• Vasara ja nauloja Mikä saa miehen tarttumaan talon­ rakennus projektiin? Markus Kokki suunnittelee sitä jo toistamiseen. Nro 7/2017 ? 22.9.2017 ? 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Jenkkifutiksen pelaaminen on heittämällä hauskinta mitä oon tehnyt housut jalassa.” s. 24 Tes-neuvottelut jatkuvat s. 4 | Paperiliittolaiset saatiin ajan tasalle s. 16 | Seinälle suomalaista tapettia Sanduddilta s. 20 1_kansi.indd 1 12.9.2017 17.29.48
• Holiday Club -lomaetu jäsenille Hae Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua ja nauti ensi talvena: Nyt haettavissa viikot 1–22/2018. Hakuaika kestää 22.10.2017 saakka. Lomaviikkojen saajat arvotaan hakijoiden kesken 24.10.2017. Valitse oma viikkosi HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8–17 475 €/vko vkot 2–7, 18, 20–22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20–22 350 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,5–52,5 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 3–6 300 €/vko vkot 8–10 400 €/vko HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 40 m 2 , 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5–7, 20, 22 300 €/vko HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8–10 475 €/vko vkot 2–7, 11–22 375 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPERE (joko viikonloppu pe–ma 3 vrk tai arkiloma ma–pe 4 vrk) Kimallus 76–80 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 2–7 350 €/pe–ma 300 €/ma–pe Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x272_1-22_2018.indd 1 28.8.2017 15.49 2-3_sisis.indd 2 12.9.2017 16.30.21
• 6 ?Jari Punakivi ihmettelee Inkeroisten uutta ytkuviota. 26 ?Niina Alajarva valitsee Paperiliiton tilaisuuksista ne, joissa on kiinnostava aihe ja sisältö. 20 ? Painaja Marko Virtanen pesee painokoneen valsseja Sanduddin tapettitehtaassa. 4–9 Kuorimo 4 Pääkirjoitus 4 Neuvottelut uudesta tessistä jatkuvat. 6 Inkeroisten kartonki­ tehtaalla aiotaan palkata ja irtisanoa yhtä aikaa. 8 Kikkailua korvaavalla työllä. 10–15 Reportaasi Talon rakentaminen voi olla miehen elämässä vedenjakaja. 16 Paperiliitto kiersi maa­ kunnissa ja sai jäsenet ajan tasalle. 20 Sandudd tekee tapettia Akaassa 13 paperiliittolaisen voimin. 24 Antti Kettunen kasvoi myös henkisesti jenkkifutista pelatessaan. 26–29 Hiomo 26 Mikä saa osallistumaan liiton tapahtumiin? 28 Holiday Clubilta hyvät jäsenedut. 30 Työttömien paperi­ liittolaisten määrä on vähentynyt. 31–34 Taukotila 31 Ristikko ja sudokut. 32 Lakisääteisellä Voikkaalla. 34 Ärskyke etsii kolumnissaan nuorempaa. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE SISÄLTÖ Paperiliitto 7/2017 | 3 Paperiliitto Julkaisija Paperiliitto r.y. ? Päätoimittaja Petri Vanhala ? Toimitussihteeri Eija Valkonen ? Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela ? Ulkoasu ja taitto Reima Kangas, Taitengrafia ky ? Lehden aineistot: tiedotus@paperiliitto.fi ? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki ? Puhelin 010 289 7700, Fax 09-701 2279 ? Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.fi ? Internet www.paperiliitto.fi ? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.fi ? Tilaushinta (10 numeroa) 20 euroa ? Osoitteenmuutokset jasenrekisteri@paperiliitto.fi ? ISSN 0356-0708 ? Paino Forssa Print ? Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enson Veitsiluodon tehdas. Juha Sinisalo Reima Kangas Mikko Nikkinen 10–15 Talonrakennus Oma koti omin käsin Mika Pihkoluoma raken­ si ensimmäisen talonsa vuonna 2000. Nyt valmis­ tumassa on toinen talo, avaimet käteen ­periaat­ teella. – En edes tiedä, jaksaisinko rakentaa, kuten edelliskerralla, hän pohtii. 24 ?Antti Kettunen lopetti amerikkalaisen jalkapallon pelaamisen, kun pystyy vielä kävelemään. 16 ?Paperiliitto kokeili uudenlaista tapaa kertoa tes-neuvotteluista jalkautumalla seitsemälle paperipaikkakunnalle. Lappeenrannan Ajan tasalla -tilaisuuteen osallistui 240 liiton jäsentä. Johannes Wiehn Ee va El or an ta -J ok el a Reima Kangas Holiday Club -lomaetu jäsenille Hae Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua ja nauti ensi talvena: Nyt haettavissa viikot 1–22/2018. Hakuaika kestää 22.10.2017 saakka. Lomaviikkojen saajat arvotaan hakijoiden kesken 24.10.2017. Valitse oma viikkosi HOLIDAY CLUB KATINKULTA Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8–17 475 €/vko vkot 2–7, 18, 20–22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20–22 350 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,5–52,5 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko Katinkullan kiinteistöt 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko HOLIDAY CLUB PUNKAHARJU Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 3–6 300 €/vko vkot 8–10 400 €/vko HOLIDAY CLUB SAARISELKÄ Tirrolampi 40 m 2 , 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5–7, 20, 22 300 €/vko HOLIDAY CLUB SAIMAA Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8–10 475 €/vko vkot 2–7, 11–22 375 €/vko HOLIDAY CLUB TAMPERE (joko viikonloppu pe–ma 3 vrk tai arkiloma ma–pe 4 vrk) Kimallus 76–80 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 2–7 350 €/pe–ma 300 €/ma–pe Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 030 687 0400 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Loma kuten haluat Paperiliittolehti 230x272_1-22_2018.indd 1 28.8.2017 15.49 2-3_sisis.indd 3 13.9.2017 14.01.33
• 4 | Paperiliitto 7/2017 Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Mikko Nikkinen N euvottelut Paperiliiton ja Metsäteollisuus ry:n välillä eivät edenneet syksyn viiden ensimmäisen neuvotteluviikon aikana. Kumpikin osapuoli on keskittynyt lähinnä perustelemaan esityksiään ja tavoitteitaan. Esitykset jaettiin toimistojen välillä elokuun toisella viikolla. Syyskuun puolivälin lähestyessä neuvottelijoilla oli käsissään edelleen samansisältöiset paperit. Neuvotteluja on käyty tihentyvästi toimistojen tes-neuvottelijoiden välillä ja muutaman kerran isojen tes-neuvottelukuntien kesken. Paperiliiton tes-neuvottelukuntaan kuuluu toimiston neuvottelijoiden lisäksi neljä pääluottamusmiestä. Liittokierros ei ole alkuvaiheessa poikennut aiemmista neuvottelurupeamista, sanovat pääluottamusmiehet Jouko Aitonurmi ja Jouko Suomalainen. Perusteellisuutta Paperiliiton tes-neuvottelukunnan jäsen ja UPM Rauman tehtaan pääluottamusmies Jouko Aitonurmi on ollut mukana tes-neuvotteluissa kolme edellistä kertaa, kun työehtosopimus on tehty keskitetyn ratkaisun pohjalta. Nyt on kyse liittokierroksesta, jolloin muutoksia voidaan tehdä myös teksteihin. Viiden viikon perusteluaika Neuvottelut paperiteollisuuden työehtosopimuksesta eivät edenneet alkuviikkoina. A mmattiyhdistysliike kilpailee ihmisten vapaa-ajasta entistä kovenevassa sarjassa. Ihmiset punnitsevat yhä painokkaammin sitä, mihin kannattaa lähteä ja mihin osallistua, ja mikä todella antaa vastinetta menetetylle vapaa-ajalle. Paperiliitto teki tänä syksynä jotain ehkä historiallista. Liitto kokeili aivan uutta tapaa lähestyä jäseniään. Meneillään olevien työehtosopimusneuvottelujen välipäivinä neuvottelijat jalkautuivat jäsenistön pariin. Viesti neuvottelupöydästä vietiin tuoreeltaan ja suoraan neuvottelijoilta seitsemälle paikkakunnalle ja reilulle tuhannelle paperiliittolaiselle. Tilaisuudet olivat myös vastavuoroisia. Tilaisuuksiin osallistuneiden paperiliittolaisten evästykset kantautuivat suoraan neuvottelijoille mietteinä, kysymyksinä ja ohjeina. Erityisen hienoksi tilaisuudet teki se, että tällä uudella mallilla liikkeelle saatiin häkellyttävä määrä ensi kertaa Paperiliiton tapahtumiin osallistuvia ihmisiä. Se todella lämmitti mieltä. Ja se oli juuri sitä, mitä näiltä tapahtumilta toivottiin. Pystyimme tarjoamaan jotain niin kiinnostavaa, että todella moni otti ensi askeleen ay-tapahtumiin. Tilaisuus tarjosi siis riittävästi vastinetta menetetylle vapaa-ajalle. Tästä on hyvä jatkaa. Tämä kiertue oli alku uudelle tavalle toimia. Ja se osoitti myös sen, että tämänlainen toiminta on mahdollista toteuttaa yhdessä liiton ammattiosastojen ja jäsenien kanssa. Ja vain yhdessä voimme pitää liiton ajan tasalla ja vahvana myös tästä eteenpäin. ? P Liitto ajan tasalla PÄÄKIRJOITUS VASTARANNAN SUPI Teräslauta, ei mikään perälauta. Liikkeelle saatiin häkellyttävä määrä ensi kertaa Paperiliiton tapahtumiin osallistuvia ihmisiä. KUORIMO 4-5_kuorimo.indd 4 13.9.2017 15.40.43
• KUORIMO Paperili itto 7/2017 | 5 – Erona on nyt se, että taustalla ei ole mitään valtakunnallista raamia ja ohjetta, vaan voidaan neuvotella pelkästään omasta työehtosopimuksesta, Aitonurmi sanoo. – Nyt tekstit ovat auki, edellisillä kierroksilla on keskitytty lähinnä neuvottelemaan raharatkaisusta, tiivistää Stora Enson Veitsiluodon tehtaan pääluottamusmies Jouko Suomalainen. Paperiliiton nykyinen työehtosopimus on voimassa 30.9. saakka eli se päättyy nykyisistä voimassaolevista työehtosopimuksista ensimmäisenä. Päänavaajan rooli ei Aitonurmen mielestä ole tuonut erityistä painetta pöytään. – Neuvottelut ovat melko samanlaiset kuin aiemminkin. Jonkun mielestä neuvottelut etenevät hitaasti ja asioita vatvotaan kauan. Mutta on ihan hyvä tehdä perusteelViiden viikon perusteluaika lista työtä, jos asiat tuntuvat keskeneräisiltä, Aitonurmi selittää. Tutut aiheet Paperiliiton tes-esitysten aiheet ovat nousseet esille liiton tilaisuuksissa jo pitkin matkaa ennen kuin ne ovat päätyneet liittokokouksessa hyväksytyiksi tes-esityksiksi. Neuvottelijat tuntevat niiden taustat hyvin. Äänenpainot ovat neuvotteluissa olleet maltillisia, vaikka samoja asioita joudutaan toistamaan, melkein jankkaamaan. – On vakuuteltava, miksi pitää jokin asia pitää ennallaan, miksi jotain pitää muuttaa ja mitä muutos oikeasti merkitsee työpaikalla. Työehtosopimusmääräykset koskevat kuitenkin kaikkia ja vaikuttavat työpaikan arkeen. Välillä on tarpeen viedä asian perustelu työpaikkatasolle, Aitonurmi perustelee. ”On ihan hyvä tehdä perusteellista työtä, jos asiat tuntuvat keskeneräisiltä.” Vaaka kallellaan Jouko Suomalaisen mielestä neuvottelut ovat alkuvaiheessa yhtä vaikeita: – Samoja asioita jauhetaan, molemmat osapuolet kertovat esityksistään. Tällä kertaa vaikeutta tuo Suomalaisen mielestä se, että työnantaja on lähtenyt tavoittelemaan kuuta taivalta. – Vaakakuppi on kovin kallellaan työnantajan suuntaan. Työnantajan tavoitteissa on raskaita ja periaatteellisia asioita, joita ei voi lähteä aukaisemaan. Ne eivät ole verrattavissa asioihin, mitä me erittäin maltillisesti halutaan parantaa, Suomalainen vertaa. Valoa neuvottelupöydän ylle ei Suomalaisen mielestä ole tuonut myöskään se, että Paperiliiton esityksissä on ehdotuksia, jotka eivät lisää työnantajan kustannuksia mutta jotka edistäisivät työntekijöiden jaksamista. ? P ?Paperiliiton tes-neuvottelukuntaan kuuluu neljä pääluottamusmiestä. Stora Enson Kaukopään tehtaan pääluottamusmies Arto Hulkko on mukana ensimmäistä kertaa neuvottelupöydässä. Hän keskusteli puheenjohtaja Petri Vanhalan kanssa ennen Lappeenrannan Ajan tasalla -tilaisuuden alkua. Tilaisuuksista lisää sivuilla 16-19. Fakta ?Paperiliiton tes-neuvottelukuntaan kuuluvat Petri Vanhala, Juhani Siira, Sami Laakso, Markku Häyrynen, Juha Koivisto ja Jouni Salminen toimistolta sekä työpaikkojen edustajina pääluottamusmiehet Jouko Aitonurmi, UPM:stä, Arto Hulkko ja Jouko Suomalainen Stora Ensosta sekä Jorma Paajanen Metsä Fibrestä. ?Metsäteollisuuden tes-neuvottelukuntaan on osallistunut edustajia Metsäteollisuus ry:n toimiston lisäksi näistä yrityksistä: Sappi Finland Operations, Metsä Fibre, UPMKymmene, Jujo Thermal, Kotkamills, Stora Enso, SCA Hygiene Products, Metsä Board ja DS Smith Packaging. 4-5_kuorimo.indd 5 13.9.2017 15.40.43
