paikka ennestään. – Tein määräaikaisuuksia tehtaalla vuodesta 1995. Tehtaalle hän palasi kuntasektorilta, jossa hänellä oli laitospuolen vakituinen työ. – En tykännyt päivystyksistä, joten hain Enocellille koulutukseen. Kun Puhakka valmistuu, hänestä tulee paljon puhuttu moniosaaja, joka tuntee tehtaan läpikotaisin. Lokakuussa hän tekee näyttötutkinnon, jolla hän osoittaa pätevyytensä. Virallinen koulutusnimike hänellä tulee olemaan prosessinhoitaja. Työn ohessa tapahtuva opiskelu sitouttaa koulutettavat taloon ja toimintakulttuuriin. Myös oppisopimuskoulutuksen aikainen palkka motivoi opiskelijaa. Sami Puhakka uskoo vakaasti, että tutkinto takaa hänelle jatkossa työpaikan. Kekkosen kivi pihalla Uimaharju on kiinnostava ja erikoinen pala Suomen lähihistoriaa. Usea valtiomieskin on jättänyt Uimaharjun aikakirjaan peukalonsa jäljen. Sota-aikana alueella toimi saksalaisten omistama saha, joka siirtyi välirauhan ehtojen seurauksena Neuvostoliiton omistukseen. Sahan työntekijät olivat suomalaisia. Kun sahatoiminta ei neuvostosapluunalla sujunut kovin mallikkaasti, osti Enso-Gutzeit sahan itselleen 1955. ? Enocell työllistää 170 henkilöä. Valvomossa työn äärellä Asko Vänskä, Toni Puru ja Hannu Korhonen. ? Tuomo Rokkonen on sellunkeiton taitoniekka, jolta tullaan kysymään neuvoa kiperissä tilanteissa. Vieressä Uimaharjun ammattiosaston puheenjohtaja Raija Korkalainen. UImaharjUn tehdas Paperiliitto 7/2014 | 13 Liukosellu on vaatinut yhteen hiileen puhaltamista jokaiselta työntekijältä. 10-15_pääjuttu_nro7.indd 13 18.9.2014 21:30:51
• 14 | Paperiliitto 7/2014 UImaharjUn tehdas Itse sellutehdas käynnistyi vasta vuonna 1967. – Tehtaan perustaminen oli sen aikaista aluepolitiikkaa, jota linjasi presidentti Urho Kekkonen. Pihallamme on muistokivi hetkestä, kun hän vieraili täällä, kertoo toimitusjohtaja Sauli Purho. Rajaseudulle piti siis saada teollisuutta ja työpaikkoja. Samassa aallossa syntyi Kemijärven tehdas. Sellua tehtiin entisin elkein 1980-luvun loppupuolelle, jolloin vanha tehdas oli tullut tiensä päähän. Kapasiteetti oli pieni ja ympäristöasiat nousivat esille. Edessä oli lopetus tai investointi. Ei lopetettu, vaan perustettiin Enocell Oy Enson tytäryhtiöksi. Tehdas uudistettiin ja sinne lisättiin toinen sellulinja valtioiden päämiesten siunauksella. Asiasta sopivat maiden presidentit Mauno Koivisto ja Mihail Gorbatshov. Kaikkien näiden vaiheiden aikana neuvostoliittolaiset olivat mukana omistamassa tehdasta ja toimittivat tehtaaseen raaka-ainetta. Kun Neuvostoliitto romahti, venäläisomistus oli huvennut yhden prosenttiyksikön tuntumaan. Venäläisomistusta jatkui vähäisessä määrin vuoteen 2005. Silloin pääomistajana oli jo Stora Enso, joka osti venäläisosuudet pois. Kotimainen koivumekko Historiasta tullaan tähän päivään. Stora Enso on investoinut parin viime vuoden aikana lähes 30 miljoonaa euroa Uimaharjuun. Panostukset kohdistuvat hajukaasujen keräilyyn ja uusiutuvan energian käyttöön. Yhtiö on mukana tutkimustyössä ja uusien avauksien etsinnässä muun muassa tutkimusorganisaatio Fibicin (Finnish Bioeconomy Cluster) kautta. Fibicin osakkaina ovat myös muut suomalaiset paperiteollisuuden suuryritykset, kahdeksan yliopistoa ja joukko muita yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Fibicin tehtävänä on kytkeä suomalaisen biotalouden eri sektorit entistä tiiviimmin yhteen ja synnyttää niiden välille yhteistyötä. Tavoitteena on saada biotuotteita tuotantoon lähellä, mahdollisimman vähän ympäristöä rasittaen. Nykyään esimerkiksi kaikki Enocellin koivusellupaalit matkustavat Kiinaan, missä viskoosinvalmistus on ”kiinalaisen mutkikas” prosessi. Merkittävimpiä keksintöjä aikoihin Fibic alkoi vuonna 2010 tutkia mahdollisuuksia kehrätä kuitua selluloosasta. Kehitystyöhön mukaan tuli Aalto-yliopiston Kemian tekniikan korkeakoulu. Läpimurto tapahtui viime vuonna. Toistaiseksi Ioncell-kuidun valmistaminen onnistuu vain laboratoriossa. Liuottamisen jälkeen liukosellu kehrätään kuiduiksi, jotka katkotaan ja kuivataan. Kuidut viedään karstattavaksi Ruotsiin Boråsin yliopistoon. Prosessi on mutkikas ja kuidun määrät pieniä. Professori Herbert Sixta uskoo kuitenkin nopeaan kehitykseen. – Viimeisen puolen vuoden aikana olemme jo kolminkertaistaneet kuidun tuotannon. Jos kaikki menee hyvin, Ioncell voi olla teollisessa tuotannossa 3–5 vuoden ku??Kun Sami Puhakka valmistuu prosessinhoitajaksi, hänestä tulee moniosaaja, joka tuntee tehtaan läpikotaisin. ? Presidentti Urho Kekkonen oli juhlistamassa Uimaharjun sellutehtaan peruskiven muurausta v. 1964. Kyseessä on yksi paperiteollisuuden merkittävimmistä keksinnöistä pitkään aikaan. 10-15_pääjuttu_nro7.indd 14 18.9.2014 21:30:52
• Paperiliitto 7/2014 | 15 UImaharjUn tehdas luttua, Sixta sanoo Aalto Yliopiston verkkosivuilla. Myös Stora Enson tutkimusja kehityspäällikkö Jari Räsänen on toiveikas. Hänen mukaansa kyseessä on maailmanlaajuiseskin yksi paperiteollisuuden merkittävimmistä keksinnöistä pitkään aikaan. – Tässä ollaan täysin uudessa kiinni ja odotukset ovat korkealla, koska ennusmerkit jatkotoimenpiteiden onnistumisesta ovat vahvat. Nyt menetelmää on testattu laboratoriomittakaavaisesti, mutta uskon, että skaalaus onnistuu ja saamme menetelmästä teollisen mittakaavan kustannustehokkaan ja kestävän kehityksen mukaisen valmistustavan, sanoo Räsänen Fibicin verkkojulkaisussa. Hyvät näkymät Jos uuden koivupohjaisen kankaan tehdasvalmistus onnistuu, se tuo suomalaiseen metsäteollisuuteen uudenlaisia näkymiä. Tekstiilikuitujen kysynnän ennustetaan lähes kaksinkertaistuvan seuraavan noin 15 vuoden aikana. Samaan aikaan pula vedestä ja viljelymaasta estää puuvillan tuotannon lisäämistä. Aalto Yliopiston tutkija Michael Hummel toteaa laitoksen verkkosivuille, että viskoosin valmistamiseen puolestaan tarvitaan myrkyllisiä kemikaaleja, eivätkä keinokuidut edes yllä luonnonmateriaalien tasolle esimerkiksi hengittävyyden suhteen. Sirpa Välimaan mukaan maailmalla riittää eukalyptuspuuta, mutta suomalaisella koivulla on etu puolellaan. – Koivussa on erittäin alhaiset metallipitoisuudet ja suomalaista puuta riittää. Tuotekehitykseen pitäisi satsata entistäkin enemmän. Kaiken kaikkiaan kyseessä ovat megaluokan globaalit taloudelliset ja poliittisetkin kysymykset. Uimaharjussa tämä kaikki kuunnellaan tarkalla korvalla. Paperiosasto 88:n puheenjohtaja Raija Korkalainen sanoo, että tällä kertaa on vapaata olla ja tehdä työtä. – Ei pelota, että tehdas ollaan sulkemassa. Tuntuu, että jatkuvuus on taattu, sanoo Korkalainen. ? P ?Kaikki Uimaharjun liukosellu viedään Kiinaan – ainakin vielä. ? Pääluottamusmies Pentti Suni on huolissaan osaamisen jatkumosta. Kyseessä on yksi paperiteollisuuden merkittävimmistä keksinnöistä pitkään aikaan. 10-15_pääjuttu_nro7.indd 15 18.9.2014 21:30:53
• Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja SIEVI ROLLER NOPEA PUKEA HELPPO SÄÄTÄÄ Boa-kiristysmekanismi toimii näin: • Vapauta nauhoitus nostamalla rullaa • Lukitse mekanismi painamalla rulla alas • Kiristä nauhoitus pyöräyttämällä rullaa KATSO ROLLERVIDEO S ta ti iv i Boa ® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki Sopivien turvajalkineiden valinta lähtee liikkeelle työskentelyolosuhteista ja tehtävistä, joissa jalkineita käytetään. Yhteistä kaikille Sievi-jalkineille ovat kulutusta kestävät materiaalit sekä erinomainen käyttömukavuus. Kun haluat jalkineet, jotka ovat nopeat pukea, helpot säätää sekä mukavat käyttää, valitse Sievi-mallistosta Boa ® -kiristysmekanismilla varustetut Roller-jalkineet. Sinulle helppoa ja huoletonta – me pidämme huolen turvallisuudesta. SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_200814.indd 1 20.8.2014 11.07 16-17_sievi.indd 34 15.9.2014 12:13:25
