Koneet seis Epävarmuutta ja surua yt-neuvotteluista. Ujo duunari Hiljaisuus voi vieläkin olla hyve työelämässä. Lyhyt pelimatka Pyhtää kaatui kotimajoitukseen liiton futisturnauksessa. Uudet säännöt 07/19 P a p e r i l i i t t o säännöt Kun Niko Jusi syntyi, Suomi oli jo jääkiekon maailmanmestari. Hänen varttuessaan (työ)elämä on ollut muutenkin toisin kuin vanhan liiton miesten aikaan. S. 10–15 Paperi_01 (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-09-18).indd 1 19.9.2019 8.39.50
010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.fi Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä viimeisin hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* Paperi_3_sisis (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-09-18).indd 2 18.9.2019 11.19.22
P a p e r i l i i t t o 7 / 2 1 9 010 19 19 19 henkivakuutuskuntoon.fi Jäsenetuna henkivakuutus MAKSAA VAIN UIMAREISSUN KUUSSA Tee pieni päätös, jolla voi olla valtava merkitys. Henkivakuutus auttaa säilyttämään perheesi nykyisen elintason, jos toinen jää yksin pitämään huolta kaikesta. Järjestöjäsenenä saat Ifistä vakuutuksen jo muutamalla eurolla kuussa. Aloita katsomalla oma hintasi nyt heti. *Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutusja rahoitusneuvonta FINEn tekemä viimeisin hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Tutkitusti SUOMEN EDULLISIN* 2 7. 9 . 2 1 9 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Niko Jusi syntyi vuonna 1996 toisenlaiseen maailmaan kuin häntä 39 vuotta vanhempi Jukka Tuosa tai 19 vuotta vanhempi Jani Stenius. Talvisota oli jossain sadan vuodan takana. Kekkonen oli haalea muisto vanhojen patujen otsalohkoissa. Venäläiset oli voitettavissa jääkiekossa. Jukka Tuosa tutustui 1970-luvulla suureen maailmaan interreilillä. Se muutti hänen maailmankuvaansa, mutta tehtaassa työsuhteet olivat yhä pitempiä kuin Kekkosen valtakausi. Jani Stenius on vaihtanut ammattia yhtä monta kertaa kuin Kekkonen voitti presidentinvaalit. Kaljupää jää luultavasti taakse ennen Steniuksen eläkeikää. Stenius saa tosin tehdä parhaansa saavuttaakseen eläkeikänsä, joka pakenee täyttä vauhtia. Niko Jusi on kantanut lapsesta asti maailmaa taskussaan, ja yrittää muistaa, että elämää esiintyy myös puhelimen ulkopuolella. Hän käy ?oikeissa? töissä sivutoimisesti. Kaikki kolme ovat liittyneet erilaiseen Paperiliittoon. Kaikki neljä yrittävät pysyä ajan tasalla. Lue sisäsivuilta miesten tarinat ja pidä itsesi ajan tasalla myös liiton toiminnasta. • Ajan tasalla 61. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino Forssa Print Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 UPM aikoo sulkea koneen Raumalla. 06 Oulussa yt-neuvottelut laajenevat Eforaan. 08 Sairauslomalta voi palata töihin pikkuhiljaa totutellen. 09 Sitruunamehulla näkymättömäksi ja muita aution kanootin ongelmia. 22 Laadusta tinkimättä: Siistauksen operaattori Antero Nordström. 24 Paperiliiton futisturnaus Kotkassa. 26 Työttömyyskassa tiedottaa: toimi näin, jos jäät työttömäksi. 27 Kimmo Ruokoniemi lähti kunnallispolitiikkaan. 28 Tehtäviä ja sanaristikko ratkottavaksi. 30 Kuusanniemi-Voikkaan osasto kerääntyi kesäjuhlapotrettiin. 31 Miljoonat muuttavat maalta Intiassa. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Jos kerrot kaksi asiaa itsestäsi, pystyykö kolmannen arvaamaan? 16 Työpaikkailmoituksissa korostetaan sosiaalisuutta. Ujokin pärjää hyvin tehdas työssä, kunhan saa suutaan auki sen verran, että selviää haastattelusta. 20 Uusi biotuotetehdas on muuttanut Äänekoskea valtatien liittymästä lähtien. Sami Räisänen kulkee töissä Jyväskylästä. 32 Sanna Alaviiri on opetellut tyytymään tavallisuuteen. Nuorena kivellä ei olisi pitkään viihtynyt. Nyt onnen eteen ei aina tarvitse tehdä mitään. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Paperi_3_sisis (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-09-18) (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-09-18).indd 3 19.9.2019 8.45.22
6 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?07 / 2019 Yt-EsitYs oli sittenkin yllättävä. – Porukka on hyvin selvillä siitä, mikä on paperin menekin ja tehtaan tilanne. Yllätys oli se, että nyt puhutaan suoraan sulkemisesta. Tässä edellä ei ole ollut esillä mitään isoa säästösuunnitelmaa tai lomautuksia, sanoo pääluottamusmies Jouko Aitonurmi. Aitonurmi pitää suunniteltua henkilöstön vähennystä valtaisana. Vähennettäväksi on suunniteltu 179 henkilöä. Näistä työntekijätehtäviä on noin 130. – Yt-neuvottelut koskevat koko tehdasta. Irtisanominen voi siis tulla mille osastolle vaan lukuun ottamatta revinnäismassaa valmistavaa RaumaCelliä, Aitonurmi kertoo. sULKEMisELLA UPM kertoo varautuvansa paperin kysynnän rakenteelliseen laskuun vähentämällä tuotantokapasiteettia ja parantamalla siten kannattavuuttaan. UPM lupaa ottaa suunnitelmissaan huomioon henkilöstön intressit sosiaalisesti vastuullisella tavalla. Paperiliitossa aiotaan seurata lupauksen toteutumista tarkalla silmällä. Työnantajan vastuunkantoa perää myös työsuojeluvaltuutettu Juha Viitala ja toivoo niin sanottujen pehmeiden keinojen ja ihmisten jaksaminen huomioimista. Työtä vaille jäisi kerralla kolmasosa koko tehtaan henkilöstöstä. – Täällä on iso huoli siitä, miten irtisanotuksi joutuvat työllistyvät. Sulkemisella on suuri merkitys koko seutukunnalle ja Rauman kaupungin talouteen, koska parhaillaan toteutetaan mittavia säästötoimia, Viitala perustelee. Mielenilmauksena työnantajan suunnitelmille työntekijät poistuvat työpaikoiltaan vuorokaudeksi yt-päivän iltana. LUOttAMUsHENKiLÖstÖN tapa kiertää tehtaalla juttelemassa ihmisten kanssa on osoittautunut tarpeelliseksi. Työhönsä sitoutunut henkilöstö haluaa purkaa hämmennystään. – Ihmisillä on suuri tiedon tarve ja halu käydä asiaa läpi. Nyt on aiempaa rajumpi vähennys edessä, Viitala Rauman tehtaan sulkemisen lisäksi UPM suunnittelee sulkevansa myös Chapellen sanomalehtipaperitehtaan Ranskassa ensi vuoden alussa, jos tehtaalle ei sitä ennen löydy ostajaa. Chapellessa työskentelee 236 henkilöä.?•? eeva eloranta-jokela Rauman PK2 aiotaan sulkea vuoden 2019 loppuun mennessä. Kaksi konetta jatkaa. UPM aikoo sulkea paperikoneen »On iso huoli siitä, miten ihmiset työl listyvät.» UPM aikoo sulkea Rauman PK 2:n vuoden loppuun mennessä. Vuonna 1971 käynnistyneellä koneella valmistetaan SCpaperia. UPM / jUha SiniSalo Paperi_04-5 (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-09-18).indd 4 19.9.2019 9.02.04
6 / k u o r i m o PaPeriliit to?07 / 2019?5 Rauman PK2 aiotaan sulkea vuoden 2019 loppuun mennessä. Kaksi konetta jatkaa. A j a s s a S i l p p u a MEtsÄtEOLLisUUs ry ja Paperiliitto r.y. ovat sopineet aloittavansa neuvottelut paperiteollisuuden uudesta työehtosopimuksesta. Neuvottelut käynnistetään keskiviikkona 16. lokakuuta. Osapuolten yhteisenä tavoitteena on saada uusi sopimus aikaan nykyisen sopimuksen voimassa ollessa. Nykyinen Paperiteollisuuden työehtosopimus päättyy 30. marraskuuta. Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto r.y. pyrkivät takaamaan sopimiselle hyvän ilmapiirin ja neuvottelurauhan. Osapuolet ovat sopineet, että neuvotteluja ei käydä julkisuudessa. Seuraava paperiteolisuuden työehtosopimus on järjestysnumeroltaan viideskymmenes. UUsiA neuvotteluja edeltävään käytäntöön kuuluu, että Paperiliiton hallitus sanoo irti voimassaolevan sopimuksen ennen neuvottelujen aloittamista. Tähän on varauduttu liiton hallituksen kokouksessa. Kokous on pidetty lehden painoon menon jälkeen 20. syyskuuta. Paperiliiton tes-neuvottelukuntaan kuuluvat liiton toimistosta Petri Vanhala, Juhani Siira, Sami Laakso, Markku Häyrynen, Juha Koivisto ja Jouni Salminen. Ammattiosastoja ja työpaikkoja edustavat Jouko Aitonurmi, Rauman osastosta 42, Arto Hulkko Kaukopään osastosta 21, Jorma Paajanen Äänekosken osastosta 77 ja Jouko Suomalainen Veitsiluodon osastosta 41. PAPERiLiittO tiedottaa neuvottelujen kulusta liiton hallinnon ja ammattiosastojen aktiiveille säännöllisesti. Myös liiton jäsenet saavat neuvotteluja koskevia uutiskirjeitä. Uutiskirje lähetetään kaikille niille jäsenille, joiden sähköpostiosoite on jäsenrekisteritiedoissa. Asian voi kukin jäsen itse tarkistaa eAsioinnissa. Liitto tarjoaa jäsenilleen räätälöidyn mahdollisuuden kuulla tes-aiheista suoraan neuvottelijoilta. Ajan tasalla -kiertue on alkanut Lappeenrannasta ja jatkuu syys-lokakuussa päättyen Ouluun 17.10. Katso aikataulu sivulta 35. HUOM! Lisää eAsioinnissa tietoihisi sähköpostiosoite, niin saat uutiskirjeessä ajankohtaista tietoa tes-neuvotteluista. ?•? eeva eloranta-jokela Työsuojeluvaalit tulevat PAPERiLiitON työpaikoilla pidetään työsuojeluvaalit loka-, marrasja joulukuun aikana. Työsuojeluhenkilöt valitaan kahden seuraavan vuoden ajaksi. Katri Moisio on toiminut neljä vuotta I-varatyösuojeluvaltuutettuna UPM Ra? atacilla Tampereella. Hänen mielestään äänestäminen on yksi tapa osoittaa, että pitää työsuojeluasioita tärkeänä. Moisio osallistui syyskuussa Paperiliiton ja aluehallintoviraston tilaisuuteen, jossa kävi ilmi, että työnantajat esimerkiksi vieläkin jättävät onnettomuuksia ilmoittamatta AVI:lle. – Meidän työpaikallamme asiat ovat hyvin, mutta monissa paikoissa tuntuu olevan vielä paljon tekemistä, Moisio sanoo. MYÖs Jari Oksasen mielestä äänestämällä osoitetaan, että työturvallisuusasiat ovat tärkeitä. Oksanen on työsuojeluvaltuutettuna Huhtamäellä Hämeenlinnassa. – Ja kyllä minun mielestä vaaleissa kannattaa aina äänestää. Äänestäminen on tapa vaikuttaa ja tuoda oma mielipide esiin, hän sanoo.?• Työehtosopimusneuvottelut alkuun lokakuussa Kaksi vuotta sitten liiton Ajan tasalla -tilaisuudet saivat hyvän vastaanoton. – Kannattaa ilman muuta käyttää mahdollisuuttaan vaikuttaa, sanoo Katri Moisio. M ar ja an a M al ka M Äk i Paperi_04-5 (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-09-18).indd 5 19.9.2019 9.02.05
