• 07/20 P a p e r i l i i t t o Kaipola Miten käy ihmisten, kun tehdas suljetaan? paperiliittolainen Keskiverto jäsen arvostaa perinteitä ja materiaa. Metsäteollisuus Työntekijämäärät on puristettu minimiin. Uudisraivaaja Uudisraivaaja Muutto vanhaan kotitaloon teki Marko Smedsin haaveita todeksi. Hän arvelee, että olisi kaikkein onnellisimmillaan, jos asuisi korven keskellä luontaistaloudessa. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 16.9.2020 14.22.57 16.9.2020 14.22.57
• Hae Paperiliiton Holiday Club -lomaa Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja nauti ensi talvena, haettavissa viikot 1-22/2021. Hakuaika kestää 22.10.2020 saakka. Lomaviikkojen saajat arvotaan hakijoiden kesken 26.10.2020. Valitse oma viikkosi: Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Ihan Suomessa. Paperiliitto_230x297.indd 1 Paperiliitto_230x297.indd 1 25.6.2020 12.08 25.6.2020 12.08 Holiday Club Katinkulta Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8-17 475 €/vko vkot 2-7, 18, 20-22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20-22 350 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,5-52,5 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 3-6 300 €/vko vkot 8-10 400 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m 2 , 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5-7, 20, 22 300 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8-10 475 €/vko vkot 2-7, 11-22 375 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus 76-80 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 2-7 350 €/viikonloppu pe-ma (varaus joko viikonloppu pe-ma 3 vrk 300 €/arkiloma ma-pe tai arkiloma ma-pe 4 vrk) Paperi_3_sisis.indd 2 Paperi_3_sisis.indd 2 7.9.2020 15.23.58 7.9.2020 15.23.58
• P a p e r i l i i t t o 7 / 2 2 2 5 . 9 . 2 2 T o i m i t u k s e lt a S i s ä lt ö K u o r i m o H i o m o T a u k o t i l a Mika Nikkinen kertoo tässä lehdessä, kuinka työssä eteen tullut ongelma jäi vaivaamaan ja kuinka unessa tullut ratkaisu herätti hänet. Nikkinen kertoo jutussa myös ammattilaisen varmuudesta ja ongelmanratkaisukyvystä, jotka kehittyvät vuosien kokemuksesta: ”Hyvä koneenhoitaja malttaa seurata prosessia, eikä menetä hermojaan vaikeassa tilanteessa. Hyvät koneenhoitajat ovat rauhallisia, jopa kylmähermoisia tyyppejä.” Samoja ominaisuuksia tarvitaan jäsenten edunvalvonnassa, erityisesti työehtosopimusneuvotteluissa, paikallisessa sopimisessa ja monilla työpaikoilla nyt alkaneissa yt-neuvotteluissa. Kun työpaikkoja koskeva epävarmuus uhkaa viedä yöunet ja ratkaisut tuntuvat olevan kiven alla, on edunvalvojien – ammattiliittosi ja ammattiosastosi luottamusmiesten – vuoro antaa oma osaamisensa jäsenten käyttöön. Vaikeita tilanteita on mahdoton kantaa yksin, myöskään luottamusmiesten. He tarvitsevat toisiaan ja sinua. Sinun osasi tänä syksynä on auttaa valitsemaan työpaikallesi luottamusmiehet kaudelle 2021–22. • Osaa roolisi 62. vuosikerta Julkaisija Paperiliitto r.y. www.paperiliitto.? Päätoimittaja Petri Vanhala Toimitussihteeri Eija Valkonen Toimittaja Eeva Eloranta-Jokela Taitto Reima Kangas Aineistot tiedotus@paperiliitto.? Osoite Hakaniemenranta 1 A, 7. krs., PL 326, 00531 Helsinki Puhelin 010 289 7700 Sähköposti etunimi.sukunimi@paperiliitto.? Kaupalliset ilmoitukset MikaMainos Oy, p. 02 235 1371, info@mikamainos.? Osoitteen muutokset jasenrekisteri@paperiliitto.? ISSN 0356-0708 Paino PunaMusta Paperi Novapress Silk 70 g / m 2 , Stora Enso Veitsiluoto 04 Kaipolan kohtalo hiljensi Jämsän. 06 UPM irtisanoo useilla tehtailla. 07 Puheenjohtajalta: Miksei puhuta siitä, miten ihmisten käy? 08 Testi kertoo, mikä työssä kuormittaa. 09 Onhan se niin väärin, että työntekijä voi riitauttaa tessin alittavat työehdot. 22 Ongelmien ratkaisu saa Mika Nikkisen tyytyväiseksi. 25 Lomaile edullisesti jäsenhinnoin. 26 Työttömyyskassa tiedottaa: Ohjeita lomautetuille. 27 Tiia Eskelinen tuli ummikkona osaston hallitukseen – eikä kadu. 28 Ratkaise pulmat ja sanaristikko. 30 Potretti: Koronan vaikutukset mietityttävät Raumalla. 31 Maailmalta: Intiassa luotetaan perheeseen ja jumaliin. 34 Kolumnisti Jose Ahonen: Omaa intuitiota kannattaa kuunnella. 16 Paperiteollisuuden työntekijämäärä on painettu minimiin. Tehtailta on vuoden 2006 jälkeen irtisanottu lähes 10 000 henkilöä. 18 Paperiliiton jäsenten arvoissa painottuvat asiakeskeisyys ja konservatiivisuus. Petri Kuikka etsii myös elämyksiä ja huolehtii terveydestään. 32 Isä sanoi Miro Paajaselle, että älä ikinä mene paperitehtaalle. Miro tekee kuudetta määrä aikasta pätkää kartonki tehtaalla. Hyvin sitä elämässä käy kuitenkin. PEFC/02-31-162 441 428 PAINOTUOTE Hae Paperiliiton Holiday Club -lomaa Hae nyt Paperiliiton jäsenille räätälöityä lomaetua ja nauti ensi talvena, haettavissa viikot 1-22/2021. Hakuaika kestää 22.10.2020 saakka. Lomaviikkojen saajat arvotaan hakijoiden kesken 26.10.2020. Valitse oma viikkosi: Lisätietoja haettavista kohteista ja hakemisesta löydät www.holidayclub.fi/yrityspalvelu Kirjaudu käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 0300 870 903 (arkisin klo 9–15) yrityspalvelu@holidayclub.fi Ihan Suomessa. Paperiliitto_230x297.indd 1 Paperiliitto_230x297.indd 1 25.6.2020 12.08 25.6.2020 12.08 Holiday Club Katinkulta Golfharju 62 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 1, 8-17 475 €/vko vkot 2-7, 18, 20-22 375 €/vko Katinkultaniemi 52 m 2 , 1 mh, 4+2:lle vkot 3, 20-22 350 €/vko Katinkullan kiinteistöt 43,5-52,5 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 2, 4, 7, 18 300 €/vko 82,5 m 2 , 2 mh, 6+2:lle vko 20 400 €/vko Holiday Club Punkaharju Hiekkaharju 58 m 2 , 1 mh, 2+2:lle vkot 3-6 300 €/vko vkot 8-10 400 €/vko Holiday Club Saariselkä Tirrolampi 40 m 2 , 3+2:lle, suositus 3:lle vko 1 400 €/vko vkot 5-7, 20, 22 300 €/vko Holiday Club Saimaa Anttilankaari 68 m 2 , 2 mh, 4+2:lle vkot 1, 8-10 475 €/vko vkot 2-7, 11-22 375 €/vko Holiday Club Tampere Kimallus 76-80 m 2 , 2 mh, 4:lle vkot 2-7 350 €/viikonloppu pe-ma (varaus joko viikonloppu pe-ma 3 vrk 300 €/arkiloma ma-pe tai arkiloma ma-pe 4 vrk) ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ?? ? ? ???? ???? ???? ???? ???? Paperi_3_sisis.indd 3 Paperi_3_sisis.indd 3 16.9.2020 16.42.47 16.9.2020 16.42.47
• 7 / k u o r i m o 4?PaPeriliit to?07 / 2020 Yksinäinen mies seisahtaa rantaan. Järven takana jytisee Kaipolan paperitehdas, joka on antanut hänelle työtä 35 vuotta. Jos ei tapahdu ihmettä, koneet jyskävät jouluun asti ja sitten ne pysähtyvät. Mutta tämä mies ei usko ihmeeseen. Omalta kohdaltaan hän on onnekas – hän joutui tai pääsi eläkeputkeen muutama vuosi sitten. Vaan lähistöllä asuu perhe, jossa on kolme lasta ja neljäs tulossa. Tuon perheen isä on kenties menettämässä työpaikkansa. Ja sitten ovat ne 449 muutakin, joiden työura on parhaillaan valinkauhassa Kaipolan tehtaan yt-neuvottelijoiden pöydässä. Mies jatkaa aamulenkkiä pitkin Päijänteen rantaa. Syksy on hiljentänyt järveltä linnunlaulun, mutta elokuussa oli vilkkaampaa. Silloin Kaipolaan lehahti myös pahanilman lintu globaaleilta markkinoilta ja kertoi murskauutisen: Kaipola on sijaiskärsijä, joka pian seisahtuu. Miestä jurppii. Hän ei halua nimeään julki, kuten ei kukaan muukaan näillä main. Tehtaan lisäksi vaikenevat ihmiset. ?Mekö ahneita paskoja?? Nyt uutisesta on kulunut kuukauden päivät. Saman ajan on Kaipola ollut valtakunnallisen median huomion keskipisteenä. Ministeritkin ovat käyneet Jämsässä ja surkutelleet tilannetta. Tehtaan kuoliniskusta on tullut symboli koko suomalaisen paperin alamäelle. UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen ei tullut itse paikalle, kun tehtaan lopetusuhasta kerrottiin. Sen sijaan hän kirjoitti avoimen kirjeen kaikelle kansalle, jossa hän muun muassa nosti tikunnokkaan paperimiesten palkat. Samalla alkoi poliittinen vääntö teollisuuden kilpailukykytekijöistä ja globaalista armottomuudesta. Sijaiskärsijä teksti ja kuva Päivi Ketolainen? Kaipolan paperikoneet Jämsässä seisahtuvat globaalin kilpailukyvyn alttarille. Ihmisetkin vaikenevat. Samaan aikaan kun ministerit pitivät tiedotustilaisuutta jämsäläisen koulun pihamaalla, istui paikallisen kuppilan terassilla paperimiesten ?vertaisryhmä?. – Meitä kiusaa se, kuinka asioista nyt julkisuudessa puhutaan. Meitä on sanottu niin kauan ahneiksi paskoiksi, että ehkä hyväkin, kun riippakivenä olo nyt loppuu, toteavat miehet lakonisesti. Kun miehet kuulevat, että kyseessä on lehtijutun teko, he poistuvat niine sanoineen. Jäljelle jää "Make", joka suostuu puhumaan suunsa puhtaaksi mutta vain, jos saa tehdä sen nimimerkillä. Raha sanelee kaiken Make on ollut UPM:n palveluksessa 30 vuotta. Työvuosia olisi vielä edessäpäinkin. On vielä alaikäisiä lapsiakin. – Nyt vedetään matto alta ja puukolla selkään. Raha ylittää kaikki muut arvot, hän sanoo. Hän arvelee, että pyrkimyksenä on kaataa koko ay-liike. Maken näkemyksen mukaan työntekijästä on tullut suuryhtiölle rasite, jolle pitää maksaa vielä palkkaakin. – Koko tämän vuosituhannen on kylmäkiskoisuus lisääntynyt työnantajan taholta. Seisahtuneisuuskin on näkynyt, innovaatioista ja tuotekehittelystä ei ole tietoakaan. Make purkaa sydäntään ja hakee toisen kupin kahvia. Lopuksi hän sanoo, että hyvä kun tuli puhuttua. Se helpotti. Kateus vaihtui myötätuntoon Jämsä on kaupunki, jossa on 20 000 asukasta. Jos ei ihan itse, niin lähes jokaisen tuttava tai sukulainen on tai on ollut tehtaalla töissä. Nyt kaksi ihmistä ei kohtaa ilman, ettei tilannetta puitaisi. Enää täällä ei kadehdita paperimiesten tilipusseja. Kateus on vaihtunut myötätuntoon. »Nyt vedetään matto alta ja puukolla selkään.» Paperi_04-5.indd 4 Paperi_04-5.indd 4 16.9.2020 13.09.29 16.9.2020 13.09.29
• 7 / k u o r i m o PaPeriliit to?07 / 2020?5 Kaipolan tehdas on saanut tänä syksynä sijaiskärsijän tittelin. Tehtaan lopetus aiheuttaa syvän kriisin yksittäisille työntekijöille ja koko paikkakunnalle. Kuvan henkilö ei liity juttuun. Samalla pelätään, että paikkakunnan toinenkin UPM:n tehdas eli Jämsänkoski suljetaan. Se olisi viimeinen niitti kaupungissa, jossa metsäteollisuuden menestystarina ulottuu 1800-luvulle. Kaipolan pääluottamusmies Ismo Salonen on perusololtaan positiivinen mies, mutta viime viikot ovat tehneet hänestäkin negatiivisen. Käynnissä olevien Kaipolan yt-neuvotteluiden piirissä on vain noin 50 henkilöä, jotka pääsisivät ikänsä puolesta eläkeputkijärjestelmään. Muiden tilanne on melko avuton, vaikka äkillisen rakennemuutoksen apukeinot on otettu kaupungissa välittömästi käyttöön. Murheellisen uutisen päivänä lööpeissä kirkuivat Salosen sanat: vituttaa. Työnantajan toimintaa hän sanoi johtamisen rimanalitukseksi. – Etukäteen ounastelin yhden koneen sulkemista. Koko tehtaan loppu on järkytys. Salonen seisoo yhä sanojensa takana: UPM:n teko oli hätiköity. Visiot puuttuivat, samoin yhteiskuntavastuu. Hänen mielestään koko Suomen tulevaisuus on hukkateillä, sillä vastuunkanto puuttuu myös valtiovallan puolella. Vaikka valloillaan on elämänlopun tunnelma, koneet yhä jyskäävät. Kaipola tekee maailman laadukkainta sanomalehtipaperia vielä ainakin muutamien viikkojen ajan. • Paperi_04-5.indd 5 Paperi_04-5.indd 5 16.9.2020 13.09.30 16.9.2020 13.09.30