• Pohjois-Euroopan johtava turvaja ammattijalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy • Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. • Puh. (08) 488 11 • Fax (08) 488 1200 • info@sievi.com • www.sievi.com SIEVI ROLLER NOPEA PUKEA HELPPO SÄÄTÄÄ Boa-kiristysmekanismi toimii näin: • Vapauta nauhoitus nostamalla rullaa • Lukitse mekanismi painamalla rulla alas • Kiristä nauhoitus pyöräyttämällä rullaa KATSO ROLLERVIDEO S ta ti iv i Boa ® on Boa Technology Inc.’n rekisteröimä tavaramerkki Sopivien turvajalkineiden valinta lähtee liikkeelle työskentelyolosuhteista ja tehtävistä, joissa jalkineita käytetään. Yhteistä kaikille Sievi-jalkineille ovat kulutusta kestävät materiaalit sekä erinomainen käyttömukavuus. Kun haluat jalkineet, jotka ovat nopeat pukea, helpot säätää sekä mukavat käyttää, valitse Sievi-mallistosta Boa ® -kiristysmekanismilla varustetut Roller-jalkineet. Sinulle helppoa ja huoletonta – me pidämme huolen turvallisuudesta. SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_200814.indd 1 20.8.2014 11.07 16-17_sievi.indd 35 15.9.2014 12:13:26
• 18 | Paperiliitto 7/2014 Työilmapiiri Teksti Markku Silvennoinen Kuva Laura Tainio O n luonnollista, että ihmiset ovat eri mieltä asioista, mutta joillekin voi olla vaikeaa hyväksyä sitä. Jokainen meistä katsoo asioita omista lähtökohdistaan ja oman elämänhistoriansa perusteella. Erimielisyydet voivat kuitenkin johtaa uusiin, mullistaviinkin oivalluksiin. Siksi eri mieltä olemista kannattaa harjoitella. Ole valmis, ei pelkästään kuuntelemaan, vaan myös kuulemaan. Kyselemällä ja kuuntelemalla ymmärrät paremmin toista osapuolta, ja samalla viestit, että arvostat häntä ja hänen mielipiteitään. Muuta tarvittaessa omia uskomuksiasi. Jokaisella meillä on omat uskomuksemme, joita pidämme oikeina. Toisen ihmisen uskomukset ovat hänen näkökulmastaan aivan yhtä oikeita kuin omasi. Kun et tarraudu liiaksi omiin kantoihisi, voit avartaa ajatteluasi. Pois poterosta Ole valmis olemaan eri mieltä. Kun hyväksyt sen tosiasian, että ihmiset näkevät samalta näyttävät asiat eri tavoin, voit kunnioittaa heidän erilaisia näkemyksiään. Samalla otat askeleen kohti yhteistä ratkaisua vaikka kysymällä, miten voisitte sovitella näkemykset yhteen niin, että kaikki osapuolet voivat olla mukana ratkaisemassa ja hyväksymässä asiaa. Silloin ratkaisu on yhteinen. Vältä jäämistä omaan poteroosi. On tavallista, että eri mieltä oleminen virittää tarpeen puolustautua ja esittää omasta mielestämme toinen toistaan painavampia syitä sille, miksi juuri oma kantamme on se ainoa ja oikea. Jotta näin ei tapahtuisi, ja jotta voisimme hakea yhteistä ratkaisua, voimme todeta vaikka seuraavaa: ”Tuo on mielenkiintoinen näkökulma. Voisitko valottaa sitä hieman enemmän?”, ”Kuulin sinun sanoneen, että… Voisitko Työntekijöiden yhteistyö tuo onnistumisia. Mitä parempi ilmapiiri työpaikalla on, sitä parempaa on yhteistyö. Viisi työntekijää kommentoi oman työpaikkansa tilannetta. vielä selvittää lisää, jotta ymmärtäisin paremmin tarkoituksesi?” ”Tuohan on mielenkiintoista. En ollut ajatellutkaan tuota näkökohtaa. Kerro lisää.” Tällä tavalla osoitat kumppanille arvostavasi hänen näkemyksiään. Samalla pidät vuorovaikutuskanavat avoinna ja luot perustaa yhteiselle onnistumiselle. Uusi tie, uusi tapa Keskity rakentamaan tulevaa. Vaikka olet ollut jonkun henkilön kanssa eri mieltä, ja vaikka jokin asia on voinut jäädä harmittamaan, kaikki energia kannattaa keskittää uuden ratkaisun löytämiseen. Mennyttä ei saa muutettua. Uudessa tilanteessa sen sijaan voit toimia uudella tavalla ja etsiä luovia ratkaisuja. Vältä arvostelua. Jokainen toimii omalla tavallaan. Joku haluaa esimerkiksi pohtia asioita ennen mielipiteensä ilmaisemista, vaikka itse odotat nopeaa vastausta. Jos hyväksyt tämän asian, voit luopua arvostelemisesta. Muista, että oma nopea toimintasi saatEri mieltä rakentavasti Joskus kannattaa tietoisesti leikkiä tietämätöntä. 18-19_erimielisyys.indd 18 18.9.2014 21:20:47
• Paperiliitto 7/2014 | 19 Työilmapiiri JUha KärKKäinen, 43, oULU ”Pyrin lähestymään ristiriitatilanteita kyselevällä asenteella. Syyttely ei johda mihinkään, vaan nostaa vain vastapuolen karvat pystyyn. Uskoisin olevani hyvä kuuntelija – mutta sitä pitäisi ehkä kysyä joltakin toiselta. Kotioloissa ovat tunteet enemmän pelissä kuin töissä. Vuosien myötä meille on vaimon kanssa rakentunut tietty riitelykaava. Joskus sitä nauretaankin, että käydäänkö kaikki vaiheet läpi vai jätetäänkö tähän.” arTo FörSTi, 48, PieTarSaari ”Puhumalla olen tähän asti ristiriidat selvittänyt sekä töissä että työn ulkopuolella. Erimielisyydet kannattaa selvittää heti. Näin ne eivät jää kaivelemaan eivätkä paisu liian isoiksi. Ristiriitatilanteissa auttaa se, että olen luonteeltani aika rauhallinen. Mielestäni olen myös hyvä kuuntelija.” Sari YLänen, 53, LaUriTSaLa ”En oikeastaan joudu ristiriitatilanteisiin, ehkä olen luovijatyyppi. Iän myötä olen myös oppinut suhtautumaan asioihin rauhallisemmin. Jos joku täräyttää jotakin, en vedä heti hernettä nenään. Sama pätee kotona. En ole enää niin kärkäs kuin avioliiton alkuaikoina.” TUiJa SUoJoKi, 52, VaLKeaKoSKi ”Temperamenttiini sopii se, että erimielisyydet selvitetään heti, vaikka se tuntuisi miten kiusalliselta. En tykkää siitä, että asiat jäävät epäselviksi. Erimielisyydet selviävät puhumalla, ja jos olen itse töpeksinyt, pyydän anteeksi. Tämä pätee sekä töissä että kotona.” eero ahonen, 57, KUoPio ”Pääluottamusmiehenä pitää varmistaa selusta. Tarkistan aina ensin, että olen oikeassa, ennen kuin lähden suin päin väittelemään. Pysyn mielestäni tyynenä ristiriitatilanteissa, ja pyrin viemään asiaa neuvottelemalla eteenpäin. Kotioloissa saatan kimpaantua herkemmin. Jossainhan sitä on päästävä purkamaan paineita.” ? P Teksti Tiina Suomalainen Eri mieltä – samaa mieltä Miten selvität ristiriitatilanteita? ” Kotioloissa saatan kimpaantua herkemmin.” taa näyttää toisen kannalta hätäilyltä ja turhan puhumiselta. Kysyvä ei eksy Pyydä apua. Joskus kannattaa kysyä kumppanilta, mitä hän tekisi sinun tilanteessasi. Esimerkiksi esimies voi kysyä johdettavalta, miten tämä toimisi esimiehen tilanteessa. Tietämättömyytesi palkitaan. Ihmiset suhtautuvat eri tavalla sellaiseen kumppaniin, joka sanoo, ettei tiedä jostakin asiasta mitään, ja sen vuoksi haluaa apua toiselta, kuin sellaiseen, joka leikkii kaikkitietävää. Tietämätön saa helpommin apua ja ymmärrystä. Joskus kannattaa tietoisesti leikkiä tietämätöntä. Joskus kaikista hyvistä yrityksistä huolimatta vuorovaikutus ei suju. Sekin kannattaa hyväksyä ja miettiä, miten voisi muuttaa omaa käyttäytymistä vai voisiko joku toinen toimia eräänlaisena välittäjänä. Toisen käyttäytymistä meistä kukaan ei pysty muuttamaan. Muuttamalla omaamme voimme luoda edellytyksiä sille, että toinenkin muuttaa omaansa. Joustavuuteen vastataan yleensä joustavuudella. ? P Kirjoittaja on tietokirjailija ja kouluttaja, joka on erikoistunut alaistaitoihin, verkostoitumiseen ja vuorovaikutukseen. 18-19_erimielisyys.indd 19 18.9.2014 21:20:48
• 20 | Paperiliitto 7/2014 AdArA Tuomas Helenius yritti pitää naaman peruslukemilla, kun Jarkko Laurila ja Sari Virtanen menivät kuvaajan pyynnöstä lähemmäs toisiaan. 20-23_adara.indd 20 18.9.2014 11:33:08
• Paperiliitto 7/2014 | 21 AdArA J oka vuosi noin 40000 vauvaa saa elämänsä ensihetkien tueksi äitiyspakkauksen. Aaltopahvista valmistetun laatikon pohjalla nuttujen ja haalareiden alta on jo useamman sukupolven ajan löytynyt myös vaahtomuovipatja, sillä pakkaus on tarkoitettu oivasti myös vastasyntyneen ensivuoteeksi. Aika moni laatikoiden tekijöistäkin on aikoinaan köllötellyt pakkauslaatikossa. – Olisinko vuonna -74 sellaisessa nukkunut? Pitääkin äitimuorilta kysäistä, tuumii Juha Kallio. Adaralla Valkeakoskella työskentelevä Kallio lähtee valvomosta tarkistamaan uuden pakkauksen koeajon kulkua. Viisi painoyksikköä ja rotaatiopainon sisältävä kone tuli tehtaalle vuonna 2008. Sillä tehdään painatukset ennen arkkien stanssaamista oikeaan muotoon. Painokoneella tehtiin äitiyspakkauslaatikoita vielä syyskuun alussa, mutta ensi vuonna tekijä vaihtuu. Kela kilpailuttaa äitiyspakkauksen tuotteet EU-lainsäädännön mukaan. Röyhelöä reunaan Pienokaisen nimelle on varattu tila äitiyspakkauslaatikon kylkeen. Vanhempien ja isovanhempien nimet voi kirjoittaa pakkauksen kanteen. Sukupuu-kuosinen äitiyspakkaus julkistettiin vuonna 2012, kun Helsinki oli design-pääkaupunki. Äitiyspakkauslaatikon sisältöön voi tänä päivänä tutustua Kelan nettisivuilla. Oman näyttelynsä ansaitsisivat myös äitiyspakkauksiin eri vuosikymmeninä kodeissa ommellut kangaspäälliset. Sari Virtasen vauva-ajan laatikon röyhelö koristi myöhemmin myös omien lasten äitiyspakkauksia. Hänellä kuten työkaverilla Jarkko Laurilalla on molemmilla kolme lasta. Virtanen on työskennellyt aaltopahvitehtaalla kymmenen vuotta, Laurila kolme. Samassa valvomossa huoltotyön valmistumista odotteleva Tuomas Helenius on porukassa tuorein tulokas: työvuosia Adaralla on 2,5 vuotta. Helenius haki töitä lähempää kotiaan, kun työmatka Tampereelta Lielahteen alkoi puuduttaa. Nyt töihin on kotoa viiden minuutin matka ja vapaa-aikaa neliAallon laidalta Adaran aaltopahvi ympäröi monia vastasyntyneitä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Miisa Kaartinen ?Aaltopahvitehdas on toiminut nykyisellä paikallaan radan varrella Valkeakoskella vuodesta 1938. 20-23_adara.indd 21 18.9.2014 11:33:09