6 / k u o r i m o 6 / kunnossapitoyhtiö Efora Oy aloitti syyskuun alussa yt-neuvottelut Oulun tehtaalla. Uutinen ei sinänsä yllättänyt työntekijöitä. – Meillä oli tiedossa, että Efora tulee reagoimaan, kun Stora Enso on omat päätöksensä tehnyt, toteaa mekaanisen kunnossapidon osastonluottamusmies Marko Virtanen. – Odotettuahan tämä oli, mutta aikataulu yllätti. Olisin toivonut, että suunnitelmat muutoksesta olisivat olleet pidemmällä ja vasta sen jälkeen olisi katsottu niiden vaikutus kunnossapitoon, kertoo Eforan ja Stora Enson Oulun tehtaan pääluottamusmies Olli-Pekka Kaikkonen. Efora Oy on Stora Enson kokonaan omistama tytäryhtiö. Eforan neuvottelut liittyvät Stora Enson päätökseen muuntaa Oulun paperitehdas pakkauskartonkitehtaaksi. Myös Efora varautuu nyt vähentämään henkilöstöään, sillä tehtaan arkittamo ja paperikone ? suljetaan ja toinen paperikone ? muunnetaan valmistamaan pakkauskartonkia. Yhteistoimintaneuvottelut koskevat koko Eforan Oulun tehtaalla työskentelevää henkilöstöä eli ??? henkilöä. Vähennystarpeeksi on arvioitu enintään ?? henkilöä. – Eforasta on paperiliittolaisia noin ?? henkeä, joten vähennystarve tuntuu isolta. Se herättää miettimään, millä tasolla ja tavalla kunnossapitotöitä on tarkoitus tulevaisuudessa tehdä, Marko Virtanen pohtii. Virtasen yli ?? vuoden työuraan ja ?? vuoden luottamusmiesuraan on sattunut monenlaista. Tunnelmat synkkenivät, kun syyskuun toisella viikolla alkoivat oman työpaikan vähennys-yt:t ja Stora Ensolla alettiin samaan aikaan jakaa vuoro kerrallaan tietoa siitä, kenellä työt päättyvät ja kenellä jatkuvat. Työtä vaille jää ??? storaensolaista, joista työntekijätehtävissä on ??? henkilöä. – Tilanteeseen nähden tuotannossa ja meillä kunnossapidossa on rauhallista. Keskitytään työntekoon, siitä kyvystä täytyy työntekijöille nostaa hattua, sanoo Virtanen. Stora Enso on suunnitellut käynnistävänsä tuotannon muunnetulla koneella vuoden ???? loppuun mennessä. Paperia ja sen valmistamiseen käytettävää valkaistua sellua tuotetaan Oulun tehtaassa syyskuun ???? loppuun asti. • Stora Enson muutokset voivat johtaa Oulun Eforassa 50 henkilön vähennykseen. Yt-neuvottelut Oulussa myös Eforaan »Vaikutukset Eforaan olisi voitu katsoa myöhemmin.» Marko Virtanen siirtyi Veitsiluodosta vuonna ???? telahiojaksi Oulun tehtaalle, kun PK ? lähti käyntiin. Stora Enson tuotantomuutokset vaikuttavat Virtasen nykyiseen työnantajaan kunnossapitoyhtiö Eforaan. Paperi_06-7.indd 6 18.9.2019 10.56.48
t e s t e s t i Tällä palstalla testataan, miten Paperiteollisuuden työehto sopimus toimii käytännössä. 6 / k u o r i m o / 7 Anjalassa varaudutaan lomauttamaan Enso aloitti syyskuun ??. päivänä yhteistoimintaneuvottelut mahdollisista lomautuksista Anjalan paperitehtaalla Kouvolassa. Yt-neuvottelujen piiriin kuuluu Stora Enson Anjalan paperitehtaan henkilöstö, eli yhteensä noin ??? henkeä. Lomautukset toteutettaisiin tarvittaessa enintään ?? päivän ajaksi. Lomautukset on suunniteltu toteutettaviksi useammassa jaksossa tämän vuoden lokakuun ja ensi vuoden toukokuun lopun välillä. Neuvottelut lomautuksista kestävät arviolta kaksi viikkoa. Lomautuksen syyksi Stora Enso on ilmoittanut markkinatilanteen heikentymisen ja mahdollisen tarpeen seisottaa tuotantolinjoja määräaikaisesti. – Ei tämä sinänsä yllättänyt. Tulevissa neuvotteluissa varaudutaan lomautuksiin. Toteutuvatko lomautukset, riippuu siitä, miten tilauksia tulee, sanoo pääluottamusmies Jari Punakivi. Viime keväänä yt-neuvottelut käytiin Inkeroisten kartonkitehtaalla, joka myös kuuluu Stora Enson Anjalankosken tehtaisiin. Koko ??? hengen henkilöstöä koskeneiden neuvottelujen tulos oli, että yhtiö voi lomauttaa henkilöstöä korkeintaan ?? päiväksi loppuvuoden aikana. Tähän mennessä lomautuksia ei ole toteutettu. • Suomen Kerta lomauttaa kertakäyttötuotteita valmistava Suomen Kerta on lomauttanut syyskuun alusta kuusi työntekijää kolmen kuukauden ajaksi. Lomautetuista kaksi työskentelee varastossa ja neljä tuotannossa. Pääluottamusmies Toni Orponen pitää lomautustarvetta outona siksi, että kesän alussa tehtaalle palkattiin neljä uutta vakituista työntekijää ja kesä mentyä tuli tarve lomauttaa. Lain puitteissa tämä on kuitenkin mahdollista. – Neuvotteluesityksessä oli suunniteltu myös irtisanomisia, mutta siltä osin esitys ei toteutunut, Orponen kertoo. Työnantajan peruste lomautuksille oli halu parantaa yrityksen kannattavuutta vielä tämän vuoden aikana. Imatran lisäksi Suomen Kerralla on toinen tehdas Riihimäellä. Kotkan tehtaan toiminta päättyi viime vuoden keväällä, kun tehtaan tuotanto ja osa työntekijöistä siirtyivät Imatran tehtaalle. • Kaipolassa lomautuksia jaksottain : Kaipolan tehtaalla alkoivat syyskuun puolivälissä enintään ?? päivän lomautukset. Lomautuksiin on varauduttu ensi vuoden maaliskuun loppuun saakka. – Lomautuksia toteutetaan työnantajan tarpeen mukaan jaksoittain, kertoo pääluottamusmies Ismo Salonen. Lomautukset koskevat koko tehtaan henkilöstöä ja osittain myös Jokilaakson tehtaiden yhteisiä toimintoja. Lomautustarve koskee noin ??? työntekijää, joista Kaipolan tehtaalla työskentelee ???. Kaipolan tehtaalla valmistetaan sanomalehtipaperia kahdella koneella PK ?:llä ja PK ?:lla. – Sanomalehtien kysynnän lasku on jokaisen nähtävissä. Kun lehtien tilaukset vähenevät, se heijastuu nyt meille tuotantoon, Salonen perustelee. Lomautusten alettua moni työntekijöistä on uuden edessä: on ilmoittauduttava TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi ja täytettävä ansiopäivärahahakemus. • Vapaapäivistä ilmoittaminen Työehtosopimuksen mukaan vuotuinen työaika tasataan keskimäärin ??,? tuntiin viikossa vuorovapaajärjestelmällä. Työaikamuoto ??:ssa vuorovapaat on merkitty koko vuodelle. Muissa työaikamuodoissa työnantajalla on oikeus ilmoittaa työvuorot ? viikkoa aiemmin. Miten mielestäsi vuorovapaista ilmoittaminen sujuu omalla työpaikallasi? Tähtiä 1=huonosti, 2=menettelee, 3=kohtalaisesti, 4=totuttu ja toimiva käytäntö, 5=oikein hyvin : ”Meillä vuorovapaita koskevat työntekijöiden toiveet otetaan hyvin huomioon. Käytännössä yleensä saa omat henkilökohtaiset menonsa järjestettyä. Nopeat syövät hitaat, koska kaikki eivät voi olla yhtä aikaa vapaalla. Päiviä on voinut myös jättää lyhyeksi ajaksi jemmaan tai voinut vaihtaa rahaksi. Parempaan tilanteeseen pääsisi ainoastaan henkilöstömäärää lisäämällä niin, että jokaiseen vuoroon tulisi yksi vuorottaja lisää.” • Jukka Virta, pääluottamusmies, Kauttuan paperitehdas, Eura Paperi_06-7.indd 7 18.9.2019 10.56.49
6 / k u o r i m o 8?PaPeriliit to?07 / 2019 VälileVytyrän takia koko kesän sairauslomalla ollut Jani Nuolimo palaa lokakuussa töihin työkokeilun kautta. Työterveysneuvottelussa pohdittiin myös osasairauspäivärahaa, mutta työkokeiluun päädyttiin sen joustavuuden vuoksi. – Yhdessä Janin, työnantajan ja työterveyshuollon kanssa katsoimme, että työkokeilu on järkevin vaihtoehto tässä tapauksessa. Osasairauspäivärahalla olet oikeissa töissä sen ajan, jonka olet. Työkokeilussa et ole mukana vahvuudessa, vaan hissukseen kokeilemassa, miten työnteko sujuu, ynnää Sappi Kirkniemen pääluottamusmies Harri Lindholm. Kolmen kuukauden mittaisessa työkokeilussa työaikaa lisätään pikkuhiljaa 4 tunnista 8:aan. Työkokeilun voi keskeyttää, sitä voi jatkaa ja hakea lisää. tyÖKOKeilUA käytetään paljon, osasairauspäivärahaa ei niinkään, kertoo soittokierros Paperiliiton työpaikoille. Molempien tavoite on, että työntekijä pääsee lopulta tekemään työtään kokoaikaisesti. Työkokeilijalla tulee olla ammatillisen kuntoutuksen ennakkopäätös ennen työkokeilun aloittamista. Työkokeilukorvauksen maksaa vakuutusyhtiö, ja sen suuruus on työkyvyttömyyseläke korotettuna 33 prosentilla. Kelan maksama osasairauspäiväraha on 50 prosenttia täydestä sairauspäivärahasta. Työkokeilussa työntekijälle ei kerry lomapäiviä, kuten osasairauspäivärahalla ollessa. Työkokeilun kesto on enintään 6 kuukautta, osasairauspäivärahan 120 arkipäivää. Työkokeilussa työntekijä tekee omaa, muokattua tai uutta työtä. Osasairauspäivärahalla palataan yleensä omaan työhön 40–60 prosentin työajalla. – Jos työntekijä ei terveydentilansa takia voi tehdä omia työtehtäviään, hän voi sopia työnantajan kanssa myös muista työtehtävistä osasairauspäivärahakauden ajaksi, mainitsee ryhmäpäällikkö Ismo Hiljanen Kelasta. PäiVäMieHenä Kirkniemessä työskentelevän Nuolimon työstä 90 prosenttia on trukilla ajoa. Se koettelee selkää. Silti tarkoitus on tehdä työkokeilussa omaa työtä. – Käymme fysioterapeutin kanssa läpi myös työergonomiaa. Minun on opeteltava uusia tapoja, etten rasittaisi selkääni. Nuolimolla on jo kova polte töihin. – Hyvä, että pääsen aloittamaan työnteon rauhallisesti.?•?tiina Suomalainen Työkokeilua pidetään joustavampana kuin Kelan osasairauspäivärahaa. Työkokeilu vai osasairauspäiväraha? »Hyvä, että pääsen aloittamaan työnteon rauhallisesti.» Se, että työkokeilussa ei kerry lomapäiviä, ei ole Jani Nuolimolle kynnyskysymys. Hän on iloinen, että pääsee palaamaan töihin joustavasti. miiSa Kaartinen Paperi_08-9_kopio.indd 8 16.9.2019 10:35:03