• 7 / k u o r i m o 6?PaPeriliit to?07 / 2020 KuN UPM pudotti suurimman pommin elokuussa Kaipolaan, pienempiä paukkuja tippui eri puolille maata. Yksi niistä jysähti Valkeakoskelle Tervasaareen. – Työmäärä pysyy meillä entisellään. Se vain tehdään jatkossa entistä pienemmällä porukalla, tiivistää pääluottamusmies Tomi Eerola pommin seurauksen. Jämsänkoskella oltiin epätietoisia vähennyksen tarpeesta vielä yt­neuvotte­ lujen alettuakin. – Käymme yhdessä neuvotteluja Kaipolan kanssa, mutta työnantaja ei ole neuvottelujen alkumetreillä eritellyt, minkä verran asia koskee Jämsänkoskea, kertoi Jämsänkosken pääluottamusmies Jari Kallio tämän lehden mennessä painoon. Tervasaaressa työskentelee proses­ sissa 250 henkilöä. Tarkoitus on vähentää 36 henkilöä, pääosin kunnossapidon ja kuljetuksen saralta. – Putki­ikäisistä tuo lukumäärä ei täyty, joten pehmeillä keinoilla emme taida päästä, ounastelee Tomi Eerola. Tunnelmat ovat UPM:n sellutehtailla alakuloiset, sillä kaikkiaan henkilöstö­ karsintaa tulee olemaan yhteensä 170 työpaikan verran Kymin, Kaukaan ja Pie­ tarsaaren tehtailla. Henkilöstön vähen­ tämiselle ei riitä ymmärrystä tilanteessa, jossa sellulla on kysyntää ja koneet tekevät hyvää tulosta. Kymin sellutehtaalla on käyty yt­neu­ vottelut viimeksi vuonna 2010. – Sen jälkeen tuotantoa on lisätty pienellä porukalla sujuvasti eikä täällä ole todellakaan kysymys toimintojen vähe­ nemisestä, kuvailee pääluottamusmies Hannu Mentula. Lappeenrannan osaksi on tulossa kaikkiaan 27 työpaikan vähennys, joista työntekijöitä 20. Pääluottamusmies Kari Rikkilä pitää työnantajan tehostamistoimia eräänlaisena ”puhdistuskonstina”, jonka kautta työn­ antaja etsii nyt sellaisia ”ihmetyyppejä”. Sellaisia, jotka osaavat hoitaa ja korjata koneita, hyppäävät taitavasti toimesta toiseen eivätkä koskaan sairastu. Pietarsaaressakin sellutehdas käy täysillä ja kysyntä on hyvä. – Meillä karsitaan 30 työtehtävää, joista 20 on tuotannon puolella ja loput toimihenki­ löissä, kertoo pääluottamusmies Sauli Tiala. Yt­neuvottelut ovat kaikilla tehtailla käynnissä ja kestävät vähintään kuusi viikkoa. •?PÄiVi KetolaiNeN UPM:n säästötoimet tarkoittanevat kovia irtisanomisia useilla tehtailla. Samat työt, pienempi porukka MiKKo NiKKiNeN UPM on aloittanut yt-neuvottelut useilla tehtaillaan. Kuivauskoneenhoitaja Sami Airas kipuaa portaita Kaukaan sellutehtaassa. Arkistokuva. Paperi_06-7.indd 6 Paperi_06-7.indd 6 16.9.2020 16.19.50 16.9.2020 16.19.50
• 7 / k u o r i m o PaPeriliit to?07 / 2020?7 Paperi­ koneiden sulkemisia myös Ruotsissa SCA ilmoitti elokuussa ja Stora Enso syyskuussa aikeistaan sulkea paperi­ koneita Ruotsissa. Ruotsalaisyhtiö SCA lopettaa painopaperin tuotannon Ortvikenin tehtaalla Sundsvallissa ja investoi CTMP­sellun tuotantoon. Päätös vaikuttaa kaik­ kiaan 800 työntekijään, joista suurin osa työs­ kentelee paperitehtaan kolmella paperikoneella. Jäljelle jää työpaikkoja massantuotantoon. Toimitusjohtaja Ulf Larssonin mukaan päätösten vaikutuksiin etsitään yhdessä työnte­ kijöiden edustajien kanssa parhaita mahdollisia ratkaisuja työtä vaille jääville. Stora Enso on aloit­ tanut neuvottelut Hylten paperikone PK3:n ja keräyspaperista massaa valmistavan siistaamon pysyvästä sulkemisesta. Tämän jälkeen tehdas tuottaisi sanomalehtipa­ peria pelkästään termo­ mekaanisesta massasta eli TMP:stä. Sulkeminen koskisi enintään 140 työntekijää. PK 3 suljettaisiin vuoden 2020 loppuun mennessä ja siistaamo viimeistään vuoden 2021 kesäkuun loppuun mennessä. Stora Enso on investoinut tehtaalle muotoonpuris­ tettujen kuitutuotteiden ja biokomposiittien tuotan­ toon.?• Lomautus vastaan työajan lyhennys RuotSi, Tanska, Saksa, Hollanti, Itävalta ja Espanja sopeutuivat koro­ napandemian vaikutuksiin lyhentämällä työaikaa eli työntekijät jatkoivat töissä ja valtio maksoi. Korvauksen taso on jokaisessa vertailumaassa korkeampi kuin Suomen lomautusjärjestelmässä. Maasta riippuen työnte­ kijä saa 60–100 prosenttia normaalista ansiostaan. Lomautettu suomalainen saa noin 50 prosenttia palkastaan ansiosidonnai­ sena työttömyysturvana. Paperiliitto, Teolli­ suusliitto ja Ammattiliitto Pro teettivät selvityksen kuuden EU­maan rea­ goinnista tilanteeseen. Selvityksen liitoille teki Jyrki Raina. Lyhennetyn työajan järjestelmissä valtio korvaa osan ansionme­ netyksestä. Yrityksiä on lisäksi voitu tukea valtion varoista muun muassa alv­veron alennuksena, suorina tukina, lainoina ja takuina. Maiden hal­ litukset asettivat tuen saamiselle myös irtisano­ mista ja osingonjakoa kos­ kevia ehtoja. Tukiohjelmat on useimmissa maissa pidennetty jatkumaan tämän vuoden ja Itäval­ lassa ensi vuoden maalis­ kuun loppuun.?• »Suomen viennin kivijalka pitää huomioida päätöksenteossa.» T ätä kirjoittaessa käy kiivaana keskustelu siitä, miksi UPM suunnittelee sulkevansa Kaipolan tehtaan. Työnantaja perustelee lopettamista taloudellisilla syillä, vaikka vasta-argumentit kertovat Kaipolan tehneen plusmerkkistä tulosta. Aivan liian vähän tai ei ollenkaan käydään keskustelua siitä, miten ihmisten käy, jos tehdas suljetaan. Tuhansien ihmisten elämä mullistuu hetkessä. Koko paikkakunta on kriisissä. Tehtaalta katoaa 450 työpaikkaa. Alihankintaketjut mukaan lukien määrä on vähintään kolminkertainen. Liian vähän puhutaan siitä, mikä on yrityksen vastuu työpaikkojen, toimeentulon tai koulutuksen turvaamisessa. Omistajien oikeuteen tehdä haluamansa päätökset pitää sisältyä myös vastuun kantamista: miten päätökset vaikuttavat ihmisiin tehtaalla ja tehtaan ympärillä. Toistaiseksi on nähty vain sitä, että UPM sysää syyt lopettamisesta kokonaan muiden harteille. Vastuuta pitäisi osoittaa viimeistään muutosturvassa. Tavoitteena voisi olla jokaisen yksilön saattaminen ”turvaan”: jokaisella irtisanottavalla olisi taskussaan muutosturvakortti, johon työntekijän, työnantajan ja TE-toimiston yhteistyöllä olisi luotu jokin suunta. Me Suomessa olemme liian monta kertaa nähneet, mitä tapahtuu niille kylille, joiden sydän, tehdas, sammuu. Monessa polvessa siellä työskennelleet ihmettelevät, miksi näin annetaan tapahtua ja varsinkin nykyisessä taloustilanteessa, kun pandemia on vienyt työt ja toimeentulon tuhansilta ihmisiltä. Tehtaan sulkeminen vie työpaikat pysyvästi. Vientiteollisuuden työllistävä vaikutus on ympäristölleen moninkertainen ja sieltä ansionsa saavien verotuloilla kustannetaan tuntuvasti hyvinvointiyhteiskunnan palveluita. Viimeistään nyt Suomeen on saatava teollisuuspoliittinen ohjelma, joka johdonmukaisesti tukee vientiteollisuuden kilpailukykyä ja johon sitoudutaan yli hallituskausien. Tätä viestiä Paperiliitto on toistanut vuodesta ja asiayhteydestä toiseen yksin ja yhdessä muiden vientijärjestöjen kanssa. Suomen viennin kivijalka pitää huomioida päätöksenteossa. Vain pitkäjänteisellä työllä tuetaan parhaiten suomalaista teollisuutta globaalissa kilpailussa .?• p u h e e n j o h t a j a lt a Miten ihmisten käy, jos tehdas suljetaan? Petri Vanhala Paperiliiton puheenjohtaja Paperi_06-7.indd 7 Paperi_06-7.indd 7 16.9.2020 16.19.51 16.9.2020 16.19.51
• 8 / 7 / k u o r i m o on Työturvallisuuskeskuksen uusi sovellus, joka auttaa tunnistamaan sekä työn kuormittavia että voimavaroja vahvistavia tekijöitä. Pyysimme UPM:n Kymin sellutehtaalla trukkikuskina työskentelevää Kati Tähteä tekemään itsearviotestin netissä. Ennen testiä Tähti arveli, ettei ole kovin kuormittunut. Ei, vaikka UPM oli vasta ilmoittanut Kaipolan tehtaan sulkemisesta ja yt-neuvotteluista muualla, myös Kymin sellutehtaalla. – Yt-neuvottelut lähinnä hämmentävät. Olen varmasti vielä niin järkyttynyt, etten ymmärrä tilannetta. Miten voi tulla yt:t, kun sellua menee niin paljon kuin ehditään tehdä, ja työntekijät ovat jo nyt minimissään. Eniten kuormitusta aiheuttaakin varmasti juuri kiire, Tähti pohtii. kysytään muun muassa tehtäväkuvasta, vastuusta, mahdollisuudesta vaikuttaa työhönsä, vaatimusten ja osaamisen tasapainosta sekä yhteistyöstä ja vuorovaikutuksesta. Testissä arvioidaan kuormituksen voimakkuutta ja sitä, kuinka usein kuormitusta esiintyy. Yhteenveto kokoaa voimavarat ja kuormitustekijät sekä kertoo, milloin hivutellaan hälytysrajaa. Silloin on viimeistään ryhdyttävä toimeen tilanteen korjaamiseksi. Tähti saa vain muutaman alaspäin menevän kuormituspylvään. Ne tulivat kiireestä ja yksitoikkoisesta työstä. – Kuormitusvaakaa tehdessä sain jopa ajatuksen yhteen turvallisuushavaintoon. Tätä kannattaa muidenkin kokeilla. Seija Moilanen Työturvallisuuskeskuksesta mainitsee, että Kuormitusvaaka pyrkii avaamaan psykososiaalisen kuormituksen käsitettä, joka on ilmaisuna hankala. Työyhteisössä keskustelut kietoutuvat usein työhyvinvoinnin ja jaksamisen ympärille. Testin voi tehdä yksin tai yhdessä työsuojeluvaltuutetun tai esimiehen kanssa. – Itsearviotestiä kannattaa tehdä säännöllisesti ikään kuin pikakatsauksena, että mitä minulle kuuluu nyt. Yksi testin tavoite on madaltaa puheeksiottoa. – Kuormitusvaa´assa voi jokaisen kysymyksen jälkeen jäsennellä asiaa omin sanoin. Tältä pohjalta on helpompi ottaa asia puheeksi työkaverin, työsuojeluvaltuutetun tai esimiehen kanssa, sanoo Moilanen. Testaa itse: kuormitusvaaka.? . • Testi kertoo, mikä työssä kuormittaa ja mikä antaa voimia. Kati Tähti ei yllättynyt tuloksestaan. Kuormitusvaaka skannaa jaksamista »testiä kannattaa tehdä säännöllisesti.» Netissä tehtävän testin mukaan Kati Tähteä kuormittavat lähinnä kiire ja yksitoikkoinen työ. Paperi_08-9.indd 8 Paperi_08-9.indd 8 16.9.2020 9.31.06 16.9.2020 9.31.06