• KUORIMO 6 | Paperiliitto 7/2017 Stora Enson Inke­ roisten kartonki­ tehtaan arkituk­ sessa aiotaan sekä irtisanoa että palka­ ta työntekijöitä. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Johannes Wiehn I nkeroisten kartonkitehtaan noin 9 miljoonan investointi nostaa tehtaan arkituskapasiteettia. Projektissa aiotaan myös uudistaa arkituksen työtapoja. Tehtaalla alkoivat syyskuun alussa yt-neuvottelut, sillä työnantajan suunnitelman mukaan työtapoja uudistetaan irtisanomalla enintään 20 nykyisistä jälkikäsitteHiilinielun perustuttava tulevaan kasvuun Teksti Eeva Eloranta-Jokela P Paperiliitto ja Puuliitto pitävät europarlamentin syyskuussa tekemää LULUCF-päätöstä askeleena oikeaan suuntaan. Päätös ohjaa maanja metsien käyttöä kasvihuonepäästöjen pohjalta. – Kyseessä on iso voitto suomalaiselle metsäteollisuudelle. Yhteistyö työnantajan, työntekijöiden ja politiikkojen välillä tuottaa nyt tulosta, mikä on koko maan eikä vain metsäteollisuuden etu luonnehtii Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. Päätös edesauttaa ilmastopoliittisten tavoitteiden, työllisyyden ja metsäteollisuuden toimintaedellytysten yhteensovittamista, kun metsäteollisuuden hakkuille määritellään yhteinen linja. Seuraavassa vaiheessa on otettava huomioon metsien tuleva kasvu, ei aikaisempiin hakkuisiin perustuva laskentamalli, johon europarlamentin päätös nojaa. Liitot muistuttavat, että metsien hiilinielun määrittelyllä on yhteys metsäteollisuuden yritysten investointihalukkuuteen ja sen myötä tulevaan työllisyyskehitykseen.? P SAK tyytyväinen veronkevennyksiin Valtiontalous: SAK pitää valtion budjettiriihessä päättämää noin 300 miljoonan euron veronkevennystä mittaluokaltaan oikeana. SAK:lle olisi riittänyt noin 200 miljoonaa euroa kompensoimaan palkansaajamaksujen nousua. Budjettiriihessä sovittiin tuhannesta uudesta koulutuspaikasta toiselle asteelle ja muuntokoulutuksen lisäämisestä. SAK pitää mittaluokkaa riittämättömänä. Suomessa on 600 000 aikuista ilman perusasteen jälkeistä koulutusta. SAK:n pitkäaikainen tavoite työttömien omaehtoisen opiskelun helpottamisesta toteutuu, kun työttömille tulee oikeus opiskella kuusi kuukautta ilman tarveharkintaa. Huono uutinen työttömille on se, että aktiivimallin nimellä kulkeva työttömyysturvan heikennys etenee. Hallitus sopi budjettiriihessä perhevapaauudistuksen valmistelun aloittamisesta. Vastuullinen kesätyönantaja Palkinto: Paperiliittolainen työpaikka Kraton Chemical Oulusta oli jälleen voitokas Vastuullisin kesäduuni -kilpailussa. Yrityksen aiempi nimi oli Arizona Chemical. Se voitti pienten ja keskisuurten yritysten sarjan. Suurista yrityksistä 8:nneksi sijoittui Kotkamills. Sarjan voitti asuntosijoitusyhtiö Kojamo. Työnantajia arvioitiin muun muassa työnhakuprosessin, perehdytyksen, työtehtävien mielekkyyden ja tasapuolisuuden perusteella. Kilpailussa oli mukana 128 työnantajaa ja vastauksia saatiin 6000 kesätyöntekijältä. Kesätöissä tarjottiin nollaa Kesätyöt: Joka viides palkansaajakeskusjärjestöjen Kesäduunari-infoon yhteydessä ollut kesätyöntekijä on työskennellyt nollatuntisopimuksella. Määrä kasvoi huomattavasti viime kesästä, jolloin harvempi kuin joka kymmenes palveluun soittaneista oli allekirjoittanut nollatuntisopimuksen. Kesäduunari-infoon tulleista yhteydenotoista joka toinen käsitteli palkkaa. Varsinkin lisien maksu askarrutti kesätyöntekijöitä. SILPPUA Kyseessä on iso voitto suomalaiselle metsäteollisuudelle. Inkeroisten yt hämmentää – Ensimmäisessä vaiheessa pyrimme siihen, että työnantaja luopuisi esittämästään suunnitelmasta, sanoo pääluottamusmies Jari Punakivi. lyn työntekijöistä ja palkkaamalla 20 uutta kunnossapidon ammattiosaajaa. Pääluottamusmies Jari Punakivi pitää suunnitelmaa outona. Hänen käsittääkseen irtisanominen tuotannollisella ja taloudellisella perusteella edellyttäisi, että työ tehtaalla vähenee. – Tässä tapauksessa työnantaja on kuitenkin ilmoittanut, että se palkkaa yhtä pal6-7_kuorimo.indd 6 13.9.2017 15.38.30
• KUORIMO Paperiliitto 7/2017 | 7 Uusia käsiä K eski-ikäinen ihminen muuttuu vähitellen. Kyynistyminen valtaa alaa, kun huomaa, että mikään ei muutu. Ja sitten muuttuukin. Kävin seuraamassa muutamaa Ajan tasalla -tilaisuutta, jossa liiton johto kävi läpi neuvottelutilannetta ja sai palautetta kentältä neuvotteluihin ja liiton tavoitteisiin. Puheenjohtajan kysymykseen siitä, kuinka moni oli Paperiliiton tilaisuudessa ensimmäistä kertaa, nouMiten tämä vire säilytetään? SUORAA PUHETTA ta, sillai hyvällä tavalla. Miten tämä vire säilytetään? Nyt saatiin osallistujille osoitettua, että toimintaa on päivitetty tälle vuosituhannelle. Paskamaisuudestaan huolimatta elämä ja työmarkkinatoiminta on parhaimmillaan silkkaa stand up -komiikkaa. Onnistumista ja epäonnistumista seuraa katsomosta sama nauru ja kananmunat lentävät, jos tulos ei miellytä. Mutta koomikolle uudet heittävät kädet ovat parasta palautetta. ? P Juha Koivisto vastaava lakimies Kivestä paperia Ranskassa Teksti Virpi Latva P ohjois-Ranskan paperiteollisuus on viime vuosina saanut monia kolhuja Stora Enson, Arjowiggingsin ja usean muun ulkomaisen yrityksen sulkiessa tuotantolaitoksensa. Uunituoreen start-up yrityksen Armen Paperin toimitusjohtaja Pascal Parmentier haluaa paperin valmistuksen jatkuvan. Ajatus Pohjois-Ranskassa sijaitsevan Bretagnen lukuisten kivilouhosten jätekiven käyttämisestä paperin raaka-aineena syntyi matkalla Taiwanissa. Toisin kuin Euroopassa, siellä nimittäin kalkkikivi on jo vakiintunut paperiteollisuuden raaka-aineeksi. Vettä hylkivää painopaperia – Kivipaperin valmistusprosessi on hyvin ympäristöystävällinen. Sellupohjaisen paperitonnin valmistukseen tarvitaan kaksikymmentä puuta ja 60 000 litraa vettä. Sama tonni kivipaperia syntyy puita kaatamatta sekä ilman kuumentamista ja kemiallisia aineita. Pascal Parmentier vertaa. Hän muistuttaa että kun perinteisen paperin voi kierrättää enintään kolmesti, on kivipaperi ikuista. Kivipaperin valmistukseen tarvitaan 80 prosenttia kiveä ja 20 prosenttia myrkytöntä polyeteeniä. Tuotantokustannukset ovat vain kolmanneksen periteisen sellupaperin valmistuskustannuksista. Aikaisemmin rakennusteollisuuden raaka-aineeksi kelpaamaton kiviaines joutui kivilouhoksista kaatopaikalle. Siitä valmistetaan nyt erityisen kestävää ja vettä hylkivää painopaperia, joka sopii esimerkiksi elintarvikepakkausten ja viinipullojen etiketteihin. Myös Pariisin kaupunginjohtaja innostui painattamaan käyntikorttinsa Bretagnen kivipaperille. Kivipaperin valmistus työllistää toistaiseksi vain kourallisen ammattilaisia ja Ranskan teollisuusalan ammattiliitossa (CGT Industrie) asiaan suhtaudutaan varauksella. Pascal Parmentier kuitenkin uskoo kestävän kehityksen houkuttelevan investoijia.? P Ranskalainen yritys on alkanut valmistaa paperia kivilouhosten jätekivestä. Toistaiseksi tuotanto työllistää vain kourallisen ammattilaisia. jon uusia työntekijöitä kuin vanhoja irtisanotaan. Ensimmäisessä vaiheessa pyrimme tietysti yt-neuvotteluissa siihen, että työnantaja luopuisi esittämästään suunnitelmasta, Punakivi sanoo. Irtisanomisista tulisi kovia Työnantaja aikoo työtapoja uudistamalla siirtää kunnossapitotehtäviä prosessihenkisi käsiä jopa neljännes salista. Ja kun salit olivat täynnä kuin Susijengin matseissa, otti keski-ikäistäkin rinnaslöiden hoidettaviksi. Tätä mallia Inkeroisissa, kuten muillakin Stora Enson tehtailla, on toteutettu aiemminkin. Prosessihenkilöille siirtyy päivittäisiä kunnossapitotehtäviä, ennakkohuoltoa ja seisokkitöitä. Työntekijöiden osaamista ja siirtymistä uusiin tehtäviin on vahvistettu kouluttamalla ja perustutkintoja suorittamalla. Tähän asti Stora Enson käyttäjäkunnossapitomalliin siirtyminen on Inkeroisten kartonkitehtaalla voitu toteuttaa vapaaehtoispohjalta eli niin sanotusti pehmein keinoin. – Jos luku on 20, vähennyksiä ei pystytä toteuttamaan ilman kovia irtisanomisia. Koko linjalla ei ole tuota määrää työttömyysputki-ikäisiä, Punakivi sanoo. Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaan noin 200 henkilöstä 55 työskentelee arkittamossa. Arkittamo laajenee Inkeroisten kartonkitehtaan investoinnin tavoitteena on nostaa tehtaan vuosittaista arkituskapasiteettia 140 000 tonnista 175 000 tonniin. Projektissa laajennetaan nykyistä arkittamoa, rakennetaan uusi arkkileikkuri sekä automatisoidaan rullaja hylsynkäsittelyä. Investoinnin on määrä valmistua vuoden 2018 kesällä. Yt-neuvottelujen ollessa alkumetreillä kuvaa pääluottamusmies tunnelmia tehtaalla sekaviksi. – Asiat vielä vellovat. Toivotaan, että vähennettävien määrä yt:n kuluessa vähenee, Punakivi sanoo.? P . ”Pyrimme tietysti siihen, että työnantaja luopuisi esittämästään suunnitelmasta.” 6-7_kuorimo.indd 7 13.9.2017 15.38.31
• KUORIMO 8 | Paperiliitto 7/2017 tosopimus ei edes tunne. Tällöin käytännöt voivat olla ihan villejä. – Alun perin korvaavan työn ajatuksena oli, että sitä käytettäisiin esimerkiksi pitkien sairauslomien jälkeen, kun työntekijä ei ole vielä täysin työkykyinen. Näin voi olla esimerkiksi olkapääleikkauksen jälkeen – tai sitten leikkausta odotellessa, muistuttaa Paperiliiton työsuojelusihteeri Hannu Ulenius. Kikkailun tavoite on selvä. – Näillä menettelyillä työnantaja pyrkii siivoamaan tapaturmatilastoja, sanoo Ulenius. Paperiala ei ole suinkaan ainut ala, jossa korvaavan työn kanssa kikkaillaan. – Onneksi meillä homma toimii pääsäänMielekästä hommaa? Korvaavan työn käytännöt ovat paikoitellen karanneet kauas alkuperäisestä ajatuksesta. Teksti Tiina Suomalainen J oillakin työpaikoilla korvaavaa työtä on alettu käyttää työtapaturmista aiheutuneissa lyhyissä, alle viikon mittaisissa, sairauslomissa. Myös korvaavan työn vapaaehtoisuus tuppaa unohtumaan joiltakin esimiehiltä. Lisäksi kentältä kerrotaan, että käytössä on useita eri termejä, kuten kevennetty, sovellettu tai mukautettu työ, joita työehKorvaavasta työstä on tessissä selkeät määräykset. Silti korvaavaa työtä tehdään kirjavin käytännöin. töisesti hyvin. Yleensä tämä liittyy esimiehiin ja työpaikan kulttuuriin laajemminkin. Jos yhteistyö pelaa, pelaavat myös korvaavan työn käytännöt, Ulenius tähdentää. Vilunkia ja painostusta Paperiliiton vuosittaisen työsuojelukyselyn mukaan työehtosopimuksen mukaista korvaavaa työtä on vuonna 2016 käytetty 61 prosentilla työpaikoista. Kyselyyn tuli vastauksia 64:stä eri yrityksestä. 15 vastaajaa totesi, että korvaavan työhön ei ole liittynyt ongelmia. Monet raportoivat kuitenkin erilaisista vilungeista: ”Painostusta, käytetty tilastojen 'siistimiseen'.” 8-9_kuorimo.indd 8 12.9.2017 17.18.12