• 22 | Paperiliitto 7/2014 AdArA vuotiaan pojan kanssa leikkimiseenkin jää paljon enemmän. Maan toinen tehdas Aaltopahvitehdas on toiminut nykyisellä paikallaan vuodesta 1938. Yhtä pitkään Suomessa on myös tarjottu synnyttäville äideille äitiysavustus. Aaltopahvi on keksitty vuonna 1895. Suomessa valmistus alkoi ensimmäisenä G.A. Serlachiuksen Takon tehtaalla vuonna 1911. Paperituote alkoi valmistaa aaltopahvia alun perin vuonna 1933 Myllysaaressa entisen kattilahuoneen tiloissa. Aaltopahvin kulutus kasvoi ja myös Tampella aloitti sen valmistuksen vuonna 1960. Uusi aaltopahvitehdas valmistui Paperituotteelle 1963. Samana vuonna valmistui maan neljäs aaltopahvitehdas Ensolle Lahteen. Pysyvyyttä tilalle Adaran valmistamia tuotteita käytetään kotimaassa elintarvikkeiden, juomien, vihannesten ja myös erimerkiksi metsätaimien pakkaamiseen. Pääluottamusmies Markku Salokivi on tyytyväinen, että tänäkin vuonna neljä työntekijää on saanut toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen. Yksi heistä on valkeakoskelainen Hannu Hovi. Hovi tuli Adaralle määräaikaiseksi viime tammikuussa. Vakituinen työsuhde tuntuu epävarmojen vuosien jälkeen hyvältä. – Opetteluahan tämä vielä on ja olen heittopussi, työskentelen siellä missä tarvitaan, Hovi kertoo. Hovi työskenteli pitkään Säterin tehtaalla parin kilometrin päässä Paperituotteelta ja sai työurallaan tuntea useasti, kuinka kuidunvalmistus joutui kuluvalla vuosituhannella vaikeuksiin. Ensin Kuitu Finland meni konkurssiin joulukuussa 2008. Toimintaa jatkaneen Avilonin taival oli kivikkoinen ja täynnä katkoksia. Yritys kaatui lopulta maaliskuussa 2013. Käsityötä enää vähän Koneenhoitaja Pauli Isokallio valvoo stanssauskonetta, joka on käynnistynyt vuonna 1976. Isokallio oli tullut aaltopahvitehtaalle töihin kaksi vuotta aiemmin. Kone on esimerkki siitä, kuinka säännöllinen huolto ja kunnossapito tekevät laitteista pitkäikäisiä. 40 vuoden työuran varrella tehtaalla on jäänyt monia käsityötä vaativia vaiheita ja vannehtimista pois, tilalle on tullut automatiikkaa. Tällä stanssilla käsityötäkin vielä tarvitaan. Kun valmista alkaa tulla riittävästi, Harri Koppana siirtyy pinoamaan määrämittaan leikattuja aaltopahviarkkeja pakattavaksi. Työura täynnä Viisi ässää -järjestelmä on yksi toimi, joilla on voitu parantaa työturvallisuutta. Kahden sadan päivän raja ilman työtapaturmista johtuvia sairauspoissaoloja oli täyttymässä syyskuun puolivälissä. Pakkaamolla Eija Ojala on käynyt vuorollaan läpi työpisteellään viiteen ässään kuuluvan puhtauden ja järjestyksen tarkistuslistan. Kaikki puhtaudessa, roskaisuudessa ja yleisessä siisteydessä ovat olleet kohdallaan. Pakkareita on vuorossa yksi. Ympärillä pyörii muovia ja vanteita tehtaalta lähtevien aaltopahvierien suojaksi. neljäs aaltopahvitehdas Ensolle Lahteen. Adaran valmistamia tuotteita käytetään kotimaassa elintarvikkeiden, juomien, vihannesten ja myös erimerkiksi mettäynnä katkoksia. Yritys kaatui lopulta maaliskuussa 2013. Käsityötä enää vähän Koneenhoitaja voo stanssauskonetta, joka on käynnistynyt vuonna 1976. Isokallio oli tullut aaltopahvitehtaalTänäkin vuonna neljä työntekijää on saanut toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen. ?Harri Honkasalo, Markku Salokivi ja Esa-Matti Kirjavainen seuraavat, mitä käyttöinsinööri Lauri Valkeamäki huomaa aaltopahvikoneen toiminnasta. ?Äitiyspakkauslaatikon kyljestä kanteen kasvaa sukupuu. 20-23_adara.indd 22 18.9.2014 11:33:10
• Paperiliitto 7/2014 | 23 AdArA SYKSYN KYLPYLÄLOMANEN 174,60€ /3VRK PATIKOINTI A, KEILAILU-KI SAILUA, ELÄMYSKYL PYLÄSSÄ RENTOUTUM ISTA JA ILLANVIETT OA VIIHDERAVI NTOLASSA! Lomaseen sisältyy majoitus aamiaisella, aamu-uinti kuntoilualtaall a ti–su, päivittäinen sisäänpääsy Elämyskylpylä än ja sisäänpääsy David Kuntokeskukse en sekä viihderavintola an. Lisäksi kävelysauvojen lainaus, tunti keilausta, savihoito ja 30 minuutin hieronta. Hinta / Paperin jäsen 2 hengen huoneessa 31.10. saakka.Vastaava hinta ilman alennusta 225 €. huoneessa 31.10. saakka.Vastaava hinta ilman alennusta 225 €. huoneessa 31.10. saakka.Vastaava hinta ilman alennusta 225 €. Levintie 1590, Levi 016 646 301 hotelli@hotellilevitunturi.fi www.hotellilevitunturi.fi/jasenedut huoneessa 31.10. saakka.Vastaava hinta huoneessa 31.10. saakka.Vastaava hinta huoneessa 31.10. saakka.Vastaava hinta ilman alennusta 225 €. hotelli@hotellilevitunturi.fi ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. ilman alennusta 225 €. SYKSYN KYLPYLÄOjala aloitti Paperituotteella juoksutyttönä 44 vuotta sitten. – Viihtynyt olen, ei tässä iässä kannata enää työpaikkaa vaihtaakaan, Ojala sanoo. Ojalan työkunto on pysynyt hyvänä vapaa-ajan kävelyja pyörälenkkien ansiosta. Yövuoroviikko on Ojalasta raskain, sillä syömiset ja juomiset menevät viikon aikana sekaisin. – Voimat menee, se on aina vaan raskaampaa, kieltämättä. Mutta kun itsellä kaikki on kunnossa, sitä jaksaa. Tehtaalla on käytössä työaikamuodot 15, 25, 35 ja 36. Syksyisin, kun tilauksia on vähemmän, tehdään 35:tä eli kolmea vuoroa ilman viikonloppuja. Vilkkaampina aikoina viikkoon lisätään lauantai eli siirrytään työaikamuoto 36:een. Ojala odottaa 36:n alkua, sillä sitä tehdään lyhyellä kierrolla. – Työttömyyseläkkeelle voisin hakeutua, kun olen vielä terve. Ja kun vielä on vaara, ettei kohta enää pääsekään, Ojala pohtii. Myös oman työuran pituus tuntuu riittävän pitkältä. 15-vuotiaana töihin tulleelle ehtisi 63 vuoden ikään mennessä kertyä 48 vuoden työura. P Tänäkin vuonna neljä työntekijää on saanut toistaiseksi voimassa olevan työsuhteen. Heikki Salminen (oik.) ja Kari Hakala pohtivat sopivia toimia. Säännölliset huoltoseisokit ovat Adaralla arvossa. ??Hannu Hovi on yksi tänä vuonna vakinaistetuista. ?Juha Kallio on huolehtinut, että pakkausten painojälki on kohdallaan. Eija Ojala mietti pääluottamusmies Markku Salokiven kanssa, pitäisikö jättää työelämä ennen 63 vuoden ikää. 20-23_adara.indd 23 18.9.2014 11:33:32
• 24 | Paperiliitto 7/2014 PaPerIDUUNarIN maaIlma Väkiluku: 74 miljoonaa Paperituotanto: 2 500 000 tonnia, 25. suurin maailmassa Yritykset: 46 pääosin keskisuurta yritystä, joista 10 on Turkin 500 suurimman yrityksen listalla. Suurimmat kolme ovat Modern Karton, Hayat Kimya ja Ipek Ka??t. Paperitehtaita: 23, joista suurin osa Istanbulissa tai sen lähialueilla Ammattiyhdistysliike: noin 10 000 hajautetusti ilman kattojärjestöä toimivaa liittoa. Ei olemassa kattavia tilastoituja jäsenmääriä Teksti ja kuva Ömer Acar ikret Durmu?o?lu on 43-vuotias paperialan ammattilainen Turkin suurimmasta ja teollisesti tärkeimmästä kaupungista Istanbulista. Fikretin ura paperialalla on alkanut vuonna 2000 Muratlin kaupungissa pahvitehtaan työntekijänä. Eri välivaiheiden kautta Fikret on päätynyt Kemitürkin palvelukseen, joka toimii suomalaisen Kemira Oyj:n turkkilaisena välittäjänä. Fikretin toimenkuvaan kuuluu varastotilanteen logistiikan ja kirjanpidon tehtäviä, joista muodostuu miehen omien sanojen mukaan mukava ja tarpeeksi haastava kokonaisuus. – Kokonaisuudessaan olen työtehtäviini erittäin tyytyväinen, toteaa Fikret udellessani häneltä työn mielekkyyttä. Fikretin työajat painottuvat arkipäiviin. Vaimonsa ja lapsensa kanssa paljon aikaa viettävä mies pohtii sen olevan erittäin tärkeää itselleen. – Aika ajoin työni on hyvinkin raskasta, siksi arvostan selkeitä työaikoja, jotta voin suunnitella elämääni priorisoiden perhettäni, kiteyttää Fikret. Lomaviikkojakin kertyy kolme viikkoa vuodessa. Fikret luottaa Turkin paperiteollisuuteen Turkissa paperiteollisuus on merkittävä ja yhä edelleen kasvava ala. ?Fikreti Durmu?o?lun työajat painottuvat arkipäiviin ja