• / 9 7 / k u o r i m o Testi kertoo, mikä työssä kuormittaa ja mikä antaa voimia. Kati Tähti ei yllättynyt tuloksestaan. O pyrkinyt opettamaan jälkikasvulle, että tavallisista asioista kannattaa puhua tavallisella äänellä. Eivät ole oppineet, kuten eivät paljon koulutetummat aikuisetkaan tiedotusvälineissä. Sen vuoksi ajattelin antaa kiitosta A-studioon osuneelle parivaljakolle, erityisesti puheenjohtaja Hämälälle, joka kiihkottomasti ja matalalla äänellä keskusteli metsäteollisuuden tulevaisuudesta. Vaikka ajetaan eri ryhmien asioita, pitää nähdä metsä puilta. Siinä olisi paljon opittavaa somemaailman vinkuleluille. näyttää olevan hätä Kaipolan tehtaasta. Joskus toivoisi, että ihmisillä olisi hätä myös Kaipolan ihmisistä. Ei pelkästään tehtaalta leipänsä saaneista, vaan koko seutukunnasta. Olen monta kertaa ollut ylpeä paperiliittolaisten ulostuloista vaikeissakin tilanteissa, mutta automaatioammattilainen Kaipolasta tiivisti paperiliittolaisuuden Ylen haastattelussa (26.8.) ilmiömäisesti: ”Heitä (työkavereita) minä mietin enemmän kuin itseäni”. Näin kun jaksaisimme muutkin miettiä, niin tästäkin suosta voitaisiin nousta. sopimisesta puhutaan taas. Suomen Yrittäjien lisäksi myös EK ajaa nyt jokaiselle työntekijälle oikeutta sopia työehtosopimusta heikommat työsuhteen ehdot itselleen. Mietin, että minkälaista kannatusta työehtosopimuksista vapaa sopiminen puolueissa saa. Onneksi Duunitori-niminen sivusto kysyi tätä asiaa 2019 vaalikoneessaan (11. kysymys). Otin mukaan vain ne puolueet, joista kysymykseen oli vastannut vähintään kymmenen kansanedustajaksi valittua. Työehtosopimuksista vapaan sopimisen kannalla olivat kaikki kokoomuslaiset (19/19 vastannutta) ja keskustalaiset (11/11) sekä enemmistö perussuomalaisista (15/21). Tämän enemmistön ongelmat tiivisti ehkä pelkistetyimmin Kokoomuksen kansanedustaja Talvitie. Hänen mielestään on väärin, että työntekijä voi riitauttaa työehtosopimuksen alittavat ehdot jälkikäteen. Kai sen näinkin voi nähdä. eräänä päivänä töistä kotiin ja tapansa mukaan satapäinen parvi valkoposkihankia seisoi tiellä. Ajattelin ensin ärsyyntyä kaakattavasta laumasta, mutta sitten tajusin, että nehän ovat ilmettyjä lakimiehiä. Ne lihovat kesäisin, eikä katseen horisontti yllä seuraavaa ruohotupsua pidemmälle. Hermostuessaan ne aukovat suutaan, sähisevät ja näyttävät hölmölle. Lisäksi ne ovat äärimmäisen tyytyväisiä itseensä ja osaamiseensa, vaikka eivät ymmärrä ympäröivästä maailmasta ja sen lainalaisuuksista yhtään mitään. Ne ovat siis täysin tarpeettomia ja sen vuoksi täydellisen rakastettavia. Kuka sellaisia voisi vihata. • P u l p p e r o i t u a Näin se on. Äreän duunarin suusta purkautuu asian ydin. Kyllä mää ton paikallisen sopimisen osaan. Oon sitä rouvan kanssa harjotellu vuosikymmenet. Ensin me juoraan kahvit ja neuvvotellaan. Ja sitten rouva sanoo mitä mää puen päälleni. »Automaatioammattilainen Kaipolasta tiivisti paperiliittolaisuuden ilmiömäisesti.» Juha Koivisto Paperiliiton vastaava lakimies. Auttaa avaamaan umpisolmuja paperiliittolaisten arjessa. Järjen asiamies, usko tai älä. Paperi_08-9.indd 9 Paperi_08-9.indd 9 16.9.2020 9.31.06 16.9.2020 9.31.06
• 10?PaPeriliit to?07 / 2020 teKSti Mari Schildt KUVat Marjaana Malkamäki täyttynyt unelma Oma rauha. Se on Marko Smedsille hyvä n leiripaikan tä rkein ominaisuus. Paperi_10-15.indd 10 Paperi_10-15.indd 10 15.9.2020 11.40.09 15.9.2020 11.40.09
• PaPeriliit to?07 / 2020?11 teKSti Mari Schildt KUVat Marjaana Malkamäki Hattulalainen Marko Smeds eläisi mieluiten uudisraivaajan elämää ilman mukavuuksia. Hän lunasti vanhan kotitalonsa ja sai huomata, että haaveet toteutuivat, vaikkakin eri tavalla kuin hän oli kuvitellut. täyttynyt unelma Paperi_10-15.indd 11 Paperi_10-15.indd 11 15.9.2020 11.40.11 15.9.2020 11.40.11
• 12?PaPeriliit to?07 / 2020 H einäkuussa sähköasentaja Marko Smeds toteutti pitkällisen haaveensa: hän lunasti vanhan kotitalonsa Hattulan Pelkolan kylästä. Vapaa-ajan ongelmia Smedsillä ei juuri nyt ole: Työpaikan lomautukset eivät olisi voineet osua parempaan saumaan. Hämeenlinnassa kertakäyttöastioita valmistava Huhtamäki lomautti elokuun lopussa työntekijänsä loppuvuodeksi siten, että työaika vähenee 20 prosenttia. Smedsille se tarkoittaa vapaapäivää tai paria viikossa. Kotimaisemassa harva asia on muuttunut siitä, kun hän parikymppisenä täältä lähti 1990-luvun lopulla. Siellä täällä näkyy ensimmäisiä syksyn sävyjä. Koivuissa värähtelee yksittäisiä keltaisia lehtiä, metsänpohjasta pilkistää syksyistä sienisatoa. Kesän viimeiset kukat koristavat tienviertä, jonka takana lehmät rauhallisesti märehtivät. Vähän kauempana Salpausselän harjut tekevät maisemasta kumpuilevan. Smeds sanoo, että paluumuuttajana hän tietää tarkalleen, mitä ja kuinka paljon pitää tehdä, että talo pysyy pystyssä ja lämpimänä. – Maalla saa vapaasti olla ja tehdä, mutta käytännössä koko ajan on tehtävä jotain. Mutta minulle tämä on hermolepoa, kun saa tehdä polttopuita pihan perällä ja touhuta. Enemmän siitä tulee stressiä, kun miettii, mikä kaikki on vielä kesken. Mutta kun tekee sitä hommaa, mikä sillä hetkellä onnistuu, siinä mieli lepää, hän juttelee. Metsien ympäröimä, vaaleanvihreä rintamamiestalo oli alun perin Smedsin isän mummola, ja hänen vanhempansa asuttavat edelleen samaa pihapiiriä omassa talossaan. Useamman sukupolven asuminen lähekkäin on Smedsin suvussa tuttu asetelma, joten pelisäännöistä ei ole tarvinnut neuvotella. Omat tuvat ja omat luvat, ja kylässä voi käydä, kun asiasta on sovittu. – Äiti tuossa juuri sanoi, että voi kun hän ehtisi nähdä sen päivän, kun kaikki on taas laitettu kuntoon. Tämä talo pysyy suvussa ainakin oman elinikäni. Mutta iso työ on vielä siinä, että saa sellaiseen kuntoon, että säilyy seuraavallekin polvelle. Smeds terästää kuuloaan. – Peukaloinen! Aikaisemmin se ei kotimaisemissa laulanut, mutta nyt sitä on alkanut kuulla, Smeds ilahtuu. TyömaTkan varrella on Aulangon kansallismaisema, jossa järven ympärillä vihreät metsät jatkuvat taivaanrantaan saakka. Se innoitti muun muassa Jean Sibeliuksen säveltämään Finlandia-hymnin. Maisema sykähdyttää Smedsiä yhä, vaikka sen on nähnyt lukemattomia kertoja. Tummien metsien, sinisten järvien ja oljenkeltaisten peltojen täplittämä, kumpuileva hämäläismaisema on Smedsin sielunmaisema. – Lapsena pyörittiin näissä metsissä. Rakennettiin majaa, kiipeiltiin puissa ja käytiin käpysotaa. Puhallusputkilla singottiin pihlajanmarjoja vastustajaa kohti ja juostiin pitkin mettiä. Polkupyörät saivat kyytiä, kun poikasakki avarsi maailmaansa niin pitkälle, kuin tietä riitti. – Se vähän rajoitti, kun piti illaksi päästä kotio takaisin syömään, hän hymyilee. Smeds oli poikaporukasta aina se, joka halusi nähdä uutta. Häntä alkoi tympiä, jos aina oltiin samoissa paikoissa. Taipu»se tunne vain kumpuaa jostain; haltioituminen. Se pysähdyttää. Itselle se on kuin humahdus.» Paperi_10-15.indd 12 Paperi_10-15.indd 12 15.9.2020 11.40.11 15.9.2020 11.40.11
• PaPeriliit to?07 / 2020?13 muksen hän oli perinyt isältään, joka pakkasi vapaan koittaessa perheensä autoon, ja nokka suunnattiin jonnekin päin Suomea ja Pohjoismaita, toinen toistaan hienompiin luontokohteisiin. Vuosia myöhemmin, kun nuoret kokoontuivat kylille viikonlopun viettoon, Smeds kavereineen heitti reput selkään ja meloi ojaa pitkin Vanajalle saareen viikonlopuksi. Kun järvi oli jäässä, perille pääsi hiihtämällä tai kävellen. Mikään ei pitänyt häntä pois ulkoilmasta. Lempiasia oli silloin sama, kuin nykyäänkin: metsän raikas tuoksu sateen jälkeen. Jos kesä kasteli, niin se myös kuivasi. Smeds kertoo, että nyt, niin kuin silloinkin, luonto on hänelle ennen kaikkea elämys. – Kun vaikka keskeltä metsää löytyy avokallio tai iso kivi, se tunne vain kumpuaa jostain; haltioituminen. Se voi olla paikan kauneus, tai sitten siinä paikassa voi olla jotain mystistä. Se pysähdyttää. Itselle se on kuin humahdus. Se tuntuu sisällä saakka, kun oikein kolahtaa, hän kertoo. ammaTTikoulun ja armeijan jälkeen Smeds oli elämässään risteyskohdassa. Oli aika hakea eräopaskouluun, tai valita jotain aivan muuta. Siinä kohdin haaveet olivatkin hiljaa ja varoittamatta muuttaneet muotoaan. Nuori mies halusi vieläkin kauemmaksi. Hän haki ja pääsi YK-joukkoihin; panssaritiedustelukomppaniaan Kosovoon. Reissun jälkeen elämän kulmakivet tömähtivät paikoilleen: hänestä tuli kolmostyttöjen isä, omakotitaloasuja ja sähköasentaja Huhtamäen tehtaaseen Hämeenlinnaan. Luonto vain ei lähtenyt miehestä. Metsässä vaeltaessaan Smeds kokee helpotusta, iloa ja onnea. Kun Smeds tekee polttopuut talveksi, pirtti pysyy talvella lämpimänä. Pate-koira häärää työnjohtajana. Paperi_10-15.indd 13 Paperi_10-15.indd 13 15.9.2020 11.40.12 15.9.2020 11.40.12
• Vapautta ja lupa tehdä. Smeds tietää, että maalla asuminen vaatii paljon työtä, mutta juuri se tekee hänet onnelliseksi. 14?PaPeriliit to?07 / 2020 – Tunnen itseni vapaaksi. Metsässä minulla ei ole aikataulua. Kun lähden, vaikka olisi suunnitelma kiertää jokin reitti, niin aikataulua ei saa olla, hän sanoo. Hän tavoittaa metsässä yhteyden suureen salaperäiseen. – Se voi olla vaikka avokallio keskellä metsää, jossa ei muuta kuulu, kuin luonnonäänet. Voi pysähtyä, heittää repun selästä ja katsella vaan, hän kertoo. Retkillä voi sattua ja tapahtua, mutta hänelle, jolla on kyky ja tahto lukea ympäristöään, harvemmin käy mitään ikävää. Kun talvella järveä ylittäessä kuuluu alta kunnon pamaus, Smeds säpsähtää, mutta ei pelkää. Hän tuntee jään. – Terve kunnioitus pitää olla matkassa. Korkeaa jyrkännettä kannattaa kunnioittaa, eikä mennä hyppimään reunalle. Enkä lähde ylittämään lettosuota siitä kohdin, jossa se on märimmillään. Viime reissulla, kun sunnuntaina purin leirin, repun alta lähti kyy karkuun. Eivät käärmeetkään pelota. Tiedän, että ne ovat enemmän peloissaan, hän juttelee. Usein on jo pimeä laskeutunut, kun sopiva yöpymispaikka löytyy. Leiri nousee pystyyn vaikka taskulampun valossa. Mieluisin nukkumapaikka on riippumatto, joka pitää viiman, hyttyset ja sateen loitolla. Vähäisetkin yöunet tuntuvat riittäviltä, kun saa herätä aamunraikkaassa ilmassa yhdessä vaaleankeltaisen aamunkoiton kanssa. – Hyvän leiripaikan tärkein ominaisuus on oma rauha. En mene metsään hakemaan kavereita. En enää nauti siitä, että tuiki tuntemattomia tulee samalle leiritulelle, ja pitäisi alkaa jutella. Sitä en sieltä hae. Haluan olla omissa oloissani, itsekseni tai omien kavereideni kanssa, ettei mene suorittamiseksi. Kun tuli rätisee nuotiossa, ja savu kohoaa yötaivaalle, kaikki on Smedsin maailmassa kohdallaan. Paperi_10-15.indd 14 Paperi_10-15.indd 14 15.9.2020 11.40.12 15.9.2020 11.40.12