• KUORIMO Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Han na Sak ara K un on alkuun päästy niin antaa mennä vaan. Edellisessä lehdessä käytiin jo läpi Thomas Pikettyn ajatuksia pääomasta 2000-luvulla. Monestakin syystä kirja ansaitsee vielä hieman huomiota. Pikettyn mukaan 1800-luvulla elettiin ”omistajien yhteiskunnassa”, jossa rikkain väestönosa eli joutilasta elämää pitkälti perityn varallisuutensa ansiosta. Tämä vähemmistö oli valikoitunut osaansa ikään kuin näkymättömän käden ohjaamana ilman, että kukaan olisi ajatellut heitä muuta kansaa hyveellisemmäksi tai edes ansioituneemmaksi. Kaikille yhteiskunnassa oli selvää, että yleellisen elämän vaatima vauraus oli saavutettavissa vain varallisuudella, yleensä perityllä. Pikettyn mukaan nykypäivän yhteiskunnissa, jossa palkkaeroja perustellaan ihmisten välisten erilaisilla kyvyillä ja osaamisella, häviäjien osa on paljon kovempi. Jos kerran ihmisten yhteiskunnallinen asema ja menestys palkkamarkkinoilla perustuu kunkin omiin meriitteihin ja näistä kumpuaviin oikeudenmukaisiin eroihin, ovat häviäjät syyllisiä omaan heikkoon tilanteeseensa. Näin johtajien miljoonapalkat saavat oikeutuksensa näiden henkilöiden superosaamisensa kautta yhtiölle tuottamasta lisäarvosta (todellisesta tai kuvitteellisesta), mutta irtisanottavalle työntekijöille maksettavaa muutosturvaa taas voitaisiin pitää turhana ikääntyvän tai sairastuneen henkilön hyysäämisenä. Näitä asioita ja eri aikakausien ajatteluumme tuomia eroja pohtiessamme on hyvä muistaa Pikettyn nyrkkisääntö varallisuuden jakautumisesta. Hänen mukaansa varakkain kymmenesosa väestöstä omistaa 60–90 prosenttia kaikesta varallisuudesta, heidän ala-puolellaan oleva 40 prosenttia väestöstä noin 5–35 prosenttia. Väestön vähiten omistavan puolikkaan omaisuus taas on mitätön, tavallisesti korkeintaan viisi prosenttia kokonaisvarallisuudesta. Pelottavinta on, että edellä kerrottu pätee kaikkina aikoina, kaikissa tunnetuissa yhteiskunnissa. Kaikkina aikoina ja kaikissa tunnetuissa yhteiskunnissa.? P Paperiliitto 7/2017 | 9 ”Kaikki työssä sattuneet poissaolot on TA pyrkinyt saamaan korvaavaan työhön.” ”Meillä HR on ohjeistanut työterveyslääkärit määräämään sopeutettua työtä, josta työntekijä ei voi kieltäytyä.” ”Korvaavaa työtä on käytetty vuoden aikana vain muutamassa tapauksessa. Kaikenlaista mitä sattuu työtä on sen sijaan käytetty huomattavasti useammin. Nämä tapaukset eivät näy tilastoissa.” ”Korvaavan työn yhteistyöpalavereja ei ole pidetty oikeastaan lainkaan.” Huolestuttava ilmiö on sekin, että työterveyspalveluja tarjoavat yritykset saattavat markkinoida itseään sillä, että heillä on korvaavan työn tai sitä vastaavan käytäntö. Se on yrityksille kilpailutekijä. Kun tehtaat ulkoistavat työterveyshuoltoaan, päätäntävalta valuu helposti lääkäriltä työpaikkatasolle. Työntekijän toipuminen tärkeintä Stora Enson Imatran tehtailla on toimittu pääsääntöisesti tessin kirjaimen mukaan. Korvaavasta työstä neuvotellessa yhteistyöpalavereihin osallistuu luottamusmies tai työsuojeluvaltuutettu. – Meillä ei ole ollut ongelmia korvaavan työn käytössä. Joitain pieniä väärinkäsityksiä kyllä, mutta ne on korjattu kuntoon, kertoo työsuojeluvaltuutettu Seppo Jäntti. UPM:n Rauman tehtaalla käytiin perusteellisia keskusteluja työnantajan kanssa, jotta ylilyönneiltä ja väärinkäytöksiltä vältyttäisiin. – Käytimme paljon aikaa pelisääntöjen laatimiseen ja siihen, että ymmärtäisimme työnantajan kanssa toisiamme, ja että työnantaja ymmärtäisi korvaavan työn syvimmän tarkoituksen. Keskustelut olivat tarpeellisia, työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala kommentoi. – Työnantajapuoli ei esimerkiksi tahdo aina ymmärtää, että työntekijä kokee painetta suostua korvaavaan työhön, vaikka se on vapaaehtoista. Viitala muistuttaa olennaisimmasta. – Se on se, että työntekijä toipuu ja kuntoutuu takaisin työelämään. Tilastoja ja muuta tärkeämpää on juuri tämä. ? P Lähteenä käytetty myös Kansan Uutisten artikkeleita Kokemukset korvaavasta työstä osoittavat: kaupallisuus kasvattaa epäluottamusta työterveyshuoltoon ja Työkyvyn määritteleekin työnantaja. Mielekästä hommaa? Johtaja on palkkansa ansainnut PITUUSLEIKKURI Häviäjät syyllisiä omaan heikkoon tilanteeseensa. Tällä palstalla Väistyhän vähän -mies tökkii ilmiöitä ja raatelee epäkohtia. Korvaavasta työstä on tessissä selkeät määräykset. Silti korvaavaa työtä tehdään kirjavin käytännöin. Korvaava työ ? Tuli paperiteollisuuden työehtosopimukseen 2010. ? Ajatuksena on, että jos työntekijä on pitempiaikaisesti menettänyt osan työkyvystään, hän voi tehdä jotain muuta hyödyllistä ja kehittävää työtä. ? Menettelytavat laaditaan ennen niiden käyttöönottoa pääluottamusmiehen kanssa. ? Lääketieteellisen perustelun tekee työterveyslääkäri. ? Korvaava työ on työntekijän päätökseen perustuva väliaikaisratkaisu, jonka työntekijä voi tarvittaessa keskeyttää. ? Työsuojelutoimikunta ja pääluottamusmies seuraavat korvaavan työn toteutumista ja vaikutusta työkykyyn. ”Näillä menettelyillä työnantaja pyrkii siivoamaan tapaturmatilastoja.” M ik ko N ik ki ne n 8-9_kuorimo.indd 9 12.9.2017 17.18.12
• 10 | Paperiliitto 7/2017 TALONRAKENNUS Näillä mättäillä on Markus Kokin unelma­ tontti järven rannalla. 10-15_pääjuttu.indd 10 13.9.2017 12.27.40
• Paperiliitto 7/2017 | 11 TALONRAKENNUS Pesänrakentajat Kuukausikaupalla kahta työtä ja velat niskassa. Kolme paperimiestä kertoo, miten unelma omasta talosta toteutuu. Teksti Mari Schildt Kuvat MIkko Vähäniitty, Juha Sinisalo, Jukka Koskinen 10-15_pääjuttu.indd 11 13.9.2017 12.27.41
• Ei kahta ilman kolmatta H aminalainen Kim Sohlman osaa nimetä hetken, jolloin unelma oman talon rakentamisesta muuttui toteutettavaksi tavoitteeksi. – Se lähti siitä, kun sain vakituisen työpaikan tehtaalta, sanoo hiertämön hoitajana Kotkamillsillä työskentelevä Sohlman. Ensimmäinen itse tehty talo valmistui vuonna 2007. Toisen hän rakensi vuonna 2011, ja nyt on suunnitteilla vielä kolmas. – Eihän sitä tiedä mihin sitä ryhtyy, kun ensimmäistä tekee, se on selvä. Se on tavallaan hyppäämistä tuntemattomaan. Vuosituhannen alkuvuosina Haminan kaupungilla oli halpoja tontteja tarjolla. Sohlman teki perustukset, ja elementtirunko tuli päälle. Loput hän rakensi itse 13 kuukaudessa. –Kyllä se tietysti töissä väsytti, mutta se on vain tehtävä, kun on aloittanut, Sohlman sanoo. Perhe ehti lopulta asua ensimmäisessä talossaan vain kaksi ja puoli vuotta. – Ei se siitä ollut kiinni, että olisi halunnut muualle. Siitä se johtui, että kun tekee toisen, voi saman tien puolittaa lainamäärän. Syy oli siis puhtaasti raha. Siitä saa niin paljon enemmän, kun myy itse tehdyn pois. Eikä ollut haikeaa muuttaa. Minulle se oli vain talo, siinä vaiheessa. Seuraava talo syntyi pitkästä tavarasta itse tehden alusta loppuun. – No olihan se kyllä hurja homma. Kun kattopinta-alaa on noin 350 neliötä, niin sitä kun sateessa teki, niin kyllähän se tuntui joskus aika toivottomalta. Eihän sitä voi sään mukaan tehdä, pakko oli tulla. Jossain vaiheessa tuli epätoivon hetki, että pitikö tähän alkaa, mutta kyllä se aika äkkiä meni ohi. Ei tässäkään lopulta mennyt kuin 14 kuukautta. Kun on fyysisesti kunnossa, niin pystyy ja jaksaa. Pääkin kestää paremmin, hän miettii. Ja kun on valmista, sitä tunnetta on rakentajan vaikea kuvailla. – Ensimmäisen kerran kun istuin saunan jälkeen terassilla… Oli se hienoa. Ei siitä saisi samaa tunnetta, jos joku muu tekisi, ja menisit valmiiseen. Puolen vuoden päästä oli jo epäuskoinen olo. Olenko minä tosiaan tehnyt tämän? Ponnistelut unohtuvat, hän hymyilee. Budjetti tehdään pitämään Sohlman kertoo, että hänen tapansa tehdä on ottaa asioista tarkasti selvää ja pysyä budjetissa. – Olen tehnyt molempien talojen budjetit excelillä. Molemmat ovat menneet viidentuhannen euron sisään, eli budjetit pitivät täysin. Olen oikeasti tarkka. Rakentamisen ansa on siinä, että ostetaankin parikymppiä kalliimmat laatat tai parketit. Siinä unohtuu, että rahat loppuvat jossain vaiheessa. Jos lisää jonnekin, toisaalta on pakko ottaa pois, hän sanoo. Sohlman ei sanoisi kenellekään, että ei kannata ryhtyä itse rakentamaan. – Vaikka ammattilaiset aina sanovat, että tulee halvemmaksi, että on itse töissä ja ammattilaiset tekevät, niin sehän on huuhaata. Jos firma ottaa 50–60 euroa tunnilta, ja itse saat parikymppiä tunnilta, niin kumpikohan on kannattavampaa? Ainakin jotain kannattaa tehdä, sellaista mitä pystyy ja osaa. Tekee sitten ne, hän sanoo. Opiskelusta iso hyöty Rakennusurakoiden aikana hän opiskeli myös pari uutta ammattia, joista on hyötyä työmaalla. – Samalla kun rakensin ensimmäistä taloa, opiskelin sähköasentajan ammattitutkinnon, että sain itse tehdä sähköt. Toisella kerralla kävin maarakennuskoneenkuljettajan koulutuksen. Sain koulusta lainaksi koneet, joilla sain pohjat tehtyä. Konetyöt eivät maksaneet mitään. Siinä puhutaan kuitenkin kymmenistä tuhansista euroista, hän sanoo. Parhaillaan hän miettii kolmannen rakentamista, ja on jo katsellut tonttia läheltä ensimmäistä taloaan. Ajatukset askartelevat tulevissa vuosissa, kun lapset ovat lentäneet pesästä. – Seuraavasta tulee huomattavasti pienempi ja oikein helppo: helppo piha ja asunto, mitään ylimääräistä ei tarvitse tehdä, hän sanoo. TALONRAKENNUS 12 | Paperiliitto 7/2017 ”Kun oli nuori, ei sitä ajatellut. Sitä vaan tehdään ja homma etenee.” ?Mika Pihkoluoma on katsonut homman tällä kertaa niin, että oma työ­ määrä ei ryöstäydy käsistä. 10-15_pääjuttu.indd 12 13.9.2017 12.27.42
• Paperiliitto 7/2017 | 13 HISTORIA Uusi projekti on uinut esiin myös siksi, että nykyisellä tontilla ei oikein ole enää rakennettavaa, kun lämpimään piharakennukseenkin on valmistunut isännän oma biljardihuone. Hän käykin käy vapaa-ajallaan asentamassa ilmalämpöpumppuja oman yrityksen nimissä. – Minähän olen peruslaiska kuitenkin! Pystyn hyvin olemaan tekemättä mitään. En edes tiedä, miksi sitä alkaa rakentamaan. Kai siinä on joku. Järvimaisemaan M äntän Metsä Tissuella mekaanisen puolen vuorokorjausmiehenä työskentelevä Markus Kokki suunnittelee myös seuraavan talon rakentamista. Talo numero kaksi nousisi Petäjävedelle lähelle Jyväskylää. Ensimmäinen talo nousi kokeneen rakentajan, oman appiukon kanssa kotitalon naapuriin vuonna 2008. Taloon tehtiin perustukset, putkija viemärityöt sekä sisustukset pääosin itse. Muutakin Kokki ehti. – Juuri ennen kuin kaivinkone tuli tontille, mentiin tyttöystävän kanssa naimisiin, Kokki kertoo. Hän sanoo, että vaikka Jyväskylässä tuli asuttua nykyisen vaimon kanssa kolmessakin eri kerrostaloasunnossa, oli selvää, että kerrostaloasuminen ei ole häntä varten. – Minulla harrastukset liittyvät autojen rakenteluun ja korjaamiseen. Ei ole hirveästi kiinnostanut asua kaupungissa, kun ei ole omaa autotallia. Ei siellä pihalla voi oikeastaan tehdä mitään. Välillä oli tulla hulluksi, kun oli iltavuoroon menossa, ja ihmetteli, että mitä sitä oikein tässä tekisi. Oli jotenkin vaikeaa, hän kertoo. Vaikka omakotiasuminen oli itsestään selvä ratkaisu, iso lainamäärä hätkäytti silti. – Kyllä se parisataa tonnia lainaa tuntui äkkiseltään hirveältä. Kokki sanoo, että ensimmäinen rakennusurakka oli positiivinen kokemus. Sen jälkeenkin hän on tehnyt remonttihommia. – Rakentaminen on ihan mukavaa touhua. Varsinkin, kun ensimmäisen talon aikana oppi appiukolta niin paljon asioita. Kokki myöntää, että on nyt kolmisen vuotta etsinyt järvenrantatonttia Petäjävedeltä. – Olishan se hieno. Niitä vain ei hirveästi ole, ja kellä on, ei ole myymässä. Ja jos on myymässä, niin paikka ei ole hyvä ja maksaa aivan perkeleesti. Moni on kysynyt, miksen rakenna kesämökkiä. Tontista joutuu kuitenkin maksamaan saman verran, ja siinä olisi sitten huollettavana sekä talo että mökki. Molemmista saa maksaa verot. Mieluummin rakentaisin järven rantaan talon: siinä olisi molemmat samassa. Lomalle voi lähteä vaikka ulkomaille, hän sanoo. Vaimokin pääsee raksalle Nyt sopiva tontti on kiikarissa ja odottaa kaavamuutosta. Kokki miettii, että olisi mukavaa aloittaa rakentaminen jo nyt, mutta vaimon kanssa on sovittu, että odotetaan, kunnes nuorinkin lapsi on vähän isompi. Vanhin poika on 10–vuotias, keskimmäinen poika kolme ja nuorin tyttö kaksivuotias. – On sovittu, että jos rakentamishommaan ruvetaan, niin vaimo hoitaa kaikki mi?Olemme asuneet täs­ sä jo kuusi vuotta. Ei sitä enää muista, miten tuli kärsineeksi, Kim Sohl­ man hymyi­ lee ja Ricoa hymyilyttää myös. ??Mika Pihkoluo­ man talo on kohta jo muuttoval­ mis. ?Markus Kokki sanoo, että lapsi­ perhepyö­ ritykseen ei vielä mahdu rakentamis­ ta, mutta muutaman vuoden ku­ luttua kyllä. ?– Kun tuli Paperiliiton jäsenmaksukantaja, niin eihän meillä nuorilla kavereilla ollut rahaa koskaan. Ei oo papuja! Näin meidän jäsenyys raukesi vuoteen 1965 asti, jolloin jäsenmaksu ryhdyttiin perimään tilistä. Pentti Halla, Onni Vilmi ja Veikko juttelevat kartonkikoneen kuivassa päässä. 10-15_pääjuttu.indd 13 13.9.2017 12.27.42