lomaa kertyy vuodessa kolme viikkoa. Turkissa paperiteollisuus on vahvassa kasvussa. Fikret on todennut sen omassa työpaikassaan. Hän kertoo viime vuosina Istanbulin alueelle perustetuista paperitehtaista, jotka lisäävät maan tuotantoa noin kymmeneksellä nykyisestä. Suuriin länsimaisiin teollisuusmaihin verrattuna tuotanto alkaa olla jo merkittävää. Pääasiallisina vientikohteina ovat olleet jo monen vuoden ajan Lähi-idän valtiot sekä Euroopassa esimerkiksi Englanti. Suomi on ollut tärkeä tuontimaa Turkille pitäen tilastoissa kolmatta sijaa heti Saksan ja Yhdysvaltojen jälkeen. Merkittävä kasvu on tuonut maahan lisää alan työpaikkoja. Jotain kertoo myös se, että 2006 lopetetun Voikkaan paperitehtaan koneet PK11 ja PK18 myytiin Turkkiin vuonna 2010. Turkissa ei tällä hetkellä ole merkittävää paperialan liittoa, joka yhdistäisi paperialan työntekijät saman katon alle. Alan kehittyminen sekä työntekijöiden määrän lisääntyminen on kuitenkin kasvattanut paineita järjestäytymiselle ja liiton perustamiselle.? P Ei merkittävää liittoa Turkki 37 000 23 ALAN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ PAPERITEHTAITA Ankara Lähde Lähde: www.sksv.org ” Aika ajoin työni on raskasta, siksi arvostan selkeitä työ aikoja.” 24_25_paperiduunari.indd 24 18.9.2014 22:01:59
• Paperiliitto 7/2014 | 25 Parasta elämässä Teksti Tiina Suomalainen Kuva Mikko Nikkinen aihdoin vuosi sitten vakituisen työpaikan määräaikaiseen. En oikein viihtynyt energialaitoksella. Joka aamu otti päähän, kun piti lähteä töihin. Mietin, että eihän se voi niin mennä, että seuraavat 30 vuotta ketuttaa. Tiedän, että kaikki eivät olisi uskaltaneet tehdä vastaavaa siirtoa. Mutta, jos makaa viikon pää paketissa sairaalassa, alkaa ajatella asioita uudella tavalla. Sillä tavalla, että jos on joku elämässä pielessä, se kannattaa korjata heti eikä joskus. Minulta leikattiin toissa kesänä päästä kasvain. Se oli sellainen luumun kokoinen hyvänlaatuinen kasvain aivojen ja vasemman korvan välissä. Kahdeksan vuotta kärsin päänsäryistä, ja ramppasin lääkäreillä. Tuputtivat fysioterapiaa niskajumiin, ennen kuin löytyi lääkäri, joka totesi, että sinulla on kasvain ja se leikataan. Ensin tieto ei tuntunut miltään, mutta sitten ajattelin, että ei helvetti! Leikkaus kesti 11 tuntia. Lääkäreiden mukaan kasvaimen ei pitäisi uusiutua, vaan kaikki saatiin pois. Olen yrittänyt ottaa homman huumorilla. Metsä Fibrellä olen viihtynyt, enkä ole katunut työpaikanvaihdosta päivääkään. Työ on tärkeää, muuten ei saisi oltermannia leivän päälle. Työn vastapainona on kuitenkin oltava harrastus. Minulla menee hevosten kanssa suurin osa vapaa-ajasta. Hoidan, kengitän, ja yhtä viisivuotiasta tammaa treenaan. Ravien perässä tulee reissattua maata ristiin rastiin. Ravipiirit ovat Suomessa pienet, tuttuja on joka kolkassa. Hevoset ovat viisaita, välillä liiankin. Ne huomaavat heti, jos ei ole homma hanskassa. Siinä on valtava voima takana, kun hevonen lähtee. Jo se haluaa, se vie sinua kuin markan munkkia.? P Simo Pöllänen tietää, että elämää ei kannata tuhlata tyytymättömyyteen Tartu hetkeen Simo Pöllänen viettää suurimman osan vapaaajastaan hevosten parissa. Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Simo Pöllänen on oppisopimuskoulutuksessa ja työskentelee prosessinhoitajana Metsä Fibren tehtaalla Joutsenossa. 24_25_paperiduunari.indd 25 18.9.2014 22:02:00
• 26 | Paperiliitto 7/2014 Hiomo On aika tarkistaa tulevan alkuvuoden lomakalenteri ja varata edullinen Holiday Clubin lomaviikko. Lomaile tasokkaasti Katinkulta tarjoaa monenlaista tekemistä ympäri vuoden. Stipendi duunarille S uomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry julkistaa haettavaksi vuoden 2014 Duunari-stipendin työelämän nuorelle osaajalle, joka on esimerkillisellä aktiivisuudellaan osoittanut duunarihenkeä ja nostanut oman alansa ammatillista arvostusta. Stipendi on 1 000 euron suuruinen ja se luovutetaan nuorisotapahtumassa 1.11.2014. Stipendin saaja on: ? Hankkinut oman alansa ammattitutkinnon ? Ylpeä omasta ammatistaan ? Toiminut omalla esimerkillään alansa arvostuksen nostamiseksi Tiina Suomalainen S e oli rakkautta ensisilmäyksellä, kun Emmi Reinikainen näki varsan western-tallilla. Kesällä syntynyt, American paint -rotuinen ori oli lehmänkirjava, valkoisella pohjalla maitokahvin värisiä laikkuja. Suuret siniset silmät katselivat uteliaina maailmaa. Reinikainen ei edes ollut hevosenostoaikeissa, mutta varsa ei jättänyt häntä rauhaan. – Kun näin varsan, minulle tuli vahva tunne, että se on minun. Niinpä Reinikainen teki kaupat. Viralliselta nimeltään varsa on Riverridge Mix n´ Match, mutta kotoisammin Matti. Varsa jatkaa kasvamistaan emonsa kyljessä vuoden lopulle asti, ja sitten alkaa vieroitus. – Olen tosi innoissani. Ylläpitohevoseni äkillinen kuolema kesällä otti koville. Uusi varsa auttaa pääsemään myös surun yli. Reinikaisella on aiemmin ollut kaksi omaa hevosta, mutta ei koskaan varsasta asti. – Onneksi kasvattaja auttaa kouluttamisessa. Teoria inspiroi Reinikaisen syksy jatkuu kiireisenä. Omakotitalon pihalla odottavat kukkapenkit mylläämistä ja polttopuut pilkkomista. Koiria on juoksutettava metsässä ja Mattia käytävä katsomassa kotitallillaan Lappeenrannassa. Ja nyt alkoivat vielä teoriaopinnot. Niistäkin Reinikainen on innoissaan. – Teoria on kivaa ja mielenkiintoista. Meillä on jo sen verran kokemusta tehtaalta, että nyt on helpompi omaksua tietoa. Ai juu – tämä liittyy tähän ja tuo tuohon! Opiskelusta tekee antoisaa se, että ryhmässä on monen alan ihmisiä. Yksillä on tausta tuotannossa, toisilla mekaniikassa ja kolmansilla sähköpuolella, kuten Reinikaisella. – Teemme paljon ryhmätöitä, ja täydennämme toinen toistemme tietoutta.? P Varsa ei jättänyt häntä rauhaan Matti toi ilon Palsta seuraa Emmi Reinikaisen oppisopimuskoulutusta. oppisopimuksessa 12 3 rf Emmi Reinikainen osti hevosen. Emmi Reinikainen ? Ikä: 29 ? Asuinpaikka: Imatra ? Perhesuhteet: Avoliitossa ? Harrastaa: Koiria ja hevosia Tunnetko nuoren ihmisen, joka on ylpeä omasta ammatistaan? S yyskuun 26. päivä starttaa Holiday Clubin lomaosakkeiden viikkojen 1-22/2015 hakuaika. Paperiliittolaisilla on mahdollisuus lomailla jäsenhinnoin Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Saimaalla ja Tampereella. Lomahuoneistojen hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Huoneistot jaetaan hakemusten saapumisjärjestyksessä. Hakuaika viikoille on 26.9.-21.10. Varauspalveluun pääsee osoitteesta www.holidayclub.fi/yrityspalvelu. Kirjaudu Seuraa myös äkkilähtöjä Holiday Clubin kohteisiin osoitteessa www. paperiliitto.fi. sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus. Varattavat viikot löytyvät nettisivujen kohdasta "Viikkojen 1-22 varaaminen". Samalla kertaa voi hakea vain yhdellä hakulomakkeella ja enintään kolmea eri viikkoa. Jos samalle viikolle on useampia hakijoita, valitaan viikon saaja arpomalla. Arvonta ? Toiminut aktiivisesti esim. ammattiyhdistysliikkeessä, opiskelijajärjestöissä tai H an nu Va lla s Mikko Nikkinen 26_27_hiomo.indd 26 18.9.2014 21:39:02
