Taito hyppysissä Pauli Sorsakivi tekee työtään laatu edellä. Prosessihoitajan ammattitaito on monen vuoden työn tulos. Nro 7/2015 25.9.2015 57. vuosikerta ”Uskallus yrittää uusia asioita tuntui mahtavalta.” Tiia Hassi, s. 24 Mielenilmaisu 18.9. s. 4 | Billerud uhkaa sulkemisella s. 5 | Varkaus vaihtaa kartonkiin s. 6 | PAPERI Li it to 01_kansi.indd 1 16.9.2015 14:07:32
Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Entä o t se eur 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 43-vuotias Paperiliiton jäsen, 50 000 euron turva. 6 Esi . €/kk * K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA 02-3_sisis.indd 2 14.9.2015 9:57:26
Ikäviin asioihin voi ja kannattaa varautua. Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja osta vakuutus 10 % edullisemmin: ONKIN YHTÄKKIÄ NOLLA? Entä o t se eur 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.? Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä hintavertailu 11/2013) myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. *Esimerkkihinta: 43-vuotias Paperiliiton jäsen, 50 000 euron turva. 6 Esi . €/kk * K-PLUSSAA IFIN VAKUUTUKSISTA PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Valvomo 4 Pääkirjoitus 4–9 Kuorimo 4 Hallituksen uhkaamat toimet saivat kansan takajaloilleen. 5 Billerud uhkaa sulkemisella. 6 Varkaudessa vaihdettiin paperista kartonkiin. 8 Jäsenkyselyssä kuuluu jäsenen ääni. 10–15 Reportaasi Prosessimiehen ammattitaito on monen tekijän summa. 16 Lieksan Amcorissa satsataan turvallisuuteen. 20 Eduvalvontapäivillä katsottiin suuntaviivoja tulevalle. 24 Tiia Hassi alkoi ajatella toisin. 26–29 Hiomo 26 Hae Holiday Clubin edullisia lomaviikkoja. 28 Oululaiset voittivat liiton jalkapalloturnauksen. 30 Ohjeita työttömille ja lomautetuille. 31–35 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Suomen Kerralla Kotkassa kahviteltiin kerrankin porukalla. 34 Ärsyke: Loppu tyhjäntoimitukselle. 10–15 Reportaasi Hiljainen tieto Pauli Sorsakivi on yksi Suomen osaavista prosessimiehistä. Vuorotyö vaatii luonnetta ja ammattitaitokin hioutuu vasta vuosien saatossa. Eläköitymisen myötä maamme tarvitsee lisää prosessimiehiä lähivuosina. SISÄLTÖ Paperiliitto ?/???? | ? Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengra? a ky Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.? Osoite Paasivuorenkatu 4-6 A, 6. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Internet www.paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Vesa-Matti Väärä 16 ?Painokoneapumies Juha-Matti Kiiskinen tarkastaa painovärisankoja Lieksan Amcorin tehtaalla. 8 ?Jäsenkysely kartoitti liiton jäsenten mielipiteitä muun muassa työelämästä. 20 ?Pietarsaaren Walkin varapääluottamusmies Vesa Suvanto (vas) ja Mondin pääluottamusmies Mika Pajuoja vaihtoivat kuulumisia Edunvalvontapäivillä Helsingissä. 24 Tiia Hassi päätti ottaa elämästä kaiken irti. 4 ?Kansalaiset osoittivat mieltään hallituksen toimia vastaan. XX ?XXx. Kyllä En En osaa sanoa 30 % 49 % 69 % 47 % 1 % 5 % SAK 2014 Paperiliitto 2015 Työpaikan säilyminen huolettaa Oletko ollut viimeisen 12 kuukauden aikana huolissasi työpaikkasi menettämisestä. Mikko Makkonen Eija Valkonen Susanna Chazalmartin 02-3_sisis.indd 3 17.9.2015 21:43:23
4 | Paperiliitto 7/2015 KUORIMO Teksti Eeva Eloranta-Jokela, Eija Valkonen Kuvat Eija Valkonen, Sami Laakso S opimalla, ei sanelemalla! Hallitus ei sovi tessejä! Paperiliiton viesti maan hallitukselle oli, ettei pak ko kuulu sopimusyhteiskuntaan. Samaa sanomaa toisti vat myös muut palkansaajat Helsingin Rautatien torilla pidetyssä mielenosoituk sessa. Paikan päälle kokoontui poliisin arvi on mukaan noin 30 000 ihmistä. Paperiliiton jäsenillä oli hyvä mahdolli suus osallistua syyskuun 18. päivän mielen ilmauksiin Helsingissä ja eri puolilla maata, sillä työpaikoilla pidettiin työnseisaus per jantaina aamukuudesta lauantaihin aamu kuuteen. Aloitus aamupuurolta Liiton toimiston edessä Paasipuistossa tarjot tiin hyvissä ajoin pääkaupunkiin tulleille jäse nille aamupuuroa. Hakaniemestä lähdettiin kohti Rautatientoria oranssein lippalakein ja rintamerkein sonnustautuneena. Kylttejä oli tehty varta vasten tähän tilaisuuteen. Paasipuistossa jaettiin puuroa yli 400 lautasellista. Torille paperiliittolaisia ko koontui muutama bussilastillinen lisää. – Kiitokset kaikille paperiliittolaisille siitä, että osallistuitte ja että rivimme pitivät mielen ilmaisulakon aikana, sanoi Petri Vanhala. Mielenilmaukseen osallistui eri puolella Suomea lähes 300 000 palkansaajaa. SAK:n, Akavan ja STTK:n mielenilmausta täydennet tiin työnseisauksilla vastalauseena maan halli tuksen suunnitelmille heikentää työehtoja. ? P Voimannäyttö Paperiliittolaiset olivat mukana palkansaajien mielenilmauksessa Helsingissä. S uomen valtio lähetti taannoin reserviläisil le kirjeen, jotta reserviläiset tietäisivät, mi ten toimia mahdollisen kriisin sattuessa ja mikä on sijoituspaikka. Sipilän hallituksen tekemät päätökset saivat ammattiyhdistysliikkeen painokoneet käyntiin. On selvää, että diplomatian tie on nyt kuljettu lop puun ja kilpavarustelu alkanut. Nyt ayliike lähettää omat kirjeensä ja kertoo jäsenen asemapaikan ja toi minnan laajuuden. Kyllä kaikki tietävät valtion taloudellisen tilanteen, mutta nyt näyttää siltä, että kaikki eivät tiedä, mikä on valtiolle hyväksi. Pilotin lentomittarit pettivät nyt to della pahasti. On surullista nähdä, kuinka vaaleissa annetut lu paukset valuivat suupielestä sylkykuppiin. Puoluetta, joka ilmoitti edustavansa hallituksessa työntekijöitä, ei voida syyttää takin käännöstä, sillä noin nopeasti takkia ei kukaan ehdi kääntää. Puolue muistuttaa lä hinnä karuselliä, joka pyörii ihan minne sattuu ja jos ta hassut sedät ilmestyvät vuorotellen selittämään te kemisiään. EK:n tehtäväksi jäi nuolla suupielistä kermavaah dot, sillä hallituksen leipoma kakku maistui varmasti makealta. Omien leipureiden leipomana se tuskin oli sikaan voinut epäonnistua. Edesmenneen taiteilija ja leipuri Simo Salmisen sa noin: ”Kyllä se vaan on sillä lailla, että tässäkin maassa sitä on paljon mälsää”. ? P Reserviläisten kirje PÄÄKIRJOITUS On surullista nähdä, kuinka vaaleissa annetut lupaukset valuivat suupielestä sylkykuppiin. VASTARANNAN SUPI Ei kestä korvat! Duunarin oikeuksia poljetaan nyt tosissaan! 04-5_Kuorimo.indd 4 16.1.2017 13.21.26
Paperiliitto 7/2015 | 5 KUORIMO Fakta otsikko ?? Plööö Kuvista Billerud aikoo sulkea Valkeakoskella Yhtiö suunnittelee siirtävänsä paperikoneen Ruotsiin. Teksti Eeva Eloranta-Jokela B illerudKorsnäs aloitti elokuun lo pussa tuotannon lopettamista koskevat yt neuvottelut Tervasaaren tehtaalla Valkeakoskella. Pakkausmateriaaleja val mistava yhtiö suunnittelee siirtävänsä paperikoneen Tervasaaresta Ruotsiin. Työntekijät ovat olleet tyytyväisiä ruotsalaiseen omistajaan ja sen johtamis tapaan siitä lähtien, kun BillerudKorsnäs osti pak kauspaperin valmistuksen UPM:ltä vuonna 2012. Pääluottamusmies Ee ro Sillanpään mukaan tieto ytmenettelyn aloittami sesta tuli työntekijöille täy tenä yllätyksenä. Tehtaalla työskentelee 56 henkilöä. Erilliset selvitykset Yhtiö kertoo tiedottees saan että se aloittaa kak si selvitystä tuotannon ke hittämisestä. Toinen selvi tys koskee uuden kartonki koneen rakentamista Gru vönin tehtaalle ja toinen selvitys MGvoimapape rikoneen siirtämistä Ter vasaaresta Skärblackaan Ruotsiin. Skärblackassa on myös sellunvalmistusta, Tervasaaressa ei. Yhteistoimintaneuvot telut tuotannon lopettami sesta Tervasaaressa käy dään riippumatta selvitys ten tuloksista. Koneita kos kevat selvitykset aiotaan saada valmiiksi kesäkuun 2016 loppuun mennessä. Tervasaaressa toimii Billerudin paperikoneen li säksi kaksi UPM:n paperi konetta. BillerudKorsnäsil lä on Suomessa myös toi nen UPM:ltä ostettu teh das Pietarsaaressa.? P BillerudKorsnäs on toiminut Tervasaaren tehtaalla vuodesta 2012. Eija Valkonen Tukea maailmalta Suomen hallituksen aikeet säätää työntekijöiden asemaa heikentäviä lakeja on huomattu maailmalla. Suomalaiset palkansaajat ja paperiliittolaiset ovat saaneet useita solidaarisuusviestejä. Paperiliitolle tukensa ovat ilmaisseet muun muassa Ruotsin Pappers, Uruguayn Paperiliitto FOPCU sekä Kolumbian paperi ja selluloosa työläiset Sintrapulcar. FOPCUn puheenjohtajan Julio Burgueñon muistuttaa, että Uruguayssa on kokemusta siitä, että ay-johtajat ovat ensimmäisiä irtisanottuja, lomien pitäminen etuoikeus ja irtisanomiset olivat täysin sattumanvaraisia. Siksi uruguaylaiset paperityöläiset ja keskusjärjestö PIT-CNT viestittävät, että ovat pitkästä etäisyydestä huolimatta mukana solidaarisuuden hengessä. Myös 50 miljoonaa teollisuusalojen palkansaajaa ympäri maailmaa edustava IndustriAll Global Union on ilmaissut tukensa suomalaisille palkansaajille sekä Euroopan kattojärjestö IndustriAll European Trade Union. Poliisin arvion mukaan torille kokoontui noin 30 000 ihmistä osoittamaan mieltään. ? Paperiliiton viesti näkyi ja kuului, kun kulkue kulki Hakaniemestä Helsingin keskustaan. ? Paperiliittolaiset vastasivat hyvin liiton kutsuun, aamupuurolla kävi liki 500 jäsentä. 04-5_Kuorimo.indd 5 16.1.2017 13.21.29
6 | Paperiliitto 7/2015 KUORIMO SILPPUA Työsuojelun valinnat edessä Valinnat: Työsuojeluhenkilöiden toimikausi päättyy 31. joulukuuta. Valinnat uudelle 1. tammikuuta 2016 alkavalle toimikaudelle on aika järjestää marras-joulukuussa. Työpaikkaan, jossa säännöllisesti työskentelee vähintään kymmenen työntekijää, työntekijät valitsevat työsuojeluvaltuutetun ja kaksi varavaltuutettua. Valinta voidaan toteuttaa pienemmilläkin työpaikoilla työpaikkakohtaisesti siitä sopien. Päivitetyt ohjeet työsuojeluvaalin järjestämisestä julkaistaan TTK:n verkkosivuilla syyskuun aikana. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Stora Enso P aperikone 3:lla valmistui Storan Enson Varkauden tehtaiden viimeinen rulla hienopaperia elokuun lopussa. Syys-lokakuussa kone muunnetaan tuottamaan aaltopahvin raaka-ainetta. – Muutos on kerrankin positiivista. Porukka on tottunut muutoksiin, joten tästäkin selvitään, vaikka kovilla on oltu. Työntekijöille muutos on tarkoittanut joustoja, vuoronvaihtoja ja venymistä koulutuksista työvuoroon, kertoo pääluottamusmies Kai Pärnänen. Tuotantosuunta vaihtuu, tekijät eivät. – Haikeaahan se on, kun tehtaan viimeinen paperikone pysähtyi. Samalla se on kuitenkin uuden alku ja porukka on innolla mukana, sanoo työsuojeluvaltuutettu Jukka Voutilainen. Muutos valmistunee lokakuussa Muutostöiden valmistelu alkoi tehtaalla puolisen vuotta sitten ja työ on pysynyt aikataulussaan. Kyseessä on iso vaihdos ja sitä toteuttamassa on myös tuhat henkeä ulkopuolista työvoimaa. Paperi tiensä päässä Varkauden Stora Ensolla tehtiin viimeinen rulla paperia. Muutostöiden jälkeen koneella valmistetaan kartonkia. 110 miljoonan euron investointi oli Varkauteen pitkästä aikaa hyvä uutinen. Stora Enso perusteli investointipäätöstä sillä, että Varkauden integraatissa on sellutehdas, voimalaitos ja muuntamisen sopiva paperikone. Viimeisen rullansa tehneen PK 3:n tuotantokapasiteetti oli 280 000 tonnia vuodessa. Kun uusi kone on valmis, Varkauden tehtaan vuosikapasiteetti tulee olemaan noin 390 000 tonnia aaltopahvin raaka-ainetta ja 310 000 tonnia ruskeaa valkaisematonta sellua. Tunnelmat viimeisen paperirullan teossa olivat aivan toiset kuin viisi vuotta sitten, kun tehtaan kaksi sanomalehtipaperikonetta lakkautettiin. Tuolloin lopettivat toimin? 28. elo kuuta puolen yön jälkeen massamies Pasi Mahrberg ja Timo Vänttinen ajoivat viimeisen rullan PK 3:lla. Veroale valui osinkoihin Eeva Eloranta-Jokela P alkansaajien tutkimuslaitoksen tuoreen talousennusteen mukaan Suomen talouden yllä on uusia pilviä. Suomen vientielinkeinojen ja kansantalouden näkymät ovat muutaman vuoden tähtäimellä kuitenkin paremmat kuin mitä yleisesti ajatellaan. Hallituksen pyrkimykset alentaa Suomen yksikkötyökustannuksia eivät näyttäisi juuri parantavan työllisyyttä. Epävarmuutta luo lukkiutunut työmarkkinatilanne ja työtaistelujen lisääntyvä mahdollisuus. Maltillisempi, vähäisten palkankorotusten linja olisi koko kansantaloudelle parempi vaihtoehto ja se kohentaisi Suomen kustannuskilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin. Venäjän viennin raju supistuminen on ollut merkittävin syy Suomen talouden heikentyneeseen tilanteeseen muihin EU-maihin verrattuna. Palkansaajien tutkimuslaitoksen mukaan kansantalous kasvaa loppuvuonna, mutta kovin hitaasti. Teollisuudessa huoltoseisokkien päättyminen ja uuden kapasiteetin käyttöönotto tukevat kasvua. Ensi vuonna teollisuus ja vienti tukevat talouskasvua. Vaikka omaisuustulojen kasvu on ollut vähäistä, kasvoivat osinkotulot kuluvan vuoden alussa yli viidenneksen edellisvuoteen verrattuna. Näyttää siltä, että yhteisöveroon vuoden 2014 alusta tehty alennus ei ole johtanut työpaikkojen syntyyn tai investointeihin, vaan se on saanut yritykset jakamaan verosta säästyneitä varoja osinkoina omistajilleen. ? P Yhteisöveroon vuoden 2014 alusta tehty alennus ei ole johtanut investointeihin 06-7_Kuorimo.indd 6 17.9.2015 21:31:57