• hin kykenee, maalaushommat ja semmoiset. Jaetaan siten työkuormaa, ja minä olen sitten lasten kanssa. On se parempi antaa toisenkin tehdä, Kokki sanoo. Moni kertoo, että parisuhde ajoi rakentamisen jälkeen päin omakotitalon seinää. – Olen itse vahvasti sitä mieltä, että jos rakentaminen johtaa eroon, takana saattaa olla muitakin ongelmia. Kumpikin tietää suunnilleen, mihin ollaan lähtemässä. Siinä joutuu vuoden, parin ajaksi aika tiukille, suhtautuu siihen miten tahansa. Jos parisuhde on huonolla tolalla ryhtyessä, niin turha on lähteä sitäkin repimään siihen päälle. Ei siinä hyvin käy, hän miettii. Uuteen taloon ei tule muuta mukaan entisestä, kuin yksitasoisuus ja maalämpö. Pakettitalo jää taakse, kun järven rannalle nousee jotain ihan erilaista. – Tila alkaa käydä ahtaaksi kolmen lapsen kanssa. Romua on joka nurkka täynnä. Neliöitä saisi olla lisää, mutta ei mitään ökyhommaa. Minä unelmoin isommasta autotallista. Saisi olla melkein se 80 neliötä autohommiin. Keskimmäinen jälkeläinen on koko ajan sanonut, että nakkikoppi pitää olla järven rannassa. Se tarkoittaa grillikotaa. Siitä se höpöttää koko ajan. Kyllä se on tulossa. Grillikota, sauna, talo ja autotalli. Siinäpä ne melkein ovat. Tällä kertaa helpommin Näinä päivinä on Mika Pihkoluomalla jännät paikat, kun uusi omakotitalo on valmistumassa Raumalle. UPM:n Rauman paperitehtaalla neloskoneen pituusleikkurilla työskentelevä paperinvalmistaja on asialla toista kertaa. Tällä kerralla hän teki aivan toisin. – Meillä on uusioperhe, ja tilat ovat kerrostalon tilapäisasunnossa käyneet ahtaiksi. Pyöriä on parvekkeet ja varastot täynnä. Kuljettelen pyöriä hississä ja portaita alas. Jos kuraisen lenkin jälkeen pitäisi pestä pyöriä, niin on vain kannettava ämpärillä vettä ulos, hän juttelee. Pihkoluoma pyöräilee noin 15 tuntia viikossa. Hänellä on eri ikäkausisarjoista useita SM–mitaleja sekä pyöräilyssä että triathlonissa. Avopuolisolla on samoin useita SMmitaleja pyöräilystä. – Me olemme pyöräilyja triathlonperhe. Se on meidän yhteinen juttumme, Pihkoluoma sanoo. Edellisellä kerralla hän rakensi yhdessä isänsä kanssa pakettitalon Rauman lähelle Lappi Tl:n puolelle vuonna 2000. Tällä kertaa hän tuli siihen tulokseen, että neljän lapsen urheileva uusioperhe ei hartiapankkiin enää taivu. Piti keksiä muu ratkaisu. – Myin itse tehdyn talon tammikuussa, ja nyt valmistuu avaimet käteen -talo. Tässä 14 | Paperiliitto 7/2017 HISTORIA ”Jos parisuhde on huonolla tolalla ryhtyessä, niin turha on lähteä sitäkin repimään.” ?Markus Kokki lupaa, että seuraavassa taloprojek­ tissa koti–ja rakennus­ työt jaetaan tasaisem­ min Anu– vaimon kanssa. Konsta 3 vuotta, Alex 10 vuotta ja Linda 2 vuotta odottavat jo raken­ nustöiden alkua. 10-15_pääjuttu.indd 14 13.9.2017 12.27.43
• hommassa meille on jäänyt lähinnä materiaalien valitseminen ja joitain yksityiskohtia. Kun talo on kohta valmis, autotallista teen puolet itse, hän sanoo. Työmäärä on tällä kierroksella katsottu selkeästi pienemmäksi. – En edes tiedä jaksaisinko rakentaa kuten edelliskerralla. Kyllä siinä aika saakelin pitkiä päiviä sai tehdä. Muistan kyllä, että aika väsynyt olin, kun samalla kävin vuorotöissä ja kolmevuotias esikoinen vaati osansa. Ohessa olisi pitänyt treenatakin. Talonrakennushomman jälkeen meni muutama kuukausi, että pääsi samaan kuntoon kuin ennen rakentamista. Oli se niin totaalista, hän miettii. Rakentaminen tuntui erilaiselta parikymmentä vuotta sitten. – Kun oli nuori, ei sitä ajatellut. Sitä vaan tehdään ja homma etenee. Kun ikää on tullut enemmän, sitä murehtii ja miettii asioita turhankin paljon. Toki ”avaimet käteen” -rakentaminen tulee kalliimmaksi, kuin itse tehden. – Kun kiertelimme valmiita taloja, niin tämä tulee meille kuitenkin edullisemmaksi. Alle 10 vuotta vanhemmat talot maksavat saman verran, kuin mitä uusi tulee maksamaan. Nyt meillä on kaupungin vuokratontti, jonka sijainti on katsottu lasten harrastusten mukaan: on jäähalli ja jalkapalloja salibändipaikat lähellä. Se vähentää kuljetusrumbaa, jota vuorotyö vielä mutkistaa, hän sanoo. Syksyllä Pihkoluoma urakoi tehtaalla rästejä pois, koska kilpaileminen vie monta viikonloppua kesästä. – Jos vielä rakentaisi, jotain pitäisi jättää pois. Jos pitäisi isomman tauon, kestäisi pitkään päästä samaan kuntoon, jossa on ollut, hän sanoo. Pihkoluoma käy melkein päivittäin talotyömaalla katsomassa, miten projekti etenee. Se on mukavaa varsinkin nyt, kun joka päivä alkaa tulla näkyvää esiin: on maalattu, tapiseerattu, tulee lattioita ja keittiöasennusta. – Sanoin joskus vanhasta talosta, että silloin kun sitä itse rakensi jopa 12–16 tuntia päivässä, se ei tuntunut enää uudelta. Tämä tuntuu enemmän uudelta, hän hymyilee. ? P Paperiliitto 7/2017 | 15 TALONRAKENNUS Rakentaja, älä jätä puolisoa yksin Talon rakentaminen perheelle kodiksi on rakkauden teko, mutta puoliso ei välttämättä ole lupautunut vuoden yksinäisyyteen. Mari Schildt K un mies rakentaa kotia perheelleen, se on häneltä paitsi rakkauden teko, myös velvollisuuden täyttämistä. – Siinä on kyse hyvin alkukantaisista voimista. Ihmisen alkuajoista lähtien mies on rakentanut kotipesän, jossa perhe voi turvallisesti elää. Se on rakkauden teko. Se tuntuu myös selkeältä vastaukselta velvollisuuden kutsuun, sanoo Väestöliiton parisuhdetiimin esimies, psykoterapeutti Heli Vaaranen. Talo voi olla miehen elämässä vedenjakaja. – Siitä lähtien hän ei ole enää poika vaan mies, joka rakentaa pesän perheelleen. Tästä kertoo myös se, että hyvin harva sinkku ottaa itselleen talon kokoista rakennusprojektia, Vaaranen sanoo. Liian suuria uhrauksia Onnellisella ilmiöllä on kuitenkin myös kääntöpuoli. Vaarasen mukaan sieltä löytyy ylivelkaantumista, eroja, laiminlyöntejä, parisuhteen unohtamista ja lasten jäämistä vain kotona olevan vanhemman hoitoon. – Meille Väestöliittoon tulleiden palautteiden mukaan rakentavien pariskuntien toinen osapuoli haluaa usein, että tulee nopeasti valmista, ja siksi painetaan hommia vuosi. Toinen on sitä mieltä, että en ole sitoutunut liittoon ollakseni yksin mistään hinnasta, Vaaranen sanoo. Hänen mukaansa toisen poissaolo saattaa tuottaa läheisyysvajeen. Kun mies kokee tekevänsä uhrauksen rakentaessaan perheelle kotia, yksinäisyys keskellä perhepyöritystä voi myös olla suunnaton uhraus. Älä hukkaa laskinta Vaara erilleen ajautumisesta on Vaarasen mukaan ylipäätään suurempi nykyisenkaltaisessa yhteiskunnassa. Rakentaminen on nyt yksi syy muiden joukossa, jotka ajavat puolisoita erillisiin elämänalueisiin. – Teimme sitten mitä tahansa, parisuhdeongelmat yleensä jäävät hoitamatta, Vaaranen napauttaa. Hänen kokemuksensa mukaan paras neuvo rakentamaan ryhtyville on käytännönläheinen: – Neuvoisin, että älkää ylivelkaantuko. Elämä komeassa talossa suurin veloin voi olla suunnattoman raskasta, hän sanoo. ? P Maksutonta apua rakentaville ja vähemmän rakentaville pariskunnille löytyy osoitteesta www.vaestoliitto.fi/parisuhde ??Pihatöis­ sä riittää askaretta Mika Pihko­ luomalle. ?Tämä on piharaken­ nuksen miesluola, just sellai­ nen. Nämä tällaiset tulevat jo hitaammin, kun ei ole pakkoa. Hiljakseen tekee, kun huvittaa, Kim Sohl­ man sanoo. 10-15_pääjuttu.indd 15 13.9.2017 12.27.44
• 16 | Paperiliitto 7/2017 Suoraan jäsenille AJAN TASALLA – Lappeenrannan tilaisuus keräsi ennätysyleisön, sali täyttyi 240 paperiliittolaisesta. 16-19_ajan tasalla.indd 16 13.9.2017 15.39.27
• Paperiliitto 7/2017 | 17 Suoraan jäsenille Paperiliitto kiersi seitsemällä paikkakunnalla ja tapasi reilut 1000 jäsentä. Uudenlainen tes-tiedotus täytti salit. AJAN TASALLA Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Mikko Nikkinen, Eija Valkonen, Eeva Eloranta-Jokela 16-19_ajan tasalla.indd 17 13.9.2017 15.39.28
• 18 | Paperiliitto 7/2017 AJAN TASALLA P aperiliitto teki syksyn alkajaisiksi jotain ainutlaatuista ja kävi kertomassa tuoretta tietoa työehtosopimusneuvotteluista yli tuhannelle jäsenelle. Suora ja avoin viestitys jäsenille toteutui seitsemällä paikkakunnalla kolmen viikon kuluessa. Ideana oli, että Paperiliiton tes-neuvottelijat kiertävät kertomassa neuvottelujen välillä ajankohtaisesti, mitkä asiat kumpikin osapuoli on tuonut tes-neuvottelupöytään. Tilaisuuksien sisältö ei kierroksen kuluessa juuri muuttunut, sillä neuvotteluissa ei varsinaisesti edetty. Puuttuvia palasia Liiton puheenjohtaja Petri Vanhala vertasi esityksessään tes-neuvottelujen käymistä palapelin rakentamiseen. Kokoaminen alkaa reunapaloista ja täydentyy pala palalta kohti valmista kuvaa. – Toistaiseksi yksikään pala ei vielä ole paikoillaan, Vanhala painotti. Paperiliitto ja Metsäteollisuus sopivat neuvottelujen alussa, että neuvotteluista ei kerrota julkisuuteen eli tiedotusvälineilvälineenä toimii syksyn aikana sähköinen uutiskirje, joka lähetetään jäsenten sähköpostiin. Jäsen voi lisätä sähköpostiosoitteen jäsentietoihinsa liiton eAsiointipalvelussa, jos sitä ei tiedoissa vielä ole. Yli tuhat osallistui Oulusta Jyväskylän, Tampereen, Rauman, Lappeenrannan ja Helsingin kautta Kuopioon edennyt kiertue tavoitti yli tuhat Paperiliiton jäsentä lähes jokaisesta 60 ammattiosastosta. Erityisen paljon järjestäjiä ilahdutti se, että mukana oli ensimmäistä kertaa liiton tilaisuuteen osallistuvia. Ammattiosastot olivat järjestäneet jäsenilleen yhteiskuljetuksia tilaisuuksiin. Väen innostamiseen ja tilaisuuksien markkinointiin oli nähty myös ammattiosastoissa paljon vaivaa. Yleisö sai tilaisuuden aikana sekä esittää neuvotteluja koskevia kysymyksiä että äänestää annetuista tes-aiheista. Kahdessa suurimmassa tapahtumassa Lappeenrannassa ja Oulussa yleisö teki kysymyksiä niin runsaasti, että tes-neuvottelijat ehtivät vastata vain murto-osaan. Kaikki kysymykset le. Jäseniä ei kuitenkaan ole tarkoitus jättää neuvottelujen kulun suhteen pimentoon, joten Paperiliitto kertoi ajankohtaiset asiat suoraan jäsenille Ajan tasalla -kiertueella kesken neuvottelujen. – Vastaavaa ei mikään muu ammattiliitto ole aiemmin tehnyt, Vanhala kertoi. Tes-tiedottamisessa ajankohtaisimpana ?Veljekset Kai ja Mikko Järvinen sekä Aki Ailio kahvittelivat ennen tilaisuuden alkua Raumalla. ?Juha Sorsa tuli Lappeenrantaan Kouvolasta. ?Simpeleläisten matkassa oli myös Timo Anttonen. ?Joonas Kuoppala Kemistä on reissutöissä Äänekoskella. Jyväskylän tilaisuus osui vapaahetkeen. ? Kuin elo kuviin. Minna Jansson ja Anne Jumppanen ovat töissä Kaukaan sellutehtaan labrassa. 16-19_ajan tasalla.indd 18 13.9.2017 15.39.29
• Metsäteollisuus on lisäksi esittänyt muutoksia työvoiman joustavaan käyttöön ja työvoimakustannuksiin. Paperiliiton tes-esityksiä esitteli ja taustoitti tilaisuudesta riippuen vastaava sopimussihteeri Markku Häyrynen tai liiton sihteeri Sami Laakso. Paperiliiton esitykset koskevat muun muassa työaikaa, muutosturvaa, irtisanomissuojaa ja palkkaa. Liittosihteeri Juhani Siira kertoi työehtosopimusneuvottelujen kulusta ja menettelyistä siinä tapauksessa, että ettei sopimukseen päästä määräajassa ja neuvottelut katkeavat. Samat asiat on kerrottu myös Paperiliitto-lehden edellisessä numerossa 6/2017. Paperiliitto 7/2017 | 19 ? Seppo Vinni (vasemmalla) ja Onni Hiltunen (oikealla) Juankoskelta vaihtoivat Kuopiossa kuulumiset Stora Enson pääluottamusmiesten Juhani Leskisen (toinen vasemmalta) ja Pentti Sunin kanssa. Leskisen työpaikka on Varkaudessa ja Sunin Uimaharjussa. ? Stora Enson Kaukopään tehtaan kartonkikoneella työskentelevät Oke Vihavainen ja Miikka Vihavainen lähtivät tes-asiaa kuulemaan, ”koska tilaisuutta mainostettiin niin paljon”. ?Krisse Salminen viihdytti yleisöä tekemällä stand upia omasta elämästään. ?Tuomo Hult, Jussi Sällinen, Pekka Laitinen, Kari Lehmonen, Mikko Matikainen ja Timo Sulin pääsivät ajan tasalle, kun tekivät Äänekoskelta reissun Helsinkiin. Asia ja viihde olisivat työvuoron vuoksi jääneet muuten väliin. jäivät talteen ja niitä voidaan hyödyntää tarvittaessa myöhemmin. Metsäteollisuus hakee itsenäisiä ratkaisuja Petri Vanhala esitteli neuvottelujen lähtökohdat ja perusteli, miksi nyt päädyttiin neuvottelemaan työehtosopimukset niin sanottuna liittokierroksena. – Metsäteollisuus ry halusi eroamalla Elinkeinoelämän Keskusliitosta EK:sta varmistaa, että se pääsee sopimuskierroksella tuomaan esiin omat tavoitteensa, Vanhala korosti. Omiin tavoitteisiinsa pääsyä Metsäteollisuus halusi varmistaa myös sillä, että se ei halunnut sitoutua niin sanotun Suomen mallin luomiseen työmarkkinoille. Työnantajan tavoitteista Vanhala kertoi avoimesti ja peilasi niitä muun muassa Paperiliiton liittokokouksen päätöksiin. – Ulkopuolisen työvoiman käytöstä sopimiseen liittokokous ei toukokuussa juuri liikkumavaraa antanut, muistutti Vanhala. AJAN TASALLA Oman elämänsä asiantuntijat Ajan tasalla -tilaisuuksien aluksi osallistujat tapasivat toisiaan ja vaihtoivat kuulumisia. Jos Paperiliiton tes-asiantuntijoiden esitykset vetivät ilmeet ajoittain vakaviksi, sai yleisö myös rentoutua, kun estradille nousi stand up -kaksikko Krisse Salminen ja Heli Sutela. He kertoivat asiantuntevasti siitä aiheesta, minkä tuntevat parhaiten: omasta elämästään. Tilaisuudet juonsi kuudella paikkakunnalla Sami Turunen. Oulussa tilaisuuden vetäjänä toimi Timo Pukkila. Osallistujilta kootun palautteen perusteella vastaavia tilaisuuksia aiotaan jatkaa. Kentän ajatusten suhteen ajan tasalle ovat päässeet myös neuvottelijat. – Kaikki tilaisuudet ovat olleet hyviä. Me neuvottelijat saimme voimia, toivottavasti jäsenetkin saivat tietoa, summasi Petri Vanhala kiertueen lopuksi. ? P Jalostuksen Ajan tasalla -tilaisuus järjestetään 18.11. . Lisätietoja: www.paperiliitto.fi ”Vastaavaa ei mikään muu ammattiliitto ole aiemmin tehnyt.” 16-19_ajan tasalla.indd 19 13.9.2017 15.39.30