6 / k u o r i m o PaPeriliit to?07 / 2019?9 Työkokeilua pidetään joustavampana kuin Kelan osasairauspäivärahaa. N ykypäivän tiedotusvälineet ja epäsosiaalinen media tuovat julkisuuteen toinen toistaan hullumpia asioita ja ihmisiä. Kymmenen vuotta sitten kuka tahansa normaalijärkinen ihminen olisi pitänyt mahdottomana ajatusta, että maailman mahtavinta maata johtaisi kaveri, joka pohtii pysäyttävänsä hurrikaanin ydinpommin avulla. Yhtä mahdottomana oltaisiin pidetty sellaista kansanedustajaa, joka kiistäisi evoluutioteorian ja arvelisi ilmeisesti eläinja ihmiskunnan rantautuneen valtavasta Nooan arkista maan päälle. Järkensä menettäneenä oltaisiin pidetty myös poliitikkoa, joka pitäisi nykyistä Unkarin sananvapaustilannetta Suomea parempana, kun näin ei ole. Mistä tällainen ulospäin täysin järjettömältä vaikuttava ajattelu saa alkunsa? En tiedä, mutta kerronpa tarinan. Pittsburghissa ryöstettiin vuonna 1995 kaksi pankkia keskellä kirkasta päivää. Ryöstäjä ei yrittänytkään naamioitua, vaan hymyili leveästi turvakameroille. Kuvanauhojen julkistuksen jälkeen poliisille sateli vihjeitä tekijästä. Eipä aikakaan, kun poliisit olivat ryöstäjän oven takana. Miten te onnistuitte löytämään minut? Minähän tein itseni näkymättömäksi sitruunamehulla, ihmetteli poloinen kriminaali. Kun sitruunamehua voi käyttää kirjoitettaessa näkymättömänä musteena, voi sillä tehdä itsensä näkymättömäksi myös sivelemällä sitä naamaansa ennen pankkiryöstöä, päätteli tuo onneton. Seuranneessa poliisitutkinnassa paljastui, että ryöstäjä oli joutunut maailmaan henkisesti niin heikoilla eväillä, että hänen eväslaatikkonsa oli käytännössä täysin tyhjä. Vaikka se oli kertakaikkisen tyhjä, hän itse luuli sitä täydeksi. Omassa mielessään hän oli siis historiallinen renessanssinero, joka oli keksinyt, miten täydellinen rikos tehdään. Tapahtuma sai Dunning ja Kruger -nimiset tutkijat kiinnostumaan siitä, kuinka väärin ihmiset arvioivat omat taitonsa ja päättivät testata asiaa opiskelijoilla. Tulokset olivat hätkähdyttäviä. Testattavista alimpaan neljännekseen taidoillaan jääneet kuvittelivat päihittäneensä valtaosan muista osallistujista. Vähän samaan tapaan kuin jokainen meistä on keskimääräistä parempi autokuski, vaikka näin ei tilastollisesti voi missään nimessä olla. Mitä tästä kollektiivisesta harhasta voi sitten seurata? Entisaikaan tietoa joutui etsimään kirjoista ja julkaistava materiaali suodattui jonkinlaisen seulan läpi peruskylähullujen omakustannejulkaisuja lukuun ottamatta. Lukemalla saattoi oppia. Tänä päivänä kuka tahansa pystyy levittämään agendaansa verkossa ja materiaalin tason suhteen lukijoilla ei ole minkäänlaista kuluttajansuojaa. Kirjoittajana voi olla kaveri, jolla ei ole edes sitä ensimmäistäkään muumia kanootissa saatikka penaalia koulurepussa. Jos lukijanakin on henkilö, jonka kanootti ajelehtii autiona, ei koskenlaskusta selvitä kuivin jaloin ja jälki voi olla kauheaa. Tämä käy ilmi jo nyt minkä tahansa lehden kommentointipalstoja lukiessa. Oli muuten pakko kokeilla sitruunamehun taikaa itsekin. Toimi hienosti. Naama peilissä oli ihan yhtä ruma kuin ennenkin, mutta käsistä tuli ihanan pehmeät. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Meidänkään kylällä ei ole yhtään kaveria, joka ei osaisi ajaa paperikonetta. Maailman helpointa hommaa, kuulemma. Siihen mä sanon aina, että jos ensin koittaisitte herätä kuudeksi töihin. Jos se onnistuisi, niin sitten voisitte opetella työntekoa. »Miten löysitte minut? Minähän tein itseni näkymättömäksi sitruunamehulla.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. te PP o Jä rv i Ja nn e m ar KK an en Paperi_08-9_kopio.indd 9 16.9.2019 10:35:04
10?PaPeriliit to?07 / 2019 teksti Mari Schildt ?kuvat Jussi partanen, Mikko Nikkinen, Maiju Pohjanheimo, Maailma haltuun Paperi_10-15.indd 10 19.9.2019 9.13.05
PaPeriliit to?07 / 2019?11 Millaiset kokemukset ovat muokanneet 1950-, 1970ja 1990-luvulla syntyneiden paperiliittolaisten maailmankuvaa? Kolme miestä kertoo, miten jälleenrakentamisen ajasta siirryttiin liukkaille jäille. TUOMARI. Raumalainen Niko Jusi palkittiin viime vuonna mestiksen parhaana linjatuomarina. Hän on matkalla ammattilaiseksi. Paperi_10-15.indd 11 19.9.2019 9.13.06
12?PaPeriliit to?07 / 2019 O li 1960-luvun alku. Helmikuinen, häikäisevä auringonpaiste sai siristämään silmiä. Järven jäällä sätki tuoreeltaan pilkittyjä, tummaraitaisia ahvenia. Pienet kumirukkaset yrittivät kaloja kiinni. Se on Jukka Tuosan varhaisin muisto, pilkkiretki isän kanssa Saimaan jäille. – Olin silloin ehkä neljän vanha, muistelee Tuosa Ruokolahden Salosaaressa. Hän syntyi vuonna 1957, jolloin Suomeen syntyi 86 985 lasta. Tuosan ympärillä Lappeenrannan vuokrapuutaloissa asui laumoittain kavereita. Kuusikymmentäluvulle tultaessa maan jälleenrakennus otti uusia kierroksia. Tuosan lempilelu oli puinen rakennussarja BILOfix, jossa oli puisia rakennuspaloja ja muovisia pultteja ja muttereita. Olohuoneeseen tuli uusi perheenjäsen: televisio. – Lempiohjelmani oli Sirkus Papukaija. Siinä esiintyi Onniklovni ja professori Hajamieli. Sitä mie tykkäsin katella mustavalkoisesta telkkarista. Ja pienestä asti tykkäsin katella mäkihyppykisoja. Ruoka-aikaan istuin lattialla ja jakkaran päällä oli lautanen, hän muistaa. Koulussa Tuosan oli pakko opetella tavaamaan, vaikka osasi jo lukea. Kyllästytti. Ja kun ei jaksanut kuunnella, joutui nurkkaan. – Kyllä hävetti, Tuosa muistaa. Vuonna 1967 järjestettiin valtakunnallinen kirjoituskilpailu. Tuosa sai kunniamainintana kirjan, jossa oli opetusministeri Johannes Virolaisen nimikirjoitus. Aine piti lukea koulun joulujuhlassa, mutta Tuosaa jännitti niin, että hänelle nousi kuume, eikä hän päässyt koko juhlaan. Opettaja luki aineen. Vuonna 1972 suomalaiset nuoret pääsivät ensimmäisen kerran Interrailille. Pari vuotta myöhemmin Tuosa oli 17-vuotias, eikä häntä tarvinnut kahta kertaa houkutella. Kolme kaverusta kiipesi junaan ja katseli, kun maat ja maisemat viuhuivat ikkunan takana. Tämä oli jotain sellaista, josta vanhempien sukupolvi ei ollut osannut eikä ehtinyt haaveillakaan. Makuupaikka kulki selässä, ja teltta nousi milloin minnekin. Alpit kohosivat niin korkealle, että junan vaunussa piti painua matalammas nähdäkseen valkolumiset huiput. Se teki lappeenrantalaiseen nuoreen miehen lähtemättömän vaikutuksen. Vuonna 1977 20-vuotias Tuosa teki pätkätöitä rakennuksilla, kunnes ajautui Chymoksen varastolle. Suomessa syntyi samana vuonna 65 659 lasta. Yksi heistä on oululainen Jani Stenius. synttäriKaKussa loimotti muutama kynttilä. Näky oli Steniuksen mielestä lumoava. Kakku oli perhepäivähoitoryhmän kaverin, mutta se ei sitä huonontanut. Perhepäivähoitaja oli mielissään kakkunsa saamasta vastaanotosta. Stenius asui Yli-Iissä, metsureiden perheille rakennetussa rivitalossa. Viikon huipensi vakavailmeisten pukumiesten valvoma lottoarvonta ja Heikki Hietamiehen juontama Lauantaitanssit, joiden äärelle koko Suomi hiljentyi. – Eihän kanaviakaan ollut kuin pari kappaletta. Lotto ja lauantaitanssit, siinä oli lauantain ohjelma, Stenius hymyilee. Ja kun 1980-luvulle tultaessa suomalaiset alkoivat pärjätä mäkihypyssä, Stenius ei malttanut mennä keittiöön syömään, vaan television äärelle tuotiin jakkara ja lautanen. Silloin jäi »Tämä oli jotain sellaista, josta vanhempien sukupolvi ei ollut osannut haaveillakaan.» Paperi_10-15.indd 12 19.9.2019 9.13.07
PaPeriliit to?07 / 2019?13 sivuun jopa lempilelu: sinivalkoinen, 20–30 senttiä pitkä linja-auto. PErHE muutti Pudasjärvelle, kun Stenius on kuusivuotias. Koulu maistui, ja ala-asteen huipensi luokkaretki Vaasaan ja risteily Uumajaan. – Ennen en ollut käynyt laivalla. Ja Wasalandian huvipuistokin oli vielä toiminnassa. Mahtava reissu, Stenius muistelee. Koulun jälkeen hän hakeutui ammattikoulun autonasentajalinjalle. Autot olivat nuoren miehen elämässä keskiössä, samoissa asemissa kuin kaverit ja tytöt. Autolla kierrettiin loputonta rinkiä Pudasjärvi-cityssä samalla, kun pelti ja lasi vain vaivoin pitivät sisällään kumisevan technodancen. Stenius valmistui ammattikorkeakoulusta taloja energiatekniikan insinööriksi koneja tuotantotekniikan linjalta, mutta prosessinhoitajan työt Stora Ensolla veivät mennessään. Keväällä 1995 Suomen aika pysähtyi. Liki parikymppinen Stenius ei ollut pysyä nahoissaan, kun Suomi voitti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruutensa. Seuraavana vuonna Suomeen syntyi 60 723 lasta. Yksi heistä on raumalainen Niko Jusi. Jää oli sileää ja kylmää. Kun sitä raaputti luistimella, sai aikaan pienen lumivallin. Ja kun potkaisi liukuun, pääsi kovaa. Jusi oli kuusivuotias, kun vanhemmat veivät hänet luistelukouluun. Se oli menoa kerrasta. Telkkarista kaikui Pikku Kakkonen, jonka Jusi katsoo alusta loppuun. – Piiikkukakkosen pooosti. Postillokero kolmeneljäseitsemän, Jusi laskettelee yhä ulkoa ohjelman tunnuslaulua, kuten kymmenet tuhannet muutkin aikansa lapset. MAAILMANKUVAN AINEKSIA. Ruokolahtelainen Jukka Tuosa miettii, että nuorena tehdyt Interreilit ovat vaikuttaneet ajatteluun. Paperi_10-15.indd 13 19.9.2019 9.13.07
14?PaPeriliit to?07 / 2019 Pihalla leikittiin rivitaloalueen muiden lasten kanssa, ja kesällä pelattiin veljen kanssa Rauman saariston mökillä sulkista. Valtterija Ninni –kissat vaeltelivat lähimetsissä. Koulussa lempiaine oli liikunta. Yläasteella Jusi kuittasi myöhästymisiä jälki-istunnossa keskiviikkoisin. – Tuskin siitä oli hyötyä. Ei edes kaduttanut, hän muistelee. Kouluvuoden kohokohta oli se hetki, kun ovet kevätjuhlan jälkeen avautuivat auringonpaisteeseen ja kahden ja puolen kuukauden vapauteen. Jusi jatkoi ammattikouluun ja suoritti turvallisuusalan perustutkinnon, mutta ajatus oli muualla. Kuin itsestään jääkiekko muuttui pelkästä harrastuksesta tavoitteelliseksi toiminnaksi. Pian lähes parimetrinen Jusi pelasi kakkosdivisioonassa, harjoitteli tai pelasi lähes joka päivä. Toinen elinpiiri kulki mukana taskussa. Kaikki maailman tieto, ajanviete ja monet sosiaaliset kontaktit olivat kännykässä. Informaatiotekniikka oli kuin autot edelliselle sukupolvelle: välttämätön arjelle. Jusi eli ja hengitti jääkiekkoa ja teki kaikkensa joukkueen eteen, kunnes alle parikymppisenä se tie oli käyty loppuun. – Meitä värvättiin erotuomaroinnin aloituskurssille. Se sujuikin aika hyvin ja palautteet olivat kannustavia. Huomasin, että tässä on mahdollisuus kehittää itseään ja olla jääkiekon parissa, vaikka pelaaminen ei ollut ammattitasoa, Jusi sanoo. otti kuitenkin aikansa ennen kuin joukkueurheilijan sydän taipui yksilöurheiluun. – Nyt treenaaminen ja itsestä huolehtiminen onkin jotain, mitä teet itse. Enää ei joku sanokaan, mitä tehdään ja milloin tehdään. Pitää itse olla kiinnostunut ja haluta oppia enemmän. On meillä nytkin ryhmä, mutta emme ole päivittäin tekemisissä OMISSA KÄSISSÄ. Oululainen Jani Stenius ei jäänyt odottelemaan, että hänet haettaisiin kotoa töihin, vaan päätti toimia. Paperi_10-15.indd 14 19.9.2019 9.13.08