Paperiliitto 7/2015 | 7 KUORIMO Teollisuus kouluttaa prosessinhoitajia Parituhatta Paperiliiton jäsentä tulee eläkeikään lähivuosina. Teksti Mari Schildt M etsäteollisuus on herännyt kouluttamaan lisää prosessinhoitajia. Syyskuun alussa UPM ilmoitti aloittavansa kaksivuotisen oppisopimuksen, josta valmistuu työntekijöitä Pietarsaaren sellutehtaalle ja Kaukaan sahalle Lappeenrantaan. Stora Enso haki keväällä tulevaisuuden tuotantotyöntekijöitä oppisopimuskoulutukseen Imatran tehtaille. Kurssille on valittu runsaat 20 opiskelijaa. Metsä Fibre aloitti toukokuussa syventävän prosessinhoitajakoulutuksen 20 opiskelijalle. – Suunnitelmat ovat sellaiset, että Fibre jatkaa oppisopimuskoulutuksia vuonna 2016, ja samanlaista on näköpiirissä myös Board-puolella, sanoo vuodeksi Metsä Groupin henkilöstön kehittämispäällikön töistä käyttöpäälliköksi siirtynyt Hannu Tolonen. Itä-Suomeen töitä Ilmiötä selittää alan ikäjakauma: Metsäteollisuuden työntekijöistä lähes puolet on 50-vuotiaita tai sitä vanhempia, alle 40-vuotiaita on vain 30 prosenttia. Paperiliiton varsinaisista jäsenistä noin 2 700 on 60–64-vuotiaita. Lähivuosina eläköityminen iskee eniten Itä-Suomeen. – Keski-Suomeen ei ole tulossa yhtä paljon työpaikkoja. Kemin ja Oulun seudulle tulee jonkin verran, Tolonen erittelee. Samaan aikaan oppilaitoksilla on vaikeuksia saada nuorisoasteen prosessihoitajakoulutukseen opiskelijoita. Oppisopimus on halutumpaa, koska koulutuksen kruunaa työpaikka. Kotipaikka on etu Metsäteollisuusyritykset korostavat, että osaaminen ratkaisee valinnan oppisopimuskoulutukseen. Paras hakija tulee naapuritehtaasta. – Meillä on täällä tavoitteena, että parhaat työntekijät ovat meillä: ne, jotka halutaan muuallekin, Tolonen sanoo. Metsä Group on kiinnostunut myös hakijoiden kotipaikkakunnasta. Kaukaa on usein turha rekrytoida: parin vuoden päästä työntekijä hakee työpaikan kotiseudultaan ja lähtee. Kotiseudun tehtaalle hakeva on yleensä se uskollisin työntekijä. – Ei tämän päivän nuoriso enää pelkän työn perässä lähde pois kotiseudultaan. Matkustamaan pääsee muutenkin helposti, Tolonen sanoo. ? P Lue prosessimiehen ammatista sivuilta 10–15. ” Inimus velenimaio. Unt dit, core parumquam apietur arciamenet.” tansa myös kuumahierreja kierrätyskuitulaitokset. Nyt myös kierrätyskuitulaitos otetaan uudelleen käyttöön. Liimapalkkeja paperikoneen paikalta Paperinvalmistus alkoi Varkaudessa vuonna 1921, pari vuotta myöhemmin kuin sellun. PK 3:lla alkoi sanomalehtipaperituotanto vuonna 1961, ja kone uudistettiin hienopaperin tuotantoon vuonna 1985. Vireyttä tehtaalle tuo myös se, että entisen paperikone 4:n tilalle valmistuu liimapalkkitehdas. Sen työllistävä vaikutus Varkauden alueella on kokonaisuudessaan 150 työpaikkaa, joista 80 syntyy suoraan Stora Ensolle. ? P Tärkeysjärjestyksestä T apasin töiden puolesta perheenisän, jolle oli käynyt töissä pahasti työtapaturmassa. Kertoi sen vaikuttaneen siten, että nyt miettii kaikkea kaksi kertaa ennen kuin tekee. Mietin itseäni työmatkaliikenteessä; keskisormi pystyssä pyörän sarvissa; keskisormi pystyssä ratin takana. Jatkuvaa kuviteltua kiirettä ja todellista riskinottoa. Ajatus siitä, että minulle ei voi tapahtua mitään, mutTärkeintä on, että isä ja äiti tulevat elävänä töistä kotiin. SUORAA PUHETTA ta nuo muut tulee vielä kärsimään. Kauan sitten perjantaisin Hill Street Bluesin ylikonstaapeli Phil Esterhaus päätti käskynjakonsa toteamalla töihin lähtijöille, että ”Let’s be careful out there”, ollaan varovaisia. Tämä kannattaisi edelleenkin jokaisen kotoa lähtiessään muistaa. Tärkeintä on, että isä ja äiti tulevat elävänä töistä kotiin. Vaikka sitten tällainen vähän paskempikin.? P Juha Koivisto vastaava lakimies 100 200 300 400 500 600 700 Metsäteollisuuden työntekijät ikääntyvät 19 30 40 50 60 69 ikä lu ku m ää rä Paperiliiton varsinaiset jäsenet 2015 Lähde: jäsenrekisteri Metsäteollisuuden työn tekijät 2014 Lähde: Metsäteollisuus ?Viimeisen rullan valmistumista taltioi tehtaan ja lehtien valokuvaajien lisäksi henkilökunta. Purkuja muutostyöt kartonkikoneeksi pääsivät alkuun päivän valjettua. Ju ha H ul kk on en Sami Saarenheimo Sami Saarenheimo Jukka Lyyra 06-7_Kuorimo.indd 7 17.9.2015 21:31:57
8 | Paperiliitto 7/2015 KUORIMO SILPPUA Budjettiesitys ei lämmitä SAK:ta Budjettiriihi: SAK arvostelee hallitusta kylmästä kyydistä lapsiperheille: päivähoidon maksuja korotetaan, päiväkotiryhmiä suurennetaan ja lasten subjektiivista päivähoito-oikeutta rajataan. Pakkolainsäädäntö heikentäisi erityisesti naisvaltaisten alojen työehtoja. – Muutokset tekevät syvän loven lapsiperheiden tuloihin ja heikentävät pienten lasten vanhempien, erityisesti äitien, kannusteita mennä töihin, SAK:n pääekonomisti Olli Koski huomauttaa. Budjettiesityksessä suurituloiset pääsevät huomattavasti vähemmällä kuin tavalliset kansalaiset. – Hallitus leikkaa elinkeinopolitiikan vaikuttavimmista asioista kuten koulutuksesta ja innovaatiotoiminnasta sekä siirtää liikennerahoja kasvukeskuksista maaseudulle. Kirkniemen voimalaitos vihittiin Käyttöönotto: Sapin Kirkniemen tehtaan voimalaitos vihittiin käyttöön syyskuun alkupuolella. Uusi kattilalaitos tuottaa höyryä tehtaalle ja voimalaitoksen sähköntuotantoon. Nykyinen kaasuturbiinilaitos jää varayksiköksi. Tavoitteena on alentaa energiakustannuksia ja lisätä tehtaalla biopolttoaineiden käyttöä. Asbestilainsäädäntö muuttuu Lakimuutos: Asbestisairauksiin liittyviä ammattitauteja tai ammattitautiepäilyjä oli Tapaturmavakuutuslaitoksen tilaston mukaan 23 kappaletta vuonna 2012. Paperiteollisuudessa asbestitöitä saatetaan tehdä esimerkiksi purkuja muutostöiden yhteydessä. Työt on teetettävä asiaan valtuutetulla yrityksellä. Nykyinen asbestitöihin liittyvä lainsäädäntö korvataan uudella lailla vuoden 2016 alusta. Lakiin on keskitetty asbestipurkutyölupaa ja asbestipurkutyöntekijän pätevyyttä koskevat säännökset sekä näistä pidettäviä rekistereitä koskevat määräykset. Nykyiset asbestipurkutyövaltuutukset ovat edelleen voimassa kaksi vuotta lain voimaan tulon jälkeen. Uudet asbestipurkutyöluvat myönnetään määräaikaisiksi tai toistaiseksi voimassa oleviksi. Teksti Eeva Eloranta-Jokela, Esa Kaitila H uoli omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla ja oman osaamisen riittävyydestä on Paperiliiton jäsenten keskuudessa hieman lisääntynyt viiden viime vuoden aikana. Tulos käy ilmi liiton jäsentutkimuksesta 2015. Edellinen kysely tehtiin vuonna 2010. Useilla osa-alueilla oli silti tapahtunut myös myönteistä kehitystä. Koulutusmäärät olivat hieman lisääntyneet, Paperiliiton nähtiin onnistuneen työaikajärjestelmien kehittämisessä ja työntekijän osallistumismahdollisuuksien lisäämisessä. Vastaajat olivat myös aiempaa aktiivisempia ja kiinnostuneempia oman työpaikkansa asioista. Epävarmuus näkyy Työelämää koskevat uhat liittyivät vastaajien mielestä useimmiten epävarmuuteen työpaikan pysyvyydestä ja työttömäksi jäämisestä. Esiin nousi myös ikään liittyvän syrjinnän pelko, josta kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa. Useimmat vastaajat eivät olleet valmiita tinkimään ansiotasostaan eivätkä etenkään työajastaan, jotta työpaikalla vältyttäisiin irtisanomisilta. Lähes 40 prosenttia oli valmis harkitsemaan toista koulutusta itselle. Kattava vastaajajoukko Paperiliitto sai tuoreimpaan jäsenkyselyynsä lähes tuhat vastausta, mikä on tulosten luotettavuuden suhteen hyvä tulos. Saadut 981 vastausta oli selvästi suurempi määrä kuin kahdessa aiemmassa kyselyssä vuosilta 2004 ja 2010. Vastausprosentti oli tällä kertaa 14. Tutkimus ilmestyy syys-lokakuun vaihteessa. Tutkimusraportin tekijä, Paperiliiton tutkija Esa Kaitila esitteli tuloksia ennakkoon liiton edunvalvontapäivillä Helsingissä ja Jyväskylässä. Edunvalvontapäivistä kerrotaan enemmän tässä lehdessä sivuilla 20–23. ” Useimmat vastaajat eivät nähneet yritysten ongelmien ratkaisuna sitä, että työntekijät tinkisivät palkastaan eivätkä etenkään työajastaan.” Tulevaisuus huolestuttaa Jäseniä huolettaa tulevaisuus ja oma osaaminen. Työelämään liittyvät uhat Täysin tai jokseenkin samaa mieltä väittämän kanssa Olen huolissani tulevaisuudestani työmarkkinoilla Pelkään jääväni työttömäksi Voisin hyvinkin ajatella toista koulutusta itselleni Pelkään, että osaamiseni ei riitä tulevaisuuden työmarkkinoilla Pelkään terveyteni heikkenemistä ja etten siitä johtuen pärjää nykyisessä työssäni Voisin hyvinkin ajatella ryhtyväni yrittäjäksi 2015 2010 2004 67 % 56 % 29 % 47 % 46 % 29 % 44 % 41 % 25 % 42 % 37 % 26 % 38 % 39 % 38 % 23 % 19 % 11 % 08-9_Kuorimo.indd 8 17.9.2015 15:51:25
Paperiliitto 7/2015 | 9 KUORIMO T arinan mukaan muuan Joosef Arimatialainen otti aikanaan talteen ristiinnaulitun Jeesuksen verta. Verestä ei tullut huutokauppakeisareiden myyntilistojen kärkituotetta, mutta jokin jäi kiinnostamaan jälkipolvia. Astia, johon veri kerättiin. Graalin malja. Graalin maljalla uskottiin olevan parantavia vaikutuksia. Ilmeisesti myös kansantalouden osalta. Siksi maljaa ovat sittemmin etsineet paitsi rahansa keskiaikaisissa tavernoissa juoneet Tomppeliherrat, myös sellaiset viihde-elämän tähdet kuin Indiana Jones. Tämän ajan Indiana Jones, pääministeri Sipilä, on tehnyt etsintöjään prosessikaavioiden pohjalta. Tärkeimmän kaavion eli hallitusohjelman työllisyyttä ja kilpailukykyä koskevassa osiossa on messiaaninen julistus, jonka mukaan Graalin maljan löytäminen edellyttää, että ”paikallista sopimista edistetään”. Muutaman kuukauden karttoja tutkittuaan Sipilä kuitenkin ilmoitti, ei vain rajaavansa oikeutta paikalliseen sopimiseen ylityökorvausten tai sunnuntailisien osalta, vaan vievänsä tämän oikeuden myös valtakunnallisilta liitoilta. Pääministeri Sipilällä tuntuu siis olevan ylivoimaisia vaikeuksia lukea omaa karttaansa kohti päämäärää. Tosielämä ja mystiikka näyttävät sekoittuvan kuin natsien kultajunan metsästyksessä. Sisäisestä taistelusta huolimatta kaikki Sipilän saamat merkit viittaavat samaan paikkaan. Tunne laittaa hanttiin, mutta moneen kertaan suoritetut ja Suomen Yrittäjillä tarkistetut laskelmat vievät kaikki samaan pisteeseen. Mistä siis pääministeri Sipilä tällä hetkellä etsii Graalin maljaa? Aivan oikein, Pohjois-Koreasta. Siellä Graalin maljaa on kaivettu jo vuosia aivan samasta riisipellosta, pikkuisen nälkäisempinä vain.? P Graalin malja PITUUSLEIKKURI Pääministeri Sipilä etsii Graalin maljaa PohjoisKoreasta. TILATSTO EI -vuotiaat ja yli (n= ) – -vuotiaat (n= ) Alle -vuotiaat (n= ) Naiset (n= ) Miehet (n= ) Kaikki vastaajat (n= ) päivää tai enemmän päivää päivä Ei päivääkään päivää päivää % Koulutuspäivät Kuinka monta päivää olit työnantajan järjestämässä ammatillisessa koulutuksessa viime vuonna Paperiliiton jäsenkyselyn mukaan työnantajat järjestivät viime vuonna keskimäärin 2,8 koulutuspäivää työntekijää kohden. Vain noin 15 prosenttia Paperiliiton jäsenistä oli ollut työnantajan järjestämässä koulutuksessa yli 5 päivää, jota SAK pitää tavoiteltavana tasona. TILASTO Työpaikalla merkitystä Tilastollisilla merkitsevyystesteillä saatiin esiin eroja erilaisten vastaajien välillä. Naiset ja vanhimpaan ikäryhmään kuuluneet vastaajat arvioivat useita eri osa-alueita muita myönteisemmin. Keski-ikäiset olivat taas muita kriittisempiä suhtautumisessaan etenkin Paperiliiton onnistumiseen tehtävissään mutta myös muita aktiivisempia osastokohtaisessa ammattiyhdistystoimintaan osallistumisessa, Kaitila kertoo. Eroja ilmeni myös sen perusteella, missä yrityksessä vastaajat työskentelivät. Pienissä, alle 50 henkilön yrityksissä oltiin monen asian suhteen kriittisempiä kuin suuremmissa yrityksissä. Pienissä yrityksissä myös huoli työpaikan pysyvyydestä ja tulevaisuudesta työmarkkinoilla on keskimääräistä suurempaa. Konsernikohtaisista eroista nousi esille Metsä Group, jossa työskentelevien arviot olivat myönteisempiä kuin muissa yrityksessä työskentelevien. Muita kriittisempiä taas olivat useissa kohdin UPM:ssä työskentelevät vastaajat. Parempituloiset sekä vakituisessa työsuhteessa olleet arvioivat monissa kohdin tapahtunutta kehitystä myönteisemmin kuin alempiin tulotasoihin kuuluneet ja määräaikaisissa työsuhteissa työskentelevät vastaajat. Hyvän työn mittari Kyselyssä täysin uutena asiana muodostettiin niin sanottu hyvän työn mittari. Mittarin tuloksia verrattiin SAK:ssa vuonna 2014 tehdyn vastaavan mittarin tuloksiin. Paperiliiton tulokset jäivät useissa kohdissa alle SAK:n tulosten. Sekä työhön liittyvä turvallisuus että työn sujuvuuteen liittyvät asiat näyttivät olevan koko SAK:n kentässä paremmalla tasolla kuin paperiliittolaisilla työpaikoilla. Erityisesti työsuhteen varmuus ja pysyvyys, koettu henkinen väkivalta sekä työnantajan työntekijöitä kohtaan osoittama tasapuolinen kohtelu olivat paperiliittolaisilla työpaikoilla heikolla tasolla. Palkkatasoon sen sijaan oltiin selvästi tyytyväisempiä kuin SAK:n jäsenistössä ylipäänsä. ? P Tulevaisuus huolestuttaa Täysin samaa mieltä Täysin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä EI Voisin pidentää työaikaani ilman palkankorotusta, jotta työpaikallani vältyttäisiin irtisanomisilta Voisin pienentää palkkaani, jotta työpaikallani vältyttäisiin irtisanomisilta Voisin hyvinkin ajatella ryhtyväni yrittäjäksi Olen huolissani työturvallisuudestani Pelkään terveyteni heikkenemistä ja etten siitä johtuen pärjää nykyisessä työssäni Voisin hyvinkin ajatella toista koulutusta itselleni Pelkään, että osaamiseni ei riitä tulevaisuuden työmarkkinoilla Pelkään jääväni työttömäksi Pelkään, että vaikeat ajat lisäävät esimerkiksi ikään perustuvaa syrjintää työpaikallani Olen huolissani tulevaisuudestani työmarkkinoilla % Täysin samaa mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Jokseenkin eri mieltä Jokseenkin samaa mieltä Turvallisuus. Oletko ollut viimeisten 12 kuukauden aikana huolissasi turvallisuudestasi työssäsi Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Ei EI SAK Paperiliitto % Kyllä En En osaa sanoa 08-9_Kuorimo.indd 9 17.9.2015 15:51:25