• 20 | Paperiliitto 7/2017 TYÖPAIKKA Painaja Risto Huu­ hanmäki vie painetun ta­ pettipaperin odottamaan pätkimistä ja rullausta. 20-23_perehdytys.indd 20 12.9.2017 16.09.02
• Paperiliitto 7/2017 | 21 TYÖPAIKKA Akaan käsityöläiset Teksti Sami Turunen Kuvat Reima Kangas K Kun keskivertosuomalaista pyytää mainitsemaan yhden tapettimerkin, moni osaa sanoa Sandudd. Sen jälkeen tuleekin hiljaisempaa. Eikä ihme, sillä jos paria pikkuruista käsityöpajaa ei lasketa, Suomessa toimii tällä hetkellä yksi tapettitehdas – lähes käsityötä sekin tosin tekee. Eteläisen Pirkanmaan ytimessä, Akaan puutalojen katveesta erkautuvan tien päässä piilottelee tehdas, jonka juuret ovat kaukana täältä. Sanduddin nimi viittaa Helsingin Hietaniemeen, jossa tapetin valmistus alkoi jo vuonna 1885. Vuonna 1927 Akaaseen perustettiin tapettitehdas, ja erinäisten vaiheiden jälkeen 1987 Tapetti Oy ja Sandudd Oy fuusioituivat, ja valmistus keskitettiin tälle akaalaiselle tontille. Oppipojasta osaajaksi Tehtaan seiniltä törröttelee rivikaupalla kumipintaisia teloja, joissa on tuhansia painokuoseja. Telarivistöjen keskellä flexopainokone juoksuttaa uutta tapettia sadan metrin minuuttivauhtia. Konetta pyörittävät työparina painaja Risto Huuhanmäki ja värimies Jari Salonen. Kokemus on hommassa valttia. – Ei tätä opi kuin tekemällä. Vaikeinta on saada värit kohdalleen, ja mitä useampi väri tapetissa on, sitä useampaa telaa ja tarkkuutta se vaatii, Huuhanmäki sanoo. Huuhanmäki aloitti tehtaalla oppipoikana 45 vuotta sitten. Ammattitaitoa on kertynyt sen verran, että työ on varsin itsenäistä. – Kun vain saan työmääräykset, ei tässä paljon pomot häiritse, Huuhanmäki nauraa. Painajan paras kaveri on kokenut värimies. Jari Salonen on oppinut 17 vuodessa tuntemaan, miten värit käyttäytyvät. – Tämä on aika pitkälle käsityötä. Värien käyttäytymiseen vaikuttavat paperin laatu, telojen kuluneisuus, painamisen vauhti ja moni muu asia. Muuttujia konkretisoivat muistilaput sermissä: yhdessä paperilaadussa 250 rullaan tarvitaan 20 kiloa väriä, toisessa laadussa 300 rullan painamiseen piisaa 11 kiloa. – Homman oppii kokemuksen ja ennen kaikkea erehdysten kautta, Salonen kertoo. Asennetta ja ammattitaitoa Hyvää tapettia syntyykin vain ammattitaidon, kouliintumisen ja hyvien raaka-aineiden yhteispelinä, muistuttaa pääluottamusmies Voitto Virtanen. – Osaaminen pitää olla selkärangassa. Pyrimme myös siihen, että kaikki osaavat tehdä vähän kaikkea, niin sairauslomat tai pekkaspäivät eivät aiheuta ongelmia tuotannossa. Kokemuksen lisäksi Virtanen puhuu moneen otteeseen oikeasta asenteesta. Pitää haluta tehdä priimaa. Ihmiset katsovat tapetteja seinissään vuosikausia, joten jäljen pitää olla sen mukaista. Sanduddin koneista pyörähtää vuosittain 300 000 rullaa tapettia. Kotimaan markkinoille tuotteista jää 80 prosenttia. – Olen itse ollut talossa 20 vuotta, ja sinä aikana tuotanto on laskenut puoleen, sanoo toimitusjohtaja Arto Kinnunen. Kilpailu on kovaa, mutta periksi ei anneta. Myös työntekijöistä halutaan pitää huolta. – Uuden väen palkkkaamiseen on korkea kynnys, mutta korkea se on myös irtisanomisiin. Vaikeiden aikojen yli yritetään mennä kimpassa, Kinnunen sanoo. Virtanen on samaa mieltä. – Olemme vääntäneet kättä esimerkiksi kiky-asioissa, mutta hyvässä hengessä kaikesta on aina puhuttu, ilman salaisuuksia. Olemme kiitollisia, että huonompina aikoina ei olla heti yt-neuvottelemassa. Ja on tänne uusiakin ihmisiä palkattu lähteneiden tilalle. Sanduddilla on töissä 26 ihmistä, joista 13 tuotannon puolella työskenteleviä paperiliittolaisia. Suomalainen välttää sisustusriskejä Sandudd on osa pörssissä noteerattua Elecster-konsernia, joka valmistaa prosessointija pakkauslaitteita meijeriteollisuudelle. Arto Kinnunen on myös Elecsterin toimitusjohtaja. Sanduddin liikevaihto on 3,5 miljoonaa euroa, mutta viime vuodet ovat olleet lievästi tappiollisia. Takana on kuitenkin hyviä vuosia, ja Kinnusen mukaan yrityksen tase on yhä vahva. Uskoa tulevaan riittää. – Markkina-asemamme Suomessa on vahva ja kotimaisuus on valttia. Osana isompaa konsernia meillä on mahdollisuus myös satsata vientiin, Kinnunen sanoo. Tapettibisneksen kannattavuus riippuu etenkin asuntokaupan vilkkaudesta. – Uudisrakentaminen ei niinkään vaikuta, koska seinien maalaaminen on siellä isosSandudd on pieni, sitkeä ja perinteinen tapettitehdas Tampereen eteläpuolella. 20-23_perehdytys.indd 21 12.9.2017 16.09.03
• 22 | Paperiliitto 7/2017 TYÖPAIKKA sa osassa. Mutta omakotirakentamisessa ja kodin vaihdossa olemme vahvasti mukana, siellä tapetti on varteenotettava vaihtoehto. Suomalaiset ovat sisutustyylissään varsin konservatiivisia. Trendivärejä ja designkuoseja lanseerataan, ja Sanduddin mallistossa olevia Jukka Rintalan tai Paola Suhosen mallistoja myydään. Suosituimpia ovat silti perinteisen hillityt ja vaaleat ratkaisut. Sanduddin haasteena on myös se, että tapetoiminen koetaan maalaamiseen verrattuna työlääksi – vaikka tapetilla saa siistiä jälkeä paljon helpommin. – Pohjatyöt eivät vaadi niin suurta tarkkuutta, ja työläintähän on itse asiassa huonekalujen siirto pois seinien vieriltä, Kinnunen muistuttaa. Sanduddilaisten ammattiylpeyteen kuuluu, että oman kodin seinät ovat tapetoituja. – Olisihan maalaaminen noloa. Ja kaikki olettavat, että kun on tapettitehtaalla töissä, osaamme myös tapetoida, nauraa Voitto Virtanen. Materiaalit muutoksessa Korkeassa hallissa paperirullien tornit kurottavat kattoon. Rullien kyljistä on luettavissa, että ne ovat vielä Metsä Boardin Hämeenkyrön tuotantoa – tehtaan koneet sammutettiin kuitenkin viime syksynä. – Ne ovat hyvää paperia, sen kovuus soveltuu meidän koneille. Nyt raaka-ainetta tulee eri puolilta Eurooppaa, mutta onneksi saatiin Kyron paperia vielä vuoden tarpeiksi, Virtanen kertoo haikeana. Virtanen on ollut tehtaalla 30 vuotta, joista viimeiset 15 pääluottamusmiehenä. 30 vuodessa materiaalit ja tekotavat ovat muuttuneet. Perinteinen paperitapetti alkaa jäädä pois, ja painomateriaali on muuttunut polyesterisellu-yhdistelmäksi. Se tekee tapetoinnista helpompaa: uusi materiaali ei tarvitse vettymisaikaa, ja liisteritkin voidaan vetää suoraan seinään. Tapetteja painetaan Sanduddilla kahdella flexopainokoneella ja yhdellä silkkipainokoneella. – Tarvittaessa tuotanto taipuu hyvinkin pieniksi eriksi, mutta järkevää olisi tehdä vähintään 500 rullan eriä, koska koneiden valmistelut ? ja ? Tuire Huuhtanen ja Minna Salonen (edessä) pinoavat eri tapetteja ja pätkivät ja niittaavat ne mallikirjoiksi, joiden päälle liimataan kannet. ?Jari Salonen säätää värien sekoitus­ koneen asetuksia. ?Painotela ja valmiiksi sekoitettu väriaine odottavat tapettia. ?Voitto Vir­ tanen hoitaa luottamus­ mieshom­ mia tarpeen mukaan, muuten hän paiskoo töitä rullausko­ neella. ?Risto Huuhanmäki valmistelee painoko­ netta uuden tapettierän painamista varten. ?Henna Tammipuro kerää lähetyksiä maail­ malle. Joskus paketissa lähtee vain yksi rulla. ja värien sekoittaminen ottavat aikansa, Virtanen sanoo. Malleja maailmalle Kun tapettierä on painettu, se jatkaa matkaansa rullauskoneelle. Kone pätkii tapetin määrämittaan – Sanduddilla yleensä 11,2 metriin – ja tekee siitä siistin rullan. Rulla saa kylkeensä etiketin ja päälleen muovikelmun ja päätyy pahvilaatikkoon kaltaistensa kanssa. Laatikko jatkaa matkaansa hämärään, hyllyrivien täyttämään varastoon. Varastosta nousee kierreportaat ovelle, jonka takaa kuuluu säännöllisen vaimeita jysäyksiä. Ääni tulee leikkurista, jolla Tuire Huuhtanen ja Minna Salonen pätkivät tapettinippuja mallikirjoja varten. Mallikirjaosastolla tehdään työtä sen eteen, että Sanduddin tapetit löytävät kauppojen hyllyille ja sisustajien seiniin. – Haemme tuotannosta rullat, jotka leimataan, leikataan ja lajitellaan. Sitten palat raputetaan hieman eri levyisiksi mallikirjojen selailun helpottamiseksi. Lopuksi mallipalat sidotaan toisiinsa järeällä niittipyssyllä ja päälle liimataan komeat kannet. Käsityötä, loppuun asti. ? P henkivakuutuskuntoon.? JÄSENETUSI Hyödy n *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödy n JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Hyödy n Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit huolehtimaan kaikesta yksin? Pystyisitkö pitämään perheen nykyisen asunnon ja selviäisitkö muista lainoista? Tiesithän, että järjestöjäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Ota täysi hyöty jäsenyydestäsi ja osta vakuutus osoitteessa 20-23_perehdytys.indd 22 12.9.2017 16.09.04
• henkivakuutuskuntoon.? JÄSENETUSI Hyödy n *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Suomen vanhin henkivakuutusyhtiö, Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Hyödy n JÄSENETUSI HENKIVAKUUTUKSESSA Hyödy n Kuinka sinä pärjäisit, jos joutuisit huolehtimaan kaikesta yksin? Pystyisitkö pitämään perheen nykyisen asunnon ja selviäisitkö muista lainoista? Tiesithän, että järjestöjäsenenä sinä ja puolisosi olette oikeutettuja Suomen edullisimpaan henkivakuutukseen.* Ota täysi hyöty jäsenyydestäsi ja osta vakuutus osoitteessa 20-23_perehdytys.indd 23 12.9.2017 16.09.04