PaPeriliit to?07 / 2019?15 ja aja bussilla jonnekin, kuten pelaajana, Jusi miettii. Toisaalta hän nauttii siitä, että kentällä kaikki ovat mukana siinä, mitä tehdään: pelaajat, valmentajat ja erotuomarit. – Pelin tiimellyksessä sykkeet ovat korkealla ja panokset ovat kovat. Mitä kaukalossa tapahtuu, se jää sinne, hän sanoo. Erotuomarin ura on se, johon Jusi nyt panostaa. Muita töitä hän tekee satunnaisesti, aikaisemmin Rauman UPM:n paperitehtaalla, nyt logistiikkayritys Logistikasin varastolla. Hän tulee taloudellisesti toimeen tuomaroinnilla, mutta toisaalta hänellä ei ole perhettä elätettävänä. – Jos elämäntilanne muuttuu, jotain täytyy tehdä. Olen miettinyt opiskelua, mutta en tiedä mitä, missä ja milloin. Tulevaisuus ei huolestuta, vaikka maailmalla sattuu ja tapahtuu. Jusi miettii, että tietoinen pitää kyllä olla. Hän luottaa, että tulee toimeen, mitä tahansa eteen tuleekin. – Toivon, että saisin olla terveenä ja tehdä juttuja, joista tykkään ja joissa tunnen olevani hyvä, Jusi sanoo. Vuonna 2018, parikymppisenä, hänet palkittiin mestiksen parhaana linjatuomarina. Samana vuonna Suomessa syntyi 47 577 lasta. sosiologian tutkijat tarkoittavat avainkokemuksella sukupolvea yhdistävää asiaa tai kokemusta, joka vaikuttaa heidän ajattelussaan myöhemminkin. Otollisimmillaan ihmiset ovat tällaiselle kokemukselle noin 16–25-vuotiaina. Jukka Tuosa miettii, että hän on arvostanut pysyvyyttä. Hän teki pitkät urat Chymoksen varastolla ja myöhemmin Suomen Kerralla, ennen eläkeputkeen pääsyään. Mutta nuoruudessa Interrail ja maailman avautuminen matkailun kautta oli nuorelle sellainen mullistava kokemus, joka muutti ajattelua. – Kyllä siinä jonkinlainen suvaitsevaisuus lisääntyi. Näki erilaisia ihmisiä ja kulttuureita, ja katsantokanta laajeni. Tapa katsoa omaa elinpiiriä pitemmälle vaikuttaa siihenkin, että Tuosaa huolestuttaa ilmastonmuutoksen vaikutukset. – Ei siihen yksin voi paljon vaikuttaa, mutta jotain kuitenkin yritän, esimerkiksi kierrätän. Muovit, lasit ja pahvit vien kierrätyspisteisiin. Ei se niin vaikeaa ole, hän sanoo. Jani Stenius on vaihtanut ammattikoulun autonasentajalinjalta talonrakennusalan insinööriksi, siitä paperitehtaan prosessinhoitajaksi, sieltä myyntityöhön, sitten kemianalan opiskelun kautta operaattorin vakitöihin Kraton Chemical:lle. Hän miettii, että talouden turbulenssit ovat opettaneet hänen sukupolvensa hyppäämään tuntemattomaan. – Enää ei voi ajatella, että samassa työpaikassa aina saa olla. Tuskin ne tulevat kotoa töihin hakemaan. Ei myöskään kannata takertua siihen, mitä koulutusta sattuu olemaan, hän sanoo. Niko Jusi miettii, että hänen sukupolvensa eroaa edeltävistä ainakin siinä, että kännykät, internet ja muu tietotekniikka ovat olleet elämässä läsnä lapsesta saakka. Tieto on taskussa, ja kännykällä hoidetaan monet arjen asiat. – Minusta ihmisen pitää itsekin kokea, kaikkea ei voi puhelimella kuitata. Mutta onhan se avuksi, kun kaiken voi selvittää netistä. Kännykkä on mukana joka paikassa, ehkä liikaakin. Hän lukee uutiset kännykältä ja pitää yhteyttä tuttuihin somen avulla. Etäisyydet ja rajat ovat menettäneet merkitystään. – Toisen kanssa voi puhua näköyhteydellä vaikka toiselle puolen maapalloa, hän sanoo. ? »Ei myöskään kannata takertua siihen, mitä koulutusta sattuu olemaan.» Paperi_10-15.indd 15 19.9.2019 9.13.08
16?PaPeriliit to?00 / 2019 Ujous ei ole este U PM:n Tervasaaren tehtaan työsuojeluvaltuutetun Juha Notkolan ja varapääluottamusmiehen Juha Siltasen mielestä ujot tai syrjäänvetäytyvät työntekijät ovat usein tunnollisia ja hyviä työntekijöitä. Heidän osaamistaan arvostetaan, koska tuotannon sujuvuus on kaikkien etu. – Ei sitä nähdä ongelmana, jos he eivät osallistu kahvipöytäkeskusteluun, Siltanen toteaa. Stora Enson Veitsiluodon tehtaan työsuojeluvaltuutettu Jukka Rajanen sanoo niinikään ujojen pärjäävän työssään. Ensiksi heidän olisi kuitenkin saatava suunsa sen verran auki, että pääsevät tehtaanportista sisään näyttämään kyntensä. – Sosiaalisuutta arvostetaan rekrytoinnissa, mutta ei se ainoa valintaperuste ole. Kesätöissäkin meillä on aina ollut puheliaiden lisäksi myös niitä hiljaisia, Rajanen sanoo. Rajanen muistuttaa, että johonkin asti voi puhumalla rakentaa uraansa. Jossakin vaiheessa osaamisen ohuus paljastuu. Paperiteollisuudessa henkilöresurssit on kuristettu henkitoreisiin ja moniosaamisen vaatimukset ovat korostuneet. Ammattinsa hallitsevat työntekijät ovat arvokkaita. – Jos tulee häiriö tai muu poikkeustilanne, niin päälliköt saattavat itse mennä tällaisen hiljaisen osaajan luo kysyäkseen neuvoa, Rajanen kuvailee. Metsä Boardin Äänekosken tehtaan työsuojeluvaltuutettu Pertti Hirvinen nostaa esiin sukupolvikokemuksen. Ennen hiljaisuus ja syrjäänvetäytyvyys nähtiin hyveenä, mikä korostui lasten kasvatuksessakin. Nykypäivänä vallalla on yksilökeskeisyys ja voimakas itsensä esille tuominen. – Henkilökemiaan liittyvillä ongelmilla on vakavampia seurauksia. Ryhmässä toimiminen on työyhteisössä tärkeää. Riiteleviä työntekijöitä saatetaan joutua siirtelemään vuorosta tai työryhmästä toiseen, Hirvinen selittää. Tervasaaressa kaksi toisiinsa vihamielisesti suhtautuvaa työntekijää laitettiin työyhteisön varoituksista huolimatta samaan tiimiin. Sotahan siitä syttyi. Yksi työntekijä irtisanoutui työstään, koska hänen valituksiaan huonosta henkilökemiasta ei otettu todesta. – Esimiehet sanovat, että kyllä aikuisten ihmisten pitää tulla toimeen keskenään. Eihän se aina niin mene. Siksi me luottamusorganisaatiossa haluammekin päästä vaikuttamaan ajoissa niin vaihtuvien vuorojen kuin tiiminvetäjienkin valintaan, Notkola painottaa. Salpautuu uudessa tilanteessa Psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen on suomalaisen temperamenttitutkimuksen uranuurtaja. Huhtikuussa ilmestyi hänen kirjansa Ujot ja introvertit, jossa hän pohtii ujojen asemaa työelämässä. Keltikangas-Järvisen mukaan nykyään suositaan sosialisuutta ja ulospäinsuuntautuneisuutta, ekstroversiota. Ei ymmärretä, että aivan yhtä paljon yhteiskunnassa tarvitaan ujoja ja introverttejä, sisäänpäinkääntyneitä. – Termiin liitetään vääriä mielikuvia ja liian suuria odotuksia. Sosiaalinen ei tarkoita sosiaalisesti taitavaa. Seurallinen olisi parempi sana ilmaisemaan henkilön viihtymistä muiden ihmisten kanssa. Sosiaaliset taidot ovat eri asia. Ujous ei estä urakehitystä. Tehtaassa tarvitaan erilaisia persoonia. Henkilökemiaongelmat sen sijaan vahingoittavat työyhteisöä. teksti ? Markku tasala ?Piirrokset? Hanna Sakara 16?PaPeriliit to?07 / 2019 Paperi_16-19.indd 16 16.9.2019 14:48:30
18?PaPeriliit to?07 / 2019 – Sellainen työpaikka, missä kaikki ovat sosiaalisia ja ekstroverttejä, on katastrofi, Keltikangas-Järvinen toteaa. Jos työntekijä on äärettömän sosiaalinen, ei puhutakaan enää seurallisesta vaan palkintoriippuvaisesta ihmisestä. Henkilö tavoittelee ratkaisuillaan kiitosta, hyväksyntää ja muiden suosiota. Hän ei ole uudistaja vaan myötäilijä, joka pelkää suosionsa menettämistä. – Kykeneekö muiden suosion etusijalle asettava henkilö toimimaan aina yrityksen parhaaksi? Keltikangas-Järvinen varoittaa liimaamasta ujoon ihmiseen suurta joukkoa ominaisuuksia. Yhdysvaltalaisessa galluptutkimuksessa pyydettiin arvioimaan ujoja ihmisiä, jolloin vastaukseksi saatiin, että ujot ovat lihavia, laiskoja ja tyhmiä. Persoonallisuuden piirteitä on kuitenkin jokaisessa ujossa ja seurallisessa loputtomasti. Keltikangas-Järvisen mukaan ujous tarkoittaa ihmisen fysiologista alttiutta salpautua uudessa ja yllättävässä tilanteessa. Silti ujo ihminen voi olla hyvin sosiaalinen. Tuttujen kanssa hän voi olla mitä puheliain ja huumorintajuisin. Ujous ja introversio ovat temperamenttipiirteitä. Niillä ei ole mitään tekemistä esimerkiksi ongelmanratkaisun tai päätöksenteon kanssa. Introvertti hakee rauhallisuutta ja vakautta viihtyen mielellään yksin. Ekstrovertti taas hakee jännitystä elämäänsä, inhoaa rutiineja ja ottaa mielellään riskejä. Miten tiimi voitaisiin koota? Keltikangas-Järvinen ei ota kantaa siihen, millä tavalla työelämän tiimejä tulisi koota. Hän kuitenkin toteaa, että työparina ekstrovertti ja introvertti on huono. Ekstrovertti sanelee ja introvertti kuuntelee. Tutkimustiedon mukaan ekstrovertit keskustelevat luontaisesti mieluiten keskenään ja introvertit keskenään, mutta ei ristiin. Juha Notkolan mukaan Tervasaaren paperitehtaalla ovat tiimit muokkaantuneet vuosien mittaan hämmästyttävän yhdennäköisiksi. Kaikki viisi vuoroa ovat omanlaisiaan. On se mekkaloiva porukka, missä läikähdetään pienimmästäkin syystä, ja löytyy myös se hiljaisten vuoro. – Voimakas reagointi ja äänenkäyttö voi olla vuorovaikutustyyli. Tai sitten ei uskalleta erottautua. Talon kyselyissä oli sellainenkin työntekijän vastaus, että ryhmässä ei uskalleta olla erilaisia, Juha Siltanen mainitsee. Keltikangas-Järvinen puhuu tasapainon hakemisesta oman sisäisen viritystilan ja ulkoisen stimulaation välillä. Ekstrovertti hakee ympäristöä, joka on täynnä ärsykkeitä. Introvertille sopii taas päinvastainen ympäristö. Jos työyhteisössä voidaan huonosti, introvertti voi ekstroverttia huonommin. – Hänen viritystilansa on niin paljon korkeampi, että hän ei kestä enää ulkopuolelta tulevien konfliktien määrää. Introvertti kokee raskaammin avioerot ja muut perheen ongelmat. Ekstrovertti saattaa rasittavuuteen asti pälättää murheitaan kahvitauolla kaikille, jotka vain suostuvat kuuntelemaan, mutta introvertille sellainen avautuminen on mahdotonta. Pertti Hirvinen korostaa, että syyt työpaikan henkilökemiaongelmiin saattavat löytyä myös portin ulkopuolelta. Voi olla kyse perhe-elämän vaikeuksista tai muista siviilielämän tapahtumista, jotka seuraavat työpaikalle. – Joskus on kysymys ikääntymisen mukanaan tuomista hankaluuksista. Työkyvyn alentuma vaikuttaa tehokkuteen tai digitalisaation haasteet pelottavat. Pysynkö enää nuorempien tahdissa? Siltasen mielestä työntekijän hiljaisuus ja vetäytyminen taka-alalle saattavat altistaa hänet riskille joutua irtisanotuksi tuotannon sopeutustoimien aikana, mikäli irtisanomispäätöksiä tekevä päällikkö ei tiedä kyseisestä kaverista mitään. Valvomo sopii introvertille Keltikangas-Järvisen mukaan introvertille työskentely levottomassa ympäristössä voi olla ahdistavaa, mutta hiljaisessa valvomossa hän viihtyy mainiosti. Hän ei kyllästy yksitoikkoisuuteen. – Hänen päänsä sisällä on niin paljon tavaraa, että se tarjoaa virikkeitä. Ekstrovertille tarkkuutta vaativa rutiininomainen työ on äärettömän vastenmielistä, mikä alkaa näkyä virheinä, Keltikangas-Järvinen kuvailee. »Työpaikka, missä kaikki ovat sosiaalisia ja ekstroverttejä on katastrofi.» Paperi_16-19.indd 18 16.9.2019 14:48:32