10 | Paperiliitto 7/2015 PROSESSINHOITAJAN TYÖ Pitkänlinjan ammattilaisilla suhde koneeseen muodostuu lujaksi ja tunnepitoiseksikin. Rauman PK 2 on lempinimeltään Helmi. 10-15_pääjuttu.indd 10 17.9.2015 14:12:37
Paperiliitto 7/2015 | 11 PROSESSINHOITAJAN TYÖ Konehallin hiljainen tieto Sen vain jotenkin tietää, vaikka mitään ei vielä näy. Prosessinhoitajan ammattitaidon hankkimiseen menee vuosia, kertoo raumalainen Pauli Sorsakivi. Teksti Mari Schildt Kuvat Vesa-Matti Väärä 10-15_pääjuttu.indd 11 17.9.2015 14:12:38
12 | Paperiliitto 7/2015 PROSESSINHOITAJAN TYÖ I lmassa kieppuu tiskirätin kokoisia valkoisia hiutaleita, ja lisää lentää lähes 90 kilometrin tuntinopeudella. – Että tällainen työpäivä, murahtaa prosessityöntekijä Pauli Sorsakivi ja lähtee konehalliin. UPM-Kymmenen Rauman paperitehtaan paperikone kakkonen yskii repeytyneitä ja ryppyisiä paperinpaloja. Valvomossa hälyttimet laulavat, ja miehet painelevat puolijuoksua paperikatkoa mylvivälle koneelle. Huuva on auki. Noin 90 asteen kuumuus hohkaa, ja hikoilevat miehet puhaltelevat paineilmaa tummanpuhuvan koneen sisuksiin. Silmäsuojat huurtuvat väkisinkin. Korvasuojat pitävät viiltävän melun loitolla. Pari sanaa työkaverille tarkoittaa huutamista täyttä kurkkua. Kohta prosessi alkaa asettua, ja paperi alkaa taas virrata kauniina ja sileänä. Sorsakivi palaa valvomoon. Josko se siitä. – Sitä aina toivoo, että prosessi toimisi varmasti kuin junan vessa, hän sanoo. Silti äskettäin ollut seisokki tuntuu vaivaavan Helmeksi ristittyä painokonetta. Paperi ei ehdi kuivua tarpeeksi, vaan repeilee. – Helmi on nainen: Ei siitä koskaan tiedä, millä päällä se on, Sorsakivi hymyilee. Ne isot koneet, melu ja kuumuus Sen piti olla vain kesätyöpaikka ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Sitten pesti venyi armeijaan asti. Paikka olisi ollut vakituinen, jos armeija olisi jäänyt kahdeksaan kuukauteen. 11 kuukautta puolustusvoimissa teki sen, että Suomi ehti holahtaa 1990-luvun lamaan, ja vakipaikka Rauman paperitehtaalta jäi saamatta. Töitä silti sai, vaikka pätkissäkin, kunnes loppui. –Isot koneet, melu, kuumuus. Se vetosi poikasen mieleen. Tilipussikin oli ihan mukava, muistelee nyt 44-vuotias Sorsakivi ensiaskeleitaan paperitehtaalla. Kun paperityöt loppuivat, ikänsä urheillut ja varsinkin jalkapalloa pelannut Sorsakivi lähti Turkuun hierojakouluun. Sieltä hän lähti kokeilemaan opiskelukavereidensa kanssa rapakon taakse Yhdysvaltoihin, josko siellä urkenisi ura urheiluhierojana. Yksi heistä jäi sille tielleen, Los Angeles Lakersin hierojaksi. Lännen kultamaa ei kuitenkaan pitänyt Sorsakiveä otteissaan, vaan Suomi kutsui. Hän pääsi UPM:n nyt jo lopetettuun ammattiopistoon Lotilaan, ja palasi sitä kautta vakinaiseen pestiin Rauman paperitehtaalle. Tulevaisuus asettui uomiinsa. Paperi virtasi taas. Paperia Poriin asti Helmi pusertaa paperia maailmalle puolitoista tuhatta metriä minuutissa, kahdeksan metrin leveydeltä. Raudan ympärille si?Kenestä tahansa ei ole prosessimieheksi. Vuorotyö vaatii luonnetta. ? ”Raumlaisuus” on Pauli Sorsakivessä tiukassa. Kotiseutu kutsui heti, kun työpaikka järjestyi. ?Prosessinhoitaja ei ehdi istumaan, kun paperia ruttaantuu. ?Mustan ja kuuman koneen uumenissa tarvitaan lisävaloa. ?Kukaan ei tunne Pauli Sorsakiveä tehtaalla nimellä Pauli. Hän on kaikille Topi, tangolaulaja Sorsakosken mukaan. 10-15_pääjuttu.indd 12 17.9.2015 14:12:39
Paperiliitto 7/2015 | 13 PROSESSINHOITAJAN TYÖ tä mahtuu 56 000 metriä, Raumalta Poriin saakka. –Eki, onk siäl arkki poikki, kaikuu valvomossa. Keskeneräisen tambourin päällä paperipala liputtaa kuin viiri tuulessa. Kauemmas ei tällä kertaa ehditäkään, kun paperi katkeaa taas. Miehet työntelevät silppua lattian rakoon ja sitä kautta takaisin prosessiin. Kun prosessi saadaan taas käyntiin, syntyy valmista. Rauta pyörii normaalisti 39 minuuttia, jonka jälkeen on vaihto. Tonnien painoiset tambourit liikkuvat katonrajassa. Sitten on puolisen tuntia rauhallisempaa. Vuorotyö vaatii luonnetta Kenestä tahansa ei ole prosessimieheksi. Sorsakivi kertoo, että moni on käynyt kokeilemassa ja saman tien peruuttamassa. Varsinkin nuoria miehiä tuntuu rassaavan se, että viikonloppuja joutuu olemaan töissä samaan aikaan, kun muut juhlivat. –Vuorotyö vaatii luonnetta. Se ei vaan kaikille sovi, Sorsakivi sanoo. Elimistöltä se vaatii joustavuutta, koska unirytmi muuttuu. On vain eduksi, että osaa kotona simahtaa telkkarin äärelle, kun illat ja yöt painavat lihaksissa. Sorsakivi kertoo, että hänelle vaihtuvat työajat ovat sopineet hyvin. Asioita saa hoidettua päivälläkin, ja molemmat vanhemmat pystyvät osallistumaan lasten harrastusrumbaan. Sorsakivi naurahtaa, että eräs eskariikäisten harrastusvuoro alkaa Raumalla iltapäivällä kello kahdelta. Kovin moni vanhempi ei sellaiseen kuljetusaikaan taipuisi, mutta jos paikkakunnalla on tarpeeksi vuorotyötä tekeviä, sekin voi onnistua. Paperiteollisuuden prosessityötä tehdään pienissä työryhmissä. – Yhteistyökyky on se juttu. Kun vain porukan sisään pääsee, niin pärjää, Sorsakivi sanoo. Hän sanoo, että ainahan sitä toivoo, että omaan ryhmään sattuu ihmisiä, joiden kanssa tulee hyvin toimeen. Tähän asti niin on aina ollutkin. – Mukaan mahtuu monenlaista tyyliä: osa on hiljaisempia, osa kertoo avoimesti asioitaan. Mutta huumori on aina rempseää ja voheeta. Samaan ilmiöön kuuluu, että kukaan ei tunne Sorsakiveä tehtaalla etunimellä Pauli. Hän on kaikille Topi, tangolaulaja Sorsakosken mukaan, vaikka laulaakin vähemmän. Paperikone kakkonen yskii repeytyneitä ja ryppyisiä paperinpaloja. ? Yhteistyökyky on se juttu. Kun vain porukan sisään pääsee, niin pärjää, Pauli Sorsakivi sanoo. 10-15_pääjuttu.indd 13 17.9.2015 14:12:40
14 | Paperiliitto 7/2015 PROSESSINHOITAJAN TYÖ Sorsakivi hymyilee, että viime aikoina on mennyt niin huolestuttavaksi, että on puhuttu jopa ruuanlaitosta. Kyl sää sit opit Sorsakivi teki yli 20 vuotta töitä paperikone kolmosella. Sen lopettaminen pari vuotta sitten on edelleen kipeä paikka. Sorsakivi ehti tutustua koneeseen läpikotaisin ja eteni työssään kesätyöläisestä koneenhoitajaksi. Pitkänlinjan ammattilaisilla suhde koneeseen muodostuu lujaksi ja tunnepitoiseksikin. Prosessimies aavistaa pienestäkin, jos prosessi ei ole kohdallaan. – Sitä ihmetteli, kun vanhat paperimiehet sanoivat, että ’kyl sää sit opit kuuntelemaa’. Mietin vain, että v..tu tääl mitään kuule, Sorsakivi nauraa. Nyt kun joku ääni muuttuu, Sorsakivi terästäytyy heti. Ammattilaisuus on monen vuoden projekti. Pitkä kokemus auttoi paljon, kun Sorsakivi siirtyi paperikone kakkoselle pari vuotta sitten. Käytännössä kymmenen vuoden oppimispolku meni vuodessa. Uuden koneen äänimaailma alkaa jo olla Sorsakivelle tuttua. – Joskus vika löytyy helposti, joskus sitä etsitään kissojen ja koirien kanssa. Voi olla, että mittaritkaan eivät kerro mitään, mutta silti on olo, että kaikki ei ole kunnossa. Sen vain kuulee. Jos sen haistaa, niin sitten on jo kiire, hän nauraa. Kotoakin löytyy sammutuspeitteet ja sammuttimet. Ne hän on saanut esimerkillisestä sammutustyöstä tehtaalla. Paperikonetta ei parane polttaa. Uutta tuskin ihan heti tulee tilalle. Ennen vaihtoa valvomossa on hetki rauhallisempaa. Välillä joku arvo käy punaisella, ja sitä katsotaan hetki tiiviisti. Tilanne korjautuu kuitenkin itsestään. Sorsakivi näppäilee välillä näytön toisiin näkymiin, joissa mittarit kertovat syntyvän paperin laadusta. Näyttää olevan kohdillaan. Laatu tuo leivän Ammatin suola on Sorsakiven mielestä sen itsenäisyys. Varsinkin iltaja yövuorossa tunnelma on rauhallinen, ja työssä on vapautta. – Kukaan ei hengitä niskaan, eikä ihan jokaista päätöstä joudu selittelemään. Jokainen prosessimies painottaa työssään eri asioita. Toiselle tuotanto on tärkein, toiselle turvallisuus. – Minä sanon aina, että laatu edellä pitää mennä. Jos laatu ei ole kohdillaan, ei kukaan tilaa. Jos se on hyvää, sillä voidaan saada muutama uusikin tilaaja, ja työpaikat säilyvät, hän sanoo. Se tarkoittaa, että valvomon mittareista pitää osata lukea muutakin, kuin että prosessi etenee. Laadun tarkkailu on ammatin hienouksia, joissa vaaditaan kouliintunutta silmää. ? Taito hyppysissä. Prosessinhoitajan ammattitaidon saavuttamiseen menee vuosia. ?Laadun tarkkailu on ammatin hienouksia, joissa vaaditaan kouliintunutta silmää. ?Vuorotyöläisen paras hetki. Pauli Sorsakivellä on rauhallista kotona ennen työvuoroa. ?Ammattitaidon ylläpitäminen lisää työn mielekkyyttä. 10-15_pääjuttu.indd 14 17.9.2015 14:12:40
Paperiliitto 7/2015 | 15 PROSESSINHOITAJAN TYÖ Sorsakivi toivoo, että olisi mahdollisuus kouluttautua pitemmälle uuden prosessialueen tuntemuksessa. Ammattitaidon ylläpitäminen tuo monenlaista hyötyä, ja lisää työn mielekkyyttä. – Sitä enemmän se helpottaa koko työryhmän työtä, mitä enemmän kaikki tietävät, ja mitä paremmin prosessi tunnetaan, hän sanoo. Epämukavuutta ja epävarmuutta Prosessimiehen pitää sietää epämukavuutta ja epävarmuutta. Teollisuus on jatkuvassa muutostilassa, eivätkä kaikki muutokset mene kuin Strömsössä. Organisaatiot ja toimet myllätään ylösalaisin säännöllisen epäsäännöllisesti. Tavoitteet ja kokemusperäinen tieto eivät aina suurissa organisaatioissa kohtaa. – On ollut monta sellaista hetkeä, kun on ollut vain pakko olla hiljaa. Ei voi avata sanaista arkkua, vaikka sanottavaa olisi, hän miettii. Toisaalta asioita ei säilötä pelkästään omien korvien väliin, vaan ne puhutaan halki oman työporukan kesken. Ulkopuolelle puhutaan huomattavasti vähemmän. Ja vaikka työnsä tekee niin hyvin kuin pystyy, sen jatko ei viimekädessä ole itsestä kiinni. – Kun PK kolmonen suljettiin, en antanut itselleni lupaa ajatella, että työt loppuvat. Kyllä se silti helpotus oli, että ne jatkuivat. Parasta on hiljainen hetki Paras hetki on hiljainen. Prosessimiehen juhlaa on hetki, kun kahdeksanvuotias Peppi on koulussa, kuusivuotias Piitu eskarissa ja vaimo Pirita töissä. Tyylikkään ja modernin omakotitalon kivipinnoilla kaikuu korkeintaan taulutelevision hiljainen hyrinä. Pihan takaa alkaa metsä, ja leikkimökin takana kasvaa kanttarelleja. Lopullisesti työt karisevat mielestä jalkapallokentällä, jossa hän valmentaa FC Rauman E-tyttöjä kolme kertaa viikossa. – Tytöille jäi hieno muisto viikon pelimatkasta Ruotsiin, Sorsakivi juttelee. Muuten hän suhaakin tyttöjen harrastuskuljettajana. Lapsiperheen arki sujuu kalenterin varassa. Taitoluistelukentän laidalla kuulee ajatuksia ja näkemyksiä muualtakin kuin paperitehtaalta. Jos omaa aikaa jää, hän seuraa urheilua tai pelaa jalkapalloa. Talvella Sorsakivi seuraa jääkiekkoa. Se on Raumalla ihan pakko. ? P ” Vanhat paperimiehet sanoivat, että ’kyll sää sit opit kuuntelemaa’.” ?Pauli Sorsakivellä on kymmenen minuutin pyörämatka töihin. 10-15_pääjuttu.indd 15 17.9.2015 14:12:41