• Paperiliitto 7/2014 | 27 Hiomo Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VaNHa kuVa keRToo 54 VuoTTa siTTeN Reima Kangas P aperiliiton perustava kokous pidettiin Tampereella 14.–15.4.1906. Liitto asetti seuraavana vuonna tavoitteekseen työajan lyhentämisen 12 tunnista 8 tuntiin, vieläpä niin, etteivät kokonaisansiot vähenisi. Kolmessa tehtaassa tavoite oli jo toteutunut. Tervakosken paperitehdas oli myöntänyt 8-tuntisen työpäivän uudenvuoden lahjana 1.1.1905. Vattolan puuhiomo Uudenmaan läänin Pyhäjärvellä ja Tornator Oy:n Tainionkosken paperitehdas tekivät saman myönnytyksen loppuvuodesta 1905. Paperiliiton pyrkimys toi tulosta ensin Kymiyhtiössä. 25.3.1907 Kymiyhtiö, kolmen tehtaan ammattiosastot ja Paperiliitto allekirjoittivat paperiteollisuuden ensimmäisen työehtosopimuksen, jolla mm. jatkuvassa vuorotyössä siirryttiin kolmeen vuoroon palkkoja alentamatta. Kahdeksan tunnin työaika saatiin samana vuonna useilla tehtailla. Vuonna 1907 joka seitsemäs paperialan työntekijä oli työehtosopimuksen piirissä. Maailmantalouden lama alkoi vähentää vientiä vuoden 1907 lopussa ja työnantajat pyörsivät päätöksiään. Vuoden 1910 lopussa kolmea vuoroa teki enää muutama tehdas, niiden joukossa Tornator ja Tervakoski. Keväällä 1917 Kymiyhtiössä siirryttiin taas 8 tuntiseen työpäivään. Monet tehtaat tekivät samoin. Samana vuonna eduskunta sääti yleisen 8 tunnnin työajan ja senaatti vahvisti sen asetukseksi.? P Lähde: Antti Kujala, Paperiliiton historia 1906– 2005. Onko sinulla paperiliittolaisista kertova vanha kuva? Lähetä tiedot tai kuvasi toimitukseen. Muista laittaa mukaan myös yhteystietosi. Imatran työväenyhdistyksen jäsenet saattoivat juhlia lyhyemmän työpäivän saavuttamista suurlakon aikoihin loppuvuodesta 1905. Tornator Oy:llä siirryttiin työnantajan aloitteesta kolmeen vuoroon, 12-tuntisesta työpäivästä 8-tuntiseen. Kolmeen vuoroon Uusi vuosikymmen toi muutoksia työttömyysturvaan. Työttömyyskassalaki tuli voimaan heinäkuussa. Se merkitsi työttömyysturvan parantumista, avustusten korottamista ja tukipäivien lisäystä. Yhtyneiden Paperitehtaat käynnisti Jämsänkoskella uuden, kolmannen paperikoneen. Se oli siihenastisista suurin Suomessa valmistetuista hienopaperikoneista. Vuosituotanto olisi 30 000–35 000 tonnia painoja kirjoituspaperisekä kartonkilaatuja. Tehtaan vuosina 1901 ja 1902 valmistettujen paperikoneiden vuosituotanto oli yhteensä noin 20000 tonnia. Syyskuussa 1960 ilmestyneen lehden kannessa seisoo ”uhkeana, ikään kuin tulevaisuutta luottavaisesti tarkastellen Ammattiyhdistysopisto kauniilla paikallaan Kiljavan nummella. Tuolloin lokakuussa alussa opisto aloitti toimintansa toisen vuosikymmenen. ? P Jämsänkoskelle kolmas kone Paperiliitto Lomaile tasokkaasti Stipendi duunarille oman työpaikkansa luottamustehtävissä, ? Tai onmuuten osoittanut yhteiskunnallista aktiivisuutta ? Edistänyt ammatillista järjestäytymistä. Onko sinulla mielessä oma ehdokkaasi? Toimita meille vapaamuotoinenehdotus perusteluineen 10.10.2014 mennessä. Osoite:SAK ry, Duunaristipendi/Sini Kurho, PL 157, 00531 Helsinki tai sini.kurho@sak.? . Hakemuksesta tulee ilmetä: ehdokkaan nimi, ikä, tutkinto ja/tai ammatti,kotipaikka, työpaikka, ammattiliitto sekä mahdolliset luottamustoimet tai muu aktiivisuus. Lisätiedot: Tatu Tuomela, puhelin 040 534 0577 tai tatu.tuomela@sak.? .? P suoritetaan 23.10. Holiday Club ottaa yhteyttä kaikkiin lomaviikkoja hakeneisiin. Arvonnassa vapaaksi jääneet ajankohdat tulevat vapaasti varattaviksi 30.10. klo 10.00 alkaen. Lomaoikeus jäsenellä Lomaoikeus Holiday Clubin viidessä kohteessa kuuluu kaikille Paperiliiton jäsenille. Huoneiston avain luovutetaan vain varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassaoleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja: kohteista, hinnoista ja hakemisesta saat osoitteesta: www.holidayclub.fi / yrityspalvelu. Puhelinpalvelua numerossa 0306 870 400. P H an nu Va lla s Liiton lomapaikkoihin nyt edullisemmin Paperiliiton lomapaikkojen vuorokausimaksut muuttuvat lokakuun alusta lähtien. Törmälässä, Puralassa ja Särkelässä majoittuvilta peritään lokakuun alusta lähtien 10 euroa per vaunupaikka ja huoneissa majoittujilta 10 euroa per perhekunta. Maksua ei peritä päiväkäynnille tulevilta jäseniltä eikä ammattiosastojen toimintaan liittyviin tilaisuuksiin osallistuvilta. Varaudu esittämään jäsenkorttisi. Näin varaat majoituksen 1) Tee varaus puhelimitse. 2) Maksa majoitus etukäteen Paperiliiton tilille FI47 1521 3007 1036 01. Käytä seuraavia viitteitä: Törmälä: 20182584. Purala: 20182568. Särkelä: 20182571. 3) Näytä lomapaikassa kuitti maksusta ja voimassa oleva jäsenkortti. Majoituksen voi poikkeustapauksissa maksaa lomapaikoissa pankkitai luottokortilla. 26_27_hiomo.indd 27 18.9.2014 21:39:03
• 28 | Paperiliitto 7/2014 Hiomo Jukka Koskinen O lemme puolisoni kanssa aikoinaan tavanneet tanssin merkeissä. Nyt kun lapset ovat aikuisia, olemme viritelleet harrastusta uudelleen. Olemme molemmat miettineet, onkohan tanssi osin muuttunut suorittamiseksi? Ennen vanhaan laitettiin ykkösvaatteet päälle. Käherrettiin hiukset paplareilla. Pojat tekivät omat kommervenkkinsä ennen iltaa. Tansseissa asetuttiin tyrkkyriviin. Odotus sen kun kasvoi, kun toivoi, että joku hakisi tanssimaan. Oli tahtilaji mikä tahansa, otettiin lähituntumaote ja sovitettiin askeleet samaan tahtiin, kuka milläkin tyylillä. Siinä oli fiiliksiä mukana ja voi olla, että syömmessä kutkutti mukavasti. Kutkutti kumminkin. Nyt meno on erilaista. Niin naiset kuin miehetkin puunaavat ja puleeraavat iltaa varten. Tyrkkyrivejäkin vielä näkee. Vaan ainakin täällä Kaakonkulmalla lähes kaikki näyttävät menevän fuskua oli tahtilaji mikä tahansa, tekniset urheiluvaatteet asuina. Vain hikinauha puuttuu. Saavuttaakohan nykyinen tanssikansa sitä samaa sähköistä tunnelmaa kuin ennen? Tanssiote kun on melko irtonainen. Vain sormenpäät saattavat koskettaa toisiinsa. Orkesteri voi soittaa samalla poppibiitillä koko illan. Vanhan tanssimusiikin ystävänä toivoisin, että sattuisi kohdalle tanssiorkesteri, joka sisällyttäisi uudet rytmit vanhojen lämminsävyisten tahtilajien sekaan. Yksi aika lupaava ollaan jo bongattu.? P Tanssiminen Tarkkailija Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Tyrkkyrivejäkin vielä näkee. Teksti Jyrki Liikka Kuvat Miisa Kaartinen P itäisikö huolestua? Ennen otteluita yksi pelaaja on jo ehtinyt saada keltaisen kortin. Huoleen ei ole aihetta, sillä tässä turnauksessa huumori kukkii ja läppä lentää. Tämä on sellainen tapahtuma, jossa jokaisella on hyvä fiilis. Viime vuoden turnauksessa tämän vuoden järjestäjäjoukkue Tampere 50 onnistui häviämään jokaisen pelinsä. ? Nyt hävisimme vain yhden matsin, mutta se oli väärä peli, toteaa Tampereen manageri Simo Särkilahti. Saldoksi jäi neljä voittoa viidestä ottelusta. Eipä hätää, sillä tällä tahdilla seuraavan turnauksen voittaja on taatusti Tampere 50. Osa tamperelaisista suuntaa ennen välieriä iloisesti pois kentältä – lämmittämään saunaa. ? Se on kyllä sähkösauna, sanoo Jarmo xxx Ammattiosastot ottivat yhteen Paperiliiton jalkapalloturnauksessa Tampereella. Sopivasti lämmin sää helli pelaajia Ikurin Virelän tekonurmikentällä ja maaleja tehtailtiin tasaiseen tahtiin. ?Tiukkoja tilanteita. Edessä valkoisissa Pekka Laatu ja keltaisissa Kari Kylmänen. Takana Jari Luukas. Luokkala. ? Mutta kyllä sekin pitää lämmittää, jatkaa Jukka Järvinen. ? Pitää painaa oikeasta nappulasta, letkauttaa Jarmo. Ammattiosaston pj ja turnauksen vastaava Mika Lahtinen on tyytyväinen, vaikka ei aiempien vuosien loukkaantumisten vuoksi itse pääsekään väläyttelemään taitojaan viheriöllä. ? Kaikki on mennyt loistavasti. Tänä vuonna ei kenellekään tullut haavereita. Jollakin taisi vain selkä vähän vihoitella. Jalkapallo on herrasmiespeli, mutta kun pelipaita puetaan päälle, silloin se on tulosurheilua. Kentällä väännetään sopivasti tosissaan. ? Loukkaantumiset kyllä vähenivät merkittävästi, kun siirryimme vain yhden päivän turnaukseen, Lahtinen naurahtaa. Liikunnan iloa Keinoviheriöillä on samaan aikaan menossa kaksi ottelua. Hyviä neuvoja satelee kentän laidalta jatkuvalla syötöllä. Desibelit kohoavat väillä sellaiselle tasolle, että työsuojeluvaltuutetulle olisi töitä. Vaikka välillä viheriöllä melkein painitaan, tunnelma on veljellisen leppoisa. Hiki virtaa kunnolla jo ennen saunomistakin. Hyville jätkille paistaa aina aurinko 28_29_hiomo.indd 28 18.9.2014 11:14:14