PaPeriliit to?07 / 2019?19 Jukka Rajanen kertoo, että sellutehtaalla introverttien kaltaiset yksilöt työskentelevät usein ”ykkösvakansseissa” kuten soodakattilan ja voimalaitoksen hoitajina. Niissä tehtävissä tarvitaan suurta tarkkuutta. Työntekijä voi istua tuntikausia seuraamassa samoja näyttöjä ja poistuu paikalta vain hakeakseen kahvikupin. Rajaselle on vuosikymmenien työkokemus opettanut, että kumpaakin ihmissorttia tehtaalla tarvitaan. Pelkästään introverttienkaan varaan ei voi yhteiskuntaa eikä työyhteisöä rakentaa. Hän antaa esimerkin. – Kun paperikoneella tulee huovanvaihto eteen, ei siihen työhön ja sen johtamiseen ole ketään erikseen nimetty. Mutta niin vain jonkin ryhmädynamiikan lakien mukaisesti porukasta astuu esiin kaveri, joka lähtee viemään hommaa eteenpäin. Eikä se ole se työryhmän introvertti. Ujoja voidaan oppia ymmärtämään pienistä eleistäkin. Rajanen kertoo tarinan Veitsiluodossa työskennelleestä hiljaisesta miehestä, joka ei juuri puhua pukahtanut eikä tervehtinyt koskaan. – Se saattoi joskus ahdistaa. Työkaveri sanoi minulle, että kyllä se tervehtii. Katsopa, kun se kävelee sinua vastaan, niin sen vasemman käden pikkurilli heilahtaa. Rajasen mielestä persoonallisuudet ovat kiivaan työtahdin ja henkilöstövähennysten vuoksi työpaikoilta kadonneet, mitä hän pitää vahinkona. Varamiehiäkään ei enää teollisuudessa tavata. Varamies oli usein ekstrovertin tyyppinen ammattilainen, joka hallitsi monia vakansseja ja sijaisti muita tarvittaessa. – He kuljettivat tietoa paperikoneelta ja osastolta toiselle. Varamiehet olivat hyviä jutunkertojia ja oppineet tulemaan toimeen kaikkien kanssa. Se teki heidän vierailuistaan odotettuja. Näiden sanansaattajien tilalle ovat tulleet sähköiset intrat ja infotaulut valvomoissa. Kuollut teksti ruudulla ei kuitenkaan saa aikaan samanlaista naurunrähäkkää ja hyvää mieltä. Niistä kirjaimista puuttuu tehtaan yhteinen pulssi. ? Paperi_16-19.indd 19 16.9.2019 14:48:32
20?PaPeriliit to?07 / 2019 U UDEN sukupolven biotuotetehdas on tehnyt ihmeitä Äänekoskelle. Muutos näkyy nelostien liittymästä lähtien. – Jos kuvittelee, että Äänekoski oli aiemmin kuin maassa makaava elefantti, nyt tehdas on antanut sille buustia nousta jaloilleen, Sami Räisänen vertaa. Räisänen on entinen äänekoskelainen, joka nyt asuu Jyväskylässä mutta joka käy edelleen töissä Äänekoskella. Räisäsen tavoin väliä ajaa kumpaankin suuntaan noin tuhat ihmistä. Biotuotetehtaan massaosastolla käynnissäpitäjänä työskentelevälle Räisäselle uuden tehtaan rakentaminen merkitsi jatkuvuutta. Tulevaisuudesta ja jatkuvuudesta kertovat myös parannustyöt työmatkan varrella. TIEYHTEYKSIEN parannuksia tarvitaan, sillä elokuussa kaksi vuotta sitten käynnistynyt Metsä Groupin biotuotetehdas käyttää puuta 6,5 miljoonaa kuutiota vuodessa ja valmistaa sellua 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tehtaan omaan henkilöstöön kuuluu nykyisin 150 ja lisäksi palveluntoimittajille noin 100 ihmistä eli biotuotetehtaalla käy töissä yhteensä noin 250 ihmistä. Metsä Group arvioi, tehdas työllistää arvoketjussaan yhteensä noin 2500 henkilöä. Näistä 1500 on uusia työpaikkoja. Lukumääräisesti suurin työllisyysvaikutus tulee puunhankinnasta: biotuotetehtaalle ajetaan päivittäin 240 rekkalastillista ja 70 junavaunullista puutavaraa. Biotuotetehdas valmistaa havuja koivusellua kartongin, pehmoja painopaperin sekä erikoistuotteiden raaka-aineeksi, ja monia muita biotuotteita. Tavoite on, että myös tuotannon sivuvirrat saataisiin hyödynnettyä 100 prosenttisesti. – Sen tavoitteen suhteen olemme hyvällä mallilla. Viherlipeäsakka on ainoa jae, mille meillä ei vielä ole hyötykäyttöä. Kaikki muu hyödynnetään jo. Metsä Group myös tutkii aktiivisesti uusia tuotepolkuja, kertoo tehtaanjohtaja Ilkka Poikolainen. Tehdas tuottaa bioenergiaa, käyttää hyväkseen niin hajukaasut, mäntyöljyn, puunkuoren kuin jätevesilietteen. Loppuvuodesta integraatissa käynnistyy Metsä Springin ja Itochun yhteisyrityksen sellua hyödyntävä teollinen koelaitos, jossa valmistetaan ei-kuivatusta paperisellusta tekstiilikuituja. ÄÄNEKOSKEN kaupunkikin toivoo lisää hyötyä sivuvirroista, jotta ne toisivat lisää uutta ja teollista palvelutoimintaa sekä työpaikkoja. Yritysten houkuttelemista ja verkostoitumista paikkakunnalle edistetään Plänet B-hankkeessa. – Biotehtaan rakentaminen tänne oli kuin valot olisi laitettu päälle. Investointiuutinen toi ison muutoksen ilmapiiriin, vertaa Plänet B-hankkeen projektijohtaja Sari Åkerlund. Kasvavia puukuljetuksia varten liikkeelle lähti nelostien uudistus ja rautatien sähköistäminen. Kaupunki-infraa on rakennettu uusiksi ja paraikaa uusitaan keskusta-aukiota. – Lisäksi on suunnitelmia ja jo toteutustakin asuinja liikerakentamiseen ja muuhun kehittämiseen uuden ja vanhan nelostien välissä sekä uuden tien länsipuolella. Uudistumista ja rakentamista on luvassa useaksi vuodeksi, Åkerlund kertoo. Muuttoluvut näyttävät nyt paremmalta eikä Äänekoski enää ole muuttotappiokunta. Työttömyys ei Äänekoskella ole alentunut toivotulla tavalla. Työpaikkoja on aiempaa enemmän auki, mutta etenkin rakentamis-, korjausja valmistamistyöhön on ollut vaikeuksia löytää tekijöitä.Heinäkuussa äänekoskelaisista oli työttömänä 14,1 prosenttia. Työllistymisen eteen tehdään töitä entistä kohdennetummin myös kaupungilla. Jaloilleen noususta ja kiinnostuksesta yrittäjyyteen kertoo se, että perustettujen yritysten nettomäärä on kasvanut. – Tämän vuoden aikana uusperustamismäärä on 30 yritystä. Sitä, kuinka paljon luku johtuu biotuotetehtaasta ja paljonko talouden noususta, en osaa sanoa, Åkerlund sanoo. Valoa ja verotuloja tuovat myös tulevat investoinnit. Åkerlund mainitsee tuoreimpina esimerkkeinä traktorivalmistaja Valtran investoinnin ja metallituotteita valmistavan Meconetin uuden Hirvaskankaalle rakennettavan tehtaan. ? tehdas muutti Äänekoskea Se herätti maassa makaavan elefantin ja sytytti pikkukaupunkiin jälleen valot. Biotuotetehdas luo työtä ja tulevaisuudenuskoa. »Tehdas työllistää arvoketjussaan yhteensä noin 2500 henkilöä. Näistä 1500 on uusia työpaikkoja.» teksti ? Eeva Eloranta-Jokela ?kuva? Max Steffansson Paperi_20-21.indd 20 18.9.2019 11.02.44
PaPeriliit to?06/ 2019?21 Sami Räisäsen työmatkat Äänekoskelle sujuivat tietöiden keskellä odotettua helpommin. Nelostien linjat ja liittymät palvelevat niin biotuotetehtaan kuljetuksia kuin työmatkalaisia Paperi_20-21.indd 21 18.9.2019 11.02.45
22?PaPeriliit to?07 / 2019 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Meitä siistauksen operaattoreita on Nokian Essityllä aina kaksi vuorossa, ja asiakkaamme on paperitehdas. Me teemme keräyspaperista valkaistua massaa paperitehtaan tarpeisiin: vaaleampaa ja vähän tummempaa. Pääprosessi on siistaus, johon kuuluu karkealajittelu ja hienolajittelu. Kenttämies hoitaa karkealajittelussa pulpperointia. Kun rekat tuovat keräyspaperia, avataan paaleja siirrellään paperia oikeisiin paikkoihin. Toisella miehellä on hienolajittelun valvomo. Silloin vastuulla on kaikki karkealajittelun jälkeiset osat. Kun prosessista on kysymys, tulee myös roskaa. Meidän tapauksessamme se on nollakuitua. Kuitu saostetaan lietteenkäsittelyprosessissa, jolloin se saadaan kauhottua kroftien pinnalta. Se menee edelleen Bellmereille, eli lietteen puristimille, ja kuljetinta pitkin voimalaitokselle. Meille kuuluu myös tehtaan raakavesiaseman, kemiallisen vesiaseman ja jätevesilaitoksen ajaminen. Pidämme huolen, että tehtaalla riittää vettä prosesseihin, ja että jätevesi käsitellään biologisesti. Jos kaikki menee hyvin, työ valvomossa on rauhallista. Laitoshan on automaattinen, periaatteessa, mutta ei se varastosäiliöihin itsestään polymeerejä lisäile. Me yritämme pitää prosessin mahdollisimman tasaisena ja systeemin pystyssä. Työssä turvataan massan saanti paperikoneelle. Myös jätevesilaitoksen on pakko toimia. Jos se ei toimi, sitten ollaan kaikki seis, paperikoneita myöten. Ja jos raakavesiasema ei toimi, koneille ei saada vettä. Se, että ollaan häiriötilanteessa ratkaistu ongelma ja pystytään jatkamaan, vaikka laitos olisi käynytkin alhaalla, silloin ollaan päästy siihen, että meille on järkeä maksaa palkkaa. Meikäläisen työuran aikana siistaus on muuttunut siten, että työmiehestä on tullut asiantuntija. Asiantuntijuus on sitä, että toimimme itsenäisesti, ja ongelmatilanteita ratkomme yhteistyössä kunnossapidon kanssa. Tässä on oman tekemisen vapaus, mutta myös vastuu sekä tuotteesta että tuloksesta. Ajamme prosessia niin lujaa, kuin sitä pystyy ajamaan. Kaikki tehot otetaan laitoksesta irti. Sellu on kallista, mutta kierrätyskuitua saa vähän halvemmalla tehtyä. Euro puhuu, niin sanotusti. Kun on vastuuta annettu, se pitää myös hoitaa niin, ettei töitä tarvitse tehdä moneen kertaan. Virheet ovat kalliita. Reseptit, joilla paperikoneita nyt ajetaan, perustuvat siihen, että koneelle menee aina 60-70 prosenttia uusiomassaa. Vaikea sitä on sellulla korvata. Tai voi korvata, mutta sitten pitää kaivaa