Paperiliitto 7/2015 | 17 Puukot pois TYÖPAIKKA Teksti Riitta Mikkonen Kuvat Mikko Makkonen ja Riitta Mikkonen T utun työpaikan tarjoavan yrityksen siirtyminen kansainväliselle suuromistajalle herättää yleensä monenlaisia tuntoja. Eniten pelottanee työnantajan ’kasvottomuus’, miten käy yksittäisen työntekijän osana suurta joukkoa. Lieksassa on valmistettu pakkauksia pian 40 vuotta. Vuonna 1976 Enso-Gutzeit Oy aloitti kartonkipakkausten valmistamisen, samalla tontilla toimii nyt Amcor Flexibles Finland Oy, joka tuottaa lähinnä elintarviketeollisuudelle erilaisia joustokääreitä. Amcorin omistuspohja on australialainen ja tehtaita eri puolilla maailmaa on yli 180, niissä työntekijöitä yli 28 000. Suomessa tuotantolaitoksia on kaksi, Lieksan lisäksi Kauttualla ja ne työllistävät yhteensä 250 henkilöä, joista 80 Lieksassa. Lieksassa on Amcorin merkillä tehty töitä 14 vuotta ja työntekijöistä moni on saanut olla mukana kokemassa kehitystä, joka on tuonut muutoksia tuotevalikoimaan ja työntekoon. Kaiteesta kiinni Tahti on kiristynyt ja tuotanto koneellistunut, mutta suurin muutos taitaa työntekijän Lieksan Amcorissa on huomattu, että kansainvälisessä yrityksessä työturvallisuus on kunnia-asia. 16-19_Lieksa.indd 17 15.9.2015 17:05:52
18 | Paperiliitto 7/2015 kannalta olla työturvallisuuteen panostaminen. Suuri kansainvälinen yritys korostaa tapaturmien ehkäisyä. Ja vaikka sen pohja on taloudellisessa tehostamisessa, on se myös yksittäisen työntekijän etu. – Ennen piti pyytää turvavälineitä, nyt ne tulevat pyytämättä ja kaikki on suojattu, tiivistää 37 vuotta talossa työskennellyt Juhani Marttila. Tätä nykyä varastokirjanpitäjän tehtäviä hoitava ja toimihenkilöiden työsuojeluvaltuutettuna toimiva Marttila on kokenut muutosvastarinnan ja kuvailee turvallisuuden suorastaan ’vyöryneen päälle’. – Hyviä työkaluja otettiin pois ja turvallisia annettiin tilalle, Marttila veistelee viitaten esimerkiksi puukkoon, jota ei ilman viiltosuojakäsineitä käytetä. Puukot on pääsääntöisesti korvattu erilaisilla turvaleikkureilla. – Pidä kaiteesta kiinni! muistuttaa tuotantopäällikkö Tomi Vartiainen, kun siirrytään toimistosta tuotantotilojen puolelle portaikon kautta. Korut pois ja myssy päähän, ylle suojavaatteet ja -lasit, huomioliivi, käsien huolellinen pesu ja viimeksi vielä turvakenkien testaus. Vähän kuin vaa’alle astuisi: varmistetaan sähkön läpäisy, ettei erittäin tulenarkoja materiaaleja sisältävään halliin siirry pienintäkään sähkövarausta. Tehdas toimii kahdessa hallissa. Vanhemmassa sijaitsee paikkakunnan ’suurin kupla’: polyeteenirakeesta puhallusmenetelmällä valmistetaan ohutta kalvoletkua, jota aukileikattuna käytetään asiakkaiden tuotteisiin, kuten kahvipakkausten sisäosiin. Täsmätoimitukset ovat vahvuus Toisessa hallissa sijaitsee uusin ylpeys, viime vuoden suurinvestointi, flexopainokone. Se on uusinta tekniikkaa, mutta kilpailluilla markkinoilla ei pelkästään koneella pärjää. – Meidän vahvuutemme on nopeat ja täsmälliset toimitukset, sanoo tehtaanjohtaja Harri Kontiainen. Valtaosa tuotannosta, noin kolme neljännestä, jää Suomen elintarvike-, makeisja lääketeollisuuden käyttöön. Mutta myös eteläisemmässä Euroopassa arvostetaan sitä, ettei käärerullia tarvitse tilata omaan varastoon suuria määriä, vaan voi luottaa että ne tulevat ajallaan Lieksasta. Lieksan etuna on logistisesti, että sinne tulevien rekkojen paluukuormia pystytään hyödyntämään. Tosin tiestön kunto on rapistunut, mikä voi tehtaanjohtajan mukaan ajanoloon heikentää kilpailukykyä. Kuluneen kesän aikana on ainakin muutama kilometri Lieksasta etelään tuovaa tietä saanut uutta päällystettä, joten viesti on mennyt perille, kun sitä yksissä tuumin paikkakunnalla on pyritty välittämään. Kilpailukykyä onkin vuosikymmenten aikana ylläpitänyt yhteistyö paikkakunnalla. Esimerkiksi maakunnallisen koulutuskuntayhtymän järjestämä prosessinhoitajan perustutkintoon johtava koulutus on ensiarvoisen tärkeää myös Amcorin toiminnalle. Kääre ei ole roska Amcorin Lieksan tehtaan flexohallissa valmiissa tuoterullissa näkyy paljon tuttuja tuotemerkkejä, leikkeleistä makeisiin ja kahveihin. Elintarvikkeen kotimaisuusaste ?kuvis ”Ilmapiiri on hy vä, ja kaikesta pystytään kes kustelemaan.” lisääntyy siis myös pakkauksen myötä. – Vaikka käärepaperi tai pakkaus päätyy lopulta polttoon tai kaatopaikalle, se ei ole roska, vaan lisää elintarvikkeen käyttöikää ja pienentää hävikkiä ratkaisevasti, muistuttaa 22 vuotta erilaisia pakkauksia Lieksasta maailmalle tuottanut tehtaanjohtaja Kontiainen. Elintarviketeollisuudelle pakkausmateriaalia tuottaessa on myös hygienia olennaisen tärkeä tekijä, mikä omalta osaltaan lisää turvaja varmistustoimenpiteitä työskentelyssä. – Toimitaan monien standardien ja vaihtuvien säädösten mukaan, joten on turvallista kun takana on ison talon asiantuntemus, myöntää laatuja ympäristöasioiden koordinaattori Leena Hyttinen, joka on olTYÖPAIKKA ? Pääluot tamusmies AriPekka Toivanen on ollut uransa tiukimmissa neuvotte luissa. ?? Pakkaaja Tarja Sirniö 16-19_Lieksa.indd 18 15.9.2015 17:05:53
Paperiliitto 7/2015 | 19 lut talossa 22 vuotta ja monen työkaverinsa tavoin ehtinyt kiertää monissa työtehtävissä sekä koulutuksella laajentanut osaamistaan. Paikallista sopimista Työehdoissa kansainvälinen yritys toimii maan sopimuskäytännön mukaan. Amcor Finlandilla päättyi kesäkuun lopussa järjestyksessään jo toinen Paperiliiton ja TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton kanssa neuvoteltu paikallinen sopimus. Molempia tuotantolaitoksia koskevien, erillisten palkkataulukkojen lisäksi keskeisiä sovittavia ovat työtehtävästä toiseen siirtymisiin, perehdyttämisiin ja kuormittavuuteen liittyvät asiat. Omalla sopimuksella on saatu sovittua juuri omiin tarpeisiin sopivia Amcor Finland ? Kuuluu liiketoimintaryhmään Amcor Flexibles Europe & Americas (AEFA), joka toimii 21 maassa 68 tehtaassa (joista 54 Euroopassa ja 14 Amerikassa), pääkonttori Zürichissä Sveitsissä, yhteensä työntekijöitä 12 000. ? Amcor Ltd:n pääkonttori on Australiassa, yhteensä 28 000 työntekijää. ? Lieksassa on toimihenkilöitä 25, työntekijöitä 55. ? Kauttualla on toimihenkilöitä 65, työntekijöitä 105. AF Lieksa ? Miehiä 60, naisia 20 ? Keski-ikä 46 vuotta ? Keskimääräinen työsuhteen kesto 19 vuotta työehtoja, liittyen esimerkiksi viikonloppupäivystyksiin. Aiemmilla kerroilla sopimus on saatu viilattua jo hyvissä ajoin keväällä, ja vaikka tiukkaakin neuvottelua on käyty, allekirjoitukset on saatu papereihin ennen kesälomia. Nyt oli tilanne toinen, sopimus saatiin synnytettyä vasta elokuussa, välillä hankaliltakin tuntuvien neuvottelujen jälkeen. – Työajan pidennys, vastaa pääluottamusmies Ari-Pekka Toivanen kysymykseen mikä eniten kiikasti. Sen peruuntuminen oli suurin helpotus. Vuosityöaikaan 40 tunnin lisäys ei työntekijäpuolta miellyttänyt, etenkin kun tiedetään, että hiljaisena aikana tammi-helmikuussa voidaan joutua pakkolomillekin. TYÖPAIKKA Työaikapankki on ollut aiemminkin käytössä ja jopa miinukselle meneminen hyväksytään ja pelivaraa on lisätty. – Joustoväli piteni uudessa sopimuksessa ja nyt miinukselle voidaan mennä 40 tuntia ja plussalle jopa 160, tiedottaa Toivanen elokuun lopussa. Muita muutoksia on lomakauden pidentyminen, joustoja työhön ja pieniä nipistyksiä sieltä täältä. – Esimerkiksi jos koneella on työvuorossa kolme henkilöä ja yksi heistä sairastuu päivän kuluessa, sijaista ei kutsuta vaan vuoro ajetaan vaihtoon kahdestaan. Työpaikan henki on hyvä Lisäksi pitkään töissä olleiden tienaamien ylimääräisten lomapäivien määrä vähenee, ja eläköitymistilanteessa tarkastellaan otetaanko uutta tilalle, vai järjestelläänkö työt muuten. – Pieniä säästöjä sieltä täältä, summaa pääluottamusmies ja myöntää neuvottelujen olleen tavallista tiukemman paikan ja on kiitollinen liitosta saadun tuen määrästä ja laadusta. Valtakunnallinen päätöksenteko ja yleinen taloustilanne vaikuttivat. Puolin ja toisin odoteltiin kuinka käy yhteiskuntasopimuksen ja muiden laajavaikutteisten ratkaisujen. – Meille on tärkeää tietysti säilyttää työpaikat, mutta kohtuullisilla ehdoilla, tiivistää pääluottamusmies Toivanen. Hän korostaa, että työpaikan henki on säilynyt neuvottelujen vaikeudesta huolimatta hyvänä. – Ilmapiiri on hyvä ja kaikesta pystytään keskustelemaan, sanoo myös Lieksan tehtaalla henkilöasioita hoitava Ritva Kilpeläinen. Hän on ollut tehtaalla töissä sen perustamisesta lähtien. – Työtahti on kiristynyt, mutta koskaan ei ole niin kiire, että kenenkään turvallisuutta vaarannettaisiin, Kilpeläinen tiivistää. Eikä koskaan ole niin kiire, etteikö asioista ehdittäisi keskustella. ? P ? Muo vikalvon valmistuk sessa Erkki Nevalainen (istumassa) ja Jarmo Hilonen, joilla on tuo tantopääl likkö Tomi Vartiaiselle asiaa tämän työmaalle poiketessa. ?Koneen hoitaja Kim mo Kuivalai nen ? Tehtaan yhteistyöryhmä kokoontuu kuukauden–puolentoista välein käymään läpi ajankohtaiset asiat. Kuvassa asiakas palvelukoordinaattori Ritva Malinen (vas.), pääluottamusmies AriPekka Toivanen, toi mihenkilöiden työsuojeluvaltuutettu Juhani Marttila, henkilöstösihteeri Ritva Kilpeläinen, työsuojeluvaltuutettu Raimo Toivanen, työosaston luottamusmies Aki Torvinen, esi valmennustiimin prepresstiimin vetäjä Pasi Venejärvi, työsuojelupäällikkö Matti Puuma lainen, tehtaanjohtaja Harri Kontiainen sekä henkilöstöpäällikkö Reija Högerman. ?Paikkakunnan suurin kupla’ eli polypro peenikalvo syntyy pienistä rakeista. 16-19_Lieksa.indd 19 15.9.2015 17:05:53
Paperiliitto 7/2015 | 21 EDUNVALVONTAPÄIVÄT Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen, Sami Laakso P aperiliiton edunvalvontapäiville Helsinkiin ja Jyväskylään osallistui yhteensä noin 180 ammattiosastojen aktiivia. Päivien tarkoituksena oli kuulla jäsenten edustajien mielipiteitä tulevien työehtosopimusneuvottelujen tavoitteista. Tilaisuuteen osallistui ammattiosastojen puheenjohtajia, pääluottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja. Edunvalvontapäivien osallistujat lähettivät ennakkoon 154 työehtosopimusta koskevaa esitystä. Esityksiä tuli 28 ammattiosastosta. Suurin osa esityksistä koski muutosturvaa ja työhyvinvointia. Muita esitysten aiheita olivat koulutus, palkkaus, työvuorojärjestelyt, ulkopuolinen työvoima ja ammattiosaston toimihenkilöiden asema. Mitä ammattiosastojen edustajat ajattelevat näistä asioista: muutosturva, koulutus, ja työhyvinvointi. Entä ruusut tai risut Paperiliitolle? Lue seuraavalta sivulta. Yhteisen edun edistäjät Kuvis Kuvis 20-23_edunvalvonta.indd 21 17.9.2015 14:53:36
22 | Paperiliitto 7/2015 EDUNVALVONTAPÄIVÄT Petri Näivä Tehtävä: Varapääluottamusmies Työpaikka: UPM Kaukaan tehdas, Ammattiosasto: Osasto 44 Lauritsala. Osaston jäsenmäärä 1419, työikäisiä 717 Pasi Haapamäki Tehtävä: Pääluottamusmies Työpaikka: Metsä Board BCTMP-tehdas Ammattiosasto: Osasto 3 Kaskinen. Osaston jäsenmäärä 255, työikäisiä 95 . Pasi Manninen Tehtävä: Pääluottamusmies Työpaikka: BillerudKorsnäs Finland Ammattiosasto: Osasto 52 Pietarsaari. Osaston jäsenmäärä 1311, työikäisiä 628 Anu Valtonen Tehtävä: Ammattiosaston puheenjohtaja Työpaikka: Stora Enso Ammattiosasto: Osasto 22 Tainionkoski. Osaston jäsenmäärä 517, työikäisiä 225 Pois tyhjän päältä – Yhtiöiden pitäisi pystyä tarjoamaan näistä miljoonatuloksistaan muutosturvaa reilusti yli lakisääteisen. Omalla työpaikalla on juuri konkretisoituneet isot irtisanomiset, ja aika moni jää tyhjän päälle. Muutosturvan taso tuntuu aina vaan laskevan aiemmasta. Työntekijät esittivät pitkän listan asioita, mutta työnantajan ei pitänyt mahdollisena toteuttaa niitä käytännössä. – Koulutukseen meillä tuntuu olevan jonkinlaisia mahdollisuuksia, lähinnä omaan työhön liittyvään koulutukseen. Vaatimukset kasvaneet – Työhyvinvointiin vaikuttaa paljon se, että työympäristö on muuttunut paljon ja työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän ja enemmän. Tehtäväkuvat ovat laajentuneet myös esimiestehtävien suuntaan. Tehtäväkuvat eivät enää ole yhtä selvärajaisia kuin ennen. Työn vaativuus on kasvanut paljon. – Hyvää Paperiliiton toiminnassa on ennakkoluuloton lähestyminen liittoyhteistyöhön. Yhdistyminen on hyvä asia. Tässä tilanteessa ei risuja jaeta, nyt on toiminnan aika. Toivon, että… nyt tehdään mitä voidaan ja katsotaan, miten päästään normaaliin päiväjärjestykseen. Samalla veneellä – Muutosturvan suhteen työnantajien pitäisi kuunnella työntekijöitä herkemmällä korvalla, jotta saataisiin vene kulkemaan samaan suuntaan, yhteisillä pelisäännöillä. Olen ollut tehtävässäni vasta tämän vuoden, mutta tuntuu, että asioita on saatu sovittua yhteishengessä. – Työnantaja tarjoaa kohtalaisesti koulutusta. Vaikuttaa siltä, että koulutukset olisivat lisääntyneet parin viime vuoden aikana. Rusinoita molemmille – Työhyvinvointikyselyllä on saatu paljon asioita esiin ja asiaan on panostettu aiempaa enemmän. Työnantaja tuntuu kuitenkin napsivan rusinat pullasta ja päättää toimista yksin, sen sijaan, että tekisi valintoja yhdessä työntekijöiden kanssa. – Paperiliitto on onnistunut pitämään järjestäytymisasteen hyvänä, siihen pitää olla tyytyväinen. Meilläkin järjestäytymisaste on 100 prosenttia. Se, missä liitto voisi toimia nykyistä paremmin, on antaa jämäkämpää ja selkeämpää ohjausta, jos paikallisesti ollaan päätymässä umpikujaan. Toivon, että… tässä maassa osapuolet säilyttäisivät neuvotteluyhteyden, pääsisivät