• Paperiliitto 7/2014 | 29 Hiomo Tiukassa loppuottelussa Kymi 19/85 selätti Oulu 43:n. Kymen Ismo Salminen tietää voiton salaisuuden eikä taktiikkaa tarvinnut etukäteen paperilla miettiä. ? Meillä on erittäin hyvä yhteishenki. Lisäksi me teemme enemmän maaleja kuin vastustaja. Kai sitä silloin voittaa, Salminen niittaa. Joku vääräleuka voisi väittää, että kentällä ei nähty hienouksia, mutta se ei pidä paikkaansa. Hienous on itse jalkapallo. Se on joukkuepeliä, jossa tähdätään vuorotellen kahteen maaliin. Työpaikan yhteispelissä tähtäimessä on sama maali. Jalkapalloturnaus vahvistaa tunnelmaa, että samaa jengiä ollaan, vaikka pelataankin vastakkain.Tällaisissa urheilullisissa tapahtumissa yhdistyy monta asiaa. ? Joukossa on aina sellaisia, jotka eivät vielä ole mukana liiton toiminnassa. Kun lähtee mukaan urheilulliseen tapahtumaan, se kenties madaltaa kynnystä innostua myös ay-toiminnasta, Paperiliiton Juha Koivisto pohtii. Yhtä tärkeitä kuin itse pelit ovat myös jälkipelit. Tai kenties jopa tärkeämpiä, sillä silloin voi tutustua paremmin Paperiliiton jalkapalloturnaus ? Loppuottelu Oulu 43–Kymi 19/85 1–2 ? Pronssiottelu Valkeakoski 45/70–Inkeroinen 15 2–3 (rp. 2–3) ? Loppusijoitukset 1. Kymi 19/85 2. Oulu 43 3. Inkeroinen 15 4. Valkeakoski 45/70 5. Tampere 50 6. Äänekoski 13 7. Heinola 81 8. Tampere 4 oSaSToT Kauttuan os. 7 Juhlat: Jäsenet seuralaisineen tervetuloa osaston 100-vuotisjuhlaan la 18.10. klo 17.00 Euran Urheilutalolle. Juhlapuhe: puheenjohtaja Petri Vanhala. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 1.10. mennessä Pertti Susi, p. 050 531 5056 tai Ville Helander, p. 044 568 7922. Ps. Urheilutalon lattian vuoksi ei teräväkorkoisia kenkiä. Lohjan os. 47 Eläkeläisten retki: to 16.10. Alitalon viinitilalle Lohjansaareen. Lähtö Kirkkokentältä 16.30, paluu 21.00. Ilmoittautumiset 045 671 1494/Sami. Hämeenlinnan os. 66 Eläkeläiset: Teatterinäytös ilmaiseksi Hämeenlinnan kaupunginteatterissa, Havannan Kuu la 25.10. klo 13. Lippuja 55 kpl. Sitovat ilmoittautumiset 3.10. mennessä Pirkko Aspholmille, puh. 050 529 3002. Kahvitarjoilu. Ilmoita Pirkolle myös esteestä, ettei lippu jää käyttämättä. SYYSKOKOUKSET Pirkanmaan piiri: Valkeakosken os. 70: to 9.10. klo 16.00, Antinniementie 5. Länsi-Suomen piiri: Porin os. 10: to 2.10. klo 17.00, osaston toimitila. Turun os. 24: ke 15.10. klo 16.00, Veritas-stadion, Oléravintolan kabinetti. Rauman os. 42: ti 14.10. klo 16.30, Rauman Cumulus. Etelä-Suomen piiri: Tervakosken os. 54: to 30.10. klo 16.00, paloasema. Kymen piiri: Karhulan os. 16: su 19.10. klo 15.00, Korkeakosken Kalakievari. Pyhtään os. 32: la 15.11. klo 17.00, ravintola Martina. Ilta jatkuu pikkujouluilla. Saimaan piiri: Joutsenon os. 23: to 13.11. klo 17, Joutsenon työväentalo. Lauritsalan os. 44: ma 13.10. klo 17.00, Kotapirtti. Keski-Suomen piiri: Kaipolan os. 80: ti 18.11. klo 17.00, Ahjonsali, Talvialantie 2, Jämsä. Äänekosken os. 13: ke 29.10. klo17.00, Torikatu 6. Pohjois-Karjalan piiri: Pankakosken os. 30: ma 13.10. klo 17.00, Hotelli Puustelli. Kuopion os. 55: ke 5.11. klo 18.00, Hotelli Iso Valkeinen, Turbo-kabinetti. Lieksan os. 78: ti 14.10. klo 17.00, Hotelli Puustelli. uusiin ihmisiin. ? Kun työn merkeissä ei normaalisti kaikkia voi tavata, tällaiset kohtaamiset ja keskustelut ovat merkityksellisiä, muistuttaa Koivisto. Tuntemattomista naamoista tuleekin äkkiä tuttuja kasvoja. Kolme kertaa hyvä! Juha Koivisto tiivistää turnauksen annin. ? Se oli hyvähenkinen, hyväsäinen ja hyväpäinen! Hopeamitali kaulassaan leveästi hymyilevä Oulu 43:n Henri Niemelä on samaa mieltä. ? Oli hauskaa pelata, mutta kyllä on mukava lähteä veljien kanssa saunomaan. Toinen tuomari Joni Orenius antaa pelaajille puhtaat paperit. ? Asiallista, leppoisaa ja siistiä peliä. Välillä oli tiukkaa vääntöä. Tunnelma oli kuitenkin rento eikä kukaan pelannut veren maku suussa. Jalkapalloa voi tietysti pelata millaisessa säässä tahansa, mutta jostain syystä näissä turnauksessa paistaa aina aurinko. Miten se onkin niin, että turnauksissa on aina loistavat ilmat? Vastaus lennähtää ilmoille nopeasti. ? Hyville jätkille paistaa aina aurinko! ? P niittaa. Joku vääräleuka voisi väittää, että kentällä ei nähty hienouksia, mutta se ei pidä paikkaansa. Hienous on itse jalkapallo. Se on joukkuepeliä, jossa tähdätään vuorotellen kahteen maaliin. Työpaikan yhteispelissä tähtäimessä on sama maali. Jalkapalloturnaus vahvistaa tunnelmaa, että samaa jengiä ollaan, vaikka pelataankin vastakkain.Tällaisissa urheilullisissa tapahtumissa yhdistyy monta asiaa. ? Joukossa on aina sellaisia, jotka eivät vielä ole mukana liiton toiminnassa. Kun lähtee mukaan urheilulliseen tapahtumaan, se kenties madaltaa kynnystä innostua myös ay-toiminnasta, Paperiliiton Juha Koivisto Yhtä tärkeitä kuin itse pelit ovat myös jälkipelit. Tai kenties jopa tärkeämpiä, sillä silloin voi tutustua paremmin ??Juha Koivisto jakamassa pronssimitalia Inkeroisten joukkueen Petri Laapakselle. ?Vuoden 2013 ykkönen Valkeakoski oli neljäs. ? Mestarijoukkue Kymi. ? Kymin Ismo Salminen tuulettaa. Vaikka välillä melkein painitaan, tunnelma on leppoisa. Hyville jätkille paistaa aina aurinko SYYSKOKOUKSET Pirkanmaan piiri: Länsi-Suomen piiri: 28_29_hiomo.indd 29 18.9.2014 11:14:15
• 30 | Paperiliitto 7/2014 HioMo | Jäsenasiat · Paperityöväen työttömyyskassa tiedottaa Sähköinen asiointi on aina auki Mitä liitän hakemukseen? eAsiointipalvelu Tee hakemus ja tarkista tietoja silloin, kun itse haluat. Sähköinen asiointipalvelu on aina auki. Paperiliiton eAsiointipalvelussa voit hoitaa työttömyysturvaa ja jäsenmaksua koskevia asioita myös sähköisesti. www.paperiliitto.? > eAsiointipalvelu Tee ansiopäivärahahakemus, tarkista käsittelyn tila ilmoita jäsenyyttä koskevista muutoksista täydennä yhteystietojasi Jäsenkortti kännykkään Paperiliiton jäsenkortin saat myös sähköisenä kännykkääsi. Mobiilijäsenkortin voit tilata liiton nettisivujen eAsiointipalvelussa. Mobiilijäsenkortti on yhtä virallinen kuin perinteinen muovinen jäsenkortti. Teboilin alennukseen tarvitset kuitenkin yhä muovisen jäsenkortin. Viime vuoden lopulla ja sen jälkeen toimitettu muovinen jäsenkortti on voimassa vuodet 2014–2015. Voit käyttää joko perinteistä muovista jäsenkorttia tai mobiilikorttia tai molempia. Näin mobiilikortti toimii Mene osoitteeseen www.paperiliitto.? ja siellä eAsiointipalveluun. eAsiontipalveluun kirjaudutaan henkilökohtaisilla pankkitunnuksilla. Jotta voit tilata kortin, pitää jäsenrekisteritietoihisi olla tallennettuna matkapuhelinnumerosi. Voit lisätä sen eAsiointipalvelussa omiin tietoihisi. Mobiilikortin lataaminen ja käyttö on ilmaista, mutta kortin lataamiseen käytetty datayhteys ja mahdollinen myöhempi Internetin käyttö maksavat liittymäsopimuksesi mukaisesti. Mobiilikortin Jäsensivujen kautta pääset eAsiointipalveluun, jossa omien tietojen päivittäminen ja tarkastelu vaativat salasanan. Ohjeet salasanan saamiseen löytyvät mobiilikortista, kun olet ladannut sen puhelimeesi. Kortissa on henkilöja jäsenyystietojasi. Mobiilikortin kautta voi päivittää omia tietoja ja tarkastella työttömyyskassan etuuksien maksatustietoja. Työttömyysturvaasiat Paperityöväen Työttömyyskassa Ma-pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@ paperiliitto.? Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.? /tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite:Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki Jäsenasiat Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen tai Leila Levosalo Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/ puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.? Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./ Jäsenrekisteri, PL 326, 00531 Helsinki Ansiopäivärahahakemukseen tarvittavat liitteet määräaikaisen työn päätyttyä: Kortissa on linkit liiton nettisivujen yhteystietoihin ja jäsenetuihin sekä soittolinkit liiton ja työttömyyskassan palvelunumeroihin. Mobiilikortti toimii liittovakuutuksen vaMatti Meikäläinen 099 Paperiliiton ao Pälkäne 99 kuutuskorttina. Kortti on voimassa jäsenyyden ajan. Voit tilata mobiilikortin myös ottamalla yhteyttä jäsenrekisteriiin. Yhteystiedot ovat tällä sivulla. P Mobiilikortin kautta voi päivittää omia tietoja ja tarkastella työttömyyskassan etuuksien maksatustietoja. Palkkatodistus koko työsuhteen ajalta TAI jos työsuhde on kestänyt yli 26 viikkoa palkkatodistus vähintään 26 viikon ajalta työsuhteen päättymisestä lukien. Kopio työsopimuksesta Kopio työtodistuksesta Selvitys jäsen maksuista Lisätietoa: www.paperiliitto.? > Työttömyyskassa > Päivärahat ?Kännykkään tilattava jäsenkortti on yhtä virallinen kuin perinteinen jäsenkortti. 30_31_kassa_ristikko.indd 38 18.9.2014 21:47:38
• Paperiliitto 7/2014 | 31 taukotila Laatinut Ari Kiviharju Laatinut Arto Inkala Ristikko sudoku Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 6/2014 täyttäneistä palkinnon sai Maiju Saajanaho, Lampikangas. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 10.10. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 7”. Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35. Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 6/2014 ratkaisu " 30_31_kassa_ristikko.indd 39 18.9.2014 21:47:41