lompakkoa. kyllä se oman tekemisen laatu on parhaimmillaan, kun pystytään häiriöttä ajamaan ja tuottamaan oikean laatuista tavaraa, oikeaan aikaan ja oikealla vaaleustasolla. Se maksimoi tehtaan käytön, joka taas näkyy tuloksessa. Ja tulevat ne vihreät arvotkin täytettyä. Kuvittelisin, että tämä on tulevaisuutta. Kotioloissakin tulee huolehdittua kierrätyksestä. Vien paperit suoraan työmaan pulpperiin, ja niistä tehdään vessapaperia. Se on Cleantechiä parhaimmillaan, kun teemme hylkypaperistä massaa paperitehtaalle. Kun hommat on saatu tehtyä, kyllä siinä saa tyytyväinen olla, ja pitääkin olla. Kokenut siistaaja saattaa näyttää hitaalta, mutta sanotaan näin, että siinä ei tehdä virheitä. Jos tulee ongelma, turhat liikkeet jäävät välistä. Riskejä tulee kemikaalien ja höyryjen kautta, eikä hätäiset päätökset yleensä kannata. Peroksidi, lipeä ja vesilasi ovat pääkemikaalit. Hiilidioksidilla säädetään prosessin happamuutta. Hiilidioksidi on petollinen, hajuton ja mauton aine, joka syö hapen. Rikkihappoa käytetään ph:n säätöön ja fosforia ja ureaa ravinteina jätevesilaitoksella. Turvallisuus edellä on aina mentävä. Henkilövahinkoja ei ole käynyt, mutta aina voi sattua. Työkaverit ovat kouliintuneita hommiinsa. Kun pidämme kahvipaussia, menemme yhdessä yläkerran valvomoon. Samalla pidetään pieni pystypalaveri. Meillä on mukava porukka. Ei kukaan ole 20 vuotta, kuten minä, samassa firmassa, jos se ärsyttäisi. Tämä on itsenäistä työtä, eikä tarvitse yhdessä, pienessä tilassa nököttää. Olen oman lokeroni löytänyt. On kiva olla töissä.»?• Oman työnsä asiantuntija teksti?Mari Schildt?kuva?Mika Kanerva Antero Nordström nauttii, kun työssä on tekemisen vapaus ja vastuu. »Kokenut siistaaja saattaa näyttää hitaal ta, mutta sanotaan näin, että siinä ei tehdä virheitä.» Paperi_22-23.indd 22 18.9.2019 11.05.28
PaPeriliit to?07 / 2019?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Antero Nordström on siistauksen operaattorina Nokian Essityllä. Paperi_22-23.indd 23 18.9.2019 11.05.29
24?PaPeriliit to?07 / 2019 Pietarsaaren osasto 52:n Kaj Saarijärvi ilmoittaa turnausta edeltävänä päivänä, että heidän ensimmäinen pelinsä on lauantaina kello 10.25. – Viimeinen on sitten finaali, hän uhoaa. Turnauspäivänä, kolmen ottelun jälkeen, kommentit ovat hieman varovaisempia. – No, osallistuminen se on tärkeintä. Ei tässä ole menestystä tullut vuosiin, Saarijärvi sanoo. Kolmesta ensimmäisestä ottelusta saaliina oli yksi tasapeli. Saarijärvi arvelee, että yksi syy heikkoon alkuun oli pitkä matka. – Tultiin jo eilen, se varmaan vähän verottaa energiatasoa. Oli sitä hengenluontia ja sitten joutui nukkumaan oudossa paikassa eikä sanut kunnolla unta. Ennen lähdettiin aina samana päivänä. Silloin piti herätä niin aikaisin, että pelaajia väsytti. Nyt näyttää menevän vielä huonommin, Saarijärvi analysoi. Positiivinen puoli pietarsaarelaisten turnauksessa oli se, että kerrankin joukkue oli saanut kunnolla porukkaa mukaan. Usein ollut ollut pula vaihtomiehistä. Saarijärvi on työskennellyt Walkilla painokoneenhoitajana 20 vuotta ja on sinä aikana ollut säännöllisesti joukkueen mukana Paperiliiton turnauksissa. – Myös työpaikkajoukkueiden turnauksia on kierrelty, Saarijärvi sanoo. Hän toteaa, että turnaus on aina mukava irtiotto arjesta, kun pääsee hyvän työporukan kanssa liikkeelle. – Kyllä minä mukaan ole aina lähtenyt, jatkan niin kauan kuin paikat kestävät. Meillä on kyllä yksi kaveri, jolla on molemmissa polvissa tekonivel, ja hän pelaa vielä, Saarijärvi toteaa. Pyhtään Janne Wikström oli laittanut nappikset jalkaan ensimmäistä kertaa kahteenkymmeneen vuoteen. Lainakengät olivat sopivat, mutta jostain syystä kunto ei ollut entisensä. Liekö sama vika vaivannut koko joukkuetta, sillä se oli hävinnyt siihen mennessä kaikki 4 otteluaan. Wikström pohti, että osasyy saattoi olla myös liian lyhyt pelimatka. – Ei päästy hotelliin yöksi, vaan jouduttiin lähtemään kotoa turnaukseen. Joka tapauksessa Wikström oli todella tyytyväinen tapahtumaan. – Täällä on loistava fiilis. On kiva nähdä toisten tehtaiden väkeä pitkin Suomea. Leppoista toimintaa ja vielä saunailta. Juuri tällaista Paperiliiton pitääkin järjestää, hän sanoo. sunilan Jyri Piispan mielestä tunnelma oli loistava. Hän oli ensimmäistä kertaa turnauksessa mukana. – Viimeksi kun turnaus oli Helsingissä, jäin tuuraamaan ylitöihin niitä, jotka lähtivät. Olisin varmaan muuten ollut mukana. Hyvässä porukassa on niin hauska pelata, Piispa sanoo. Joukkuekaveri Janne Anttonen pahoitteli vieressä, että pelien jälkeen liitto järjestää vielä illallisen. – Se on valitettava juttu, johon joudutaan. Mielellään pelataan jalkapalloa, mutta nuo iltatilaisuudet eivät kinnostaisi, hän mietti naama peruslukemilla. Alkusarjan ottelujen päätyttyä katseet kääntyivät tulostaulun ääreen, jossa järjestelyjen johtaja Marko Kaitasuo ynnäili pisteitä kieli keskellä suuta. – On se kiva katsoa, kun kotkalainen kompuutteri jauhaa, vinoili Tampereen joukkueen Juha Koivisto. Kaitasuon laskujen mukaan viisi kertaa nolla on nolla, eli Pyhtää sai viidestä tappiosta nolla pistettä. Pietarsaari pääsi ottelemaan Tampereen kanssa sijoista 8–9, ja hävisi. Alkoi valmistautuminen seuraavan päivän junamatkaan.? • ? Pietarsaaren joukkue lähti liiton turnaukseen Kotkaan junalla jo edellisenä päivänä, mutta sekään ei auttanut. 6 / H i o m o Sinne uppoaa teksti ja kuvat? Reima Kangas ? Edellisillan hengenluonti ei auttanut pietarsaarelaisia. Sami Salo, maalivahti Harri Haveri ja Kaj Saarijärvi ovat myöhässä, kun Simpeleen Jiri Ulvinen tykittää pallon maaliin. ?Kotimajoitus vei pyhtääläisten mahdollisuudet. Janne Wikström valmistautuu häviämään tällä kertaa äänekoskelaisille. Paperi_24-25.indd 24 18.9.2019 15.43.53
PaPeriliit to?07 / 2019?25 6 / H i o m o t u l o k s e t 1. Kuusankoski 2. Valkeakoski 3 Inkeroinen 4. Sunila 5. Äänekoski 6. Lahti/Heinola 7. Tampere 8. Pietarsaari 9. Simpele 10. Kotka 11. Pyhtää ? Kotkalainen kompuutteri. Marko Kaitasuo ynnää pisteitä. ? Sunilassa riittää yritystä. Janne Anttonen kaataa Tamperetta, vaikka lähestyvä iltajuhla jo masentaa… ? …ja Jyri Piispa lähtee vahvaan nousuun laitaa pitkin. Paperi_24-25.indd 25 18.9.2019 15.43.54
26?PaPeriliit to?06 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a Ansiopäivärahaa voidaan maksaa siltä ajalta, jona työnhaku on voimassa. Tee näin: Kirjaudu Oma työnhaku -verkkopalveluun osoitteessa www.te-palvelut.fi > Ilmoittaudu työnhakijaksi tai asiointi.mol.fi/ omaasiointi Hakemuksen lähettäminen työttömyyskassaan Ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen voit toimittaa työttömyyskassalle liitteineen kahden viikon työttömyyden jälkeen. Jos työttömyys alkaa keskeltä viikkoa, esimerkiksi keskiviikkona, täytä hakemus keskiviikosta kahden viikon päähän sunnuntaihin. Lähetä jatkossa hakemus aina neljän kalenteriviikon jaksoissa. Jos haluat hakea päivärahaa kalenterikuukausittain, täytä ensimmäinen hakemus työttömyyden alusta kalenterikuukauden loppuun ja jatkossa aina kuun ensimmäisestä päivästä kuun viimeiseen päivään. Ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteet Ensimmäisen ansiopäivärahahakemuksen liitteenä toimita työttömyyskassalle seuraavat asiakirjat: • työnantajan tai palkanlaskijan allekirjoittama palkkatodistus vähintään 26 työttömyyttä edeltäneeltä työviikolta. Palkkatodistuksessa tulee näkyä ennakonpidätyksen alainen tulo ja siihen sisältyvät lomarahat ja lomakorvaukset eriteltyinä sekä palkattomat poissaoloajat ja kaikki sellaiset kalenteriviikot, jolloin työaika on ollut alle 18 tuntia. Palkkatodistuslomake työttömyysetuutta varten löytyy osoitteesta www.tyj.fi TYÖTTÖMÄKSI TAI LOMAUTETUKSI JOUTUNEEN ON ILMOITTAUDUTTAVA TYÖJA ELINKEINOTOIMISTOON ELI TE-TOIMISTOON TYÖNHAKIJAKSI VIIMEISTÄÄN ENSIMMÄISENÄ TYÖTTÖMYYSPÄIVÄNÄ Toimi näin, jos joudut työttömäksi • kopio työtodistuksesta • kopio irtisanomisilmoituksesta, jos työsuhde on päättynyt irtisanomiseen • kopio työsopimuksesta, mikäli työsuhde on ollut määräaikainen • kopio vuoden 2017 henkilökohtaisesta verotuspäätöksestäsi erittelyosineen, jos olet maatai metsätilan omistaja tai toimit yrittäjänä. 1.11.2019 lukien työttömyyskassa käyttää vuoden 2018 verotuspäätöstä. • kopio viimeisimmästä päätöksestä, mikäli saat jotain sosiaalietuutta, esim. osatyökyvyttömyyseläkettä Kun haet uudelleen päivärahaa työjakson jälkeen Jos olet ollut työttömyysjaksojen välillä töissä, lähetä työssäoloajalta palkkatodistus ja kopio työtodistuksesta sekä työsopimuksesta työttömyyskassaan hakemuksesi liitteeksi. Pidä jäsenmaksut ajan tasalla Myös jäsenmaksujen tulee olla hoidettu, kun haet uudelleen päivärahaa. Jos jäsenmaksua ei peritä palkastasi, vaan maksat sen itse, ota yhteys Paperiliiton jäsenrekisteriin. Saat sieltä tilija viitenumerot maksun suorittamiseksi Käytä eAsiointia Sähköisen ansiopäivärahahakemuksen voit täyttää eAsioinnissa Paperiliiton sivuilla osoitteessa www.paperiliitto.fi Muista Ansiopäivärahaa maksetaan vain kolme kuukautta jälkikäteen, joten hakemuksen ja myös jatkohakemuksen on aina oltava työttömyyskassassa kolmen kuukauden kuluessa ensimmäisestä maksettavasta päivästä. YHTEYSTIEDOT JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–14. Puhelin: 010 289 7700, Tuija Tirinen ja Päivi Pietikäinen. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Faksi: (09) 701 2279 Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: Työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. ma–pe klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Sähköposti: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki työttömyyskassan sivuilla www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa PL 349, 00531 Helsinki. Paperi_26-27.indd 26 18.9.2019 11.17.10