sopimukseen ja työt jatkuisivat. B-suunnitelma – Muutosturvassa peräänkuulutan työnantajilta konkreettista tukea ja enemmän, mitä laki vaatii. Nyt on BillerudKorsnäsillä näytön paikka, että Tervasaaren tehtaan yt-neuvotteluissa tehdään asiat hyvin. Jos lakkautus tulee, tarvitaan muutosturvaa uudelleenkoulutukseen ja –työllistämiseen. – Moni paperiliittolainen miettii kouluttautumista uuteen ammattiin, suunnitelmaa b. Tähän on tultu, kun työpaikan suhteen koetaan epävarmuutta. Kaikki eivät asiasta ääneen puhu, mutta tiedän, että näitä ajatuksia on monella. Työnantajan koulutuksia odottelemme, sillä niihin on luvattu palata. Arvosta toista – Työhyvinvointi tarkoittaa, että työpaikalle olisi mukava tulla ja työ olisi turvallista suorittaa. Ideaalista, jos joka päivä ei tarvitse miettiä työn jatkuvuutta, eikä ainakaan turhaan. Hyvä työilmapiiri ja henki ovat kantavia voimia ja ne auttavat kestämään takaiskuja. Hyvä henki syntyy siitä, että jokainen arvostaa toista ja pitää toista tärkeänä työyhteisössä. – Hyvää liitossa on Paperiliittolehti, se kertoo arjen asioista. Myös nämä edunvalvontapäivät ovat hyvät, mutta mieluummin kaikki samaan tilaisuuteen, ei erikseen. Toivon, että… Paperiliiton kenttä tulisi olemaan yhtenäinen, koska vaikea vuosi on tulossa. Hyvä jälkipyykki – Muutosturva pitää saada eurooppalaiselle tasolle. Ja irtisanomisten jälkipyykki on tehtävä hyvin. On otettava huomioon yksilö, hänen taitonsa ja kiinnostuksensa, kun mietitään uutta työtä tai koulutusta. – Pitkien koulutuksien ajaksi pitäisi ottaa määräaikaisia työntekijöitä, jotta koulutuksiin voitaisiin riittävästi panostaa. Suomalainen ammattitaito on mielestäni vielä kilpailukykyistä maailmanmarkkinoilla ja sitä pitäisi ylläpitää. Tietotaito häviää vanhojen työntekijöiden mukana. Nyt koulutuksia tarjotaan vapailla ja v-päivinä, eli vapaa-aikana pitäisi osallistua työnantajan järjestämään koulutukseen. Porukkahenki kantaa – Kyllä työnantajalta tarvitaan nykyistä enemmän työkykyä ylläpitävää toimintaa. Työntekijämäärä on minimissä, sairaana tai vapailla olevien työt tehdään ylitöinä. Näin puristetaan työntekijöistä kaikki mehut. Vaatii hyvää porukkahenkeä, ihmistuntemusta ja yhteen hitsautumista, että jaksaa. Auttaa, jos osaa hommansa hyvin ja on valmis auttamaan toisia. – Liitossa on hyvää oma lehti ja se, että liitosta aina saa avun. Järjestäytyminen on syytä pitää hyvällä tasolla. Toivon, että… työntekijöiden rivistöt pysyvät yhtenäisinä, jos hallitus vetää tällaista linjaa. Pidetään kiinni, eikä lipsuta – porukassa on aina enemmän voimaa kuin yksilöissä. 20-23_edunvalvonta.indd 22 17.9.2015 14:53:37
Paperiliitto 7/2015 | 23 EDUNVALVONTAPÄIVÄT Mika Pajuoja Tehtävä: Pääluottamusmies Työpaikka: Mondi Lohja Ammattiosasto: Osasto 47 Lohja. Osaston jäsenmäärä 298, työikäisiä 149 Veli-Matti Ylönen Tehtävä: Työsuojeluvaltuutettu Työpaikka: Stora Enso Heinola Fluting Ammattiosasto: Osasto 81 Heinola. Osaston jäsenmäärä 619, työikäisiä 358 Kari Blom Tehtävä: Työsuojeluvaltuutettu Työpaikka: UPM-Kymmene Ammattiosasto: Osasto 11 Jämsänkoski . Osaston jäsenmäärä 1007, työikäisiä 516 Jaakko Kekki Tehtävä: Ammattiosaston puheenjohtaja Työpaikka: Metsä Fibre Ammattiosasto: Osasto 77 Äänekoski. Osaston jäsenmäärä 357, työikäisiä 241 Ajoissa liikkeelle – Muutosturvaa ei pidä liikaa säätää työpaikoilla, eikä amatöörimäisesti. Monet yt:t ja muutosturvat läpikäyneenä voin sanoa, että nyt tehtaan lopettaessa tehty paketti on tähänastisista paras. On oltava tietoisia siitä, mitä kaikkea muutosturva voi sisältää ja mitä hyviä esimerkkejä voi ottaa huomioon. Asiat on saatava ajoissa liikkeelle, sillä työnantajalla on suuri valta ja aikatauluilla merkitystä. Osa kiitoksesta kuuluu työnantajalle ja osa omalle luottamusmiesporukalle. Täsmäosaamista – Liian usein ammatillinen peruskoulutus jää ainoaksi. Työnantajan kannattaisi kouluttaa ja sitouttaa työntekijöitä. Puolesta vuodesta vuoteen kestävä täsmäkoulutus omaan työhön on paikallaan. Peukutan sen puolesta, että työpaikoilla ammatillinen koulutus saataisiin vastaavalle tasolle kuin Mondilla oli turvallisuuskoulutuksen taso. – Työhyvinvointia tuo, jos voi vaikuttaa omaan työhön. Se taas riippuu paljon esimies-alais-suhteesta tai siitä, sitooko yritys paikallisten päätöksentekijöiden kädet. – Paperiliitosta olen tarvitessani saanut avun ja vastaukset. Pitäkää huoli edunvalvonnan resursseista, että muutkin sen avun saavat ja että palvelu pelaa jatkossakin. Toivon, että… maahan saadaan uusia investointeja ja niiden mukana työpaikkoja. Investointeja on odotettu jo liian monta vuotta. Tasapuolisuutta – Muutosturva on onnistunut, jos sen avulla järjestyy kaikille irtisanotuille, joilla työuraa on vielä jäljellä, opiskelutai työpaikka. Tämä ei tosin olisi auttanut meillä viimeksi yt-neuvotteluiden jälkeen, kun irtisanotut pääsääntöisesti työnnettiin työttömyyseläkeputkeen tai eläkkeelle. Ennakkotehtävässä ehdotimme muutosturvaan korvausta irtisanotuille, joka saataisiin kertomalla kausipalkka palvelusvuosien määrällä. – Useat työntekijät ovat tarttuneet mahdollisuuteen suorittaa kunnossapitoasentajan tutkinto. Lisäksi on ollut tarjolla paperialan ammattitutkintokoulutusta. Uusia laitteita käyttöönotettaessa on käyttökoulutuksessa ollut toivomisen varaa. Työryhmän varassa – Työhyvinvointia ja jaksamista koetetaan edesauttaa ensi vuoden kokeilulla, jossa 58-vuotiaille ja sitä vanhemmille työntekijöille tarjotaan mahdollisuutta vaihtaa palvelusvuosikorvaus tai sen osa vapaaksi. – Ruusun saa Paperiliitto-lehti, siinä on juttuja laidasta laitaan. Parannettavaa on siinä, että liitosta saataisiin ”seksikkäämpi”, sellainen, että nuorempikin polvi saataisiin innostumaan liiton ja ammattiosaston tehtäviin mukaan. Toivon, että… koko Suomi puhaltaisi yhteen hiileen, eikä revittäisi rintamalinjoja. Katse tulevaan – Tärkeää olisi, ettei ansiosidonnaisen 500 päivään koskettaisi, se tuo irtisanotuille turvaa. Työllistymistä edistävissä palveluissa ja TE-keskuksen kanssa pitäisi saada koulutukselle laajuutta ja vaihtoetoja lähteä alalle kuin alalle. Meillä tarjottu muuntokoulutus oli hyvä asia, mutta sitä markkinoitiin huonosti. Koulutus auttaisi, ettei jää murehtimaan vaan näkee, että tulevaisuutta on. – Työhön liittyvät ns. luokkahuonekoulutukset ovat siirtyneet työpaikalle työn oheen niin, ettei niitä enää oikein edes mielletä koulutukseksi. Muihin kuin pakollisiin, lähinnä korttikoulutuksiin, pääsy työajalla on vaikeutunut. Jos on aktiivinen, voi työpaikalla suorittaa ammattitutkintoja eli saa tarvittaessa käyttää opintoihin vapaita ja tehdä harjoittelun työpaikalla. Valmennusta, kiitos – Työnantajan toimet työhyvinvoinnin eteen ovat minimaaliset. Työhyvinvointivalmennuksen pilotista on saatu hyviä tuloksia niillä paikkakunnilla, missä se on tehty ja toivoisin, että se otettaisiin käyttöön meilläkin, sillä on saatu ihmisiä hyvin mukaan ja henkilökohtaisella otteella. – Paperiliitto ottaa jäsenet huomioon ja pitää jäsenten puolia. Liitto on kuitenkin ollut pimennossa ja hiljaa, kun muut liitot näkyvät. Aktiivit kyllä tietävät missä mennään. Toivon, että… järki voittaa hallituksen toimissa. Ei näin voi palkansaajia kohdella. Pelot pois puheilla – Muutosturvasta pitäisi löytyä konkreettinen apu sille, joka jää irtisanomisen takia huonompaan asemaan. Sitä pitäisi voida myös yhdessä räätälöidä ja viedä henkilökohtaiselle tasolle. Hallitus voisi esittää pakkolakia, jolla irtisanomisesta tehtäisiin yrityksille viimeinen ja kallein vaihtoehto. – Uuden sellutehtaan rakentaminen tarkoittaa valtavaa koulutusrumbaa. Koulutus voi aiheuttaa ihmisille paineita, jopa pelkoja. Näiden hälventämiseksi työnantajan kanssa on puhuttu, että etukäteen voidaan käydä läpi sitä, miten kukin kokee uudet asiat. Se mikä käy Kallelle, voi olla Villelle myrkkyä. Työkykyä ennakoitava – Työhyvinvointiin vaikuttavissa heikennyksissä ei ole työnantajankaan etu, että nämä mahdollisuudet murenevat: aslak-kuntoutukset vähenevät ja vuorotteluvapaan ehdot tiukentuvat. Näillä on kuitenkin edistetty ennakolta työhyvinvointia ja jaksamista. – Ruusuja Paperiliitolle suoraselkäisyydestä osallistua perjantaina mielenilmaukseen. Jämäkkä linja, ja korostaa yhtenäisyyttä. Risuja saa edunvalvontapäivien jako kahteen erään. Koko porukka koolle yhtä aikaa näkyvyydenkin takia. Toivon, että… kaikki palkansaajat ymmärtäisivät tilanteen, jossa ollaan eli että hallitus puuttuu sopimusyhteiskunnan pelisääntöihin. ? P 20-23_edunvalvonta.indd 23 17.9.2015 14:53:37
24 | Paperiliitto 7/2015 PAPERIDUUNARIN MAAILMA ? Meksikon väkiluku n. 121 miljoonaa ? Minimipalkka yleisesti 1 530 mxn (n. 90 e/kk) ? Keskipalkka yleisesti 5 300 mxn (n. 310 e/kk) ? 2013 paperinkulutus maassa oli 7 miljoonaa tonnia. ? Jokaista käytettyä tonnia kohden kerätään 57 % uusiokäyttöön. ? Meksikon paperiteollisuus perustuu pääosin kierrätyskuidun käyttöön. Kierrätyspaperin kulutus Meksikossa on yksi maailman korkeimpia. ? Maassa käytettiin 70 miljoonaa puuta paperiteollisuuteen vuosina 2012–2013. ? Meksikossa on kaikkiaan 51 paperitehdasta ja 8 paperija selluloosatehdasta mahdollistaen n. 300 000 työpaikkaa. 60 % valmistettavasta paperista on pakkauskäyttöön. ? Työntekijöiden turvaksi on olemassa yhdistys, josta tosin monikaan ei ole koskaan edes kuullut. ? Paperiteollisuuden tulevaisuus näyttää lupaavalta. Kasvu on tällä hetkellä 1,7 %/vuosi. 300 000 työpaikkaa Meksiko Teksti Johanna Loukamaa Kuva Jose Granados Hernandez K un Armandon isä vei 17-vuotiaan poikansa esittelyyn tuttavien paperitehtaaseen, ei ollut pojalla vielä aavistusta, mihin kyseinen tapaaminen johtaisi. Nyt 17 vuotta jälkeenpäin 34-vuotias Industrias Cosal:n logistiikan ja pakkaamon vuoroesimies kertoo ylpeänä nousustaan yrityksessä ja kasvustaan tietämättömästä pikkupojasta vakaatuloiseksi perheenisäksi. – Aloitin työt varaston siivoojana. Vuoden päivät harjasin, moppasin, pyyhin pölyt ja järjestin, kunnes johto antoi mahdollisuuden oppia lisää, kertoo Armando. – Oppiminen on jatkunut ja vähitellen on tarjoutunut mahdollisuuksia edetä yrityksen sisällä. Toivon saman suunnan yhä jatkuvan ja joku päivä nimeni olevan ylemmän johdon joukossa, hän jatkaa. Industrias Cosal toimii paitsi pienessä Cadereytan kaupungissa 60 henkilön työvoimalla, myös suuremmissa yksiköissä Monterreyssa sekä Meksikon pääkaupungissa. Cadereytan toimipisteessä työ jaetaan kaksivuorotyöhön. Työt tehdään kahdeksan tunnin jaksoissa kuutena päivänä viikossa. – Aamuvuoro alkaa kuudelta ja päättyy kahdelta iltapäivällä, jolloin alkaa iltavuoro, tarkentaa Armando. – Joka toinen viikko osuu kohdalle aamuvuoro ja taas toinen viikko iltavuoro. Palkkapäivä viikoittain Työntekijöiden palkka maksetaan viikoittain vastoin maassa yleistä puolenkuun ”quincena” -käytäntöä. Minimipalkka paperitehtaan työntekijöille on 1100 Meksikon pesoa viikossa joka on noin 65 euroa. Armando on ylpeä nousustaan yrityksessä ja niin myös ansaitsemistaan palkankorotuksista vuosien varrella. Tällä hetkellä hänelle maksetaan 3000 Meksikon pesoa viikossa (175 euroa). – Palkallisia lomapäiviä saan vuoden aikana kahteen kertaan, kuvailee Armando. – Joulukuussa yhdeksän päivää ja pääsiäisenä neljä päivää. ? P Onni on työpaikka Puolet eliniästään samassa työpaikassa ahertanut Armando Arguello Muñoz toivoo jatkavansa samaan malliin vielä vuosien ajan. Armando Arguello Munos on päässyt etenemään urallaan. 90 euroa/kk 310 euroa/kk Minimipalkka Keskipalkka Cadereyta ” Vähitellen on tarjoutunut mah dollisuuksia edetä.” Irlantilainen jalkapallo on Tiia Hassin uusin innostus. 24-25_paperiduunari.indd 24 15.9.2015 17:52:45
Paperiliitto 7/2015 | 25 Teksti ja kuvat Susanna Chazalmartin O len aina ollut tällainen luonnonlapsi. Lähes kolmikymppiseksi elin kuitenkin suurin piirtein niin kuin kuului tehdä. Rakensimme silloisen mieheni kanssa talon ja saimme kaksi lasta. En osannut jarrutella, vaan suoritin äitiyttä ja elämää. Sitten iski kolmenkympin kriisi. Aloin kyseenalaistaa omaa käyttäytymistäni ja kysyä itseltäni, että elinkö omanlaistani elämää. Miten niin jokaisen äidin kuuluu vain leipoa, puunata kotia ja käydä muskarissa? Mitä muuta elämällä olisi minulle antaa? Päätin tehdä vain sen, mikä oli todella tarpeellista ja ottaa rennosti loppuajan. Pötköttelin ja mietiskelin, mitä oikeastaan halusin elämältä. Alkukankeuden jälkeen ajatukset alkoivat kirkastua. Mieleen alkoi tulvia ideoita. Halusin matkustella ja kokeilla uusia harrastuksia. Tankotanssia, kiipeilyä, joogaa! Jo uskallus yrittää uusia asioita tuntui mahtavalta. Aloin saada itseluottamusta ja varmuutta. Viimeisin innostuksen kohteeni on irlantilainen jalkapallo, johon olen tutustunut monilla Irlannin matkoillani. Siinä minua viehättää mukava yhdessäolo. Treeneissä tulee liikuttua ihan huomaamatta. Olen miettinyt alankin vaihtoa, sillä psykologia ja esimerkiksi nuorten kanssa työskentely kiinnostaisi kovasti. Toisaalta tykkään tällaisesta fyysisemmästä työstä, missä saa vähän ryskätäkin. Olen ymmärtänyt, että töissä viihtyminen on täysin kiinni omien korvien välistä. Minusta on tullut sellainen työpaikan elämäntapavalmentaja. Saatan vinkata työkaverille jostain lajista, jonka ajattelisin sopivan hänelle. Kannustan ja innostan. Työkaverit nauravatkin, että vain laskutus puuttuu. Menoni saattaa näyttää siltä, että vain hössötän menemään. Oikeasti harkitsen kaikki liikkeeni tarkkaan. Niin kauan kun en aiheuta haittaa kenellekään, teen elämässäni juuri niin kuin haluan. Ja elämä on kivaa. ? P Kolmikymppisenä Tiia Hassi alkoi ajatella toisin. Asenne ratkaisee Sarjassa lukijat kertovat itsestään. Tiia Hassi, 36, on prosessityöntekijä Oulun Stora Enson tehtaal la. Tunnetko paperiliittolaisen, jonka tarinan haluasit lukea tällä palstalla? Ilmianna hänet meille: tiedotus@paperiliitto.fi. PARASTA ELÄMÄSSÄ 24-25_paperiduunari.indd 25 15.9.2015 17:52:46