• PaPeriliit to?07 / 2020?15 smeds kokee, että on ikään kuin syntynyt väärään aikaan. Hän sanoo olevansa uudisraivaaja, joka olisi onnellisimmillaan asumattoman korven keskellä luontaistaloudessa eläen. Onni on, että nykyinen puoliso Teija Soininen on tehty samasta puusta. – Jos voisin, asuisin ilman sähköä metsän keskellä. Olisi mökki ja takka, ehkä saunamökki lisäksi. Se on meillä molemmilla ajatuksena avovaimon kanssa. Vaikka pohjoiseen jonnekin kairalle, jossa ei ole muita. Siellä voisi viettää aikaa, Smeds sanoo. He ovat miettineet sitäkin, että jos kuitenkin voisi elättää itsensä luontomatkailulla. – Hämeenlinnasta ja Hattulasta länteen ovat Etelä-Suomen suurimmat, yhtenäiset metsäalueet. Mutta voidakseen pystyttää leirin, tarvittaisiin sopimuksia lukemattomien maanomistajien kanssa. Pitäisi olla tukikohta. Tarvitaan ruokapalvelut. Ei se riitä, että kävellään metsässä. Ne, jotka haluavat liikkua luonnossa, tekevät sitä itsenäisesti ilman opastakin. Siksi asia ei ole niin yksioikoinen, hän sanoo. Pitäisi lähteä suurempiin, yhtenäisiin metsiin. Pitäisi olla asiakaskunta. – Jos nyt työt loppuisivat, lähtisin kouluttautumaan eräoppaaksi. Mutta muuten tuntuu, että en uskalla heittäytyä. Se elämä olisi huomattavasti vaikeampaa, kuin olla sähkömiehenä tehtaalla. Mutta on sitä mietitty, useammankin kerran. Eräopas olisi oikeasti se unelmien ammatti. Saisi olla luonnossa ja jakaa tietoa muillekin, Smeds miettii. smedsin rintamamiestalon ympärillä riittää koivumetsää. Kun tarkasti katsoo, puiden ja pusikoiden välistä pilkottaa vesi. Lehijärvi on noin puolen kilometrin päässä. Smeds on tehnyt aamupäivän polttopuita, jotta pirtti pysyisi talvellakin lämpimänä. Pate-koira seuraa isäntänsä puuhailua silmä kovana, ja haukkuu kysyvästi, jos Smeds katoaa hetkeksi nurkan taakse. Tekemätöntä työtä riittää, ja paikat ovat vielä hujan hajan. – Näin alussa tämä näyttää vähän mustalaisleiriltä, mutta pikkuhiljaa kaikki hakee paikkansa, Smeds hymyilee. Hän kertoo, että projektia tosiaan pukkaa: 1980-luvun pesuhuone ja veranta pitäisi räjäyttää, rakentaa väliaikainen keittiö, uusia 1970-luvun keittiö, lattiat pitäisi purkaa ja eristää. Piharakennusta pitäisi korjata. On peltikaton uusintaa, ulkovuorausta, seinien lisäeristystä. Pihalla omenapuut ja marjapensaat ovat villiintyneet. Kanoille pitäisi tehdä suojaisa tila. Ehkä nykyisten kahden koiran ja kolmen kissan lisäksi tulee myös lampaita. – Kun lampaanvillasta keritään lankaa ja tehdään vaatteita, niin siinä vaiheessa minäkin joudun jo katsomaan Youtubesta videoita, miten se tapahtuu, Smeds nauraa. Hän myöntää, että on aina ollut työnarkomaani, jonka on ollut vaikeaa olla vain, tekemättä mitään. – Se on varmaan syy, miksi olen alkanut harrastaa luonnossa liikkumista. Muu tekeminen on pakko lopettaa, kun lähtee luontoon. Muuten tulen levottomaksi, jos en koko ajan tee jotain. Nyt enää ei ole pakko saada valmiiksi saman tien ja yötä myöten. Voin lopettaa ja jatkaa huomenna, Smeds sanoo. Kun silmä kiertää kotipihan tuttuja maisemia – sitä silmää riivaavaa avohakkuukoloakin – hän miettii, että tämä taitaa olla viimeinen kerta, kun hän muuttaa. Nyt on paikka, minne palata. ? »Jos voisin, asuisin ilman sähköä metsän keskellä. Olisi mökki ja takka, ehkä saunamökki.» Paperi_10-15.indd 15 Paperi_10-15.indd 15 15.9.2020 11.40.13 15.9.2020 11.40.13
• P a p e r i n j a k a r t o n g i n t u o t a n t o P a p e r i t e o l l i s u u d e n t u o t a n t o j a t y ö v o i m a 16?PaPeriliit to?07 / 2020 P aperitehtaiden lukumäärä putoaa Suomessa tänä vuonna yhdellä, kun Oulun Stora Enson paperitehdas muuttuu kartonkitehtaaksi loppuvuoden aikana. Myös ensi vuonna paperitehtaita on yksi vähemmän, jos UPM päättää sulkea Kaipolan. Massatehtaita on toiminnassa 19 ja kartonkitehtaita 16. Sulkemiset ovat seuranneet metsäteollisuuden tuotteiden markkinasuhdanteita vuodesta 2006, jolloin UPM sulki Voikkaan tehtaan ensimmäisenä rajuna toimena. Sen jälkeen on suljettu Summan, Kajaanin, Kankaan, Myllykosken ja Lohjan Mondin paperitehdas. Vuosina 2008 ja 2009 savut sammuivat myös Lielahden, Kemijärven, Kajaanin, Kaskisten ja Tervasaaren sellutehtaiden piipuista. Paperinjalostusyrityksistä 27 on samassa ajassa tullut tiensä päähän. Näistä tuoreimmat sulkemiset koskivat Amcorin Lieksan ja Kauttuan tehtaita tänä vuonna. tehtaiden sulkeuduttua on vuodesta 2006 lähtien sanottu irti yhteensä yli 4000 henkilöä. Lisäksi on sanottu irti lakkautetuilta konelinjoilta noin 2000 ja muina vähennyksinä noin 3200 henkilöä. Yhteensä tehtailta, konelinjoilta ja muissa vähennyksissä on irtisanottu yhteensä 9200 henkilöä. Luvuissa ovat mukana muutkin kuin paperiliittolaiset työntekijät. Paperiliitto on koonnut tietoa lakkautuksista ja irtisanomisista vuodesta 2006 lähtien. Tiedot perustuvat työpaikoilta saatuihin ilmoituksiin, tiedotteisiin ja julkisuudessa esillä olleisiin seikkoihin. Vuodesta 2006 lähtien paperin, kartongin ja massan tuotanto on pudonnut yhteensä noin 27 miljoonasta tonnista reiluun 15 miljoonaan vuonna 2019. Samassa ajassa työntekijöiden määrä on puolittunut. Tämä näkyy Paperiliiton vuosikertomuksessa vuosittain julkaistavasta kuvaajasta, johon on yhdistetty paperi-, massaja kartonkitehtaiden työntekijämäärät sekä tuotannon määrät vuodesta 1980. Alan tuotanto kasvoi vuosituhannen alkuvuosiin saakka, kunnes alkoi pudota lähinnä painopapereiden kysynnän laskun takia. 40 vuotta sitten työntekijöitä oli 44000. Nykypäivänä työntekijöiden määrä on enää kolmannes tuosta, vaikka tuotettuja tonneja tehdään reilu neljännes enemmän. – Työn tuottavuus on viety niin korkealle kuin se voidaan työntekijöitä vähentämättä viedä, sanoo Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala. KoKonaistuotannosta painoja kirjoituspaperin osuus oli 49 prosenttia, kartongin 39 prosenttia ja muiden paperien 12 prosenttia, kertoo Metsäteollisuuden tilasto vuodelta 2019. Painoja kirjoituspaperista saadut vientitulot olivat 3,7 miljardia euroa, mikä on 6 prosenttia Suomen tavaraviennistä. Vielä vuonna 2000 osuus oli 13 prosenttia. Luonnovarakeskuksen mukaan paperi oli vuonna 2018 edelleen Suomen tärkein tuoteryhmä viennin arvolla mitattuna. Arvo sisältää myös pehmoja erikoispaperit. Koko metsäteollisuuden osuus viennistä on noin 20 prosenttia. ? tehtaat kartalla Paperia, sellua ja kartonkia tuotetaan 51 tehtaassa Suomessa. Työntekijämäärä on puristettu minimiin. teksti ? Eeva Eloranta-jokela ? 10 8 6 4 2 45 40 35 30 25 20 15 10 5 painoja kirjoituspaperi kartonki muu paperi miljoonaa tonnia työntekijöiden lukumäärä, tuhatta massan, paperin ja kartongin tuotanto yhteensä, miljoonaa tonnia 1970 1960 1980 1981 1990 1990 2000 2000 2010 2010 2019 2019 Paperi_16-17.indd 16 Paperi_16-17.indd 16 16.9.2020 16.43.14 16.9.2020 16.43.14
• S u o m e n p a p e r i , k a r t o n k i j a m a s s a t e h t a a t Lieksa Pankaboard Kuopio Mondi Powerflute Joensuu Enocell Kemi Metsä Board Metsä Fibre Stora Enso Veitsiluoto Oulu Stora Enso* Pietarsaari UPM BillerudKorsnäs Kaskinen Metsä Board Pori Corenso Rauma UPM Metsä Fibre Kauttua Jujo Thermal Lohja Sappi Kotka Stora Enso Sunila Kotkamills Sonoco-Alcore Kouvola UPM Kymi Stora Enso Anjala Stora Enso Inkeroinen Simpele Metsä Board 1 Imatra Stora Enso Kaukopää 2 3 4 Stora Enso Tainionkoski 5 6 Joutseno Metsä Fibre 7 Metsä Board 8 Lappeenranta UPM 9 10 Heinola Stora Enso Tervakoski Tervakoski Oy Valkeakoski UPM Tervasaari Tampere Metsä Board Tako Mänttä Metsä Tissue Jämsä UPM Jämsänkoski UPM Kaipola** Hämeenkyrö Metsä Board Kyro Nokia Essity Äänekoski Metsä Fibre Metsä Board Varkaus Stora Enso Paperitehdas, 16 kpl *Stora Enso Oulu: paperikone muutetaan kartonkikoneeksi ensi vuoden alkuun mennessä, yksi paperikone suljetaan. Muutos on jo otettu huomioon kartassa. **UPM Kaipola: tehdas on suunniteltu suljettavaksi vuoden 2020 loppuun mennessä Kartonkitehdas, 16 kpl Massatehdas, 19 kpl 1 2 4 3 6 5 7 8 9 10 Graafien tiedot: Metsäteollisuus ry ja Paperiliitto PaPeriliit to?07 / 2020?17 tehtaat kartalla »työn tuottavuus on viety niin korkealle kuin se työntekijöitä vähentämättä voidaan viedä, sanoo paperiliiton puheenjohtaja petri vanhala.» Paperi_16-17.indd 17 Paperi_16-17.indd 17 16.9.2020 16.43.14 16.9.2020 16.43.14
• Yhdessä teke­ minen merkitsee Petri Kuikalle enemmän kuin ennen. Hän liittyi tehdaspalo­ kuntaan pari vuotta sitten. 18?PaPeriliit to?07 / 2020 Paperi_18-21_jäsent.indd 18 Paperi_18-21_jäsent.indd 18 16.9.2020 15.10.05 16.9.2020 15.10.05
• PaPeriliit to?07 / 2020?19 Arvoiltaan moninaiset P PIENEHKÖ puinen tumma kirkko tuoksuu tervalta Kitisen rannalla Sodankylässä. Tervakoskelainen Petri Kuikka sanoi siellä vaimolleen Tainalle tahdon 28. elokuuta. – Menimme salaa naimisiin, kun lomailimme ja vaelsimme viikon Lapissa. Paikalla olivat vain pappi, papin tytär kanttorina ja suntio, joka otti kuvat, kertoo Petri. Pari oli tehnyt ensimmäisen yhteisen lomamatkansa Pyhä-Luostolle, joten ajatus häiden viettämisestä luonnon keskellä oli pyörinyt mielessä. Ystäville pidetään juhlat myöhemmin. Elämykset eivät ole Petri Kuikalle itsetarkoitus. Juoksemisen hän aloitti huomattuaan, että aikaa pitäisi ottaa myös itselleen ja huolehtia terveydestä. – Olin elänyt pitkään lapsiperhearkea, enkä huomioinut itseäni. Alkoi kertyä ylipainoa. Sain päähäni juosta puolimaratonin ja juoksin sen, vaikka en ihan poikanen enää olekaan, 46-vuotias Petri kertoo. Valmistautuminen oli vuoden mittainen projekti yhdessä muiden kanssa. Lopulta vain Petri jatkoi tavoitteeseen saakka. Nyt hänellä on takanaan kaksi virallista puolimaratonia ja muutama epävirallinen. Juokseminen koukutti. Jotain uutta, jotain vanhaa Vaikka Petriä kiinnostavat elämykset, hän osaa pitää jalat tukevasti maassa. Ennakkoluulottomuus auttaa uusperheen arjessa, johon kuuluu neljä 15–18-vuotiasta nuorta ja kaksi koiraa. – Olen aika joustava ihminen, vaikka minulla on tiukkojakin näkemyksiä enkä vastaa kaikkeen, että ihan sama. Kirjan ja lehden luen mieluummin painettuna, mutta elokuvia ja muuta Paperiliiton jäsenistä erottuvat asiakeskeiset ja esikuvahakuiset erottujat. Tervakoskelainen Petri etsii elämyksiä ja terveyttä, hämeenlinnalainen Erika henkisyyttä ja vaikuttamista sekä äänekoskelainen Markku tasapainoa luonnosta. teKSti Eeva Eloranta-Jokela KUVa Reima Kangas Paperi_18-21_jäsent.indd 19 Paperi_18-21_jäsent.indd 19 16.9.2020 15.10.07 16.9.2020 15.10.07