• 24 | Paperiliitto 7/2017 Teksti Noora Mattila Kuva Reima Kangas M ulta on murtunut peukalo ja katkennut solisluu. Viimeksi vaurioitui polven sisäristiside. Jokainen amerikkalaisen jalkapallon pelaaja tietää, että kun lyö varusteet päälle, voi olla, ettei kävele omin jaloin kotiin. Silti jenkkifutiksen pelaaminen on heittämällä hauskinta mitä oon tehny housut jalassa. Bändissä soittelusta voi ehkä puhua samana päivänä, mutta sekin kyllä häviää. Jenkkifutiksessa yhdistyvät itsensä haastaminen ja joukkuelajin sosiaalisuus. Edelleen sitä jännittää ennen jokaista peliä, ennen kuin saa ensimmäisen tärskyn alle, että onko musta tähän vielä. Ja parhaimpina kausina joukkue hitsautuu yhteen todelAntti Kettunen pitää itseään yksinkertaisena ihmisenä, jota ei pelota, jos iso köriläs juoksee kohti. Se on loppu nyt T äpötäysi autobaana, kattoon asti pakattu Volkkari ja edessä loma ruuhkaisella aurinkorannalla. Starttasimme tähän tyypilliseen saksalaisperheen kesälomakoetukseen, minäkin, joka olin aina välttänyt etelänreissuja juuri polttavassa, massaturismin elokuussa. Nyt ei kuitenkaan ollut vaihtoehtoja. Perheemme elää Saksan koulusysteemin uhkaavan nyrkin alla, ja tuo nyrkki lyö pöytään kesälomaviikot. Saksassa ei saa lomailla koulusta näiden viikkojen ulkopuolella päivääkään tai poliisit koputtavat ovelle. Nöyrryimme siis, lähdimme täyteen tupattuun Sardiniaan, lähes 40 asteen helteeseen. Hyvä puoli oli se, että kätketyt hiekkarannat löysi helposti – monet muut olivat jo löytäneet ne. Ja toki se pilvetön taivas, turkoosi vesi, polttava hiekka, pitsa ja jääkaappikylmä punaviini... Olihan niitä hyviä puolia. Vaikka pöydät piti varata ajoissa ja rannoilla sai käyttää välillä kyynärpäitään. Kun illalla istuimme loma-asuntomme kattoterassilla ja katsoimme tähtitaivasta hiljaisen, sardinialaisen vuoristokylän yllä, se hetki muistutti Suomesta. Ei maiseman takia, vaan rauhan, perspektiivin takia. Iltaan kumartuvalla suomalaisella järvenselällä on samanlainen vaikutus. Tuollaisina hetkinä ihminen ajattelee elämäänsä. Ja muiden elämää. Minä ajattelin niitä neljää sardinialaista leskinaista kapean katumme alkupäässä, heitä, jotka istuivat joka ilta yhdessä vinoon kallistuneella penkillä, katselivat ohikulkijoita ja juttelivat. Suomessa ja Saksassa he olisivat istuneet kukin yksin omissa olohuoneissaan, mutta Sardiniassa ahtaisiin kivitaloihin pakkautunut kuumuus ajoi heidät ulos, viilenevään iltaan. Yhteiselle penkille ja yhteiseen vanhuuteen. Tuo penkki teki minuun vaikutuksen. Joka puolella kylää oli vastaavia vanhusryhmiä, eri penkeillä eri kadunkulmissa. Onni on, ettei ole yksin. Toki onneen tarvitaan muutakin, kuten terveyttä ja toimeentuloa, mutta nuo levollisen, ystävällisen oloiset vanhukset saivat miettimään, että ehkei avainsana olekaan suuri onni, vaan tyytyväisyys. Se, että osaa arvostaa sitä, mitä itsellä on. Että vaikkapa tyytyy ylhäältä määriteltyihin kesälomaviikkoihinsa marisematta. Tai vetää villapaidan päälleen suomalaisella terassilla ja jatkaa istumista. Päätin, että ensi vuonna matkustaisin taas Suomen kesään palelemaan. Ja päätin, että vanhuksena yrittäisin jotenkin kehittää itselleni sellaisen penkin, sardinialaispenkin, jossa on tilaa monelle.? P Ajatuksia ja ilmiöitä eri maista. Sardinialainen penkki MAAILMALTA Suomessa ja Saksassa he olisivat istuneet yksin. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. PARASTA ELÄMÄSSÄ Antti Kettunen on 40-vuotias kuorimomies Kirkniemen paperitehtaalla. Hän on ollut perustamassa amerikkalaisen jalkapallon Lohja Lions -joukkuetta ja pelannut enimmäkseen kolmosdivisioonassa tukimiehenä. Hän lopetti pelaamisen tähän kauteen, mutta jatkaa mahdollisesti valmentamista. Johanna Nordling Kirjoittaja on Krefeldissä Saksassa asuva vapaa toimittaja. 24-25_parasta elämässä.indd 24 8.9.2017 12.43.10
• Paperiliitto 7/2017 | 25 la hienosti. Aloitin miesten joukkueessa vuonna 1992. Olin 16 vuotta ja painoin 60 kiloo, ja siellä oli isoja rujoja äijiä. Sanotaanko että siihen aikaan pelin jälkeisaktiviteetti oli paljon rajumpaa: joillekin pelaaminen oli tekosyy päästä ryyppäämään. Kyllähän siitä tietynlainen esimerkki silloin tuli. Äijämeininki ei ollut mulle vaikeaa. Mulla oli kova työmoraali, jolla keräsin kunnioitusta. En pelännyt mitään. Koska olin vikkelä rimppakinttu, mut laitettiin laitapuolustajaksi. Onneksi hoksasivat sanoo, että jos tulee iso kaveri vastaan niin vedä kintuille. Alhaalta kaatuu kaikki. Olisin taatusti eri ihminen ilman tätä harrastusta. Siitä tulee sellainen pelottomuus ja peräänantamattomuus, ajatus siitä, että vaikka kaikki muut on eri mieltä niin mä voin silti olla oikeessa. Pidän itseäni yksinkertaisena ihmisenä ja tykkään ajatella suoraviivaisesti. Kuuntelen metallimusiikkia ja jätän mielelläni elämästä kaiken turhan pois. Peli ja perhe, kaikki muu väistää. Oon kuitenkin vanha setä jo. Mulla on selkänikama neljä milliä pois paikaltaan, koska oon kai iskeny sen jonnekin. Siis pitkälti yli sata kertaa. Mutta en voi ottaa sitä riskiä, että selkäydin lähtee paikaltaan ja kaikki navan alapuolelta lakkaa toimimasta. Viime kausi oli siis viimeinen. Noh, aikansa kutakin. Mulla oli taukoa aiemminkin ja oli helpotus huomata, että kyllä ihminen muutakin tekemistä keksii. Viimeksi tein polttopuita! Nyt voisin viettää välillä aikaa perheen kanssa.? P Se on loppu nyt Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuva Sirpa Kautto K äynnissäpitäjä ja vt. työsuojeluvaltuutettu Markku Kosonen on työurallaan ollut ajamassa alas Äänekoskelta sulfiittiselluloosatehdasta ja lakkautetulla paperitehtaalla hän ehti työskennellä seitsemän vuotta. Kun Metsä Groupin uusi biotuotetehdas käynnistettiin elokuun 15. päivänä, ajettiin alas vanha sellutehdas, joka starttasi aikoinaan vuonna 1985 maailmanluokan tehtaana. – Nyt sitten koko ajan hiotaan biotuotetehtaan tuotantoa ja osastoja yhteen, että päästään pikkuhiljaa nostamaan tuotantoa. Hyvältä näyttää. Kosonen muistaa vanhan sellutehtaan rakennusvaiheessa ihmetelleensä, kuinka isolta laitteet silloin näyttivät. – Biotuotetehtaan "rauta" se vasta isoa on, teknologia on kehittynyt rajusti. Jossain vaiheessa varmaan tulee raja vastaan ja tehdään yhden ison tehtaan sijasta kahta linjaa. Tietotekniikka on kehittynyt valtavasti. – Sama ohjausjärjestelmä kuin vanhassa tehtaassa on käytössä myös uudessa eli ohjauksen osalta ei isoa muutosta ole tullut, mikä on helpottanut porukan siirtymistä uuteen, arvioi Kosonen. Omaan tehtäväalueeseen Kososelle ei alkuvaiheessa tule muutosta. Siihen kuuluvat kuitulinja, hakekenttä, keittämö, pesu, lajittelu, happivalkaisu, valkaisu ja klooridioksidilaitos. Uuden opettelun lomassa hän tuuraa työsuojeluvaltuutettua. – Projektissa on tehty kovasti hommia ja valmistelua. Hyvin on kaikki sujunut myös turvallisuuden kannalta, nolla tapaturmaa -tavoitteesta on pidetty kiinni, eikä mitään pahempaa ole rakennusprojektin kuluessa sattunut. Henkilöstölle projekti on ollut lisätyövoimasta huolimatta rankkaa aikaa, sillä vanha tehdas on käynyt samaan aikaan, kun uutta on rakennettu. – Tämä on porukalta hieno saavutus ja osoitus ammattitaidosta, Kosonen kiittää.? P Biotuotetehdasta hiotaan hyvään tuotantovauhtiin. Turvallisesti alkuun Suomen metsäteollisuuden historian suurimman investoinnin käyntiinlähdön vaiheita Äänekoskella. TEHDAS KÄYNTIIN Tehtaan käynnistyminen alkoi 15.8. kello 5:53 hakkeensyötöstä keittimeen. – Pakkohan se käynnistys oli nähdä, Markku Kosonen toteaa. Paperiliittolaiset kertovat itsestään. Kerro, kenestä kirjoitamme: tiedotus@paperiliitto.fi. 24-25_parasta elämässä.indd 25 8.9.2017 12.43.11
• 26 | Paperiliitto 7/2017 HIOMO Teksti Tiina Suomalainen E lokuun lopussa Powerfluten Porin kartonkitehtaalla yksi asia puhutti ylitse muiden: äänestys 12-tuntiseen siirtymisestä. Tulos on nyt jo selvillä, mutta ei ehtinyt tähän lehteen ennen painoon menoa. Aloite työaikamuutoksesta oli lähtenyt työntekijöiltä; Savon Sellun myönteiset kokemukset kannustivat. Pääluottamusmies Asko Knuutila suhtautui äänestykseen maltilla, eikä halunnut kertoa omaa kantaansa. Maltti on ollut valttia Knuutilan pitkällä ja vaiheikkaalla luottamusmiesuralla, joka alkoi vuonna 1992 hylsytehtaalla. – Siellä vierähti 20 vuotta. Kun toiminta lopetettiin vuonna 2011, osa meistä siirtyi kartonkitehtaalle. Vuoden 2012 alusta minusta tuli varaluottamusmies ja pääluottamusmiehen jäätyä eläkkeelle 2014 minusta tuli hänen seuraajansa. Nyt minulla on toinen kausi menossa, Knuutila kertaa historiaansa. Knuutilan mukaan haasteellisin vaihe työuralla oli hylsytehtaan yt:t. – Sitä mietti, että olisiko jotain vielä tehtävissä. Hankaluutta oli myös viimeisimmässä omistajanvaihdoksessa, kun Powerflute osti Corenson Stora Ensolta. Yksityiselle siirtynyt palkanlaskenta ei lähtenyt sujumaan. Vasta, kun yritystä vaihdettiin tämän vuoden alussa, alkoi palkanlaskenta rullata. – 3/7:n palkkoja kun laskee, niin homman on oltava hyvin hanskassa, Knuutila huomauttaa. Knuutilan tavoitteena on olla luottamustoimessaan tasapuolinen ja aina muistaa, ketkä hänet ovat pestiin valinneet. – Yritän viedä asioita eteenpäin yhteistyössä. Vuosien mittaan olen paksunahkaistunut. Viime lehdessä varavaltuutettu Petri Iivonen halusi tietää, pääsevätkö työntekijät osallistumaan projektien suunnitteluun. – Lyhyt vastaus: hyvin vähän. Knuutilan kysymys seuraavalle haastateltavalle: Miten johtamiskulttuuri ja työnantajan suhtautuminen työntekijään on teillä muuttunut vuosien saatossa? ? P Työaika framilla Palsta kertoo luottamushenkilöiden työpäivästä LUOTTAMUKSELLA Asko Knuutila ? Pituusleikkurimies, tuotannossa avustavissa tehtävissä. ? Pääluottamusmies Corensolla Porissa. ? Lm-aikaa päivä viikossa. ? Työntekijöitä noin 70. Asko Knuutila on Porin Corenson pääluottamusmies. Teksti Eeva Eloranta-Jokela Kuvat Eeva Eloranta-Jokela, Hanna-Kaisa Siimes N aisten hyvinvointikurssi täyttyi nopeasti. Uudet Ajan-tasalla tilaisuudet innostivat liikkeelle yli tuhat jäsentä. Molempiin tapahtumiin osallistuneen Niina Alajarvan sai liikkeelle tilaisuuksien aihe ja sisältö. Paperinaisten kurssi Porvoossa sopi täydellisesti omaan elämäntilanteeseen. Kurssilla keskityttiin omiin voimavaroihin ja se ylitti odotukset. – Luulen, että tästä jäi kipinä kytemään ja heräsi uteliaisuus, mitä muuta voi olla tulossa. Jos lähimainkaan yhtä hyviä ohjelmia tulee, olen valmis osallistumaan. Kiky toi tessin iholle Kiinnostus tilaisuuden sisältöön sai Alajarvan lähtemään myös Oulussa pidettyyn Ajan tasalla -iltaan, jossa Paperiliiton työehtosopimusneuvottelijat kävivät kertomassa neuvottelutilanteesta. – Halusin tietää missä mennään, mitä tietoa liitosta päin on tulossa ja kuinka kinkkiset neuvottelut on tiedossa, Alajarva summaa. Tietoa myös tuli. Niina Alajarva arvelee, että viimeistään kilpailukykysopimuksen mukainen työajan pidennys 24 tunnilla on saanut ihmiset ajattelemaan työehtojaan entistä enemmän. – Meillä labrassa vähennetään perälautamallilla kolme pekkaspäivää. Tes tulee nyt ihan eri tavalla iholle, Alajarva arvelee. Alajarva on työpaikkansa paperija paperilaboratorion työsuojeluasiamies. Silti hän ei miellä itseään ay-aktiiviksi. Työsuojeluasiamieheksi hän ryhtyi sijaisuuden kautta ja kiinnostui. Alajarva on osallistunut liiton järjestämille työsuojelun perusja jatkokursseilla. – Kurssit kannattaa käydä, jos aiheet kiinnostavat. Yllättäen kurssilla oli myös niitä, jotka ovat olleet tehtävissään pitkään, mutta eivät ole osallistuneet kursseille. Työkaveri innosti mukaan Kursseilla ja tilaisuuksissa mukana olleet saavat ehkä mukaan toisiakin. – Aika monelle sanoin, että olisit lähtenyt, olisi kannattanut. Oli tosi kivaa, Alajarva sanoo. ”Yritän viedä asioita eteenpäin yhteistyössä.” Jäsenet kertovat, mikä innosti mukaan Paperiliiton syksyn tapahtumiin. Kynnys ylitetty 26-27_hiomo.indd 26 13.9.2017 15.01.16
• HIOMO Paperiliitto 7/2017 | 27 Sudokun ratkaisut sivulta 31 Nro 8 Aineisto .................2.10. Ilmestyy ..............18.10. Nro 9 Aineisto ..................1.11. Ilmestyy ...............17.11. Nro 10 Aineisto .................5.12. Ilmestyy .............. 22.12. Paperiliittolehden aikataulu Vasara ja nauloja Mikä saa miehen tarttumaan talon­ rakennus projektiin? Markus Kokki suunnittelee sitä jo toistamiseen. Nro 7/2017 ? 22.9.2017 ? 59. vuosikerta PAPERI Li it to ”Jenkkifutiksen pelaaminen on heittämällä hauskinta mitä oon tehnyt housut jalassa.” s. 24 Tes-neuvottelut jatkuvat s. 4 | Paperiliittolaiset saatiin ajan tasalle s. 16 | Seinälle suomalaista tapettia Sanduddilta s. 20 1_kansi.indd 1 12.9.2017 17.29.48 Lisää yhteystietoihisi sähköposti­ osoite, niin pidämme sinua ajan tasal­ la työmarkkinasyksyn kuulumisista. Samalla pysyt perillä myös ammatti­ liittosi eduista ja muista asioista. Sähköpostiosoitteen voit lisätä tietoihisi eAsiointipalvelussa. Tilaa samalla puhelimeesi mobiilijäsenkortti, josta näet kätevästi liittosi ajankohtaiset uutiset, jäsenedut ja tapahtumat. Linkki eAsiointipalveluun löytyy osoitteesta www.paperiliitto.fi ja mobiilijäsen kortista. Kirjautuminen tapahtuu pankkitunnuksilla. Tes-uutiset meiliin Molempiin tilaisuuksiin osallistui myös Miia Artila Kauttuan ammattiosastosta. Artilaa houkuttelevat kiinnostava aihe tai tapahtuma. Hän arvelee, että mukava ohjelma, hyvä ruoka ja tiedonsaanti liiton asioista herättävät kiinnostuksen. – Joku voi innostua lähtemään mukaan liiton tapahtumaan, kun työkaveri pyytää mukaan tai kertoo, mihin itse aikoo osallistua, Artila arvioi. Hän osallistui tämänsyksyiselle naisten hyvinvointikurssille toista kertaa. Esimerkki mukana lähteneestä työkaverista löytyy läheltä. Elina Kataja on Artilan kanssa työssä samassa paperitehtaan laboratoriossa ja mukana naisten kurssilla toista kertaa. Mänttäläinen Sari Hunnakko osallistuu liiton tilaisuuksiin, koska saa siten vastinetta jäsenmaksulle mukavan tekemisen ja vaihtelun kautta. Samalla saa tietoa paperiliittolaisia koskevista asioista. – Jonkin verran on herännyt mielenkiinto ay-toimintaan, vallankin naisia koskeviin asioihin, Hunnakko sanoo. – Veikkaan että sellaiset tapahtumat, joihin saa osallistua koko perhe yhdessä tehden vetäisi eniten porukkaa. Niihin on matalampi kynnys osallistua, koska se ei ole perheen yhteisestä ajasta pois. Hunnakko on itse osallistunut moniin oman osastonsa tapahtumiin ja naisten virkistyskurssillekin useamman kerran. Oululaiselle Teija Anttilalle hyvinvointikurssi toi piristystä ja rentoutumista. Omalta työpaikalta Oulun Stora Ensolta lähti mukaan useampi työkaveri. Aihe ja vapaamuotoisuus kiinnostivat ja aikakin sopi. – Kynnys ei ole iso, kun pääsee vaan sen yli toimintaan sisälle ja tapaa hyviä tyyppejä.? P Omista ympyröistä kannattaa joskus irrottautua ja lähteä rohkeasti liiton tapahtumiin. Naisten hyvinvointikurssi pidettiin tunnelmallisessa Sannaisten kartanossa, johon Elina Kataja, Miia Artila ja Sari Hunnakko eivät todennäköisesti muuten olisi tutustuneet. Työkaverit Teija Anttila (vas.) ja Niina Alajarva olivat tyytyväisiä, että osallistuivat Paperiliiton naisille tarkoitetulle hyvinvointi kurssille. ”Aika monelle sanoin, että olisit lähtenyt, olisi kannattanut.” Hanna-Kaisa Siimes 26-27_hiomo.indd 27 13.9.2017 15.01.18