26 | Paperiliitto 7/2015 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen T yökaverit pyysivät, ja minä halusin yrittää vaikuttaa asioihin. Näin vastaa hämeenlinnalaisen Coveris Rigid Finlandin pääluottamusmies Juha Säkkilä työsuojeluvaltuutettu Tapio Luukkosen kysymykseen, miten olet päätynyt luottamushommiin. Maanantaisin ja tiistaisin Säkkilä työskentelee koneenhoitajana tuotannossa, luottamustöihin on varattu loppuviikko. Säkkilän periaatteena on, että pelkkä räksyttäminen ei kannata. – En halua tuoda vain esiin ongelmia. Yritän etsiä niihin myös ratkaisuja. Aina on yritettävä muistaa se, että asiat riitelevät, eivät ihmiset. Coveriksessa eletään odottavissa tunnelmissa, sillä yritys on saanut juuri uuden toimitusjohtajan. Säkkilä toivoo voivansa muun muassa parantaa työpaikan tiedonvälitystä ja vuorovaikutusta. – Sitä kautta saataisiin työntekijöiden hyvinvointiakin kohenemaan. Hyvinvointi vaikuttaa puolestaan tuottavuuteen. Säkkilän elokuinen perjantai oli palaverintäyteinen. Oli tuotannon aamupalaveria, työsuojelukierrosta, ajankohtaisten asioiden palaveria ja tuotannon viikkopalaveria. Lisäksi Säkkilä kiersi tuotantotiloissa vuoronsa alussa ja lopussa. – Jos on jotakin, niin voivat työkaverit nykäistä hihasta. Osaston viikkopalaverissa työntekijöille kerrottiin, että joidenkin painokoneiden työaikamuoto muuttuu. Taustalla on se, että tehdas on saanut uusia tuotteita, minkä myötä työt ovat lisääntyneet. Muutenkin tilaustilanne näyttää hyvältä Venäjälle menevien tuotteiden boikotista huolimatta. – Asiat ovat sen verran hyvin, että emme tarvitse jokasyksyistä yt-kierrosta. Voimme mahdollisesti jopa palkata joitakin kesätyöntekijöitä jatkamaan, Säkkilä huomauttaa. Säkkilän kysymys seuraavalle haastateltavalle: – Tehtailla on tiukka talouskuuri päällä. Vastaako teidän budjettinne työsuojelun tavoitteita, ja voiko työsuojeluvaltuutettu vaikuttaa siihen?? P ” Emme tarvitse yt-kierrosta.” Ratkaisuja Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Juha Säkkilä ? Pääluottamusmies hämeenlinnalaisessa Coveris Rigid Finland Oy:ssä ? Koneenhoitaja ? Työntekijöitä noin 120 S yyskuun 25. päivä tulevat myyntiin Holiday Clubin lomaosakkeiden viikot 1-22/2016. Paperiliittolaisilla on mahdollisuus lomailla jäsenhinnoin Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Saimaalla ja Tampereella. Lomahuoneistojen hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Huoneistot jaetaan hakemusten saapumisjärjestyksessä. Hakuaika viikoille on 25.9.–22.10. Varauspalveluun pääsee osoitteesta www.holidayclub.fi /yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus. Varattavat viikot löytyvät nettisivujen kohdasta ”Viikkojen 1–22 varaaminen”. Samalla kertaa voi hakea vain yhdellä hakulomakkeella ja enintään kolmea eri lomaviikkoa. Jos samalle viikolle on useampia hakijoita, valitaan viikon saaja arpomalla. Arvonta suoritetaan 26.10. Holiday Club ottaa yhteyttä kaikkiin lomaviikkoja hakeneisiin. Arvonnassa vapaaksi jääneet ajankohdat tulevat vapaasti varattaviksi painikkeen Vapaat viikot alle 2.11. klo 10.00 alkaen. Lomaoikeus jäsenellä Lomaoikeus Holiday Clubin viidessä kohteessa kuuluu kaikille Paperiliiton jäsenille. Huoneiston avain luovutetaan vain varauk sen tehneelle henkilölle, jolla on voimassaoleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta saat osoitteesta: www.holidayclub.fi / yrityspalvelu. Puhelinpalvelua numerossa 0306 870 400.? P Juha Säkkilän mielestä pelkkä räksyttäminen ei kannata. Hiihtelemään Saariselälle. Pilkille Saimaalle. Kaupunki lomalle Tampereelle. Hyödynnä jäsenetusi ja varaa edullinen loma Holiday Clubin loma kohteista. Lähde tasokkaalle lomalle Lomakohteiden asunnot ovat tasokkaita ja hyvin varusteltuja. Kuva Saariselältä. 26-27_hiomo.indd 26 17.9.2015 14:43:02
Paperiliitto 7/2015 | 27 HIOMO OSASTOT Hämeenlinnan osasto 66 Teatteriin: Osasto tarjoaa teatterinäytöksen eläkeläisilleen Hämeenlinnan kaupunginteatterissa la 24.10. klo 13, kappaleena on Kalle Aaltonen. Lippuja on varattu 55 kpl. Sitovat ilmoittautumiset 15.10. mennessä Pirkko Aspholmille, puh. 0505293 002. Mahdollisen esteen ilmaantuessa, toivomme peruutusilmoitusta Pirkolle, jotta maksamamme lippu ei jää käyttämättä. Kahvitarjoilu väliajalla. SYYSKOKOUKSET Kymen piiri: Rauman os. 42: ke 14.10. klo 16.30, Rauman Cumulus Saimaan piiri: Simpeleen os. 25: ti 27.10. klo 16.00, Työväentalo. Lauritsala os. 44: ke 11.11. klo 17.00, Kotapirtti Keski-Suomen piiri: Äänekosken os. 13: to 22.10. klo 17.00, Majakka Kompassista uusi suunta Lohja: Mondilta irtisanotuille suunnattu Kompassi on avattu. Kompassissa voi poiketa samalla, kun etsii uutta suuntaa työhön tai koulutukseen. Kompassi on avoinna mondilaisille tiistaisin ja keskiviikkoisin klo 12-16, torstaisin ja perjantaisin klo 8-16. Muina aikoina ja perjantaina yhtä aikaa tiloja käyttää Luksia aikuiskoulutuskeskuksen tehdasprojekti. Kompassi sijaitsee yritystalo BusinessLohjan tiloissa osoitteessa Nummentie 12–14. Jukka Koskinen V altion talouden kuntouttamiseksi kaikkien pitää säästää. Sananlaskua mukaellen hyvän/köyhän on pakko antaa vähästään, pahan/rikkaan ei paljostaankaan. Mutta entäpä, jos olisikin toisin. Erittäin hyväja sikahyvätuloiset suhteuttaisivat palkkansa keskituloisten tasolle määräämättömäksi ajaksi. Ylijäämäpalkat ohjattaisiin valtion kassaan, ja rahoilla palkattaisiin työttömiä lisäkäsiksi työpaikoille. Kuinkahan valtion verotulojen kävisi, entä ostovoiman? Ehkäpä riittäisi rahaa investointeihinkin. Suomalaista työtä pidetään kalliina. Tuskin se kallein työvoima kuitenkaan tuotantolinjoilta löytyy. Entä työttömien ansiotaso? Ei siinä paljon ostella, kun välttämättömäänkin pitää rahat ynnätä moneen kertaan. Sitten taas lisäsäästämään, että valtio pelastuu. Luopuisivat jo voitontavoittelustaan nuo, jotka ovat siirtäneet tuotantoaan halvan työvoiman maihin ja siirtäisivät tuotantonsa takaisin Pohjantähden alle. Ja pudottaisivat kotimaisen tuotteen hintoja vähätuloisempienkin kuluttajien ulottuville. Voisi kysyntä kasvaa ja sen myötä muutama työtön työllistyä. No, unta näin… Ahkeruudesta tuli mieleen tarina kahdesta Kuopion serkkupojastani, jotka olivat mummolassa jonakin 50-luvun loppupuolen kesänä auttelemassa. Olivat pinoamassa pilkottuja klapeja, kun toinen serkuistani sanoi toiselle tämän touhuillessa omiaan: ”Nyt pinnoo, eläkä pinnoo”. ? P ”Pinnoo nyt!” TARKKAILIJA Käytöntarkkailija ja ammattiosasto 19:n sihteeri Anri Mäkynen työskentelee Kymillä Kuusanniemessä. Tällä palstalla Mäkynen on tietävinään mistä kirjoittaa. Sitten taas lisäsäästämään. ? eAsiointipalvelussa voit hoitaa asioitasi milloin vain. Alennusta kylpylähotelleissa Paperiliiton jäsenet saavat 30 prosentin alennuksen Holiday Clubin kuuden kylpylähotellin majoitushinnasta. Alennus koskee Tampereen Kylpylää, Saimaata, Katinkultaa, Kuusamon Tropiikkia, Sallaa ja Saariselkää. Varaukset tehdään osoitteessa www.holidayclub. fi ja alennukseen oikeuttava koodi on paperiliitto1 .Varauskoodilla saat alennuksen päivän majoitushinnasta. Etu ei koske Holiday Club -loma-asuntoja. Lähde tasokkaalle lomalle Varauspalveluun pääset osoitteesta www.holidayclub.fi/ yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus. Lomakohteiden asunnot ovat tasokkaita ja hyvin varusteltuja. Kuva Saariselältä. Tampereen kylpylä on yksi niistä Holiday Clubin hotelleista, joista saat alennusta Paperiliiton jäsenenä. Mika Pajuoja, Riitta-Liisa Kuivanen, Göran Lindholm ja Seija Toivonen toivottavat kaikki Mondilta irtisanotut tervetulleeksi Kompassiin. 26-27_hiomo.indd 27 17.9.2015 14:43:07
?? | Paperiliitto ?/???? HIOMO Teksti ja kuvat Terho Vuorinen P elimiehelle kelpaa vain voitto. Ja mieluummin kaksi kuin yksi. – Tavoitteena on tupla, julistaa Oulun osasto 43:n joukkueen kapteeni Sami Kyllönen. Mikäs on julistaessa, kun itseluottamus on kohdillaan. Sitä tuli lisää Äänekoskella, missä oululaiset marssivat komeasti Paperiliiton futismestariksi. Isäntäjoukkue kaatui ? naalissa rökäleluvuin 6–1. Tupla tulee, jos sama porukka onnistuu myös Oulun ? rmapuulaakisarjan viimeisissä peleissä. Puulaakissa osaston miehet pelaavat Stora Enson nimellä. Yhteisestä joukkueesta on tullut pikavauhtia tärkeä juttu futiksesta innostuneille pelimiehille. Vuosi sitten Oulu oli jo Tampereen-turnauksessa kakkonen. Innostus on tuoretta. Joukkueen ikämiehiin kuuluva Kyllönen ei muista, milloin Oulun osasto olisi aiemmin turnauksiin osallistunut. – Saatiin nuoria miehiä matkaan, kun kavereita tuli Kemistä Ouluun Stora Enson sisäisenä siirtona. Sitä kautta me kokeneemmatkin saatiin lisää virtaa touhuun. Tulokkaiden joukossa oli kovan pelaajatausta omaavia miehiä kuten PS Kemi Kingsin ja Tervareiden riveissä Ykköstä pelanneet Henri Niemelä ja Tuomo Haarala. – Puolet joukkueesta on noin kolmekymppisiä. Me loput ollaan nelikymppisiä tai vanhempia, Kyllönen ynnää. Menestyminen on mukavaa, mutta naama irvessä voittoja ei silti tavoitella. Etenkin liiton turnaukseen osallistuminen oli oululaisille iso asia. – Tämä on meille kuin luokkaretki. Valmistelimmekin tätä kuukausikaupalla. Tärkeintä on päästä poikien kanssa reissuun puhumaan skeidaa ja pitämään hauskaa. Joukkueen 11 pelaajasta kahdeksan pääsi irrottautumaan kahden hotelliyön reissulle koko viikonlopuksi. Perjantai-ilta jyväskyläläisessä hotellissa ei näkynyt peleissä. – Matkaan lähti sen verran kokeneita miehiä. Tiedämme rajamme, Kyllönen naureskelee. Ja olihan niitä rajoja muitakin kuin ”luokkaretken” riskit. Konkareille kun on pitkän puulaakikauden aikana tullut muunlaisia fyysisiä ongelmia. – Parilla kaverilla on pohje revähtänyt, itselläni vääntyi nilkka ja muitakin vaivoja on. Mutta kaikki yritetään pelata, Kyllönen mietti ennen ? naalia. Juoksukuntoisten miesten vajeen joukkue korvasi maltillisella pallonsiirtelyllä. Näin pelaajat saivat säästeltyä itseään. – Pallolla ei ole keuhkoja, Kyllönen tiivisti taktiikan ytimen. Osasto 43 miehistä noin puolet on Stora Enson arkittamosta, puolet paperitehtaan puolelta. Yksi pelaajista löytyi Arizona Chemicalsin puolelta. Mestaruusjuhlia himmensi hieman se, ettei turnaus vetänyt joukkueita likikään niin paljon kuin normaalisti. Vuosi sitten mukana oli kahdeksan porukkaa, nyt vain neljä. Loppujärjestys: 1 ) Oulu, 2) Äänekoski, 3) Tampere, 4) Uimaharju ?Väkevästi hyökännyt Tuomo Haarala oli Oulun parhaita pelaajia. Onnistunut luokkaretki Futis on nyt pop Paperiliiton mestaruuden voittaneessa Oulun ammattiosastossa. Vanhat pelimiehet saivat virtaa, kun Kemistä tuli joukkoon nuorta verta. ??Mustapaitainen Uimaharju hävisi pronssipelin Tampereelle 1–2. ?Jarmo Luokkala sai urakoida, koska Tampereen joukkueella oli vain kaksi vaihtopelaajaa. ? Finaalissa Oulun kipparia Sami Kyllöstä jahtasivat isäntäjoukkueen Iikka Kautto (4) ja Janne Vallius (12). elimiehelle kelpaa vain voitto. Ja mieluummin kaksi kuin yksi. – Tavoitteena on tupla, julistaa Oulun osasto 43:n joukkueen Sami Kyllönen. Mikäs on julistaessa, kun itseluottamus on kohdillaan. Sitä tuli lisää Äänekoskella, missä oululaiset marssiTupla tulee, jos sama porukka onnistuu myös Oulun ? rmapuulaakisarjan viimeisissä peleissä. Puulaakissa osaston miehet pelaaYhteisestä joukkueesta on tullut pikavauhtia tärkeä juttu futiksesta innostuneille pelimiehille. Vuosi sitten Oulu oli jo TampeTulokkaiden joukossa oli kovan pelaajatausta omaavia miehiä kuten PS Kemi Kingsin ja Tervareiden riveissä Ykköstä pelanneet Henri Niemelä – Puolet joukkueesta on noin kolmekymppisiä. Me loput ollaan nelikymppisiä tai vanhempia, Kyllönen ynnää. mutta naama irvessä voittoja ei silti tavoitella. Etenkin liiton turnaukseen osallistuminen oli oululaisille iso asia. – Tämä on meille kuin luokkaretki. Valmistelimmekin tätä kuukausikaupalla. Tärkeintä on päästä poikien kanssa reissuun puhumaan skeidaa ja pitämään hauskaa. Joukkueen 11 pelaajasta kahdeksan pääsi irrottautumaan kahden hotelliyön lun parhaita pelaajia. 28_29_hiomo.indd 28 17.9.2015 13:38:40