• 20?PaPeriliit to?07 / 2020 katson kuitenkin viimeistä huutoa olevalta 4K-näytöltä. Paperin pitää rapista käsissä, se on helposti saatavilla, eikä sitä tarvitsee käynnistää uudelleen, luettelee Tervakoskella paperikone 11:n koneenhoitajana työskentelevä Kuikka. Samassa Tervakosken tehtaassa ovat olleet töissä myös hänen isovanhempansa, isä ja sedät. Perhe asuu Tervakoski Oy:n aikoinaan työnjohdolle rakennuttamassa rivitaloyhtiössä lähellä työpaikkaa. Petri tunnustaa olevansa myös koti-ihminen. Lapsilleen hän haluaa välittää enemmänkin käytännön taitoja kuin elämänarvoja. – Etteivät sitten omassa kodissaan olisi uusavuttomia vaan pärjäisivät. Annan nuorten kasvaa omaa elämäänsä, en tee asioita heidän puolestaan mutta autan, jos he apua tarvitsevat. He kuitenkin hoitavat hyvin asioita itse ja koettavat myös vähän lentää omilla siivillään. Elämyksillä vaikuttamista Sillä ei vaikuteta mihinkään, että ollaan hiljaa ja hyväksytään. – Olen meidän porukan korva ja annan väylän, jota pitkin muut tulevat kuulluksi. Koen suojaavani myös esimiehiä, kun vaaranpaikat tunnistetaan yhdessä. Se on kaikkien etu. Teen tätä työtä, että se mun porukka voi hyvin, kuvailee Erika Westerlund. Hän toimii työpaikallaan Huhtamäellä osastonsa työsuojeluasiamiehenä. – Kaikki eivät välttämättä osaa pukea sanoiksi sitä, mitä pitävät sisällään, mutta silloin voi kysyä, miten menee ja pumpata asioita ulos. Olemalla läsnä voi vaikuttaa toiseen paljon. Erikaa kiinnostaa löytää ja kokeilla uutta. – Se luonteenpiirre on ollut minulla lapsesta saakka: kaikki uusi on kiinnostavaa. Vaikka tykkään vanhasta, perinteisestä ja rutiineista, innostun uudesta. Kuten tällä hetkellä hengitysharjoituksista. Niillä voi auttaa omaa kroppaa pysymään tässä vuorotyössä jossain balanssissa. Palautuminen ja rentoutuminen on Erikan mielestä kaikille kolmivuorotyötä tekeville erityisen tärkeää. Jollekin sopii jääkiekon peluu, toiselle musiikki. Shamaanikursseista ja reikihoidoista kiinnostunut Erika luonnehtii itseään henkiseksi etsijäksi. – Se on ehkä paluuta vanhaan, ihmisen haluun olla yhteydessä luontoon. Ihminenkin on eläin, joka saa maasta voiman. Joskus tekee hyvää vain ottaa sukat pois jalasta, tuntea maa jalkojen alla tai halata puuta. Rummuttamalla rennoksi Jossain vaiheessa työkavereiden yhteistä saunailtaa Erika Westerlundilla tuli sellainen tunne, että nyt voisi olla sopiva hetki ”rummuttaa” pari työkaveria healing drumilla. Rummulla on monta nimeä, kuten shamaanitai voimarumpu. Sitä voi käyttää rentouttamiseen ja hoitamiseen. Rummusta lähtevä värähtely tuntuu koko kehossa ja jopa syvemmällä kuin hieronta. – Siihen lähtikin mukaan koko porukka, ihan omasta halustaan. Olin yllättynyt, että ihmiset suhtautui niin avoimin mielin. Kaikki tuntematon on ensin ihmisille vierasta ja ihmisen kuuluukin olla terveen skeptinen: pitää kokea ennen kuin uskoo. Erika on loppuvuoden ajan lomautettuna yhden päivän viikossa. Sitä ennen työpaikalla siirryttiin työaikamuoto 36:sta 35:een, koska työt vähenivät koronan takia. – Mua ei haittaa päivän lomautus viikossa, en tunne siitä mitään hätää. Sen sijaan mietin, mitä voin saada tästä irti. Kolmivuorotyössä lepäämisen aika on tosi kortilla ja nyt saa päivän enemmän itselle ja voi latautua siihen, kun töitä taas on. Jos on asioita, joihin ei voi vaikuttaa, mietin, mitä tilanteesta saa itselleen. Koronan tuomaa pysähtymistä ja pienten asioiden huomaamista Erika pitää hienona herätyksenä. Hän piti puolisonsa kanssa kesäloman toukokuussa, eikä harmittanut, vaikka lomaa vietettiin toisin. Mökkielämä ja kasvimaan hoito tuntui onnelta. – Maailma ei ole niin mustavalkoinen, siinä on kaikki eri harmaan sävyt mukana. Ei ole absoluuttista pahaa, vaan myös hyvää. Luonnon äärellä Hakkuuaukiolla puolukat punoittavat auringossa. Markku Kosonen on marjastamassa Konginkankaalla. – Luonto on tärkeä, on aina ollut. Kalalle ja luontoon pitää päästä, kun on ikänsä tehnyt vuorotöitä, sanoo Markku. Markku on töissä Äänekoskella Metsä Fibren biotuotetehtaalla massalinjan keittoja valkaisupuolen prosessimiehenä. Työt eivät aina jää portin sisäpuolelle, vaan vapaa-ajaltakin saatetaan kysyä töihin, koska työnkierto ei tuo tarpeeksi syväosaamista. – Syväosaajilta kysytään ehkä turhankin herkästi, jos työpaikalla tulee ongelma. Joudut aika tiukkaan miettimään, voitko kieltäytyä vai menetkö auttamaan, pohtii Markku. Palauttavat vapaat Markku viettää mökillä, järvellä tai maastossa ympäri vuoden kalastaen, liikkuen ja pienriistaa metsästäen. Tai olemalla jouten. – Luonnossa oleilu riittää, ei välttämättä tarvitse tehdä mitään. Täältä löytyy se rauha. Kannolla istuessa Markku haikailee sellaista yhteisöllisyyttä, mitä koettiin hänen nuoruudessaan siskosten ja veljesten kesken, kun he täyttivät autot, menivät yhdessä marjametsään ja keittivät nokipannukahvit. Yhteisiä hetkiä luonnon helmassa koetaan edelleen jälkikasvun kanssa. Mökki on käytössä ympäri vuoden ja siellä käyvät myös Kososten kaksi poikaa ja lastenlapset. – Jos oikein rauhaa kaipaan, ajan toiselle, sähköttömälle mökille saareen keskelle Keitelettä, etenkin muikkuaikaan. Siellä tulee myös hyvin lohta, taimenta ja kuhaa. ? »Kaikki eivät välttämättä osaa pukea sanoiksi sitä, mitä pitävät sisällään, mutta silloin voi kysyä, miten menee .» Erika Westerlund Markku Kosonen Petri Kuikka Paperi_18-21_jäsent.indd 20 Paperi_18-21_jäsent.indd 20 16.9.2020 15.10.07 16.9.2020 15.10.07
• ARVO­ KESKIÖ 14 % p a p e r i l i i t t o l a i s t e n a r v o t PaPeriliit to?07 / 2020?21 suhtautuvat elämään käytäntövaltaisesti, ovat pohjimmiltaan konservatiivisia, mutta valmiita muuttamaan käsityksiään käytännön syistä ja hyvien perustelujen jälkeen. Ihmisen auto ja asunto osaltaan ilmentävät, kuka ihminen on. erottujia voi luonnehtia laumasieluiksi, jotka arvostavat yksilöllisyyttä, mutta haluavat silti kuulua joukkoon. Esikuvahakuisille humanismi on tärkeämpi kuin materialismi. Ystäväpiiri ja se, missä käy iltaisin tai tapaa ystäviä, kertovat siitä, kuka ihminen on. arvostavat työntekoa ja itsekuria, kaihtavat turhaa trendikkyyttä ja suhtautuvat asioihin perinteikkäästi. Sen, kuka ihminen on määrittelevät perusarvot ja järjestys. tyypillistä on modernisuus, jolla tarkoitetaan uuden ja vanhan yhdistämistä, kehittymistä, totuttujen tapojen muuttamista ja erilaisuuden hyväksymistä. Heille taloudellinen menestys ja dynaamisuus on tärkeää, samoin keskimääräistä suurempi kiinnostus politiikkaa kohtaan. Paperiliiton jäsenkyselyn toteutti Taloustutkimus Oy. Kyselyyn vastasi 2972 jäsentä. Vastausprosentti oli 24. Tutkimus toteutettiin sähköisesti maalis-huhtikuussa 2020. Tämä on Paperiliiton jäsentutkimuksesta kertovan juttusarjan kolmas osa. Aiemmat osat on julkaistu numeroissa 5 ja 6 tänä vuonna. Kokonaisuutena paperiliittolaisten arvomaailmassa korostuu traditionaalisuus, jossa tärkeitä ovat perinteet, pysyvyys ja jatkuvuus. Materialistiset arvot nousevat myös pintaan. Tärkeitä ovat hyvän toimeentulon saavuttaminen ja sen turvaaminen. Joukkoon mahtuu myös humanistisempia arvoja painottavia, joilla korostuvat yhteisöllisyys, muiden huomioonottaminen, elämänlaatu ja ei-materialistiset asiat. Erityisesti naisten keskuudessa humanistisuus nousee esiin. Nuoremmat jäsenet jakavat materialistiset arvot, mutta heillä korostuu myös modernisuus, mikä tarkoittaa mm. uuden ja vanhan yhdistämistä, totuttujen tapojen muuttamista ja erilaisuuden hyväksymistä. tärkeää on tasainen peruselämä ja he vierastavat uutuutta tai haasteita. Ryhmään lukeutuville lähipiirin hyvinvointi on erityisen tärkeää. Myös hengellisellä elämällä on keskimääräistä tärkeämpi rooli. ovat sekä moderneja, humanistisia että pragmaattisia, mutta myös uteliaita uusia asioita kohtaan. Ryhmään kuuluvat arvostavat kokemusten keräämistä ja sosiaalista verkottumista. kuuluvat haluavat vaikuttaa asioihin, he ajattelevat itsenäisesti ja ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista ja hakevat helppoa elämää, jolla on idealistinen sisältö. ovat avarakatseisia ja he korostavat luonnon ja eläinten oikeuksia. Eettisyydellä ja ympäristöystävällisyydellä on merkitystä, sillä he ovat tiedostavia kuluttajia. Arvoista materialismi ja ympäristöystävällisyys ovat heistä kaukana. AVOIMET ETSIJÄT 2% ELÄMYKSELLISET 7 % VAIKUTTAJAT 7 % USKALIKOT 10 % ASIAKESKEISET 24 % PERINTEIKKÄÄT 13 % MODERNISUUS TRADITIONAALISUUS HUMANISMI MATERIALISMI ESIKUVAHAKUISET EROTTUJAT 15 % KOTIRAKKAAT 7 % Paperi_18-21_jäsent.indd 21 Paperi_18-21_jäsent.indd 21 16.9.2020 15.10.07 16.9.2020 15.10.07
• 22?PaPeriliit to?07 / 2020 l a a d u s t a t i n k i m ä t t ä »Olen töissä Sonoco Alcorella kartonkikoneen koneenhoitajana. Työ on pitkälti prosessin valvontaa hylsykartonkikoneella. Hylsykartongista valmistetaan kierrehylsyjä paperiteollisuudelle. Sellaisen löytää esimerkiksi vessapaperirullan sisältä. Kartonkikoneen alue kattaa märästä päästä kuivaan päähän. Siinä on perälaatikko-osa, puristinosa, kuivatusosa, kalanterointi ja poperullain. Koneenhoitajan pitää kiinnittää huomiota erityisesti kartongin laatuun ja koneen tuottavuuteen. On myös tärkeää osata ennakoida, jos koneella on jotain pielessä. Koneenhoitaja pitää koneen tehokkuuden mahdollisimman hyvänä, toiminta on energiataloudellista samalla, kun kartonkia syntyy sopiva määrä. Koneenhoitaja on se, joka määrää vauhdin koneella. Niin kovaa yritetään ajaa, kuin mahdollista. Vertauksen vuoksi: jos ralliautolla ajaa liian kovaa, lentää kurvista ulos. Kartonkikoneella liian kovassa vauhdissa laatu kärsii. Toisaalta konetta ei kannata ajaa liian hiljaakaan, koska silloin kärsii tuottavuus. Se on tasapainoilua, johon pitää löytää oikea kompromissi. Näppituntuma siitä, mikä on oikea vauhti millekin lajille, syntyy vuosien kokemuksen myötä. KOneenhOitaja tekee mallit, näytteenotot ja nostaa valmistuneen rullan koneelta pituusleikkurille. Aivan kotoa käsin ei kartonkikonetta voi ohjata. Vain paikan päällä on mahdollista kuulla erikoinen käyntiääni, joka kertoo, että jotain voi olla hajoamassa. Sitä ei pysty välttämättä edes valvomosta käsin havaitsemaan. Koneenhoitajalla on vastuu kymmenistä miljoonista euroista. Jos prosessia ajattelee laajemmin, koneet voivat olla satojen miljoonien arvoisia. Seisotusaikakin on aina kallista. Kartongissa on joka laadulla tietyt speksit: paksuus, neliöpaino, kosteus ja lujuus. Niiden mukaan tehdään sellaista kartonkia, kuin asiakas on tilannut. Me teemme kartonkia osittain kierrätyskuidusta, jolloin kuidun laatu voi vaihdella. Välillä voi tulla vastaan vähän huonompaa massaa, johon koneenhoitajan täytyy osata reagoida, muuttaa vähän vauhtia tai tehdä muita säätöjä. Erilaisia säätömahdollisuuksia on kymmeniä erilaisia. Osaan ne kyllä vaikka unissani. Itse asiassa kerran eräs ongelmatilanteen juurisyy jäi niin vaivaamaan, että heräsin yöllä siihen, kun sain sen unessa ratkaistua. näissä töissä ammattilaisuuden näkee otteista, niissä on varmuutta. Puhutaan useista vuosista, että sellainen varmuus syntyy. Kaikille sitä ei kehity koskaan. Tarvitaan myös ongelmanratkaisukykyä. Hyvä koneenhoitaja on rauhallinen, hän malttaa seurata prosessia, eikä menetä hermojaan vaikeassa tilanteessa. Hyvät koneenhoitajat ovat rauhallisia, jopa kylmähermoisia tyyppejä. Kävin prosessinhoitajakoulutuksen ennen kuin tulin tänne töihin. Myöhemmin minua alkoi kiinnostaa myös sähköautomaatiopuolen asiat. Työnantaja on suhtautunut hyvin koulutuksiin ja koulutti minut sähköautomaatioasentajaksi työn ohessa. Ymmärrän nyt automaatiopuolelta, miksi joku kone käyttäytyy niin kuin se käyttäytyy. Koulutus on auttanut minua erilaisissa ongelmaratkaisutilanteissa. Myöhemminkin olen saanut käydä lisäkoulutuksissa, ja niistä on ollut työssä hyötyä. Kun nuorisoa kiinnostaa nykyisin tietotekniikka, niin tässä työssä saa olla juuri sellaisten laitteiden kanssa tekemisissä. Hyvä työyhteisö on myös tärkeä, sekä se, että vuorotyö soveltuu itselle. Sitä en osannut etukäteen ennakoida, mutta tekemällä se selvisi, ja hyvin olen pärjännyt. Itse tykkään vuorotöistä varsinkin nyt, kun olemme vaihtaneet 12-tuntiseen työvuoroon, jossa työt tehdään tiiviimmin, ja sitten ollaan vapaajaksolla. Se on todella hyvä systeemi, ja kotonakin on tykätty. Meillä tulee vuodenvaihteessa kahden vuoden kokeilu päätökseen. Olen ollut kokeilujakson ajan huomattavasti pirteämpi, ja omalla kohdalla 12-tuntinen on auttanut jaksamiseen. Meillä on työnantajakin ollut tyytyväinen, kun ylityöt ja sairaspoissaolot ovat vähentyneet. Kun joku ongelma on ratkaistu, ajettu uusi laatu tai koeajo ja ollaan onnistuttu, niin silloin tunnen työtyytyväisyyttä. Meillä on hyvä porukka, johtoa myöten. Kiitosta saa, kun ajo on suoritettu hyvin. Työ on mielekästä ja vaihtelevaa, ja siksi olen yleensä hyvillä mielin ja tyytyväinen, kun palaan kotiin.»?• Koneenhoitaja huolehtii tuottavuudesta teKsti?Mari Schildt?Kuva?Jukka Koskinen Mika Nikkinen on paljon vartijana. Koneenhoitajien näppituntumasta riippuu, miten tehokkaasti miljoonainvestoinnit tuottavat. »Hyvät koneen­ hoitajat ovat rauhallisia, jopa kylmä­ hermoisia tyyppejä.» Paperi_22-23.indd 22 Paperi_22-23.indd 22 16.9.2020 11.41.23 16.9.2020 11.41.23