PaPeriliit to?07 / 2019?27 6 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a Ruokoniemi kasvoi ympäristössä, jossa pidettiin tärkeänä yhteisten asioiden hoitamista ja oman yhteisön jäsenistä huolehtimista. Hän muistaa, miten lapsuudenkotiin kokoontui usein isän ystäviä puhumaan politiikkaa ja ay-politiikkaa. Ehkä Kimmo imi itseensä ajatuksen yhteisvastuusta jo verenperintönä. – Ei se minun ay-toimintani kuitenkaan heti ottanut tuulta alleen, kun tulin UPM:lle töihin. Mutta kun kuuntelin parin ay-toiminnassa aktiivisesti mukaan olleen työkaverin juttuja, aloin miettiä, että kenen asioista he puhuvat. Ja sitten oivalsin, että meidän kaikkien yhteisiä asioitahan ne ovat. Vuodesta 2000 lähtien Ruokoniemi on ollut tärkeä tekijä Lauritsalan osasto 44:ssä. Hän on ollut osaston varaluottamusmies, hallituksen varajäsen, varsinainen jäsen, varapuheenjohtaja, puheenjohtaja ja sihteeri. Vuoden vaihteessa Ruokoniemi luopui kuitenkin vastuistaan, sillä hän tempautui mukaa Lappeenrannan kunnallispolitiikkaan. Lisäksi hänellä on useita luottamustoimia ja hän on mukana myös Lions Club -toiminnassa. – Alkoi tuntua siltä, että aika ei riitä kaikkeen. Nyt vedän vähän henkeä ay-toiminnasta. On muuten ollut kiva huomata, miten ammattiosaston ja -liiton koulutukset ovat antaneet hyvän pohjan yhteisten asioiden hoitoon laajemminkin. hengähdystauko ei tarkoita sitä, etteikö hän puuhaisi osastossa edelleen. Hän toimii ammattiosaston virkistyspaikan Kotapirtin yleismiehenä huolehtien sähköisestä varauskalenterista ja huollosta osana parin miehen huoltorinkiä. Ruokoniemen aloitteesta käyttöön otettiin sähköinen huoltokalenteri, joka helpottaa virkistyspaikan ylläpitohuoltoa. Osasto 44 on iso, maksavia jäseniä on noin 550. Ruokoniemen mielestä yleinen ilmapiiri ammattiosastossa on kuitenkin melko vaisu – talkoohenki ja yhdessä tekeminen eivät enää houkuta ihmisiä samalla tavalla kuin ennen. – Onko se sitten niin, että kun elintaso nousee riittävän hyväksi, ei apua tarvitse enää pyytää, vaan sen voi ostaa. Aiemmin autettiin toista ihan senkin takia, että jos itse joskus tarvitsee apua, sitä myös saa.?•?tiiNa SUoMalaiNeN Ay-asiaa venetsialaisittain goes ”venice” pohjusti Veitsiluodon ammattiosasto 41:n väkeä Kemin venetsialaisiin elokuun päätteeksi. Ilmoittautuneita oli 70. Omien ”venetsialaisten” ajatus syntyi vuosi sitten, kun osaston hallitus halusi uusia aktiiveja mukaan toimintaan. Viime vuonna kerrottiin ammattiosaston toiminnasta. Tänä vuonna olivat äänessä Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala ja sairauskassanjohtaja Elisa Parkkila. haluttiin tehdä helpoksi: Veitsiluodon työväentalolle pääsi kyydillä linja-autoasemalta ja samoin takaisin kaupunkiin. Työväentalolla tarjottiin bu? et-ruokailu ja elävää musiikkia. – Hyvä tapahtuma kiinnostaa ja madaltaa kynnystä lähteä mukaan, sanoo ammattiosaston puheenjohtaja Tuomas Huttunen. Huttunen kannustaa jäseniä lähtemään rohkeasti muutenkin mukaan ammattiosaston toimintaan. – Ay-työ antaa paljon, vaikka se vie aikaa. Minulle se on tuonut työhön mielekkyyttä, kun saa enemmän työelämää koskevaa tietoa ja kuulee, miten muualla toimitaan. Lisää toimijoita tarvitaan, jotta tiedonkulku paranee ja tehtävät jakautuvat useammalle, sanoo Huttunen.?• s y y s k o k o u k s e t Kajaanin osasto 51: ti 22.10. klo 10.00, Puisto Bowling, kabinetti Lauritsalan osasto 44: ke 23.10 klo 17.00, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180. Aktiivijäsen vetää henkeä, mutta ei silti jätä yhteisiä asioita UPM:n Kaukaan tehtaalla automaatioasentajana työskentelevä Kimmo Ruokoniemi on osasto ??:n aktiivijäsen ja työpaikkansa varatyösuojeluvaltuutettu. Paperi_26-27.indd 27 18.9.2019 11.17.11
PaPeriliit to?07 / 2019?29 6 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron Sryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 9.10. mennessä. ?Osoite: Paperiliittolehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 7”. Ristikon 6/2019 palkinnon sai Reijo Lahtinen Valkeakoskelta. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 17.9.2019 13:50:36
30?PaPeriliit to?07 / 2019 Ja sitten sanotaan muikku! Kuusanniemi-Voikkaan jäseniä ryhmittäytyi kesäjuhlan kunniaksi yhteiskuvaan. Taideruukin Pato-Areenalle Kuusankoskelle oli saapunut noin 60 jäsentä nauttimaan yhdessäolosta ja lämpimästä kesäillasta. Juhlan puuhanainen, osaston taloudenhoitaja Kati Tähti kertoo, että Voikkaan osaston liityttyä Kuusanniemen osastoon Voikkaalta jäi rahaa, joka oli käytettävä yhteiseksi hyväksi. Mikä sen parempi tapa kuin kesäjuhlat. Ohjelmassa nähtiin muun muassa huikea paikallinen lahjakkuus, taikuri Matias Husgafvel. Tarjolla oli ruokaa ja juomaa, ja bändi soitti suomirokkia. Ammattiosaston puheenjohtajanakin pitkään toiminut Hannu Pääkkönen kiittelee tilaisuuden järjestäjiä. – Mukavaa, että mahdutaan kaikki ikäluokat samaan potrettiin, hän sanoo. Hänen mukaansa työttömien tilanteesta on keskusteltu pitkin iltaa. Myös kalansaaliista kertoiltiin, vaikka ei ollut valokuvia, mutta muistikuvia senkin edestä. – Tosi hauska ilta. Ollaan oman osaston porukan kanssa, ja tässä tutustuu uusiinkin ihmisiin, sanoo Mari Palmu, joka on oppisopimusopiskelijana UPM Kymillä. Aluemiehenä Solvay Chemicalsilla työskentelevä Pirjo Konttinen ei voi sille mitään, että mieleen nousevat haikeat muistot Voikkaan tehtaan lopettamisesta. – Hyviä ystäviä jäi työttömäksi. Osa on perustanut oman yrityksen ja hyvin menee. Toisilla ei niinkään, hän miettii. Aikanaan Kolmoispaperi-lehden päätoimittajana tunnettu Jukka Vartiainen mietti jo ideaa seuraavaan kesäjuhlaan. – Voisi ajatella, että olisi pieni historiapläjäys alueesta, jossa ollaan. Onhan näitä erinomaisia kertojia, hän sanoo. Ihan olematon ei ole hänen omakaan juttuvarantonsa. Kuten esimerkiksi se muisto, kun hän yritti ratkoa Helsingin Sanomien vaikeaa, koko sivun ristikkoa. – Olin siinä pari yötä pakertanut, ja läksin kierrokselle. Kun tulin takaisin, kaikki ruudut oli täytetty kuulakärkikynällä. Oli pari kaveria katsoneet, että tuostahan ei mitään tule, ja päättivät auttaa. Toinen jutttu oli kunnon pila. – Laitoimme aprillipäivän yövuorossa hisseihin plakaatit, että hissi korjattavana seuraavaan päivään asti. Kaverit aamuvuoroon tullessaan manasivat rappusia kiivetessään, että pitikö nyt just olla tää hissikorjauskin.? • ? Mari Schildt Kuusanniemi-Voikkaan osasto kokoontui kesäjuhlaan elokuun viimeisenä perjantaina. Trooppinen kesäpäivä Kuusankoskella »Laitoimme hisseihin plakaatit, että korjattavana.» P o t r e t t i KuusanniemiVoikkaan kesäjuhlaväkeä kerääntyi yhteiskuvaan. 6 / T a u k o t i l a Paperi_30-31.indd 30 17.9.2019 9:58:16
PaPeriliit to?07 / 2019?31 6 / T a u k o t i l a M anesar on perusintialainen läpikulkukaupunki Delhistä noin 50 kilometriä etelään. Siellä on yksi apteekki ja puoskariklinikka vieri vieressä tienposkessa, julkinen koulu ja epämääräisen näköinen hotelli vähän kauempana päätiestä. Manesar on siitä erikoinen sadantuhannen asukkaan kaupunki, että miehiä on kolmannes enemmän kuin naisia. Miehet ovat muuttaneet kaupunkiin työn perässä, Manesarissa on Intian yksi suurimmista autoteollisuuden keskuksista. Intiassa on jo vuosia ollut käynnissä miljoonien ihmisten muuttoliike maalta kaupunkiin. Muutto työn perässä on usein ainoa mahdollisuus ansaita elantoa ja päästä eteenpäin elämässä. Viikolla päiväsaikaan Manesarin kujilla on hiljaista, vain muutama kulkukoira torkkuu puolinukuksissa varjossa. Sunnuntaisin, viikon ainoana vapaapäivänä Manesarissa kuhisee. Kadut täyttyvät miehistä, jotka hengailevat torilla, pelaavat krikettiä kujilla ja käyvät kaupungin elokuvateatterissa. Älypuhelimista kirkuvat Bollywood -hittibiisit. Manesarin miehet ovat usein nuoria. Heillä on hieman koulutusta, ainakin lukutaitoa. He elättävät perheitään kaukana kotona. Perhe tarkoittaa ikääntyviä vanhempia, samassa taloudessa asuvaa vaimoa, veljeä, hänen vaimoaan ja heidän lapsiaan. Se voi jopa tarkoittaa isovanhempia, serkkua, veljen vaimon siskoa ja sedäksi kutsuttua kaukaista sukulaista. Kuitenkin autotehtaan kokoamislinjalla työskentelevän kuukasipalkka pyörii vain noin sadassa eurossa. Nyt tuhansia ihmisiä on lomautettu Manesarissa. Intian talous on hidastumassa ja maan autoteollisuus on ensimmäisenä ottanut iskut vastaan. Ensimmäisenä tien päälle joutuvat ilman sopimuksia palkatut kausityöläiset, tuhansien kilometrien päästä tullut halpatyövoima. Kohtalona on paluu kotiseudulle, piskuisiin, sähköttömiin kyliin, jotka ovat kaukana kasvukeskuksista. Hyvässä lykyssä he löytävät hanttihommia pienyrittäjinä tai korjausmiehinä. Onnenpotku olisi, jos joku kansainvälinen teollisuusyritys alkaisi taas rekrytoida kylistä miehiä. Se toisi jälleen kerran lupauksen paremmasta elämästä. ?• Trooppinen kesäpäivä Kuusankoskella m a a i l m a lt a »Kohtalona on paluu kotiseudulle, piskuisiin sähköttömiin kyliin.» Pia Heikkilä Kirjoittaja on Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. p ä i v ä n s a n k a r i – kiirettä pitää. Nuorin lapsista syntyi toukokuussa, isosisko on kolme ja puoli, isoveli kaksivuotias. Esikoisen jälkeen aika on lentänyt hujahtamalla. Taloremonttia tekisin, jos saisi ylimääräistä aikaa. Onneksi on mummit ja ukit auttamassa. – Kahdella isommalla on jo kova hinku olla mukana kantamassa puita, lämmittää saunaa tai imuroida. Ei olisi yllätys, jos syntymäpäivänä kuulisi onnittelulaulun tai -tanssin. – Tyttö on innoissaan laulamisesta ja tanssimisesta. Yhtenä iltana kuului kertosäettä Leevi and the Leavingsin ”… kotiseudulle Pohjois-Karjalaan”. Lasten elämää Ville jakaa myös lähisuvulle, isovanhemmille ja kummeille. – Otan paljon valokuvia ja videoita ja tallennan ne pilvipalveluun. • Aika lentää aSuinpaikka?Uimaharju Syntynyt: 27.9.1984 perhe: vaimo, kolme lasta ja kaksi koiraa työ: prosessinhoitaja, Stora Enso Enocell terveiSet: vaimolle SyntyMäpäivänään: hoitaa lapsia ja pihaa, illalla hengähtää hetken. Ville Turpeinen Paperi_30-31.indd 31 17.9.2019 9:58:17
Sanna Alaviiri on 42-vuotias laborantti Stora Enson Veitsiluodon tehtaalta.