Paperiliitto ?/???? | ?? HIOMO Palsta kertoo vanhan kuvan herättämiä tarinoita. Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 VANHA KUVA KERTOO ?? VUOTTA SITTEN Teksti Reima Kangas H einolalainen Veikko Grenman on lähettänyt kuvan, jossa Tampellan kartonkitehtaan viitosvuoro komeilee uusissa Anticolor-paidoissa. Paidat oli lahjoittanut Grenmanin ystävä. – Siihen aikaan ei ollut yhtenäisiä työasuja. Minä kysyin Riitalta, joka omisti paitoja valmistaneen ? rman. Hänhän innostui heti ja olisi sponsoroinut paidat koko tehtaalle. Minä sanoin, että riittää kunhan meidän vuorolle, kertoo Grenman. Nyt 71-vuotias Grenman löytyi puhelimen päähän Heinolan torikahvilasta, jossa hän istuu kaksoiveljensä Pekan kanssa liki joka aamu. Veikko kehaisee tehneensä tehtaalla pitemmän työrupeaman kuin kukaan muu – eikä kukaan enää mene ohi. – Olin 47 vuotta koneella, 25 vuotta koneenhoitajana, hän kertoo. Itse asiassa Grenman pääsi tehtaalle töihin jo ennen kuin tehdasta oli olemassa. Tehdas aloitti toimintansa vuonna 1961, mutta Grenman meni rakennustyömaalle töihin jo, kun monttua kaivettiin. Hän oli silloin 16-vuotias. – Kun pääsin koulusta, yks Haallan Jutsu, jonka vaimo oli kaupungin työvoimatoimistossa, tuli hakemaan kotoa. Se sanoi, että nyt heti portille ilmoittautumaan, siellä on juoksupojan paikka auki, Grenman muistelee. P Onko sinulla paperiliittolaisista tai -teollisuudesta kertova vanha kuva? Lähetä kuva ja sen tiedot. Muista laittaa myös yhteystietosi. Heinolan kartonkitehtaan viitosvuoron miehistö joskus 80-90 luvun vaihteessa yhteisessä potretissa yllään uudet AntiColor-paidat. Veikko Grenman istuu portailla toiseksi alimmaisena. Porukalle sponsoripaidat Tehtaiden korjausmiehet pitivät omat neuvottelupäivät Kiljavan ammattiyhdistysopistolla syyskuussa 1961. Päivillä oli esillä teollisuusliittomuotoinen järjestäytyminen ja kokonaispalkkaukseen siirtyminen. Ylläpito-osastoista yli 80 prosenttia oli siirtynyt kokonaispalkkajärjestelmään. Iltaparlamenttia puhutti yritys hajottaa ay-liikettä. Paperiliitto piti jäsenmääränsä hyvää kehitystä hyvänä vastauksena niille, jotka ”pyrkivät tietoisesti heikentämään koko työväenluokan iskuvoimaa.” Päivien puheenjohtajana toimi työkaluviilaaja Onni Martikainen Heinolasta. Lehteen oli lisäksi haastateltu sorvaaja Eino Laitista Lievestuoreelta, korjausmies Olavi Putaalaa Nuottasaaresta ja lämmittäjä Viljo Veikkolaista Kaukopäästä. P Korjausmiehet koolla Äänekoskelle ilmoittautui kuusi joukkuetta, mutta Paperiliiton joukkue ja mestaruutta puolustanut kymenlaaksolaisten osastojen yhteisjoukkue jättäytyi viime hetkillä pois. – Tämä vähän tympäisee, kun me itse olemme olleet viime aikoina niin aktiivisia. Turnauksen aikataulutkin menivät uusiksi poissaolojen vuoksi, Kyllönen kritisoi. Oululaisten toiveena on, että turnausten vetovoimaa lisättäisiin oheisohjelmalla. Kyllönen toivoo tässä liiton aktiivisuutta. – Pitäisi olla jotain erikoista, että turnaukseen kannattaisi tulla. Olisi mukavaa nähdä kollegoja, sillä kontaktit muualle ovat aika vähissä – paitsi jos on ay-toiminnassa mukana. Meidän porukassa ei luottamusmiehiä ole. Liittoa Äänekoskella edustanut työsuojelusihteeri Hannu Ulenius korosti, että turnausten järjestäminen on perinteisesti täysin osastojen vastuulla. – Liikaa ei voi osastojenkaan harteille kaataa. Joskus on kokeiltu kaksipäiväistäkin turnausta, mutta sellainen koettiin käytännössä raskaaksi, Ulenius mietti. – Tärkeintä on kuitenkin saada pelata jalkapalloa hurtin huumorin merkeissä. Sen voi ainakin katsoa onnistuneen. P ?Mestarijoukkue: Jouni Haapaniemi, Tuomo Haarala, Aleksi Heikkinen, Pekka Heinonen, Jari Huttu, Kimmo Kellokumpu, Mika Kurttila, Aki Kvist, Sami Kyllönen, Hannu Loukusa, Henri Niemelä. ?Pronssipelissä nähtiin vääntöä Uimaharjun maalilla. 28_29_hiomo.indd 29 17.9.2015 13:38:40
?? | Paperiliitto ?/???? TOIMI NÄIN, JOS JOUDUT TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI Työttömäksi tai lomautetuksi joutuneen on ilmoittauduttava työja elinkeinotoimistoon eli TE-toimistoon työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työnhaun voi aloittaa kätevästi verkossa osoitteessa www.te-palvelut.fi . Verkkopalveluun kirjaudutaan pankkitunnuksella tai sirullisella henkilökortilla. Työnhaku alkaa heti, kun työnhakija on vastannut verkkopalvelun kysymyksiin ja lähettänyt tiedot. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa siltä ajalta, jona työnhaku on voimassa. TEE NÄIN: – Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai asiointi.mol.fi/omaasiointi – Täytä ja lähetä tarvittavat tiedot. Työnhakusi on voimassa tietojen lähettämisestä 14 päivää. Seuraavaksi TE-toimisto arvioi kanssasi tilannettasi ja siihen parhaiten sopivia palveluja. TE-toimisto antaa myös työvoimapoliittisen lausunnon Paperityöväen työttömyyskassalle tai Kelalle oikeudestasi työttömyysetuuteen. Tarkista Paikalliset TE-palvelut -kohdasta (toimistot.te-palvelut.fi), miten sinun tulee toimia jatkaaksesi asiointia. Jos sinulla ei ole pankkitunnuksia tai sirullista henkilökorttia, voit aloittaa työnhaun ainoastaan ottamalla henkilökohtaisesti yhteyttä TE-toimistoon. HAKEMUKSEN LÄHETTÄMINEN Ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen voi toimittaa työttömyyskassalle liitteineen kahden viikon työttömyyden/lomautuksen jälkeen. Jos työttömyys tai lomautus alkaa keskeltä viikkoa, esimerkiksi keskiviikkona, hakemus täytetään keskiviikosta kahden viikon päähän sunnuntaihin. Hakemuksen voi lähettää sähköisesti Paperityöväen työttömyyskassan sähköisen eAsioinnin kautta tai sen voi postittaa. Hakemuksia saa TE-toimistoista tai sen voi tulostaa työttömyyskassan internetsivuilta kohdasta lomakkeet. Seuraava hakemus lähetetään neljältä kalenteriviikolta (maanantaista sunnuntaihin) heti jakson täytyttyä, vaikka kassa ei olisi vielä antanut päätöstä ensimmäisestä hakemuksesta. Ansiopäivärahaa haetaan aina jälkikäteen hakujakson täytyttyä ja sitä maksetaan vain kolme kuukautta jälkikäteen. Jatkohakemukset täytetään ja lähetetään joko neljän kalenteriviikon (ma–su) tai kalenterikuukauden jaksoissa. Nopein ja turvallisin tapa on lähettää jatkohakemus Paperityöväen työttömyyskassan eAsioinnin kautta, mutta jatkohakemukset voi myös postittaa. Saat uuden täytettävän jatkohakemuksen jokaisen maksun yhteydessä kotiin. Sähköisesti lähetetty kokonaan työttömän jatkohakemus on maksussa nopeammin kuin postitse lähetetty hakemus, koska postin kulkuun kuluu vähintään pari päivää. Jos työttömyys tai lomautus päättyy kesken hakujakson, voi hakemuksen lähettää alle neljän viikon tai kuukauden ajalta. Hakemukseen ilmoitetaan syy, miksi päivärahan hakeminen päättyy. Ansiopäivärahaa maksetaan vain kolme kuukautta jälkikäteen, joten hakemuksen (myös jatkohakemus) on aina oltava työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä maksettavasta päivästä. ANSIOPÄIVÄRAHAN MAKSAMINEN Ansiopäivärahan maksupäivät ovat tiistai, keskiviikko ja perjantai. Ansiopäivärahaa voidaan maksaa enintään 500 päivältä. Lisäpäiviin oikeutetut ovat tästä poikkeus, mistä kerrotaan tarkemmin työttömyyskassan nettisivuilla kohdassa ”Päivärahan uudelleen määrittely”. Enimmäisaika alkaa alusta sen jälkeen, kun jäsen on täyttänyt uudestaan 26 viikon työssäoloehdon. Päivärahaa ei kuitenkaan määritellä uudestaan, jos päivärahakauden enimmäisaika alkaa vuoden sisällä edellisen päivärahakauden alkamisesta ja edellisestä määrityksestä. KÄYTÄ e ASIOINTIPALVELUA Oman hakemuksen käsittelytilanteen voi tarkistaa työttömyyskassan eAsioinnissa. Jos hakemuksessa ei ole päätöksen antamista varten tarvittavia tietoja, kassa pyytää puuttuvan selvityksen hakijalta itseltään, palkanlaskijalta tai toiselta viranomaiselta. Jos hakemuksessa on vasta omavastuuaika, se jätetään odottamaan jatkohakemusta. Työttömyyskassan yleistä käsittelytilannetta päivitetään siinä vaiheessa, kun olemme siirtyneet käsittelemään seuraavalla viikolla tulleita uusia hakemuksia. Yhteystiedot Työttömyysturva-asiat Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 0800 07089 (soittajalle maksuton) Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki JÄSENASIAT Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Leila Levosalo. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA 30-31_kassa-ristikko.indd 30 9.9.2015 16:24:05
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 6/2015 täyttäneistä palkinnon sai Milla Sirén Kouvolasta. Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 14.10. mennessä. Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 7”. ? Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste Vaikeusaste Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste Ristikon 6/2015 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 9.9.2015 16:24:11
32 | Paperiliitto 7/2015 Teksti Sari Kangas K un Teija Arponen-Latto astuu varuskunnan porttien sisäpuolelle, maailmasta tulee toisenlainen. Siviilivarustus vaihtuu suolakurkkuvermeisiin, majapaikka kasarmin tupaan ja ruokailu muonituskeskukseen. Puolustusvoimien antama koulutus etenee lukujärjestyksen tarkkuudella, ja paikasta toiseen siirrytään marssimalla. – Olemme varuskunnan vieraana ja toimimme heidän sääntöjensä mukaan, Arponen-Latto selittää. Hänelle Naisten Valmiusliiton Nasta-harjoitukset ovat tarjonneet kanavan, jossa oma isänmaallisuus ja maanpuolustushenki on tullut näkyväksi. Arponen-Latto löysi Nastat nelisen vuotta sitten. Kaksi kertaa vuodessa järjestettävissä harjoituksissa saa taitoja kriisitilanteissa ja poikkeusolosuhteissa toimimiseen. Koulutusta on annettu esimerkiksi sähköttä selviämiseen, katuturvallisuuteen sekä maastoja meritaitoihin. Konkreettinen tekeminen on UPM Lappeenrannan biojalostamon kenttäoperaattori Arponen-Latolle mieluista. – Turun saaristossa navigoimme ja ajoimme itse armeijan aluksilla. Upinniemessä kelluimme märkäpuvuissa ja opimme, miten vedessä edetään ryhmänä, kylmettynyttä lämmitetään ja pelastuslautalle kiivetään. Useimmin Arponen-Latto on Nastoissa osallistunut maastokoulutuksiin. Vekaranjärvellä nousi kahvio kenttäolosuhteisiin. Munkkitaikina valmistettiin telttakeittiössä, ja se kohosi toiseen telttaan rakennetussa hautomossa. Olosuhteet pakottivat tarkastelemaan hygieniaoppeja uudelta kantilta. Mieleen ovat painuneet myös rajasissien ohjeet jälkien hävittämistä. Puolijoukkueteltan ja ison nuotiopaikan muodostamasta leiristä ei jäänyt maastoon merkkiäkään. Leirien tiivis ohjelma ja tekeminen karkottavat arjen mielestä. Kun Arponen-Laton ensimmäinen kurssiviikonloppu Lappeenrannan Maasotakoululla oli ohi, hän tunsi olleensa viikon maailman toisella puolella, vaikka matkaa kotiin oli vain 25 kilometriä. Erityisen tärkeitä ovat olleet myös Nastoista löytyneet samanhenkiset ystävät.? P Teija Arponen-Latto on tottunut majoittumaan kasarmeissa. Palsta etsii hyviä juttuja työja vapaa-aikaan. Harjoituksiin ELÄMÄÄN LAATUA ” Turun saaristossa navigoimme ja ajoimme itse armeijan aluksilla.” Kerta kaikkiaan Valoa tulvii myös pimeinä aikoina. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eija Valkonen T änne on tultu, eikä vieläkään ole osattu lähteä pois. Eikä ole edes kovin pitkälle päästy. Erkki Rimo puhuu omasta ja Harri Marankon puolesta. Muun kahviporukan työurat ovat vähintään kymmenen vuotta lyhyemmät. Vähiten vuosia Suomen Kerran Kotkan tehtaan kahvittelijoista on Tiia Partasella ja Antti Karnaatulla. He ovat pariskunta. Kyseessä ei ole työpaikkarakkaus, pikemminkin rakkautta yhteisestä työpaikasta huolimatta. Oli ihan sattuman kauppaa, että kumpikin sai TE-keskuksesta vinkin pyrkiä Suomen Kerralle oppisopimuskoulutukseen. Kumpikin haki paikkaa ja myös sai sen. – Onhan tästä etuakin olla samassa työpaikassa, samassa vuorossa ja yhtä aikaa lomilla. Paremmin kuitenkin menee, jos ei tarvi olla samalla koneella, Tiia Partanen sanoo. Tässä porukassa he ovat kahvitelleet viisi ja puoli vuotta. Lasin takana Kanelimunkeilla on vetovoimaa. Lehtijutun teko on poikkeustapaus, muuten ei näin moni ole yhtä aikaa tauolla, vaan vuorotellen. – Täällä me istutaan, yleensä yksin pimeässä, veistelee Esa Kotasaari. Yksin tarkoittaa, että ollaan vähintään kaksin älypuhelimen kanssa. Pimeyttä on vain pöydän alla, sillä taukotuvan seinillä on ikkunat ja valaistusta täydentää katonrajasta tulviva päivänvalo. KAHVITAUKO TAUKOTILA 32-33_Tauko.indd 32 15.9.2015 17:54:56