• ?? | Paperiliitto /???? Teksti Sari Kangas J okainen askel sattuu, mutta Jari Pitkäkosken kenkä siirtyy tunturivarvikossa sitkeästi toisen eteen. Yöllä juoksu vaihtuu yhä useammin kävelyyn. Parinkymmenen tunnin jälkeen meno näyttää humalaisen hoipertelulta. Vuorokauden kestävissä ultrajuoksukisoissa maaliin pääsee ehkä neljännes osallistujista. Metsä Board Kaskisen operaattori Pitkäkosken juoksuinto alkoi kahdeksan vuotta sitten. Hänen tuttunsa ilmoittautui maratonille, mutta loukkaantui. Urheilumiehenä Pitkäkoski juoksi matkan hänen puolestaan. – Heitin vitsinä, että joka mies juoksee maratonin neljään tuntiin. Aika meni kuitenkin minuutilla yli. Muutaman maratonin jälkeen asvalttiympäristö kyllästytti. Luonnossa viihtyvä Pitkäkoski kokeili, pystyykö Kuusamon Karhunkierroksen juoksemaan. 80 kilometrin reitin valloitettuaan hän löysi ultrajuoksukisat tunturimaastossa. Niissä matkana voi olla parisataa kilometriä. Tavallisin aikarajoitus on vuorokausi. Taipaleella on tankattava tasaisesti, mutta nukkua ei ehdi. – 170 kilometrin joukkuekisassa olimme gps:n mukaan paikallaan 26 minuuttia, Pitkäkoski kuvaa. Mukavaa matkanteko ei ole. Suurin osa keskeyttää, koska ei kestä kipua, väsymystä ja epäuskon hetkiä. Kun energia vähenee, paha olo lisääntyy eikä selviä ajatuksia enää ole. –Vaikeinta on yöllä pimeässä. Silloin kuljetaan yleensä isommassa porukassa. Hienot ? ilikset tulevat jälkeenpäin. Pitkäkosken mukaan äärirajoilta selviäminen on voitto itsestä. Lisäksi heti maalissa iskee valtava hyvän olon tunne. Myöhemmin kisan tapahtumatkin jo huvittavat. Marraskuisessa kisassa Pitkäkoski liukastui ja tippui kalliolta järveen – tietysti yöllä. Toisessa kisassa sveitsiläinen juoksija kuuli, että Pitkäkoski on Suomesta. Kylmässä räntäsateessa juostiin muutama minuutti eteenpäin. Mies kertoi kokeneensa kerran Suomen kesän. – Hän nykäisi minua kädestä ja sanoi, että Suomessa oli juuri tällaista. Tämä on sinun kelisi. P TAUKOTILA Nuottasaaren sielunveljet Akzo Nobelin 4. vuorolaiset antavat toisilleen vertaistukea koiranpentujen kasvatuksessa. Pitkäkosken mukaan juoksumatkojen parasta evästä on suklaakakku. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Äärirajoilla ELÄMÄÄN LAATUA Teksti Jenni Räinä Kuvat Markku Ruottinen J os haluaa kurkistaa Oulun Nuottasaaren tehdasalueen sieluun, pitää mennä kemiantehdas Akzo Nobelille. Pihalla on 200 metriä pitkä halli täynnä Keski-Euroopasta tuotua suolaa. Siitä Akzo Nobel valmistaa kaikki tuotteensa, muun muassa klooridioksidin, jota ilman paperitehtaan paperi olisi ruskeaa. Sisällä sielussa, valvomon perällä olevan kahvipöydän ääressä istuu poikkeuksellisesti neljä vuoron viidestä miehestä. –Tämä se on minun lempiherkkuani, mutustaa Pertti Paso leipäjuustoa. 59-vuotias Paso on pöydän seniori, juniori puolestaan on ”tulevaisuuden toivo”, 21-vuotias Seppo Kurunlahti. Kun Paso aloitti tehtaalla, kävivät monet testaamassa alaa ja monet siirtyivät vuorotöistä muihin töihin. –Meidän ikäluokka puolestaan ei lähde kulumallakaan pois, naurahtaa Kurunlahti. Valvomon uutishuone Valvomossa on televisio ja lupa katsoa uutiset. Päivänpolttavat aiheet herättävät vuorossa aina keskustelua. Kahviseurue on yhtä mieltä siitä, että Ukrainan sota ja Venäjän toimet ovat huolestuttavia. Jotain positiivistakin kriisistä on kuitenkin seurannut. Pason vaimo on käynyt hamstraamassa kaupasta Putinin halpoja juustoja. Usein kahvikeskusteluissa vilahtelee myös palkka ja eläke – ja se pääseekö eläkkeelle ylipäätään. Tunnelmat ovat odottavat. Tehtaan menetelmä valmistaa klooria elohopeaa käyttämällä kielletään vuonna 2017 Euroopan unionissa. Tulevaisuuden kannalta on ratkaisevaa, antaako konserni investointirahaa tehtaan modernisointiin. Marraskuisessa kisassa Pitkäkoski liukastui ja tippui kalliolta järveen. KAHVITAUKO 32_33_tauko2.indd 40 18.9.2014 11:25:24
• Teksti Sari Kangas iisikymppiset saattavat olla isot juhlat, mutta niitä odotellessa Petri Uurainen viettää matalan pro? ilin syntymäpäiviä. Lähellä asuvat vanhemmat ja aikuiset lapset tulevat kakkukahveille. Iän karttuminen Uuraista hieman hämmentää. – Numerot tuntuvat isoilta, mutta mieli samalta kuin ennenkin. Ehkä se tarkoittaa, että olen säilynyt tosi lapsellisena. Lahjaksi hän odottaa korkeintaan itse tehtyä korttia perheen pikkumieheltä. Uuraisen syksy kulkee normaaleja uomia. Lokakuussa koittavat vuoden viimeiset mökkiviikonloput ja veneen nosto. Huonon jääyhteyden takia mökkisaareen ei enää myöhemmin ole asiaa. Kotona edessä ovat omakotitalon pihapuuhat haravoinnista alkaen. – Kaikkea on tehtävä, mitä emäntä milloinkin käskee, Uurainen sanoo. Mökkeilyn jättämää aukkoa hän paikkaa käymällä punttisalilla. P Paperiliitto ?/????| ?? TAUKOTILA Nuottasaaren sielunveljet Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Testaapa tietosi – ja kaverin myös ?. Mikä on viroksi hedelmä? ?. Missä höyryää Kontupohjan paperija sellutehdas? ?. Kuinka korkealla lattiasta on lentopalloverkko miesten otteluissa? ?. Kuinka monta pelaajaa on lentopalloottelussa ? joukkueessa? ?. Mikä on maailman pisin maa? ?. Missä sauhuaa tuotannoltaan Suomen suurin paperitehdas? ?. Kuka lauloi levylle hitin Lievestuoreen Liisa? ?. Kenen kirjoittama romaani on Väliaikainen? ?. Kuinka monta jäsenmaata on EU:ssa? ??. Kuinka paljon Suomessa asuu ruotsinkielisiä kansalaisia? Vastaukset sivulla ??. Isot numerot SYNTTÄRISANKARI MITÄS TIEDÄT? Petri Uurainen Syntynyt: 26.9.1967 Syntymäpaikka: Heinola Perhe: Vaimo, kolme lasta, kissa ja koira Työ: Painokoneenhoitaja, Stora Enso Packaging Heinola Terveiset: Master? exin työporukalle Heinolaan! Urheilemaan tottunut Petri Uurainen ei osaa olla paikoillaan. Karvakorvat yhdistävät Työkavereiden vapaa-aikaa yhdistävät koirat. Kahvitauon sijaan töiden ääreen joutuneella Esa Pohjoisaholla, 58, on puolivuotiaan cockerspanieli Pörri, Pertti Pasolla parivuotias sekarotuinen Otto ja Juha Kärkkäisellä kaksi welshcorgia, Taavi ja Doris. Ville Henttonen saa kuunnella päivästä toiseen, mitä kenenkin pentu on milloinkin syönyt. Kärkkäisen puolivuotias Taavi repi viimeksi alas lasikuitutapetit. –Niitä on yleensä aika vaikea irrottaa, mutta koiralla ei näyttänyt olevan siinä mitään vaikeuksia. Tapettien lisäksi Taaville maistuvat huonekalut. –Hyvä kikka on suihkuttaa huonekalujen jalat sääskimyrkyllä, Heikki Hanhela vinkkaa. –Saatiin ohje sivellä etikkaa vanhan puuarkun kylkeä suojaamaan, mutta koirahan alkoi nuolla sitä. Ihan toivotonta pennun kanssa ei ole, sillä 10-vuotias Doris pitää jöön pennulle ja muillekin ystäväpiirin koirille. Doriksen lempinimi onkin Päivi Räsänen. –Kun se saapuu paikalle, kaikilla loppuu hauskanpito siihen, perustelee Kärkkäinen. Ville Henttosella ei ole koiria, mutta sen sijaan hänellä on osuus ravihevosesta. Elian Web ravasi juuri edellisellä viikolla Ruotsissa toiseksi. –Minun ei tarvitse olla eläkeiästä huolissaan, Henttonen sanoo toiveikkaana. –Ja jos ei hevosella tule rahaa, niin onhan siinä ainakin ruokaa. P ” Saatiin ohje sivellä etikkaa vanhan puuarkun kylkeä suojaamaan. ” Kahvinjuojat nokatusten: Pertti Paso, 59 Prosessinhoitaja. Vuoron seniori, rauhallinen moottoripyörämies. Ville Henttonen, 35 Prosessinhoitaja. Erilainen nuori, joka ei juo kahvia eikä välitä moottoreista. Seppo Kurunlahti, 21 Prosessinhoitaja. Joukon juniori, joka metsästää ja kalastaa. Juha Kärkkäinen, 43 Prosessinhoitaja. Työhyvinvoinnista huolehtiva huumorimies. Heikki Hanhela, 42 Prosessinhoitaja. Rallia ajava pääluottamusmies. Akzo Nobel, Oulu Rakennettu: Klooritehdas vuonna 1957, kloraattitehdas vuonna 1969. Omistaja: Akzo Nobel Tuotteet: Lipeä, suolahappo, natriumkloraatti, natriumhypokloriitti, klooridioksidi, polyaluminikloridi, natriumaluminaatti. Työllistää: Suomessa 50 henkilöä. Tehtaan tarjoamat hedelmät maistuvat Akzo Nobelin prosessinhoitajille Heikki Hanhelalle, Pertti Pasolle, Ville Henttoselle, Seppo Kurunlahdelle ja Juha Kärkkäiselle. 32_33_tauko2.indd 41 18.9.2014 11:25:25