PaPeriliit to?07 / 2019?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä M inulle mikään ei ole itsestään selvää. Se vaikka, että minut vakinaistettiin vasta hiljan. Kymmenen vuotta tein määräaikaisia pätkiä, kesäloman tuurauksia ja vuorotteluvapaita, sairasloman sijaisuuksia. Työttömyysajat oli kova pala. Silloin lähdin ulos. Tein välillä eväätkin. Mulla on ihan mielessä kuvia noista, kun huolet hukkuu. Istun rantakivellä Mansikannokalla pipo päässä; on syksy, kahvia ja repussa leipää. Merellä paistaa aurinko. Nuorena en olisi siinä kivellä kauaa viihtynyt. Halusin koko ajan jotakin muuta. Erilaista siitä tulikin, mutta toisin kuin luulin. Olin nippa nappa 19, kun sain lapsen. Aloin kasvaa. Ei se helppoa ollut, mutta minä tein tyttärelleni hyvän lapsuuden, ja samalla minusta tuli minä. Sitten hän, osa minua, lähti kotoa parikymppisenä. Nykyään tyttäreni on 23-vuotias pankin digineuvoja Oulussa, tasapainoinen elämässään, ja minä toivon, ettei se muuta kauas, ja sopeudun siihen, jos muuttaa. Siinä se. Olen opetellut tyytymään. Samalla tavallisuudesta on tullut jännää ja mukavaa. Sisko muutti perheineen Hämeenlinnasta lähemmäs. Veli ja sen lapset asuu lähellä. Vanhemmat on täällä, pappakin hengissä. Ystävät lähellä. Tavallista, ja ihanaa! Miten nautin, kun on vapaata yhtä aikaa avomiehen kanssa. Asutaan vanhassa omakotitalossa, laitetaan pihaa, remontoidaan. Siitäkin on opittu. Kun siirreltiin seiniä, alkoi tuntua että parisuhde menee. Mies kysyi, että millaiset komerot haluan vaatehuoneeseen, ja minä havahdun siihen, että mitä väliä? Mitä se haittaa, jos remontti jää välillä vaiheeseen. Me päätettiin, että me ollaan tärkeämpiä. Nyt se saa nukkua myöhään vapaalla, ja minä herätä aikaisin, ja miettiä miten ihanaa on juoda yksin kahvit omassa kauniissa kodissa! Miten mun ei tarvi tehdä mitään onnen hetken eteen. Mulle se on opeteltu taito. Katan arkena nätisti ruuat ja menen elokuviin, jos huvittaa. En odota viikonloppua. ? Sanna Alaviiri on opetellut elämään tässä ja nyt. Se on hyvä juttu, koska mitään muuta meillä ei ole. teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Nina Susi »tein tyttärelleni hyvän lapsuuden, ja samalla minusta tuli minä.»
34?PaPeriliit to?07 / 2019 »Kerro itsestäsi ja maailman kuvastasi kaksi asiaa ja mieti, voisiko kolmannen arvata.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. Y hdysvaltalainen näyttelijä ja juontaja Lawrence O’Donnell on kertonut erikoisesta käytännöstään uusien tuttavuuksien kanssa. Jos joku kertoo hänelle kaksi asiaa itsestään, ja O’Donnell arvaa kolmannen, tämä ei ole miehen mielestä kovin kiinnostava tyyppi. Jos on vaikkapa puoluekannaltaan vihreä, huolissaan ilmas tonmuutoksesta ja vastustaa ydinvoimaa, ihmisestä voi arvata aika paljon muutakin. Jos taas on puoluekannaltaan vihreä ja huolissaan ilmastonmuutoksesta, mutta kannattaa ydinvoimaa, herättää enemmän mielenkiintoa. Käänteet tarinassa ovat kiinnostavampia kuin ennaltaarvattavuus. Me ihmiset olemme heimoutuvaa sakkia. Etsimme meille sopivia heimoja, jotka vahvistavat maailmankatsomustamme ja luovat turvallisuuden tunnetta. Yksi ihminen saattaa kuulua useampaan heimoon, ja hän tarkastelee maailmaa näiden aja tusmaailman värittämien lasien lävitse. Tapparan kannattaja, persu, yrittäjä ja rockabillymusiikin harrastaja näkee ja kokee maailman eri tavalla kuin punavihreä Flowfestivaalin kantis, joka harrastaa joogaa ja käsityöoluita. O'Donnellin ajatusleikissä ei ole kyseessä vain ihmisen ennal taarvattavuus, vaan myös se, kuinka kiinnostunut ihminen on etsimään totuutta. On helppo omaksua heimojen ja tiimien maailmankuva. Vaatii paljon enemmän uteliaisuutta ja roh keutta omaksua jokin maailmankuva ja samalla olla avoimesti eri mieltä jostain sen keskeisestä teemasta. O’Donnell on sitä mieltä, että ennaltaarvattava ihminen on lopettanut etsimisen. tiimeihin asettuminen laiskistaa ajattelua. Emme enää kyseen alaista asioita vaan kannatamme tiimin maailmankuvaa usein kritiikittömästi. Todellisuus on joustavaa ja aivan yhtä todellista niin Isisterroristille, turkistarhurille kuin huumediilerillekin. Oma maailmankuvamme tuntuu oikealta ja vahvasti eri tavalla ajattelevien väärältä tai vähintäänkin epäilyttävältä. Valmiin maailmankuvan lisäksi janoamme mustavalkoisia totuuksia. Harmaan sävyjä on hankalampi nähdä, vaikka totuus harvoin on mustavalkoinen. Vaikeat kysymykset tuo daan mediassa esiin yksinkertaistetusti ja helposti nieltävinä, ja sosiaalinen media syöttää algoritmiensa kohdentamia uutisia ja tarinoita, jotka vahvistavat käyttäjänsä maailmankuvaa enti sestään. Olemme myös hyvin itsekkäitä. Tutkimusten mukaan tavallisessa vuorovaikutustilanteessa yli 78 prosenttia keskus teluista koskee joko ihmistä itseään tai hänen mielipiteitään, ja koemme toisen kertomat ajatukset omien kokemustemme kautta. Tähän kun lisää heimojen tarjoaman mahdollisuuden laiskaan ajatteluun, on aito kommunikaatio aika heikolla pohjalla. Kävin armeijan aikana, jolloin tuvassa ei ollut voinut uppoutua sosiaaliseen mediaan ja Tinderin tarjontaan lomia odotellessa. En tiedä, kuinka paljon armeijassa nykyisin keskustellaan, mutta omana aikanani juttua riitti tavanomaisista siviilihuolista hyvinkin syvällisiin sfääreihin. Joistain inttikavereista tuli ihan oikeita ystäviä. Kaikkien klanipäiden pukeutuessa samoihin maastopukuihin ja smurffikalsareihin oli vaikea erottaa, millai sesta taustasta kukin ponnisti. Viimeisenä päivänä, kun kaikki saivat hengata kasarmilla siviilivaatteissa, oli yllätys suuri. Ai, tuo onkin skinhead. Tuo hoppari. Tuo taas muuten vaan tyylitajuton maalainen ja tuo todennäköinen kirkonpolttaja. Ulkoiset heimosignaalit herättivät kysymyksiä ja ahaaelä myksiä. Monen tyypin kanssa en olisi ehkä koskaan keskustellut syvällisiä siviilissä, koska olisimme tulkinneet toisemme täysin eri leiriin kuuluvaksi. Nykyisin monen henkilön maailmankat somuksesta saa osviittaa sosiaalisen median profiileista, joten tämäkin hyvä puoli armeijassa taitaa olla menetetty. Tieteen periaatteeseen kuuluu olettaman todistaminen vääräksi. Jos vääräksi todistaminen ei onnistu, pidämme asiaa totena, kunnes joku toteaa sen vääräksi. Painovoima on teoria, mutta kukaan ei ole tätä teoriaa vielä kumonnut. Oman totuuden etsimisessä olisi hyvä yrittää ensin itse ampua alas omia näke myksiään ja maailmankuvaansa, jonka jälkeen kannattaa kuun nella ihmisiä, jotka ovat asiasta toista mieltä. Vain haastamalla omia asenteitamme ja ajatuksiamme voimme kehittyä. Osuuko O’Donnell? Kerro itsestäsi ja maailmankuvastasi kaksi oleellista asiaa ja mieti, voisiko kolmannen arvata. • »Kun kaikki saivat hengata kasarmilla siviilivaatteissa, oli yllätys suuri.» 6 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 17.9.2019 10:44:51
/ 35 Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 4/19 NYT LEHTIPISTEISSÄ Syyskuhan uisteluun ISOT PAINOT Arin unelma toteutui: LOHIEN NELOSTÄLLI H Jannen ennätyshauki Orivedeltä H Pohjois-Ruotsin hienoilla kalavesillä! H Kyyvesi mainio kuhajärvi H Kelojen jarrut huoltamalla pehmeiksi H Eemeli vie kalaan Saimaalle H Jokivene pelaa myös lujitemuovisena H Silakan pyyntiin heittolitkalla H Ahvenanmaalle kalaan H Jukka ja Heikki Rapeli suomenmestareiksi syvältä uistelemalla ym. H Perämeren taimenta uistelemaan 6 / i l m o i t u s t a u l u Paperiliitto käy neuvotteluja tulevista työehdoista. Tule kuulemaan suoraa puhetta sopimus neuvotteluista Ajan tasalla -tilaisuuksiin! Jyväskylä to 3.10. Helsinki ti 15.10. Oulu to 17.10. Tampere la 9.11. (jalostus) Ilmoittaudu mukaan! SUORAA PUHETTA SOPIMUSNEUVOTTELUISTA Ajan tasalla -kiertue paperiliitto.? Menossa mukana Vuoden parhaat bileet bileet Aika: lauantai 2.11. klo 17–23 Paikka: Apollo Live Club, Helsinki Paperiliiton tulevaisuuden tekijät, 18–35-vuotiaat, kokoontuvat marraskuussa Helsinkiin. Puhu mukaan työkaverisi, lähtekää mukaan ja rikkokaa ennakko luulot etäisestä ay-työstä. Ilmoittaudu 21.10. mennessä: paperiliitto. Menossa mukana stand up -koomikko ja äänivirtuoosi Rudi Rok. Katso rudiroklive.com Paperi_34-35.indd 35 19.9.2019 9.24.03
? HAKEA PAPERILIITON HOLIDAY CLUB LOMAA Hae Paperiliiton jäsenille räätälöityä loma-etua ja nauti ensi talvena: Nyt haettavissa viikot 1–22/2020. Hakuaika kestää 21.10.2019 saakka. Lomaviikkojen saajat arvotaan hakijoiden kesken 23.10.2019. Valitse oma viikkosi Holiday Club Tampereen Kylpylä Kimallus, 2 mh, 4:lle, 76 m 2 vkot 2–7 350 €/vkonloppu pe–ma (3 vrk) 300 €/arkiloma ma–pe (4 vrk) Holiday Club Katinkulta Gol arju, 1 mh, 2+2, 62 m 2 vkot 1, 8–17 475 €/vko vkot 2–7, 18, 20–22 375 €/vko Katinkultaniemi, 1 mh, 4+2, 52 m 2 vkot 3, 20–22 350 €/vko Katinkullan Kiinteistöt, 1 mh, 2+2, 43,5–52,5 m 2 vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko 2 mh, 6+2, 82,5 m 2 vko 20 400 €/vko Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju, 1 mh, 2+2, 58 m 2 vkot 3–6 300 €/vko vkot 8–10 400 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi, 1 mh, 3+2, 40 m 2 vko 1 400 €/vko vkot 5–7, 20, 22 300 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari, 2 mh, 4+2, 68 m 2 vkot 1, 8–10 475 €/vko vkot 2–7, 11–22 375 €/vko Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät holidayclub. /yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto@holidayclub.shop ja salasanalla: lomavaraus Holiday Club Yrityspalvelu puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub. Paperiliittolehti takakansi 1-22/2020.indd 1 3.9.2019 12.33 Paperi_01 (Conflicted copy from DESKTOP-GDE3LD0 on 2019-09-18).indd 2 18.9.2019 11.25.45