Paperiliitto 7/2015 | 33 Kotasaaren selän takaa näkyy saliin, jossa valmistuu ohutta koristeliinaa, ”mummoliinaa”. Se toimii kahviporukan mielestä paremmin kahvikupin koristamiseen kuin suun pyyhkimiseen. Joulusesonki näkyy väristä. Liinoista säästetään Ennen koristeliinaa tehtiin kolmessa vuorossa, nyt kone käy harvakseltaan, sillä ostajamummojakin on harvemmassa. Lautasliinat jäävät hankkimatta myös niiltä, joiden talous on tiukalla. – Taantuma vaikuttaa meihinkin, Kotasaari sanoo. Neljä työntekijää on viime marraskuusta saakka ollut lomautettuna. Onko sellaista hommaa, mihin taantuma ei purisi? – Ei enää. Aiemmissa taantumissa meillä ei ollut mitään hätää, painettiin täysillä hommia. Mutta tämä taantuma vaikuttaa, jopa meihin, pohtii Erkki Rimo. – Toivotaan, että hiljaisuus on vain väliaikaista, sanoo Marko Rågback. Reilut viisi vuotta sitten taloon tuli kerralla 8 uutta työntekijää. Sen jälkeen työntekijämäärää on vähennetty, nyt se on yhteensä 17. Kaikki ovat moniosaajia, osaavat kaikkea ja myös auttaa toisia. Sitten tulee päivän paras tai pahin kohta: tuotannonsuunnittelija tuo pöydälle työlistan. Työt jatkuvat. ? P ” Tämä taantuma vaikuttaa jopa meihin. ” Antti Karnaattu ”Kulinaristi, joka tykkää kokkailla.” Erkki Rimo ”Jalkapallomies, sanavalmis, töissä jo dinosaurusten ajoista.” Harri Maranko ”Hauska rumpali, Afrikka-mies.” Jari Savolainen ”Puurtaja, ei luovuta helpolla.” Esa Kotasaari ”Mukava mies, haminalainen, erikoinen.” Tiia Partanen ”Tarkka kuin atomikello. Värispesialisti, kovin sävyttäjä.” Marko Rågback ”Maanviljelijä, metsästäjä. Tältä mieheltä voi aina kysyä.” ?Suomen Kerralla Kotkassa kahvitellaan keskellä tehdassalia. Vain ikkunalasi eristää koneiden äänet. Suomen Kerta Oy ? Suomalainen perheyritys valmistaa, myy ja markkinoi kertakäyttöja kattaustuotteita kotitalouksille ja yritysasiakkaille. ? Tuotantolaitokset sijaitsevat Kotkassa, Imatralla ja Riihimäellä. Kotkan tehtaalla valmistetaan moniväripainettuja kattaustuotteita, lähinnä erilaisia lautasliinoja. Kahvinjuojat nokatusten: TAUKOTILA Teksti Sari Kangas T arja Lassilan syntymäpäivä vierähtää kuin mikä tahansa muukin päivä. Aikuisiällä ei tule juhlittua. – Äiti tosin haluaa aina muistaa ja tulla käymään, Lassila sanoo. Pari vuotta sitten tilanne oli toinen. Viisikymmentävuotispäiviä vietettiin urakalla. Osaa sukulaisista ja ystävistä kestittiin jo etukäteen miehen sukulaisten mökillä ja osaa varsinaisena juhlapäivänä kotona. Molemmissa Lassila halusi välttää virallisuuksia ja korostaa rentoutta. Työpaikallakaan merkkipaalua ei ohitettu matalalla profiililla. Muistamisia tuli työkavereilta ja työnantajalta. Myöhemmin Lassila toteutti pitkään hautuneen suunnitelman neljän ystävänsä kanssa. – Kaavailimme Italian matkaa ainakin kymmenen vuotta. Kun muillekin sattui merkkipäiviä samoille ajoille, pistimme viimein töpinäksi, Lassila kertoo. Porukka koostui yhtä lukuun ottamatta lapsuuden kavereista, jotka Lassila on tuntenut alle 10-vuotiaasta. Kaikki asuvat yhä Oulussa ja pitävät yhteyttä tiiviisti.? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Äiti muistaa SYNTTÄRISANKARI Tarja Lassila Syntynyt: 25.9.1963 Asuinpaikka: Oulu Perhe: Avomies Työ: Prosessinhoitaja, Stora Enson Oulun tehdas Terveiset: Omalle PK6:n nelosvuorolle! Tarja Lassila ei juuri juhli synttäreitään. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Minkä maan kaupunki on Kioto? 2. Mikä oli laulaja Kari Tapion alkuperäinen ammatti? 3. Montako mitalia Suomi sai Pekingin yleisurheilun MM-kisoista? 4. Mikä on harvesteri? 5. Mistä kaupungista tulee jääkiekkojoukkue KooKoo? 6. Missä kaupungissa voit tutustua Uspenskin katedraaliin? 7. Minkä maan ajoneuvon kansallistunnus on CH? 8. Montako havupuulajia Suomessa kasvaa? 9. Montaako numeroa veikataan Eurojackpot-veikkauksessa? 10. Kuka laulaa Kahvimaito -iskelmän? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_Tauko.indd 33 15.9.2015 17:54:56
?? | Paperiliitto ?/???? TAUKOTILA H eräsin tänään puoli kuudelta aamulla. Mietin työni vaihtamista. Edellisessä työssäni freelancertoimittajana sain nukkua niin pitkään kuin huvittaa. Tein niin joka päivä. Sen jälkeen istuin yksin kotona perse homeessa. Odotin, että talon myynnistä tienaamani rahat loppuisivat. Toiveeni toteutui. Tulostin pakon edessä nipun maanrakennus? rmojen yhteystietoja. Ensimmäisen ? rman työmaapäällikkö kertoi, että he ottavat duunareita vain vuokramies? rma Sihdin kautta, tuntipalkka about 11 euroa, mutta että toiminimellä voisin veloittaa saman kuin Sihti, eli 24–26 euroa. Kerroin tehneeni raksahommia teininä sekä joskus 15 vuotta sitten. Hyväntuulinen päällikkö neuvoi minua kohti tätä päivää: Hommaa valttikortti ja työturvallisuuskortti. Vaihda ? rman toimiala, selvitä veronumero, ota tapaturmaja vahinkovastuuvakuutus ja liity Tilaajavastuu-palveluun, osta kypärä, kuulosuojaimet, suojalasit, turvakengät ja huomioväriset työvaatteet. Soittele sitten, niin katsotaan työmaa. Kysyin olisiko ketään, jolta voisin kysyä käytännön faktoja. Sain numeron. Sieltä vastasi toiminimellä lapiomiehen hommia tekevä mies, joka neuvoi tarkemmin, millaiset releet pitää olla. S ain toiminimeni raksakuntoon viikossa. Soittelin. Töitä oli tarjolla toisella työmaalla. Tällä kertaa puhelimeen vastasi Mr. Niukkasana. 20 sekunnin puhelu meni näin: Minä: ”Sulla olis kuulemma töitä?” Hän: ”Joo, tuu maanantaina Amuriin kello 7.” Minä: ”Okei, mutta entä taksa?” Hän: ”No, mitä?” Minä: ”...26 euroa?” Hän: ”Okei.” Minä: ”Mutta...pitäis kai vielä nähdä tänään, että sovittais töistä tarkemmin?” Hän: ”Johan me sovittiin!” Minä: ”Okei.” Menin työmaalle seitsemäksi ja löysin konekuskin. Siitä on nyt kolmisen kuukautta, ja kolmas työmaa on menossa. Joka päivälle on erilaista hommaa, tuntilistat kuitataan sekunnissa ja laskut pannaan maksuun ajallaan. Työkaverit ovat mukavia perusäijiä. Rahaa jää käteen pakollisten maksujen jälkeen kolme tonttua, ja minä pärjään perheeni kanssa sillä. Tämän tarinan opetus on se, että ei se välttämättä niin vaikeaa ole. P Tyhjäntoimitus loppui Kirjoittaja Ilkka Palmu on 43-vuotias tamperelainen yrittäjä, jolla on 3 lasta ja vilpitön mieli. Hän toivoo palautetta paperimiehiltä osoitteeseen ilikkapalmu@gmail.com Minä: ”Sulla olis kuulemma töitä?” Hän: ”Joo, tuu maanantaina Amuriin kello 7.” Ä R SY K E HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On harrastanut kuorolaulua 27 vuotta Kosken laulu -kuorossa. Miksi: Laulaminen on terapeuttista ja saa hyvälle tuulelle. Miten aloitti: Työkaveri pyysi mukaan kuoroon. Ovet aukenivat koelaulun jälkeen. Rautiaisella oli aiempaa kokemusta koulun kuorosta. Kuinka usein: Kolmituntiset harjoitukset ovat kerran viikossa. Lisäksi kuukausittain on viikonlopun kestävä laululeiri. Esiintymiset: Vuodessa ehditään harjoitella muutama produktio. Esitykset ovat näytelmällisiä tai vain kuorolauluun keskittyviä. Useita tuotoksia on rakennettu tietyn henkilön ympärille. Tällaisia ovat muun muassa Juice, Reino Helismaa ja Rauli Badding. Musiikkiin tutustuminen: Kuorossa Rautiaisen musiikillinen tietoisuus on kasvanut. Hän on löytänyt valtavan määrän musiikkia, jota ei muuten kuuntelisi, saatikka laulaisi Parasta: Kuorossa ottaa itselleen omaa aikaa. Samalla keskittyy intensiivisesti laulamiseen, mikä rentouttaa. Harrastaminen on kuitenkin myös tavoitteellista, ja laulamisessa pyrkii kehittymään. P Terapeuttista Sinikka Rautiainen Ikä: 55 Asuinpaikka: Äänekoski Perhe: mies, neljä lasta ja neljä lastenlasta Työ: Käytöntarkkailija , Metsä Board Äänekoski JÄSEN HARRASTAA Sinikka Rautiainen rentoutuu kuorossa. MISTÄS TIESIT? . Japanin . Kirjapainon latoja . Yhden . Metsätöissä käytetty monitoimikone . Kouvolasta . Helsingissä . Sveitsin . Neljä (mänty, kuusi, kataja ja euroopanmarjakuusi) . Viisi varsinaista ja kaksi tähtinumeroa . Arttu Viskari Kuvis Ä R SY K E 34-35_Tauko.indd 34 15.9.2015 18:41:29
Paperiliitto ?/???? | ?? TAUKOTILA Sudokun ratkaisut Nro 8 Aineisto. ................. 14.10. Ilmestyy .................30.10. Nro 9 Aineisto. .................. 11.11. Ilmestyy 27.11. Nro 10 Aineisto. ................... 2.12. Ilmestyy ................. 18.12. Paperiliittolehden aikataulu 2015 Taito hyppysissä Pauli Sorsakivi tekee työtään laatu edellä. Prosessihoitajan ammattitaito on monen vuoden työn tulos. Nro 7/2015 25.9.2015 57. vuosikerta ”Uskallus yrittää uusia asioita tuntui mahtavalta.” Tiia Hassi, s. 24 Mielenilmaisu 18.9. s. 4 | Billerud uhkaa sulkemisella s. 5 | Varkaus vaihtaa kartonkiin s. 6 | PAPERI Li it to 01_kansi.indd 1 16.9.2015 14:14:11 Tarjoukset voimassa 1.10.2015 31.10.2015 tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. fixus.fi Lisätiedot ja arvonnan säännöt: Fixus.fi Juhlavuoden aikana arvomme kpl Skoda Citigoja. 10 Osallistu arvontaan Fixus-myymälöissä! FIXUSNET.FI -verkkokauppa on nyt avattu! Akkuvaraaja 8 A Procharger Perinteinen akkuvaraaja metallirungolla, ylikuumenemissuojalla ja lataustilaa valvovalla ampeerimittarilla. 945-70108 32 90 49 00 Akkutesteri LCD Selkeällä näytöllä varustettu testilaite. Testaa akun kunnon sitä rasittamatta. Soveltuu kaikille lyijyhappoakuille. 290-A1-BA100 UUTUUS Akku 62 Ah Täysin huoltovapaa SMF-akku varmistaa maksimaalisen virransaannin joka tilanteessa. 936-F62 59 00 UUTUUS Fixus-lasinpesuneste Käyttövalmis sekoitus. 114-T3LFP 3 pussia yhteishintaan 10 00 7 90 31,60 /l Polttoaineiden lisäaineet Dieselin jähmettymisenestoaine 150 ml. 107-5130 4 90 32,67 /l Bensiinin kausisäilytysaine 250 ml. 107-2817 Akkunaparasvaspray 300 ml Ruiskutettava suoja-aine ajoneuvojen sähköosien kontaktipintojen, erityisesti akkunapojen suojaamiseen. Parantaa kontaktia, vähentää tehohävikkiä ja estää hapettumista. 107-3141 9 90 33,00 /l Tarjoukset voimassa 1.10.2015 31.10.2015 tai niin kauan kuin erää riittää. Tuotevalikoima saattaa vaihdella myymälöittäin. Osa tuotteista vain toimitusmyyntinä. fixus.fi Akkuvaraaja 8 A Procharger Akkuvaraaja 8 A Procharger Akkuvaraaja 8 A Procharger Akkuvaraaja 8 A Procharger Lisätiedot ja arvonnan säännöt: Fixus.fi Juhlavuoden aikana arvomme kpl Skoda Citigoja. 10 Osallistu arvontaan Fixus-myymälöissä! FIXUSNET.FI -verkkokauppa on nyt avattu! Akkuvaraaja 8 A Procharger Perinteinen akkuvaraaja metallirungolla, ylikuumenemissuojalla ja lataustilaa valvovalla ampeerimittarilla. 945-70108 3290 4900 Akkutesteri LCD Selkeällä näytöllä varustettu testilaite. Testaa akun kunnon sitä rasittamatta. Soveltuu kaikille lyijyhappoakuille. 290-A1-BA100 UUTUUS Akku 62 Ah Täysin huoltovapaa SMF-akku varmistaa maksimaalisen virransaannin joka tilanteessa. 936-F62 Akkuvaraaja 8 A Procharger 5900 UUTUUS Fixus-lasinpesuneste Käyttövalmis sekoitus. 114-T3LFP 3 pussia yhteishintaan 1000 790 31,60 /l Polttoaineiden lisäaineet Dieselin jähmettymisenestoaine 150 ml. 107-5130 490 32,67 /l Bensiinin kausisäilytysaine 250 ml. 107-2817 Akkunaparasvaspray 300 ml Ruiskutettava suoja-aine ajoneuvojen sähköosien kontaktipintojen, erityisesti akkunapojen suojaamiseen. Parantaa kontaktia, vähentää tehohävikkiä ja estää hapettumista. 107-3141 990 33,00 /l Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 4/15 NYT LEHTIPISTEISSÄ KOITEREEN kalapaikat kartalla H UV-lakattu viehe huomataan H Pielisen kalapaikat kartalla H Vesisusi kuvaa pinnan alla H Tosirautua uistellaan satumaisemissa H Vene ympäri merellä H Naisenergiaa lohensoudussa H Kiloisia ahvenia joukoittain H Tapio osaa ahvenenuistelun jne. Perhetapahtuma ensi kesänä Paperiliitto järjestää perhetapahtuman jäsenilleen 11.6.2016. Tykkimäen huvipuisto Kouvolassa on varattu paperiliittolaisten käyttöön koko päiväksi. Tiedotamme asiasta myöhemmin lisää. Seuraa Paperiliitto-lehteä, nettisivuja, liiton Facebook-sivuja ja oman ammattiosastosi tiedottamista. 34-35_Tauko.indd 35 16.9.2015 15:09:23
Holiday Club -lomaetu jäsenille Hae Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua ja nauti ensi talvena: Nyt haettavissa viikot 1–22/2016. Hakuaika on 22.10.2015 saakka. Lomaviikot arvotaan 26.10.2015. Valitse oma viikkosi HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8–17 475 €/vko vkot 2–7, 18, 20–22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20–22 350 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,5–52,5 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 3–6 300 €/vko vkot 8–10 400 €/vko HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 40 m 2 , 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5–7, 20, 22 300 €/vko HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8–10 475 €/vko vkot 2–7, 11–22 375 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPERE (joko viikonloppu pe–ma 3 vrk tai arkiloma ma–pe 4 vrk) Kimallus 76–80 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 2–7 350 €/pe–ma 300 €/ma–pe Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–16), yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x272_1-22_2016.indd 1 8.9.2015 16.06 01_kansi.indd 2 14.9.2015 9:59:41