• ?? | Paperiliitto ?/???? ?. Puuvilja ?. Karjalan tasavallassa, Äänisen rannalla ?. 243 cm ?. Kuusi ?. Chile, 4270 km ?. Raumalla ?. Irwin Goodman ?. Rosa Liksomin ?. 28 maata ??. 290 000 ihmistä S uunnittelin kaupunkilomaa Ukrainaan reilu vuosi sitten, koska Kiova on liettualaisen ystäväni mielestä Euroopan upein puistokaupunki, joka pitää nähdä kevään kukkiessa. Ei tullut reissua. Tätä juttua kirjoittaessa madot syövät poltettujen kiovalaisten pöhöttyneitä kasvoja. Kelien muutoksesta vastaa Putinin hallinto, sodanlietsonnan ammattilainen. Eräs entinen kroaattikomentaja kertoi sodanlietsonnan taidosta Jugoslavian hajoamisesta kertoneessa tv-dokumentissa. –Kukaan ei usko väitettä, että naapuri varasti stereosi, kun olit töissä. Sen sijaan syötimme huhuja, joissa naapuri raiskasi tyttäresi. Pari kuukautta näitä juttuja riitti. Sitten niistä jutuista tuli totta. Ennen järjestelmällistä valheiden syöttöä pitää toki nimitellä toisen kulttuurin ihmisiä natseiksi tai ryssiksi, vähän niin kuin Suomessa nyt. Kun juttelin pari viikkoa sitten venäläisen kampaajan kanssa, hän kertoi ukrainalaisten olevan natseja. Kuuntelin paapatusta hoomoilasena. Vasta saman päivän iltana tuli ymmärrys. Sieltä ne natsit viimeksikin tulivat, lännestä. M iksi pajatan sodasta ammattiliiton lehdessä? Siksi, että vittumainen seema voi tuntua massamiehestä parin vuoden päästä pikkujutulta verrattuna kertausharjoituksiin – jos ne järjestetään itärajalla Nato-joukoissa. Venäjää johtaa mies, joka olisi noista kertauksista mielissään. Ukrainan sota on nostanut 15 vuotta tsaarina hallinneen Putinin kannatuksen 90 prosenttiin. 4. presidenttikausi vuonna 2016 häämöttää itsestäänselvyytenä, koska useimpien venäläisten mielestä Putin = Venäjä. Putin on kova luu. Hän on lietsonut naapuriinsa pelon, jonka takia me päätämme kevään eduskuntavaaleissa sotaan varautumisesta: kriisistä, joka pitää Putinin vallassa. Putinia vastaan emme voi äänestää, joten pitää äänestää Natosta. Minä keksin vasta eilen, mitä mieltä olen: äänestän ihmistä, joka kertoo Nato-kantansa ja perustelee sen parhaiten. Tämän tarinan opetus on se, että Venäjä ei ole Putin. Ei Suomikaan ollut 25 vuotta Kekkonen. P Teksti Sari Kangas Mitä: On käynyt ajokoiran kanssa metsällä pian kolmisenkymmentä vuotta. Miten aloitti: Harrastus on kotoa opittu, sillä Rautiaisen isällä on ollut ajokoira. Miksi: Aluksi saaliin saaminen oli tärkeää. Vanhemmalla iällä riistavietti on laimentunut ja nykyisin pyssy jää kotiin. Etusijalla on hermojen lepuuttaminen ja koiran taitojen kehittäminen. Kuinka usein: Metsällä käyminen alkaa syksyllä ja kestää helmikuun loppuun. Metsälle Rautiainen lähtee aina vapaillaan. Reissuilla hurahtaa tavallisesti lähemmäs kahdeksan tuntia. Parasta: Luonnossa liikkuminen ja tulilla istuminen ovat vastapainoa arjelle. Koira: Vehmasmäen Ana on 4-vuotias suomenajokoira. Se on Rautiaisen oma kasvatti ja hänen edellisen koiransa pentu. Vehmasmäen Ana on hyväluonteinen ja sopeutuvainen kuten ajokoirat yleensäkin. Jänikset: Hyväkään koira ei aina saa vainua, mikä on osa lajin viehätystä. Jotta koira kehittyy, sitä on vietävä myös haastaviin ja jänisköyhempiin maastoihin, joissa se joutuu pinnistelemään. P Ajatusten nollaus ISMO RAUTIAI NEN Ikä: 48 Asuinpaikka: Laukaa Perhe: Vaimo ja kolme lasta Työpaikka: Metsä Board Äänekoski Työtehtävä: Arkkaamooperaattori JÄSEN HARRASTAA TAUKOTILA MISTÄS TIESIT? HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Ana ja Ismo koiranäyttelyssä. Rosa Liksom on kirjoittanut romaanin Väliaikainen. Putin järjestää vaalit Kirjoittaja Ilkka Palmu on 42-vuotias tamperelainen free-toimittaja, jolla on 3 lasta ja vilpitön mieli. Hän toivoo palautetta paperimiehilta osoitteeseen ilkka.palmu@gmail.com Ä R SY K E Hän kertoi ukrainalaisten olevan natseja. Kuuntelin paapatusta hoomoilasena Ä R SY K E Goodman Liksomin maata nen. 34_35_tauko.indd 34 18.9.2014 21:56:35
• Paperiliitto ?/???? | ?? Kuntoutusta paperiliittolaisille Paperiliitto, työterveyshuollot, Verve ja Kela järjestävät sellu-, paperija paperinjalostusteollisuuden työntekijöille tarkoitettua Tyk-kuntoutusta. Kuntoutuksen tavoitteena on löytää yksilöllisiä ratkaisuja siihen kuinka parantaa omaa hyvinvointia ja mahdollisuuksia palkitsevaan työhön. Valmennuksessa tarkastellaan, mitä työssä tapahtuu, mikä työssä on muuttunut ja kuinka muutokset vaikuttavat jaksamiseen. Omaan terveyteen, terveyskuntoon sekä henkilökohtaiseen hyvinvointiin liittyvät asiat ovat tärkeä osa valmennusta. Osallistuminen maksutonta Valmennuksen kohderyhmänä ovat pitkään työelämässä olleet työntekijät, joiden työkyky on olennaisesti heikentynyt tai joita uhkaa työkyvyttömyys lähiaikoina. Kuntoutuksen ensisijaisena tavoitteena on mahdollistaa jatkaminen nykyisessä työssä. Kuntoutus koostuu useista kurssijaksoista vuosien 2015–2016 aikana. Kuntoutus on osallistujalle maksutonta. Kuntoutukseen haetaan oman työterveyshuollon kautta. Kurssipaikkana toimii Verve Mikkeli, Anttolassa. LISÄTIETOJA osoitteesta www.paperiliitto.? > Lomat ja hyvinvointi sekä Hanna-Kaisa Siimekseltä p. 010 289 7729 ja hanna-kaisa.siimes@paperiliitto.? Sudokun ratkaisut Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi KUHAN MIELEEN 4/14 NYT LEHTIPISTEISSÄ Sini-oranssi on Kalamiesten tekemä lehti 26 vuotta H Älytakila ärsyttää kalan iskuun H Haukimies ei pelkää kolinaa potkurissa H Syväuistelu tuo isoja rautuja H Lohimies opastaa ison uistelussa H Vääntele vaappuun mieleinen uinti H Väistämissäännöt veneilijöille H Suurlohi Tenosta, 128 cm, 23,8 kg H Radio-järvilohia kannettiin padon yli H Mätirasiaistutuksista lupaavia tuloksia H Tuntsan Pirra, vanha lohen soutuviehe H Herkullisia kalaruokia jne. Tenon jättilohi ilman haavia tai koukkua! 69 00 Täyssynteettinen moottoriöljy 5W-40 API SN SM/CF, ACEA A3/B4. Kanisteri 5 litraa. 114-9540-5 Philips ColorVision + 60 % -polttimot 60 % enemmän tehoa vastaavaan tavalliseen H-polttimoon verrattuna. Väriefekti sininen, vihreä, violetti tai keltainen. Fixus-lasinpesunestepussi 3 l 114-T3LFP 19 90 3,98 /l 29 00 H4 /pr 35 90 H7 /pr Märkä-/kuivaimuri 1200 W 12 l Märkä/kuivasuodatin, voidaan käyttää märkäja kuivaimuroinnissa suodatinta vaihtamatta Puhallustoiminto Verkkojohto 4 m Ilmavirtaus 2400 l/min Alipaine 200/20 mbar/kPa Vakiovarusteet: imuletku (1,9 m Ø 36 mm) 2-osainen muoviputki lattiasuulake (harja ja kumilasta vaihtopäällä) rakosuulake suodatin pölypussi (paperi) 273-B12 Sulkaparin ostajalle 3 l lasinpesunestepussi kaupan päälle! UUTUUS fixus.fi Tarjoukset voimassa 30.9.2014 saakka tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. Paperiliittolehden aikataulu Nro 8 Aineistot ...... 15.10. Ilmestyy ....... 31.10. Nro 9 Aineistot ....... 12.11. Ilmestyy ........28.11. Nro 10 Aineistot ........ 3.12. Ilmestyy ........19.12. PAPERI Nro 7/2014 26.9.2014 56. vuosikerta Li itt o Eläkeaalto tulee Ida Liehu on yksi uusista tekijöistä s. 8 Arto Försti: Ristiriidat selviävät puhumalla s. 18 Edut aina mukana: Tilaa jäsenkortti kännykkään s. 30 PAPERI Nro 7/2014 26.9.2014 56. vuosikerta Li itt o Liukosellun mannekiini ” Jos on joku elämässä pielessä, se kannattaa korjata heti eikä joskus.” Simo Pöllänen s. 25 Liukosellusta tehty mekko saattaa mullistaa paperiteollisuuden. Suomalainen keksintö avaa huimia näkymiä Uimaharjun sellutehtaalle. ” 70 kilometrin joukkuekisassa olimme paikallaan 26 minuuttia.” Jari Pitkäkoski s. 32 01_etusivu.indd 1 18.9.2014 9:24:48 12 3r f 34_35_tauko.indd 35 18.9.2014 11:23:51
• Holiday Club -lomaetu jäsenille Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua ja nauti ensi talvena: Nyt haettavissa viikot 1–22/2015. Hakuaika on 21.10.2014 saakka. Lomaviikot arvotaan 23.10.2014. Valitse oma viikkosi HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8–17 475 €/vko vkot 2–7, 18, 20–22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20–22 350 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,5–52,5 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 3-6 300 €/vko vkot 8-10 400 €/vko HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 40 m 2 , 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5–7, 20, 22 300 €/vko HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8–10 475 €/vko vkot 2–7, 11–22 375 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPERE (joko viikonloppu pe–ma 3 vrk tai arkiloma ma–pe 4 vrk) Kimallus 76–80 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 2–7 350 €/pe–ma 300 €/ma–pe Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–16), yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x272.indd 1 8.9.2014 14.53 34_35_tauko.indd 36 15.9.2014 14:56:20