• 28 | Paperiliitto 7/2017 HIOMO HIOMO P aperiliiton jäsenten vuokrattavana on viikko-osakkeita Holiday Clubin lomakohteissa. Nyt haettavissa ovat viikot 1–22/2018. Kohteet ovat Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Saimaalla ja Tampereella. Hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Hakuaika kestää 22.10. saakka. Varaamaan pääsee ja lisätietoja kohteista saa osoitteesta www.holidayclub.fi/yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: lomavaraus. Varattavat viikot löytyvät kohdasta "Viikkojen 1-22 varaaminen". Samalla kertaa voi hakea vain yhdellä hakulomakkeella ja enintään kolmea eri lomaviikkoa. Jos samaa viikkoa hakee useampi, valitaan viikon saaja arpomalla. Arvonta suoritetaan 24.10. Vapaaksi jääneet ja peruuntuneet lomaajankohdat tulevat vapaasti varattavaksi perjantaina 31.10. klo 10.00. Varaukset tehdään tuolloin saapumisjärjestyksessä. HUOM! Huoneiston avain luovutetaan vain varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassaoleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.fi/yrityspalvelu, yrityspalvelu@holidayclub.fi tai puh. 0306 870 400 (arkisin klo 9–15).? P Lomalle edullisesti Hyödynnä jäsenetusi ja varaa lomaviikko. Seuraa myös edullisia äkkilähtöjä osoitteessa www.holidayclub.fi/ yrityspalvelu. Koko perhe keväthangille ensi vuonna? Hyödynnä jäsenetusi Holiday Clubin viikko-osakkeissa. 28-29_hiomo.indd 28 13.9.2017 13.51.18
• Paperiliitto 7/2017 | 29 HIOMO HIOMO Paperiliitto-lehti alkoi ilmestyä vuonna 1959 54 VUOTTA SITTEN 40 korjausmiestä eli yksi jokaisesta ammattiosastosta osallistui Kiljavan ammattiyhdistysopistolla järjestöja työelämään liittyvien kysymysten käsittelyyn. Puheenvuoroissa nousi esiin työajan lyhentäminen. 40-tuntinen työviikko ansiotasoa alentamatta haluttiin saattaa käytäntöön nopeasti. Työviikon lyhentäminen 8 tunnilla oli mahdollista, koska työmenetelmät olivat kehittyneet ja ammattitaito parantunut. Kohoavia tuntiansioita pidettiin työntekijöiden osuutena tuottavuuden lisäyksestä. Muutos myös työllistäisi, koska pois jätettyjen tuntien tekijöiksi tarvittiin lisää työvoimaa. Lyhyemmän työajan tarvetta perusteltiin lisäksi terveysseikoilla: hermostolliset paineet lisääntyivät kiristyvän työvauhdin ja kolmivuorotyön takia. Normaali lepo auttoi fyysiseen rasitukseen, mutta psyykkisien voimien palauttamiseen tarvittiin pidempi loma.? P Korjausmiehet koolla Tampereen osasto 4 Eläkeläisten ja työttömien tapaamiset alkavat jälleen to 28.9. klo 12 ammattiosaston osakkeella, Näsilinnankatu 22 A 33, 5. kerros. Tervetuloa joka kuukauden viimeisenä torstaina samaan paikkaan ja aikaan kahvin ja seurustelun merkeissä. Lohjan osasto 47 Jäsenten juhla la 7.10. klo 17.30, Ravintola Wanha Vaunu, Lohjan asema. Jäsen/avec 10 €. Ilmoittautuminen 29.9. mennessä Kompassiin, Nummentie 12-14/ Juri. Lisätiedot 040 583 0291 tai www.osasto47.net. OSASTOT Lomalle edullisesti Alennusta lomahuoneistoista ja kylpylähotelleista P aperiliiton jäsenet saavat Holiday Clubin omien lomahuoneistojen normaalihinnoista 25 % alennuksen. Minimivaraus 2 vrk. Loma-asuntojen varaukset puhelimitse Holiday Clubin keskusvaraamosta puh. 030 68 600 (ma–pe 8–18, la 10–15). Paperiliiton jäsenet ovat lisäksi oikeutettuja 30 % alennukseen Holiday Clubin kylpylähotellien hotellisekä Villas-asuntojen majoituksista. Hotellija Villas-asuntojen varaukset verkkokaupasta koodilla: paperiliitto1. Kenelle: työttömille ja lomautetuille, ei vaadi aikaisempaa liikuntataustaa tai -koulutusta Kesto: 6 kuukautta, lähijaksot alustavasti 23.–25.10.2017, 20.–22.11.2017, 22.–24.1.2018, 26.–28.2.2018 ja 9.–11.4.2018. Hinta: 120 €/henkilö, sisältää lähijaksoilla majoituksen, täysihoidon ja opetuksen. Hakuaika: päättyy 13.10.2017. Sisältö: Lähijaksoilla tutustutaan erilaisiin tapoihin harjoittaa liikuntaa. Saat tietoa liikunnan hyödyistä ja ravinnosta sekä perusteet vertaisohjaajana toimimiseen. Koulutus sisältää kuntokartoituksen, henkilökohtaisen liikuntaja elämäntapasuunnitelman sekä ammattilaisten tuen. Lisätiedot: opettaja Jari Laitamäki, puh. 040 456 0919, jari.laitamaki@kisakeskus. fi tai Kisakeskuksen asiakaspalvelu puh. 019-223 0300, info@kisakeskus.fi ja www.kisakeskus.fi. Sijainti: Urheiluopisto Kisakeskus, Kullaanniemi 220, 10420 Pohjankuru Terveenä työelämään työttömyyden jälkeen Tule rakentamaan parempaa elämänlaatua paremman fyysisen ja henkisen kunnon sekä verkostoitumisen kautta. Terveenä takaisin työelämään -koulutus järjestetään Urheiluopisto Kisakeskuksessa yhteistyössä TATSI ry:n kanssa. 12 3r f 12 3r f 28-29_hiomo.indd 29 13.9.2017 13.51.19
• 30 | Paperiliitto 7/2015 TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ ALENI Työttömänä olevien Paperiliiton jäsenten määrä on vähentynyt viime keväästä kolmanneksen. Paperiliiton jäsenet saavat ansioturvansa Paperityöväen Työttömyys­ kassasta. Kassan tilaston mukaan heinäkuun lopussa työttömänä oli 8,7 prosenttia jäsenistä. Viime keväänä työttömiä oli noin 12 prosenttia. Työttömyyskassan jäsenmäärä oli heinäkuun lopussa 15 882 henkeä. Näistä työmarkkinoiden käytettävissä olevista jäsenistä ansiopäivärahaa sai 1381, joista lomautettuna oli 22 henkilöä. Vuorottelukorvausta maksettiin 117 henkilölle. Vuorottelukorvausta saaneiden määrä on pudonnut lähes puoleen sen jälkeen, kun vuorotteluvapaan ehtoja viime vuonna tiukennettiin. EI RUUHKAA KÄSITTELYSSÄ Paperityöväen Työttömyyskassaan tulleet hakemukset on käsitelty tavoiteajassa eli 30 päivässä. Puolet kaikista hakemuksista on käsitelty viiden päivän sisällä. Hakemusten käsittelyä nopeuttaa se, että hakemukset tulevat ensimmäisestä hakemuksesta lähtien sähköisinä. Ansioturvahakemus täytetään liiton ja työttömyyskassan sähköisessä asiointipalvelussa. Hakemukseen tarvittavat liitteet voi joko skannata sähköiseen muotoon ja tallettaa palveluun tai lähettää paperisina postitse. – Hakemuksista noin 80 prosenttia tulee nykyisin eAsioinnin kautta, kertoo kassanjohtaja Jaana Vahlberg. eASIOINTI UUDISTUU Jos ansioturvan hakija haluaa varmistaa, että hakemus ja sen liitteet ovat perillä ja käsiteltävänä mahdollisimman pian, hänen kannattaa käyttää sähköistä asiointia. Postinkulkuun tulleiden muutosten takia työttömyyskassaan ei jaeta postia lainkaan tiistaisin, jolloin postilähetykset viipyvät matkalla ylimääräisen päivän. Sähköinen hakeminen uudistuu. Käyttöliittymä saa uuden ilmeen ja siitä tulee entistä helppokäyttöisempi. Uudistuksesta tiedotetaan tarkemmin syksyn aikana. MAKSETUT ETUUDET Työttömyyskassasta on maksettu etuuksia alkuvuodesta lähtien yhteensä 23 miljoonaa euroa. Etuuksien määrä näyttäisi jäävän tänä vuonna alle budjetoidun 50 miljoonan euron. Kovimpien työttömyyslukujen vuosina 2009–2013 etuuksia maksettiin enimmillään noin 70 miljoonaa euroa. Muista sähköinen jäsenkortti ja www.paperiliitto.fi/ eAsiointipalvelu Yhteystiedot TYÖTTÖMYYSTURVA-ASIAT Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Paperityöväen Työttömyyskassa ma–pe klo 9.00–12.00 Puhelin: 020 690 429 Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095 Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. Jäsenrekisteri ma–pe klo 8.30–15.45 Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen, Leila Levosalo ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y./Jäsenrekisteri PL 326, 00531 Helsinki. Paperityöväen Työttömyyskassaan tulleet hakemukset 3000 2500 2000 1500 1000 500 tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu 2016 2017 30-31_kassa-ristikko.indd 30 8.9.2017 12.35.32
• Paperiliitto 7/2017 | 31 TAUKOTILA Laatinut Ari Kiviharju RISTIKKO Voita lahjakortti! Ratkaisijan nimi:______________________________ Osoite: _______________________________________ ____________________________________________ Puhelin: ______________________________________ Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Ristikon 6/2017 täyttäneistä palkinnon sai Virpi Hermunen Kuukanniemeltä. ?Tee näin: Täytä ristikko. Lähetä se 2.10. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. ?Muista: Kirjoita kuoreen myös tunnus ”Ristikko 7”. " HEIKKI POTEVALLA TASOITIN VATSASSA ? SEIS VAATETUSTA ELELLÄ ELELYT ASTIA ALUSTYYPPI AITOINAKIN TRAP YKSIKKÖ NIOKSIK HALLITSI MONI SEPPO MALJAKKO NUOTIO FIRMA JUOMA ASTIA SIBELIUS RUUDUIN TYTTÖJÄKIN ALUE LADATTAVA TAVARA KONEISTOSSA OTETTU MUKAVA EHTYÄ HERTTA IDEOIN K+ESTÄVÄ ANKA KOSKINEN NAAPURINA AARIT "ITTRAM" SUTIA KIIKAREILLA AARTELA MARRASPOJAT SYDÄN TOIMITUS HORJUMATTOMUUS VALMISTETTU LAULULINTU VASTAAN IDÄN JOKI KOMP_ _ _ _ KASVIMAALTA JUOTAVAKSI KUKKAROISSA! MENNÄ POHJAAN TUKEVA SISÄÄNPÄIN ANDERSEN UUS HÖYLÄTTYÄ SARVETON PANKKIKORTISSAKIN PANKKITERMI ASEIN ANNETTU NIITTOON ENNUR OREMUN MYY POSTITSE SUOJAA METSÄSSÄ VENEEN SUOJAKSI KUPONGISSA PYHIÄ ANKKA KARKKEJA RAAM. MIES MIEHILLÄ APARAATTI KORJUUAIKA TAKAOSA PUINEN VENE OLEKSIN VAIMO +T LENTÄJÄLLE ANNETTU LÄMMITETTÄVIÄ AUKAISTA KANAVAKAUPUNKI TALON VIEREISESTÄ PUUSTA OTETTU PALA SALAMOIN AAMUINEN ILMIÖ MINISTERI MAIJA LAKILLINEN! UIMALASSA TYTTÖBÄNDI SATU-AASI KIERIVIÄ JÄRVISSÄ JA MERISSÄ LAPIN POIKA Laatinut Arto Inkala SUDOKU Vaikeusaste ? Vaikeusaste ? ? ? ? ? Ratkaisut sivulla 35 Vaikeusaste ? ? ? Ristikon 6/2017 ratkaisu 30-31_kassa-ristikko.indd 31 8.9.2017 12.35.33