• PaPeriliit to?07 / 2020?23 L a a d u s t a t i n k i m ä t t ä Koneenhoitaja huolehtii tuottavuudesta Mika Nikkinen on kartonkikoneen hoitajana Sonoco Alcorella Kotkassa. Paperi_22-23.indd 23 Paperi_22-23.indd 23 16.9.2020 11.41.24 16.9.2020 11.41.24
• 24?PaPeriliit to?06 / 2020 6 / H i o m o Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. Paperi_24-25.indd 24 Paperi_24-25.indd 24 14.9.2020 15.10.17 14.9.2020 15.10.17
• PaPeriliit to?07 / 2020?25 7 / H i o m o Kaunis kotimaa kutsuu paperiliittolaisia lomailemaan Suomessa ensi vuonnakin. Paperiliiton jäsenten vuokrattavana on Holiday Clubin lomakohteiden viikko-osakkeita Katinkullassa, Punkaharjulla, Saariselällä, Saimaalla ja Tampereella. Haettavissa ovat alkuvuoden viikot 1–22/2021. Hakuaika päättyy 22.10. Hinnat vaihtelevat kohteesta ja ajankohdasta riippuen. Lisätietoja haettavista kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www. holidayclub.fi/yrityspalvelu. Kirjaudu sisään käyttäjätunnuksella: paperiliitto ja salasanalla: paperiliittoloma. Ensimmäisellä käyttökerralla Sinun tulee rekisteröityä käyttäjäksi. Käyttäjätunnuksesi on oma jäsennumerosi. Varattavat viikot löytyvät kohdasta Viikkojen 1–22 varaaminen. Kerrallaan voi hakea vain yhdellä hakulomakkeella ja enintään kolmea eri lomaviikkoa. Jos samaa viikkoa hakee useampi, valitaan viikon saaja arpomalla 26.10. Vapaaksi jääneet loma-ajankohdat tulevat vapaasti varattavaksi maanantaina 2.11. klo 10.00. Varaukset tehdään tuolloin saapumisjärjestyksessä. HUOM! Huoneiston avain luovutetaan vain varauksen tehneelle henkilölle, jolla on voimassaoleva jäsenkortti mukana. Henkilön tulee olla paikan päällä lomapaikassa lomavarauksen keston ajan. Lisätietoja kohteista, hinnoista ja hakemisesta: www.holidayclub.fi/yrityspalvelu, yrityspalvelu@holidayclub.fi tai puh. 0300 870 903 (arkisin 8–15). Edullisesti lomalle äkkilähdöillä Äkkilähdöt myydään 100 euron alennuksella. Äkkilähdöt tulevat myyntiin kaksi viikkoa ennen loman alkua. Äkkilähdöt varataan puhelimitse Holiday Club Yrityspalvelu, puh. 0300 870 903, ma–pe klo 9–15. Alennusta myös lomahuoneistoista ja kylpylähotelleista Paperiliiton jäsenet saavat Holiday Clubin omien lomahuoneistojen normaalihinnoista 25 % alennuksen. Minimivaraus 2 vrk. Loma-asuntojen varaukset puhelimitse Holiday Clubin keskusvaraamosta puh. 0300 870 900 (ma–pe 8–18, la 10–15). Paperiliiton jäsenet ovat lisäksi oikeutettuja 25 % alennukseen Holiday Clubin kylpylähotellien hotellisekä Villas-asuntojen majoituksista. Minimivaraus 2 vrk. Hotellija Villas-asuntojen varaukset verkkokaupasta www.holidayclubresorts. com koodilla: paperiliitto1.?•? Kaikille jäsenille tarkoitettu etu mahdollistaa laadukkaan lomailun kotimaassa. Lomalle – edullisesti jäsenhinnoin Ensi talven ja alkukesän lomaviikot Holiday Clubin lomakohteissa ovat haettavissa. Henkivakuutus kertoo, että rakastat Henkivakuutus kertoo, että pidät kädestä kiinni – aina. Laske yllättävän edullinen hinta järjestöjäsenen henkivakuutukselle verkossa vaikka heti. if.fi/henkivakuutus Vakuutuksen myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. adobe Stock Paperi_24-25.indd 25 Paperi_24-25.indd 25 14.9.2020 15.10.18 14.9.2020 15.10.18
• 26?PaPeriliit to?08 / 2019 T y ö t t ö m y y s k a s s a t i e d o t t a a YHTEYSTIEDOT PAPERITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA Työttömyysturva-asiat: työttömyys, ansiopäiväraha, päivärahan hakeminen, lomautus, vuorotteluvapaa, soviteltu päiväraha. Ma–pe klo 9.00–12.00. Puhelin: 020 690 429. Jäsenten yhteydenotot: eAsiointi > viestit. Viranomaislinja: tyokassa@paperiliitto.fi. Käytä henkilötietojen lähettämiseen suojattua sähköpostia. Linkki osoitteessa: www.paperiliitto.fi/tyottomyyskassa Faksi: (09) 876 4095. Osoite: Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349, 00531 Helsinki. PAPERILIITON JÄSENREKISTERI Jäsenmaksut, maksuvapautukset, yhteystietojen muutokset, jäsenkortti, hautausavustus. HUOM. Jäsenrekisteri palvelee puhelimitse ma–pe kello 9–12. Puhelin: 010 289 7700. Puheluhinnat: kotimaan kiinteän verkon liittymistä 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min, matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt / min, ulkomailta soitettaessa käytetyn paikallisen operaattorin puhelumaksu Suomeen soitetuista puheluista. Hinnat sisältävät arvonlisäveron 24 %. Sähköposti: jasenrekisteri@paperiliitto.fi, Osoite: Paperiliitto r.y. / Jäsen rekisteri, PL 326, 00531 Helsinki. Ohjeita lomautetulle PÄIVÄRAHAHAKEMUKSEN LIITTEET: Ensimmäiseen hakemukseen • Palkkatodistus työttömyyttä edeltäneen vähintään 26 viikon ajalta • Lomautusilmoitus • Palkkalaskelma ajalta, johon lomautus sijoittuu • Työsopimus, jos olet määräaikaisessa työsuhteessa Jatkohakemukseen • Lomautusilmoitus • Palkkalaskelma ajalta, johon lomautus sijoittuu • Palkkalaskelmat lomautusjaksojen väliseltä ajalta PÄIVÄRAHAN HAKEMINEN Tee päivärahahakemus mieluiten sähköisesti eAsioinnin kautta, asiointiin pääset Paperiliiton nettisivuilta paperiliitto.fi > eAsiointi Vaikka lomautus ei kestä täyttä kokonaista kalenteriviikkoa, tee ansiopäivärahahakemus täysiltä kalenteriviikoilta. Esim. jos lomautus alkaa torstaina ja päättyy seuraavan viikon keskiviikkoon, niin haettava jakso pitää olla maanantaista seuraavan viikon sunnuntaihin. Jos sähköisen hakemuksen tekeminen ei ole mahdollista, lähetä paperihakemus osoitteeseen Paperityöväen Työttömyyskassa, PL 349 00531 Helsinki. Paperihakemuksen saat osoitteesta www.tyj. fi > lomakkeet. POIKKEUSAJAN LAKIMUUTOKSIA TYÖTTÖMYYSTURVASSA Katso poikkeusajan muutokset Paperiliitto-lehdestä 06/20. Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä lomautuspäivänä TE-palvelun nettisivuilla. Pidä työnhaku voimassa kaikilla lomautusjaksoilla. Lomautus voidaan toteuttaa kokoaikaisena lomautuksena tai lyhennettynä työviikkona. LYHENNETTY TYÖVIIKKO Lyhennetty työviikko tarkoittaa sitä, että viikoittaista työaikaasi on lyhennetty yhdellä tai useammalla päivällä ja että lomautus ei yhtäjaksoisesti kestä täyttä kalenteriviikkoa (maanantai – sunnuntai). Esimerkki 1: Lomautusjakso on tiistai 8.9. – torstai 10.9.2020. Täytä työttömyyspäivärahahakemus koko kalenteriviikon ajalta 7.9.–13.9.2020. Merkitse lomautusjakson jokaiselle päivälle ’työtön’ riippumatta työvuorokalenterisi päivistä. Merkitse lomautusjakson ulkopuolisten päivien kohdalle ’työssä’ toteutuneiden työvuorojen (A, I, Y, V) mukaan ja tuntimäärä. Viivapäivän (-) kohdalle merkitään ’vapaa’. Esimerkki 2: Lomautusjakso alkaa tiistaina 8.9.2020 ja päättyy seuraavan kalenteriviikon torstaina 17.9.2020. Täytä työttömyyspäivärahahakemus kokonaisilta kalenteriviikoilta ajalta 7.9.–20.9.2020. Merkitse lomautusjakson jokaiselle päivälle ’työtön’ riippumatta työvuorokalenterisi päivistä. Merkitse lomautusjakson ulkopuolisien päivien kohdalle ’työssä’ toteutuneiden työvuorojen (A, I, Y, V) mukaan ja tuntimäärä. Viivapäivän (-) kohdalle merkitään ’vapaa’. KOKOAIKAINEN LOMAUTUS Olet kokonaan lomautettu, jos lomautus kestää vähintään kokonaisen kalenteriviikon (maanantai – sunnuntai). Esimerkki 1: Lomautusjakso on maanantai 7.9. – sunnuntai 13.9.2020. Täytä työttömyyspäivärahahakemus koko kalenteriviikon ajalta 7.9.–13.9.2020. Merkitse lomautusjakson päiville ’työtön’ riippumatta työvuorokalenterisi päivistä. Esimerkki 2: lomautus alkaa tiistaina 8.9.2020 ja päättyy kahden viikon päästä keskiviikkona 23.9.2020. Täytä työttömyyspäivärahahakemus ajalta 8.9.–23.9.2020. Merkitse lomautusjakson päiville ’työtön’ riippumatta työvuorokalenterisi päivistä. Paperi_26-27.indd 26 Paperi_26-27.indd 26 16.9.2020 14.24.18 16.9.2020 14.24.18
• PaPeriliit to?07 / 2020?27 6 / h i o m o A r j e s s a S i l p p u a kuopiolaista Tiia Eskelistä, 33, kaksi vuotta sitten pyydettiin mukaan ammattiosasto 55 hallituksen toimintaan, oli hän täysi ummikko. – En ollut lainkaan perillä toiminnasta. Hyvä kun tiesin, mikä on ammattiosasto ja mikä on hallitus. Olin ollut ihan tavallinen rivijäsen enkä ollut edes osallistunut ammattiosaston tapahtumiin aiemmin. Eskelinen vastasi rohkeasti kyllä, vaikka häntä vähän pelottikin ja mielessä kävi ajatus, että mihin olenkaan lupautunut. – Heti ensimmäisestä kokouksesta lähtien minut otettiin hyvin vastaan. Kaikki olivat innoissaan, kun saatiin nuorta verta mukaan toimintaan. On hyvä systeemi, että uusi jäsen tulee ensin varajäseneksi. Näin pääsee tutustumaan toimintaan ja seuraamaan sitä ilman, että heti täytyy ottaa iso vastuu. ovat Eskelisen mielestä kaikkea muuta kuin tylsiä, sillä niissä kuulee kaikki kiinnostavat ja ajankohtaiset asiat. Eskelinen arvostaa myös sitä, että hallituksen jäsenenä hän on päässyt tapaamaan liiton edustajia ja kuulemaan heidän terveisiään. Hallituksen varajäsenyyden lisäksi Eskelinen toimii ammattiosaston nuorisovastaavana. Lisäksi hän on työpaikkansa tuotevaraston työsuojeluasiamies. Eskelinen sanoo ymmärtävänsä sen, että ammattiosaston toimintaan mukaan lähteminen saattaa kuulostaa nuorista pelottavalta. – Rohkaisisin kaikki kuitenkin mukaan. Ei kenestäkään olla ensimmäisenä sihteeriä tekemässä vaan toimintaan voi tutustua pikkuhiljaa. Olisi hyvä saada uusia jäseniä ”kasvamaan”. He voisivat sitten aikanaan siirtyä eläkkeelle jäävien tilalle. Keväällä Eskelinen oli järjestämässä keilaustapahtumaa ammattiosaston nuorille. Tarkoitus oli tulla tutuiksi, kertoa osallistujille, mistä ammattiosastotoiminnassa on kyse ja kuulla nuorten ideoita. Ehkä sitä kautta joku olisi saanut kipinän. Koronaepidemia tuli kuitenkin sekoittamaan pakkaa. – Kaikki on nyt jäissä, on kyse sitten nuorisotapahtumista, muista tapahtumista tai kokouksista. Toivottavasti keväällä pääsemme palaamaan taas normaaliin. ?