• 32 | Paperiliitto 7/2017 Onko työpaikallasi paperiliittolainen nuori, joka ansaitsisi vuoden Duunari-stipendin? Duunari-stipendi myönnetään työelämän nuorelle osaajalle, joka on esimerkillisellä aktiivisuudellaan osoittanut duunarihenkeä ja nostanut oman alansa ammatillista arvostusta. Stipendin myöntää Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Stipendi on 1 000 euron suuruinen ja se luovutetaan SAK edustajiston kokouksessa 23. marraskuuta. Stipendin saajaksi voi esittää henkilöä, joka on: • hankkinut oman alansa ammattitutkinnon • on ylpeä omasta ammatistaan • on toiminut omalla esimerkillään alansa arvostuksen nostamiseksi • on mukana aktiivisesti esim. ammattiyhdistysliikkeessä, opiskelijajärjestöissä tai oman työpaikkansa luottamustehtävissä tai on muuten osoittanut yhteiskunnallista aktiivisuutta • on edistänyt ammatillista järjestäytymistä Toimita vapaamuotoinen ehdotus perusteluineen 13.10. klo 16.00 mennessä osoitteella: SAK ry, Duunaristipendi/Annika Lehtovuori, PL 157, 00531 Helsinki tai annika.lehtovuori@sak.fi. Hakemuksesta tulee ilmetä ehdokkaan nimi, ikä, tutkinto ja/tai ammatti, kotipaikka, työpaikka, ammattiliitto sekä mahdolliset luottamustoimet tai muu aktiivisuus Lisätiedot Tatu Tuomela, p. 040 534 0577 tai tatu.tuomela@sak.fi. ? P Ehdota nuorta Duunaria Onko työpaikallasi paperiliittolainen nuori, joka ansaitsisi vuoden Duunari-stipendin? Suuren seisakin alla Voikkaalla Peruskemikaalien valmistaja Solvay Chemicals Finlandilla valmistaudutaan yhteen historiansa suurimmista kunnossapitoseisakeista – ja syödään lounasta. Teksti Mari Schildt Kuva Johannes Wiehn I ltapäivän aluksi Kouvolan Voikkaalla toimivalla Solvay Chemicals Finlandilla on sen verran rauhallisempaa, että on hyvä hetki kaivaa eväät esiin. Prosessinvalvoja Katja Perttulalla on mukana paistettuja ahvenia ja riisiä. Herkku on peräisin viikonlopun mökkireissulta, jolloin verkoilla nousi 19 kunnon kokoista ahventa. – Kyllä näin pitkään päivään tarvitaan kunnon ruokaa, hän tuumaa. Solvayllä kokeillaan parhaillaan 12 tunnin työvuoroa, jossa kuuden päivän tunnit tehdään neljässä päivässä. Porkkanana ovat pitkät vapaat. Perttula kertoo, että on kokenut 12 tunnin työpäivät raskaina. Päivän pituus on tuonut nukahtamisvaikeuksia ja väsymystä, jota pitkillä vapailla saa selättää hartiavoimin. – Useimmat kuitenkin tykkäävät tästä järjestelystä, hän kuittaa. Perttula on ollut talossa jo 30 vuotta: ensin laboranttina ja sittemmin prosessipuolella. – Tykkään kyllä työstäni, kun työnkuva on kuitenkin vaihteleva, hän sanoo. Iso ponnistus tuloillaan Marko Tuunanen on koneasentaja mekaanisen kunnossapidon puolella ja viettämässä ensimmäistä työpäiväänsä kesäloman jälkeen. Lounaan puolesta pudotus arkeen on karu: hän lusikoi eineskeittoa. Kesän grilliherkut ovat kaukainen kajastus. LAKISÄÄTEINEN TAUKOTILA Haussa ammatistaan ylpeä paperiliittolainen nuori! 32-33_tauko.indd 32 8.9.2017 13.12.54
• Paperiliitto 7/2017 | 33 Suuren seisakin alla Voikkaalla Onneksi ruokaa ei ehdi sen enempää miettiä, koska tuloillaan on harvinaisempi ponnistus, johon valmistautuminen vaatii täyttä keskittymistä. Edessä on tehtaan historian yksi suurimpia huoltoseisokkeja. Tarkoitus on tehdä määräaikaishuoltoja, tarkastuksia ja korjauksia. – Aika hektinen kaksi viikkoa on tulossa, kun aikataulut on tehty hyvin tiukoiksi. Silti seisakeissa tahtoo tulla yllätyksiä, jotka paljastuvat vasta sitten, kun paikkoja avataan, tutkitaan ja huolletaan. Aina on kuitenkin selvitty, hän hymyilee. Kesäromanssi lämmittää Koneenasentaja Sami Huovila on viettänyt kesää Solvaylla kesälomittajana. Iso seisakki on hänelle hyvä uutinen, koska työt jatkuvat sen ansiosta pitemmälle syksyyn. Lounaaksi hän huitaisi ison einespitsan, joka tunnetusti pitää nuoren miehen kylläisenä noin 15 minuuttia. – Oli se ihan hyvä. Oli jalapenot ja kaikki päällä, hän nauraa. Huovilalla on muutenkin hymy herkässä, sillä sydänalaa lämmittää tuore romanssinpoikanen. – Vähän sellaista, hän hymyilee. Eikä kesä pelkästään töissä ole kulunut muutenkaan, vaan mukaan on mahtunut kesäfestaria ja sen semmoista. Talveksi pitäisi kuitenkin löytää töitä. Hän toivoo, että niitä löytyisi Solvayltä, jossa hän on viihtynyt hyvin, kouluharjoittelusta lähtien. Onneksi on iso seisakki tulossa, niin työt jatkuvat vielä.? P ”Aika hektinen kaksiviikkoa on tulossa, kun aikataulut on tehty hyvin tiukoiksi.” ? Jälkiruuan aika. Sami Huovila (vas.), Marko Tuunanen, Pekka Jokinen ja Katja Perttula valmistautuvat iltapäivän ponnistuksiin. TAUKOTILA Teksti Sari Kangas A ntti Pirttiselle syntymäpäivä on ihan tavallinen työpäivä. Kahvit ja jotain herkkuja hän kuitenkin työkavereilleen tarjoaa. Se on työpaikan tapa. Siviilissä päivän muistavat vanhemmat, lähimmät ystävät sekä tyttöystävä, mutta sen kummempaa numeroa asiasta ei kehkeydy. Vasta tasakymppejä Pirttinen suunnittelee juhlivansa ystäviensä kanssa vähän enemmän. Syntymäpäivää merkittävämmin Pirttisen syksyä piristää marraskuulle varattu matka Thaimaahan. Kahden viikon reissulla on tarkoitus vältellä kaikkein suosituimpia turistikohteita ja kierrellä omatoimimatkailuna useampia rauhallisempia ranta-alueita. – Olemme tyttöystävän kanssa etsineet reissulle vinkkejä matka-blogeista, Pirttinen kertoo. Tarkat suunnitelmat on yhä tekemättä. Alun perin pariskunnan kohteena oli Gardajärvi. Kun syksyiset pakettimatkat sinne olivat vähissä, suunnitelmat alkoivat paisua. Gardajärvelle he aikovat kuitenkin matkustaa joskus tulevaisuudessa. ? P Hän täyttää vuosia lehden ilmestymispäivänä Thaimaahan SYNTTÄRISANKARI Antti Pirttinen Asuinpaikka: Imatra Syntynyt: 22.9.1981 Syntymäpaikka: Imatra Perhe: Vanhemmat, sisko, veli sekä Marianne ja Uuno Työ: Prosessihenkilö, Stora Enso, Kaukopää Terveiset: Oman työpaikan KA2-linjalle! Antti Pirttinen tarjoaa työkavereille kahvit, mutta ei muuten juhli synttäreitään. Testaapa tietosi – ja kaverin myös 1. Kuinka monen valtion alueella Alppien vuoristo sijaitsee? 2. Mikä on Suomen toiseksi suurin kaupunki asukasluvultaan? 3. Minkä järjestön lyhenne on EKL? 4. Minkä automerkin yksi malli on Rio? 5. Mitä maata edusti Mohammed Farah Lontoon MM-kisoissa 2017? 6. Montako prosenttia suomalaisista asuu omistusasunnossa? 7. Kuka on kirjoittanut romaanin Aatteen puolesta? 8. Missä on Tietomaa? 9. Kenen iskelmähitti on Vanha nainen hunningolla? 10. Kuka on Vasemmistoliiton puheenjohtaja? Vastaukset sivulla 34. MITÄS TIEDÄT? 32-33_tauko.indd 33 8.9.2017 13.12.55
• 34 | Paperiliitto 7/2017 TAUKOTILA HAURIS | Piirtänyt Jarno Kiukas Teksti Sari Kangas Mitä: On yli neljäkymmentä vuotta harrastanut koripalloa. Alkukipinä: Isä seurasi Äänekosken Huiman pelejä, joten koripallo oli arjessa läsnä. Kavereitten kautta peli oli helppo aloittaa seurassa. Pihapelit: Hirvisen nuoruudessa koritelineet löytyivät monesta pihasta, ja Hirvisen isäkin rakensi sellaiset. Koripalloa pelattiin kaveriporukalla ympäri vuoden, talvella lapaset käsissä. Kuinka usein: Nykyisin Hirvinen pelaa harrasteporukassa kaksi kertaa viikossa. Koska Äänekoskella koripallo on pitkään ollut suosittua, pelaajia riittää. Osa kuntokoripalloilijoista on pelannut Hirvistä kauemminkin. Koukutus: Pelaaminen on sosiaalinen tapahtuma, jossa heitetään huulta ja "kuittaillaan" toisille. Ohessa tulee hiki pintaan. Parasta: Kaikista urheiluharrastuksista koripallo tyhjentää pään parhaiten. Peliin uppoutuu niin, ettei muuta muista ajatella. Se tekee hyvää pääkopalle. Urheiluhullu: Myös jalkapalloilu, punttisali sekä penkkiurheilu ovat vuosikymmeniä olleet osa Hirvisen elämää. Etenkin lihaskuntoa vahvistava punttitreeni on Hirviselle vaihtelua pallopelien lomassa. ? P Pää tyhjäksi Pertti Hirvinen Ikä: 53 Asuinpaikka: Äänekoski Perhe: Vaimo ja kaksi tytärtä Työ: Työsuojeluvaltuutettu, Metsä Board Äänekoski JÄSEN HARRASTAA Pertti Hirvinen pelaa kahdesti viikossa. MISTÄS TIESIT? Li Andersson E i tarvi kovin kummoista arjen asiaa yrittää sen maailmaan tunkea, kun narina alkaa. AINA se narisee ja on muutenkin vaikee, etenkin katsoa. Kuosit muodissa viimeksi 70-luvulla. Me oltiin silloin nuoria kummatkin, okei, mutta teryleenijuna meni jo noin 100 vuotta sitten. Ei huvita katsoa siihen ruskeaan reikään enää. Pahinta on fiilis, mitä se mun sydämeen levittää. Pimeys. Kohta sataa räntää vaakasuoraan niin-että-tupakka-sammuu, enkä minä halua saman horrorin odottavan kotona, kun raahaudun kynnyksen yli vaatteet märkänä pientä pelastusta kaivaten. Niin. Joskus sitä vaan kyllästyy vanhaan ja haluaa nuorempaa. Netistä sitä sitten aloin etsiä, käytettyä tavaraa, kun köyhä olen. Havaitsin, että tarjontaa on enemmän kuin kysyntää, hyvästä syystä. Kuvat otettu niin, että ne ainoat avut on tyrkyllä. ”Pientä laittoo vailla.” No niin varmaan. K auan meni aikaa. Tiedättehän sen Sinkku sedulassa -jutun: ensiksi tsekkaat yhtä ja sitten toista, mutta sitoutua et voi mihinkään, koska silloin et voi saada nurkan takana odottavaa täydellistä mätsiä. Seuraava, klik, seuraava, klik, seuraava, klik – ei siinä touhussa ole voittajaa. Päätin viheltää pelin poikki ja tyytyä kompromissiin, ensin ihan kuvien perusteella ja sitten viestejä lähetellen. Soittelinkin. Tuntui mukavalta kuulla, mihin kaikkeen se taipuu. Se alkoi näyttää paremmalta, vaikka ei se ruma ollut muutenkaan. Valoisa ja nuorekas, 2000-luvun lapsia. Alkoi tuntua että se sopeutuisi mun elämään. Kävin hakemassa sen Espoosta. Se tuli yllättävän kiltisti mukaan vaikka ei tiennyt yhtään mihin sitä viedään. Blondi :D Kotipihassa vasta tajusin, että olin unohtanut vanhan kotiin. Siellä se odotti minua kynnyksen takana tuttuna, rumana ja turvallisena, ja mulla on uusi autossa. Ei perkele. En mä muuta voinut kun tunkea uuden autotalliin siksi aikaa että pääsen vanhasta eroon, mutta arvatkaa huviksenne halusko se lähteä vapaaehtoisesti! Sitä piti hakata vasaralla ennen kun se tajusi lähteä! Kun aloin kantaa sitä ulos sateeseen pieninä palasina, jostakin puun takaa iski syyllinen olo. Jäin vanhan ovia kattelemaan, koputtelemaan. Kokopuuta. Paljon laadukkaampaa kamaa kun siinä, mikä odottaa autotallissa. ? P Nuorempaa Se tuli yllättävän kiltisti mukaan vaikka ei tiennyt yhtään mihin sitä viedään. Kirjoittaja Ilkka Palmu on 45-vuotias tamperelainen duunaritoimittaja, joka kamppailee keittiöremontin kourissa. Ä R SY K E 1. Kahdeksan 2. Espoo 3. Eläkkeensaajien Keskusliitto 4. KIA:n 5. Britanniaa 6. 72 prosenttia 7. Henna Siekkinen 8. Oulussa 9. Erinin 10. Li Andersson KOE INFINITY-TUNNE Uuden sukupolven suojakäsineet, joissa on patentoitu pinnoitustekniikka. Kuvittele niin hyvin istuvia, mukavia ja tuntoherkkyyden säilyttäviä suojakäsineitä, että tuntuu siltä kuin työskentelisit ilman käsineitä. Ejendals loi uuden TEGERA ® Infinity™ -malliston. Se on enemmän kuin pelkkä pinnoitettujen turvakäsineiden mallisto. Se on uudenlainen elämys: uskomaton tarkkuus, ote, pehmeys, tuntoherkkyys ja tietysti suojaus. Lisätietoja osoitteessa tegerainfinity.com I N F I N I T Y TM 34-35_tauko.indd 34 13.9.2017 15.43.20
• Paperiliitto 7/2017 | 35 KOE INFINITY-TUNNE Uuden sukupolven suojakäsineet, joissa on patentoitu pinnoitustekniikka. Kuvittele niin hyvin istuvia, mukavia ja tuntoherkkyyden säilyttäviä suojakäsineitä, että tuntuu siltä kuin työskentelisit ilman käsineitä. Ejendals loi uuden TEGERA ® Infinity™ -malliston. Se on enemmän kuin pelkkä pinnoitettujen turvakäsineiden mallisto. Se on uudenlainen elämys: uskomaton tarkkuus, ote, pehmeys, tuntoherkkyys ja tietysti suojaus. Lisätietoja osoitteessa tegerainfinity.com I N F I N I T Y TM 34-35_tauko.indd 35 8.9.2017 17.18.41
• Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com www.sievi.com Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievin Jalkine Oy Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As. Puh. (08) 488 11 • info@sievi.com Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja Sievi Roller+ S3 Sievi Roller –tuoteperhe tarjoaa nopean, helpon ja mukavan ratkaisun. Boa ® –kiristysmekanismilla ja raikkailla väreillä varustetut Sievi Roller –jalkineet ovat oikea valinta, kun jalkineilta vaaditaan ehdotonta turvallisuutta ja helppokäyttöisyyttä. Nopea ja entistäkin kestävämpi Boa ® L6-rullamekanismi on perinteisiä kiinnitystapoja varmempi vaihtoehto ja uuden muotoilun ansiosta pitää kiinnityksen tilanteessa kuin tilanteessa. Pelkällä rullan pyöräytyksellä jalkineet kiristetään ja istuvuus säädetään sopivan jämäkäksi. Tosi helppoa ja huoletonta – turvallisuudesta tinkimättä. Boa ® -kiristysmekanismi • Pitävä ja joustava pohja • FlexStep ® -iskunvaimennus • Päällinen kestävää nahkaa ja mikrokuitua • Hengittävä 3D-dry ® -vuorimateriaali • Kevyt, metalliton varvassuoja • Metalliton, joustava naulaanastumissuoja • Öljyä ja kemikaaleja kestävät pohjat • Antistaattinen ja ESD • Suomessa tehty Kiristysmekanismi • Vapauta nauhoitus nostamalla rullaa • Lukitse mekanismi painamalla rulla alas • Kiristä nauhoitus pyöräyttämällä rullaa Kiristysmekanismi Sievi Roller – nopeat pukea, helpot säätää Uudistunut SUOMI_SIEVI_ROLLER_PAPERILIITTO_230x270+3_TAKAKANSI_040817.indd 1 14.8.2017 16.06 34-35_tauko.indd 36 30.8.2017 11.03.58