•? Luottamusmiehiä valitsemaan työpaikoilla tehdään tulevissa syyskokouksissa luottamusmiesvalinnat kaudelle 2021–2022. Johanna Leinonen-Simoska suostuteltiin ryhtymään Kemin Metsä Fibren tutkimusosaston luottamusmieheksi yli kymmenen vuotta sitten. – Itsellä on halu hoitaa yhteisiä asioita. Ja tässä myös saa tietoa asioista, kun on osa koko luottamusmiesorganisaatiota. Tärkeää on myös se, että tehtäväänsä saa tukea muilta luottamusmiehiltä. Johanna on osastonluottamusmiehenä nähnyt myös positiivisen muutoksen. – Asioista puhuminen ja niiden hoitaminen on nyt entistä avoimempaa. Liiton sääntöjen mukaan ammattiosastot asettavat ehdokkaat parillisen vuoden loka-marraskuussa pidettävässä syyskokouksessa. Kokouskutsussa on oltava maininta, että kokouksessa tulee käsiteltäväksi pääluottamusmiesten ja työosaston luottamusmiesten valitseminen. Ehdokkaaksi asetettavalta henkilöltä on saatava kirjallinen suostumus. Jos kuhunkin toimeen on vain yksi ehdokas, hänet valitaan suoraan. Jos ehdokkaita tulee useampi, osaston hallitus suorittaa vaalin.?• Rohkeasti mukaan toimintaan, kannustaa nuori ammattiosastoaktiivi Tiia Eskelinen työskentelee Kuopiossa Mondi Groupin tuotevarastolla trukkikuskina. Johanna Leinonen-Simoska haluaa hoitaa yhteisiä asioita. Paperi_26-27.indd 27 Paperi_26-27.indd 27 16.9.2020 14.24.18 16.9.2020 14.24.18
• 28?PaPeriliit to?07 / 2020 7 / T a u k o t i l a a i v o j u m p p a U O R A P I H L A J A A P A M N L R J J P Y I U J R U H H K E I V R I R N M A U O O I V O N L V A K O A L V L M N N P R I L H M R I H M U A R U U M N A U M A H I R K N Y D N E E E I K U N P D K S T U A E O S L V K S I U A I S I H S E L I I R A T K S K A J E K T U N M K A O I I K J U R I N K M U A A K E K A A T U O M I M A P R N K M K T T K O L A P R A K J U A P A K K U T A V N U H R A K L K E A K K U L O U J A U J K M U S T A V I I N I M A R J A AHOMANSIKKA ARONIA JUOLUKKA KARHUNVATUKKA KARPALO KARVIAINEN KATAJA KIRSIKKA KORNELIKANUKKA KOTIPIHLAJA LAKKA LILLUKKA LUUMU MESIMARJA MUSTAVIINIMARJA MUSTIKKA ORAPIHLAJA PUNAHERUKKA PUOLUKKA RUUSUNMARJA TAIKINAMARJA TUOMI TYRNI VADELMA VARIKSENMARJA Syötäviä marjoja (c ) A rt o In ka la w w w .a is ud ok u. co m Vastaus: 1 = 3 = -3 = 8 4 2 3 3 + 2 + 3 + 2 2 = 5 = 10 = 3 = ? Vastaus:2 : : = 9:5:1 ? x Vastaus:2 : : = 9:5:1 ? x Vastaus:2 : : = 9:5:1 ? x s a n a h a k u p u l m a t VAAKA. Laske montako kulmaviivoitinta tarvitaan, jotta viimeinen punnitus olisi tasapainossa. Siis mikä luku tulee alimpaan vaakaan kysymysmerkin tilalle? YHTÄLÖ. Onko alakoulun matematiikka hallussa? Laske vastaus alimman rivin yhtälöön. 1. Suurlakon aikana marraskuussa 1905 Voikkaan, Kymintehtaan ja Kuusankosken paperityöläiset vangitsivat paikallisia tehtaanjohtajia ja joitakin mestareita. Mitä johtajat joutuivat tekemään ennen kuin pääsivät vapaiksi? A) Kirjoittamaan runon työläisille. B) Väittelemään tasa-arvosta lakkojohtajien kanssa. C) Viemään ruokaa ja vaatteita lastenkotiin. D) Kuuntelemaan viisi esitelmää työväenliikkeestä. p a k k o t i e t ä ä Suurlakko 1905. Mitä tehtaanjohtajille tapahtui Kymintehtaassa? Mitä paperiteollisuuden naiset saivat mennessään naimisiin? 2. Mitä monilla Suomen selluja paperitehtailla ja etenkin Yhtyneillä Paperitehtailla tehtiin ainakin vielä 1950-luvulla useille naistyöntekijöille, jotka menivät naimisiin? A) He saivat rouvalisän joulukuun palkkaan. B) Heidät rokotettiin yhtiön kustannuksella. C) Heidät irtisanottiin. D) He pääsivät työajalla äitija rouvakurssille. s u d o k u t 1 k y s y m y s t ä 1. Mikä on Jämsän asukasluku? 2. Missä sijaitsee Himoksen laskettelukeskus? 3. Mitä nimeä käytetään härkätaistelijan viitasta? 4. Mikä on Valko-Venäjän pääkaupunki? 5. Missä kaupungissa on Kakolaniminen alue? 6. Mitä oligarkia on? 7. Minkä urheilulajin kilpailu on Herman Karelia -turnaus? 8. Kuka laulaa Mökkitiestä? 9. Mitä on hi? -paperi? 10. Minkälaista ruokaa on minestrone? 10+ Millä suomalaisella nimellä Belarus-tunnetaan? Vastaukset: verkkolehti.paperiliitto.? /pulmat Vastaus: 1 = 3 = -3 = 8 4 2 3 3 + 2 + 3 + 2 2 = 5 = 10 = 3 = ? helSiNGiN KauPuNGiNMuSeo Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 28 9.9.2020 13.25.57 9.9.2020 13.25.57
• PaPeriliit to?07 / 2020?29 7 / T a u k o t i l a s a n a r i s t i k k o Täytä ristikko ja voita lahjakortti! Nimi Osoite Puhelin Ristikon palkintona arvotaan 20 euron S-ryhmän lahjakortti. Palauta ristikko 7.10. mennessä. ?Osoite: Paperiliitto-lehti, PL 326, 00531 Helsinki. Kirjoita kuoreen tunnus ”Ristikko 7”. Ristikon 6 palkinnon sai Liisa Aronta, Lohja. ari Kiviharju Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 Paperi_28-29_Tehtävät.indd 29 9.9.2020 13.26.00 9.9.2020 13.26.00
• 30?PaPeriliit to?07 / 2020 kesän 2020 päätteeksi työkaverin kasvoista vilkkuivat vain silmät Rauman UPM:n paperitehtaalla. Työnantajan suosituksesta maskit olivat kasvoilla. Kenenkään arki ei ole aivan ennallaan, ja mielessä risteilivät monet koronaan liittyvät kysymykset. Koneenhoitaja Timo Tammista huolestuttaa koronan vaikutus paperin kysyntään. Se on hiipunut jo pitempään, mutta korona on ollut odottamaton isku. Hän miettii, että kun esimerkiksi lääkärien vastaanottohuoneisiin ei enää saa tilata lehtiä, niin ryhdytäänkö niitä taas tilaamaan, kun korona on ohi. – Mediakin on saanut tukea sähköisen toiminnan kehittämiseen. Kyllä se tältä alalta pois vie, hän arvelee. Prosessimies Mika Määttänen on samoilla linjoilla. Hän sanoo, että tilanne pistää miettimään useammaltakin kannalta. – Raumallakin on ollut tartuntoja. Kannattaako lähteä baareihin ja yökerhoihin tällaisessa tilanteessa, hän pohtii. mOnet lomasuunnitelmatkin on pitänyt miettiä uusiksi. Prosessimies Jari MäkiKorte sanoo, ettei ole vuosiin pitänyt kesälomaa kesällä, vaan talvella. Nyt kun kauemmaksi reissuun ei välttämättä voi lähteä, matkasuunnitelmat ovat jalostuneet syksyn ruskaretkeksi pohjoiseen. Matkailuauto on vuokrattu kolmeksi viikoksi. – Käydään eläinlääkärillä vielä varmistamassa, että kymmenvuotias Helmi-koira jaksaa kiivetä tunturille. Riku Tamminen tulee muistamaan korona-ajan siitä, että se mutkisti hänen opiskeluaan. Oppisopimuskoulutus prosessipuolen ammattitutkintoa varten pitäisi olla vuodenvaihteessa valmis, mutta lähiopetuspäiviä on koronan vuoksi jouduttu siirtämään. – Uskon, että tutkinto tulee tehtyä, koska meillä on paljon itsenäisesti tehtäviä tehtäviä. Pitää ottaa selvää esimerkiksi tehtaan eri prosesseista, hän kertoo. Prosessimies Jesse Puttonen sanoo, että lapsiperheelliselle covid-19 tuottaa ylimääräistä painetta. Päiväkotilaisen ja kahden alakoululaisen kanssa joutuu miettimään, miten työt, hoidot ja mahdolliset karanteenit tehdään. Jo ennen koulujen alkua käytiin yhden lapsen kanssa testeissä, kun poika tuli ? unssaiseksi. Saa nähdä millainen syksy tulee: Jos joku niiskuttaa, niin karanteenit iskevät. On se aika stressaavaa, hän miettii.? • Mari SCHilDt Rauman UPM:n paperitehtaalla mietittiin, millaisia vaikutuksia koronalla vielä on arkeen. Maskit kasvoilla Raumalla »Matkasuunnitelmat ovat jalostuneet ruskaretkeksi.» JUHa Viitala P o t r e t t i UPM Rauman PK4:n ykkösja nelosvuoron koneryhmän miehiä iltapäivän vuoronvaihdossa: Riku Tamminen (vas.), Jouni Kinnunen, Timo Tamminen, Jesse Puttonen, Mika Määttänen ja Jari Mäki-Korte. 7 / T a u k o t i l a Paperi_30-31.indd 30 Paperi_30-31.indd 30 14.9.2020 15.12.16 14.9.2020 15.12.16
• PaPeriliit to?07 / 2020?31 7 / T a u k o t i l a I ntiassa tavallinen ihminen luottaa ensikädessä perheensä neuvoihin, sitten guruun tai pappismieheen, yhteisöön ja vasta sen jälkeen viranomaiseen. Poliitikot nähdään lähinnä omia etujaan ajavina pahiksina, joita kiinnostaa vain valta ja raha. Uskonto on intialaiselle se arjessa läsnä oleva voima, jota ei juuri kyseenalaisteta. Temppeliin kannetaan rahaa, lahjoituksia ja eri jumalille syötäviä. Käynti on yhtä tärkeää kuin oma terveydenhuolto. Tai jopa tärkeämpää. Hinduperheillä on tapana rakentaa koteihinsa tietylle jumalalle oma minitemppeli. Jumalan valitsee perhe itse, yleensä sen mukaan, mihin perheessä on aina luotettu. Jumalia hindulaisilla on kymmeniä miljoonia. Uskonto paikkaa usein julkisten palveluiden roolia. Suomessa onnettomuuden sattuessa otamme yleensä yhteyttä viranomaisiin tai sairaalaan. Intiassa ambulanssi kyllä soitetaan paikalle, mutta hätäpalvelut eivät ulotu etenkään köyhille. Maaseudulla ei ole edes tarpeeksi lääkäreitä, ja sairaalat ovat kaukana suurissa kaupungeissa, jonne on kallista matkustaa. Intiassa julistettiin maaliskuussa maailman tiukin ulkonaliikkumiskielto, jota höllennettiin vasta hiljattain. Monesta eri sukupolvesta koostuvat perheet joutuivat viettämään kuukausia neljän seinän sisällä. Edes rakastettuihin sukujuhliin, kuten häihin, ei päästy, sillä kaikki yli 50 ihmisen kokoontumiset oli lailla kielletty. Temppeleihin, moskeijoihin tai kirkkoihin ei ollut asiaa. Uskonto pysyi kuitenkin vahvasti mukana: rukoukset välittyivät WhatsApp-viestein tai uskonjohtaja saattoi laittomasti käydä siunaamassa perheitä hädässä. Köyhien ruoanjakelu tehtiin temppeleistä ja gurudwaroista. Koronan yhä jyllätessä tiheään asutussa maassa eri uskontojen lahkonjohtajat tahkoavat rahaa ihmehoidoilla. Koronaopportunisteja ilmaantuu päivittäin, jumalien sanansaattajat ovat milloin keksineet koronaa ehkäisevän tuotteen, milloin jopa rokotteen. Ihmeitä tehdään pelkästään rukouksen voimalla. Bisness on aina bisnestä, oli se miten siunattua tahansa .? • m a a i l m a lt a p ä i v ä n s a n k a r i Leffa kuin leffa AsuinpAikkA?Tampere syntynyt 25.9.1989 Kokemäellä perhe 3-vuotias tytär työ in-line-arkkipainokoneen koneenhoitaja, DS Smith, Tampere syntymäpäivänään ei tee mitään erityistä. Eetu Huhtala On televisiosarja, jonka voi katsoa aina uudelleen. – Sopranosin katson yleensä kerran vuodessa. Kaikki kaudet kun katsoo putkeen, siihen menee kesälomasta noin viikko, kertoo Eetu Huhtala. Tänä vuonna Eetu ei ole vielä pitänyt lomaa, sillä määräaikainen sopimus nykyisessä työpaikassa alkoi viime marraskuussa. Kokemusta on ehtinyt kertyä neljästä työaikajärjestelmästä: 8ja 12-tuntisista vuorojärjestelmistä työaikamuodoissa 35 ja 36. 12-tuntiset vuorot 36:ssa on Eetun mielestä se paras. Vapaapäivinä aika kuluu lenkkeillen tai sohvalla elokuvia katsoen. – Elokuvien suhteen olen kaikkiruokainen. Kun tytär on isänsä luona, keskitytään yhdessäoloon. – Silloin on antoisaa kaikki – melkein sekin, ettei tytön juttelulle tunnu tulevan loppua. • »Käynti temppelissä on tärkeämpää kuin oma terveydenhuolto.» Pia Heikkilä Kirjoittaja on New Delhissä Intiassa asuva vapaa toimittaja. Paperi_30-31.indd 31 Paperi_30-31.indd 31 14.9.2020 15.12.16 14.9.2020 15.12.16
• Miro Paajanen on 29-vuotias työntekijä Stora Enson Inkeroisten kartonkitehtaalta. Paperi_32-33.indd 32 Paperi_32-33.indd 32 14.9.2020 9.19.53 14.9.2020 9.19.53
• PaPeriliit to?07 / 2020?33 P a r a s t a e l ä m ä s s ä A njalan paperitehas on mun lapsuuden kotitalosta alle kilometrin päässä, ja Inksan kartonkitehaskin melkein vieres. Savut näkyi pihaan. Pelattiin koulun jälkeen jalkapalloa ja talvella ulkojäillä jääkiekkoo. Jalkapallosta tuli mun juttu, kun iskä pelas ja valmensi. Iskä on paperimies, ja molemmat papatkin. Äiti ja äidinäiti kaupassa. Tyttöystäväkin vaatekaupassa myymäläpäällikkönä, et samal linjal mennään. Iskä sano mulle, että älä ikinä mee paperitehtaalle, ja äiti että ikinä et mee kaupan alalle. No, toista oon opiskellut ja toises ollaan töissä: kuudetta kertaa määräaikaista pätkää, tän kesän kartongilla ajomiehenä ja apumiehenä pituusleikkurilla, tai rullamiehenä tai raanakuskina. Mun lukio kesti viisi vuotta. Lähdin opiskeleen kaupan alaa sattumalta, kunnes päätin ettei minust tule tradenomia. Ei ole selkeetä visioo edelleenkään, muuta kun et jos asian voi siirtää huomiseen, niin miä siirrän. On mulla toki yks varma asia, ja se on futis. Pelailen nykyään Inkeroisten Purhan nelosdivarijoukkueessa. Harrastuspohjalta mennään, eikä 12 tunnin vuoroon oikein muuta sovikkaan. Reeneihin ja peleihin menee kuitenkin paljon aikaa. Totta kai mä oon toivonut, että olis jotain pysyvämpää kuin vuokrakämppä ja pätkätyö. Että tietäs mitä haluaa elämältä. Ei hajuakaan! Toisaalta, mitä sitä stressaamaan, kun hyvin sitä käy kuitenkin. Niin mä uskon, ja niin varmaan myös käy. On jalkapallo, tyttöystävä, vanhemmat kannustavia, on kaveri jolle voi puhuu kaiken, ja voi äidillekin puhuu... näähän on asioita, jotka pysyy, jos en itse niitä ryssi. Et kaikki on kunnos, oli töitä tai ei. Onhan se tietenkin mukavempaa, että on töitä, mutta ei sen varaan voi kaikkee laskee. Muutokset pitää hyväksyy, ja vahinkoja sattuu, mut niille on parempi nauraa kuin masentua. Vaikka jos miä oon tehnyt leipii aamuvuoroon, ja kun sit kotiin tultua syytän tyttöystävää, et helvetti, eihän täällä jääkaapis oo leikkeleitä eikä voita, ja kun ne sitten löytyy jauhokaapista, minne ne oon itte pistäny... ehkä se on vaan parempi nauraa ittelleen. ? Ihmiset on nykyään koko ajan vastakkain, kun netti mahdol­ listaa paikan, jossa taistella. Miro Paajanen ei tähän pelleilyyn lähde, naureskelee korkeintaan! teksti ?Ilkka Palmu?kuva?Jukka Koskinen »Totta kai mä oon toivo nut, että olis jotain pysyvämpää kuin vuokrakämppä ja pätkätyö.» Paperi_32-33.indd 33 Paperi_32-33.indd 33 14.9.2020 9.19.53 14.9.2020 9.19.53
• 34?PaPeriliit to?07 / 2020 »Jos intuitio lähettää signaaleja, kannattaa oma ego työntää syrjään ja yrittää kuunnella.» Jose Ahonen Ammattimentalisti, kouluttaja ja konsultti. Hän nauttii pitkistä keskusteluista hyvän käsityöoluen äärellä ja herkistyy vanhoista koirista. K eikan tilaaja soittaa vähän ennen keikkaa ja kertoo, että heillä on ongelma. Toimitusjohtajan puhe kuulemma kestää odotettua lyhyemmän ajan, joten sovitun ohjelman lisäksi he haluaisivat vielä ekstraohjelmaa. Tilaaja ehdottaa, että pelaisimme juontajan kanssa kivi-paperi-sakset pelin, jonka häviäjä joutuisi juomaan tai syömään jotain ällöttävää. Totean, etten halua syödä mitään ällöttävää ennen keikkaani, mutta juontaja voi toki niin tehdä. Tilaaja ehdottaa, että järjestetään peli niin, että juontaja joutuu nauttimaan ällötyksen. Mietin hetken ja kerron keksineeni paremman idean. Pelaamme kivi-paperi-sakset-pelin, mutta minun ohjaamana. Olen esittänyt jo vuosia temppua, jossa päihitän vastustajani KPS-pelissä. Näin mitään ei tarvitsisi ennalta järjestää ja saisimme peliin hauskan yllätyksen. Olen itsevarma, temppu on minulle hyvin tuttu ja olen esittänyt sitä kenties satoja kertoja koskaan epäonnistumatta. Taustalla mielessäni kuitenkin joku kuiskii: älä tee sitä. Tiedostan, että näin nopealla aikataululla uusien juttujen mukaan ottaminen on riski, mutta hiljennän pääni äänet nostamalla ryhtiäni ja toteamalla: on tässä kovempiakin juttuja tehty, tuttua hommaa, vedät vaan. Ääni mielessäni vaimenee, muttei täysin hiljene. Tulee esiintymisen aika. Juontaja esittää haasteen. Suostun ja aloitan psykologiset kikkailuni kuten satoja kertoja aiemmin. Voitan ensimmäisen kierroksen ja selitän, kuinka sain juontajan valitsemaan sakset psykologisilla menetelmillä. Toinen kierros menee tasan, kuten myös tarkoitus on. Kivi-paperi-sakset ei ole arpomispeli, vaan peli, jossa vastustajan valintoihin pystyy vaikuttamaan ja toisaalta myös niitä arvaamaan. Etenkin aloittelijan kanssa pelaaminen on melko helppoa, kun toistoja on taustalla tarpeeksi. Tulee kolmannen, ratkaisevan vuoron aika. Jostain syystä teen jotain mitä en ole koskaan aiemmin tehnyt ja valitsen väärän aseen. Tällaista lipsahdusta kuvataan myös termillä “aivopieru”. Temppuni huipentuisi normaalisti siihen, että näyttäisin aiemmin päivällä tehneeni ennustuksen, jossa kerron kuinka peli tulee päättymään. Ennustus ei kuitenkaan enää päde ja temppu on pilalla. Juontaja on selvästi hämmentynyt. Hän ehdottaa vielä yhtä kierrosta. Suostun tähän ja häviän senkin. Pokerikielessä olen “tiltissä”, enkä enää pysty keskittymään peliin. MinulTa kysytään usein, mitä teen, jos temppu menee pieleen. Tärkeintä on säilyttää hermot, pysyä rentona ja nauraa itse tilanteelle. Yleisölle ei saa näkyä, että tempun epäonnistuminen millään tavalla vaikuttaisi esiintyjään. Juontaja ihmettelee ääneen, ettei tiedä mitä tapahtuu. Totean olevani yhtä ulalla kuin hänkin. “Hävisin, joten mitäs herkkua teillä oli tarjolla”, kysyn. Juontaja on edelleen hämillään. Yleisö on äänestänyt ällötykseksi shottilasillisen hapankaalimehua. Kumoan sen ykkösellä pitäen naaman pokerilla, vaikka millään muotoa herkulliseksi hapankaalimehun makua en voi luonnehtia. Itse keikka menee erittäin hyvin ja saan tilaajalta jälkeenpäin kiitoksia ja viestiä, että temppuja ihmeteltiin vielä pitkälle iltaa. Aivot keräävät tietoa, muistoja ja kokemuksia ja niiden pohjalta nostavat mieleen intuition. Intuitiota voi opetella siinä missä meditaatiotakin. Jos intuitio lähettää signaaleja, kannattaa oma ego työntää syrjään ja yrittää kuunnella mitä intuitio yrittää kertoa. Keikalta kotiin ajaessani hapankaalimehu puskee edelleen makunystyröilläni läpi ja totean mielessäni, että katkeralta maistuu oma moka. Ensi kerralla muistan olla nöyrempi ja kuunnella intuitiotani enemmän ? »Hävisin, joten mitäs herkkua teillä on tarjolla?» 7 / T a u k o t i l a k o l u m n i Paperi_34-35.indd 34 Paperi_34-35.indd 34 7.9.2020 12.18.41 7.9.2020 12.18.41
• / 35 7 / i l m o i t u s t a u l u S y y s k o k o u k s i a Keski-Suomen piiri: Äänekosken osasto 13: ke 21.10. klo 17.00 Majakka, Torikatu 6 Pohjois-Karjalan piiri: Kuopion osasto 55: ma 12.10. klo 18.00, Hotelli IsoValkeinen, Majaniementie 2. Koronatilanteen takia kokoonnumme mahdollisimman pienellä porukalla. Saimaan piiri: Joutsenon osasto 23: ti 27.10. klo 18.00 Joutsenon Työväentalo Lauritsalan osasto 44: ke 28.10. klo 17.00, Kotapirtti, Mikonsaarentie 180 Pirkanmaan piiri: Nokian osasto 2: to 8.10. klo 16.15, Lehtiniemi Tampereen osasto 62: su 8.11.2020 klo 14, Lahdesjärven ABC, Automiehenkatu 39. Käsitellään osaston lopettamista. O s a s t o t Tampere osasto 62 Osaston lopettamista käsitellään syyskokouksessa su 8.11. klo 14 Lahdesjärven ABC:lla. Seuraava lopettamista käsittelevä kokous samassa paikassa Lahdesjärven ABC:lla su 29.11. klo 14. Haluatko kehittää mediataitojasi? Ilmoittaudu mukaan Mediataitopäiville Ilmoittaudu mukaan Mediataitopäiville Aika: 6. – 7.11.2020 Paikka: Kylpylähotelli Scandic Aulanko, Hämeenlinna Mediataitojen kehittäminen on tärkeää. Mediataidot sisältävät paitsi vastaanotetun tiedon ymmärtämisen ja arvioimisen, myös laitteiden käyttötaidot, tiedonhakutaidot ja vuorovaikutustaidot. Ilmoittaudu Mediataitopäiville luomaan katse tulevaisuuteen. Päivien aikana paneudutaan erilaisiin aiheisiin: Miten voimme tässä ja nyt hyödyntää tekoälyä, somea ja erilaisia verkkoviestinnän työkaluja? Miten liikkua verkossa turvallisesti? Kuinka some toimii edunvalvonnassa? Paperiliitto maksaa jäsenilleen osallistumismaksun ja matkat, ei päivärahoja. Lisätietoja ja ilmoittautuminen: tsl.? Puh. 03-7625 775 Tilaa: www.vetouistelulehti.fi 4/2020 NYT LEHTIPISTEISSÄ H Kuhan uistelussa värillä on väliä H Sari ja Timo samassa veneessä H Live-luotain näyttää vieheen H Isot vai pienet plaanarikelkat? H Tuomas ja Veka haukien perässä H Iso lohi saa enemmän jälkeläisiä H Onnistunut veneremontti H Uistinharava leveäksi syvätakilassa H Ahventa saa syysvesistä H Tenojoella vaikea lohikesä H Jäämeri on kalastajan aarre-aitta H Kylmäsavukalan tekeminen helppoa H Uistelija toteutti veneunelmansa ym. P a p e r i l i i t t o l e h d e n a i k a t a u l u Nro 8 Ilmestyy 23.10. Aineistot viim. 7.10. Nro 9 Ilmestyy 20.11. Aineistot viim. 4.11. Nro 10 Ilmestyy 18.12. Aineistot viim. 2.12. Kaipaatko hyvinvointikursseja työikäisille tai lapsiperheille, tukea elintapoihin tai työssä ja arjessa jaksamiseen? Tutustu PHT:n tarjontaan: pht.? 07/20 P a p e r i l i i t t o Kaipola Miten käy ihmisten, kun tehdas suljetaan? paperiliittolainen Keskiverto jäsen arvostaa perinteitä ja materiaa. Metsäteollisuus Työntekijämäärät on puristettu minimiin. Uudisraivaaja Uudisraivaaja Muutto vanhaan kotitaloon teki Marko Smedsin haaveita todeksi. Hän arvelee, että olisi kaikkein onnellisimmillaan, jos asuisi korven keskellä luontaistaloudessa. Paperi_01.indd 1 Paperi_01.indd 1 16.9.2020 14.22.57 16.9.2020 14.22.57 Paperi_34-35.indd 35 Paperi_34-35.indd 35 16.9.2020 14.37.54 16.9.2020 14.37.54
• ? Sievi AirRacer yhdistää maailman kehittyneimmän FlexEnergy-kantavaimennuksen sekä Sievin patentoiman edistyksellisen SieviAir®-pohjaratkaisun. Sievin FlexEnergy -joustoelementti on jalkineen koko kantaosan kattava joustopala, jonka avulla jalkineeseen saadaan erinomainen iskunvaimennus. Elementti sitoo syntyvää liike-energiaa ja yli 55 % energiasta palautuu askellukseen. SieviAir®-pohjaratkaisu poistaa jalkojen lämpenemisestä syntyvän kosteuden kengästä pohjan sivussa olevien virtauskanavien kautta, minkä ansiosta jalkine hengittää jokaisen askeleen myötä. Air Paperi_01.indd 2 Paperi_01.indd 2 7.9.2020 15.17.02 7.9.2020 15.17.02